Saat kopioida tai skannata tätä oppikirjaa vain Kopioston kopiointiluvan ehtojen mukaisesti. Lisätietoja Kopioston kopiointiluvasta löydät: kopiosto.fi/oppilaitokset.
Et saa muokata tai muullakaan tavalla muunnella, esimerkiksi tehdä eri versioita tai kääntää toiselle kielelle, tätä oppikirjaa tai sen osia. Tämän kirjan sisältöä tai sen osia ei saa syöttää mihinkään tekoälypohjaiseen tai vastaavaan työkaluun tai palveluun.
ISBN 978-952-413-127-8
Toimitus: Outi Hänninen
Ulkoasu: Anna Polkutie
Kuvitus: Nora Surojegin
s. 16–21, 153 JP Ahonen
s. 136–141, 183–185 Heikki Väyrynen
Taitto: Elisa Hurmerinta ja Kalle Nuuttila
Teoksen kirjoittamista on tukenut Suomen tietokirjailijat ry.
Elisa Helin
Elisa Hurmerinta
Ulla Ilomäki-Keisala
Marjo Lindeman
Elsi Santala
KUVITUS
Nora Surojegin
SANAN MAHTI
Kuvan lukeminen
VAROITUS!
VAROITUS! VAARALLISTA! KIRJA ON VAARALLINEN ESINE! KIRJAIMET VOIVAT AIHEUTTAA VAKAVAA RIIPPUVUUTTA.
Elimistö tottuu kirjainten ahmimiseen nopeasti, ja sietokyvyn lisääntymisen myötä tarvitaan yhä suurempi annos kirjaimia saman vaikutuksen saamiseksi. Pitkään tarinoita ahminut henkilö saattaa kuluttaa ahmimiseen tuntikausia päivässä.
Toistuva kirjainten ja tarinoiden ahmiminen aiheuttaa muutoksia aivoissa. Aivojen rakenne voi muuttua pysyvästi ja ymmärrys saattaa kasvaa huolestuttavasti. Jo yksikin pieni kirjainjono voi synnyttää riippuvuuden, joten ahmithan tämän kirjan tarinat ERITTÄIN suurta varovaisuutta noudattaen.
Veera Salmi, Aina Ponoi. 2023.
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. kurnuttava kirjainten ahmija
b. ullakon utelias kurkistelija
c. kellarin salainen asukas
d. suljettu kätkö viestille
2. Tutki varoittavaa tekstiä. Kerro tai kirjoita, onk o vaara todellinen. Perustele.
JAKSON TAVOITTEET
• Luetaan lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
• Tutkitaan kertomuksia.
• Harjoitellaan käyttämään kirjallisuuden käsitteitä.
• Tehdään kirjavinkkaus.
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. Mitä hullunkurista keittiössä on?
b. Mikä on punainen, kimalteleva ja kallis?
c. Kuka on hämmästynyt?
d. Millä saa yhteyden äitiin?
e. Mikä on täynnä likaisia astioita?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Mihin otsikko kutsuu lukijaa?
b. Mistä kirjasta teksti on peräisin?
c. Mitä ääniä kotisi keittiössä kuuluu?
d. Millaiseen seikkailuun olisi mukava saada kutsu?
Kurnahtava kutsu seikkailuun
Kun kotona oli hiljaista, nukahdin hetkeksi.
Yhtäkkiä heräsin outoon ääneen.
Se oli jonkinlainen matala kurnaus, joka kuului jostain syvältä. Kooorrrn.
Nousin ylös niin nopeasti kuin pääsin.
Sitten kuului toinen kurnaus.
Se tuli ihan selvästi tiskipöydän suunnasta.
Mikä ihme siellä kurnutti?
Oikeastaan tuo oli maailman tyhmin kysymys, sillä vastaus oli yksinkertainen.
Tehdäänpä pieni testi: Mikä eläin kurnuttaa?
Kukaan ei ollut tyhjentänyt astianpesukonetta, ja tiskipöytä ja pesuallas olivat täynnä likaisia astioita.
Sitten kuulin taas kurnauksen ja näin jotain uskomatonta:
Tiskipöydällä istui iso vihreä sammakko, joka piteli kiinni hanasta.
Sillä oli ranteessaan kultainen kello ja sormessaan rubiinisormus.
Sammakko tuijotti minua.
Sitten se kurnautti ja osoitti raajallaan hanaa.
Menin lähemmäs ja avasin hanan.
Sammakko laskeutui veteen tyytyväisenä ja kiipesi syvään lautaseen.
Sitten se alkoi pestä kainaloitaan hanan alla. En voinut uskoa silmiäni.
Tuijotin sammakkoa ja katsoin ympäri keittiötä.
Siellä ei ollut kuitenkaan mitään erikoista.
Ainoa hullunkurinen asia keittiössä oli tuo sammakko.
Mihin päähenkilö heräsi?
Mistä suunnasta ääni kuului?
Mitä päähenkilö ajatteli?
Kertomuksen lukeminen
Sammakolla ei ollut kiire.
Kun se oli peseytynyt huolellisesti, se otti mukavan asennon ja jäi teekuppiin lepäämään.
Sillä oli vähän ylimielinen ilme.
Sammakko näytti siltä, kuin se olisi ollut hyvin tärkeä sammakko.
Kylvyn jälkeen sammakko loikkasi keittiön lattialle.
Se otti pari pitkää hyppyä ja jäi sitten ulko-ovelle seisomaan.
Avasin oven, mutta ennen kuin sammakko astui ulos, se ojensi minulle liivinsä povitaskusta pienen kirjekuoren.
Kuoressa luki kiemuraisella käsialalla: ”Oboille”.
– Kiitos, minä sanoin hitaasti ja hiljaa.
Sitten sammakko loikkasi portaalle ja siitä pihalle.
Se katsoi vielä taakseen ja kurnautti.
Juuri samalla hetkellä puhelimeni piippasi.
Halusin avata kirjekuoren, mutta luin kuitenkin viestin ja vastasin äidille.
Äiti: Miten voit?
Minä: Ihan ookoo.
Yksi sammakko kävi meillä kylpemässä.
Se näytti tosi rikkaalta.
Ei mitään kummempaa.
Äiti: Haha. Tosi hauskaa.
Sitten avasin kirjekuoren.
Sen sisällä oli valkoinen kortti, johon oli kirjoitettu kultaisilla kirjaimilla outo teksti:
Reikä on melko lyhyt aukko, joka menee kappaleen läpi.
Jos joessa on reikä, se vuotaa kuiviin.
Selvitä, kuka tekee reikiä, niin saat kultaisen palkinnon.
Terveisin Kultakurnu
Hieraisin silmiäni ja luin kortin uudelleen.
Miksi sammakko antoi minulle tämän?
Olinko mennyt sekaisin?
Tämä ei voinut olla totta.
Kortti ei kuitenkaan kadonnut minnekään.
Menin illalla nukkumaan, ja kortti oli olemassa vielä aamullakin.
Se oli yhtä todellista kuin kaikki arkiset esineet ympärilläni.
Sammakko ei ollut minun mielikuvitustani.
Mitäs siitä sanot?
Nyt jälkeenpäin ymmärrän, että sammakon kylpyreissu oli kutsu ja tehtävänanto.
Sammakoiden joessa oli reikiä, ja ne tarvitsivat minun apuani.
Veera Salmi (selkomukautus Hanna Männikkölahti), Aina Ponoi. 2023.
3. Lue teksti Kurnahtava kutsu seik kailuun . Vastaa kysymyksiin.
a. Millaista kotona oli?
Kotona oli...
b. Mihin sammakko jäi lepäämään?
Sammakko jäi...
c. Mitä kirjekuoren sisällä oli?
Sen sisällä oli...
d. Mitä Oboi ihmetteli seuraavana aamuna?
Hän ihmetteli, kun...
e. Miksi Kultakurnu vieraili Oboin keittiössä?
f. Miksi äiti luuli, että Oboi vitsailee viestissään?
4. Keksi ja kirjoita viestejä.
a. Keksi ja kirjoita Oboin kohtelias vastausviesti Kultakurnulle.
Arvoisa Kultakurnu
Kiitos...
Mielelläni...
Miten...
Neuvoisitko...
Parhain terveisin ystäväsi Oboi
b. Keksi ja kirjoita sinun ja ystäväsi viestiketju.
• Kerro, että rikkaan näköinen sammakko pesee kainaloitaan tiskialtaassanne.
• Ystäväsi luulee, että vitsailet.
• Keksi, miten viestittelynne jatkuu ja päättyy.
c. Oboi lähettää äidille todisteeksi kuvan sammakosta kylpemässä tiskialtaassa. Keksi ja kirjoita äidin ja Oboin viestiketju.
5. Äänittäkää koulun erilaisia ääniä.
• Listatkaa parin kanssa erilaisia ääniä, joita voi kuulla koulussa.
• Valitkaa viisi ääntä, jotka äänitätte.
• Äänittäkää valitsemanne äänet.
• Antakaa toisten kuunnella ja arvata, mikä äänet aiheuttaa.
Vinkki! Voitte järjestää luokassa äänitietokilpailun.
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. Mitkä ovat roikkuvat, kukalliset ja harsomaiset?
b. Missä esineissä on eläinten tassuja ja koukeroisia koristekuviota?
c. Missä on kasa ohutta valkoista paperia?
d. Mitkä ovat naisen lempiasusteita?
e. Mitä sähkölaitteita kuvasta löytyy?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Mikä on tekstin otsikko?
b. Kuka on kirjoittanut tekstin?
c. Mistä paikoista joku voisi haluta karata?
d. Miksi joku voisi haluta karata?
Täältä minä karkaan
Oli yö, kun minä sen keksin.
Makasin ihan hiljaa, silmät kiinni. Minua pissatti, vaikka olin käynyt vessassa ennen nukkumaanmenoa. Olisi pitänyt käydä vielä toisen kerran. Nyt ei auttanut muu kuin odottaa aamua.
Sängystä ei nimittäin voinut nousta. Kaikki tiesivät sen.
Ikkunoihin oli vedetty verhot, mutta niiden takaa näkyi katuvalojen värinä. Silmiä ei olisi saanut avata, mutta joskus ne raottuivat ihan vähän. Varsinkin silloin, kun kadulta alkoivat kuulua jytisevät askeleet, jotka saivat ikkunalasit helisemään.
Se oli Kaapparirohmu, joka kulki kadulla. – Jos se erottaa jonkun ikkunan takana pientäkin liikettä tai kuulee vähäisenkin äänen, se iskee rautaisen kouransa ikkunasta sisään ja kaappaa varomattoman ihmisen mukaansa. Ja sen ihmisen kohtalo on oleva kauhea! oli Agatha-täti kertonut meille. Tietenkin olimme myös nähneet pienet hautakivet puutarhan aidan takana.
Siksi täytyi maata aivan hipihiljaa paikallaan.
Pienimmät inisivät unissaan, joku höpötti kummallista unikieltä. Jurka kuorsasi omassa nurkassaan niin kuin joka yö. Ensin olin kauhistunut kuorsaamista, mutta totuin siihen nopeasti. Askeleet jymähtelivät kadulla, ja Jurka kuorsasi kuin ylensyönyt karhu, mutta häntä ei kaapattu. Kerran hän oli jopa kävellyt unissaan ympäri salia, mutta silloinkaan ei rautainen koura kurottunut läpi ikkunan.
Siksi aloin taas varovasti ajatella asiaa, jota olin hautonut jo kauan. Se oli iso, se oli kamala, mutta sitä ei voinut väistää. Ei vain voinut.
Minä karkaisin täältä.
Agatha-tädin toimisto oli niin soma, että olisin vieraillut siellä mielelläni, elleivät vierailut olisi melkein aina liittyneet pahoihin tekoihini. Huonekalut olivat tummaa, kiiltävää puuta. Niitten jalkoihin oli veistetty eläinten tassut ja koukeroisia koristekuvioita. Lattiaa peitti paksu, itämainen matto, jonka päälle teki mieli käydä pitkäkseen. Ikkunaverhot vaihdettiin usein; näin keväällä ne olivat kevyet ja kukalliset, harsoiset kuin hyttysen siivet.
s.150
Selkomukautus
Mitä päähenkilö odotti?
Millä Agatha-täti oli pelotellut lapsia?
Miksi päähenkilö kävi usein toimistossa?
Kertomuksen lukeminen
Mitä päähenkilö oli ennen tehnyt?
Mitä Leopoldan tekoja listalla oli?
Toimistossa oli televisio, mutta se ei ollut koskaan päällä. Milloin minä olinkaan viimeksi katsonut televisiota? Siitä oli kauan. Ennen katsoin televisiota melkein joka ilta. Oli minulla ollut myös tietokone. Ei niin hieno kuin Agatha-tädillä, mutta ihan hyvä kuitenkin. Sillä oli ollut hauska pelata. Joskus olin surffaillut netissä ja lähettänyt viestejä koulukavereille.
Aamuruskossa tuntui kuin olisin siirtynyt ajassa taaksepäin. Enää en käyttänyt sähkölaitteita enkä ajellut auton saati lentolaitteen kyydissä. Kaikki Aamuruskossa tehtiin käsin ja alkeellisilla välineillä niin kuin kihvelillä ja kuokalla. Vain Agatha-täti käytti sähköä ja sellaisia ihmeitä kuin kännykkä ja internet.
Täti näytti nuokkuvan kirjoituspöytänsä ääressä, mutta nosti sitten päänsä.
– Leopolda Wróbel, hän sanoi surullisella äänellä ja katsoi minua silmiin. Nielaisin ja vaihdoin jalkaa. Minä ja Sylvia emme tietenkään saaneet istua.
– Sinä pahoitat minun mieleni aina uudestaan. Ihan itken sinun tähtesi, Leopolda. Katsohan tätä.
Hän roikotti paperinippua, johon oli tulostettu tekstiä ja jokunen kuva. Se oli lista minun rikkomuksistani. En enää edes muistanut, mitä kaikkea pahaa olin tehnyt. Ainakin olin varastanut ruokaa keittiöstä ja puutarhasta, pissannut sänkyyni, valehdellut, rikkonut ikkunan, kiroillut ja jättänyt vuoteeni sijaamatta. Ihan joka asiasta ei joutunut rangaistuskoppiin, mutta kaikki kirjattiin ylös.
– Muistathan, että jokaisesta rikkeestä merkitään tilillesi miinuspiste?
Nyökkäsin. Kun pisteitä olisi viisikymmentä, minuun tatuoitaisiin musta rasti. Jurkalla oli jo kolme rastia.
Rastit olivat Valtiaan keksintö, ja niitä käytettiin muuallakin kuin Aamuruskossa. Kun ihmisellä oli rasteja ihossaan, kukaan ei halunnut palkata häntä töihin tai ruveta hänen kaverikseen. Näin meille kerrottiin, ja asiasta muistutettiin jatkuvasti.
Jos noita oli pahempi kuin venetyyppi, niin kaikkein pahin oli rasti-ihminen.
Agatha-täti nyyhkäisi.
– Sydämeeni sattuu, jos joudun määräämään sinulle rastin. Se on nyt hyvin lähellä, Leopolda. Sinulla on 43 miinuspistettä. Miksi sinun on niin vaikea käyttäytyä kuin kunnon tyttö?
Varmaan siksi, että suurin osa rikkeistäni oli vahinkoja. Ehkä kunnon tytöille ei sattunut niitä. He muistivat käydä illalla vessassa eivätkä olleet niin nälissään että varastaisivat omenoita. Tämän olin sanonut Agatha-tädille niin monta kertaa, etten enää viitsinyt.
– Mitä äitisi ja isäsi olisivat mahtaneet sinusta ajatella?
Ymmärräthän, että sinun takiasi myös Sylvia saa miinuspisteen.
Se oli pahinta. Äiti ja isä olisivat varmaan hävenneet silmät päästään, ja Sylvia katseli minua murheellisena kuin hylätty koiranpentu.
Sari Peltoniemi, Täältä minä karkaan. 2020.
3. Lue teksti Täältä minä karkaan . Vastaa kysymyksiin.
a. Minkä asian kaikki tiesivät?
Kaikki tiesivät, että...
b. Mitä tekstin päähenkilö päätti tehdä?
Hän päätti...
c. Mitä tapahtui, jos Aamuruskossa teki rikkeen?
Silloin...
d. Millaisia suurin osa Leopoldan rikkeistä oli?
Suurin osa...
e. Miksi Aamuruskossa tuntui siltä kuin olisi siirtynyt ajassa taaksepäin?
f. Miksi Leopolda halusi karata lastenkodista?
4. Keksi ja kirjoita.
a. Valitse yksi Leopoldan rikkeistä. Keksi ja kirjoita, mitä tapahtui.
b. Keksi ja kirjoita Leopoldan pakosuunnitelma Aamuruskosta.
c. Keksi ja kirjoita, mitä Leopoldalle selviää, kun hän vakoilee Agathatädin toimistoa salaa.
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. Mitä pitkin pääsee ylös ja alas?
b. Missä on ääretön tähtitaivas?
c. Millä näkee tähtikuviot tarkasti?
d. Mitkä keräilijän aarteet ovat hyllyllä?
e. Mikä on rauhallinen unipaikka?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Mitkä kaksi paikkaa voisivat olla tekstin tapahtumapaikat?
b. Kuka on kirjoittanut tekstin?
c. Selitä, mikä on ullakko ja millainen se voi olla.
d. Selitä, mikä on kellari ja mitä siellä voi olla.
Poika ullakolla, poika kellarissa
Alexis heräsi yöllä outoon tunteeseen. Hän oli lohduttoman surullinen ilman mitään erityistä syytä. Hän oli nähnyt taas unta tähtitaivaasta, jota kohti hän putosi, ja kuullut kuiskauksen: Kulje alaspäin . Lisäksi unessa oli ollut toinenkin kuiskaus, josta hän ei ollut saanut selvää. Siinä oli ollut koota ja ässää, ksksksksks. Ehkä hän oli kuullut jonkin yölinnun ääntelyn unensa läpi?
Alexis kuulosteli. Ainakin sade oli lakannut. Oli satanut koko eilispäivän ja illan, mutta nyt ullakkohuoneen kattoon ei ropissut enää mitään. Kello näytti aika tarkkaan puolta yötä.
Hänellä oli levoton olo, ja vaikka hän yritti kuinka kääntyillä vuoteessaan ja saada unenpäästä uudelleen kiinni, se ei onnistunut. Hänen oli noustava ylös. Kun hän nousi vuoteesta, hän onnistui pudottamaan yöpöydältä jotain lattialle. Tiikerikivi. Alexis poimi sen pyjamahousujensa taskuun.
Sitten hän avasi hiljaa huoneeseensa johtavan luukun ja laskeutui tikkaat varovasti. Hän oli varma, että jokin oli herättänyt hänet.
Mistään ei kuitenkaan kuulunut mitään kummallista. Äiti ja isä nukkuivat syvää unta omissa huoneissaan. Isän unienkeruuhuoneessa laitteet hurisivat ja hyrisivät omia unilaulujaan aivan normaalisti. Alexis jatkoi matkaansa yhä alemmas ja alemmas, kunnes hän saapui talon pohjakerrokseen. Äidillä oli siellä muutama taikina nousemassa yön yli, mutta muuten kaikki oli siistiä. Ei vaikuttanut siltä, että heidän taloonsa olisi tullut vaikkapa murtovaras tai hiiri.
Nurkassa oleva kaapinovi veti Alexista kummallisesti puoleensa. Hän ei nyt kuullut tömähdyksiä eikä muitakaan ääniä, mutta silti hänen askeleensa johdattivat hänet ovelle. Kun hän tarttui kahvaan, hänen kämmenensä kihelmöivät kummallisesti. Hän avasi oven ja odotti näkevänsä tyhjät hyllyt. Sen sijaan hänen täytyikin vetää kiivaasti henkeä ja astua askel taaksepäin hämmästyksestä.
Selkomukautus s.152
Selkomukautus
Miten sää oli muuttunut?
Mikä tipahti yöpöydältä?
Mitä isän unienkeruuhuoneessa tapahtui?
ovi johti?
Mitä Alexis ajatteli kellarihuoneesta?
Oven takana ei ollutkaan kaappi. Siellä olivat alaspäin johtavat portaat. Mistä ne olivat ilmestyneet? Näkikö hän unta?
Alexis hengitti syvään. Hänestä ainakin tuntui vahvasti siltä, että hän oli hereillä. Hän mietti, pitäisikö käydä herättämässä äiti tai isä, mutta jalat kuljettivat jo häntä portaita alas kuin niillä olisi ollut oma tahto. Kulje alaspäin . Kuiskauksen muisto väreili Alexiksen läpi.
Portaiden alapäässä oli toinen ovi. Alexis koputti oveen, mutta kun kukaan ei avannut eikä oven toiselta puolelta kuulunut mitään, hän avasi sen varovasti. Ovi johti huoneeseen, johon laskeutui katonrajassa olevista ikkunoista hieman kesäyön valoa.
– Huhuu, Alexis huhuili ja yritti saada äänensä olemaan vapisematta jännityksestä. – Onko täällä joku?
Kukaan ei vastannut. Alexis erotti juuri ja juuri hämärässä, että huoneen toisessa päädyssä oli makuualkovi. Hän hiipi hiljaa sinne. Pimeässä näytti siltä, että joku nukkui alkovissa. Kun Alexis kosketti peittoa, hän kuitenkin ymmärsi, että se oli vain mytyssä. Makuualkovissa ei ollut ketään. Hän hengitti vapaammin. Nyt hän voisi tutkia huonetta rauhassa.
Alexis uskaltautui sytyttämään valon ja katselemaan ympärilleen. Se oli mainio kellarihuone. Jos hän olisi tiennyt sen olemassaolosta aiemmin, hän olisi hyvin saattanut haluta siitä oman huoneensa. Seinillä oli tähtitaivasta kuvaavat tapetit,
Minne
ikkunan edustalla seisoi kaukoputki. Alexis päätteli, että huoneen asukas oli todennäköisemmin lapsi kuin aikuinen. Mutta ei enää aivan pikkulapsi. Ehkä samanikäinen kuin hän itse. Miten saattoi olla, että heidän talossaan asui salaa joku lapsi? Kuka hän oli? Mistä hän oli tullut? Missä hänen perheensä oli? Ja missä lapsi itse oli nyt, kun ei kerran nukkunut makuualkovissa? Vai oliko hän paennut talosta, kun Alexiksen perhe oli muuttanut sinne?
Alexis kävi vielä kokeilemassa makuualkovissa olevan sängyn patjaa. Siinä oli yhä hieman lämmin kohta. Joku oli ollut huoneessa vielä hetkeä ennen hänen saapumistaan. Alexis nielaisi. Oliko asukas livahtanut karkuun kuullessaan hänen liikkuvan talossa? Alexis pohti hetken, mitä hänen pitäisi tehdä. Pitäisikö jäädä huoneeseen odottamaan, kunnes asukas palaisi? Vai lähteä etsimään muualta talosta, missä hän luultavasti piileskelisi?
Alexis sormeili mietteissään Tiikerikiveä taskussaan ja huomasi silloin, että huoneen yhdellä hyllyllä oli kivikokoelma. Aivan niin kuin hänelläkin! Hetken mielijohteesta hän asetti Tiikerikiven hyllylle muiden kivien joukkoon. Silloin hän kuuli ääntä ylemmästä kerroksesta. Sen oli oltava huoneen asukas! Alexis sammutti huoneen valon ja nousi portaita hiljaa kellarista talon pohjakerrokseen. Hän halusi saada piileskelijän kiinni itse teossa. Ilmavirta sai kuitenkin portaiden oven paiskautumaan kiinni hänen takanaan, kun hän oli keittiössä.
Millainen huoneen asukas ehkä oli?
Minne Alexis meni?
Miksi Alexis tutki keittiön alakaappeja?
– Alexis, sinäkö se olet?
Hän kuuli äidin unisen äänen ja näki tämän tassuttelevan keittiöön.
– Hys! Alexis hyssytteli äitiä. – Meidän pitää napata piileskelijä.
– Mikä piileskelijä? äiti kysyi haukotellen ja vieläkin turhan kovalla äänellä.
– No se joka asuu kellarissa! Alexis kuiskasi ja vilkuili ympärilleen.
Minne kellarin asukas olisi voinut livahtaa? Oliko hän mennyt ulos? Alexis ei ollut kuullut ulko-oven käyvän. Mitä todennäköisimmin tyyppi siis piilotteli yhä heidän talossaan. Alexis alkoi kurkistella keittiön alakaappeihin. Jos kyseessä oli lapsi, hän saattaisi mahtua pieneenkin tilaan.
– Kulta, mistä sinä nyt oikein puhut? äiti kysyi ja hänen äänensä kuulosti hieman ärtyneeltä. Äiti ei pitänyt siitä, jos joutui heräämään kesken unien. – Meillä ei ole kellaria tässä talossa.
– Kyllä vain on! Se kaappi ei olekaan mikään kaappi vaan siellä on alas johtavat portaat. Tule itse katsomaan!
Alexis kiskoi äidin kädestä pitäen portaisiin johtavan oven luo. Sitten hän räväytti sen auki suurella liikkeellä ja sanoi:
– Tadaa!
Mutta portaat olivat kadonneet. Oven takana oli taas se sama kaappi kuin aiemminkin. Alexis ei ymmärtänyt yhtään mitään. Hän yritti työntää hyllyjä. Hän yritti etsiä salaovea tai vihjettä siitä, miten kaappi muuttuisi portaikoksi. Hän ei löytänyt ratkaisua. Kaappi pysyi kaappina, vaikka hän hakkasi sen takaseinää.
Salla Simukka ja JP Ahonen, Poika ullakolla, poika kellarissa. 2024. Kuvitus: JP Ahonen. 2025.
3. Lue teksti Poika ullakolla, poika k ellarissa . Vastaa kysymyksiin.
a. Kuka on tekstin päähenkilö?
Tekstin päähenkilö on...
b. Kuka on tekstin sivuhenkilö?
Sivuhenkilö on...
c. Mikä on tekstin keskeisin tapahtumapaikka?
Keskeisin tapahtumapaikka...
d. Mikä on tekstin tapahtuma-aika?
Tekstin tapahtuma-aika...
e. Mikä yhteinen harrastus Alexiksella ja kellarihuoneen asukkaalla oli?
f. Miksi Alexis työnsi kaapin hyllyjä tekstin lopussa?
4. Keksi, piirrä tai kirjoita kuvaus salaisesta ja erik oisesta kaapista.
a. Suunnittele, millainen kaappi on ja mitä salaista sen hyllyillä on. Piirrä ja kirjoita.
b. Suunnittele keittiön kaappi, jonne joku on piilottanut erikoisia tavaroita. Keksi ja kirjoita, mitä tapahtuu, kun avaat kaapin.
c. Suunnittele, mihin kaapin portaat johtavat ja mitä siellä tapahtuu. Keksi ja kirjoita.
5. Kerro kellari- tai ullakkohuoneesta, joka ilmestyi salaper äisesti kotiisi. Kuvaa video tai esitä yleisölle.
• Kuvaile huonetta.
Mistä yllättävä huone löytyy?
Miltä huoneessa näyttää?
Mitä ja millaisia huonekaluja, esineitä ja tavaroita huoneessa on?
Miltä huoneessa tuoksuu?
Mitä erikoista tai salaista huoneessa on?
Mikä huoneessa on parasta?
• Harjoittele kertomaan huoneesta. Kerro kiinnostavasti ja eläytyen.
• Videoi tai esitä.
Vaarallisen koukuttavat kirjat
Veera Salmi, Aina Ponoi. 2023.
Sari Peltoniemi, Täältä minä karkaan. 2020. Jukka Behm, Ihmepoika Leon. 2023.
Salla Simukka ja JP Ahonen, Poika ullakolla, poika kellarissa. 2024.
Kun kaksi äksää risteää…
Mitä tekisit, jos löytäisit kotitalostasi salaisen huoneen?
10-vuotiaan Alexiksen perhe muuttaa taloon, josta hän saa unelmiensa ullakkohuoneen. Niin ikään 10-vuotiaan Maxin perhe muuttaa taloon, jossa häntä odottaa upea kellarihuone. Mutta talossa on jotain omituista: Alexis kuulee ääniä talon alta, vaikka heillä ei ole kellaria. Maxin korviin kantautuu soittoa ullakolta, vaikka siellä ei ole ketään.
Mitä tapahtuu, kun maailmat alkavat sekoittua toisiinsa?
Kirjailija Salla Simukan ja sarjakuvantekijä JP Ahosen teokset ovat tunnettuja niin Suomessa kuin maailmallakin. Poika ullakolla, poika kellarissa on heidän ensimmäinen yhteinen kirjansa.
Salla Simukka ja JP Ahonen, Poika ullakolla, poika kellarissa. 2024.
1. Tutki kirjojen k ansikuvia. K erro tai kirjoita.
a. Minkä kirjan valitsisit kannen perusteella? Perustele.
b. Missä järjestyksessä lukisit kirjat? Perustele.
c. Lue kirjan Poika ullakolla, poika kellarissa takakansiteksti Kun kaksi äksää risteää. Tutki kolmea muuta kansikuvaa. Keksi ja kirjoita yhdelle kirjoista takakansiteksti.
2. Keksikää ja valmistakaa kirjan k ansikuvasta esitys.
• Muodostakaa 3–4 henkilön ryhmä.
• Valitkaa viereiseltä sivulta yhden kirjan kansikuva.
• Tutkikaa kirjan kansikuvaa ja pohtikaa, mitä voitte päätellä kirjan päähenkilöstä.
Kuka voisi olla kirjan päähenkilö?
Missä paikassa päähenkilö on?
Millainen paikka on?
Keitä muita on päähenkilön kanssa?
Missä tilanteessa päähenkilö on juuri nyt?
Miten hän on päätynyt tähän tilanteeseen?
Mitä päähenkilölle voisi seuraavaksi tapahtua?
• Suunnitelkaa esitys, jossa herätätte kirjan kansikuvan eloon.
• Suunnitelkaa, mitä rekvisiittaa tarvitsette.
• Harjoitelkaa esitystänne.
• Esittäkää valmis esityksenne muille.
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. Kuka seuraa peliä ja etsii uutta pelaajaa?
b. Mikä on kangas, mutta ei vaate eikä verho?
c. Kuka on jäntevä lahjakkuus, joka laukoo kanuunoita?
d. Kuka on pallotaituri ja ikämies pelipaidassa?
e. Mikä on tykki, josta ei ole vaaraa?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Mitä otsikko kertoo päähenkilöstä?
b. Kuka kirjailija on kirjoittanut tekstin?
c. Mitä on tehtävä, jos haluaa olla todella taitava?
d. Mitä asiaa sinä olet harjoitellut paljon?
Ihmepoika Leon
Vanhan sanonnan mukaan Westonissa kasvaneista tulee joko autovarkaita tai jalkapalloilijoita.
Leon Brown oli kuullut sanonnan usein, asuihan hän Westonissa, nuhruisessa pikkukaupungissa, joka sijaitsee Lontoosta kaakkoon ja joka tunnettiin lähinnä hiilivoimaloiden piipuista ja autotehtaista.
Leonin luokkakavereista joka toisen isä seisoi liukuhihnan äärellä ja lisäsi pultin tai suihkautti maalipilven lähestyviin autonrunkoihin.
Muiden isäukoilla ei töitä sitten pahemmin ollutkaan.
Westonin keskustan tuntumassa nousi noen mustuttamia kolossimaisia kerrostaloja. Niiden varjoissa mutkitteli harmaanruskeita tiilitalorivejä, joiden sisätiloissa leijaili ikuinen märän koiran haju, vaikkei asukkailla olisi ollut lemmikkiä. Yhden tuollaisen taloletkan keskivaiheilla asui Leon tätinsä Agathan ja tädin miehen Jackin kanssa, jota Leon kutsui tosin mielessään peräpukamaksi.
Neljäs asukas oli Wayne, isäänsä Jackia monin tavoin muistuttava poika, jolle Leonilla oli myös useita vaihtoehtoisia nimityksiä.
Leon oli perheen ainoa Brown. Muut olivat Brighteja. Heidän kodissaan oli alakerrassa eteinen, olohuone ja keittiö, josta avautui luukku olohuoneeseen. Siitä Leon ojenteli Jackille ja Waynelle tölkkejä, toasteja ja suklaapatukoita isän ja pojan katsellessa telkkarista lauantaisin futismatseja.
Agatha ja Jack nukkuivat toisessa yläkerran makuuhuoneista, toisessa nukkui Wayne. Pojat olivat jakaneet huoneen nuorempina, mutta enää he eivät mahtuneet samaan tilaan. Syy ei ollut pelkästään Waynen kuorsaus, joka piti hereillä puolta korttelia, vaan se yksinkertainen tosiasia, että ihmiset eivät aina tulleet toimeen keskenään. Leon ei pitänyt Waynesta, eikä Wayne hänestä, joten tilanne oli tasan.
Agatha Bright sen sijaan kuvitteli, että jos kaksi poikaa oli samanikäisiä, he viihtyvät toistensa seurassa.
”Wayne on ihan mukava. Kyllä te tulette toimeen, jos vähän yritätte”, Agatha tapasi sanoa eikä olisi voinut olla enempää väärässä.
Leon oli lyhyt ja jäntevä, Wayne pitkä ja romuluinen. Leon oli hiljainen pohdiskelija, Wayne kovaääninen touhottaja.
Yhteisen taajuuden löytämistä ei taannut edes sama harrastus.
Wayne pelasi jalkapalloa Weston Townin junnujoukkueessa, johon Jack ei ollut kelpuuttanut Leonia. Leon vietti iltansa puistopeleissä ”ukkojen” kanssa, kuten hänen pelikaverinsa itseään kutsuivat.
Isänsä valmentama Wayne oli avauksessa jokaisessa pelissä.
Waynen ei tarvinnut tulla vaihtoon edes silloin, kun hän ei jaksanut tehdä kentällä muuta kuin kiukutella. Saadessaan pallon hän kuljetti sitä, kunnes laukoi epätoivoisesti tai menetti pelivälineen. Waynen kautta pallo päätyi takuuvarmasti vastustajalle, eikä hän taistellut sitä takaisin. Hän levitti käsiään, löntysteli ja jätti puolustamisen muille.
Leon tiesi olevansa sata kertaa parempi pelaaja kuin Wayne, mutta
Jackin mielestä Leonilla ei ollut mitään asiaa jalkapallokentälle.
”Toivoton tapaus”, tuumi Jack.
Samaan aikaan Lontoossa erään pelaaja-agentin nukkavierussa kotitoimistossa Warren Streetin metroaseman läheisyydessä tapahtui edistymistä. Kikkailija-kanavan pojan löytäminen ei ollut osoittautunut kovin yksinkertaiseksi tehtäväksi, mutta Simon ”Karva” Steele ei ollut luovuttajatyyppiä. Hän pääsi askeleen eteenpäin löytäessään videon, jossa tuttu pallotaituri laukoi takeaway-bokseja avustajansa pään päältä.
Avustajan yllä oli pelipaita.
Ja mikä oleellisinta, se oli punamustaraidallinen paita.
Steele suurensi pysäytyskuvan ja tutki miehen vaatetta. Vaakaraitojen keskellä oli sivukuva kotkan päästä.
”Weston Town”, Karva mutisi ääneen, käveli ikkunan luo ja katseli hajamielisesti Punjabi Palacen suuntaan. Sitten hän asettui taas tuolilleen ja ponnahti pian ylös. ”Weston Townin pelipaita.”
Jos joku kannatti Weston Townia, hän asui luultavasti Westonissa. Kuvaus oli tehty Westonissa. Poika oli Westonista.
Looginen päättelyketju.
Steelestä tuntui mahdottomalta keskittyä mihinkään. Käytyään muutamassa puuduttavassa sopimusneuvottelussa ja oltuaan niissä aika lailla muissa maailmoissa hän sulkeutui toimistoonsa, teki uusia nettihakuja ja etsi pätkiä Weston Townin juniorijoukkueiden peleistä.
