Sulake 1/2011 by darwinbeagle

1 • 2011 Pohjoisen voiman puolesta

ÄLYKKÄÄT SÄHKÖVERKOT tuovat uusia palveluja ETUASIAKASOHJELMA tarjoaa monia hyötyjä

Lähienergialla ON ISO TALOUDELLINEN MERKITYS

Runsaasti etuja

Oulun Sähkönmyynnin asiakkaille

ulun Sähkönmyynnin asiakkaiden kannattaa seurata tarkkaan, mitä tulevan aprillipäivän seutuvilla tapahtuu. Aloitamme runsaan kuukauden kuluttua ainutlaatuisen etuasiakasohjelmamme – ja se ei sitten ole mitään aprillia. Uusi etuasiakasohjelma on tarkoitettu kaikille Oulun Sähkönmyynnin kuluttajaasiakkaille. Ohjelman jäseneksi kannattaa varmasti liittyä, sillä sen kautta saa käyttöönsä ison joukon hyödyllisiä, rahanarvoisia ja mukavia etuja. Kulloinkin tarjolla olevat edut vaihtuvat sopivin väliajoin, joten ne pysyvät aina ajankohtaisina ja kiinnostavina. Tarkemmat tiedot ohjelmamme sisällöstä paljastamme piakkoin. Jo nyt voi kuitenkin kertoa, että asiakkaamme pääsevät nauttimaan monenlaisista eduista, jotka voi jakaa kolmeen ryhmään: yhden niistä muodostavat niin sanotut Pohjoista voimaa -edut, toisen tarjoavat yhteistyökumppaneinamme toimivat yritykset ja kolmas rakentuu urheilun ja kulttuurin ympärille.

Olemme valmistelleet etuasiakasohjelmaamme huolellisesti jo pitemmän aikaa. Sen tarkoitus on yksinkertainen: palkita Oulun Sähkönmyynnin asiakkaita. Erilaiset kantaasiakasjärjestelmät ovat tuttuja esimerkiksi vähittäiskaupasta tai vaikkapa lentomatkustamisesta, mutta sähköyhtiöillä niitä ei vielä juuri ole – tietääksemme Oulun Sähkönmyynti on tässä edelläkävijä koko Suomessa. Etuasiakasohjelmaamme on helppo tulla mukaan. Riittää kun asiakas rekisteröityy Energiatilille ja käy sen jälkeen lataamassa etuasiakassovelluksen matkapuhelimeensa. Tämän jälkeen sähköinen etuasiakaskortti on aina mukana omassa matkapuhelimessa ja sitä näyttämällä saa käyttöönsä ohjelman edut ja hyödyt. Omalla kännykällään tai tietokoneellaan voi lisäksi tutkailla, mitä hauskoja ja hyödyllisiä etuuksia on milloinkin käytettävissä. Haluamme Oulun Sähkönmyynnissä aidosti kuunnella asiakkaidemme toiveita ja vastata niihin. Pärjätäksemme jatkuvasti kovenevassa kilpailussa on meidän pystyttävä

Sulake

Pohjoisen voiman puolesta JULKAISIJA Oulun Sähkönmyynti Oy Kasarmintie 6, PL 116 90101 Oulu Puhelin: (08) 5584 3200 Telefax: (08) 5584 3350 ISSN 1797-2078 PÄÄTOIMITTAJA Arto Sutinen arto.sutinen@oulunsahkonmyynti.fi TOIMITUSSIHTEERI Mari Laulumaa mari.laulumaa@oulunenergia.fi

TOIMITTAJAT Kari Arokylä, Hilkka Lahti, Päivi Mäkinen, Katariina Parhi VALOKUVAAJAT Kati Leinonen, Vesa Ranta TAITTO Darwin PAINOPAIKKA Joutsen Median Painotalo

pitämään asiakkaamme tyytyväisinä. Etuasiakasohjelmamme on uusi keino tässä työssä, mutta toki vain yksi osa siitä. Vielä tärkeämpää varmasti on, että onnistumme varsinaisessa ydintoiminnassamme mahdollisimman hyvin. Siksi pyrimme jatkuvasti kehittämään tuotteitamme ja palvelujamme entistä paremmiksi ja luotettavammiksi sekä pitämään ne hinnaltaan kilpailukykyisinä. Arto Sutinen

POHJOISTA VOIMAA -YHTIÖT: Oulun Sähkönmyynti Oy 0800 30 5000 www.oulunsahkonmyynti.fi Oulun Energia 0800 30 5000 www.oulunenergia.fi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/sahkonsiirto Oulun Energia Urakointi Oy 08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/urakointi Kemin Energia Oy 0800 30 5000 www.keminenergia.fi Tornion Energia Oy 0800 30 5000 www.tornionenergia.fi

Keminmaan Energia Oy (016) 458 8400 www.keminmaanenergia.fi Rantakairan Sähkö Oy (016) 215 7700 www.rantakairansahko.fi Haukiputaan Sähköosuuskunta (08) 5612 610 www.hso.fi Tenergia Oy (016) 242 441 www.tenergia.fi Raahen Energia Oy 0800 30 5000 www.raahenenergia.fi Turveruukki Oy 044 551 5700 www.turveruukki.fi

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sisällys

4 Etuasiakkaille

reilusti hyötyjä

Oulun Sähkönmyynnin etuasiakasohjelma alkaa huhtikuussa. Se palkitsee monin tavoin yhtiön uskollisia asiakkaita.

