Ääni 10 näytesivut

Tiedustelut

Edita Publishing Oy, Helsinki opettajapalvelu@edita.fi

p. 020 450 010 www.edita.fi

Ääni tukee oppimista

Itsearviointi auttaa asettamaan omia tavoitteita ja seuraamaan oppimista opiskelun eri vaiheissa.

Tavoitteet ja keskeiset opiskeltavat asiat on koottu pääluvun alkuun. Lisätietoa-tekstit syventävät opiskeltavia asioita ja tuovat niihin uusia näkökulmia.

Tietolaatikot ja kuviot kokoavat keskeisiä asioita, muistilistoja ja vinkkejä.

Toimitus

Alina Mehto ja Katariina Voutilainen

Kuvatoimitus

Alina Mehto ja Piia Väisänen

Graafinen suunnittelu

Sari Väkelä

Kuvitus

Mikko Sinervo

Kuvalähteet kirjan lopussa

1. painos

© Katri Karvonen, Kaisu Otsamo ja Edita Publishing Oy

Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista: www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.

ISBN 978-951-37-8825-4

Otavan Kirjapaino Oy

Keuruu 2023

Esimerkkitekstit tarjoavat malleja ylioppilaskokeen kirjoitustaidon vastauksista.

Ohjeet opastavat vaiheittain tekstien analysointiin ja keskeisten tekstilajien kirjoittamiseen.

Tehtävät on jaoteltu kolmeen ryhmään: Muista ja ymmärrä -tehtävissä harjoitellaan opiskeltavien tietojen ymmärtämistä ja käsitteiden käyttöä.

Sovella ja analysoi -tehtävissä hyödynnetään tietoja tekstien analysointiin, tulkintaan ja tuottamiseen.

Arvioi ja luo uutta -tehtävissä yhdistetään aiempia tietoja, kehitetään kriittistä lukutaitoa ja tuotetaan laajoja tekstejä.

Aineistoina on monipuolisesti eri tekstilajien tekstejä.

Digiaineistot voi lukea, katsoa ja kuunnella Ääni 10 Opiskelijan digiaineistoista. Aineistopaketti sisältää digitaaliset ja audiovisuaaliset tekstit painetun oppikirjan käyttäjälle.

Itsearviointi

ITSEARVIOINNIN TAVOITTEENA on miettiä sitä, missä olet tällä hetkellä suomen kielen ja kirjallisuuden sisältöjen opiskelussa. Mitkä asiat osaat hyvin? Missä taidoissa olet parhaimmillasi? Mitkä sisällöt ja taidot kaipaavat harjoittelua? Ole rehellinen pohdinnoissasi. Itsearvioinnin avulla osaat painottaa oikeita asioita opiskelussasi ja pyytää tarvittaessa apua.

1. Tukea ryhmästä

a. Lue laatikko Kirjoittajan huoneentaulu s. 24.

b. Muodostakaa pienryhmiä. Keskustelkaa kirjoittamisrutiineistanne luetun pohjalta.

c. Muodostakaa pysyviä ryhmiä. Ne voivat olla samat kuin sivun 4 tehtävässä Millainen kirjoittaja olen? Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti opintojakson ja lukuloman aikana. Ryhmän jäsenet sitoutuvat kannustamaan toisiaan lukemisessa ja kirjoittamisessa.

d. Päättäkää ryhmässä mitä luette, esimerkiksi sanomalehdet tai klassikot mitä katsotte ja kuuntelette, esimerkiksi dokumentit tai kirjallisuuspodcastit missä vierailette, esimerkiksi taidemuseot tai teatterit mitä tekstejä kirjoitatte.

e. Kokoontukaa säännöllisesti keskustelemaan lukemastanne ja näkemästänne.

f. Lukekaa toistenne tekstejä ja julkaiskaa niitä. Voitte esimerkiksi koota tekstejä ryhmän yhteiseen julkaisuun, kirjoittaa blogia, luoda ryhmän sosiaaliseen mediaan, järjestää open mic -tilaisuuksia, lavarunoiltoja, tekstigaaloja tai tarjota tekstejänne paikallisiin lehtiin. Teksteistä voi tuottaa myös podcastin.

3. Arvioi osaamistasi ja aseta tavoitteita.

OPINTOJAKSON ALUSSA

a. Täytä itsearviointitaulukko s. 7.

b. Lue ÄI10-moduulin hyvän osaamisen kuvaus s. 9.

c. Ympyröi kuvauksesta kohdat, jotka kuvaavat osaamistasi ja työskentelyäsi.

d. Aseta täyttämäsi taulukon ja ympyröimiesi kuvausten pohjalta omat tavoitteesi moduulille ÄI10. Kokoa tavoitteet listaksi tai ajatuskartaksi.

OPINTOJAKSON PUOLIVÄLISSÄ

a. Lue jakson alussa asettamasi tavoitteet.

b. Mitkä tavoitteet ovat toteutuneet?

c. Mitkä tavoitteet ovat vielä toteutumatta?

d. Miten aiot saavuttaa toteutumattomat tavoitteet?

OPINTOJAKSON LOPUSSA

a. Täytä itsearviointitaulukko uudelleen.

b. Lue jakson alussa asettamasi tavoitteet.

c. Ympyröi tavoitteet, jotka toteutuivat jakson aikana.

d. Arvioi, mitä olet oppinut jakson aikana.

Valitse yksi kirjoitustehtävä joltain lukion opintojaksolta. Tutki tehtävänantoa laatikon kysymysten avulla.

Kysymykset

Millaisia taitoja tehtävä edellyttää?

Missä tehtävä kannattaisi kirjoittaa?

Miten tehtävässä voi osoittaa omaa ajattelua?

Millainen suunnitelma tehtävästä pitäisi tehdä?

Millaista palautetta tehtävästä kannattaa pyytää?

Millaiset tekstit voisivat toimia malleina?

e. Kirjoita lyhyt 1–2 kappaleen kuvaus siitä, mitkä opintojaksolla opeteltavista asioista osaat.

f. Kirjoita lista asioista, joita aiot kerrata ja harjoitella ennen kirjoitustaidon koetta.

2. Tutki kirjoitustehtävää.

ITSEARVIOINTI: ÄI10 Kirjoittaminen 2

Arvioi väittämiä asteikolla 1–5 (1 = heikosti, 2 = välttävästi, 3 = tyydyttävästi, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin).

1. Osaan rajata tekstin päänäkökulman.

2. Tunnen tekstin ideointityökaluja ja käytän niitä.

3. Saan ideoitua teksteihini riittävästi ydinajatukseen sopivaa sisältöä.

4. Osaan suunnitella tekstin kokonaisrakenteen.

5. Mietin jo suunnitteluvaiheessa, miten käytän aineistoja.

6. Tekstieni aloitukset ovat onnistuneita ja luonteva osa kokonaisuutta.

7. Tekstieni lopetukset ovat onnistuneita ja luonteva osa kokonaisuutta.

8. Osaan rakentaa kytköksiä kappaleiden välille.

9. Tekstini kappaleissa on selkeä ydinajatus ja sitä tukevia virkkeitä.

10. Tekstieni kappaleiden rakenne on ehyt.

11. Aineistot tukevat omaa pohdintaani.

12. Oma pohdintani ja aineistojen ajatukset erottuvat selvästi toisistaan.

13. Tiedän, mitä tekstin tyyli tarkoittaa. Osaan tehdä tyylivalintoja.

14. Osaan muokata kirjoittamaani tekstiä.

15. Pyydän teksteistäni palautetta ja osaan muokata niitä saamani palautteen pohjalta.

16. Tunnen hyvin kielen normit ja osaan tarkistaa tekstini kieliasun.

17. Tiedän, miten tekstille muotoillaan onnistunut otsikko.

18. Tunnen kirjoitustaidon kokeen arviointikriteerit.

19. Osaan ottaa kirjoitustaidon kokeen arviointikriteerit huomioon, kun kirjoitan kirjoitustaidon vastausta.

Ajatuksia kirjoittamisesta

a. Katsokaa sensori ja kirjoittamisen tutkija Kimmo Svinhufvudin haastattelu. Keskustelkaa haastattelusta.

Mitä Svinhufvud sanoo kirjoittamiskulttuurista?

Mitkä kirjoittamistaidot ovat tärkeitä kirjoitustaidon kokeessa?

Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Mitä ongelmia koulussa kirjoittamiseen liittyy?

Mitä Svinhufvud sanoo luovuudesta?

b. Tutkikaa seuraavia kysymyksiä pienryhmissä. Etsikää tietoa oppikirjasta ja muistakin lähteistä, kuten opettajalta.

Miten kirjoittamisen opiskelu hyödyttää työelämässä?

Miten omia kirjoittamiseen liittyviä asenteitaan voi muokata?

Miten kirjoittajana voi rohkaistua?

Miten arviointiin suhtautumista voi harjoitella?

c. Laatikaa kirjallinen tai äänitetty kuvaus innostavasta kirjoitusympäristöstä tai -tilanteesta. Jakakaa kuvaukset koko ryhmälle.

Video Sensori Kimmo Svinhufvudin haastattelu

KIRJOITUSTAIDON KOE

TAVOITTEET

käydä läpi kirjoitustaidon kokeen rakenne

tarkastella kirjoittamiseen liittyviä asenteita

tutustua äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen arviointikriteereihin ja kerrata arvioinnin perusteet

OPINTOJAKSON AIKANA

keskustellaan kirjoittamisesta arvioidaan omaa kirjoitusprosessia harjoitellaan kirjoitustaidon kokeessa tarvittavia taitoja kirjoitetaan ja arvioidaan kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

OMAT TAVOITTEET

Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat sinulle tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia

tavoitteita. Esimerkiksi: Tutustun kirjoitustaidon kokeen arviointikriteereihin. Käyn läpi omia tekstejäni ja arvioin, mihin asioihin kirjoittamisessa minun tulee kiinnittää eniten huomiota tässä vaiheessa opiskelua.

Eliza Southwood: Echelon . 2013.

Äidinkielen ja kirjallisuuden

kirjoitustaidon

kokeessa laaditaan

yksi laaja

kirjoitelma.

Kirjoitustaidon kokeen rakenne

Kirjoitustaidon kokeen tehtävänanto

Äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeessa laaditaan yksi laaja kirjoitelma. Kokeessa on äidinkieleen ja kirjallisuuteen tai muihin lukion oppiaineisiin liittyvä laajahko teema ja 5–7 siihen liittyvää aihetta. Kirjoitustaidon kokeen aiheista valitaan yksi, jota täsmennetään. Kirjoittaja rajaa aiheesta kirjoitustaidon vastaukseen sopivan päänäkökulman eli ydinajatuksen ja kirjoittaa pohtivan tai kantaa ottavan tekstin, jossa hyödyntää vähintään kahta aineistoa.

Kirjoitustaidon vastaus otsikoidaan. Otsikko voi olla ytimekäs yhteenveto tai esimerkiksi oivaltava tai leikkisä tiivistys tekstin sisällöstä. Kokeen aiheet eivät siis ole otsikoita, vaan aiheesta rajattu tarkempi näkökulma määrittelee, millainen otsikko kannattaa tehdä.

Kokeessa on 6–8 teemaan liittyvää aineistoa. Aineistot voivat olla asiatekstejä, mediatekstejä tai fiktiivisiä tekstejä niiden eri muodoissa. Kirjoittaja valitsee vähintään kaksi aineistoa, jotka sopivat aiheeseen ja näkökulmaan. Aineistoja voi käyttää monin eri tavoin, kunhan ne tukevat omaa ajattelua ja toimivat virikkeinä aiheen käsittelyyn. Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) arviointikriteereissä mainitaan myös, että hyvässä vastauksessa aineistojen kanssa keskustellaan luontevasti.

Tekstin sopiva pituus on noin 6 000 merkkiä ilman sanavälejä. Merkkimäärä on kuitenkin suositus, ei normi. Ylioppilaskokeen vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, mutta vastaustilaa ei rajoiteta.

Erilaiset aineistot

Kirjoitustaidon kokeen aineistot ovat monimuotoisia. Kirjoitettujen, kuvallisten ja graafisten aineistojen lisäksi mukana on myös erilaisia audiovisuaalisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia. Aineisto voi olla esimerkiksi animaatio tai katkelma televisio-ohjelmasta tai elokuvasta. Aineistona voi myös olla äänitiedosto, esimerkiksi katkelma radiohaastattelusta, uutislähetyksestä tai kuunnelmasta. Myös verkkoteksti tai -sivusto voi olla aineistona.

Aineistoja saa ja on tarkoituksenmukaista käyttää eri tavoin. Ne voivat antaa tietoja, väittää vastaan, olla samaa mieltä, herättää uusia ajatuksia tai saada näkemään asian tai ilmiön eri näkökulmista. Esimerkiksi kantaa ottavien tekstien mielipiteitä vastaan voi väittää ja tietotekstin faktoja käyttää omien päätelmien tukena. Aineistojen tavoitteet ja ydinsisältö pitää tutkia tarkkaan, ennen kuin väittää niistä jotain. Kokeessa vaadittava ajatusten kielentämisen taito eli kyky yhdistää omia ajatuksia ja lainattua edellyttää aineistojen tarkkaa ja tekstilajin mukaista lukemista. Esimerkiksi novelli on fiktiivinen teksti, jonka tarinamaailma muodostaa kokonaisuuden. Kolumni taas on mielipideteksti, jonka tekijä saa liioitella ja kärjistää, ja sen argumentaatio voi perustua vahvoihinkin retorisiin keinoihin. Tietoteksti on neutraalimpi aineisto, jonka faktoihin voi yleensä luottaa.

Arviointikriteerien mukaisesti aineistojen kanssa tulee keskustella niin, että oma ääni erottuu aineistojen äänistä. Oma ajattelu ja pohdinta on siis tärkeintä, joten aineistoista ei kannata referoida tai siteerata pitkiä katkelmia. Aineistoviittauksista kannattaa tehdä oma päätelmä heti niiden jälkeen. Jos poimii aineistosta yksittäisen viittauksen, sekin pitää liittää sekä omaan ajatuskulkuun että aineiston tekijän tavoitteeseen.

Lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeissa aineistoja luetaan ja käytetään eri tavoin: Lukutaidon kokeessa kirjoittaja analysoi aineistoja ja perustelee päätelmänsä tekstihavaintojen avulla. Kirjoitustaidon kokeessa sen sijaan on tärkeintä tuoda esiin omaa ajattelua. Kirjoitustaidon vastauksen kirjoittaja valitsee aineksia, perustelee rajaustaan, esittää näkemyksiään ja käy vuoropuhelua aineiston kanssa.

Molemmissa kokeissa aineistot on kuitenkin syytä lukea tarkkaan ja tekstilajin mukaisesti. Aineistoina olevia tekstejä kannattaa lukea yhteydessä erilaisiin konteksteihin, kuten ajankohtaisiin keskusteluihin tai julkaisuajankohdan kulttuuriin. Aineistoja tulee siis molemmissa kokeissa tulkita monitasoisesti osana muita tekstejä ja ympäristöä.

Kirjoitustaidon kokeen aineistot voivat olla esimerkiksi katkelmia keskusteluohjelmista. Aineistoja voi hyödyntää eri tavoin. Kuvassa Jaakko Saariluoma haastattelee Pilvi Hämäläistä ja Sointu Borgia kirjoittamisesta Posse-ohjelmassa.

Kirjoitustaidon kokeen tehtävänanto

Kirjoitustaidon kokeessa kirjoitetaan yksi pohtiva tai kantaa ottava teksti, jossa hyödynnetään vähintään kahta annetuista aineistoista. Tekstin sopiva pituus on noin 6 000 merkkiä. Kokeen enimmäispistemäärä on 60 pistettä.

Tutustu aiheisiin (1–5) ja aineistoihin (A–G). Valitse yksi aiheista (1–5) ja vähintään kaksi aiheeseen sopivaa aineistoa (A–G).

Rajaa näkökulmasi ja tarkastele aihetta hyödyntämällä tietojasi, näkemyksiäsi ja valitsemiasi aineistoja. Älä laita otsikoksesi annettua aihetta, vaan otsikoi tekstisi itse.

Kirjoita tekstisi siten, että lukija voi ymmärtää sen, vaikka ei tunnekaan aineistoja. Viittaa aineistoihin tarkoituksenmukaisella tavalla.

Lähde: Äidinkieli ja kirjallisuus, kirjoitustaidon koe. Yle Abitreenit ja YTL.

Lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeen erot

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeessa arvioidaan opetussuunnitelman perusteiden (LOPS21) mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä kypsyyttä ja valmiuksia jatko-opintoihin. Lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe mittaavat hiukan erilaisia taitoja.

Lukutaidon koe

Koe on kaksiosainen. Osassa 1 analysoidaan asia- ja mediatekstejä. Osassa 2 keskitytään kaunokirjallisten ja muiden fiktiivisten tekstien tulkintaan. Kummastakin osasta tulee valita yksi tehtävä kahdesta vaihtoehdosta. Tehtävä voi olla yksi- tai kaksiosainen.

Koe mittaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa kykyä ottaa huomioon tekstien tavoitteet, ilmaisukeinot ja kontekstit kykyä arvioida kriittisesti tekstien sisältöjä ja keinoja, tunnistaa sävyjä ja piilomerkityksiä kykyä tehdä oivaltavia päätelmiä kykyä rakentaa jäsennelty ja loogisesti etenevä vastaus kykyä ottaa tehtävänannon näkökulma huomioon kykyä käyttää käsitteitä asiantuntevasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Kokeen sisältö Tehtävänannot pyytävät analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä eri näkökulmista.

Tehtävänantojen mukaan analysoidaan sekä asia- ja mediatekstejä että kaunokirjallisia tai muita fiktiivisiä tekstejä.

Kokeessa tehdään kaksi tehtävää: yksi asia- ja mediateksteistä ja yksi kaunokirjallisista ja muista fiktiivisistä teksteistä.

Tehtävissä kerrotaan vastauksen suositeltava merkkimäärä, joka vaihtelee eri tehtävissä.

Vastaus kirjoitetaan yhtenäisenä tekstinä, ellei pyydetä kirjoittamaan luetelmaa.

Vastauksessa käytetään asiatyyliä. Vastauksia ei otsikoida.

Aineistot

Aineistot voivat olla kirjoitettuja, kuvallisia, graafisia tai audiovisuaalisia. Vastauksessa analysoidaan ja tulkitaan aineistoja. Kirjoittaja voi olettaa, että lukija tuntee aineiston, mutta aineistoon viitataan kertomalla alussa ainakin tekstin tekijä, nimi ja muita tehtävänannon kannalta tärkeitä tietoja.

Aineistoista tehdään tehtävänannon ja tekstilajin mukaisia havaintoja ja päätelmiä.

Aineistoja tutkitaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti, myös niiden tapoja kertoa asiat.

Aineistoja luetaan niin, että havainnot voi ryhmitellä selkeiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi retoriset keinot ja argumentit tai kertojaan liittyvät havainnot ja miljöö käydään läpi erikseen.

Arviointi Yksiosaisen tehtävän enimmäispistemäärä on 30. Pisteet annetaan 5 pisteen välein (30–25–20 jne.).

Kaksiosaisen tehtävän enimmäispistemäärät ovat 18 ja 12. 18 pisteen vastaukset arvioidaan kolmen pisteen välein (18–15–12 jne.) ja 12 pisteen vastaukset kahden pisteen välein (12–10–8 jne.).

Arviointikriteerit on luokiteltu kolmeen kategoriaan: kokonaiskuva lukutaidosta, vastauksen sisältöainekset ja vastauksen esitystapa. Arvioinnissa kokonaiskuva lukutaidosta painottuu eniten ja seuraavaksi tärkeintä on sisältö.

Kirjoitustaidon koe

Koe mittaa

kirjallista ilmaisukykyä ja taitoa kielentää eli kertoa kirjoittamalla ajatuksiaan

asiakokonaisuuksien hallintaa

yleiskielen normien hallintaa sekä tyylivalintoja

kykyä tulkita aineistoja ja käyttää niitä oman ajattelun tukena

kykyä pohtia, ottaa kantaa ja perustella omia näkemyksiään

kykyä kirjoittaa laaja, sidosteinen ja rakenteeltaan ehyt teksti.

Kokeen sisältö

Samaan teemaan liittyvästä 5–7 aihevaihtoehdosta valitaan yksi.

Aiheesta tulee rajata sopiva päänäkökulma.

Tekstissä tulee käyttää vähintään kahta aineistoa 6–8 vaihtoehdosta.

Tekstin tulee olla noin 6 000 merkin mittainen ilman sanavälejä laskettuna.

Tekstissä on noudatettava kirjoitetun yleiskielen normeja ja valittava tehtävänantoon, tekstin tavoitteeseen ja tekstilajiin sopiva tyyli.

Teksti täytyy otsikoida itse.

Aineistot Aineistot voivat olla kirjoitettuja, kuvallisia, graafisia tai audiovisuaalisia.

Aineistot esitellään niin, että aineiston ydinsisältö tulee esiin.

Aineisto nimetään, kun siihen viitataan ensimmäisen kerran. Tällöin kerrotaan aineiston tekijä tai tekijät, tekstilaji, nimi sekä julkaisuaika ja -paikka.

Aineistot valitaan oman tekstin tavoitteen, näkökulman ja ydinajatuksen mukaan. Ne voivat olla esimerkiksi ideointiapuja, keskustelukumppaneita, vastaväitteitä tai oman ydinajatuksen tuki.

Arviointi Kokeen enimmäispistemäärä on 60. Pisteet annetaan 5 pisteen välein (60–55–50–45 jne.).

Arviointikriteerit on luokiteltu viiteen kategoriaan, joista arvioinnissa painottuvat kokonaiskuva kirjoitustaidosta, tekstin rakenne sekä kieli ja tyyli. Muut arviointikriteerien kategoriat ovat näkökulma-, sisältö- ja aineistovalinnat ja aineistojen käyttö.

TEHTÄVÄT

1. Vertailkaa lukutaidon ja kirjoitustaidon koetta.

a. Tutkikaa pienryhmissä tai pareittain taulukoita Lukutaidon koe ja Kirjoitustaidon koe (s. 16–17).

b. Keskustelkaa lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeista.

Miten lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeiden tehtävänannot eroavat toisistaan? Mitä kirjoitustaidon kokeessa pyydetään tekemään?

Entä lukutaidon kokeessa?

Miten aineistoja käytetään eri kokeissa?

Mitä asioita kokeissa arvioidaan? Mitkä asiat painottuvat arvioinnissa?

Miten kokeisiin kannattaa valmistautua? Listatkaa kolme asiaa.

c. Pohtikaa, miten kirjoitustaidon kokeeseen kannattaa harjoitella. Tehkää suunnitelma kokeeseen valmistautumisesta.

d. Jakakaa suunnitelmat koko ryhmälle.

2. Tutustu kirjoitustaidon vastaukseen.

a. Lue kirjoitustaidon vastaus 18 s. 170–171.

b. Kirjoita vastauksesta muistiinpanot.

Miten näkökulma on rajattu?

Miten kirjoittaja keskustelee aineistojen kanssa?

Millainen rakenne tekstissä on?

Miten kirjoittajan ääni kuuluu tekstissä? Miten se erottuu aineistojen äänistä?

c. Keskustelkaa kirjoitustaidon vastauksesta pienryhmissä. Arvioikaa vastausta kirjoitustaidon kokeen arviointikriteerien (s. 35) perusteella.

d. Kirjoita kolmen kappaleen mittainen teksti kirjoitustaidon kokeesta.

Mikä kirjoitustaidon kokeessa on sinulle tuttua ja selkeää?

Mikä kokeessa tuntuu vaikealta? Mitä et ymmärrä?

Mitä uutta opit kirjoitustaidon vastauksen ja keskustelun pohjalta?

3. Aineiston käyttö

a. Tutustu Mikael Gabrielin Kipua-kappaleen sanoitukseen ja musiikkivideoon (aineistot 1 ja 2, s. 19). Lue sanoitus ja katso musiikkivideo kaksi kertaa. Merkitse muistiin aineistojen julkaisuajat.

b. Tee ensin kokonaistulkinta kappaleen ydinajatuksesta. Tee sitten muistiinpanoja tekstilajista

sanoituksen sisällöstä ja tyylistä musiikkivideon audiovisuaalisesta kerronnasta.

c. Lue opetustekstistä Erilaiset aineistot (s. 15), miten aineistoja käytetään lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeissa.

d. Lue laatikko Tehtävänannot. Kirjoita aloitukset kolmeen erilaiseen tekstiin. Viittaa aineistoihin 1 ja 2 laatikon tehtävänantojen mukaisesti.

e. Lukekaa aloituksia toisillenne ja kommentoikaa niitä.

Tehtävänannot

Lukutaidon vastaus: Kirjoita kaksi ensimmäistä kappaletta lukutaidon vastaukseen, jossa analysoit ja tulkitset sanoituksen puhujaa ja puhetilannetta. Kantaa ottava kirjoitustaidon vastaus: Kirjoita kaksi ensimmäistä kappaletta tekstiin, jonka aiheena on hyvä ja paha ihmisessä. Kirjoita tekstin alkuun väite, jossa ilmaiset mielipiteesi hyvän ja pahan ilmenemisestä ihmissuhteissa.

Pohtiva kirjoitustaidon vastaus: Kirjoita kaksi ensimmäistä kappaletta pohtivaan tekstiin, jossa tarkastelet ihmisten mahdollisuuksia tuottaa muille hyvää ja pahaa mieltä. Voit aloittaa kuvaamalla jonkin tilanteen, kertomalla oman kokemuksen tai esimerkin jostain näkemästäsi tai lukemastasi teoksesta.

Pelkää en siedän sitä tiedän sen

Mutta kun katson sua mä olen tyttö hiljainen

Tahdon sinut vällyihini nukkumaan

Ettei sulle tulis kylmä enää milloinkaan

Kipua

Mä oon seilannu merten toisel puolel

Mitä tulee vihaan nähny miten toinen kuolee

Nähny syövän elämää syövän

Nähny väkivaltaa ja miehen naista lyövän

Mä oon istunu vieressä tuntenu sen paskan

Sun katseesta näkee et sä oot kulkenu sen matkan

Lähen kaksseiskan niinku Winehouse

Eikä musta jää jäljelle ku tuhkaa ja kaipaus

Sano mitä varot, varo mitä sanot

No sanot mitä sattuu, se sattuu mitä sanot

Enkä purkaa näit ikin enää kellekkään

Vaik mun on melkein mahdoton hengittää

Olla selvinpäin, varsinkin näin nuorena

Sun päätös on onks se taivas vai tuonela

Mut tiedän et se tulee vastaan vielä

Ja kaikki jotka lähtee tulee vastaan siellä

Pelkää en siedän sitä tiedän sen

Mutta kun katson sua mä olen tyttö hiljainen

Tahdon sinut vällyihini nukkumaan

Ettei sulle tulis kylmä enää milloinkaan

Kipua

Mua pelottaa, ja haluun parkuu

Oon elossa, mut haluun juosta karkuun

Mun sielua, vaik mä kunnioitan omaani

Katon omil silmil enkä raamatun tai koraanin

Elää omien sääntöjen mukaan

Mun ja mun uskonnon väliin ei tuu kukaan se on aitoo

Ainaki mun pään sisäl

Sä kuljet vuosii laput silmil ni sä et nää mitään

Miten maailma sortuu sun jalkojen alta

Kumpa tää fucking painajainen ois vaan unta

Ei mun kaa olis kylmä ikinä

Ja sulla on niin pitkä aika elää ku toi kello tikittää

Kaikki loppuu aikanaan

Mä pidän kiin siit ettei kaikkee muut ku pysy paikallaan

Ja et voin täst ehkä joskus jollekkin kertoo

Tää on kuoleman pelkoo

Pelkää en siedän sitä tiedän sen

Mutta kun katson sua mä olen tyttö hiljainen

Tahdon sinut vällyihini nukkumaan

Ettei sulle tulis kylmä enää milloinkaan

Kaikki loppuu aikanaan

Ei ainakaan tää ei ainakaan tää

Kipua

Kaikki loppuu aikanaan

Ei kuolemakaan pidä mua paikallaan

Kaikki loppuu aikanaan

Ei ainakaan tää ei ainakaan tää

Kipua

Kaikki loppuu aikanaan

Ei kuolemakaan pidä mua paikallaan

Pelkää en siedän sitä tiedän sen

Mutta kun katson sua mä olen tyttö hiljainen

Tahdon sinut vällyihini nukkumaan

Ettei sulle tulis kylmä enää milloinkaan

Kipua

Musiikkivideo Mikael Gabriel: Kipua. Youtube 2013. 2

Pepe Johansson ja Markus Koskinen. Albumilla Mun maailma 2013.

