Lukion syke 3

Tiedustelut Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.editapublishing.fi/oppimateriaalit

Toimitus Tiia Kähärä Kuvatoimitus Tiia Kähärä Graafinen suunnittelu Sari Väkelä Taitto Virve Kivelä Kansi Sari Väkelä Piirrokset Seija Rusanen Kartat Spatio Oy, Kauko Kyöstiö Kuvalähteet kirjan lopussa 1. painos © Jaana Kinnunen, Anu Linnansaari, Ismo Lehtinen, Tiina Lehtinen, Olli Paakkari ja Edita Publishing Oy Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi.

Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-6810-2 Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2017

4041 0037 Painotuote

Lukijalle Lukion Syke 3 Terveyttä tutkimassa käsittelee terveyden tutkimista, terveyteen vaikuttavien yhteiskunnallisten tekijöiden ja terveyskäsitysten historiallisia kehityslinjoja sekä nykyisiä ja tulevia terveyshaasteita niin Suomessa kuin globaalisti. Kirjassa syvennetään käsitystä terveyden edistämisestä sekä harjaannutaan tarkastelemaan terveysaiheita eettisestä näkökulmasta ja pohtimaan terveyteen liittyviä arvoja. Kirja haastaa kehittämään ajattelun taitoja ja terveysosaamista eli tietoja, taitoja, itsenäistä kriittistä ajattelua, vastuullisuutta ja itsetuntemusta.

III

Terveyden eettiset ja globaalit haasteet

Terveyteen liittyy paljon arvoja ja monenlaisia eettisiä kysymyksiä. Keskeinen Suomea ja koko maailmaa koskettava eettinen kysymys niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakin on terveyden sosiaalinen eriarvoisuus.

Ymmärrys terveyteen vaikuttavista tekijöistä on tärkeää, jotta terveyseroja olisi mahdollista kaventaa ja terveyttä edistää yhdenvertaisesti.

Kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään edis-

Millaisia eettisiä kysymyksiä terveysaiheisiin voi liittyä?

tämään terveyttä globaalisti.

Miten keskeisimpiä nykyisiä ja tulevia terveys­ haasteita voisi ratkaista?

Mitä tarkoittaa terveyden eriarvoisuus?

Millaisia arvoja terveyteen voi liittyä?

Millaisia eroja terveydessä on eri maiden välillä ja sisällä?

Mitkä ovat terveyteen vaikuttavat syiden syyt?

Mitkä ovat tärkeimpiä globaaleja terveyden edistämisen keinoja?

Opiskeluvinkki Tilastot kuvaavat numeerista tietoa tiiviissä muodossa. Tilastojen lukutaito on kykyä ymmärtää ja tulkita tilastoja kriittisesti.

Tarkastele tämän pääluvun tilastoja: Mitä tilasto kuvaa ja mitä indikaattoreita siinä on?

Mikä on keskeinen muutos tai ero ryhmien välillä? Pohdi kriittisesti, mistä ne voivat johtua ja mitä tilasto mahdollisesti jättää kertomatta.

Jokaisen pääluvun lopussa on yhteenvetoaukeama, joka harjaannuttaa monipuoliseen ajatteluun ja tiedonkäsittelyyn sekä oman oppimisen arviointiin. Ajattelun taitoja avataan lyhyen tekstin ja esimerkkitehtävän avulla.

Itsearviointiosioihin on koottu keskeiset käsitteet ja oppimistavoitteet. Kokonaisuuden hahmottamiseksi tai ydinsisältöjen kertaamiseksi opiskelija voi lukea kaikki kirjan johdantoaukeamat ja yhteenvedot peräkkäin.

Jokaisen pääluvun alussa on johdantoaukeama. Vasemmalla sivulla on aihepiiriin virittäviä ja aiemmin opittua kertaavia kysymyksiä, joita voi halutessa käyttää myös osana tutkivaa oppimista.

Oikea sivu johdattaa uuden äärelle. Ingressissä tiivistetään pääluvun keskeiset teemat. Tutkivan oppimisen pohjaksi on yksi laaja päätutkimuskysymys, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Opiskeluvinkki tutustuttaa opiskelijan erilaisiin tiedon työstämisen tapoihin.

Arvioi terveysosaamistasi Ajattelun taitoja

Keskeisiä käsitteitä

Vastausohje

Analysoiminen Analysointitehtävässä tarkastellaan, eritellään ja tulkitaan erilaisia aineistoja. Analysointia kuvaavia sanoja ovat esimerkiksi erottelu, luokittelu, vertailu. Usein olennaista on syy-seuraussuhteiden ja vaikutusmekanismien selittäminen. Hyvä analyysi on systemaattista ja oivaltavaa. Hyvässä vastauksessa aineistosta tehdään analyysin tuloksena perusteltuja johtopäätöksiä tai tulkintoja.

Esimerkkitehtävä Tarkastele karttaa ylipainoisten miesten suhteellisesta osuudesta eri maissa vuonna 2014 ja vertaa sitä tilastoon naisten keskimääräisestä painoindeksistä eri maissa vuonna 2014. a. Ota aineistojen pohjalta perusteluin kantaa väitteeseen ”lihavuus on maailmanlaajuinen ongelma”. b. Erittele syitä, jotka ovat johtaneet tilastojen kuvaamaan tilanteeseen.

Vastauksen voi aloittaa määrittelemällä ylipainon ja painoindeksin. A-kohdan vastauksessa tulee analysoida kartan ja tilaston tietoja ylipainon yleisyydestä maailmanlaajuisesti sekä miehillä että naisilla. Analyysin pohjalta tulee rakentaa perusteltu kanta tehtävän väitteeseen. Kartan tarkastelussa on hyvä osoittaa, että ymmärtää, mitä prevalenssi tarkoittaa, ja mitä kartan luvut todella kertovat. Hyvässä vastauksessa vertaillaan naisten ja miesten sekä globaalisti eri maiden ja alueiden tilanteita. On hyvä nostaa esiin mahdollisia yllättäviä tai odotuksenvastaisia havaintoja. Oman kannan perusteluissa on myös hyvä tuoda lyhyesti esiin lihavuuden aiheuttamat terveysriskit yksilöille ja yhteiskunnalle.

B-kohdan vastauksessa tulee eritellä keskeisimpiä ylipainon lisääntymiseen johtaneita syitä. Ansiokkaassa vastauksessa kuljetetaan mukana a-kohdassa tehtyjä johtopäätöksiä aineistoista ja esimerkiksi esitellään ylipainon yleistymiseen johtaneita syitä alueittain tai maaryhmittäin.

etiikka moraali arvot moraaliteoriat arvoristiriidat

sosioekonominen asema sosiaalinen normi psykososiaaliset tekijät eriarvoisuusparadoksi

terveysero terveyden eriarvoisuus terveysgradientti

terveyden sosiaaliset määrittäjät tautitaakka kaksoiskuormitus terveyskuilu vuosituhattavoitteet kestävän kehityksen tavoitteet globaali terveyden edistäminen

Tehtävä Määrittele, mitä käsitteillä tarkoitetaan.

Keksi esimerkkitilanteita, joihin liittyy ainakin yksi käsite jokaisesta laatikosta.

Osaatko nämä?

Ylipainoisten miesten prevalenssi maailmassa vuonna 2014

Osaat pohtia eettisestä näkökulmasta erilaisia terveyteen ja sairauteen liittyviä kysymyksiä.

Naisten BMI:n keskiarvo vuonna 2014 Saudi-Arabia

28,9 kg/m2

Libya

28,8 kg/m2

Yhdysvallat

28,7 kg/m2

Uusi-Seelanti

27,7 kg/m2

Brasilia

26,1 kg/m2

Suomi

25,4 kg/m2

40,0 – 59,9

Kiina

23,4 kg/m2

20,0 – 39,9

Somalia

22,5 kg/m2

Prevalenssi (prosenttia) ei tilastotietoa 60,0 %

Osaat rakentaa eettiseen tehtävään monipuolisen vastauksen.

Osaat kuvata terveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä syitä terveyserojen taustalla.

Ymmärrät, miksi terveyserojen kaventaminen on tärkeää.