Agentti käynnisti videotykin ja veti valkokankaan alas toimistonsa takaseinälle, mutta hän ei nähnyt temppuja tehnyttä poikaa kentällä minkään ikäluokan otteluissa.
Apua ei ollut siitäkään, että hän soitti entiselle pelikaverilleen, Weston Townin edustusjoukkueen apuvalmentajalle. Tämä ei ollut kuullut Karvan kuvailemasta pelaajasta.
Steele käytti hakusanoja, joihin liittyi Weston ja jalkapallo tai juniori tai lahjakkuus tai ihmepoika. Lopulta hän löysi kenties jonkun ohikulkijan kuvaaman videopätkän puistopelistä.
Sijainniksi oli merkitty Weston Central Park. Steele vihelsi lujaa.
Aikuisten miesten joukossa juoksi poika, jonka Steele tunnisti heti. Tämä taisteli pallosta loppuun asti. Ei väistellyt eikä pelännyt kolhuja. Kaatuessaan hän ponkaisi heti pystyyn. Syötti terävästi ja kuljetti palloa miten halusi, käytti päätä pidempiä vastustajia pujottelukeppeinään. Laukaukset lähtivät kuin kanuunan piipusta. Ja kuin varmistukseksi pelaajien joukossa oli sama kaljupää, joka oli ollut avustajana temppuvideoissa.
”Siinä hän on.”
Steele oli vihdoin löytänyt etsimänsä.
Hän tunsi vatsassaan perhosten lehahtelua katsellessaan, kuinka poika suoriutui ikämiesten puristuksessa. Tämä oli kentän pienin ja nuorin pelaaja mutta hallitsi täysin suvereenisti tapahtumia.
Karvan oli pakko myöntää, että hän oli vaikuttunut.
Erittäin vaikuttunut.
Jukka Behm, Ihmepoika Leon. 2023.
3. Lue teksti Ihmepoika Leon . Vastaa kysymyksiin.
a. Mitä Leon teki puistossa iltaisin?
Iltaisin Leon...
b. Millainen pelaaja Leon oli Jackin mielestä?
Jackin mielestä...
c. Mitä agentti oli nähnyt Kikkailijakanavalla?
Hän oli nähnyt...
d. Mitä Steele päätteli avustajan pelipaidasta?
Steele päätteli, että...
e. Miksi Steele näki vaivaa löytääkseen nuoren pelaajan?
f. Millainen paikka Weston on?
4. Keksi ja kirjoita.
a. Keksi ja kirjoita tilanne, jossa kykyjenetsijä soittaa Leonin perheen ovikelloa. Oven avaa Jack.
Ovikello soi...
Jack raahustaa...
Ovella on...
Jack luulee, että...
Pian selviää, että...
Jackin ilme...
Leon...
b. Keksi ja kirjoita jatko tilanteelle, jossa kykyjenetsijä Steele saapuu paikalle kesken ikämiesten puistopelin Westonissa. Hän kertoo haluavansa Leonin Lontooseen pelaamaan.
c. Westonin Sanomissa julkaistaan lyhyt uutinen: Westonin ihme ammattilaiseksi Lontooseen! Keksi ja kirjoita uutisen teksti.
Kirjavinkkaus
Työskentelyohjeet
• Sopikaa opettajan kanssa, miten kirjavinkkaus esitetään.
• Käykää läpi, miten tehtävä arvioidaan ja kuinka paljon työskentelyyn on aikaa.
• Suunnittele ja toteuta kirjavinkkaus ohjeiden mukaan. Voit kirjoittaa kirjavinkkauksen käsin tai tietokoneella.
1. Esittele valitsemasi kirjan nimi ja kansikuva.
2. Kerro kirjailijan nimi ja jokin kiinnostava tiet o kirjailijasta.
3. Kerro, mitä kirjallisuuden lajia k irja edustaa.
jännitys huumori fantasia sarjakuva historiallinen romaani
4. Esittele kirjan henkilöt.
• Päähenkilö: ikä, ulkonäkö, luonne, perhe, harrastukset ja muuta kiinnostavaa
• Tärkeimmät sivuhenkilöt: Kerro, mikä on heidän suhteensa päähenkilöön. Miten he vaikuttavat päähenkilön elämään?
5. Kerro kirjan pääjuoni kiinnostavasti, mutta älä paljasta liikaa.
• Kerro lyhyesti juonen pääkohdat esimerkiksi juonikaavion avulla.
• Valitse kirjasta koukuttava kohta ja harjoittele lukemaan se ääneen.
• Lue valitsemasi kohta eläytyen. Voit myös nauhoittaa sen etukäteen ja antaa kuulijoiden kuunnella sen.
6. Esittele kirjaan liittyviä kuvia.
• Jos kirjassasi on kuvia, valitse ja etsi 2–4 kirjan päähenkilöön, tärkeimpiin sivuhenkilöihin ja juoneen liittyvää kuvaa.
• Voit myös piirtää tai etsiä internetistä tai lehdistä kirjaan sopivia muita kuvia. Kuvat voivat liittyä kirjasi tapahtumapaikkaan, henkilöihin tai juoneen.
7. Suunnittele huolellisesti, miten koukutat muut lukemaan kirjasi.
Mikä on parasta kirjassa?
Mitä yllättävää siinä on verrattuna muihin lukemiisi kirjoihin?
Miksi lukukokemuksesi oli erityisen hyvä?
Mitä tunteita kirja herätti sinussa?
Koukuttiko kirja niin, että et malttanut lopettaa lukemista? Perustele.
8. Harjoittele kirjavinkkauksesi esittämistä k oulussa ja kotona.
9. Toteuta kirjavinkkaus luokassa opettajan ohjeiden muk aan.
Näin esiinnyt:
• Puhu selkeästi ja ilmeikkäästi. Huolehdi, että yleisö kuulee äänesi.
• Seiso rauhassa paikallasi ja kohti yleisöä.
• Näytä kuvia esityksen aikana.
JAKSO 2 KIELEN KANNOILLA
1100-luvulla Ruotsin kuningaskunta levittäytyi Suomen alueelle.
1870 Aleksis Kivi julkaisi Seitsemän veljestä .
1917 Suomi itsenäistyi. Äläkehtaa.
1500-luvulla Mikael Agricola kehitti suomen kielen kirjakielen.
n. 500–0 eaa. saamen kielen puhujat saapuivat Suomen alueelle. Suomen kielen puhujat seurasivat pian perästä.
Elä ilkiä.
1849 Elias Lönnrotin kirjoittama Kalevala julkaistiin.
1800-luvulla koettiin murteiden taistelu!
1. Ketkä suomalaiset k irjailijat löydät kuv asta ja kuvan t eksteistä?
2. Valitse aikajanalta mielestäsi tärk ein tapah tuma. Perustele. 1500-luvulla romanit saapuivat Suomen alueelle.
Jääkauden jälkeen ensimmäiset ihmiset muuttivat Suomen alueelle.
JAKSON TAVOITTEET
• Luetaan tieto- ja kaunokirjallisuutta.
• Tutustutaan historiallisiin teksteihin.
• Tutkitaan tietotekstiä.
• Harjoitellaan keskustelutaitoja.
Aikajanan lukeminen
1809 Suomesta tuli osa Venäjää.
1. Tutki kuvaa. Kerro tai kirjoita.
a. Millaista ryhmäkuvaa kuvan tilanne muistuttaa?
b. Mitä tietoa saat suomalaisuudesta?
c. Miksi henkilöt eivät todellisuudessa voisi olla samassa kuvassa?
d. Kenen vieressä haluaisit olla kuvassa? Perustele.
e. Mitkä tärkeät suomalaiset kirjat näkyvät kuvassa?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Onko teksti tietoteksti vai kertomus? Perustele.
b. Millaisia Suomen alueen ensimmäiset asukkaat olisivat voineet olla?
c. Mitä kieliä Suomessa puhutaan nykyään? Mainitse ainakin viisi kieltä.
d. Mitä kieltä haluaisit oppia seuraavaksi?
Suomen kielen historia
Kielen historiaa on vaikea tuntea varmasti.
Suomen kielen kehitystä on tutkittu esimerkiksi niin, että tutkijat ovat vertailleet eri kielten sanoja.
Lisäksi historian tutkijat ja arkeologit ovat selvittäneet eri kansojen vaiheita.
Nykyaikana suomen kielen historiasta on saatu lisää tietoa niin, että on tutkittu ihmisten geenejä.
Jääkausi loppui noin 10 000 vuotta sitten
Tutkijat ovat selvittäneet, että Suomen alueelle muutti ihmisiä heti jääkauden jälkeen.
Nämä ihmiset metsästivät, kalastivat ja keräsivät ruokaa luonnosta.
Emme tiedä, mitä kieltä he puhuivat, mutta se ei ollut suomea.
Suomen kielen puhujat tulivat myöhemmin idästä.
Näin kieli levisi Suomen alueelle ja ihmiset Suomessa alkoivat puhua tätä uutta kieltä.
Aluksi Viron ja Suomen alueella puhuttiin samaa kielimuotoa.
Sitten kielet alkoivat kehittyä eri suuntiin.
Suomenlahden eteläpuolella kehittyi viron kieli.
Pohjoispuolella kehittyi suomen kieli.
Saamen kielten puhujat saapuivat
Suomeen noin vuosina 500–0 ennen ajanlaskun alkua
Vielä tuhat vuotta sitten saamen kielten puhujia asui ympäri Suomen aluetta, ja monessa paikassa puhuttiin saamea.
Monet järvien, jokien ja paikkojen nimet tulevat saamen kielen sanoista.
Saamelaiskielet ja suomen kieli ovat kaukaisia sukulaisia.
Suomessa puhutaan nykyisin pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.
Ruotsin kuningaskunta levittäytyi
Suomen alueelle 1100-luvulla
Ruotsi oli keskiajalla yleinen kieli
Uudenmaan rannikolla ja kaupungeissa.
Suomen kielellä ei ollut virallista asemaa Ruotsin kuningaskunnassa.
Tavalliset ihmiset puhuivat suomea, mutta he eivät osanneet lukea tai kirjoittaa.
Tärkeät asiat hoidettiin ruotsin kielellä.
Suomen kieltä puhutaan eri tavalla eri puolilla Suomea.
Alueen omaa puhetapaa sanotaan murteeksi. Itä-Suomessa kehittyivät itäiset murteet, kuten karjala ja savolaismurteet.
Länsi-Suomessa kehittyivät läntiset murteet. Ne levisivät myös Pohjois-Suomeen.
Suomen kieli muodostui, kun läntinen ja itäinen murrealue yhdistyivät.
Mikael Agricola kehitti suomelle kirjakielen 1500-luvulla
Agricola syntyi Itä-Uudellamaalla.
Tutkijat arvelevat,
että hän puhui lapsena ruotsia ja suomea.
Agricola kehitti suomen kirjakieltä, kun hän käänsi
kristinuskoon liittyviä tekstejä, esimerkiksi Uuden testamentin .
Agricola käytti kielen pohjana läntisiä murteita, erityisesti Turun murretta.
Agricola keksi paljon uusia sanoja.
Noin 60 prosenttia Agricolan sanoista on edelleen käytössä!
Agricola nimesi tämän eläimen jalopeuraksi.
Romanit saapuivat Suomeen 1500-luvulla
Romanit ovat lähteneet Pohjois-Intiasta.
Romanikielen vanhimmat sanat tulevat Intiasta.
Kun romanit ovat vaeltaneet maasta toiseen, he ovat omaksuneet sanoja eri kielistä. Siksi romanikielessä on paljon murteita.
Kun romanit tulivat Suomen alueelle, he kiersivät taloissa ja kylissä.
Romanit kävivät kauppaa, kasvattivat hevosia ja tekivät maataloustöitä.
Suomesta tuli osa Venäjää vuonna 1809
Ruotsi hävisi Suomen sodan Venäjälle, ja Tornionjoesta tuli uusi raja
Ruotsin ja Venäjän välille.
Rajan molemmilla puolilla asui suomalaisia.
Pohjois-Ruotsissa puhutaan meänkieltä.
Pohjois-Norjassa puhutaan kveeniä eli kainuun kieltä.
Molemmat kielet kehittyivät suomen kielestä, kun suomalaisia jäi rajan toiselle puolelle asumaan.
Murteista taistellaan 1800-luvulla
Kirjakielessä oli paljon sanoja länsimurteista. 1800-luvulla itämurteiden puhujat halusivat, että kirjakielessä on sanoja ja rakenteita myös itämurteista.
Elias Lönnrot keräsi itämurteiden sanoja.
Hän huomasi, että ihmisten oli vaikea ymmärtää murteella kirjoitettua tekstiä, vaikka se olisi heidän omalla murteellaan.
Siksi oli tarpeen kehittää kirjakieli.
Kirjakieleen otettiin sanoja ja rakenteita itä- ja länsimurteista.
Lopputulos muistutti eniten hämäläismurretta.
Sitä murretta puhutaan esimerkiksi Tampereella.
Elias Lönnrotin nykymuotoinen Kalevala julkaistiin vuonna 1849
Lönnrot keräsi kansanrunoja ja kokosi niistä Kalevalan
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä julkaistiin vuonna 1870
Seitsemän veljestä oli ensimmäinen suomenkielinen romaani.
Kirjakieli vakiintuu 1800-luvulla
Lönnrot julkaisi
suomalais-ruotsalaisen sanakirjan.
Hän kokosi siihen sanoja ja keksi myös itse paljon uusia sanoja. Sanakirjassa on yli 200 000 sanaa.
Suomi itsenäistyi vuonna 1917
Suomen asukkaista noin 89 prosenttia oli tuohon aikaan suomenkielisiä.
3. Lue teksti Suomen kielen historia . Vastaa kysymyksiin.
a. Milloin ensimmäiset ihmiset muuttivat nykyisen Suomen alueelle?
He muuttivat...
b. Milloin Suomesta tuli osa Venäjää?
Suomesta tuli...
c. Miten Agricola kehitti kirjakieltä?
Hän...
d. Mitä murretta kirjakieli muistutti eniten?
Se...
e. M iksi Lönnrotin mielestä ei kannattanut k irjoittaa murretta vaan kirjakieltä?
f. Mikä mahdollisesti harmitti itämurteiden puhujia 1800-luvulla?
2000-luvulla
Suomi ja ruotsi ovat
Suomen viralliset kielet.
Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli ovat erilaisia.
Koulussa voi saada opetusta myös saamen kielillä.
Lisäksi Suomessa puhutaan venäjää, viroa, arabiaa, englantia, Suomen romania ja monia muita vähemmistökieliä.
Suomen kieli elää ja kehittyy edelleen!
Tietotekstin lähteet s. 186.
Selkomukautus Hanna Männikkolahti
4. Valitse yksi tehtävistä. Kerro ja k irjoita.
a. Tutki tekstin Suomen kielen historia pää- ja väliotsikoita. Piirrä vuodesta 1000 vuoteen 2000 aikajana, jolle merkitset tekstin tapahtumat aikajärjestyksessä.
b. Jääkauden jälkeen Suomen alueelle muutti ihmisiä, jotka puhuivat tuntematonta kieltä. He elivät metsästämällä ja keräilemällä. Keksi ja kirjoita, mitä sanoja he tarvitsivat arjessaan. Tee sanoista kuvasanakirja.
c. Saat käyttöösi aikakoneen, mutta polttoainetta riittää vain yhteen aikamatkaan. Valitse, mihin Suomen historian ajanjaksoon matkustat. Joudut ongelmiin ja muutat vahingossa Suomen historiaa merkittävällä tavalla. Keksi ja kirjoita, mitä aikamatkallasi tapahtuu.
1. Tutki kuvaa. Kerro tai kirjoita.
a. Mitä olisi voinut tapahtua ennen kuin lapset saapuivat kirkolle?
b. Mitä ihmiset tekevät selviytyäkseen tulipalosta?
c. Miksi lapset menevät kirkkoon?
d. Millainen tunnelma kuvassa on? Perustele.
e. Mitä voisi tapahtua seuraavaksi?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Onko teksti tietoteksti vai kertomus? Perustele.
b. Millainen voisi olla mystinen kirja?
c. Miten tulipalo voi saada alkunsa?
d. Mitä tekisit kuvan tilanteessa? Perustele.
Mystinen kirja
Ulkona tuli ei levännyt. Se oli löytänyt tiensä joen yli, eikä aikonut ihan heti lopettaa riehumistaan. Yhä uusia taloja syttyi, ja jälleen sammuttajat olivat alakynnessä. Mutta siitä lapset eivät tienneet mitään, sillä sakastissa tuntui kuin he olisivat olleet karhun talvipesässä. Vain liekkien loimotus joen toiselta puolelta näkyi korkealla olevien pienten ikkuna-aukkojen läpi.
Seuraavaksi piti tehdä se, minkä he olivat Professorille luvanneet, eli löytää kirja. Valitettavasti Professori oli ollut ohjeissaan kovin epäselvä. Ehkei se tosin ollut ihme, sillä hänhän oli ollut kuolemaisillaan. Silti sakasti oli suuri. Mistä heidän pitäisi ryhtyä etsimään?
Jaakko muistutti, että Professori oli sanonut jotain salakäytävästä. Salakäytävästä, joka kulkisi aina kirkolta Koroisille, eli sinne, missä he olivat käyneet ravustamassa. Se olisikin melkoinen salakäytävä! Kulkisi vieläpä joen ali. Huldaa kauhistutti ajatus ahtaasta käytävästä, jonka päällä virtasi kokonainen joki. Oli inhottavaa ajatella itsensä sellaiseen ryömimään. – Mutta se tarkoittaa, että salakäytävän täytyy varmastikin lähteä alaspäin. Tuskinpa se torniin johtaa, Peter järkeili. – Eli meidän täytyy etsiä lattianrajasta. Mitä Professori sanoi... jotain että ”kaa...”, voisiko se tarkoittaa kaappia?
Mutta sakastissa oli vain kaappi, jossa säilytettiin pappien kaapuja, eikä siellä tai sen takana ollut mitään. Ja vaikka he kävivät läpi jokaisen sentin lattiasta, missään kohdassa ei näyttänyt siltä, että Professori olisi käynyt siinä kaivelemassa. Hänhän oli sanonut, että oli löytänyt salakäytävän suun ja että sen edessä oli iso veistetty kivi, jota hän ei voinut poistaa.
– Eli hän on löytänyt jotain, jonka takana on alkanut salakäytävä ja siinä on ollut piilossa se kirja. Mikae... mikähän se on? Kuka on Mikae? Jaakko pohti.
– Voisiko se olla Agricola? Hulda ehdotti. Mamselli oli kertonut hänelle miehestä. Mikael Agricola oli elänyt kolmesataa vuotta aiemmin ja ollut hyvin oppinut herra. Hän oli luonut suomalaisille kirjoitetun kielen.
– Häntäkö siis saa syyttää niistä kauheista kielioppitunneista! Peter nauroi.
Jaakko sanoi, että Hulda voisi hyvinkin olla oikeassa, mutta
Selkomukautus s.155
Missä lapset ovat?
Mitä professori oli kertonut salakäytävän suusta?
Miksi lapset uskoivat, että kirja ei tuhoudu tulipalossa?
oli miten oli, heidän pitäisi löytää jotain, mikä oli rikottu tai avattu äskettäin. Lattialaatta tai vastaava.
Mutta vaikka he kuinka etsivät, mitään ei löytynyt. Lattia oli niin vankkaa kiveä kuin vain lattia voi olla. He etsivät ja etsivät, eikä tällä kertaa edes Rapusta ollut apua. Se ei ollut mikään kirjakoira.
Kun lattia oli käyty läpi kolme kertaa, Jaakko sanoi, että ehkä heidän pitäisi luopua ja palata vaikka seuraavana päivänä takaisin. Tärkeintähän oli loppujen lopuksi se, ettei kirja tuhoutuisi – eikä sille mitään kävisi, jos he kerran eivät kyenneet edes löytämään sitä.
Huldan ja Peterin oli pakko myöntää, että Jaakko oli oikeassa. He kaikki olivat väsyneitä ja halusivat vain päästä nukkumaan ja pois kaikesta kauheasta, mikä heitä vielä ulkona odotti. Peter ja Hulda suunnittelivat lähtevänsä pensionaattiin, missä mamselli oli varmasti heistä jo huolissaan. Jaakkoa epäilemättä kaivattiin kotona.
Niinpä he nousivat ja astelivat ovelle Jaakko etunenässä. Mutta kun hän avasi oven, valtava kuumuus löi heitä kasvoihin ja kaikki ulvaisivat kivusta. Jaakko pamautti äkkiä oven kiinni. Hänen kulmakarvansa olivat kärventyneet.
Kirkko oli tulessa. He eivät pääsisi pakoon oven kautta, sakastin edessä velloi liekkimeri.
Miksi ikkunoiden kautta ei voinut pelastautua?
– Ikkuna! Paetaan sieltä! Peter huusi. Ikkuna vain oli kovin korkealla. He ryhtyivät kasaamaan sen alle pöytiä ja tuoleja. Hulda katseli yritystä ja totesi, että vaikka he ylettäisivät ikkunaan, he eivät mahtuisi siitä läpi. Ja vaikka mahtuisivat, siinä oli teräskalterit. Ja vaikka he pääsisivät kaltereiden läpi, he joutuisivat hyppäämään maahan kovin korkealta. Piti keksiä parempi suunnitelma.
– Tässä on vaihtoehdot vähissä! Peter tiuskaisi. Humina oven takana vain vahvistui. Koko kirkkosali oli varmasti jo liekeissä, penkit paloivat, kaikki paloi. Jaakko muisti, että kirkon kattoa oli kesällä korjattu ja se oli vielä osin auki. Se oli tehty kokonaan puusta.
He olivat jo ryhtyä riitelemään, kun Rapu alkoi yhtäkkiä haukkua. Se haisteli sakastin perimmäisessä nurkassa jotain. Lapset riensivät katsomaan, mitä se oli löytänyt. Se oli hansikas, oliko siinä joku tuttu tuoksu, jonka koira tunsi? Hansikas oli sellainen, joka olisi hyvinkin voinut kuulua Professorille. Jaakko muisti, että Rapu oli myös tavannut Professorin pari kertaa.
Ehkä sillä oli kestänyt vähän aikaa ennen kuin se oli käsittänyt, mitä leikkiä nyt leikittiin: Etsi Professorin hansikas -leikkiä! Se heilutti häntäänsä ja roikotti kieltään tyytyväisen näköisenä, kun lapset kiittelivät sitä kilvan.
Jaakko mietti, että mikäli Professori oli pudottanut hansikkaansa puuseinän eteen, hänen oli täytynyt seistä siinä, ja miksi hän olisi seissyt sakastin kaukaisimmassa nurkassa, ellei salakäytäväkin olisi siellä.
Seinä oli kaunis, taitavan puusepän tekemä. Se koostui neliöistä, jotka oli hienoin koristelistoin eroteltu toisistaan. Olisiko salakäytävä seinän takana?
He ryhtyivät tutkimaan, koputtelivat seinää joka puolelta ja koettivat kuunnella, olisiko siinä onttoa kohtaa, tai olisiko seinään peräti piilotettu jonkinlainen salainen ovimekanismi. Peter kertoi, että Turun linnassa sellainen salaovi oli, hän oli kuullut sen opettajaltaan. Miksi ei siis täällä? Aikoinaan salakäytäviä oli rakennettu, koska piti olla pakotie, jos vihollinen hyökkäsi ja toivo oli menetetty.
Nyt se vihollinen oli tuli, ja toivokin alkoi hiipua.
Roope Lipasti, Palavan kaupungin lapset. 2022.
3. Lue teksti Mystinen kirja . Vastaa kysymyksiin.
a. Mitä lapset olivat luvanneet Professorille?
He olivat...
b. Miksi linnoihin rakennettiin ennen vanhaan salakäytäviä?
Linnoihin rakennettiin...
c. Mitä mamselli oli kertonut Huldalle
Mikael Agricolasta?
Hän...
d. Mitä lapset olivat etsimässä kirkossa?
He...
e. Mitä lapset tiesivät salakäytävästä?
f. Miksi lapset päättivät lopettaa etsimisen?
e.
f.
4. Keksi ja kirjoita. .
a. Keksi ja kirjoita, miten lapset lopulta pelastuvat salakäytävän avulla.
Lapset huomasivat...
Salakäytävän ovi...
He ryömivät...
Käytävän päässä...
b. Keksi ja kirjoita Professorin viimeinen viesti, joka löytyi hänen taskustaan. Viestissä on vihje lapsille mystisen kirjan sijainnista. Viestissä on tasan kymmenen sanaa.
c. Kirjoita kuvaus hansikkaan löytymisestä Rapu-koiran näkökulmasta.
d. Vinkki! Rapu saattaa tietää jo jotain enemmän kuin lapset. Kirjoita siitäkin.
1. Tutki kuvaa. Kerro tai kirjoita.
a. Millainen kaupunki kuvassa on?
b. Mistä voi päätellä, että kyseessä on 1800-luvun kaupunki?
c. Mistä materiaaleista rakennukset on tehty?
d. Mitä kaupunkilaiset tekevät kuvassa?
e. Millainen tunnelma kuvassa on? Perustele.
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Onko teksti tietoteksti vai kertomus? Perustele.
b. Mitä voit päätellä tekstin aiheesta otsikon perusteella?
c. Mitä tiedät Turun palosta, joka tapahtui vuonna 1827?
d. Miksi tulipalo voisi edetä nopeasti kuvan kaupungissa?
Turku palaa
Keskiajalla Länsi- ja Etelä-Suomi kasvoivat osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Suomi muodosti Ruotsin itäisen osan. Keskiajalla Suomeen perustettiin ensimmäiset kaupungit. Ne olivat Turku, Porvoo, Viipuri, Ulvila, Rauma ja Naantali. Turku perustettiin 1200-luvun lopulla tuomiokirkon ympärille. Turku oli keskiaikaisen Suomen suurin kaupunki. Se oli myös tieteen ja taiteen keskus. Turun Akatemia perustettiin vuonna 1640. Se oli pitkään Suomen ainoa yliopisto.
Suomi liitettiin osaksi Venäjän suuriruhtinaskuntaa, kun Ruotsi hävisi Venäjälle Suomen sodassa. Rauha solmittiin 1809 ja Suomen pääkaupungiksi nimettiin Turku. Vuonna 1812 Venäjän keisari määräsi, että Helsingistä tulee uusi pääkaupunki. Olihan Venäjältä lyhyempi matka Helsinkiin kuin Turkuun. Turku säilytti kuitenkin asemansa Suomen tärkeimpänä kaupunkina, kunnes vuosi 1827 muutti kaiken.
Miltä Turku näytti ennen kohtalokasta tulipaloa vuonna 1827?
Turussa vuonna 1825 vieraillut venäläinen kirjailija Nikolai Putjata kuvaili Turkua Moskovski vestnik -lehdessä seuraavasti:
”Goottilainen kirkkorakennus korkeine kellotorneineen ja suippoine kattoineen ja nykytyylinen kalliolle rakennettu Tähtitorni ovat maiseman keskeisiä osia. Itse kaupunki on matalalla paikalla kallioiden keskellä Aurajoen rannalla. Kadut ovat melko kapeita, talot enimmäkseen puisia ja tavan mukaisesti punaiseksi maalattuja, ne on rakennettu tiiviisti harvojen kivitalojen kupeeseen. Ahtaus, väenpaljous ja kaupankäynti tekevät paikasta vilkkaan ja hilpeän.” Vuonna 1827 Turussa asui noin 14 000 asukasta. Turku oli tyypillinen tuon ajan kaupunki Suomessa ja Euroopassa. Talot rakennettiin tiiviisti toisiinsa kiinni. Ne rakennettiin yleensä puusta kattoa myöten. Talojen pihoilla oli useita muitakin puisia rakennuksia, kuten navettoja ja heinälatoja. Kaupunkipalot olivat yleisiä niin Suomessa kuin muissakin maissa. Usein kaupunkipalot syttyivät loppukesästä tai alkusyksystä, jolloin turve-, lauta- ja pärekatot olivat kuivimmillaan. Usein tulipalot syttyivät naapuritalon savupiipusta viereisen talon rutikuivalle puukatolle lennähtäneestä kipinästä tai kekäleestä. Tiheään rakennetuissa puukaupungeissa tuli levisi nopeasti pihapiiristä toiseen. Joskus myös salama sytytti kaupunkipalon, kuten kävi Uudessakaupungissa ja Vaasassa 1800-luvulla.
Selkomukautus
Mitkä kaupungit perustettiin Suomeen keskiajalla?
Mistä kaupunkipalot saivat yleensä alkunsa 1800-luvulla?
Miten kaupunkilaiset yrittivät estää tulipaloja?
Koska kaupunkipalot olivat yleisiä, kaupunkilaiset pyrkivät estämään niitä. Taloja vartioitiin öisin. Pienissä kaupungeissa asukkaat jakoivat vartiovuorot, ja kukin kiersi vuorollaan vartioimassa kaupunkia. Suurissa kaupungeissa oli palkattuja palovartijoita. Taloissa tuli olla myös tynnyrillinen vettä, paloämpäreitä ja pitkä palohaka mahdollisia sammutustöitä varten.
Palohaka oli pitkä rautakoukku, jolla kiskottiin palavat puut ja kattopäreet alas maahan.
Hosa oli märkä luuta, jolla sammutettiin tulipesäkkeitä.
Paloämpärit olivat kartion muotoisia. Kartion muotoinen ämpäri oli epäkäytännöllinen. Tällä pyrittiin estämään se, että ihmiset eivät käyttäisi niitä arkisin. Harmi vain, että ämpäri oli epäkäytännöllinen myös sammutustöissä.
Hevonen veti paloruiskun palopaikalle, ja vesi pumpattiin vesiletkuun käsin. Vesiletku valmistettiin nahkasuikaleista, jotka kiinnitettiin toisiinsa metalliniiteillä. Vuonna 1827 Turussa oli yhteensä kuusi käsikäyttöistä paloruiskua.
Turun
palo syttyy 4. syyskuuta 1827
”Tuli on irti!” -huudot kiirivät kaikkiin ilmansuuntiin Aninkaistenmäellä iltayhdeksältä syyskuun 4. päivänä 1827. Kauppias Hellmanin talossa oli syttynyt tulipalo. Talon navetan katto ja parvi olivat ilmiliekeissä. Yksi talon rengeistä juoksi navettaan ja päästi eläimet vapaaksi. Talon muu palvelusväki yritti sammuttaa tulta ja hakea naapureita apuun. Christina-rouva katsoi kauhuissaan pihamaalla, kuinka tuli levisi jo talliin, aittaan ja leivintupaan. Palavat puiset kekäleet ja tuhka lensivät tuulen mukana kohti taivasta. Ilmassa oli pistävä katku.
Pimeää kaupunkia valaisi kauhistuttavan kirkas loimu.
Aninkaistenmäen asukkaat yrittivät sammuttaa tulta, mutta turhaan. Myrskytuuli levitti tulta nopeasti talosta toiseen. Ilmassa lentelevät palavat puunkappaleet ja kipinät sytyttivät talojen pärekatot palamaan. Sammuttajiakin oli liian vähän, sillä iso osa turkulaisista kauppiaista oli Tampereella markkinoilla. Kaupunki oli kaaoksessa. Palo eteni räjähdysmäisesti. Ennen puolta yötä tuli oli levinnyt jo Aurajoen toiselle puolelle. Miehiä ja hevosia olisi tarvittu sinne mahdollisimman pian sammutustöihin. Sammutusväki oli kuitenkin juuttunut Pohjoiskortteliin. Tilannetta vaikeutti se, että joen yli kulki vain yksi silta. Hevoset oli saatava kulkemaan palavien korttelien läpi sillalle. Epätoivoa lisäsi se, että osa sammutusvälineistä oli palanut tulimeressä. Sammutusmiehistö sai palon hallintaan vasta seuraavana päivänä kello kolmen aikaan. Näky oli kuitenkin kammottava. Pahin oli ehtinyt tapahtua. Turku oli muuttunut rauniokaupungiksi. Turun palo on yksi Suomen historian merkittävistä hetkistä. Se tuhosi Suomen suurimman kaupungin lähes täydellisesti. Turun Akatemian kirjasto ja sen noin 40 000 kirjaa paloivat. Tästä seurasi muun muassa, että yliopisto-opetusta oli lähes mahdotonta toteuttaa enää Turussa. Venäjän keisari määräsi, että yliopisto-opetus siirretään Helsinkiin. Helsingin merkitys kasvoi. Turku menetti lopullisesti asemansa Suomen suurimpana ja tärkeimpänä kaupunkina.
Miksi sammuttajia ei ollut riittävästi?
Miltä Turku näytti tulipalon jälkeen?
Kenen väitettiin olevan syypää Turun paloon?
Villejä huhuja ja salaliittoteorioita
Villejä huhuja palon syttymissyystä ja syyllisestä levisi kaupungissa.
Useimmin kerrottu huhu oli, että Hellmanin talossa olisi keitetty talia. Tulen käsittely kuului palvelusväen tehtäviin, joten syyllinen olisi varmuudella talon nuori Maria-piika. Olihan Maria ollut palon syttyessä talon leivintuvassa. Väitettiin myös, että kauppias Hellman oli säilyttänyt talossaan herkästi syttyviä aineita, kuten tervaa ja öljyä.
Jotkut juoruilijat kertoivat myös, että Hellmanin talon väki oli yrittänyt salata tulipalon syttymisen.
Tali on nautojen ja lampaiden rasvakudoksista erotettua rasvaa. Talia käytettiin paistinrasvana. Siitä valmistettiin myös kynttilöitä ja saippuaa.
Kirjailija Zachris Topelius jatkoi huhupuheen levittämistä palvelusväen huolimattomuudesta Maamme kirjassaan . Se ilmestyi vuonna 1875, ja sitä luettiin ahkerasti kouluissa aina 1940-luvulle asti. Usean kymmenen vuoden ajan oppilaat uskoivat, että Topeliuksen kuvaus Turun palon syttymissyystä oli totta ja syypää kaikkeen oli huolimaton palvelustyttö.
Villein huhu liittyi salaperäiseen Kostajaan. Vuonna 1819 oli ympäri Turkua ilmestynyt pelottavia uhkauksia. Tuntematon uhkailija oli naulannut yön pimeydessä Aurajoen sillalle ja katujen kulmiin ruotsinkielisiä ilmoituslappuja. Lapuissa luki seuraava viesti:
Onnettomat turkulaiset, varokaa itseänne, sillä ennen pitkää on kaupunkinne oleva tuhkaläjänä. Kostaja
Miksi Kostajaa epäiltiin palon sytyttämisestä?
Kuka oli Kostaja? Tapaus jäi ratkaisematta vuonna 1819. Turkulaiset kuitenkin pohtivat, oliko Kostaja toteuttanut uhkauksensa kahdeksan vuotta myöhemmin.
Lähde: Hannu Salmi, Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827. 2022.
3. Lue teksti Turun palo. Vastaa kysymyksiin.
a. Mikä oli Suomen suurin ja tärkein k aupunki vuoteen 1827 asti?
Suomen...
b. Mikä on hosa ja mitä sillä tehdään? Hosa on...
c. Kenen talo syttyi ensimmäisenä palamaan?
Ensimmäisenä syttyi...
d. Mitä Turun palosta seurasi? Mainitse ainak in kolme seurausta.
Siitä seurasi, että...
e. Sytyttikö Kostaja Turun palon? Perustele.
f. Mitkä kolme asiaa olisivat auttaneet sammuttajia tai tehneet Turun palosta vähemmän tuhoisan?
5. Kokoa faktat ja pidä esitelmä Turun palosta asiantuntijana.
• Kokoa ristikkoon keskeisiä sanoja Turun palosta.
• Kirjoita sanat TURUN PALO vihkoon pystysuoraan.
• Kerää tekstistä ristikkoon sanoja, joiden perusteella pidät asiantuntijaesitelmän otsikolla ”Turun palo tutkimuksen valossa”.
• Kun ristikko on valmis, harjoittele pitämään esitelmäsi sen avulla
• Pidä esitelmä muille. Näytä ristikkosi yleisölle.
