Julkisen taideteoksen ympäristövaikutukset - laskentatyökalu ja ohjeistus

JULKISEN TAIDETEOKSEN

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Laskentatyökalu ja ohjeistus

Julkisen taideteoksen ympäristövaikutukset

Laskentatyökalu ja ohjeistus

Circwaste kohti kiertotaloutta -hanke

Kirjoittajat:

Adeliina Piira

Emilia Aalto

Erika Reiman

Mitja Hokkanen

Inka Mäkiö

Eerika Heinonen

Laskurin tekijät:

Mitja Hokkanen

Erika Reiman

Jyri Kuivanen

Graafinen ilme ja taitto:

Emilia Aalto

Adeliina Piira

Eerika Heinonen Turun ammattikorkeakoulu

Turussa 9/2023

Voit hyödyntää tiedostoa työssäsi alla olevan Creative Commons -lisenssin mukaisesti Tämä tiedosto, jonka tekijä on Circwastehanke, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4 0 Kansainvälinen -lisenssillä

“Taiteilijat antavat ajattelemisen aihetta. Taide havahduttaa, ärsyttää ja inspiroi meitä muutokseen ja uuteen ymmärrykseen kohti ympäristöllisesti kestävämpää ajattelua. Meidän on nähtävä maailma uusin silmin ja ymmärrettävä, että maailmalla on rajat. Emme voi loputtomiin pumpata luonnonvaroja, jatkaa kasvavaa kuluttamista ja jättää jätettä

jälkeemme.”

Leena Aarikka-Stenroos

JOHDANTO

Taide- ja kulttuurikentällä on jatkuvaa keskustelua ilmaston lämpenemisestä, kestävyyskriisistä, luontokadosta ja muista ihmiskuntaa ja planeetan elinolosuhteita uhkaavista tapahtumista. Mutta millaisella ilmastokuormalla taideteokset syntyvät ja onko sillä edes väliä?

Taiteen hiilijalanjälkeä arvioitaessa ollaan melko monisyisen aiheen parissa, mutta kehityksessä mukana pysyäkseen, on taiteessa, kuten muillakin aloilla, alettava tarkastella alan konkreettisia vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon muun muassa hiilijalanjäljen laskemisen avulla.

Lainsäädännön ja yleisen tietoisuuden kehittyessä ihmistoiminnan ilmastovaikutukset alkavat väkisinkin kiinnostamaan. Taidekentällä hiilijalanjäljen laskentaan on syytä varautua esimerkiksi julkisessa taiteessa osana rakennusprojekteja sekä apurahojen myöntämiskriteerejä.

Nykyisen suunnitelman mukaan vuodesta 2025 alkaen rakennuslupia hakiessa tulee arvioida rakennuksen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi Suomen uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma korostaa julkisten hankintojen osuutta yhteiskunnan ympäristötoimissa. Julkinen taide on yksi julkisen hankinnan muoto. Näin ollen myös taideteoksen hiilijalanjäljen laskeminen on enemmän kuin tarpeen. Taide ei saa tulla jätetyksi pois julkisesten tilojen suunnittelusta, ja ainakaan sen johdosta, ettei sen hiilijalanjälkeä pystyttäisi tai osattaisi laskea.

Tämä julkaisu pureutuu julkisen taideteoksen ympäristövaikutuksiin ja tarjoaa taiteentekijälle ja -hankkijalle apuvälineeksi taiteen hiilijalanjälkilaskuria. Laskuri on kehitetty vuosina 2022-2023, osana seitsenvuotista Euroopan unionin Life IP rahoitteista Circwaste – Kohti kiertotalouttahanketta, jossa Turun ammattikorkeakoulu on toiminut osana kiertotalouden palvelukeskusta ja tehnyt erilaisia kiertotalouden kiihdyttämisen toimenpiteitä.

TERMEJÄ

Julkinen tila: paikka, joka on avoinna kaikille ja joka on tarkoitettu yleisön käyttöön, esim. puisto, tori tai katu.

Julkinen taideteos: teos, joka on tarkoitettu yleisön nähtäväksi ja joka on sijoitettu julkiselle paikalle, esim. puistoon, aukiolle tai rakennuksen julkisivuun.

Hiilijalanjälki: kasvihuonekaasupäästöjen määrä, joka syntyy tietyistä toiminnoista tai tuotteista. Hiilijalanjälki voidaan laskea eri tavoin, mutta yleisimmin se ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina.

Hiilikädenjälki: positiiviset ympäristövaikutukset, joita yksilö, yritys tai organisaatio voi saada aikaan vähentämällä tai kompensoimalla hiilidioksidipäästöjä. Hiilikädenjälki voi esimerkiksi syntyä energiatehokkaasta rakentamisesta, uusiutuvan energian käytöstä tai luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.