Osaat eritellä keskeisimpiä yksilö- ja yhteiskuntatason keinoja terveyserojen kaventamiseksi niin Suomessa kuin globaalisti.

Osaat kuvata viime vuosikymmenten globaalin terveyden kehitystä sekä tämän hetken ja tulevaisuuden keskeisiä globaaleja terveyshaasteita.

Osaat eritellä globaalin terveyden edistämisen keskeisimpiä keinoja ja toimijoita.

< 20,0

176 | Terveyden eettiset ja globaalit haasteet

Lähde: WHO

Terveyden eettiset ja globaalit haasteet | 177

Tutkimuksen päämääriä Päämäärä

Mitä tutkitaan?

Tulos

Tutkimuskysymyksiä

Kuvailu

Asioiden yleisyyttä, olemusta ja ilmenemismuotoja

Kuvauksia tutkimuksen kohteena olevista asioista, ilmiöistä tai henkilöistä

Millainen? Miten yleinen?

Kartoittaminen

Uusia tai vähän tunnettuja ilmiöitä

Uutta tietoa, uusia näkökulmia asioihin

Millainen? Mistä koostuu?

Toisinaan tutkijalla ei ole tietoa kaikista perusjoukkoon kuuluvista, jolloin tutkija joutuu käyttämään harkinnanvaraista otantaa. Tutkittaessa esimerkiksi huumeidenkäyttäjiä tutkijalla ei ole tarkkaa tietoa käyttäjien määrästä tai käytössään rekisteriä, josta satunnaisotanta voitaisiin tehdä. Tällöin tutkija voi tutkia esimerkiksi huumevieroituksessa käyneitä, mutta tutkittavat eivät silloin edusta koko perusjoukkoa.

Selittäminen

Asioiden välisiä yhteyksiä ja syy-seuraussuhteita

Selityksiä mitkä asiat ovat yhteydessä tai vaikuttavat tiettyyn ilmiöön

Onko yhteyttä? Miten voimakas yhteys on?

Miten vaikuttaa? Miksi?

Tutkimustyypin ja tutkimusasetelman valinta

Ennustaminen

Tiettyjen ilmiöiden seurauksia ja sitä, keihin vaikutukset ulottuvat

Ennakkoarvioita ilmiöiden kehittymisestä tai ihmisten toiminnasta

Mitä seuraa? Miten vaikuttaa?

Tutkittavan joukon valinta Tutkimuksen perusjoukkona voi olla esimerkiksi suomalaiset varusmiehet. Heistä voidaan ottaa edustava otos ja tutkia esimerkiksi fyysistä kuntoa.

Tutkimuksen perusjoukko on se kohderyhmä, jota halutaan tutkia.

Jos perusjoukko on pieni, tutkimus on järkevää suorittaa kokonaistutkimuksena. Siinä käydään läpi koko kohderyhmä: kysytään esimerkiksi kaikkien Suomen terveyskeskusten johtavien lääkäreiden näkemyksiä siitä, miten potilasjonoja saataisiin lyhennettyä.

Usein perusjoukko on kuitenkin niin suuri, että kaikkien siihen kuuluvien mukaan ottaminen tutkimukseen on mahdotonta. Tällöin on järkevää valita perusjoukosta vain tietty osa tutkimukseen. Valinta voidaan tehdä esimerkiksi satunnaisella tai harkinnanvaraisella otannalla. Tutkimuksen tavoitteena ei aina ole yleistää tuloksia johonkin perusjoukkoon, vaan pyrkimyksenä voi olla myös ymmärtää yksittäisten ihmisten tai ihmisryhmän näkemyksiä tai kokemuksia jostain asiasta.

Asianmukaisella otantamenetelmällä pyritään varmistamaan otoksen edustavuus ja tulosten yleistettävyys koko perusjoukkoon. Yksinkertaisessa satunnaisotannassa jokaisella perusjoukkoon kuuluvalla pitäisi olla samanlainen mahdollisuus tulla valituksi tutkimukseen. Tietyn perusjoukon jäsenistä valitaan jollakin satunnaisuuteen perustuvalla menetelmällä, kuten arpomalla, sopiva määrä ihmisiä mukaan tutkimukseen.

Tutkimustyyppi tarkoittaa tapaa, jolla asiaa tutkitaan. Tutkimuksen lähtökohtainen ongelma ja sen tavoitteet määräävät tutkimustyypin valinnan. Tutkimus voi olla tyypiltään perustutkimusta tai soveltavaa, empiiristä tai teoreettista ja laadullista tai määrällistä. Perustutkimus on uuden tieteellisen tiedon etsintää ilman ensisijaista pyrkimystä käytännöllisiin tavoitteisiin tai sovelluksiin. Soveltavassa tutkimuksessa pyritään johonkin käytännön tavoitteeseen, ja se rakentuu perustutkimuksen tulosten varaan. Perustutkimuksessa voidaan esimerkiksi pyrkiä tunnistamaan reuman tai MS-taudin syntyyn vaikuttavia geenejä. Tämän geenitiedon pohjalta yritetään soveltavassa tutkimuksessa kehittää lääkkeitä tai rokotteita tautien puhkeamisen estämiseksi.

Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma ohjaa tutkimuksen tekemistä, joten se tehdään ennen tutkimuksen toteuttamista. Siinä on tärkeää perustella, miksi toimitaan juuri näin. Tutkimussuunnitelma sisältää: Tutkimusaiheen tausta ja perustelu Mitä aiheesta tiedetään, mitä ei ja miten on aikaisemmin tutkittu?

Miksi aihe on tärkeä?

Tarkka tutkimusaihe Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset tai tutkimusongelmat Tutkimuksen toteutus Millä tutkimusotteella ja menetelmällä tutkimus toteutetaan?

Miten aineisto kerätään ja analysoidaan?

Miten tulokset raportoidaan?

Eettiset kysymykset Eettisyyden pohdintaa, tarvittavat tutkimusluvat, tutkittavien vapaaehtoisuuden, luottamuksellisuuden ja anonymiteetin varmistaminen Tutkimuksen luotettavuus Miten valituilla menetelmillä ja aineistolla pystytään vastaamaan tutkimuskysymyksiin? Vaikuttaako ajankohta tuloksiin?

Rahoitus

Kuinka paljon tutkimuksen toteutus maksaa? Mistä rahoitus saadaan?

Terveyden tutkiminen | 35

34 | Terveyden tutkiminen

Näkökulma

Silmälaseilla merkityissä Näkökulma-teksteissä tuodaan esiin aiheita, joissa eri tahojen näkemykset eroavat toisistaan. Näkökulmatekstit ohjaavat opiskelijaa kriittiseen ajatteluun, oman mielipiteen muodostamiseen ja argumentointiin.

Aikataulu Milloin tutkimus toteutetaan?

Kuinka kauan eri vaiheisiin varataan aikaa?

Kirjan kuviot, tilastot ja taulukot havainnollistavat ja syventävät oppikirjatekstien sisältöjä. Keskeiset käsitteet on tummennettu, ja niiden selitykset on koottu hakemistoon.

Myös kirjan kuvat ja kuvatekstit ovat osa oppimisprosessia. Omenalla merkityt lisätekstit tukevat opiskelijan arjen terveysosaamista.

Näkökulma

Terveyden edistäminen pohjautuu kansanterveyslakiin ja on osa kansanterveystyötä.

mutta myös koko väestölle pyrittiin kehittämään kaikkien käytettävissä olevia terveyspalveluja.

Suomessa kansanterveydellisiksi haasteiksi nousivat 1960-luvulla etenkin miesten heikko terveydentila, pitkäaikaissairauksien, kuten sydäntautien ja syöpien, yleistyminen ja muita länsimaita korkeampi kuolleisuus. Myös alueelliset erot olivat suuria: Lounais-Suomessa kuolleisuus oli alle koko maan keskiarvon, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomi olivat synkkien kuolleisuuslukujen alueita. Syitä haettiin hoitamattomista pitkäaikaissairauksista, väkivaltaisista kuolemista ja hoitoon hakeutumisen hitaudesta.

1960–1970-luvun taitteessa suomalainen yhteiskunta oli murrosvaiheessa: suuret ikäluokat varttuivat aikuisiksi, muuttoliike kaupunkeihin voimistui, elintaso kohosi, vapaa-aika lisääntyi ja elintavat muuttuivat.