1 Kipua

4. Lue ja kommentoi kirjoitustaidon vastausta.

a. Lue kirjoitustaidon vastaus 1 s. 136–137.

b. Tutustu kirjoittajan käyttämiin aineistoihin (aineistot 3 ja 4).

c. Lue kirjoitustaidon vastaus uudelleen kappale kerrallaan ja vastaa kysymyksiin.

Kappaleet 1 ja 2: Mikä tekstin ydinajatus on?

Miten kirjoittaja rajaa aihetta? Miten tarkentaisit ydinajatusta? Miten tiivistäisit aloitusta?

Kappaleet 3, 4 ja 6: Miten kirjoittaja keskustelee aineistojen kanssa? Miten tarkentaisit aineistojen esittelyä? Mitä päätelmiä kirjoittaja tekee aineistojen kirjoittajien ajatuksista?

Miten kirjoittaja erottaa omat ajatuksensa aineistoista? Alleviivaa kohtia, joissa kirjoittajan oma ääni kuuluu.

Kappale 5: Miksi kappale vaikuttaa irralliselta? Miten sen voisi sitoa selkeämmin edelliseen kappaleeseen?

d. Kootkaa vastaukset yhteiseen tiedostoon. Keskustelkaa havainnoistanne ja arvioikaa vastausta kirjoitustaidon kokeen arviointikriteerien (s. 37–39) perusteella.

Kolumni Lari Kotilainen: Hyvä uusi ylioppilas. Yle Abitreenit ja YTL. 2022.

3 Artikkeli Maija-Leena Nissilä ja Tiina Tikkanen: Kieltenopetus kuihtuu – mikä neuvoksi? Opettaja 2021.

5. Tarkastele argumentointia.

a. Lukekaa kirjoitustaidon vastaus 9 s. 152–153.

b. Tarkastelkaa pienryhmissä kantaa ottavan vastauksen argumentointia.

Mitä kirjoittaja väittää? Mikä on tekstin pääväite?

Mikä tekee tekstistä kantaa ottavan? Etsikää vastauksesta kohtia, joissa mielipide näkyy selkeästi.

Miten kirjoittaja perustelee väitteitään? Antakaa kaksi esimerkkiä.

Miten kirjoittaja käyttää ironiaa? Antakaa esimerkki.

c. Keskustelkaa perustelujen uskottavuudesta.

d. Kirjoittakaa yhdessä kommentti, jossa otatte kantaa yhteen kirjoittajan väitteistä.

6. Aineistoista tukea

a. Tutustukaa laatikkoon Kirjoitustaidon kokeen teemoja.

b. Keskustelkaa teemoista.

Mitä ajatuksia teemoista herää ensimmäisenä?

Mitkä teemoista ovat helppoja, mielenkiintoisia tai vaikeita?

c. Valitkaa yksi teema ja pohtikaa kysymyksiä. Etsikää aineistoja, joista voisi saada ideoita teeman käsittelyyn ja näkökulman rajaamiseen.

Mistä ja miten sopivia aineistoja löytyy?

Mitä tekstilajeja haluatte etsiä? Ne voivat olla esimerkiksi novelleja, esseitä, runoja, kolumneja, mainoksia, elokuvakatkelmia, sarjakuvia, tietotekstejä tai musiikkivideoita.

d. Tutustukaa yhteen aineistoon. Mitä näkökulmia se tuo valitsemaanne teemaan?

e. Ideoikaa päänäkökulma eli ydinajatus ja muutamia käsittelynäkökulmia, joiden avulla käsittelette päänäkökulmaa.

f. Jakakaa näkökulmanne muiden kanssa.

KIRJOITUSTAIDON

Kertomukset

Kirjoitustaidon koe, kevät 2020

Kansallisuus

Kirjoitustaidon koe, kevät 2021

Lukeminen ja lukutaito

Kirjoitustaidon koe, syksy 2021

Kielet ja kielitaito

Kirjoitustaidon koe, kevät 2022

Taide

Kirjoitustaidon koe, syksy 2022

Tulevaisuus

Kirjoitustaidon koe, kevät 2023

Kirjoittaja kehittyy 2

Kiinnostu kirjoittamisesta

Kirjoitustaito voi tuntua epämääräiseltä taidolta, jota kaikki eivät opi. Jokainen voi kuitenkin kehittyä kirjoittajana. Lähtökohta on se, että tuntee kielen normit mahdollisimman hyvin. Vaikka joitain pilkkuja unohtuisi, kielitaitoinen kirjoittaja tunnistaa kirjoittamiseen liittyviä sääntöjä, kuten ehyen tekstin piirteet, ja työskentelee luovasti kirjoitustehtävän vaatimalla tavalla.

Hyvään kirjoitustaitoon liittyy myös se, että hallitsee kirjoittamansa tekstilajin piirteet ja valitsee tilanteeseen sopivan tavan ilmaista ajatuksiaan. Koska kirjoittaminen on myös sosiaalista toimintaa, se on aina osa jotakin perinnettä ja tapahtuu yhteisöissä. Esimerkiksi kirjoitustaidon kokeessa kirjoitetaan omaääninen pohtiva tai kantaa ottava teksti, joka on YTL:n arviointikriteerien mukainen ja asiatyylinen. Kirjoitustaidon vastauksen pituus ja aineistojen käyttö on määritelty tarkkaan.

Kirjoittajana kehittyminen vaatii asennetta ja harjoitusta. Kirjoitustaidot kehittyvät, kun jaksaa istua tekstin äärellä, muokata kieltä ja kerrata hankalalta tuntuvia asioita. Myös lukeminen vaikuttaa tutkitusti kirjoitustaitoihin – paljon lukevat ihmiset myös kirjoittavat hyvin. Eri tilanteiden vaatimaa kirjoitustaitoa voi oppia, vaikka ei pitäisi itseään hyvänä kirjoittajana. Itse asiassa harvat pitävät, mutta usko omiin taitoihin vie eteenpäin. Lisäksi hyvä kirjoittaja voidaan määritellä eri tavoin eri tilanteissa. Joku voi olla hyvä riimittelijä, vaikka pitkän tekstin kirjoittaminen olisi hankalaa. Vaikka kaikissa tilanteissa ei ole luontevaa tai mieluista ilmaista itseään kirjoittamalla, kannattaa oppia myös asiatekstin kirjoittamista, sillä siitä on hyötyä muutenkin kuin ylioppilaskirjoituksissa. Esimerkiksi opiskelussa ja työelämässä

tarvitaan monenlaisia kirjoitustaitoja.

Koska kirjoittaminen on taito, sitä ei voi välittää toiselle kuten tietoa. Vain itse harjoittelemalla pääsee tuloksiin. Riittävä kirjoitustaito avaa uusia mahdollisuuksia samalla tavalla kuin taito pyöräillä tai soittaa jotain instrumenttia. Kirjoitustaidot karttuvat harjoittelemalla, ja niitä voi hioa koko elämän ajan. Kun oma tyyli vahvistuu, kirjoittaminen helpottuu ja siitä voi nauttia.

VINKKI

Kirjoittamista voi tarkastella eri näkökulmista

1. Kirjoittaminen on taitoa. Millaisia taitoja ylioppilaskoe vaatii?

2. Kirjoittaminen on luovuutta. Miten omaa luovuuttaan voi käyttää kokeessa? Miten luovat ratkaisut vaikuttavat arviointiin?

3. Kirjoittaminen on prosessi. Mitä vaiheita ylioppilaskokeen kirjoittamiseen liittyy?

4. Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista. Mitkä ovat ylioppilaskokeen tekstilajien keskeiset piirteet? Miten niitä voi oppia tuntemaan?

5. Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa. Kenelle ylioppilaskokeen teksti kirjoitetaan? Mitä asioita kokeessa tavoitellaan?

Lähde: Kimmo Svinhufvud: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. 2016.

Kirjoittajan huoneentaulu

1. Suhtaudu kirjoittamiseen vakavasti. Arvioi joskus omia tekstejäsi.

2. Pyydä teksteistäsi palautetta. Lue saamiasi palautteita ja tee niistä päätelmiä.

3. Keskustele kirjoittamisesta. Ota selvää muiden kirjoitusrutiineista ja siitä, miten he ovat kehittäneet taitojaan.

4. Kehitä kirjoittamiseen rutiini. Kirjoita säännöllisesti ja etsi sanottavaa lukemalla ja kirjoittamalla erilaisia tekstejä. Lue, kuuntele ja katso esimerkiksi painettuja ja digitaalisia lehtiä, kauno- ja tietokirjallisuutta, esseitä, podcasteja sekä fiktio- ja dokumenttielokuvia.

5. Kirjoita monenlaisia tekstejä, kuten kirjoitustaidon kokeen pohtivia tai kantaa ottavia tekstejä, kommentteja ja päiväkirjatekstejä, blogitekstejä ja mielipidekirjoituksia, esseitä, kolumneja ja vapaata tajunnanvirtaa.

6. Tutki kieltä ja tyyliä Kiinnitä huomiota toimiviin ja mieleen jääviin ilmaisuihin. Millainen kieli vetoaa sinuun? Miten sanoilla voi leikkiä? Millainen on oma tyylisi?

Tutki kirjoitusprosessia

Tekstin kirjoittaminen on aina prosessi, jossa on vaiheita. Kirjoitusprosessin vaiheet kannattaa palauttaa mieleen heti tehtävänannon saatuaan. Kirjoitustehtävän purkaminen alkaa aina tekstin suunnittelulla. Kirjoitustaidon kokeessa valitaan ensimmäisenä aihe. Sen jälkeen aihetta ideoidaan ja valitaan aiheeseen sopivat kaksi aineistoa. Ideointivaiheessa kaikki omat tiedot ja kokemukset ovat arvokkaita.

Kun on suunnitellut tekstin rakenteen pääpiirteittäin ja kirjoittanut siitä luonnoksen eli ensimmäisen version, tekstiä on yleensä aina tarpeen muokata. Muokkausvaiheessa virkerakenteisiin ja ilmaisuihin tulee varmasti muutoksia. Kappaleitten järjestystäkin voi vielä muuttaa. Aloitus ja lopetus sekä otsikko tarkentuvat.

Teksti kannattaa viimeistellä niin, että yksityiskohdat ovat oikein. Viimeistelyvaiheesssa huomio kannattaa kiinnittää virkerakenteisiin, pilkkuihin, sanojen oikeinkirjoitukseen ja esimerkiksi pronominien viittaussuhteisiin. Myös yhdyssanojen ja erisnimien kirjoittaminen vaatii kirjoittajalta huomiota.

Myös asiatekstien kirjoittaminen on luovaa toimintaa. Kirjoittaja kuvittelee aina ne asiat, joista kirjoittaa.

Pohtiva tai kantaa ottava teksti sisältää esseen piirteitä

1 Ryhtyessäni kasvissyöjäksi 1990-luvun alkupuolella törmäsin usein pilkalliseen heittoon ”entä porkkanoiden tunteet?”. Kysymys tuntui karkealta ja moukkamaiselta. Tietenkään porkkanalla ei ole tunteita tai tuntoaistia. Asiahan on päivänselvä: eläimet kärsivät, eivät kasvit. Enää se ei tunnu lainkaan niin selvältä.

2 Minulla on ollut merkittäviä yhteyden kokemuksia enemmän kasvien kuin eläinten kanssa. Eläinten tietoisuus on niin ilmeistä, että en ole kokenut edes tarpeelliseksi kohdata niiden sisintä. Pidän niitä kaltaisinani mielellisinä yksilöinä, kanssakulkijoina. Sen sijaan huone- ja puutarhakasvien viestejä en pysty ohittamaan yhtä helposti. Kenties siksi, että pidän haasteista. Kasvien elo on vieraampaa ja toiseus syvempää ja siksi myös kiehtovampaa. Samaistuminen kasvin kärsimyksiin vie olemassaolon ytimeen, pelkistää elämän perusosiinsa.

3 Joulun alla vuonna 2016 Aamulehdessä ilmestyi artikkeli, joka oli otsikoitu: ”Joulukuusi kärsii janoa ja ikävää, kaipaa tovereitaan ja saa huonekasvit huolestumaan”. Artikkeli oli kirjoitettu tunteisiin vetoavasti. Siinä joulukuusesta puhutaan ”kuusivauvana”, joka joutuu eroon sisaruksistaan ja ystävistään. Kun kuusi kaadetaan ja tuodaan sisään, se on yhä elossa. Sisällä kuumassa ja kuivassa huoneilmassa kuusi tekee hidasta kuolemaa. Se viestii ahdingostaan erittämällä ympäristöönsä stressiferomoneja. Huonekasvit aistivat tämän ja yhtyvät kuusen kärsimykseen.

4 Artikkeli osui suoraan arkaan kohtaani. Luettuani tekstin ensimmäisen kerran kauhistuin ja ahdistuin. Toisaalta minussa vaahtosi epäuskoinen nauru, närkästyskin. Kidutettu joulukuusi johdattaa meidät suoraan kärsimyksen ytimeen.