Kompensaatio: hiilidioksidipäästöjen korvaamista tai hyvittämistä esimerkiksi rahoittamalla ilmastoprojekteja, joilla vähennetään päästöjä tai poistetaan hiilidioksidia ilmakehästä. Kompensaatio on yksi keino vähentää hiilijalanjälkeä, kun omia päästöjä ei voida täysin välttää tai vähentää.

Ekologinen jalanjälki: mittaa ihmisen toiminnan vaikutusta luonnonvaroihin ja ekosysteemeihin, ja se voidaan laskea esimerkiksi kulutuksen, liikkumisen tai asumisen perusteella.

Kestävä kehitys: sellainen kehitys, joka tähtää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kestävyyteen pitkällä aikavälillä.

JULKINEN TILA TARVITSEE

TAIDETTA

Taide on olennainen osa julkisten tilojen viihtyvyyttä ja tärkeä hyvinvoinnin rakentaja. Sillä on merkittävä positiivinen vaikutus rakennetun ympäristön vetovoimaan huolimatta siitä, että teosten yleisöllä useimmiten lähtökohtaisesti onkin jokin taiteeseen liittymätön syy vierailulle.

Vaikka hiilijalanjälkilaskurin tarkoituksena on auttaa laskemaan taiteen tekemisestä sivutuotteena syntyneet kasvihuonekaasupäästöt, niin sen takana on ensisijaisesti ollut ajatus teosten säilyttämisestä julkisissa tiloissa. Ilman tarkkoja tietoja taiteen päästöistä on se vaarassa rajautua uusien julkisten tilojen rakennussuunnitelmien ulkopuolelle. Hiilijalanjälkilaskurin käyttö siis varmistaa, että arvokas ja hyvinvointia tukeva taide voidaan tulevaisuudessakin sisällyttää rakennussuunnitelmiin rakennuslupien hakuvaiheessa. Teosten elinkaarten aikaisten päästöjen laskeminen on tarpeen, jotta julkisen ympäristön tulevaisuus olisi taiteen- ja kulttuurintäyteinen.

TAITEEN HIILIJALANJÄLKI

Miten taiteen hiilijalanjälkeä tulisi lähteä selvittämään? Taiteilijan paletista ei välttämättä löydy raskaita päästötietokantoja ja laskentaohjelmistoja. Tyhjiön täyttämiseksi Turun ammattikorkeakoulu on jo vuodesta 2020 alkaen kehitettänyt julkisen taiteen hiilijalanjälkilaskuria.

Taiteen hiilijalanjälki voi syntyä monesta eri lähteestä, kuten teoksen valmistuksesta käytetyistä materiaaleista, kuljetuksesta, valaistuksesta ja energian käytöstä sekä jätehuollosta. Esimerkiksi maalausten tai veistosten valmistus voi vaatia paljon energiaa sähkön muodossa sekä erilaisia materiaaleja, kuten maaleja, liimoja ja kipsiä.

Hiilijalanjäljen madaltamiseksi tai sen syntymisen torjumiseksi taiteilijat voivat tehdä useita asioita, kuten käyttää ympäristöystävällisempiä materiaaleja, valita paikallisia ja kierrätettyjä materiaaleja, vähentää turhaa kuljetusta ja käyttää uusiutuvaa energiaa. Hiilijalanjäljen vaikutusta voidaan myös vähentää kompensoimalla valmistuksesta syntyneitä päästöjä, jolloin taiteen hiilijalanjälki voidaan minimoida.

LASKENTATYÖKALU HIILIJALANJÄLJEN SELVITTÄMISEKSI

Tämän julkaisun liitteenä löytyy tiivistetty tulostettava versio laskentatyökalun inventaario-osudesta, jonka avulla taitelija, julkisen taiteen hankkija tai taidekoordinaattori, voi listata teoksen valmistuksessa käytettyjä materiaaleja, laitteita. ja vettä, sekä valmistuksesta aiheututta liikkumista ja syntynyttä jätettä. Tietokoneelle ladattava taulukkomuotoinen laskuritiedosto on saatavissa verkkosivuillamme. Sen avulla onnistuu teoksen inventaarion lisäksi myös hiilijalanjäljen laskeminen.

Laskentatyökalulla saatu tulos on suuntaa antava taideteoksen hiilijalanjälki, johon vaikuttavat useat eri tekijät. Työkalussa julkisen taideteoksen elinkaaresta tarkastellaan vain niitä osia, joita taidetoimijat oletettavasti pystyvät seuraamaan ja arvioimaan itse. Laskurin rajaus on ns. kehdosta portille (cradle to gate), eli kaikki prosessit raaka-aineiden tuotannosta valmiiseen teokseen. Teoksen esilläpito ja elinkaaren loppu on siis rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Teoksen hiilijalanjälkeä pohtiessa on kuitenkin hyvä miettiä materiaalien elinkaarta ja kestävyyttä ja sitä kautta myös teoksen elinkaaren pituutta. Pienen hiilijalanjäljen omaava teos ei välttämättä ole pitkäikäinen.

