a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

Mainosliite

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Marraskuu 2019

TERVEYS 2020 Neurologiset sairaudet – hoidot kehittyneet merkittävästi viime vuosina

Palvelukartan avulla MS-potilaan on helpompaa löytää tarvitsemansa palvelut | s. 2

LIIKUNNASTA ILOA

MUISTISAIRAUDET

BeAlive Health Club kannustaa liikunnan tuomaan hyvään oloon asiakaslähtöisesti.

ovat yllättävän yleisiä. Varhainen diagnoosi ja sopiva lääkehoito ovat kaiken a ja o.

| s. 5

| s. 9

KUNTOUTUSTA ERITYISOSAAJILTA Pienyrittäjien verkosto tarjoaa yksilölliset terapiapalvelut.

| s. 13


MAINOSLIITE

2

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

MS-palvelukartta auttaa potilasta ja ammattilaista tuki- ja palveluviidakossa Kun kätilö ja kahden kouluikäisen lapsen äiti Heidi Hult sairastui kolme vuotta sitten MS-tautiin, hänen koko elämänsä muuttui. Sairaalasta tarjottiin hoitoa ja apuvälineitä, mutta uudet tukitarpeet hahmottuivat vasta arjessa kotiutumisen jälkeen. Tällaisia tilanteita varten Pirkanmaan Neuroyhdistys laati Merck Oy:n tuella MS-palvelukartan, jonka tavoitteena on lisätä myös alan ammattilaisten käsitystä MS-potilaan hoito- ja palvelupoluista. MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava neurologinen sairaus. Suomessa on noin 11 000 MS-potilasta. MS-taudin oireet johtuvat keskushermoston paikallisista tulehdusmuutoksista. Taudin näkyviä oireita ovat esim. lihasheikkous ja tasapainovaikeudet, näkymättömiä oireita esim. uupumus ja virtsarakon toimintahäiriöt. – Potilaiden oireet ja elämäntilanteet ovat yksilöllisiä, joten myös heidän palvelutarpeensa ovat erilaisia, neurologian erikoislääkäri, dosentti Marja-Liisa Sumelahti kertoo.

Heidin tauti iski yllättäen

Heidi Hultin MS-taudin ensioireet olivat poikkeuksellisen rajut. Yleensä taudin oireet ilmenevät vähitellen. – Menin yksi aamu pitkin seiniä, kun tasapaino katosi ja oikea puoli halvautui. Syyksi epäiltiin pikkuaivojen infarktia. Muutaman kuukauden kuluttua meni tuntoaisti kyljestä ja päässä alkoi viiltävä kipu. Magneettikuvauksissa löytyi plakkia aivoista ja selkäytimestä, hän kertaa sairautensa alkuaikoja. Hult joutui infarktiepäilyn myötä sairaslomalle. Kun diagnoosi lopulta varmistui, sairaala

tarjosi apuvälineiden ja lääkkeiden lisäksi MS-tietoillan. Se tuli kuitenkin liian pian: diagnoosista oli kulunut vain kaksi päivää eikä Hultin sekasortoinen mieli ottanut vielä vastaan tietoa sairaspäivärahoista ja eläkkeistä. Vasta työhön paluun yhteydessä työterveyslääkäri ohjasi hänet Kelan kuntoutukseen.

Sieltä sosiaaliohjaajat auttoivat häntä eteenpäin. Kuntoutuksen kokemuksista rohkaistuneena Hult hakeutui vertaistukitapaamisiin, mikä lisäsi tukiverkoston lisäksi tietoa sairaudesta.

”MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava neurologinen sairaus.”

Hult olisi toivonut sairastumisensa jälkeen tarkempaa tietoa varsinkin liikkumispalveluista ja taksin käytön korvattavuudesta. – Kun lähdin osastolta rollaattorilla kotiin, sieltä neuvottiin keräämään taksikuitteja niin kauan, että maksukatto tulee täy-

Kuljetuspalvelu tukee itsenäistä elämää

teen. Koska en tiennyt, että siihen olisi pitänyt saada lääkäriltä todistus ja kyydit olisi pitänyt tilata erillisestä numerosta, menivät fysioterapiakyydit aluksi omasta pussista. Vasta fysioterapeutti kertoi palvelubussista, joka vie kotiovelle ja auttaa rollaattorin kanssa. Henkilökohtaisen kuljetuspalvelun ansiosta Hult ei ole enää riippuvainen aviomiehestään, vaan voi lähteä lastensa kanssa jalkapallotreeneihin toiselle puolen kaupunkia. – Se, etten ole riippuvainen toisesta, on tärkeää identiteetilleni ja itsetunnolleni. Itsenäisyys on tärkeä osa parisuhdetta ja vanhemmuutta.


MAINOSLIITE

3

Terveys 2020

Pauliina Alppi kertoo, että palvelukartta on tarkoitettu kaikkien MS-potilaiden ja heidän läheistensä lisäksi sosiaali- ja terveydenalan ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään MS-potilaita.

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Heidi Hult antoi potilaan näkökulmaa Pirkanmaan Neuroyhdistyksen MS-palvelukarttaan. Hän toivoo, että kartasta on hyötyä sairastuneille ja alan ammattilaisille esimerkiksi silloin, kun tauti muuttuu toissijaisesti eteneväksi, jolloin taudinkulkua muuttava lääkitys lopetetaan. – Kun MS-tautia sairastava siirtyy perusterveydenhuollon asiakkaaksi, siellä työskentelevillä ei välttämättä ole tietoa kaikista MS-potilaalle kuuluvista palveluista. Yleensä tässä vaiheessa tauti on edennyt ja palvelutarve voi olla aiempaa suurempi, eli tarvitaan esimerkiksi avustaja- ja kuljetuspalveluja, hän huomauttaa. Palvelukartta ohjaa eteenpäin

Idea MS-tautia sairastavan palvelukartasta lähti siitä, kun Pir-

kanmaan Neuroyhdistyksen puheenjohtaja Pauliina Alppi istui järjestöedustajana sote-uudistusta käsittelevän ryhmän kokouksessa.

Heidi Hultin MS-tauti on rauhallisessa vaiheessa ja hän työskentelee kätilönä TAYSissa. Työnkuvaa on mukautettu sairauden mukaan ja kuljetuspalvelu auttaa työmatkoilla ja silloin, kun uupumus vie voimat.

”Palvelukartasta kaikki tiedot löytyvät yhdestä kuvasta.” – Kokouksen aikana kirjoittelin lautasliinaan, mitä eri palveluja MS-diagnoosin saaneet voivat sairauden eri vaiheissa

tarvita. Siihen tuli lopulta noin kuusikymmentä erilaista palvelua kymmenen eri tahon tuottamina, Alppi kertoo. – Kun idea eteni, ajatuksena oli myös, että palvelukartasta tiedot löytyvät kuten hissiyhtiö Koneen strategiasta – kaikki yhdestä kuvasta.

”Potilaiden oireet ja elämäntilanteet ovat yksilöllisiä, joten myös heidän palvelutarpeensa ovat erilaisia.” Pauliina Alppi kertoo, että yhteiskunnassamme palveluntuottajien järjestelmät eivät aina keskustele keskenään – Verottajalle, vakuutusyhtiöön ja Kelalle pitää kaikille tehdä eri hakemukset. Kun sairastava menee hakemaan lääkäriltä apua ja tukea arkeensa, hänen tulee osata selittää palveluntarpeensa ja lääkärin tiedostaa, mitä palveluita on tarjolla milläkin kriteereillä. Palvelukartan avulla heidän on helpompi löytää tarvittavat palvelut. Pirkanmaan neuroyhdistyksen hallitus ja lääkeyhtiö Merck

innostuivat Pauliinan ideasta, ja palvelukartta valmistui toukokuussa 2019. Palvelukartasta tehtiin myös parin minuutin esittelyvideo.

