ALUMNI VALOKEILASSA

ALUMNI VALOKEILASSA: TOMI HAAPMAN

Tomi Haapman

• Opiskeluvuodet 2006–2010 • Opiskeluaikana toimin Elsa Rovaniemi ry:n puheenjohtajana vuonna 2007.

Tämän lisäksi olen ollut vain Kaamos ry:n hallituksen jäsen vuonna 2014 ja puheenjohtaja vuosina 2015–2016 • Kotoisin olen Helsingistä ja asun nykyään avovaimoni ja kahden tyttäreni kanssa

Kauniaisissa • Nykyisin vedän Asianajotoimisto Procopé & Hornborg’n työoikeuspraktiikkaa.

Olen ollut nykyisessä roolissani P&H:lla maaliskuusta 2021. Aikaisempi työura alla: Nordea Bank Abp, Senior Legal Counsel 2018–2021 Teknologiateollisuus ry, Työmarkkinalakimies 2015–2018 Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Työmarkkinalakimies 2010–2014

Mikä on mieleenpainuvin muistosi opiskelijajuhlista?

Mieleenpainuvin muistoni opiskeluajoilta ei ikävä kyllä liity Artiklaan eikä yksittäiseen tilanteeseen, vaan ELSA Rovaniemen puitteissa vuonna 2007 järjestämiimme ns. hoitosyytebileisiin yhdessä Oulun lääketieteellisen killan kanssa. Idea bileisiin ja nimeen syntyi lääkiksessä opiskelleen ystäväni kanssa, kun mietimme, miten saisimme tuotua omia opiskelukavereitamme saman katon alle. Kun yhdistää juristit ja lääkärit, on hoitosyyte helposti käsillä. Bileet Oulussa onnistuivat mielestäni hyvin, vaikka silloin niistä ei vielä perinnettä syntynytkään. Käsittääkseni näitä bileitä jatkettiin samalla nimellä jokusen vuoden tauon jälkeen Artiklan toimesta.

Toinen muisto, joka on jäänyt vahvasti mieleen, oli excursio Oulun oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen. Moista kokemusta ei omassa päivätyössä saa, ja oli pysähdyttävää nähdä, miltä ihminen näyttää sisältäpäin.

Mitä taitoja kannustaisit erityisesti valmistuvia opiskelijoita hankkimaan työelämää varten?

Juridiikan oppii tekemällä, mutta menestyäkseen työssään juristi tarvitsee usein muitakin taitoja, jotka eivät liity juridiikkaan millään tavalla. Itse olen esimerkiksi pyrkinyt opettelemaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja psykologiaan liittyviä asioita. Erilaisten ihmisten käyttäytymismallit ovat mielenkiintoisia, ja niiden ymmärtäminen edes perustasolla auttaa toimimaan eri ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Nykytyöelämän kannalta sanoisin, että yksi tärkeimmistä taidoista juristilla on hyvät sosiaaliset taidot, koska juridiikka on asiakaspalvelua mitä suurimmassa määrin. Näihin taitoihin kannattaa panostaa. Lisäksi kaikenlaisista neuvottelutaidoista ja -kokemuksesta on varmasti hyötyä urapolun varrella. Kolmantena nostaisin esiin ajan- ja elämänhallintaan liittyvät taidot. Juristin työ on usein hektistä työpaikasta riippumatta, ja on eduksi, kun tunnistaa omat voimavaransa ja onnistuu olemaan oman kalenterinsa herra (tai rouva).

Miksi päädyit lukemaan oikeustiedettä?

Oikis tuntui luontevalta opiskelupaikalta, sillä minua on aina kiinnostanut yhteiskunnan toiminta ja erityisesti sitä määrittävät säännöt. Oikiksessa pääsi kattavasti tutustumaan koko oikeusjärjestelmään ja sitä kautta sai hyvän ymmärryksen siitä, miten yhteiskuntamme toimii ainakin sääntöjen tasolla. En ollut opiskelemaan lähtiessäni täysin varma siitä, mitä haluaisin työurallani tehdä. Juristin ammatti on erittäin hyvä yleistutkinto, joka avaa monia ovia ja antaa tulevaisuudessa mahdollisuuden tehdä monia eri asioita. Tästä syystä juridiikka vaikutti hyvältä vaihtoehdolta.

Jos et olisi mennyt opiskelemaan oikeustiedettä, mikä olisi ollut vaihtoehtoinen polkusi?

Sain vuonna 2006 myös toisen opiskelupaikan räätälin opintoihin ja jouduin tekemään vaikean valinnan lapsuuden haaveammatin ja juristiksi tulemisen välillä. Tässä suhteessa en ehkä ole se perinteisin mies. Vaatetusala on aina kiinnostanut minua, sillä pukeutuminen, tyyli ja jossain määrin myös muoti ovat olleet itselleni läheisiä aiheita niin pitkään kuin muistan. Erityisesti minua on aina viehättänyt

miesten klassinen pukeutuminen. Koen oikeanlaisen pukeutumisen myös kunnioituksena muita ihmisiä ja tilaisuuksia kohtaan. Vaikka pukeutumisetiketti tulisi tuntea, sitä voi kuitenkin harkiten rikkoa omaan tyyliin ja tilaisuuteen sopivalla tavalla. Vaikka räätäliä minusta ei tullut, jäivät pukeutumiseen ja tyyliin liittyvät asiat harrastukseksi. Välillä tosin salaa haaveilen vieläkin oman pukimoliikkeen perustamisesta.

Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta?

Ehdottomasti parasta on se, että pääsen tekemään töitä erilaisten yritysten ja ihmisten kanssa, niin kollegoiden, asiakkaiden kuin vastapuolienkin. Yksikään päivä ei ole samanlainen, sillä työoikeus oikeudenalana on varmuudella yksi tulkinnanvaraisimmista juridiikan osa-alueista. Yksinkertaisilta tuntuvat kysymykset vaativat usein työoikeuden syvällistä tuntemista, sillä säädöspohja oikeuskäytäntöineen on laaja. Tämä toisaalta tekee työstä mielenkiintoisen, sillä jokainen tapaus on omanlaisensa, eikä välttämättä yhtä ainoaa oikeaa vastausta ole olemassa. Haastavinta on varmaan myös yhtä lailla erilaisten asiakkaiden kanssa työskentely. Asianajotoiminta on asiakaspalvelun lisäksi luottamusbisnestä, joten asiakkaan luottamus pitää pystyä ansaitsemaan joka päivä haastavissakin tilanteissa. Aina tämä ei ole helppoa.

Alumnin vinkki:

Juristimiehen työhaalarin ei tarvitse olla epämukava ja näyttää rippikoulupuvulta (epäistuva ja liian iso/pieni).

Mark Twainia lainaten: Clothes make the man. Naked people have little or no influence on society. Koska juristilla puku on usein työvaatteena, leikkisästi ilmaistuna työhaalarina, kannattaa oikeanlaiseen puvustukseen panostaa. Jokaisen miehen tulisi omistaa vähintään yksi kunnollinen tumma puku. Tummalla puvulla en tarkoita mustaa (se on lähinnä vain hautajaisiin), vaan tummanharmaata tai ns. laivastonsinistä. Ne toimivat etiketin mukaan tummaa pukua vaativissa tilaisuuksissa ja ovat monikäyttöisempiä värejä. Unohtakaa myös markettipuvut, sillä ne harvoin kestävät käyttöä eivätkä istu oikealla tavalla. Vaikka hetkellisesti hinta kirpaiseekin, suosittelen vahvasti hankkimaan mittatilauspuvun, joka valmistetaan omien mittojen mukaan. Mittapuvun kankaankin voi valita itselle sopivaan käyttötarkoitukseen sopivaksi, puhumattakaan muista yksityiskohdista. Kun puku istuu hyvin ja on valmistettu laadukkaista kankaista juuri sinulle, on se erittäin mukava päällä ja ennen kaikkea myös näyttää hyvältä. Suomessa näkee valitettavan paljon miehiä, joilla sinällään tyyli on kunnossa, mutta puku ei istu päälle kuten sen kuuluisi. Itselle tulee näistä wannabe-keikareista lähinnä mieleen uhmakas pikkupoika rippikoulupuvussa, jonka äiti on valinnut. Se on joko kaksi kokoa liian pieni tai sitten siinä on hieman kasvuvaraa. Jos itsellä ei ole oikea istuvuus tiedossa, asiantunteva pukimoliike osaa auttaa tässä(kin) asiassa. Ja sitten se pukuun olennaisena osana kuuluva taskuliina, joka on must. Miesten puvuntakin rintataskulla on yksi ja ainoa funktio: olla paikkana taskuliinalle. Puku jää ”vajaaksi”, jos rintataskussa ei komeile taskuliina.

Rakkain muistosi Artiklasta?

Rakkain muistoni Artiklasta liittyy järjestön toimintaan kokonaisuudessaan, joten yhtä ainoaa tilannetta on vaikea erotella. Asuin Rovaniemellä vain kaksi ensimmäistä lukuvuotta opinnoistani, ja tänä aikana olin aktiivisesti mukana Artiklan eri tapahtumissa. Tämä aika oli nuorelle tieteenharjoittajalle ikimuistoista ja muistelen näitä hetkiä vieläkin lämmöllä. Kerran artisti, aina artisti.

Onko antaa kirja-, leffa- tai sarjavinkkejä?

Omat suosikkisarjani löytyvät pitkälti HBO:n tuotannosta. Nykyisin tosin kahden vaippaikäisen lapsen isänä sarjojen katseluun jää valitettavan vähän aikaa. Vahva suositus silti HBO Max -palvelulle. Oma suosikkisarjani sieltä on varmaankin Boardwalk Empire, joka kuvaa kiitettävällä pieteetillä jenkkien kieltolain aikaista viinan trokausta ja mafian ylösnousua. Ennen kaikkea sarja on loistava sen puvustuksen takia. Tuohon aikaan miehet olivat tyylikkäimmillään, eikä kaduilla näkynyt tuulipukuja.