Eläköön! Eskari | Opettajan oppaan näytesivut

SYKSYN ENSIMMÄINEN ESKARIPÄIVÄ

AAPO puristaa äidin kättä ja astuu lasiovesta eteiseen. Esikoulu on aulan oikealla puolella. Jokaiselle on merkitty käytävään oma naulakkopaikka. Aapon vatsassa lentelee jännitysperhosia, vaikka hän näkee monta päiväkodista tuttua lasta. Aapo etsii repusta sisätossut ja nostaa Edin omaan lokeroonsa. Hän kuiskaa pingviinille, ettei ole kauaa poissa. Sitten Aapo vilkuttaa äidille ja seuraa opettajaa ja muita eskarilaisia huoneeseen, jonka ovi kolahtaa pian kiinni. Kun kaikki vanhemmat ovat lähteneet työpäiviinsä, aulasta tulee autio ja tyhjä. Lasten puhe ja laulu kaikuvat seinän läpi. Ilmassa leijuu ruuan tuoksu. Edi räpsyttää silmiään. Se laskee mielessään vielä tuhanteenviiteensataanbiljoonaan tai ainakin viiteen ennen kuin ojentaa siipensä ja venyttelee. Edi kurkistaa oikealle. Pitkän käytävän varrella on monta ovea ja erilaisia kylttejä. Aurinko välkehtii sisään kattoikkunasta ja maalaa ruutuja lattiaan. Edi pysähtyy äkkiä paikalleen, sillä kiireiset askeleet kaikuvat kulman takaa. Iloisen näköinen aikuinen kipittää aulan poikki. Edi odottaa, että ihminen on mennyt ohi ja katsoo sitten uteliaana ympärilleen, mutta aulassa ei tapahdu mitään. Edi huokaa. Tästä tulee pitkä päivä.

– Psssst.

Edi hätkähtää ja höristää korviaan. Se on varma, että kuuli jotakin.

– Täällä alhaalla!

Lattialla vilkuttaa hauskannäköinen siivekäs dinosaurus.

– Minä olen Dino Saurunen mutta ystävien kesken Dino.

– Minä olen Edi, Edi kertoo. Dinosauruksen edessä on likainen lenkkari.

– Tämä on Ksenian kenkä, mutta se lensi vauhdissa väärään paikkaan.

Edi kapuaa varovasti alas naulakosta ja auttaa Dinoa kuljettamaan lenkkarin paikalleen. Dino höpöttää koko ajan siitä, mitä kaikkea aikoo tehdä eskarissa. Se tietää, että aulassa on muitakin pehmoja. Dino osoittaa yhtä hyllyä kohti ja nyökkää. Edi ei ollut aikaisemmin huomannut pörröistä turkkia viereisessä lokerossa, mutta nyt kerä liikahtaa. Eläimellä on isot silmät ja pitkät suippokorvat. Se vilkaisee Ediä ja Dinoa kyllästyneesti ja kääntää heille selkänsä. – Mikä se on? Edi kuiskaa. Dino arvelee, että kyseessä on kissa, jolla on pupun korvat, tai pupu, joka näyttää kissalta. Hahmon häntä viuhuu kiukkuisesti, kun se ilmoittaa: – Minä olen kissa ja minun nimeni Söpö.

Söpö ei haluaisi olla eskarissa. Sitä ärsyttää, koska se joutui heräämään kesken kauneusuniensa, se ei ehtinyt syödä aamiaista eikä se halua tutustua keneenkään.

Edi ja Dino tutkivat käytävää ja naulakoita. Niissä roikkuu vain vähän vaatteita, sillä syksy on vasta alussa. Löytötavarakorista pilkottaa eskariin keväällä unohtunut kaulahuivi ja likaiset sukat. Edi vilkuilee Söpöä tämän tästä, mutta kissa jatkaa mököttämistä. Lopulta Edi kerää rohkeutensa, marssii lokeron luo ja kysyy, haluaisiko Söpö tulla leikkimään.

– Sinä saat päättää, mitä ollaan, Edi ehdottaa.

– Minä voin kertoa vitsin, esittää temppuja tai paukutella! Dino hihkaisee.

Söpö tuijottaa seinää, mutta sen korvat liikkuvat.

Edi yrittää muistaa, mikä auttaa Aapoa, kun tällä on paha mieli. Edi kiipeää naulakon päälle ja kysyy: – Tuleeko sinulle parempi olo, jos minä silitän? – Ehkä, Söpö vastaa.

Edi ojentaa siipensä ja paijaa Söpön pehmeää turkkia hellästi. Ensin ei tapahdu mitään, mutta sitten alkaa kuulua surinaa, kuin moottori käynnistyisi. Edi säikähtää, että se teki jotain väärää.

