Matka 1 näytesivut

telman mukainen lukion elämänkatsomustiedon 1. moduulin oppikirja.

Siinä tarkastellaan elämänkatsomustietoa oppiaineena ja tutustutaan keskeisiin katsomuskäsitteisiin. Avainasioita ovat muun muassa minuus, identiteetti, ihmiskuvat, elämän peruskysymykset, elämän tarkoitus ja se, mitä on hyvä elämä.

Matka 1 ET1 Minä ja hyvä elämä

Matka 1 ET1 Minä ja hyvä elämä on vuoden 2021 opetussuunni-

Matka tukee opiskelijaa saavuttamaan elämänkatsomustiedon tärkeimmän tavoitteen: ymmärtämään itseään ja muita osana yhteistä maailmaa sekä muodostamaan perustellun oman käsityksensä katsomuksellisista kysymyksistä.

ISBN 978-951-37-8451-5 J17

Matka 1

ET1 Minä ja hyvä elämä

Ilmari Hirvonen | Minna-Kerttu Kekki Matti Mäkikangas | Ukri Pulliainen | Sini Salminen

Matka 1

ET1 Minä ja hyvä elämä

Ilmari Hirvonen Minna-Kerttu Kekki Matti Mäkikangas Ukri Pulliainen Sini Salminen

Edita | Helsinki

Tilaukset Edita-myyntipalvelu asiakaspalvelu.publishing@edita.fi p. 020 450 05 www.edita.fi Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.edita.fi

Toimitus Anni-Elina Karvonen Kuvatoimitus Anni-Elina Karvonen Graafinen suunnittelu Virve Kivelä Kansi Virve Kivelä Kannen teos Summer House Morning © Trygve Skogrand / Bridgeman Images Taitto Virve Kivelä Kuvalähteet kirjan lopussa.

1. painos © Tekijät ja Edita Publishing Oy Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa.

Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-8451-5 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2022

4041 0037 Painotuote

Lukijalle Elämänkatsomustiedon keskeinen tavoite on auttaa opiskelijaa ymmärtämään itseään ja tavoittelemaan hyvää elämää. Mitä hyvä elämä tarkoittaa? Mitä siihen kuuluu? Millaisia tarpeita ja haluja ihmisillä on, ja millä tavoin niihin tulisi suhtautua? Miten käsitys itsestä ja muista muotoutuu? Nämä kysymykset koskettavat jokaista ihmistä. Matka 1 – Minä ja hyvä elämä paneutuu näihin kysymyksiin.

Matka 1 on uuden opetussuunnitelman (LOPS 2021) mukainen lukion elämänkatsomustiedon ensimmäisen moduulin oppikirja.

Siinä tarkastellaan elämänkatsomustietoa oppiaineena ja tutustutaan keskeisiin katsomuskäsitteisiin. Kirjan avainasioita ovat muun muassa minuus, identiteetti, ihmiskuvat, elämän peruskysymykset, elämän tarkoitus ja se, mitä on hyvä elämä. Lisäksi jokaisessa luvussa esitellään yksi näkökulma ihmisyyteen ja ihmisenä olemiseen.

Matka 1 kannustaa opiskelijaa kriittiseen ja reflektiiviseen ajatteluun. Kirjan tehtävät ovat ajankohtaisia, monipuolisia ja oppimiseen kannustavia.

Antoisaa matkaa hyvän elämän suurten kysymysten pariin!

Tekijät

Ilmari Hirvonen, FM, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Minna-Kerttu Kekki, FT, kasvatusfilosofi, Oulun yliopiston tutkijatohtori Matti Mäkikangas, TK, nettilukion elämänkatsomustiedon opettaja Ukri Pulliainen, FM, Kallion lukion elämänkatsomustiedon opettaja Sini Salminen, VTM, sosiaali- ja kulttuuriantropologi Kiitämme Janne Karistoa, Vesa Korkkulaa, Mika Perälää ja Hanna-Mari Vanhasta arvokkaista käsikirjoituksen parannusehdotuksista ja lausunnoista.