Mikä on MS-tauti? MS-tauti on etenevä neurologinen sairaus. Vastasairastunut kysyykin usein: miten ja kuinka nopeasti tämä minun tapauksessani etenee? Tähän kysymykseen kukaan ei osaa vastata. MS-tautiin liittyy monia ennakkoluuloja, mutta totuus ei aina ole dramaattinen. MS-tauti on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus. Tauti ei suoraan vaurioita muuta elimistöä. Immuunijärjestelmä puolustaa kehoa taudinaiheuttajilta ja syövältä. Osa MS-tautiin sairastuneen immuunijärjestelmästä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoa vastaan. MS-tauti kuuluu ns. autoimmuunisairauksiin. MS-taudin kanssa voi tulla toimeen. Tärkeintä on elää ja yrittää hyväksyä sairauden olemassaolo. Sairauttaan kukaan ei voi valita, mutta suhtautumisensa siihen voi. Sairastuneen on hyvä ottaa sairauden hoito, liikunta ja hyvät elämäntavat osaksi arkea alusta asti. Parhaassa tapauksessa MS ei ensivaiheen jälkeen juuri muistuta olemassaolostaan. MS-tauti on yksilöllinen ja monimuotoinen sairaus, siksi kaikkea tietoa sen oireista, etenemisestä tai hoidosta ei voi soveltaa kaikkiin tapauksiin. Oman sairauden hoitoa koskevissa kysymyksissä tulee kääntyä esimerkiksi hoitavan lääkärin tai MS-hoitajan puoleen. Lähde: Neuroliitto.fi

Palvelukartta on tulostettavissa osoitteesta neuropi.fi/palvelukartta


MAINOSLIITE

4

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Marraskuu 2019

SISÄLLYS MS-palvelukartta auttaa potilasta ja ammattilaista tuki- ja palveluviidakossa

2

Elämäntehtävänä liikunnan kipinän sytyttäminen

5

Arjen siipien vahvistaja

6

Turvallinen elämän eväiden antaja

7

Perhekuntoutuksesta apua arjen haasteisiin

7

Rannekesensori avuksi Parkinsonin oiretasapainoon

8

Lisää elämänlaatua epilepsiapotilaille

9

Häpeily hidastaa muistisairauksien hoitoa

9

Nyt syömään!

10

Itsenäinen liikkuminen tukee myös itsetuntoa

10

Hoivakoti Helena

10

Elämä ehjäksi eron jälkeen

11

Lisää hyviä elinvuosia myeloomapotilaille

12

Kroppa kuntoon pehmein keinoin

Terveys 2020 on Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu. Vastaava tuottaja: Terhi Backman AD / Ulkoasu: Jenni Hyttinen Toimittajat: Eila Lokka, Timo Mansikka-aho, Maija-Liisa Saksa, Mia Heiskanen, Nadia Paavola, Timo Sormunen Kannen kuva: Adobe Stock Painopaikka: Sanomapaino 2019 Editor Helsinki Oy | www.editori.fi Valtteri Rantalainen | p. 040 561 7703 tuotanto@editorhelsinki.fi

13

Verkosto varmistaa asiakaslähtöiset terapiapalvelut

13

Asumisen turvaratkaisuja liikuntarajoitteisille ja ikäihmisille

13

Ihon laserhoidot – jo 15 vuotta

14

RUOKAA KÄTEVÄSTI TOIMITETTUNA | s. 10 Menumat mahdollistaa laadukkaat ja monipuoliset ateriapalvelut perille asti.

Hammasimplanttihoidon erikoistarjous:

Korkealaatuinen hammasimplantti ja kruunu yhteishintaan 1350 €! Tarjous sisältää maksuttoman konsultaation ja alkututkimuksen, panoraamaröntgenin sekä hoitosuunnitelman. Varaa aika maksuttomaan konsultaatioon: Puhelimitse 0400 990 750 tai netissä www.medident.fi/varaa-aika

Kaunis hymy ei riipu iästä.

Hammasklinikka Medident Mariankatu 12, 00170 Helsinki www.medident.fi


MAINOSLIITE

5

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Elämäntehtävänä liikunnan kipinän sytyttäminen asiakkaita, mutta pikkuhiljaa sana alkoi kiiriä. Uskon, että salaisuuteni oli aito välittäminen asiakkaiden hyvinvoinnista.

Kuva: Nadi Hammouda / Meikki, Hiukset ja vaatteet: Ida Jokikunnas

Unelma kuntosalista toteutui

”Ehdottomasti parasta on elää mukana asiakkaiden onnistumisissa.”

Teksti: mia heiskanen

kärsi ja huomasin ettei vuorotyö sovi minulle lainkaan. Ihailen vuorotyön tekijöitä ja olen aina ihaillut isäni työmoraalia. Isäni on nyt eläkkeellä, mutta hän teki koko elämänsä vuorotyötä enkä koskaan kuullut hänen valittavan. Itselleni vuorotyön sopimattomuus vaikutti hyvinvointiin siten, että säännöllisestä liikunnasta tuli epäsäännöllistä. Käänteentekevä raskausaika

Kohtalo puuttui peliin ja Johanna tuli raskaaksi. – Jäätyäni pois töistä keskityin

huolehtimaan itsestäni liikkumalla ja rentoutumalla. Tulokset näkyivät nopeasti, vaikka kuntoilu ei ollutkaan hampaat irvessä vääntämistä. Kolme kuukautta tyttäreni syntymän jälkeen olin jo mallikuvauksissa. Kuvausten jälkeen sain kyselyitä, miten onnistuin palautumaan niin nopeasti raskauden jälkeen. Silloin ymmärsin, että minähän voisin auttaa ihmisiä. Niinpä Johanna aloitti kuntosalivalmennuskoulutuksen, joka käynnisti hänen työuransa liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin parissa. - Alkuun tein hartiavoimin töitä saadakseni

Elämän suurin oppimiskokemus

Johanna myöntää, että yrittäjyys on ollut antoisa, mutta myös Kuva: Nadi Hammouda / Meikki, Hiukset ja vaatteet: Ida Jokikunnas

Johanna Muhonen elää unelmaansa BeAlive Health Club -kuntosaliyrittäjänä. Vaikka personal trainerin rooli onkin muuttunut yrittäjyyteen, on sydämen asiana edelleen pysyvän liikkumisen kipinän sytyttäminen ihmisiin. – Ehdottomasti parasta on elää mukana asiakkaiden onnistumisissa. Johanna on 36-vuotias liikunta-alan ammattilainen, jonka kipinä urheiluun syttyi jo nuorena. – Olen ollut aina liikunnallinen ihminen ja kokeilin vuosien varrella lukuisia eri lajeja salibandysta, nyrkkeilyyn ja juoksuun. Kuntosaliharrastuksen aloitin lukiossa. Elämä kuljetti Johannan Yhdysvaltoihin, jossa hän kävi Junior Collegen ja kouluttui spinning-ohjaajaksi. – Siellä päätin, että haluan tehdä elämässäni jotain liikuntaan liittyvää. Lisäkouluttautuminen Yhdysvalloissa oli kallista, joten palasin kesäksi Suomeen pohtimaan seuraavia steppejä Yhdysvalloissa. Paluu Yhdysvaltoihin sai kuitenkin jäädä, kun Johanna tapasi Suomessa elämänsä rakkauden. Oli aika pohtia uudemman kerran, mitä seuraavaksi. Muutaman mutkan kautta Johanna päätyi lentoemännäksi. – Viihdyin työssä, mutta vuorotyön vuoksi liikunnallisuus

Pikakelaus Johannan uralla vie reilun parin vuoden taakse, jolloin hänen pt-asiakkaansa inspiroitui Johannan filosofiaan ohjata asiakkaita nauttimaan aidosti liikkumisesta ja sen aikaansaamasta hyvästä olosta. – Tavoitteeni on saada ihmiset rakastumaan liikunnan tuomaan tunteeseen pienin askelin, jolloin he useimmiten alkavat itse asettaa itselleen suurempia tavoitteita. Olen vaativa valmentaja, mutta myös ymmärtäväinen ja kannustava. Yhdessä silloisen asiakkaan ja nykyisen yhtiökumppanin kanssa he päätyivät ostamaan yhdessä kuntosalin, jossa Johanna häntä valmensi. – Ajatus pelotti, mutta päätin lähteä mukaan, koska koin, että yhtiökumppanini on ihminen, jolla on tietoa ja taitoa liiketoiminnan pyörittämisestä. Minä tunnen kuntosalimaailman ja osaan johtaa operatiivista puolta. Rakastin myös ajatusta, että voisin yhdessä tiimini kanssa auttaa isompaa joukkoa ihmisiä. Näin sai alkunsa BeAlive Health Club Helsingin Töölössä.