– Kehrääminen tarkoittaa, että Söpö tykkää, Dino selittää.

Dino paljastaa, että se pitää siitä, jos sitä kutittaa siiven alta. Edille taas tulee hyvä mieli hullunkurisista leikeistä ja rusinoista. Edi keplottelee itsensä taas lattialle, mutta liukastuu ja kupsahtaa pehmeästi pepulleen. Söpö tirskahtaa, joten Edi kaatuu uudestaan. Söpö alkaa nauraa ja Dino höröttää, kun Edi ottaa vauhtia ja syöksyy vatsallaan kohti auringon läikkää.

– Tulkaa tekin! se hihkaisee.

Dinon kynnet raapivat lattiaa, kun se surffaa eteenpäin. Söpö taiteilee tassuillaan perässä ja luistelee kuin jäällä. Pehmoeläimillä on niin hauskaa, että ne unohtavat olla varuillaan, sillä yhtäkkiä huoneen ovi aukeaa. Lasten äänet purskahtavat käytävään ja lähestyvät nopeasti. Dino lehauttaa siipensä auki ja lentää paikalleen. Söpö loikkii ketterästi hyllyn päälle, mutta Edi ei ehdi paeta vaan jähmettyy patsaaksi. Opettaja kävelee pingviinin luokse.

– Kenen lelu on unohtunut lattialle?

– Minun, Aapo sanoo.

Hän nostaa Edin syliinsä ja tuijottaa sitä tarkkaan. Pingviini näyttää aivan tavalliselta lelulta, mutta se vinkkaa Aapolle silmää.

Kysymykset tarinasta

Voitte käsitellä tarinan juonta seuraavien kysymysten avulla:

Miltä ensimmäinen eskaripäivä Aaposta tuntuu?

Aapoa jännittää, ja Aapon vatsassa lentelee jännitysperhosia, vaikka hän näkee monta päiväkodista tuttua lasta.

Mitä Edi kuulee alapuoleltaan?

Lattialla vilkuttaa hauskannäköinen siivekäs dinosaurus Dino Saurunen. Dino huutelee Edille ja esittelee itsensä.

Miksi Söpöä ärsyttää?

Söpö ei haluaisi olla eskarissa. Sitä ärsyttää, koska se joutui heräämään kesken kauneusuniensa, se ei ehtinyt syödä aamiaista, eikä se halua tutustua keneenkään.

Mitä Edi tekee ennen kuin silittää Söpöä?

Edi pyytää Söpöltä lupaa koskettamiseen:

– Tuleeko sinulle parempi olo, jos minä silitän?

Kysymykset tunteista

Tarinaan liittyviä tunteita voidaan käsitellä seuraavien kysymysten avulla:

Milloin sinun vatsassasi on lennellyt jännitysperhosia?

Miten jännitys tuntuu sinun kehossasi?

Lapset saavat vapaasti kertoa, milloin ja millaiset asiat heitä ovat jännittäneet. Miltä silloin tuntui? Voidaan myös jutella siitä, miltä tuntui ensimmäisenä eskaripäivänä.

Mistä sinulle tulee hyvä mieli?

Lapset saavat kertoa asioita, joista heille tulee hyvä mieli. Voidaan myös kierrellä kyselemässä toinen toisilta, mistä asioista he pitävät. Jos lapset eivät vielä tunne toisiaan, voidaan samalla harjoitella itsensä esittelemistä.

Miltä tuntuu, kun joku pyytää mukaan leikkiin?

Saduttaminen

Alla on tunnetaitotarinaan liittyen kysymyksiä, jotka tukevat saduttamista. Lasten kertomat tarinat ja sadut voidaan tallentaa äänittämällä tai kirjoittamalla tarinat muistiin. Tarinat tulee tallentaa lasten puheesta sanatarkasti. Tarinat kirjoitetaan puhtaaksi ja tulostetaan vihkoksi, jonka jokainen lapsi voi saada mukaansa esiopetusvuoden päätteeksi. Vihko voidaan kuvittaa lasten kanssa. Lasten kertomia satuja luetaan lapsille ääneen.

• Saako Aapo uusia ystäviä eskarista? Miten Aapo tutustuu uusiin ystäviin? Kertokaa tarina Aaposta ja uusista ystävistä.

• Söpö ja Dino Saurunen tunsivat jo toisensa. Miten he ovat tutustuneet? Ketkä ovat Söpön ja Dinon omistajia? Kertokaa tarina Söpön ja Dinon ystävystymisestä.