1990-luvulta eteenpäin kansanterveystyössä on painottunut niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa entistä enemmän terveyden edistäminen eli promootio ja sairauksien ehkäisy eli preventio. Käytetyt toimenpiteet ovat perustuneet usealta eri tieteenalalta kerättyyn tutkimustietoon. Ihmisen yksilöllisyyden ja terveyden kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen on ollut kaiken toiminnan lähtökohta.

Tehtävät 1. Kuvaile, miten käsitykset sairauksien syistä ovat muuttuneet metsästäjä-keräilijöiden ajasta nykyaikaan.

2. Millaisia hoitomenetelmiä ja lääkkeitä käytettiin ennen 1900-lukua?

3. Tarkastele ensimmäisen kansanterveyslain syntyyn vuonna 1848 Englannissa johtaneita yhteiskunnallisia muutoksia ja oloja. Hyödynnä myös historian tietämystäsi ja etsi lisätietoa internetistä.

4. Millaisia yhteiskunnallisia keinoja on käytetty eri aikoina tartuntatautien torjumiseksi?

Tartuntataudeilta suojautuminen Lue vuosilta 1710 ja 2013 olevat tekstit, joissa annetaan ohjeita tartuntataudeilta suojautumiseksi.

1. Tutki, mitä keinoja tartuntatautien ehkäisyksi teksteissä 1 ja 2 annetaan.

2. Pohdi, miten teksteissä 1 ja 2 painottuvat yhteiskunnalliset toimet ja yksilön käytöksen ohjaus.

3. Miten tehokkaasti mielestäsi näiden ohjeiden mukaan toimiminen voisi vähentää tartuntataudin leviämistä?

Perustele näkemyksesi.

4. Etsi internetistä ohjeita jonkin nykyisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi joko Suomessa tai muualla maailmassa.

5. Vertailkaa löytämiänne ohjeita teksteihin 1 ja 2. Mitä yhteisiä piirteitä ja mitä eroavaisuuksia niistä löytyy?

tiede on yhteiskuntatiedettä, ja politiikka on vain lääketiedettä suuressa mittakaavassa.” Mitä hän on mielestäsi tarkoittanut? Perustele vastauksesi.

86 | Terveyden ja sairauden historiaa

Maihin ei saa nousta tai tulla kaupunkiin ilman todistusta että tulee terveeltä seudulta ”eikä ole sellaisella taudilla hierottu”.

Kaupungin kaikki asukkaat määrätään pitämään talonsa ja tonttinsa puhtaina ja viemään jätteet kaupungin ulkopuolelle. Toreilla ja kaduilla tulee polttaa nuotioita varsinkin tyynellä ja sumuisella säällä.

Talot, joissa tauti on päässyt alkuun, pitää merkitä mustalla ristillä. Jos tauti saa talossa vallan, on kaikki ovet ja ikkunat naulattava kiinni eikä ketään saa laskea ulos. Vain yksi ovi saa olla avoinna, ja siihen sopiva avain on sairaanvartijalla, joka voi viedä taloon lääkkeitä ja elintarvikkeita.

Jos sairaudestaan parantuneet haluavat kulkea kaduilla, heidän pitää kantaa selvästi erottuvaa merkkiä, miesten valkoista sauvaa ja naisten valkoista liinaa.

Tautiin kuolleet tulee haudata 12 tunnin kuluessa kaupungin ulkopuolelle syvälle maahan ja peittää hyvin. Hautajaisia ja kulkueita ei saa järjestää.

On määrättävä kantajat ja kaivajat, jotka eivät saa tehdä muuta työtä. Joka kortteliin pitää valita sairaanvartijoita ja ruotumestari, jonka on valvottava aluettaan, ilmoitettava jokainen uusi sairaustapaus välskärille ja tehdä sairaspapille ja välskärille selko edellisen vuorokauden aikana kuolleista.

Sairaita hoitamaan tulee määrätä myös pappi ja välskäri.

Kaikkien hoitohenkilöstöön kuuluvien tulee asua samassa talossa eivätkä he saa liikkua muiden ihmisten parissa. Heidän palkkansa maksamiseen on kaikkien osallistuttava.

Lähde: Mika Kallioinen: Rutto & rukous. Tartuntataudit esiteollisen ajan Suomessa. 2009. Muokattu.

2

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita sikainfluenssan ehkäisyyn vuodelta 2013 Sikainfluenssa tarttuu kuten muutkin influenssavirukset: yskiessä ja aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Tautiin sairastumista voi ehkäistä hyvällä käsi- ja yskimishygienialla. Paras tapa suojautua sikainfluenssalta on ottaa sikainfluenssarokote. Suu-nenäsuojainten laajamittaista käyttöä ei suositella oireettomille.

Hyvän hygienian perusohjeet: •

5. Pohdi miasmateorian hyödyllisyyttä aikansa terveyden edistämisessä.

6. Saksalaiselta lääkäriltä Rudolf Virchowilta (1821−1902) jäi elämään iskulause ”Lääke-

1

Kenraalikuvernööri Carl Nierothin ruttoa koskeva yleinen määräys 29.10.1710

•

•

Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Heitä käytetty nenäliina roskiin.

Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.

Pese kädet vedellä ja saippualla tai käytä alkoholipitoisia käsien desinfiointiaineita erityisesti yskittyäsi tai aivastettuasi.

Vältä koskemasta silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.

Kun kotona on influenssaan sairastunut, voivat samassa taloudessa asuvat pienentää influenssan leviämisen riskiä välttämällä lähikosketusta sairastuneen kanssa sekä huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta.

Käyttämällä suu-nenäsuojainta influenssan oireita saanut henkilö saattaa vähentää lähellä olevien tartuntariskiä, sillä suojain voi estää hengitystie-eritteiden leviämistä sairaan yskiessä tai aivastaessa. Suojaimesta voi olla hyötyä matkalla kotiin tai sairaalaan, kun oireet ovat jo alkaneet, kotona perheenjäsenen tai jonkun muun hoitaessa sairasta ja kun läheistä yhteyttä terveeseen ihmiseen ei voida muuten välttää.

Lähde: Sikainfluenssa – influenssa A(H1N1) pdm09. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistus alkaen vuodesta 2009. Työpaperi 27/2013. THL. Luettu 13.5.2017. Lyhennetty.

Terveyden ja sairauden historiaa | 87

Jokaisen luvun lopussa on monipuolisia tehtäviä, jotka haastavat pohtimaan, soveltamaan ja yhdistelemään tietoa.

Tehtävät on laadittu terveysosaamisen osa-alueet huomioiden, ja tehtävät opettavat perustelemaan omia näkemyksiä. Tehtävät etenevät perustietojen haltuun ottamisesta soveltamiseen, analysointiin ja uuden tiedon tuottamiseen.

Terveystiedon opiskelussa tärkeää on asioiden monipuolinen tarkastelu. Kirjan teksteissä on tuotu esiin terveyteen liittyvien ilmiöiden moniulotteisuus. Keskeiset tarkastelunäkökulmat on koottu alla olevaan kuvioon.

Yleisyys Millainen tai miten yleinen ilmiö, asia tai ongelma on?

Mihin suuntaan asia tai ilmiö on kehittymässä tulevaisuudessa?

Terveysvaikutukset Mitä fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia terveysvaikutuksia asialla on?

Mitä myönteisiä tai kielteisiä terveysvaikutuksia asialla on?

Eri tarkastelun tasot yksilö, yhteisö, yhteiskunta ja maailma

Terveystiedon näkökulma

Elämänkulku lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset

Talous Historia, kulttuuri, yhteiskunnallinen kehitys

Syyt ja vaikutuskeinot Mistä asia johtuu?

Etiikka ja arvot

Miten siihen voidaan vaikuttaa?

Tekijät Tiina Lehtinen, TM, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun terveystiedon, uskonnon, psykologian ja filosofian opettaja Jaana Kinnunen, TtM, terveystieteiden tutkija ja väitöskirjatyöntekijä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta Anu Linnansaari, LitM, terveystieteiden tutkija ja väitöskirjatyöntekijä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta Olli Paakkari, LitL, terveystiedon lehtori Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella Ismo Lehtinen, LitM, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun liikunnan ja terveystiedon opettaja

Millaisia eettisiä kysymyksiä terveysaiheisiin voi liittyä?