vaativa polku. – Eniten olen oppinut itsestäni. Olen määrätietoinen ja nöyrän kunnianhimoinen ihminen enkä helposti peräänny minulle tärkeistä periaatteista. Se on vahvuuteni ja ajoittain myös heikkouteni, sillä joskus on vaan tultava vastaan asioissa, jos haluaa pärjätä. Työskentelen hyvinvoinnin parissa, joten välillä on ollut kova paikka myöntää, että on väsynyt eikä sen ääneen sanominen ole heikkoutta. Ei ole myöskään ollut helppoa siirtyä tekijätasolta esimiesrooliin. Läsnä asiakkaiden onnistumisissa

Silti Johanna sanoo elävänsä unelmaa ja vaikka rooli onkin yrittäjyyden myötä muuttunut, saa hän edelleen parhaat kicksit asiakkaiden onnistumisista ja tarinoista. – BeAlive eroaa kuntosalina siinä, että haluamme tuntea asiakkaamme ja löytää kunkin elämäntilanteeseen ja tavoitteisiin parhaiten sopivan tavan tuoda hyvää oloa. Teemme kuntoilun helpoksi tarjoamalla asiakkaille viihtyisän ympäristön, ammattitaitoisen tiimin, ystävällisen palvelun, kosmetiikkatuotteet, pyyhkeet ja smoothiet. Emme halua olla kuntosali, jonka ihmiset unohtavat ostettuaan jäsenyyden, vaan pyrimme siihen, että he sitoutuvat meihin, aivan kuten me sitoudumme heihin. Olemme hyvinvointikeidas, joka tarjoaa asiakkaille kokonaisvaltaisesti kaikki hyvinvointipalvelut saman katon alla: kosmetologin, hieronnan, personal trainerin ja fysioterapian. Konseptimme toimii ja olemme oikealla reitillä, mutta parannettavaa riittää edelleen. Uutta on tulossa ja minulla on selkeä visio siitä, mihin haluan tiimini kanssa BeAliven kuljettaa, Johanna toteaa kunnianhimoisesti – mutta nöyrästi.

Haluatko päästä elämäsi kuntoon? Klikkaa itsesi osoitteeseen

www.bealive.fi BeAlive Health Club Töölönkatu 21, 00260 Helsinki info@bealive.fi Johanna Muhonen elää unelmaansa BeAlive Health Club -kuntosaliyrittäjänä.


MAINOSLIITE

6

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Kostamokoti sijaitsee Liperin Käsämässä, noin 30 kilometriä Joensuusta. Sitä ympäröivät upeat järvimaisemat ulkoilumaastoineen.

www.kostamokoti.fi www.honkalampi.fi

Arjen siipien vahvistaja Upeissa luonnonkauniissa järvimaisemissa lähellä Joensuuta on Kostamokoti, päihdekuntoutujien kodinomainen arjen siipien vahvistaja. Se tarjoaa asiakaslähtöistä ja yksilöllisyyden huomioivaa psykososiaalista päihdekuntoutusta aikuisille huume-, alkoholi- ja sekakäyttäjille, niin yksittäisille asiakkaille kuin pariskunnille ja lapsiperheille. Teksti: Maija-Liisa Saksa

Kostamokodilla on yli 20 vuoden kokemus päihteettömään elämään auttajana. – Teemme työtä, jotta palveluidemme käyttäjien elämästä tulee pykälä pykälältä aiempaa parempaa, sanoo liiketoimintapäällikkö Juha Kröger. Hän muistuttaa, että päihderiippuvuuden takana on useita tekijöitä. Kyseessä on neurobiologinen tila, joka vaikuttaa tunne-elämään sekä motivaatiojärjestelmään ja aiheuttaa psyykkisiä ja neurologisia vaikeuksia. Kostamokodissa päihdekuntoutuksessa sovelletaan kognitiivista menetelmää, jossa asiakkaan kanssa yhdessä tutkitaan hänen ajattelutapansa, tunteidensa ja käyttäytymisensä välisiä yhteyksiä. Tavoitteena on kehittää kykyä havainnoida omia ajatuksia, uskomuksia ja tulkintoja sekä niihin liittyviä vääristymiä. Asiakas oppii huomaamaan näiden vaikutuksen hyvinvointiin sekä oppii uusia tapoja ajatella ja hyväksyä omia kielteisiä tunteitaan ja reaktioitaan. Kuntoutuksen tukena käytetään mieliala- ja psyyken-

lääkkeitä sekä myös korvaushoitolääkkeitä. Korvaushoitoa toteutetaan STM:n asetusten mukaan. Yksilönä yhteisössä

Jokaiselle asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma ja hän saa omaohjaajan, jonka kanssa luottamuksellinen hoitosuhde

Asiakkaat tulevat Kostamokodille ympäri Suomen. – Monet meille tulleet asiakkaat yllättyvät kodinomaisuudestamme. Toki meillä on sääntömme, mutta pyrimme toimimaan hyvin kodinomaisesti ja tasa-arvoisesti. Henkilökuntamme kohtaa jokaisen asiak- Kostamokodissa jokainen asiakas kohdataan yksilönä ja hänelle suunnitellaan juuri hänen tarpeitkaan yksilönä yhteisössä tensa mukainen kuntoutusohjelma, korostavat Päivi Kölpienessä yhtei- hi, Reija Solonen ja Juha Kröger. sössämme ja paneudumme hänen asioihinsa laaja-alaisesti rakentuu. Sen perustana on aihoitaen paljon muitakin asioita to, avoin ja rehellinen asiakkaan kuin päihdekuntoutusta, kertoo kuntoutumista palveleva dialogi. Reija Solonen, perhekuntou- Ohjaajan tuella hoidetaan myös tuksen vastaava ohjaaja. käytännön asioita ja pidetään

yhteyttä viranomaisiin. Usein kuntoutukseen liittyy myös arjen taitojen opetteleminen: miten huolehditaan hygieniasta, kodin siisteydestä jne. Perhekuntoutuksessa voi olla kerralla kolme perhettä. Toivottavaa olisi, että päihdekuntoutukseen perhe tulisi jo raskausaikana. Leikki-ikäiset lapset voivat tulla mukaan vanhempiensa kanssa. Hoitojaksot perhekuntoutuksessa ovat yleensä pitkiä, puolesta vuodesta vuoteen. Tällä saadaan myös hyviä tuloksia. – Viime vuonna perhekuntoutuksessa olleista 80 prosenttia on edelleen päihteettömiä, iloitsee Solonen. – Yksilökuntoutuksessa meillä on paikkoja 13 henkilölle. Valitettavan usein kunnat myöntävät yksittäisille asiakkaille lyhyitä maksusitoumuksia, jopa vain kuukaudeksi. Siinä ajassa pystymme tarjoamaan vasta ensiaskeleita kohti päihteettömyyttä ja erittäin harva pystyy jättämään päihteet noin lyhyessä ajassa. Tilastoistamme näkee selvästi, että kuntoutuksen tulokset ovat suoraan verrannollisia hoitojakson pituuteen, korostaa päihdekun-

toutuksen ohjaaja Päivi Kölhi. Monipuolista osaamista

Kostamokodissa päihdekuntoutuksen tukena on 13 ammattitaitoista moniosaajaa terveyden- ja sosiaalihuollon sekä perhe- ja neuvolatoiminnan alalta. Psykiatrian erikoislääkäri käy Kostamokodilla joka viikko. Asiakkaat voivat myös kokeilla hyvinvointinsa tueksi lääkkeettömiä hoitomuotoja kuten Neurosonic matalataajuus värähtelytuolia, akupunktiota ja vyöhyketerapiaa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät myös ympäröivä upea luonto, useita kertoja viikossa lämpiävä rantasauna, säännölliset kuntosaliharjoittelumahdollisuudet sekä musiikkitila erilaisine soittimineen. Kostamokoti on osa Honka­ lampi-konsernia, jossa työsken­ telee yli 500 ammattilaista 22 paikkakunnalla. Honkalampi tarjoaa monialaisia palveluja mm. työllistymiseen, asumi­ seen, henkilökohtaisen apuun, terapiaan ja kuntoutukseen liittyen.


