ENTINEN Sauna -ja sähkölaitos, nykyinen Kokkolan Energia täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Juhlistamme pitkää historiaamme usein eri tavoin. Saitko postilaatikkoosi joulun alla tuottamamme vuosikalenterin tai ehkä olet huomannut kuukausittain ilmestyvän, energiasta kertovan artikkelin paikallislehdessä?
Tarinoita erityisestä energiastamme voit lukea myös juhlavuoden verkkosivuiltamme, juhlavuosi.kokkolanenergia.fi ja meitä saa aina tulla tapaamaan viime kesänä avattuun asiakaspalveluumme Kokkolan ydinkeskustaan, Itäinen Kirkkokatu 8. Pyrimme kulkemaan asiakkaidemme elämässä ja näkymään arjessa positiivisella tavalla myös seuraavat 120 vuotta.
Vaikka kunnioitamme juuriamme, emme silti aio näyttää 120-vuotiailta. Siksi uudistimme yritysilmeemme lisäksi myös asiakaslehtemme. Ammattitaitoinen asiakaslehden tuotantotiimimme on tehnyt väsymättä töitä uudenlaisen energian välittämiseksi lukijoillemme. Yksi konkreettinen muutos on arkkipainetusta lehdestä sanomalehtituotantoon siirtyminen. Muutos tuo mukanaan paljon etuja, kuten paikallisen, kansainvälisestikin palkitun painokumppanin. Leikattu tabloid -mallinen lehti painetaan sanomalehtipaperille vedettömästi ja ilman tuotannossa käytettäviä kemikaaleja. Lehti jaetaan paikallisen jakeluyhtiön toimesta asiakkaillemme kotiin jatkossakin kaksi kertaa vuodessa. Uudistuneen asiakaslehtemme kesänumero sisältää juhlavuoden kunniaksi ajankohtaisten energia-aiheiden lisäksi historia-aiheita, muistoja menneiltä vuo-
silta sekä juhlavuoden runon tilausteoksena Kokkolan Energialle kirjoittaneen maakuntakirjailija Elvi Löhösen tarinan.
Marraskuussa julkaistava syksyn numero puolestaan keskittyy aiheiltaa enemmän tulevaisuuteen, johon liittyy vahvasti Kokkolan Energian liiketoiminnan kehittyminen ja investoinnit.
Toivottavasti nautit lukuhetkistä. Kiitos, että olet osa tarinaamme!
PS. Jotta jutun- ja juhlanaiheet eivät loppuisi kesken, täyttää kokkolalainen kaukolämpö ensi vuonna 50 vuotta.
Susanne Starck viestintäpäällikkö
KOKKOLAN ENERGIAVERKOT OY
Silta puhtaampaan tulevaisuuteen
KOKKOLAN ENERGIAVERKKOJEN LNG-terminaali mahdollistaa teollisuudelle nesteytetyn maakaasun lisäksi uusiutuvien ja synteettisten energialähteiden käytön.
“ Tämä investointi on osa historiamme laajinta investointiohjelmaa.
TOUKOKUUSSA Kokkolan suurteollisuusalueella Hopeakivenlahdentien tuntumassa juhlittiin Kokkolan Energiaverkkojen LNG-terminaalin avajaisia. Kyseessä oli monellakin tavalla merkittävä tapahtuma.
120-vuotiaalle Kokkolan Energialle nesteytetyn maakaasun eli LNG:n höyrystys ja jakelu sekä hankinta ja myynti tarkoittavat täysin uuden liiketoiminnan käynnistymistä. Tässä kokonaisuudessa Kokkolan Energiaverkot höyrystää kaasun ja syöttää sen KIPin tuotantolaitokset yhdistävään kaasuputkistoon sekä vastaa LNG-infran kunnossapidosta. Kokkolan Energia puolestaan hankkii maakaasun ja myy sen teollisille asiakkaille.
KOSKA MAAKAASUVERKOSSA voidaan siirtää maakaasun lisäksi tulevaisuuden polttoaineita, kuten uusiutuvaa biokaasua tai päästötöntä e-metaania, nyt tehty LNG-investointi tarjoaa teollisuudelle nopean siirtymän kohti puhtaampia energiaratkaisuja.
Jo nyt LNG:n käyttöönotto pienentää merkittävästi suurteollisuusalueen hiilidioksidipäästöjä. Aiemmin raskaan polttoöljyn käyttäjien osalta pienennys on 30 prosenttia, kevyen polttoaineen käyttäjien osalta 25 prosenttia, ja aiemmin propaania käyttäneiden osalta 14 prosenttia.
”On ollut todella mielenkiintoista lähteä rakentamaan täysin uutta liiketoimintaa, joka mahdollistaa asiakkaillemme vähäpäästöisemmän tuotannon”, sanoo Kokkolan Energiaverkkojen liiketoimintajohtaja Markus Kekolahti. Hänen mukaansa nyt tehdyn investoinnin myötä puhdas tulevaisuus voi tarkoittaa jonain päivänä jopa hiilinegatiivista KIP-aluetta.
KIPin tuotantolaitoksista nesteytettyä maakaasua ryhtyvät tässä vaiheessa käyttämään Yara Suomen kaliumsulfaattitehdas ja rehufosfaattitehdas, Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumjalostamo sekä Hycamiten vedyntuotantolaitos.
”Olen hyvin onnellinen kaasutoimitusten käynnistymisestä näille neljälle tehtaalle, jotka ovat lähteneet edistämään puhdasta siirtymää polttoainevalinnallaan. Toivottavasti saamme mukaan vielä lisää käyttäjiä”, Kekolahti jatkaa.
Kokkolan Energiaverkkojen keskitetyn LNG-terminaalin ja jakeluputkiston ansiosta loppuasiakkaiden eli tuotannollisten yritysten ei tarvitse investoida omiin säilöihin ja höyrystimiin. Lisäksi Kokkolan Energian tekemä LNG:n yhteishankinta tuo mukanaan volyymiedun, jolla saadaan lisättyä LNG-toimittajien kiinnostusta KIPin alueen tarpeisiin. Tämä luo kilpailukykyä ja parantaa esimerkiksi toimitusvarmuutta. ▶
LNG-terminaali on herättänyt kiinnostusta myös ympäröivässä maakunnassa, missä on suunnitteilla useita isoja biokaasulaitoksia.
Avajaisten jälkeen pidetyssä tilaisuudessa puhuttiin maakunnan talouskasvusta ja Kokkolan Energian roolista kasvun mahdollistajana.
Kokkolaan nesteytetty maakaasu voidaan toimittaa rekoilla Suomen LNG-terminaaleista, joihin kaasu tuodaan laivoilla Euroopan terminaaleista tai suoraan Pohjoismaisista nesteytyslaitoksista.
LNG-terminaalin ja maakaasuverkon rakentaminen maksoi noin 8,5 miljoonaa euroa.
”Tämä investointi on osa historiamme laajinta investointiohjelmaa. Sen keskiössä on monipuolisen energiaportfolion rakentaminen, mikä tarkoittaa vakaata ja kestävää energiakokonaisuutta, joka säilyy turvallisena, ekologisena, joustavana ja toimitusvarmana myös tuleville sukupolville”, Kokkolan Energian toimitusjohtaja Kirsi Hautala kuvaa LNG-investoinnin merkityksellisyyttä.
LNG-TERMINAALI ja maakaasuverkko ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta myös Kokkolaa ympäröivässä maakunnassa, missä on suunnitteilla useita suuren kokoluokan biokaasulaitoksia. Isossa kuvassa tavoitteena on, että teollisuus voisi käyttää polttoaineenaan lähialueella tuotettua biokaasua, eli biometaania.
”Osallistumme aktiivisesti meneillään olevaan keskusteluun ja tutkimme erilaisia vaihtoehtoja, kuinka LNG-terminaali voitaisiin integroida biokaasun tuotantoon. Jos biokaasua päästään hyödyntämään teollisuuden energialähteenä, se on eduksi niin Kokkolan ja maakunnan kehitykselle kuin huoltovarmuudelle. Samalla se tukisi Kokkolan tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä”, Markus Kekolahti kertoo.
Jonne Sandberg: Kokkolan Energiassa ymmärretään teollisten asiakkaiden tarpeet
SUOMESSA PUHUTAAN Kokkolan jäätävästä investointibuumista, josta tuorein esimerkki on kansainvälisten suuryhtiöiden suunnitelma rakentaa jopa 1500 ihmistä työllistävä alumiinitehdas Kruunuportin alueelle.
Kun kansainväliset toimijat ryhtyvät selvittämään investointimahdollisuuksia, lähes poikkeuksetta he ottavat ensimmäisenä yhteyttä Kokkolan kaupungin kehitysjohtajaan Jonne Sandbergiin. Hän jos kuka tietää, mitä Kokkolalta vaaditaan, jotta suunnitelmat toteutuvat käytännössä.
”Ensimmäisenä halutaan tietää, onko meillä kaavoitettua tonttimaata. Sen jälkeen kysytään energiasta ja ennen kaikkea sähkön siirtoverkosta ja siirtokapasiteetista. Kolmas olennainen asia on satama ja sen kyky mahdollistaa kilpailukykyinen logistiikka raaka-aineille ja tuotteille”, Sandberg kertoo.
MIKÄLI NEUVOTTELUT lähtevät etenemään, hankkeen ympärille rakentuu nopeasti tiimi, johon kaupunkiorganisaation puolelta kuuluu esimerkiksi maankäytön, kaavoituksen sekä ympäristö- ja muiden lupa-asioiden asiantuntijoita. KIPin alueen toimijoista neuvottelupöydissä ovat yleensä edustettui-
na Kokkolan Energian ja Kokkolan Sataman lisäksi KIP Servicen, KIP Infran sekä Kokkolan Teollisuusveden asiantuntijoita.
”Kokkolalle on valtava etu siitä, että meillä on valmiin teollisen infran lisäksi vuosikymmenien historia kemianteollisuudesta. Se lisää uskottavuutta, ja paikallisesti Kokkolassa ymmärretään, että teollisuus tuo paikkakunnalle työtä ja vaurautta. Meidän on kuitenkin huolehdittava siitä, että sosiaalinen hyväksyntä toiminnalle säilyy. Se tarkoittaa, että investoijilla on arvopohja, joka vastaa meidän arvojamme”, Jonne Sandberg painottaa.
Kuten jo kehitysjohtajan aikaisemmista kommenteista käy ilmi, Kokkolan Energialla on keskeinen rooli siinä, että Kokkolassa nykyinen teollisuus pysyy kilpailukykyisenä ja että Kokkolaan saadaan myös uusia investointeja.
”Kokkolan Energia toimii teollisessa ympäristössä vuosikymmenien kokemuksella. Yhtiössä on henkilöstöä, jolla on vahva teollinen tausta, ja heidän asiantuntijansa ymmärtävät syvällisesti sen, mitä teollinen asiakas vaatii. Kokkolan Energia on myös priorisoinnillaan osoittanut tiedostavansa, kuinka tärkeää Kokkolalle ja kokkolalaisille on menestyvä teollisuus.”
Sähköä ja asiantuntijapalveluita
suurteollisuuden
Sähkö on KIPin suurteollisuudelle elintärkeä hyödyke. Kokkolan Energiaverkot huolehtii sähkönjakelun luotettavuudesta ja tarjoaa teollisuusasiakkailleen huolto- ja kunnossapitopalveluita. Luotettava energiahuolto on kriittinen osa tuotantoa.
Ykspihlajan suurteollisuusalueen sähköasemalla rätisee. Sähkön kulkua kuunnellessa voi ihmetellä, miten valtavasti energiaa tarvitaan suurteollisuusalueen tuotannon pyörittämiseen. Ykspihlajan suurteollisuusalueen sähköasemalla Kokkolan Energiaverkkojen liiketoimintapäällikkö Tapio Järvinen kertoo energiavirtojen kulusta ja pysähtyy muuntajan vierelle havainnollistamaan ilmiötä.
”Sähkö tulee 110 kilovoltin jännitteellä Ventusnevalta tänne Kemirantien sähköasemalle. Täällä sähkö muunnetaan 20 kilovolttiin, jotta se voidaan jakaa eteenpäin suurteollisuusalueen asiakkaille.”
Yksittäinen muuntaja voi olla pienen auton kokoinen ja isoimmat lähentelevät Järvisen sanoin jopa pientalon mittakaavaa. Kaikki tämä on osa näkymätöntä ja elintärkeää energiaa, joka pitää kaupungin teollisuuden pyörät pyörimässä.
Suurteollisuuden Kokkolaan suunnittelemat investoinnit, ja myös Kokkolan Energian uudet sähkökattilat, edellyttävät entistä mittavampaa sähköinfraa.
Luotettavaa energiaa sekä palveluita teollisuudelle
Kokkolan Energiaverkot tarjoaa sähkölaitteiston käytön johtajan palveluita sekä erilaisia huolto- ja kunnossapitopalveluita pitkällä kokemuksella ja laajalla osaamisella. Palvelut räätälöidään yrityksille sopiviksi kokonaisuuksiksi palvelu- ja huoltosopimusten muodossa. Esimerkiksi lakisääteisen käytön johtajan palvelun tarkoituksena on tuoda keskitetysti Kokkolan Energian osaamista yritysten tarpeisiin ja mahdollistaa, että asiakkaat voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.
”Käytön johtaja vastaa sähkölaitteiston kunnossapidosta, turvallisuudesta ja siitä, että laitteiston parissa työskentelevillä on tarvittava ammattitaito. Hän kantaa henkilökohtaisen vastuun järjestelmien kunnosta ympäri vuorokauden ja myös lomien aikana”, Tapio Järvinen korostaa.
Erilaisten sopimusperusteisten palveluiden kysyntä kasvaa suurteollisuusalueella tasaisesti, ja Kokkolan Energiaverkot palvelee tällä hetkellä muun muassa hyvinvointialuetta sekä useita suurteollisuusalueen yrityksiä. Palvelu räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaan.
Yksi Kokkolan Energiaverkkojen suurimmista sopimusasiakkaista on Boliden, jonka sähkönkulutus suurteollisuusalueella on ylivoimaisesti suurin. Bolidenille tulee oma sähkönsyöttö ilmalinjojen kautta.
KOKKOLAN ENERGIAVERKOT OY
tarpeisiin
“ Säännöllinen huolto ja tarkastukset ehkäisevät laiterikkoja.
Liiketoimintapäällikkö Tapio Järvinen tunnetaan teollisuuden parissa alansa kokeneena ja luotettavana asiantuntijana.
”Vastaamme heillä huolto- ja kunnossapitopalveluista yli 1000V järjestelmien osalta. Käymme tekemässä tarkastuskierroksia siellä viikoittain varmistaen, että laitteisto on kunnossa ja toimii suunnitellusti.”
Yhteistyön avulla voidaan yhdistää aikatauluja ja resursseja usean asiakkaan tarpeisiin: Kun Energiaverkot huoltaa omaa verkkoaan, voidaan samalla hoitaa myös asiakkaiden laitteistot. Tämä tuo kustannustehokkuutta ja järkevöittää resurssien käyttöä.
Huolto pidentää käyttöikää ja ehkäisee riskejä
Tapio Järvinen painottaa, että sähkölaitteistojen säännöllinen huolto ja tarkastukset ehkäisevät laiterikkoja ja sen myötä mahdollisia tuotantokatkoksia.
”Varmistamme esimerkiksi lämpökuvauksilla, ettei laitteistossa ole huonoja liitoksia tai viallisia kojeita tai komponentteja, jotka voisivat aiheuttaa vaaratilanteita – kuten lämpenemistä, joka voi johtaa vikaantumiseen.”
Huolloista ja tarkastuksista laaditaan viralliset pöytäkirjat sekä raportoidaan asiakkaille sovitusti.
”Meillä on osaava ja kokenut vajaan kymmenen hengen tiimi huolehtimassa näistä töistä. Monella on taustaa sähköverkkotöistä tai laitevalmistajilta. Itsekin olin ABB:llä töissä yli 15 vuotta ennen nykyistä tehtävääni. Laitteet ovat siis läpikotaisin tuttuja”, Järvinen vakuuttaa.