Esityksiä tarinasta

TARVIKKEET

kartonkia, piirustusvälineet, keppejä, sakset, teippiä

Luettuanne tunnetaitotarinan, tehkää yhdessä pieniä esityksiä. Niitä voidaan esittää pienissä ryhmissä. Pohtikaa yhdessä, mitä tilanteessa tapahtuu, ja miten se ratkaistaan. Tunnetaitotarinoissa esiintyvistä pehmoista ja henkilöistä voidaan aluksi askarrella keppinuket.

• Esittäkää tilannetta, jossa uusi lapsi tulee ryhmään eikä uskalla pyytää päästä leikkiin mukaan. Mitä voisi tapahtua? Miten kaverit voisivat auttaa?

Eteisessä tapahtuu kummia

TARVIKKEET erilaisia esineitä temppurataa varten

Eteiseen tai käytävälle rakennetaan temppurata. Rata voidaan

Lapset saavat kertoa omia kokemuksiaan. Voidaan miettiä, kuinka pyydetään toista leikkiin, ja harjoitella sitä. Mietitään, miksi on tärkeää ottaa toiset mukaan leikkiin.

koota niistä materiaaleista, joita eskarista löytyy, ja jotka parhaiten sopivat tilaan. Opettaja lähettää lapsia reitille puolen minuutin välein.

ESIMERKKI

• Asetellaan maahan vanteita Lapset hyppivät vanteiden sisään.

• Asetellaan maahan pitkä köysi. Lapset kävelevät köyttä pitkin.

• Laitetaan maahan esineitä, joiden välistä lapset pujottelevat.

• Sijoitetaan pöytä siten, että lapset voivat kontata sen alta.

• Tehdään este, jonka yli lapset hyppäävät.

• Asetetaan maahan patja, jonka päällä voidaan tehdä kuperkeikka tai kieriä.

VARIOI

Jos radan rakentamiseen ei ole sopivia välineitä, voidaan eteisessä tehdä Dino Saurusen kävelyretki. Tarkoituksena on liikkua tilassa eri tavoin, esimerkiksi kävellen varpailla ja kantapäillä, eteenpäin ja taaksepäin sekä edeten rapu- ja karhunkävelyllä.

Ksenian kenkä

Asetutaan piiriin isoon tilaan. Yksi lapsista on piirin keskellä. Keskellä oleva lapsi sanoo ryhmän lasten nimiä sekä vaatteita ja asusteita satunnaisessa järjestyksessä. Lapsi voi sanoa esimerkiksi ”Millan hattu” tai ”Akun verkkarit”. Piirissä olevat lapset pitävät toisiaan kädestä kiinni. Lapset kävelevät siten, että piiri pyörii myötäpäivään. Kun keskellä oleva lapsi sanoo ”Ksenian kenkä”, piirin lapset irrottavat toisistaan ja lähtevät juoksemaan karkuun. Keskellä oleva lapsi lähtee ottamaan muita kiinni. Ensimmäisenä kiinni jääneestä lapsesta tulee uusi keskellä olija.

VARIOI

Vaatteiden ja asusteiden sijaan leikkiä voidaan soveltaa myös minkä tahansa muun sanastoteeman harjoitteluun.

↑ Oppilaan tehtävävihkon keskiaukeama.

Kirjallisuusvinkit

• Emilia Erfving: Kasa 2020.

• Emilia Erfving: Lumikasa 2024.

• Maaret Kallio, Susanna Ruuhilahti & Julia Savtchenko: Murkens ja hirmuinen syysmyrsky. 2022.

• Sari Kanala & Hannu Ahonen: Elämää pihapiirissä. 2022.

• Sinikka Piippo & Anu-Riikka Lampinen: Metsän lumo – Lasten oma kirja puista, luonnosta ja vuodenajoista. 2023.

• Julia Wiberg & Cecilia Heikkilä, suomentanut Helena Haavisto: Iloinen metsäretki – Puuhaa lähiluonnossa ympäri vuoden. 2024.

OPETUKSEN TAVOITTEET

Vuodenajat ja kuukaudet -osiossa tutkitaan vuodenaikojen vaihtelua sekä vuodenaikoihin liittyviä ilmiöitä ja sanastoa.

Taidevinkit

Luistelija talven jäällä

TARVIKKEET

vesiväripaperia, vesivärit, siveltimiä, sakset, kelmua, liimaa, maalarinteippiä, tabletti tai puhelin kuvan ottamista varten

1. Kiinnitetään paperi maalarinteipillä reunoista alustaan.

2. Laveerataan koko paperin alueelle sinisen sävyjä. Väriä ja vettä tulee olla runsaasti.

3. Laitetaan laveerauksen päälle kelmua. Kelmua voi rypistellä, mutta kelmun täytyy peittää koko paperi. Rypistelyn avulla maalaukseen saadaan kauniita kuvioita. Kelmu jätetään maalauksen päälle kuivumisen ajaksi.