12 Lähienergia tuo hyvinvointia

Aimo Lehmikangas tietää, että turpeella ja puulla on Siikalatvan kunnassa suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys.

14 Peliala kovassa kasvussa

Oulusta on kasvanut merkittävä pelialan keskus. Pelejä tehdään nykyisin niin lapsille kuin yritysjohtajillekin.

6 KOLUMNI

Susanne Päivärinta ihmettelee, miten suomalaisilta on päässyt katoamaan lumen taju.

7 EKOVOIMALAITOKSEN TYÖMAAN KIPPARI Laanilan ekovoimalaitoksen rakennustöiden sujumisesta ison vastuun kantaa vastaava mestari.

8 ÄLYVERKOT TUOVAT UUSIA PALVELUJA

Koteihin on luvassa paljon uusia palveluja älykkäiden sähköverkkojen myötä, arvioi Oulun Sähkönmyynnin toimitusjohtaja Arto Sutinen.

10 OMAKOTITALOSTA ENERGIAPIHI

Oulun Välivainiolla sijaitseva omakotitalo remontoitiin uuteen uskoon. Samalla siitä tehtiin aiempaa energiapihimpi.

16 SÄHKÖLASKUISSA ON PALJON TIETOA 19 MUOTIA PORONNAHKASTA JA PUUSTA

Oululaislähtöinen Irene Mikaela Häggkvist suunnittelee vaatteita, laukkuja ja koruja supisuomalaisista materiaaleista.

21 POHJOISEN VOIMAN TEKIJÄT Asiakaspalvelua monin tavoin 22 Sähköenergiahinnasto 23 Ristikko

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Pohjoista voimaa etuasiakkuus –

Jokaiselle jotakin Uusi, huhtikuussa käynnistyvä etuasiakasohjelma on maksuton ja toimii kätevästi matkapuhelimella. Etuasiakkaaksi liittymällä saa monipuolisia paikallisia ja valtakunnallisia alennuksia. Teksti: Katariina Parhi

ulun Sähkönmyynnin tuliterä etuasiakasohjelma on keino palkita uskollisia asiakkaita. Ohjelma koostuu monipuolisesti Oulun Sähkönmyynnin ja niin alueellisten kuin valtakunnallistenkin yhteistyökumppanien tarjoamista eduista. Sen tarkoituksena on saada yhä tyytyväisempiä ja sitoutuneempia asiakkaita. Ohjelman tuomat edut tekevät sähkön ostamisen Oulun Sähkönmyynnistä entistäkin kannattavammaksi. "Edut ovat todellisia alennuksia, ei vain nimellisiä hyötyjä – ja vain meidän asiakkaillemme", Oulun Sähkönmyynnin asiakkuuspäällikkö Marika Ilmola painottaa. Oulun Sähkönmyynnin asiakaskunta otetaan eduissa kattavasti huomioon ja tarjolla on Ilmolan mukaan jokaiselle jotakin. Yhteistyökumppanineuvotteluihin on jo otettu mukaan kattavasti urheilu- ja kulttuurietuja, ja niitä lisätään säännölliseen tahtiin. Osa eduista on valtakunnallisia, ja myös kausittaisia on luvassa.

Käyttö kätevästi kännykällä Etuasiakkaaksi liittyminen on maksutonta ja tapahtuu näppärästi aktivoimalla ensin verkossa Pohjoista voimaa Energiatilin. Energiatili on sekin uusi palvelu, joka helpottaa sähköistä asiointia. Energiatilille kannattaa käydä

MUKANA ETUASIAKASOHJELMASSA :

rekisteröitymässä jo nyt ja seurata sieltä etuasiakasohjelman etenemistä. Palvelun aktivoimisen jälkeen henkilökohtaisen etuasiakaskortin voi ladata matkapuhelimeen. Edut päivittyvät suoraan kännykkään, ja sähköinen etuasiakaskortti toimii tunnistautumisvälineenä ostotilanteissa. Eduista voi halutessaan valikoida näkyviksi vain ne, jotka itseä kiinnostavat, kuten vaikkapa kulttuurin. Palvelu toimii noin 90 prosentissa markkinoilla olevista matkapuhelimista, mutta jos sitä ei ole mahdollista ladata, voi Oulun Sähkönmyynnin asiakaspalvelun kautta saada oman etuasiakaskortin. Eduista tiedotetaan reaaliajassa näkyvien matkapuhelinpäivitysten lisäksi myös Sulakkeessa, pohjoistavoimaa.fi -verkkosivuilla, laskuliitteissä ja muiden markkinointikanavien välityksellä.

