Page 1

Opiskelupaikkaa mets채st채m채ss채 Lukiolaisraportti

Syksy 2019


Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella syys-lokakuussa 2019. Tutkimuksen kyselylinkki lähetettiin lukioiden opinto-ohjaajille, jotka välittivät sen eteenpäin opiskelijoille. Lisäksi kyselyä jaettiin studentum.fi:n sosiaalisen median kanavissa ja sähköpostimarkkinoinnissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luottamusvälillä ± 2 %-yksikköä.

3986

893

lukiolaista

abiturienttia

"Olenko ainoa, joka ei tiedä minne aikoo hakea lukion jälkeen?" "Minulla ei ole hajuakaan siitä, mitä menisin lukion jälkeen opiskelemaan." "On innostavaa, että pääsee opiskelemaan alaa, joka kiinnostaa itseäni!”


Sukupolvi Z – The Now Generation Kriittinen ja vaativa – “Haluan tiedon NYT!”

Tiedon selkeys ja saatavuus

Netti, some, älypuhelin

Some- ja diginatiivius Käyttäjäarvioinnit ja vaikuttajat päätösten tukena

Halu vaikuttaa ja suojella luontoa

Epävarmuus: uhkakuvat, ilmastonmuutos, terrorismi


Kyselyn vastaajat

69%

29%

10+39+29+18+3+1 15v.

16v.

17v. 18v.

19v.

19v.<

Mihin järjestykseen lukiolaiset asettavat eri arvot?

Onnellisuus

1

Terveys

Turvallisuus

Koulutus

Varallisuus

Ympäristö ja luonto

2

3

4

5

6


Kenen mielipiteet vaikuttavat lukiolaisiin? 2.

1. Omat vanhemmat

Yst채v채t

3.

5.

Opo

Somevaikuttajat

4. N: 3986

Pyysimme lukiolaisia laittamaan annetut vaihtoehdot t채rkeysj채rjestykseen. Opettajat


Tärkeimmät asiat opiskelupaikkaa valitessa

56+41+36+32+22+22

Ala ratkaisee

Kiinnostava opiskeluala

82%

Yli neljä viideosaa on sitä mieltä, että kaikkein tärkein asia on opiskeltava ala – sen on oltava kiinnostava.

Alalla on hyvä työllisyystilanne

Alalla on hyvät palkat

Paikkakunta

Oppilaitoksen maine

Kaverit

N: 3986

Mistä töitä? Vain 5% sanoo työllisyyden olevan tärkein vaikutin, mutta 43% sijoittaa sen toiseksi tärkeimmäksi.

Pyysimme lukiolaisia laittamaan annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen.


Mistä lukiolaiset hakevat ja saavat tietoa? 90%

ta al uu m n ai st a Jo st ia ed m a tti ilt in su Pr es m us ut ul ä :st Ko .fi a m st tu io en ad ud ir st ta a st io vis le ta Te sis uk su ai til fo In lta ta ui es siv ub tti uT ne Yo n e a st st ito ia ila ed pp m O a st ise al sia So ta us ol op nt pi O a ilt re ve Ka lta isi ta la es ku gl su oo ja G a ilt m em ta nh al Va aj ja oh ont pi O N: 3694

57%

38%

2%

90+75+73+70+62+57+41+38+24+19+14+9+8+1 62%

70%

73%

75%

41%

8%

9%

14%

19%

24%


Yksi lähde ei riitä

Henkilökohtainen opastus Opinto-ohjaaja on lukiolaisen tärkein tiedonlähde. Opon vastuu ja merkitys on suuri.

Valtaosa lukiolaisista etsii tietoa useammasta eri lähteestä.

Hakukone rulaa Hakukoneet, etenkin Google, hallitsevat lukiolaisten tiedonhakua.

Tietotulva! Koska tietoa kerätään useasta eri lähteestä, sitä myös saadaan paljon. Oikean ja selkeän tiedon löydettävyys korostuu.