Sisällys Johdanto

8

Mitä on elämänkatsomustieto?

8

Katsomus ja kulttuuri Maailmankatsomus ja elämänkatsomus Elämänkatsomustieto ennen ja nyt ​​Elämänkatsomustiedon opiskelu Homo sapiens – viisas ihminen

9 10 12 14 17

Minuus ja identiteetti

18

1

Minun mieleni

20

Minuus ja mieli Tietoisuuden kehitys ”Kuka minä olen?”

Identiteetti Homo narrans – kertova ihminen

20 22 23 26 28

Minun kehoni

29

Kehollisuus Keho ja mieli Hyvät ja huonot kehot Sukupuoli Seksuaalisuus Homo loquens – puhuva ihminen

29 30 31 32 34 36

Minä ja muut

38

Yhteisö ja sosiaaliset suhteet Kategoriat ja ryhmät Toinen ja vieras Itsekkyys ja yhteistyö Homo duplex – kaksitahoinen ihminen

38 40 42 44 47

2

3

4

Minä ja yhteiskunta

48

Yhteiskunnalliset suhteet Yksilön asema Yhteiskunnan roolit ja normit Yksityinen ja julkinen Zoon politikon – poliittinen eläin

48 50 52 54 56

I hmiskuvia ja - ihanteita

58

5

Ihminen filosofiassa

60

Filosofia ja ihminen Olemusajattelu Vapaa ihminen Ihminen on kaiken mitta Ihmisen surkeus Zoon logon ekhon – rationaalinen ihminen

60 61 63 64 67 70

Tieteiden ihmiskuvia

72

Luonto vai kasvatus?

Tutkimus eri tieteissä Luonnontieteiden ihmiskuva Ihmistieteiden ihmiskuva Homo economicus – taloudellinen ihminen

72 73 75 77 80

Ihminen, uskonto ja uskonnollisuus

82

Uskonto elämässä Uskontojen moninaisuus Uskonnollinen maailmankatsomus Jumala ja moraali Homo religiosus – uskonnollinen ihminen

82 84 86 88 92

6

7

8

Ihminen taiteessa ja populaarikulttuurissa

94

Mitä taide on?

Kaunis keho ja miehekäs mieli Madonna ja huora Median mahti ja some Taiteen kriittinen katse Homo aestheticus – esteettinen ihminen

94 96 97 99 100 103

Elämän peruskysymyksiä

104

9

Ihmissuhteet

106

Ihmissuhteiden muodostuminen Rakkaus Perhe Romantiikka ja seksi Homo amans – rakastava ihminen

106 107 109 111 113

10 Opiskelu ja työ Opiskelu epävarmaa tulevaisuutta varten Koulun tehtävä Sivistys ja yleistaidot Työn mielekkyys ja arvostus Homo discens – oppiva ihminen

11 Vanheneminen ja kuolema Elinkaari ja vanhuus Kuolemaan liittyvät uskomukset Rituaalit ja sosiaalinen kuolema Hyvä ja huono kuolema Homo deus – ihmisjumala

114 114 115 117 120 124 126 126 128 129 132 135

Hyvä elämä

136

12 Tarpeet, halut ja hyvä elämä

138

Tarpeet ja halut Mitä minä haluan?

Nautinnot ja mielihyvä Tyytyväisyys Sopeutua vaiko muuttaa asioita?

Homo volens – tahtova ihminen

138 140 141 142 144 146

13 Hyvän elämän malleja Elämänhallinta Elämäntehtävä Elämänmallin seuraaminen Hyvä elämä?

Homo excentricus – ulospäinsuuntautunut ihminen

14 Onnellisuus Onko onnellisuus kaikille sama?

Onnellisuuden tutkimus Onnellinen yksilö?

Ympäristö ja yhteistoiminta Voiko onnellisuuteen pyrkiä?