Urheilua, kulttuuria ja paikallisia yrittäjiä Urheilupuolelta on neuvoteltu mukaan Oulun Kärpät, PS Kemi Kings, Visan Pallo, TP47, Tornion Palloveikot ja Pattijoen Urheilijat. Jatkossakin etuasiakasohjelmaan otetaan monipuolisesti alueellisia etuja myös Oulun ulkopuolelta. Naisia saattaa kiinnostaa etu elokuiselle huippusuosion saaneelle liikunta- ja hyvinvointitapahtuma Likkojen lenkille, joka järjestetään tänä vuonna Oulussa ensimmäistä kertaa. Mukana on myös vaihtuva joukko yritysten tarjoamia etuja niin nuorille kuin vanhemmillekin. Etuasiakasohjelman käynnistysvaiheessa ovat mukana CitySport, Elokuvateatteri Star, Hammarin Sähkö, Ranuan eläinpuisto ja Securi Oulun Lukko. Etuasiakasohjelma onkin rahansäästön ohella tapa tukea paikallisia ja kotimaisia yrittäjiä. "Kännykkäohjelmistonkin toimittaja mCard Europe on oululainen", asiakkuuspäällikkö Marika Ilmola hoksauttaa.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

• NÄIN AVAAT ENERGIATILISI Oman Energiatilisi avaaminen on nopeaa ja vaivatonta. Palvelun käyttöönottoon tarvitset vain sähköpostiosoitteen sekä asiakas- ja käyttöpaikkanumerosi, jotka löydät sähkö- tai kaukolämpölaskultasi.

1 MENE OSOITTEESEEN

www.energiatili.fi Pääset palveluun myös www.pohjoistavoimaa.fi –sivuston kautta. Palvelu on avoinna 24h vuorokaudessa.

2 REKISTERÖIDY PALVELUUN

Valitse valikosta ”Rekisteröidy käyttäjäksi”. Kirjoita avautuvan sivun kenttiin oma asiakasnumerosi sekä käyttöpaikkanumerosi.

3 TÄYTÄ OMAT TIETOSI

Rekisteröitymisen yhteydessä valitset oman käyttäjätunnuksen ja salasanan palvelun käyttöön. Käyttäjätunnus on sama kuin käyttämäsi sähköpostiosoite. Salasanan täytyy olla vähintään 8 merkkiä pitkä ja sen täytyy sisältää numeroita, isoja ja pieniä kirjaimia sekä erikoismerkkejä.

4 TARKISTA TIEDOT

Tarkista antamasi käyttäjätiedot ja hyväksy ne. Tämän jälkeen voit jatkaa suoraan käyttämään Energiatiliä.

AVAA OMA ENERGIATILI JA OSALLISTU ARVONTOIHIN Kaikkien Energiatilille rekisteröityneiden kesken arvotaan mahtavia palkintoja joka kuukausi. Oma tili kannattaa siis käydä aktivoimassa pikimmiten osoitteessa www.energiatili.fi. Alkuvuoden arvonnoissa vuoden sähköt (10 000 kWh) voitti Aarno Pätäri Kemistä, elokuvaliput kahdelle elokuvateatteri Stariin Juhani Muhonen, Simo Vuorivirta, Michel Henninot ja Janne Salonen Oulusta sekä aition Kärppien otteluun itselle ja kymmenelle kaverille Ari Turpeinen Oulusta.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

OULUN ENERGIA URAKOINTI OY

aloitti toimintansa Oulun Energia -konsernissa on aloittanut vuoden alussa uusi yhtiö, Oulun Energia Urakointi Oy, jonka vastuulle kuuluu sähköverkkojen, katuvalaistuksen, liikennevalojen, kameravalvontajärjestelmien sekä televerkkojen rakentaminen, ylläpito ja asiantuntijapalvelut. Aiemmin toiminnoista on vastannut Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Antti Timonen, myyntipäällikkö Jari Säkkinen, verkonrakennuspäällikkö Reino Nygård, laskentavastaava Paavo Myllylahti, logistiikkavastaava Markku Väyrynen sekä

Oulun Energia -konsernin talousjohtaja Antti Ollikainen. Organisaatiouudistus selkeyttää toimintaa. Monopoliluonteinen verkon hallinnointi ja sähkön siirto kuuluvat edelleen Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n vastuulle, mutta vapailla markkinoilla toimiva urakointisektori on eriytetty omaksi yhtiökseen, Oulun Energia Urakointi Oy:ksi. Vastaavanlainen jako on tehty useimmissa Suomen energiayhtiössä. www.oulunenergia.fi/urakointi

Tervetuloa tutustumaan

TOPPILAN VOIMALAITOKSIIN!

