NORDIC WEEK TUKHOLMA

Saara Nokelainen Elsa Ojutkangas

TASA-ARVO JOHTOASEMISSA

– Stockholm Nordic Week 2021

Vaikka pandemian vaikutukset opiskelijaelämään ovat olleet kokonaisvaltaisia, yhden suurimmista iskuista on kuitenkin kärsinyt kansainvälinen yhteistyö pohjoismaisten ainejärjestöjen välillä. Onneksemme loppuvuodesta 2021 koronatilanne antoi hieman periksi, ja pääsimme nauttimaan marraskuun loppupuolella yhdestä kansainvälisen yhteistyön hedelmästä, Tukholman Nordic Weekista. Viikko kantoi teemaa “Equality in Leadership”. Tyypillisesti kansainvälisten viikkojen teemana on esimerkiksi jokin tietty oikeudenala, mutta tällä kertaa viikon luentojen aiheet ulottuivat koko lakialaa koskevien tasa-arvokysymysten käsittelyyn. Viikon aikana pääsimme seuraamaan useita mielenkiintoisia luentoja, joista mieleenpainuvimpia olivat vierailut asianajotoimisto Vingen tiloissa sekä modernissa ITalan konsulttiyrityksessä Netlightissa. Lisäksi luento ja esittelykierros Ruotsin korkeimmassa oikeudessa oli todellinen “once in a lifetime” -kokemus. Vaikka kansainväliset viikot ovatkin tunnettuja juhlistaan, kannattaa viikoille ehdottomasti osallistua myös niiden laadukkaan asiasisällön sekä verkostoitumisen puolesta. Viikon teema oli todella ajankohtainen ja merkittävä. Itsensä löytää helposti ajattelemasta ylpeänä sitä, miten Suomessa – ja Pohjoismaissa yleisesti – monet asiat ovat verrattain erittäin hyvin. On helppo tyytyä elämään kuplassa, jonka sisällä uskoo ihmisoikeuksien ja tasaarvon olevan esimerkillisellä mallilla. Vaikka tietynlaisen “lasikaton” olemassaolosta on välillä puhetta, ei tilanteen tosiasiallista laitaa välttämättä hahmota ennen kuin ottaa tarkemmin tilastollisista luvuista selvää.

Vuonna 2015 Naisasialiitto Unioni laski, että suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa työskentelee enemmän Juha -nimisiä miehiä kuin naisia. Toinen silmiä avaava havainto oli, että Suomessa isojen yritysten johdossa oli myös enemmän miehiä, joilla on sama etu- ja sukunimi, kuin naisia (MTV Uutiset, 2015). Tuoreempana tilastona esille voidaan nostaa Keskuskauppakamarin heinäkuussa 2021 tehty naisjohtajakatsaus, jonka mukaan naisten osuus kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä oli 29%. Tähän lukuun verrattuna naisia hallituksen puheenjohtajina oli kuitenkin vähän, ainoastaan 9% (Naiset pörssiyhtiöiden hallituksissa, 2021). Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli maaliskuussa 2021 tehdyn katsauksen mukaan 8%, kun taas markkina-arvoltaan suurissa yhtiöissä naistoimistusjohtajien osuus oli 10% (Naiset pörssiyhtiöiden johdossa, 2021).

Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli maaliskuussa 2021 tehdyn katsauksen mukaan 8%

Tukholman kansainvälisellä viikolla opimme, miten vastaavasti Ruotsissa on vielä muutamia vuosia sitten ollut enemmän Anders -nimisiä toimitusjohtajia kuin naisia toimitusjohtajina. Viikon ensimmäinen ekskursio tehtiin ruotsalaisen asianajotoimiston Vingen tiloihin, jossa Vingen toimitusjohtaja Maria-Pia Hope piti meille erittäin mielenkiintoisen luennon naisten asemasta asianajotoimistojen johdossa. Hope on toiminut Vingen toimitusjohtajana jo kahdenkymmenen vuoden ajan, joten hänellä oli arvokas näkökulma siitä, millaista oli olla ensimmäinen naistoimitusjohtaja ruotsalaisella asianajoalalla. Vinge on ensimmäisenä asianajotoimistona Ruotsissa asettanut tavoitteen, jonka mukaan 50% valittavista uusista osakkaista tulee olla naisia. Vuosina 2015-2020 Vingen uusista osakkaista 41% oli naisia, ja tavoite vuosille 2020-2024 on, että prosenttiluku saadaan nostettua tähdätylle tasolle (Vinge, 2020).