5 Kasvin halu elää ja kukoistaa tunnistetaan puhekielessäkin. Huonekasvit kituvat, jos niitä pidetään liian pimeässä ja kastellaan liian harvoin. Mietin usein, millaista on elää ruukussa. Maa on kasvin maailma, ja ruukku on maailmana kovin pieni. Ruukkumulta on lähes steriiliä, vailla pieneliöitä ja hyönteisiä, vailla sienirihmastoa. Autiomaa pienoiskoossa. Vain tylppää ja yksinäistä kituutusta päivästä toiseen. Tai mistä minä tiedän? Huonekasvit usein kukkivat luonani. En tosin pidä sitä merkkinä viherpeukalon kyvyistäni, saati kasvien hyvinvoinnista. Päinvastoin. Uskon, että kukkiminen on kasvien epätoivoinen yritys jatkaa sukuaan ennen kuin ne kuolevat.

6 Mutta tietävätkö ne kuolevansa? Tietääkö joulukuusi kuolevansa, kuten Aamulehden toimittaja Matti Kuusela väittää? Tieto lähestyvästä kuolemasta edellyttäisi ajantajua, jotain muuta kuin nykyhetkessä olemista. Tähän minä vedän rajan, joka ehkä sittenkin erottaa ihmisen muista tietoisista olennoista tai ainakin kasveista.

Riikka Kaihovaara: Kärsimyksen meri. Teoksessa Vieras eläin ja muita uusia luontokappaleita. 2022.

1 Kirjoittaja kuvailee aihettaan kertomalla omasta suhtautumisestaan kasvien tunteisiin porkkanaesimerkin avulla.

2 Kirjoittaja rajaa näkökulman yllättävän väitteen avulla.

3 Kirjoittaja lainaa, hyödyntää ja kehittelee eteenpäin muiden esittämää tietoa: Matti Kuuselan artikkelia joulukuusesta (Aamulehti 2016) käytetään lähtökohtana kasvien tunne-elämän pohdinnalle.

4 Kirjoittaja syventää viittausta Aamulehden artikkeliin liioittelemalla suhtautumistaan itseironisesti.

5 Kirjoittaja tarkentaa väitettään kasvien kärsimyksestä yksityiskohtien ja esimerkkien avulla.

6 Kirjoittaja tekee yhteenvedon ja kertoo pääväitteensä: ihmisen tietoisuus kuolemasta erottaa meidät muista lajeista.

VINKKI

Kirjoitustaidon

kokeen arvioinnin osa-alueet

kokonaiskuva kirjoitustaidosta

näkökulma-, sisältöja aineistovalinnat aineistojen käyttö

tekstin rakenne

kieli ja tyyli

Kirjoitustaidon kokeen arviointi 3

Arvioinnin perusteet

Kirjoitustaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kirjallista ilmaisukykyä ja taitoa muotoilla ajatuksia kirjoitettuun muotoon sekä hallita asiakokonaisuuksia. Kokeen tehtävänantona on tuottaa pohtiva tai kantaa ottava teksti, jossa käytetään aineistoja tarkoituksenmukaisesti. Aineistoista valitaan vähintään kaksi omaan ydinajatukseen sopivaa ja sitä tukevaa tekstiä. Aineistoista voi saada myös apua ideoimiseen, mutta omat näkökulmat ja oma ajattelu ovat kirjoitustaidon vastauksen lähtökohta.

Kirjoitustaidon kokeen vastauksen arviointi perustuu oletukseen, että kirjoitelma on omaääninen asiatyylinen teksti. Tekstiin voi rakentaa omaäänisyyttä monella eri tavalla. Omaäänisyys näkyy näkökulmien sopivassa rajauksessa, tekstin sisällössä ja tyylissä. Teksti voi olla kantaa ottava tai pohtiva ja siinä voidaan esitellä erilaisia näkökulmia. Vaikka samassa tekstissä voi hyvin olla pohdiskelua ja kannanottoja, tekstiä suunnitellessa kannattaa päättää, kirjoittaako pohtivan vai kantaa ottavan tekstin.

Kirjoitustaidon kokeen ylin pistemäärä on 60 pistettä ja alin 0 pistettä. Arvioinnissa käytetään numeroihin 0 ja 5 päättyviä pistelukuja.

Kirjoitustaidon tehtävien arvioinnissa käytettävät pistemäärät

Arviointikriteerit puntarissa

Kirjoitustaidon kokeessa tekstiä arvioidaan viidestä eri näkökulmasta: kokonaiskuva kirjoitustaidosta, näkökulma-, sisältö- ja aineistovalinnat, aineistojen käyttö, tekstin rakenne sekä kieli ja tyyli. Arviointikriteereissä kuvataan ne piirteet, joita eritasoisilta teksteiltä vaaditaan. Kriteereissä painottuvat kokonaiskuva kirjoitustaidosta, tekstin rakenne sekä kieli ja tyyli.

Kokonaiskuva kirjoitustaidosta muodostuu kolmesta pääasiasta, jotka osoittavat, että kirjoittaja pystyy rakentamaan ehyen ja selkeän tekstin. Hyvässä kirjoitustaidon kokeen vastauksessa kirjoittaja rakentaa laajan yhtenäisen tekstin, osoittaa hallitsevansa kirjoitetun yleiskielen normit ja kielentää ajatuksensa sujuvasti.

Näkökulma-, sisältö- ja aineistovalinnat osoittavat, miten teksti täyttää tehtävänannon ja pohtivan tai kantaa ottavan tekstin odotukset. Hyvässä vastauksessa näkökulma on rajattu selkeästi niin, että ydinajatus välittyy hyvin. Sisältövalinnat ovat sopusoinnussa valitun näkökulman kanssa, eli tekstiin ei muodostu sivupolkuja tai rönsyjä. Aineistovalinnat ovat perusteltuja ja tukevat näkökulmaa ja tavoitetta. Aineistoja ei siis ole valittu sattumanvaraisesti, vaan ne tukevat omaa ajattelua ja valittua näkökulmaa.

Aineistojen käyttöä arvioidaan neljästä näkökulmasta. Ensiksikin aineistojen sisältö ja tavoite täytyy ymmärtää hyvin. Hyvässä vastauksessa aineistot on luettu tekstilaji huomioiden. Esimerkiksi kirjoittaja osoittaa ymmärtävänsä, että kolumni on usein kärkevä teksti. Toiseksi arvioidaan kirjoittajan keskustelua aineistojen kanssa. Jos se on sujuvaa ja jopa oivaltavaa, aineistoja on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Kolmanneksi oman äänen täytyy erottua aineistojen äänistä. Oma ääni erottuu, kun viittaukset aineistoon on tehty oikein. Tällöin aineistoa on referoitu tai lainattu vääristelemättä niin, että tekstistä näkyy, kenen ajatus mikäkin on. Aineistoihin täytyy viitata luontevasti siten, että viittaustekniikka on toimivaa eikä aineistoja ole referoitu tai siteerattu turhan paljon. Neljänneksi arvioidaan oman pohdinnan monipuolisuutta. Oma näkemys ja väitteet ovat hyvässä vastauksessa sopivassa suhteessa aineistojen ajatuksiin.

Teksti rakentuu pala kerrallaan kuin Leena Nion Missing pieces -sarjan maalaus Johnny (2016).

Kirjoittaja arvioi tekstiään kirjoitusprosessin edetessä: Mikä tekstissä hahmottuu hyvin? Mitä vielä puuttuu?

Kirjoitustaidon kokeen arvioinnissa oletetaan, että kirjoitelma on omaääninen asiatyylinen teksti.

Näin etenet kirjoitustaidon kokeessa

1. Huolehdi aikataulusta

Jaa kirjoitusprosessi osiin. Voit esimerkiksi varata noin kaksi tuntia tekstin suunnittelemiseen, kaksi kirjoittamiseen ja kaksi hiomiseen.

Älä tingi suunnittelusta, vaikka se vie aikaa.

4. Ideoi sisältöä ja suunnittele rakenne

Hyödynnä tekstin sisällön ideoinnissa tietojasi, lukiossa oppimaasi, kokemuksiasi, havaintojasi, mielipiteitä ja tuntemiasi tekstejä, kuten mediatekstejä, kirjoja, musiikkia ja elokuvia. Hae ideoita myös aineistoista.

Ideoi tekstiin tyyliltään tavoitteeseen sopivia ilmaisuja.

6. Kirjoita tekstisi

Aloita valmiin tekstin kirjoittaminen helpolta tuntuvasta kohdasta.

Tarkista, että uusi kappale sidostuu edelliseen siirtymävirkkeen avulla.

Kirjoita kappaleeseen ydinvirke sekä sitä täydentäviä virkkeitä. Sido kappaleen virkkeet loogisesti toisiinsa.

Valitse annetuista vaihtoehdoista aihe, joka kiinnostaa ja josta sinulla on sanottavaa. Silmäile aineistoja.

Hyödynnä tekstin rakenteen suunnittelussa rakennemalleja, kuten argumentointi-, ongelmanratkaisu-, näkökulma-, vertailu- tai tärkeysjärjestystä.

Päätä, mitä sisältöä käsittelet missäkin kappaleessa. Suunnittele tekstiin alustavasti 7–9 kappaletta.

Liiku abstraktiotasoilla eri suuntiin eli havainnollista pohdintaa konkreettisten esimerkkien avulla ja tee toisaalta päätelmiä eli laajenna aiheen käsittely omasta kokemuksesta esimerkiksi yhteiskunnallisiin, psykologisiin tai ekologisiin pohdintoihin.

Päätä, mikä tekstisi tavoite on. Tavoite voi olla esimerkiksi mielipiteen esittäminen, ilmiön pohtiminen, oman näkemyksen vakuuttelu tai jonkin ilmiön esittely.

Varmista, että tekstin tavoite on tehtävänannon mukainen eli pohtiva tai kantaa ottava. Pidä tekstin tavoite mielessä koko kirjoitusprosessin ajan. Rajaa tekstillesi päänäkökulma eli ydinajatus. Annettu aihe ei ole tekstin näkökulma.

Anna kappaleille suunnitteluvaiheessa työnimet ja kokeile, mikä kappaleiden järjestys olisi paras. Tarkista, että suunnittelemasi kappaleet liittyvät tekstin päänäkökulmaan.

5. Valitse aineistot ja suunnittele niiden käyttö

Valitse vähintään kaksi aineistoa, joita hyödynnät tekstissäsi.

Tarkista, että aineistot liittyvät tekstisi päänäkökulmaan eli ydinajatukseen.

Suunnittele, miten eri tavoin käytät aineistoa. Voit esimerkiksi esittää aineiston tietoja ja mielipiteitä oman ajattelusi tukena ja havainnollistaa aineistojen esimerkkien avulla.

Suunnittele, miten yhdistät aineistot omaan pohdintaan. Muista, että aineistot täytyy esitellä ja niitä tulee käyttää tarkoituksenmukaisesti.

Kirjoita aineistojen ajatukset tukemaan omaa pohdintaa.

Kirjoita aloitus ja lopetus, jotka tuovat esiin tekstin päänäkökulman.

7. Hio tekstiäsi

Lue tekstisi vielä monta kertaa alusta loppuun.

Tarkista, että tekstin rakenne on kunnossa ja punainen lanka erottuu.

Tarkista, että aineistojen ajatukset ja omat pohdinnat erottuvat ja että aineistoviittaukset ovat sujuvia.

Hio sanavalintoja: suosi kuvailevia ja konkreettisia ilmaisuja sekä aktiivimuotoisia verbejä.

Hio tekstillesi vetävä otsikko, joka kytkeytyy aloitukseen ja lopetukseen.

Tarkista tekstin kieliasu.

3. Päätä tekstisi tavoite ja rajaa päänäkökulma

2. Valitse aihe

1. Keskustelkaa kriteereistä.

a. Muodostakaa pienryhmiä.

b. Tutustukaa opetustekstiin Arviointikriteerit puntarissa (s. 35). Jakakaa arviointikriteerien viisi kategoriaa ryhmille niin, että jokainen ryhmä tarkastelee yhtä kriteerien osa-aluetta.

c. Lukekaa tarkkaan taulukot, joissa kuvataan arviointikriteerejä (s. 37–39).

d. Valitkaa jokainen omista opintojakson aikana kirjoittamistanne teksteistänne yksi ja alleviivatkaa siitä kriteerikategorian mukaiset kohdat.

e. Keskustelkaa merkinnöistänne. Laatikaa lista siitä, miten parantaisitte tekstejänne.

f. Muokatkaa listat parannusehdotuksista yhteisiksi ohjeiksi.

2. Arvioi tekstin rakennetta ja kieltä.

a. Alleviivaa arviointikriteereistä tekstin rakenteeseen, kieleen ja tyyliin liittyvät kohdat (s. 37–39).

b. Lue kirjoitustaidon vastaus 19 s. 172–173.

c. Tutki tekstin rakennetta.

Arvioi otsikkoa, aloitusta ja lopetusta. Miten käsittelyosan kappaleet liittyvät eli sidostuvat toisiinsa? Alleviivaa sidoskeinot.

Etsi kappaleiden ydinvirkkeet. Tutki, miten ajatuskulku etenee.

Mitä tehtäviä kappaleilla on?

Miten näkökulmajärjestys näkyy?

d. Tutki tekstin kieltä ja tyyliä.

Onko tekstissä huudahdus- tai kysymyslauseita? Miten ne palvelevat kokonaisuutta?

Onko tekstissä käytetty havainnollisia ilmaisuja? Miten?

Miten teksti noudattaa asiatyyliä ja yleiskielen normeja?

e. Keskustelkaa tekemistänne havainnoista. Pisteyttäkää vastaus.