Oulun Energian Toppilan voimalaitokset ovat tuttu näky oululaisille, mutta mitä massiivisen rakennuksen seinät kätkevätkään sisäänsä? Juuri valmistunut esittelyvideo tutustuttaa katsojansa lähienergian tuotantoon Toppilan voimalaitoksilla turvesoilta lähtien. Video on toteutettu yhteistyössä oululaisen Klaffi Tuotannot Oy:n kanssa ja se on katsottavissa osoitteessa http://www.oulunenergia.fi/ energiatuotanto/toppilan_voimalaitokset 5

KOLUMNI

Susanne Päivärinta

Lumen taju

nhoan pimeää ja kylmää. En ole talvi-ihmisiä. Tunnen lumen ja sen eri muodot. Tiedän, miltä tuntuu, kun pakkanen paukkuu ja kuiva lumi nirisee jalkojen alla. Silloin varpaita pistelee niin, että tunto on mennä. Sormet ovat kohmeessa ja naama pakkasen puremista väärällään. Eikä siinä kaikki. Vielä pahempaa on märkä ja repivä, hilemäinen lumi valumassa niskasta kohti selkää tai naamasta kaulalle. Tuollainen jäätävä suihku tarkoittaa lumipesua. Sellaisia oli tapana antaa lapsuuteni Oulussa. Milloin mistäkin syystä. Lumikosto oli varma nöyryytys. Enkä ollut Toppilan lapsista ainoa, jolla oli talvisin räkä poskella ja sormet kohmeessa. Tuolloin ei ollut untuva-asuja eikä goretexejä. Heppoiset asusteet eivät pahemmin suojanneet viimalta, kosteudelta ja pakkaselta. Onneksi oli sentään huopatossut. Kumma, että ylipäätänsä selvisimme talvista hengissä. Hyppelimme talojen ja korkeiden varastojen katoilta hankeen. Koipia ei katkeillut, mutta ylöskaivautuminen lumirotkoista oli työlästä. Olihan se suoranainen ihme, etteivät kaivamamme lumitunnelit sortuilleet ja happi loppunut. Tuskallisin pakkasmuistoni on se, kun varoituksista huolimatta iskin kieleni kiinni ulko-oven metalliin. En iske enää. Nyt talven vaarat ovat toisenlaiset. Tänä ja viime talvena Helsingin keskustassa liikkuminen on ollut vaikeampaa, kuin pitkät hiihtoretket lapsuudessa Lapin tuntureilla. Lunta on tippunut loputtomiin. Tai siltä se on tuntunut. Aamulla ei ole paljoa naurattanut, kun jättimäiset lumikasat ovat nielleet kokonaisia autoja ja jalkakäytäviä. 6

Kerrostalojen katoilta tippuvat puolimetriset jääpuukot ja lumikasat ovat säikäytelleet olan takaa. Autoja on mennyt rusinoiksi ja tuulilaseja iskeytynyt sisään. Onneksi ihmisuhreja ei ole tullut enempää. Helsingin keskustassa on saanut liikkua henkensä kaupalla. Ja juuri, kun valtaviin lumiröykkiöihin alkoi tottua, tulivat vesisateet ja pääkallokelit. Pakkasen ja vesisateen jatkuva vuorottelu on taannut sen, ettei ulkonaliikkumisen haasteita ole puuttunut. Italialaisia lastenrattaita kaduilla työntäessäni tuskanhien ja säälivien katseiden määrää en ole kehdannut enää edes rekisteröidä. Tämä kaikki on outoa. Asumme tundralla. Mutta miten ihmeessä olemme unohtaneet sen? Miten on mahdollista, että kaaos on valmis ja kaikki mättää VR:ää myöten, kun lunta tippuu taivaalta? Me emme elä Välimerellä vaan Suomenlahdella. Aiemmat harmaat vesisadetalvet ja leudot säät saivat helsinkiläiset kadottamaan lumen tajun. Pienetkin lumenrippeet häädettiin kaduilta suolalla ja likainen sohjo on ollut ainoa muistutus talvesta. Nyt on toisin. Lunta ei pysty hävittämään eikä räjäyttämään pois. Lumen tajumme katosi, koska Pohjois-Euroopan talvessa on pitkään valinnut lauhat lounaistuulet ja näin Suomen etelärannikolla on nautittu tai kärsitty lähes lumettomista talvista. Nyt kaakkoistuulet ovat tuoneet mukanaan runsaat lumisateet ja paniikin. Apua: talvi! Sula meri ei ole helpottanut myräkkää, päinvastoin. Lumessa on myös lohtua. Ympäröivä pimeys häipyy ja kaupunki näyttäytyy häikäisevän kauniina. Pienen lapsen lumiriemua ei voita mikään. Voi tehdä lumiukkoja, laskea Kaivopuistossa mäkeä ja kruisailla kelkalla keskustassa. No myönnetään: talvessa on puolensa. Varsinkin, jos pääsee hiihtämään. Suksi luistaa, kun ei ole pakko – kuten ala-asteella aikoinaan. Ja onneksi on nyt ne goretexit, untuvatakit, kaiken maailman silkkivillat, kommandopipot ja sormenlämmittimet. Ettei tarvitse enää hytistä. susanne.paivarinta@pp.nic.fi

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Esa Ylisuutala kipparoi

EKOVOIMALAITOKSEN TYÖMAALLA

Vastaava mestari Esa Ylisuutala istuu parakkikonttorissaan Laanilan ekovoimalaitoksen työmaalla ja silmäilee papereitaan ja tietokoneensa näyttöä. Ulkopuolelta parakkiin kantautuu rakentamisen ääniä. Ylisuutala on leppoisan tyytyväinen työmaan tilanteeseen. Teksti: Kari Arokylä Kuva: Kati Leinonen

EKOVOIMALAITOS KOHOAA MYÖS NETISSÄ

Laanilan ekovoimalaitoksen rakentumista voi seurata nettikameran välityksellä osoitteessa http://www.oulunenergia.fi/ ekovoimalaitos/nettikamera.