Juhani Paanasen aika
Kokkolan Energian johdossa:
vuosikymmentä, käännekohtaa
Juhani Paananen on Kokkolan Energian pitkäaikaisin toimitusjohtaja. Tiivistahtisen työuran jälkeen aikaa jää nyt vaikkapa puutarhan hoidolle.
Eläkepäivillään Kokkolan Energian entinen toimitusjohtaja Juhani Paananen keskittyy mieluusti orvokkien hoitamiseen puutarhassaan, eikä enää aktiivisesti seuraa energia-alan käänteitä. Menneistä vuosista yhtiön historian pitkäaikaisin toimitusjohtaja (1981–2007) kertoo kuitenkin mielellään nostaen esiin kolme merkittävää käännekohtaa: Pohjolan Voiman osakkeiden ostaminen, Kokkolan Voiman Oy:n perustaminen sekä Kemiran OYJ:n Kokkolassa sijaitsevien omaisuuksien ja toimintojen ostaminen. Päätökset vaativat Paanaselta vahvaa talousosaamista, rohkeutta ja kykyä ennakoida tulevaisuutta.
Miljoonainvestoinnit Pohjolan Voiman osakkeisiin
Yksi Juhani Paanasen uran merkittävimmistä strategisista päätöksistä oli ostaa Kokkolan kaupungille 2% omistusosuus Pohjolan Voimasta 50 miljoonan markan hintaan. Omistajuus toi Kokkolan Energialle osuudet vesivoimaloihin, hiilivoimaan ja ydinvoimaan. Sen jälkeen Pohjolan Voiman osakkeita on ostettu useaan kertaan lisää.
Vaikka sijoitus tehtiin laman keskellä korkeiden korkojen aikaan, vuonna 1992, investointi oli kannattava ja se onnistuttiin järjestämään edullisilla valuuttaluotoilla, sillä lainat nostettiin markan kellutuspäätöksen jälkeen. Tuotot sijoituksesta ovat vuosien mittaan vahvistaneet yhtiön taloudellista ja strategista asemaa.
”Kalliiden osakkeiden osto oli rohkea liike, mutta ei missään nimessä riski. Minulla oli koko ajan näkemys, että kauppa kannattaa pitkällä aikavälillä”, Paananen kertoo.
Sopimusneuvottelut kaukolämmön hinnasta ja Kokkolan Voiman perustaminen
1990-luvulla Kokkolan Energia kohtasi merkittäviä haasteita kaukolämmön hintakilpailussa. Outokummun voimalaitoksen kanssa solmittu, sittemmin Fortumille siirtynyt pitkä sopimus teki kaukolämmön ostamisesta kallista.
– Fortum ei joustanut sopimusehdoista ja energiaa ostettiin edelleen kivihiilen ja öljyn pohjalta hinnoiteltuna, vaikka tuotanto oli siirtynyt turpeeseen. Kallis hinta heikensi kaukolämmön kilpailukykyä, eikä uusia asuinalueita liitetty kaukolämpöön, Paananen muistelee.
Ratkaisu löytyi vuonna 1999, kun Kemiran tuotannon hukkalämmön hyödyntäminen osoittautui teknisesti ja taloudellisesti kannattavaksi, täydentäväksi ratkaisuksi kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 1995 perustettiin Kokkolan Voima Oy, teettämään yleissuunnitelmat kahdet suuren hiilivoimayksikön rakentamiseksi nykyisen Hopeakiven sataman paikalle, koska Venäjän energian tuonti näytti epävarmalta ja sähkökatkoja pelättiin. Hukkalämmön talteenottoa varten Kokkolan Voima rakensi tarvittavat lämmönvaihtimet. Lisäksi Koivuhakaan hankittiin 20 MW:n varaja huippulämpökeskus.
Fortumilta ei hetkeen ostettu kallista kaukolämpöä ollenkaan, jonka jälkeen Fortum laski omia hintojaan pysyäkseen mukana kilpailussa. Kokkolan Energialla on tänä päivänä kaksi voimalaitosta, Voima sekä Power, joka on siis alkujaan Outokummun voimalaitos.
Kemiran kauppa ja KIP Infra Oy:n perustaminen
Juhani Paanasen uran viimeinen merkittävä käännekohta ajoittui eläkkeelle siirtymisen kynnykselle vuoden 2005 lopulle. Kemira vetäytyi Kokkolasta ja myi alueellisia toimintojaan ja omaisuuttaan. Noin 6,5 miljoonan euron kauppaan kuuluivat sähköverkko, satama-alueet, 130 hehtaaria teollisuustontteja, mukaan lukien nykyinen Keliberin tehdasalue, sekä noin 150 työntekijää.
Nopealla aikataululla tehtävät kaupat osoittautuivat haasteelliseksi, mutta Paananen yhdessä kaupungin johdon kanssa rakensi ratkaisun, jossa Pohjolan Voima osti kokonaisuuden kaupungin puolesta, ja osa toiminnoista myytiin nopeasti eteenpäin.
Näin Kokkolan Energian ja kaupungin haltuun saatiin strategisesti tärkeitä alueita ja toimintoja. Kaupan seurauksena perustettiin KIP Infra Oy, KIP Service Oy ja Kokkolan Teollisuusvesi Oy, joka ovat edelleen merkittäviä toimijoita tukien suurteollisuusalueen toimintavarmuutta ja yritysten kilpailukykyä.
ENTINEN JA NYKYINEN
KOKKOLAN VOIMA OY
Kokkolan Energian lähihistoria tuntee kaksi Kokkolan Voima Oy-nimistä yhtiötä. Niin sanottu vanha Kokkolan Voima perustettiin 1995 mahdollistamaan vastapainevoimalaitoksen rakentaminen. Tämä yhtiö sulautui Kokkolan Energia Oy:hyn vuonna 2017. Nykyisin toimiva Kokkolan Voima Oy on Kokkolan Energia Oy:n tytäryhtiö, joka perustettiin 2020, ja se omistaa tuotantoresursseja Pohjolan Voima Oy:ssä.
Liikelaitoksesta osakeyhtiöksi
MIKKO RINTAMÄKI aloitti Kokkolan
Energian toimitusjohtajana vuoden 2015 lopulla ja hoiti tehtävää huhtikuuhun 2023. Kokkolan Energia oli muuttunut liikelaitoksesta osakeyhtiöksi saman vuoden alussa. ”Tultuani taloon teimme vielä saman vuoden lopulla 4 miljoonan euron alaskirjauspäätökset. 2016 alussa ryhdyimme uudistamaan organisaatiota vastaamaan liiketoimintaa, mistä seurasi 14 henkilön irtisanomiseen johtaneet kipeät yt-neuvottelut. Luovuimme kaukolämpötoiminnasta Lohtajalla sekä päätimme, että kaukolämpöä laajennetaan vain alueille, missä on ankkuriasiakas. Näin haluttiin varmistaa kaukolämpöverkon kannattavuus. Ostimme myöhemmin myös Pohjolan Voimalta niin sanotun vanhan Kokkolan Voiman, joka sulautui Kokkolan Ener-
giaan”, Rintamäki luettelee toimia, joilla liikelaitoksesta osakeyhtiöksi muuttuneen Kokkolan Energian toimintaa ja taloutta viritettiin vastaamaan osakeyhtiömaailmaa.
Rintamäen sanoin Kokkolan Energia on Kokkolalle vetovoimatekijä niin teollisuuden kuin yksittäisten ihmisten suuntaan.
”Edullisella kaukolämmöllä ja sen edullisilla siirtokustannuksilla on positiivinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja asumiskustannuksiin. Kokkolan suurteollisuusalue on puolestaan taloutemme veturi. Kokkolan Energia on vastannut ja vastaa omalta osaltaan, että teollisuudella on mahdollisuus toimia ja myös edellytykset kehittää tuotantoaan entistä vähäpäästöisemmäksi.”
Rintamäen aikakaudella KIP:n alueella muun muassa uusittiin 110
kilovoltin voimajohto sekä aloitettiin hiilidioksidipäästöjen raju leikkaus.
”Kaikki ei tullut valmiiksi. Synteettisen kaasun tuotantoa ei minun aikanani kuitenkaan onnistuttu Kokkolassa toteuttamaan, emmekä myöskään päässeet mukaan tuulivoiman tuotantoon.”
Entiset työntekijät muistelevat
”Teimme töitä kokkolalaisten hyödyksi”
Sirkka-Liisa Järvelä
Talouspäällikön tehtävästä eläkkeelle jäänyt Sirkka-Liisa Järvelä hahmottaa 40-vuotista työuraansa Kokkolan Energialla energiajohtajien kautta. Kun Järvelä vuoden 1967 lopulla aloitti apulaiskanslistin/kanslistin virassa, vetovastuussa oli Helge Maijanen, jota Järvelä kuvaa ”tyypilliseksi savolaismieheksi”. Jo seuraavana vuonna sähkölaitosjohtajana aloitti Inko Pohjanpalo, jonka tilalle tuli 1981 Juhani Paananen.
”Pohjanpalo oli hyvin vanhoillinen johtaja. Kerran nauraa rätkätimme työkaverin kanssa yhden oven takana Pohjanpalosta. Yhtäkkiä hän ilmestyi ovesta, pyörähti kannoillaan keskilattialla ja tokaisi, että mitä tapahtuu. Sen jälkeen hän meni huoneeseensa ja pisti oven kiinni, eikä asiasta puhuttu sen jälkeen. Hyvin tulimme kuitenkin toimeen, mutta hän oli oma persoonansa, jota edellinen episodi osuvasti kuvasi”, Järvelä naurahtaa.
SIRKKA-LIISA JÄRVELÄN työura ajoittui aikakauteen, jolloin tietokoneet järjestelmineen korvasivat vaihe vaiheelta kynän,
paperin ja kopioinnissa kalkkeripaperin. Kun hän aloitti työnsä kanslistina, toimistotyöt tehtiin perinteisellä kirjoituskoneella, kirjanpito oli kortiston muodossa ja pääkirjanpito tapahtui kaupungin rahatoimistossa. Seuraavassa vaiheessa kirjanpidon siirryttyä Energialaitokselle kirjanpito tehtiin vielä käsin, mutta Taylorix-kirjanpitoalustalle. Sitten uudistettiin laskutusjärjestelmää, ja sähkökirjoituskoneetkin tekivät tuloaan. Järvelän jäädessä eläkkeelle 2007 elettiin jo täysin digitaalisessa toimistoympäristössä.
Jo Pohjanpalon aikana Järvelän tehtäväkenttä laajeni hänen aloitettuaan energiajohtokunnan sihteerinä. Kesällä 1989 vastuuta oli tarjolla lisää.
”Olin kesälomalla, kun Paanasen Jussi soitti ja kysyi, kiinnostaisiko talouspäällikön virka. Vastasin, että mikä ettei, ja energiajohtokunta valitsi minut uudeksi talouspäälliköksi. Sain jatkaa edeltäjieni Ingmar Kålan, Jarmo Nissin ja Esa Jalkasen työtä.” Sittemmin Järvelä toimi myös Kokkolan Voiman hallituksen jäsenenä siihen saakka, kunnes jäi eläkkeelle.
YKSI ERITYISESTI mieleen jäänyt ajanjakso oli 1990-luvun lamavuodet. Yrityksiä ajautui konkurssiin ja vaikeaa oli yksityisilläkin asiakkailla. Talouspäällikön piti olla tarkkana, oliko kaikki sähkö- ja lämpölaskut maksettu, jotta konkurssipesille voitiin antaa sähköä. Kun yksityisiltä ihmisiltä jouduttiin katkaista sähköt maksamattomien laskujen takia, Järvelä sai kuulla monenlaisia tarinoita, miten ihmiset olivat ajautuneet vaikeaan elämäntilanteeseen.
”Oman työurani aikana Kokkolan Voiman voimalaitoksen rakentaminen oli iso investointi, samoin kaukolämmön laajeneminen, jolloin kaupunkilaiset saivat uuden lämmitysmuodon öljyn ja sähkön rinnalle. Kaiken kaikkiaan minulla on hyvin lämpimät muistot työvuosistani. Henkilökuntayhdistyksen kanssa tehtiin retkiä, ja koko ajan korostettiin, että olemme kokkolalaisten oma energialaitos, joka tekee asioita kokkolalaisten ja Kokkolan kaupungin hyödyksi”.
Harrastukset ja hyötyliikunta ovat pitäneet 81-vuotiaan eläkeläisen aktiivisena.
”Asun omakotitalossa, ja talvella teen kaikki lumityöt itse ja kesäisin leikkaan etupihan nurmikon. Olen kirjanpitäjänä Eläkeliiton Kokkolan yhdistyksessä ja laulan kahdessa kuorossa. Kokkolan
Naislaulajissa olen ollut 45 vuotta, ja ensimmäisenä koronakesänä Brita Marian puistossa perustettu pienyhtye Senjoriinat täyttää pian 5 vuotta”, Sirkka-Liisa Järvelä kertoo.
47 vuotta meni, että pätkähti
Lasse Sorvisto
Elettiin syksyä 1958, kun Lasse Sorvisto 15-vuotiaana nuorukaisena onnistui pääsemään juoksupojaksi silloiselle Kokkolan Sähkölaitokselle.
”Siitä se lähti. 47 vuotta meni, että pätkähti”, Sorvisto tokaisee muistellessaan eläkkeelle asti jatkunutta työuraansa saman työnantajan palveluksessa. Työnantaja tosin oli vaihtua ihan alkutaipaleella. Talvella 1961 Sorvisto koki tehneensä tarpeeksi juoksupojan hommia, hankki uuden työpaikan SOK:lta ja sanoi itsensä irti. Kotona isä sai kuitenkin poikansa toisiin ajatuksiin.
”Isä suuttui kuultuaan, mitä olin tehnyt. Hän sanoi, että olet aika tyhmä, kun lähdet tuollaisesta firmasta, jossa on pitkä leipä, vaikka vähän kapea. Se on kuitenkin varma työpaikka. Aloin miettiä isän sanoja ja suuntasin takaisin sähkölaitokselle. Menin pomon luo ja sanoin, että
lähdekään, jos pääsen keväällä harjoittelijaksi. Se sopi, ja siirryin harjoittelijaksi vanhempien asentajien mukaan.”
SORVISTON OPPI-ISÄNÄ toimi vanhempi asentaja Veikko Holmström. Työpäiviin mahtui monenlaista kaapelitöistä muuntamoasennuksiin ja lapiotöihin. Vuosikymmenien kuluessa kertyi paljon muistoja, hyviä työkavereita ja värikkäitäkin kohtaamisia asiakkaiden kanssa.
”Herrakoski siirtyi 1984 Kokkolan Energialle ja menin Prestille yhteen taloon vaihtamaan vanhan Herrakosken sähkömittarin uuteen. Siellä isäntä teki selväksi, että yhtään mittaria ei vaihdeta tai hän kaataa linjat ja kaikki. Kolmisen vuotta myöhemmin liikuin samalla suunnalla ja menin kysymään uudestaan, että miten olisi sen vaihdon kanssa. Isäntä totesi leppoisasti, että ilman muuta saa vaihtaa ja selitti aikaisempaa kohtaamistamme sillä, että hän on vähän jänkkä mies”, Sorvisto nauraa.
Myrskyt pitävät asentajat tunnetusti kiireisinä. Sorvisto palaa varsinkin yhteen, monta päivää kestäneeseen myrskyyn 1950-luvun lopulta. Moderni viestintäteknologia oli tuolloin vielä kaukana tulevaisuudessa, joten Sorvisto kiersi polkupyörällä herättämässä lepovuorossa olleita asentajia takaisin maastoon myrskyvaurioita korjaamaan.
MUISTIIN on jäänyt sekin, kun 1960-luvulla esimiehenä toimineen Kaarlo Nuolikiven poika Ilpo Nuolikivi oli Sähkölaitoksella kesätöissä.
”Ilpo oli jo tuolloin yhdistetyn kisaajana kova tekijä. Kun kaivoimme lapiotyönä kaapeleita, hän otti ne voimaharjoituksina mutta rauhoitteli meitä, ettei meidän tarvitse hänen vauhdissaan pysyä. Olihan se mielenkiinoista seurata huippu-urheilijan tekemistä.”