Malliristikko sanasta PÄRE
4. Keksi ja kirjoita.
a. Tee kolmen ruudun sarjakuva Turun palosta. Esimerkiksi:
1. Kipinä lentää tuulen mukana Hellmanin talon navetan katolle.
2. Katto syttyy palamaan.
3. Talon asukkaat yrittävät sammuttaa tulipaloa hosan, paloämpäreiden ja palohakojen avulla.
b. Tee silminnäkijähaastattelu Turun palosta. Valitse yksi henkilö tekstistä. Keksi ja kirjoita hänelle viisi haastattelukysymystä ja niihin vastaukset.
c. Kirjoita päiväkirjaa 4.9.–5.9.1827 tapahtumista.
• Valitse päiväkirjan kirjoittaja.
Esimerkiksi: Christina Hellman, sammuttaja, palovartija tai Maria-piika
• Keksi ja kirjoita, mitä tapahtui:
4.9.1827 iltayhdeksältä
4.9.1827 ennen puolta yötä
5.9.1827 kolmelta iltapäivällä
Turun palo oli suuri mediatapahtuma
Uutinen Turun tuhoutumisesta levisi ympäri maailmaa. Uutinen levisi ensin Eurooppaan ja myöhemmin myös Amerikkaan ja jopa Australiaan asti. Turkulaiset kirjoittivat kirjeitä sukulaisilleen, jotka olivat matkoilla tai asuivat ympäri maailmaa. Osa heistä lähetti myös kuvauksia tulipalosta sanomalehtiin eri puolelle Eurooppaa.
Lontoolainen The Times uutisoi palosta 30. lokakuuta 1827
Tiistaina 4. syyskuuta kello yhdeksän illalla syttyi kauhistuttava tulipalo Turussa herra Hellmanin talossa, joka sijaitsee Aninkaistenkadulla. Se sai alkunsa palvelusväen huolimattomuudesta, sillä isännän poissa ollessa he keittivät talia. Pihalla oli suuria määriä herkästi syttyviä aineita, mikä antoi voimaa ahnaille liekeille, niin että tuli levisi nopeasti myös naapurustoon.
Arvostettu The Times -lehti vahvisti uutisessaan Turun kaduilla kerrotun perättömän huhun. Hellmanin talon väki oli kertonut kämnerinoikeuden edessä, että he eivät olleet keittäneet talia eikä talossa säilytetty tervaa tai öljyä.
Oikeus oli myös todennut, että kaikkien todistajien lausunnot vahvistivat Hellmanin talon väen puhuvan totta. Turun kaduilla kerrotut huhut olivat kuitenkin muuttuneet totuudeksi ja tarina painettiin lehtiin ympäri Eurooppaa.
Mitä olisi voinut lukea somessa, nettiuutisissa tai lööpeissä?
Jos vuonna 1800-luvulla olisi voinut lukea päivityksiä sosiaalisesta mediasta, uutisia netistä tai iltapäivälehtien lööppejä, tällaisia ne olisivat voineet olla.
Lähde: Hannu Salmi, Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827. 2022.
1. Keksi ja kirjoita.
a. Kirjoita ja kuvita lööppi eli lehden mainosjuliste Turun palosta.
b. Kirjoita kahden henkilön välinen viestiketju. Viestittelijöinä ovat esimerkiksi lääkäri Ilmoni, kirjastonhoitaja Pipping, kämnerinoikeuden tuomari tai kauppias Hellman.
c. Kirjoita uutinen Henrik Gabriel Porthanin salaperäisen puuarkun avaamistilaisuudesta vuonna 1900. Käytä mallina tämän sivun uutista.
2. Keksikää yhdessä television k eskusteluohjelma aiheesta Turku tulessa – mitä oik easti tapahtui?
• Muodostakaa neljän hengen ryhmä.
• Jakakaa roolit: keskustelua vetävä toimittaja kirjastonhoitaja F. W. Pipping salaliittoteoreetikko Kustaa Kostaja Maria-piika
• Suunnitelkaa yhdessä, mistä aiheista keskustelette.
tulipalon syy, sammutustyöt, tietokirjat
• Kirjoittakaa yhdessä toimittajan kysymykset. Keksikää, mitä kukin keskusteluun osallistuva henkilö vastaa niihin.
• Harjoitelkaa keskustelu. Esittäkää se muille.
1. Tutki kuvaa ja päättele. K erro tai kirjoita.
a. Millaista uutisten ja kirjojen julkaiseminen oli 1500-luvulla?
b. Miten kirjoja ja uutisia julkaistiin 1700-luvulla?
c. Miten uutisia nykyään julkaistaan?
d. Miten uutisia ja kirjoja voitaisiin tehdä 2400-luvulla?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. Kerro tai kirjoita.
a. Mitä kolmea kieltä Suomessa puhutaan eniten?
b. Mitkä voisivat olla suomen kielen kymmenen käytetyintä sanaa?
c. Mikä on mielestäsi suomen kielen kaunein sana?
d. Mikä on kaunein kuulemasi sukunimi?
Hauskoja faktoja suomen kielestä
Sanoja syntyy keksimällä!
Uudissana tarkoittaa kokonaan uutta keksittyä sanaa. Suomen kieleen on vuosisatojen kuluessa keksitty paljon uusia sanoja. Osa uudissanoista on jäänyt käyttöön, osa ei.
Mikael Agricolan aikaan suomen kieltä kirjoitettiin hyvin eri tavalla kuin nykyään.
E. A. Ingman
1800-luvulla: Tukholma , Niu-Jorkki
Kalevala
1800-luvulla: nuoriso , ongelma, urhea
Sanakirjaan on lisätty 2020-luvulla esimerkiksi sanat jokaisenoikeus , naposte ja äänikloonaus.
Käyttäisitkö mieluummin vanhaa uudissanaa vai nykypäivän ilmaisua? jalopeura = leijona luutarha = hautausmaa lieke = Niu-Jorkkisähkö = New York näkypaikka = teatteri
Monille sanoille on kehitetty ruotsin tai venäjän kielestä lainatun sanan tilalle suomenkielinen uudissana. Joskus samalle sanalle oli alkuun monta kilpailevaa nimiehdotusta.
tekimö, valmisto, ryöstö, pajasto, tejinpaja ja tekohuone = tehdas!
Suomen murteet jakautuvat länsimurteisiin ja itämurteisiin
Suomalaisia etunimiä Kalevalasta
Ahti, Aino, Annikki, Ilmari, Jouko, Kalervo, Kaleva, Kullervo, Kyllikki, Sampo, Seppo, Tapio, Tellervo, Terhi, Tuulikki, Untamo, Vellamo ja Väinö
TOP 10
Kymmenen yleisintä suomen kielen sanaa ovat pysyneet vuosien mittaan hyvin samanlaisina.
• Suunnitelkaa lavastus ja hakekaa kengät rekvisiitaksi.
• Harjoitelkaa ja kuvatkaa videonne.
• Näyttäkää videonne muille.
1. Tutki kuvaa. Keksi ja kerro.
a. Millaisessa paikassa poika on?
b. Mikä on kuvan kiinnostavin yksityiskohta? Perustele.
c. Millainen tunnelma kuvassa on?
d. Millainen riimukivi on?
e. Mitä voisi tapahtua seuraavaksi?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Miksi poika on tullut hautausmaalle?
b. Miksi hautausmaalla käydään?
c. Millaisessa salaperäisessä paikassa haluaisit käydä?
d. Millaista olisi olla yksin vieraassa maassa?
Salaperäinen riimukivi
Olin miettinyt, miten voisin löytää äitini vieraasta maasta ja tuntemattomalta paikkakunnalta. Bussi jyristeli eteenpäin, minä tuijotin äidin valokuvaa ja pohdin vaihtoehtoja. Kannattaisiko mennä johonkin virastoon tai poliisilaitokselle ja kysyä äitiä? Mikä äiti olikaan ruotsiksi...? Mamma!
Kuvittelin tilanteen. Yksinäinen, reppuselkäinen poika tulee tiskille ja hokee: – Mamma, mamma?
Mitä veikkaat, kuinka monta minuuttia menisi, ennen kuin minut kuskattaisiin ruotsalaiseen hoitolaan? Oma veikkaukseni on viisi. Ja mitä poliisit sanoisivat väärennetystä passistani? Nijin kohtaloa en uskaltanut edes kuvitella.
Virasto ja poliisi olivat huonoja vaihtoehtoja myös siksi, että minulta puuttui muutama olennainen tieto äitini löytämiseksi. Tärkeimpänä nimi. Kyllä. On käsittämätöntä ja epäuskottavaa, etten tiedä oman äitini nimeä. Mutta sinun on uskottava se.
Se vähä, mitä hänestä tiesin, kerrottiin minulle käyttämällä sanaa äiti.
Oli keksittävä jotakin muuta. Otin penkin selkätaskusta lehtisen, jossa esiteltiin Ormhovin nähtävyyksiä. Kylä oli kuuluisa riimukivistään. Niistä oli esitteessä monta valokuvaa. Useaan kiveen oli kaiverrettu käärme, jonka selkää koristivat riimumerkit. Yksi kivistä näytti erityisen tutulta. Vertasin äidin valokuvaa esitteeseen.
Riimukivi oli sama!
Esitteessä kerrottiin, että kyseinen riimukivi oli peräisin 800-luvulta, ja siinä luki: ”Sten on pystyttänyt tämän kiven äidilleen Gudrunille.” Kivi seisoi tänäkin päivänä Ormhovin kirkkomaalla. Olin äidin jäljillä. Minua jännitti. Niji kiersi käsivarttani niin, että hihani kupruili.
Ormhovin kirkkomaalla ei näkynyt ristin sielua. (Oletko kuullut tuota sanontaa aiemmin? Mauri käyttää sitä tilanteissa, joissa ketään ei näy missään, ja minun mielestäni sanonta sopi erinomaisesti kirkkomaalle.) Kuljin hautausmaan halki. Niji pyöri levottomana rintataskussani.
Selkomukautus
Mihin maahan Kivi on matkustanut?
Mikä sai Kivin hihan kupruilemaan?
Miten Niji liikkui riimukiven kaiverruksessa?
Mitä tapahtui, kun Kivi otti tukea riimukivestä?
Riimukivi seisoi syreenipensaan suojissa. Se oli ovaalin muotoinen korkea paasi, jonka kaiverrukset oli vahvistettu punaisella maalilla. Kiveen oli kaiverrettu käärme, joka oli kiepillä ja söi omaa häntäänsä. Ympyrän muotoiseksi kiertyneen käärmeen selkä oli täynnä riimumerkkejä. Oli nuolia, viivoja, ristejä ja kirjaimen tapaisia. Jos jossakin kohtaa luki äiti, en osannut sitä merkeistä tulkita.
Astuin lähemmäs kiveä. Annoin sormeni kulkea punaisella maalatuissa riimuissa. Kaiverrukset olivat syvemmät kuin olin ajatellut, ja tuntui että ne syvenivät yhä, kun liu’utin sormeani niitä pitkin. Kuului jyrinää. Katsoin taivaalle. En nähnyt ukkospilviä, vaan sateenkaaren.
Niji kurkisti hihastani ja eteni kämmenselkäni kautta riimukiven kaiverrukseen. Se pysyi lähes pystysuoran pinnan uurteissa ongelmitta. Niji kulki punaista uraa pitkin kuin juna radallaan. Se kulki kaiverretusta käärmeen pyrstöstä alas ja jälleen ylös kohti päätä. Olin toki aikaisemminkin nähnyt Nijin kiipeilevän, mutta mitään tällaista se ei ollut ennen tehnyt. Kun Niji saavutti kaiverretun käärmeen pään, jytisi jälleen. Tiirasin taivaalle niin pitkään, että minulta melkein jäi näkemättä, kun Niji pujahti käärmeen silmäaukosta riimukiven sisään.
– Niji! minä huusin.
Jytisi järkyttävän kovaa, ja korvani pamahtivat lukkoon. Maa alkoi täristä. Otin riimukivestä tukea. Tunsin, miten se pyörähti ympäri ja ympäri ja ympäri, yhä uudelleen, kuin villiintynyt pyöröovi. Rutistin silmäni kiinni ja tunsin, miten maa nielaisi minut.
Sinä tiedät, että selvisin syöksystä ehjin nahoin. Seisoin maanalaisen aseman laiturilla puntit tutisten ja henkeäni haukkoen. Tunnelin pimeydestä minua kohti mateli valtava käärme, jonka aukinaisesta kidasta loimotti valoa. Käärmeen silmät loistivat kirkkaan keltaisina, ja sen sysimustista sieraimista tuprutti savua. Yritin rauhoittua. Tajusin kyllä, että sen täytyi olla juna. En vain ollut ikinä nähnyt niin upeaa kulkuneuvoa.
Silja Sillanpää, Ouroboros: Sateenkaarikäärme. 2024.
Rakennukset ja paikat
autiotalo, kaivo, tunneli, juna-aseman laituri, vanha kartano, linna
PORTTEJA FANTASIAMAAILMAAN
Esine tai huonekalu
vaatekaappi, ovi, sormus, taikalamppu, kaukosäädin, kirja, kenkä, reppu
loitsun tai taian lausuminen, taikajuoman nauttiminen, keinussa keinuminen
3. Lue teksti Salaperäinen riimukivi . Vastaa kysymyksiin.
a. Mitä tarkoittaa sanonta “ei näkynyt ristin sielua”?
Se tarkoittaa sitä, että...
b. Millaisia riimumerkit voivat olla?
Ne voivat...
c. Miksi äidin etsiminen oli Kiville vaikeaa?
Hän ei...
d. Mitä Kivi huomasi, kun hän tunnusteli riimukiveä?
Kaiverrukset...
e. Mitä Kivi ymmärsi, kun hän vertaili esitteen kuvia ja valokuvaa äidistään?
f. Mitä tapahtui, kun Niji pujahti kaiverretun käärmeen silmäaukosta sisään?
4. Kirjoita fantasiaportista. Valitse yksi rakennus, huonekalu tai esine fantasiamaailman portiksi.
a. Keksi ja kirjoita varoituskyltti valitsemasi fantasiaportin viereen.
b. Kuvaile, miten portista pääsee läpi ja miltä toisella puolella näyttää.
c. Palaat portin kautta takaisin omaan maailmaasi. Taskussasi on kolme todistetta fantasiamaailmasta. Kirjoita, mitä todisteet ovat ja miksi toit juuri ne mukanasi.
1. Tutki kuvaa. Keksi ja kerro.
a. Mitä on tapahtunut juuri ennen kuvan tapahtumia?
b. Mitä kuvan poika voisi ajatella?
c. Mihin kuvan paikkaan menisit mieluiten? Perustele.
d. Millainen tunnelma kuvassa on?
e. Mitä voisi tapahtua seuraavaksi?
2. Pohdi ennen lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Missä olet erityisen taitava?
b. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit? Perustele.
c. Mitä hyötyä olisi kyvystä muuttaa muotoaan eläimeksi?
d. Mitä hetkeä tulevaisuudessa odotat kovasti? Perustele.
Purppurausvan aavikkoilves
Tarun mukaan hyvin kauan aikaa sitten maailmassa eli ensimmäinen animaagi nimeltään Zelene. Animaagi voi muuttaa muotoaan ihmisestä eläimeksi ja takaisin. Zelenen kyvyt olivat poikkeuksellisen voimakkaat, sillä hän pystyi muuttumaan miksi eläimeksi tahansa. Tarun mukaan Zelene luopuu omista kyvyistään pala palalta siten, että hän antaa jokaiselle jälkeläiselleen oman eläimen. Siksi jokainen usvaheimon jäsen menee 12-vuotissyntymäpäivänsä iltana luolaan, jossa saa esiäidiltä eläinhahmon.
Tommo on täyttämässä 12 vuotta, joten pian on hänen vuoronsa saada eläinhahmo. Tommon äiti on kissaeläin servaali. Tommon hiukan vanhemmat isoveljet ovat hyeenoja, ja vanhin isoveli on mustakarhu. Tommo pelkää, että hänestä tulisi koira. Hän ei pidä koiraeläimistä, koska heidän vihollisheimonsa on täynnä niitä. Kaikkein eniten Tommo kuitenkin pelkää sitä, että hän ei saisi omaa eläinhahmoaan ollenkaan. Joskus nimittäin käy niin, että lapsesta tulee vano eli hän ei saa lainkaan eläinhahmoa. Sellaista kohtaloa ei halua kukaan.
Tommo kuului noin 500 hengen usvaheimoon, joka asui rauhallisessa kylässä, laaksossa korkeiden vuorten välissä. Elämä kylässä oli tavanomaista, sellaista kuin pienissä ja tiiviissä yhteisöissä yleensä oli – sillä erotuksella, että 12 vuotta täytettyään heimon jäsenet saivat oman eläimensä ja tulivat täysiksi animaageiksi.
Tommo alkoi kivuta rinnettä ylös. Hän hyppäsi heleästi solisevan puron yli ja jatkoi matkaansa pienen koivikon vierestä. Hiki oli noussut pintaan, kun Tommo tavoitti vesiputouksen. Putous veti häntä puoleensa, mutta Tommo ei mennyt lähelle vaan kiersi kauempaa ja jatkoi kohti jyrkkiä kallionousuja. Hän oli laakson asukas, mutta rakasti vuoria. Niin kauan kuin hän oli osannut kävellä, hän oli halunnut kiivetä.
Tommo pysähtyi saavutettuaan laakean kohdan, jonka päällä istuessa saattoi nähdä koko kylän. Tommo nojasi kämmeniään vasten ja kurotti nähdäkseen vesiputouksen alaoikealla. Vatsanpohjassa kipristeli.
Mitä tapahtuu, kun usvaheimon jäsen täyttää 12 vuotta? Selkomukautus
Vesi syöksyi voimalla pieneen poukamaan, josta se jatkoi matkaansa vuorenrinnettä alas kohti jokea. Tommo ojensi kätensä ja hipaisi vettä sormillaan. Vesi oli kristallinkirkasta ja hyytävää. Vetovoimaista. Sykkivää.
Tommo veti kätensä takaisin.
Oli aika.
Miltä tuntui astua vesiputouksen läpi?
Mitä koiraeläimen piirteitä Tommossa on?
Tommo hengitti uudelleen syvään ja astui vesiputouksen läpi. Kylmä vesi iski hänen kasvoilleen ja sai aistit herkistymään. Sitten hän tunsi sähköiskun kaltaisen voiman sivaltavan läpi kehonsa.
Luolan sykkivä energia väreili jokaisessa solussa. Tommo liikutteli sormiaan, kunnes ne alkoivat tuntua normaaleilta.
Laskevan auringon valo välkehti valuvan veden läpi luoden taianomaisen valoilmiön luolan seinämiin. Tommo ihaili näkyä lumoutuneena. Luolan seinät olivat jonkinlaista vaaleaa, kirkasta kiveä, josta valo säihkyi ympäriinsä. Pelko pakeni Tommosta, jäljelle jäi vain lämpö ja luottamus. Tämä oli hänen heimonsa luola, täällä hänellä ei ollut mitään hätää.
Yhtäkkiä seinämillä leikkivä oranssinpunainen valo heijastui suoraan Tommoon. Hän tunsi lämpimän aallon iskevän lävitseen, erilaisen kuin ensimmäisellä kerralla, ja väkevä ääni puhui hänen päänsä sisällä.
Tommo, Tommo, perheesi nuorimmainen... Käyt luolaani sydän täynnä jännitystä ja pelkoa, mutta silti pää pystyssä... Olet tottunut alistumaan ja palvelemaan, sinussa on vahvaa uskollisuutta... Erinomaisia koiraeläimen piirteitä... Sinussa on myös sisäistä voimaa, kenties susi...
”Ei! En hyväksy koiraa!” Tommo parahti. Sanat lähtivät huulilta ennen kuin hän ehti estää niitä.
Et hyväksy koiraa, sinä sanot. Sinä pieni ihminen uskallat puhua täällä uhmakkaasti, ikään kuin mielipiteelläsi olisi väliä. Ikään kuin minun valintani olisi sinun hyväksyttävissäsi!
”Tarkoitan vain, että... moni muukin eläin on uskollinen. Kuten vaikka... joutsen”, Tommo sopersi. Hän ei tiennyt, oliko tehnyt ratkaisevan virheen: suututtanut kaikkien animaagien esiäidin hengen! Entä jos siitä hyvästä esiäiti jättäisi hänet ilman eläintä…
Ääni oli hetken hiljaa, ja Tommo tunsi jonkin liikkuvan sisällään.
Vai joutsen... Et sinä kyllä joutsen ole. Ennakkoluuloinen kylläkin. Et halua olla koira, koska kuvittelet, että koira tappoi isäsi... Vaikka oikeasti se oli ihminen, jonka käsissä isäsi kärsi. Etkä sinä ihmisyyttäsi pääse pakoon.
Ääni vaimeni jälleen, eikä Tommo uskaltanut häiritä sitä enää. Hän tunsi, että puhuja oli kahden vaiheilla.
Sinussa on paljon näkyvää, mutta myös paljon piilossa. Äitisi sukulinja on vahva, selvästi vahvempi kuin veljissäsi. Sinussa on uskollisuutta ja herkkyyttä, mutta piiloudut muilta ja välillä itseltäsikin... Viihdyt ennemmin yksin kuin laumassa, se on totta... Ehkei siis kuitenkaan koira... Ah. Nyt näen sen selvästi.
Valo kietoutui Tommon ympärille ja otti hänet valtaansa jokaista solua myöten. Tommon ihoa kihelmöi, ja tuntui siltä kuin hän olisi räjähtämässä. Jokin olento repi itseään vapaaksi Tommon sisällä! Tommon huulilta pääsi huuto, kun pään lävisti viiltävä kipu, jollaista hän ei ollut koskaan kokenut. Yhtäkkiä kaikki pimeni.
Mitä Tommo pelkäsi tehneensä?
Mitä Tommo tunsi ennen kuin kaikki pimeni?
Mitä Tommo näki ja kuuli herkkien aistiensa avulla?
Kun Tommo avasi silmänsä, hän makasi maassa. Haalean vaaleanpunainen valo välkkyi hänen yläpuolellaan, mutta persoonallinen läsnäolo oli kadonnut luolasta.
Varovasti Tommo nousi ylös. Hän katsoi jalkojaan, jotka olivat paksut, karvaiset tassut. Askellus kävi kevyesti ja äänettömästi. Hän kuuli pienetkin äänet ja näki luolan pimeimpiin nurkkiin vaivatta. Aistit olivat herkät ja jännittävät. Tommon tassuja kihelmöi, tunne oli huumaava. Hän oli saanut eläimensä! Hän ei ollut vano! Mikä eläin hän oli? Tommo asteli ympäriinsä, kunnes löysi sileän ja kirkkaan seinämän, kuin peilin. Hän käveli sen eteen.
Tommolla oli tulipunainen turkki, joka vaaleni vatsaa kohti. Hänellä oli terävät, pystyt korvat, jotka olivat takapuolelta täysin mustat ja joiden päissä oli mustat tupsut. Kuono oli musta, ja sen sivuilta lähti terävät mustat piirrot kohti silmiä.
Hän oli aavikkoilves – eli karakali.
Tommo istahti alas ja yritti sulatella asiaa. Aavikkoilves ei ollut koskaan edes käynyt hänen mielessään. Äitiä lukuun ottamatta kukaan hänen perheestään ei kuulunut kissaeläimiin. Karakali oli ehdottomasti parempi kuin koira tai varpunen, mutta... Salaa Tommo oli haaveillut olevansa jokin mahtieläin. Leijona, tai ehkä kotka.
Tommo nousi seisomaan ja käveli peilikirkkaan seinämän edessä. Hän nosteli tassujaan ja katseli itseään joka suunnasta. Kynnet olivat terävät ja hampaat vahvat, hän oli peto ja saalistaja, se oli selvää. Yksinäinen saalistaja, yöeläin. Sen verran hän tiesi aavikkoilveksistä.
Lopulta Tommo käveli luolan suulle. Hän pysähtyi pieneksi hetkeksi, kunnes rohkaistui ja puski turkkinsa vesiputouksen läpi. Hänen perheensä oli odottanut rauhallisesti paikoillaan, ja he nousivat seisomaan, kun näkivät karakalin hahmon.
Helena Immonen, Purppurausvan animaagit. Karakalin voima. 2024.
3. Lue teksti Purppurausvan aavikkoilves. Vastaa kysymyksiin.
a. Mihin heimoon Tommo kuului?
Tommo kuului...
b. Miksi Tommolla ei ollut luolassa mitään hätää?
Hänellä ei ollut hätää, koska...
c. Millaisia koiran piirteitä Tommossa on?
Hän on....
d. Mitä samanlaista Tommossa on kuin hänen äidissään?
Tommossa on....
e. Mistä ääni keskusteli Tommon kanssa luolassa?
f. Miten Tommo suhtautui omaan eläimeensä?
4. Keksi ja kirjoita.
a. Keksi ja kirjoita, mitä tapahtuu, kun muutut aavikkoilvekseksi.
Yhtäkkiä käteni...
Huomasin myös, että...
Tajusin osaavani...
Ääneni...
b. Valitse eläin. Keksi ja kirjoita, mitä tekisit, jos muuttuisit valitsemaksesi eläimeksi.
c. Eräänä aamuna kaikki muut perheenjäsenesi ovat muuttuneet eläimiksi, eikä kukaan tiedä miksi. Keksi ja kirjoita, mitä on tapahtunut ja miten saat palautettua heidän ihmishahmonsa.
5. Hätkähdyttävä uutinen opettajan muodonmuutoksesta.
Eräänä koulupäivänä luokkanne opettaja muuttuu fantasiamaailmasta tupsahtaneeksi haltiaksi. Luokan oppilaat saavat esittää kolme toivomusta, jotka haltiaopettaja lupaa toteuttaa.
• Muodostakaa parit.
• Suunnitelkaa uutislähetys televisioon opettajan muodonmuutoksesta ja oppilaiden esittämistä toivomuksista.
• Kirjoittakaa uutislähetyksen käsikirjoitus, jossa vastaatte kysymyksiin:
Mitä on tapahtunut?
Missä on tapahtunut?
Milloin on tapahtunut?
Miksi on tapahtunut?
Mitä tapahtumista seurasi?
Mistä tai keneltä saa lisätietoa tapahtumista?
• Valitkaa, mitä rooleja haluatte esittää. Jakakaa roolit. uutistenlukija ja haastateltava asiantuntija uutistenlukija ja muotoaan muuttanut opettaja
• Harjoitelkaa uutislähetys.
• Esittäkää uutinen.
Fantasian piirteitä
Fantasiaportteja
Fantasiakirjallisuudessa fantasiamaailmaan sujahdetaan usein portin kautta.
Narnia -kirjoissa porttina toimii vaatekaappi.
Harry Potter -kirjoissa Tylypahkan velhokouluun vievään junaan päästään laiturilta 9 ¾.
Taikuutta ja ihmeellisiä olentoja
Pyörremyrsky vie Dorothyn ja Toto-koiran Ihmemaa Oziin.
Fantasiakirjallisuudessa esiintyy lähes aina taikuutta ja muita yliluonnollisia asioita. Tavalliset ihmiset kohtaavat myös mitä ihmeellisimpiä olentoja lohikäärmeistä haltioihin.
Narnia -kirjojen valkea velho voi taikoa miekallaan ihmiset ja eläimet kiviksi. Velhon makeiset ovat vaarallisen hyviä. Ne vaikuttavat muistiin, jolloin niiden syöjä unohtaa läheisensä ja haluaa syödä makeisia lisää. Näin Valkea velho saa syöjän valtaansa.
Taru sormusten herrasta -kirjoissa ruhtinas Sauron takoi valtasormuksen, johon hän siirsi osan omasta elinvoimastaan ja pahuudestaan. Sormuksen avulla voi muuttua näkymättömäksi.
Ihmemaa Oz -kirjan Dorothy saa lahjaksi idän ilkeän noidan taikakengät. Kengät jalassaan Dorothy lähtee tapaamaan Oz-velhoa. Dorothylle paljastuu vasta tarinan lopussa, että kopauttamalla taikakenkiä kolmesti yhteen hän pääsee takaisin kotiinsa.
Hyvän ja pahan taistelu
Hyvän ja pahan taistelu toistuu usein fantasiakirjallisuudessa.
Suuri ja kaunis leijona
Aslan on Narnian hyvä hallitsija. Läpeensä paha Valkea velho eli Jadis on taikonut Narniaan ikuisen talven.
Taru sormusten herrasta -kirjoissa Sauron ja örkit ovat pahiksia ja haltiat hyviksiä. Ihmiset voivat olla hyviä tai pahoja.
1. Keksi ja kirjoita fantasiamaisia asioita.
a. Valitse tai keksi itse esine, joka paljastuukin taikaesineeksi. Miten esine toimii? Millaisia asioita esineen avulla voi tehdä?
kuulokkeet, pipo, kirja
b. Keksi itse portti, jonka kautta pääsee fantasiamaailmaan. Miten portti toimii?
c. Keksi jännittävä pahis.
Miltä pahis näyttää ja kuulostaa. Millainen supervoima hänellä on?
Mikä on pahiksen tavoite?
Kaarle ja Joonatan Leijona taistelevat hyvän puolesta Ruusulaaksossa pahaa tyranni Tengiliä vastaan kirjassa Veljeni, Leijonamieli
2. Anta utukaa fantasian vietäviksi!
• Muodostakaa kolmen hengen ryhmät.
• Valitkaa yhdessä yksi portti, yksi hyvän ja pahan taistelu ja yksi taikaesine.
• Kuvitelkaa, että olette hyviksiä, jotka päätyvät portin kautta fantasiaseikkailuun.
• Kokeilkaa ja keksikää improvisoimalla, mitä tapahtuu, kun
• Esittäkää, kirjoittakaa tai kuvatkaa seikkailunne.
1. Tutki kuvaa. Keksi ja kerro.
a. Millaisessa paikassa lohikäärmeet ovat?
b. Miksi lohikäärmeet ovat kokoontuneet samaan paikkaan?
c. Mikä on kuvan kiinnostavin yksityiskohta? Perustele.
d. Mikä tekee kuvan tunnelmasta jännittävän ja salaperäisen?
e. Mitä rakennuksen sisällä voisi olla?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Missä tilanteessa sinusta on tuntunut tärkeältä onnistua hyvin?
b. Millaisia voisivat olla talven soturit?
c. Millaisissa kertomuksissa ja elokuvissa olet nähnyt lohikäärmeitä?
d. Mistä voit päätellä, että Talven soturit on fantasiakertomus?
Talven soturit
LOHIKÄÄRMEENPOIKASTEN ENNUSTUS
Kaksikymmentä vuotta on mennyt kun lohikäärmeenpoikaset tulevat.
Veren virratessa, tuskissa taistelun lohikäärmeenpoikaset tulevat.
Etsi merisiivenmuna syvintä sineä ja yön siivet luoksesi kiidätä.
Muna suurin huipulla vuoren makaa se siivet taivaan sinulle takaa.
Maan siivet saat kun etsit mudasta munaa lohikäärmeenverenpunaista. Katseilta kilpakuningattarien kätketty on muna hiekkasiipien –
heistä kolme palaa ja tuhoaa kaksi kuolee ja yksi nähdä saa:
Ken kumartaa voimalle kohtalon pian tulen siivet hänellä on.
Viisi kohtalon munaa, kun kirkkain on yö
viisi poikasta, joille rauha on työ.
Silloin valo synkimmän pimeyden lyö kun lohikäärmeenpoikaset tulevat...
Tui T. Sutherland (suomentanut Meri Kapari), Tulisiivet. Viiden poikasen ennustus. 2012.
Talvi aiheutti pettymyksen vanhemmilleen ensimmäistä kertaa ollessaan kaksivuotias.
Tai ainakin se oli ensimmäinen kerta, kun hän ymmärsi tehneensä niin.
Ehkä hän oli tehnyt niin ennenkin, mutta vanhemmat olivat kätkeneet pettymyksensä ankaran ja vaativan ilmeen taakse, joka oli tuttu kaikille kuninkaallisille jääsiivenpoikasille.
Hän muisti yhä sen päivän sarastuksen, yhdennentoista metsästysretkensä aamun: pakkasen koleuden, taivaan kalpenevan purppuran, kaksi kuuta, jotka paistoivat taivaalla kolmannen lipuessa kapeana sirppinä taivaanrannan taakse. Tunturipöllö kyyhötti palatsin ulokkeella ja pusersi kynsillään jäätä. Se mulkoili Talvea pistävästi, aivan kuin olisi nähnyt häpeälliset tapahtumat jo ennalta.
Talven sisko Jääpuikko oli mukana metsästysseurueessa, samoin veli Raekuuro sekä kaksi kuningattaren poikasta, Talven kuninkaallinen setä, kolme vartijaa ja Talven vanhemmat Tundra ja Sarvivalas. Seurue kokoontui jääpalatsin sisäpihalle ja tömisteli jalkojaan ja räpytteli siipiään, kun raikas pakkasilma täytti keuhkot. Lumen narske käpälien alla rikkoi aamun hiljaisuuden.
Talvi muisti katsoa äitiinsä, kun tämä sähähti ja vaati hiljaisuutta.
”Metsästämme tällä kertaa itse kuningattarelle”, Tundra ilmoitti. ”Se, joka onnistuu nappaamaan ensimmäisen jääkarhun, saa istua koko illan Hänen majesteettinsa vieressä.” Hän katsoi silmät kiiluen Jääpuikkoa, joka oli käpertynyt Talven viereen.
Jääpuikkokin oli vasta kaksivuotias, mutta tiesi jo varsin hyvin, millaisen tulevaisuuden vanhemmat olivat hänelle pedanneet. Myös Talvi tiesi sen, joskin hän arveli, että hänen pitäisi olla autuaan tietämätön.
Hän ei muistanut, mistä tieto oli peräisin. Oliko hän kuullut vanhempiensa kuiskaukset, kun he olivat luulleet hänen olevan liian nuori ymmärtämään?
Vai oliko hän vain päätellyt sen vanhempien käytöksestä?
Oli miten oli, hän tiesi. Jonain päivänä Jääpuikko haastaisi heidän tätinsä kuningatar Jäätikön kaksintaisteluun valtaistuimesta. Se oli syy siihen, miksi sisko oli kuoriutunut, ja päämäärä, johon häntä valmisteltiin: surmata Jäätikkö ja tulla kuningattareksi. Kukaan ei vain tiennyt, milloin niin tapahtuisi.
Vuosi vuodelta Jäätikkö tuli vanhemmaksi, isommaksi ja vahvemmaksi.
Jääpuikon oli iskettävä ennen kuin joku Jäätikön tyttäristä kaappaisi vallan.
Sellaista saattoivat nimittäin yrittää vain tyttäret, sisaret tai veljentyttäret, eivät serkut. Eivät myöskään kälyt, tai muuten Tundra olisi jo tarttunut toimeen.
Talven vanhemmat eivät siis voineet odottaa ikuisuuksia, mutta heidän oli niin ikään huolehdittava siitä, että Jääpuikko olisi valmis. Hänellä olisi vain yksi tilaisuus. Tapa tai kuole itse, se oli pelin henki.
Jääpuikko vastasi äitinsä viekkaaseen ja laskelmoivaan katseeseen. ”Se joku olen minä”, hän sanoi kuulostaen melkein kyllästyneeltä. ”Jaa, että pitää metsästää jääkarhu? Helppo homma. Minulla on paljon parempi vainu kuin noilla kahdella.” Hän osoitti väheksyvästi pyrstöllään Talvea ja Raekuuroa.
”No sehän nähdään”, Raekuuro sanoi. Hän virnisti ja hyppeli jalalta toiselle tarmokkaana kuten aina. Talvi usein toivoi, että olisi saanut edes osan veljensä itseluottamuksesta.