Edes aikamoisen kylmä ja luminen talvi ei ole ekovoimalaitoksen tekijöitä juuri hidastanut. ”Pakko on kyllä myöntää, että viima tuntuu hyiseltä, kun kulkee korkeilla telineillä”, Esa Ylisuutala sanoo. Kaiken kaikkiaan Oulun Energian ekovoimalaitoksen rakentaminen Kemiran tehdasalueella on edennyt ihan suunnitelmien mukaan. Tästä Ylisuutala kiittelee sekä työmaalla töissä olevia ihmisiä että eri osapuolten välistä sujuvaa yhteistyötä. Vastaava mestari on rakennustyömaalla kippari. Käytännössä Ylisuutala muun muassa tekee töiden tarkan aikataulun sekä pitää huolen siitä, että kulloinkin tarvittavat henkilöstö- ja materiaaliresurssit ovat käytettävissä. Hän myös vastaa työturvallisuudesta ja lopputuloksen laadusta.

Esa Ylisuutalalla on pitkä kokemus rakennusprojekteista. Nyt hän toimii ekovoimalaitoksen työmaan vastaavana mestarina.

Monipuolista rakentamista Lemminkäinen Talo Oy Itä- ja Pohjois-Suomen palkkalistoilla olevalla Ylisuutalalla on takanaan pitkä kokemus erilaisista rakennushankkeista. Juuri ennen ekovoimalaitosta hän oli pystyttämässä Oulussa Rajakylän hoivakotia. ”Kaikissa rakennusprojekteissa on omat erityispiirteensä. Tällä työmaalla esimerkiksi rakennetaan tavallista monipuolisemmin – on paikallaan rakentamista, pystyvalua, liukuvalua, elementtejä ja kaikenlaista muuta”, Ylisuutala luettelee. Myös lopputulos on aikanaan valmistuessaan melko ainutlaatuinen. ”Tokkopa enää työurani aikana olen mukana tekemässä jätteitä polttavaa voimalaitosta”, hän arvelee. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Rakentaminen puolivälissä Ylisuutalan arvion mukaan ekovoimalaitoksen rakentaminen on suuriin piirtein puolivälissä. Kohta vilinä työmaalla vain kasvaa, kun laiteasennukset alkavat ja niitä tekemään tulee kymmeniä uusia ihmisiä. Asennustyöt ja niiden tekijät eivät Ylisuutalan vastuulle kuitenkaan varsinaisesti kuulu. Lemminkäisen osalta ekovoimalaitoksen urakka on valmis tämän vuoden lokakuun lopussa. Laitoksen lopulliseen valmistumiseen on tästä kuitenkin vielä hyvä tovi, sillä kaupalliseen käyttöön se on tarkoitus ottaa vuoden 2012 syyskesällä. 7

Älykkäät sähköverkot tuovat uusia palveluja

Etäluettavat mittarit aloittavat ison murroksen Sähköverkkoihin on tulossa paljon lisää älyä. Nykyistä viisaammat verkot muokkaavat ihmisten sähkön käyttöä perusteellisesti. Oulun Sähkönmyynti Oy:n toimitusjohtaja Arto Sutinen vertaa käynnissä olevaa kehitystä internetin läpimurtoon – niin suuren muutoksen se saa aikaan. Teksti: Kari Arokylä Kuva: Kati Leinonen

uutaman vuosikymmenen kuluttua älykkäät sähköverkot ja niissä kiinni olevat vuorovaikutteiset asiakasliittymät sekä verkkoon liitetyt energiavarastot mahdollistavat suuren joukon uusia palveluja, jotka tarjoavat mukavuutta, säästävät energiaa ja tasaavat kuormitusta. Läheskään näin pitkällä ei vielä olla, mutta ensimmäiset askelet on jo otettu. ”Etäluettavia sähkömittareita asennetaan meidänkin alueellamme täyttä päätä. Tätä voi pitää älykkään sähköverkon ja uusien palvelujen rakentamisen lähtölaukauksena”, sanoo toimitusjohtaja Sutinen.

Uusi palvelu auttaa säästämään Etäluettavan mittarin avulla asiakas saa selville sähkön kulutuksensa tunnin tarkkuudella – tosin ainakin aluksi vasta vuorokauden viiveen jälkeen. Kulutuslukemia pääsee tarkastelemaan internetissä toimivan palvelun avulla. Toimitusjohtaja Sutisen mukaan osa Oulun Sähkönmyynnin asiakkaista saa palvelun käyttöönsä jo tulevan kesän aikana. ”Energiatili-verkkopalvelussa asiakkaat voivat tarkkailla sähkön käyttöään ja nähdä muun muassa milloin ja minkä vuoksi kulutus on suurimmillaan. Tämän seurauksena he alkavat luultavasti säädellä sähkön käyttöOulun Sähkönmyynnin toimitusjohtaja Arto Sutinen ennustaa, että älykkäästä sähköverkosta saattaa tulevaisuudessa muodostua kodin hallintajärjestelmä.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

TULEVAISUUDESSA HÄÄMÖTTÄÄ MAHDOLLISUUS RAKENTAA SÄHKÖVERKOSTA KODIN HALLINTAJÄRJESTELMÄ, JOTA KÄYTETÄÄN INTERNETIN AVULLA.

