Katri Karvonen
Kaisu Otsamo
Tiedustelut
Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi p. 020 450 010 www.edita.fi
Itsearviointi auttaa asettamaan omia tavoitteita ja seuraamaan oppimista opiskelun eri vaiheissa.
Tavoitteet ja keskeiset opiskeltavat asiat on koottu pääluvun alkuun. Kertaa käsitteet -listoihin on tiivistetty keskeiset käsitteet ja niiden selitykset.
Toimitus
Alina Mehto ja Katariina Voutilainen
Kuvatoimitus
Alina Mehto
Graafinen suunnittelu
Sari Väkelä
Kuvitus
Mikko Sinervo
Kuvalähteet kirjan lopussa
1. painos
© Katri Karvonen, Kaisu Otsamo ja Edita Publishing Oy
Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.
ISBN 978-951-37-8733-2
Otavan Kirjapaino Oy
Keuruu 2023
Ylioppilastehtävien avaukset näyttävät, miten lukutaidon tehtävissä tehdään havaintoja ja päätelmiä sekä osoitetaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.
Tietolaatikot ja kuviot kokoavat keskeisiä asioita, muistilistoja ja vinkkejä.
Esimerkkitekstit tarjoavat malleja ylioppilaskokeen lukutaidon vastauksista. Ohjeet opastavat vaiheittain tekstien analysointiin ja keskeisten tekstilajien kirjoittamiseen.
Tehtävät on jaoteltu kolmeen ryhmään: Muista ja ymmärrä -tehtävissä harjoitellaan opiskeltavien tietojen ymmärtämistä ja käsitteiden käyttöä.
Sovella ja analysoi -tehtävissä hyödynnetään tietoja tekstien analysointiin, tulkintaan ja tuottamiseen.
Arvioi ja luo uutta -tehtävissä yhdistetään aiempia tietoja, kehitetään kriittistä lukutaitoa ja tuotetaan laajoja tekstejä.
Aineistoina on monipuolisesti eri tekstilajien tekstejä.
Digiaineistot voi lukea, katsoa ja kuunnella Ääni 11 Opiskelijan digiaineistoista. Aineistopaketti sisältää digitaaliset ja audiovisuaaliset tekstit painetun oppikirjan käyttäjälle.
ITSEARVIOINNIN TAVOITTEENA on miettiä sitä, missä olet tällä hetkellä suomen kielen ja kirjallisuuden sisältöjen opiskelussa. Mitkä asiat osaat hyvin? Missä taidoissa olet parhaimmillasi? Mitkä sisällöt ja taidot kaipaavat harjoittelua? Ole rehellinen pohdinnoissasi. Itsearvioinnin avulla osaat painottaa oikeita asioita opiskelussasi ja pyytää tarvittaessa apua.
1. Arvioi osaamistasi ja aseta tavoitteita.
OPINTOJAKSON ALUSSA
Tee itsearviointi ja laadi tavoitteita.
a. Täytä itsearviointitaulukko s. 7.
b. Lue taulukko Tavoitteet ja hyvän osaamisen kuvaus s. 9.
c. Ympyröi hyvän osaamisen kuvauksesta kohdat, jotka kuvaavat osaamistasi ja työskentelyäsi.
d. Aseta täyttämäsi itsearvioinnin ja ympyröimiesi kuvausten pohjalta omat tavoitteesi tähän opintojaksoon. Kirjoita tavoitteet listaksi tai ajatuskartaksi.
Palaa opintojakson alussa asettamiisi tavoitteisiin.
a. Mitkä tavoitteet ovat toteutuneet?
b. Mitkä tavoitteet ovat vielä toteutumatta? Miksi?
c. Miten aiot saavuttaa toteutumattomat tavoitteet?
Tee itsearviointi uudelleen ja laadi suunnitelma.
a. Täytä uudelleen itsearviointitaulukko s. 7.
b. Rastita hyvän osaamisen kuvauksesta s. 9 kohdat, jotka kuvaavat osaamistasi ja työskentelyäsi nyt.
c. Lue opintojakson alussa asettamasi tavoitteet. Ympyröi tavoitteet, jotka ovat toteutuneet jakson aikana.
d. Arvioi täyttämiesi taulukoiden ja tavoitteidesi pohjalta, mitä olet oppinut opintojakson aikana.
e. Pohdi, mitä lukutaidon kokeen edellyttämiä taitoja hallitset. Kirjoita lista asioista, joita aiot kerrata ja harjoitella ennen ylioppilaskokeen lukutaidon koetta.
a. Etsi teksti tai tekstikatkelma, joka kiinnostaa sinua. Voit valita asia- tai mediatekstin tai fiktiivisen tekstin.
b. Analysoi tekstiä kysymysten avulla.
Kuka on kirjoittanut tekstin?
Missä ja milloin teksti on ilmestynyt?
Mikä on tekstin kohderyhmä?
Mikä on tekstin tavoite?
Mikä on tekstin pääväite, teema tai keskeinen ajatus? Miten pääväite, teema tai keskeinen ajatus tulee tekstissä esiin?
c. Kirjoita muistiinpanojesi pohjalta lyhyt analysoiva teksti.
d. Arvioi, miten helppo sinun on analysoida ja tulkita lukemaasi tekstiä tai katkelmaa. Miksi?
Asia- ja mediatekstejä
uutinen, artikkeli, kolumni, pakina, podcast, mainos, tietokirjakatkelma
Fiktiivisisiä tekstejä
runo, novelli, romaanikatkelma, elokuva- tai näytelmäkatkelma, sketsi, sarjakuva, musiikkivideo
a. Esittele pienryhmälle tehtävän 2 aineisto ja siitä kirjoittamasi analysoiva teksti.
b. Keksikää yhdessä, mitä kaikkea löytämistänne aineistoista voi analysoida.
c. Keskustelkaa siitä, millaiset analyysitehtävät ovat teille helppoja ja millaiset vaikeita.
Arvioi väittämiä asteikolla 1–5 (1 = heikosti, 2 = välttävästi, 3 = tyydyttävästi, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin).
1. Tunnistan hyvin eri tekstilajeja.
2. Hallitsen ymmärtävän lukemisen vaiheet.
3. Ymmärrän asiateksteistä tärkeimmän sisällön.
4. Ymmärrän argumentoivista teksteistä, minkä mielipiteen ne esittävät.
5. Osaan nimetä argumentointikeinoja.
6. Osaan nimetä retorisia keinoja.
7. Osaan analysoida audiovisuaalisia tekstejä.
8. Osaan tulkita proosatekstejä, kuten novelleja ja romaanikatkelmia.
9. Osaan tulkita runoja.
10. Osaan tulkita näytelmiä ja elokuvia.
11. Tiedän, mitä lukutaidon vastauksen aloituskappaleeseen kirjoitetaan.
12. Osaan ryhmitellä havainnot ja esitellä ne loogisesti.
13. Osaan edetä havainnoista päätelmiin.
14. Osaan perustella päätelmät tekstihavaintojen avulla.
15. Tiedän, että äidinkielen ylioppilaskoe jakautuu lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeeseen.
16. Tiedän, mitä osia lukutaidon kokeeseen kuuluu.
17. Tunnen lukutaidon kokeen arviointikriteerit.
18. Osaan ottaa lukutaidon kokeen arviointikriteerit huomioon, kun kirjoitan lukutaidon vastausta.
Video Opiskelijoiden keskustelu ylioppilaskokeeseen valmistautumisesta
Tee lukusuunnitelma.
a. Katsokaa opiskelijoiden keskustelu ylioppilaskokeeseen valmistautumisesta.
b. Keskustelkaa videosta.
Miten opiskelijat valmistautuvat ylioppilaskokeeseen?
Mikä opiskelijoiden valmistautumisessa on mielestänne keskeistä?
Mitä valmistautumistapoja haluatte itse kokeilla?
c. Tee oma lukusuunnitelmasi lukulomalle.
kerrata lukutaidon kokeen rakenne tutustua erilaisiin tehtävänantoihin tutustua lukutaidon kokeen arviointiin opiskella lukutaidon vastauksen rakennetta
harjoitella lukutaidon kokeessa vaadittavaa analyyttista lukutaitoa
käydään läpi lukutaidon kokeen erityispiirteet ja lukutaidon vastauksen rakenne
syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa
harjoitellaan erilaisten asia- ja mediatekstien sekä fiktiivisten tekstien tulkintaa
tuotetaan analysoivia tekstejä erilaisista aineistoista
Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Opettelen lukutaidon kokeen periaatteet. Kirjoitan ainakin yhden lukutaidon vastauksen. Harjoittelen lukutaidon vastauksen rakentamista.
Lukutaidon kokeen tehtävänannot
Tehtävänannoissa pyydetään tarkastelemaan, analysoimaan ja tulkitsemaan esimerkiksi tekstin
keinoja vakuuttaa
keinoja kertoa tarinaa rakenteita, merkitystasoja, tyyliä ja sävyjä sisältöä ja teemaa eli sitä, mitä tekstissä sanotaan maailmasta ja ihmisistä konteksteja, kuten julkaisutilannetta ja tekstilajia.
Millainen on lukutaidon koe?
Lukutaidon kokeessa on kaksi osaa, ja kummassakin osassa on kaksi toisilleen vaihtoehtoista tehtävää. Molemmista osista tehdään kokeessa yksi tehtävä. Kokeen ensimmäisen osan tehtävissä analysoidaan asia- ja mediatekstejä ja toisessa osassa kaunokirjallisia ja muita fiktiivisiä tekstejä. Lukutaidon vastauksen kirjoittaja voi olettaa, että vastauksen lukija tuntee aineiston, mutta päätelmät tulee aina perustella aineiston avulla. Tehtävät voivat olla yksi- tai kaksiosaisia. Jokaisesta tehtävästä voi saada yhteensä 30 pistettä. Kaksiosaisen tehtävän toisesta osasta voi saada 12 pistettä ja toisesta 18 pistettä. Lukutaidon kokeen kokonaispistemäärä on siis 60 pistettä. Lukutaidon kokeessa kirjoitetaan yhtenäinen teksti, ellei erikseen pyydetä tekemään luetelmaa. Vastaus jäsennetään kappaleisiin, eikä sitä otsikoida. Tehtävänannon yhteydessä kerrotaan, kuinka monta merkkiä sopivan mittaisessa vastauksessa on. Merkkimäärät ovat suosituksia. Vastauksen merkkimäärä ei siis vaikuta suoraan pisteisiin, mutta kannattaa pyrkiä kirjoittamaan suunnilleen suositusmerkkimäärän laajuisia vastauksia.
Lukutaidon kokeessa kirjoitetaan analysoivia tekstejä, joissa kirjoittaja osoittaa ymmärtävänsä lukemansa tekstin sekä sen sävyjä ja merkitystasoja. Tehtävänanto ohjaa sitä, mistä näkökulmasta aineistoa analysoidaan. Esimerkiksi kevään 2019 lukutaidon ylioppilaskokeessa tehtävänanto ohjasi tarkastelemaan J. L. Runebergin runoa Saarijärven Paavo (1830) kahdesta eri näkökulmasta: tehtävän ensimmäisessä osassa Paavoa piti tarkastella lapsille suunnattuna kuvakirjan hahmona ja toisessa osassa runon nimihenkilönä. Ylioppilaskokeessa ensimmäinen vaihe on tehtävänannon tarkka lukeminen. Analyysinäkökulman lisäksi siitä selviää usein aineiston tekstilaji.
Tekstin julkaisuaika ja -paikka, ja joskus tekijäkin, puolestaan kertovat julkaisukontekstista.
Lukutaidon kokeen tehtävänannot ohjaavat tekemään tekstianalyysia. Se tarkoittaa, että pitää tehdä havaintoja ja päätelmiä aineiston sisällöstä, rakenteesta, kielestä ja tyylistä. Vaikka tehtävänannossa ei erikseen pyydetä tulkitsemaan aineiston teemaa tai pääväitettä, kokonaistulkinnan tekeminen osoittaa, että on ymmärtänyt tekstin ydinajatuksen. Tekstistä etsitään teesi eli pääväite, teema tai keskeinen ajatus ja tehdään päätelmiä siitä, mitä teksti viestii.
Aineistoina olevat tekstit luetaan kriittisesti, mutta niitä arvioidaan vain, jos tehtävänannossa pyydetään niin tekemään. Esimerkiksi syksyn 2020 lukutaidon ylioppilaskokeessa oli aineistona artikkeli, joka käsitteli sitä, ohittaako tiikerin suojelu alkuperäiskansojen oikeudet. Tehtävässä pyydettiin arvioimaan artikkelin puolueettomuutta. Vastauksessa piti kertoa, missä asioissa artikkeli on puolueeton ja missä ei, sekä tehdä päätelmiä artikkelin puolueettomuudesta kokonaisuutena. Lukutaidon kokeen tehtävissä aiheesta ei kuitenkaan pyydetä kertomaan omaa mielipidettä.
Joskus tehtävänannossa pyydetään vertailemaan kahta aineistoa. Vertailussa on kiinnitettävä huomiota sekä samankaltaisuuksiin että eroihin. Vertailun voi rakentaa niin, että tekee ensin havaintoja yhdestä ja sitten toisesta tekstistä. Vastauksen rakenne on kuitenkin yhtenäisempi, jos kuljettaa tekstejä rinnakkain. Aineistojen yhtäläisyydet ja erot siis ryhmitellään, nimetään ja käsitellään vertaillen havaintoryhmä kerrallaan.
Analysoivassa tekstissä tutkitaan yhtä tai useampaa aineistoa.
Tavoitteena on osoittaa, että ymmärtää aineistona olevan tekstin ja osaa soveltaa analyysissa tehtävänantoon ja tekstilajiin sopivia käsitteitä.
Analysoitaessa aineistona olevasta tekstistä tehdään tehtävänannon mukaisia havaintoja ja niistä päätelmiä. Havainnot nimetään ja ryhmitellään.
Kokonaistulkinnassa tuodaan esiin tekstin kontekstit. Analysoivassa tekstissä suhde aineistoon on neutraali.
TEHTÄVÄ | Tutustu J. L. Runebergin runoon ja Mauri Kunnaksen kuvakirjan katkelmaan.
Analysoi Saarijärven Paavon henkilökuvaa. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä. (12 p.)
Lukutaidon koe, kevät 2019
Aineiston tekstilaji: runo
Tekijä: J. L. Runeberg
Julkaisuvuosi: 1830
Julkaisukonteksti: Kirjoittaja ja julkaisuajankohta paljastavat, että runo edustaa kansallisromantiikkaa. Siksi suomalaisesta henkilöstä annettu kuva on luultavasti ihannoitu.
TEHTÄVÄ | Tutustu J. L. Runebergin runoon ja Mauri Kunnaksen kuvakirjan katkelmaan. Analysoi keinoja, joilla Runebergin runo on kohdennettu lapsilukijoille kuvakirjassa. Vastauksen sopiva pituus on noin 3 000 merkkiä. (18 p.)
Lukutaidon koe, kevät 2019
Aineiston tekstilaji: kuvakirja
Tekijä: Mauri Kunnas
Kohderyhmä: lapset
Julkaisukonteksti: Koska aineistona on kuvakirja, tulee tarkastella kuvan ja tekstin yhteyttä. Kuvakirja on suunnattu lapsille, joten voi olettaa, että tekstiä on yksinkertaistettu ja asioita selitetty kuvien avulla.
Lukutaidon vastauksessa on olennaista osoittaa ymmärtävänsä eri tekstilajien piirteitä.
Lukutaidon kokeen ensimmäisen osan aineistot ovat asia- ja mediatekstejä. Ne voivat olla esimerkiksi tietotekstejä, dokumenttielokuvia, keskusteluohjelmia, puheita, uutisia, yleisönosastokirjoituksia tai mainoksia. Toisen osan aineistot ovat kaunokirjallisia ja muita fiktiivisiä tekstejä, esimerkiksi romaanikatkelmia, novelleja, runoja, sarjakuvia tai näytelmä- ja elokuvakatkelmia.
Koska lukutaidon kokeessa mitataan tulkintataitoja, vastauksessa on olennaista osoittaa ymmärtävänsä eri tekstilajien piirteitä. Esimerkiksi kantaa ottava kolumni sisältää retorisia keinoja, jotka eivät ole tyypillisiä vaikkapa novellille. Kolumnissa voi olla myös kielellä leikittelevää kuvailua. Elokuvakatkelmaa analysoidessa kannattaa ottaa huomioon sekä kuvakerronta että äänet. Romaanikatkelman analyysissa voi käyttää muun muassa kertojan ja miljöön käsitteitä.