Homo ludens – leikkivä ihminen

15 Elämän tarkoitus?

148 148 150 152 153 156 158 158 159 161 163 163 166 168

Elämän tarkoitus ja elämän merkityksellisyys Elämä vailla tarkoitusta Oma vai jaettu tarkoitus?

Rakkauttako vain?

Tasapainon saavuttaminen Homo ethicus – eettinen ihminen

168 170 171 172 175 178

Hakemisto Kuvalähteet

180 190

Elämän peruskysymyksiä 9

Ihmissuhteet

10

Opiskelu ja työ

11

Vanheneminen ja kuolema

I

hminen syntyy, kasvaa, opiskelee, aikuistuu, saattaa lisääntyä, tekee töitä, rakastuu, vanhenee ja lopulta kuolee. Matkan varrella toivottavasti myös viisastuu. Vaikka jokainen elämä on yksilöllinen ja arvokas ainutlaatuisuudessaan, monet elämänvaiheet ja tapahtumat yhdistävät kaikkia ihmisiä. Toki kaikki eivät esimerkiksi perusta perhettä tai omistaudu työnteolle eivätkä välttämättä näitä asioita halua. Elämässä kohdataan paljon tärkeitä vaiheita ja tapahtumia.

Tässä osiossa tarkastellaan elämän peruskysymyksiä. Miksi ihmiset rakastavat toisiaan? Mitä ystävyys tarkoittaa? Minkä takia työnteko on monelle niin tärkeää? Millaisia käsityksiä kuolemaan liittyy, ja miksi kuolema on kiehtonut ihmiskuntaa läpi historian? Elämään kuuluu tunteita, tapahtumia ja käänteitä, jotka yhdistävät lähes kaikkia ihmisiä ja joita monet pitävät oleellisena osana hyvää elämää. •

9

I hmissuhteet Ihmissuhteiden muodostuminen

Filosofi Immanuel Kantin mukaan ihmistä ei koskaan tulisi kohdella vain välineenä, vaan aina myös päämääränä itsessään. Miten tämä toteutuu esimerkiksi suhteessa ruokalähettiin?

106

Olisiko millään merkitystä ilman toisia ihmisiä? Vietämme ihmissuhteiden verkossa koko elämämme. Rakkauden ja välittämisen kautta tulemme ihmisiksi, inhimillisiksi. Ihmisestä tekevät ihmisen toiset ihmiset. Ilman toisia emme synnyttyämme edes jäisi henkiin. Suuret saavutukset ovat yhdessä tehtyjä – myös silloin, kun historiassa tai julkisuudessa mainitaan vain saavutuksen kärkihahmo. Identiteettimme ja kulttuurimme eli arvomme ja elämäntapamme perustuvat sille, että olemme ja toimimme yhdessä muiden kanssa. Ihmisyyttä ei siis olisi ilman ihmissuhteita eli erilaisia yhdessä olemisen ja toimimisen tapoja toisten kanssa.

Ihmissuhteet voivat perustua esimerkiksi välittämiselle, sukulaisuussuhteelle, kiinnostukselle, hyödylle, seksuaaliselle vetovoimalle tai ihailulle. Yksi tapa erotella ihmissuhteita on jakaa ne itse valittuihin ja niihin, joita ei ole voinut valita. Esimerkiksi vanhempia ja omia sukulaisia ei voi valita, kun taas ystävät tai kumppanin yleensä voi.