4. Otetaan lapsista kuvat luistelemassa.

Tulostetaan kuvat ja leikataan hahmot irti taustasta. Vaihtoehtoisesti oma kuva voidaan piirtää erilliselle paperille, josta se leikataan irti.

5. Kun laveeraus on täysin kuivunut, kelmu poistetaan ja oma kuva liimataan maalauksen päälle.

Kevään hyönteisiä sormenjäljistä

TARVIKKEET piirustuspaperia, väripaperia vihreän eri sävyissä, pullovärejä, vahaliidut, liimaa

1. Tutkitaan erilaisten hyönteisten kuvia. Millaisia värejä hyönteisissä on? Kuinka monta jalkaa hyönteisillä on? Onko hyönteisillä siivet?

2. Revitään vihreitä papereita suikaleiksi ja liimataan suikaleet piirustuspaperin alareunaan ruohikoksi.

3. Painetaan pulloväreillä erivärisiä sormenjälkiä paperille. Annetaan värin kuivua kokonaan.

4. Kun sormenjäljet ovat kuivuneet, piirretään vahaliiduilla hyönteisille silmät, jalat ja siivet. Halutessaan paperiin voi piirtää myös ympäristön, jossa hyönteiset ovat.

Värikkäitä kesäkukkia

TARVIKKEET piirustuspaperia, erivärisiä kreppipapereita, suihkepullo, musta tussi

1. Revitään erivärisistä kreppipapereista suikaleita. Lapsi voi valita, millaisia värejä hän haluaa käyttää.

2. Asetellaan suikaleet sikin sokin piirustuspaperin päälle.

3. Suihkutetaan suihkepullosta runsaasti vettä kreppipaperisilpun päälle. Annetaan veden kuivua kokonaan ennen kreppipapereiden poistamista. Kreppipapereista imeytyy väriä piirustuspaperiin.

4. Kun työ on kokonaan kuivunut, poistetaan kuivat kreppipaperit.

5. Piirretään työhön mustalla tussilla kukkia. Kukkia voi piirtää esimerkiksi kreppipaperin muodostamien kuvioiden ja värien mukaan.

Syksyinen väriloisto

TARVIKKEET

vesiväripaperia, vahaliidut, vesivärit, siveltimiä, maalarinteippiä, kokonaisia sitruunoita

1. Keskustellaan syksyn merkeistä ja ruskan väreistä.

2. Kiinnitetään paperi maalarinteipillä reunoista alustaan.

3. Piirretään vahaliidulla paperille puita. Puiden oksiin ei piirretä lehtiä.

4. Ennen maalaamista pohditaan yhdessä, mitä värejä sekoittamalla saadaan aikaiseksi syksyn sävyjä. Maalataan paperille vesiväreillä syksyn sävyjä. Väriä ja vettä tulee olla runsaasti.

5. Opettaja leikkaa sitruunat puoliksi. Värin ollessa vielä märkää puristetaan sitruunoista mehua maalausten päälle. Mehussa oleva happo tekee vesiväriin kauniita kuvioita.

6. Annetaan työn kuivua.

Kummipuu

Valitaan lähiympäristöstä lehtipuu ryhmän kummipuuksi. Otetaan puusta kuvia eri vuodenaikoina. Vaihtoehtoisesti puusta voidaan piirtää kuvat. Puuta on tarkoitus tarkkailla ja havainnoida eri vuodenaikoina. Lasten kanssa selvitetään esimerkiksi, miten puun väritys muuttuu vuoden mittaan, ja onko puu joidenkin eläinten, kuten oravan tai lintujen, pesäpuu. Jos eskarissa toimii useampia ryhmiä, jokainen ryhmä voi merkitä oman kummipuunsa laittamalla sen ympäri narun. Naru kiinnitetään hellästi ja poistetaan keväällä. Naruun voidaan laittaa roikkumaan esimerkiksi ryhmäläisten nimillä varustetut puupalikat.

Säähavainnot

Säähavaintoja kannattaa tehdä säännöllisesti aamupiirien yhteydessä. Tarkoituksena on havainnoida, miltä ulkona näyttää. Sataako? Paistaako aurinko? Vai onko taivaalla kenties pilviä? Mietitään myös, miltä säätila tuntuu. Keskustellaan säästä pareittain. Parit voivat kertoa ja kuvailla huomioitaan muulle ryhmälle. Parit vaihdetaan joka päivä. Opettajan digitaalisesta materiaalista löytyvä päivän-

avaus täytetään lasten havaintojen perusteella.

Sääpäiväkirja

TARVIKKEET

Sääpäiväkirja-moniste (s. 150), värikyniä

Säätilaa voidaan tarkastella myös Sääpäiväkirja-monisteen avulla. Monisteelta väritetään kuva, joka vastaa päivän säätä. Ryhmä voi täyttää yhteistä monistetta tai jokainen lapsi omaansa.