Hyvin valmistautunut vastaaja pystyy analysoimaan mitä tahansa tekstiä, vaikkei olisi koskaan nähnyt mitään samankaltaista, koska hän osaa tunnistaa erilaisten tekstilajien piirteitä ja niiden yhdistelmiä. Tekstit myös lainaavat piirteitä yli tekstilajirajojen. Teksti voi esimerkiksi muistuttaa puhetta, mutta siinä voi olla myös kolumnin piirteitä.
Laajoja rajauksia
1. Analysoi ja tulkitse Anja Erämajan Imuri-romaanin lukua Haarukka. (syksy 2021)
2. Analysoi vertaillen aineistoja: millainen kuva suden ja ihmisen suhteesta niissä rakentuu? (kevät 2022)
3. Kuvaa kulttuuria ja yhteisöä, jossa Leinon Tummarunon nimihenkilö elää. (syksy 2022)
Tekstilajin piirteisiin tarkennettuja rajauksia
4. Erittele lehtijutussa ilmeneviä reportaasille tyypillisiä piirteitä. (syksy 2021)
5. Analysoi vastamainosten tavoitteita ja keinoja. (syksy 2021)
6. Analysoi kolmen aineiston perusteella, miten urheiluuutiset ovat muuttuneet 101 vuoden aikana (syksy 2022)
7. Analysoi ja arvioi aineistoa [dokumenttielokuvaa] vaikuttamaan pyrkivänä tekstinä. (syksy 2022)
Tulkintaa ohjaavia rajauksia
8. Analysoi ja tulkitse elokuvakatkelmassa esiintyviä vastakkainasetteluja. (syksy 2021)
9. Analysoi Vihan hedelmät -romaanin luvun kerrontaa ja kertojan pyrkimyksiä vaikuttaa lukijan yhteiskunnallisiin näkemyksiin. (syksy 2022)
10. Analysoi, miten ikään ja sukupuoleen liittyvät stereotypiat ilmenevät tekstissä. (kevät 2022)
Tehtävänannossa ohjataan tulkitsemaan fiktiivistä tekstiä mahdollisimman monipuolisesti.
Tehtävänanto edellyttää päätelmien tekemistä abstraktista asiasta eli kahden asian välisestä suhteesta.
Tehtävänannossa ohjataan tulkitsemaan historiallisen ajan yhteisöä.
Tehtävänannossa ohjataan etsimään tekstilajille tyypillisiä yksityiskohtia.
Tehtävänanto edellyttää, että tuntee vastamainoksen tekstilajina. Tehtävässä pyydetään analysoimaan vaikuttavien tekstien keinoja vastamainosten tavoitteiden näkökulmasta.
Tehtävänanto edellyttää, että etsii uutisista tekstilajipiirteitä ja julkaisuajankohtaa kuvaavia yksityiskohtia.
Tehtävänanto ohjaa tarkkailemaan vaikuttamisen keinoja tekstissä, jonka tekstilaji on tyypillisesti sävyltään neutraali.
Tehtävänannossa pyydetään etsimään vastakkaisuuksia sekä sisällöissä että elokuvakerronnassa.
Tehtävänanto on kaksiosainen. Yhtäältä pitää poimia kerrontaan liittyviä yksityiskohtia, toisaalta tehdä päätelmiä kertojan yhteiskunnallisista pyrkimyksistä.
Tehtävänanto edellyttää, että ymmärtää stereotypian käsitteen ja osaa liittää sen arvoihin ja ennakkoluuloihin.
1. Arvioi erilaisia tehtävänantoja.
a. Lue laatikko Lukutaidon kokeen tehtävänantoja
b. Tarkastele tehtävänantoja.
Mitkä tehtävistä ovat mielestäsi helppoja?
Miksi?
Mitkä tehtävät ovat mielestäsi vaikeita? Miksi?
Mihin tehtävään tarttuisit ensimmäisenä?
Miksi?
c. Keskustelkaa havainnoistanne. Pohtikaa, mitä tehtävän valinnassa kannattaa ottaa huomioon.
2. Erilaiset aineistot tutuiksi
a. Muistelkaa pienryhmässä, millaisia tekstilajeja olette lukeneet ja analysoineet lukion aikana.
b. Keskustelkaa aineistoista ja suhtautumisestanne erilaisiin tekstilajeihin.
Mitkä tekstilajit ovat tuttuja?
Millaisten tekstien tekstilajipiirteitä pitäisi vielä opiskella?
Mitä aineistoja analysoitte mielellänne?
Mitkä aineistot ovat hankalia analysoida?
Millaisia analyysin käsitteitä osaatte nimetä lukion opintojaksojen pohjalta?
c. Tehkää lista tutuista analyysin käsitteistä ja tekstilajeista sekä sellaisista, joita on hyvä vielä opiskella. Selailkaa käsitteitä oppikirjoista ja muistiinpanoistanne.
3. Analysoikaa lukutaidon tehtäviä.
a. Jakakaa pienryhmille tehtävät laatikosta Lukutaidon kokeen tehtävänantoja
b. Analysoikaa saamaanne tehtävänantoa.
Mikä käsky tehtävään sisältyy?
Miten tehtävänanto ohjaa lukemaan aineistoa?
Missä ja milloin aineistoteksti on ilmestynyt?
Minkä tyylistä tekstiä julkaisuaika ja -paikka ennakoivat?
Mitä havaintoja aineistoista pitää tehdä?
Mitä analyysikäsitteitä tehtävässä tulee käyttää?
c. Esitelkää tehtävänantonne ja havaintonne koko ryhmälle.
TEHTÄVÄ 1 | Analysoi vertaillen kuvaa, jonka tekstit rakentavat kuningas Kustaa II Aadolfista. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2019
TEHTÄVÄ 2 | Tutustu Claes Anderssonin ja Carol Ann Duffyn runoihin. Vertaile runojen rakenteita. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä. (12 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2019
TEHTÄVÄ 3 | Tutustu Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi -romaanin katkelmaan ja romaanin pohjalta tehdyn elokuvan katkelmaan. Tulkitse, minkälaisessa yhteiskunnassa teosten henkilöt elävät. Päätelmät voivat perustua jompaankumpaan tai kumpaankin aineistoon. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. (18 p.)
Lukutaidon koe, kevät 2020
TEHTÄVÄ 4 | Tutustu Linda Nyholmin artikkeliin, joka käsittelee alkuperäiskansojen oikeuksia. Arvioi artikkelin puolueettomuutta. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. (18 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2020
TEHTÄVÄ 5 | Analysoi ja tulkitse Petri Tammisen Isiä ja sankareita -novellin rakentamaa kuvaa sankaruudesta. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2020
TEHTÄVÄ 6 | Tutustu Alkemisti-romaanin katkelmaan. Analysoi romaanikatkelman henkilöhahmojen arvomaailmaa ja maailmankuvaa. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. (18 p.)
Lukutaidon koe, kevät 2021
TEHTÄVÄ 7 | Tutustu Seura-lehdessä julkaistuun juttuun Saimaan kotimaisilla maatiloilla elää onnellisia eläimiä. Erittele lehtijutussa ilmeneviä reportaasille tyypillisiä piirteitä. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. (18 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2021
TEHTÄVÄ 8 | Analysoi vastamainosten tavoitteita ja keinoja. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2021
Hyvässä vastauksessa päätelmät osoittavat, että kirjoittaja ymmärtää tekstin eri tasoja.
Tehtävänannon tarkan lukemisen jälkeen on tärkeää tutustua aineistoihin perusteellisesti, ennen kuin alkaa kirjoittaa vastausta. Aineistoa lukiessa kannattaa tehdä muistiinpanoja, joihin on hyvä kirjata mahdollisimman monipuolisesti tehtävänannon mukaisia havaintoja. Kriittinen lukija osoittaa täsmällisiä havaintoja tekemällä, että ymmärtää aineistona olevan tekstin ydinsisällön ja tekstilajin. Aineiston liittäminen kontekstiin osoittaa kulttuurista lukutaitoa. Muistiinpanot voi kirjoittaa itselle sopivalla tavalla listaksi, ajatuskartaksi tai tiivistelmäksi.
Myös havainnoista tehdyt päätelmät on hyvä kirjata muistiinpanoihin ennen lukutaidon vastauksen kirjoittamista. Päätelmät perustellaan tekstistä löytyneiden havaintojen avulla. Näin havainnoista ja päätelmistä syntyy luontevia ajatusketjuja. Hyvässä vastauksessa päätelmät osoittavat, että kirjoittaja ymmärtää tekstin eri tasoja. Kykyä lukea tekstin eri merkitystasoja voi osoittaa esimerkiksi tekemällä päätelmiä tekstilajista, intertekstuaalisuudesta tai sävystä. Teksteistä kannattaa etsiä myös piilomerkityksiä: esimerkiksi lause siinä on mies paikallaan sisältää ajatuksen siitä, että on hienoa olla mies. Ilmaisun monimerkityksisyyden huomaaminen osoittaa kriittistä lukutaitoa.
Muistiinpanoihin kirjoitetut havainnot ja päätelmät esitetään vastauksessa ryhmiteltynä siten, että samankaltaiset havainnot muodostavat oman ryhmänsä. Ryhmittely kannattaa tehdä suunnitteluvaiheessa. Jos tehtävänannossa pyydetään analysoimaan runon piirteitä, ne voi ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti:
– rakenne ja rytmi, esimerkiksi säkeet ja loppusoinnut
– puhuja ja puhetilanne, puhuja esimerkiksi kertoo tarinan tai puhuu itselleen
kieli ja kielikuvat, esimerkiksi kielellä leikittely tai metaforat.
Lukutaidon vastauksen aloituskappaleessa nimetään aineisto, josta on hyvä kertoa ainakin tekijän nimi ja tekstilaji. Aineiston julkaisuaikakin näkyy aina tehtävänannossa. Vastauksen alussa kannattaa myös tiivistää vastauksen aihe ja oma tulkinta aineistona olevan tekstin ydinajatuksesta. Aloituskappale kohdistetaan tehtävänantoon tuomalla esiin jokin keskeinen päätelmä tehtävänannon kannalta olennaisesta asiasta. Aloituksessa on hyvä nimetä tarvittaessa myös tekstin kohderyhmä ja tavoitteet sekä osoittaa, että on ymmärtänyt aineiston tekstilajin.
Lukutaidon vastauksen käsittelykappale on parhaimmillaan ehyt kokonaisuus, jossa aineistosta poimitut havainnot ja päätelmät on ryhmitelty loogisesti niin, että tehtävänannon kannalta tärkeät päätelmät erottuvat. Pää- ja sivuasiat erottuvat toisistaan, kun osoittaa niiden suhteita toisiinsa. Tärkeimpiä asioita voi korostaa esimerkiksi ilmauksen tämä ilmenee selkeimmin avulla.
Kaikkien käsittelykappaleiden tulee sisältää tehtävänannon edellyttämiä havaintoja ja päätelmiä eli vastauksia tehtävänantoon. Havainnoista voi tehdä erilaisia päätelmiä. Päätelmä voi olla havaintojen nimeämistä, asiayhteyksien osoittamista, yhteenvetoa tai arviointia. Päätelmistä johdetaan tekstin kokonaistulkinta, jossa osoitetaan tekstin yhteyksiä ympäröivään maailmaan eli konteksteihin.
Havaintojen avulla voi kuvailla aineistoa ja nostaa esiin tärkeitä yksityiskohtia. Havainnot voi osoittaa kuvailemalla, selostamalla tai siteeraamalla aineistoa suoraan. Hyvä vastaus ei kuitenkaan sisällä pitkiä selostuksia aineistosta tai irrallisia sitaatteja, vaan suoria lainauksia tulee käyttää harkiten. Esimerkiksi tekstin kaikkia retorisia keinoja ei tarvitse poimia tekstistä, vaikka niitä erityisesti kysyttäisiin. Tekstihavaintojen täytyy tukea päätelmiä.
tehtävänannon mukaisia havaintoja aineistosta tehtävänannon kannalta olennaisia päätelmiä, jotka on perusteltu havaintojen ja esimerkkien avulla omaa tulkintaa, jonka avulla aineistosta on etsitty yhteyksiä ympäröivään kulttuuriin.
Kuvaa Jukolan viestistä voi tulkita tekemällä havaintoja valosta ja maisemasta. Päätelmiä voi tehdä myös juoksijoiden ja kesäisen miljöön perusteella. Hämärä kesäyö on suomalaisille tuttu miljöö. Jukolan viestin nimi viittaa Seitsemään veljekseen ja suomalaiseen perinteeseen.
Monenlaista lukutaitoa
Pinnallinen lukutaito
Huomio kiinnittyy epäolennaisiin asioihin.
Tekstistä on poimittu irrallisia yksityiskohtia.
Tekstin pääsisältö on ymmärretty puutteellisesti tai väärin.
Erittelevä lukutaito
Vastauksessa on tehty ehyt tulkinta tekstistä.
Vastauksessa on olennaisia havaintoja.
Havainnot on suhteutettu tekstilajiin.
Kriittinen ja kulttuurinen lukutaito
Tulkinta tekstistä on oivaltava.
Tekstin keinoja ja merkitystasoja on eritelty ja arvioitu.
Tulkinnassa on otettu huomioon tilanne- ja kulttuurikontekstit.
Lukutaidon vastauksen arviointiin vaikuttavat kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen sisältöainekset sekä esitystapa. Kriteereistä painottuvat kokonaiskuva lukutaidosta ja vastauksen sisältöainekset. Vastauksen sisältöä koskevia kriteereitä täydentävät koekohtaiset sisältökuvaukset (KSK), jotka julkaistaan kokeen jälkeen Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla.
Lukutaidon kokeen yksi- ja kaksiosaiset tehtävät arvioidaan niin, että jokaisesta vastauksesta saa pisteet erikseen. Jokainen vastaus on siis itsenäinen kokonaisuus: kaksiosaisissakin tehtävissä nimetään aineisto ja esitetään siitä kokonaistulkinta. Kaikkien tehtävien alin pistemäärä on 0. Yksiosaisten tehtävien maksimipistemäärä on 30 pistettä, ja kaksiosaisten tehtävien 12 ja 18 pistettä.
Kokonaiskuva lukutaidosta mittaa sitä, miten vastauksessa näkyy kriittinen ja kulttuurinen lukutaito. Kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa voi osoittaa ottamalla huomioon analysoimansa tekstin tekstilajin ja kontekstit. Lisäksi erinomaisessa vastauksessa on havaintoja ja päätelmiä tekstin eri merkitystasoista. Merkitystasojen ymmärtäminen näkyy siinä, miten kirjoittaja erittelee tekstin keinoja suhteessa tavoitteeseen ja liittää tekstin ympäröivään kulttuuriin. Parhaimmillaan hyvässä vastauksessa on myös esitetty tekstistä ehyt tulkinta. Tekstin kielen, sävyn ja tyylin analysoiminen on osa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.
Vastauksen sisältöainekset muodostuvat havainnoista ja päätelmistä. Hyvän vastauksen piirteisiin kuuluu se, että päätelmät on perusteltu tekstihavaintojen avulla ja tulkinnat ovat uskottavia. Hyvässä vastauksessa käsitteet ovat toimivia ja tehtävään luontevasti sopivia. Vastauksessa on monipuolisesti havaintoja ja erittelyä, jossa hyödynnetään eri abstraktiotasoja mielekkäällä tavalla.
Vastauksen esitystapa mittaa sitä, miten vastaus on jäsennelty. Selkeässä ja ymmärrettävässä vastauksessa havainnot on ryhmitelty selvästi. Erittäin hyvä vastaus erottuu hyvästä muun muassa jäsentelyn perusteella. Vastaus on myös helposti ymmärrettävä. Jos tehtävänä on kirjoittaa luetelma, se on hyvin muotoiltu ja jäsentynyt.
Joskus on vaikea hahmottaa, mitä lukutaidon vastauksessa pitää olla, että siitä saa pisteitä. Arviointikriteereihin on tiivistetty paljon asiaa, eivätkä käsitteet ole aina yksiselitteisiä.