Ihmissuhteita voidaan erotella myös sen mukaan, onko niillä itseisarvo vai välinearvo. Osa ihmissuhteista on tärkeitä niiden itsensä vuoksi. Yleensä ystävyys tai romanttiset suhteet ovat itsessään arvokkaita. Ihmiset ovat ystäviä tai romanttisessa suhteessa, koska he haluavat olla juuri toistensa kanssa. Osa ihmissuhteista taas on

ensisijaisesti välineellisiä. Esimerkiksi suhde kaupan myyjään, ruokalähettiin, bussikuskiin tai työnantajaan tuottaa hyötyä yhdelle tai useam­malle osapuolelle. Samankaltainen suhde näkyy myös koulussa: opettaja-oppilassuhteen tarkoituksena on lisätä oppilaiden ymmärrystä ja kasvattaa heitä. Työelämässä hyvät suhteet kollegoihin tai esimieheen voivat johtaa ylennyksiin tai muihin hyviin työmahdollisuuksiin jatkossa. Välineelliset suhteet yleensä päättyvät, kun niihin kuuluva ensisijainen toiminta, kuten ostoksien tekeminen, hyödykkeiden vastaanottaminen, liikkuminen, opiskelu tai työ, loppuu.

Ihmissuhteet perustuvat usein sanattomaan sopimukseen. Kulttuuristen normien takia tiedämme, miten pitää käyttäytyä toisten kanssa missäkin tilanteessa, eli minkälainen käytös on hyväksyttävää ja minkälainen ei. Esimerkiksi alastomuus kuuluu joissakin kulttuureissa tiukasti vain seksuaalisiin suhteisiin, kun taas toisissa ei. Suomessa saunomiseen liittyy alastomuutta, jota ei yhdistetä seksuaaliseen tai romanttiseen kiinnostukseen. Joskus normit voivat vaihdella myös yhteiskunnan sisällä. Eri yhteisöissä saatetaan ajatella eri tavoin siitä, miten joissakin ihmissuhteissa on hyväksyttävää käyttäytyä.

Rakkaus

Joskus rakkauden eri muotojen erot voivat olla myös häilyviä ja esimerkiksi ystävyyden ja romanttisen rakkauden ero ei välttämättä ole täysin selvä. Voiko ystävästä tulla romanttinen kumppani? Entä voiko eron jälkeen jatkaa ystävinä?

Rakkaudella on keskeinen rooli tärkeissä ihmissuhteissa. Ilman rakkautta emme sitoutuisi toisiin ja välittäisi heidän hyvinvoinnistaan.

Rakkauden poissaolo taas on välinpitämättömyyttä tai jopa vihaa.

Ihmissuhteisiin kuuluu yleensä jonkinasteinen välittäminen, vaikkei se aina olisikaan rakkautta. Ihmissuhteet eivät voi perustua pelkästään vihalle tai välinpitämättömyydelle, koska silloin ihmiset eivät olisi toistensa kanssa tekemisissä.

Rakkaus on laaja ja monimutkainen termi, joka voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Rakkaus määritellään usein syväksi ja pitkäkestoiseksi tunteeksi, joka voi olla joko yksipuolista tai useamman ihmisen toisiaan tai jotakin asiaa kohtaan tuntemaa. Rakkauteen sisältyy tunteiden koko kirjo, äärimmäisistä ilon ja onnen kokemuksista syvimpiin ahdistuksen ja epätoivon tuntemuksiin. Rakkauden kokemus voi myös muuttua esimerkiksi palavan rakastumisen tunteesta luottamukseen, kiintymykseen ja välittämiseen. Rakkaus ei ole vain tunteita, vaan myös opittuja asenteita, tietoja ja tulkintoja. Rakkauteen kuuluu myös

Elämän peruskysymyksiä

107

Mikä tekee rakkaudesta rakkauden?

108

tekoja ja taitoja, joita voi oppia ja opetella pitkin elämää. Virheistä oppii tässäkin asiassa. Filosofiassa rakkauden ”valmistusaineiksi” on määritelty muun muassa huolenpito, kiintymys, huomioon ottaminen, kunnioitus, sitoutuminen, luottamus, rehellisyys ja avoin kommunikaatio. Rakkauden ytimessä on aina toisesta välittäminen tavalla tai toisella.

Kyky ja tarve rakastaa ja tulla rakastetuksi säilyy ihmisessä yleensä läpi elämän. Pieni lapsi tarvitsee hoivaa ja välittämistä, aikuinen usein kaipaa romanttista rakkautta ja moni tarvitsee ympärilleen ystäviä.