Ensin matkaan lähti viisi nuorta lohikäärmettä, jotka lensivät viiteen eri suuntaan. Heidän iässään metsästäminen oli testi: tilaisuus todistaa, mihin pystyy, ja edetä hierarkiassa. Ei sillä, että Raekuuron olisi tarvinnut tehdä niin: hänhän oli ollut ykkössijalla jo alle kaksivuotiaasta. Itse asiassa hän oli päässyt listan kärkeen samana päivänä, kun Talvi ja Jääpuikko olivat kuoriutuneet.
Talvi päätti lentää merelle, vaikka tiesikin, että siihen liittyi vaaroja.
JÄÄSIIVET
Ulkonäkö: suomut hopeanhohtoiset kuin kuu tai kalpeansiniset kuin jää; piikikkäät jalat, joilla tarttua jäähän; kaksihaarainen sininen kieli; kapea pyrstö joka suippenee ruoskamaiseksi
Kyvyt: kestävät pakkasta ja kirkasta valoa, henkäys kykenee jäädyttämään kuoliaaksi
Kuningatar: kuningatar Jäätikkö
Liittoumat: liittoutuneet Roihun ja hiekkasiipien enemmistön kanssa suuressa sodassa
Tui T. Sutherland (suomentanut Peikko Pitkänen), Tulisiivet. Talven soturi. 2015.
3. Lue teksti Talven soturit . Vastaa kysymyksiin.
a. Mikä on ennustuksen mukaan viiden poikasen työ?
Heidän työnsä...
b. Milloin Talvi aiheutti vanhemmilleen pettymyksen?
Hän aiheutti...
c. Mitä ensimmäisen jääkarhun metsästäjälle oli tiedossa?
Hän saa...
d. Millainen tehtävä Jääpuikkoa odotti tulevaisuudessa?
Jääpuikon tehtävänä...
e. Miten Raekuuro suhtautui retkeen?
f. Millaisia lohikäärmeitä jääsiivet ovat?
4. Tutki sivun 73 ennustusta. K eksi ja kirjoita oma ennustus.
a. Kirjoita sääennustus seuraavalle syntymäpäivällesi.
Asettukaa yleisön eteen ja esittäkää teksti muille.
5. Esittäkää! Lukuteatteri on tekstin eläytyvää lukemista. Tekstiä ei tarvitse opetella ulkoa. Sen lukemista harjoitellaan ensin ryhmässä, minkä jälkeen teksti luetaan ääneen yleisölle.
MONENLAISTA MEDIAA
Kuvan lukeminen
”En ollut koskaan missään erityisen lahjakas, tein vain kovasti töitä.”
Leena Peltonen-Palotie yksi maailman johtavista geenitutkijoista
Taru Anttonen ja Milla Karppinen (toim.), Sankaritarinoita tytöille. 2018.
1. Etsi kuvasta. Näytä ja kerro.
a. Mistä voit lainata luotettavaa tietoa?
b. Mikä on kiehtova kirjamainos?
c. Kuka on piileskelevä somejulkkis?
d. Ketkä ovat uutisstudiossa?
2. Tutki sitaattia eli lainausta. Keksi ja kirjoita oppimiseen liitt yvä neuvo.
JAKSON TAVOITTEET
• Luetaan lasten tieto- ja kaunokirjallisuutta.
• Tutustutaan luotettavan tiedon piirteisiin.
• Tutustutaan mainoksen keinoihin.
• Tehdään mainos.
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. Mikä tuo tiedon taskuun, herättää ja valaisee?
b. Mikä kirja on kannen perusteella fiktiota?
c. Mistä löytyy tähtitieteellistä faktaa?
d. Mikä saattaa olla valeuutinen?
e. Mistä löytyy uutistoimittajan nimi?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Mikä on tekstin aihe?
b. Mistä aiheesta olet viimeksi etsinyt tietoa?
c. Missä tilanteessa olet epäillyt, ettei jokin tieto ole totta?
d. Mitä harmia väärästä tiedosta voi olla?
Luotettavan tiedon jäljillä
Kun kiinnostut jostain uudesta asiasta, haluat saada siitä lisää tietoa.
Tiedon etsiminen on nykyään helppoa.
Voit etsiä tietoa esimerkiksi internetistä, kirjoista ja lehdistä.
Voitko luottaa siihen, mitä luet?
Internetissä ja sosiaalisessa mediassa tieto on usein tekstien, kuvien ja videoiden muodossa.
Suuri osa tiedosta on hyödyllistä ja todenmukaista.
Internetissä voi kuitenkin olla myös virheellistä tietoa, sillä kuka tahansa voi ladata internetiin materiaalia.
Arvioi aina huolellisesti, onko tieto luotettavaa.
Etsi tiedon yhteydestä lähde eli tiedon kirjoittaja ja julkaisija.
Lähde voi myös olla esimerkiksi sanomalehden nimi.
Näin voit varmistaa, että kirjoittaja tietää oikeasti, mistä hän kirjoittaa.
Joskus tieto voi olla vanhentunutta, joten tarkista myös julkaisuvuosi.
Pohdi aina myös sitä, mikä on tekstin tarkoitus.
Pyrkiikö teksti jakamaan tietoa vai yrittääkö se vaikuttaa siihen, mitä mieltä olet jostain asiasta?
Mieti myös sitä, onko kirjoittaja selittänyt ja perustellut tekstin tietoja monipuolisesti.
Mistä on helppo etsiä tietoa?
Missä muodossa tieto on internetissä?
Miksi on tärkeää tarkistaa julkaisuvuosi?
Miksi on tärkeää erottaa fakta ja fiktio toisistaan?
Painetut lähteet eli kirjat ja lehdet ovat yleisesti luotettavia lähteitä, koska ne ovat toimitettuja tekstejä.
Tämä tarkoittaa sitä, että tekstit on tarkistanut toimittaja, joka työskentelee lehden toimituksessa tai kirjan kustantamossa.
Toimittajat noudattavat journalistien ohjeita. He eivät saa julkaista tietoa, joka ei ole totta.
Mikä on valeuutinen?
Kun etsit tietoa internetistä, voit törmätä joskus valeuutisiin.
Valeuutisten tarkoitus on levittää väärää tietoa tai huhuja. Siksi on tärkeää osata erottaa fiktio ja fakta toisistaan.
Valeuutinen voi myös olla tekoälyn kirjoittama.
Tekoäly on taitava kirjoittaja.
Joskus on vaikea tietää, onko tekstin kirjoittanut tekoäly vai toimittaja.
Valeuutisessa voi joskus olla esimerkiksi hieman epävirallista kieltä ja kummallisia sanoja.
Valeuutinen voi myös olla vitsikäs, liian rento tai todella ihmeellinen.
Miksi uutisen kirjoittajan nimeä kannattaa tutkia?
Lisäksi kirjoittajan nimi voi olla keksitty tai sitä ei ole kerrottu.
Myös kuvat ja videot voivat olla valetta. Niitä on ehkä muokattu niin, että niissä näkyvät asiat eivät ole todellisia.
Voi myös olla, että kuvat tai video ovat kokonaan tekoälyn tekemiä.
Kun haluat selvittää, onko kuva tai teksti aito,
voit tutkia sivustoa, jolla uutinen on julkaistu ensimmäisen kerran.
Lisäksi on järkevää tarkistaa ja vertailla, mitä muut lähteet kertovat samasta aiheesta.
Voit välttää valeuutisia niin, että luet uutiset luotettavilta uutissivustoilta, kuten kotimaisten sanomalehtien tai
Ylen verkkosivuilta.
Ole kriittinen lukija
On erittäin tärkeää, että et usko kaikkea, mitä näet tai kuulet internetissä.
Järkevä netin käyttäjä on kriittinen ja tarkka.
Jos epäilet, että verkkosivulla on valeuutinen, kerro siitä aikuiselle.
Tietotekstin lähteet s. 187.
Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Luotettavan tiedon jäljillä . Vastaa kysymyksiin.
a. Kuka voi ladata tietoa internetiin?
Tietoa voi ladata...
b. Mitä ovat väärää tietoa tai huhuja sisältävät uutiset?
Ne ovat...
c. Mitä toimittajat eivät saa tehdä?
He eivät...
d. Miksi aina ei voi uskoa kuvaan tai videoon, jonka näkee?
Kuva tai video...
e. Millaiseen tietoon voi luottaa?
f. Miksi on tärkeää olla kriittinen lukija? g.
4. Keksi ja kirjoita valeuutinen ja piirr ä uutiskuva.
a. Keksi valeuutinen, joka vaikuttaa liian vitsikkäältä ollakseen totta.
b. Keksi valeuutinen, joka on uskomattoman outo ja ihmeellinen ja on siksi epäilyttävä.
c. Keksi taitavan tekoälyn kirjoittama valeuutinen, jossa jokin merkillinen yksityiskohta tai virhe paljastaa huijauksen.
1. Tutki kuvaa. Kerro tai kirjoita.
a. Mitä huoneen perusteella voi päätellä sen asukkaasta?
b. Mistä voi päätellä, että asukas on julkisuuden henkilö?
c. Ketkä kuvan henkilöistä ovat vierailulla?
d. Mitä kuvan tilanteessa tapahtuu?
e. Mitä tiedon lähteitä huoneessa on?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Mikä on tekstin otsikko?
b. Kuka voisi lähteä juttukeikalle?
c. Miksi juttukeikalle lähdetään?
d. Ketä julkisuuden henkilöä haluaisit itse haastatella?
Juttukeikalla
Lapset, Lilja ja valokuvaaja Karoliina seisovat Joonan oven takana sovittuun aikaan ja soittavat ovikelloa. Kun heille tuttu punatukkainen pää ilmestyy ovelle, he eivät ole uskoa silmiään.
”Moi moi, mahtavaa kun tulitte!” Joona tervehtii.
Hiustöyhtö viuhuen Joona viittilöi heidät peremmälle kohti television ja pelikonsolin edessä olevaa isoa sohvaa. Huone on täynnä värikkäitä julisteita, kirjoja ja keräilyesineitä, ja sitä hallitsee suuri työpöytä, jolla on kaksi näyttöruutua, mikrofoni ja rengasvalo.
”Kiitos, kiva kun ei haittaa, vaikka meitä on tänään monta. Otin avustajia mukaan, kuten puhelimessa kerroin”, Lilja sanoo.
Lumi, Haku, Koko ja Miki esittäytyvät Joonalle.
”Luin juuri sinun kirjaasi luonnontieteen jännistä jutuista. Se on tosi kiinnostava!” Lumi kehuu. Kirjahyllyssä sohvan vierellä näkyykin pino Joonan kirjoittamia kirjoja aiheista, joita hän käsittelee myös videoillaan. Siis esimerkiksi avaruudesta, historiasta ja tosi kummallisista luontoaiheista.
”Hyvä kun aloit taas tehdä myös pelivideoita, katsoin niitä eilen”, Haku kommentoi.
Joona nyökkäilee ja kiittelee. Hän istuu työpöytänsä edessä olevaan tuoliin. Lapsista tuntuu oudolta nähdä hänet tästä näkökulmasta. Yleensä Joona puhuu mikrofonin edessä kameralle ja vain osa huoneesta näkyy hänen takanaan.
Lilja laittaa puhelimestaan sanelin-sovelluksen päälle nauhoittamaan haastattelua. Samalla hän kirjoittaa muistiinpanoja vihkoonsa.
”Teemme haastattelua yhdessä, ja lapsillakin on sinulle kysymyksiä, mutta jos minä aloittaisin”, Lilja sanoo. ”Luin tietysti jo netistä paljon sinusta. Haluaisin silti kuulla sinulta omin sanoin, mitä teet työksesi.”
”Työkseni mää kuvaan, editoin ja julkaisen videoitani”, Joona toteaa. ”Samalla kun seuraajien määrä kanavalla on noussut, yritykset ovat kiinnostuneet maksamaan yhteistyönä tehdyistä videoista. Usein minut pyydetään esiintymään tapahtumiin, ja nykyään kirjoitan myös kirjoja.”
”Siis 256 000 seuraajaa, tarkistin äsken, wau!” Miki sanoo
s.167
Selkomukautus
Miksi Joona ei yllättynyt vieraiden tulosta?
Millä tavoilla toimittaja tallentaa haastattelun?
Mitä Lumi ajattelee Joonan tavasta tehdä työtään? Miten Joona tietää niin paljon?
vaikuttuneena.
”On niitä videoitakin kertynyt vuosien aikana yli tuhat”, Joona huomauttaa.
”Mistä oikein tiedät ne kaikki jutut, joista kerrot videoillasi?” Lumi kysyy.
”Teen videoita aiheista, joista olen innostunut. Jos alan vaikka pohtia, oliko Atlantiksen myyttinen, uponnut kaupunki todella olemassa, tutkin sitä parin päivän ajan ja luen aiheesta. Sitten teen videon havainnoistani”, Joona kertoo. ”Aluksi mua pelottikin, että entä jos teen jonkun asiavirheen videossa. En ole asiantuntija, mutta yritän kyllä kiinnittää huomiota siihen, että käytän oikeasti hyviä lähteitä.”
”On varmaan tosi kivaa, kun saa työkseen selvittää kaikkea jännää”, Lumi kommentoi.
”No joo, tavallaan mun harrastuksista on tullut työtä”, Joona sanoo hymyillen.
”Kuulin, että videoitasi katsotaan usein myös kouluissa. Mitä ajattelet sun vastuusta sisällöntuottajana?” Lilja kysyy.
Joona kertoo, että se on hänelle hieman ristiriitainen kysymys. Kyllähän hän suhtautuu tietojen tarkistamiseen vakavasti ja siihen, että puhuu videoilla totta. Samaan aikaan videoiden tekeminen alkoi kuitenkin hänelle harrastuksena, kun hän oli itsekin hyvin nuori.
”Ekat viisi vuotta vain ajattelin, että pidän tässä hauskaa netissä. Haluan tehdä tätä omaa juttuani enkä ajatella, että minulla on kaikki videoita katsovat nuoret vastuullani”, Joona sanoo.
”Minusta sinä olet tosi vastuullinen!” Lumi huudahtaa. ”Ainakin verrattuna sellaisiin, jotka selittävät netissä ties mitä huuhaata ja ihan vaan omia mielipiteitään”, hän jatkaa ja rypistää paheksuvasti kulmiaan.
”Onhan se kyllä vähän pelottavaakin, miten joillakin videoilla jaetaan outoja salaliittoteorioita ja harhaanjohtavia väitteitä. Osa katsojista voi uskoa niitä”, Joona pohtii. ”Minulle itselleni on tosi tärkeää, että tiedot ovat tarkkoja ja luotettavia. En halua jakaa virheellistä tietoa”, hän lisää vakavana.
Elina Lappalainen, Tornihuoneen salaseura. Uutisten jäljillä. 2024.
3. Lue teksti Juttukeikalla . Vastaa k ysymyksiin.
a. Miksi lapset ovat Joonan luona vierailulla?
He tekevät...
b. Kuinka monta videota Joona on tehnyt?
Hän on...
c. Mistä eri aiheista Joona on tehnyt kirjoja?
Hän...
d. Mitä kaikkea Joona tekee työkseen?
Hän...
e. Miksi Joona on hyvä esimerkki kaikille videoiden tekijöille?
f. Millaisia ongelmia Joonan mielestä liittyy videoihin, joissa jaetaan harhaanjohtavia väitteitä?
4. Keksi ja kirjoita ideoita.
a. Keksi ja kirjoita Joonalle lista kiinnostavista aiheista, joista toivot hänen kirjoittavan tietokirjaan tai tekevän videon. Kiinnostavia aiheita: – Rubikin kuutio ––
b. Keksi ja kirjoita haastattelijoille viisi kysymystä, jotka heidän olisi pitänyt esittää Joonalle.
c. Keksi ja kirjoita, mistä aiheesta haluaisit itse tehdä videon. Suunnittele, miten videosi etenisi.
5. Kamera käy – esittele itsesi
• Suunnittele videoesittely itsestäsi.
• Pohdi, mitä asioita kerrot itsestäsi. nimesi ikäsi asuinpaikkakuntasi harrastuksesi Miten kaverisi kuvailisivat sinua?
Mistä pidät? Mistä et pidä? muuta tärkeää
• Harjoittele esitystäsi ja kuvaa video.
1. Etsi ja näytä kuvasta nuori,
a. joka ottaa fanikuvan
b. jolla on eläimellinen panta
c. jonka peli keskeytyi yllättäen
d. jonka tietokoneen näytön kuva näkyy isolla näytöllä
e. joka seuraa toisen peliä.
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Missä paikoissa olet nähnyt mainoksia?
b. Mikä mainos on jäänyt mieleesi? Miksi?
c. Oletko hankkinut jonkin tuotteen mainoksen perusteella?
d. Mitä hyötyä mainoksista voi olla?
Tunnistatko mainoksen somessa?
Kun sometähti kehuu suklaata tai testaa uutta laitetta, kyseessä voi olla maksettu mainos. On tärkeää oppia tunnistamaan, milloin sinuun yritetään vaikuttaa. Aina se ei ole helppoa edes aikuisille.
Teksti Ninni Sandelius Kuvat Nora Surojegin
Somesuosikit kertovat kanavillaan seuraajiaan kiinnostavista asioista ja aiheista, jotka mietityttävät monia. Sellaisia voivat olla esimerkiksi kiusaaminen, erilaisuuden hyväksyminen tai itsetunto. Siksi somettajat ovatkin monelle esikuvia.
Tästä syystä paljon seuraajia keränneitä sometähtiä kutsutaan vaikuttajiksi: heidän sanomisillaan ja tekemisillään on vaikutusta siihen, miten lapset asioista ajattelevat ja millaista tietoa he saavat.
Kun sometähtien seuraajamäärät kasvavat, heistä kiinnostuvat myös yritykset. Yritykset toivovat, että vaikuttajien tekemien mainosten avulla sinäkin kiinnostut yrityksen tuotteista.
– Vaikka lapsilla ja nuorilla itsellään ei ole paljon rahaa käytössään, he vaikuttavat monella tapaa perheen ostopäätöksiin eli siihen, mitä syödään ja juodaan, millaisia vaatteita ja leluja ja harrastevälineitä ostetaan ja mitä tehdään vapaa-ajalla, kertoo tutkija Essi Pöyry . Somevaikuttamista ja -mainontaa tutkiva Pöyry työskentelee Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hänen mukaansa on tärkeä oppia tunnistamaan tilanteet, joissa sometilien seuraajiin vaikutetaan mainosten avulla.
– Mainonnan kautta saamme ideoita siitä, millaisia tuotteita voisimme tarvita. Kun tunnistamme mainokset, voimme aidosti pohtia, tarvitsemmeko kyseistä tuotetta ja uskommeko sometähden arvioon tuotteesta. Tietoisuus mainoksista auttaa meitä tekemään fiksuja ja itsenäisiä ostopäätöksiä.
POSTAUKSESSA PITÄÄ MAINITA SELKEÄSTI, JOS KYSEESSÄ ON KAUPALLINEN YHTEISTYÖ ELI MAINOS.
Selkomukautus
Miksi yritykset kiinnostuvat sometähdistä?
Miksi Essi Pöyryä on haastateltu tähän lehtijuttuun?
Mikä on tärkein mainontaan liittyvä sääntö?
Miksi kannattaa kysyä vaikuttajalta, onko tuotteesta kertominen maksettu mainos?
Monet somevaikuttajat suhtautuvat varsinkin lapsille ja nuorille suunnattuun mainostamiseen vastuullisesti. He eivät piilota mainoksia muun sisällön sekaan. Silti videolla saattaa vilahtaa maininta tavarasta myönteisessä valossa.
– Piilomainontaa tai huolimattomasti merkittyjä mainoksia löytyy jatkuvasti, kertoo tutkija Essi Pöyry.
Mainontaa säätelee laki ja Mainonnan eettisen neuvoston määrittelemät hyvän markkinoinnin periaatteet. Tärkein sääntö on se, että mainos on pystyttävä erottamaan muusta sisällöstä.
– Jos vaikuttaja on saanut tuotteen yritykseltä ilmaiseksi tai palkkiota vastaan, siitä on kerrottava selvästi. Usein kuvassa, videossa tai niiden esittelytekstissä lukee ”kaupallinen yhteistyö”, ”mainos” tai ”tuote saatu”. Sen on näyttävä ensisilmäyksellä.
Jos huomaat, että joku mainostaa somessa tavaraa mutta ei kerro siitä suoraan, voit kysyä kommenttikentässä, onko tämä maksettu mainos.
– Se asettaa vaikuttajat vastuuseen työstään ja myös herättelee muita seuraajia pohtimaan mainostamista. Kannattaa pitää mielessä, että mainoksen tarkoitus on houkutella ostamaan. Ne voivat myös luoda paineita tykätä samoista asioista kuin toiset.
– Mainosten ei pidä antaa määrätä sitä, mikä on coolia tai kuka kelpaa kaveriksi. Oma arvo ei riipu siitä, saako ostettua hienoimmat kengät.
Apu Juniori 3/2023
Somevaikuttaja
Somevaikuttaja on sosiaalisessa mediassa sisältöä (esim. videoita tai kuvallisia julkaisuja) tuottava henkilö, jolla on suuri määrä seuraajia. Suuren seuraajamäärän ansiosta somevaikuttaja pystyy jakamaan mielipiteitään, ajatuksiaan ja omia kiinnostuksen kohteitaan suurelle joukolle ihmisiä.
Kaupallinen yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö tarkoittaa somevaikuttajan ja yrityksen välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on mainostaa yrityksen tuotteita tai palveluita. Somevaikuttaja saa yhteistyöstä korvauksen. Yhteistyö täytyy mainita julkaisussa selvästi.
Piilomainonta
Joskus tuotteita tai palveluita mainostetaan ilman, että seuraajille kerrotaan, että kyseessä on mainos. Tuotteita voidaan kehua tai niitä voidaan jättää videoihin tai kuviin näkyville tarkoituksella. Tällainen piilomainonta on kiellettyä.
Tuotesijoittelu
Elokuvissa, sarjoissa ja tv-ohjelmissa on tuotesijoittelua. Henkilöt voivat käyttää tiettyjä tuotteita tai palveluita, joiden logot näkyvät katsojalle selvästi ja tarkoituksella. Yritykset maksavat korvausta tuotantoyhtiöille siitä, että heidän tuotteitaan tai palveluitaan näytetään ohjelmassa. Tuotesijoittelu ilmoitetaan elokuvan tai ohjelman alussa näkyvällä kuvatunnuksella.
1
FANITA VIISAASTI
Lempitubettajasi voi tuntua kuin hyvältä kaverilta ja luotat hänen juttuihinsa täysin. Muista silti, että osa sometähtien työtä on mainostaminen. Tarkista, onko vilpittömältä tuntuva pelisuositus maksettu mainos.
4 ALEKOODI HOUKUTTAA
Somesuosikkien tarjoamien alennuskoodien tarkoitus on saada ostajia yrityksen verkkokauppaan. Joskus somettaja saa palkkion sen perusteella, kuinka moni seuraaja on käyttänyt alekoodia. Se kannustaa somettajaa suosittelemaan verkkokaupan tuotteita seuraajilleen.
2 TARKKANA, VAIKKA NAURATTAA
Mainonta saa olla hauskaa, ja hassut videot ovat tärkeä osa somea. Huumorin seasta mainoksia voi kuitenkin olla vaikeampaa huomata.
3
TYKKÄÄ JA SEURAA
Somettaja voi mainostaa kanavaansa kehottamalla sinua tilaamaan, likettämään, seuraamaan tai kommentoimaan. Tubettajan päällä saattaa olla hänen omia tuotteitaan, kuten lippiksiä tai paitoja, jotka hän toivoisi sinun ostavan.
5 MAISTA TÄTÄ!
Syö vain punaisia ruokia! Pystytkö syömään tulisia sipsejä? Erilaiset syömis- tai juomahaasteet ovat mainiota viihdettä, mutta usein nekin ovat elintarvikkeiden mainoksia. Pelivideolla näkyvä juomatölkki tai karkkipussi eivät välttämättä ole jääneet esille vahingossa.
6
TUOTEISKUJA TELKKARISSA
Myös sarjoihin ja leffoihin ujutetaan mainontaa. On tavallista, että sankarin lähettäessä viestiä älypuhelimen merkki on selvästi näkyvillä. Myös monia muita yrityksiä vaatemerkeistä kauppaketjuihin asetellaan tarinan tapahtumapaikoille tai roolihenkilöiden käyttöön. Kaikki tämä on mainontaa. Apu Juniori 3/2023
3. Lue teksti Tunnistatko mainoksen somessa? Vastaa kysymyksiin.
a. Mistä asioista somesuosikit voivat kertoa kanavillaan?
He kertovat esimerkiksi...
b. Millä nimityksellä kutsutaan paljon seuraajia keränneitä sometähtiä?
Heitä kutsutaan...
c. Minkä takia vaikuttajat mainostavat tuotteita myös lapsille ja nuorille?
Lapset ja nuoret...
d. Miksi mainoksen tunnistaminen on tärkeää?
Mainoksen tunnistaminen...
e. Miten eri tavoin elintarvikkeita voidaan sosiaalisessa mediassa mainostaa?
f. Miten somevaikuttaja yrittää kasvattaa seuraajamääräänsä?
4. Keksi ja kirjoita mainoksia.
a. Keksi ja kirjoita kehuja valitsemastasi tuotteesta. Kirjoita ainakin viisi kehua kokonaisin virkkein. videopeli, makeispussi, virvoitusjuoma
b. Keksi ja kirjoita suositus pelistä, sarjasta tai tv-ohjelmasta. Käytä houkuttelevia ja kuvailevia sanoja.
c. Kuvittele olevasi suosittu tubettaja. Olet keksinyt upean tuotteen, joka ratkaisee jonkin 5.-luokkalaisen elämään liittyvän pulman. Keksi ja käsikirjoita lyhyt mainosvideo tästä mahtavasta tuotteesta. Hyödynnä tämän aukeaman mainoskikkoja.
d. Vinkki! Tee tekstin pohjalta video.
Tiedonhaku internetistä
1. Päätä aihe ja suunnittele tiedonhaku
• Mitä tietoa tarvitset?
• Keksi aiheeseen sopivia hakusanoja tai kysymyksiä.
• Mistä voit etsiä aiheesta kertovia tekstejä, kuvia ja videoita?
2. Hae tiet oa ja tutki hakutuloksia
• Tarkista, onko hakutuloksen verkkoosoite luotettava ja sopiva.
• Tutki löytämiäsi otsikoita, tekstejä ja kuvia.
3. A rvioi lähteen luotettavuutta
• Onko kirjoittaja asiantuntija?
• Pitääkö tieto yhä paikkansa?
• Vaikuttaako teksti, kuva tai video luotettavalta?
• Varmista myös toisesta lähteestä, että tiedot pitävät paikkansa.
5. K irjoita muistiinpanosi omin sanoin
• Lue lähteen teksti huolella ja pohdi, mikä siinä on sinun tekstiisi sopivaa tietoa.
• Tee lyhyet muistiinpanot tekstistä.
• Kirjoita muistiin tärkeitä sanoja.
• Keksi sanoille synonyymeja, jos mahdollista.
6. M erkitse lähteet lähdeluetteloon
• Lähteiksi kutsutaan niitä tekstejä, kuvia tai videoita, joita käytetään apuna oman tekstin kirjoittamisessa.
• Lähteet merkitään tekstin loppuun lähdeluetteloon aakkosjärjestyksessä.
Järjestys määräytyy kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos kirjoittajan nimi ei ole tiedossa, lähde aakkostetaan sivuston nimen mukaan.
4. Tutki sisällön luotettavuutta
• Onko tekstin oikeinkirjoitus kunnossa?
• Onko tekstin sisältö asiallinen?
• Pyrkiikö teksti jakamaan tietoa vai vaikuttamaan mielipiteisiin?
• Onko tekstissä selityksiä ja perusteluita?
• Ovatko kuvat todenmukaisia?
Esimerkki lähdeluettelosta:
Lähteet
Leppälä, Joona 2022: ZoneVD uskomattoman tiedon jäljillä. Tammi.
Rantanen, Otto 2024: Kriittinen lukutaito auttaa kriisitilanteessa.
Tekoälystä voi olla hyötyä tiedonhankinnassa. Sen avulla voi selvittää perusasiat aiheesta.
Tekoälyn tiedot täytyy kuitenkin varmistaa muista lähteistä.
1. Valitse aihe ja etsi tietoa in ternetistä. Kokoa tiedonhakusi tulokset aja tuskarttaan.
a. Etsi tietoa kiinnostavasta harrastuksesta.
b. Etsi lisätietoa aiheesta, jota olette opiskelleet tällä viikolla oppitunneilla.
c. Etsi tietoa erilaisista nettihuijauksista. Tutki vain turvallisia suomalaisten viranomaisten ja järjestöjen sivustoja. Kokoa vinkkejä, joiden avulla voi välttyä huijatuksi tulemiselta.
2. Tee tietoisku.
• Harjoittele kertomaan edellisen tehtävän ajatuskartan avulla aiheestasi.
• Kuvaa tietoiskusi videolle.
Karsea
päivä
Isä astuu ruudun eteen ja keskeyttää pähkäilyni.
Hän vetää kasvoilleen
TOTISEN ilmeensä, kun hän kakistellen avaa ääntään, jotta tiedän aiheen olevan
VAKAVA.
Kulmakarvoissa se taika
TAVALLINEN
ISÄ VAKAVA ISÄ
”Luikahdit yöllä alakertaan katsomaan telsua ja nukahdit siihen, vai mitä, Justinaattori?” (Isä kutsuu minua MONELLA nimellä. Eikä mikään ole se oikea: Justin Chase.)
”Höm, ei siinä NIIN käynyt, isä.”
”Luulet kai, etteivät säännöt koske sinua nyt, kun olet…” (lisää tähän oudon dramaattinen ja tuskaisen pitkä tauko)
” ”
KUUL ISA!
”Hetkinen! MITÄ?!” änkytän.
1. Tutki kuvia ja kuvatekstejä sivuilta 96–97. E tsi ja näytä.
a. Kuinka monta eri henkilöä sivuilla on?
b. Kuinka monta isän erilaista ilmettä sivuilla on?
c. Mikä paikka on pyhä?
d. Mikä mahtuu tiukkaan väliin?
e. Missä kasvojen osassa on taikaa?
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Millainen on karsea päivä?
b. Mitkä sanat huomaat tekstistä heti? Miksi?
c. Mistä asiasta olisi hauskaa olla kuuluisa?
d. Miksi toisen noloa tilannetta ei saa kuvata videolle?
Käy ilmi, että TOTINEN ilme onkin vain isän
MUKAVAKAVA katse, jonka tilalle tulee erittäin
INNOSTUNUT ilme, jonka hän yleensä varaa vain hyvin erityisille tapauksille.
Jättialepäivä marketissa
INNOSTUNEEN ILMEEN HETKIÄ ÄLÄ JÄÄ ALLE, VAARI!
Kun hänen lempiseuransa tekee maalin
MAHTAVAA FRETIT!
Viimeisen parkkipaikan valtaus
HIENOSTI SOPII!
VESSAVELHO
Käynti Toilettien kunniamuseossa
PYHÄ PAIKKA!
”Poikani on julkkis. Hän on KUULUISA . Valloittanut internetin. Hän on NETTITÄHTI!”
Nyt isä jo laulaa ja tanssii, kuten vain isä osaa. Hän ottaa käyttöön tanssiliikkeidensä koko skaalan.
* Lopeta nyt jo. ** Minuakin hävettää ***Vaikka itse haistelen koirien pyllyjä!
EN KESTÄ TUOTA TÄSSÄ IÄSSÄ. TAIDAN KEITTÄÄ TEETÄ.
”Mitä oikein yrität sanoa, isä, ja kurjasti tanssia?” ”Puhun tietysti tästä, Justeeri!” isä sanoi ja työnsi puhelimen naamalleni. ”Poikani on vallannut koko NETIN!”
3. Lue teksti Karhu hyökkää . Vastaa k ysymyksiin.
a. Miksi koira sai kylkeensä haavan?
Karhu...
b. Mitä Akseli uhkaa tehdä karhulle?
Hän uhkaa...
c. Miksi karhu on vihainen?
Se...
d. Miksi karhu ohittaa Niilon?
Se...
e. Mitä Niilo ymmärtää ennen Akselia?
f. Olisitko itse toiminut tilanteessa kuten Akseli vai kuten Niilo? Perustele.
4. Keksi ja kirjoita.
a. Keksi ja kirjoita, mitä yllättävää tapahtuu, kun eksyt metsään ja kohtaat karhun.
Kävelin rauhassa...
Takaani kuului...
Käännyin ja näin...
Yritin olla hätääntymättä...
Ihmetyksekseni...
b. Keksi ja kirjoita lyhyt kertomus siitä, mitä tapahtuu, kun vajoat metsänpeittoon. Sieltä sinä voit nähdä muut, mutta kukaan ei näe sinua.
c. Keksi ja kirjoita kertomus siitä, mitä tapahtuu, kun saat tietäjän voimat ja pystyt hallitsemaan metsän eläimiä.
1. Etsi ja näytä kuvasta
a. lintukotolaiset, jotka keräävät marjoja
b. nuori shamaani, joka laulaa
c. sinipiiat, jotka kurkistavat lähteeseen
d. ajattaret, joiden selkäpuoli on puun kaarnaa
e. vesihiisi, joka asuu lähteessä.
2. Pohdi ennen tekstin lukemista.
K erro tai kirjoita.
a. Mikä on tekstin pääotsikko?
b. Mitkä ovat tekstin väliotsikot?
c. Millaisia perinteitä perheessäsi on?
d. Oletko kuullut tarinoita tontuista, maahisista tai muista taruolennoista?
Suomalainen kansanperinne
MAAILMA
Maailman ajateltiin syntyneen, kun sotkalintu oli muninut munan alkumereen. Muna halkesi ja sen kuorista syntyivät taivaankansi eli tähtien kirjoma kirjokansi ja maanpinta. Maan läpi kulki suuri puu, joka päättyi Pohjantähteen. Se piti maailmaa koossa. Maailman laidalla asuivat lintukotolaiset , eli hyvin pienet ihmiset, sillä he mahtuivat asumaan siinä pienessä tilassa, joka jäi laskevan taivaankannen ja maan väliin.
METSÄ
Metsä oli itsessään pyhä. Esimerkiksi kun metsästettiin, sanottiin, että saalista pyydettiin metsältä. Edelleenkin voidaan sanoa, että vaikka kalaa pyydetään – silloin kielessämme kuuluu ikivanha ajatus siitä, että metsä antaa aarteitaan meille, kun kauniisti siltä pyydämme. Myös puut olivat tärkeitä, esimerkiksi pihlaja oli naisten pyhä puu.
Metsässä asui myös erilaisia haltijoita, esimerkiksi keijukaismaisia sinipiikoja tai maahisia , joiden maailma oli aivan kuin meidän, mutta väärinpäin. Sinne saattoi nähdä katsomalla lähteeseen tai järveen. Maahiset saattoivat niin halutessaan auttaa ihmisiä, mutta saattoivatpa ne myös vaikka varastaa vastasyntyneen ihmislapsen ja laittaa oman vauvansa tilalle! Metsässä asui myös salaperäisiä metsän neitoja ajattaria , jotka näyttivät kauniille nuorille naisille, mutta heidän selkäpuolensa oli kaarnaa. Metsänpeitto tarkoitti tilannetta, jossa kulkija eksyi lopullisesti metsään, löytämättä sieltä koskaan pois. Sitä piti lastenkin varoa. Aarteita puolestaan vartioivat aarnit ja kratit . Heidän aarteensa paloi aarnivalkeana suolla, eritoten juhannusyönä. Myös vesissä asuivat omat haltijansa, tursaat eli vesihiidet .
ESI-ISÄ KARHU
Villit luonnon eläimet olivat todella tärkeitä muinaissuomalaisille, joiden elämä oli riippuvainen metsästä. Erityisen tärkeitä olivat karhu ja hirvi, metsän kuninkaat. Karhu oli niin pyhä, ettei sen oikeaa nimeä saanut lausua ääneen. Karhusta puhuttiin lukuisilla lempinimillä, kuten Otso, Kontio, Kouvo, Mesikämmen, Metsän omena tai Oksi . Uskottiin, että karhu oli oikeastaan
s.174
Selkomukautus
Mikä piti maailman koossa?