Tyydyttävän ja hyvän vastauksen välinen ero näkyy siinä, miten vastauksessa on osoitettu tekstin yhteyksiä kulttuuriin ja julkaisuajankohtaan. Päätelmät on hyvässä vastauksessa perusteltu, ja tulkinnat osoittavat abstraktiotasojen tuntemusta. Avainsanoja ovat tulkinta, lukutapa, tekstilaji, käsitteet ja jäsennys
Erittäin hyvässä vastauksessa on uskottavia päätelmiä, jotka on perusteltu teksti- ja kontekstihavainnoin. Aineistosta on tehty ehyt tulkinta. Hyvässä vastauksessa on tehty jokin tulkinta ja päätelmät on perusteltu tekstihavainnoin. Erittäin hyvässä vastauksessa otetaan huomioon tyyli ja sävy, kuten esimerkiksi ironia. Tekstilajipiirteet on otettu huomioon tulkinnassa. Hyvässä vastauksessa tyylejä ja sävyjä tunnistetaan ja havainnot on suhteutettu tekstilajiin. Erittäin hyvän vastauksen käsitteet ovat toimivia, ja hyvässä vastauksessa käsitteitä käytetään pääosin asianmukaisesti.
Amerikkalaisen nykytaiteilijan Dan Montevaron teos Tricycle horse vaatii tarkkaa lukemista. Sen sävyt ja merkitystasot avautuvat vähitellen. Teoksesta voi tehdä useita erilaisia perusteltuja tulkintoja. Oivaltavan tulkinnan tekeminen mistä tahansa tekstistä vaatii hiukan rohkeutta ja yksityiskohtien ymmärrystä.
Lukutaidon vastauksen arviointiin vaikuttavat kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen
sisältöainekset sekä esitystapa.
TEHTÄVÄ | Tutustu lastenkirjan lukuun. Erittele keinoja, joilla tekstissä rakennetaan lapsen näkökulmaa. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä. (12 p.)
Lukutaidon koe, kevät 2022
Nicolasta ympäröivä maailma on lapselle tyypillinen. Kirjassa toistuvat kuvakirjat ja lelut. Myös suhtautuminen näihin on lapsille tyypillistä. Erityisesti lentokone on Nicolakselle todella tärkeä. Hän on todella suunniltaan, kun uskoo lentokoneen hävinneen. Leluilla on lapsille todella suuri merkitys. Kun sitä tuodaan esille tekstissä, muistuttaa se aikuisia lukijoita ajasta, jolloin he itse olivat lapsia. Lapsille, jotka lukevat tarinaa, tämä taas on todella samaistuttavaa. Kuva päähenkilöstä lapsena vahvistuu huomattavasti, kun hän suhtautuu ympäröivään maailmaansa lapselle tyypillisesti. Myös ihmissuhteet ovat lapselle hyvin tyypillisiä. Vanhemmilla on elämässä todella iso rooli: vanhempien käskyjä on noudatettava, ja pelko siitä, että vanhemmat saavat tietää huonosta käytöksestä tai ilkitöistä on todellinen. Vanhemmat luovat lapsiin painetta käyttäytyä hyvin, sillä he haluavat, että heidän lapsensa vaikuttaa hyvin kasvatetulta. Nicolas antaa Louiset-
ten lennättää lentokonettaan, sillä tietää joutuvansa vaikeuksiin, jos Louisette huutaisi äitiään. Tällöin Nicolaksen äiti tietäisi, ettei Nicolas ole kohdellut vierastaan halutulla tavalla. Lapsena usein pelottavin uhkaus, on vanhemmalle kertominen, sillä silloin tietää joutuvansa vaikeuksiin. Kirjassa tulee myös ilmi useita rangaistuksia: isän toruminen ja jälkiruoatta jääminen. Tällaiset rangaistukset ovat tyypillisiä nimen omaan lapsuusajalle. Lapset eivät usein kadu asioita, elleivät joudu vaikeuksiin. Tämä näkyy myös Nicolaksesta. Hän ei kadu toimintaansa, vaan pelkää vaikeuksiin joutumista.
KOMMENTTI | Lukutaidon vastauksessa on havaintoja, mutta siinä ei käytetä kirjallisuuden käsitteitä. Vastauksessa on selostetaan aineistotekstin sisältöä. Havaintoja ei ole ryhmitelty.
Luvussa on myös kohtia, joissa korostetaan lapsen ajattelun aikuisen silmiin hassua logiikkaa. Louisetten lyödessä kertojaa korvalle kertoja pohtii alkaisiko itkeä, mutta muistaa sitten äidin vaatimuksen käyttäytyä hyvin kasvatetun tavoin – ja päätyy itkemisen sijaan vetämään Louisettea letistä. Lapsen näkökulman rakentamiselle tekstissä on oleellista, että kertoja kommentoi tapahtumia yllättävällä tavalla, jolloin lapsen viattomuus korostuu. Kertoja esimerkiksi selittää täsmällisesti, miten apinan toinen puoli jäi ajelematta partakoneella. Lopussa kertojan voisi olettaa olevan vihainen epäreiluudesta, mutta hän toteaakin yllättäen: ”– ja isona mennään naimisiin.”
Luvussa annetaan tilaa sille, mikä lapselle jää asioisa päällimmäisenä mieleen – esimerkiksi ”ärjy kanuuna”.
Luvussa kertoja kuvailee tapahtumia paljon. Kuvailu on avain lapsen näkökulman nostamiseen. Kertoja
kuvailee tarkasti äidin ilmeitä ja katseita, joita hän osaa tulkita. Kertojan kuvailun kautta lukija asettuu katsomaan tapahtumia kirjaimellisesti hänen tasostaan. Kontrastia tilanteisiin tuo se, että lukijalle siteerataan aikuisten kommentteja ja niiden perään avataan lapsen kokemus tilanteesta: ”– Miten suloinen hän onkaan! Minun pikku pupu pupuseni! Louisettella oli koko ajan kova vauhti päällä niitten silmiensä kanssa.” Sitaatin ja kertojan kommentin saumaton vaihtuminen kuvaa niin ikään lapsen ajattelua.
KOMMENTTI | Lukutaidon vastauksessa on uskotta via havaintoja ja päätelmiä. Siinä on käytetty kirjallisuusanalyysin käsitteitä, kuten kertojan käsitettä. Huomio lapsen logiikasta on oivaltava.
Nicolaksen käyttämä ilmaisuvarasto on lapselle ominaista. Aikuiskertojalle tyypillistä monipuolista sanavarastoa ei kertojalla ole, eikä hän toisaalta käytä teiniikäisille minäkertojille tyypillisiä pejoratiivisia ilmaisujakaan, vaikka suuttuisi. Tietysti täytyy muistaa, että kyseessä on lastenkirja, jossa moisia ilmaisuja ei käytettäisikään. Tekstissä esiintyvistä lapsenomaisista ilmaisuista, kuten ”nasta”, ”yliveto” ja ”lyödä tauluun” huomaa, että suomennos on 80-luvulta. Suomentaja on käännöstyössään päätynyt käyttämään aikansa lapsille ominaisia ilmaisuja, joita ei nykylapsen suusta kuule. Pyrkimys on ollut rakentaa lapsen näkökulmaa käyttämällä heille ominaisia sanoja, mutta kielelle on ominaista kehitys, eivätkä ”ärjy kanuuna” -tyyliset ilmaukset välttämättä kirjan nykylukijalle, nykylapselle, olisi selviä.
Sisällöllisesti lapsen näkökulmaa luo muun muassa se, että Nicolas elää lapselle tyypillisesti vanhempiensa asettamia rajoja täynnä olevassa maailmassa. Hän muistelee isän torumisia, iloitsee kun teellä saa poikkeuksellisesti ottaa enemmän suklaaleivoksia ja joutuu pyytämään äidiltään lupaa mennäkseen pihalle leikkimään. Lapselle vanhempi on ylin auktoriteetti, mikä välittyy tekstissä selvästi. Louisette muun muassa uhkaa alkavansa ”kiljua äitiään”, ellei Nicolas suostu leikkimään hänen kanssaan.
KOMMENTTI | Lukutaidon vastauksessa on monipuolisesti havaintoja ja päätelmiä. Käsitteitä on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Havainnot on ryhmitelty. Kulttuurinen lukutaito on hyvää: kohderyhmä eli lapset on nimetty ja suomennoksen ikä on otettu huomioon.
PISTEET 10/12
Lukutapa on pinnallinen: huomio on epäolennaisissa asioissa ja irrallisissa yksityiskohdissa.
Tulkintaa ei ole tehty, vaikka tekstin pääsisältö onkin ymmärretty.
Tekstilaji on ymmärretty vain osittain.
Havainnot ovat osittain yksipuolisia tai irrallisia.
Käsitteet ovat tehtävään sopivia, mutta niiden käytössä on puutteita.
Jäsentely on melko selkeä.
Hyvä vastaus
Lukutapa on erittelevä, ja siinä on piirteitä kriittisestä ja kulttuurisesta lukemisesta.
Aineistona olevasta tekstistä on tehty uskottava tulkinta.
Havainnoissa näkyy ymmärrys tekstilajista ja sen sävyistä ja tyyleistä.
Havainnot ovat tehtävänannon kannalta olennaisia.
Päätelmiä on perusteltu tekstihavaintojen avulla.
Tehtävään sopivia käsitteitä on käytetty pääosin oikein.
Jäsentely on selkeä, ja havaintoja on ryhmitelty.
Erittäin hyvä vastaus
Lukutapa osoittaa kulttuurisen ja kriittisen lukutaidon hallintaa.
Aineistosta on tehty ehyt tulkinta ja teksti on tulkittu osana kontekstia. Erittely ja tulkinnat nousevat sopivalle abstraktiotasolle.
Havainnot ovat osuvia ja pää- ja sivuasiat ovat tasapainossa.
Vastaukseen on valittu tehtävän kannalta toimivia käsitteitä, ja niitä on käytetty asianmukaisesti.
Jäsentely on looginen, ja havainnot on ryhmitelty.
Millaisia taitoja tarvitaan lukutaidon kokeessa?
a. Katsokaa sensori Kimmo Svinhufvudin haastattelu.
b. Keskustelkaa haastattelusta.
Mitä Kimmo Svinhufvud sanoo hyvästä lukutaidon vastauksesta?
Miten käsitteitä lukutaidon vastauksessa kannattaa käyttää?
Miten Svinhufvud selittää kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa?
Mitä ovat tekstien analyysitaidot? Millaiset taidot ovat tärkeitä lukutaidon kokeessa?
Miten lukutaidon kokeeseen voi harjoitella? Millaisia tekstejä kannattaa lukea ennen lukutaidon koetta?
c. Tehkää pienryhmässä kysymyksiä seuraavista asioista: erilaisten tekstien lukemisesta tekstien analyysikäsitteistä kulttuurisesta lukutaidosta.
d. Kysykää opettajalta apua tai etsikää vastauksia kysymyksiinne oppikirjasta.
Video Sensori Kimmo Svinhufvudin haastattelukerrata erilaisten tekstien ja niiden tavoitteiden analysointia ja tulkintaa kerrata tekstien analysoinnissa tarvittavia käsitteitä
syventää kriittistä lukutaitoa, erityisesti ymmärrystä erilaisten tekstien tavoista rakentaa merkityksiä
syventää kulttuurista lukutaitoa
harjoitella tekstien ja niiden kontekstien tulkintaa
kerrataan analysoivaa lukutaitoa syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa
harjoitellaan erilaisten asia ja mediatekstien sekä fiktiivisten tekstien tulkintaa
tuotetaan analysoivia tekstejä erilaisista aineistoista
Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Luen ja analysoin erilaisia asia ja mediatekstejä sekä fiktiivisiä tekstejä. Kirjoitan analysoivia tulkintoja ja ainakin yhden lukutaidon vastauksen. Opettelen tekstianalyysin käsitteitä.
Tekstejä täytyy eritellä, tulkita ja arvioida tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista.
Arkielämässä jokainen analysoi esimerkiksi elokuvaa tai kappaleen sanoituksia luonnostaan, sen enempää miettimättä. Lukemisprosessissa käynnistyykin kuusi aktiviteettia heti, kun tekstiin alkaa tutustua: lukija arvioi lukemaansa aikaisemman tiedon valossa, etsii tekstistä oleellisia asioita ja tekee niistä päätelmiä. Näitä merkityksiä etsitään kaikenlaisista teksteistä, niin kirjoitetuista kuin audiovisuaalisistakin.
Mitä lukemis prosessissa tapahtuu?
1. Lukija pyrkii ymmärtämään lukutilanteen tarkoituksen. Miksi luen tai katson?
2. Aivot alkavat käydä läpi taustatietoa. Mitä tiedän aiheesta? Mihin teksti liittyy?
3. Lukija etsii tekstistä sen ydinsisältöä. Mitä kirjoittaja haluaa tekstillään sanoa? Mikä on sen tavoite?
4. Luetun sisältöä arvioi kriittisesti aikaisemman tiedon valossa. Mitä muuta aiheesta on sanottu?
5. Lukija kyselee lukiessaan tekstin sisältöön liittyviä asioita. Mitä kirjoittaja tarkoittaa?
6. Lukija tekee tekstistä päätelmiä ja testaa niiden paikkansapitävyyttä. Mitä merkityksiä johonkin tekstin yksityiskohtaan liittyy? Mitä siitä seuraa?
Opiskelijan täytyy kirjoittaa lukion aikana monenlaisia tekstejä, joissa harjoitellaan analyysi- ja tulkintataitoja. Tehtävien aineistoina olevat tekstit vaativat tarkkaa yksityiskohtien tutkimista ja paneutumista. Analyysi- ja tulkintataidot kehittyvätkin lukemalla mahdollisimman paljon erilaisia tekstejä.
Tekstiin tutustuminen on vaiheittainen prosessi. Silmäilemällä tekstistä ja sen tavoitteista muodostuu kokonaiskäsitys. Aluksi kannattaa myös tehdä havaintoja tekstin rakenteesta, julkaisupaikasta ja tekstilajista. Tekstin kohderyhmästäkin voi tehdä päätelmiä jo ensimmäisen lukukerran aikana. Tekstiin tutustumiseen on hyvä varata riittävästi aikaa myös ylioppilaskokeessa: omat tulkinnat on helppo perustella, kun on tehnyt tarkat havainnot lukemastaan.
Melkein kaikki opiskeluun liittyvät tehtävät edellyttävät aineistojen tarkkaa analysoimista. Lukutaidon kokeessa kirjoitetaan analysoivia tekstejä, joissa täytyy osoittaa ymmärtävänsä lukemaansa ja katsomaansa. Pelkkä tekstin sisällön selostaminen ei vielä kerro lukutaidosta paljonkaan. Tekstejä täytyy eritellä, tulkita ja arvioida tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Käytännössä teksteistä pyritään siis etsimään niin tekstin tavoitteita ja ydinsisältöjä kuin erilaisia sävyjä ja merkityksiä. Lukutaidon vastauksessa on syytä ottaa huomioon myös aineiston kontekstit eli sen yhteydet ympäröivään todellisuuteen.
Usein on luontevaa aloittaa tekstin parissa eläytyen. Kun lukija eläytyy, omat kokemukset ja tunnereaktiot ovat vahvasti mukana tulkinnassa. Jokainen tekee päätelmiä teksteistä oman lukijan kontekstinsa mukaisesti. Tekstiä koskevat odotukset, omat elämänkokemukset ja tietämys erilaisista teksteistä vaikuttavat tulkintoihin. Lukutaidon tehtävänannoissa pyydetään kuitenkin neutraalia analyysia. Lukutaidon vastauksessa ei siis ole tarkoitus esittää omaa mielipidettä, ja tulkinnassa täytyy olla tarkka. Osuva päätelmä on esimerkiksi se, että mainitsee aineistona olevan tekstin vastakkainasettelun metsänomistajien ja luonnonsuojelijoiden välillä. Jos kuitenkin väittää, että luonnonsuojelijat ovat väärässä, esittää oman mielipiteen.
Lukutaidon kokeessa luetaan pitkiäkin tekstejä lyhyessä ajassa. Tällöin teksteistä pitää poimia nopeasti ydinsisältö ja kiinnittää erityistä huomiota tehtävänannossa mainittuihin asioihin. Ennen kuin alkaa kirjoittaa, havainnot kannattaa kirjoittaa muistiin ja ryhmitellä. Muistiinpanojen tekeminen auttaa ymmärtämään luettua ja jäsentämään ajatuksia. Varsinkin avainsanojen muistiin kirjoittaminen auttaa tekstin ymmärtämisessä, sillä niiden avulla erottaa ydinasiat irrallisista yksityiskohdista. Jos tehtävänä on esimerkiksi analysoida tekstin argumentointia, tekstistä kannattaa poimia muistiin argumentit ja retoriset keinot. Romaanikatkelman kerrontaa analysoitaessa taas on hyvä kirjata, millaisia ovat tekstin kertoja ja aikarakenne sekä miten henkilöitä kuvataan.