1980-luvulla astma alkoi häiritä Sorviston työskentelyä ulkona varsinkin pakkasilla. ”Samoihin aikoihin avautui paikka mittareiden asennuksessa, ja kiitos Paanasen Jussin, sain vaihtaa siihen hommaan.”
Eläkepäiviään Lasse Sorvisto viettää harrastamalla vesikävelyä ja pyöräilyä useita kertoja viikossa. Monet kokkolalaiset tunnistavat hänet myös jalkapallokatsomosta.
Sitkeys palkittiin muistorikkaalla työuralla
Kolme kesää meni, ettei ammattikoulussa sähköasentajaksi opiskellut Jarl-Erik ”Jarski” Paananen päässyt kesätöihin sähkölaitokselle. Saatuaan koulun valmiiksi keväällä 1974 ovet viimein avautuivat. Paananen työskenteli kesän harjoittelijana, minkä jälkeen hän jatkoi syksyllä vakituisena työntekijänä nuoremman asentajan tittelillä. Työsuhde Kokkolan Energialla päättyi vasta aprillipäivänä 2017 Paanasen jäätyä eläkkeelle mittarimekaanikon ja verkon taseselvittäjän tehtävistä. Paanasen tarinapankki pitkältä työuralta on todellinen runsaudensarvi. Tässä esimerkkejä: ”Ensimmäisiä hommiani oli olla vänkärinä Reino Myllyniemelle, vanhemmalle autoilijalle. Hänellä oli vanhalla HIAB-nosturilla varustettu vanha Bedford, jolla kuljetimme kaikkea maan ja taivaan väliltä ruokamullasta pylväisiin. Kuten jo pian eläkeiän saavuttava kuljettajamme, myös hänen masinoima HIAB-nosturinsa oli hieman epävarma liikkeissään. Tämän olivat asentajatkin panneet merkille, joten he ottivat automaattisesti muutaman taka-askeleen, kun nosturi ja sitä operoiva konkari aloittivat yhteistyön.
KULJETUKSET tulivat Paanaselle tutuiksi myöhemminkin. Parin vuoden ajan hän tuurasi oman toimensa ohella kaupungin edustusauton kuljettajaa kyyditen kaupunginjohtaja Esko Lankilaa, virkamiehiä ja ministereitä ympäri valtakuntaa. Sekin oli mukava reissu, kun kyyditsin Sudburyn ystävyyskaupungin nuoria maakunnassa, ja kuuntelimme edustusmersun stereoista juuri hankkimaani Supertrampin Breakfast in America-kasettia, Paananen nauraa.
Sähkömittarit tulivat tuttuakin tutummiksi, ja mittariasioilla liikkuessaan Paananen koki olevansa todellisessa asiakaspalvelutyössä. Olihan esimiehelläkin ajatuksena, että korjataan samalla vaarin partakone ja mummon yövalo.
”Ei noita tehtäviä usein tullut vastaan, mutta silloin kun tuli, se oli ihmisille tärkeä apu. Monesti meille tarjottiin kuppi kahvia, ja kerran eräs mummo halstrasi keittiön puuhellan pesässä silakoita mennessäni vaihtamaan mittaria, joka sijaitsi keittiön nurkassa olevassa pääkeskuksessa. Työn tehtyäni sain kutsun pöytään, jossa sitten yhdessä mutustelimme halstrattuja silakoita ja juteltiin niitä näitä.”
YKSI MIELEENPAINUVA työtehtävä oli päämuuntajan asennus Havalla, Mesilässä. Uutta tekniikkaa edusti myös verkkokäskyjärjestelmä
”Projekti oli tosi opettavainen, ja silloin opin ymmärtämään verkkokäskyjärjestelmän, joka oli eduksi sekä sähköyhtiölle että asiakkaalle. Sähköasiakkaille se tarkoitti, että asiakkailla oli mahdollisuus tehdä sopimus, joka salli meidän katkaista sähkölämmitteisissä taloissa sovitulla tavalla kuivien tilojen ns. suorat lämmitykset määräajaksi, jotta kulutushuippu saatiin pidettyä kurissa esimerkiksi kovilla pakkasilla. Asiakkaat saivat siitä hyvityksen sähkön perusmaksussa.”
Sähkömarkkinoiden vapauduttua 1990 -luvun puolivälissä Paananen edusti useita sähköyhtiöitä Energiateollisuuden työryhmässä, jossa käsiteltiin muutosten vaikutuksia energiayhtiöille. Tehtävä oli mielenkiintoinen, vaikkakaan ei aina kovin palkitseva, kun asioita piti viedä käytäntöön.
”Henkilökuntayhdistystämme muistelen erityisellä lämmöllä. Se järjesti paljon hienoja tapahtumia, joissa vietettiin yhdessä aikaa ja rentouduttiin leppoisassa hengessä.”
Jarl-Erik ”Jarski” Paananen
120 vuotta paikallista energiaa
2024
2025
LNG:n eli nesteytetyn maakaasun hankinta, myynti ja toimitukset omasta LNG-terminaalista käynnistyvät 120-vuotiaan Kokkolan Energian uutena liiketoimintana.
Powerin voimalaitokselle valmistuu kiinteän polttoaineen vastaanottoasema, joka mahdollistaa siirtymisen täysin biopohjaisiin polttoaineisiin energiantuotannossa.
2015
Liikelaitos Kokkolan Energia ja Kokkola Power yhdistyvät Kokkolan Energia Oy:ksi.
2006
Sähköverkkoyhtiö Kenet Oy (nyk. Kokkolan Energiaverkot Oy) perustetaan, koska sähkömarkkinalaki edellytti sähköverkkotoiminnan yhtiöittämistä.
1998
Syksystä alkaen kaikki sähkönkäyttäjät, myös kotitaloudet, voivat kilpailuttaa sähkönmyyntisopimuksensa.
Kemiran (nyk. Bolidenin) rikkihappotehtaalle rakennetaan lämmön talteenottojärjestelmä, minkä myötä alkaa hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmityksessä.
1983
Kokkolan kaupungin sähkölaitos-nimi muuttuu muotoon Kokkolan Energialaitos.
Sähkö- ja saunalaitoksen talossa Rantakadulla toiminut yleinen sauna lopetti toimintansa vuosikymmenen alussa.
2020
Powerin voimalaitokselle asennettava savukaasulauhdutin vähentää merkittävästi laitoksen rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä.
2009
Kokkolan kaupunki ostaa Fortumilta alkujaan Outokummun, nykyisen Kokkolan Energian Power-voimalaitoksen, joka liitetään osaksi Kokkolan Energian energiajärjestelmää.
2001
KIPin alueelle valmistuu lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitos ”KoVo”, joka on nykyisin Kokkolan Energian Voima-voimalaitos.
Kokkolan Energialaitos muuttui liikelaitokseksi.
1992
Kokkolan kaupungista tulee Pohjolan Voiman omistaja 2 prosentin omistusosuudella.
1984
Kokkolan Energialaitos ostaa Oy Herrakoski Ab:lta sähköverkon Kokkolan alueella.
1981
Kosilan lämpökeskuksen 1. vaihe valmistui.
1976
Kaukolämpöverkon rakentaminen käynnistyy ja ensimmäiset 16 asiakasta liitetään verkkoon.
1905
Kaupunginvaltuusto oli päättänyt perustaa Sähköja saunalaitoksen 1904, minkä myötä Isokadulle hankitaan seuraavana vuonna sähköllä toimivat katuvalot. Rantakadulle valmistuu Sähkö- ja saunalaitoksen kiinteistö.
Sähkölaitos pimensi Kokkolan
— kaupunki säästyi täpärästi jatkosodan pommituksilta
Neuvostoliitto teki helmikuussa 1944 Suomeen massiivisia lentopommituksia, joista yksi kohdistui Kokkolan ympäristöön. Kokkolan sähkölaitoksen ripeän toiminnan ansiosta kaupunki onnistuttiin pimentämään niin hyvin, että viholliskoneet eivät löytäneet kaupunkia, vaan pommit osuivat Kokkolan eteläpuolelle.
Kokkolan Energian 120-vuotisjuhlavuoden innoittamana kokkolalainen Erik Ammesmäki otti yhteyttä kertoakseen muistostaan sota-ajoilta, miten pimennetty kaupunki pelastui täpärästi jatkosodan pommituksilta. Innostuimme selvittämään paikallishistoriaa ja saimme käsiimme Erkki Vähämäen artikkelin, joka kertoo saman illan tapahtumista. Tämä lehtijuttu pohjautuu Ammesmäen haastatteluun sekä Vähämäen paikallishistorialliseen artikkeliin*.
Pommikoneet eivät löytäneet pimennettyä Kokkolaa
Oulua oli pommitettu edellisenä päivänä ja pommikoneet olivat matkalla kohti Kokkolaa laskiaistiistaina 22.2. vuonna 1944. Kokkolalainen radioamatööriharrastaja Arne Krokfors kuunteli radioliikennettä ja sai Kajaanista ilmavalvonnalta salatun viestin, josta selvisi, että Kokkolaa kohti oli tulossa 30 viholliskonetta.
Kokkolalainen Erik Ammesmäki muistaa elävästi illan, jolloin sireenit varoittivat Neuvostoliiton pommikoneista helmikuussa 1944.
Krokrfors soitti Kokkolan ilmasuojelupäällikölle, joka ei heti uskonut tietoa todeksi. Krokforsin pyynnöstä ilmasuojelupäällikkö lupasi kuitenkin sammuttaa kaupungista valaistuksen. Ilmavaarahälytys annettiin kaupungin ilmavalvonta-asemalta vesitornista sireenillä klo 18.59. Vihollisten koneet olivat Kokkolan kohdalla jo klo 19.35 jälkeen.
Erkki Vähämäki kertoo artikkelissaan laskiaistiistain tapahtumista seuraavasti:
“Kaikki ikkunat kaupungissa peitettiin erittäin huolellisesti. Sotilaspojat kiersivät kaduilla tarkistamassa ja huomauttamassa pimennysohjeista. Sähkölaitoksen päivystäjä Tyko Karlsson sai käskyn kääntää pääkatkaisijaa, kaupunki pimeni täysin. Kohta olivat koneet jo Kokkolan kohdalla ja vain valaisupommeja laskeutui laskuvarjolla kaupungin ulkopuolelle etelään.”
Sähkölaitoksen nopean toiminnan vuoksi lentokoneet eivät onnistuneet pudottamaan pommeja Kokkolan kohdalle. Kokkolan Pikiruukissa sijaitsi tuolloin myös Valtion Lentokonetehtaan moottorikorjaamo, jossa korjattiin sota-aikana lentokoneiden moottoreita. Sen tuhoutuessa pommitusten aiheuttama vahinko olisi ollut merkittävä.
Kokkolan sijaan pommit osuivat Kruunupyyhyn, Pietarsaareen ja Uusikaarlepyyhyn. Pietarsaaressa oli katuvalaistus päällä ja suuri korkealla oleva valaistu Strenbergin tupakkatehtaan kellotorni näkyi kauas. Pommitusten seurauksena Pietarsaaressa syttyi tulipaloja ja kuolonuhreja oli seitsemän.
”Pakenimme äidin kanssa metsän poikki mummolaan”
Kokkolalainen Erik Ammesmäki oli pommitusten aikaan viisivuotias. Hakalahdessa asuva Ammesmäki muistelee kotinsa keittiönpöydän ääressä yli 80 vuoden takaisia tapahtumia.
Ilta on jäänyt elävästi miehen mieleen, jolloin sireenit soivat hälytyksen merkiksi.
– Vedimme verhot ikkunoihin ja menimme kynttilän kanssa pöydän alle piiloon. Joka paikka pimennettiin, jotta vihollisen koneet eivät havaitsisi valoa ja löytäisi kaupunkia. Äiti otti minut mukaan ja lähdimme kohti Puntuksen mummolaa. Kävelimme Rytimäen metsän läpi valkoiset lakanat päällä, jotta meitä ei erottaisi lumihangesta, Ammesmäki muistelee.
Pienen pojan mieli ei osannut pelätä pommikoneita.
– En niin pienenä ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Muistan mummolassa kuulleeni lentokoneiden äänet, mutta mitään ei näkynyt, Ammesmäki muistelee ja toteaa, että näitä sodan ajan tapahtumia ei kukaan ole muistelemassa enää kauaa.
* Lähteet: Paikallishistorian Erikoistietotoimisto ETT ry:n kautta saatu Erkki Vähämäen artikkeli ”Pommituslento helmikuun 22.p. vuonna 1944 laskiaistiistaina”.
Sanojen voimaa ja sydämen sivistystä
Maakuntakirjailija Elvi Löhönen on vaalinut sivistystä ja tuonut valoa sekä lämpöä kulttuuria arvostavien ihmisten elämään vuosikymmenien ajan. Hän jos kuka oli itseoikeutettu sanataitaja kirjoittamaan juhlarunon 120-vuotiaalle Kokkolan Energialle.
”Energia oli minulle uusi alue, joten luin paljon tutustuakseni tarkemmin alaan ja Kokkolan Energiaan. Tehtävä oli haastava, mutta mielenkiintoinen, ja elämän haasteisiin pitää vastata.”
Elvi Löhöselle lukeminen on ollut hänen elämänsä rikkaus. ”Osasin lukea jo ennen kuin menin kouluun. Lapsuudenkotini sijaitsi koulun naapurissa, ja siellä oli pieni koulukirjasto. Luin varmaan melkein kaikki molempien opettajienikin kirjat, ja kylällä naapureiden kanssa vaihdoimme kirjoja”, Löhönen kuvailee lukuinnostustaan.
Maakuntakirjailija muistuttaa, että lukeminen on kivijalka, jolle ihmisten ja kansakuntien sivistys rakentuu. Lukemalla pääsee tietämään jotain uutta ja omaperäistä, vaikkapa energiasta ja paikallisesta energiayhtiöstä. Paljon puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Tammikuussa 93 vuotta täyttänyt Löhönen on siitä mitä parhain esimerkki.
”Lukemisesta saa impulsseja, ja kun kirja koukuttaa, elät jotain aivan toisenlaista maailmaa. 40 viimeisen vuoden aikana olen lukenut 4 403 kirjaa, enimmäkseen runoutta ja romaaneja. Kirjojen lisäksi olen lukenut 67 vuotta Helsingin Sanomia. Siitä on tullut minulle todella rakas, ja se on avannut huikeasti maailmaani.”
Kirjailija, filosofi ja valtiomies J.V. Snellman on Elvi Löhöselle läheinen muutenkin kuin sen vuoksi, että vain kivenheiton päässä Löhösen kotoa J.V.Snellman viettää lukuhetkeä
isolla kivellä osana taiteilija Pekka Jylhän suunnittelemaa muistomerkkiä. Löhönen korostaa Snellmanin sanoja, joiden mukaan sivistys tekee ihmisen. Samaan hengenvetoon hän sanoo aistivansa, onko joku ihminen sydämestään sivistynyt vai jotain muuta.
LUKEMINEN on perusta myös kirjoittamiselle sen monissa eri muodoissaan. Löhönen aloitti kirjoittamisen päiväkirjoista, kuten moni muukin.
”Olen kirjoittanut aivan tuhottomasti. Eräs tuttu kustantaja kysyi aikanaan, alkaisinko tekemään kouluille aamunavauksia. Se oli ensimmäinen kerta, kun minulta pyydettiin kirjoituksia. Tietenkin menin koukkuun ja olihan sekin mukavaa, että aamunavauksista maksettiin pieni korvaus.”
Mitä Löhönen kirjoittaakaan, hän tekee sen ensin käsin lyijykynällä ruutupaperille, ja kirjoittaa lopuksi tekstin puhtaaksi kirjoituskoneella. Kirjekuoressa vastaanottajana ovat olleet muun muassa Barack Obama, Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja puolisonsa Daniel sekä presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio.
”Olen lähettänyt heidän Aaro-pojalleen Merestä noussut kaupunki-historiakirjasarjan ensimmäisen osan, ja Jennin kanssa olemme vaihtaneet postia montakin kertaa.”