Mitä tarkoittaa terveyden eriarvoisuus?

Millaisia arvoja terveyteen voi liittyä?

Millaisia eroja terveydessä on eri maiden välillä ja sisällä?

Mitkä ovat terveyteen vaikuttavat syiden syyt?

Mitkä ovat tärkeimpiä globaaleja terveyden edistämisen keinoja?

III

Terveyden eettiset ja globaalit haasteet

Terveyteen liittyy paljon arvoja ja monenlaisia eettisiä kysymyksiä. Keskeinen Suomea ja koko maailmaa koskettava terveyshaaste niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakin on terveyden sosiaalinen eriarvoisuus.

Ymmärrys terveyteen vaikuttavista tekijöistä on tärkeää, jotta terveyseroja olisi mahdollista kaventaa ja terveyttä edistää yhdenvertaisesti. Kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään edistämään terveyttä globaalisti.

Miten keskeisimpiä nykyisiä ja tulevia terveys­­­ haasteita voisi ratkaista?

Opiskeluvinkki Tilastot kuvaavat numeerista tietoa tiiviissä muodossa. Tilastojen lukutaito on kykyä ymmärtää ja tulkita tilastoja kriittisesti.

Tarkastele tämän pääluvun tilastoja: Mitä tilasto kuvaa ja mitä indikaattoreita siinä on?

Mikä on keskeinen muutos tai ero ryhmien välillä? Pohdi kriittisesti, mistä ne voivat johtua ja mitä tilasto mahdollisesti jättää kertomatta.

12

Globaalit terveyden haasteet

Ihmisten terveys koko maailmassa on viimeisten vuosikymmenten aikana kaiken kaikkiaan parantunut, mutta terveyden kohentuminen ei ole kuitenkaan jakautunut maailmassa tasaisesti. Terveyden eriarvoisuus onkin yksi suurimmista globaaleista terveyden haasteista. Muita nykyiTerveyseroja aiheut­ siä ja tulevia maailmanlaajuisia terveyshaasteita ovat muun muassa väestavat tekijät, kuten köyhyys ja alhainen tönkasvu, yleistyneet krooniset sairaudet, tartuntatautien kuormitus kekoulutustaso, kasaan­ hitysmaissa sekä ympäristöön liittyvät terveysongelmat. tuvat usein samoille maille. Tämä näkyy Terveyteen vaikuttavat monenlaiset tekijät: yleiset sosioekonomiset, esimerkiksi ympäris­ kulttuuriset ja ympäristölliset olosuhteet, elin- ja työolot, koulutus ja tertöriskeihin valmis­ tautumisessa ja niistä veyspalvelut. Keskeisin globaalin terveyden eriarvoisuuden taustatekijä selviämisessä. Kuva on köyhyys. Globaaleja terveyshaasteita ja terveyden eriarvoisuutta pyrion Pakistanin tulvista vuodelta 2010. tään ratkaisemaan kansainvälisellä yhteistyöllä.

Terveyden eettiset ja globaalit haasteet | 151

Yhteiskunnan kehityksen mittaaminen Hyvinvoinnin jakautumista maiden välillä voidaan tarkastella vertailemalla yhteiskuntien tulotasoa ja kehittyneisyyden astetta. Nämä mittarit eivät suoraan kuvaa väestön terveyttä, vaan maan sosioekonomisia olosuhteita ja yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia, jotka luovat puitteet väestön terveyden rakentumiselle. Yleisimpiä taloudellisen ja sosiaa­ lisen hyvinvoinnin mittareita ovat maan bruttokansantuote (BKT) tai bruttokansantulo (BKTL) ja inhimillisen kehityksen indeksi (HDI). Niitä käytetään perusteena myös, kun maita on jaettu kehittyneisiin maihin ja kehitysmaihin. Kehitysmailla ja kehittyneillä mailla terveyden haasteet ja toisaalta myös voimavarat haasteiden ratkaisemiseksi ovat erilaiset. Kehittyneistä maista käytetään usein myös nimityksiä teollisuusmaat ja länsimaat.

Bruttokansantulon perusteella maat jaetaan matala-, korkea- ja keskituloisiin maihin. Keskituloisiin kuuluu suurin osa maista, kuten monet Latinalaisen Amerikan, Aasian, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat. Korkeatuloisten maiden joukko kasvaa jatkuvasti. Matalan tulotason maista suurin osa sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tulotaso vaikuttaa muun muassa yhteiskunnan elintasoon.

Pelkkiin tuloihin perustuvassa jaottelussa ei kuitenkaan oteta huo­ Lukutaito on tärkeä mioon muita maan kehitystasoon vaikuttavia tekijöitä, kuten terveyttä ja yhteiskunnan kehityk­ koulutustasoa. Tähän ongelmaan pyritään vastaamaan inhimillisen kesen mittari. hityksen indeksin (Human Development Index, HDI) avulla. Se huomioi tulotason lisäksi odotettavissa olevan eliniän sekä lukutaidon ja koulunkäynnin. Näistä muodostuvan keskiarvon perusteella maat sijoittuvat neljään eri ryhmään. Bruttokansantulo ja inhimillisen kehityksen indeksi antavat usein samansuuntaisen tuloksen, mutta bruttokansantulo on vakiintuneempi jaottelun peruste, koska sen mittaaminen on yksinkertaisempaa.

152 | Terveyden eettiset ja globaalit haasteet

Globaali etelä ja globaali pohjoinen

Globaali etelä ja globaali pohjoinen

Koska kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden väliset erot pienenevät jatkuvas­ ti, käsitteinä käyte­ tään yhä useammin globaalia pohjoista ja globaalia etelää.

Globaali pohjoinen viittaa kehittyneisiin maihin ja globaali etelä kehitysmaihin.

Globaalin terveyden mittaaminen Eri maiden tai alueiden väestöjen välistä terveyttä tarkastellaan myös suoraan terveyttä kuvaavilla mittareilla, joita ovat muun muassa sairastuvuus, syntyvyys, elinajanodote, kuolleisuus ja toimintakyky. Elinajan­ odote on kansainvälisissä vertailuissa laajimmin käytetty terveysindikaattori. Yleisesti elinajanodote on korkeampi kehittyneissä maissa, koska niissä kuolleisuus on kaiken kaikkiaan matalampaa.

Myös kuolleisuus on yleisesti käytetty väestöjen terveyden mittari ja vertailun väline. Kuolleisuutta tarkasteltaessa vertaillaan usein maiden välisiä eroja tautikuolleisuudessa. Silloin ollaan kiinnostuneista kuolemaa aiheuttavista taudeista ja niiden eroista eri maissa. Kun tarkastellaan lasten ja äitien terveyttä, kansainvälisessä vertailussa käytetään mittarina usein lapsikuolleisuutta eli sitä, kuinka monta lasta kuolee alle viisivuotiaina 1000 elävänä syntynyttä kohti. Raskaana olevien ja synnyttäneiden terveyttä kuvataan myös äitiyskuolleisuudella.

Väestön terveyttä ja hyvinvointia on mahdollista tarkastella myös menetettyjen toimintakykyisten elinvuosien näkökulmasta, jolloin mittarina käytetään DALY:a (Disability Adjusted Life Years). DALY havainnollistaa sitä tautitaakkaa eli kokonaishaittaa, joka johtaa väestössä ennen­aikaisiin kuolemiin tai toimintakyvyn menetyksiin, kuten invaliditeettiin tai hyvin heikkoon terveyteen. DALY:n summa väestössä kuvastaa kuilua sen hetkisen tilan ja parhaan mahdollisen tilan välillä. Parhaassa mahdollisessa tilassa koko väestö eläisi vanhaksi ilman sairauksia tai vammoja.