Tärkeimmät tiedot opiskelupaikkaa etsiessä

N: 3740

89%

Koulutuksen sisältö

86%

Hakijavaatimukset

83%

Koulutuksen paikkakunta

80%

Työllistymiseen liittyvät tiedot

64%

Koulutuksen hinta

62%

Koulutuksen hakuaika

57%

Koulutuksen alkamisaika

51%

Hakemiseen liittyvä ohjeistus

29%

Oppilaitoksen yhteystiedot


Kuinka moni tietää, minne aikoo hakea? Vajaa neljäsosa lukiolaisista tietää, mihin aikoo hakea opiskelemaan lukion jälkeen. Melkein kaksi kolmasosaa ei tiedä, minne aikoo hakea.

Abiturienteista noin joka kolmas tietää, minne aikoo hakea. Silti yli 30 prosentilla valinta on vielä tekemättä.

23+38+1 29+31+391 38%

1% 23%

1%

39%

38%

N: 3694

29%

31%

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Ehkä

Ehkä

Muu

Muu

N: 839


Miten hyvin lukiolaiset tuntevat oppilaitokset? Abit tuntevat eri oppilaitokset keskimääräistä lukiolaista paremmin.

Yliopisto tunnetaan paremmin kuin ammattikorkeakoulu.

9593+9497+8791+6870+4362+4165+3236+2538+1726+1312 95%

97% 93% 94%

87%

Korkeakoulut ovat miltei kaikille tuttuja, samoin ammattikoulu.

91%

68% 70%

43%

Abit tuntevat kansanopiston vain hieman keskimääräistä lukiolaista paremmin.

65%

62%

41%

32%

Suurin ero on valmennuskurssien, avoimen yliopiston ja kesäyliopiston tuntemuksessa.

38%

36%

25%

26%

17%

13% 12%

Kaikki lukiolaiset Abit

o

st

pi

no

äe

öv Ty

o

st

o

o

st

ist

K AM

pi

op

an

in

o Av

ns

lio äy

s Ke

Ka

pi

o yli

lu ou

si

s ur

sk nu

en

n

oi

lm

Av

Va

io uk

ak ke

or

tik

at

m

o

st

sl ui

k Ai

Am

pi

lu ou

tik

at

m

io

Yl

Am

N: 3740

Avoin yliopisto tunnetaan selvästi avointa AMKia paremmin.


Missä oppilaitoksessa lukiolaiset voivat kuvitella opiskelevansa? Valtaosa lukiolaisista voi kuvitella opiskelevansa korkeakoulussa.

Kaikkein todennäköisimmin lukiolaiset suuntaavat yliopistoon.

89+72+4651+2233+2018+1521+109+812+34+2

Abeille valmennuskurssi on todennäköisempi vaihtoehto kuin keskimääräiselle lukiolaiselle.

89% 89%

Abit näkevät keskimääräistä lukiolaista paremmin myös muut oppilaitokset vaihtoehtoina, mutta suuntaavat kuitenkin todennäköisimmin korkeakouluun.

72% 72%

46%

51%

33%

22%

21%

15%

10% 9% 8% 12%

3% 4%

2% 2%

o

st

o

st

pi

no

äe

pi

o

st

o ki

no

slu

a ns

öv

uu

M

Ty

Ka

i ku Ai

lu

i

pi

ss

op

ur

sk

ou

pi

tik

at

nu

o yli

m

sä Ke

Am

en

lm

s

ito

la

lu ou

ak ke

n ne

ai

om lk

Va

U

or

tik

at

m

o st

pi

io

Am

Yl

N: 3740

20% 18%

Kaikki lukiolaiset Abit


Sukupuolierot

Naiset voivat kuvitella itsensä opiskelemassa eri oppilaitoksissa Naiset voivat kuvitella opiskelevansa monessa sellaisessa oppilaitoksessa, jossa miehet eivät. Tämä saattaa johtua siitä, että naispuoliset opiskelijat tuntevat vaihtoehdot paremmin.

Naisopiskelijat tuntevat vaihtoehdot miehiä paremmin Suurimmat erot ovat aikuislukion, avoimen yliopiston, avoimen AMK:n, kesäyliopiston ja valmennuskurssien tuntemuksessa.

