6.10 JÄYKISTÄVIEN SEINIEN MITOITUS Jäykistäviin seiniin kohdistuu pystykuormituksen lisäksi seinän tason suuntaista vaakakuormitusta esimerkiksi ulkoseiniltä, joita ne tukevat. Seinien kestävyys tarkistetaan vaakakuormalle, joka on vähintään 0,5 % tasolta siirtyvästä pystykuormasta. Jäykistävät seinät mitoitetaan niiden tason suuntaisen vaakakuorman aiheuttamalle leikkaukselle sekä pystykuorman aiheuttamalle puristukselle. Lisäksi suoritetaan tarvittaessa seinän tason suuntainen taivutustarkastelu. Puristuskestävyys tarkastetaan kaavalla 2, leikkauskestävyys kaavoilla 3 ja 4 sekä taivutuskestävyys kaavoilla 5 ja 6. Mitoittavat kuormitusyhdistelmät on esitetty kuvassa. Nu ≥ Nd + 6/L x Md
(2)
Vu > Vd
(3)
Vu = t x Le x fvd + 0,5 x Nd < 1,5 x t x Le x fctd
(4)
Mu ≥ Md – L/6 x Nd
(5)
Mu = t x L2/6 x fctd
(6)
joissa Nu = puristuskestävyys Vu = leikkauskestävyys Mu = taivutuskestävyys Nd = pystykuormituksen laskenta-arvo Md = seinän tason suuntaisen kuorman aiheuttaman taivutusmomentin laskenta-arvo t = seinän paksuus fvd = harkkomuurin leikkauslujuus fctd = harkkomuurin taivutusvetolujuus Jäykistävän seinän kuormitus
6.11 LIIKUNTASAUMAT Tiili-/harkkorakenteen mitoista ja epäjatkuvuuskohdista johtuen yhtenäinen muuri voi saada fysikaalisista rasituksista ja taipuvista kannatusrakenteista pakkomuodonmuutoksia ja niistä aiheutuvat jännitykset aiheuttaa muuratun rakenteen vaurioitumista. Muodonmuutoksista aiheutuva halkeilu johtuu yleensä kiven ja laastin välisen leikkaus- ja tartuntalujuuden sekä joskus myös kiven leikkaus- tai vetolujuuden ylittymisestä. Ei-kantavat Kahi-väliseinät tehdään usein taipuvalle alustalle kuten ontelolaatalle. Tämä lisää liikuntasaumojen tarvetta. Esimerkiksi taipumattomalla alustalla olevan yhtenäisen Kahi-väliseinän liikuntasaumaväli on rajattu lämpö- ja kosteusliikkeiden vuoksi korkeintaan 20 metriksi. Taipuvien alustojen päällä oleviin laatan suuntaisiin väliseiniin on tehtävä edellisen lisäksi liikuntasaumoja kriittisiin kohtiin kuten laatan jännevälin keskialueelle. Liikuntasaumat sijoitetaan myös kohtiin, joissa perustustapa muuttuu esimerkiksi maanvaraisesta perustuksesta kantavaksi laataksi. Raudoittamattoman Kahi-väliseinien liikuntasaumat tehdään vähintään: • Tasalämpöisissä sisätiloissa taipumattomilla alustoilla kun yhtenäisen seinän pituus on yli 20 m. • Noin 10 m:n välein tiloissa, joissa tapahtuu lämpötilan muutoksia ja niistä aiheutuvia lämpöliikkeitä. • Yli 7,2 m pituisten ontelolaattojen tai 4,8 m pitkien paikalla valettujen massiivilaattojen päältä lähteviin laatan suuntaisiin seiniin jännevälin keskialueelle. • Kun maanvarainen perustus muuttuu kantavaksi laataksi tai palkiksi. Seinän ja perustuksen tai laatan väliin sijoitetaan irrotuskaistaksi esim. bitumikermi. Irroituskaista toimii samalla vaakasuuntaisena liikuntasaumana. Laataston ja seinän yläreunan väliin jätetään painumavara ja liitoksesta tehdään joustava. Tässä esitettyjä liikuntasaumavälejä voidaan tarvittaessa pidentää raudoittamalla Kahi-seinät.
25