Terveyden eettiset ja globaalit haasteet | 153

Työolot ja töissä ta­ Tautitaakka ja sen syyt vaihtelevat maittain. Kehittyneissä maissa toipahtuneet tapaturmat mintakyky alentuu yleensä vasta elämän loppuvaiheessa, mutta kehiovat suuri syy monien maiden korkeisiin tysmaissa ihmisten toimintakyky voi alentua jo hyvinkin nuorena. SyiDALY-lukuihin.

nä voivat olla erilaiset infektiot, terveyttä kuluttavat elintavat tai ympäristöaltisteet. Kaiken kaikkiaan maailmassa eniten menetettyjä toimintakykyisiä elinvuosia aiheuttavat tällä hetkellä sydäninfarkti, alempien hengitysteiden tulehdus, aivohalvaus, syntymään liittyvät komplikaatiot ja ripuli.

Köyhyys terveyserojen selittäjänä Terveyseroja on sekä eri maiden välillä että maiden sisällä eri väestöryhmien välillä. Vaikka terveys on parantunut kaikkialla maailmassa, se ei ole parantunut tasapuolisesti, vaan terveyden eriarvoisuus on lisääntynyt entisestään sekä maiden välillä että maiden sisällä. Kansainvälisessä vertailussa maiden välisten terveyserojen on todettu olevan suurempia kuin maiden sisäisten. Terveyserot heijastuvat eroina esimerkiksi elin­ ajanodotteessa, terveiden elinvuosien määrässä, koetussa terveydessä, toimintakyvyssä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa.

Maiden välisiin ja sisäisiin terveyseroihin vaikuttavat muun muassa yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristön olosuhteet sekä

154 | Terveyden eettiset ja globaalit haasteet

Maiden välillä on huomattavia eroja elinajan­odotteessa.

Elinajan­odote on kasvanut viime vuo­ sikymmeninä enem­ män kehittyneissä maissa kuin kehitys­ maissa. Mistä tämä voi johtua?

elinolot, kuten asuin- ja työolot. Vaikka maailman terveyserojen taustalta löytyy lukuisia tekijöitä, keskeisin terveyden määrittäjä ja näin ollen myös merkittävin terveyserojen selittäjä on köyhyys.

Köyhyys voi olla absoluuttista tai suhteellista. Absoluuttinen köyhyys eli äärimmäinen köyhyys tarkoittaa tilaa, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen vähimmäisedellytykset eivät täyty. Absoluuttinen köyhyys on yleisintä kehitysmaissa. Myös kehittyneemmissä maissa elää paljon ihmisiä köyhyydessä, vaikka heidän tulonsa voivatkin ylittää absoluuttisen köyhyyden rajan moninkertaisesti. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän selkeää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan. Suhteellisessa köyhyydessä eläviä on ensisijaisesti kehittyneemmissä maissa.

Suhteellisella köyhyydellä voi olla sekä suoria että epäsuoria terveysvaikutuksia. Suorat terveysvaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi siten, ettei ihmisellä ole varaa ostaa tarvitsemiaan terveyspalveluja. Epäsuorat terveysvaikutukset voivat liittyä esimerkiksi syrjäytymiseen ja sen terveysvaikutuksiin. Suhteellisessa köyhyydessä elävien suuri määrä heijastaa maan sisäistä epätasa-arvoa tulonjaossa.

Elinajanodote maailman eri maissa vuonna 2015

Elinajanodote (vuotta) ei tilastotietoa 80,0 – 87,0 70,0 – 79,9 60,0 – 69,9 50,0 – 59,9

Lähde: WHO

Terveyden eettiset ja globaalit haasteet | 155

Äärimmäisen köy­ hyysrajan alapuolella elävien määrä puo­ littui 1,9 miljardista 836 miljoonaan vuosina 1990–2015. Äärimmäisessä köy­ hyydessä elää kui­ tenkin edelleen 800 miljoonaa ihmistä.

Väestönkasvu globaalin kansanterveyden haasteena Maailman väestö on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosisadan aikana, mikä on aiheuttanut monenlaisia terveyshaasteita. Nykyään väestö kasvaa enää 1,2 prosenttia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 83 miljoonaa ihmistä vuosittain. Kehittyneissä maissa väestönkasvu on hidastunut jo 1960-luvulta alkaen, ja viime aikoina hidastumista on tapahtunut kaikissa maanosissa. Maailman väkiluku ylitti 7 miljardia vuonna 2011. On arvioi­ tu, että väkiluku nousee vielä 9–11 miljardiin ennen vuotta 2100, jonka jälkeen se kääntyy laskuun. Vaikka väestönkasvu kääntyy tulevaisuudessa laskuun, on vielä epäselvää, tapahtuuko se riittävän ajoissa kestävän kehityksen ja terveyteen vaikuttavien elinolosuhteiden näkökulmasta.

Väestönkasvuun vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Demografinen ja epidemiologinen transitio havainnollistaa väestöllisen muuntumisen ja sairauksien esiintymisen kehityksen päälinjoja. Väestönkasvu seuraa prosessia, jossa korkeasta kuolleisuudesta ja syntyvyydestä siirrytään vaiheittain matalaan kuolleisuuteen ja syntyvyyteen. Eri maat ja maanosat etenevät prosessissa eri vauhtia, ja etenemiseen vaikuttavat kunkin maan lähtötilanne ja kehitysaste. Lopulta kaikki maat kuitenkin saavuttavat matalan kuolleisuuden ja syntyvyyden vaiheen, minkä seurauksena koko maailman väestönkasvu pysähtyy ja alkaa pienentyä.

156 | Terveyden eettiset ja globaalit haasteet

Väestönkasvu aiheuttaa monenlaisia terveyshaasteita. Se on suuri ongelma muun muassa kestävälle kehitykselle. Voimakas väestönkasvu lisää ympäristön kuormitusta, kun maa- ja vesialueita muokataan asumiseen, tuotantoon ja viljelyyn. Lisäksi elintason noustessa ravinnon, veden, energian ja erilaisten tuotteiden kulutus kasvaa ja jätteiden määrä lisääntyy. Samalla luonnonvarat ja ympäristön monimuotoisuus niukentuvat ja sitä kautta ympäristön terveys heikkenee. Erityisesti kehitysmaissa ympäristö ei riitä tyydyttämään nopeasti kasvavan väestön perustarpeita. Ruokaa ei pystytä tuottamaan riittävästi, mistä seuraa aliravitsemusta. Veden kulutus kasvaa liikaa, jolloin vesivarat ehtyvät ja saastuvat.

Luonnonvarojen puute voi johtaa myös konflikteihin. Pula ravinnosta ja puhtaasta vedestä on suurinta kuivuudesta kärsivillä korkean väestönkasvun alueilla Afrikassa, Lähi-idässä sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

Hallitsematon väestönkasvu on haaste yhteiskuntien toiminnalle, kuten koulutuksen ja työpaikkojen turvaamiselle. Koulutuksella ja työllä on paljon suoria ja epäsuoria terveysvaikutuksia. Koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien puute johtaa köyhyyteen sekä sosiaaliseen ja terveydelliseen eriarvoistumiseen. Näiden lisäksi myös turvattomuus voi johtaa muuttoliikkeeseen joko maan sisällä tai maiden välillä, kun ihmiset

Demografinen ja epidemiologinen transitio Kuvio havainnol­ listaa väestöllisen muuntumisen ja sai­ rauksien esiintymi­ sen etenemistä. Kek­ si kaksi maata, jotka ovat eri vaiheissa demografisessa ja epidemiologisessa transitiossa.

aika syntyvyys

väestön kokonaismäärä

kuolleisuus

Ensimmäinen vaihe alhainen elinajanodote korkea lapsikuolleisuus korkea syntyvyys infektiot yleisin kuolinsyy

Kolmas vaihe Neljäs vaihe Toinen vaihe lapsikuolleisuus korkea vanhuusiän laskee elinajanodote kuolleisuus laskee krooniset sairau syntyvyys laskee pitkäikäisyys lapsikuolleisuus det yleisimmäksi yleistyy väestön määrä ei kuolinsyyksi laskee, useimmat väestö kasvaa, kuolevat kasva vanhuusiässä kun kuolleisuus krooniset laskee, mutta syntyvyys on yhä sairaudet yleisin korkea kuolinsyy

Elinajanodotteen pelätään kääntyvän laskuun al­ koholin käytön ja tupakoinnin sekä ylipainoisuuden seurauksena. Muun muassa tupakkateollisuus koh­ distaa tällä hetkellä markkinointinsa voimakkaim­ min kehitysmaihin.

etsivät parempia elämisen mahdollisuuksia. Muuttoliike kuormittaa erityisesti suurimpia kaupunkeja, mikä voi entisestään pahentaa joidenkin alueiden slummiutumista ja kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta. Hallitsemattomasta väestönkasvusta kärsivät erityisesti köyhimmät Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiot.