Miksi maahiset olivat epäluotettavia?
Kansanperinne tarkoittaa kansan vanhoja uskomuksia, tietoja ja tapoja, joita kerrotaan sukupolvelta toiselle.
ihmisten esi-isä. Ensimmäinen karhu oli laskettu taivaasta kultaisessa kehdossa maan päälle. Otson koti oli Otavan tähtikuviossa. Missä on Ohto synnytelty, Mesikämmen käännytetty? Luona kuun, tykönä päivän, Otavaisen olkapäillä, Kultasessa kätkyessä.
VÄKI
Millä nimellä ihmisen voimaa eli väkeä kutsuttiin?
Kuka oli kaikkein voimakkain tietäjä?
Kaikella elävällä oli väkeä eli eräänlaista voimaa. Toisissa asioissa väki oli hyvin voimakasta, esimerkiksi tulen väki oli erityisen kunnioitettavaa. Ihmisessäkin oli väkeä, mutta sitä sanottiin luonnoksi . Edelleen voidaan esimerkiksi sanoa, että minun luontoni ei antanut periksi , jos puhuja ei ole halunnut tehdä jotakin. Ja onhan ihmisillä edelleen luonne !
TIETÄJÄT
Joillakin ihmisillä oli erityistä voimaa. Heitä sanottiin shamaaneiksi ja tietäjiksi . Heidän uskottiin osaavan muuttaa muotoaan vaikkapa linnuksi tai käärmeeksi. Siinä hahmossa he saattoivat kulkea aliseen maailmaan kuolleiden luo ja yliseen maailmaan jumalten ja henkien luo. He osasivat myös erityiset loitsut, joilla pystyi parantamaan. Kalevalan Väinämöinen oli ”tietäjä iänikuinen” eli kaikista suurin tietäjä.
LOITSUT JA LAULUT
Sanoilla oli muinaisajalla erityinen mahti. Sanat olivat niin voimallisia, että ne jo itsessään saattoivat tehdä ihmeitä. Tämän takia esimerkiksi erilaiset loitsut olivat niin tehokkaita. Laulaminen oli toinen osoitus sanojen mahdista. Muinaisten suomalaisten lauluista moni säilyi vuosisatoja, jopa yli tuhat vuotta, sillä ne oli helppo muistaa laulumuotoisina. Olet ehkä kuullut sellaisista kirjoista kuin Kalevala ja Kanteletar ? Niihin on kerättynä ikivanhoja laulujen avulla välitettyjä tarinoita ja runoja. Nykyään voit lukea Kalevalan tarinoita sarjakuvina tai vaikka Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalasta
3. Lue teksti Suomalainen kansanperinne. Vastaa kysymyksiin.
a. Missä karhun koti oli muinaisten suomalaisten mielestä?
Muinaiset suomalaiset uskoivat, että...
b. Millaista tulen väki oli?
Tulen väki oli...
c. Millä eri nimillä tietäjiä kutsuttiin?
Tietäjiä...
d. Miten tietäjät pääsivät aliseen ja yliseen maailmaan?
He...
e. Mitä voimia tietäjillä uskottiin olevan?
f. Miksi vanhat tarinat ja runot ovat säilyneet nykypäivään asti?
4. Saat viikonlopuksi hoitoon erikoisen lemmik in. Keksi ja kirjoita, mitä ongelmia tai yllä tyksiä uusi lemmikkisi aiheuttaa.
a. Löydät metsästä karhunpennun, jonka tuot kotiisi, koska vanhempasi ovat viikonlopun poissa.
Kuljin polkua pitkin, kun...
Yhtäkkiä karhunpentu...
Se seurasi minua...
Kun saavuimme kotiin, ...
Kuului kamala...
En tiennyt, miten selittäisin tämän...
b. Saat hoitoosi maahisen, joka varastaa tavaroitasi ja jättää omia tavaroitaan niiden tilalle. Kirjoita lyhyt kertomus.
c. Häviät kilpalaulannan salaperäisen parrakkaan tietäjän kanssa, joten hän pakottaa sinut hoitamaan tursastaan. Se on ilkeä vesihirviö, joka viihtyy ainoastaan kylpyammeessa. Tursas on ehdottomasti pidettävä salassa vanhemmiltasi. Miten se onnistuu? Kirjoita kertomus.
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita, kuk a kuvassa voisi sanoa näin.
a. – Minä olen Kalevalan kansan johtaja, taitava soittaja ja tietäjä iänikuinen.
b. – Minä olen Joukahaisen sisko.
c. – Minä olen hiilenmusta, koska olen seppä.
d. – Olen ammatiltani kalastaja.
e. – Minä olen Pohjolan vahva hallitsija.
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Mikä on tekstin otsikko?
b. Mitä tiedät Kalevalan henkilöistä?
c. Mitä sanan velho synonyymeja tunnet?
d. Mitä kirjallisuuden velhoja tunnet?
Kalevala ja sen henkilöt
Kalevala on kirja, jossa on kansanrunoja.
Kansanrunoista ei voi tietää, kuka ne on tehnyt ja milloin ne ovat syntyneet.
Kansanrunoja kerrottiin ja laulettiin, ja niin ne siirtyivät sukupolvelta toiselle.
Kansanrunoja alettiin kerätä ja kirjoittaa muistiin vasta 1700- ja 1800-luvuilla.
Silloin opiskelijat ja tutkijat kiersivät Karjalassa, jossa vanhat runot olivat säilyneet.
Myös Elias Lönnrot keräsi runoja.
Hän kokosi vanhoista kansanrunoista Kalevalan . Hän yhdisti ja järjesteli vanhoja runoja.
Niistä syntyi eepos.
Eepos tarkoittaa kertomusta, joka on runon muodossa.
Kalevala julkaistiin ensimmäisen kerran 1835.
Kalevalassa kerrotaan maailman synnystä ja suuresta tietäjästä Väinämöisestä.
Väinämöinen on Kalevalan kansan johtaja.
Kalevalassa on myös paljon muita tärkeitä henkilöitä, esimerkiksi Ilmarinen, joka on taitava seppä.
Kalevalan kansa kilpailee
Pohjolan kansan kanssa.
Pohjolaa johtaa vahva nainen, Louhi eli Pohjan akka.
Ilmarisen vaimo on Louhen tytär eli Pohjolan tytär.
Kalevalan tärkeä tapahtuma on sota, jota Kalevala käy Pohjolaa vastaan. Siinä taistellaan rahasta ja kunniasta.
Aleksis Kivi (selkomukautus Tuija Takala), Kullervo. 1859.
Missäpäin Suomea kansanrunot olivat säilyneet?
Milloin Kalevala julkaistiin ensimmäisen kerran?
Miksi Kalevalassa taistellaan?
s.176
Selkomukautus
Kalevalan henkilöt
Kalevalan kansa
Lähtekämme Pohjolahan tuon on sammon saa’antahan! Laatikamme laiva suuri, johon sampo saatetahan, kirjokansi kannetahan.
Väinämöinen
Olin jo syntyessäni vanha. Olen Kalevalan kansan johtaja, kuuluisa tietäjä ja laulaja. Minulla on yliluonnollisia kykyjä, joita osaan käyttää tarpeen vaatiessa. Tein ensimmäisen kanteleen hauen leukaluusta. Kerran lauloin Joukahaisen suohon. En kuitenkaan onnistunut saamaan itselleni vaimoa, vaikka Joukahainen lupasi minulle sisarensa. Kävin epäonnistuneella kosioretkellä myös Pohjolassa.
Joukahainen
Olen kunnianhimoinen. Haluan olla aina paras kaikessa. Kerran halusin kilpailla johtajamme Väinämöisen kanssa ja haastoin hänet kilpalaulantaan. Lupasin hänelle palkinnoksi vaikka mitä, jopa veneeni. Mutta lopulta hävisin taistelun, kun Väinämöinen lauloi minut suohon yliluonnollisilla kyvyillään. Pelastaakseni itseni minun oli lopulta luvattava Aino-siskoni Väinämöiselle vaimoksi. Äitini oli tyytyväinen, mutta Aino oli minulle vihainen.
Aino
Minä olen Joukahaisen sisko. Minä olen nuori kaunis neito. Veljeni Joukahainen meni lupaamaan minut vanhan Väinämöisen vaimoksi, mikä teki minut todella epätoivoiseksi. Päätin mieluummin hukuttautua järveen. Kuolemani jälkeen ilmestyin kerran Väinämöiselle kalan hahmossa, mutta onneksi hän ei tunnistanut minua.
Seppo Ilmarinen
Minä olen Kalevalan taitava seppä. Olen ahkera ja ajattelen vain työtäni. Taon pajassani aamusta yöhön saakka. Siksi olen likainen ja sysimusta eikä minua erota kunnolla hiilikasoista. Kerran matkustin Väinämöisen kanssa Pohjolaan ihmekuusella kosimaan Pohjolan tytärtä. Taoin Louhelle rikkauksia tuovan ihmekoneen sammon. Sen ansiosta Louhi antoi vaimokseni Pohjolan tyttären.
Lemminkäinen
Minut tunnetaan nimillä Ahti poika Saarelainen, Kaunis Kaukomieli, Lemmin poika ja lieto Lemminkäinen. Minä olen huonotapainen, itsepäinen ja seikkailunhaluinen taistelija. Minua pidetään komeana. Olen ammatiltani kalastaja. Olisin halunnut Pohjolan tyttären vaimokseni, mutta hänen äitinsä Louhen vuoksi niin ei käynyt. Louhi kiusasi minua. En saanut kutsua Seppo Ilmarisen ja Pohjolan tyttären häihin. Menin häihin luvatta ja surmasin Pohjolan isännän. Minun oli paettava sen jälkeen yhdeksän meren taakse.
Lemminkäisen äiti
Minä olen aina tiennyt poikani riitaisan luonteen ja kovat taisteluhalut. Olin onnellinen, että poikani Lemminkäinen sai vaimokseen Kyllikin, joka oli rikkaasta suvusta. Kerran poikani Lemminkäinen meni Tuonelan joelle. Hän halusi ampua Tuonelan joutsenen, mutta kuolikin itse. Haravoin poikani joesta Seppä Ilmarisen takomalla haravalla ja herätin hänet henkiin.
Pohjolan kansa
Louhi
Minä olen Pohjolan vahva hallitsija, Pohjolan emäntä. Olen myös hyvin varakas. Vanhin lapseni on upea Pohjolan tytär. Jotkut kutsuvat minua Pohjan akka harvahampaaksi. Minä osaan vaatia paljon. Siitä hyvästä sain seppä Ilmarisen takomaan itselleni sammon. Tiedän, miten toisen ihmisen heikkouksia käytetään hyväksi. Pystyn myös muuttumaan vaikka Kokko-petolinnuksi.
Pohjolan tytär
Minä olen Pohjolan hallitsijan Louhen vanhin tytär. Minua kutsutaan monilla nimillä esimerkiksi Pohjolan tyttäreksi, Pohjan tyttäreksi tai Pohjan neidoksi.
Minulla riittää kosijoita. Sekä Väinämöinen että Ilmarinen halusivat saada minut vaimokseen. Minusta tuli seppä Ilmarisen vaimo, koska hän takoi äidilleni Louhelle rikkauksia tuovan sammon.
Runojen lähde: Kalevala (koonnut Elias Lönnrot 1849).
Iku-Turso, Äijön poika, nosta päätäsi merestä, lakkoasi lainehesta!
Kaataos Kalevan miehet, upota uvantolaiset, hävitä häjyt urohot alle aaltojen syvien!
Saata sampo Pohjolahan venehestä vierimättä!
3. Lue teksti Kalevala ja sen henkilöt . Vastaa kysymyksiin.
a. Miten kansanrunot siirtyivät sukupolvelta toiselle?
Kansanrunoja...
b. Kuka on Kalevalan kansan johtaja?
Kalevalan kansan johtaja...
c. Millainen Pohjolan johtaja Louhi on?
Hän...
d. Miksi juuri Ilmarinen sai Pohjolan tyttären vaimokseen?
Hän...
e. Millä eri nimillä Lemminkäistä kutsutaan?
f. Mitä huonoja valintoja Lemminkäinen teki?
4. Lue sivujen 114–116 kuvaukset K alevalan henkilöistä. Keksi ja kirjoita heistä tiet okilpailukysymyksiä.
a. Keksi ja kirjoita Väinämöisestä ja Louhesta yhteensä neljä kysymystä. Kirjoita myös kysymysten vastaukset.
b. Keksi ja kirjoita neljä kysymystä ja vastausta Kalevalan ja Pohjolan henkilöistä. Kirjoita jokaiseen kysymykseen kolme vastausvaihtoehtoa, joista vain yksi on oikein.
c. Keksi ja kirjoita vihjeitä neljästä Kalevalan tai Pohjolan henkilöstä. Kirjoita jokaisesta henkilöstä yksi haastava kolmen pisteen, yksi helpompi kahden pisteen ja yksi helppo yhden pisteen vihje.
Kuka Kalevalan henkilö?
3 p. Hän on nuori.
2 p. Hänen puolestaan päätettiin tärkeä asia.
1 p. Hän kuoli ja muuttui kalaksi.
5. Lue sivujen 114–116 kuvaukset K alevalan henkilöistä. Esittele yksi henk ilö.
• Valitse kiinnostavin henkilö Kalevalasta.
• Lue hänestä kertova esittely.
• Kuvittele, että olet valitsemasi henkilö.
• Lue ja harjoittele esittelyteksti niin, että osaat omin sanoin esitellä itsesi uudessa roolissa.
Vinkki! Valmistakaa pieni esitys aiheesta Kalevalan henkilöhahmot.
Sammon ryöstö
Marko Raassina, Kalevala. 2015.
1. Lue sarjakuva ja tutki taidekuvia.
a. Tutki sarjakuvaa. Vastaa kysymyksiin.
1. Missä Väinämöinen, Lemminkäinen ja Ilmarinen ovat?
2. Mitä he ovat tulleet hakemaan?
3. Miten Pohjolan kansa saatiin uneen?
4. Mitä Ilmarisen piti tehdä?
5. Miten sampo saatiin irti?
6. Miten sampoa lähdettiin kuljettamaan?
c. Vertaile Akseli Gallen-Kallelan ja Mauri Kunnaksen teoksia. Vastaa kysymyksiin.
1. Kumpi teoksista on tehty ensin?
2. Mitä tilannetta teokset kuvaavat?
3. Mitä samaa teoksissa on?
4. Miten niiden värit eroavat toisistaan?
5. Miten teosten tunnelmat eroavat toisistaan?
6. Kumman teoksista haluaisit oman huoneesi seinälle? Perustele.
a.
b. Tutki Akseli Gallen-Kallelan teosta Sammon puolustus. Vastaa kysymyksiin.
1. Mihin katse kiinnittyy ensimmäisenä?
2. Minkälainen tunnelma teoksessa on?
3. Mikä vuodenaika ja vuorokaudenaika on kyseessä?
4. Millaisia värejä teoksessa on?
5. Kuka on teoksen sankari? Perustele.
6. Kuka on teoksessa paha? Perustele.
2. Tutkikaa sarjakuvaa ja tehkää äänitarina.
• Muodostakaa 3–4 hengen ryhmä.
• Lukekaa sarjakuva.
• Pohtikaa, millaisia ääniä tarinan eri vaiheissa kuuluu.
• Tehkää sarjakuvaan sopivia äänitehosteita ja äänittäkää ne siinä järjestyksessä, jossa ne tapahtuvat.
• Kuunnelkaa äänitarinat yhdessä.
Mauri Kunnas, Koirien Kalevala. 1992.
Akseli Gallen-Kallela, Sammon puolustus. 1896.
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. Lentää kohti Pohjolaa.
b. Soitin, vaan ei soi nyt!
c. Kuljettaa, vaan ei lujaa kulje.
d. Nousee vedestä, vaan ei rannalle.
e. Laulaa, vaan ei hiljene.
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Mikä on tekstin otsikko?
b. Mistä otsikon mukaan taistellaan?
c. Millaisia koneita tiedät? Nimeä ainakin viisi.
d. Millainen kone ihmisen pitäisi keksiä?
Taistelu sammosta
Väinämöinen ohjasi taas purtta.
Ilmarinen ja Lemminkäinen soutivat, koko Kalevalan väki souti.
Pursi eteni nopealla vauhdilla.
Tuuli puhalsi ja se auttoi matkan tekoa.
Kaikki näytti sujuvan hyvin.
– Mikset laula Väinämöinen?
Saimmehan sammon mukaamme.
Eikö ole aika iloita?
Lemminkäinen kyseli.
– Ei ole vielä aika laulaa eikä iloita.
Yökin on pian tulossa.
Vasta sitten laulamme, kun olemme onnellisesti kotona, Väinämöinen vastasi.
Lemminkäinen alkoi kuitenkin laulaa.
Hän lauloi kovalla ja karhealla äänellä.
Lemminkäisen laulu herätti kurjen, joka lensi Pohjolaan.
Pohjolassa kurki huusi kovalla äänellä.
Siihen Pohjolan emäntä heräsi ja näki, että yhdeksän lukkoa oli murrettu auki ja sampo oli ryöstetty!
Nyt Pohjolan emännälle tuli kiire.
Hän keräsi Pohjolan väestä sotajoukon, joka lähti ajamaan takaa
Kalevalan miehiä.
Taistelu sammosta alkoi.
Pohjolan emäntä noitui hirmumyrskyn, joka hidasti Kalevalan miesten matkaa.
Suuret aallot keinuttivat Kalevalan purtta, tuuli ulvoi ja rankkasade pieksi laivaa ja sen väkeä.
Myrsky tempaisi Väinämöisen kanteleen ja hukutti sen mereen.
Väinämöinen suri katkerasti menetystä.
Väinämöinen aloitti loitsun, joka tyynnyttäisi myrskyn.
Väinämöinen lauloi:
– Vesi, kiellä poikoasi, laine, lastasi epeä, Ahto, aaltoja aseta, Vellamo, ve’en väkeä, ettei parsku parraspuille, pääse päälle kaarieni!
Nouse, tuuli, taivahalle, ylös pilvihin ajaite, sukuhusi, syntyhysi, heimohon, perehesesi!
Ilmarinen ja Lemminkäinen soutivat minkä jaksoivat.
Koko Kalevalan väki souti kaikin voimin.
Kuitenkin Pohjolan sotajoukko saavutti koko ajan Kalevalan purtta.
– Tiedän vielä yhden keinon, Väinämöinen sanoi ja noitui karin keskelle merta.
Pohjolan vene ajoi karille ja katkesi kahtia.
Tästä Pohjolan emäntä raivostui.
Hän noitui itsensä suureksi linnuksi ja otti koko sotajoukon selkäänsä.
Veneen uppoaminenkaan ei pysäyttänyt Pohjolan sotajoukkoa.
Suuri lintu kantoi koko Pohjolan sotajoukon.
Se lensi Kalevalan veneen yläpuolelle.
Linnun selästä Pohjolan sotajoukko hyppäsi alas Kalevalan veneeseen. Alkoi hirmuinen taistelu.
Suureksi linnuksi muuttunut
Pohjolan emäntä sai sammon kynsiinsä.
Silloin Väinämöinen löi melalla lintua kynsille.
Sampo putosi mereen ja hajosi tuhansiksi palasiksi!
Sampo oli tuhoutunut.
Sitä ei enää ollut olemassa.
Pohjolan sotajoukko lopetti taistelun.
Pohjolan emäntä vannoi: – Vielä teille tämä kostetaan!
Murheellisena Pohjolan sotajoukko palasi kotiin.
Pohjolan emäntä lauloi: – Jo minulta valta vaipui, jo aleni arvioni: eloni meni merehen, sampo särkyi lainehisin!
Myös Kalevalan pursi jatkoi matkaa, mutta ilman sampoa.
Kun he pääsivät kotiin, Väinämöinen huomasi, että useita sammon palasia oli ajautunut Kalevalan rantaan.
Väinämöinen otti sammon palasia käteensä ja sanoi:
– Tässä on meille ikuisen onnen siemenet.
Näillä saamme maamme kasvamaan.
Nämä antavat onnen koko Suomelle!
Väsynyt Kalevalan väki palasi koteihinsa.
Väinämöinen lohdutti heitä.
Kalevala (koonnut Elias Lönnrot 1849, selkomukautus Pertti Rajala 2006).
3. Lue teksti Sammon ryöstö. Vastaa k ysymyksiin.
a. Mikä suuri pilvi oli?
Suuri pilvi oli...
b. Kuka oli muuttunut suureksi linnuksi?
Suureksi linnuksi oli...
c. Missä paikassa taistelu sammosta käytiin?
Taistelu sammosta käytiin...
d. Minne Pohjolan ja Kalevalan väet palasivat taistelun jälkeen?
Molemmat...
e. Mikä juonen tapahtuma yllätti sinut?
f. Miten olisit halunnut muuttaa juonta?
Keksi ja kirjoita vuoropuhelu.
a. Keksi ja kirjoita kalan ja sammon vuoropuhelu meren pohjassa.
b. Keksi ja kirjoita merihirviön ja sammon vuoropuhelu.
c. Keksi ja kirjoita Väinämöisen ja Kalevalan väen vuoropuhelu sammon hukkumisen jälkeen.
d. Vinkki! Voit myös piirtää vuoropuhelusta sarjakuvan.
4.
Draama
Työskentelyohjeet
• Muodostakaa 3–4 hengen ryhmä.
• Käykää läpi, miten tehtävä arvioidaan ja kuinka paljon teillä on aikaa työskentelyyn.
1. Valitkaa kolme tai neljä lempihahmoanne K alevalasta.
Kalevalan henkilöt
Väinämöinen seppä Ilmarinen Joukahainen Aino
Lemminkäinen
Lemminkäisen äiti Louhi
Pohjolan tytär eli Pohjan neito Iku-Turso
3. Päättäkää, mitä muita r ooleja tarvitsette ohjelmaanne.
uutistenlukija tai uutisankkurit juontaja tai juontajat tuomarit kilpailijat jne.
2. Valitkaa tv-ohjelma, johon K alevalan henkilöt osallistuvat.
Putouksen sketsihahmokisa
4. Jakakaa roolit.
5. Suunnitelkaa yksi osa t v-ohjelmasta.
• tunnusmusiikki
• juontajan, uutistenlukijan tai uutisankkureiden tai tuomareiden esittely
• Kalevalan hahmojen esittely
• esityksen aloitus
• esityksen keskikohta
• esityksen lopetus
• tunnusmusiikki
6. Harjoitelkaa esitystänne.
• Käykää esitys läpi niin, että kaikki tietävät, mitä esityksen aikana tapahtuu.
• Harjoitelkaa vuorosanojanne ja rooliin eläytymistä.
• Harjoitelkaa, miten esityksessä liikutaan ja käytetään tilaa.
7. Esittäkää tai kuvatkaa t v-ohjelmanne.
Näin työskentelet ryhmässä:
• Työskentele ohjeiden mukaisesti.
• Keskity yhteiseen työskentelyyn.
• Edistä omalta osaltasi ryhmän toimintaa. Tee oma osuutesi hyvin.
• Tee yhteistyötä kaikkien kanssa.
• Ota muut huomioon.
• Kannusta muita ja luo hyvää yhteishenkeä.
• Ole valmis joustamaan ja tekemään kompromisseja.
Näin esiinnyt:
• Eläydy omaan rooliisi.
• Puhu selkeästi ja ilmeikkäästi. Huolehdi, että yleisö kuulee äänesi.
• Hyödynnä ilmeitä ja eleitä välittääksesi roolihahmon tunteita ja reaktioita.
• Suuntaa itsesi kohti yleisöä tai kameraa. Älä seiso selin yleisöön.
• Pysy roolissa koko esityksen ajan.
Hyvän yleisön taidot!
• Kuuntele hiljaa.
• Käänny kohti esiintyjiä. Näytä kiinnostuneelta.
• Älä touhua muuta esityksen aikana.
• Anna aplodit esityksen lopussa.
• Anna kannustavaa palautetta.
• Kerro kehitysehdotukset ystävällisesti.
”Kun mahdoton on karsittu pois, se mikä jää jäljelle, on totta – oli se miten outoa hyvänsä.”
Sherlock Holmes
Ali Standish (suomentanut Jaana Kapari-Jatta), Outoja tapauksia Baskervillen koulussa. 2024.
1. Etsi kuvasta.
a. tapahtuneita rikoksia
b. etsiviä työssään
c. paljastavia johtolankoja
d. mahdottomia asioita
2. Lukekaa sitaatti t oisillenne ääneen salaper äisellä äänellä.
JAKSON TAVOITTEET
• Luetaan ohjeita ja salapoliisikertomuksia.
• Harjoitellaan elokuvakerronnan keinoja.
• Tehdään elokuvatraileri.
Sitaatin lukeminen
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. lentävä viestin tuoja
b. läpinäkyvä ja valaiseva
c. avaa arvokkaan kätkön
d. leikkaa aukkoja paperiin
e. roikkuu ylänurkan naulassa
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Millaisille lukijoille teksti on tarkoitettu?
b. Millaisia salakirjoituksia tiedät?
c. Kenelle haluaisit lähettää salaviestin?
d. Missä tilanteessa voisit käyttää salakirjoitusta?
Opetellaan salakirjoituksia
Salakirjoitus on koodi, jonka avulla voi lähettää salattuja viestejä. Viestin lähettäjä ja vastaanottaja sopivat yhdessä, mitä salakirjoitusta he käyttävät. Jos haluat lukea salakirjoitusta, tarvitset avaimen eli ratkaisukoodin.
Ihmiset ovat käyttäneet salakirjoituksia jo tuhansia vuosia.
Niiden avulla on lähetetty viestejä, joita muut eivät saa ymmärtää.
Sala-aakkoset
Yksi helpoimmista salakirjoituksista on sala-aakkoset.
Siinä kirjaimet tarkoittavat eri kirjainta kuin oikeasti.
Sala-aakkoset kirjoitetaan samassa järjestyksessä kuin tavallisesti, mutta ne alkavat jostain muusta kuin a-kirjaimesta.
Sala-aakkosten avain
c d e f g h i
Kirjeen kätköissä
Voit myös piilottaa salaviestin sanat kirjeen tekstiin.
Salaviestin avain on paperi, johon on leikattu aukkoja tai tehty alleviivauksia.
Voit lukea viestin, kun laitat kirjeen ja avaimen päällekkäin ikkunaa vasten.
Mitä lähettäjä ja vastaanottaja sopivat yhdessä?
Mistä kirjaimesta salaaakkoset eivät ala?
Miten ratkaisukoodin voi merkitä paperiin?
Ristikko
Piirrä ristikko, jossa on yhdeksän ruutua.
Kirjoita sitten aakkoset ristikkoon.
Jätä x- ja w-kirjaimet pois, jotta jokaisessa ruudussa on kolme kirjainta.
Ristikon avain
A B C D E F G H I
J K L M N O P Q R
S T U V Y Z Å Ä Ö
Kun kirjoitat salakirjoitusta, piirrä sen ruudun ääriviivat, jossa tarvitsemasi kirjain on. Merkitse pisteellä, mitä ruudun kirjainta tarkoitat.
Ratkaisu: VAROITUS
Tämä salakirjoitus on hyvä valinta silloin, kun lähetät lyhyen viestin.
Kiinalainen neliö
Tee ensin salakirjoituksen avain.
Piirrä ruudukko, jonka leveys on seitsemän ruutua ja korkeus on seitsemän ruutua.
Aloita oikeasta ylänurkasta ja kirjoita viestisi ylhäältä alas.
Siirry sitten vasemmalle ja aloita taas ylhäältä.
Kun viestisi loppuu, kirjoita tyhjiin ruutuihin x-kirjain.
X H A Ä A P Ä
X T I K A O I
X Y N K . I T
X V E I T P I
X Ä J Ä U U L
X T Ä , L L E
X ! Ä T E L I
Kirjoita sitten viestisi uudelle paperille.
Aloita vasemmasta ylänurkasta ja kirjoita ruudukon kirjaimet vasemmalta oikealle:
XHAÄAPÄ XTIKAOI XYNK.IT XVEITPI
XÄJÄUUL XTÄ,LLE X!ÄTELI
Viestin vastaanottaja kirjoittaa kirjaimet tyhjään ruudukkoon.
Hän aloittaa vasemmasta ylänurkasta ja kirjoittaa ruudukon kirjaimet vasemmalta oikealle
Hän ymmärtää viestin, kun aloittaa lukemisen oikeasta ylänurkasta ja lukee ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle.
Ratkaisu: Äiti leipoi pullaa. Tule äkkiä, tai ne jäähtyvät!
Sauvaviesti
Sauvaviesti on tuhansia vuosia vanha tapa
kirjoittaa salakirjoitusta.
Ihmiset käyttivät sitä jo faaraoiden Egyptissä.
Leikkaa paperista pitkä ja ohut suikale paperia.
Kierrä paperi kynän ympärille ja kiinnitä sen päät teipillä.
Kirjoita sitten viestisi paperille.
Kun irrotat paperin, voit lukea vain irrallisia kirjaimia.
Tämä salakirjoitus toimii vain silloin, kun viestin lukijalla on yhtä paksu kynä kuin sen kirjoittajalla.
Keksi omalle salakirjoitukselle avain
Suunnittele oma salakirjoitus, jossa keksit jokaiselle kirjaimelle numeron, toisen kirjaimen, merkin tai kuvan.
Kirjoita salakirjoituksen avain muistiin.
Kokeilkaa sitten kaverin kanssa kirjoittaa viestejä toistenne salakirjoituksilla.
Lähde: Johan Stensson (suomentanut Leena Sneck), Salakirjoitus. Tietohyrrä 7. 1970.
Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Opetellaan salakirjotuksia . Vastaa kysymyksiin.
a. Kuinka monta kirjainta yhteen ristikon ruutuun kirjoitetaan?
Ristikon ruutuun...
b. Missä sauvaviesti keksittiin?
Sauvaviesti...
c. Mistä suunnasta kiinalaiseen neliöön kirjoitetaan?
Kiinalaiseen...
d. Mikä ongelma sauvaviestin lähettämisessä on?
Sauvaviestin...
e. Minkä salakirjoituksen valitsisit, jos sinun pitäisi lähettää salainen viesti? Perustele.
f. Minkä salakirjoituksen ratkaisukoodi on helpoin murtaa? Perustele.
4. Kokeile salakirjoitusta.
a. Kirjoita parillesi kannustavia sanoja käyttämällä sivun 129 sala-aakkosia.
b. Kirjoita parillesi sauvaviesti, joka saa hänet hyvälle tuulelle.
c. Kirjoita parillesi salaviestillä kysymyksiä ristikon avulla.
• Laadi ristikkoon oma avain, jossa sekoitat aakkoset uuteen järjestykseen.
• Kirjoita sitten ristikkoa käyttäen parillesi salaviesti, jossa kysyt häneltä kysymyksiä.
• Anna parillesi sekä avain että salaviesti. Pystyykö hän vastaamaan kysymyksiisi?
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. päästä pudonnut johtolanka
b. pieni pyöreä todiste
c. rajaa tutkimusalueen
d. jalanjälkien tutkija
e. poimittu pinseteillä
2. Pohdi ennen tekstin lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Mikä on tekstin otsikko?
b. Millainen kirja on käsikirja?
c. Mitä etsiväkerhossa voitaisiin tehdä?
d. Ketkä voisivat perustaa etsiväkerhon?
Etsiväkerhon käsikirja
TEHTÄVÄN TUTKINTA
Kun etsiväkerho on löytänyt tehtävän selvitettäväkseen, alkaa tiukka tutkintavaihe. Etsivät keräävät tietoa monin keinoin: tutkimalla tapahtumapaikkaa ja johtolankoja, jututtamalla silminnäkijöitä, varjostamalla epäilyttäviä tyyppejä ja etsimällä lisätietoa kirjoista ja netistä. Tässä vaiheessa salapoliisi ei vielä voi ennustaa, mitkä asiat ovat ratkaisun kannalta tärkeitä – siksi pieninkin vihje ja tiedonjyvänen kannattaa ottaa huomioon.
Johtolangat, todistajien lausunnot ja etsivän tekemät havainnot ovat kuin palapelin osia. Jotkut niistä ovat ehkä ylimääräisiä, mutta kun tarvittavat palat loksahtavat paikoilleen, muodostuu salapoliisin silmien eteen selkeä kuva tapahtumien kulusta. Näin hän ratkaisee tehtävän.
TAPAHTUMAPAIKAN TUTKINTA
Ensimmäisenä kannattaa aina tutkia tapahtumapaikka, jossa tehtävä on saanut alkunsa. Jos ollaan sisätiloissa, etsivä haravoi katseellaan lattian, katon, seinät, ikkunat ja huonekalut. Hän kuuntelee, haistelee ja joskus jopa maistelee. Ulkona tutkitaan maanpinta, puut, pensaat ja kivet sekä lähellä olevien talojen ympäristö.
Tutkinnan tarkoituksena on löytää kaikki ne vihjeet ja johtolangat, jotka voivat myöhemmin auttaa mysteerin ratkaisemisessa, ennen kuin ne ehtivät hävitä tai sotkeentua.
Pienet johtolangat kuten hiukset, kauppakuitit ja erikoiset muovinpalat kannattaa kerätä talteen. Ylimääräisten sormenjälkien välttämiseksi ne on parasta poimia pinseteillä ja tallettaa pieniin, läpinäkyviin muovipusseihin. Jokaisen pussin päälle kirjoitetaan, mikä löydös on kyseessä ja mistä se on poimittu. Ennen kuin johtolankaa siirtää, kannattaa napata siitä valokuva. Se auttaa myöhemmin muistamaan, missä asennossa johtolanka löydettäessä oli.
Isommat johtolangat, joita ei pysty ottamaan mukaan, kannattaa valokuvata huolellisesti. Sellaisia ovat esimerkiksi tiettyyn aikaan jumiutunut seinäkello, kolhittu valopylväs tai särjetty ikkuna.
Selkomukautus
Mikä on salapoliisin tavoite?
Mikä on tutkinnan tarkoitus?
Mitä hyötyä etsivälle on mittanarusta?
Erilaiset jäljet on myös syytä kerätä talteen. Kuraan painautuneen jalanjäljen tai seinälle maalatun töhryn voi kuvata. Jäljen viereen on silloin hyvä asettaa jokin vertailukohde (mittanaru, tulitikku tai oma jalka), joka auttaa myöhemmin hahmottamaan valokuvassa olevan jäljen koon. Sormenjäljet kopioidaan sormenjälkijauheen ja teipin avulla.
RIKOSPAIKAN TUTKINTA
Jakakaa etsiväkerholaiset kahteen ryhmään. Kumpikin porukka lavastaa yhden rikospaikan ripottelemalla rajatulle alueelle joukon johtolankoja: sormenjälkiä, kengänjälkiä ja pieniä esineitä. Tämän jälkeen ryhmät tutkivat toistensa rikospaikat. Kumpi löytää nopeammin kaikki johtolangat? Millainen huikea rikostarina niiden takaa paljastuu?
PALJASTAVA TASKULAMPPU
Mitä taskulamppu voi paljastaa?
Tutki tapahtumapaikalla oleva kirjoitusalusta tai -lehtiö laskemalla taskulamppu viistosti lähelle sen pintaa. Jos alustaan tai lehtiöön on jäänyt painaumia sen päällä kirjoitetusta viestistä, taskulampun valo paljastaa ne sinulle!
YMPÄRISTÖN HAVAINNOINTI
Pätevä etsivä on jatkuvasti tietoinen ympäristöstään. Olipa hän sitten vilkkaassa kaupungissa keskellä kutkuttavaa varjostustehtävää tai uimarannalla nuolemassa jäätelötuuttia kiireettömänä kesäpäivänä, etsivän tulee joka hetki olla selvillä kaikesta, mitä hänen lähellään tapahtuu.