MAINOSLIITE

7

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Turvallinen elämän eväiden antaja Perhekoti Kasvun Ajassa Vehmersalmella tai lastenkoti Koivussa Sorsakoskella.

Lastenkoti Koivun nuoret liikkuvat paljon luonnossa retkeillen.

Tavoitteena normaali arki

Perhekodissa vietetään normaalia perhekeskeistä elämää, jossa äitinä ja isänä toimivat Sari Pölönen miehensä kanssa apunaan kolme täyspäiväistä kasvatusalan ammattilaista sekä ulkopuoliset terapiapalvelut. ”Luottamuksellinen suhde omaohjaajan kanssa on tärkeä.”

Teksti: Maija-Liisa Saksa

RHA

AT L A H

JA

I

T: EA

UL

N

PA

la tärkeää, että vanhemman ja lapsen suhde säilyy sijoituksesta huolimatta, korostaa Perhekoti Touhukallio Oy:n toimitusjohtaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio tarjoaa rauhallisen ja turvallisen kasvuympäristön yhteensä 14 sijoitetulle lapselle ja nuorelle

D

U

– Sijoitetut lapset ovat meillä kasvamassa ensisijaisesti omaan elämäänsä ja kartuttamassa taitoja, joilla pärjätä omassa kodissa ja aikuisuudessa. Vaikka me kiinnymme lapsiimme ja nuoriimme, ovat he kuitenkin ensisijaisesti sen perheen lapsia, josta he ovat tulleet. On todel-

JO

Tukea. Lepoa. Kohtaamisia.

Anna kullanarvoinen lahja, lahjoita Sylvalle. Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perhe tarvitsee tukea. Meidän tehtävämme on auttaa perheitä selviytymään. Tarvitsemme siihen apuasi. Lahjoita ja auta: > MobilePay-numero 87 215 tai

– Toimimme lasten ja heidän vanhempiensa lisävoimavarana. Puhummekin jaetusta vanhemmuudesta, sillä teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa ja he ovat mukana tekemässä kaikkia tärkeitä päätöksiä, korostaa Pölönen. Luonto ja eläimet ovat oleellinen osa Kasvun Ajan arkea. – Olemme Green Care -yhdistyksen jäsen ja kehitämme työtämme luonto- ja eläinavus-

teisena, sanoo Pölönen. Myös Koivu on hyvin kodinomainen yksikkö ja siellä lasten ja nuorten kasvun tukena taklaamassa koulunkäyntivaikeuksia tai käytöshäiriöitä on psykiatrinen sairaanhoitaja sekä neljä vähintään amk-tasoista sosiaali-ja terveysalan ammattilaista sekä lähihoitajia. Lisäksi käytetään ulkopuolisia terapiapalveluja. – Ratkomme Koivussa yhdessä nuorten kanssa heidän asioitaan: pohdimme ammatin hankkimista, vastuullista vapaa-ajan käyttöä ja miltä nuoren elämä näyttää itsenäistymisen jälkeen jne. Luottamuksellinen suhde omaohjaajan kanssa on tärkeää ja sitä syvennetään vähintään kerran kuukaudessa vietettävänä y-päivänä eli päivänä, jonka sisällön nuori päättää, kertoo Pölönen.

www.sylva.fi/joulu

”On todella tärkeää, että vanhemman ja lapsen suhde säilyy sijoituksesta huolimatta.” – Aina ei ymmärretä, kuinka vaarallisiin tilanteisiin itsensä voi saattaa täysikäinen kehitysvammainen, joka ei kaikilta taidoiltaan ole aikuisen tasolla, eikä sen vuoksi pysty huolehtimaan itsestään. Itsemääräämisoikeus voi helposti muuttua heitteillejätöksi.

Itsemääräämisoikeus on haastava kysymys

Perhekoti Touhukallion yksi yksikkö on viisipaikkainen kehitysvammaisten ryhmäkoti Pehtoori. Työskentely kehitys-

perhekuntoutuksesta apua arjen haasteisiin Tuleeko lapsellesi arjessa jumitilanteita tai onko tunteiden hallinta hänelle haastavaa? Onko hänelle aamu- tai iltatoimien aloittaminen vaikeaa tai kärsiikö hän aistien ylikuormittumisesta? Onko hänellä pulmia kaverisuhteissa tai koulunkäynnissä? Yksilöllisestä perhekuntoutuksesta voi olla apua, jos lapsellasi on jokin sairaus tai vamma ja tarvitsette apua arjen haasteisiin. Perhekuntoutusta voi hakea lapselle harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Kuntoutus on Kelan korvaamaa ja siihen voi osallistua koko perhe. Lapsi tarvitsee perhekuntoutukseen hoitavan lääkärin suosituksen. Suosituksen voi saada julkisen tai yksityisen terveydenhuollon kautta. Kuntoutushakemuksen voi täyttää ja lähettää sähköisesti Kelan sivuilta. Kela tekee kuntoutuksesta päätöksen ja ilmoittaa siitä kirjallisesti.

Ota yhteyttä, haluamme auttaa!

www.lastenkuntoutus.fi Soita ja kysy lisää kuntoutusihteeriltämme p. 02 2777 444! Tervetuloa Paimioon!

www.sylva.fi/lahjoitus > Tutustu yritysten joulukeräykseen:

vammaisten kanssa on saanut Pölösen pohtimaan itsemääräämisoikeuden riskejä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Alvar Aallon tie 275 21540 Preitilä

www.touhukallio.fi


MAINOSLIITE

8

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Rannekesensori avuksi Parkinsonin oiretasapainoon Parkinson-lääkkeiden annostelun määrittäminen saattaa olla hankalaa tilanvaihteluiden vuoksi. Teksti: Kaisa Mäntyranta Kuvat: Global Kinetics Corporation ja oma arkisto

– Parkinson on maamme toiseksi yleisin neurologinen rappeumasairaus Alzheimerin jälkeen, ja sitä sairastaa 15 000 suomalaista. Sen pääoireina on liikkeiden hitaus, lihasjäykkyys ja vapina, kertoo neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans. – Tautiin ei tunneta parannuskeinoja, mutta lääkkeillä oireita voidaan lievittää. – Lääkehoidossa voi kehittyä tilanvaihteluita, jolloin seuraa ali- tai ylilääkitysoireita. Ylilääkitysoireina voi esiintyä pakkoliikkeitä. Tilanvaihtelut heikentävät elämänlaatua ja asettavat

Filip Scheperjans LT, neurologian erikoislääkäri

suuria haasteita lääkeannostelulle. Parkinsonranneke mittaa ja tulkitsee oireet tarkasti

Scheperjansin mukaan Parkinsonrannekkeella oireiden vaikeusaste ja vaihtelut mitataan, jolloin lääkitystä voidaan arvioida ja säätää erittäin tarkasti aikaisempaan tilanteeseen nähden. – Joskus potilaan on vaikea antaa lääkärille selkeää kuvaa oirevaihteluista, mutta rannekkeella ei ole tätä ongelmaa: se mittaa oireet objektiivisesti ja välittää niistä tarkat, numeraaliset tiedot. Joskus taas on vaikea erottaa ylilääkitysoireet alilääkitysoireista, jolloin tuloksena voi olla epäasianmukainen hoito. Ranneke kykenee erottamaan nämä eri oiretyypit toisistaan. Se vastaa merkittävään hoidolliseen ongelmaan. Parkinsonranneke lähetetään lainaksi kotiin, ja se mittaa kuuden vuorokauden ajan raajan liikkeet. Kahden minuutin välein tiedot muutetaan numeraa-

lisiksi arvoiksi, joista saadaan raportti ja neurologin lausunto. Niiden perusteella lääkäri määrittelee uudelleen lääkityksen ottoajat ja -määrät. Parkinsonranneke on jo

käytössä useassa keskussairaalassa. Yksityispotilaat itse tai hoitava lääkäri voivat myös tilata tutkimuksen osoitteesta parkinsonranneke.fi. Kyseessä on lääkintälaite, ja tu-

loksista on aina keskusteltava lääkärin kanssa. Tutkimuksesta saa KELA-korvausta lääkärin täyttämällä lomakkeella (tutkimuskoodi ”AX002”). Hinta korvauksen jälkeen on 319 euroa.