Kirjeitä ovat saaneet myös kirjailijat sekä useat poliitikot ja paikallis- ja sanomalehdet yleisönosastolla julkaistavaksi. Elvi Löhösellä nimittäin on ollut koko ikänsä vahva tahto vaikuttaa asioihin. Vuonna 1996 hän teki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle aloitteen Eino Leinon liputuspäivästä. Vuoden verran meni hiljaiseloa, kunnes kevättalvella 1997 Elvi Löhönen sai kirjeen, jossa kerrottiin, että päivä merkitään almanakkaan. Nykyään siniristilippu nousee Suomessa salkoihin 6. heinäkuuta, joka on Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä. Löhönen oli vaikuttamassa myös siihen, että almanakkaan merkittiin vuonna 2011 Sibeliuksen päivä. Siitä lähtien 8. joulukuuta on ollut Suomessa Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä.
ELVI LÖHÖNEN on kotoisin Sotkamosta. Työuransa hän teki opettajana, josta viimeiset 22 vuotta Ykspihlajan koulussa Kokkolassa. ”Lapsuuskotimme oli 6-henkinen perhe. Äiti oli valistunut ihminen ja käsistään valtavan taitava. Isäni haavoittui Talvisodassa Raatteen tiellä ja uudestaan kesäsodassa Kannaksella. Isän ollessa rintamalla äidin piti tehdä maalaistalon työt. Hän väsyi niin paljon, että nukkui pois kesäkuussa 1940 minun ollessani vasta 8-vuotias. Kotoani sain evääksi uskonnollisen vakaumuksen sekä työteliäisyyden. Jo pikkutyttönä piti herätä aamulla paimeneen ja heinäpellolle. Töitä oli niin paljon, ettei siinä ehditty toisiamme haukkua”, Löhönen nauraa.
Kokkolaa hän kuvailee elämänsä mansikkapaikaksi, jossa ovat niin ystäväpiiri kuin vuosikymmenet kirjallisuuden parissa. Esimerkiksi Kustannusosuuskunta Länsirannikossa Löhönen vaikutti 36 vuotta, jona aikana Länsirannikko julkaisi 95 julkaisua. Keski-Pohjanmaan kulttuurirahastossa Elvi Löhösen nimeä kantava rahasto on ainoa, joka tukee kirjallisuutta. Rahastosta on tähän mennessä jaettu kymmenen apurahaa, yhteismäärältään lähes 25 000 euroa.
Monet muistavat hänet myös Vuoden lehtikuvat 2008-kilpailusta. Vuoden henkilökuvaksi valittiin Jussi Leinosen ottama kuva, jossa Elvi Löhönen seisoo Kokkolan kaupunginkirjaston edessä yllään samanvärinen jakkupuku kuin kirjaston seinä. ”Jussin voitto oli minullekin aivan fantastinen asia. Ja vielä sekin, että kuva otettiin lukiolaisten äidinkielen oppikirjaan”, Löhönen iloitsee.
Sisäinen ääneni sanoo, että jos sinulla on lahjoja, käytä niitä. Minä käytän niitä kirjoittamiseen, koska uskon vahvasti, että minulle on tällainen lahja annettu, Elvi Löhönen toteaa.
Elämänkaareni kultaista runkoa
1. Kokkolan kaupungin kulttuuripalkinto 1990
2. Runokuusen ideointi Englanninpuistoon 1997
3. Vaasan läänin kulttuurimaapallo-palkinto 1997
4. Eino Leinolle liputuspäivä 1998
5. Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricolapalkinto 2001
6. Kalevalaseuran perinnepalkinto 2013
7. Kultaisen tammen istutus yliopistokeskuksen pihalle 2016
8. Suomen Kirjailijaliiton SUUNTA-palkinto 2019. Se on korkein tunnustus kulttuurityöstäni
9. Kokkolan kirjastossa kolme näyttelyä tuottamieni 35 kirjan esittelyllä: 2013, 2017 Suomen 100-vuotisjuhlinnan merkeissä ja 2022
10. Kirjoittanut 35 kirjaa 1974–2025. Myös juhlarunoja ja paljon kirjeitä tallennettu kirjoihin, 1073 kappaletta.
Elvi Löhönen – Elämästä kiitollinen ja onnellinen matkalainen.
Juhlaruno
Eräs energialähteemme on suomalainen luonto niin hehkuvana syksyn värisinfoniana kuin auringon kultaamina hankina tai heräävän kevään huomenhetkinä sekä kesän kauneutena hurmaavina suvipäivinä
Rikastuttavat vuodenajat ovat etuoikeutemme Pohjolan muiden kansojen kanssa
Siis nauttimaan kaikilla aisteilla erikoisesta energiastamme
Mutta vielä arvokkaampaa ja merkityksillä ladattua on se sympaattinen virta joka liikkuu meidän inhimillisten ihmisten kesken
Se on korvaamaton, varsinainen elämän eliksiiri joka rakentaa yhteyksiä Tunnemme sen läsnäolon tässä juhliessamme
Juhlaruno on ote Elvi Löhösen kirjoittamasta laajemmasta tilaustyöstä 120-vuotiaalle Kokkolan Energialle.
Asiakaspalvelua Kokkolan ydinkeskustassa jo vuoden ajan
Juhlimme ensimmäistä vuotta uusissa tiloissa. Vuosipäivän kunniaksi asiakaspalvelun ulkoterassilla julkistettiin graafisen suunnittelijan ja kuvittajan Elina Warstan suunnittelema muraali, jonka aihe liittyy nimenomaan Kokkolan Energian ja asiakkaiden kohtaamisiin.
Kokkolan Energian palveluasiantuntija Paula Jylhä kertoo, että kokemukset ensimmäisestä vuodesta Niemenkulmasta ovat monellakin tavalla positiiviset. ”Asiakkaat ovat kehuneet hienoja ja valoisia tiloja,
keskeistä sijaintia sekä asioinnin helppoutta. Kävijöiden ikähaarukka on ollut suuri nuorista opiskelijoista eläkeläisiin. Esimerkiksi monet kansainväliset asiakkaat haluavat asioida mieluiten kasvotusten”, Jylhä kertoo. Käynnit ovat koskeneet yleisimmin sähkösopimuksia ja laskutusta.
Niemenkulman asiakaspalvelutila sijaitsee osoitteessa Itäinen Kirkkokatu 8. Asiakaspalvelu on auki joka arkipäivä, ja asioille voi tulla ilman ajanvarausta.
Aurinkosähköä helposti
avaimet käteen-toimituksena
Aurinkopaneelit omakotitaloon tai mökille ovat fiksu valinta. Kun tuottaa osan käyttämästään sähköstä itse, se parantaa omavaraisuutta ja pienentää tarvetta ostaa sähköä verkosta. Ylijäämäsähkön voi myydä sähköyhtiölle. Aurinkopaneelihankinnalla asiakas pääsee uusiutuvan energian kuluttajaksi. Kokkolan Energian avaimet käteen-paketti sisältää ennakkosuunnittelun, aurinkosähköjärjestelmän tarvikkeineen, asennuksen sekä järjestelmän käyttöönoton ja käyttöopastuksen. ”Tehdessäni tarjousta tutustun kattavasti muun muassa asiakkaan sähkönkulutukseen edellisvuoden aikana sekä asennuspaikan soveltuvuuteen. Myymme nimenomaan oikean-
kokoisia järjestelmiä, emmekä tarjoa kulutukseen nähden ylimitoitettuja ratkaisuja. Lisäksi selvitän asiakkaalle tarkemmin, mitä hänen on hyvä tietää esimerkiksi ylijäämäsähköstä”, kertoo tekninen palveluasiantuntija Antti Järvinen Kokkolan Energialta. Aurinkopaneelien asennus on tärkeä osa luotettavaa ja turvallista aurinkosähköjärjestelmää. ”Asentajamme ovat sertifioituja ja aurinkosähköjärjestelmiin hyvin perehtyneitä ammattilaisia”, Järvinen sanoo. Pyydä maksuton aurinkosähköjärjestelmän ennakkosuunnittelu sähköpostitse antti.jarvinen@kokkolanenergia.fi tai soittamalla 044 7809 167
Varttihinnoittelu käyttöön syksyllä
Varttimuutos piti alun perin toteutua jo kesäkuussa. Joidenkin pörssin osapuolten teknisten haasteiden vuoksi 15 minuutin markkinan käyttöönotto siirtyy syksylle 2025.
Mittarinvaihdot jo käynnissä Kokkolan verkkoalueella
Varttimittaus on mahdollista vain uusilla älymittareilla. Tällä hetkellä jo vanhoja mittareita vaihdetaan tai päivitetään etänä älymittareiksi. Uudet mittarit mittaavat siis sähkönkulutusta 15 minuutin jaksoissa. Mittarinvaihdot ovat jo käynnissä ympäri maata.
Varttihinnoitteluun ja -mittaukseen siirtyminen tapahtuu asiakkaan kannalta automaattisesti, eikä sen osalta tarvitse huolehtia mistään. Paikalliset verkkoyhtiöt ilmoittavat mittarin vaihdoista asiakkailleen. Työ kestää noin parikymmentä minuuttia, eikä siitä koidu suoria kuluja asiakkaalle. Kustannukset katetaan verkkomaksuilla. Mittarinvaihtoprojekti kestää vielä vuoden 2028 loppuun saakka.
Uusissa älymittareissa on myös portti, jonka kautta saadaan välitettyä sähkönkulutustiedot reaaliajassa esim. omaan kotiautomaatiojärjestelmään. Käytännössä varttisähkö mahdollistaa oman kulutuksen tarkemman seurannan sekä kulutusta voi myös optimoida lyhyemmille jaksoille.
Esimerkiksi Kokkolan Energiaverkkojen alueella mittaustapamuutoksella ei ole vaikutusta sähkön siirtohintoihin.
Suurin muutos näkyy pörssisähköasiakkaille
Nord Poolin pörssin tuntihinnoittelusta siirrytään varttihinnoitteluun, jolloin sähkön vuorokausimarkkinat vaihtuvat tunnista vartin kaupankäyntijaksoihin. Sähkön spot-hinta määritellään jatkossakin pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa. Hintoja on yhden päivän aikana 24 tunnin sijaan 96 varttijaksoa. Kiinteähintaiset sopimukset toimivat kuten aikaisemminkin ja vain kulutuksen raportointi muuttuu tunnista varttitasolle. Muutos näkyy selkeimmin pörssisähkösopimuksissa ja sopimuksissa, joissa on kulutusvaikutus. Kokkolan Energialla näitä sopimustuotteita ovat Surffari- ja Aalto-sähkösopimukset. Surffari- asiakkaat siirretään automaattisesti uudelle Surffari-varttituotteelle, kun uusi ajankohta varmistuu. Laskulla näkyy edelleen vain kuukauden keskihinta, joka muodostuu kulutuksella painottuvasta varttijaksojen summan keskiarvosta. Aalto-asiakkaiden kulutusvaikutus lasketaan edelleen tuntihinnoitteluna sopimuksen päättymiseen saakka.
Jos käyttöpaikkaan ei ole vielä päivitetty uutta älymittaria, niin silloin tunnin sisäinen kulutus jaetaan 4 osaan ja hinnoitellaan varteittain.
Kun varttihinnoittelu ja -laskutus otetaan syksyllä käyttöön, mittaustiedot löytyvät sen jälkeen asiakasportaalistamme Kompassista myös varttitasolla. Käyttöpaikan mittauksen aika-askeleen voi tarkistaa jo nyt Kompassista tai Datahubin asiakasportaalista.
Panostukset kaukolämpöverkkoon jatkuvat
Merkittävin kaukolämpörakentaminen kanta-Kokkolassa tapahtuu tänä kesänä Rautatientorin alueella. Rakentaminen alkaa Vaasantieltä vanhan lyseon tienoilta, mistä se etenee Tehtaankatua pitkin Itäiselle Kirkkokadulle ja sieltä edelleen Rautatienkadulle.
Kokkolan Energian kaukolämpöpäällikkö Jani Söderström kertoo, että työt ovat jatkumoa 2017 käynnistyneelle kaukolämpösaneeraukselle. Hanke alkoi Tehtaankadulta Santahaan tienoilta ja se on vuosien mittaan edennyt Tehtaankatua kohti kaupunkikeskustaa. ”Tänä vuonna toteutetaan viimeinen osuus kokonaisuudesta, jossa yksi kaukolämmön valtasuoni on uusittu ja sen kokoa kasvatettu.”
Rautatientorilla uusi kaukolämpöjohto ja uusi kaukolämpölinja korvaavat Matkahuollon aluetta halkoneet vanhat kaukolämpölinjat. Jossain määrin kaukolämmön linjausta määrittelee äskettäin käynnistynyt Rautatientorin uusrakentaminen ja muut alueella vielä tulossa olevat rakentamiset. Kaukolämpötyöt valmistuvat ensi syksynä, ja pääurakoitsijana hankkeessa toimii Maanrakennus Dahlbacka Kokkolasta.
Kuluvan vuoden keväällä Puntusrannan pohjoiselle uudisrakennusalueelle valmistui lisäksi uusi kaukolämmön jakeluverkko, jonka pituus on lähes kilometri. Siinä pääurakoitsijana toimi Oulun Lämpöputkitus.
Jani Söderströmin mukaan tänä kesänä Kokkolan Energian kaukolämpöverkkoon liittyy noin 50 uutta kiinteistöä.
Kaukolämpömittarit uudistuvat
Ennen vuotta 2024 asennetut kaukolämpömittarit uudistuvat tulevina vuosina kaikkialla Suomessa. Syynä ovat tietoliikenneyhteydet, kun alan operaattorit lopettavat vanhan sukupolven tietoliikenneverkot, muun muassa 2G-verkot, joita pitkin kaukolämmön mittausdata kulkee. Vuoden 2024 alun jälkeen asennetut kaukolämpömittarit edustavat 5G-verkkoja hyödyntävää uudempaa sukupolvea.
Kaukolämpöinsinööri Joni Virkkala Kokkolan Energialta kertoo, että Kokkolassa on noin 3 900 etäyhteydellä toimivaa kaukolämpömittaria, jotka käyttävät tiedonsiirtoon yleisimmin 2G- tai 4G-tekniikkaa. ”Vaihtotyön laajuus riippuu kaukolämpöasiakkaan nykyisestä kaukolämpömittarista. Osassa kohteita riittää pelkästään tiedonsiirtokortin tai energialaskurin vaihto, kun taas vanhimmat mittarit vaihdetaan kokonaisuudessaan”, Virkkala sanoo.
Alueittain etenevä mittareiden uudistaminen käynnistyi maaliskuussa, ja tämänhetkisen suunnitelman mukaan työt valmistuvat vuoden 2029 aikana. Tänä vuonna mittarit vaihdetaan Mesilän ja Kosilan alueilla, Kirkonmäellä, Isokylässä sekä Koivuhaassa ja Jänismaalla.
Koululaisten kesä käynnistyy yleisurheillen
Koululaisten kesäloma alkaa juosten, hyppien ja leikkien, kun Gamlakarleby IF järjestää Kirkonmäen urheilukentällä lasten kesäleirin.
Kokkolan Energian sponsorituella toteutettava leiri tarjoaa mielekästä tekemistä alakouluikäisille loman alkuun ja antaa lapsille mahdollisuuden tutustua yleisurheiluun. Lisäksi leiri työllistää oman seuran nuoria urheilijoita.
Leirin vastuuhenkilö Päivi Knutar kertoo ajatuksista leirin taustalla. ”Haluamme tarjota lapsille heti kesäloman alkuun mahdollisuuden tulla mukaan mukavaan, urheilulliseen ja liikunnalliseen toimintaan.”
Leiri kestää kaksi viikkoa ja sisältää kuusi leiripäivää. Lapset pääsevät päivän aikana tutustumaan eri yleisurheilulajeihin, mutta pääpaino on monipuolisessa liikunnassa ja leikissä.