Säähavainnot tilkkutäkkinä

TARVIKKEET erivärisiä väripapereita, kartonkia, sakset, liimaa

Säätilan havainnointi voidaan toteuttaa ryhmän yhteisenä askarteluna. Aluksi sovitaan värit, jotka kuvaavat erilaisia säätiloja. Esimerkki:

• sininen = vesisade

• violetti = lumisade

• oranssi = auringonpaiste

• keltainen = puolipilvinen

• valkoinen = pilvinen

• harmaa = sumu

• musta = tuulinen

Leikataan väripapereista samankokoisia neliöitä. Aamupiirin yhteydessä mietitään, millainen sää ulkona on, ja liimataan isolle taustakartongille päivän säätä vastaava värineliö. Säätiloista muodostuu vähitellen värikäs ”tilkkutäkki”.

Oma lähiympäristöni

Taidevinkki

Solmutoukka

TARVIKKEET

pieniä keppejä (pituus max. 20 cm), erivärisiä villalankoja, irtosilmiä, sakset, liimaa

1. Etsitään jokaiselle oma keppi esimerkiksi metsäretkellä. Vaihtoehtoisesti voidaan pyytää lasta tuomaan sopiva keppi kotoa. Kuivasta kepistä ravistellaan irtoroskat pois.

2. Valitaan mieleisen värisiä villalankoja ja leikataan niistä noin 10 cm pituisia pätkiä.

3. Solmitaan langanpätkät kepin ympärille vieri viereen umpisolmulla. Umpisolmun tekemistä harjoitellaan yhdessä tarvittaessa.

4. Kun lankoja on solmittu tarpeeksi, liimataan toukalle irtosilmät.

5. Oma nimi kirjoitetaan puukeppiin tai maalarinteippiin, joka kiinnitetään lankaan.

6. Lopuksi toukalle annetaan nimi.

Kirjallisuusvinkit

• Emilia Erfving: Kasa. 2020.

• Kaisa Happonen & Anne Vasko: Mur ja mustikka 2018.

• Katariina Heilala, Tove Jansson & Anni Pöyhtäri: Muumimamman sienikirja. 2023.

• Titta Kuisma & Laila Nevakivi: Lapsen oma metsäkirja. 2020.

• Mauri Kunnas: Pieni luontokirja. 2018.

• Kirsti Kuronen & Karoliina Pertamo: Otson syksy. 2022.

OPETUKSEN

TAVOITTEET

Oma lähiympäristöni -jakson aikana tutkitaan syksyistä luontoa ja harjoitellaan vaatetukseen ja väreihin liittyvää sanastoa.

Kysymyksiä kuvasta

Voitte tarkastella kuvaa seuraavien kysymysten avulla:

Mitä kuvassa tapahtuu?

Eskarilaiset ovat retkellä metsässä. Lapset leikkivät ja tutkivat luontoa. Opettaja jakaa tehtäväkortteja.

Mikä vuodenaika kuvassa on?

Kuvassa on syksy. Puiden lehdet ovat kellastuneet, ja osa lehdistä on pudonnut maahan. Lapset ovat pukeutuneet syysvarusteisiin.

Mitä eläimiä metsässä näkyy?

Puiden oksilla on orava ja kaksi varista.

Mitä syötävää metsässä on?

Metsässä on marjoja ja sieniä. Kantarellit ja herkkutatit ovat syötäviä sieniä, mutta punakärpässienet ovat myrkyllisiä.

Mikä laukku opettajalla on olkapäällään? Miksi?

Opettajalla on ensiapulaukku, jossa on esimerkiksi laastareita ja puhdistusainetta pieniä haavoja varten.

Metsässäkin on sääntöjä. Millaisia?

Luontoa pitää kunnioittaa, ja metsässä täytyy muistaa jokaisenoikeudet. Esimerkiksi eläviä puita ei saa katkoa, sammalia ei saa repiä eikä muurahaispesiä saa hajottaa.

Väittämiä kuvasta

Lue väittämä. Pyydä lapsia näyttämään vastaus peukulla.

Peukku ylös = sopii kuvaan. Peukku alas = ei sovi kuvaan.

Kuvassa on syksy. Sopii.

Lapset ovat puistossa. Ei sovi. Lapset ovat metsässä.

Metsässä on kaatunut puu. Sopii.

Retkellä ei ole yhtään aikuista. Ei sovi. Retkellä on kaksi aikuista.

Maahan on pudonnut lehtiä. Sopii.

Metsässä ei ole vettä. Ei sovi. Metsässä on pieni puro.