Kyky rakastaa ja tarve tulla rakastetuksi romanttisesti, perheenjäsenenä tai ystävänä on olemassa, vaikka ihmisellä olisi jokin vamma, sairaus tai neurologinen häiriö. Rakkauden muodot saattavat joskus vaihdella samaakin ihmistä kohtaan: esimerkiksi vanhemmasta ja lapsesta voi tulla myös ystäviä tai pitkäaikaisesta ystävästä voi tulla romanttisen rakkauden kohde, tai toisin päin.

Rakkaudella on erilaisia muotoja eri aikoina ja eri paikoissa. Länsimaissa rakkauden tavallisimpia muotoja ovat ystävyys, perhe, muu hoiva, romanttinen rakkaus, rakkaus pyhään tai jumalaan sekä rakkaus persoonattomaan asiaan, kuten kotimaahan. Antiikin Kreikassa noin 2 000 vuotta sitten eroteltiin kolme pääasiallista rakkauden muotoa.

Agape tarkoittaa epäitsekästä rakkautta, varsinkin henkistä ja jumalallista rakkautta tai jumalan pyyteetöntä ja vilpitöntä rakkautta ihmistä

Elämän peruskysymyksiä

kohtaan. Eros tarkoittaa eroottista tai romanttista rakkautta sekä seksuaalisia tunteita. Sana ’erotiikka’ tulee tästä kreikan sanasta, ja Eros on myös kreikkalaisessa mytologiassa rakkauden jumalan nimi. Filia tarkoittaa ystävyyden kaltaista rakkautta ihmisiin, perheenjäseniin tai asioihin. Filia on myös osa filosofia-sanaa, joka on johdettu sanoista filia, eli ’rakkaus’ tai ’ystävyys’ ja sofia, joka tarkoittaa viisautta.

Vaikka nykyään nämä sanat ovat joko käytössä sellaisinaan tai piilossa muissa käsitteissä, ihmisen voi olla vaikeaa hahmottaa näitä rakkauden muotoja. Esimerkiksi länsimaista yleistä ajatusta romanttisesta kumppanista sekä seksuaalisen halun kohteena että tasavertaisena ystävänä ei löydy antiikin Kreikan käsitteistä.

Rakkautta ja välittämistä voi myös kokea muitakin lajeja kuin vain ihmisiä kohtaan. Esimerkiksi lemmikkiä kohtaan tunnettu rakkaus on melko tavallista kaikkialla maailmassa. Ihminen voi tuntea rakkautta myös useampia muiden lajien edustajia kohtaan. Esimerkiksi eläinsuojelijat pyrkivät edistämään monien eläinten hyvinvointia.

Perhe Perhesuhteet ovat usein ensimmäisiä ihmissuhteita. Myös perhetausta eli minkälaisesta perheestä tulee vaikuttaa pitkään elämässä tai jopa koko elämän. Lisäksi oman perheen perustaminen on iso elämänmuutos ja määrittää huomattavasti ihmisen arkea.

Perheitä on monenlaisia. Sen, mikä lasketaan osaksi perhettä, määrittää pääasiallisesti kulttuuri, ei verisukulaisuus. Nykyään Suomessa perhe perustuu parisuhteelle tai sukulaisuussuhteelle. Perheen voi muodostaa romanttisen kumppanin, oman lapsen, oman vanhemman tai huoltajan kanssa.

Länsimaissa puhutaan usein ydinperheestä eli kahden aikuisen ja heidän lastensa muodostamasta perheestä. Länsimaissa on kuitenkin monia perheitä, joissa on vain yksi vanhempi, enemmän kuin kaksi vanhempaa tai ei lapsia lainkaan. Usein lapsuuden perheeseen synnytään, mutta kaikissa perheissä vanhemmat ja lapset tai kaikki lapset eivät ole keskenään sukulaisia. Joihinkin perheisiin kuuluu myös muita kuin ihmisiä, kuten lemmikkejä.