ään. Saunaa ei ehkä pidetä aivan yhtä kauan päällä, kylppärin lattialämmitys katkaistaan ajoittain, taulutelevisiosta näpsäytetään valmiustila pois. Kiinnostavaa on myös tietää kodin sähkön kulutus, silloin kun kukaan ei edes ole kotona”, hän kuvailee. Jatkossa sähkön järkevässä käytössä auttaa älykäs sähköverkko, joka ohjaa kulutusta tehokkaampaan ja säästävämpään suuntaan sekä leikkaa kulutushuippuja. Arto Sutinen myöntää, että ihan helppoa tämä ei tosin ole. ”Sähkön kulutuspiikit ovat aamuisin seitsemän ja yhdeksän sekä iltapäivisin neljän ja kuuden välillä. Ihmiset tarvitsevat silloin sähköä ja aika hankala sille on mitään tehdä.” Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Kodin hallintajärjestelmä Tulevaisuudessa häämöttää mahdollisuus rakentaa sähköverkosta kodin hallintajärjestelmä, jota käytetään todennäköisesti internetin avulla. Järjestelmän luominen ei ole mahdottoman iso ponnistus, sillä likimain kaikki kodin laitteet toimivat sähköllä ja tieto niiden kulloisestakin tilasta on helposti välitettävissä eteenpäin. Toimitusjohtaja Sutinen ennustaa, että jo puolenkymmenen vuoden kuluttua on mahdollista esimerkiksi asettaa koti yhdellä klikkauksella lomamatkan ajaksi eräänlaiseen poissaolotilaan. Matkoilta voi taas internetin välityksellä tarkistaa, että onko keittolevy

varmasti pois päältä tai kytkeä ilmastoinnin toimimaan päivää ennen paluuta. ”Älykkään sähköverkon aihioita rakennetaan ja sen tekniikka tunnetaan aika hyvin. Sen sijaan asiakkaiden tarpeita ja toiveita ei tiedetä kovinkaan tarkkaan”, hän kuitenkin myöntää. Sutinen arveleekin, että älykkään sähköverkon rakentamisessa on vielä monta haastetta edessä. Myös tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyviä kysymyksiä on pohdittava. Sähkölaitteiden käyttö paljastaa paljon ihmisestä ja hänen elintavoistaan. Ja harva haluaa levittää sivullisille tietoa siitä, että on asettanut kotinsa poissaolotilaan ja lähtenyt ulkomaille.

KAUKOLÄMMÖSSÄ MIELLYTTÄÄ VAIVATTOMUUS.

OMAKOTITALO ENERGIAREMONTTIIN Oulun Välivainiolla sijaitseva omakotitalo pantiin kerralla täysremonttiin. Myös energia-asiat huomioitiin. Öljylämmitys vaihdettiin kaukolämpöön, eristeitä lisättiin ja kodinkoneet uusittiin. Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Vesa Ranta

1960-luvun omakotitalo näyttää remontin ollessa vielä kesken siltä, kuin se olisi pukenut ylleen valkoisen talvitakin. Styroxinen ”takki” on yksi remontissa tehdyistä energiansäästöön vaikuttavista muutoksista. Eristeitä uusittiin ja lisättiin niin alapohjaan, seiniin kuin välikattoon. Talon uudeksi lämmitysmuodoksi valittiin kaukolämpö. Talon omistava Reijo Kivelä on asunut puolisonsa Judy Songin kanssa Välivainiolla vuodesta 2005. ”Talon rakensi isäni. Vanhempani asuivat tässä vuoteen 2005”, sanoo Kivelä. Talo oli ennen remonttia koko lailla alkuperäisessä kunnossa. Esimerkiksi ikkunat olivat Kivelän isän aikoinaan tekemät. Talo lämpesi öljyllä. ”Kattila oli vanha koksikattila, johon oli vaihdettu öljypoltin”, Kivelä kertoo. Sisällä kyllä tarkeni, mutta jotkin nurkat olivat talvisin kylmiä ja ikkunoita piti tiivistää. Lämmitysjärjestelmä ja vesi- ja viemäriputket olivat tulleet ikänsä päähän eli remontti oli joka tapauksessa edessä. Kivelä halusi laittaa mukavalla paikalla sijaitsevan entisen kotitalonsa saman tien kerralla kuntoon.