Kaunialassa me autamme sinua! Kaunialassa on tarjolla runsaasti palveluja kaikille – tule tutustumaan ja ihastumaan! Kaunialan sairaalassa: • monipuoliset kuntoutuspalvelut • kuntosali • lämmin uima-allas • pitkäaikaishoito ja hoiva • tehostettu asumispalvelu • monipuolinen virkistystoiminta

KotiKauniala tuo palvelut kotiisi: • kotihoiva ja kotisairaanhoito

Jatkuvasti kehittyvä toiminta, sitoutunut henkilökunta ja kaunis puistomiljöö – niistä syntyy ainutlaatuinen Kaunialan henki. Vuokraamme myös kokous- ja allastiloja sekä liikuntasalia. Voit tulla meille myös lounaalle tai virkistäytymään kahvilaamme.

Ota yhteyttä! Puh. 09-505 921 kaunialansairaala@kauniala.fi Kaunialan Sairaala, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen • www.kauniala.fi Kaunialan vapaaehtoistoiminnasta saat tietoa myös Facebookista.

• kuntoutus • lääkäripalvelut • fysio- ja toimintaterapia • jalkojenhoito • kodinhoito • ulkoilu- ja asiointiapu • kotisairaala • varaa maksuton kartoituskäynti

Nyt myös asumispalvelut rintamaveteraaneille sekä kotihoito ja kotisairaala kaikille asiakasryhmille! Kysy myös omaishoidon vapaanaikaisista palveluistamme!


MAINOSLIITE

9

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Lisää elämänlaatua epilepsiapotilaille Epilepsian kehittyneet hoitomenetelmät ovat parantaneet Suomessa jo satojen ihmisten jokapäiväistä elämää. Neurostimulaatiohoidot vaikuttavat keskushermostoon lyhentäen ja lieventäen epilepsiakohtauksia kahdella kolmasosalla niistä potilaista, joilla sairauskohtauksia ei ole pystytty lääkkeillä vähentämään. Teksti: Maija-Liisa Saksa

Epilepsiaa sairastaa maassamme noin 50 000 henkilöä, joista noin kolmasosa on vaikeahoitoisia eli kohtauksia ei saada poistettua lääkityksellä. – Tällöin pitäisi mahdollisimman pian arvioida muiden kuin lääkehoitojen mahdollisuus. Hoitotulokset ovat sitä parempia, mitä aiemmin neurostimulaatiohoito päästään aloittamaan, korostaa neurologian professori Jukka Peltola Tampereen Yliopistosta. Vaikeahoitoiset potilaat ovat voineet turvautua leikkaushoitoon, jossa aivoista poistetaan kohtauksia aiheuttava alue. Koska tämä ei aina ole mahdollista, on jo parinkymmenen vuoden ajan heidän elämälaatuaan parannettu stimuloimalla keskushermostoa sähköimpulssein. Vagushermon stimulaatio (VNS) on Käypä hoito -suositusten mukainen menetelmä. Sitä kehitetään jatkuvasti ja nyt VNS voidaan ohjelmoida an-

tamaan impulsseja eri tavoin eri vuorokaudenaikoina. Näin voidaan vähentää mahdollisia sivuvaikutuksia, esim. äänen käheyttä. ”Hoitotulokset ovat sitä parempia, mitä aiemmin neurostimulaatiohoito päästään aloittamaan.”

VNS-hoidossa rintaan ihon alle asennetaan generaattori. Se lähettää impulsseja kaulan vagushermoon asennettuihin elektrodeihin, josta ne välittyvät vagushermoa pitkin epilepsiakohtauksia aiheuttavalle aivoalueelle. Generaattoria ohjataan esim. tabletilla.

– Hoitotuloksia on parantanut merkittävästi myös Autostimulaatio-ominaisuus, jossa järjestelmä reagoi epilepsiakohtauksiin liittyvään sydämen sykkeen muutokseen. Yli puolella potilaistamme kohtaustilanne parani yli 50 prosenttia ja samanlaisia tuloksia on saatu myös kansainvälisesti. Toki on syytä muistaa, että tämäkään hoito ei poista kohtauksia kokonaan eikä tehoa kaikille, toteaa Peltola.

– Sen lisäksi, että VNS lieventää kohtauksia, se vaikuttaa myös aivojen toiminnanohjaukseen parantaen potilaan toimintakykyä. VNS tasapainottaa myös serotoniinin tuotantoa vähentäen usein masennusta. Kyseessä on siis kokonaisvaltainen hoitomenetelmä ilman lääkkeiden sivuvaikutuksia. Menetelmä ei kuitenkaan korvaa lääkkeitä, mutta niiden käyttöä voidaan vähentää, muistuttaa Peltola. Tällä vuosikymmenellä on kehitetty myös DBS- eli syväaivomenetelmä, jossa elektrodit asennetaan aivojen syviin osiin ja ne stimuloivat aivoja suoraan. Sitä käyttää Suomessa 3040 henkilöä. VNS:llä hoidetaan Suomessa tällä hetkellä noin 400 potilasta ja maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia. DBS -leikkaushoitoja tehdään Tampereen, Helsingin ja Kuopion yliopistosairaaloissa, VNS -hoitoja kaikissa yliopistosairaaloissa.

Häpeily hidastaa muistisairauksien hoitoa Muistisairaudet yleistyvät iän myötä, mutta voivat osua kohdalle myös aikaisemmin. Häpeilyn ja peittelyn sijaan sen oireet kannattaa ottaa vakavasti, sillä varhainen hoito on aina parasta lääkettä. tyvinä vaivoina. Puoliso, lapset ja läheiset voivat toki havaita läheisen käytöksessä jotain poikkeavaa, mutta eivät osaa tai tohdi ottaa niitä suoraan puheeksi. Varhainen diagnoosi ja sopiva lääkehoito ovat kuitenkin myös muistisairauksissa kaiken a ja o, Ronkainen painottaa. Kynnykset mahdollisimman matalalle

Teksti: timo sormunen

Muistisairaudet mielletään pitkälti ikäihmisten vaivoiksi, mutta tilastojen mukaan noin 7000 työikäisellä suomalaisella on jonkinasteinen muistisairaus. Kokonaismäärän arvioidaan olevan lähes 200 000. Muistiliiton asiantuntijan Outi Ronkaisen mukaan se voi olla tätäkin suurempi, sillä muistisairauksiin liittyy edelleen häpeän tunnetta ja peittelyä. – Esimerkiksi syövästä, sydänvaivoista tai diabeteksestä osa-

taan tänä päivänä puhua jo täysin luontevasti. Muistisairaudet ovat sen sijaan edelleen tabu sekä niitä sairastaville että heidän läheisilleen, Ronkainen toteaa. Usein oireita vähätellään tai ne kiistetään kokonaan, mikä samalla hidastaa hoitoon ja palvelujen piiriin hakeutumista. Taustalla on myös pelkoa diagnoosin tuloksista. – Iäkkäämmän henkilön kohdalla muistihäiriöitä pidetään normaaleina ikääntymiseen liit-

Muistiliitto onkin aloittanut Minun valintani-hankkeen, jonka keskiössä ovat muistisairaan omat tarpeet ja mielipiteet. Tavoitteena on auttaa muistisairasta ja hänen läheisiään räätälöimään elämäntilanteeseen sopivat hoidot ja tarvittavat tukipalvelut. – Sote-palvelut ovat toisinaan hankalaselkoisia, joten pyrimme lisäämään ihmisten tietoisuutta. Lisäksi niissä on huomattavia paikkakuntakohtaisia eroja, Ronkainen toteaa. Milloin kellojen pitäisi sitten soida? Milloin on syytä epäillä, että itsellä tai läheisellä on alka-

vaan muistisairauteen liittyviä oireita? ”Jos kesken kaiken jää pohtimaan, mitä pitää tehdä seuraavaksi tai mitä on juuri tekemässä, on syytä varata aika muistitestiin.” Ronkaisen mukaan ne liittyvät

useimmiten arkirutiineihin, jotka eivät ota enää sujuakseen tai jäävät tämän tästä kesken. – Jos kesken kaiken jää pohtimaan, mitä pitää tehdä seuraavaksi tai mitä on juuri tekemässä, on syytä varata aika muistitestiin. Peittelyn sijaan asia pitää ottaa avoimesti puheeksi. Muistitestin pitäisi tulevina vuosina olla yhtä arkinen asia kuin verenpaineen mittaus, Ronkainen painottaa.