Pohdi, millaisia käsityksiä perheeseen ja sen sisäisiin rooleihin on liitetty ja liitetään nykyään.

Elämän peruskysymyksiä

109

Pohdi, millaisia psykologisia ja eettisiä näkökulmia liittyy läheisistä ihmisistä eristämiseen. Miksi esimerkiksi perheen tapaamisoikeus on tärkeää vankien hyvinvoinnille?

110

On myös uusperheitä eli perheitä, joissa kaksi aikuista, joilla on jo lapsia, perustavat yhdessä uuden perheen. Vanhemmat voivat erota, jolloin lapset saattavat jäädä asumaan vain yhden vanhemman kanssa. Joskus vanhempien eroihin liittyy kokemus perheen hajoamisesta. Perheisiin saatetaan ottaa uusia jäseniä adoption kautta, eli vanhempi tai vanhemmat ottavat huollettavakseen lapsen, joka ei ole heidän biologinen lapsensa. Lapsen ensisijaisena huoltajana voi olla myös joku muu kuin biologinen vanhempi, kuten isovanhempi tai vanhemman sisarus.

Myös Suomen ulkopuolella perheet voivat olla hyvin erilaisia.

Useissa kulttuureissa, kuten Intiassa ja Venäjällä, isovanhemmat kuuluvat perheeseen. Nykyinen länsimainen ydinperheen ajatus syntyi kaupungistumisen seurauksena 1800- ja 1900-luvuilla, kun nuoret muuttivat kaupunkeihin töihin ja isovanhemmat jäivät vanhalle kotipaikkakunnalle. Perheidyllit eli mielikuvat hyvästä perheestä voivat vaihdella, kun eri elämäntilanteissa ja muuttuvassa kulttuurissa eri kokoonpanot nähdään haluttavampina tai hyödyllisempinä kuin toiset.

Suomessa parisuhteen ja perheen normit ovat muuttuneet nopeasti.

Vielä 1900-luvun alussa avioliitot olivat usein kauppasopimuksen kaltaisia. Valtaa ja omaisuutta kasvatettiin tarkoin harkituilla naimakaupoilla eli molempia perheitä hyödyttävillä sopimuksilla siitä, että perheiden lapset menevät keskenään naimisiin. 1900-luvulla naimattomia yli 24-vuotiaita rangaistiin ylimääräisillä verolla. Tätä veroa perittiin eri muodoissa 1930-luvun puolivälistä vuoteen 1975 saakka. Pitkään avioliitto oli myös mahdollinen vain naisen ja miehen

Elämän peruskysymyksiä

välillä. Parisuhteen rekisteröinti samaa sukupuolta oleville mahdollistui Suomessa vuonna 2002. Vuonna 2017 voimaan astui avioliittolaki, joka sallii avioliiton kaikille pareille sukupuolesta riippumatta.

Lapsuuden ja nuoruuden perheestä omaksutaan arvoja, uskomuksia ja tapoja. Esimerkiksi akateemisesta perheestä tulevalle yliopistokoulutuksen hankkiminen saattaa olla itsestään selvää, toisin kuin työläistaustaiselle nuorelle. Perhe saattaa myös vaikuttaa siihen, mihin ihminen uskoo pystyvänsä. Jos lasta kannustetaan ja rohkaistaan, hänestä saattaa kasvaa itsevarmempi aikuinen kuin lapsesta, jota kohdellaan huonosti. Usein lapsuuden kokemukset vaikuttavat ihmiseen koko loppuelämän.

Joskus perheissä tapahtuu myös väkivaltaa. Perheenjäsenet voivat sulkea jonkun ulos perheestä tai perheessä voidaan käyttää henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Tällöin täytyy hakea apua perheen ulkopuolisilta ammattilaisilta. Tällainen väkivalta on erityisen raskasta uhrille ja koko perheelle ja aiheuttaa traumoja siksi, koska perhe on läheinen ja intiimi yhteisö.