Tutustuimme luennolla McKinsey & Company:n tutkimukseen naisista lakitoimistoissa. Vaikka tutkimukset osoittavat sellaisten yritysten, joiden johdossa on sekä naisia että miehiä, menestyvän taloudellisesti paremmin, on tästä huolimatta naisosakkaiden määrä asianajotoimistoissa varsin pieni. Tutkimus osoittaa, että naisten osuus asianajotoimiston työntekijöistä on suhteellisen hyvä alemman tason positioissa. Naisten osuus kuitenkin romahtaa heti, kun organisaatioissa siirrytään johtotason tehtäviin sekä osakkuuksiin (McKinsey & Co, 2017).

Suomessa oikeustieteellisen tutkinnon aloittavista suurin osa on nykyisin naisia, ja yleisvaikutelma on, että naiset ovat hyvin edustettuina erilaisissa juristitehtävissä. Niin sanottu pullonkaulaefekti on kuitenkin selkeästi havaittavissa, kun keskitytään tarkastelemaan naisten osuutta esimerkiksi asianajotoimistojen osakkaina, sillä naisosakkaita on huomattavan vähän.

Ekskursio konsulttiyrityksen Netlightin toimistolla ei myöskään tuottanut pettymystä. Tunnelma toimistolla oli lämmin ja nykyaikainen. Loistavan luennon meille pitivät Gunnar Risting, Carl-Henrik Sundström sekä Era Krasniqi. Luennoitsijat painottivat jälleen, miten tasa-arvoisuuteen panostaminen ei ole pelkästään moraalisesti hyvä teko, vaan yksi avaintekijöistä yritysten menestykseen. Tämä näkökulma useampien yritysten kannattaisi ottaa huomioon. Yhä useammat asiakkaat toivovat ja jopa vaativat tasa-arvoa yrityksiltä. Lisäksi tasa-arvoinen työyhteisö tuottaa tutkitusti laadukkaampaa tulosta. Tasa-arvoon panostamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat siis reilusti puhdasta omaatuntoa pidemmälle.

Netlightissa luennon suhteen ei noudatettu perinteistä kaavaa, vaan herkkulautasten täyttämiseen oli varattu santsitaukoja. Lisäksi vapaamuotoista keskustelua aiheesta oli runsaasti. Saimme eteemme paperit, joissa oli lueteltu erilaisia mahdollisia tasa-arvo-ongelmiin liittyviä tilanteita työelämässä. Tehtävänämme oli keskustella pienryhmissä siitä, miten itse reagoisimme vastaavissa tilanteissa. Lopuksi saimme mahdollisuuden luoda kv-vieraiden ja luennoitsijoiden välillä keskustelua pienryhmäpohdintojen herättämistä ajatuksista. Keskustelu oli antoisaa ja mieltä avartavaa. Esiin nostettiin paljon tärkeitä asioita, ja monet kertoivat myös henkilökohtaisia kokemuksiaan avoimesti koko porukalle.

Pienryhmissä pohdimme esimerkiksi sitä, miksi naisia näkee verrattain vähän johtotehtävissä. Harvard Law Schoolin artikkelin mukaan naisjuristien urakehitykseen

on arvioitu vaikuttavan muun muassa epätasa-arvoisesti jakautuvat mahdollisuudet johtajuuteen, mikä näkyy siten, ettei naisille anneta yhtä todennäköisesti työtehtäviä, jotka mahdollistavat kommunikoinnin ylemmän johdon kanssa. Toisena hidasteena naisjuristien uralla etenemiselle pidettiin ihmisten tiedostamattomia ennakkoasenteita siitä, kenen kuuluisi olla johdossa. Lisäksi vaikuttavina tekijöinä mainittiin työpaikkojen tietynlainen “macho”-kulttuuri, sekä epätasaisesti jakautuva perhevastuu. Naisilla on edelleen suurempi vastuu lapsista ja muista perheenjäsenistä (Harvard Law School, 2015).