VINKKI
Lukutaidon koe mittaa kykyä analysoida ja tulkita erilaisia tekstejä ryhmitellä havaintoja loogisesti tehdä osuvia havaintoja tekstilaji huomioiden sijoittaa teksti erilaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin tai aikakauden ilmiöihin.
Lukutaidon kokeeseen kannattaa valmistautua lukemalla erilaisia tekstejä ja kertaamalla lukiossa opittua. Tekstianalyysin taidot kehittyvät koko lukion ajan eri oppiaineissa.
a. Lue ohje Näin analysoit erilaisia aineistoja s. 45.
b. Lue vaiheittain Jaakko Lyytisen kolumni Tunti kuoleman käytävällä (aineisto 3). Tee muistiinpanoja kolumnin tyylistä ja väitteistä.
c. Keskustelkaa pienryhmissä. Jakakaa havaintojanne ja päätelmiänne. Kirjoittakaa muistiin pari tärkeintä havaintoa ja päätelmää.
d. Keskustelkaa yhdessä lukuprosessista.
Mikä analyysin tekemisessä tuntui helpolta?
Mikä aiheutti haasteita?
Mitä huomasitte ensin? Miten tulkinta syveni?
Miltä tuntui lukea tekstiä vaiheittain?
a. Lue Jaakko Lyytisen kolumni Tunti kuoleman käytävällä (aineisto 3).
b. Lue laatikko Kerronnallisia keinoja asia- ja mediateksteissä. Analysoi laatikon avulla kolumnin kerronnallisia keinoja.
Millainen tarina kolumnissa kerrotaan? Kenen näkökulma tuodaan esiin? Miksi?
Miten kirjoittajan ääni kuuluu? Millainen rooli
kirjoittajalla on?
Miten tulkitset kolumnin pääväittettä?
c. Kirjoita kaksi ensimmäistä kappaletta lukutaidon vastaukseen: Analysoi kolumnin keinoja vaikuttaa tunteisiin. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä. (12 p.)
3. Arvomaailma ja ideologiat kolumnissa
a. Lue Jaakko Lyytisen kolumni Tunti kuoleman käytävällä (aineisto 3).
b. Keskustelkaa pareittain tai pienryhmissä kolumnin arvomaailmasta ja ideologiasta.
Millaisia arvoja kirjoittaja haluaa tuoda esiin?
Mitä kirjoittaja puolustaa?
Mitä kirjoittaja vastustaa?
Miten julkaisuajankohta näkyy kolumnissa?
c. Kirjoita kommentti, jossa otat kantaa vapauteen, oikeuteen liikkua tai poliittisiin vastakkainasetteluihin.
Kertojaratkaisut
Toimittaja on jutun kertoja.
Toimittaja tuo itsensä esille osallisena tapahtumiin.
Jutun kohdehenkilö on kertoja.
Kerrontatavat
Asioita kuvaillaan yksityiskohtaisesti kaunokirjalliseen tyyliin.
Tapahtumia kerrotaan juonellisina tarinoina.
Tarinoissa on käänteitä, konflikteja, vastustajia ja loppuratkaisu.
Tekstissä hyödynnetään tunnettuja juonimalleja, kuten altavastaajan taistelu, pelastaminen, henkinen kypsyminen, nousu valtaan ja sankarin koetus.
Draamalliset kohtaukset vuorottelevat yhteenvetojen kanssa. Kronologia rikotaan.
Näkökulmat
Tapahtumat esitetään jonkun henkilön kokemina.
Hyödynnetään kokijoiden puhetta suorina lainauksina.
Kuvataan havaintoja, tunteita ja ajatuksia.
4. Audiovisuaalisen tekstin tavoite ja kohderyhmä
a. Katsokaa Mari Mäkirannan kuvaessee Kotini joki ja Saimaailmiön mainosvideo Kulttuuri on itäisen Suomen muutosvoima (aineistot 1 ja 2).
b. Tutkikaa tekstejä pienryhmissä.
c. Valitkaa toinen teksteistä ja analysoikaa sitä kysymysten avulla. Tehkää muistiinpanoja.
Mikä tekstin tavoite on?
Mikä on tekstin kohderyhmä, eli kenelle teksti on suunnattu?
Millä keinoin tekstin tekijä pyrkii vaikuttamaan kohderyhmiin?
d. Jakakaa havaintonne muille. Keskustelkaa kohderyhmän merkityksestä keinojen valinnassa.
Mainosvideo Saimaa-ilmiö: Kulttuuri on itäisen Suomen muutosvoima. 2021.
Onko toimittaja osallisena tapahtumiin?
Onko toimittaja rakentanut itselleen kertojaroolin?
Onko jutun kohdehenkilöstä tehty kertoja?
Kirjoitettu teksti on virkkeistä ja kappaleista muodostunut kokonaisuus. Audiovisuaalinen teksti taas syntyy liikkuvista kuvista koostetuista kohtauksista, joihin useimmiten liittyy ääntä. Rakenteesta voi tehdä monenlaisia päätelmiä. Rakennetta muokkaamalla tekstin laatija painottaa joitain asioita tai poikkeaa tekstilajin tyypillisistä ilmaisutavoista. Esimerkiksi argumentoivan tekstin voi rakentaa vastakkainasettelun varaan, tai siinä voi rinnastaa ja toistaa asioita. Myös sillä on merkitystä, missä järjestyksessä ja kenen näkökulmasta asiat esitetään.
Monet mediatekstit koostuvat useista osista, esimerkiksi otsikosta, ingressistä, kuvasta ja kuvatekstistä tai videosta. Varsinkin uutiset, reportaasit, artikkelit ja mainokset ovat tyypillisesti moniosaisia. Kaikki osat rakentavat tekstin kokonaismerkitystä.
Onko tekstissä yksityiskohtaista kuvailua?
Kerrotaanko tapahtumat
juonellisina tarinoina eli sisältyykö tekstiin käänne, konflikti ja loppuratkaisu? Rikotaanko tekstin kronologiaa?
Onko tekstissä draamallisia kohtauksia?
Onko tapahtumat esitetty jonkun henkilön kokemina?
Lainataanko kokijoilta suoria lainauksia?
Kuvataanko kokijoiden tunteita ja havaintoja?
Kun tekstiä lukee tarkasti, avautuu pinnanalainen maailma eli tulkinta käsiteltävästä aiheesta.
Moniosaista ja multimodaalista tekstiä analysoidessa kannattaakin miettiä osien suhdetta toisiinsa. Vaikka tehtävänannossa ei suoraan sanota, että vastauksessa tulisi kiinnittää huomiota kuviin, niiden analysoiminen on osa moniosaisen tekstin analyysia. Kuvan tulkitsijan on hyvä pohtia, millaisena kuva näyttää esittämänsä asiat. Saako henkilöistä, tilanteesta tai paikasta esimerkiksi arvokkaan, vähäpätöisen tai koomisen kuvan? Tärkeää on myös kuvan suhde tekstiin: Miten kuvat keskustelevat tekstin kanssa? Kertovatko ne omaa tarinaansa?
Tekstit keskustelevat keskenään. Se tarkoittaa, että teksteissä viitataan aina jollain tavalla toisiin teksteihin. Tekstit ovat siis moniäänisiä, mikä merkitsee sitä, että niissä kuuluu tekijän äänen lisäksi muitakin ääniä. Tekstin laatija päättää, ketkä saavat äänensä kuuluviin.
Kun tieteellinen teksti viittaa toisiin tutkimuksiin tai uutisessa haastatellaan tapahtuman silminnäkijöitä, tekstissä kuuluu kirjoittajan äänen lisäksi esimerkiksi tutkimusten tekijöiden tai paikalla olleiden ääniä. Tasapuolisessa uutisoinnissa tuodaan esille kiistatilanteen molempien osapuolten kanta, mutta valinnoillaan uutistoimittaja saa mielipiteensä esille, vaikkei sanoisikaan sitä suoraan. Jos esimerkiksi lakkoa käsittelevässä uutisessa haastatellaan vain työnantajan edustajia, syntyy mielikuva, että uutisen laatija vastustaa työtaistelua.
Moniäänisyyttä tuodaan esille eri tavoin. Kirjoitetussa tekstissä kirjoittaja voi kertoa toisen näkemyksistä omin sanoin eli referoida tietolähdettään. Vaihtoehtoisesti hänellä on mahdollisuus lainata lähdettään suoraan eli siteerata tämän sanoja. Referoidessa kirjoittaja tekee tulkintoja tietolähteensä sanoista, kun taas sitaatti tuo esiin alkuperäiset sanamuodot. Sitaattikin on silti kirjoittajan valinta, koska kirjoittaja valitsee, mitä osia lähteestään esittää.
Yksi moniäänisyyden muoto on intertekstuaalisuus eli viittaukset muihin teksteihin. Intertekstuaaliset viittaukset voivat olla suoria sitaatteja tai alluusioita, joiden ymmärtäminen edellyttää, että tuntee kulttuurin ilmiöitä. Moni puhuu Ellun kanoista tietämättä viittausta Väinö Linnan romaaniin Tuntematon sotilas. Ellun kanojenkin merkitys aukeaa syvemmin, jos tietää, että alun perin sanonta on osa Koskelan repliikkiä: ”Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kun Ellun kanat.”
Intertekstuaalisuutta ilmaistaan eri tavoin. Interteksti voi olla sanoja, kuva tai vaikkapa tietynlaista pukeutumista. Jos koko teksti jäljittelee toista tekstiä, puhutaan pastissista. Korona-aikana ihmiset innostuivat ottamaan itsestään valokuvia, joissa jäljittelivät jotakin kuuluisaa maalausta. Näin syntyi oikea pastissien sarja. Myös parodiat eli ivamukaelmat ovat intertekstuaalisia. Esimerkiksi komediaelokuvien päähenkilö Austin Powers irvailee agenttielokuvista tutulle James Bondin hahmolle.
Moniäänisyys tuo esiin näkökulmia
Viittaus toiseen tekstiin luo yhteyksiä kulttuuriin.
Viittauksen kautta teksti sijoittuu konteksteihin.
Viittaus voi olla suora tai muokattu lainaus: Sisko tahtoisin jäädä; Sisko tahtoisin jäätä.
Viittaus voi olla epä
suora: Ovatko kaikki
muumit laaksossa?
Toisen tekstin tyyliä voi jäljitellä.
Tekstissä voi viitata genreen: Olipa kerran…
Alkuperäisestä tekstistä voi tehdä humoristisen
parodian: Harry Potter; Barry Trotter.
Tekstit ovat moniäänisiä: niissä kuuluu tekijän äänen lisäksi muitakin ääniä.
Näin tutkit tekstin
Miten julkaisuajankohta näkyy tekstissä?
Miten tieto tekijästä vaikuttaa tulkintaan?
Miten kohderyhmä vaikuttaa tekstin tulkintaan?
Mihin poliittisiin ja kulttuurisiin keskusteluihin teksti osallistuu?
Miten ympäröivä kulttuuri ja maantieteellinen ympäristö näkyvät tekstissä?
Millainen suhde tekstillä on muihin teksteihin: saman genren teksteihin, saman aikakauden teksteihin tai saman kirjoittajan muihin teksteihin?
Miten ajan arvot, ihmiskuva ja kirjallisuuskäsitykset näkyvät tekstissä?
Mitä ne kertovat lukijalle?
Kontekstit esiin
Teksteissä näkyy aina muiden tekstien ja ympäröivän kulttuurin vaikutus. Näitä moninaisia asiayhteyksiä kutsutaan tekstin konteksteiksi. Esimerkiksi julkaisuajankohdalla ja tyylisuuntauksella on merkitystä tulkinnan kannalta. Klassikoita analysoidessa on otettava huomioon sekä julkaisuajankohdan että kirjallisuuden tyylisuuntauksen kontekstit. Minna Canthin näytelmä Kovan onnen lapsia kuvaa 1800-luvun suomalaista yhteiskuntaa, jossa tasa-arvoa ei ole ja köyhä kansa saa äänensä harvoin kuuluviin. 1800-luvun lopun suomalainen teatteriyleisö pelästyi näytelmän yhteiskunnallista sisältöä. Näytelmä esitettiin vain yhden kerran vuonna 1888 Suomalaisessa teatterissa, jonne yhteiskunnan kerma oli todennäköisesti kokoontunut viihtymään ja nauttimaan virvokkeita, ei pohtimaan yhteiskunnallisia epäkohtia. Vasta myöhemmin on ollut mahdollista tarkastella Canthin näytelmää realistisen tyylisuuntauksen edustajana, jonka on tarkoituskin vaikuttaa yhteiskunnalliseen ajatteluun.
Ajankohtaiset julkiset keskustelut ovat konteksteja, jotka muodostavat taustan varsinkin asia- ja mediatekstien tulkinnalle. Esimerkiksi julkinen keskustelu opiskelun ja työelämän paineista ja stressin vaikutuksista mielenterveyteen vaikuttaa siihen, miten katsoja tulkitsee John Websterin dokumenttielokuvaa The Happy worker (2022). Siinä pohditaan, mikä nykyaikaisessa työelämässä saa ihmiset väsymään. Dokumentin kuvaus työelämästä puhuttelee: ihmiset uupuvat arkeensa liian usein. Dokumentin liittäminen ajankohtaisiin ilmiöihin on osa kontekstinlukutaitoa.
Kaunokirjallisten tekstien mahdollisia lukuyhteyksiä ovat esimerkiksi historia ja kirjallisuuden tyylisuuntaukset. Syksyn 2022 lukutaidon kokeen tehtävänannossa pyydettiin kuvaamaan kulttuuria ja yhteisöä, jossa Eino Leinon runon Tumma elää. Runo on julkaistu kokoelmassa Helkavirsiä vuonna 1903. Runon nimihenkilö elää kuitenkin muinaissuomalaisessa kalevalaisessa yhteisössä, jota Eino Leino ja muut uusromantikot ihailivat. 1900luvun alun kansallisen uusromantiikan tavoitteena oli kuvata suomalaisuuden alkulähteitä. Runo Tumma kuvaa kansanrunojen myyttistä maailmaa, vaikka siinä tarkastellaan symbolisesti myös yhteisöön kuulumisen vaikeutta. On siis hyödyllistä tietää jotain siitä kirjallisesta traditiosta, johon Leinon runo liittyy.
Hyvää kontekstinlukutaitoa on myös tietämys kielestä, kirjallisista traditioista ja muusta kulttuurista. Tekstin sävy ja tyyli antavat vihjeitä traditioista tai kirjoittajan asenteista aiheeseensa. Esimerkiksi ironiassa pitää ottaa huomioon, että tekstin laatija tarkoittaa jotain muuta kuin sanoo. Videobloggaaja Hermanni Hyyryläinen kirjoittaa Aikuiset-sarjan fanittamisesta ironisesti, että sarja helpottaa milleniaalien ikäkriisiä. Ironia syntyy siitä, että parikymppisten huoli elämän loppumisesta on liioiteltu.
1 Vielä vähän aikaa sitten olin varma, että olen aikuistunut ikäloppu. 26-vuotiaan Oonan ikäkriiseilyä seuratessani ymmärsin, miten mitättömiltä nämä milleniaalien ikäkriisit vaikuttavat ulkopuolisen silmin. Ylipäätään ajatus omien murheiden ainutlaatuisuudesta murenee niin olemattomaksi, ettei siihen ajatukseen kiinnosta ihan heti palata. 2 Sarja antaa toivoa, että elämää on vielä parikymppisyyden jälkeen, eikä ihan kaikkien päätösten tarvitse olla niin lopullisia tai vakavia.
Q-teatterin näytelmän
The Pimpsons (2023) viittaukset kansainvälisesti tunnettuun yhdysvaltalaiseen animaatiosarja Simpsoneihin (1989 –) ovat ilmeisiä.
1 Kirjoittaja liioittelee asioita.
2 Kirjoittaja hyödyntää ironiaa viestinsä välittämisessä.
Kaunokirjallisten tekstien
lukuyhteyksiä ovat esimerkiksi historia ja kirjallisuuden tyylisuuntaukset.
Taitavan tulkitsijan muistilista
Ole kiinnostunut erilaisista teksteistä.
Suhtaudu avoimesti uusiin ja outoihinkin teksteihin.