asiantuntija neuvoo ja ohjaa

09-8766 550 (0,08 €/min + pvm)

Muistineuvo palvelee maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 12–17 Minneslinjen betjänar på svenska tisdagar kl. 14–17

Muistineuvoon voi soittaa ja kysyä mitä tahansa muistiin liittyvää asiaa. Puheluihin vastaavat alan ammattilaiset.

wwww.muistiliitto.fi


MAINOSLIITE

10

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Nyt syömään! Kunnon ateria on syytä nauttia joka päivä, kaikissa elämän vaiheissa. Se auttaa pitämään kehon ja mielen kunnossa, kansantalouden tuottavana sekä terveydenhoidon kulut kurissa.

merkityksestä kiihtyy. – Ateriakuljetukset kotiin ovat olleet pääasiassa kunnallisten hoivapalvelujen käyttämä toimintamalli, kertoo Menumat Oy:n myyntijohtaja Jaana Korkeila-Långsjö. Yleisen elämänrytmin kiihty– Nyt myös yksityisellä sekminen, työaikojen muuttumi- torilla on havahduttu perille nen epäsäännöllisemmiksi sekä toimitettujen, laadukkaiden valväestön ikääntyminen ovat esi- misaterioiden hyötyihin. merkkejä megatrendeistä, jotka Korkeila-Långsjö viittaa toiovat omalta osaltaan myötävai- saalta yritysmaailmaan, jossa kuttaneet ruokailun epäsään- työnteko kulkee yhä useamnöllisyyteen. Samaan aikaan malla toimialalla perinteiseskeskustelu perheen yhteisten tä virka-aikamallista poispäin. ruokailuaikojen tarpeellisuu- Työntekijöiden ruokahuollon desta ja aterioinnin sosiaalisesta järjestäminen on yksi merkittävistä kilpailutekijöistä, niin työn tuottavuuden kuin työvoiman houkuttelemisenkin näkökulmasta. Toisaalta yhä useampi yksityishenkilö ja perhe on havahtunut helposti valmistettavan ja aina saatavilla olevan aterian tuomiin etuiJaana Korkeila-Långsjö, Kenneth Selén sekä Mehin. Aikaa säästyy numatin foliopakkauksista tehty taideteos.

harrastuksiin ja kodista huolehtimiseen, ja yhteiset ateriahetket pystytään varmistamaan myös keskellä kiivaimpia ruuhkavuosia. Menumat tuottaa niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille ateriapalveluja, jotka mahdollistavat kunnollisen aterian kaikissa elämän vaiheissa. – Me tarjoamme yhteiskunnalle palvelutuotteen, johon ihmisellä itsellään on itsemääräämisoikeus, toteaa toimitusjohtaja Kenneth Selén. – Toimitusketjumme varmistaa, että ruoka on aina tuoretta, ja sen lämmitys helppoa. Kyse ei ole yksittäisten aterioiden päivittäisestä kuljettamisesta koteihin ja työpaikoille, sen mukaan mitä keskuskeittiö minäkin päivänä sattuu valmistamaan. Menumatin asiakas saa halutessaan käyttöönsä kätevän palvelulaitteen, jossa 18 ateriaa säilyy pakastettuina. – Palvelulaitteessa on kiertoilmauuni, joka tietää, kuinka kauan eri aterioita on lämmitettävä. Näin se sopii ikäihmisille erittäin hyvin, Jaana Korkeila-

Itsenäinen liikkuminen tukee myös itsetuntoa Teksti: Nadia Paavola

Nelisen vuotta sitten Marita von Hertzen huomasi, että moni ei halua turvautua arjessaan apuvälineisiin, vaikka ne parantaisivat elämänlaatua. Yhtenä syynä apuvälineiden ankea ulkomuoto. – Halusin tuoda ihmisille sellaisia tuotteita, jotka näyttävät hyvältä ja ovat kuitenkin laadukkaita ja edistyksellisiä, hän sanoo. Syntyi Ikiliike, apuvälineisiin ja tilaviin kenkiin erikoistunut liike, joka palvelee sekä kivijalkakauppana Helsingissä että verkkomyymälänä. Ikiliikkeen valikoimiin on alusta saakka kuulunut tuotteita, joita muualta ei saa. Myynnissä on esimerkiksi useita erilaisia rollaattoreita, jotka ottavat huomioon

käyttäjiensä erilaiset elämäntilanteet. – Rollaattorin ja pyörätuolin yhdistelmä helpottaa matkustamista, kun mukaan tarvitsee ottaa vain yksi väline. Moni väsyy nopeasti, jolloin istuinosa tarjoaa levähdyspaikan. Shopping-rollaattori on helposti muunneltava, kolmipyöräinen malli puolestaan todella kevyt. Kun apuna on oikeanlainen rollaattori, itsenäinen liikkuminen on mahdollista pitkään. Samalla sosiaalinen elämä pysyy vilkkaana, mikä edistää myös mielenterveyttä. Palveluihin kuuluu myös kenkien sovituspalvelu pääkaupunkiseudulla, eli tarvittaessa Marita tulee asiakkaan kotiin ja yhdessä etsitään sopivat kengät.

www.ikiliike.com

FreeStyle-rollaattori

Rollz Flex shopping-rollaattori

menumat.fi

Långsjö sanoo. – Palvelumme mahdollistaa omien mieliruokien nauttimisen, oman aikataulun ja elämänrytmin mukaisesti.

Asiakas voi itse valita laitteeseen ateriat yli 70 vaihtoehdon listalta. Täydennykset tehdään kahden viikon välein. Näin Menumatin palvelumalli on myös huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin jokapäiväiset yhden aterian toimitukset. Kenneth Selén korostaa, että olennaisinta on kuitenkin se, että kotona ja työpaikoilla on aina saatavilla kunnon ruokaa. – Annoksemme ovat reilun kokoisia, ja valmistuksessa menemme maku edellä. Proteiinit ja muut ravintosisällöt on suunniteltu tarkasti, niin että jokainen ateria maistuu hyvältä ja auttaa jaksamaan.

Menumat-palvelulaite

Teksti: timo MANSIKKA-AHO

Hoivakoti Helena Venäläisen ortodoksiperinteen säilyttämiseen erikoistunut, voittoa tavoittelematon asumispalveluyksikkö, joka on tarkoitettu ikäihmisille. Tarjoamme ympärivuorokautista palveluasumista runsaasti hoivaa ja apua tarvitseville fyysisesti huonokuntoisille ja/tai muistisairaille ikäihmisille. Lisäksi Hoivakoti Helena vuokraa suoraan asiakkaille asumispalvelupaikkoja. Päärakennus sivurakennuksineen ja pihoineen muodostavat ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden

parin kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Käytettävissä yhteiset viihtyisät sisätilat sekä viihtyisä aidattu piha. Tervetuloa Helenan hoivakotiin! Hoivakoti Helena Hämeentie 55, 00580 Helsinki www.helenakoti.fi Johtaja Raija Karhu Puh. 040 024 4987 raija.karhu@helenakoti.fi www.facebook.com/helena.hoivakoti


MAINOSLIITE

11

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Elämä ehjäksi

Ero tuo häpeän tunnetta

ERON

Nyt jo eläkeiässä olevalle sukupolvelle eroaminen ja siitä kertominen voi olla hyvinkin vaikeaa. Avioero tai leskeys voi olla kova isku myös taloudellisesti.

jälkeen

”Surun ja pettymyksen keskellä pitäisi silti järjestellä ja suunnitella omaa elämää eteenpäin.”

Teksti: timo sormunen

Ero puolisosta jättää elämään vaikeasti paikattavan aukon etenkin vuosikymmeniä kestäneen parisuhteen jälkeen. Eläkeliiton sopeutumisvalmennuskursseilla tapaa kohtaloto”Välillä virtaavat kyyneleet, mutta enemmän kuuluu naurua. Monet pitävät toisiinsa yhteyttä myös kurssien jälkeen.” vereita ja saa elämäänsä uusia eväitä alan ammattilaisilta. Erityisen kivuliasta eroaminen on myöhemmällä keskiiällä tai jo eläkkeellä oltaessa. Surun ja pettymyksen keskellä pitäisi silti järjestellä ja suunnitella omaa elämää eteenpäin.