Kun salapoliisi saapuu uuteen paikkaan, hänen kannattaa välittömästi rakentaa mieleensä mahdollisimman tarkka kuva ympäristöstään. Se on kuin kartta, jota hän voi hyödyntää tehtävän suorittamisessa, mikäli sellainen putkahtaa esiin varoittamatta (ja juuri niin ne yleensä ilmestyvät).
Jari Mäkipää, Etsiväkerho Hurrikaanin uusi käsikirja. 2014.
3. Lue teksti Etsiväkerhon käsikirja . Vastaa kysymyksiin.
a. Mitä etsivän kannattaa tutkia ensimmäisenä?
Ensimmäisenä kannattaa...
b. Mitä isoille johtolangoille tehdään?
Isot johtolangat...
c. Mihin etsivä tarvitsee pusseja?
Etsivä tarvitsee...
d. Mitä pätevä etsivä tekee jatkuvasti?
Pätevä etsivä...
e. Mitä aisteja etsivä käyttää tehtävässään?
f. Miten hyvä etsivä tekee tutkimusta?
4. Keksi ja kirjoita.
a. Keksi ja kirjoita salainen viesti kirjoitusvihkoosi tämän sivun mallin mukaan. Paina kynää kunnolla. Alla olevalle sivulle painautuu jälki salaviestistäsi. Anna salaviestisi luettavaksi toiselle oppilaalle, joka lukee sen taskulampun avulla tai värittämällä kevyesti lyijykynällä.
b. Keksi ja kirjoita, minkä erikoisen rikoksen jäljille etsivä pääsee uimarannalla. Kuvaile, mitä epätavallista hän näkee, kuulee, tuntee ja haistaa havainnoidessaan rantaa.
Nenään leijuu...
Kulman takana vilahtaa...
Takaa kuuluu...
Hän tuntee jalkojensa alla...
c. Keksi ja kirjoita lyhyt rikoskertomus. Kuvittele, että olet tutkimassa rikospaikkaa. Löydät kolme johtolankaa: koiran kaulapannan, juustohöylän ja uimaräpylän. Mitä niiden avulla paljastuu?
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. toruva sormi
b. tuoksuva herkku
c. röyhkeä varas
d. lempeä rapsuttaja
e. lauman heikoin mutta äänekkäin
2. Silmäile tekstiä ennen lukemista. K erro tai kirjoita.
a. Mitä kertomuksen otsikosta selviää?
b. Mikä voisi olla tapahtumapaikka?
c. Mitä yökoulussa voisi tehdä?
d. Miksi tämän tekstin lukemiseen tarvitaan puhelinta avuksi?
Nuuhku ja huoleton pitsavaras
Jotkut aromit ovat yhtä vastustamattomia niin eläin- kuin ihmiskuntaan kuuluville ahmateille. Tämäkään kerta ei tee poikkeusta: oppilaiden rapsuttelut saavat jäädä, kun nenäkanaviin kiemurteleva tuoksu pakottaa nelijalkaisen etsivän liikkeelle.
Kilpailijoita vältellen Nuuhku kipittelee pitkin käytäviä ja istahtaa ruokalan ovenpieleen tuijottamaan jokaisen koiran unelmanäkyä. Samanlaisia tummia laatikoita keltatakkinen johtaja toi rasvankatkuisesta paikasta, jonka läpinäkyvän seinän taakse Nuuhkulla ei ollut asiaa.
Lattialla avonaisena ammottavasta laatikosta kantautuva näky saa suun kutiamaan, ja etujalkojen juureen tipahtelevasta syljestä alkaa muodostua lammikko Nuuhkun miettiessä sopivaa taktiikkaa. ”Ota leunapalat, vapaa!” vapauttaisi piinasta, mutta pieni kaksijalkainen ei ole lähettyvillä eikä ole isompiakaan, jotka olisivat pehmitettävissä lipaisulla tai lempeällä tuijotuksella. Ilman lupaa Nuuhku ei uskalla liikahtaa: kotireviirillä suora toiminta oli kaikista huonoin tapa päästä käsiksi herkkuihin. Aina joku ilmestyi viime tipassa estämään ruokailun ja seurauksena oli torumista, määräyksiä ja nälkäisiä hetkiä omassa nurkassa.
Vain kerran, heti vaaleatukkaisen laumaan saavuttuaan, se oli pimeän tullen päässyt ruokailemaan yksin. Silloin syötävää oli tosiaankin riittänyt. Ainoastaan pari yksittäistä nappulaa oli jäänyt ratisevan säkin pohjalle, kun oli ollut pakko siirtyä vesikupin luokse.
Seuraavan päivän koira oli pysynyt paikallaan, mutta yöllä suuhun oli palannut kihelmöinti, joka tarkoitti vain yhtä asiaa: oli etsittävä syötävää. Harmikseen Nuuhku oli joutunut toteamaan, että ruokasäkit olivat siirtyneet eri paikkaan, eivätkä hampaat pärjänneet seinässä roikkuvalle kylmälle palikalle. Vain kaksijalkaiset osasivat pyöritellä sitä niin, että herkkukätkö loksahtaen paljastui.
Kostoksi se oli käynyt merkkaamassa lauman johtajan karvatossut. Säkinpiilottajan hienkatkuisessa huoneessa kiukun kohteeksi oli osunut mustien johtojen sekamelska. Pureskelun jälkeen huone oli haissut ukonilmalle.
Lauman heikoimman suusta Nuuhku oli napannut haisevan purulelun. Siitä seurannut puolustushuuto oli saanut koko lauman hereille, ja loppuyö oli vierähtänyt pihapuun juurella hytisten.
Nuuhku on juuri vinkaisemassa hauskalle muistolle, mutta jähmettyykin paikoilleen.
Selkomukautus
Mikä saa Nuuhkun syljen valumaan?
Mitä ruokasäkeille oli tapahtunut?
Mitä Nuuhku oli pureskellut rikki?
Mikä otus vilahtaa ruokalaan?
Miksi Nuuhku tuijottaa kaapin alle?
”Raps, ripiti rapiti.”
Nuuhku huomaa liikettä oviaukossa. Ruokalaan vilahtaa viiksekäs hahmo, joka muistuttaa naapurin kissan aamupalaa, mutta on paljon suurempi. Nuuhku näkee otuksen suunnistavan kohti lattialla lojuvaa herkkupalaa – samaa, jota on itse kytännyt jo pitkään. Se saa suojelurefleksin laukeamaan:
– RÄYH, RÄYH! Nuuhku ilmoittaa ja syöksyy perään.
Varas vilkaisee taakseen ja ehtii livahtaa palanen suussaan kaapiston alle juuri ennen kuin käpälä iskeytyy pitsalaatikkoon.
– KUKA SIELLÄ RYMYÄÄ?
Ääni kuuluu käytävältä.
– Vuh, Nuuhku vastaa ja vilkuilee nolona ovelle, jossa yksi uusista rapsuttajista tuijottaa syyttävästi.
– Mikäs pitsavaras tänne on ilmestyny? tyttö sanoo lempeäksi muuttuneella äänellä ja kävelee koiran luokse. Hän hieroo käsiään ja selittää olevansa kylmissään, koska oli roskia viedessään joutunut lukkojen taakse.
– Vuh! Nuuhku sanoo ja tuijottaa kaapin alle. Sinne varas oli kadonnut.
– Voi tätä järjestäjän pestiä! Olin pois vain hetken ku kävin viemässä roskat... ja sillä aikaa koko keittiö on laitettu sekasi!
Hetken laatikoita tutkittuaan tyttö keksii jotain:
– Sinä et tainnukkaa toimia yksin... Täältähä on hävinny aika monta pitsaa! Lähetäänpä ehtimään toista syyllistä, ettei kukaan jouvu nuolemaan näppejään illallisella.
Nuuhku vinkaisee hyväksyvästi, vaikkei ymmärrä puheesta muuta kuin nuolemisen. Emo oli opettanut, että ruokakuppi piti lipoa aina mahdollisimman puhtaaksi.
Tyttö käynnistää Nuuhkun GoPro-kameran, osoittaa pitsalaatikkoa ja patistelee koiraa liikkeelle:
– Missä varas on?
Nuuhku ei tiedä, mutta päättää pelastaa sen, mitä pelastettavissa on ja suuntaa laatikolle.
Silloin tyttö tarkentaa ohjetta:
– Etsi pitsavaras!
Nyt Nuuhku ymmärtää käskyn. Se vinkaisee innoissaan ja lähtee otuksen perään.
Video keittiöstä
– Auhh, keskari on varmaan murtunu! talonmies voihkaisee repäistessään rotanloukun sormistaan. Hänen onnekseen hanskat ovat suojanneet pahimmalta.
– Olipa hyvä, ettei loukku lauennu pennun kuonolle, tyttö huokaisee.
Talonmies ei ole asiasta samaa mieltä. Vihainen katse vaeltaa kaksikon ja vaurioituneen käden välillä. Kun Nuuhku haistaa veren, se käy lipaisemassa turpoavia sormia. Ele saa miehen heltymään.
– Luuliko pentu tosiaan, että minä oisin syöny pitsat? hän sanoo ja silittää koiraa terveellä kädellään. – Enhän minä keliakian takia voi edes koskea tavallisiin pitsoihin!
– Se pahuksen siimahäntähän tässä on syyllinen... Menkääpä siitä häirihtemästä, ni saan loukut viriteltyä!
Nuuhkua ei tarvitse patistella. Se palaa pitsalaatikoille etsimään lisätodisteita ja lähtee pian seuraamaan toista, käytävää pitkin etenevää hajuvanaa.
Isojen käytävällä Nuuhkulle tulee kiire, sillä sinisen oven eteen on unohtunut herkkupalanen. Loppukirin päätteeksi se on juuri nappaamassa pitsasiivun hampaisiinsa, kun paikalle ilmestyykin kilpailija.
Mikä vaara tilanteessa oli?
Mistä toinen koira oli ilmestynyt?
Mitä värikkäät nappulat ovat?
– VUH! Nuuhku komentaa, mutta toinen koira ei peräänny. Se jää tuijottamaan ja haukkuu takaisin. Nuuhku kävelee lähemmäksi ajaakseen varkaan pois, mutta tämä tulee röyhkeästi vastaan.
– VUH, RÄYH!!!
– Tuu pois sieltä peilin eestä, järjestäjä naurahtaa huomatessaan kaksintaistelun. – Sitä paitsi minä tarvin tuon palasen.
Nuuhku ei pidä käskystä, mutta istahtaa alas ja jää kieli pitkällä odottamaan.
– Tropicana, tyttö mietiskelee löytäessään juuston seasta kinkkua ja ananaspalasen. Sitten hän kurkistaa hiljaiseen luokkaan. Kaksi epäiltyä istuu pulpettien ääressä kirjoihin uppoutuneina.
– Tiiäthän tehtävän, järjestäjä sipisee koiralle napsauttaessaan otsakameran päälle.
Nuuhku tuskin kuulee ohjeita. Luokasta kantautuvan hajusekamelskan keskeltä on erottunut makea tuoksu. Pentu tietää sen tulevan värikkäistä nappuloista – niistä, jotka täytyi hotkaista ilman pureskelua, etteivät ne tarttuisi hampaisiin ja hidastaisi ahmimista. Nuuhku ei tiedä mitään parempaa – edes mustien laatikoiden herkut eivät vedä vertoja makupaloille. Kuinka paljon se pitikään yökoulusta! Häntä heiluen koira lähtee kipittämään kohti luokkaa.
– Etsi pitsavaras! järjestäjä sanoo ja viittoo tietä.
Miksi Pauliina antaa Nuuhkun mennä?
Kertomuksen lukeminen
Jäätyään taas kerran ilman syötävää Nuuhku alkaa haaveilla tutkimusretkestä oppilaiden repuille. Samassa sattuma kääntää tilanteen lattialla istuvan hyväksi. Tytön keskittyminen herpaantuu, kun hän vilkaisee muualle, ja se riittää. Nuuhku hyppää pulpetille, nappaa karkkipussin hampaisiinsa ja luikkii käytävälle ennen kuin kukaan ehtii kieltää.
Tyttö hermostuu ja ampaisee perään, mutta pysähtyy ovelle järjestäjän käskystä.
– Pauliina, anna sen mennä! Selvitetään ensin tämä pitsavarkaus.
Video luokasta
Rotta nappasi yhden pitsapalasen, mutta joko tiedät, kuka varsinainen pitsavaras on?
Pauliina Nuuhku itse Kiira Muu ratkaisu
Ilkka Mattila, Mysteerinmurtajat yökoulussa. 2020.
Kuvitus: Heikki Väyrynen. 2020 ja 2025.
3. Lue teksti Nuuhku ja huoleton pitsavaras. Vastaa kysymyksiin.
a. Mitä Nuuhku lähtee seuraamaan?
Nuuhku lähtee...
b. Mitä Nuuhku huomaa oviaukossa?
Nuuhku huomaa...
c. Ketä Nuuhkun pitää etsiä?
Nuuhkun...
d. Mikä vahinko talonmiehelle kävi?
Hänen...
e. Miten Nuuhku auttaa syyllisen etsimisessä?
f. Miksi Nuuhku on innoissaan yökoulusta?
5. Videopäiväkirja: My day
• Suunnittele kolmen minuutin mittainen videopäiväkirja.
• Päätä, mitkä päivän tilanteet kuvaat.
• Esittele alussa itsesi.
• Kerro ja selosta tapahtumia kuvatessasi.
• Editoi ja muokkaa videosi valmiiksi.
• Näytä videopäiväkirjasi luokassa.
4. Keksi ja kirjoita tarkat tuntomerkit.
a. Katso sivun 136 kuvaa. Kirjoita tarkat tuntomerkit Nuuhkusta.
b. Lue sivun 140 QR-koodi. Katso video luokasta. Kirjoita tarkat tuntomerkit sijaisopettajasta.
c. Lue sivun 139 QR-koodi. Katso video keittiöstä. Kirjoita tarkat tuntomerkit talonmiehestä. Löydät tietoa talonmiehestä myös sivun 139 tekstistä.
Yökoululaisen tarkat tuntomerkit
Yökoululainen on 11-vuotias.
Hän on kaksijalkainen. Hän hymyilee leveästi ja kulkee reippain askelin. Yökoululaisen silmät loistavat ja katse on innostunut. Vaatetus on usein värikäs. Hänen selässään on reppu. Repusta leijuu makeisten tuoksu. Reppu pullottaa, koska sen sisällä on yöpuku ja herkkuja.
Salapoliisijuttuja
Nerokkaita salapoliiseja
Salapoliisikertomusten etsivät ovat yleensä poikkeuksellisen älykkäitä, mutta omalaatuisia ihmisiä, joilla on erikoisia tapoja.
Sherlock Holmes on nerokas salapoliisi, joka tunnetaan uskomattoman nopeasta älystään.
Toivottomia apureita
Hercule Poirot on belgialainen yksityisetsivä ja entinen poliisi, joka ratkaisee murhia.
Nerokkaalla etsivällä on usein helposti harhaan johdettava apulainen.
Tohtori John Watson on lääkäri, joka kirjoittaa muistiin Holmesin seikkailut ja auttaa tutkimuksissa. Watson on älykäs ja uskollinen, mutta ei nerokas, kuten Holmes. Kapteeni Hastings avustaa usein Poirotia tämän tutkimuksissa.
Hastings ihastuu helposti eikä usein huomaa tärkeitä johtolankoja, vaikka ne olisivat hänen nenänsä edessä.
Neiti Marple on vanha harmittomalta vaikuttava neiti, jonka terävää älyä rikolliset eivät ymmärrä varoa.
Kuuluisia kirjailijoita
Maailmassa on kaksi ylivoimaisen kuuluisaa salapoliisikertomusten kirjoittajaa.
Arthur Conan Doyle (1859–1930) keksi
Sherlock Holmesin ja kirjoitti muun muassa teoksen Baskervillen koira .
Agatha Christie (1890–1976) keksi
Hercule Poirotin ja Neiti Marplen hahmot. Hän kirjoitti urallaan 75 kirjaa.
Elokuvat, TV-sarjat ja kirjallisuus
Kuuluisista salapoliiseista on tehty lukuisia erilaisia versioita kirjoihin, teatteriin, elokuviin ja TV-sarjoihin. Myös lastenkirjallisuudessa ja -elokuvissa seikkailee paljon erilaisia etsiviä ja salapoliiseja.
Etsiväkirjoja
CLUE
Etsiväkaksikko
Etsiväkerho hurrikaani
Henkka ja Kivimutka
Lasse-Maijan etsivätoimisto
Metallinetsijät
Mysteerimestarit Olivia & Icarus
Neiti Etsivä
Ryhmä Error
Viisikko
1. Tutki aukeaman tekstejä ja kuvia. K erro tai kirjoita.
a. Tutki elokuvajulistetta. Vastaa kysymyksiin.
1. Mihin katseesi kiinnittyy ensimmäisenä?
2. Millaisia värejä kuvassa on käytetty?
3. Mitä tietoa saat teksteistä?
4. Millainen tunnelma kuvassa on?
5. Ketkä ovat elokuvan etsiviä?
Mistä sen voi päätellä?
6. Mitä elokuvassa voisi tapahtua?
Mistä sen voi päätellä?
b. Mitä yhteistä Henkalla ja Kivimutkalla voisi olla Sherlock Holmesin kanssa? Perustele.
c. Keksi ja kirjoita mainosteksti elokuvalle Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka. Kirjoita teksti, joka houkuttelee katsomaan elokuvan.
2. Keksikää ja piirtäkää salapoliisielokuv alle mainosjuliste.
• Keksikää oma nerokas salapoliisi, jolla on erikoinen nimi ja vielä erikoisempi luonne.
• Keksikää elokuvan nimi ja hahmot.
• Suunnitelkaa, millainen värimaailma sopii elokuvanne tunnelmaan.
• Kirjoittakaa elokuvan nimi isoilla kirjaimilla julisteeseen.
• Piirtäkää salapoliisi ja hänen apurinsa julisteeseen.
Missä tilanteessa he ovat?
Mihin he katsovat?
Missä asennossa he seisovat?
• Värittäkää kuva ja tausta niin, että ne kuvastavat salapoliisielokuvanne tunnelmaa.
Vinkki! Tutkikaa sivujen 100–101 ohjetta.
1. Etsi kuvasta. Kerro tai kirjoita.
a. salaperäinen lööppi
b. salapoliisielokuva
c. jännittävä uutuuskirja
d. tyylikäs iäkäs herrasmies
e. alamäkeen kiitävä kulkupeli
2. Pohdi ennen tekstin lukemista.
K erro tai kirjoita.
a. Mikä on kertomuksen otsikko?
b. Millainen kohtaaminen voisi olla outo?
c. Millainen outo kohtaaminen voisi
tapahtua tänään?
d. Miten toimisit hätätilanteessa?
Aika outo kohtaaminen
Kun Arthur kääntyi, hän oli törmätä naiseen, joka työnsi lastenvaunuja mutkaista mäkeä ylös.
”Anteeksi, rouva”, hän sanoi.
Mutta nainen tuskin huomasikaan häntä.
Merkillistä, Arthur ajatteli.
Hän katsoi naista tarkemmin. Nainen oli sievä, mutta hänen ilmeensä oli hieman kireä ikään kuin häneen sattuisi. Hänen kasvonsa olivat kuin kalvakka kuu, jonka alapuolella kirkasvärinen kukkakimppu pursui olkalaukusta ulos ja leninki hohti helakkaa punaista. Puku erottautui ohikulkijoiden joukossa, sillä valtaosan vaatetuksen sävy oli lähes harmaaksi haalistunutta likaisenruskeaa.
Nainen pysähtyi hetkeksi paikoilleen.
Siinä samassa Arthur laski yhteen kolme asiaa.
Ensinnäkin naisen asu oli erittäin uusi.
Toiseksi vauva vaunuissa oli erittäin pieni – korkeintaan kahden kuukauden ikäinen.
Kolmanneksi nainen hengitti erittäin pinnallisesti.
Yhtäkkiä naisen silmät räpyttivät ja hän kallistui eteenpäin kuin teepannu.
Arthur pudotti lihapakettinsa maahan ja kurkotti naisen pyörtyessä niin, että sai hänet kiinni hetkeä ennen kuin hän olisi lyönyt päänsä kiveykseen.
Arthuria helpotti, kun hän oli saanut laskettua naisen maahan. Hän oli lukenut merkit oikein. Toivuttuaan heikotuskohtauksestaan nainen pystyisi palaamaan ehjin nahoin kotiin vauvan kanssa.
Vauvan!
Arthur käänsi äkisti päänsä juuri kun vaunut alkoivat vieriä viettävää katukiveystä alaspäin. Hän ojensi nopeasti kätensä, mut -
Arthurin sydän nuljahti, kun vaunut nytkähtivät epätasaisella kiveyksellä ja kaarsivat tiukasti kohti ajotietä... missä neljän valtavan hevosen vetämä valjakkovaunu vilisti suoraan niitä kohti.
Lastenvaunut olivat tallaantumaisillaan hevosten jalkoihin, mutta Arthur oli niin kaukana, ettei ehtisi avuksi! Hän tähyili katseellaan katua, kumartui sitten ja löysi lopulta maasta pienen kiven.
”Hoi!” hän huusi kaikin voimin samalla kun sinkautti kiven ja rukoili, että se osuisi maaliin.
Kivi iski vaunujen edellä kulkevaa miestä suoraan takaraivoon aivan niin kuin Arthur oli toivonut. Mies käännähti äkisti, etsi katseellaan syypäätä, mutta näkikin lastenvaunujen kiitävän kohti ajotietä. Hän syöksähti eteenpäin ja onnistui juuri parahiksi ottamaan kiinni työntöaisasta. Valjakko jyskytti saman tien ohi.
Arthur lysähti helpotuksesta. Pieni väkijoukko oli kerääntynyt katsomaan, mistä hälistiin, ja ihmiset kurkottelivat nähdäkseen miehen ja lastenvaunut. Mies käveli mäkeä ylös työntäen toisella kädellä vaunuja ja pitäen toisella tiukasti kiinni kävelykepistä. Arthur hämmästyi nähdessään, miten iäkäs pelastaja oli – hän oli loikannut niin reippaasti.
”Heititkö sinä sen kiven?” mies kysyi Arthurilta ääntäen sanansa hillityn selkeästi.
Arthur osasi vain tuijottaa vanhaa miestä, kun tämä työnsi keppinsä toiseen kainaloon ja nosti silinterihattuaan sen verran, että pys -
tyi hieromaan takaraivoaan. Arthur ei hämmästellyt ainoastaan miehen ikää. Miehen uurteiset kasvot olivat vahvasti päivettyneet ikään kuin hän olisi äskettäin oleskellut tropiikissa, ja hänen lumenvalkoinen partansa oli täydellisesti suittu. Hänellä oli pitkä, kapea nenä ja harmaat silmät, ja hän oli pukeutunut tyylikkääseen tweedkankaiseen pukuun ja liiveihin. Ja nyt Arthur näki, että hänen kävelykeppinsä oli kiiltävä mahonkinen sauva, jonka päässä oli hopeinen korpinpää. Mitä hänen kaltaisensa englantilainen herrasmies teki tällaisella alueella?
”Pyydän anteeksi, sir”, Arthur sanoi. ”Se vain, että jos olisin huutanut teille, ette ehkä olisi tajunnut, että huudan juuri teille. Ette olisi kääntynyt ajoissa.”
Herrasmies tarkkaili Arthuria pitkän tovin ennen kuin hänen partansa nytkähti hieman. “No, kaiketi on olemassa huonompiakin syitä aiheuttaa vieraalle ihmiselle haava päähän.”
Kärttyisä kirjakauppias oli tullut puodistaan auttamaan vauvan äidin ylös. Nainen otti vauvan peittojen alta ja piteli tätä tiiviisti rintaansa vasten.
”Minun on kuulemma kiittäminen sinua siitä, että kaaduin pehmeästi”, hän sanoi Arthurille. Sitten hän kääntyi herrasmieheen päin. ”Ja teitä vauvani pelastamisesta.”
Englantilainen pudisti päätänsä. ”Sekin oli pojan ansiota. Ilman pojan ripeää ajattelua lopputulema olisi voinut olla varsin ikävä. Erittäin ikävä.”
Sen jälkeen syntyi pientä hälinää, kun vauvan äiti vaati Arthuria ottamaan kukkaset, jotka hän oli juuri ostanut torilta, ja vieraat ihmiset tahtoivat kätellä häntä. Tilanne hämmensi Arthuria, joka oikeastaan halusi vain takaisin kotiin. Kun äiti ja vauva olivat vihdoin poistuneet paikalta ja väkijoukko
oli hajaantunut, jäljellä olivat vain Arthur ja kummallinen herrasmies.
Mies nojasi kirjakaupan ikkunaan ja naputteli mietteliäänä huuliaan sytyttämättömällä piipulla. Miehen katse oli läpitunkeva, kun se kohtasi Arthurin silmät.
”Sinä pehmensit naisen kaatumisen?” hän sanoi. ”Nopeat refleksit varmaankin?”
”Ei, sir”, Arthur vastasi, ja muukalaisen tarkka katse hermostutti häntä. ”Minä näin, että hän oli pyörtymäisillään.”
”Niinkö? Millä tavalla?”
”No, huomasin, että hänen pukunsa oli uusi, ja näin, että hän oli sangen kalpea ja hengitti työläästi. Hän oli vastikään saanut vauvan, mutta hänen uumansa oli erittäin solakka. Ajattelin siis mielessäni, että samalla kun hän oli käynyt pukuostoksilla, hän oli ehkä poikennut hankkimaan myös” – tässä kohdin Arthur madalsi äänensä kuiskaukseksi –”korsetin.”
Hän toivoi, ettei herrasmiehestä tuntuisi omituiselta, kun hän tiesi sellaisista asioista, sillä jakoihan hän huoneensa viiden sisarensa kanssa ja olihan hänen äitinsä saanut Constance-vauvan vasta jokunen kuukausi sitten. Arthur rykäisi. ”Mutta ilmeisesti se, joka puki sen hänen ylleen, oli vetänyt nyörit liian tiukalle. Ja sen laatuisten alusvaatteiden tiedetään rajoittaneen ilman kulkua ja aiheuttaneen –”
”Heikotuskohtauksia”, herrasmies sanoi. ”Aivan.”
Läheisen Newingtonin kirkon kello alkoi lyödä tasatuntia ja Arthur henkäisi syvään.
”Suokaa anteeksi”, hän sanoi ja kumartui
poimimaan aiemmin pudottamansa lihapaketin. ”Minun on riennettävä kotiin.”
Mies nosti hattuaan tervehdykseksi. ”Sinun havainnointikykysi teki sinulle palveluksen tänään”, hän sanoi. ”Ehkä jopa suuremman kuin arvaatkaan.”
Eikä Arthur ehtinyt keksiä, mitä vastata niin kummalliseen loppuhuomautukseen, kun mies oli jo kadonnut väkijoukkoon.
Mutta sitä ennen Arthur pani merkille vielä yhden oudon yksityiskohdan. Mies oli noussut mäkeä ylös kävelykeppi oikeassa kädessään. Kuitenkin hän poispäin kävellessään piti keppiä tiukasti vasemmassa kädessään.
Ali Standish (suomentanut Jaana Kapari-Jatta), Outoja tapauksia Baskervillen koulussa. 2024.
3. Lue teksti Aika outo kohtaaminen . Vastaa kysymyksiin.
a. Mitä naiselle tapahtui?
Nainen...
b. Mihin vauvan vaunut meinasivat törmätä?
Vaunut meinasivat...
c. Miten Arthur sai englantilaisen herrasmiehen pysäyttämään vauvan vaunut?
Hän...
d. Mitä vauvan äiti antoi Arthurille kiitokseksi?
Äiti...
e. Mistä merkeistä Arthur huomasi, että nainen oli pyörtymässä?
f. Mistä Arthur huomasi, ettei englantilainen mies oikeasti tarvinnut kävelykeppiä?
g.
4. Keksi ja kirjoita.
a. Naamioidut salapoliisiksi. Kirjoita lista siitä, miltä näytät naamioituneena.
Hiukset:
Päähine:
Kengät:
Vaatetus:
Kasvot: Kassi tai laukku:
Erityinen hämäävä esine: Muuta:
b. Aiot perustaa etsivätoimiston ja ryhtyä salapoliisiksi. Kirjoita ja piirrä etsivätoimiston mainos. Kerro, millainen salapoliisi olet ja millaisia tapauksia selvität.
c. Olet tunnettu etsivän taidoistasi. Huomaat vilkkaalla kadulla henkilön, joka on vaarassa. Keksi ja kirjoita kuvaus vaaratilanteesta. Kerro, miten pelastat henkilön nopeiden vaistojesi avulla.
Elokuvatraileri
Työskentelyohjeet
• Muodostakaa 3–4 hengen ryhmä.
• Käykää läpi, miten tehtävä arvioidaan ja kuinka paljon teillä on aikaa työskentelyyn.
1. Ideoikaa ja suunnitelkaa oman salapoliisielokuv an traileri.
a. Ideointivaiheessa kaikki ideat kirjataan ylös eikä mitään ideaa suoraan hylätä. Ideointi voi alkaa kuvasta, esineestä, paikasta tai hahmosta. Ideoikaa:
• päähenkilö: erikoinen ja nerokas salapoliisi
• sivuhenkilöitä: apuri, pahis, rikoksen uhri
• tapahtumapaikka- ja aika
• tilanne, josta tapahtumat käynnistyvät
Traileri on elokuvan tai tv-sarjan videomainos. Se esittelee katsojalle keskeiset henkilöt, tapahtumapaikat ja tilanteen, josta juoni alkaa. Hyvä traileri ei paljasta liikaa, joten se loppuukin usein erityisen jännittävään kohtaan.
b. Päättäkää lajityyppi eli genre: komedia, musikaali, kauhu, jännitys, fantasia tai scifi eli tieteiselokuva. Elokuvanne voi olla sekoitus useampaa lajityyppiä.
c. Valitkaa kuvauspaikat. Trailerin juoni kannattaa suunnitella niin, että voitte kuvata mahdollisimman todenmukaisissa tapahtumapaikoissa. Tapahtumapaikan voi myös lavastaa
• asettamalla suuren videonäytön kohtauksen taustalle
• kuvaamalla sovelluksella, joka antaa vaihtaa taustaa (green screen)
• rajaamalla kuvan lähikuvaksi, jolloin tausta ei näy.
2. Tehkää kuvakäsikirjoitus.
• Kirjoittakaa repliikit eli vuorosanat. Repliikkien tehtävä on naurattaa, luoda jännitystä tai herättää katsojan huomio. Trailerissa vuorosanoja on vähän.
• Päättäkää, miten repliikit äänitetään. Vuoropuhelu voi tapahtua kohtauksessa tai se voidaan äänittää jälkikäteen taustaselostukseksi eli voice over -ääniraidaksi.
• Kuvakäsikirjoitukseen piirretään trailerin juoni sarjakuvan tapaan. Käsikirjoitukseen merkitään kohtauksen kannalta tärkeät tiedot ja vuorosanat. Yksi käsikirjoituksen ruutu on yksi videoitu otos.
3. Jakakaa työtehtävät.
• Ohjaaja huolehtii kuvauksissa siitä, että kaikki sujuu käsikirjoituksen mukaan. Hän kertoo, milloin otoksen kuvaaminen alkaa ja milloin se loppuu.
• Kuvaajat tallentavat otoksen. Joskus yksi otos kannattaa kuvata kahdella kameralla eri kuvakulmista. Videoita voidaan yhdistellä, kun elokuva leikataan.
• Näyttelijät esiintyvät kameran edessä. He saavat ohjaajalta tarvittaessa lisäohjeita esiintymiseen.
4. Harjoitelkaa ja kuvatkaa!
• Harjoitelkaa kuvauspaikalla. Kukin otos kannattaa harjoitella ennen kuvaamista.
• Otos kannattaa kuvata useita kertoja. Otosten jälkeen pysähdytään katsomaan, mikä valaistus, kuvakulma ja kuvakoko toimii parhaiten.
5. Editointi eli jälkikäsittely.
a. Valitkaa musiikki ja ääniefektit traileriin.
• Valitkaa traileriin musiikkia, joka sopii tunnelmaan.
• Musiikin ja ääniefektit voi myös tehdä itse ja äänittää äänitiedostoiksi, joita on helppo liittää videoon editointiohjelmassa.
b. Lisätkää trailerin tekstit.
• elokuvan tai tv-sarjan nimi
• julkaisuaika
• ohjaajan ja näyttelijöiden nimet
• lopputeksti, jossa on elokuvan iskulause tai mainoslause
Muistakaa
tekijänoikeudet!
Suurin osa musiikista on suojattu tekijänoikeuksilla, eli sen käytöstä täytyy maksaa. Creative Commons -lisenssillä julkaistua musiikkia saa käyttää ilmaiseksi, mutta ehtona on yleensä, että tekijä ja kappale mainitaan trailerin lopputeksteissä ja tekijälle ilmoitetaan musiikin käytöstä.
6. Julkaiskaa traileri.
Valmiin trailerin voi julkaista joko omalle ryhmälle tai laajemmalle yleisölle. Julkaisemiseen tarvitaan aina kaikkien videolla esiintyvien henkilöiden lupa.
SELKOMUKAUTUKSET
2. Täältä
minä karkaan
Oli yö, kun minä sen keksin. Minä karkaan.
Makasin ihan hiljaa, silmät kiinni.
Minua pissatti, mutta en voinut mennä vessaan.
Lapset eivät saaneet nousta yöllä sängystä. Kaikki tiesivät sen.
Ikkunoiden edessä oli verhot, mutta katuvalot näkyivät niiden takaa.
Joskus kadulta kuuluivat jytisevät askeleet, ja silloin ikkunat helisivät.
Se oli Kaapparirohmu, joka kulki kadulla.
Jos se kuuli sisältä pienenkin äänen tai näki liikettä, se kaappasi ihmisen mukaansa.
Sen takia meidän täytyi maata aivan hipihiljaa paikallaan.
Agatha-täti oli kertonut meille Kaapparirohmusta.
Olimme myös nähneet pienet hautakivet.
Pienimmät lapset inisivät unissaan.
Jurka kuorsasi omassa nurkassaan niin kuin joka yö.
Ensin olin kauhistunut kuorsaamista, mutta totuin siihen nopeasti.
Kaapparirohmun askeleet jymähtelivät kadulla,
Selkomukautukset: jakso 1
ja Jurka kuorsasi kuin karhu.
Jostain syystä Kaapparirohmu ei kuitenkaan kaapannut häntä.
Olin hautonut asiaa jo pitkään.
Se oli iso, kamala asia, mutta en voinut enää väistää sitä.
Minä karkaisin täältä.
Seuraavana päivänä
Sylvia ja minä menimme
Agatha-tädin toimistoon.
Toimisto oli soma, mutta valitettavasti vierailin siellä melkein aina vain siksi, että olin tehnyt jotain pahaa.
Niin nytkin.
Toimiston huonekalut olivat tummaa, kiiltävää puuta.
Niiden jaloissa oli koukeroisia koristekuvioita.
Lattialla oli paksu, itämainen matto.
Halusin käydä pitkäkseni sen päälle.
Toimistossa oli televisio, mutta se ei ollut koskaan päällä.
Siitä oli kauan, kun olin katsonut televisiota.
Ennen katsoin televisiota melkein joka ilta, ja minulla oli ollut myös oma tietokone.
Aamuruskon lastenkodissa tuntui, kuin olisin siirtynyt ajassa taaksepäin.
Emme käyttäneet sähkölaitteita,
ja kaikki tehtiin käsin.
Agatha-täti oli ainoa, joka käytti sähköä ja sellaisia ihmeitä kuin puhelin ja internet.
Täti nuokkui kirjoituspöytänsä ääressä, ja nosti sitten päänsä. – Leopolda Wróbel, sinä pahoitat minun mieleni niin usein.
Katsohan tätä, hän sanoi surullisella äänellä.
Täti roikotti kädessään paperinippua.
Se oli lista minun rikkomuksistani.
Olin ainakin varastanut ruokaa keittiöstä ja puutarhasta.