Kappaleiden tehtäviä

tiedon tai pääväitteen esittäminen käsitteen määrittely asian ja sen taustan esittely tai kuvaaminen perustelun tai täsmennyksen esittäminen

3. Vertailkaa kirjoitustaidon vastauksia.

a. Lukekaa pareittain kirjoitustaidon vastaukset 13 ja 14 s. 160–163.

b. Toinen arvioi vastausta 13, toinen vastausta 14. Kiinnittäkää huomiota seuraaviin asioihin: otsikointi aloitus ja lopetus näkökulman selkeys pohdinnan monipuolisuus ja havainnollisuus aineistojen käyttö rakenne: kappaleiden järjestys ja niiden väliset sidokset kieli ja tyyli.

c. Vertailkaa arviointejanne ja pisteyttäkää vastaukset.

d. Antakaa palautetta kirjoittajille.

4. Suunnitelkaa kantaa ottava teksti.

a. Lukekaa Tuija Siltamäen kolumni Maalle muuttamisesta haaveileminen ei tarkoita, että kukaan aikoisi oikeasti muuttaa sinne (aineisto 1, s. 46) ja Jukka Tuunasen blogikirjoitus Triggeröinti (aineisto 2, s. 47).

b. Jakakaa aineistot koko ryhmän kesken niin, että puolet ryhmästä tutkii kolumnia ja puolet blogikirjoitusta.

c. Muodostakaa pienryhmiä. Keskustelkaa kirjoittajien väitteistä.

d. Suunnitelkaa ja kirjoittakaa kantaa ottavan kirjoitustaidon vastauksen alku. Voitte työskennellä pienryhmissä, pareittain tai yksin.

e. Käyttäkää kirjoittajien väitteitä ideoinnin apuna mutta rajatkaa näkökulma ja muodostakaa ydinajatus itse. Ottakaa räväkästi kantaa ja perustelkaa kantanne osuvasti ja havainnollisesti.

f. Lukekaa aloituksia toisillenne. Arvioikaa näkökulmien rajauksia.

Onko näkökulmaa rajattu sopivasti? Onko se liian kapea tai laaja? Onko ydinajatus perusteltu? Miten?

päätelmän esittäminen kiinnostuksen herättäminen

ratkaisun tarjoaminen vastapuolen näkemyksen esittely tai torjuminen

Millaisen 6 000 merkin laajuisen vastauksen ydinajatuksesta voisi laatia? Mitä päänäkökulmaa tukevia käsittelynäkökulmia pitkässä kirjoitelmassa voisi olla?

Erilaisia tapoja rajata näkökulma

Muotoile aiheesta mielipide, jota pystyt perustelemaan eri näkökulmista.

Tarkastele aihetta osana tiettyä ajanjaksoa, esimerkiksi nykyaikaa.

Pohdi, miksi ja miten aihe tulee esiin.

Tarkastele aihetta tietyn ihmisryhmän näkökulmasta, esimerkiksi nuorten. Vertaile eroa muihin ihmisryhmiin.

Vertaile aihetta kahdesta näkökulmasta, esimerkiksi hyötyjen ja haittojen kannalta.

Pohdi, miten aihe on muuttunut ajan kuluessa. Pohdi syitä ja seurauksia.

Muotoile aiheesta miksikysymys. Pohdi syitä ja seurauksia.

Aiheen valinta ja näkökulman rajaaminen 4

Aloita aktivoimalla ajatukset

Kirjoitustaidon kokeen tehtävät käsittelevät samaa teemaa eli aihepiiriä. Esimerkiksi kevään 2023 kokeen tehtävät liittyivät tulevaisuuteen. Teemasta annetaan 5–7 aihetta, joista pitää valita yksi. Kevään 2023 aiheita olivat esimerkiksi Tulevaisuuden ihminen ja Tulevaisuuden taitoja

Ennen aiheen valitsemista kannattaa käyttää hetki kokeen teeman pohtimiseen. Samalla on hyvä tarkistaa, että ymmärtää käsitteet oikein. Käsitteet kannattaa määritellä ennen kuin alkaa kirjoittaa. Esimerkiksi kevään 2021 kirjoitustaidon kokeen teemana oli kansallisuus, joka tarkoittaa eri asiaa kuin kansalaisuus. Käsitteiden avaamiseen kannattaa etsiä apua aineistoista. Jos kirjoittaja on epävarma siitä, mistä kirjoittaa, vakuuttavan ja yhtenäisen tekstin luominen on vaikeaa.

Teemasta kannattaa kirjoittaa heti muistiin mieleen tulevia ajatuksia. Sen jälkeen valitaan yksi aiheista. On hyvä valita aihe, josta on ajatuksia ja sanottavaa. Samalla tulee kuitenkin muistaa, että helpolta tuntuvastakin aiheesta pitäisi löytää uusia näkökulmia eikä toistaa jo sanottua. Kun valinnan on tehnyt, siinä kannattaa pitäytyä. Aiheesta toiseen poukkoilu vie turhaan koeaikaa.

VINKKI

Aiheesta rajataan näkökulma

Samaa aihetta voi tarkastella hyvin monenlaisista näkökulmista. Esimerkiksi tekstilaji ja julkaisupaikka vaikuttavat tekstin näkökulmaan. Samaa aihetta käsittelevä Wikipedia-artikkeli ja essee lähestyvät aihetta luultavasti eri tavoin. Wikipediassa julkaistu teksti on usein tietosanakirjalle tyypillinen kuvaus aiheesta. Esseessä taas on yleensä rajattu näkökulma. Ylioppilaskokeessakin näkökulma pitää rajata tekstin tavoitteen mukaan, ja kantaa ottavassa ja pohtivassa tekstissä samaa aihetta käsitellään eri tavoilla.

Tekstejä rajataan eri tavoin eri tehtävänannoissa ja tilanteissa. Esimerkiksi reaaliaineiden vastauksissa on usein tavoitteena määritellä käsitteitä ja kuvailla aihetta tai selostaa prosessin vaiheita. Useissa oppiaineissa tehtävät edellyttävät myös omaa pohdintaa, kuten syiden ja seurausten selvittämistä. Reaalikokeen ja lukutaidon kokeen tehtävänannot rajaavat näkökulmaa valmiiksi, mutta kirjoitustaidon vastauksessa on tehtävänä rajata näkökulma itse.

Kirjoitustaidon kokeen tehtävänannossa annettu aihe ei ole tekstin näkökulma, vaan näkökulman rajaaminen on kirjoittajan tehtävä. Rajattu näkökulma tarkoittaa sananmukaisesti aiheen tarkastelemista tietystä päänäkökulmasta käsin. Päänäkökulma on tekstin ydinajatus, joka tulee esille pitkin matkaa ja tarkentuu käsittelykappaleissa eri näkökulmista. Se näkyy alusta saakka kantavana näkökulmana, jonka voi muotoilla esimerkiksi väitteeksi tai kysymykseksi. Päänäkökulma voi olla esimerkiksi aiheen tutkimista jossakin tietyssä ympäristössä, jonakin tiettynä aikana tai joidenkin tiettyjen ihmisten näkökulmasta. Myös aiheen seurausten pohtiminen tai hyvien ja huonojen puolien vertaileminen on sopiva päänäkökulman rajaus.

Päänäkökulman rajaaminen on tärkeää, koska hyvä rajaus auttaa kirjoittamaan aiheesta syvällisesti ja omaäänisesti. Siksi näkökulmaan on syytä paneutua. Laajaa rajausta on houkutus käsitellä pinnallisesti sieltä täältä. Kirjoittaja saattaa määritellä käsitteitä ja liikkua yleisellä tasolla muttei ota kantaa tai kerro omia ajatuksiaan. Liian kapea näkökulman rajaus taas johtaa siihen, että sanottava loppuu kesken ja teksti jää helposti liian yksipuoliseksi. Rajaus auttaa siis saamaan kirjoittajan äänen kuuluviin. Rajaus auttaa myös sitomaan tekstin kappaleet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Näkökulmien ideointi

Aihe Esimerkkejä päänäkökulmista

Monikielisyys (kevät 2022)

Monikielisen elämä Suomessa

Eriarvoiset monikieliset

Miksi monikielisyyttä pitäisi tukea?

Monikielisyyden hyödyt ja haitat

Suhtautuminen lukemiseen (syksy 2021) Minä ja kirjat

Suomalaisten lyhyt lukuhistoria

Miksi houkutella lukemaan?

Mitä lukuharrastukselle tapahtuu?

Kansallisuus ja identiteetti (kevät 2021) Suomalaisuus muuttuu

Mitä suomalaiset ajattelevat itsestään?

Miksi kansallisuustunne on tai ei ole tärkeää?

Kansallisuuden vaikutukset ihmisen identiteettiin

Päänäkökulma on tekstin ydinajatus, joka tulee esille pitkin matkaa.

Tekstin ideoinnissa kannattaa hyödyntää luettua, nähtyä ja koettua. Ideoita ja esimerkkejä saa muun muassa elokuvista ja tv-sarjoista. Myös kokeessa annettuja aineistoja kannattaa hyödyntää sisällön ideoinnissa. Elena Ferranten Napoli-romaanisarjan pohjalta on tehty tv-sarja My Brilliant Friend (2018–).

Suunnittele aloitus, lopetus ja aineistojen käyttö

Jo rakennesuunnitelmavaiheessa on hyvä miettiä, millaisen aloituksen ja lopetuksen tekstiin kirjoittaa. Kirjoitustaidon vastaus kannattaa aloittaa omalla pohdinnalla ja ottaa aineistot mukaan vasta käsittelykappaleissa, jotta aineisto ei ohjaa pohdintaa liikaa. Jos aloittaa omalla kokemuksella tai pienellä kertomuksella, kannattaa miettiä erityisen tarkasti, miten jatkaa ajatusta, ettei aloitus jää irralliseksi.

Rakennesuunnitelman avulla kirjoittaja pitää huolen, että aineistot kulkevat oman pohdinnan lomassa. Aineistoja kannattaa hyödyntää pitkin tekstiä, ja siksi niiden käyttö kirjataan rakennesuunnitelmaan. Näin kirjoittaja varmistaa, etteivät aineistoviittaukset pakkaudu esimerkiksi tekstin loppuun.

Pohtivan ja kantaa ottavan tekstin rakenne

Pohtiva teksti Kantaa ottava teksti

Aloitus oma kokemus, kuvaus tai tarina käsitteen määrittely sitaatti vastakkainasettelu fakta, joka vie suoraan asiaan kysymys tai väite, joka tuo esiin pohdintanäkökulman

Käsittelykappaleet näkökulmajärjestys aikajärjestys

ongelmanratkaisujärjestys vertailujärjestys

tärkeysjärjestys

Lopetus viittaus tekstin aloitukseen

tapausesimerkki

tiivistelmä

kehotus, vaatimus tai toive mielipide

viittaus seurauksiin tai ratkaisuehdotus

kysymys

sitaatti tai oivallus

tulevaisuuden visiointi

oma kokemus, kuvaus tai tarina käsitteen määrittely sitaatti vastakkainasettelu fakta, joka vie suoraan asiaan kysymys tai väite, joka tuo esiin mielipiteen

argumentointijärjestys ongelmanratkaisujärjestys vertailujärjestys

tärkeysjärjestys

viittaus tekstin aloitukseen

tapausesimerkki

tiivistelmä

kehotus, vaatimus tai toive mielipide

viittaus seurauksiin tai ratkaisuehdotus kysymys

sitaatti tai oivallus tulevaisuuden visiointi

Kantaa ottavan kirjoitustaidon vastauksen rakenne

TEEMA | Taide AIHE | Mikä kaikki on taidetta?

Kirjoitustaidon koe, syksy 2022

1 Gallen­Kallela, Picasso ja Pikakahvimemegirl  Kuulostavatko termit ”pikakahvimemegirl” tai ”virtuaalinen pyöräteline” tutuilta? Koko nuoruutensa internetissä viettänyt modernin meemikulttuurin kuluttaja tunnistaa heti, että kyseiset hullunkuriset sanarykelmät ovat melko tunnettuja meemitilejä instagramissa. Suomalaisille z-sukupolven edustajille kyseiset nimimerkit ovat kenties yhtä tuttuja kuin Gallen-Kallela ja Picasso. Nykyinen internetsukupolvi tunteekin pikakahvimemegirl-nimimerkin Britney Spears -aiheisista meemeistään jopa paremmin kuin Hugo Simbergin kuoleman symboliikkaa sisältävistä maalauksistaan. Meemejä voidaankin pitää yhtenä modernin taiteen muodoista, vai voidaanko?

Tyypillisimmässä muodossaan meemi on hauska kuva ja kuvaan liitetty teksti, jotka yhdessä muodostavat vitsin. Erilaisten meemien kirjo on kuitenkin viime vuosina laajentunut, ja esimerkiksi synkemmät aiheet ja poliittiset kannanotot ovat nykyään meemien maailmassa arkipäivää. Meemejä yhdistää kuitenkin niille melko tyypillinen visuaalinen ulkoasu ja pyrkimys huumoriin. Muodoltaan ne voisivat siis sijoittua jonnekin kuva- ja sanataiteen välimaastoon. Toisinaan lähes absurdien ja psykedeelisten sisältöjen ja värimaailman vuoksi meemit ovat tyylisuunnaltaan lähimpänä modernia tai post-modernia taidetta, mikä johtuu toki myös siitä, että ne ovat taidehistorian mittakaavassa melko uusi ilmiö. Olen kuitenkin kuullut esitettävän ristiriitaisia mielipiteitä siitä, voidaanko meemit todella luokitella taiteeksi, kun otetaan huomioon taiteen tavoitteet.

Taiteen tehtävät ovat kautta aikain vaihdelleet. Kuvataiteella, musiikilla ja kirjallisuudella on ollut oma osansa kansallistunteen herättämisessä ja sota-aikana vihollisen mustamaalaamisessa. Pitkään taiteen on ajateltu olevan jossain määrin yhteiskuntaan vaikuttavaa. Taiteella on pyritty nostamaan esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja saamaan aikaan muutoksia. Tätä tavoitetta myös useat meemit palvelevat. Monet meemitilit ottavat huumorin ja satiirin keinoilla kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin, ja esimerkiksi antikapitalistista arvomaailmaa kannattavia tilejä on paljon. Lisäksi niin sanotut yhden asian meemitilit, jotka keskittyvät esimerkiksi vain hoitoalan tai opettajien ongelmiin, ovat viimeaikaisten yhteiskunnallisten tapahtumien valossa kasvattaneet suosiotaan. Meemit tuovat ongelmia esiin joskus jopa viiltävän terävällä huumorilla, ja koska ne leviävät internetissä helposti kulovalkean tavoin, ovat ne tehokas vaikuttamisen keino.