Miesten katsantokanta eri vaihtoehtojen suhteen vaikuttaa olevan kapeampi. Suurimmat erot ovat kesäyliopiston, valmennuskurssin, ulkomaisen oppilaitoksen ja kansanopiston kohdalla.

Aikuislukio

73%

56%

Avoin yliopisto

45%

32%

Kesäyliopisto

18%

8%

Avoin AMK

21%

16%

Kansanopisto

9%

5%

Kesäyliopisto

27%

17%

Valmennuskurssi

26%

14%

Valmennuskurssi

49%

31%

Ulkomainen oppilaitos

52%

32%

N: 3740


Mitä mielessä, lukiolainen? "Avoimin mielin katson minne tuleva vie." "Odotan innolla, että pääsen opiskelemaan alaa josta olen aidosti kiinnostunut."

"Tuntuu, että valinta määrittelee paljon ja on äärimmäisen tärkeä. Ja mikäli yo-kirjoitukset menevät huonosti, ei pääsekään mihinkään opiskelemaan, käy kalpaten ja suunnitelmat menevät pieleen."

"Arvostetaanko minua yksilönä yhteiskunnassa lainkaan vai pitääkö minun vain kulkea normien ja ennalta määrättyjen polkujen mukaan tullakseni osaksi robottimaista suoritus yhteiskuntaamme." "Odotan innolla jatko-opintoihin jatkamista, mutta se myös hieman jännittää, sillä kouluun, johon haluan opiskelemaan, on todella vaihea päästä."


Kun tekee mieli nähdä maailmaa Naisopiskelijat ovat kiinnostuneempia vaihtoon lähtemisestä kuin miehet. Kun naisista neljäsosa aikoo lähteä vaihtoon, miehissä vastaava luku on vain 12 %.

Lukiolaisista viidesosa haluaa tai aikoo lähteä vaihtoon lukion tai myöhempien opintojen aikana. Lisäksi noin kolmannes sanoo ehkä haluavansa tai aikovansa lähteä vaihtoon jossain vaiheessa opintojaan. Reilu neljännes ei halua tai aio lähteä vaihtoon.

21+27+3220 20% 21%

32% 27%

N: 3694

Kyllä Ei Ehkä En tiedä vielä

Reilut puolet lukiolaisista suhtautuu positiivisesti ajatukseen vaihtoon lähtemisestä.

Kuitenkin vain reilut kuusi prosenttia abeista kertoo olleensa vaihdossa lukion aikana – vaihtoa suunnitellaan siis myöhempiin opintoihin.


Mielessä välivuosi? Puolet lukiolaisista aikoo jatkaa lukion jälkeen suoraan jatko-opintoihin.

49%

Vajaa kaksi kolmasosaa ei ole vielä varma, aikooko pitää välivuoden.

38%

Reilu kymmenesosa sanoo, että ei aio jatkaa suoraan lukion jälkeen jatkoopintoihin.

13%

Abeista vajaa puolet aikoo jatkaa lukion jälkeen suoraan jatko-opintoihin.

45%

Kolmannes ei ole varma välivuodesta.

32%

Miltei neljännes abeista kertoo aikovansa pitää välivuoden – tämä on huomattavasti enemmän, kuin lukiolaisten keskimääräinen tulos.

23%

N: 3694, abit 839

Miehistä miltei neljännes (23%) aikoo pitää välivuoden, naisista vain alle kymmenesosa (9%). Tämä selittyy pitkälti armeijalla.


Armeijan vaikutus välivuoteen Kaksi kolmasosaa aikoo jatkaa lukion jälkeen suoraan jatko-opintoihin.

63%

Neljäsosa ei ole vielä varma, aikooko pitää välivuoden.

26%

Viisi prosenttia lukiolaisista sanoo, että ei aio jatkaa suoraan lukion jälkeen jatkoopintoihin.

5%

Abeista kaksi kolmasosaa aikoo jatkaa lukion jälkeen suoraan jatko-opintoihin.