Ole utelias ja tee havaintoja.
Tutki tekstien ilmaisukeinoja.
Tee rohkeasti omia tulkintoja.
Siedä keskeneräisyyttä.
Todellisuuden ilmiöiden tulkinta kuuluu elämään, sillä kaikki sellainen, mikä ei ole aivan ilmeistä, vaatii tulkintaa. Tulkinta on asioiden ymmärrettäväksi tekemistä, selittämistä. Tekstejä tulkitessa lukija pyrkii muodostamaan perustellun ja tekijöitä kunnioittavan näkemyksen kokonaisuudesta.
Tulkinnat ovat sidoksissa tilanteeseen: ympäröivä kulttuuri, omat mielenkiinnon kohteet ja yhteisön arvostukset vaikuttavat tulkintoihin. Analysoivassa tekstissä, kuten lukutaidon vastauksessa, onnistunut tulkinta perustellaan aina tarkkojen tekstihavaintojen ja kontekstien avulla.
Kaunokirjallisissa teksteissä on tyypillisesti aukkoja, joiden merkitykset avautuvat vain päättelemällä. Samasta tekstistä voi tehdä useammanlaisia tulkintoja, kunhan ne perustelee huolella. Kaunokirjallisuutta lukiessa on erityisen tärkeää huomata, että tulkintoihin liittyy arvolatauksia. Jotta ymmärtää esimerkiksi Aleksis Kiven seitsemän veljeksen toimintaa, voi tutkia 1800luvun suomalaisen kyläyhteisön käytösnormeja. Koska veljekset eivät jaksa opetella lukemaan ja riitelevät kylän muiden poikien kanssa, he pakenevat sosiaalisia vaatimuksia Impivaaran rauhaan. Toisaalta poikien vapaudenkaipuu on tuttua kaikkien aikojen ihmisille.
Analysoivan tekstin, kuten lukutaidon vastauksen, kirjoittaminen alkaa siitä, että aineistona oleviin teksteihin tutustuu mahdollisimman tarkkaan. Teksteistä tutkitaan tasoja ja merkityksiä, joiden viestit avautuvat, kun tekstin lukee useaan kertaan ja syventyy siihen.
Tehtävänanto ohjaa huomaamaan, mitkä yksityiskohdat tekstissä ovat olennaisia. Jos esimerkiksi tehtävässä pyydetään analysoimaan tekstin vaikuttavuutta, kannattaa kiinnittää huomiota argumentteihin. Jos taas kysytään kertojan tapoja kuvata miljöötä, huomio kannattaa suunnata tapahtumapaikan yksityiskohtiin ja ihmisten rooleihin sosiaalisessa miljöössä. Tulkinta tarkentuu sitä mukaa, kun lukeminen etenee tekstin silmäilystä kohti tarkkoja havaintoja ja päätelmiä.
TEHTÄVÄ | Tutustu dokumenttielokuvan lyhennelmään, joka käsittelee suomalaisia ikimetsiä. Analysoi ja arvioi aineistoa vaikuttamaan pyrkivänä tekstinä. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2022
Dokumenttielokuva Suomalaiset ikimetsät vetoaa etenkin tunteisiin. Kriittinen katsoja lähtee liikkeelle tekijöiden arvoista ja tavoitteista. Dokumenttielokuvan tavoitteena on vaikuttaa asenteisiin metsien suojelua kohtaan ja lisätä tietoa, mutta myös viihdyttää kauniilla luonnon kuvauksella. Luonto esitetään yksityiskohtaisten kuvakulmien ja taitavien rajausten avulla kauniina ja arvokkaana, monimuotoisuudessaan säilyttämisen arvoisena.
Kriittinen katsoja huomaa myös vastakkainasettelun ikimetsien suojelun ja metsän hyötykäytön välillä. Elokuvan taustaoletuksena on, että kestävä kehitys ja tulevista sukupolvista huolehtiminen sekä luonto ovat tärkeitä kohderyhmälle. Dokumentti on vahvasti ikimetsien säilyttämisen kannalla, ja näkökulma esitetään mainoksen tapaan kärjistämällä.
Kulttuurista lukutapaa osoittaa se, että mainitsee ylistävän ja harmonisen kuvakerronnan olevan tyypillistä luonto-ohjelmille. Kulttuurista ymmärrystä voi osoittaa myös mainitsemalla, että dokumentin tekijät esittävät yhden tulkinnan luonnon tilasta ja ottavat siten kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun metsien suojelusta.
KATKELMA VASTAUKSESTA | Myös dokumenttielokuvassa käytetty kieli sekä puhujan intonaatio ja artikulointi ovat pääosin perinteiselle luontodokumentille tyypillisiä. Puhujan ääni on rauhallinen, selkeä ja tasainen. Usein luonnon ja luontoäänien annetaan myös puhua puolestaan, eikä puhetta tai selostusta tarvita. Tosin myös kohosteisia lauseita ja sananvalintoja on dokumenttielokuvasta löydettävissä. Esimerkiksi luonnontilaisia metsiä kuvaillaan sanoin ”kirveen koskemattomat”. Kekseliäitä sanavalintoja käytetään myös edelleen tuomaan esille vastakkainasettelua luonnon ja teollisuuden välillä. Luonnosta aletaankin puhua talousdiskurssia käyttäen: ”-- kvartaalit sopivat huonosti vanhojen metsien arvon mittaamiseen.”
Audiovisuaalisia keinoja hyödynnetään dokumentissa muillakin tavoin. Kuvaustekniikka on monipuolista ja laadukasta. Kuvakulma ja mittakaava vaihtuvat usein. Välillä dokumenttielokuvassa kuvataan metsämaisemia ilmasta käsin, välillä puolestaan keskitytään yksittäisen pienen hyönteisen tekemisiin. Suuri ero kuvattavien asioiden mittakaavassa laajentaa vaikutelmaa ikimetsien monimuotoisuudesta. Metsän ainutlaatuisuutta ja rauhoittavaa luonnetta vahvistetaan onnistuneesti myös äänimaiseman avulla. Luonnonmetsää kuvattaessa musiikki on rauhallista jättäen tilaa myös luonnon äänille.
TEHTÄVÄ | Analysoi Vihan hedelmät romaanin luvun kerrontaa ja kertojan pyrkimyksiä vaikuttaa lukijan yhteiskunnallisiin näkemyksiin. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.) Lukutaidon koe, syksy 2022
John Steinbeckin teos ”Vihan hedelmät” (1939) kuvaa tapahtumaketjua, jonka maanviljelijät 1930-luvun Yhdysvalloissa kokivat, kun heidän paratiisinsa muuttui talouden ja hintojen määrittämäksi taisteluksi. 1 Steinbeckin romaanikatkelma kertoo tapahtumasta, jossa talous voittaa ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden ja jossa taloudellinen voitto on tärkeämpää kuin ihmisten henki.
3 Yhteiskunnallisen kontekstin tulkinta täydentyy.
2 Katkelma sijoittuu 1930-luvulle ja kerronta heijastaa sen aikaisia arvoja. Kertoja kuvailee tarkasti miehiä maanviljelyn takana ylistävästi ja ihaillen kuten kutsumalla heitä ”asiantunteviksi ja eteviksi”, sekä kutsuen heitä: ”suurenmoisiksi miehiksi”. Naisia ei romaanikatkelmassa mainita kuin kerran, ja silloin naista käytetään kuvaillessa vihreitä kukkuloita ”...yhtä pyöreiksi ja pehmeiksi kuin naisen rinnat.” 3 Rinnastus kuvaa 1930luvun yhteiskuntaa, jossa miehet toivat elannot perheisiin ja naiset olivat sivuroolissa.
Steinbeckin katkelman alussa on runsaasti kuvailua ja kertoja vie lukijan mukanaan Kalifornian laaksoille. Kuvailu on alussa rikasta ja runsasta, se luo kuvan valoisasta ja hedelmällisestä maasta, jopa paratiisista: ”Kukkien keskustat alkavat paisua ja kasvaa ja saada väriä.” Runsas positiivisten adjektiivien käyttö luo seesteisyyttä, ilmapiirin siitä, että kaikki on kohdillaan. Näin kertoja saa lukijan pitämään tätä ideaalitilanteena, hetkenä jolloin kaikki oli vielä hyvin. Luonnollisuuden tunnelmaa ylläpitää kerronnan sanavalinnat, kuten ”möyrien”, ”keväisiä ruohonkorsia” ja ”kuin pienet vihreät linnunmunat”. Kertoja vertailee kasveja muihin luonnontuotteisiin, kuten linnunmuniin ja mereen.
4 Kirjoittaja oivaltaa paratiisimaisen kuvauksen aineiston alussa ja vertaa sitä uskottavasti Raamatun tarinaan.
4 Tämä vie lukijan yhä syvemmin mukaan tähän paratiisiin, se maalaa kuvaa idyllistä, lähes Raamatun Aatamin ja Eevan puutarhan kaltaisesta paikasta.
Kertoja luo lukijalle mielikuvia ahkerasti työskentelevistä miehistä maatilojen takana. Heidän työtaakkaansa osoitetaan lukijalle pitkillä virkkeillä, joissa luetellaan kaikki heidän työtehtävänsä: ”Ja he työskentelevät herkeämättä: he valikoivat, jalostavat ja muuntelevat.” Kertoja muodostaa tässä lukijalle kuvan siitä, että maatiloilla työskentelevät miehet tekevät kaikkensa hedelmien ja kasvien eteen. Se luo sympatiaa heitä kohtaan, ymmärrystä heidän tekemästä työstään, ja toisaalta saa lukijan arvostamaan heidän tekemää työtänsä.
5 Kirjoittaja huomaa käänteen ja tulkitsee sen taian särkymiseksi, joka näkyy myös romaanikatkelman rakenteessa.
6 Kirjoittaja palaa analogiaan Raamatun paratiisista ja syventää tulkintaa käärmesymbolilla.
Romaanikatkelman puolessa välissä paratiisin taika särkyy. Kuvailu muuttuu positiivisesta täysin vastakkaiseen, leikkisyys ja valoisuus vaihtuu tummaan ja synkkään sävyyn. ”Ampiaiset kaivautuvat pehmeään hedelmälihaan ja ilmaan leviää käymisen ja mätänemisen haju.” Kuvailun sävyn muutos päästää lukijan mukaan siihen, mitä lama teki ihmisille. 5 Paratiisin rikkoutumista symboloi myös kappalejaon muutos, pitkät kappaleet vaihtuvat lyhyisiin, yhden virkkeiden kappaleisiin, joissa kuvataan luonnollisuuden vaihtumista kemikaaleihin ”käymisestä lähtevä haju ei ole viinin täyteläistä tuoksua vaan mätänemisen ja kemikaalien hajua”. 6 Se on kuin käärme Eevan ja Aatamin puutarhassa, kun talous alkoi vaikuttaa viljelyyn ja heidän työhönsä. Se on uuden aikakauden alku.
Synkkien adjektiivien käyttö ja kerronnan muutos saa lukijan ymmärtämään tilanteen vakavuuden.
”Mädäntyminen” ja ”kärpäsiä tulee parvittain herkuttelemaan” muistuttavat lukijaa kuolemasta. Yleensä kyseiset sanavalinnat liitetään kuolleiden ihmisten ruumiisiin.
7 Tämä rinnastus kuolemaan toistuu myös myöhemmin, kun kertoja sanoo: ”...alkuperäinen omistaja on tukehtunut velkoihinsa”. Tällä kertoja viittaa siihen, että lama tappoi maanviljelijöiden työn hedelmän, heidän työnsä ja myös perintönsä. Romaanikatkelmassa kuvataan sitä, kuinka maanviljelystä tuli vain taloutta: ”...täytyy tuhota, jotta hinnat pysyisivät korkeina”. Kertoja luo tällä lukijalle kontrastia siitä, millainen heidän elämänsä oli ja miten se erosi aikaisemmasta idyllistä, jossa hedelmät olivat luonnonmukaisia, kun nyt ne olivat täynnä kemikaaleja.
Ahdingon kuvailu toistuu myös kertojan kerronnassa. Katkelmassa nimitetään lamaan joutumista rikoksena, suruna, epäonnistumisena. 8 Kertoja vertaa ihmisten vihaa yhteiskuntaa kohtaan kypsyviksi hedelmiksi, ”vihan hedelmiksi”, jotka kypsyvät korjattavaksi. Tällä kertoja viittaa siihen, että ihmisten asenteet yhteiskuntaa kohtaan ovat muuttumassa. Katkelmassa kuvataan sitä, kuinka suuromistajat ostavat pienet tilat pois ja kuinka kertojan viinitarha on kohta pankin omistuksessa. 9 Kertoja puhuu tästä kriittiseen sävyyn, kuin tuomitakseen yhteiskuntaa kapitalismista, jossa suuret yksityisomistajat vievät pienomistajien työt ja tilat. Tätä kertoja korostaa puhumalla me-muodossa siitä, etteivät maanviljelijät pystyneet enää tekemään työtään samalla tavalla. 10 Tämä luo myös yhtenäisyyttä lukijan ja kertojan välille, kertomalla asioista me-muodossa kertoja liittää myös lukijan osaksi tapahtumia.
Yhteiskuntakritiikki asettaa tekstin myös paremmin aikakauteensa, 1939-luvulla maailma oli ajautumassa toiseen maailmansotaan ja kahdeksi kilpailevaksi ajatusmaailmaksi oli nousemassa sosialismi ja kapitalismi. 11 Teksti asettaa lukijalle sanoman siitä, että talouden ei tulisi voittaa yksilön terveyttä ja hyvinvointia, mihin sosialismi pyrkii. Tämä talouden ja yhteiskunnan valta-asema yksilön hyvinvointiin nähden tulee myös ilmi, kun kertoja kuvailee lasten kuolevan nälkään samalla, kun ”ruuan on mädännyttävä, se on pakotettava mädäntymään”. Kertoja pyrkii tällä vaikuttamaan lukijan mielipiteisiin yhteiskunnasta julmana paikkana, jossa talous on tärkeämpää kuin lapset.
4 808 merkkiä
PISTEET 25/30
KOMMENTTI | Kirjoittaja tekee uskottavan tulkinnan muutoksesta romaanikatkelman tunnelmassa. Hän perustelee tulkintojaan osuvien tekstihavaintojen avulla. Kirjoittaja ottaa huomioon tekstilajin ja kulttuurikontekstin. Vastauksessa voisi olla tarkempaa analyysia tehtävänannon toisesta osasta eli kertojan pyrkimyksistä vaikuttaa jo ennen viimeistä kappaletta.
7 Kirjoittaja tarkastelee kuolemasymboliikkaa ja osoittaa näin kriittistä lukutaitoa ja tekstilajin ymmärtämistä.
8 Kirjoittaja avaa kielikuvaa lamasta onnistuneesti.
9 Kirjoittaja analysoi kertojan pyrkimyksiä vaikuttaa yhteiskunnalliseen ajatteluun.
10 Kirjoittaja tuo mukaan tehtävänannossa pyydetyn näkökulman lukijan näkemyksiin vaikuttamisesta.
11 Kirjoittaja syventää kokonaistulkintaa, jonka esitti vastauksen alussa.
Perustelut vakuuttavat
Argumentoivissa teksteissä tekijä esittää mielipiteen ja perustelee sitä. Tyypillisesti argumentoivat tekstit ovat mediatekstejä, kuten yleisönosastokirjoituksia, kolumneja tai mainoksia. Kuitenkin myös moni kaunokirjallinen teksti esittää mielipiteen ja perusteluja. Esimerkiksi satiiri ja raplyriikka kritisoivat yhteiskuntaa. Tieto- ja kaunokirjallisuuden välimaastoon sijoittuvat esseetkin esittävät mielipiteitä. Argumentointi onkin pyrkimystä vaikuttaa, eikä argumentoinnin keinojen käyttö rajoitu vain tiettyihin tekstilajeihin. Ylioppilaskokeessa voidaan esimerkiksi pyytää analysoimaan dokumenttielokuvaa vaikuttavana tekstinä, vaikka dokumentin keskeinen tavoite on välittää tietoa eikä vain vaikuttaa mielipiteisiin.
Argumentoinnin tarkastelu on hyvä aloittaa hahmottamalla tekstilaji ja tekstin tavoitteet. Esimerkiksi kolumni tai pääkirjoitus tavoittelevat eri asioita ja ilmaisevat siksi mielipiteensä eri tavoin. Seuraavaksi tulee hahmottaa teesi eli tekstin pääväite. Joskus pääväite esitetään suoraan, mutta toisinaan se pitää päätellä rivien välistä. Esimerkiksi kolumnien ja pakinoiden teesi tulee usein esiin epäsuorasti. Moni mainoskaan ei sano suoraan osta tämä tuote, vaan synnyttää mielikuvien avulla halun lähteä ostoksille.