Äänet

Teemakuvaan liittyy ääniä, joiden lähdettä voidaan pohtia yhdessä. Kuvaan liittyvät äänet ovat:

• variksen ääntelyä

• oravan ääntelyä

• puron solinaa

• lasten naurua

• askelten ääntä

Lajit

Voitte harjoitella nimeämään ja tunnistamaan lajeja luonnossa tai kuvien avulla. Jakson yhteydessä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavia lajeja, joiden valokuvat löytyvät opettajan digitaalisesta materiaalista:

• koivu

• kuusi

• mänty

• mustikka

• puolukka

• punakärpässieni

• herkkutatti

• varis

• orava

Yleissanasto

Digitaalisessa materiaalissa teemakuvan päälle voidaan paljastaa yleissanastoa, mikä tukee sanavaraston kehittymistä ja suomen kielen oppimista. Voitte

Opitaan katsomalla ja kuuntelemalla

nimetä samoja asioita myös oikeasta ympäristöstä. Teemakuvaan liittyvät sanat ovat:

• ensiapulaukku

• puu

• rakennus

• puro

• lehti

• runko

• marja

• käpy

• kivi

• oksa

• sieni

• eläin

• tutkii

• tasapainoilee

Toimitaan ja leikitään yhdessä

Kirjaintarina

Kirjaimeen/äänteeseen liittyy tarina, jonka voi lukea tai kuunnella opettajan digitaalisesta materiaalista.

Nuhainen norppa niiskuttaa. – Nyt niistämään nuhainen nenä! nalle nuhtelee. Näppärä norppa niistää nöpönenänsä nättiin nenäliinaan. Niistettyään nenänsä norppaa nukuttaa. Nalle nojaa nukkuvaan norppaan. Näkeeköhän norppa nalleunia?

Taidevinkki

Nalleaskartelu

TARVIKKEET

Nalleaskartelu-moniste nallen kaavaa varten (s. 247), vaha- tai öljypastelliliidut, vesivärit, vesiväripaperia (A4), ruskeaa kartonkia, ruskeaa ja vaaleanpunaista huopaa tai kartonkia, sakset, liimaa, askartelusilmiä tai nappeja, maalarinteippiä

1. Teipataan vesiväripaperi maalarinteipillä alustaan siten, että reunoille teipin alle jää noin yhden sentin levyiset kehykset.

2. Valitaan metsän väripaletti (otetaan esille erilaisia vihreän sävyisiä öljypastelleja tai vahaliituja).

3. Tehdään liiduilla isoja N-kirjaimia koko tausta täyteen.

4. Laveerataan koko paperi vihreällä vesivärillä.

5. Leikataan nallen osat ruskeasta kartongista. Vatsa, korvien sisäosat ja nenä leikataan vaaleanpunaisesta huovasta tai kartongista.

6. Liimataan nallen osat yhteen. Liimataan silmiksi askartelusilmät tai napit. Suu tehdään piirtämällä.

7. Lopuksi nalle liimataan metsämaiseman päälle.

Monisteet

Sivulta 227 voi monistaa N-kuvakortit, jotka sisältävät seuraavat sanat:

• naulakko

• nuotio

• näkkileipä

• nukke

• nalle

• nakki

• nappi

• nauha

• noppa

• nenä

• noita

• naamari

Vinkkejä korttien hyödyntämiseen löytyy oppaan sivulta 66. Kirjainmuodon harjoitteluun löytyy kirjainmuotopohja sivulta 207. Taidevinkkiin liittyvä moniste löytyy oppaan sivulta 247.

↑ Oppilaan tehtävävihkon sivut 12–13. Katso kirjainten yhteiset vinkit sivulta 66–67!

taa millainen rakennelma on.

↑ Oppilaan tehtävävihkon sivut 14–15.

Palikkatornin tarkastelua

TARVIKKEET erikokoisia ja -värisiä palikoita

Opettaja tekee ensin mallin, jossa rakennetaan palikkatorni erivärisillä palikoilla siten, että suurin palikka on alimmaisena, keskikokoinen keskellä ja pienin ylimmäisenä.

Tutkitaan yhdessä palikkatornia eri suunnista. Katsotaan, miltä palikkatorni näyttää ylhäältä päin ja sivusta. Otetaan palikkatornista kuva tabletilla ylhäältä ja sivulta katsottuna. Tutkitaan kuvista, miltä palikkatorni näyttää eri suunnista. Palikkatorni voidaan myös piirtää sekä sivusta katsottuna että ylhäältä päin katsottuna.

Lapset rakentavat itse erilaisia palikkatorneja. Otetaan kuvat lasten rakentamista torneista.