64%

Neljäsosa ei ole varma välivuodesta.

25%

Noin kymmenesosa abeista aikoo pitää välivuoden – tämä on enemmän, kuin lukiolaisten keskimääräinen tulos.

N: 3694, abit 839

11%

Näistä luvuista on laskettu pois ne vastaajat, jotka aikovat pitää välivuoden ja suorittaa sen aikana armeijan.


TOP 5 – Mitä aiot tehdä välivuoden aikana? 1. Töitä 74% 2. Valmistautua pääsykokeisiin 45%

"Aion urheilla tavoitteellisesti."

3. Matkustaa 41% 4. Mennä armeijaan* 38%

"Olla luova, toteuttaa itseä monin eri tavoin, tehdä asioita joista tykkään."

5. Opiskella 30%

"Tehdä vapaaehtoistyötä."

"Lähteä aupairiksi." "Tutkia tai etsiä tietoa."

*miehistä 80% N: 1871

"Hoitaa asevelvollisuuteni, en tiedä hoidanko armeijassa."


Lukiolaiset ja stressi Yli puolet lukiolaisista kokee, että opiskelupaikan valitseminen ja hakeminen aiheuttaa heille stressiä.

Ero nais- ja miespuolisten lukiolaisten välillä on suuri. Naiset kokevat huomattavasti enemmän stressiä opiskelupaikan valitsemisesta ja hakemisesta kuin miehet.

52+24+ 61+16+23 29+43+28 23%

24%

52%

16%

24%

N: 3694

28%

29%

61%

43%

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

En osaa sanoa

En osaa sanoa


Mikä lukiolaisia stressaa?

Valintakokeet

Työllistyminen

Ei mikään näistä

Sopivan opiskelupaikan löytäminen

Uusien ystävien saaminen

67+64+61+57+49+47+41+40+8+3 67%

64%

61%

Oman osaamisen riittäminen

49%

47%

Hakeminen

Raha-asiat

N: 3694

59%

41%

40%

8%

3%

Jokin muu asia

Uudelle paikkakunnalle muuttaminen


Lukiolaiset ja ilmastonmuutos

Yli 40 prosenttia lukiolaisista kokee ilmastoahdistusta.

19 prosenttia uskoo, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan heidän alanvalintaansa.

Melkein 80 prosenttia uskoo, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan jollakin tavalla tulevaisuuden työpaikkoihin. N: 3662

"Olen jo päättänyt etten halua saada omia lapsia ilmastonmuutoksen ja ylipopulaation takia." "Uskon, että meidän nuorten tulevaisuus keikkuu vaakalaudalla ilmaston takia." "Ilmastonmuutosta käytetään törkeästi tekosyynä poliittisessa pelaamisessa." "Ei sen pitäisi olla uskon kysymys. Ilmastonmuutos on yhtä varma fakta kuin fysiikan lait."


5 nostoa 1.

Tietoa etsitään monesta eri kanavasta. Sukupolvi Z vaatii selkeää tietoa, joka on helposti löydettävissä.

2.

Opiskelupaikan valinta ja hakeminen aiheuttavat naisille huomattavasti enemmän stressiä kuin miehille.

3.

Vaikka abit tuntevatkin eri oppilaitokset keskimääräistä lukiolaista paremmin, on oppilaitosten tuntemuksessa vielä petrattavaa.

4.

Lukiolaiset suuntaavat todennäköisimmin korkeakouluun, ja yliopistoon ammattikorkeakoulua todennäköisemmin.

5.

Kolmasosa abeista ei tiedä vielä viimeisen lukiovuoden syksynä, mihin aikoo hakea jatko-opintoihin.


Haluatko tiet채채 lis채채? Emma Niemi Communications Manager emma.niemi@studentum.fi 0400 606 170

Profile for EMG - Educations Media Group

Lukiolaisraportti 2019 - Opiskelupaikkaa metsästämässä  

Lukiolaisraportti 2019 - Opiskelupaikkaa metsästämässä