Sponsorin tuki mahdollistaa leirin järjestämisen. ”Sponsoreiden tuella on iso merkitys. Sen avulla voimme järjestää loman alkuun alakouluikäisille lapsille tekemistä, tutustuttaa yleisurheiluun ja tarjota samalla kesätyötä meidän seuran omille nuorille”, Knutar kiittelee.
Menestystä ja urheilun iloa
Kokkolassa yleisurheilulla on vahvat perinteet, ja GIF:stä on ponnistanut monia menestyneitä urheilijoita. Kaksikielisessä yleisurheiluseurassa urheilee noin sata lasta ja nuorta, alle kouluikäisistä aina 17-vuotiaisiin saakka.
GIF tunnetaan vahvana kilpailuseurana niin nuorten kuin aikuistenkin sarjoissa. Seuran kokonaisvaltainen kehitys näkyy myös valtakunnallisessa vertailussa: GIF on noussut yleisurheiluseurojen seuraluokittelussa Suomen 25 parhaan joukkoon.
Päivi Knutar painottaa lasten liikkumisessa monipuolisuuden ja ilon merkitystä. Hänen mukaansa liikunta ei ole vain tekniikkaa ja tuloksia, vaan myös leikkiä ja yhdessä olemista.
”Yleisurheilu antaa hyvät perustaidot kaikkeen, mutta olisi hienoa, jos pihaleikit ja pelit säilyisivät edelleen lasten arjessa”, Knutar toivoo.
Leirin vastuuhenkilö Päivi Knutar.
Unelmana kansainväliset kentät
Oona Kiili, 15, ja Ines Piispanen, 16, ovat Gamlakarleby IF:n pikajuoksijoita, joiden arki pyörii treenaamisen ja kisaamisen ympärillä. Molemmat tähtäävät tulevalla kaudella omien ennätystensä rikkomiseen. Iines tavoittelee viime vuoden tapaan SM-mitalia. Tytöt kiittelevät seuran valmennusta ja korostavat ystävien merkitystä.
Oonan mukaan motivaatio treenaamiseen syntyy omasta kehittymisestä ja siitä tunteesta, kun kisoissa kaikki loksahtaa kohdalleen.
”Yleisön edessä mietin usein, että kaikki voi mennä pieleen – tai sitten ihan täydellisesti. Parasta kisoissa on adrenaliini”, Oona sanoo.
Iineksen tulevaisuuden tavoitteet ovat kansainvälisillä kentillä, jopa olympialaisissa saakka. Juokseminen on nuoren naisen intohimo.
”Saan tehdä sitä, mitä rakastan. Ei se aina ole helppoa tai nautinnollista, mutta menestyminen motivoi ja antaa energiaa.”
Kumpikin harjoittelee kuutisen kertaa viikossa, yhteisten ja omatoimisten treenien yhdistelmällä.
Ines toimii lisäksi vetäjänä lasten kesäleirillä. Hän odottaa innolla, että pääsee jakamaan omaa osaamistaan nuorille.
”Tarkoituksena on järjestää lapsille hauskaa tekemistä, kuten leikkiratoja, hyppyharjoituksia ja juoksuleikkejä”, Ines kertoo.
Esittelyssä Kokkolan Energian kummipelaaja
Ricardo Cardoso
Ricardo Cardoso (23) on Kokkolan Energian kummipelaaja, joka viilettää laitahyökkääjänä KPV:n edustusjoukkueessa jalkapallon Ykkösessä. Kummipelaaja-kumppanuus on yksi esimerkki siitä, miten Kokkolan Energia mahdollistaa paikallisten seurojen ja yhdistysten toimintaa. Esitimme Portugalissa Lissabonissa syntyneelle ja Sao Tomén ja Principen saarivaltion maajoukkuetta edustavalle pelaajalle muutaman kysymyksen toukokuun lopulla, jolloin nuorukainen toipui lievästä loukkaantumisesta. Missä ovat sukujuuresi? Vanhempani ovat kotoisin pieneltä Sao Tomén saarelta Afrikan rannikolta. Mitkä ovat aikaisemmat seurasi? Juniorina pelasin Sportingissa ja Benficassa. Suomessa pelasin ensin Kajaanissa, sitten Klubi 04:ssä, sen jälkeen Ruotsissa Skellefteåssa ja nyt KPV:ssa.
Kuinka kuvaat KPV:n nykyistä edustusjoukkuetta? Olemme tosi työteliäs joukkue, ja silloinkin kun olemme tiukoilla, pelaajat pystyvät tekemään asioita, joita meiltä odotetaan. Myös häviön jälkeen annamme seuraavissa harjoituksissa kaikkemme ja kunnioitamme toisiamme. Meitä vastaan on vaikea pelata, koska pelitapamme on hyvin intensiivinen.
Lempiruokasi? Jollof-riisi. Siinä voi olla riisin lisäksi tomaattia, sipulia, chiliä ja muita mausteita sekä yrttejä. Äitini tapasi tehdä sitä ja se on ruoka, jota todella rakastan.
Parasta Kokkolassa? Ihmiset. Verrattuna moneen muuhun paikkaan missä olen asunut, ihmiset ovat hyvin ystävällisiä. Minun on hyvä olla täällä.
Mikä voisi olla toisin? Sää. Täällä on niin kylmä. Ihmiset tapaavat lohduttaa minua, että lämpimämpää säätä on tulossa, mutta ei sitä koskaan tule. Mistä saat voimaa ja energiaa? Se on hyvin yksinkertaista, rukoilemalla. Lapsesta lähtien olen rukoillut paljon ja saanut voimaa Jeesuksesta.
Ines Piispanen (vas.) ja Oona Kiili ovat GIF:n pikajuoksijalupauksia.
Lapset piirsivät aurinkoenergiasta
Kristel Känsälä / Halkokarin koulu / 3M
Juulia Lundberg / Halkokarin koulu / 3M
Elina Fares / Mäntykankaan koulu / 1A
Viljami Parkas / Halkokarin koulu / 3M
Benjamin Pallaspuro / Halkokarin koulu / 3M
Vasilisa Zhdanova / Mäntykankaan koulu / 1A
Haastoimme kokkolalaiset 1.-3. -luokkalaiset lapset piirtämään aurinkoenergiasta. Saimme yli 30 upeaa teosta, joista poimimme osan asiakaslehtemme sivuille. Iso kiitos kaikille osanottajille, ja aurinkoista kesää!
Lenni Österberg / Mäntykankaan koulu / 1A
Atte Hokki / Halkokarin koulu / 3M
Lilli Kylmälä / Halkokarin koulu / 3M
Aleema Nur / Mäntykankaan koulu / 1A
Nooa Kinnunen / Halkokarin koulu / 3M
Helmi Alajoki / Halkokarin koulu / 3M
120 år av energi för Karlebyborna
LJUS OCH VÄRME till hemmen i Karleby – med erfarenhet och ett ansvarsfullt grepp.
LNG är en bro mot en renare framtid
Långa arbetskarriärer vid Karlebybornas energiverk
Elvi Löhönens år som värnare av bildning
Energinät Ab:s LNGterminal invigdes i maj.
Innehållsförteckning
4 Karleby Energinät Ab:s LNG-terminal invigdes
7 Utvecklingsdirektör Jonne Sandberg: Karleby Energi möjliggör viktiga investeringar
8 Experttjänster för storindustrin
10 Historia i två tidigare verkställande direktörers ögon
I ÅR FIRAR före detta Bastu- och elverket, nuvarande Karleby Energi, sitt 120-årsjubileum. Vi firar vår långa historia på flera olika sätt. Har du fått vår almanacka i din postlåda under julen eller har du kanske sett artiklarna om energi, som publiceras varje månad i lokaltidningen?
Berättelser om vår speciella energi kan du också läsa på vår nya webbplats på adressen juhlavuosi.kokkolanenergia.fi/ sv. Du kan också alltid komma och träffa oss vid vår kundtjänst, som öppnades förra sommaren i Karleby kärncentrum, på Östra Kyrkogatan 8.
Vår strävan är att gå vid våra kunders sida och synas i vardagen på ett positivt sätt även under de kommande 120 åren.
Trots att vi respekterar våra rötter vill vi inte se ut som en 120-åring. Därför har vi förnyat vårt företags visuella uttryck och även vår kundtidning. Vårt proffsiga produktionsteam för kundtidningen har arbetat ihärdigt med att förmedla en ny slags energi till våra läsare. En konkret förändring är att vi övergått från arktryck till tidningstryck. Förändringen har många fördelar, såsom en lokal, även internationellt prisbelönad tryckpartner. Den skurna tidningen i tabloidformat trycks på dagstidningspapper utan vatten och kemikalier i produktionen. Tidningen delas fortsättningsvis ut hem till våra kunder två gånger per år av ett lokalt distributionsbolag.
För att fira vårt jubileumsår innehåller sommarnumret till vår förnyade kundtidning förutom artiklar om aktuella energiteman även historia, minnen från gångna år samt en artikel om landskapsförfattare
Elvi Löhönen, som skrivit en jubileumsdikt till Karleby Energi som beställningsverk.
I höstnumret, som publiceras i november, koncentrerar man sig i sin tur mer på framtiden, som utvecklingen av Karleby Energis affärsverksamhet och bolagets investeringar starkt anknyter till.
Jag önskar dig trevliga lässtunder med vår kundtidning. Tack för att du är en del av vår historia!
P.S. För att temana och jubileerna inte ska ta slut firar fjärrvärmen i Karleby 50 år nästa år.
Susanne Starck kommunikationschef
KARLEBY ENERGINÄT AB
En bro mot en renare framtid
KARLEBY ENERGINÄTS LNG-terminal gör det möjligt för industrin att använda kondenserad naturgas och förnybara och syntetiska energikällor.
“ Den här investeringen är en del av det mest omfattande investeringsprogrammet i vår historia
I MAJ FIRADE man öppningen av Karleby Energinäts LNG-terminal i närheten av Silverstenbuktsvägen i Karleby storindustriområde. Evenemanget var betydelsefullt på många sätt.
För Karleby Energi, som i år firar sitt 120-årsjubileum, är förångning och distribution samt anskaffning och försäljning av kondenserad naturgas, det vill säga LNG, en helt ny affärsverksamhet. I denna helhet förångar Karleby Energinät gasen och matar den i gasrör som förenar produktionsanläggningarna i KIP-området. Dessutom svarar bolaget för underhållet av LNG-infrastrukturen. Karleby Energi skaffar i sin tur naturgasen och säljer den till industrikunderna.
I NATURGASNÄTET kan man utöver naturgas även överföra framtida bränslen, såsom förnybar biogas eller utsläppsfri e-metan, och därför erbjuder LNG-investeringen en snabb övergång mot renare energilösningar för industrin.
Redan nu minskar ibruktagningen av LNG betydligt koldioxidutsläppen från storindustriområdet. För dem som tidigare använt tung brännolja är minskningen 30 procent. För tidigare användare av lätt bränsle är minskningen 25 procent och för tidigare användare av propan 14 procent.
”Det har verkligen varit intressant att bygga upp en helt ny affärsverksamhet som möjliggör en mer utsläppssnål produktion för våra kunder”, säger Karleby Energinäts affärsverksamhetschef Markus Kekolahti. Enligt Kekolahti innebär den nya investeringen att en ren framtid till och med kan innebära att KIP-området en dag är koldioxidnegativt.
Av produktionsanläggningarna i KIP-området inleds användning av kondenserad naturgas i det här skedet vid Yara Finlands kaliumsulfatfabrik och foderfosfatfabrik, Sibanye-Stillwaters Keliber-litiumraffinaderi samt vid Hycamites väteproduktionsanläggning.
”Jag är väldigt lycklig över att gasleveranser inleds till dessa fyra fabriker som deltar i att främja den rena omställningen genom sitt val av bränsle. Förhoppningsvis får vi med ytterligare fler användare”, fortsätter Kekolahti.
Genom Karleby Energinäts centraliserade LNG-terminal och distributionsrör behöver slutkunderna, det vill säga produktionsföretagen, inte investera i egna cisterner och förångare. Dessutom innebär Karleby Energis centrala upphandling av LNG en volymfördel som ökar LNG-leverantörernas intresse för KIP-områdets behov. Detta skapar konkurrenskraft och förbättrar till exempel leveranssäkerheten. ▶
LNG-terminalen har väckt intresse
även i det omgivande landskapet där man planerar flera stora biogasanläggningar.
Vid evenemanget efter invigningen talade man om den ekonomiska tillväxten i landskapet och Karleby Energis roll som möjliggörare av tillväxt.
Till Karleby kan den kondenserade naturgasen levereras med långtradare från Finlands LNG-terminaler, dit gasen transporteras med fartyg från terminaler i Europa eller direkt från nordiska kondenseringsanläggningar. Byggandet av LNG-terminalen och naturgasnätet kostade cirka 8,5 miljoner euro.
”Den här investeringen är en del av det mest omfattande investeringsprogrammet i vår historia. I centrum står uppbyggnad av en mångsidig energiportfölj, vilket innebär en stabil och hållbar energihelhet som bibehålls tryggt, ekologiskt, flexibelt och leveranssäkert även för kommande generationer”, berättar Karleby Energis verkställande direktör Kirsi Hautala om LNG-investeringens betydelse.
LNG-TERMINALEN och naturgasnätet har väckt mycket intresse även i landskapet kring Karleby, där man planerar flera stora biogasanläggningar. I det stora hela är målet att industrin skulle kunna använda lokalproducerad biogas, det vill säga biometan, som bränsle.
”Vi deltar aktivt i den pågående diskussionen och undersöker olika alternativ för hur LNG-terminalen kunde integreras för biogasproduktion. Om man lyckas börja utnyttja biogas som energikälla inom industrin gynnar det både Karlebys och hela landskapets utveckling och försörjningsberedskap. Samtidigt skulle det stöda Karlebys mål om koldioxidneutralitet före 2035”, berättar Markus Kekolahti.
Ibruktagandet av LNG-terminalen firades med traditionell bandklippning.
Utvecklingsdirektör
Jonne Sandberg:
Vid Karleby Energi förstår man industrikundernas behov
I FINLAND TALAR MAN om den enorma investeringsboomen i Karleby. Det färskaste exemplet på denna är de internationella storbolagens plan på att bygga en aluminiumfabrik som sysselsätter upp till 1 500 personer i Kronoportens område.
När internationella aktörer börjar utreda investeringsmöjligheter tar de nästan uteslutande först kontakt med Karleby stads utvecklingsdirektör Jonne Sandberg. Han om någon vet vad som krävs av Karleby för att planerna ska kunna genomföras i praktiken.
”Först vill man veta om vi har planlagd tomtmark. Efter det frågar man om energi och framför allt om elöverföringsnätet och överföringskapaciteten. En tredje viktig fråga är hamnen och dess förmåga att möjliggöra en konkurrenskraftig logistik för råämnen och produkter”, berättar Sandberg.
OM FÖRHANDLINGARNA börjar framskrida byggs det snabbt upp ett team kring projektet som från stadsorganisationens sida består av experter till exempel inom markanvändning, planläggning samt miljö- och andra tillståndsärenden. Av aktörerna i KIP-området finns ofta representanter för Karleby Energi och Karleby hamn samt experter från KIP Ser-
vice, KIP Infra och Kokkolan Teollisuusvesi med runt förhandlingsbordet.
”För Karleby är det en enorm fördel att vi utöver färdig industriell infrastruktur också har tjugo års erfarenhet av kemiindustri. Det ökar trovärdigheten och på lokal nivå i Karleby förstår man att industrin för med sig arbete och välstånd till orten. Vi måste däremot se till att det finns en social acceptans för verksamheten. Det innebär att investerarna har en värdegrund som motsvarar våra värden”, betonar Jonne Sandberg.
Som det redan framkommer i utvecklingsdirektörens tidigare kommentarer spelar Karleby Energi en central roll i att den befintliga industrin i Karleby förblir konkurrenskraftig och att man också får nya investeringar till Karleby.
”Karleby Energi verkar i en industriell miljö med tiotals års erfarenhet. Bolaget har anställda med en stark industriell bakgrund och bolagets experter har en djup förståelse för vad en industrikund kräver. Med sina prioriteringar har Karleby Energi också visat att bolaget är medvetet om hur viktigt det är för Karleby och Karlebyborna att det finns en framgångsrik industri.”