Toisaalta taiteen kentällä on myös havaittavissa vastarintaa ”vaikuttavaa” tai ”hyödyllistä” taidetta kohtaan. Osa sekä taiteilijoista että taiteen kuluttajista kokee, että taidetta tehdään nykyään liikaa hyöty ja taloudellinen menestys edellä. Tätä näkökulmaa tuo ilmi Toni Massinen blogikirjoituksessaan ”Vaikuttavaa taidetta?” (Kaleva-lehden verkkosivut 8.5.2021). Massisen kokee, että taide itsessään on arvokasta, ja käyttääkin osuvaa ilmaisua ”l’art pour l’art”, taidetta taiteen vuoksi. Hänen mukaansa liialliseen yhteiskunnallisuuteen pyrkiessään taiteesta tulee aktivismia. Yhteiskunnallisiin ongelmiin painottuvat meemit saattavatkin keinua taiteen ja aktivismin välimaastossa, ja jotkut meemit ovat kenties lähempänä poliittista kannanottoa kuin taidetta. Toisaalta taidekin voi olla poliittinen kannanotto, joten ehkä poliittisuus ei estä meemejä olemasta taidetta.

1 Otsikossa asetetaan rinnakkain tunnetut klassiset taiteiljat ja meemitili. Rinnastus herättää odotuksia valitusta aiheesta ja esittää väitteen.

2 Kirjoittaja määrittelee meemikulttuuria. Hän esittää ydinajatuksensa, jonka mukaan meemit voisivat olla taidetta.

3 Kirjoittaja perustelee väitettä, jonka mukaan meemit mahdollisesti ovat taidetta. Hän vetoaa järkeen vertaillessaan taiteen ja meemien samankaltaisia ilmaisumuotoja. Kirjoittaja pyrkii määrittelemään meemiä.

4 Kirjoittaja perustelee järkeen vedoten väitettä, jonka mukaan meemit ovat taidetta. Hän tarkastelee meemejä ja taidetta yhteiskunnallisten epäkohtien esiintuojina.

5 Kirjoittaja tuo esiin vastanäkemyksen taiteen yhteiskunnallisesta roolista. Hän esittelee sen ensimmäisen aineiston avulla. Kirjoittaja kumoaa vastaväitteen, jonka mukaan taide ei saisi olla poliittinen kannanotto.

5

6 Kirjoittaja vertailee taidetta ja meemejä uudesta näkökulmasta eli tunteiden ilmaisijoina.

Meemit eivät myöskään ole ainoastaan yhteiskunnan ongelmiin puuttuvaa poliitiikan sävyttämää huumoria, vaan osa meemeistä kannustaa esimerkiksi hyvinvointiin ja omanarvontunnon kohottamiseen. Esimerkiksi tunneviidakko-tilillä julkaistavat meemit ovat usein suloisia, pastellisävyisiä kuvia yhdistettynä lepoa, rauhaa ja itsemyötätuntoa ylistäviin huumorin sävyttämiin lausahduksiin. Meemit voivat myös tarjota ihmisille kaivattua samaistumispintaa tunne-elämän ongelmiin, ja esimerkiksi kaamosmasennusta käsittelevät meemit ovat iltojen hämärtyessä yleistyneet. Tässä meemit toimivat monen muun taiteenmuodon tavoin: ihmisen syvimpiä tuntoja sanallistetaan ja näin luodaan lohtua. Siinä missä romantiikan ajan taidemaalarit kuvasivat ihmisen sisäisiä myrskyjä vellovana merenä, nykyajan ihmisen ahdistusta kuvallistaa peiton alla makaava kissa.

7 Kirjoittaja pohtii toisen aineiston avulla taiteen olemusta. Hän kysyy, mikä on oikeaa taidetta.

Meemejä voi tehdä kuka tahansa, jolla on pääsy internetiin ja vähintään alkeelliset kuvankäsittelytaidot. Taiteilijaksi tulemiselle vaikuttaa kuitenkin olevan tiukempia kriteereitä. Sopiikin pohtia, voiko jokin, johon kuka tahansa pystyy, olla taidetta?

Laura Friman kirjoittaa kolumnissaan ”Jokainen tempparitähti ja kombuchabloggaaja ei ansaitse kustannussopimusta” (Ylen verkkosivut 24.3.2021) tuskastuneena siitä, kuinka ihmiset ovat korona-aikana innostuneet taiteen tekemisestä ja uskovat nyt olevansa todellisia taiteilijoita. Friman ei ota tarkemmin kantaa siihen, mikä tekee ihmisestä oikean taiteilijan, mutta pelkkä yritys ei ilmeisesti riitä. Friman kirjoittaa: ”Hankin kostoksi elämäni ensimmäistä kertaa kuvataidetta, siis ihan oikeaa sellaista, koulutetuilta kuvataitelijoilta.”

8 Kirjoittaja pohtii koulutuksen merkitystä taiteen tekemisessä. Hän jatkaa keskustelua toisen aineiston kanssa.

9 Kirjoittaja tuo esiin uuden näkökulman: taiteen ja rahan suhteen. Hän viittaa jälleen ensimmäiseen aineistoon, jonka perusteella vahvistaa ydinajatusta, jonka mukaan meemit voivat olla myös taidetta.

10 Lopetus tiivistää taiteen ja meemien vertailun. Kirjoittaja kokoaa pohdinnan ja muodostaa ehyen kokonaisuuden.

Koulutuksella vaikuttaakin olevan entistä suurempi painoarvo taiteen ja taitelijuuden määrittelyssä. Monet iloitsivat, kun Taideyliopiston koulutusohjelmiin lisättiin kirjoittamisen kandiohjelma. Ilmeisesti mitä enemmän taiteen alaa opetetaan yliopistoissa ja oppilaitoksissa, sitä ”oikeampaa” taidetta se on. Kuinka tässä yhtälössä käy meemeille, kun niiden tekemistä ei voi opiskella vielä missään? Jokainen meemitaitelija on väistämättä jossain määrin itseoppinut, sillä vaikka osalla meemien tekijöistä saattaakin olla taiteen alojen koulutustaustaa, meemejä oppii ennen kaikkea tekemällä. Jos Frimanin kolumnia on uskominen, itseoppineisuus ei riitä tekemään kenestäkään taiteilijaa, ja siten ei voida puhua myöskään meemitaiteilijoista Taiteeseen, kuten lähes kaikkeen muuhunkin, liittyy aina raha. Toni Massinen harmittelee taiteen lisääntyvää kaupallistamista ja kritisoi sitä, kuinka ”kauppaopiston naiset ja muut bisnesenkelit” vaativat taiteilijoita ”myymään itseään”. Nykypäivänä taiteen kaupallisuus herättääkin paljon keskustelua ja vastakkaisia mielipiteitä. Massisen onneksi meemejä tehdään harvoin markkina-arvoa ajatellen: suuri osa meemeistä edustaa antikapitalistisia näkemyksiä ja avoimesti kritisoi markkinataloutta, joten niitä ei ainakaan vielä ole laajassa mittakaavassa haluttu valjastaa markkinoinnin tarpeisiin. Tässä mielessä meemit edustavatkin hyvin Massisen ihannoimaa ”l’art pour l’art” -näkemystä. Niitä tosiaan tehdään ihan itsensä vuoksi, ei raha silmissä kiiluen. Loppujen lopuksi en tiedä, onko taidetta edes mahdollista määritellä yksiselitteisesti, puhumattakaan siitä, mitä kaikkea taiteen käsitteen alle voikaan sisältyä. Varmaa on kuitenkin se, että kotimatkalla pikakahvimemegirlin Britney Spears -meemejä selatessani koen itse katselevani taidetta, kuten myös Monet’n maalauksia ihastellessani. Meemitaidetta ei kenties voi määritellä suoraan minkään muun taiteen alalajiksi, mutta se on eri taidelajien piirteitä yhdistelevää fuusiotaidetta, ja sellaisenaan arvokas osa nykyajan internetkulttuuria. Mitä muutakaan meemit voisivat olla, kuin taidetta.

6 317 merkkiä

Gallen-Kallela, Picasso ja Pikakahvimemegirl -vastauksen ydin

Tavoite Vakuuttaa lukija siitä, että meemit voivat olla taidetta.

Ydinajatus eli pääväite

Taidetta on vaikea määritellä, minkä vuoksi meemitkin voivat olla taidetta.

Jäsennys Tekstin pohjana on argumentointijärjestys, jossa on myös vertailu- ja näkökulmajärjestyksen piirteitä.

Otsikko Otsikko sisältää väitteen, jonka mukaan tunnetut taiteilijat ja meemitili voidaan rinnastaa.

Aloituskappale

Kirjoittaja määrittelee meemin. Hän esittää pääväitteensä eli teesin kysymyksenä: Meemejä voidaankin pitää yhtenä modernin taiteen muodoista, vai voidaanko?

Rakennemallien piirteitä Gallen-Kallela, Picasso ja Pikakahvimemegirl -vastauksessa

Argumentointijärjestys

Ensimmäinen käsittelykappale

Toinen käsittelykappale

Kirjoittaja esittelee oman näkemyksensä. Hän perustelee väitettään, että meemit voisivat olla taidetta. Meemit ovat monimuotoisia ja absurdeja, kuten postmoderni taide.

Kirjoittaja esittää toisen perustelun. Hän kuvaa meemien ja taiteen yhteyttä vertailemalla niiden tehtäviä: molemmilla on yhteiskunnallinen merkitys.

Kolmas käsittelykappale Kirjoittaja esittelee aineiston avulla vastanäkemyksen ja torjuu sen: vaikka jotkut pitävät taiteen hyötykäyttöä huonona asiana, taide ja meemit voivat ottaa kantaa ja olla poliittisiakin.

Loput käsittelykappaleet Kirjoittaja esittää lisäperusteluja oman näkemyksen puolesta: Meemit ovat taidetta, koska meemit kuvaavat myös tunteita. Koulutus ei ole edellytys taiteen tekemiselle, eikä meemien tekijöillä ole kaupallisia tavoitteita.

Lopetus Kirjoittaja toistaa teesin, jonka mukaan meemi voi olla taidetta, ja esittää yhteenvedon.

Näkökulmajärjestys

Asian esittely Meemit ovat monimuotoisia kuvia, joihin on liitetty teksti. Niitä voisi jo ehkä pitää taiteena.

Ensimmäinen näkökulma Kirjoittaja pohtii taiteen ja meemien yhteiskunnallisia ja muita tehtäviä.

Toinen näkökulma Kirjoittaja pohtii koulutuksen ja taiteen tekemisen suhdetta.

Kolmas näkökulma Kirjoittaja pohtii taiteen kaupallisuutta ja suhdetta markkinointiin.

Näin viittaat aineistoihin

Referointi

Kulttuuritoimittaja muistuttaa suomalaisen pastakulttuurin omaleimaisuudesta.

Sitaatti + johtolause

”Suomalainen pastakulttuuri on tuunaamisen keittiötaidetta”, Kankaanpää julistaa.

Johtolause + sitaatti

Esseisti kiteyttää näkemyksensä suomalaisten suhteesta pastaruokiin: ”Suomalainen pastakulttuuri on tuunaamisen keittiötaidetta.”

Upotus

Esseessään kirjoittaja luonnehtii suomalaisen pastakulttuurin olevan ”tuunaamisen keittiötaidetta”.

Aineistoviittaukset

Kirjoitustaidon vastauksessa aineistoviittauksia kuljetetaan tekstin lomassa. Lukijalle siis osoitetaan pitkin vastausta, mikä on kirjoittajan omaa pohdintaa ja mitkä taas aineistosta peräisin olevia tietoja tai näkemyksiä. Aineistoihin viitataan preesensissä.

Eri tekstilajeihin ja monimuotoisiin teksteihin pätevät pääosin samat viittauskäytänteet. Painetut ja audiovisuaaliset tekstit esitellään siis samalla tavalla. Audiovisuaalisten tekstien pitkiä verkko-osoitteita ei kuitenkaan ole tapana mainita. Myöskään audiovisuaalisten aineistojen minuuttimääriin ei viitata. Jos on tarpeen osoittaa kohta, jota referoi, voi käyttää esimerkiksi ilmaisuja mainosvideon alussa tai lyhytelokuvan keskivaiheilla.

Aineistojen sisältöä kannattaa enimmäkseen referoida omin sanoin. Suorat lainaukset eli sitaatit ovat tarpeen silloin, kun haluaa korostaa tekstin tyylin merkitystä tai jotakin tiettyä sanavalintaa. Runoa siteerataan eri tavoin kuin muita painettuja tekstejä.

Ensimmäinen aineistoviittaus

Ensimmäisessä aineistoviittauksessa kerrotaan aineiston kirjoittajan tai tekijän nimi, aineiston otsikko sekä julkaisuaika ja -paikka. Koska lukijan ei oleteta tuntevan aineistoja, on ensimmäisen aineistoviittauksen yhteydessä tärkeää avata, mitä aineisto käsittelee. Ensimmäiseen aineistoviittaukseen tiivistetään siis aineiston pääajatus. Myös aineiston sävy kannattaa mainita varsinkin, jos aineistossa aihetta käsitellään humoristisesti tai ironisesti. Näin lukija hahmottaa, mikä aineistossa on olennaista ja mikä yhteys sillä on kirjoittajan omaan tekstiin.

1 kirjoittajan nimi

2 aineiston ydinajatus

3 tekstilaji

4 aineiston otsikko

5 julkaisupaikka ja -aika

6 aineiston sävy

1 Kulttuuritoimittaja Juho Kankaanpää 2 peräänkuuluttaa suomalaisten pastaruokien arvostusta 3 esseessään 4 Minua kyllästyttää aidolla italialaisella pastalla hienostelu, koska suomalaisilla on myös oma kekseliäs tapa valmistaa makaronia 5 (HS 30.7.2022). 6 Kankaanpää kuvaa suomalaisten suhtautumista ruokaan, ja erityisesti pastaan, ironisten esimerkkien avulla.