Argumentaatiota analysoidessa tulee osoittaa väitteiden ja perustelujen yhteys toisiinsa.
Keskustelijat esittävät mielipiteitään ja perustelevat niitä. Tunnettu siivousyrittäjä Auri Kananen on Eetu Pesosen EddspeaksYoutubekanavalla vieraana kertomassa menestyksestään Tiktokissa.
Argumentti on kaksiosainen: se sisältää väitteen ja perustelun. Argumentaatiota analysoidessa tulee osoittaa väitteiden ja perustelujen yhteys toisiinsa. Jos vain luettelee kirjoittajan perustelukeinoja, kuten kirjoittajan omien kokemusten hyödyntämisen tai auktoriteettiin vetoamisen, ei lukutaidon vastauksen lukija ymmärrä, mitä analysoitava teksti käsittelee ja miten argumentointi vakuuttaa.
Analyysissa on tärkeää huomata tekstin kohderyhmä, joka vaikuttaa siihen, millaisia argumentteja tekstissä on. Esimerkiksi pitkän yöunen tärkeyttä perustellaan lääkäreille ja nuorille suunnatuissa teksteissä eri tavoin. Argumenttien valintaan vaikuttavat myös taustaoletukset eli arvot ja asenteet, jotka tekstin tekijä ajattelee jakavansa lukijan kanssa. Tekstin julkaisukontekstikin vaikuttaa siihen, millaisia argumentteja tekstissä käytetään.
Mikä on tekstin aihe?
Mikä tekstilaji on kyseessä?
Kuka on tekstin tekijä?
Missä järjestyksessä asiat esitetään?
Keiden näkökulmat korostuvat?
Millaisista osista teksti koostuu?
Mikä merkitys osilla on?
Miten rakenne tukee teesin esittämistä?
teesi tekstin pääväite argumentti väite ja sen perustelu perustelukeinot tavat tukea väitettä, kuten faktoihin tai omaan kokemukseen vetoaminen tai esimerkit
vasta-argumentti vastanäkemys argumentaatiovirhe perustelukeino, joka on epälooginen tai kohdistuu väärään asiaan retoriset keinot kielelliset keinot, jotka tukevat argumenttia taustaoletukset arvot ja asenteet, joita tekstin tekijä ajattelee kohderyhmällä olevan
Mitä retorisia keinoja tekstissä käytetään?
Mitä visuaalisia keinoja tekstissä on?
Mikä on tekstin kohderyhmä?
Keille teksti on suunnattu?
Mitä taustaoletuksia tekstin laatijalla on?
Mikä on tekstin tavoite?
Mikä on tekstin pääväite eli teesi?
Millaisia syy-seuraussuhteita tai jännitteitä tekstissä on?
Miten tekstin moniäänisyys vaikuttaa tekstin luotettavuuteen?
Mitä väitteitä tekstin tekijä esittää?
Miten tekstin tekijä perustelee väitteitään?
Miten uskottavia perustelut ovat? Miksi?
Miten teksti saavuttaa tavoitteensa?
Mitä retoriikka ja visuaaliset keinot paljastavat tekstin tekijän arvoista ja asenteista?
Missä ja milloin teksti on ilmestynyt?
Mitä tekstilajille tyypillisiä piirteitä tekstissä on?
Mitä ajankohtaisia ilmiöitä teksti kuvaa? Mihin keskusteluihin teksti ottaa kantaa?
Mitä intertekstuaalisuutta tekstissä on?
Moni kuuntelee nykyään äänikirjoja, mutta edelleen ympäri maailmaa järjestettävät kirjamessut houkuttelevat tuhansia lukijoita painettujen kirjojen äärelle.
aihe konkreettinen asia, jota teos käsittelee teema teoksen pääajatus
kerronta proosan esitystapa
juoni tapahtumien kulku
kehyskertomus kuvaus
hetkestä, jossa henkilö esimerkiksi kertoo pitkän tarinan
sisäkertomus pääjuonen
sisällä kerrottu tarina
käännekohta yllättävä tai merkityksellinen juonenkäänne
kertoja tapahtumia kertova ja kommentoiva ääni minäkertoja minämuotoa käyttävä kertoja, joka on usein teoksen henkilö
ulkopuolinen kertoja kertoja, joka on ulkopuolinen tarkkailija
kaikkitietävä kertoja
kertoja, joka voi liikkua
ajassa ja paikassa ja tietää
henkilöiden ajatukset
henkilökuvaus keinot, joilla
henkilöitä kuvataan
fokalisointi tapahtumien
esittäminen niitä kokevan
henkilön kannalta
dialogi vuoropuhelu
miljöö tapahtumien ympäristö tai sosiaalinen miljöö
aukko asia, joka jää tekstissä avoimeksi
motiivi tulkinnan kannalta
merkityksellinen toistuva
asia tai tapahtuma
ennakointi kerronnan
siirtyminen hetkeksi ajassa
eteenpäin
takauma kerronnan siirtyminen hetkeksi ajassa
taaksepäin
Kerronta on proosan tapa esittää asiat. Kaunokirjallisen proosan, kuten novellien ja romaanien, tapahtumat muodostavat jatkumon, ja ne voidaan järjestellä juoneksi eli kertoa eri tavoin. Juoni saattaa edetä kronologisesti ilman suuria yllätyksiä tai muuttaa äkisti henkilöiden elämän, jolloin juonessa on käännekohta. Joskus juonessa on aukkoja ja lukija joutuu yhdistelemään tarinan mielessään. Silloin teoksen juoni etenee esimerkiksi käänteisessä aikajärjestyksessä tai kuin palapeli. Takaumat, ennakoinnit ja sisäkertomukset rikkovat juonen suoraviivaista etenemistä. Varsinkin nykykirjallisuus leikittelee usein eri aikatasoilla.
Proosan kerrontaa kuljettaa kertoja. Kertojat voidaan karkeasti jakaa minäkertojiin ja ulkopuolisiin kertojiin. Minäkertoja on usein samalla teoksen päähenkilö, ja ulkopuolinen kertoja nimensä mukaisesti ulkopuolinen tarkkailija. Kertoja voi olla myös persoonaton, jolloin hänestä ei saada tietää mitään. Kertoja osallistuukin joskus tapahtumiin tiiviisti, joskus taas tarkkailee sivusta. Kertoja saattaa kertoa tarinan jälkikäteen tai selostaa juuri nyt tapahtuvia asioita. Aina kertojan sanaan ei voi luottaa, vaan tämä voi myös vääristellä tapahtumia.
Jos teoksessa on monta kertojaa, käytetään kerronnasta termiä näkökulmatekniikka. Usein proosassa ulkopuolinen kertoja asettuu jonkun teoksen henkilön asemaan eli kertoo tapahtumia henkilön näkökulmasta. Ilmiöstä käytetään nimitystä fokalisointi tai epäsuora kerronta.
Kerronta rakentuu selostuksesta, kuvailusta ja dialogista eli vuoropuhelusta. Dialogissa kerronta etenee reaaliaikaisesti. Myös kertojan kuvaillessa esimerkiksi miljöötä eli ympäristöä kerronta on tavallisesti hidasta. Tapahtumia on mahdollisuus selostaa niin hitaasti kuin nopeastikin. Kerronnan rytmi siis vaihtelee.
Kerronta on usein aukkoista, koska kertoja ei paljasta henkilöistään kaikkea tai keskittyy vain joidenkin henkilöiden näkökulmiin. Toisinaan jokin juonen osa kerrotaan useammin kuin kerran. Juonen ja teemojen kannalta olennaisia toistuvia tapahtumia tai esineitä kutsutaan motiiveiksi. Aukot ja motiivit tarjoavat tilaa tulkinnoille: Mitä on jätetty kertomatta ja miksi? Miksi jokin asia toistuu? Mitä se merkitsee teoksen henkilöille? Teoksen kokonaistulkinnan kannalta aukot ja motiivit ovat olennaisia.
TEHTÄVÄ | Analysoi ja tulkitse Anja Erämajan Imuri-romaanin lukua Haarukka. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2021
HAVAINNOT | Analyysissa tuodaan esille proosalle tyypillisiä rakenteen, kerronnan ja kielen keinoja. Juoni muodostuu irrallisista osista, kertoja on paikoin ulkopuolinen kertoja ja paikon naisen tajunnanvirtaa. Luvun virkkeet ovat lyhyitä ja verbittömiä.
PÄÄTELMÄT | Novellin naisen ja tämän pojan välillä on ristiriita: joka-aamuinen taistelu saada poika lähtemään kouluun. Aamun tapahtumiin sekoittuu vuoropuhelua ja naisen ajatuksia. Näkökulmien vaihtelu saa päähenkilön tuntumaan hermostuneelta. Virkerakenteet tukevat päähenkilön ajatusten poukkoilua.
KRIITTINEN LUKUTAITO | Kriittistä lukutaitoa osoittavat perustellut tulkinnat luvun kielestä ja kerronnasta. Novellin kertoja ei ole selkeä. Kerronta etenee naisen tajunnanvirran ja ulkopuolisen kertojan
OHJE
Mistä teksti kertoo?
Mikä tekstilaji on kyseessä?
Kuka on tekstin tekijä?
2. Kerronta
Millainen kertoja tekstissä on?
Miten kertoja näkyy tekstissä?
Missä järjestyksessä juoni etenee?
Mitä juonenkäänteitä tekstissä on?
Millaisia aikatasoja kerronnassa on?
Mitä jätetään kertomatta?
Mitä tekstissä toistetaan tai korostetaan?
vaihteluna. Välillä kertoja osoittaa kaikkitietävyyttä kommentoidessaan naisen toimintaa. Tapahtumat kuvataan naisen näkökulmasta, eikä pojan ajatuksia juuri tuoda esiin. Kerrontaratkaisun perusteella lukijalle syntyy vaikutelma, ettei poika lotkauta korviaan äidin hoputtamiselle.
KULTTUURINEN LUKUTAITO | Tulkintaa voi lähteä rakentamaan luvun nimestä Haarukka. Ennen lukemista nimi vihjaa tapahtumien arkisuudesta mutta saa luvun edetessä muitakin merkityksiä. Nimi kuvaa esimerkiksi päähenkilön turhautumista. Nimen tulkinnassa kannattaa edetä naisen asemaan ja siitä käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mitä vaatimuksia yhteiskunta asettaa naisille? Miten novellin päähenkilö pyrkii täyttämään vaatimuksia? Myös vanhempiin ja nuoriin liittyvien stereotypioiden huomaaminen on kulttuurista lukutaitoa.
Mikä on teoksen teema?
Millä keinoilla teema tulee esiin?
Mitä teema kertoo maailmasta ja ihmisistä?
Mihin paikkaan tekstin tapahtumat sijoittuvat?
Millainen tekstin sosiaalinen miljöö on?
Millaisen kuvan lukija saa ympäristöstä?
Miten miljöö vaikuttaa kuvaan, jonka lukija saa henkilöistä ja teemoista?
Kuka on tekstin päähenkilö?
Keitä sivuhenkilöitä tekstissä on?
Millaisen kuvan lukija saa henkilöistä? Miksi?
Miten henkilökuva rakentuu: toiminnan ja dialogin vai kuvailun avulla?
Missä ja milloin teksti on julkaistu?
Mitä tyylisuuntausta teksti edustaa? Miten tyylisuuntauksen piirteet näkyvät tekstissä?
Mitä kulttuurisia yhteyksiä tekstissä on?
Miten teksti liittyy muihin teksteihin? Millaista intertekstuaalisuutta siinä on?
Kansallisteatterin näytelmä Ronja, ryövärintytär (2023) perustuu Astrid Lindgrenin samannimiseen lastenkirjaan vuodelta 1981. Ronjan tarina kertoo itsenäistymisestä ja ystävyyden voimasta.
tragedia murhenäytelmä, joka päättyy onnettomasti henkilöiden tuhoon komedia huvinäytelmä, joka päättyy onnellisesti farssi ilveilevä komedia dialogi näytelmän tai elokuvan vuoropuhelu repliikki vuorosana parenteesi näyttämöohje, joka kuvaa tapahtumapaikkaa ja henkilöiden toimintaa draaman kaari näytelmän juonen rakenne, johon kuuluu tapahtumien alkusysäys, esittely, syventäminen, ristiriitojen kärjistyminen, ratkaisu ja häivytys näytös näytelmän osa, jonka erottaa toisista näytöksistä väliaika tai tauko kohtaus näytelmän osa, jossa tapahtuma-aika, paikka ja henkilöt pysyvät samoina
Draamassa eli näytelmissä ja elokuvissa kerrontaa hallitsee dialogi eli vuoropuhelu. Käsikirjoituksessa on myös parenteeseja eli näyttämöohjeita, jotka kertovat esimerkiksi, millaiseen miljööseen tapahtumat sijoittuvat tai miten näyttelijän tulisi sanoa repliikkinsä. Taltioitua näytelmää analysoidessa tulee puolestaan ottaa huomioon myös audiovisuaalisen kerronnan keinot. Myös fiktiivistä elokuvaa voi analysoida draaman analyysikäsittein. Käsikirjoituksen analyysiin sopivat paljolti proosan analyysikäsitteet, kuten pää- ja sivuhenkilöt, miljöö ja teemat. Näytelmän rakenne eroaa kuitenkin proosan rakenteesta. Draama näyttää henkilöiden toimintaa, joka syntyy jännitteistä. Ristiriidat voivat olla sisäisiä tai ulkoisia konflikteja, jotka vievät tarinaa eteenpäin. Klassisten näytelmien kokonaisrakenne noudattaa mahdollisesti draaman kaarta, jonka osia ovat tapahtumien alkusysäys, esittely, syventäminen, ristiriitojen kärjistyminen, ratkaisu ja häivytys. Nykynäytelmät kuitenkin rikkovat usein rakenteeltaan draaman kaarta ja etenevät episodimaisesti tai jättävät loppuratkaisun avoimeksi. Näytelmät jaetaan kohtauksiin. Kun henkilöt, aika tai paikka vaihtuvat, vaihtuu myös kohtaus. Jos analysoitavana on käsikirjoituksen sijaan taltioitu kohtaus tai elokuvakatkelma, tulee analyysissa ottaa huomioon audiovisuaalisen kerronnan keinoja. Käsikirjoituksessa kohtaus erotetaan edellisestä otsikolla, mutta näyttämöllä tai elokuvassa ajan tai paikan vaihdos ilmaistaan esimerkiksi lavasteiden ja pukujen avulla. Parenteesit muuntautuvat äänensävyiksi, ilmeiksi ja eleiksi. Tunnelmaa taas luodaan audiovisuaalisilla elementeillä, kuten lavasteilla, valaistuksella, äänitehosteilla ja musiikilla.
OHJE
Mitä aihetta teos käsittelee?
Mikä on tekstilaji: onko teos näytelmä, elokuva vai lyhytelokuva?
Kuka on teoksen tekijä?
Mikä on teoksen teema?
Millä keinoilla teema tulee esiin?
Mitä teema kertoo maailmasta ja ihmisistä?
Millaisiin paikkoihin teoksen tapahtumat sijoittuvat?
Millainen on sosiaalinen miljöö?
Mitä lavastus, valaistus ja äänet kertovat ympäristöstä ja henkilöistä?
Millaisen tunnelman lavastus, valaistus ja äänet luovat?
Millainen on teoksen kokonaisrakenne, esimerkiksi draaman kaari?
Miten teksti on jaettu näytöksiin ja kohtauksiin?
Mistä ristiriidoista näytelmän tai elokuvan jännite syntyy? Miten sisäinen tai ulkoinen konflikti kehittyy teoksen aikana?
Miten dialogi ja monologit vievät tapahtumia eteenpäin?
Kuka on näytelmän päähenkilö?
Keitä sivuhenkilöitä näytelmässä on?
Millaisia henkilöt ovat?
Miten henkilöt suhtautuvat toisiinsa?
Mitä jännitteitä henkilöiden välillä on?
Miten dialogi kuvaa henkilöiden välisiä suhteita?
Millaista kieltä henkilöt käyttävät?
Mitä kieli paljastaa henkilöiden luonteesta ja asemasta?
Missä ja milloin teos on julkaistu?