Romantiikka ja seksi Moni kaipaa romanttisia suhteita ja seksiä. Useimmiten romanttiset tunteet, kuten ihastuminen tai romanttinen rakkaus, ja seksi liittyvät toisiinsa. Näin ei kuitenkaan ole aina. Joillekin seksi ihmisen kanssa, jota ei rakasta, on täysin vieras ajatus. Joku toinen taas voi tuntea seksuaalista vetoa toiseen ihmiseen tuntematta romanttisia tunteita ja päinvastoin. Aseksuaalisuudeksi kutsutaan seksuaalisen suuntautumisen muotoa, jossa ihminen tuntee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia ihmisiä kohtaan. Aseksuaali voi kuitenkin kaivata läheisyyttä tai romantiikkaa.

Seksi voidaan määritellä useilla eri tavoilla. Seksi on toimintaa, josta saa seksuaalista mielihyvää. Se voi olla esimerkiksi ajatuksia, tunteita ja tekoja, jotka tuottavat seksuaalista mielihyvää, nautintoa ja kiihottumista. Seksiä voi harrastaa yksin, toisen tai toisten ihmisten kanssa.

Monet parit haluavat mennä naimisiin, vaikka avo- ja avioliiton ero on nykyään käytännössä olematon. Mitä merkitystä avioliitolla ja häillä on nykyään?

Elämän peruskysymyksiä

111

Romanttisiin suhteisiin ja seksiin tarvitaan aina kaikkien osapuolten suostumus. Pakottamisessa on aina kyse toisen hyväksikäytöstä.

Seksin olennainen osa on suostumus. Kaikkien osapuolten on haluttava tehdä seksuaalisia tekoja, jotta kyseessä oleva toiminta olisi seksiä. Ilman toisen suostumusta seksuaalisten tekojen tekeminen ei ole seksiä, vaan seksuaalista häirintää tai väkivaltaa.

Seksuaalioikeudet tarkoittavat jokaisen yksilön oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista. Seksissä ja muissakin ihmissuhteissa on tärkeää kohdella toisia ja itseä hyvin, tuntea omat rajansa ja arvostaa toisen rajoja.

Kaikki romanttiset suhteet eivät ole parisuhteita, vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa romanttiset suhteet ja parisuhde liitetään usein toisiinsa. Parisuhde on romanttiselle rakkaudelle perustuva kahden ihmisen välinen suhde, johon usein liittyy seksuaalisia tunteita. Parisuhde voi olla eksklusiivinen, eli suhteen osapuolilla ei ole samaan aikaan romanttisia suhteita suhteen ulkopuolisiin ihmisiin. Parisuhteeseen voi myös kuulua mahdollisuus olla romanttisissa suhteissa tai parisuhteissa muiden ihmisten kanssa. Joskus romanttinen ihmissuhde on useamman kuin kahden ihmisen välinen. Useamman kuin yhden ihmisen kanssa romanttisissa suhteissa olemista kutsutaan polyamoriaksi.

Romanttisilla suhteilla voi olla loputtomasti eri muotoja. Suhde voi olla juridisesti tunnustettu, kuten avioliitto. Suhteeseen voi liittyä olennaisesti yhdessä asuminen, kuten avoliitossa, tai asuminen eri osoitteissa. Tärkeää on sopia kumppanin tai kumppaneiden kanssa, millaisessa suhteessa ollaan, jotta tilanne on kaikille selvä. Parisuhteessa ja romanttisissa suhteessa on tärkeää arvostaa toisen hyvinvointia yhtä paljon kuin omaansa.

Tehtävät 1.

Selitä omin sanoin käsitteet a. ystävyys b. rakkaus c. huoltajuus d. ihastus e. huolenpito.

4.