KARLEBY ENERGINÄT AB
El och expertservice för
storindustrins
El på är en livsviktig vara för KIPs storskaliga industri. Karleby Energinät ser till att eldistributionen sker på ett tillförlitligt sätt och erbjuder service- och underhållstjänster för sina industrikunder. En tillförlitlig energiförsörjning är en kritisk del av både produktionen i området och stadens livskraft.
Vid elstationen i Yxpila storindustriområde berättar Karleby Energinäts affärsverksamhetschef Tapio Järvinen om energiflödenas gång och stannar intill transformatorn för att åskådliggöra fenomenet.
”Elen kommer med en spänning på 110 kilovolt från Ventusneva hit till Kemiravägens elstation. Här omvandlas elen till 20 kilovolt för att den ska kunna distribueras vidare till kunderna i storindustriområdet.”
En enskild transformator kan vara lika stor som en mindre bil och enligt Järvinens egna ord närmar sig storleken av de största transformatorerna till och med storleken av ett småhus. Allt detta är en del av en osynlig och livsviktig energi som håller hjulen rullande för stadens industri.
De planerade investeringarna i storindustriområdet, såsom Karleby Energis nya elpannor, förutsätter alltmer omfattande elinfrastruktur.
Tillförlitlig energi och service för industrin
Karleby Energinät erbjuder driftledningstjänster för elutrustning samt olika service- och underhållstjänster med gedigen erfarenhet och omfattande kompetens. Tjänsterna skräddarsys till helheter som lämpar sig för företagen genom service- och underhållsavtal. Till exempel är avsikten med tjänsten som lagstadgad driftledare att på ett koncentrerat sätt erbjuda Karleby Energis kunnande för företagens behov och möjliggöra att kunderna kan koncentrera sig på sin egen kärnverksamhet.
”Driftledaren svarar för underhållet av elutrustningen, dess säkerhet och för att de som arbetar med utrustningen har nödvändig yrkesfärdighet. Driftledaren bär ett personligt ansvar för att systemen är i skick dygnet runt och även under semestrarna”, betonar Tapio Järvinen.
Efterfrågan på olika avtalsbaserade tjänster ökar stadigt i storindustriområdet, och Karleby Energinät betjänar för tillfället bland annat välfärdsområdet och flera företag i storindustriområdet. Servicen skräddarsys alltid efter kundens behov.
En av Karleby Energinäts största avtalskunder är Boliden som har överlägset störst elförbrukning i storindustriområdet. Boliden har egen elmatning via luftledningar.
”Hos Boliden svarar vi för service- och underhållstjänster för system på över
behov
“ underhåll och granskningar av elanordningar som utförs regelbundet förebygger maskinhaverier.
Affärsverksamhetschef Tapio Järvinen är känd som en erfaren och tillförlitlig expert inom industrin.
1000 V. Hos dem utför vi granskningsrundor varje vecka för att säkerställa att utrustningen är i skick och fungerar som planerat.”
Genom samarbete kan vi kombinera tidtabeller och resurser för flera kunders behov: när Karleby Energinät underhåller sitt eget nät kan vi samtidigt också sköta kundernas anordningar. Det här skapar kostnadseffektivitet och en smart resursanvändning.
Underhåll förlänger driftåldern och förebygger risker
Tapio Järvinen betonar att underhåll och granskningar av elanordningar som utförs regelbundet förebygger maskinhaverier och på så sätt eventuella produktionsavbrott.
”Genom till exempel termografi säkerställer vi att det inte finns dåliga kopplingar eller trasiga apparater eller komponenter i anordningarna som kunde orsaka farosituationer – såsom överhettning som kan leda till fel.”
För underhållet och granskningarna utarbetas officiella protokoll och kunderna rapporteras på överenskommet sätt.
”Vi har ett kunnigt och erfaret team på knappa tio personer som sköter om de här arbetena. Många har en bakgrund inom elnätsarbete eller hos tillverkare av apparatur. Jag arbetade också själv över 15 år på ABB före min nuvarande uppgift. Anordningarna är med andra ord bekanta utan och innan för mig”, intygar Järvinen.
Juhani Paananens tid i Karleby Energis ledning:
decennier, vändpunkter
Juhani Paananen är Karleby Energi Ab:s mest långvariga verkställande direktör. Efter sin intensiva arbetskarriär har han nu tid för till exempel trädgårdsskötsel.
Under sina pensionärsdagar koncentrerar sig Karleby Energis tidigare verkställande direktör Juhani Paananen gärna på att sköta penséer i sin trädgård och han följer inte längre aktivt med i vad som händer inom energibranschen. Om de gångna åren som den mest långvariga verkställande direktören i bolagets historia (1981–2017) berättar han emellertid gärna och tar upp tre viktiga vändpunkter: köpet av Pohjolan Voimas aktier, grundande av Kokkolan Voima Oy samt köpet av Kemira Abp:s egendom och verksamhet i Karleby. Av Paananen krävde besluten starkt ekonomiskt kunnande, mod och förmåga att förutse framtiden.
Miljoninvesteringar i Pohjolan Voimas aktier
Ett av de viktigaste strategiska besluten under Juhani Paananens karriär var besluten att köpa 2 procents andel av Pohjolan Voima till ett pris på 50 miljoner mark till Karleby stad. Innehavet gav Karleby Energi andelar i vattenkraftverk, kolkraft och kärnkraft. Därefter har man köpt Pohjolan Voimas aktier ytterligare flera gånger.
Trots att investeringen gjordes mitt under lågkonjunkturen och höga räntor, 1992, var investeringen lönsam och man lyckades ordna den med förmånliga valutakrediter, eftersom lånen lyftes efter beslutet att låta valutan flyta. Avkastningen på investeringen har under årens lopp stärkt bolagets ekonomiska och strategiska ställning.
”Det var ett djärvt drag att köpa dyra aktier, men det var absolut ingen risk. Jag ansåg hela tiden att affären är lönsam på lång sikt”, berättar Paananen.
Avtalsförhandlingar om fjärrvärmepris och grundande av Kokkolan Voima
På 1990-talet mötte Karleby Energi betydande utmaningar i priskonkurrensen på fjärrvärme. Ett långvarigt avtal som tecknats med Outokumpu kraftverk, som senare överfördes till Fortum, gjorde köpet av fjärrvärme dyrt.
– Fortum var inte flexibel i fråga om avtalsvillkoren och energi köptes fortfarande prissatt baserat på stenkol och olja, trots att produktionen övergått till torv. Det dyra priset försvagade konkurrenskraften för fjärrvärme och nya bostadsområden anslöts inte till fjärrvärmenätet, minns Paananen.
Lösningen hittades 1999 när utnyttjandet av spillvärme från Kemiras produktion visade sig vara en tekniskt och ekonomiskt lönsam kompletterande lösning på fjärrvärmeproduktionen. År 1995 grundades Kokkolan Voima Oy för att utarbeta översiktsplaner för byggande av två stora kolkraftsenheter vid nuvarande Hopeakivi hamn, eftersom importen av energi från Ryssland såg osäker ut och man var rädd för elavbrott. Kokkolan Voima byggde nödvändiga värmeväxlare för tillvaratagande av spillvärme. Dessutom skaffades en 20 MW:s reserv- och toppvärmecentral till Björkhagen.
Under ett tag köpte man ingen dyr fjärrvärme alls av Fortum och därefter sänkte Fortum sina egna priser för att hållas kvar i konkurrensen. I dag har Karleby Energi två kraftverk, Voima samt Power, som ursprungligen är Outokumpus kraftverk.
Kemiraaffären och grundande av
KIP Infra Oy
Den sista betydande vändpunkten i Juhani Paananens karriär inföll vid tröskeln till hans pensionering i slutet av 2005. Kemira lade ner sin verksamhet i Karleby och sålde sina regionala funktioner och sin egendom. I affären på cirka 6,5 miljoner euro ingick elnät, hamnområden, 130 hektar industritomter, inklusive Kelibers fabriksområde, samt cirka 150 anställda.
Affären gjordes med snabb tidtabell och visade sig vara utmanande, men tillsammans med stadens ledning byggde Paananen upp en lösning där Pohjolan Voima köpte helheten för staden och en del av funktionerna såldes vidare snabbt.
På så sätt fick Karleby Energi och staden tillgång till strategiskt viktiga områden och funktioner. Till följd av affären grundades KIP Infra Oy, KIP Service Oy och Kokkolan Teollisuusvesi Oy som fortfarande är viktiga aktörer som stöder driftssäkerheten och företagens konkurrenskraft i storindustriområdet.
TIDIGARE OCH NUVARANDE
KOKKOLAN VOIMA OY
Karleby Energis nutidshistoria känner till två bolag med namnet Kokkolan Voima Oy. Det så kallade gamla Kokkolan Voima grundades 1995 för att möjliggöra byggandet av ett mottryckskraftverk. Det här bolaget blev en del av Karleby Energi Ab 2017. Nuvarande Kokkolan Voima Oy är ett dotterbolag till Karleby Energi Ab och grundades 2020. Bolaget äger produktionsresurser i Pohjolan Voima Oy.
Från affärsverk till aktiebolag
MIKKO RINTAMÄKI började som verkställande direktör i slutet av 2015 och fortsatte sköta uppgiften fram till april 2023. I början av samma år hade Karleby Energi omvandlats från ett affärsverk till ett aktiebolag.
”När jag kom till huset fattade vi i slutet av samma år beslut om 4 miljoner euros nedskrivningar.
I början av 2016 började vi förnya organisationen för att motsvara affärsverksamhet, vilket ledde till svåra samarbetsförhandlingar till följd av vilka 14 personer sades upp. Vi lade ned fjärrvärmeverksamheten i Lochteå och beslutade att fjärrvärme ska utvidgas endast till områden där det finns en ankarkund. På så sätt ville man garantera att fjärrvärmenätet var lönsamt. Senare köpte vi också det så kalllade gamla Kokkolan Voima av Po-
hjolan Voima, och Kokkolan Voima blev en del av Karleby Energi”, berättar Rintamäki om åtgärder som man vidtog för att verksamheten och ekonomin vid Karleby Energi, som omvandlats från ett affärsverk till aktiebolag, skulle motsvara aktiebolagsvärlden.
Enligt Rintamäki är Karleby Energi en attraktionsfaktor för Karleby, både i fråga om industri och enskilda människor.
”Förmånlig fjärrvärme och förmånliga överföringskostnader har en positiv effekt på människornas välfärd och boendekostnader. Karleby storindustriområde är i sin tur ett lokomotiv för vår ekonomi. Karleby Energi har för sin del svarat och svarar fortsättningsvis för att industrin har både möjlighet och förutsättningar att utveckla sin produktion i en alltmer utsläppssnål riktning.”
Under Rintamäkis period förnyades bland annat kraftledningen på 110 kilovolt i KIP-området. Dessutom påbörjades en kraftig nedskärning av koldioxidutsläppen.
”Allt blev inte klart. Under min tid lyckades man inte inleda produktion av syntetisk gas i Karleby och inte heller gå med i vindkraftsproduktion.”
Tidigare anställda minns
”Vi arbetade för Karlebyborna”
Den tidigare ekonomichefen och numera pensionären Sirkka-Liisa Järvelä gestaltar sin 40 år långa arbetskarriär vid Karleby Energi genom energicheferna. När Järvelä i slutet av 1967 inledde sin karriär som assisterande kanslist/kanslist leddes bolaget av Helge Maijanen, som Järvelä beskriver som en ”typisk savolaxare”. Redan följande år började Inko Pohjanpalo som elverksdirektör och han ersattes av Juhani Paananen 1981.
”Pohjanpalo var en väldigt konservativ ledare. En gång garvade vi åt Pohjanpalo bakom en dörr tillsammans med en kollega. Plötsligt steg han in genom dörren, svängde på klackarna mitt på golvet och frågade vad det är som händer. Därefter gick han till sitt rum och stängde dörren och vi pratade aldrig mer om det. Vi kom däremot väl överens, men han var sin egen personlighet som beskrevs träffande genom den nämnda episoden”, skrattar Järvelä.
SIRKKA-LIISA JÄRVELÄS arbetskarriär inföll under en tid då datorerna med sina system bit för bit ersatte pennan, pappret och kalkeringspappret. När hon började arbeta som kanslist utfördes kontorsarbe-
tet med en traditionell skrivmaskin. Bokföringen fanns i form av ett kortregister och huvudbokföringen utfördes vid stadens drätselkontor. I följande skede när bokföringen flyttats till Energiverket gjordes bokföringen fortsättningsvis manuellt men på Taylorix-bokföringsplatta. Sedan förnyades faktureringssystemet och den elektriska skrivmaskinen var på intågande. När Järvelä gick i pension 2007 levde man redan i en helt digital kontorsmiljö.
Redan under Pohjanpalos tid utökades Järveläs uppgifter när hon blev sekreterare för energidirektionen. Sommaren 1989 erbjöds mer ansvar.
”Jag hade semester när Jussi Paananen ringde och frågade om jag var intresserad av tjänsten som ekonomichef. Jag svarade att varför inte, och energidirektionen valde mig till ny ekonomichef. Jag fick fortsätta mina föregångares Ingmar Kålas, Jarmo Nissis och Esa Jalkanens arbete.” Senare var Järvelä också medlem i Kokkolan Voimas styrelse fram till sin pension.
EN TIDSPERIOD som Järvelä minns särskilt väl är lågkonjunkturen under 1990-talet. Företag gick i konkurs och också privata kunder hade det svårt. Ekonomichefen fick vara noggrann med att kontrollera att alla el- och värmefakturor var betalda så att man kunde ge el till konkursbona. När man var tvungen att stänga av elen för privatpersoner på grund av obetalda räkningar fick Järvelä höra många slags historier om hur människor hamnat i en svår livssituation.
”Under min egen arbetskarriär var byggandet av Kokkolan Voimas kraftverk en stor investering, likaså utbyggnaden av fjärrvärmen, som innebar att stadsborna fick en ny uppvärmningsform vid sidan av olja och el. I det stora hela har jag väldigt varma minnen från mina arbetsår.
Vi gjorde utflykter med personalföreningen och hela tiden betonade man att vi är Karlebybornas eget energiverk som arbetar för Karlebybornas och Karleby stads bästa”.
Hobbyer och vardagsmotion har hållit 81-åringen aktiv.
”Jag bor i ett egnahemshus och på vintern gör jag allt snöarbete själv och på sommaren klipper jag gräset på framsidan av huset. Jag är bokförare i Eläkeliittos förening i Karleby och sjunger i två körer.
Jag har varit med i Kokkolan Naislaulajat i 45 år och den lilla ensemblen Senjoriitat, som grundades i Brita Marias park under den första coronasommaren, fyller snart fem år”, berättar Sirkka-Liisa Järvelä.
47 år gick i ett nafs
Det var hösten 1958 när Lasse Sorvisto som 15-årig yngling lyckades få ett jobb som springpojke på dåvarande Karleby elverk.
”Det var där det började. 47 år gick i ett nafs”, utbrister Sorvisto när han tänker tillbaka på sin arbetskarriär hos samma arbetsgivare ända fram till pensionen. Det var dock nära att arbetsgivaren skulle ha bytts ut genast i det inledande skedet. Vintern 1961 upplevde Sorvisto att han jobbat färdigt som springpojke, skaffade ett nytt jobb på SOK och sade upp sig. Hemma fick hans pappa emellertid sonen på andra tankar.
”Min pappa blev arg när han hörde vad jag gjort. Han sa att du är ganska dum som lämnar ett sådant där företag som kan erbjuda levebröd under en lång tid, även om det inte är så hävt. Det är trots allt en säker arbetsplats. Jag började fundera på min pappas ord och begav mig tillbaka till elverket. Jag gick till chefen och sade att
Sirkka-Liisa Järvelä
Lasse Sorvisto
jag ångrat mig, att jag inte går om jag får bli praktikant på våren. Det passade och jag övergick till att vara praktikant hos de äldre montörerna.”