Mitä tyylisuuntausta näytelmä tai käsikirjoitus edustaa?
Miten tyylisuuntauksen piirteet näkyvät teoksessa?
Mihin muihin konteksteihin teos liittyy? Miten se kommentoi ajankohtaisia tai tuttuja ilmiöitä?
TEHTÄVÄ | Lue katkelma Henrik Ibsenin Nukkekoti-näytelmästä ja katso katkelma Per Olov Enquistin näytelmään Tribadien yö perustuvasta tv-elokuvasta. Vertaile parisuhteista rakentuvaa kuvaa. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2019
HAVAINNOT | Kumpikin parisuhde on avioliitto, mutta toinen pareista on eroamassa. Molemmissa parisuhteissa on rahaan liittyviä ongelmia. Nukkekodin dialogi etenee päällisin puolin kepeästi, kun taas Sirin ja Augustin keskustelussa vuorotellen hyökätään ja vaihdetaan puheenaihetta. Keskustelijat nimittelevät toisiaan ja käyttävät kireää äänensävyä. Nukkekodissa mies nimittää vaimoaan esimerkiksi leivoseksi ja oravaiseksi.
PÄÄTELMÄT | Vastauksessa tulee tehdä päätelmiä parisuhteiden yhtäläisyyksistä ja eroista. Tribadien yön Siri ja August elävät taiteilijoina boheemimpaa elämää kuin porvarilliset Helmerit. Sirin miehestään käyttämät nimitykset ilmentävät tasapuolista kumppanuutta. Vaikka Nukkekodin dialogi on päällisin puolin sopuisaa, miehen vähättelevät nimitykset vaimostaan alentavat tämän miestä vähäisemmäksi.
KRIITTINEN LUKUTAITO | Kriittinen lukija huomaa, että kirjoitettu teksti ja videoitu katkelma rakentavat parisuhteista välittyvää kuvaa omilla keinoillaan. Tv-näytelmässä eleet, ilmeet ja äänenkäyttö ilmentävät henkilöiden suhdetta toisiinsa Nukkekodin parenteeseja voimakkaammin.
KULTTUURINEN LUKUTAITO | Molemmat tekstit edustavat 1800-luvun realismia ja liittyvät sukupuolten tasa-arvosta käytyyn keskusteluun. Kulttuurista lukutaitoa osoittaa esimerkiksi se, että liittää parisuhteista tehdyt päätelmät näytelmien kuvaamaan aikakauteen. Esimerkiksi ymmärrys naisen ja miehen rooleista ja avioliiton merkityksestä 1800-luvulla kertoo kulttuurisesta lukutaidosta. Myös tieto näytelmien kirjoittajista on kulttuurista lukutaitoa.
Analysoi kuvaa, jonka tv-sarjan The Sandman traileri (aineisto 5) antaa tarinan päähenkilöstä. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. (18 p.)
7. Runojen rakenne ja kieli
a. Lue Asko Künnapin runo Tyttäret, Riina Katajavuoren runo Äiti ja Katri Valan runo Lapsi leikkii (aineistot 6–8).
b. Jakaantukaa neljän hengen ryhmiin ja ryhmissä kahdeksi pariksi. Jakakaa pareille seuraavat tehtävät:
Eritelkää runon käsitteiden (s. 103) avulla runojen rakenteita.
Eritelkää runon käsitteiden (s. 103) avulla runojen kielen keinoja.
c. Jakakaa havaintonne neljän hengen ryhmissä. Edetkää keskustelussa tulkitsemaan runojen teemoja. Mitä runojen rakenteet ja kielen keinot paljastavat runojen teemoista?
d. Kirjoita lukutaidon vastaus. Valitse tehtävä 1 tai 2. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. (18 p.)
1 Valitse runoista yksi. Analysoi ja tulkitse lapsen ja vanhemman välistä suhdetta runossa. Hyödynnä analyysissasi runon rakenteen ja kielen keinoja.
2 Valitse runoista kaksi. Vertaile vanhempien ja lasten suhdetta runoissa. Hyödynnä analyysissasi runon rakenteen ja kielen keinoja.
Tyttäreni ovat opettajani, toinen kauheampi, kavalampi toistaan –nuo pikkuiset inhottavat kiusankappaleet, joskus kettuja, joskus oravia, sitten pahanpäiväisiä mäyriä, lepakoita kesäyössä, niiden morsetuksen kuulevat ne, jotka pysyvät vaiti ja uskovat. Tyttäreni ajavat minut hulluksi ja kouluttavat itämaan viisaaksi, jalostavat toisinaan Prinsessaa suojelevaksi mörkiksi lohikäärmeeksi, toisinaan rintamakomentajaksi epävarmaan etulinjaan. Minä huokaan ja sumu nousee risulla sohaistuista juoksuhaudoista. Oh, Caldéron, sinä näet, mutta et jyrähdä!
Ja lopulta minä ymmärrän, että kivi on sittenkin kivi, lintu on lintu… ja minun käteni on tosiaan vain oma käteni. Ehdin turvaan, nurkkafilosofit!
Kaikki on tismalleen samoin, kuin lapsena aikoinaan, vain tällä välin koettujen epäilysten karaisemana, kysymysten vankaksi vastausten muuriksi latomana. Tyttäreni ovat opettajani, toinen kärpempi, lumikompi toistaan.
Vanha nainen puhuu äidistä ja tiedän ettei hänellä ole sitä, sellaista, äiti on joku kivettymä
joku haave
joku pin-up-malli
joku rakas aina hyvä kehtolaulu
ei se joka kaatoi pöydän, vaikka juuri se oli tärkeää
äiti on joku merenneito
joku viimeinen punkkulasi
ja heh-heh-huulet hyvänyöntoivotus sängynlaidalla
joku samettihousu simpukkalantio
joku hymyilevä
whatsapp-viesti
joka pelollaan
estää lumivyöryä vyörymästä ja lentokonetta putoamasta.
Kauan eläköön vanha äiti ja kauan eläköön se jolla äitiä ei enää ole, joka juuri siksi kiipeää lavalle puhumaan äidistään, kaivertaa äidin puolihuolimattomasti tokaisemat sanat kiveen, sillä jokainen äiti on toteemi joka tuijottaa merelle
Kuljen aaltojen kartoittamaa hiekkarantaa koleassa maaliskuussa äidin syntymäkuussa
Kuljen pitkin vesirajaa en halua että jalkani kastuvat
toistan en halua märkiä jalkoja, en halua palella ilman äitiä
ja aikuisena sitten lopullisena aikuisena en tiedä vielä että
tulen varmaan osaamaan (kun on pakko) eikä siitä ole kysymys
, että millaista on kun on raskasta , ilman sinua , joka olet sana äiti
Riina Katajavuori. Teoksessa Maailma tulenkaatama. 2018.
Ulkona sataa, puhelee lapsi. On täällä niin ihana olla.
Leikimme, äiti, on kotimme maailma meren pohjalla.
Heleä ja hiljainen vesi on ympärillämme. Sinun kätesi, äiti, ovat kaksi kaunista kalaa, jotka leikkivät kanssani lempeästi, sinun äänesi, äiti, on sinisen tornin hopeakello, joka soi yli merenpohjaniityn.
Kirjahylly on viisas kallio, jossa on tuhat kultaista silmää.
Kaikki maljakot ovat näkinkenkiä, meren kauniita, humisevia korvia. Ja lamppu, oi äiti, on valaistu laiva, joka liukuu keinuen maailmamme yllä. Ikävöin nousta siihen laivaan –
Audiovisuaalisen tekstin analyysi on hyvä aloittaa hahmottamalla, mitä osia tekstiin kuuluu ja mitä merkityksiä eri osilla on kokonaisuudessa.
Audiovisuaaliset tekstit voivat sisältää kuvaa, ääntä ja kirjoitettua tekstiä. Ne voivat olla asia- ja mediatekstejä, kuten mainoksia ja uutisia, tai kaunokirjallisia tekstejä, esimerkiksi musiikkivideoita ja elokuvia. Audiovisuaalisen tekstin analyysi on hyvä aloittaa hahmottamalla, mitä osia tekstiin kuuluu ja mitä merkityksiä eri osilla on kokonaisuudessa. Tarkasteltavia osia ovat kuvallinen kerronta, äänimaailma ja mahdolliset tekstielementit.
Audiovisuaaliset tekstit hyödyntävät monin tavoin visuaalista järjestystä eli meille tuttuja säännönmukaisuuksia, joita erilaiset tilanteet noudattavat. Esimerkiksi kahvilassa on tapana katsoa myyjää silmiin samalla kun esittää tilauksensa, ja hautajaisiin valitaan yleensä musta asu. Audiovisuaaliset tekstit jäljittelevät todellisuutta, ja siksi niistä kannattaa etsiä todellisista tilanteista tuttuja piirteitä: millaiset eleet, ilmeet ja katseet ovat tyypillisiä esimerkiksi satunnaisten tuttujen tapaamisessa? Kun analysoi vaikkapa elokuvan kohtausta, kannattaa hyödyntää havaintojaan samankaltaisten tilanteiden etenemisestä oikeassa elämässä. Kiinnostavia ovat myös poikkeamat ja niiden tuottamat merkitykset.
Audiovisuaalisissa teksteissä katse kiinnittyy yleensä ensin kuviin. Varsinkin mainoksissa kuva vangitsee katsojan silmän ja vaikuttaa esimerkiksi värikkyydellään. Väreillä ja valaistuksella kuvaan luodaan tunnelmaa. Kuvan analyysi kannattaa aloittaa siitä, mitä kuvassa on, ja sen jälkeen pohtia, miksi kuvaan on valittu sen sisältö ja millaisen käsityksen kuva antaa kohteestaan. Kuvan rajaus ja kuvakulma ohjaavat katsojan tulkintaa. Katsojan kannattaakin miettiä, mitä kuvan ulkopuolella on ja millaisen vaikutelman kuvakulma antaa. Esimerkiksi alaviistosta kuvaaminen korostaa henkilön asemaa. Olennainen osa audiovisuaalisten tekstien analysointia on kiinnittää huomiota niissä esiintyviin ääniin. Videon äänimaisemassa diegeettiset äänet ovat sellaisia, joita tarinan henkilöt kuulevat, ja ekstradiegeettiset äänet kuulee vain katsoja. Ekstadiegeettiset äänet ovat tyypillisesti musiikkia, joka korostaa kohtauksen tunnelmaa ja vetoaa tunteisiin. Mainoksissa ja dokumenttielokuvissa käytetään musiikin lisäksi usein myös taustaselostusta eli kertojaa, joka antaa merkityksiä visuaalisille viesteille.
Audiovisuaalisiin teksteihin voi kuulua myös tekstielementtejä, joilla on erilaisia merkityksiä. Joskus tekstit vahvistavat audiovisuaalisten tekstien sanomaa. Esimerkiksi mainosvideoissa yrityksen tai järjestön nimi ja slogan esitetään usein kirjallisesti. Toisinaan tekstit ohjaavat internetsivuille, jotka tarjoavat lukijalle lisätietoa. Pitkään journalistiseen tekstiin, kuten verkossa ilmestyneeseen artikkeliin, saatetaan yhdistää videoita, jotka korostavat tekstin moniäänisyyttä tai haluttua näkökulmaa. Joskus tekstin kuvan ja sanojen viesti on ristiriitainen. Esimerkiksi monien meemien hauskuus syntyy kuvan ja tekstin ristiriidasta.
Hämähäkkimies on tuttu elokuvaadaptaatio 1960luvun sarjakuvasankarista. Hahmo on hyvä esimerkki supersankareiden muuttumisesta sarjakuvahahmosta valkokankaiden tähdeksi.
visuaalinen järjestys
säännönmukaisuudet, joista visuaalinen todellisuus rakentuu
sommittelu kuvan osien sijoittuminen kuvaan rajaus valinta, mitä näkyy kuvassa ja mitä jää ulkopuolelle
kuvakulma suunta, josta kohdetta kuvataan
kuvakoko valinta siitä, miten läheltä tai kaukaa kohdetta kuvataan
kameran liike tapa liikuttaa
kameraa
kohtaus tilanne, joka sijoittuu samaan aikaan ja paikkaan
otos elokuvan yhtäjaksoisesti kuvattu hetki
leikkaus videon otosten
liittäminen toisiinsa
värimaailma kuvan tai elokuvan värit
valaistus valot ja varjot, joilla teokseen luodaan erilaisia tunnelmia
äänimaisema videossa
kuuluvat äänet
diegeettinen ääni ääni, jonka henkilöt kuulevat ekstadiegeettinen ääni ääni, jonka vain katsoja kuulee
taustaselostus eli voiceover kertojan ääni videossa äänitehoste muu ääni kuin puhe tai musiikki erikoistehoste tapa esittää tapahtuma, jota ei oikeasti voisi toteuttaa, kuten tulivuorenpurkaus tai räjähdys lavastus näytelmän tai elokuvan visuaalinen ilme puvustus näytelmän tai elokuvan henkilöiden asut
1. Analysoi lukutaidon vastauksia.
a. Tutustu syksyn 2022 lukutaidon kokeen tehtävään 2. Lue lukutaidon vastaukset 8 ja 9 s. 170–173.
b. Kertaa audiovisuaalisten tekstien käsitteet s. 121 ja vertaile lukutaidon vastauksia.
Mitä audiovisuaalisia vaikuttamisen keinoja vastauksissa nimetään?
Mitä muita vaikuttamisen keinoja vastauksissa nimetään?
Mitä huomioita kirjoittajat tekevät tekstilajista ja kohderyhmästä?
Millaisen kokonaistulkinnan kirjoittajat esittävät?
c. Pohtikaa parin kanssa, kumpi vastauksista käsittelee audiovisuaalisia keinoja taitavammin. Perustelkaa huomionne.
2. Tarkastelkaa elokuvien aloituksia.
a. Valitkaa pienryhmässä kolme erilaista elokuvaa.
b. Katsokaa jokaisen elokuvan alusta noin viisi minuuttia.
c. Analysoikaa alun pohjalta elokuvien kerrontaa.
Miten elokuvan tarina alkaa?
Miten tulkitsette elokuvien ensimmäistä kuvaa?
Miten kuvakerronta esittää miljöön?
Millä keinoilla päähenkilöt esitellään?
Mitä alun perusteella voi päätellä elokuvien tavoitteista?
d. Kootkaa havaintonne erilaisten elokuvien kerronnasta yhteen. Jakakaa havaintonne koko ryhmän kanssa.
3. Suunnittele sisältöä vastaustekstiin.
a. Jakaantukaa kolmen hengen ryhmiin. Jakakaa ryhmän jäsenille lukutaidon tehtävät 1–3.
b. Tee oman tehtävänantosi pohjalta lista havainnoista, joita vastauksessa pitää olla. Nimeä ja ryhmittele havainnot.
c. Vertaa listaasi Ylioppilastutkintolautakunnan laatimiin koekohtaisiin sisältökuvauksiin (aineisto 1). Täydennä ryhmittelyäsi.
d. Esittele ryhmittelysi pienryhmässä.
e. Keskustelkaa sisältökuvauksista pienryhmässä. Mitkä asiat jäivät itseltänne huomaamatta?
TEHTÄVÄ 1 | Katso terveydenhuolto- ja sosiaalisia palveluja tarjoavan Pihlajalinnan mainos, jonka pääosassa on lumilautailija Eero Ettala. Analysoi mainoksen rakennetta ja muita vaikuttamisen keinoja. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2019
TEHTÄVÄ 2 | Analysoi Avaruuden pääkaupunki -kampanjasta kertovaa videota: millaista julkisuuskuvaa Seinäjoesta siinä rakennetaan ja millä keinoin? Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2020
TEHTÄVÄ 3 | Analysoi ja tulkitse elokuvakatkelmassa esiintyviä vastakkainasetteluja. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 p.)
Lukutaidon koe, syksy 2021
Verkkosivu Koekohtaiset sisältökuvaukset: lukutaidon koe. Ylioppilastutkintolautakunta 2019–2021.
a. Katso Netflixin The Sandman -sarjan traileri (aineisto 2).
b. Valitse yksi seuraavista aiheista ja kirjoita aiheesta pika-analyysia 15 minuutin ajan. Analysoi trailerin tunnelmaa. Analysoi traileria tekstilajinsa edustajana. Analysoi ja tulkitse odotuksia, joita traileri synnyttää.
Analysoi ja tulkitse unien merkitystä trailerissa.
c. Keskustelkaa kirjoittamistanne teksteistä. Mitä havaintoja teitte valitsemistanne aiheista?
