Maiden välillä on huomattavia eroja elinajanodotteessa. Elinajanodote on kasvanut viime vuo sikymmeninä enem män kehittyneissä maissa kuin kehitys maissa. Mistä tämä voi johtua?
elinolot, kuten asuin- ja työolot. Vaikka maailman terveyserojen taustalta löytyy lukuisia tekijöitä, keskeisin terveyden määrittäjä ja näin ollen myös merkittävin terveyserojen selittäjä on köyhyys. Köyhyys voi olla absoluuttista tai suhteellista. Absoluuttinen köyhyys eli äärimmäinen köyhyys tarkoittaa tilaa, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen vähimmäisedellytykset eivät täyty. Absoluuttinen köyhyys on yleisintä kehitysmaissa. Myös kehittyneemmissä maissa elää paljon ihmisiä köyhyydessä, vaikka heidän tulonsa voivatkin ylittää absoluuttisen köyhyyden rajan moninkertaisesti. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän selkeää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan. Suhteellisessa köyhyydessä eläviä on ensisijaisesti kehittyneemmissä maissa. Suhteellisella köyhyydellä voi olla sekä suoria että epäsuoria terveysvaikutuksia. Suorat terveysvaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi siten, ettei ihmisellä ole varaa ostaa tarvitsemiaan terveyspalveluja. Epäsuorat terveysvaikutukset voivat liittyä esimerkiksi syrjäytymiseen ja sen terveysvaikutuksiin. Suhteellisessa köyhyydessä elävien suuri määrä heijastaa maan sisäistä epätasa-arvoa tulonjaossa.
Elinajanodote maailman eri maissa vuonna 2015
Elinajanodote (vuotta) ei tilastotietoa 80,0 – 87,0 70,0 – 79,9 60,0 – 69,9 50,0 – 59,9
Lähde: WHO
Terveyden eettiset ja globaalit haasteet | 155