SORVISTOS LÄROMÄSTARE var äldre montör Veikko Holmström. Arbetsdagarna bestod av många slags kabelarbeten, transformatorinstallationer och spadarbeten. Under årtiondenas lopp fick Sorvisto många minnen, fina arbetskompisar och även brokiga möten med kunder.
”Herrakoski överfördes till Karleby Energi 1984 och jag gick till ett hus i Prest för att byta ut Herrakoskis gamla mätare till en ny mätare. Där gjorde herrn i huset klart för mig att inte en enda mätare ska bytas eller så fäller han ledningarna och allt. Ungefär tre år senare rörde jag mig i samma område och gick för att fråga på nytt hur det skulle vara med ett byte av elmätare. Herrn i huset konstaterade lugnt att det är klart att mätarna får bytas och förklarade vårt tidigare möte med att han är en lite kantig man”, skrattar Sorvisto.
Det är känt att stormar innebär bråda tider för montörerna. Sorvisto minns tillbaka särskilt på en flera dagar lång storm i slutet av 1950-talet. Den moderna kommunikationsteknologin fanns då långt i framtiden och Sorvisto cyklade runt och väckte lediga montörer som måste komma med för att reparera stormskador i terrängen.
EN ANNAN MINNESVÄRD HÄNDELSE är också när Ilpo Nuolikivi, som var son till Kaarlo Nuolikivi, som var chef på 1960-talet, sommarjobbade på elverket.
”Ilpo var redan då framgångsrik inom nordisk kombination. När vi grävde ner kablar med spade tog han arbetet som styrketräning men lugnade oss med att säga att vi andra inte behöver vara lika snabba som han. Det var intressant att följa med hur en toppidrottare jobbade.”
På 1980-talet började Sorvistos arbete bli svårt utomhus på grund av astma, särskilt när det var kallt.
”Under samma tid blev det en plats ledig inom mätarinstallationen och tack vare Jussi Paananen fick jag byta till den uppgiften.”
Sina pensionärsdagar tänker Lasse Sorvisto tillbringa genom vattengång och cykling flera gånger i veckan. Många Karlebybor känner också Sorvisto från fotbollsläktaren.
En minnesrik arbetskarriär
Det gick tre somrar utan att Jarl-Erik ”Jarski” Paananen, som studerat till elmontör i yrkesskolan, fick något sommarjobb på elverket. Efter att han utexaminerades våren 1974 öppnades äntligen dörrarna. Paananen jobbade som praktikant under sommaren, varefter han fortsatte som fast anställd på hösten under titeln yngre montör. Arbetsförhållandet med Karleby Energi avslutades först den första april 2017 när Paananen gick i pension från uppgifterna som mätarmekaniker och ansvarig för balansavräkning av nätet. Paananens historiebank från hans långa arbetskarriär är ett verkligt ymnighetshorn. Här följer några exempel:
”Min första uppgift var att fungera som hjälpkarl åt Reino Myllyniemi, som var äldre chaufför. Han hade en gammal Bedford som var utrustad med en gammal HIABkran som vi använde för att transportera allt mellan himmel och jord, allt från matjord till stolpar. Precis som vår chaufför, som snart skulle uppnå pensionsåldern, var också hans HIAB-kran en aning osäker i sina rörelser. Det här hade också montörerna lagt märke till och därför tog de automatiskt några steg bakåt när kranen och den gamla räven som styrde den började samarbetet.
TRANSPORTER blev bekanta för Paananen även senare. Under ett par år vikarierade han vid sidan sin av sin egen tjänst chauffören till stadens representationsbil och körde stadsdirektör Esko Lankila, tjänstemän och ministrar runt hela riket. En trevlig resa var också när jag körde ungdomar från vänstaden Sudbury runt i landskapet och vi lyssnade på Supertramps Breakfast in America-kassett, som jag nyligen skaffat, ur representationsmersans stereo, skrattar Paananen.
Elmätarna blev kända utan och innan, och när Paananen rörde sig på mätarärenden kände han att han jobbade med verklig kundservice. Chefen hade ju säkert också tänkt att man samtidigt kan reparera farfars rakapparat och farmors nattlampa.
”Det var inte ofta jag stötte på sådana uppgifter, men när jag gjorde det, var det en viktig hjälp för människorna. Många gånger blev vi bjudna på en kaffekopp och en gång halstrade en äldre dam strömming i vedspisen medan jag bytte mätaren, som fanns i elcentralen i kökets hörn. Efter arbetena välkomnades jag till bordet, och där satt vi tillsammans och mumsade i oss halstrad strömming och pratade om ditt och datt.”
EN MINNESVÄRD arbetsuppgift var monteringen av huvudtransformatorn vid Hava i Mesil. Även fjärrstyrningssystem representerade ny teknik.
”Projektet var väldigt lärorikt och i samband med det lärde jag mig fjärrstyrningssystemet, vilket var till fördel både för elbolaget och för kunden. För elkunderna innebar det att de hade möjlighet att teckna avtal som tillät oss att stänga av så kallad direkt uppvärmning av torra utrymmen i eluppvärmda hus under en viss tid för att kunna hålla ordning på förbrukningstoppen till exempel vid hård kyla. Kunderna ersattes för detta i grundavgiften för el.”
Efter att elmarknaden blev fri i mitten av 1990-talet representerade Paananen flera elbolag i Finsk Energiindustris arbetsgrupp där man behandlade förändringarnas effekter för energibolagen. Uppgiften var intressant men inte alltid så belönande när man var tvungen att tilllämpa teori i praktiken.
”Vår personalförening minns jag med särskild värme. Föreningen ordnade många fina evenemang där vi tillbringade tid tillsammans i en avslappnad atmosfär.”
Jarl-Erik ”Jarski” Paananen
120 år av bra
energi för
Karlebyborna
2024
2025
Anskaffning, försäljning och leverans av LNG, det vill säga kondenserad naturgas, från en egen LNG-terminal inleds som ny affärsverksamhet vid Karleby Energi, som firar sitt 120-årsjubileum.
Vid kraftverket Power byggs en mottagningsstation för fast bränsle, vilket gör det möjligt att övergå helt till biobaserade bränslen i energiproduktionen.
2015
Affärsverket Karleby Energi och Kokkola Power sammanslås till Karleby Energi Ab.
2006
Elnätsbolaget Kenet Ab (nuv. Karleby Energinät Ab) grundas eftersom elmarknadslagen förutsätter att elnätsverksamhet bolagiseras.
1998
Från och med hösten kan alla elanvändare, även hushåll, konkurrensutsätta sitt elförsäljningsavtal.
Vid Kemiras (nuv. Boliden) svavelsyrefabrik byggs ett värmeåtervinningssystem, vilket innebär att man kan utnyttja spillvärme för fjärrvärme.
1983
Namnet Karleby stads elverk ändras till formen Karleby Energiverk.
1978
Fjärrvärmeleveranser från Outokumpus fabrik inleds.
1960
Den allmänna bastun i bastu- och elverkets hus på Strandgatan lägger ner sin verksamhet i början av årtiondet.
2020
En rökgaskondensor som installeras vid kraftverket Power minskar avsevärt kraftverkets svaveldioxid- och partikelutsläpp.
2009
Karleby stad köper ursprungliga Outokumpu, nuvarande Karleby Energis kraftverk Power, av Fortum. Kraftverket ansluts till en del av Karleby Energis energisystem.
2001
I KIP-området byggs samproduktionskraftverket ”KoVo” för produktion av värme och el. Kraftverket är numera Karleby Energis kraftverk Voima.
Karleby Energiverk blir ett affärsdrivande verk.
1992
Karleby stad blir delägare i Pohjolan Voima med en ägarandel på 2 procent.
1984
Karleby Energiverk köper Oy Herrakoski Ab:s elnät i Karlebyområdet.
1981
Etapp 1 av värmecentralen i Kosil blir klar.
1976
Byggandet av fjärrvärmenätet inleds och de första 16 kunderna ansluts till nätet.
1905
Stadsfullmäktige hade beslutat grunda Karleby Bastu- och Elverk 1904, vilket leder till att elektrisk gatubelysning skaffas till Storgatan följande år. Bastu- och elverkets fastighet byggs på Strandgatan.
Elverket mörklade Karleby
— staden besparades med nöd och näppe från bombningar under fortsättningskriget
I februari 1944 utförde Sovjetunionen massiva flygbombningar i Finland. Av dessa riktades en till omgivningen av Karleby. Tack vare Karleby elverks snabba reaktion lyckades man mörklägga staden så väl att fiendens bombplan inte hittade staden, utan bomberna föll söder om Karleby.
Med inspiration av Karleby Energis 120-årsjubileum tog Karlebybon Erik Ammesmäki kontakt för att berätta om sina minnen från krigstiden, om hur den mörklagda staden med nöd och näppe kom undan bombningarna under fortsättningskriget. Vi fick inspiration att utreda lokalhistorian och hittade Erkki Vähämäkis artikel som berättar om händelserna samma kväll. Den här tidningsartikeln baserar sig på en intervju med Ammesmäki samt på Vähämäkis lokalhistoriska artikel*.
Bombplanen hittade inte det mörklagda Karleby
Uleåborg hade bombats föregående dag, och på fastlagstisdagen den 22 februari 1944 var bombplanen på väg mot Karleby. Radioamatören Arne Krokfors från Karleby lyssnade på radiotrafiken och fick ett sekretessbelagt meddelande från luftövervakningen i Kajana, där det kom fram att 30 fiendeplan var på väg mot Karleby.
Erik Ammesmäki från Karleby kommer väl ihåg kvällen då sirenerna varnade för Sovjetunionens bombplan i februari 1944.
Krokfors ringde till Karleby flygskyddschef som först inte trodde på informationen. På Krokfors begäran lovade flygskyddschefen emellertid släcka ner belysningen i staden. Flyglarmet gavs genom en siren från stadens luftövervakningsstation i vattentornet kl. 18.59. Fiendeplanen befann sig ovanför Karleby efter klockan 19.35.
I sin artikel berättar Erkki Vähämäki följande om fastlagstisdagens händelser: ”Alla fönster i staden täcktes väldigt noggrant. Soldatpojkar gick runt på gatorna och kontrollerade och gav anvisningar för mörkläggningen. Elverkets jourhavande Tyko Karlsson fick en order om att vrida huvudbrytaren och staden mörklades helt. Snart befann sig planen redan ovanför Karleby och endast belysningsbomber föll med fallskärm utanför staden i söder.”
Tack vare elverkets snabba reaktion lyckades flygplanen inte fälla några bomber över Karleby. I Beckbruket i Karleby fanns vid denna tidpunkt även Statliga Flygfabrikens motorverkstad, där man reparerade flygplansmotorer under krigstiden. Om verkstaden hade förstörts skulle bombningarna ha fått förödande konsekvenser.
I stället för Karleby träffade bomberna Kronoby, Jakobstad och Nykarleby. I Jakobstad var gatubelysningen påslagen och det belysta klocktornet till Strengbergs tobaksfabrik syntes långt. Som följd av bombningarna i Jakobstad uppstod eldsvådor och bombningarna krävde sju dödsoffer.
”Vi flydde med mamma genom skogen till mormor”
Karlebybon Erik Ammesmäki var fem år vid tidpunkten för bombningarna. Ammesmäki, som nu bor i Hakalax, sitter vid köksbordet och minns tillbaka på händelserna för över 80 år sedan.
Han kommer mycket väl ihåg kvällen då sirenerna ljöd under flyglarmet.
– Vi drog för gardinerna, tog ett stearinljus och gömde oss under bordet. Alla platser mörklades för att fiendens plan inte skulle upptäcka ljus och hitta staden. Mamma tog mig med och vi begav oss mot mormor i Puntus. Vi gick genom Rytibackens skog med vita lakan över oss så att man inte skulle se oss i snön, berättar Ammesmäki.
Den lilla pojken förstod inte att vara rädd för bombplanen.
– I den åldern förstod jag inte allvaret i situationen. Jag kommer däremot ihåg hur jag hörde bombplanen hos mormor, men jag såg inget, berättar Ammesmäki och konstaterar att det snart inte längre finns någon som kommer ihåg händelserna från krigstiden.
* Källor: Erkki Vähämäkis artikel ”Pommituslento helmikuun 22. p. vuonna 1944 laskiaistiistaina” som tillhandahållits via Specialbyrån för Lokalhistorisk Forskning SLF rf.
Ordens kraft och hjärtats bildning
Landskapsförfattaren Elvi Löhönen har värnat om bildning och spridit ljus och värme i kulturälskande människors liv under årtionden. Hon om någon var en självskriven ordkonstnär att skriva en jubileumsdikt för Karleby Energi inför bolagets 120-årsjubileum.
”Energi var ett okänt område för mig, så jag läste mycket för att bekanta mig med ämnet och Karleby Energi. Uppgiften var utmanande, men intressant, och man måste svara på livets utmaningar.”
För Elvi Löhönen har läsandet varit livets rikedom. ”Jag kunde läsa redan innan jag började skolan. Mitt barndomshem låg intill skolan och där fanns ett litet skolbibliotek. Jag läste säkert också så gott som alla av de båda lärarnas böcker och vi bytte böcker med grannarna på byn”, berättar Löhönen om sitt läsintresse.
Landskapsförfattaren påminner om att läsandet är en grund som människornas och nationernas bildning baserar sig på. Genom att läsa får man lära sig något nytt och originellt, till exempel om energi och det lokala energibolaget. Man talar mycket om livslångt lärande. På det är Löhönen, som fyllde 93 år i januari, det bästa tänkbara exemplet.
”När man läser får man impulser och när man fastnar i en bok lever man i en helt annan värld. Under de senaste 40 åren har jag läst 4 403 böcker, främst poesi och romaner. Förutom böcker har jag läst Helsingin Sanomat i 67 år. Tidningen har blivit väldigt kär för mig och har öppnat min värld enormt.”
Författaren, filosofen och statsmannen J.V. Snellman är viktig för Elvi Löhönen även av andra orsaker än att J.V. Snellman sitter och läser på en stor sten som en del av ett minnesmärke
av Pekka Jylhä, endast ett stenkast från Löhönens hem. Löhönen betonar Snellmans ord enligt vilka bildning gör människan. I samma andetag säger Löhönen att hon känner om en människas hjärta av fyllt av bildning eller något annat.
LÄSANDET är också en grund för skrivandet i dess många former. Löhönen började skrivandet med dagböcker – som många andra.
”Jag har skrivit förskräckligt mycket. En bekant förläggare frågade i tiderna om jag kunde börja skriva morgonsamlingar för skolor. Det var första gången jag blev ombedd att skriva något. Det är klart att jag nappade och det var ju också trevligt att man betalade en liten ersättning för morgonsamlingarna.”
Oberoende av vad Löhönen skriver gör hon det först för hand med blyerts på ett rutigt papper och skriver därefter texten ren på skrivmaskin. Mottagare på kuverten har varit bland annat Barack Obama, Sveriges kronprinsessa Victoria och hennes man Daniel samt presidentparet Sauli Niinistö och Jenni Haukio.
”Jag har skickat första delen av historieboksserien ”Merestä noussut kaupunki” till deras son Aaro och med Jenni har vi skickat post till varandra många gånger.”
Löhönen har skickat brev också till författare, flera politiker och hennes texter har publicerats på insändarspalter i lokal- och dagstidningar. Elvi Löhönen har nämligen under hela sitt liv haft en stark vilja att påverka.
År 1996 lämnade hon in ett initiativ till Finska litteratursällskapet om en flaggdag för Eino Leino. Det var tyst i ett år tills Elvi Löhönen fick ett brev vårvintern 1997, där det berättades att dagen ska införas i kalendern. Numera hissas den blåvita flaggan i de finländska flaggstängerna den 6 juni, som är Eino Leinos dag, det vill säga diktens och sommarens dag. Löhönen hade också ett finger med i spelet när Sibeliusdagen infördes i kalendern 2011. Därefter har man i Finland firat Jean Sibelius dag, det vill säga den finländska musikens dag, den 8 december.
ELVI LÖHÖNEN är hemma från Sotkamo. Sin arbetskarriär inledde hon som lärare och de sista 22 åren som lärare tillbringade hon i Ykspihlajan koulu i Karleby.