Tutkitaan kuvia, miltä erilaiset palikkatornit näyttävät eri suunnista kuvattuna. Lapset voivat myös piirtää oman palikkatorninsa sekä sivusta katsottuna että ylhäältä päin katsottuna.

Mallin mukaan rakentaminen

TARVIKKEET

erikokoisia ja -värisiä palikoita

Opettajalla ja lapsilla on sama määrä samanvärisiä palikoita. Opettaja rakentaa palikoista mallitornin ja asettaa sen lasten näkyville. Lapset rakentavat tornin mallin mukaan.

VARIOI

Mallirakennelman voi laittaa myös pussiin, jolloin pelkän tunnustelun perusteella yritetään rakentaa samanlainen. Tällöin kannattaa käyttää palikoita, jotka saa kiinnitettyä toisiinsa. Ensimmäinen malli kannattaa rakentaa helpoksi käyttäen esimerkiksi neljää palikkaa. Rakennelmaa voi vaikeuttaa harjoittelun myötä.

Mallin mukaan rakentaminen paritehtävänä

TARVIKKEET

erikokoisia ja -värisiä palikoita

Lapset jaetaan pareihin.

Opettajalla kannattaa olla valmiina erilaisia malleja, jotta nopeimmat pääsevät eteenpäin tehtävässä eikä tarvitse odotella, että kaikki pääsevät etenemään samaan tahtiin.

Kuinka monta erilaista keksit?

TARVIKKEET erikokoisia ja -värisiä palikoita

Jokaisella lapsella on sama määrä samanvärisiä palikoita. Tässä tehtävässä on tärkeää, että jokaisella lapsella on kuusi keltaista, kuusi punaista ja kuusi sinistä palikkaa (värejä voi vaihdella, lukumääriä ei saa muuttaa).

Jokainen lapsi tekee kolmen palikan torneja niin, että jokaisessa tornissa on käytetty kolmea eri väriä. Rakentelija keksii mahdollisimman monta eri järjestystä väreille.

Vaatesalapoliisi

Jokaisella on sama määrä samanvärisiä palikoita. Lapset asettuvat istumaan selät vastakkain, eikä toisen työskentelyä saa kurkkia. Päätetään, kumpi rakentaa ensimmäisenä mallin. Mallinrakentaja neuvoo samalla toista lasta rakentamaan samanlaisen. Kun rakennelma on valmis, verrataan, ovatko rakennelmat samanlaisia. Vaihdetaan rooleja, ja toinen lapsi saa nyt olla mallinrakentaja ja neuvoja.

Muistitehtävä

TARVIKKEET

erikokoisia palikoita

Opettajalla ja lapsilla on sama määrä samanvärisiä palikoita. Opettaja rakentaa palikoista mallin piilossa lapsilta. Ensimmäisen mallin on hyvä olla helppo, mutta tarjolla voi olla myös haastavampia malleja. Tehtävää voidaan vaikeuttaa vähitellen. Jokainen lapsi käy katsomassa mallia ja palaa omalle paikalleen rakentamaan samanlaista rakennelmaa. Opettajan luo voi palata tarkistamaan, jos unoh-

VARIOI

Leikki voidaan muuttaa myös huonesalapoliisiksi. Lapset poistuvat eskaritilasta, ja opettaja tekee tilaan pienen muutoksen, esimerkiksi siirtää tuolia, roskapönttöä tai asettaa pöydän vinoon. Lapset tulevat tilaan ja pohtivat, mikä asia on muuttunut. Lapset voivat myös vuorotellen olla muutoksentekijöinä toisten lapsien toimiessa huonesalapoliiseina.

Lisätietoa suunnittelun tueksi

Vinkkejä arkeen

Ongelmanratkaisun ja hahmot-

Muutama lapsi tulee seisomaan muiden eteen. Toiset tarkastelevat lasten olemusta ja asentoa tarkasti. Muut sulkevat silmänsä. Lasten vaatteista tai olemuksesta muutetaan jokin asia, esimerkiksi nostetaan hiha ylös, otetaan sukka pois toisesta jalasta tai siirretään pitkät hiukset toiselle olkapäälle. Muutettavia asioita voi keksiä monenlaisia: edessä seisovien paikkoja voi vaihtaa tai yksi voi kääntyä selin. Kun muutokset on tehty, muille annetaan lupa avata silmänsä, ja heidän täytyy kertoa, mikä edessä seisovilla on muuttunut.

tamisen taitojen kehittyminen sekä niiden monipuolinen harjoittelu vahvistavat lapsen taitoja matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa tulevaisuudessa. Vahvat pohjataidot tukevat matemaattisten taitojen kehittymistä monipuolisesti. Lapsen omaa ajattelua kannattaa vahvistaa ja tukea. Aikuisen ratkaisu ei ole ainoa oikea ratkaisu, ja lapsi saattaa ajatella asiaa eri tavoin keksien omat ratkaisunsa. Älä tyrmää lapsen ratkaisuja, vaan anna hänen perustella, miksi sai aikaiseksi oman ratkaisunsa. Hyväksy erilaiset ratkaisut ja kannusta lasta ajattelemaan ja keksimään itse.