Lisäksi olin pissannut sänkyyni, rikkonut ikkunan, valehdellut ja jättänyt vuoteeni petaamatta.
– Muistathan, että saat miinuspisteen joka kerta, kun teet rikkeen? täti kysyi.
Nyökkäsin.
Kun pisteitä olisi viisikymmentä, minuun tatuoitaisiin musta rasti.
Jurkalla oli jo kolme rastia.
Rastit olivat Valtiaan keksintö.
Kun ihmisellä oli rasteja ihossaan, hän ei saanut ystäviä eikä töitä.
Näin meille ainakin sanottiin, ja asiasta muistutettiin jatkuvasti.
Agatha-täti nyyhkäisi ja katsoi minua. – Sydämeeni sattuu, jos joudun antamaan sinulle rastin.
Se on nyt hyvin lähellä, sillä sinulla on 43 miinuspistettä.
Miksi et voi käyttäytyä kuin kunnon tyttö?
Agatha-täti kysyi.
Suurin osa rikkeistäni oli vahinkoja, ja olin sanonut sen Agatha-tädille monta kertaa.
– Mitä luulet, että äitisi ja isäsi olisivat ajatelleet sinusta?
Sinun takiasi
myös Sylvia saa miinuspisteen, Agatha-täti sanoi.
Se oli pahinta.
Sylvia katseli minua murheellisena kuin hylätty koiranpentu.
Sari Peltoniemi, Täältä minä karkaan. 2020. Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Täältä minä karkaan . Vastaa kysymyksiin.
a. Minkä asian kaikki tiesivät?
Kaikki tiesivät, että...
b. Mitä tekstin päähenkilö päätti tehdä?
Hän päätti...
c. Mitä tapahtui, jos Aamuruskossa teki rikkeen?
Silloin...
d. Millaisia suurin osa Leopoldan rikkeistä oli?
Suurin osa...
3. Poika ullakolla, poika kellarissa
Alexis heräsi keskiyöllä outoon tunteeseen.
Hän oli surullinen, ilman mitään erityistä syytä.
Alexis oli nähnyt taas unta, jossa hän putosi tähtitaivasta kohti.
Hän oli kuullut unessa kuiskauksen:
Kulje alaspäin .
Alexiksella oli levoton olo.
Vaikka hän yritti nukahtaa uudelleen, se ei onnistunut.
Kun Alexis nousi vuoteesta, yöpöydältä putosi jotain lattialle. Tiikerikivi.
Alexis nosti kiven ylös ja laittoi sen pyjamahousujensa taskuun.
Sitten hän laskeutui tikkaat varovasti alas.
Alexis oli varma, että jokin oli herättänyt hänet. Mistään ei kuitenkaan kuulunut mitään kummallista.
Äiti ja isä nukkuivat omissa huoneissaan. Isän unienkeruulaitteet hurisivat.
Alexis jatkoi matkaansa talon alempiin kerroksiin, kunnes hän saapui pohjakerrokseen.
Keittiössä kaikki oli kunnossa.
Ei vaikuttanut siltä, että heidän taloonsa olisi tullut murtovaras tai hiiri.
Pohjakerroksen nurkassa oli kaapinovi, joka veti Alexista kummallisesti puoleensa.
Alexis tarttui ovenkahvaan, ja hänen kämmenensä kihelmöivät.
Alexis avasi kaapinoven.
Hän ajatteli, että kaapissa olisi vain tyhjiä hyllyjä, mutta oven takana olikin jotain muuta.
Alexis veti hämmästyneenä henkeä ja astui askeleen taaksepäin.
Oven takana oli portaat, jotka johtivat alaspäin.
Mistä ne olivat tulleet?
Näkikö hän unta?
Alexis hengitti syvään.
Hän oli melko varma siitä, että hän oli hereillä.
Alexis mietti, pitäisikö hänen herättää äiti tai isä.
Hän laskeutui kuitenkin portaita alaspäin.
Portaiden alapäässä oli toinen ovi.
Alexis koputti oveen, mutta mitään ei tapahtunut.
Sitten hän avasi sen varovasti. – Huhuu! Onko täällä joku?
Alexis huhuili, mutta kukaan ei vastannut.
Huone oli hämärä.
Alexis näki huoneen perällä makuualkovin ja hiipi sinne hiljaa.
Ensin näytti siltä, että alkovissa nukkui joku, mutta sänky oli tyhjä.
Alexis sytytti valot ja katseli ympärilleen.
Se oli mainio kellarihuone.
Selkomukautukset: jakso 1
Jos Alexis olisi tiennyt siitä aiemmin, hän olisi saattanut haluta sen omaksi huoneekseen.
Huoneen seinillä oli tapetit, joissa oli tähtitaivas.
Ikkunan edustalla seisoi kaukoputki.
Alexis päätteli, että huoneen asukas oli varmasti lapsi.
Ehkä samanikäinen kuin hän itse.
Miten oli mahdollista, että heidän talossaan asui salaa joku lapsi?
Kuka hän oli?
Mistä hän oli tullut?
Missä hänen perheensä oli, ja missä he olivat nyt?
Olivatko he paenneet talosta, kun Alexiksen perhe oli muuttanut sinne?
Alexis palasi makuualkoviin ja kokeili sängyn patjaa.
Siinä oli lämmin kohta.
Joku oli siis ollut huoneessa juuri ennen kuin hän tuli sinne.
Alexis nielaisi.
Oliko asukas kuullut hänen askeleensa ja livahtanut karkuun?
Alexis pohti hetken, mitä hänen pitäisi tehdä.
Pitäisikö jäädä odottamaan asukasta vai etsiä häntä muualta talosta?
Missä hän piileskeli?
Alexis kosketti Tiikerikiveä taskussaan.
Silloin hän huomasi, että huoneen yhdellä hyllyllä oli kivikokoelma.
Aivan niin kuin hänelläkin!
Hetken mielijohteesta
Alexis asetti kivensä hyllylle muiden kivien joukkoon.
Yhtäkkiä ylemmästä kerroksesta kuului jotain ääntä.
Sen oli oltava kellarihuoneen asukas!
Alexis sammutti huoneen valon ja nousi varovasti ylös portaita.
Hän halusi löytää piileskelijän.
Ilmavirta paiskasi kuitenkin oven kiinni, kun Alexis oli keittiössä.
– Alexis, sinäkö se olet?
äiti kysyi haukotellen ja tuli keittiöön.
– Hys! Meidän pitää napata piileskelijä, joka asuu kellarissa, Alexis sanoi.
Hän vilkuili ympärilleen.
Minne kellarin asukas olisi voinut livahtaa?
Todennäköisesti tyyppi piilotteli yhä heidän talossaan.
Alexis alkoi kurkistella keittiön alakaappeihin.
– Kulta, mistä sinä nyt oikein puhut?
Meillä ei ole kellaria, äiti sanoi vähän ärtyneesti.
– Onpas!
Se kaappi ei olekaan mikään kaappi, vaan siellä on portaat kellariin.
Tule itse katsomaan! Alexis huudahti ja kiskoi äidin kaapin luokse.
Sitten hän avasi sen suurella liikkeellä ja sanoi:
– Tadaa!
Mutta portaat olivat kadonneet.
Oven takana oli sama kaappi
kuin aiemminkin.
Alexis ei ymmärtänyt yhtään mitään.
Hän yritti etsiä salaovea
tai vihjettä siitä, miten kaappi muuttuisi portaikoksi.
Kaappi pysyi kuitenkin kaappina, vaikka hän hakkasi sen takaseinää.
Salla Simukka, Poika ullakolla, poika kellarissa. 2024. Kuvitus: JP Ahonen 2025.
Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Poika ullakolla, poika k ellarissa . Vastaa kysymyksiin.
a. Kuka on tekstin päähenkilö?
Tekstin päähenkilö on...
b. Kuka on tekstin sivuhenkilö?
Sivuhenkilö on...
c. Mikä on tekstin keskeisin tapahtumapaikka?
Keskeisin tapahtumapaikka...
d. Mikä on tekstin tapahtuma-aika?
Tekstin tapahtuma-aika...
7. Mystinen kirja
Jaakko, Peter, Hulda ja Rapu-koira olivat kirkon sisällä sakastissa.
Tulipalo riehui ulkona, ja se oli levinnyt jo joen yli.
Sammuttajat olivat alakynnessä, mutta lapset eivät tienneet sitä.
Lapset olivat kirkossa, koska heidän piti löytää kirja. He olivat luvanneet sen Professorille, mutta valitettavasti ohjeet olivat todella epäselvät.
Mistä heidän pitäisi aloittaa?
– Professori sanoi jotain salakäytävästä, joka kulkee kirkolta Koroisille.
Se kulkee joen ali.
Salakäytävän suun edessä on iso kivi.
Professori yritti poistaa sen, mutta ei onnistunut, Jaakko selitti.
– Olisipa inhottavaa ryömiä ahtaassa käytävässä joen alla! Hulda huudahti.
– Se siis tarkoittaa, että salakäytävä lähtee alaspäin.
Meidän täytyy etsiä sitä lattianrajasta.
Professori sanoi jotain, että ”kaa”.
Voisiko se tarkoittaa kaappia? Peter mietti.
Sakastissa oli vain kaappi, jossa oli pappien kaapuja.
Kaapin takana ei ollut mitään.
Lapset tutkivat lattiaa, mutta mikään paikka ei näyttänyt salakäytävän suulta.
– Professori löysi siis kiven, jonka takaa alkoi salakäytävä.
Ja se kirja oli piilossa salakäytävässä.
Mikael… mikähän se on?
Kuka Mikael? Jaakko pohti.
– Voisiko se olla Agricola? Hulda ehdotti.
Mamselli oli kertonut hänelle miehestä.
Mikael Agricola oli elänyt kolmesataa vuotta aiemmin.
Hän oli luonut suomalaisille kirjoitetun kielen. – Voi olla.
Oli miten oli, meidän pitää löytää lattialaatta tai jotain, mikä on rikottu tai avattu äskettäin. Jaakko sanoi.
Lapset etsivät lattialaattaa, mutta eivät löytäneet mitään.
– Olemme nyt käyneet lattian läpi kolme kertaa.
Ehkä meidän kannattaa lopettaa ja palata tänne huomenna, Jaakko sanoi.
Huldan ja Peterin oli pakko myöntää, että Jaakko oli oikeassa.
Kaikki kolme olivat väsyneitä ja halusivat päästä nukkumaan.
Lapset lähtivät kohti ovea.
Kun Jaakko avasi oven kirkkosaliin, valtava kuumuus löi heitä kasvoihin.
Lapset ulvaisivat kivusta, ja Jaakko pamautti oven kiinni.
Koko kirkko oli tulessa.
– Ikkuna! Paetaan ikkunan kautta! Peter huusi.
Ikkuna oli korkealla, ja lapset alkoivat kasata sen alle pöytiä ja tuoleja.
– Emme me mahdu siitä läpi.
Ja vaikka mahtuisimme, ikkunan edessä on teräskalterit.
Meidän täytyy keksiä
parempi suunnitelma, Hulda sanoi.
– Meillä ei ole paljon vaihtoehtoja!
Peter sanoi kiukkuisesti.
Koko kirkkosali oli varmasti jo liekeissä.
Yhtäkkiä Rapu-koira alkoi haukkua, Se oli sakastin perimmäisessä nurkassa puuseinän edessä ja haisteli jotain.
Lapset menivät katsomaan ja huomasivat, että lattialla oli hansikas.
Ehkä se oli kuulunut Professorille, ja koira tunnisti hajun. – Professori on varmasti seissyt tässä.
Ehkä salakäytävä on tämän puuseinän takana, Jaakko pohti.
Lapset alkoivat tutkia seinää. He koputtelivat sitä ja etsivät onttoa kohtaa.
– Opettajani kertoi, että Turun linnassa on salaovi, jossa on salainen ovimekanismi.
Ehkä täälläkin on sellainen, Peter sanoi.
Salakäytäviä rakennettiin aikoinaan sen takia, että jos vihollinen hyökkäsi, ihmiset pääsivät pakoon.
Nyt se vihollinen oli tuli.
Roope Lipasti, Palavan kaupungin lapset. 2022. Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Mystinen kirja . Vastaa kysymyksiin.
a. Mitä lapset olivat luvanneet Professorille?
He olivat...
b. Miksi linnoihin rakennettiin ennen vanhaan salakäytäviä?
Linnoihin rakennettiin...
c. Mitä mamselli oli kertonut Huldalle Mikael Agricolasta?
Hän...
d. Mitä lapset olivat etsimässä kirkossa?
He...
8. Turku palaa
Keskiajalla Länsi- ja Etelä-Suomesta tuli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Turku oli keskiaikaisen Suomen suurin kaupunki, ja se oli myös tieteen ja taiteen keskus. Turku perustettiin 1200-luvun lopulla tuomiokirkon ympärille.
Turun Akatemia perustettiin vuonna 1640, ja se oli pitkään Suomen ainoa yliopisto.
Ruotsi ja Venäjä sotivat Suomen sodassa. Ruotsi hävisi, ja vuonna 1809 Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa, Turku nimettiin Suomen pääkaupungiksi.
Vuonna 1812 Venäjän keisari määräsi, että Helsingistä tulee uusi pääkaupunki.
Turku oli edelleen
Suomen tärkein kaupunki, mutta vuosi 1827 muutti kaiken.
Miltä Turku näytti ennen kohtalokasta tulipaloa vuonna 1827?
Venäläinen kirjailija Nikolai Putjata vieraili Turussa vuonna 1825. Hän kuvailee, että kaupungissa oli ahdasta, ja että siellä oli paljon väkeä ja kaupantekoa.
Ennen tulipaloa Turku oli vilkas ja hilpeä paikka.
Vuonna 1827 Turussa asui noin 14 000 asukasta.
Turku oli tyypillinen tuon ajan kaupunki. Talot rakennettiin yleensä puusta, ja ne olivat tiiviisti toisissaan kiinni.
Talojen pihoilla oli muita rakennuksia, kuten navettoja ja heinälatoja.
Kaupunkipalot olivat yleisiä. Ne syttyivät usein loppukesästä tai alkusyksystä, sillä katot olivat silloin erityisen kuivia.
Kaupunkipalot syttyivät usein niin, että savupiipusta lensi kipinä tai kekäle naapuritalon rutikuivalle katolle.
Rakennukset olivat lähekkäin, joten tuli levisi nopeasti.
Joskus myös salama sytytti kaupunkipalon.
Kaupunkilaiset yrittivät estää tulipaloja. He kiersivät kortteleissa ja vartioivat taloja öisin omilla vuoroillaan.
Suurissa kaupungeissa oli palkattuja palovartijoita.
Taloissa täytyi olla myös tynnyrillinen vettä, paloämpäreitä ja pitkä palohaka, jotta mahdollinen tulipalo voitiin sammuttaa.
Palohaka oli pitkä rautakoukku. Sammuttajat kiskoivat sen avulla palavat puut ja päreet alas katolta.
Hosa oli märkä luuta, jolla sammutettiin tulipesäkkeitä.
Paloämpärit olivat kartion muotoisia.
Se oli epäkäytännöllistä, mutta oli tarkoitus, että ihmiset eivät käyttäisi niitä arkisin.
Hevonen veti paloruiskun palopaikalle ja vesi pumpattiin vesiletkuun käsin.
hosa
paloämpäri
palohaka
Turun palo syttyy 4. syyskuuta 1827
Kauppias Hellman asui Aninkaistenmäellä.
Hänen talossaan syttyi illalla tulipalo, ja pian tuli levisi navettaan.
Talon palvelusväki päästi eläimet vapaaksi ja yritti sammuttaa tulta, mutta tuli levisi talliin, aittaan ja leivintupaan.
Tuuli levitti tulta nopeasti talosta toiseen. Palavat puunkappaleet ja kipinät lentelivät ilmassa ja sytyttivät pärekatot palamaan.
Sammuttajia oli liian vähän, sillä iso osa turkulaisista kauppiaista oli
Tampereella markkinoilla.
Kaupunki oli kaaoksessa.
Palo eteni räjähdysmäisesti.
Ennen puolta yötä tuli oli levinnyt jo Aurajoen toiselle puolelle.
Sammuttajien oli vaikea päästä sinne, sillä joen yli kulki vain yksi silta.
Sammuttajat saivat palon hallintaan vasta seuraavana päivänä kello kolmen aikaan.
Näky oli kammottava, ja Turku oli muuttunut rauniokaupungiksi.
Tulipalo tuhosi Turun lähes täydellisesti.
Turun Akatemian kirjasto ja sen noin 40 000 kirjaa paloivat.
Yliopisto ei voinut enää toimia Turussa, ja Venäjän keisari määräsi, että yliopisto-opetus siirretään Helsinkiin.
Helsingin merkitys kasvoi, eikä Turku ollut enää Suomen suurin eikä tärkein kaupunki.
Villejä huhuja ja salaliittoteorioita
Kaupungissa levisi villejä huhuja palon syttymissyystä ja syyllisestä.
Yleisin huhu oli, että Hellmanin talossa olisi keitetty talia.
Se oli palvelusväen tehtävä, joten syyllinen olisi varmuudella talon nuori Maria-piika.
Tali on rasvaa, joka on erotettu nautojen ja lampaiden rasvakudoksista.
Talia käytettiin paistinrasvana ja siitä valmistettiin kynttilöitä ja saippuaa.
Kirjailija Zachris Topelius kirjoitti
Turun palosta ja palvelustytöstä
Maamme kirjassaan, joka ilmestyi vuonna 1875.
Kirjaa luettiin kouluissa 1940-luvulle asti.
Oppilaat uskoivat siis
usean kymmenen vuoden ajan, että Turun palo oli palvelustytön syytä.
Villein huhu liittyi salaperäiseen Kostajaan.
Vuonna 1819 joku naulasi yöllä
Aurajoen sillalle ja katujen kulmiin ruotsinkielisiä lappuja.
Lapuissa luki:
Onnettomat turkulaiset!
Varokaa, sillä kaupunkinne on pian tuhkaläjä.
Kostaja
Kuka oli Kostaja, ja aiheuttiko hän tulipalon?
Tapaus ei koskaan ratkennut.
3. Lue teksti Turun palo. Vastaa kysymyksiin.
a. Mikä oli Suomen suurin ja tärkein kaupunki vuoteen 1827 asti?
Suomen...
b. Mikä on hosa ja mitä sillä tehdään?
Hosa on...
c. Kenen talo syttyi ensimmäisenä palamaan?
Ensimmäisenä syttyi...
d. Mitä Turun palosta seurasi? Mainitse ainakin kolme seurausta.
Siitä seurasi, että...
Lähde: Hannu Salmi, Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827. 2022.
Selkomukautus Hanna Männikkölahti
12. Salaperäinen riimukivi
Istuin yksin bussissa ja tuijotin äidin valokuvaa.
Miten voisin löytää hänet vieraasta maasta ja tuntemattomalta paikkakunnalta?
Kannattaisiko minun mennä johonkin virastoon tai poliisilaitokselle ja kysyä äitiä?
Kuvittelin tilanteen, jossa menisin poliisiasemalle.
Yksinäinen, reppuselkäinen poika, joka ei tiedä edes äitinsä nimeä. – Mamma, mamma? minä kysyisin ruotsiksi.
Mitä veikkaat, että poliisit tekisivät?
Ja mitä he sanoisivat väärennetystä passistani tai lemmikkikäärmeestäni Nijistä? Minun täytyi keksiä jotakin muuta.
En siis tiennyt äitini nimeä.
Se on käsittämätöntä ja epäuskottavaa, mutta sinun täytyy uskoa se. Tiesin äidistäni vain vähän.
Kun ihmiset puhuivat minulle hänestä, he käyttivät sanaa äiti .
Bussin penkin selkätaskussa oli esite, jossa kerrottiin Ormhovin nähtävyyksistä.
Otin esitteen käteeni ja aloin lukea sitä.
Esitteessä oli monta valokuvaa kylän kuuluisista riimukivistä. Useaan kiveen oli kaiverrettu käärme, jonka selkää koristivat riimumerkit.
Yksi kivistä näytti erityisen tutulta.
Vertasin äidin valokuvaa esitteen kuvaan.
Riimukivi oli sama!
Esitteessä kerrottiin, että kyseinen riimukivi oli peräisin 800-luvulta ja että se seisoi edelleen Ormhovin kirkkomaalla.
Olin äidin jäljillä. Minua jännitti.
Kun bussi saapui Ormhoviin, lähdin kävelemään kohti kirkkomaata.
Riimukivi seisoi syreenipensaan suojissa. Se oli ovaalin muotoinen korkea paasi, jonka kaiverrukset oli vahvistettu punaisella maalilla.
Kiveen oli kaiverrettu käärme, joka oli kiertynyt ympyräksi.
Käärme söi omaa häntäänsä.
Kiepillä olevan käärmeen selkä oli täynnä riimumerkkejä.
Oli nuolia, viivoja ja ristejä. Lisäksi selässä oli kuvioita, jotka näyttivät kirjaimilta.
Jos jossakin luki äiti , en osannut tulkita sitä.
Astuin lähemmäs kiveä ja kuljetin sormeani riimujen päällä.
Kaiverrukset olivat syvemmät kuin olin ajatellut.
Tuntui siltä, että ne menivät koko ajan syvemmälle.
Yhtäkkiä kuului jyrinää.
Katsoin taivaalle, mutta en nähnyt ukkospilviä.
Niji kurkisti hihastani ja luikersi riimukiven kaiverrukseen.
Se pysyi hyvin lähes pystysuoralla pinnalla.
Sitten se alkoi kulkea ympyränmuotoista uraa pitkin kuin juna radallaan.
Kun Niji oli käärmeen pään kohdalla, jytisi jälleen.
Katsoin taivaalle.
Kun käännyin takaisin päin, huomasin, että Niji pujahti käärmeen silmäaukosta riimukiven sisään.
– Niji! minä huusin.
Sitten jytisi järkyttävän kovaa, ja korvani pamahtivat lukkoon.
Maa alkoi täristä.
Otin riimukivestä tukea.
Se pyörähti ympäri uudelleen ja uudelleen kuin villiintynyt pyöröovi.
Rutistin silmäni kiinni ja tunsin, miten maa nielaisi minut.
Kun avasin silmäni, seisoin maanalaisen aseman laiturilla ja haukoin henkeäni.
Tunnelin pimeydestä tuli valtava käärme, jonka kidasta loimotti valoa.
Käärmeen silmät loistivat kirkkaan keltaisina, ja sen sieraimista tuprutti savua.
Yritin rauhoittua.
Tajusin kyllä, että se oli juna.
En vain ollut ikinä nähnyt niin upeaa kulkuneuvoa.
Silja Sillanpää, Ouroboros: Sateenkaarikäärme. 2024. Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Salaperäinen riimukivi . Vastaa kysymyksiin.
a. Mitä tarkoittaa sanonta “ei näkynyt ristin sielua”?
Se tarkoittaa sitä, että...
b. Millaisia riimumerkit voivat olla?
Ne voivat...
c. Miksi äidin etsiminen oli Kiville vaikeaa?
Hän ei...
d. Mitä Kivi huomasi, kun hän tunnusteli riimukiveä?
Kaiverrukset...
13. Purppurausvan aavikkoilves
Johdanto
Tommo elää vuorten välissä pienessä kylässä, jossa asuu animaageja.
Animaagi on ihminen, joka osaa muuttua eläimeksi. Tommo kuuluu usvaheimoon.
Heitä on noin 500 henkeä.
Vanha tarina kertoo animaagien synnystä näin: Kauan aikaa sitten maailmassa eli ensimmäinen animaagi, jonka nimi oli Zelene.
Zelene oli hyvin voimakas animaagi, sillä hän osasi muuttua miksi tahansa eläimeksi.
Zelene antaa jokaiselle jälkeläiselleen oman eläimen.
Siksi usvaheimon lapset menevät luolaan, kun he täyttävät 12 vuotta.
Luolassa Zelene antaa heille eläinhahmon.
Tommo täyttää pian 12 vuotta ja saa eläinhahmon.
Tommon äiti on kissaeläin, ja isoveljet ovat hyeenoja ja karhu.
Tommo pelkää, että hänestä tulee koira.
Tommo ei pidä koirista, koska heidän vihollisheimonsa on täynnä koiria.
Kaikkein eniten Tommo pelkää sitä, että hän ei saa omaa eläintä ollenkaan.
Silloin hänestä tulisi vano eli ihminen ilman eläintä.
Sellaista kohtaloa ei halua kukaan.
Kun Tommo pääsee vuoren rinteeseen, olo paranee.
Kiivetä hän osaa.
Tommo nousee jyrkkää rinnettä ylöspäin.
Hänen äitinsä ja veljensä seuraavat häntä.
Viimein he ovat perillä.
Vesiputous on uskomattoman kaunis.
Ilta-aurinko värjää veden oranssiksi.
On aika.
Tommo kerää kaiken rohkeutensa ja hengittää syvään.
Hän astuu putouksen läpi luolaan.
Kylmä vesi osuu Tommon kasvoille.
Tuntuu kuin salama iskisi häneen.
Luola on täynnä ihmeellistä valoa, kun Tommo astuu luolaan.
Tommon pelko häviää, jäljelle jäävät vain lämpö ja luottamus.
Tämä on hänen heimonsa luola, täällä Tommolla ei ole mitään hätää.
Äkkiä voimakas ääni puhuu
Tommon pään sisällä.
Tommo tietää heti, että se on Zelene.
Kaikkien animaagien esiäiti.
Zelenen henki sanoo:
Tommo, olet perheesi nuorin lapsi.
Tulet luolaani sydän täynnä pelkoa, mutta silti pää pystyssä.
Olet tottunut palvelemaan muita, ja olet uskollinen…
Ne ovat hyviä koiran piirteitä…
Sinussa on myös sisäistä voimaa, olet ehkä susi…
– Ei! En halua olla koira tai susi!
Tommo huutaa.
Sanat lähtevät huulilta, ennen kuin Tommo ehtii estää niitä.
Tommo ei halua olla koiraeläin, koska koira tappoi hänen isänsä.
Zelenen ääni vastaa:
Kuinka sinä uskallat puhua täällä noin, sinä pieni ihminen!
Minä valitsen sinulle oikean eläimen. Et sinä.
– Anteeksi, Tommo sanoo heti.
Hän pelkää, että hän teki kauhean virheen.
Jos Zelenen henki suuttuu, voiko Tommo jäädä ilman eläintä?
Ääni on hetken hiljaa.
Tommo tuntee, että puhuja miettii.
Sitten ääni jatkaa:
Muistutat enemmän äitiäsi kuin isääsi.
Sinussa on uskollisuutta ja herkkyyttä.
Viihdyt enemmän yksin kuin laumassa, se on totta…
Ehkä et ole siis koira…
Ahaa. Nyt näen sen selvästi.
Kirkas valo täyttää Tommon.
Tommon ihoa polttaa, ja tuntuu, että hän räjähtää.
Joku eläin repii itseään vapaaksi
Tommon sisällä!
Tommo huutaa, kun kipu iskee häneen.
Äkkiä kaikki pimenee.
Kun Tommo avaa silmänsä, hän makaa maassa.
Varovasti Tommo nousee ylös.
Hän katsoo jalkojaan, jotka ovat paksut, karvaiset tassut.
Tommon kuulo on tarkka, ja hän näkee pimeässä helposti.
Aistit ovat herkät ja jännittävät.
Tommo on saanut eläimensä!
Hän ei ole vano!
Mikä eläin hän on?
Tommo näkee kirkkaan seinän, joka on kuin peili.
Hän kävelee seinän eteen ja katsoo itseään.
Tommolla on punainen turkki ja vaalea vatsa.
Korvissa on mustaa, ja niiden päässä ovat tupsut.
Tommo on ilves: karakali eli aavikkoilves!
Tommo yrittää ymmärtää, että hän on ilves.
Ilves on parempi kuin koira tai varpunen, mutta…
Salaa Tommo on haaveillut, että hän olisi jokin mahtava eläin.
Leijona, tai ehkä kotka.
Tommo katsoo itseään tarkkaan.
Ilveksen kynnet ovat terävät ja hampaat ovat vahvat.
Hän on peto, se on selvää.
Hän on yöeläin. Kissaeläin. Sen verran Tommo tietää ilveksistä.
Lopulta Tommo astuu ulos luolasta vesiputouksen läpi.
Perhe nousee seisomaan, kun he näkevät ilves-Tommon.
Helena Immonen, Purppurausvan animaagit. Karakalin voima. 2024.
Selkomukautus Riikka Tuohimetsä
Selkomukautukset: jakso 3
3. Lue teksti Purppurausvan aavikkoilves. Vastaa kysymyksiin.
a. Mihin heimoon Tommo kuului?
Tommo kuului...
b. Miksi Tommolla ei ollut luolassa mitään hätää?
Hänellä ei ollut hätää, koska...
c. Millaisia koiran piirteitä Tommossa on?
Hän on....
d. Mitä samanlaista Tommossa on kuin hänen äidissään?
Tommossa on....
17. Juttukeikalla
Toimittaja Lilja, valokuvaaja Karoliina ja lapset seisovat Joonan oven takana ja soittavat ovikelloa.
Joona tulee avaamaan oven.
”Moi moi, mahtavaa kun tulitte!” hän tervehtii ja viittilöi vieraat peremmälle asuntoon.
Joonan työhuone on täynnä värikkäitä julisteita, kirjoja ja keräilyesineitä.
Huoneessa on suuri työpöytä, jolla on kaksi näyttöruutua, mikrofoni ja rengasvalo.
Vieraat istuvat isolle sohvalle, joka on television ja pelikonsolin edessä.
”Kiva, kun ei haittaa, vaikka meitä on tänään monta.
Otin avustajia mukaan, kuten puhelimessa kerroin”, Lilja sanoo.
Lumi, Haku, Koko ja Miki esittäytyvät Joonalle.
”Luin juuri sinun kirjaasi luonnontieteen jännistä jutuista.
Se on tosi kiinnostava!” Lumi kehuu.
Kirjahyllyssä on Joonan kirjoittamia kirjoja avaruudesta, historiasta ja tosi kummallisista luontoaiheista.
Joona käsittelee samoja aiheita myös videoillaan. ”Hyvä, kun aloit taas tehdä myös pelivideoita. Katsoin niitä eilen”, Haku sanoo.
Lilja ottaa puhelimensa esiin ja alkaa nauhoittaa haastattelua.
Samalla hän kirjoittaa muistiinpanoja vihkoonsa.
”Teemme haastattelua yhdessä.
Lapsillakin on sinulle kysymyksiä, mutta minä voisin aloittaa.
Voisitko kertoa omin sanoin, mitä teet työksesi?” Lilja kysyy.
”Kuvaan, editoin ja julkaisen videoitani.
Samalla kun kanavani on saanut lisää seuraajia, yritykset ovat kiinnostuneet yhteistyöstä.
He maksavat minulle siitä, että teen videoita heidän tuotteistaan tai palveluistaan.
Lisäksi esiinnyn erilaisissa tapahtumissa ja nykyään kirjoitan myös kirjoja”, Joona kertoo.
”Tarkistin äsken, että sinulla on 256 000 seuraajaa. Wau!”
Miki sanoo vaikuttuneena.
”Olen tehnyt jo yli tuhat videota”, Joona huomauttaa.
”Kuinka oikein tiedät ne kaikki jutut, joista kerrot videoillasi?” Lumi kysyy.
”Teen videoita aiheista, joista olen innostunut.
Luen paljon
ja tutkin aihetta parin päivän ajan ennen kuin kuvaan videon. Aluksi pelkäsin, että teen jonkun asiavirheen, koska en ole asiantuntija.
Yritän kyllä kiinnittää huomiota siihen, että käytän oikeasti hyviä lähteitä”, Joona kertoo.
”On varmaan tosi kivaa, kun saa selvittää työkseen kaikkea jännää”, Lumi kommentoi.
”No joo, tavallaan mun harrastuksista on tullut työtä”, Joona sanoo hymyillen.
”Kuulin, että videoitasi katsotaan usein myös kouluissa.
Selkomukautukset: jakso 4
Mitä ajattelet sun vastuusta sisällöntuottajana?” Lilja kysyy.
”Se on hieman ristiriitainen kysymys.
Suhtaudun vakavasti siihen, että tarkistan tiedot ja puhun videoilla totta.
Videoiden tekeminen alkoi kuitenkin harrastuksena, kun olin nuori.
Halusin tehdä omaa juttuani.
En silloin ajatellut, että olen vastuussa nuorista, jotka katsovat videoitani”, Joona sanoo.
”Minusta sinä olet tosi vastuullinen!
Monet selittävät netissä ties mitä huuhaata ja vain omia mielipiteitään”, Lumi sanoo.
”On kyllä vähän pelottavaa, että joillakin videoilla on outoja salaliittoteorioita ja valheita.
Osa katsojista voi uskoa ne. Minulle on tosi tärkeää, että tiedot ovat tarkkoja ja luotettavia.
En halua jakaa virheellistä tietoa”, Joona sanoo vakavana.
Elina Lappalainen, Uutisten jäljillä. 2024. Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Juttukeikalla . Vastaa kysymyksiin.
a. Miksi lapset ovat Joonan luona vierailulla?
He tekevät...
b. Kuinka monta videota Joona on tehnyt?
Hän on...
c. Mistä eri aiheista Joona on tehnyt kirjoja?
Hän...
d. Mitä kaikkea Joona tekee työkseen?
Hän...
18. Tunnistatko mainoksen somessa?
Kun sometähti kehuu tai testaa jotain tuotetta, kyseessä voi olla maksettu mainos.
On tärkeää oppia tunnistamaan, milloin sinuun yritetään vaikuttaa. Aina se ei ole helppoa edes aikuisille.
Teksti Ninni Sandelius Kuvat Nora Surojegin
Somesuosikit kertovat kanavillaan asioista, jotka kiinnostavat heidän seuraajiaan. He voivat puhua esimerkiksi kiusaamisesta, erilaisuudesta tai itsetunnosta.
Somettajat ovat monelle nuorelle esikuvia.
Kun sometähdillä on paljon seuraajia, heitä kutsutaan vaikuttajiksi.
Sometähdet voivatkin vaikuttaa siihen, miten lapset ajattelevat eri asioista ja millaista tietoa he saavat.
Kun sometähtien seuraajamäärät kasvavat, myös yritykset kiinnostuvat heistä.
Yritykset toivovat, että kun vaikuttaja mainostaa heidän tuotettaan, sinäkin kiinnostut siitä.
Essi Pöyry tutkii somevaikuttamista ja -mainontaa ja työskentelee Kuluttajatutkimuskeskuksessa.
– Vaikka lapsilla ja nuorilla ei ole itsellään paljon rahaa, he voivat vaikuttaa perheen ostopäätöksiin.
Lapset ja nuoret voivat ehdottaa, mitä perhe syö, juo ja ostaa ja mitä perhe tekee vapaa-ajalla, Pöyry kertoo.
Pöyryn mukaan on tärkeä oppia tunnistamaan, miten meihin vaikutetaan mainosten avulla.
– Saamme mainoksista ideoita siitä, millaisia tuotteita voisimme tarvita.
Kun tunnistamme mainokset, voimme miettiä, tarvitsemmeko kyseistä tuotetta ja uskommeko sen, mitä sometähti sanoo tuotteesta.
Se auttaa meitä tekemään fiksuja ja itsenäisiä ostopäätöksiä, Pöyry sanoo.
Suomen laki ja hyvän markkinoinnin periaatteet säätelevät mainontaa.
Tärkein sääntö on se, että kuluttajan täytyy pystyä erottamaan, mikä on mainos ja mikä on muuta sisältöä.
Vaikuttajan täytyy kertoa selkeästi, jos julkaisu on kaupallinen yhteistyö eli mainos.
Kuvan tai videon yhteydessä lukee ”kaupallinen yhteistyö”, ”mainos” tai ”tuote saatu”.
Tekstin täytyy näkyä heti julkaisun alussa.
Mitä, jos joku mainostaa somessa tavaraa, mutta ei kerro siitä suoraan?
Voit kysyä kommenttikentässä, onko tämä maksettu mainos.