Niissä nuorten aikuisten suuret ikäluokat ovat vailla koulutusta ja työtä.

Väestönkasvu voi kuitenkin myös tukea yhteiskuntien kehitystä. Kasvava työvoima vie parhaimmillaan koulutuksensa ja osaamisensa avulla maita eteenpäin ja mahdollistaa monipuolisesti kehityksen.

Myös väestönkasvun hidastumiseen liittyy haasteita. Kun syntyvyys laskee, jossain vaiheessa myös työvoima vähenee. Samaan aikaan eliniän noustessa ikääntyneen väestön suhteellinen osuus väestössä kasvaa.

Tämä kehitys on monessa kehittyneessä maassa, kuten Suomessa, johtanut ikärakenteen vääristymiseen ja niin sanotun väestöllisen huoltosuhteen heikkenemiseen. Huoltosuhteen heikkeneminen puolestaan kuormittaa terveydenhuoltoa, koska väestön eläessä pidempään myös sairastavuus yhteiskunnassa lisääntyy. Samanaikaisesti työikäisten suhteellisen määrän väheneminen johtaa siihen, että terveydenhuollon palveluiden toteuttamiseen on käytettävissä yhä vähemmän verovaroja.

Korkea lapsikuolleisuus saa ihmiset hankkimaan enemmän lapsia. Tästä syystä merkittävä keino väes­ tönkasvun hillitsemiseksi on lapsikuolleisuuden vä­ hentäminen. Muun muassa ravinto, rokotteet, perhe­ suunnittelu, naisten aseman parantaminen ja tyttöjen koulutus ovat keinoja vähentää lapsikuolleisuutta.

158 | Terveyden eettiset ja globaalit haasteet

Koulutetun tervey­ denhuoltohenkilö­ kunnan siirtyminen kehittyneisiin mai­ hin töihin huonon­ taa kehitysmaiden mahdollisuuksia järjestää toimiva terveydenhuolto.

Muuttunut tautitaakka Maailman tautitaakka on muuttunut merkittävästi 1990-luvun alusta nykyhetkeen. Nykyisin maiden tautitaakat ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän toisiaan ympäri maailman, koska krooniset sairaudet ovat yleistyneet kehittyneiden maiden tapaan myös kehitysmaissa. Siinä missä krooniset sairaudet ovat kehittyneiden maiden keskeisin terveyshaaste, kehitysmaihin kohdistuu kaksoiskuormitus: tartuntataudit ovat edelleen yleisiä ja samalla väestöä kuormittavat myös krooniset sairaudet.

Kroonisista sairauksista on siis tullut globaali terveysongelma. Kun lapsikuolleisuus ja tartuntatautikuolleisuus on saatu laskuun ja väestö elää aiempaa vanhemmaksi, kroonisista sairauksista on muodostunut yleisin kuolinsyy. 2000-luvulla arviolta noin kaksi kolmasosaa kuolemista johtuu kroonisista sairauksista. Niitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ja tyypin 2 diabetes. Ne kehittyvät pitkän ajan kulues­ sa, heikentävät toimintakykyä ja aiheuttavat yhteiskunnille paljon kustannuksia.

Tartuntataudit ovat globaalisti tarkasteltuna vähentyneet. Monet paljon kuolleisuutta aiheuttavat sairaudet, kuten tuberkuloosi, tuhkarokko ja malaria, on saatu maailmalla aikaisempaa paremmin hallintaan. Lisäksi Terveyden eettiset ja globaalit haasteet | 159

Zika-virusinfektiot yleistyivät 2014 etenkin Etelä- ja Väli-Amerikassa. Infektioon voi liittyä kuumetta, ihottumaa ja nivelkipuja. Se voi myös aiheuttaa kehityshäi­riöitä sikiöille. Virusta levittäviä hyttysiä on pyritty hävittämään laajamittaisesti. Virukseen on kehitteillä rokote.

esimerkiksi hiv-prevalenssi on saatu käännettyä myönteiseen suuntaan, vaikka se oli vielä 2000-luvun vaihteessa globaali ongelma. Siitä huolimatta, että yleisesti tartuntataudit ovat vähentyneet, joissain maissa ja tietyillä alueilla ne ovat edelleen suuri ongelma. Esimerkiksi vaikka hiv-tartunnat on saatu monissa maissa vähenemään, taudin ehkäisy tai hoitava lääkitys ei kuitenkaan ole tavoittanut maita, joissa avuntarve olisi suurin. Aids on edelleen yleinen Tutki tilastoa kymme­ kuolinsyy erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa keinot hivnestä yleisimmästä tartuntojen ehkäisyyn ovat vähäisimmät. kuolinsyystä ja niiden Ihmisten entistä helpompi liikkuvuus maiden välillä ja mantereelta aiheuttamasta kuol­ leisuudesta 100 000 toiselle on nostanut tartuntatautien leviämisen riskiä. Epidemiat leviähenkeä kohden mata­ vät entistä nopeammin ja suuret pandemiat yleistyvät. Epidemia on tartlimman ja korkeim­ man tulotason maissa. tuva tauti, joka esiintyy poikkeuksellisen isolla osalla tietyn alueen väesMitä eroja havaitset ja mitkä tekijät voivat töstä. Pandemiaksi puolestaan määritetään sairaus, joka leviää nopeasti selittää kyseiset erot? yli maanosien ja jonka on teoriassa mahdollista levitä koko maapallolle.

Kymmenen yleisintä kuolinsyytä matalimman ja korkeimman tulotason maissa vuonna 2015 Matalimman tulotason maat

Korkeimman tulotason maat

Alahengitystieinfektiot

Sydäninfarkti

Ripuli

Aivoinfarkti

Aivoinfarkti

Muistisairaudet

Sydäninfarkti

Keuhkosyöpä

Hiv / aids

Keuhkoahtaumatauti

Tuberkuloosi

Alahengitystie­infektiot

Malaria

Paksusuolen syöpä

Raskauden aikaiset komplikaatiot

2. tyypin diabetes

Komplikaatiot synnytyksessä

Munuaissairaudet

Liikenneonnettomuudet

Rintasyöpä

0

20

40

60

80

100

Kuolleiden määrä 100 000 henkeä kohti 160 | Terveyden eettiset ja globaalit haasteet

0

30

60

90

120

150

Kuolleiden määrä 100 000 henkeä kohti Lähde: WHO, 2015

Miten voit ehkäistä antibioottiresistenssiä omalla toiminnallasi?

Ehkäise mahdollisuuksien ja suositusten mukaan infektio ottamalla rokotus.

Huolehdi käsihygieniasta, jotta vältät mahdollisimman hyvin tartunnat.

Vältä muiden tartuttamista. Pese kätesi, jos olet aivastanut tai yskäissyt niihin. Pidä sairauslomaa, kun sitä tarvitset.

Jos lääkäri määrää antibioottikuurin, kysy, mikä on määräyksen perusteita: Millainen infektio minulla on? Mikä viittaa nimenomaan bakteeriinfektioon? Miksi juuri tämä antibiootti tehoaa tähän bakteeriin?

Älä vaadi lääkäriltä antibioottia, mikäli hän ei sitä sinulle määrää. Antibiooteilla on myös sivuvaikutuksia, kuten haitalliset vaikutukset suolistolle.

Ota antibiootit määräyksen mukaisesti. Älä jätä kuuria kesken, vaikka vointisi kohenisi kesken kuurin. Älä käytä muille määrättyjä antibiootteja tai säästä antibiootteja myöhempää käyttöä varten.

Suuri osa antibiooteista menee tuotantoeläimille.

Antibioottien kulutukseen voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota siihen, kuinka paljon syö tuotantoeläinten lihaa.