Tiilitakka ja puukiuas Kesällä 2009 alkaneessa remontissa uusittiin käytännöllisesti katsoen kaikki salaojaputkista sähkövetoihin. Huonejakoja uusittiin, ja puolilämpimänä aiemmin ollut kellari muutettiin lämpimäksi tilaksi. Kellaria syvennettiin ja tehtiin lattian alle lämpöeristys. Kellarin seinät eristettiin perusteellisesti. 10

Talon täystiiliseiniin lisättiin 50 millimetrin styrox-kerros, jonka päälle tulee uusi rappaus. Välikaton vanhat sahanpurueristeet vaihdettiin ekovillaan. Ikkunat vaihdettiin A-eristysluokan ikkunoihin, joissa on sisäpuolella kaksi lämpölasia ja ulkolasi. Myös ulko-ovet ovat hyvää lämpöluokkaa. Painovoimainen ilmastointi vaihtui koneelliseen ilmanvaihtoon lämmöntalteenottoineen ja jälkilämmityksineen. Lämpöpattereita ei enää ole, vaan koko talossa on nyt lattialämmitys. Myös kodinkoneet uusittiin kokonaan. Laitteet valittiin parhaasta energialuokasta. Alakertaan rakennettiin vielä uusi tiilitakka. Saunaan tulee tunnelman vuoksi puukiuas, mutta varaus sähkökiukaalle on. Vanhan kylmän autotallin tilalle rakennettiin lämpöeristetty talli. Sinne Kivelä suunnittelee ilmalämpöpumpun hankintaa.

Kätevä kaukolämpö Lämmitysjärjestelmäksi Kivelä halusi kaukolämmön. Kaukolämpöputki kulkee tien toisella puolella, joten verkkoon oli helppo liittyä. ”Urakoitsija kaivoi ojan ja Oulun Energian miehet vetivät putket. Oma putkimiehemme liitti kaukolämpöputken talon lämmönvaihtimeen”, sanoo Kivelä. Kaukolämmössä miellyttää vaivattomuus. ”Öljylämmityskin oli kyllä suhteellisen hoitovapaa. Nuohooja Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Kivelän talo sai remontissa päälleen valkoisen "styroksitakin". Energiapalveluneuvoja Jarmo Meriläinen Oulun Energialta (vas.) ja Reijo Kivelä tarkastelevat remontoitua taloa.

Saako meille kaukolämmön?

putsasi käyntinsä yhteydessä kattilan. Öljyä piti tietysti muistaa tilata. Kaukolämmössä ei tarvitse muistaa kuin maksaa lasku – ja senkin maksamatta jäämisestä muistutetaan”, naurahtaa Kivelä. Hän muistelee 234 neliön talossa öljyä kuluneen noin 3500 litraa vuodessa. Öljyn ollessa kalleimmillaan hintaa kertyi euroina kutakuinkin saman verran. Kivelä ei ole laskenut kokonaisvaltaisen remontin vaikutuksia energiankulutukseen. ”Voisin kuvitella, että kaukolämpöön siirryttäessä lämmityskulut putoaisivat noin 40 prosenttia”, hän sanoo. Konkreettista tietoa kulutuksesta saadaan vuoden-kahden päästä.

Kaukolämpöön voi liittää niin omakotitalon, paritalon kuin rivi- tai kerrostalon. Oulun Energian kaukolämmön myynnissä osataan sanoa, onko kaukolämpöverkkoon liittyminen mahdollista ja paljonko se milläkin alueella maksaa. Liittymismaksun lisäksi tulee yleensä muitakin kustannuksia. Kaukolämpö vaatii vesikiertoisen lämmityksen, eli esimerkiksi suorasta sähkölämmityksestä kaukolämpöön vaihtavalla on edessä talon lämmitysjärjestelmän uusiminen. Jos kaukolämpöverkkoon liittyminen onnistuu, seuraavaksi asukas hankkii LVI-suunnittelijan ja sopii hänen kanssaan lämpösuunnitelmien tekemisestä. Asukas toimittaa suunnitelmat ja kiinteistötietolomakkeen Oulun Energialle. Siellä laaditaan niiden pohjalta lämmöntoimitussopimus. Seuraavaksi asukkaan on hankittava LVI-urakoitsija ja sovittava töistä hänen kanssaan. Sovittuna ajankohtana Oulun Energia rakentaa liittymäjohdon kaukolämpöputkesta taloon ja mittauskeskuksen. Oulun Energia asentaa siihen energiankäyttöä mittaavan laitteen. Ennen lämmöntoimituksen aloittamista LVI-urakoitsija järjestää laitteille painekokeen ja tilaa Oulun Energiasta paikalle painekokeenvalvojan, joka samalla tarkistaa kaukolämmön asennukset ja laitteet. Kun kaikki on kunnossa, voi kaukolämmön käytön aloittaa.