Laskentatyökalu koostuu viidestä osiosta, jotka löytyvät erillisten välilehtien alta. Välilehdet on nimetty seuraavasti: etusivu, inventaario, muut tiedot, päästöarvot ja tulokset. Suositeltavaa on, että käyttäjä tutustuu kaikkiin välilehtiin ennen hiilijalanjäljen laskennan aloittamista. Etusivulle kirjataan perustietoa laskennan kohteena olevasta teoksesta ja itse laskenta alkaa tiedon keräämisellä inventaariovälilehdelle. Käyttäjän tulee kerätä mahdollisimman tarkasti tietoja taideteoksen valmistuksen eri vaiheista.

Tiedot syötetään laskentatyökaluun, ja tulokset-välilehdeltä voi lukea näiden tietojen pohjalta muodostuneen hiilijalanjäljen.

Materiaalit, joista teos koostuu, sisältäen myös työstövaiheessa syntyvät hukkapalat, luonnokset yms.

Keskitytään uutena hankittuihin ja ennestään käyttämättömiin materiaaleihin. Jätteiden hyödyntäminen teoksessa jää siis laskennan ulkopuolelle.

Teoksen vaatimia työvälineitä ei huomioida, vaikka pensseli tai muu väline olisi hankittu vain teoksen valmista varten, eikä sitä käytetä myöhemmin.

Teoksen valmistamiseen liittyvä sähkönkulutus, joka lasketaan laitteen tehon ja käyttöajan perusteella. Laitemerkinnöistä löytyvät tehot syötetään laskuriin itse, ja tiedon puuttuessa voidaan hyödyntää valmiiksi annettuja teholuokkia eri kokoisille laitteille alemmassa taulukossa (ks. taulukko 1).

Polttoaineella toimivista laitteista arvioidaan teoksen valmistamisessa kulutetut polttoainelitrat.

Infrastruktuurin vaatimaa energiaa (mm. työtilan lämmitys ja valaistus) ei huomioida, sillä olisi haastavaa arvioida yhden teoksen osuus koko kiinteistön energiankulutustiedoista.

Taulukko 1 Teoksen tekemisessä kuluva energia, esimerkkilaitteiden tehot

Teoksen tekemiseen liittyvä logistiikka

Matkustusmuoto ja kilometrit taiteilijan tekemiltä matkoilta, jotka liittyvät olennaisesti teoksen tekemiseen. Ei kuitenkaan päivittäistä työhuoneelle siirtymistä.

Materiaalien kuljetus valmistajalta ostopaikkaan ja sieltä työhuoneelle.

Teoksen kuljetus kun itse teosta tai sen osia siirretään valmistuspaikasta toiseen (esim. työhuoneelta maalaamoon) tai sijoituspaikalle.

Muut teoksen valmistamiseen liittyvät prosessit

Teoksen valmistamisessa syntyvistä jätteistä arvioidaan eri jakeiden massat. Hukkapalat ja muut kierrätykseen menevät materiaalit kirjataan myös, vaikka materiaalit menisivät uudelleenvalmistukseen.

Teoksen valmistamiseen, kuten pesuihin, liittyvä huomattava vesijohtoveden kulutus. Kiinteistöjen muuta vedenkulutusta (keittiö, WC jne.) ei huomioida osaksi teoksen elinkaarta.

Laskennan ulkopuolelle jääneet asiat

Inventaarion Muut tiedot-välilehdelle käyttäjä voi listata asioita, jotka on jouduttu jättämään päästölaskennan ulkopuolelle. Näitä ovat esimerkiksi ne materiaalit, joille ei löydy päästökerrointa, ja ne energiankulutukset, joita ei kyetty arvioimaan tiedonpuutteen vuoksi. Tämän listauksen tietoja voidaan hyödyntää laskenta-asiantuntijan kanssa, jotta hiilijalanjälki saadaan tarkemmin arvioitua esimerkiksi osana julkista rakennusprojektia.

Laskentatyökalu tunnistaa rajatun määrän materiaaleja ja sähkölaitteita, ja on mahdollista, että käyttäjä ei pysty syöttämään kaikkea keräämäänsä tietoa laskuriin. Tässä tapauksessa käyttäjän tulee tulosta hyödynnettäessä ilmaista, mitkä tiedot ja materiaalit ovat jätetty laskennasta ulos. Nämä tiedot mainitaan laskentatyökalun Muut tiedot -välilehdellä.