Se on monille tässä tilanteessa liki ylivoimaista. Edellä kuvatut tilanteet ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi myös Eläkeliiton suunnittelijalle Anu Korhoselle. Hän on kuullut vastaavia tarinoita Erosta eheäksi- ja Yhtäkkiä yksin-kursseilla, joita Eläkeliitto järjestää yli 50-vuotiaille eronneille ja leskille. – Omassa elämässä on voinut tapahtua sitä ennen jo paljon muutakin. Lapset ovat aikuistuneet ja muuttaneet pois kotoa. Jos on jääty jo eläkkeelle, niin päivissä ei ole enää entiseen tapaan ohjelmaa eikä tuttua työyhteisöä. Toinen puolisoista saattaa kokea, ettei pariskunnalla ole enää juuri mitään yhteistä. Silti ero voi tulla kumppanille täytenä yllätyksenä, Korhonen kertoo.

Avioero tai puolison kuolema on yksi elämän kovimmista kriiseistä. Surun ja pettymyksen keskellä pitäisi silti järjestellä ja suunnitella omaa elämää eteenpäin. Se on monille tässä tilanteessa liki ylivoimaista.

Erosta eheäksi® -kurssit vuonna 2020: 24.–28.3.2020 Lehmiranta, Salo 11.–15.5.2020 Backbyn Kartano, Espoo 28.9.–2.10.2020 Anttolanhovi, Mikkeli www.elakeliitto.fi /sopeutumisvalmennus

– Eroamiseen liittyy vanhemmalla iällä edelleen häpeää. Myös luonteva yhteydenpito entisen puolison sukulaisiin ja tuttaviin voi tuntua vaikealta, vaikka taustalla on usein vuosikymmeniä kestäneitä ystävyyssuhteita, Korhonen toteaa. Eläkeliiton kursseilla avataan myös näitä solmuja, mutta samalla kudotaan uusiakin verkostoja. – Välillä virtaavat kyyneleet, mutta enemmän kuuluu naurua eli eivät nämä mitään surukursseja ole Monet pitävät toisiinsa yhteyttä myös kurssien jälkeen, Korhonen lisää.

Yhtäkkiä yksin® -kurssit LESKILLE vuonna 2020: 14.–18.4.2020 Peurunka, Laukaa, 1.–5.6.2020 Lapland Hotel, Tampere 18.–22.8 2020 Lehmiranta, Salo, 26.–30.10.2020 Sokos Hotel Eden, Oulu


MAINOSLIITE

12

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Lisää hyviä elinvuosia myeloomapotilaille Myelooman eli plasmasolusyövän hoidot ovat kehittyneet erityisesti tällä vuosikymmenellä voimakkaasti. Teksti: Maija-Liisa Saksa

Perinteisten raskaiden sytostaattien eli solunsalpaajien sijaan käytetään enemmän biologisesti ja immunologisesti vaikuttavia lääkkeitä, joiden sivuvaikutukset ovat erilaisia, mutta huomattavasti vähäisempiä kuin sytostaattien. Uudet hoidot lisäävät potilaiden elinvuosia ja solunsalpaajia kevyempinä hoitomuotoina parantavat elämisen laatua.

”Myelooman hoito on aina hyvin yksilöllistä ja räätälöityä.”

– Olemme ottamassa kiinni muita Pohjoismaita myelooman hoidossa. Uudet lääkkeet ovat vähentäneet hoidoista johtuvia haittoja mm. pahoinvointia, ripulia ja hiusten lähtöä. Lääkkeistä osa pystytään antamaan suun kautta, jolloin sairaalajaksot ja myös polikliiniset hoitokäynnit vähentyvät Potilailla on parempi mahdollisuus viettää hyvää elämää, kertoo LT, hematologi Raija Silvennoinen. Hänen väitöskirjansa käsitteli myelooman hoitoa. Myelooma on krooninen verisairaus, joka uusii valtaosalla niistäkin potilaista, jotka ovat saaneet hoidosta täydellisen hoi-

tovasteen. Nykyhoidot ovat potilaan kannalta aiempaa helpompia, mutta potilasta seurataan säännöllisesti hoitotauonkin aikana. Tablettihoitojen aikana yleensä riittää yksi hoitokontakti kuukaudessa. Myelooman hoito on aina hyvin yksilöllistä ja räätälöityä ja siinä huomioidaan potilaan ikä sekä muut sairaudet. – Kaikille potilaille annetaan ensilinjassa aina paras mahdollinen hoito, jossa otetaan huomioon potilaan sietokyky. Hyväkuntoisille, alle 70-75 -vuotiaille, annetaan alkuhoidon jälkeen omien kantasolujen tuella suuriannoksinen solunsalpaajahoito, jonka toipumisvaiheessa potilas joutuu vielä ohimenevästi kohtaamaan solunsalpaajien haitat, kuten ripulin ja hiustenlähdön. Syövän uusiutumisen jälkeen hoidot räätälöidään entistä tarkemmin, sillä tällöin tiedetään jo aiempien hoitojen hyöty ja haitat. Käytettävissä on erilaisia lääkeyhdistelmiä, joista keskustellaan potilaan kanssa ja otetaan huomioon myös potilaan omat toiveet, selvittää Silvennoinen.

kivuliaita luustopesäkkeitä. Näistä ei käytetä nimitystä etäpesäkkeet vaan ne kuuluvat myelooman luonteeseen. – Tekemiini myelooman kliinisiin lääketutkimuksiin liittyy myös elämänlaatukysely. Niistä on selkeästi käynyt ilmi, että suurin elämisen laatuun vaikuttava tekijä on kipu. Kun potilas saa hyvää hoitoa, jonka aikana

voi säännöllisesti tavata oman lääkärinsä eivätkä kivut ole dramaattisia, pysyy elämänlaatu hyvänä. Syöpäpotilaita ei pidä syyllistää opioidien käytöstä. Jos potilas ei uskalla käyttää kipulääkkeitä riittävästi, näkyy se hyvin selkeästi elämänlaadussa, ja voi vaikuttaa hoidon kulkuun, sanoo Silvennoinen.

Myelooma eli plasmasolusyöpä • Harvinainen, parantumaton luuytimen plasmasolujen syöpä • Todetaan keskimäärin 70 vuoden iässä, ei esiinny lapsilla • Verisairaus, jossa luuytimen normaali toiminta ja verenmuodostus alkavat häiriintyä • Myeloomaa sairastaa noin 1500 henkilöä Suomessa • Uusia diagnooseja noin 380 vuosittain, esiintyvyys Suomessa länsimaiden keskitasoa

Myeloomapotilaiden pitäisi muistaa, että elämässä on paljon muutakin kuin sairaus. Kun elämää sairauden ulkopuolella on mahdollisimman paljon, tukee se hyvää lääkehoitoa ja antaa hyviä elinvuosia lisää, vakuuttaa Raija Silvennoinen.

Oikea kipulääkitys tärkeää

Myelooma on luuydintauti, ja luuydintä on lähes kaikissa luissa. Siellä missä myeloomasoluja on valtaosa, voi muodostua

Tietoa ja kokemuksia myeloomasta Monipuolinen tietopaketti multippelin myelooman ominaispiirteistä, hoidosta ja vertaistuesta. Lisäksi potilastarinoita ja asiantuntijan vastauksia potilaiden kysymyksiin – tutustu uuteen sisältöön! 9/2019, FI/ONC/0919/0032

minajamyelooma.fi


MAINOSLIITE

13

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Kroppa kuntoon pehmein keinoin Teksti: EILA LOKKA

Kalevalaisella jäsenkorjauksella hoidetaan kehon tukirakenteiden virheasennoista aiheutuvia tuki- ja liikuntaelinongelmien kipuja. Ikivanha, tieteellisestikin tehokkaaksi todettu hoitomuoto halutaan osaksi julkista terveydenhoitoa ja vapaaksi arvonlisä-

verosta. Nimi kalevalainen jäsenkorjaus viittaa suomalaiseen kansanperinteeseen ja sen pohjalta kehitettyyn pehmytkudoskäsittelyyn. Hoidon tavoitteena on korjata kokonaisvaltaisesti kehon virheasentoja ja niistä

aiheutuvia kipuja kudosten ja nivelten liikkuvuutta parantamalla. Ratkaiseeko tieteen ja kansan ääni?