Epidemia julistetaan pandemiaksi vain, jos väestöt ovat taudin suhteen laajasti vastustuskyvyttömiä ja sen uskotaan olevan vaarallinen. Lähihistorian esimerkkejä pandemioista ovat muun muassa lintu- ja sikainfluenssa sekä zika-virus.

Vaikka osa tartuntataudeista on saatu hallintaan, uusia tartuntatauteja syntyy jatkuvasti, entiset taudit muuntuvat ja osasta taudeista tulee hoitoresistenttejä. Muun muassa antibioottien tarpeeton käyttö on luonut edellytykset antibioottiresistenssille eli bakteerien kyvylle vastustaa infektioiden hoitoon käytettäviä antibiootteja. Resistenssin yleistyminen johtaa hoitojaksojen pitenemiseen, kohonneisiin terveydenhuollon kustannuksiin, epäonnistuneisiin hoitoihin ja ylimääräisiin kuolemiin. Antibioottiresistenssin pysäyttämiseksi tehdään paljon töitä, jotta bakteerien vastustuskyky ei voimistuisi hallitsemattomaksi.

Ympäristön terveysvaikutukset Ympäristö on merkittävä globaaliin terveyteen vaikuttava tekijä. On arvioitu, että kaiken kaikkiaan 23 prosenttia kaikista maailmalla tapahtuvista kuolemista johtuu ympäristöstä. Keskeisimpiä syitä ovat sisä- ja ulkoilman saasteet, puhtaan veden, hygienian ja sanitaation ongelmat sekä ilmastonmuutoksen seuraukset.

Suurin osa sisäilman epäpuhtauksista johtuu tulisijoista, joita käytetään ruoan valmistukseen ja asuntojen lämmitykseen. Sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat hengitystietulehduksia, sydän- ja verisuonitauteja sekä syöpää. Vuonna 2012 sisäilman ilmansaasteet olivat syynä h ­ ieman Terveyden eettiset ja globaalit haasteet | 161

Slummeissa ja pako­ laisleireillä viemä­ röinnin, jätehuollon ja puhtaan veden saamisen järjestämi­ nen on haasteellista.

Yksi kestävän kehi­ tyksen tavoitteista on varmistaa puhtaan veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.

alle kahdeksaan prosenttiin kaikista kuolemista maailmassa. Suurin osa ulkoilman saasteista tulee teollisuudesta. Näiden saasteiden on arvioitu maailmanlaajuisesti aiheuttavan 25 prosenttia keuhkosyöpäkuolemista sekä suuren osan keuhkoahtaumakuolemista ja sydänsairauksista. Ilmansaasteet vaikuttavat eniten matalan ja keskimääräisen tulotason maihin.

Likainen vesi, riittämätön viemäröinti ja huono hygienia ovat pääasial­ lisia syitä ripulitauteihin, jotka ovat edelleen yksi yleisimmistä lapsikuolleisuuden syistä kehitysmaissa. Vuonna 2012 jonkinlainen kehittynyt puhtaan veden lähde oli 89 prosentilla maailman väestöstä, kun taas jonkinlainen sanitaatiojärjestelmä, kuten viemäröinti, oli ainoastaan 64 prosentilla.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristön muutokset, kuten kuivuus, merenpinnan nousu ja yleistyvät säätilojen ääri-ilmiöt, kuten helle­ aallot, tulvat ja myrskyt, voivat pakottaa ihmisiä lähtemään kodeistaan etsimään uutta asuinympäristöä. Tätä ilmiötä kutsutaan ilmastopakolaisuudeksi. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset ovat tästäkin näkökulmasta maapallon yhteinen uhka, koska ilmastopakolaisuus johtaa toisten alueiden ja niiden ympäristöjen kuormittumiseen.

Mistä maailman terveyserot johtuvat?

Taloudellinen tilanne maan vauraus väestön tulotaso ja varallisuus

Sivistys ja ihmisoikeudet koulutusmahdollisuudet lukutaito naisten asema

Maantieteellinen sijainti luonnonvarat maanjäristykset, lämpöaallot ja tulvat

Maan poliittinen tilanne ja olosuhteiden vakaus sodat ja konfliktit

Olosuhteet lapsuuden kasvuolosuhteet asuin- ja elinolosuhteet, työolosuhteet terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmien toimivuus aliravitsemus tai yksipuolinen ravinto epäpuhdas vesi ja ruoka asumistiheys, hygieniataso

Elintavat tupakointi, alkoholin kulutus ja seksuaalikäyttäytyminen, liiallinen energian saanti

Tehtävät 1. a. Millä erilaisilla mittareilla maiden terveyttä ja hyvinvointia voidaan kuvata? b. Jos sinun pitäisi valita yksi mittari kuvaamaan kehitysmaan väestön terveyttä, minkä valitsisit ja miksi?

2. Erittele tämän hetken keskeisimpiä globaalin terveyden haasteita ja keinoja niiden ratkaisemiseksi.

3. Miten maan taloustilanne ja talouskasvu vaikuttavat väestön terveyteen?

4. a. Mitkä terveyteen liittyvät tekijät selittävät maan väestönkasvua? b. Millä keinoin väestönkasvua on mahdollista hillitä? Miksi väestönkasvun hillitseminen on usein vaikeaa? c. Miten väestönkasvu voi vaikuttaa väestön terveyteen?

5. a. Miten kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden tautitaakat eroavat toisistaan? b. Millaista muutosta on tapahtunut viimeisen 30 vuoden aikana ja miksi?

6. a. Miksi ympäristöön liittyvät terveyskysymykset ovat tärkeitä globaalissa terveydessä? b. Mitkä ympäristötekijät ovat kaikkein merkittävimpiä terveyden näkökulmasta ja miksi?

7. Valitse yksi globaaliin etelään ja yksi globaaliin pohjoiseen kuuluva valtio. Vertaile niiden väestöjen terveyttä ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Esitä tulokset graafisesti. a. Selvitä maiden keskimääräiset elinajanodotteet ja yleisimmät kuolinsyyt. Vertaile näiden tilastojen pohjalta, miten maiden keskeisimmät terveyshaasteet eroavat toisistaan. b. Pohdi kokoamasi tiedon perusteella, mitkä voisivat olla kummassakin maassa keskeisimpiä terveyden edistämisen keinoja, joilla voitaisiin lisätä juuri näissä maissa terveiden elinvuosien määrää.

Terveyden eettiset ja globaalit haasteet | 163

Ajattelun taitoja Vastausohje

Analysoiminen Analysointitehtävässä tarkastellaan, eritellään ja tulkitaan erilaisia aineistoja. Analysointia kuvaavia sanoja ovat esimerkiksi erottelu, luokittelu, vertailu. Usein olennaista on syy-seuraussuhteiden ja vaikutusmekanismien selittäminen. Hyvä analyysi on systemaattista ja oivaltavaa. Hyvässä vastauk­sessa aineistosta tehdään analyysin tuloksena perusteltuja johtopäätöksiä tai tulkintoja.

Esimerkkitehtävä Tarkastele karttaa ylipainoisten miesten suhteellisesta osuudesta eri maissa vuonna 2014 ja vertaa sitä tilastoon naisten keskimääräisestä painoindeksistä eri maissa vuonna 2014. a. Ota aineistojen pohjalta perusteluin kantaa väitteeseen ”lihavuus on maailmanlaajuinen ongelma”. b. Erittele syitä, jotka ovat johtaneet tilastojen kuvaamaan tilanteeseen.

Vastauksen voi aloittaa määrittelemällä ylipainon ja painoindeksin. A-kohdan vastauksessa tulee analysoida kartan ja tilaston tietoja ylipainon yleisyydestä maailmanlaajuisesti sekä miehillä että naisilla. Analyysin pohjalta tulee rakentaa perusteltu kanta tehtävän väitteeseen. Kartan tarkastelussa on hyvä osoittaa, että ymmärtää, mitä prevalenssi tarkoittaa, ja mitä kartan luvut todella kertovat. Hyvässä vastauksessa vertaillaan naisten ja miesten sekä globaalisti eri maiden ja alueiden tilanteita. On hyvä nostaa esiin mahdollisia yllättäviä tai odotuksenvastaisia havaintoja. Oman kannan perusteluissa on myös hyvä tuoda lyhyesti esiin lihavuuden aiheuttamat terveysriskit yksilöille ja yhteiskunnalle.