Seuraavat aineistoviittaukset

Harjoittele viittaus­

tekniikkaa

Ääni Kielenhuolto:

Aineistoon viittaaminen

Ensimmäisen aineistoviittauksen jälkeen aineistoon voi viitata mainitsemalla kirjoittajan sukunimen ja esimerkiksi tekstilajin ja tekstin otsikon: Kankaanpään mukaan tai Kankaanpää pohtii esseessään. Poimitun ajatuksen voi liittää aineistoon myös käyttämällä kirjoittajan ammattinimikettä, kuten kolumnisti tai toimittaja. Toiston välttämiseksi aineistoon kannattaa viitata pitkin kirjoitustaidon vastausta eri tavoin. Jos aineistoa lainaa suoraan, sitaattiin tulee liittää johtolause, joka kiinnittää sitaatin omaan pohdintaan.

VINKKI

Moniääninen aineisto

Aineistoviittauksissa tulee osoittaa, kenen sanoja referoi tai siteeraa. Monet tekstit ovat moniäänisiä, eli tekstin kirjoittaja kertoo, mitä joku toinen on kirjoittanut tai sanonut. Kun viittaa aineistoon, tulee tarkistaa, kertooko aineiston kirjoittajan vai hänen käyttämänsä lähteen näkemyksistä.

1 Lasse Pyhtilä kertoo artikkelissaan Pohjoismainen ruokakulttuuri ihmetyttää maailmalla – Pitävätkö suomalaiset vieraansa nälässä? (HS 4.6.2022) 2 somepalvelu Redditissä levinneestä esimerkkitapauksesta, jossa viestin julkaisija muistaa olleensa ruotsalaisen kaverinsa luona leikkimässä ja odottaneensa viereisessä huoneessa, kun perhe aterioi.

1 Pyhtilän haastattelema 2 kansatieteen dosentti Maarit Knuuttila suhtautuu kriittisesti epäilyihin suomalaisten vieraanvaraisuudesta.

”Kulttuurissamme olisi epäkohteliasta istuttaa vierasta olohuoneessa, kun perhe aterioi keittiössä”, 1 Knuuttila kommentoi Pyhtilän artikkelissa

1 viittaus aineistoon: kirjoittajan nimi, tekstilaji, otsikko, julkaisupaikka ja -aika

2 viittaus lähteeseen, josta aineiston kirjoittaja on saanut tietonsa

1 viittaus aineistoon: aineiston kirjoittajan nimi

2 viittaus henkilöön, jonka mielipiteen kirjoittaja referoi

1 viittaus aineistossa haastateltavan Knuuttilan sanoihin johtolauseessa

Miten runoa lainataan?

Jos runosta lainaa useita säkeitä, säkeiden väliin merkitään /-merkki. "Yön tullen / minä seison portailla kuuntelemassa”, puhuja paljastaa Södergranin Tähdet-runon alussa.

Jos säe alkaa pienellä alkukirjaimella, se merkitään sitaattiinkin pienellä kirjaimella.

Puhuja kuvailee tilannettaan: ”tähdet parveilevat puutarhassa / ja minä seison pimeässä.”

Jos säkeen lopussa ei ole pistettä, piste merkitään lainausmerkkien ulkopuolelle.

Puhuja kuvailee tähtien liikkuvan: ”tähdet parveilevat puutarhassa”. Jos säe päättyy pilkkuun, sitä ei merkitä sitaattiin.

tutkii aineistoja rajaamastaan näkökulmasta käsin. Kirjoitustaidon vastauksessa aineistojen sisällöt ja oma pohdinta yhdistyvät ehyeksi kokonaisuudeksi.

1 Puhuja kertoo: ”minä seison portailla kuuntelemassa”.

2 ”minä seison portailla kuuntelemassa”, puhuja kertoo.

Kirjoittaja

VINKKI

Näin lisäät tekstin omaäänisyyttä

1. Rajaa tekstin päänäkökulma eli ydinajatus.

2. Esitä mielipiteitä ja perusteluja.

3. Ota kantaa aineiston ajatuksiin.

4. Havainnollista esimerkeillä ja omilla kokemuksilla.

5. Tee päätelmiä.

6. Tuo esiin suhtautumisesi käsittelemääsi asiaan.

7. Käytä kuvailevaa kieltä.

Oma ääni kuuluviin 7

Omaäänisyys lähtee näkökulmasta

Kirjoitustaidon kokeessa tavoitteena on kirjoittaa omaääninen teksti. Omaäänisyys tarkoittaa sitä, että kirjoittajan omat ajatukset, mielipiteet ja kokemukset tulevat tekstissä esille. Kirjoittajan ääni kuuluu sekä tekstin sisällössä että tyylissä. Kirjoittajalla on aina jokin rooli ja tavoite. Heti tekstin suunnittelun aluksi onkin hyvä päättää, mitä tavoittelee ja mitä haluaa sanoa.

Näkökulman rajaus vaikuttaa siihen, miten helppoa oma ääni on saada kuuluviin. Esimerkiksi tietosanakirjoissa liikutaan usein yleisellä tasolla eikä kirjoittaja kerro omia ajatuksiaan käsittelemästään asiasta. Sen sijaan kolumneissa ja esseissä on rajattu näkökulma, joka tuo kirjoittajan ajatukset ja samalla oman äänen selvästi esiin. Kirjoitustaidon vastauksessa kirjoitetaan pohtiva tai kantaa ottava teksti, jossa oman äänen tulisi kuulua.

Ylioppilastutkintolautakunnan laatimissa kirjoitustaidon kokeen arviointikriteereissä erinomaisen tekstin sisältöä luonnehditaan seuraavasti: ”Sisältövalinnat osoittavat itsenäistä ajattelua, asiantuntemusta ja luovuutta.” Itsenäinen ajattelu, asiantuntemus ja luovuus edellyttävät kaikki omia ajatuksia, mielipiteitä ja perusteluja sekä päätelmiä.

Omaäänisyys näkyy tekstin sisällössä

Selvimmin oma ääni tulee esille, kun esittää mielipiteen ja perustelun tai kertoo omista kokemuksistaan. Myös aineiston kanssa keskusteleminen on omaäänisyyttä. Aineistosta johdetut ajatukset, kuten lisäperustelut, vastanäkemykset, seurausten ja päätelmien esittäminen, tuovat kirjoittajan äänen esiin. Kun liittää aineistoviittaukseen oman ajatuksen, tekstistä muodostuu yhtenäinen ja keskusteleva kokonaisuus.

Omaäänisyyttä voi osoittaa myös esittämällä faktoja. Ne osoittavat kirjoittajan tuntevan aiheen, josta kirjoittaa. Siksi fakta vakuuttaa esimerkiksi mielipiteen perusteluna ja pohjustaa päätelmiä. Kirjoitustaidon kokeessa kannattaakin muistella, mitä kaikkea on esimerkiksi reaaliaineiden oppitunneilla tai koulun ulkopuolella oppinut.

Esimerkkejä esseen sisällöllisestä omaäänisyydestä

Mielipide Cacio e pepen emulsiotiedettä opiskelevan harrastajan silmissä suomalainen pastakulttuuri näyttäytyy rahvaanomaisena hapuiluna hirsikyökissä. Se ei pidä paikkaansa. Suomalaisilla on hämmästyttävän monipuolinen, pitkällinen ja ennen muuta kekseliäs suhde pastaan.

Oma kokemus Itse ylistän omalaatuista suomalaista rakettispagettikulttuuria. Keitän fusillit laiskasti kattilassa ja pursotan päälle etikkaisen sokerista tomaattikastiketta eli ketsuppia. Mangiamo!

Esimerkki Joka vuosikymmenellä oli omat trendinsä. 1950-luvulla Suomessa innostuttiin italialaisesta käännösiskelmästä ja spagetista. Spagettia tarjoiltiin tomaattisen lihakastikkeen kanssa. Faktatiedosta johdettu päätelmä

Omaäänisyys on havainnollistamista

Kirjoitustaidon kokeen arviointikriteereissä mainitut itsenäinen ajattelu ja asiantuntemus näkyvät siinä, miten kirjoittaja osaa yhdistää konkreettisia esimerkkejä ja abstraktia pohdintaa. Abstrakti pohdinta on esimerkiksi yleistysten, seurausten ja päätelmien esittämistä. Yleistykset eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan ollakseen uskottavia ne kaipaavat tuekseen esimerkkejä. Hyvässä tekstissä kirjoittaja yhdistääkin yleisen pohdinnan havainnollisiin esimerkkeihin. Sekä esimerkit että niistä johdetut pohdinnat ovat myös tekstin omaäänisyyttä.

Kirjoittajan ääni kuuluu sekä tekstin sisällössä että tyylissä.

Suomalainen pastakulttuuri on tuunaamisen keittiötaidetta. ESIMERKKI

Kirjoitustaidon vastauksessa yleistykset ja havainnollistukset vuorottelevat

1 Kulttuurit ovat aina lainanneet ja omineet toisiltaan. 2 Jouhki toteaakin blogikirjoituksessaan, että antropologisesta näkökulmasta ihmiskunnan historia on yhtä kulttuurista omimista. 3 Esimerkkinä voitaisiin pitää vaikka sitä, että jo suomalaisuus on lähtökohtaisesti yhdistelmä useiden Suomen alueella asuneiden heimojen kulttuureja. 4 Tätä on kuitenkin vaikea pitää kulttuurisena omimisena nykynäkökulmasta, koska ainakin minun käsitykseeni siitä kuuluu olennaisesti omijan ja omittavan kulttuurin välinen suhde.

3 Yeboyahia itseään on syytetty appropriaatiosta. Hänen vuonna 2019 julkaistun EP:n nimikkobiisin ”Elovena” videolla Yeboyah leikkii klassisella suomalaisella Elovena-tyttö kuvastolla, minkä jotkut ovat tulkinneet kulttuurisesksi omimiseksi.

4 Väitteessä on kaksi ongelmaa. 3 Ensinnäkin Yeboyah, oikealta nimeltään Rebekka Kuukka, on kotoisin Itä-Suomesta, eikä hän suomalaista kulttuuria hyödyntäessään lainaa tai omi sen enempää kuin Pyhimys, jos hän käyttäisi Elovena-kuvastoa. Toiseksi, jos emme mieltäisi Yeboyahia yhtälailla suomalaiseksi hänen ihonvärinsä takia (mikä olisi selkeän rasistista), ei marginaalin edustajan lainaamista valtakulttuurista oikein voi mieltää klassiseksi negatiiviseksi kulttuurin omimiseksi.

1 Kirjoittaja esittää väitteensä.

2 Kirjoittaja havainnollistaa väitettään aineiston avulla.

3 Kirjoittaja havainnollistaa väitettään esimerkin avulla.

4 Kirjoittaja tarkentaa väitettään.

Kirjottamisvinkit

a. Katso ohjaaja-käsikirjoittaja Paavo Westerbergin haastattelu.

b. Tee kysymysten avulla muistiinpanoja kirjoittamisesta.

Miksi Paavo Westerberg kirjoittaa?

Mitä kirjoittaminen merkitsee hänelle?

Mitä hyötyä kirjoitustaidosta on Westerbergin mukaan?

Mikä auttaa Westerbergiä kirjoittamaan?

Miksi tekstien suunnitteleminen on tärkeää?

Millainen on Westerbergin mukaan hyvä teksti?

c. Kirjoita muutama virke omista kokemuksistasi kirjoittajana.

Mikä on paras tekstisi?

Millainen on hyvä teksti?

Millainen on hyvä kirjoitustaidon vastaus?

Mitä teet, jos kirjoittaminen ei suju?

d. Jakakaa ajatuksianne kirjoittamisesta pienryhmässä.

Video Paavo Westerbergin haastattelu

TEKSTIN TUOTTAMINEN

TAVOITTEET

ymmärtää, miten tekstiin kirjoitetaan yhtenäinen rakenne hahmottaa tyylivalintojen merkitys kirjoittamisessa

kehittää tekstin hiomista ja kieliasun huoltamista

kerrata tekstin otsikointia

OPINTOJAKSON AIKANA

kerrataan erilaisten tekstin sidoskeinojen käyttämistä

vahvistetaan tyylivalintojen tekemistä

muokataan ja viimeistellään omia tekstejä

harjoitellaan kielenhuoltoa

OMAT TAVOITTEET

Lue tavoitteet. Mieti, mitkä asiat ovat tuttuja ja mitkä vaativat harjoittelua.

Kirjoita itsellesi konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi: Kertaan pilkkusäännöt ja yhdyssanojen oikeinkirjoituksen. Kokeilen, miten saan kappaleiden väliset sidokset selkeiksi.

VINKKI

Ilmauksia, jotka jatkavat edellä esitettyä pohdintaa

lisäksi

myös

näin ollen edelleen vielä

nimittäin

kyse onkin siitä, että usein toisinaan

VINKKI

Ilmauksia, jotka

osoittavat uuden

tai vastakkaisen

näkökulman

kuitenkin kuitenkaan toisaalta sitä vastoin vaikka

mutta

yllättävää onkin

kaikesta huolimatta joskus

Yhtenäinen teksti 8

Jäsennetty teksti on yhtenäinen

Kirjoittajan tulee kiinnittää huomiota tekstin sisältöön, rakenteeseen ja tyyliin, jotta tekstistä muodostuu ehyt kokonaisuus. Tavat, joilla tekstistä kirjoitetaan yhtenäinen, ovat tekstin sidoskeinoja. Tekstin yhtenäisyyttä eli koheesiota aletaan rakentaa suunnitteluvaiheessa, mutta siihen tulee kiinnittää huomiota myös tekstiä kirjoittaessa.