Lähtötietojen syöttämisen jälkeen käyttäjä näkee teoksensa hiilijalanjäljen laskentatyökalun viimeiseltä sivulta. Saadun tuloksen kokoluokkaa voi vertailla CO2-muuntimella. Laskentatyökalusta löytyy myös Päästöarvotvälilehti, josta käyttäjä voi tarvittaessa tarkistaa käytetyn päästöarvon lähteen. Laskentatyökaluun valikoituneet päästöarvot, ovat uusimpia julkisista lähteistä saatavilla olevia arvoja.

Tuloksen luotettavuuden kannalta, on tärkeää, että kerätyt tiedot syötetään työkaluun oikeassa yksikössä. Tältä verkkosivulta voit saada apua yksikkömuunnoksiin.

LOPUKSI

Tässä julkaisussa on käyty läpi taideteoksen tekemisestä syntyviä ympäristövaikutuksia ja ohjeistettu julkisen taiteen hiilijalanjälkilaskurin käyttöä. Laskuri on kehitetty ensisijaisesti auttamaan ja tukemaan taiteentekijöitä ja -tilaajia laskemaan taideteoksen hiilijalanjälki silloin, kun se on tarpeen. Laskurin avulla voi myös tehdä teoksen

suunnitteluvaiheessa karkeaa vertailua eri materiaalien päästöistä.

Laskuri löytyy verkkosivuiltamme, josta löydät myös muita aiheeseen

liittyviä kiinnostavia julkaisuja. Laskurista, sen kehitysprosessista ja caseesimerkeistä on kirjoitettu muun muassa seuraavissa paikoissa:

Kestävä taide syntyy kestävillä valinnoilla – Riina Kotilainen.

Case Taide hiilivarastona – Inka Mäkiö ja Eerika Heinonen.

LÄHTEET

Julkinentaide.fi. 2023. Taiteen ympäristöjalanjälkeä etsimässä. Viitattu 18.9.2023.

Kotilainen, R. 2022. Kestävä kuvataide syntyy kestävillä valinnoilla. Talk Kestävä tulevaisuus, Turun ammattikorkeakoulu, 2022 Viitattu 18 9 2023

Laskurini fi 2023 Yksikkömuuntimet Viitattu 18 9 2023

Suonpää, J. (toim.) 2020. Visual catalysts = Visuaaliset katalyytit. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja A, Tutkimuksia, ISSN 1456-0011; 29.

Ympäristöministeriö 2017 Vähähiilisen rakentamisen tiekartta Viitattu 18 9 2023

Ympäristöministeriö 2022 Kierrätyksestä kiertotalouteen : Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:13. Viitattu 18.9.2023.

LIITE 1

Julkisen taideteoksen hiilijalanjälkilaskuri, versio 1.0

Inventaario teoksen valmistamisesta

Numeroita voit täyttää vihreisiin laatikoihin. Syötäthän numerot oikeassa yksikössä - lopputulos muodostuu näiden perusteella!

Harmaisiin laatikoihin voit kirjata omia muistiinpanoja.

Teokseen käytetyt materiaalit

Materiaali Määrä Yksikkö Tulos [kg CO2e] Lisätieto

Teoksen tekemiseen liittyvä logistiikka Merkittävä

matkustaminen liittyen teokseen (henkilöliikenne)

Matka [km]

Tulos [kg CO2e]

Teoksen tai materiaalien kuljetus (rahtiliikenne)

Matka [km] Paino [kg]

[kg CO2e]

Teoksen tekemisessä kuluva energia

Jos käyttämäsi sähkölaitteen teho on itselläsi tiedossa, täytä tiedot tähän:

Sähkölaite Teho [W] Käyttöaika [min] Tulos [kg CO2e] Lisätieto

Jos käyttämäsi sähkölaitteen teho ei ole itselläsi tiedossa, valitse esimerkkilaitteiden perusteella

Käytetty sähkölaite (valitse) Käyttöaika [min]

Pienelektroniikka esim. tietokone

Käsikäyttöiset laitteet esim. porakone

Työpajan/verstaan laitteet esim sirkkeli

Teolliset laitteet esim keramiikkauuni

Jos käyttämäsi laite toimii polttoaineella, arvioi kulutustiedot tähän:

Teoksen valmistamisessa syntyneet jätteet

Muut teoksen valmistamiseen liittyvät prosessit

Määrä [kg]

Jätteen käsittelyn päästöt [kg CO2e] Lisätieto

Missä vesi kului?

Teoksen valmistamisessa kulutettu vesi

Määrä [L]

Vesihuollon päästöt - tulos tähän [kg CO2e] Lisätieto