B-kohdan vastauksessa tulee eritellä keskeisimpiä ylipainon lisääntymiseen johtaneita syitä. Ansiokkaassa vastauksessa kuljetetaan mukana a-kohdassa tehtyjä johtopäätöksiä aineistoista ja esimerkiksi esitellään ylipainon yleistymiseen johtaneita syitä alueittain tai maaryhmittäin.

Ylipainoisten miesten prevalenssi maailmassa vuonna 2014

Naisten BMI:n keskiarvo vuonna 2014 Saudi-Arabia

28,9 kg/m2

Libya

28,8 kg/m2

Yhdysvallat

28,7 kg/m2

Uusi-Seelanti

27,7 kg/m2

Brasilia

26,1 kg/m2

Suomi

25,4 kg/m2

40,0 – 59,9

Kiina

23,4 kg/m2

20,0 – 39,9

Somalia

22,5 kg/m2

Prevalenssi (prosenttia) ei tilastotietoa 60,0 %

< 20,0

176 | Terveyden eettiset ja globaalit haasteet

Lähde: WHO

Arvioi terveysosaamistasi Keskeisiä käsitteitä

etiikka moraali arvot moraaliteoriat arvoristiriidat

sosioekonominen asema sosiaalinen normi psykososiaaliset tekijät eriarvoisuusparadoksi

terveysero terveyden eriarvoisuus terveysgradientti

terveyden sosiaaliset määrittäjät tautitaakka kaksoiskuormitus terveyskuilu vuosituhattavoitteet kestävän kehityksen tavoitteet globaali terveyden edistäminen

Tehtävä Määrittele, mitä käsitteillä tarkoitetaan.

Keksi esimerkkitilanteita, joihin liittyy ainakin yksi käsite jokaisesta laatikosta.

Osaatko nämä?

Osaat pohtia eettisestä näkökulmasta erilaisia terveyteen ja sairauteen liittyviä kysymyksiä.

Osaat rakentaa eettiseen tehtävään monipuolisen vastauksen.

Osaat kuvata terveyteen vaikuttavia tekijöitä sekä syitä terveyserojen taus­ talla.

Ymmärrät, miksi terveyserojen kaventaminen on tärkeää.

Osaat eritellä keskeisimpiä yksilö- ja yhteiskuntatason keinoja terveyserojen kaventamiseksi niin Suomessa kuin globaalisti.

Osaat kuvata viime vuosikymmenten globaalin terveyden kehitystä sekä tämän hetken ja tulevaisuuden keskeisiä globaaleja terveyshaasteita.

Osaat eritellä globaalin terveyden edistämisen keskeisimpiä keinoja ja toimijoita.

Terveyden eettiset ja globaalit haasteet | 177

Näkökulma

1

Etnografinen tutkimus varusmiesten terveyskäyttäytymisestä

Kaksi tapaa tutkia terveys­ käyttäytymistä Tutustu tutkimuksiin 1 ja 2 ja vas­ taa niiden pohjalta kysymyksiin: 1. Kumpi tutkimuksista on määrällinen ja kumpi laadullinen? Perustele vastauksesi.

2. Miten esimerkkitutkimukset eroavat toisistaan tutkimuskysymyksissä, tutkimuksen tavoitteissa ja tutkimusmenetelmissä?

3. Arvioi tekstien perusteella, mitkä voisivat olla näiden tutkimusten mahdollisia vahvuuksia ja heikkouksia.

4. Millä muulla tavoin tupakointia voitaisiin tutkia määrällisesti ja laadullisesti? Keksi ainakin yksi esimerkki molemmista tutkimustavoista.

Tausta: Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten miesten terveyskäyttäytymistä varusmiespalveluksen aikana. Yksilöllisten terveysvalintojen lisäksi tutkitaan, millaiseksi terveyskäyttäytyminen muodostuu erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja totaalilaitoksen käskyjen keskellä.

Tutkimuskysymykset: Miten armeijan käytännöt suuntaavat ja ohjeistavat alokkaiden terveyskäyttäytymistä? Millaisia oletuksia ja mielikuvia nuorilla on liittyen varusmiehen rooliin ja miten ne suuntaavat nuorten terveyskäyttäytymiseen liittyviä valintoja? Millaisia valinnan mahdollisuuksia nuorilla on laitosolosuhteissa?

Aineisto: Vuonna 2008 toteutettu etnografinen kenttätyö. Tutkija osallistui kahdeksan viikon ajan alokaskauden koulutukseen, asui varusmiesten kanssa ja havainnoi armeijan arkea. Lisäksi yksilöhaastatteluja tehtiin 39 (15 miestä, 8 naista).

Menetelmät: Temaattinen sisällönanalyysi ja grounded theory.

Tulokset: Varusmiesten terveyskäyttäytymisen voidaan sanoa olevan instituution rajaama yhteisöllinen prosessi. Yksittäinen varusmies tekee valintoja totaalilaitoksen tiukkaan määritellyn arjen ja yhteisön sosiaalisen maailman keskellä. Jos nuorella itsellään ei ole aktiivista terveysvalintoja ohjaavaa motiivia, hän seuraa instituution käytäntöjä ja varusmiesyhteisöä. Sotilaskoulutuksen logiikka ja tavoitteet sekä varusmiesyhteisön käytännöt eivät aina tue terveyskasvatuksen tavoitteita, vaan armeijan arki on usein ristiriidassa terveysnäkökulman kanssa. Esimerkiksi tupakointi voi varusmiehen näkökulmasta olla tietyissä tilanteissa jopa järkevä valinta.

Johtopäätökset: Varusmiesten terveyskäyttäytymiseen vaikutettaessa on kiinnitettävä huomiota instituution arjen käytäntöihin ja varusmiesyhteisön toimintatapoihin.

Ojajärvi, Anni. 2015: Terve sotilas! Etnografinen tutkimus varusmiesten terveystajusta sosiaalisena ilmiönä. Nuorisotutkimusverkosto.

2

Kyselytytutkimus nuorten sähkösavukkeiden käytöstä Tausta: Nuorten sähkösavukkeiden käyttö maailmalla yleistyy, ja ne ovat uusi mahdollinen nikotiinin lähde nuorilla.

Tutkimuskysymykset: Onko nuorten sähkösavukkeiden käyttö muuttunut Suomessa 2013−2015? Ovatko käyttöön yhteydessä olevat tekijät muuttuneet? Mitkä ovat nuorten sähkösavukkeiden käytön syitä?

Aineisto: Kaksi kansallista postikyselyä 12−18-vuotiaille suomalaisille vuosina 2013 ja 2015 (2013: vastasi 3535, vastausprosentti 38; 2015 vastasi 6698, vastaus­ prosentti 41).

Menetelmät: Ristiintaulukointi ja logistinen regressioanalyysi.

Tulokset: Nuorten sähkösavukkeiden käyttö lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä 2013−2015. Sähkösavukkeita kokeilleiden prevalenssi nousi 17,4 prosentista 25 prosenttiin ja puolet 48 | Terveyden tutkiminen

oli käyttänyt nikotiinipitoista nestettä. Vuonna 2015 voimakkaimmin sähkösavukkeiden käyttöön oli edelleen yhteydessä päivittäinen tupakointi. Myös tupakoinnin kokeilu, nuuskan ja vesipiipun kokeilu, vanhempien tupakointi ja heikko koulumenestys olivat yhteydessä sähkösavukekokeiluun. Yleisin syy kokeilla sähkösavuketta oli halu kokeilla jotain uutta.

Johtopäätökset: Nuorten sähkösavukkeiden kokeilu on yleistä Suomessa. Niiden käyttö liittyy muiden tupakkatuotteiden käyttöön, ja suurin syy on halu kokeilla jotain uutta. Nämä viittaavat kokeilijoiden elämyshakuiseen käyttäytymiseen. Nuorten sähkösavukkeiden saatavuuteen pitäisi lainsäädännössä kiinnittää huomiota.

Kinnunen, Jaana ym. 2016: Changes in Electronic Cigarette Use from 2013 to 2015 and Reasons for Use among Finnish Adolescents. International Journal of Environmental Research and Public Health 13, 1114.