Ylioppilastutkintolautakunnan kirjoitustaidon kokeen arvioin tikriteereissä erinomaisen tekstin rakennetta luonnehditaan seuraavasti: ”Tekstin rakenne on hallittu ja johdonmukainen. Tekstiä on helppo seurata, ja siirtymät asiasta toiseen ovat selkeitä ja luontevia. Jaksotus on toimiva, ja kappaleet sidostuvat luontevasti toisiinsa.” Kirjoittajan tulee siis kiinnittää huomiota tekstin kokonaisrakenteeseen, yksittäisten kappaleiden kytkeytymiseen toisiinsa ja virkkeiden loogiseen järjestykseen kappaleen sisällä. Kokonaisjäsennyksen voi rakentaa itse hahmottelemansa logiikan varaan, mutta rakennemalleja voi hyvin käyttää suunnittelun apuna. Mahdollisia rakennemalleja on useita, joista esimerkiksi argumentointi­, näkökulma­, ongelmanratkaisu­, vertailu­ ja aikajärjestys sopivat kirjoitustaidon vastauksen pohjaksi. Kun valittu rakennemalli on kirjoitettu muistiin jo suunnitteluvaiheessa, siitä voi tarkistaa, muodostavatko kappaleet loogisen kokonaisuuden. Myös kirjoittaessa on hyvä välillä tarkistaa, että tekstin sisältö etenee harkitusti ja tekstistä löytyy punainen lanka. Suunnitelmaa kannattaa hyödyntää siten, että aloittaa kirjoittamisen helpoimmasta kohdasta ja kirjoittaa esimerkiksi aloituskappaleen vasta viimeisenä. Tasapainoisessa kirjoitustaidon vastauksessa kappaleet eivät ole liian pitkiä tai lyhyitä.

Kappaleiden väliset siirtymät ja kytkentäilmaukset

1 Ongelmallisinta kulttuurinen omiminen onkin silloin, kun valtaväestö omii jotain marginaalisemman ryhmän, kuten esimerkiksi alkuperäiskansan kulttuurista.

2 Usein valtaväestön ja omittavan kulttuurin väliseen historiaan on kuulunut myös sortamista, milloin kulttuurisen omimisen kritiikki on vieläkin ymmärrettävämpää. 3 Esimerkiksi Jouhkin blogissa mainittu suomalaisten missien intiaanihattujen käyttö on helppo käsittää loukkaavaksi, kun otetaan huomioon Pohjois­Amerikan alkuperäiskansojen kokema sorto länsimaisen kulttuurin edustajien toimesta.

4 Tämänlainen toiselta kulttuurilta lainaaminen yleensä vain vahvistaa siihen kuuluvia stereotypioita ja on sen vuoksi erittäin vahingollista.

Kappaleet ja virkkeet kytketään toisiinsa

Uusi kappale kannattaa aloittaa siirtymävirkkeellä, joka liittää uuden kappaleen edelliseen. Siirtymävirkkeessä kirjoittaja osoittaa esimerkiksi, että jatkaa edellä aloitettua pohdintaa, muuttaa hieman näkökulmaa tai tuo vastakkaisen näkemyksen edellä esitettyyn. Siirtymävirkettä seuraa tavallisesti kappaleen ydinvirke, joka sisältää kappaleen pääajatuksen, esimerkiksi mielipiteen tai päätelmän. Siirtymävirke ja ydinvirke voivat olla myös sama virke. Toisinaan ydinvirke voi sijoittua kappaleen loppuun. Loput kappaleen virkkeistä ovat tukivirkkeitä, jotka täydentävät tai tarkentavat ydinvirkkeen ajatusta. Ne esimerkiksi perustelevat tai havainnollistavat ydinvirkkeen sisältöä. Kappaleen virkkeet liittyvät kuitenkin aina tiukasti toisiinsa.

Kappaleet, joissa käsitellään aineistoa, kannattaa aloittaa omalla pohdinnalla tai väitteellä. Aineisto esitellään tai siihen viitataan siis luontevasti siirtymävirkkeen jälkeen. Aineistoviittauksen jälkeen kappaleeseen kannattaa vielä kirjoittaa omaa pohdintaa sisältävä virke. Näin aineiston ajatukset kytkeytyvät omaan ajatteluun ja tukevat sitä eikä päinvastoin.

Kappaleen sisällä virkkeet tulee sitoa toisiinsa, samaan tapaan kuin siirtymävirkkeet sitovat tekstin kappaleet yhteen. Virkkeitä sidotaan toisiinsa kytkentäilmausten avulla, jotka osoittavat lauseiden merkityssuhteita. Virkkeiden väliset kytkentäilmaukset rinnastavat asioita (ja, tai, myös), osoittavat vastakkaisuutta (mutta, vaikka, toisaalta) ja paljastavat syy­seuraussuhteita (joten, nimittäin) tai päätelmän (siksi, siis).

1 Siirtymävirke on myös kappaleen ydinvirke. Kytkentäilmaus onkin kytkee uuden kappaleen edelliseen.

2 Ydinvirkkeen ajatusta täydennetään.

3 Aineistosta poimitaan esimerkki.

4 Aineistoesimerkin pohjalta muodostetaan päätelmä.

Hyvä kirjoitustaidon vastaus on ehyt kokonaisuus, jonka osat muodostavat mietityn ja jäsennellyn kokonaisuuden.

Tarkistuslista kirjoitustaidon vastauksen viimeistelyyn

Merkitse tarkistamasi asiat lomakkeeseen.

1. Otsikointi, aloitus ja lopetus

Otsikko tiivistää ydinajatuksen hyvin.

Aloitus herättää kiinnostuksen ja sopii tavoitteeseen.

Aloitus ja lopetus sopivat tekstin sävyyn ja päänäkökulmaan.

Lopetuksella on yhteys tekstin alkuun ja kokonaisuuteen.

2. Jäsennys ja sidosteisuus

Kappaleet etenevät loogisessa järjestyksessä.

Tekstissä on käytetty sopivaa rakennemallia, yhdistelty eri malleja tai keksitty oma rakenne.

Ajatuskulku pysyy kirkkaana, eli punainen lanka on näkyvissä.

Jokaisessa kappaleessa on ydinvirke ja sitä tarkentavia ja havainnollistavia tukivirkkeitä.

Kappaleet ovat yhteydessä toisiinsa siirtymävirkkeen tai sidostavien sanojen avulla.

3. Tekstin sisältöainekset

Teksti noudattaa tehtävänantoa eli on kantaa ottava tai pohtiva.

Teksti sopii johonkin tehtävänannossa annettuun aiheeseen.

Päänäkökulma eli ydinajatus ja tavoite ovat selkeät.

Kirjoittajan suhde aiheeseen ja kirjoittajan rooli ovat selkeät.

Sisältö on täsmällistä ja asiantuntevaa.

Tekstissä on hyödynnetty omia tietoja ja näkemyksiä hyvin.

Tekstissä on perusteluja, havainnollisia esimerkkejä sekä päätelmiä. Käsitteet on määritelty.

Keskeiset väitteet ja perustelut tulevat esiin.

4. Aineistojen käyttö

Valitut aineistot sopivat tekstin näkökulmaan.

Aineistot eivät vie ajatuskulkua sivupoluille.

Oma ääni erottuu aineistojen äänistä ja viittaukset ovat onnistuneita.

Aineistot on esitelty niin, että tekstin voi ymmärtää, vaikka ei ole lukenut aineistoja.

Aineistoja ei ole referoitu tai siteerattu liikaa.

Aineistoja on käytetty tarkoituksenmukaisesti eli tavoitteeseen sopivalla tavalla.

5. Tekstin kieli ja tyyli

Teksti noudattaa yleiskielen normeja ja on kieliopillisesti mahdollisimman täsmällistä.

Lause- ja virkerakenteet ovat vaihtelevia ja selkeitä.

Sanasto on monipuolista ja tyyliin sopivaa.

Tyyli sopii tekstin tavoitteeseen ja tekstilajiin.

1. Keskustelkaa tekstin viimeistelystä.

a. Lukekaa pienryhmissä tekstejänne, joita olette kirjoittaneet tämän opintojakson aikana tai aiemmin lukiossa.

b. Tutkikaa saamianne palautteita ja tekemiänne korjauksia.

c. Kootkaa yhteen kohdat, joissa on korjauksia. Ryhmitelkää ne.

d. Keskustelkaa koko ryhmän kesken tekstien virhetyypeistä.

Tutustukaa aukeamaan Tyypillisiä kielen ja tyylin pulmia (s. 104–105). Millaiset kieleen liittyvät virhetyypit toistuvat teksteissänne? Mihin pitäisi kiinnittää erityisesti huomiota?

2. Tarkastelkaa otsikoita.

a. Tutkikaa pareittain laatikkoa Otsikot Mitkä otsikoista vaikuttavat kiinnostavilta? Mitkä houkuttelevat lukemaan? Miksi?

b. Tutkikaa laatikkoa Aiheet. Valitkaa jokaiseen aiheeseen mielestänne sopivin otsikko.

c. Keskustelkaa siitä, millaisen näkökulman otsikot tiivistävät aiheista.

d. Valitkaa otsikoista muutama, jotka herättävät kysymyksiä. Muokatkaa niitä.

e. Lukekaa muokkaamianne otsikoita ääneen.

Otsikot

Valta pelastaa meidät

Oikeus seuraa voittajan miekkaa

Ihminen ei olekaan paha

Pahikset historiassa

Raha haisee (vai tuoksuuko se sittenkin?)

Pahuus tuottaa hyvän tarinan

Raha ja elämän merkityksellisyys

Mielistelyn labyrintissa

Kaksi eri näkökulmaa, josta toinen vain huomioidaan

Koulun arviointitavat ovat vanhanaikaisia

Hyvät arvosanat eivät tarkoita, että osaa

Hyvät, pahat ja rumat

Virheistä oppii

Sattuman leima näkyy aina tulevaisuudessa

Rahalla ei ole luonnetta

Kadonneen sukupolven metsästäjät

Olemmeko jo tuhoon turmeltuja?

Historia ohjaa kohti pahoja valintoja

Me teemme rahasta pahan

3. Karsi itsestäänselvyydet.

a. Kirjoita laatikon virkkeet 1–5 niin, että niihin ei jää itsestäänselvyyksiä.

b. Tarkistakaa ja kommentoikaa pareittain muokattuja virkkeitä.

c. Valitse yksi muokkaamasi virke ja kirjoita siitä kokonainen ehyt kappale.

1. Kaikissa lauluissa on sanat, ja noilla sanoilla on aina enemmän tai vähemmän merkitystä.

2. Monisuorittaminen voi olla sekä hyvä että huono ilmiö.

3. Ala-asteen jälkeen siirrytään oppimaan yläasteelle, missä oppiminen onkin jo erilaisempaa.

4. Itse en ainakaan koskaan tule unohtamaan sitä herrasmiestä, joka auttoi minua nostamaan painavat matkalaukkuni junaan. Mies pelasti päiväni ja muuttui silmänräpäyksessä todelliseksi sankariksi.

5. Jokaisella työpaikalla työntekijöillä on oma työtehtävänsä, joka on täytettävä, esimerkiksi johtaa yritystä, tehdä tulosta tai tehdä paperitöitä.

4. Kirjoita ja hio.

a. Valitse yksi otsikko laatikosta Otsikot

b. Kirjoita otsikosta tajunnanvirtatekniikalla noin 15 minuutin ajan.

c. Lue kirjoittamasi teksti uudelleen ja hio siitä kappale, jonka sisältö, rakenne ja kieli on viimeistelty.

d. Lukekaa kirjoittamianne kappaleita pienryhmissä.

Aiheet

Historian hyvät ja pahat

Hyvä tulevaisuus

Hyvä ja paha tarinoissa

Hyviä valintoja

Hyvä ja paha raha

KIRJOITUSTAIDON TEHTÄVÄT JA

ESIMERKKITEKSTIT

KIRJOITUSTAIDON TEHTÄVÄT

Kirjoitustaidon kokeessa arvioidaan kokelaan kirjallista ilmaisukykyä sekä taitoa kielentää ajatuksia ja hallita asiakokonaisuuksia. Tehtävänä on tuottaa pohtiva tai kantaa ottava teksti aineistojen avulla.

Kokeessa on tietty, äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen tai lukion yhteisiin aihekokonaisuuksiin liittyvä laajahko teema ja 5–7 siihen liittyvää aihetta. Kokelas valitsee aiheista yhden, täsmentää tai rajaa näkökulmansa ja kirjoittaa tekstin aineistoja hyödyntäen. Teksti otsikoidaan valitun näkökulman mukaisesti.

Kokeessa annetaan 6–8 teemaan liittyvää aineistoa, esimerkiksi asiatekstejä, mediatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan. Kokelas valitsee niistä aiheeseensa ja näkökulmaansa sopivat aineistot. Kokelaan on käytettävä vähintään kahta aineistoa omassa tekstissään.

Tekstin sopiva pituus on noin 6 000 merkkiä ilman sanavälejä laskettuna. Merkkimäärä ei kuitenkaan ole normi vaan suositus. Vastaustilassa on käytössä merkkimäärälaskuri, mutta vastaustilaa ei rajoiteta.

Kirjoitustaidon kokeen ylin pistemäärä on 60 pistettä ja alin 0 pistettä.

Kirjoitustaidon kokeen arviointikohteet ovat kokonaiskuva kirjoitustaidosta, näkökulma-, sisältö- ja aineistovalinnat, aineistojen käyttö, tekstin rakenne sekä kieli ja tyyli.

Suorituksessa esitettyjä, selvästi lain tai hyvän tavan vastaisia lausumia pidetään suorituksen arvoa alentavana seikkana.

ESIMERKKITEKSTIT

Esimerkkitekstien kokoelmassa s. 136–173 on 19 ylioppilaskokeen kirjoitustaidon vastaustekstiä. Kirjoitustaidon vastauksia hyödynnetään lukujen tehtävissä. Niitä kannattaa lukea myös esimerkkeinä eritasoisista vastauksista, kun valmistautuu ylioppilaskokeeseen.