Kolumni Kai Kotiranta
R OBIN H O O D EKSYI A RVO PA P E RIM ARK K IN O IL L E Tämän vuoden yksi muoti-ilmiöistä arvopaperimarkkinoilla liittyy piensijoittajien aktiiviseen päiväkauppaan helppokäyttöisillä kaupankäyntialustoilla ja sovelluksilla. Yksi näistä sovelluksista on yhdysvaltalainen Robinhood Markets. Runsaasti julkisuutta on saanut muun muassa taloudellisissa vaikeuksissa olevan Gamestopin kaupankäynti Yhdysvalloissa. Hedge-rahasto Melvin Capital ilmoitti alkavansa myydä lyhyeksi Gamestopin osaketta. Ilmoittamalla lyhyeksi myynnistä, rahasto käytännössä ennusti Gamestopin osakkeen hinnan laskevan. Piensijoittajat reagoivat ilmoitukseen nopeasti ja aggressiivisesti. He alkoivat ostaa Gamestopin osakkeita, jolloin sen hinta kallistui. Melvin Capital joutui suojaamaan omaa sijoitustaan ostamalla samoja osakkeita, joiden hinnan halpenemisen puolesta se oli julkisesti ilmoittanut. Markkinoilla syntyneen turbulenssin ansiosta Gamestopin osakkeen arvo nousi muutamassa päivässä satoja prosentteja. Samalla Melvin Capital hävisi merkittävästi. Sama ilmiö tapahtui myös Nokian osakkeella. Gamestop ja Nokia eivät ole kuitenkaan vertailukelpoisia yhtiöitä. Tästä huolimatta arvopaperimarkkinoilla uusi ilmiö pystyi vaikuttamaan huomattavasti Nokian osakkeen hintaan. Tämän johdosta
6
Nokia julkaisi 27.1.2021 pörssitiedotteen, jonka mukaisesti yhtiö ei ollut tietoinen mistään olennaisista, julkistamattomista yhtiön liiketoiminnan kehitykseen liittyvistä tiedoista tai sen toiminnassa tapahtuneista olennaisista muutoksista, joita ei olisi jo julkistettu ja jotka olisivat voineet selittää viimeaikaisen osakekurssin nousun tai kaupankäyntivolyymin. Nokian ulostulo pörssitiedotteella oli poikkeuksellista. Nykyisessä sääntely-ympäristössä jatkuva tiedonantovelvollisuus (eli pörssitiedottaminen säännöllisen tiedonantovelvollisuuden lisäksi) perustuu sisäpiirintiedon julkistamiselle. Liikkeeseen laskijan on julkistettava sitä tai sen arvopaperia koskeva sisäpiirintieto viipymättä, ellei tiedottamisen lykkäämiselle ole asianmukaisia perusteita. Käytännössä Nokian tiedotteessa 27.1.2021 oli siis kysymys sisäpiirintiedon julkistamisesta. Yhtiön mielestä sisäpiirintietoa oli se, ettei yhtiöstä ollut markkinoilla mitään sellaista sisäpiirintietoa, mitä ei olisi jo asianmukaisesti julkistettu. Sisäpiirintietoa oli siis se, ettei sisäpiirintietoa ollut olemassa. Nokia ei vain tiennyt, mistä sen osakkeen kaupankäynnin määrä (volyymi) ja sitä seurannut kurssinousu johtui.