Erilaiset lautapelit ovat mahtava keino harjoitella ongelmanratkaisua. Hahmottaminen kehittyy myös leikeissä ja vapaassa rakentelussa. Jos lapsi ei itse hakeudu rakenteluun tai ongelmanratkaisuun, houkuttele häntä pelaamaan ja rakentamaan aikuisen kanssa.

Matemaattiset

↑ Oppilaan tehtävävihkon sivut 32–33.

Lukutarina

Eskarissa vietetään siivouspäivää. Lapset jaetaan ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä on viisi lasta. Aapon ryhmä saa tehtäväkseen siivota pihan leikkivälinevaraston.

– Huh, mikä urakka! lapset miettivät etukäteen.

– Ottakaapas kaikki tuosta muovipussit. Laitatte sinne kaikki rikkinäiset lelut, opettaja ohjeistaa.

– Siis viisi muovipussia, kun on viisi lasta, Aapo laskee. Lapset tutkivat varastoa.

– Täällä on viisi isoa lelulaatikkoa ja viisi seinähyllyä. Ja kaikki pursuavat tavaraa, Ksenia huokaa.

– Ämpäreitä on hirveästi! Laitetaan kaikki ämpärit laatikkoon numero yksi, hän ehdottaa.

– Joo, mutta täällä on ainakin viisi ämpäriä, joista puuttuu pohja! Laitan ne roskiin, Aapo toteaa. –Laatikkoon numero kaksi voisi laittaa lapiot ja hiekkamuotit.

– Okei, Ksenia tokaisee ja jatkaa: –Täällä on kolme risaa lapiota, mutta viisi ihan ehjää. Hiekkamuotteja on paljon. Minun suosikki on tämä tähtikuvio. Niitä on neljä.

– Minun suosikki on tämä kakku-

muotti. Näitä isoja onkin vain yksi, mutta pieniä on viisi, Aapo sanoo.

– Laitetaan kaikki pallot laatikkoon numero kolme, Milla ehdottaa. – Isoja jalkapalloja on viisi, mutta näitä sählypalloja on ainakin kymmenen. Heitän pois tämän yhden jalkapallon, jossa on viisi isoa reikää. Kukahan tätä on syönyt? hän tirskuu.

– Laatikkoon numero neljä tulee hyppynarut ja twist-narut. Oho, ne ovatkin aikamoisessa solmussa, Aapo huomaa.

Lapset selvittävät yhdessä ainakin viisi hyppynarua ja neljä twist-narua. Onneksi kaikki ovat ehjiä. Jäljellä on enää yksi laatikko. Sen numero on viisi.

– Mitäs tänne laitetaan? Aapo ihmettelee.

– Laitetaan sinne ainakin nuo pikkuautot ja muovirekat. Täällä on kolme keltaista ja viisi sinistä rekkaa. Pikkuautoja on varmaan sata, Ksenia vastaa.

Lapset järjestävät varaston loppuun. Yhdelle hyllylle he laittavat viisi punaista ja viisi sinistä sählymailaa sekä kaksi pientä maalia. Toiselle hyllylle mahtuu oransseja kartioita, neljä isoa ja viisi pientä.

Ylähyllylle laitetaan kaksi pulkkaa ja viisi lumilapiota odottamaan talven tuiskuja. Alahyllyllä on sopivasti tilaa joukkuenauhoille, viidelle frisbeekiekolle ja katuliitulaatikolle.

– Hienoa työtä! Tehän olette oikea tehosiivousviisikko! opettaja kehuu tarkastellessaan lopputulosta. Lapset punastuvat mielihyvästä. He ovat tehneet kovasti töitä, ja kehujen saaminen tuntuu kivalta. – Hei, viedään vielä roskapussit! Aapo huikkaa innokkaasti.

– Rikkinäisiä leluja oli kyllä harmittavan paljon, Milla sanoo.

– Mihinköhän ne edes kuuluu laittaa? hän miettii.

– Lajitellaan ne yhdessä, opettaja lupaa, ja ryhmä lähtee kävelemään kohti roskakatosta. Kaikille jää hyvä mieli siivouspäivästä. Yhdessä on kiva touhuta!

Monisteet

Lukuja 1–5 voidaan kerrata seuraavien monisteiden avulla:

• Palapeli: Mitä Edi puuhaa? s. 301

• Lukumäärät 1–5: Vaatteita s. 302