Perheellisten ja naisjuristien työoloihin on kiinnitetty huomiota myös Suomessa. Suomen Asianajajaliitto on kartoittanut naisten ja perheellisten asemaa asianajoalalla vuonna 2019 toteutetulla kyselytutkimuksella. Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5 (1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin), miten hyvin sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu heidän nykyisellä työpaikallaan. Negatiivisessa mielessä vastauksista erottui kaksi kohtaa: huonoiten tasa-arvon katsottiin toteutuvan osakkaiden valitsemisessa sekä uralla etenemisessä. Erityisesti osakasvalintojen tulosta voidaan pitää matalana, sillä jopa 28% vastaajista antoi tälle kohdalle arvon 1 tai 2. Mielenkiintoista oli myös se, miten suuri hajonta vastauksissa oli vastaajien sukupuolen perusteella. Miehet antoivat osakasvalintojen tasa-arvolle keskiarvon 4,1, kun taas naisten vastausten keskiarvo oli 2,8. Asianajajaliiton tutkimuksessa tarkasteltiin myös yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, ja on huomioitava, että 14,1% vastaajista ilmoitti kokeneensa syrjintää perheellisyyden tai raskauden perusteella (Suomen Asianajajaliitto, 2020). Ainakin tämän tutkimuksen perusteella on siis selvää, että Suomessakin on vielä suuria askeleita otettavana kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Erityisesti ruotsalaisten yritysten toiminnassa tasaarvoa pidetään nykyisin keskeisenä arvona, jonka eteen työskennellään ahkerasti. Tämä pätee sekä Vingeen että Netlightiin. Oli hyvin vaikuttavaa kuulla, millaista työtä Netlightilla tehdään tasa-arvon toteuttamiseksi. Netlight kannustaa aktiivisesti naisia IT-alalle, sillä alan miesvaltaisuus nähdään heikkoutena. Hyvä esimerkki Netlightin konkreettisesta tasa-arvotyöstä on heidän perustamansa the Purple Pill -niminen ryhmä. Ryhmä on suunnattu miehille, jotka haluavat aktiivisesti tukea IT-alan naisia ja edistää naisten asemaa IT-alalla (Make It New, 2018). Ajatuksena ryhmän taustalla on, että tasaarvon eteen tulisi kaikkien työskennellä yhdessä. Vastuun naisten aseman edistämisestä ei tule olla pelkästään naisilla, vaan kyseessä on laaja-alainen ongelma, johon kaikkien pitäisi etsiä ratkaisuja.

Tasa-arvo ei ole vielä valmis ja sen saavuttamiseksi on selvästi paljon tehtävää. Tukholma Nordic Week kokonaisuudessaan jätti kuitenkin toiveikkaan olon ja osoitti yhä useamman yrityksen suhtautuvan vakavasti tasa-arvokysymyksiin. Tulevaisuudessa olisi toivottavaa, että useat tahot niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella ryhtyisivät myös konkreettisiin toimiin tasaarvotilanteen parantamiseksi. On huomattavan tärkeää käydä avointa keskustelua tasa-arvokysymyksistä sekä tutkia aihetta perusteellisesti. Roomaakaan ei rakennettu päivässä, ja kehityksen suunta näyttäisi olevan oikea. Ongelman tiedostaminen ja tunnistaminen onkin loistava ensiaskel kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta.

Lähteet

Harvard Law School: Women as Lawyers and Leaders. The Rise of Women in the Legal Profession. 2015. Saatavissa: https://thepractice.law.harvard.edu/article/women-as-lawyersand-as-leaders/. Make It New: Women should focus on their careers – men should choose the Purple Pill. 2018. Saatavissa: https:// makeitnew.io/women-should-focus-on-their-careers-menshould-choose-the-purple-pill-58a939eb60be. McKinsey & Company: Women in law firms. 2017. Saatavissa: https://www.mckinsey.com/~/media/mckinsey/ featured%20insights/gender%20equality/women%20in%20 law%20firms/women-in-law-firms-final-103017.pdf. MTV Uutiset: Pörssiyrityksen johtaja kolme kertaa todennäköisemmin Juha kuin nainen. 2015. Saatavissa: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/porssiyrityksenjohtaja-kolme-kertaa-todennakoisemmin-juha-kuinnainen/4938042#gs.m8dymo. Naiset pörssiyhtiöiden hallituksissa – Naisjohtajakatsaus. Keskuskauppakamari 2021. Saatavissa: https:// naisjohtajat.fi/wp-content/uploads/sites/28/2021/07/ naisjohtajakatsaus02-2021.pdf. Naiset pörssiyhtiöiden johdossa. Kansainvälinen vertailu. – Naisjohtajakatsaus. Keskuskauppakamari 2021. Saatavissa: https://naisjohtajat.fi/wp-content/uploads/sites/28/2021/03/ naisjohtajakatsaus-1-2021.pdf. Suomen Asianajajaliitto: Naisten ja perheellisten asema asianajoalalla 2019. 2020. Saatavissa: https://asianajajaliitto. fi/asianajajaliitto/organisaatio/viestinta/tutkittua-tietoa/ tutkimustulokset-2019-naisten-asema-asianajoalalla/.