Vaikuttajan täytyy vastata sinulle, ja myös muut seuraajat kiinnittävät huomiota asiaan.
Muista, että mainoksen tarkoitus on saada sinut ostamaan.
Mainokset voivat myös painostaa sinua tykkäämään samoista asioista kuin toiset.
Oma arvosi ei kuitenkaan riipu siitä, mitä voit ostaa.
Somevaikuttaja
Somevaikuttaja on henkilö, joka tuottaa sisältöä sosiaalisessa mediassa ja jolla on paljon seuraajia.
Somevaikuttaja pystyy jakamaan ajatuksiaan suurelle joukolle ihmisiä.
Kaupallinen yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö tarkoittaa, että somevaikuttaja tekee yhteistyötä yrityksen kanssa ja saa siitä palkkion.
Somevaikuttajan täytyy kertoa selvästi, että kyse on kaupallisesta yhteistyöstä.
Piilomainonta
Joskus somevaikuttaja kehuu tai näyttää tuotteita tai palveluita, mutta ei kerro, että kyseessä on mainos. Laki kieltää tällaisen piilomainonnan.
Tuotesijoittelu
Yritykset maksavat tuotantoyhtiöille siitä, että heidän tuotteitaan tai palveluitaan näytetään elokuvissa ja tv-ohjelmissa.
Tuotesijoittelusta täytyy kertoa elokuvan tai ohjelman alussa kuvatunnuksella.
Somekäyttäjän ohjeita
1 Fanita viisaasti
Lempitubettajasi voi tuntua hyvältä kaverilta ja luotat hänen juttuihinsa täysin.
Muista kuitenkin tarkistaa, onko sometähden suositus maksettu mainos.
2 Ole tarkkana, vaikka naurattaa
Hassut videot ovat tärkeä osa somea, mutta mainoksia voi olla vaikea huomata huumorin seasta.
3 Huomaa, mitä sometähti haluaa
Somettaja haluaa, että tykkäät, kommentoit, seuraat ja ostat.
4 Ymmärrä alennuskoodien tarkoitus
Alennuskoodien tarkoitus on, että seuraajat menevät yrityksen verkkokauppaan. Joskus somettaja saa palkkion sen perusteella, kuinka moni seuraaja on käyttänyt alekoodia.
5 Tunnista mainokset
Oletko nähnyt somessa haasteita,
joissa syödään tai juodaan jotain erikoista?
Haasteet ovat hyvää viihdettä, mutta nekin ovat usein mainoksia.
6 Havaitse logot
Myös sarjoissa ja elokuvissa on mainontaa.
On tavallista, että puhelimen, vaatteiden ja kauppaketjun logo näkyy selvästi.
Apu Juniori 3/2023
Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Tunnistatko mainoksen somessa?
Vastaa kysymyksiin.
a. Mistä asioista somesuosikit voivat kertoa kanavillaan?
He kertovat esimerkiksi...
b. Millä nimityksellä kutsutaan paljon seuraajia keränneitä sometähtiä?
Heitä kutsutaan...
c. Minkä takia vaikuttajat mainostavat tuotteita myös lapsille ja nuorille?
Lapset ja nuoret...
d. Miksi mainoksen tunnistaminen on tärkeää?
Mainoksen tunnistaminen...
Selkomukautukset: jakso 4
22. Suomalainen kansanperinne
Maailma
Ihmiset ajattelivat ennen, että maailma syntyi, kun sotkalintu muni munan alkumereen. Muna halkesi, ja sen kuorista syntyivät taivaankansi ja maanpinta.
Maan läpi kulki suuri puu.
Maailman laidalla asuivat lintukotolaiset , eli hyvin pienet ihmiset.
Metsä
Metsä oli pyhä.
Kun ihmiset metsästivät, he pyysivät saalista metsältä.
Voimme edelleen sanoa, että kalaa pyydetään . Voit kuulla suomen kielessä ikivanhan ajatuksen: metsä antaa meille aarteitaan, kun pyydämme kauniisti.
Metsässä asui erilaisia haltijoita, esimerkiksi sinipiikoja tai maahisia . Niiden maailma oli samanlainen kuin meidän, mutta väärinpäin.
Haltijoiden maailmaan pystyi näkemään, jos katsoi lähteeseen tai järveen.
Maahiset saattoivat auttaa ihmisiä, mutta joskus ne varastivat vastasyntyneen ihmislapsen ja laittoivat oman vauvansa tilalle!
Vesien haltijoita olivat tursaat eli vesihiidet
Metsänpeitto tarkoitti vaarallista tilannetta, jossa kulkija eksyi metsään eikä löytänyt koskaan pois.
Esi-isä karhu
Metsä ja villieläimet olivat todella tärkeitä muinaisille suomalaisille.
Metsän kuninkaat eli karhu ja hirvi olivat erityisen tärkeitä.
Karhu oli niin pyhä, että sen oikeaa nimeä ei saanut sanoa ääneen.
Karhun lempinimiä olivat esimerkiksi
Otso , Kontio ja Mesikämmen
Ihmiset uskoivat, että karhu oli oikeastaan heidän esi-isänsä.
Karhun koti oli Otavan tähtikuviossa.
Väki
Kaikella elävällä oli väkeä
eli eräänlaista voimaa.
Esimerkiksi tulen väki oli erityisen kunnioitettavaa.
Ihmisessäkin oli väkeä, mutta sitä sanottiin luonnoksi Sanomme edelleen, että minun luontoni ei anna periksi , jos puhuja ei halua tehdä jotakin.
Ja onhan ihmisellä myös luonne !
Tietäjät
Joillakin ihmisillä oli erityistä voimaa.
Heitä sanottiin shamaaneiksi ja tietäjiksi . Ihmiset uskoivat, että tietäjät osasivat muuttaa muotoaan vaikkapa linnuksi tai käärmeeksi.
Kun he olivat eläimen hahmossa, he pystyivät kulkemaan aliseen maailmaan kuolleiden luo ja yliseen maailmaan jumalten ja henkien luo.
Selkomukautukset: jakso 5
Tietäjät osasivat myös erityisiä loitsuja, joiden avulla he pystyivät parantamaan.
Kaikista suurin tietäjä oli Kalevalan Väinämöinen.
Loitsut ja laulut
Sanoilla oli muinaisajalla erityinen mahti. Sanat olivat niin voimallisia, että ne saattoivat tehdä ihmeitä.
Tämän takia erilaiset loitsut olivat niin tehokkaita.
Laulaminen oli toinen osoitus sanojen mahdista.
Monet tarinat ja runot ovat säilyneet vuosisatoja, sillä ne on helppo muistaa laulumuotoisina.
Olet ehkä kuullut sellaisista kirjoista
kuin Kalevala ja Kanteletar ?
Niihin on kerätty ikivanhoja tarinoita ja runoja, jotka on välitetty laulujen avulla.
Nykyään voit lukea Kalevalan tarinoita sarjakuvina tai vaikka Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalasta .
Karoliina Suoniemi, Ihan oikeat viikinkiajan lapset. 2019. Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Suomalainen kansanperinne.
Vastaa kysymyksiin.
a. Missä karhun koti oli muinaisten suomalaisten mielestä?
Muinaiset suomalaiset uskoivat, että...
b. Millaista tulen väki oli?
Tulen väki oli...
c. Millä eri nimillä tietäjiä kutsuttiin?
Tietäjiä...
d. Miten tietäjät pääsivät aliseen ja yliseen maailmaan?
He...
23. Kalevalan henkilöt
Kalevala on kirja, jossa on kansanrunoja.
Kansanrunoista ei voi tietää, kuka ne on tehnyt ja milloin ne ovat syntyneet.
Kansanrunoja kerrottiin ja laulettiin, ja niin ne siirtyivät sukupolvelta toiselle.
Kansanrunoja alettiin kerätä ja kirjoittaa muistiin vasta 1700- ja 1800-luvuilla.
Silloin opiskelijat ja tutkijat kiersivät Karjalassa, jossa vanhat runot olivat säilyneet.
Myös Elias Lönnrot keräsi runoja.
Hän kokosi vanhoista kansanrunoista Kalevalan . Hän yhdisti ja järjesteli vanhoja runoja.
Niistä syntyi eepos.
Eepos tarkoittaa kertomusta, joka on runon muodossa.
Kalevala julkaistiin ensimmäisen kerran 1835.
Kalevalassa kerrotaan maailman synnystä ja suuresta tietäjästä Väinämöisestä.
Väinämöinen on Kalevalan kansan johtaja.
Kalevalassa on myös paljon muita tärkeitä henkilöitä, esimerkiksi Ilmarinen, joka on taitava seppä.
Kalevalan kansa kilpailee Pohjolan kansan kanssa. Pohjolaa johtaa vahva nainen, Louhi eli Pohjan akka.
Ilmarisen vaimo on Louhen tytär eli Pohjolan tytär.
Kalevalan tärkeä tapahtuma on sota, jota Kalevala käy Pohjolaa vastaan. Siinä taistellaan rahasta ja kunniasta.
Tuija Takala, Kullervo (selkomukautus). 2021.
Selkomukautukset: jakso
Kalevalan kansa
Väinämöinen
Olen Kalevalan kansan johtaja, kuuluisa tietäjä ja laulaja.
Minulla on yliluonnollisia kykyjä, ja osaan käyttää niitä tarpeen vaatiessa. Tein ensimmäisen kanteleen hauen leukaluusta.
En koskaan onnistunut saamaan itselleni vaimoa, vaikka Joukahainen lupasi minulle sisarensa Ainon.
Kävin epäonnistuneella kosioretkellä myös Pohjolassa.
Lähtekämme Pohjolahan tuon on sammon saa’antahan!
Laatikamme laiva suuri, johon sampo saatetahan, kirjokansi kannetahan.
Joukahainen
Haluan olla aina paras kaikessa.
Kerran halusin kilpailla Väinämöisen kanssa ja haastoin hänet kilpalaulantaan.
Väinämöinen lauloi minut suohon, ja lupasin Aino-siskoni Väinämöiselle vaimoksi. Äitini oli tyytyväinen, mutta Aino oli minulle vihainen.
Aino
Olen nuori kaunis neito.
Veljeni Joukahainen lupasi minut vanhan Väinämöisen vaimoksi.
Se teki minut todella epätoivoiseksi, ja halusin mieluummin kuolla.
Kuolemani jälkeen ilmestyin Väinämöiselle kalan hahmossa, mutta onneksi hän ei tunnistanut minua.
Seppo Ilmarinen
Olen Kalevalan taitava seppä.
Olen likainen ja sysimusta, koska taon pajassani aamusta yöhön saakka.
Matkustin kerran Väinämöisen kanssa Pohjolaan kosimaan Pohjolan tytärtä.
Taoin Louhelle sammon.
Se on ihmekone, joka tuo rikkauksia.
Siksi Louhi antoi minulle
Pohjolan tyttären vaimoksi.
Lemminkäinen
Minut tunnetaan myös nimillä
Ahti poika Saarelainen , Kaunis Kaukomieli , Lemmin poika ja lieto Lemminkäinen
Olen itsepäinen ja seikkailunhaluinen taistelija.
Olen ammatiltani kalastaja.
En saanut kutsua Seppo Ilmarisen ja Pohjolan tyttären häihin.
Menin kuitenkin juhliin ja tapoin Pohjolan isännän.
Sen jälkeen pakenin yhdeksän meren taakse.
Lemminkäisen äiti
Olen aina tiennyt, että pojallani on riitaisa luonne.
Olin onnellinen, että hän sai vaimokseen Kyllikin, joka oli rikkaasta suvusta.
Kerran poikani meni Tuonelaan ampumaan Tuonelan joutsenta.
Hän kuoli, mutta haravoin hänet joesta ja herätin henkiin.
Pohjolan kansa
Louhi
Olen Pohjolan varakas emäntä, Pohjolan vahva hallitsija.
Vanhin lapseni on upea Pohjolan tytär. Osaan vaatia paljon ja tiedän, miten toisen ihmisen heikkouksia käytetään hyväksi.
Seppä Ilmarinen takoi minulle sammon.
Iku-Turso, Äijön poika, nosta päätäsi merestä, lakkoasi lainehesta!
Kaataos Kalevan miehet, upota uvantolaiset, hävitä häjyt urohot alle aaltojen syvien! Saata sampo Pohjolahan venehestä vierimättä!
Pohjolan tytär
Minä olen Pohjolan hallitsijan Louhen vanhin tytär.
Minua kutsutaan myös Pohjolan tyttäreksi , Pohjan tyttäreksi ja Pohjan neidoksi
Sekä Väinämöinen että Ilmarinen halusivat saada minut vaimokseen.
Menin kuitenkin naimisiin
Seppo Ilmarisen kanssa, koska hän takoi äidilleni sammon.
Selkomukautus Hanna Männikkölahti
Runojen lähde: Kalevala (koonnut Elias Lönnrot 1849). Runoja ei ole selkomukautettu.
3. Lue teksti Kalevala ja sen henkilöt . Vastaa kysymyksiin.
a. Miten kansanrunot siirtyivät sukupolvelta toiselle?
Kansanrunoja...
b. Kuka on Kalevalan kansan johtaja? Kalevalan kansan johtaja...
c. Millainen Pohjolan johtaja Louhi on?
Hän...
d. Miksi juuri Ilmarinen sai Pohjolan tyttären vaimokseen?
Hän...
27. Etsiväkerhon käsikirja
Tehtävän tutkinta
Kun etsiväkerho on löytänyt tehtävän, jonka se haluaa selvittää, alkaa tiukka tutkintavaihe.
Etsivät keräävät tietoa monella eri tavalla.
He tutkivat tapahtumapaikkaa ja johtolankoja ja jututtavat silminnäkijöitä. Lisäksi he varjostavat epäilyttäviä tyyppejä ja etsivät lisätietoa kirjoista ja netistä.
Pienikin vihje ja tiedonjyvänen voi olla tärkeä.
Ne ovat kuin palapelin osia, jotka auttavat etsiviä ratkaisemaan tehtävän. Jotkut vihjeet ovat ehkä turhia, mutta sitä ei voi tietää tutkinnan alussa.
Miten tapahtumapaikka tutkitaan?
Etsivien kannattaa tutkia ensimmäisenä tapahtumapaikka eli se paikka, jossa tehtävä on saanut alkunsa.
Jos ollaan sisätiloissa, etsivä haravoi katseellaan lattian, katon, seinät, ikkunat ja huonekalut.
Hän kuuntelee, haistelee ja joskus jopa maistelee.
Jos ollaan ulkona, etsivä tutkii maanpinnan, puut, pensaat ja kivet sekä talojen ympäristön.
On tärkeää löytää kaikki vihjeet ja johtolangat, ennen kuin ne häviävät tai sotkeentuvat.
Selkomukautukset: jakso
Jos johtolangat ovat pieniä, ne kannattaa kerätä talteen.
Tällaisia ovat esimerkiksi hiukset ja kauppakuitit.
Ensin etsivä kuvaa johtolangan, jotta hän muistaa myöhemmin, missä asennossa se oli.
Sitten etsivä poimii johtolangan pinseteillä.
Hän laittaa sen pieneen läpinäkyvään muovipussiin, jotta siihen ei tule ylimääräisiä sormenjälkiä.
Lopuksi etsivä kirjoittaa pussin päälle, mitä sen sisällä on ja mistä hän on poiminut johtolangan.
Jos johtolanka on iso eikä sitä voi ottaa mukaan, etsivä valokuvaa sen huolellisesti.
Esimerkiksi särjetty ikkuna tai kolhittu valopylväs ovat tällaisia johtolankoja.
Etsivä valokuvaa myös erilaiset jalanjäljet ja töhryt. Hän asettaa jäljen viereen usein mittanauhan, jotta kuvan katsoja hahmottaa, minkä kokoinen jälki on.
Etsivä kopioi sormenjäljet sormenjälkijauheen ja teipin avulla.
Tehtävä 1: Rikospaikan tutkinta
Jakakaa etsiväkerholaiset kahteen ryhmään.
Molemmat ryhmät lavastavat yhden rikospaikan ja ripottelevat sinne erilaisia johtolankoja.
Sitten ryhmät tutkivat toistensa rikospaikat.
Kumpi löytää nopeammin kaikki johtolangat?
Millainen rikostarina niiden takaa paljastuu?
Tehtävä 2: Paljastava taskulamppu
Tutki tapahtumapaikalla oleva kirjoitusalusta tai -lehtiö niin, että lasket taskulampun viistosti lähelle sen pintaa.
Jos joku on kirjoittanut alustan tai lehtiön päällä ja siihen on jäänyt painaumia, taskulampun valo paljastaa ne sinulle!
Miten etsivä havainnoi ympäristöä?
Pätevä etsivä on jatkuvasti tietoinen ympäristöstään.
Hänen täytyy olla selvillä kaikesta, mitä hänen lähellään tapahtuu.
Kun etsivä saapuu uuteen paikkaan, hän rakentaa mieleensä mahdollisimman tarkan kuvan ympäristöstään.
Se on kuin kartta, jota hän voi hyödyntää myöhemmin. Koskaan ei voi tietää, milloin etsivä saa eteensä yllättävän tehtävän!
Jari Mäkipää, Etsiväkerho Hurrikaanin uusi käsikirja. 2014.
Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Etsiväkerhon käsikirja . Vastaa kysymyksiin.
a. Mitä etsivän kannattaa tutkia ensimmäisenä?
Ensimmäisenä kannattaa...
b. Mitä isoille johtolangoille tehdään?
Isot johtolangat...
Selkomukautukset: jakso 6
c. Mihin etsivä tarvitsee pusseja?
Etsivä tarvitsee...
d. Mitä pätevä etsivä tekee jatkuvasti?
Pätevä etsivä...
28. Nuuhku ja huoleton pitsavaras
Yökoulun oppilaat ovat rapsuttelemassa Nuuhku-koiraa, kun se haistaa ilmassa jotain.
Vaikka rapsuttelu tuntuu mukavalta, Nuuhku lähtee seuraamaan tuoksua.
Nuuhku kipittelee pitkin koulun käytäviä.
Sitten se istahtaa ruokalan ovenpieleen ja jää tuijottamaan ihanaa näkyä.
Lattialla on tumma laatikko, jonka kansi on auki.
Sen sisällä on jotain herkullista, ja Nuuhkun suusta alkaa valua sylkeä.
Mikä olisi sopiva taktiikka?
Nuuhku on aivan yksin, eikä se voi pyytää apua keneltäkään. Nuuhku ei uskalla liikahtaa ilman lupaa.
Jos se ottaisi herkun, joku toruisi sitä varmasti.
Nyt Nuuhku kuulee jotain ääntä.
”Raps, ripiti rapiti.”
Sitten se huomaa liikettä oviaukossa.
Ruokalaan vilahtaa jokin viiksekäs hahmo. Otus muistuttaa naapurin kissan aamupalaa, mutta on paljon suurempi.
Nuuhku näkee, että se on menossa kohti laatikkoa.
Se haluaa saman herkkupalan kuin Nuuhku!
Nuuhkun suojelurefleksi laukeaa:
– Räyh! Räyh! Nuuhku haukkuu ja syöksyy perään.
Varas vilkaisee taakseen ja livahtaa kaapin alle juuri ennen kuin Nuuhkun käpälä osuu pitsalaatikkoon.
– Kuka siellä metelöi? ääni käytävältä kysyy.
– Vuh, Nuuhku vastaa ja katsoo nolona ovelle.
Yksi uusista rapsuttajista tuijottaa Nuuhkua syyttävästi.
– Mikäs pitsavaras täällä on? tyttö kysyy ja kävelee Nuuhkun luokse. Hänen äänensä on nyt lempeä.
Sitten tyttö hieroo käsiään.
– Onpa minulla kylmä!
Kävin ulkona viemässä roskat, mutta jäin vahingossa lukkojen taakse, hän selittää.
– Vuh! Nuuhku sanoo ja tuijottaa kaapin alle. Sinne varas oli kadonnut.
– Voi tätä järjestäjän hommaa!
Kävin viemässä roskat ja olin poissa vain hetken.
Sillä aikaa koko keittiö on laitettu sekaisin! tyttö huudahtaa.
Sitten hän tutkii hetken laatikoita ja keksii jotain.
– Sinä et tainnutkaan toimia yksin.
Täältä on hävinnyt aika monta pitsaa!
Lähdetään etsimään toista syyllistä, niin meille kaikille riittää illalla ruokaa, järjestäjä sanoo.
Nuuhku vinkaisee hyväksyvästi.
Sitten järjestäjä käynnistää Nuuhkun GoPro-kameran ja osoittaa pitsalaatikkoa.
– Missä pitsavaras on?
Etsi se! hän käskee Nuuhkua.
Nuuhku vinkaisee innoissaan ja lähtee otuksen perään.
Video keittiöstä
Videon kuvaus:
Nuuhku tutkii keittiötä.
Se näkee talonmiehen, joka tarkastaa rotanloukkua.
Rotanloukku napsahtaa talonmiehen sormille.
– Auh, keskisormi on varmasti murtunut! talonmies voihkaisee
ja vetää rotanloukun sormistaan. Onneksi hänellä oli hanskat kädessään.
– Olipa hyvä,
ettei rotanloukku lauennut koiran kuonolle, järjestäjä sanoo.
– Luuliko pentu tosiaan, että minä olisin syönyt pitsat?
Minulla on keliakia
enkä voi edes koskea tavallisiin pitsoihin!
Se siimahäntä on syyllinen, talonmies sanoo. Sitten hän alkaa virittää uudelleen rotanloukkua.
Nuuhku palaa pitsalaatikon luokse ja lähtee pian seuraamaan toista hajua, joka leijailee käytävässä.
Nuuhkulle tulee käytävällä kiire, sillä sinisen oven eteen on unohtunut herkkupalanen.
Nuuhku on juuri nappaamassa pitsasiivua, kun paikalle tulee toinen koira.
– Vuh! Nuuhku komentaa, mutta koira ei peräänny.
Se jää tuijottamaan Nuuhkua ja haukkuu takaisin.
Järjestäjä huomaa, mitä Nuuhku tekee.
– Tule pois sieltä peilin edestä!
Sitä paitsi minä otan tuon palasen, hän naurahtaa.
Nuuhku ei pidä siitä, mutta se istahtaa alas ja jää odottamaan kieli pitkällä.
– Tropicana, järjestäjä mietiskelee, kun hän löytää pitsastaan kinkkua ja ananasta. Sitten hän kurkistaa hiljaiseen luokkaan.
Kaksi epäiltyä istuu pulpettien ääressä ja lukee kirjaa.
– Muistathan tehtävän?
järjestäjä kuiskaa Nuuhkulle ja napsauttaa kameran päälle.
Luokassa on jokin makea tuoksu.
Nuuhku tietää, että se tulee värikkäistä nappuloista.
Ne ovat niitä, jotka tarttuvat helposti hampaisiin ja jotka täytyy nielaista kerralla.
Nuuhku ei tiedä mitään parempaa!
Yökoulu on niin kiva juttu!
Nuuhku lähtee kipittämään luokkaa kohti häntä heiluen.
– Etsi pitsavaras! järjestäjä käskee.
Video luokasta
Videon kuvaus:
Luokassa näkyy sijaisopettaja ja kaksi oppilasta, jotka lukevat kirjoja.
Nuuhku tutkii luokkaa.
Se nousee takajaloilleen ja näkee eräällä pulpetilla karkkipussin.
Nuuhku hyppää pulpetille, nappaa karkkipussin hampaisiinsa ja kipittää takaisin käytävälle.
Tyttö hermostuu ja lähtee Nuuhkun perään.
Hän pysähtyy ovelle, kun järjestäjä huutaa: – Pauliina, anna sen mennä!
Selvitetään ensin tämä pitsavarkaus.
Rotta nappasi yhden pitsapalasen, mutta joko tiedät, kuka varsinainen pitsavaras on?
Ilkka Mattila, Mysteerinmurtajat yökoulussa. 2020. Kuvitus: Heikki Väyrynen. 2020 ja 2025. Selkomukautus Hanna Männikkölahti
3. Lue teksti Nuuhku ja huoleton pitsavaras. Vastaa kysymyksiin.
a. Mitä Nuuhku lähtee seuraamaan?
Nuuhku lähtee...
b. Mitä Nuuhku huomaa oviaukossa? Nuuhku huomaa...
c. Ketä Nuuhkun pitää etsiä?
Nuuhku on taas jäänyt ilman syötävää. Yhtäkkiä kirjaa lukeva tyttö katsoo muualle, ja se riittää.
Nuuhkun...
d. Mikä vahinko talonmiehelle kävi?
Hänen...
Pauliina
Kiira
Nuuhku itse Muu ratkaisu
LÄHTEET
s. 7 ja 9–10 Ote teoksesta Veera Salmi 2023 (selkomukautus Hanna Männikkölahti 2025): Aina Ponoi. Otava.
s. 13–15 Ote teoksesta Sari Peltoniemi 2020: Täältä minä karkaan. RanRan.
s. 17–21 ja 23 Ote teoksesta Salla Simukka ja JP
Ahonen 2024: Poika ullakolla, poika kellarissa. Tammi.
s. 25–27 Ote teoksesta Jukka Behm 2023: Ihmepoika Leon. Tammi.
s. 30–35 Lähteet:
Fred Karlsson 2017: Suomen kielet 1917–2017. Lingsoft Language Library -julkaisuja 1/2017.
Lari Kotilainen (selkomukautus Hanna Männikkölahti) 2022: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen. Laatusana Oy.
Kirsti Manninen 2016: Suomen lasten Suomi. Otava.
Panu Pulma 2012: Suomen romanien historia.
SKS.
Oulun yliopiston saamen kielen dosentti Taarna Valtonen. 2025.
Suomen Romaniyhdistys ry. 2025. Selkomukautus Hanna Männikkölahti
s. 37–39 Ote teoksesta Roope Lipasti 2022: Palavan kaupungin lapset. WSOY.
s. 41–44 ja 46–47 Lähde: Hannu Salmi 2022: Tunteiden palo: Turku liekeissä 1827. Otava.
s. 46 Turun murteella kirjoitettujen viestien lähteet: Eriikka Aaltonen, Anneli, Johanna ja Tapani Jokinen & Seija Suomalainen. 2025.
s. 49–51 Lähteet:
Aku Ankan taskukirja: Suuri suomalainen murrekirja. Walt Disney.
Lari Kotilainen 2022: Kielen elämä. Siltala. kotus.fi Tilastokeskus 2023. journal.fi/virittaja yle.fi
s. 55 Ote teoksesta Siri Kolu 2019: Lue minut. Otava.
s. 57–59 Ote teoksesta L. Frank Baum 1900 (suomentanut ja selkomukauttanut Tuomas Kilpi 2022): Ihmemaa Oz. Oppian.
s. 61–62 Ote teoksesta Silja Sillanpää 2024: Ouroboros: Sateenkaarikäärme. WSOY.
s. 65–68 ja 164–166 Ote teoksesta Helena Immonen 2024 (selkomukautus Riikka Tuohimetsä 2025): Purppurausvan animaagit. Karakalin voima. Tammi.
s. 73 Ote teoksesta Tui T. Sutherland 2012 (suomentanut Meri Kapari 2021): Tulisiivet. Viiden poikasen ennustus. Gummerus.
s. 73–75 Ote teoksesta Tui T. Sutherland 2015 (suomentanut Peikko Pitkänen 2023): Tulisiivet. Talven soturi. Gummerus.
s. 79 Ote teoksesta Taru Anttonen ja Milla Karppinen (toim.) 2018: Sankaritarinoita tytöille. Into.
Lähteet
s. 81–83 Lähteet:
Aino-Mari Tuuri 2022: Puhelimen pomoksi. Ota digimaailma haltuun. Tammi.
Carita Kiili ja Leena Laurinen 2018: Kummi 18. Monilukutaidon mestariksi: Opettaja nettilukemisen ohjaajana. Niilo Mäki Instituutti.
Elina Lappalainen 2024: Tornihuoneen salaseura. Uutisten jäljillä. Tammi. uutismediakasvatus.fi
s. 85–86 Ote teoksesta Elina Lappalainen 2024: Tornihuoneen salaseura. Uutisten jäljillä. Tammi.
s. 89–93 Ninni Sandelius, Tunnistatko mainoksen somessa? Apu Juniori 3/2023.
s. 94–95 Lähteet:
Aino-Mari Tuuri 2022: Puhelimen pomoksi. Ota digimaailma haltuun. Tammi.
Carita Kiili ja Leena Laurinen 2018: Kummi 18. Monilukutaidon mestariksi: Opettaja nettilukemisen ohjaajana. Niilo Mäki Instituutti.
Elina Lappalainen 2024: Tornihuoneen salaseura. Uutisten jäljillä. Tammi. uutismediakasvatus.fi
s. 96–99 Ote teoksesta Eva Amores ja Matt Cosgrove 2022 (suomentanut Anssi Alanen 2023): Karsein viikko ikinä. Tiistai. Sivut 14–17. Otava.
s. 103 Ote teoksesta Kaija Pispa 2004: Titulein taikasanat. WSOY.
s. 105–107 Ote teoksesta Anniina Mikama 2021 (selkomukautus Riikka Tuohimetsä 2024): Myrrys. Avain.
s. 109–110 Ote teoksesta Karoliina Suoniemi 2019: Ihan oikeat viikinkiajan lapset. Avain.
s. 113 ja 176 Ote teoksesta Kullervo (selkomukautus Tuija Takala 2021, pohjautuu Aleksis Kiven näytelmään Kullervo 1864). Laatusana Oy.
s. 114, 116 Kalevala (koonnut Elias Lönnrot 1849).
s. 118 Ote teoksesta Marko Raassina 2015: Kalevala. Arktinen Banaani.
s. 121–123 Ote teoksesta Kalevala (koonnut Elias Lönnrot 1849, selkomukautus Pertti Rajala 2006). BTJ Kirjastopalvelu.
s. 127, 145–147 Ote teoksesta Ali Standish 2023 (suomentanut Jaana Kapari-Jatta 2024): Outoja tapauksia Baskervillen koulussa. Tammi.
s. 129–131 Lähde: Johan Stensson 1970 (suomentanut Leena Sneck, selkomukauttanut Hanna Männikkölahti 2025): Salakirjoitus. Tietohyrrä 7. WSOY.
s. 133–135 Ote teoksesta Jari Mäkipää 2014: Etsiväkerho Hurrikaanin uusi käsikirja. Tammi.
s. 137–141 Ote teoksesta Ilkka Mattila ja Heikki Väyrynen 2020: Mysteerinmurtajat yökoulussa. Reuna Publishing House.
MAINIOT KIRJATEHTÄVÄT
Henkilöt
1. Kuka on kirjan kiinnostavin henkilö? Perustele.
2. Kenet kirjan henkilöistä haluaisit kutsua syntymäpäivillesi? Miksi?
3. Mitkä kolme esinettä voisivat löytyä päähenkilön repusta? Miksi?
4. Mitä yhteistä sinulla ja kirjan päähenkilöllä on?
5. Piirrä päähenkilön kuva.
6. Kuka kirjan henkilöistä haluaisit itse olla? Miksi?
7. Jos päähenkilö olisi eläin, mikä eläin hän olisi? Perustele.
8. Mikä salaisuus päähenkilöllä voisi olla?
9. Mitä haluaisit vielä tietää päähenkilöstä? Keksi ja kirjoita viisi kysymystä päähenkilölle. Keksi ja kirjoita kysymyksiin vastaukset.
10. Keksi ja kirjoita päähenkilölle postikortti.
11. Keksi ja kirjoita kahden kirjan henkilön välinen viestikeskustelu.
12. Keksi ja piirrä, millaisia kuvia jonkun henkilön kuvagalleriassa voisi olla.
13. Ota kolme valokuvaa, jotka voisivat olla päähenkilön kuvagalleriassa. Kirjoita kuviin kuvatekstit.
14. Kuvittele, että olet kirjan päähenkilö. Kirjoita lyhyt päiväkirjateksti.
15. Äänitä ääniviesti, jonka päähenkilö voisi lähettää jollekin kirjan sivuhenkilölle.
16. Kuka on kirjan pahis? Miksi henkilö on paha? Voiko hänen pahoja tekojaan puolustaa jotenkin?
17. Kuka kirjan sivuhenkilöistä aiheuttaa päähenkilölle eniten ongelmia? Perustele.
18. Kuka kirjan sivuhenkilöistä on epäluotettavin? Perustele.
Tapahtumapaikka ja -aika
19. Mikä on kirjan kiinnostavin tapahtumapaikka? Perustele.
20. Missä kirjan tapahtumapaikassa haluaisit käydä? Perustele.
21. Mihin kirjan tapahtumapaikkaan et missään nimessä haluaisi mennä? Perustele.
22. Keksi ja piirrä päähenkilön oma huone.
23. Keksi ja piirrä kartta jostakin kirjan tapahtumapaikasta.
24. Kuvittele, millainen jokin kirjan tapahtumapaikka on sadan vuoden päästä. Kerro, kirjoita tai piirrä.
25. Minkä tärkeän esineen tai asian löydät tapahtumapaikasta? Kerro, kirjoita tai piirrä, miten esine liittyy kirjan tapahtumiin.
Juoni
26. Millaisesta tilanteesta kirjan tapahtumat käynnistyvät?
27. Mikä on mielestäsi kirjan tärkein tapahtuma?
28. Mitä yllättävää tai jännittävää kirjassa tapahtuu?
29. Miten kirja päättyy?
30. Olitko tyytyväinen kirjan lopetukseen? Perustele.
31. Mitä haluaisit muuttaa kirjan juonessa? Perustele.
32. Valitse yksi kiinnostava tapahtuma. Piirrä siitä kuva.
33. Keksi ja piirrä sarjakuva, joka kertoo juonen tärkeimmät käänteet.
34. Keksi ja kirjoita, mitä yllättävää tai jännittävää päähenkilön elämässä tapahtuu seuraavaksi.
35. Keksi ja kirjoita uutinen jostain kirjan yllättävästä tai tärkeästä tapahtumasta.
36. Vaihda päähenkilö. Millainen tarina olisi, jos päähenkilö olisikin tonttu, lohikäärme tai kana? Kerro tai kirjoita uusi versio tarinasta.
Koko kirja
37. Mistä aiheesta kirja kertoo?
38. Kenelle suosittelet kirjaa? Perustele.
39. Mikä kirjassa oli kaikkein parasta? Miksi?
40. Tee kirjalle uusi kansikuva.
41. Keksi kirjasta viisi kysymystä. Vastaa kysymyksiin.
42. Tee kirjasta mainosjuliste.
43. Tee kirjasta kirjatraileri.
44. Kirjoita kirjasta kirja-arvostelu.
45. Äänitä kirjalle radiomainos, johon lisäät sopivia ääniefektejä ja musiikkia.
HARJOITTELE VUOROVAIKUTUSTAITOJA
Näin työskentelet ryhmässä:
• Työskentele ohjeiden mukaisesti.
• Keskity yhteiseen työskentelyyn.
• Edistä omalta osaltasi ryhmän toimintaa. Tee oma osuutesi hyvin.
• Tee yhteistyötä kaikkien kanssa.
• Ota muut huomioon.
• Kannusta muita ja luo hyvää yhteishenkeä.
• Ole valmis joustamaan ja tekemään kompromisseja.
Näin kuuntelet:
• Käänny kohti puhujaa ja katso häntä.
• Osoita ilmeillä ja eleillä, että kuuntelet.
Näin esiinnyt:
• Eläydy omaan rooliisi tai esitykseen.
• Puhu selkeästi ja ilmeikkäästi. Huolehdi, että yleisö kuulee äänesi.
• Hyödynnä ilmeitä ja eleitä, kun esiinnyt.
• Suuntaa itsesi kohti yleisöä tai kameraa. Älä seiso selin yleisöön.
Näin keskustelet:
• Liitä oma puheenvuorosi siihen, mitä edellinen puhuja sanoi.
• Kysy tarkentavia kysymyksiä.
• Perustele omat mielipiteesi.
• Huolehdi, että kaikki ryhmässä saavat puheenvuoron.