”Mitt barndomshem bestod av en familj på sex personer. Mamma var en bildad människa och väldigt händig. Min pappa sårades i vinterkriget vid Raatteentie och på nytt under fortsättningskriget på Karelska näset. När pappa var ute vid fronten var mamma tvungen att utföra arbetet på bondgården. Hon blev så utmattad att hon somnade in i juni 1940 när jag bara var 8 år. Som arv hemifrån fick jag en religiös övertygelse och arbetsamhet. Redan som liten flicka var jag tvungen att stiga upp för att bege mig ut för att valla djur och gå till höängen. Det fanns så mycket arbete att vi inte hann skälla på varandra”, skrattar Löhönen.
Karleby beskriver Löhönen som sitt livs smultronställe. Där finns hennes vänner och där har hon tillbringat årtionden bland litteraturen. Till exempel på Förlagsandelslaget Västkusten verkade Löhönen i 36 år. Under denna tid publicerade Västkusten 95 verk. I Mellersta Österbottens kulturfond är Elvi Löhönens fond den enda fonden som stöder litteratur. Hittills har man delat ut tio stipendier till ett värde på sammanlagt 25 000 euro ur fonden.
Många känner också Löhönen från tävlingen Årets pressbilder 2008. Till årets porträttfoto valdes Jussi Leinonens bild där Elvi Löhönen står framför Karleby stadsbibliotek i en dräkt i samma färg som bibliotekets vägg. ”Jussis vinst var en fantastisk sak även för mig. Och även det att bilden togs för en lärobok i modersmål för gymnasiet”, berättar Löhönen glatt.
Den gyllene stommen i mitt liv
1. Karleby stads kulturpris 1990
2. Idén till diktgranen i Engelska parken 1997
3. Vasa läns kulturpris 1997
4. Flaggdag för Eino Leino 1998
5. Finska kulturfondens Mikael Agricola -pris 2001
6. Kalevalasällskapets traditionspris 2013
7. Plantering av en gyllene ek på gårdsplanen till universitetscentret 2016
8. Suomen Kirjailijaliittos SUUNTA-pris 2019. Det största erkännandet för mitt kulturarbete
9. Tre utställningar på Karleby bibliotek med presentation av mina 35 böcker: 2013, 2017 för att fira Finlands 100-årsjubileum och 2022
10. Skrivit 35 böcker 1974–2025. Även jubileumsdikter och många brev finns sparade i böcker, 1 073 st.
Elvi Löhönen
– En lycklig resande som är tacksam för livet.
Min inre röst säger mig att du ska använda dina talanger om du har sådana. Jag använder dem för att skriva eftersom jag tror starkt att det är en gåva som jag fått, konstaterar Elvi Löhönen.
Redan ett år
av kundtjänst i Karleby kärncentrum
Vi firar vårt första år i den nya lokalen. För att fira årsdagen offentliggjorde man en muralmålning av den grafiska planeraren och illustratören Elina Warsta på kundtjänstens terrass. Muralmålningens tema ansluter till möten mellan Karleby Energi och kunderna.
Karleby Energis serviceexpert Paula Jylhä berättar att erfarenheterna av det första året vid Niemenkulma är positiva på många sätt.
”Kunderna har gett oss beröm för de fina och ljusa utrymmena, det centrala läget
och hur enkelt man kan sköta sina ärenden. Besökarnas åldersspann har varit stort, allt från unga studerande till pensionärer. Till exempel vill många internationella kunder helst sköta sina ärenden ansikte mot ansikte”, berättar Jylhä.
Besöken har vanligtvis berört elavtal och fakturering.
Kundtjänsten vid Niemenkulma finns på adressen Östra Kyrkogatan 8. Kundtjänsten är öppen varje vardag och man kan besöka kundtjänsten utan att boka en tid.
Solel enkelt som totalleverans
Att installera solpaneler vid sitt hem eller sin sommarstuga är ett smart val. När man producerar en del av sin el själv förbättrar man självförsörjningsgraden och minskar behovet av att köpa el från nätet. Överskottselen kan man sälja till elbolaget. Genom att skaffa solpaneler blir kunden en förbrukare av förnybar energi.
Karleby Energis totalleveranspaket innehåller förhandsplanering, solelssystem inklusive utrustning, installation och ibruktagande av systemet samt handledning i hur man använder systemet.
”När jag utarbetar offerten bekantar jag mig på ett omfattande sätt bland annat med kundens elförbrukning under föregående år samt på hur väl installationsplatsen lämpar
sig för solpaneler. Vi säljer uttryckligen system i rätt storlek och erbjuder inte lösningar som är överdimensionerade med tanke på förbrukningen. Dessutom förklarar jag noggrannare för kunden vad som är bra att veta om till exempel överskottsel”, berättar Antti Järvinen som är teknisk serviceexpert vid Karleby Energi.
Installationen av solpanelerna är en viktig del av ett tillförlitligt och tryggt solelssystem. ”Våra montörer är certifierade proffs som är väldigt insatta i solelssystem”, säger Järvinen.
Begär en avgiftsfri förhandsplanering av solelssystem via e-post på adressen antti. jarvinen@kokkolanenergia.fi eller genom att ringa numret 044 7809 167.
Kvartsprissättning tas i bruk hösten 2025
Övergången till kvartsprissättning skulle ursprungligen ske redan i juni. På grund av vissa tekniska utmaningar hos börsparterna flyttas ibruktagandet av kvartsmarknaden till hösten 2025.
Mätarbyten pågår redan i Karleby nätområde
Kvartsmätning kan göras endast med nya smarta elmätare. För tillfället byts gamla mätare ut eller uppdateras till smarta mätare på distans. De nya mätarna mäter alltså elförbrukningen i 15 minuters perioder. Mätarbyten pågår i hela landet.
Övergången till kvartsprissättning och -mätning sker automatiskt ur kundens perspektiv och kräver inga åtgärder av kunden. De lokala nätbolagen meddelar om mätarbyten till sina kunder. Arbetet tar cirka tjugo minuter och medför inga direkta kostnader för kunden. Kostnaderna täcks med nätavgifter. Mätarbytesprojektet pågår ända fram till slutet av 2028.
De nya smarta mätarna har också en port som förmedlar elförbrukningsuppgifter i realtid till exempel till det egna hemautomationssystemet. I praktiken möjliggör kvartsel att den egna förbrukningen kan följas upp noggrannare och att förbrukningen kan optimeras för kortare perioder.
Till exempel i Karleby Energinäts område medför mätningsändringen inga konsekvenser för elöverföringspriserna.
Störst förändring för börselskunder
På Nord Pools börs övergår man från timprissättning till kvartsprissättning, vilket innebär att dygnsmarknaden för el byts från en timmes till en kvarts handelsperioder. Spotpriset på el fastställs på den nordiska elbörsen Nord Pool även framöver. Under en dag består priserna av 96 kvartsperioder i stället för 24 timmar. Avtal med fast pris fungerar precis som tidigare och endast rapporteringen av förbrukningen ändras från en timme till en kvart. Ändringen syns tydligast i börselsavtalen och avtal med förbrukningseffekt. På Karleby Energi består sådana avtalsprodukter av Surffari- och Aalto-elavtalen. Surffari-kunderna överförs automatiskt till den nya Surffari-kvartsprodukten när den nya tidpunkten säkerställs. På fakturan syns fortfarande endast medelpriset för månaden, som bildas genom genomsnittet av den förbrukningsbaserade summan av kvartsperioderna. Aalto-kundernas förbrukningseffekt beräknas fortfarande per timme fram till att avtalet går ut.
Om användningsplatsen ännu inte fått en ny smart mätare delas förbrukningen under en timme in i fyra delar och prissätts per kvart.
När kvartsprissättningen och -faktureringen tas i bruk på hösten anges mätningsuppgifterna i vår kundportal Kompassen även på kvartsnivå. Tidssteget för mätningen vid användningsplatsen kan kontrolleras på Kompassen eller i Datahubs kundportal redan nu.
Satsningarna på fjärrvärmenätet fortsätter
De största fjärrvärmebyggnadsarbetena i Stamkarleby i sommar utförs i Järnvägstorgets område. Byggnadsarbetena börjar i närheten av gamla lyceet längs Vasavägen, varifrån de framskrider längs Fabriksgatan till Östra Kyrkogatan och vidare till Järnvägsgatan. Karleby Energis fjärrvärmechef Jani Söderström berättar att arbetet är en fortsättning på fjärrvärmesaneringen som inleddes 2017. Projektet började från Fabriksgatan i närheten av Sandhagen och har under årens lopp framskridit längs Fabriksgatan mot stadens centrum.
”I år genomförs det sista avsnittet av den helhet där stamledningen för fjärrvärme har förnyats och dess storlek utökats.”
På Järnvägstorget ersätter den nya fjärrvärmeledningen och den nya fjärrvärmesträckningen de gamla fjärrvärmesträckningarna som korsat Matkahuoltos område. I viss mån definieras fjärrvärmesträckningen av de nyligen påbörjade nybyggnadsarbetena på Järnvägstorget och övriga byggnadsarbeten som planeras i området. Fjärrvärmearbetena blir klara nästa höst och huvudentreprenör i projektet är Maanrakennus Dahlbacka från Karleby.
Under det gångna året blev dessutom ett nytt nästan en kilometer långt distributionsnät för fjärrvärme färdigt i det norra nybyggnadsområdet i Puntusstranden. Huvudentreprenör för arbetena var Oulun Lämpöputkitus.
Enligt Jani Söderström ansluter cirka 50 nya fastigheter till Karleby Energis fjärrvärmenät i sommar.
Fjärrvärmemätarna förnyas
Fjärrvärmemätare som installerats före 2024 förnyas överallt i Finland under de kommande åren. Orsaken är dataförbindelserna och att operatörerna inom branschen lägger ner den gamla generationens datatrafiknät, bland annat 2G-näten, längs vilka mätdata för fjärrvärme förmedlas. Fjärrvärmemätare som installerats efter början av 2024 representerar den nya generationen som utnyttjar 5G-nätet.
Fjärrvärmeingenjör Joni Virkkala från Karleby Energi berättar att det finns cirka 3 900 fjärrvärmemätare som kan läsas på distans i Karleby. Dessa mätare använder vanligtvis 2G- eller 4G-teknik för dataöverföringen.
”Omfattningen av bytesarbetet beror på fjärrvärmekundens nuvarande fjärrvärmemätare. Vid en del objekt räcker det med att byta dataöverföringskortet eller energiräknaren, medan de äldsta mätarna byts ut helt”, säger Virkkala.
Mätarbytet framskrider områdesvis och inleddes i mars. Enligt nuvarande plan blir arbetet färdigt 2029. I år byts mätarna i Mesil och Kosila områden, på Kyrkbacken, i Storby samt i Björkhagen och Haralandet.
Skolelevernas sommar börjar med friidrott
Skolelevernas sommarlov börjar med spring, hopp och lek när Gamlakarleby IF ordnar ett sommarläger för barn på Kyrkbackens idrottsplan.
Lägret ordnas med sponsorstöd från Karleby Energi och erbjuder trevliga aktiviteter för elever i årskurs 1–6 i början av sommarlovet, och ger barnen en möjlighet att bekanta sig med friidrott. Dessutom sysselsätter lägret unga idrottare i den egna föreningen.
Lägeransvarig Päivi Knutar berättar om tankarna bakom lägret. ”Vi vill erbjuda barnen en möjlighet att delta i trevlig idrottsoch motionsverksamhet genast i början av sommarlovet.”
Lägret pågår i två veckor och består av sex lägerdagar. Under lägret får barnen bekanta sig med olika friidrottsgrenar, men fokus ligger på mångsidig motion och lek.
Lägret kan ordnas tack vare sponsorstödet.
”Sponsorernas stöd har en stor betydelse. Med hjälp av stödet kan vi ordna aktiviteter för barn i årskurs 1–6 i början av deras sommarlov, ge dem en möjlighet att bekanta sig med friidrott och samtidigt erbjuda sommarjobb åt föreningens egna ungdomar”, berättar Knutar.
Framgång och idrottsglädje
I Karleby har friidrotten en stark tradition och många framgångsrika idrottare har börjat sin karriär i GIF. Cirka hundra barn och ungdomar från lågstadieåldern upp till 17 års ålder utövar idrott i den tvåspråkiga friidrottsföreningen.
GIF är känd som en stark tävlingsförening både i ungdomsoch vuxenserier. Föreningens övergripande utveckling syns också i en nationell jämförelse: i klassificeringen av Finlands friidrottsföreningar har GIF stigit till de 25 bästa föreningarna.
Päivi Knutar betonar betydelsen av mångsidighet och glädje i barnens motion. Enligt Knutar handlar motion inte bara om teknik och resultat, utan också om lek och gemenskap.
”Friidrott ger goda grundläggande färdigheter för allt, men det skulle vara fint om gårdslekar och spel fortfarande skulle bevaras som en del av barnens vardag”, önskar Knutar.
Lägeransvarig Päivi Knutar.
Drömmen om internationella friidrottsplaner
Oona Kiili, 15, och Ines Piispanen, 16, är sprinterlöpare i Gamlakarleby IF och deras vardag kretsar kring träning och tävlingar. Båda två har siktet på att slå sina egna rekord under den kommande säsongen. I likhet med fjolåret strävar Ines efter en FM-medalj. Flickorna tackar föreningens träning och betonar vännernas betydelse.
Enligt Oona uppstår motivationen till träning genom den egna utvecklingen och den känsla som uppstår när allt faller på plats vid tävlingarna.
”Framför publiken tänker jag ofta att allt kan gå fel – eller alldeles perfekt. Det bästa med tävlingarna är adrenalinet”, säger Oona.
Ines framtida mål finns på de internationella planerna, till och med i OS. Att springa är den unga kvinnans passion.
”Jag får göra det jag älskar att göra. Det är inte alltid lätt eller njutningsfullt, men framgångarna motiverar och ger energi.”
Båda två tränar ungefär sex gånger i veckan genom att kombinera gemensamma och individuella träningar.
Ines fungerar dessutom som ledare på barnens sommarläger. Hon väntar entusiastiskt på att få dela sitt eget kunnande med barnen.
”Avsikten är att ordna roliga aktiviteter för barnen, såsom lekbanor, hoppövningar och springlekar”, berättar Ines.
Karleby Energis fadderspelare
Ricardo Cardoso
Ricardo Cardoso (23) är Karleby Energis fadderspelare och susar fram som ytterspelare i KPV:s representationslag i division I i fotboll. I slutet av maj ställde vi några frågor till spelaren, som är född i Lissabon i Portugal och representerar öriket Sao Tomé och Principes landslag, medan ynglingen återhämtade sig från en lindrig skada.
Var finns dina rötter? Mina föräldrar kommer från den lilla ön Sao Tomé på den afrikanska kusten.
I vilka klubbar har du spelat tidigare? Som junior spelade jag i Sporting och Benfica. I Finland spelade jag först i Kajana, sedan i Klubi 04, i Skellefteå i Sverige och nu i KPV.
Hur skulle du beskriva KPV:s nuvarande representationslag? Vi är ett väldigt flitigt lag och även när vi befinner oss i ett svårt läge kan spelarna göra saker som förväntas av oss. Även efter en förlust ger vi vårt allt på nästa träning och respekterar varandra. Det är svårt att spela mot oss eftersom vi har ett väldigt intensivt spelsätt.
Vad är din favoriträtt? Jollofris. Förutom ris kan rätten också innehålla tomat, lök, chili och andra kryddor och örter. Min mamma brukade laga jollofris och det är en rätt jag verkligen älskar.
Vad är det bästa med Karleby? Människorna. Jämfört med många andra ställen där jag bott är människorna väldigt vänliga. Jag har det bra här.
Vad kunde vara annorlunda? Vädret. Det är kallt här. Människorna brukar trösta mig med att det är varmare väder på kommande, men det kommer aldrig.
Varifrån får du kraft och energi? Det är väldigt simpelt. Genom att be. Ända sedan jag var ett barn har jag bett mycket och fått kraft genom Jesus.
Ines Piispanen (till vänster) och Oona Kiili är GIF:s sprinterlöften.