Mitä havaintoja teitte trailerin audiovisuaalisista keinoista?
Tv-sarjan traileri Netflix: The Sandman. Youtube 2022.
a. Katsokaa S-ryhmän mainosvideo Kotimaista tästä maasta (aineisto 3).
b. Jakaantukaa kolmeen ryhmään ja jakakaa ryhmille seuraavat analyysitehtävät:
Millaisen kuvan mainoksen kuvakerronta antaa Suomesta ja suomalaisuudesta?
Millaisen kuvan mainoksen kertojan ääni antaa Suomesta ja suomalaisuudesta?
Millaisen kuvan mainoksen värimaailma ja musiikki antavat Suomesta ja suomalaisuudesta?
c. Jakakaa keskustelunne pääkohdat koko ryhmälle.
d. Kirjoita lyhyt analyysi mainoksen Suomi-kuvasta. Yhdistä analyysiisi eri ryhmien havaintoja. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 000 merkkiä.
a. Katso Virpi Suutarin lyhytelokuvasarjasta Aaltodialogit osa Kun huone astuu minuun (aineisto 4).
b. Tutki, millaisia tunnelmia ja miljöitä kuvakerronnan avulla luodaan dokumentissa. Miten visuaalisuus yhdistyy osaksi puhetta? Mitä visuaalisuudella halutaan viestiä?
Millaista kuvaa ihmisistä syntyy kuvakerronnan keinoin?
Millaisia tunnelmia kuvakerronnalla luodaan? Miten?
Miten kaupunkiarkkitehtuuria kuvataan?
4 7. Analysoi vuorovaikutusta.
Lyhytdokumentti Virpi Suutari: Kun huone astuu minuun. Aaltodialogit. Yle Areena 2022.
a. Katsokaa Ylen Jälkikaronkka-keskusteluohjelman katkelma (aineisto 5, 0.00–6.30).
b. Jakaantukaa kolmen hengen ryhmiin ja jakakaa ryhmän jäsenille tehtävät. Tarkkailkaa sekä kielellisiä että nonverbaalisia keinoja.
Tarkkaile puheenvuorojen vaihtumista. Miten keskustelijat ottavat puheenvuoron tai pitävät sitä itsellään?
Miten puhujat osoittavat olevansa samaa tai eri mieltä edellisen puhujan kanssa?
Miten puhujat osoittavat erimielisyyttä?
c. Keskustelkaa pienryhmässä tarkkailutehtävissä tekemistänne havainnoista.
d. Pohtikaa keskustelun etenemistä ja aiheen rakentumista.
Miten keskustelijat vievät aihetta eteenpäin?
Miten yksimielisesti keskustelijat suhtautuvat aiheeseen?
Mikä on keskustelun pääajatus? Ovatko kaikki pääajatuksesta samaa mieltä?
Keskusteluohjelma Jälkikaronkka: ”Oppimistyylit ovat ihan höpöhöpöwoodoota”. Yle Areena 2022.
Ymmärrys kielestä ja tyylistä kehittyy lukemalla.
Kielen keinoja analysoidessa kannattaa kiinnittää huomiota tekstin sanastoon, lause- ja virkerakenteisiin ja äänteisiin. Yleiskielisessä tekstissä sanavalinnat ovat täsmällisiä ja tyyliin sopivia ja lause- ja virkerakenteet selkeitä. Ilmaisuvoimainen kieli on havainnollista ja rytmiltään vaihtelevaa. Havainnollisuutta rakennetaan kuvaamalla konkreettisia asioita.
Tekstin kielellä on aina merkitystä. Vaikka lukutaidon kokeen tehtävänannossa ei erikseen pyydettäisi tarkkailemaan kieltä, siitä tehdyt havainnot ja niiden nimeäminen ovat ansioksi ja osoittavat kriittistä lukutaitoa. Kieltä tutkimalla saa myös vihjeitä tekstin tulkintaan. Esimerkiksi tajunnanvirtamainen rönsyilevä tyyli voi olla osoitus kirjoittajan tai kertojan mielentilasta tai novellin modernistisuudesta.
Asiatyylisen
kielen piirteitä
tilanteeseen sopivaa
selkeää ja havainnollista
sidosteista
virkerakenteiltaan
joustavaa
täsmällistä ja osuvaa
sanastoltaan asiantuntevaa
ilmaisutavoiltaan sujuvaa ja vaihtelevaa
oikeinkirjoitussääntöjen mukaista
Tekstin tyyli syntyy kirjoittajan valitsemista sanoista, virkerakenteista ja tekstin kokonaisrakenteesta. Tyylin avulla tekstiin luodaan merkitystasoja. Ymmärrys kielestä ja tyylistä kehittyy lukemalla, ja varsinkin kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää tyylitajua. Kaikkien tekstien parissa voi kuitenkin pysähtyä tutkimaan, miten kielellisillä ja visuaalisilla keinoilla muodostuu omaperäinen tyyli.
Tekstin tavoite, julkaisupaikka ja -aika sekä kohderyhmä vaikuttavat merkittävästi tekstin kieleen ja tyyliin. Tekstin laatija luo tyyliä erilaisin kielen keinoin, jotka valitaan tavoitteen ja kohderyhmien mukaan. Kielelliset ilmaisut voivat olla neutraaleja, kuten asiatyylisessä uutisessa. Kolumni ja essee puolestaan kirjoitetaan yleensä värikkäin sanakääntein, ja fiktiivisen tekstin tekijä leikkii kielellä ja etsii uusia ilmaisutapoja.
Tekstin sävy on osittain päällekkäinen ominaisuus tyylin kanssa. Sävy syntyy siitä, miten teksti suhtautuu käsittelemäänsä aiheeseen. Kirjoittaja voi esimerkiksi ihannoida tai kauhistella aihetta, josta kirjoittaa. Lisäksi sävystä voi päätellä tekstin laatijan asenteen vastaanottajaan tai itseensä. Sävy voi olla esimerkiksi humoristinen, henkilökohtainen tai ironisen ivallinen.
OHJE
Onko tekstissä äänteellistä toistoa, kuten alku- ja loppusointuja?
Millaisia tunnelmia äänteiden käyttö luo?
Onko tekstissä onomatopoeettisia sanoja, kuten örinä tai laahustaminen?
Millaisia mielikuvia sanavalinnoilla luodaan tekstissä?
Millaisia kielikuvia tekstissä käytetään?
Miten kielellä leikitellään? Onko tekstissä humoristisia ilmauksia?
Millaisia lauseita tekstissä on? Onko siinä kysymyksiä?
Millainen rytmi lyhyiden ja pitkien virkkeiden vaihtelusta muodostuu?
Onko teksti puhekielinen tai yleiskielinen? Onko se asiatyyliä?
Mitä sanavalinnat kertovat tekstin tyylistä?
Miten tekstilaji ja julkaisuaika ja -paikka vaikuttavat tekstin tyyliin?
Miten tekstin tavoite ja kohderyhmä vaikuttavat tekstin tyyliin?
Tyylin tavoin sävy syntyy monenlaisilla kielen keinoilla. Kirjoittaja voi ilmaista epävarmuutta yhtä hyvin konditionaalimuotoisilla verbeillä kuin adverbiaaleilla ehkä tai varmaankin. Myös nimeämisen tapa paljastaa tekstin sävyjä: leivän nimeäminen käntyksi ilmaisee syöjän suhtautumista evääseensä. Virkerakenteilla, kuten lukuisilla huudahduksilla, taas voidaan luoda tekstiin hyökkäävä sävy.
Miten tekstin tekijä suhtautuu käsittelemäänsä aiheeseen?
Miten tekstin tekijä suhtautuu vastaanottajaan tai itseensä?
Onko teksti sävyltään esimerkiksi humoristinen, henkilökohtainen tai virallinen?
Tyyli antaa vihjeitä teoksen tulkintaan. Henri J. F. Rousseaun naivistinen maalaus Exotic Landscape (1910) on tehty primitivistiseen tyyliin. Teoksen voi tulkita ihmismielen unelmapaikaksi ja mystiseksi kuvaksi luonnon yksityiskohtien kunnioituksesta.
slapstick komiikan laji, joka syntyy yliampuvista fyysistä tilanteista, kuten törmäilystä farssi draaman laji, jossa on nopea tempo ja karikatyyrisia henkilöhahmoja satiiri erityisesti kirjallisuudenlaji, jossa irvaillaan ihmisten heikkouksille ja yhteiskunnan epäkohdille parodia ivamukaelma eli teos, jossa jäljitellään ivallisesti toista teosta ironia asenteen ilmaisu peitetysti niin, että puhuja sanoo toisin kuin tarkoittaa camp populaarikulttuurin ilmiö, jonka huumori on tarkoituksella mautonta stand up -komiikka esittävän taiteen muoto, jossa koomikko on vuorovaikutuksessa yleisön kanssa
sketsi lyhyt komediallinen esitys, joka hyödyntää yleensä tilannekomiikkaa
Huumorilla on monia tavoitteita. Se rentouttaa, hauskuuttaa, keventää vakavia tilanteita ja irvailee. Huumori vetoaa myös ylemmyydentunteeseen varsinkin silloin, kun ihminen tuntee vahingoniloa. Hauskuus riippuu siitä, tulkitsevatko huumorin tuottaja ja vastaanottaja asian samalla tavalla. Huumori on monimerkityksistä, joten selkeyteen pyrkivät uutiset tai tieteelliset artikkelit eivät tyypillisesti ole humoristisia. On tärkeää, että edellä mainitut tekstit ovat mahdollisimman yksiselitteisiä. Mediateksteistä kolumnit ja pakinat sen sijaan hyödyntävät huumoria. Kaunokirjallisuuden lajeista draamassa komedialla on pitkät perinteet, mutta huumoria esiintyy myös proosassa ja lyriikassa. Jotta tekstin tuottaja ja vastaanottaja ymmärtävät tekstin sisällön samalla tavalla, lukijan on tärkeä osata tulkita tekstin huumoria. Siksi on hyvä hahmottaa, millä keinoilla erilaiset tekstit rakentavat huumoria. Lukutaidon kokeessa voi olla tehtävänä tarkastella huumorin keinoja niin asiatekstistä kuin fiktiivisestä tekstistä.
Huumoria esiintyy kaikissa taiteenlajeissa kirjallisuudesta teatteriin ja elokuvasta kuvataiteisiin. Huumorin lajeja ovat esimerkiksi satiiri, farssi, camp, slapstick, stand up -komiikka ja parodia. Satiiri on tyypillinen proosan laji, ja draamat voivat olla farsseja. Erityisesti elokuvat käyttävät niin slapstickin, campin kuin stand up -komiikan piirteitä. Kaikki taidemuodot puolestaan tuottavat parodioita.
Satiirit kritisoivat yhteiskunnallisia epäkohtia tai ihmisten paheita. Satiireissa ivan kohde esitetään usein naurettavana, ja niiden sävy on piikikäs. Nopeajuonisissa farsseissa karikatyyriset henkilöhahmot joutuvat yllättäviin tilanteisiin, ja niissä suositaan alatyylistä huumoria. Varsinkin mykkäelokuvista tuttu slapstick-huumori taas hyödyntää fyysistä ilmaisua, kuten törmäilyä tai kermakakun liiskaamista jonkun kasvoille.
Camp on tarkoituksellisesti mautonta tai yliampuvaa huumoria. Se on ikään kuin vastapari korkeakulttuurille. Korkeakulttuuria voi luonnehtia kauniiksi tai arvokkaaksi, kun taas camp pyrkii herättämään röyhkeästi huomiota. Camp nostaa usein esiin jo muodista jäänyttä kulttuuria mutta antaa sille uusia merkityksiä. Se tulee erityisen hyvin esiin koristeellisissa ja yliampuvissa asuissa ja esineissä.
Stand up -komiikka on esittävää taidetta, jossa koomikko on tyypillisesti lavalla yksin ja kertoo yleisölle vitsejä tai osuvia huomioita valitsemistaan aiheista. Aiheet nousevat esimerkiksi arjen sattumuksista, politiikasta tai sukupuolten välisistä eroista. Olennaista on vuorovaikutus koomikon ja yleisön välillä.
Jos teksti viittaa johonkin toiseen tekstiin tehden siitä pilaa, puhutaan parodiasta. Tarkoituksena on saattaa alkuperäinen teksti naurunalaiseksi. Parodia voi kohdistua kokonaiseen tekstilajiin, kuten esimerkiksi Studio Julmahuvi -sketsisarjassa, jossa parodioidaan erilaisia televisio-ohjelmia, kuten lastenohjelmia ja dokumentteja. Usein parodian kohde on jokin tietty teos, kuten Taru sormusten harrasta -teoksen parodia Loru sorbusten herrasta. Parodian ymmärtäminen edellyttää siis sekä tekstilajien että yksittäisten teosten tuntemusta.
TEHTÄVÄ | Tutustu koomikko Pirjo Heikkilän Tahrainen mekko -sketsiin. Analysoi sketsin huumorin keinoja. Vastauksen sopiva pituus on noin 2 500 merkkiä. (18 p.)
Lukutaidon koe, kevät 2021
HAVAINNOT | Analysoitava sketsi Tahrainen mekko perustuu arkitilanteen koomisuuteen, toistoon ja yllättäviin paljastuksiin, jotka tuodaan esille niin sanallisesti kuin nonverbaalistikin.
PÄÄTELMÄT | Sketsin päähenkilö yrittää selvitä ikävästä tilanteesta mahdollisimman vähin seurauksin, mikä johtaa nolojen tilanteiden kierteeseen. Hän toistaa virheitään eikä opi niistä. Hahmo ei siis muutu sketsin edetessä vaan pysyy samana noloihin tilanteisiin ajautujana alusta loppuun.
KRIITTINEN LUKUTAITO | Kriittistä lukutaitoa ilmentää se, että kiinnittää huomiota esimerkiksi henkilöiden sukupuoliin ja rooleihin, joihin heidät asetetaan. Kriittistä lukutaitoa on myös pohdinta huumorin mahdollisuuksista käsitellä yhteiskunnallisia aiheita.
KULTTUURINEN LUKUTAITO | Sketsin päähenkilö on Pirjo, joka on päähenkilön näyttelijänkin nimi. Sketsissä viitataan hänen stand up -koomikon uraansa. Kulttuurista lukutaitoa onkin huomio sketsin autofiktiivisyydestä. Myös huomiot sketsien lajityypistä ovat kulttuurista lukutaitoa.
Lukutaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa eli taitoa eritellä, tulkita, arvioida ja hyödyntää monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista, ilmaisukeinoista ja konteksteista. Tehtävät liittyvät esimerkiksi aineistona olevien tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun, tematiikkaan, vastaanottoon ja kontekstiin sekä niiden välisiin suhteisiin.
Kokeessa on kaksi osaa. Osa 1 keskittyy asia- ja mediatekstien, osa 2 kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien analysointiin ja tulkintaan. Molemmissa osissa on tarjolla kaksi tehtävää. Kokelas valitsee yhden tehtävän kummastakin osasta, eli lukutaidon kokeessa vastataan yhteensä kahteen tehtävään.
Asia- ja mediateksteihin keskittyvän osan 1 tehtävissä voidaan esimerkiksi pyytää vertailemaan tekstejä, nostamaan esiin teksteistä löytyviä näkemyseroja tai ristiriitoja ja selittämään niitä, pohtimaan niiden uskottavuutta ja luotettavuutta, tulkitsemaan tekstejä konteksteihin sijoittamisen avulla tai analysoimaan ja pohtimaan eri ilmaisumuotojen tapoja rakentaa merkityksiä. Osassa 1 korostuu erittelevä ja kriittinen lukutaito.
Kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin keskittyvän osan 2 tehtävänannot voivat esimerkiksi ohjata erittelemään, analysoimaan ja tulkitsemaan tekstejä ja niiden ilmaisutapoja, vertailemaan tekstejä, tulkitsemaan niitä tietystä näkökulmasta tai suhteessa tekstin aika- tai lajikontekstiin. Osassa 2 korostuu tekstien tulkinnan taito.
Esimerkkitekstien kokoelmassa s. 160–182 on 16 ylioppilaskokeen lukutaidon vastaustekstiä. Lukutaidon vastauksia hyödynnetään lukujen tehtävissä. Niitä kannattaa lukea myös esimerkkeinä eritasoisista vastauksista, kun valmistautuu ylioppilaskokeeseen.