Kalevalaisella jäsenkorjauksella on tieteellisesti tutkittu hyvä maine. Jyväskylän yliopiston yhteisku nt at ie tei den kandidaatin Anna Markkulan tuoreessa kalevalaisen jäsenkorjauksen tunnettavuuskyselyssä 80 prosenttia vastaajista tunsi hoitomuodon ja 68 prosenttia oli käynyt hoidossa. 92 prosenttia haluaa, että kalevalainen jäsenkorjaus integroidaan julkiseen Kalevalainen jäsenkorjaus perustuu kudosten pehmeään käsittelyyn, nivelpintojen kohdalleen terveydenhoitoon. saattamiseen, kalvorakenteiden ja löyhien sidekudosten avaamiseen ja hermotoiminnan ja Kyselyyn vastasi ravintokierron vapauttamiseen.

Verkosto varmistaa asiakaslähtöiset terapiapalvelut Teksti: timo mansikka-aho

Fysio-, toiminta- ja psykoterapiassa pystytään erikoistumisella tuottamaan parempia palveluja ja asiakaskokemuksia. Moni pienyrittäjä onkin syventänyt osaamistaan sen sijaan, että laajentaisi omaa palvelutarjontaansa. Voidakseen tarjota mahdollisimman monelle hyviä ja tuloksia tuottavia palveluja, pienyrittäjät ovat perustaneet erilaisia verkostoja. Yksi tällainen on Virpi Hentusen, Katja Kaunismäen, Marja Laakson ja Henna Kekkosen muodostama ryhmä, jonka palveluista löytyy kattava valikoima erilaisten terapioiden erikoisosaamista. Verkoston vahvuus perustuu tiedon jakamiseen ja sujuvaan yhteistyöhön. Jos potilas kaipaa sellaista apua, jonka tiimoilta terapeutilla ei ole parasta mahdollista osaamista, verkostosta löyToiminta-Laakso toimintalaakso.net Kivivuorentie 10 B, Vantaa Marja Laakso, Perhe- ja paripsykoterapeutti, toimintaterapeutti, 050 382 3708 Terapiaperhonen terapiaperhonen.com Nojanmaantie 26, Savonlinna Henna Kekkonen, Toimintaterapeutti AMK, Erityistason seksuaaliterapeutti NACS, 050 344 7864

tyy kumppani, kenen puoleen hänet voi ohjata. Näin potilas pääsee nauttimaan kattavasta palveluvalikoimasta ilman, että hänen tarvitsee tinkiä pienyrittäjän sitoutumisesta ja potilaan tarpeista lähtevästä palveluasenteesta.

Terapia Pilgrim terapiapilgrim.fi Vähäntuvantie 1a, Konala, Helsinki Virpi Hentunen, Fysioterapeutti, 040 739 5568 virpi.hentunen@terapiapilgrim.fi Katja Kaunismäki, Fysioterapeutti, 044 530 7979 katja.kaunismaki@terapiapilgrim.fi

”Tutkimuksissa on osoitettu, että kalevalainen jäsenkorjaus on tehokkain tuki- ja liikuntaelinhoito.” 1623 henkilöä. – Yli 50 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän elämänlaatunsa ja toimintakykynsä oli parantunut merkittävästi kalevalaisessa jäsenkorjaushoidossa ja vain neljän prosentin mukaan ei ollenkaan, Kansanlääkintäseura ry:n puheenjohtaja Päiviö Vertanen huomauttaa. Tieteellisiä näyttöjä ja arvostettujen tiedelehtien artikkeleita aiheesta löytyy neljältä vuosikymmeneltä. – Tutkimuksissa on osoitettu, että kalevalainen jäsenkorjaus on tehokkain tuki- ja liikuntaelinhoito. Se vähentää merkittävästi särkylääkkeiden käyttöä ja parantaa elämänlaatua, Vertanen sanoo. – Suomessa kärsii 1,7 miljoo-

naa ihmistä tuki- ja liikuntaelinongelmista eivätkä he saa niihin kunnollista hoitoa. Kevään 2018 Lancet-tiedelehden artikkelissa (Clark & Horton) todetaan, että alaselkäkipupotilaita hoidetaan usein väärin, potilaille annetaan liikaa lääkkeitä ja heille tehdään turhia leikkauksia. 40 kansanedustajaa jätti eduskunnalle 29.6.2018 lakialoitteen kalevalaisen jäsenkorjauksen saamiseksi terveydenhuollon ammattirekisteriin. Perinnehoitojen neuvottelukunta toimii aktiivisesti asian eteen. Siihen kuuluvat mm. professori Pekka Puska ja emeritusprofessorit Osmo Hänninen ja Pentti Tuohimaa. Kalevalainen jäsenkorjaus on EU-nimisuojattu hoitomuoto, jota kehittää, dokumentoi ja valvoo ja jonka koulutuksesta vastaa Kansanlääkintäseura ry yli 30 vuoden kokemuksella. Lisätietoa hoidosta ja hoitajarekisteri: www.kansanlääkintäseura.fi ja www.kalevalainen.fi.

Asumisen turvaratkaisuja liikuntarajoitteisille ja ikäihmisille Apu ja Turva AT on yritys, joka tarjoaa monipuolisesti tuotteita ja palveluja apuväline- ja turva-alalla. AT:n kodin turvatuotteilla parannetaan erityisesti ikäihmisten ja vammaisten turvallista kotona asumista. Palvelemme myös paljon laajempaa asiakaskuntaa, kuten kuntia ja Sote-yhtymiä. Yritykset, isännöitsijät ja hoivarakennuttajat ovat myös osa asiakaskuntaa. Suosituimpia tuotteitamme ovat turvapuhelimet ja ovisilmäkamerat, erityisesti langattomina tai WiFi versioina. Valikoimista löytyy mm. erilaisia valvontakameroita, videopuhelimia, kulunvalvontalaitteita sekä niihin liittyviä hälytinjärjestelmiä, henkilökohtaisia turvatuotteita ja paikantimia. Lisävarusteena kotien tai yritysten tilojen vartiointia varten turvalaitteisiin voidaan liittää palo-, varas-, paniikki- ja vedenvuotohälyttimiä. Liikkumiseen saatavilla myös näppärät 3-pyöräiset sähköskootterit, omaksi tai vuokralle.

Kaikki tuotteet ovat kuukausimaksuttomia. Tämä tuo ison taloudellisen säästön niin kunnille kuin yksityisillekin. Kehitämme toimintaamme ja etsimme yhteistyökumppaneita. Ota yhteyttä: Jörgen Hämäläinen p. 0400 732 428.

Tutustu tuotteisiimme ja lue lisää:

www.scandiwatch.fi Scandiwatch - Apu ja Turva AT Asiakaspalvelu arkisin klo 9.00-18.00 | 0400 737 428 | jj@scandiwatch.fi


epilaser.fi


MAINOSLIITE

15

Terveys 2020

Editor Helsinki Oy:n julkaisema asiantuntijajulkaisu

Laadukkaat tuotteet koko kehon hyvinvointiin • • •

Lääkinnälliset hoitosukat ja -hihat Lento- ja työsukat jalkojen hyvinvointiin Vartalon ja raajojen tukituotteet

Tervetuloa asioimaan verkkokauppaamme ja tuttuun tapaan Helsingin tai Oulun myymälään! www.terttuliljaoy.fi Helsinki: 09 241 0435 | Mannerheimintie 69 Oulu: 050 501 7028 | Hallituskatu 23

Terttu Lilja Olemme osa Haltija Groupia www.haltija.fi

Vi vill jobba med dig Ålands hälso- och sjukvård är en trygg arbetsplats i en naturskön och rofylld omgivning. Hos oss har verksamheten en familjär prägel. Korta avstånd till och från jobbet ger dig dessutom mer fritid. Fyll den extra tiden med aktiviteter och nya intressen. Ta del av det rika kulturlivet, njut av naturen, gå med i en förening eller pröva något nytt. ÅHS välkomnar alltid nya medarbetare.

Kontakta oss så berättar vi mer! www.ahs.ax

telefon 018 5355 e-post info@ahs.ax


Profile for Editor Helsinki Oy

Terveys 2020 / Marraskuu 2019  

Terveys 2020 / Marraskuu 2019  

Advertisement