Joskus rakkauden eri muotojen erot voivat olla myös häilyviä eikä esimerkiksi ystävyyden ja romanttisen rakkauden ero välttämättä ole kaikissa tilanteissa täysin selvä. Pohdi, onko rakkaudella jotakin tiettyä olemuksellista tekijää, joka tekee siitä rakkautta.

2.

Moniin uskontoihin kuuluu kehotus rakastaa lähimmäistään. Pohdi, mitä lähimmäisen rakastaminen käytännössä tarkoittaa.

5.

3.

Piirrä miellekartta siitä, mitä oletuksia ja merkityksiä Ensitreffit alttarilla -reality-sarjan nimeen sisältyy. Mitä seuraavat sanat tarkoittavat: ”treffit”, ”alttari” ja ”ensitreffit”?

Valitse yksi tuntemasi ihmissuhteisiin perustuva tai ihmissuhteita luova reality-sarja, kuten Catfish, Temptation Island tai Supernanny.

Kirjoita essee siitä, millaisia ihmissuhteita sarjassa on, minkälaisia ihmissuhteita siinä pyritään luomaan ja mikä sarjassa on houkuttelevaa katsojalle.

112

Elämän peruskysymyksiä

Homo amans – rakastava ihminen T

ermillä homo amans tarkoitetaan ihmistä rakastavana olentona.

Olemuksellisesti rakastavana nähty ihminen on lähtökohtaisesti relationaalinen eli suhteessa muihin ihmisiin, joita rakastaa tai voisi rakastaa. Samaan aikaan ihminen myös on mahdollisesti toisten rakastama.

Psykologiassa rakkautta on tutkittu aivojen kuvantamismenetelmällä.

Näin nähdään, mitä rakastuneen ihmisen aivoissa tapahtuu. Rakastuminen on osittain samanlainen tila kuin stressi, jolloin esimerkiksi nukahtaminen voi olla vaikeaa. Tutkimusten mukaan rakastuneiden ihmisten kemialliset reaktiot lähentyvät toisiaan, ja he tulevat kirjaimellisesti samalle aaltopituudelle.

Rakastumisen taustalta on erotettavissa biologisia lainalaisuuksia ja kemiallisia kaavoja. Rakastuminen herättää toisissa vahvemmat kemialliset reaktiot kuin toisissa. Osa rakastuu monta kertaa, osa ei koskaan. Kaikki tähän asti aivokuvantamisella kertynyt tieto myös osoittaa, että vastarakastuneen aivot reagoivat samalla tavoin sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Tieto rakastumisen kemiasta ei mitätöi rakkauden tunnetta eikä pyri oikomaan rakastumisen monimutkaisuutta.

Rakastumista ei myöskään tarvitse analysoida tieteen keinoin tai selittää.

Tunteesta voi pelkästään nauttia.

Filosofinen rakkauden tutkimus alkaa yleensä rakkauden määritelmien ja luonnehdinnan koostamisesta. Platonin dialogeissa rakkautta pohditaan sen eri kategorioiden kannalta ja tutkitaan rakkauden luonnetta.

Myöhemmin esimerkiksi filosofit Augustinus (354–430), Pierre Abélard (1079–1142) ja Hildegard Bingeniläinen (1098–1179) tutkivat rakkautta niin jumalallisena kuin inhimillisenä.

Nykyään rakkautta tutkitaan filosofiassa esimerkiksi sellaisilla aloilla kuten eksistentialismi, fenomenologia ja feministinen filosofia. Eksistentialismi tutkii rakkauden merkityksellisyyttä ja fenomenologia rakkauden kokemuksen mahdollisuuksia. Feministinen filosofia tutkii rakkautta yhteisöllisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Yhdysvaltalainen filosofi Gloria Jean Watkins, taiteilijanimeltään bell hooks, (1952–2021) on argumentoinut, että rakkaus-sanan pitäisi olla verbi eikä substantiivi. Hänen mukaansa rakkaus on tarkoituksenmukaisia tekoja, ja sitä voi oppia.

•

Elämän peruskysymyksiä

113