OULUN ENERGIA RAKENTAA KAUKOLÄMMÖN SIIRTOLINJAN KIIMINKIIN Oulun Energian rakentaa Oulusta Välikylän yrityspuiston kautta Jääliin ja edelleen Kiimingin kuntakeskukseen kaukolämmön siirtoyhteyden. Uusi siirtolinja vähentää öljyn käyttöä kaukolämmön tuotannossa ja mahdollistaa Toppilan voimalaitosten ympäristöystävällisen yhteistuotannon hyödyntämisen myös Kiimingissä. Kaukolämpöverkon piiriin voidaan myös kaavoittaa uusia alueita Oulun itäpuolelta. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

KEMISSÄ TUOTETAAN PUHDASTA LÄMPÖÄ Kemin Energian kaukolämmöntuotannossa voidaan hyvällä syyllä sanoa tuotettavan puhdasta lämpöä. Lämmöntuotannon päästöt alittavat Oulun yliopiston viime marraskuussa tekemien mittausten mukaan kaikki mahdolliset normit reippaasti ja ovat parhaimmillaan lähes nollatasoisia. Kemissä tuotettu pohjoinen voima on siis voimaa puhtaimmillaan. Pitkä kehitystyö, tarkka seuranta ja säännölliset huollot takaavat lämmöntuotannon pysymisen puhtaana jatkossakin. 11

Lähienergiaa Siikalatvalta Turve ja energiapuu työllistävät ja synnyttävät yritystoimintaa Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Kati Leinonen

altatie 4 halkoo Suomen keskipisteessä sijaitsevaa Siikalatvan kuntaa. Varsin harva tiellä liikkuvista tulee ajatelleeksi, että molemmin puolin avautuva maasto kätkee sisäänsä hurjan paljon energiaa. Siikalatvan turpeella ja puulla syntyy lämpö ja sähkö tuhansiin ja taas tuhansiin koteihin etenkin Oulun seudulla ja laajemminkin Pohjois-Pohjanmaalla. Ja iso merkitys energiavaroilla on myös kunnalle itselleen. ”Elinkeinorakenteemme on onneksi varsin monipuolinen, mutta kyllä turve ja puu ovat meille merkittävä työllistäjä ja yksi strategisista painopistealueista sekä yritystoiminnan tukijaloista”, sanoo Siikalatvan kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas. Siikalatvan kunnan kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas uskoo, että lähienergiaan perustuva yritystoiminta laajenee jatkossa entisestään.

Yli miljoona megawattituntia Lehmikangas tuntee Siikalatvan energiavarat luultavasti paremmin kuin kukaan muu. Hänen laskelmiensa mukaan turpeen ja energiapuun tuotanto on kunnan alueella vuosittain keskimäärin reippaasti yli miljoona megawattituntia. Määrä on komea: se esimerkiksi vastaa noin kolmasosaa Oulun Energian Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

"TÄÄLLÄ EI POLTTOAINEKETJUSSA OLE MONIKANSALLISIA YRITYKSIÄ. KAIKKI HYÖTY JÄÄ OMALLE ALUEELLE.”

Hankintapäällikkö Pertti Vanhala korostaa, että lähienergian käyttäminen on vastuullista toimintaa.

vuotuisesta polttoaineiden käytöstä. Turvetta Siikalatvalla tuotetaan vuosittain keskimäärin noin 800 000 megawattituntia. Energiapuun osalta arvion tekeminen on hieman hankalampaa, mutta kysymys on kuitenkin useista sadoista tuhansista megawattitunneista vuodessa. Näin päästään helposti Lehmikankaan mainitsemaan yli miljoonaan megawattituntiin. ”Luku on kaiken lisäksi pikemminkin nousussa kuin laskussa. Varsinkin puussa on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Täytyy muistaa, että kunnan alueella on metsää 150 000–160 000 hehtaaria, joten puun kasvu on melkoista”, tarkentaa Lehmikangas.

Työtä yli sadalle ihmiselle Yli miljoonan megawattitunnin kokoinen pino turvetta ja puuta ei jalostu eikä liiku maailmalle itsestään. Aimo Lehmikankaan arvion mukaan energia-ala työllistää Siikalatvalla suoraan yli sata ihmistä – ja välillisesti vielä paljon enemmän. Kunhan energiapuubisnes vielä kasvaa, lisääntyvät työpaikat entisestään. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

”Juuri puupuolelle on jatkuvasti syntynyt uusia yrityksiä”, hän toteaa. Turvetuotannolla on Siikalatvan alueella pitkät perinteet. Toiminta aloitettiin 1970-luvun puolivälissä ja vanhimmat suot ovat jo poistuneet käytöstä. Alan isoilla yrityksillä Vapolla ja Turveruukilla on kunnassa tällä hetkellä käytössä yhteensä noin 1 700 hehtaaria suota. Reserviä on lisäksi niin paljon, että ne pystyvät korvaamaan tuotannosta poistuvan suon. Vaikka turvetuotannolla onkin Siikalatvalla suuri taloudellinen merkitys, on kunta jatkuvasti tarkentanut suhtautumistaan sen ympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi vesistökuormitus käydään lupamenettelyssä tarkasti läpi eikä luonnontilaisia soita enää anneta tuotantokäyttöön.

Oulun Energia suosii lähienergiaa Suuri osa Siikalatvan turpeesta ja energiapuusta päätyy poltettavaksi Oulun Toppilassa sijaitsevaan voimalaitokseen. Oulun Energia haluaakin suosia polttoaineissaan lähienergiaa – suunnilleen sadan kilometrin säteeltä

kaupungista hankittua. Lähienergian osuus sen käyttämästä polttoaineesta yltää noin 90 prosenttiin. Oulun Energian hankintapäällikön Pertti Vanhalan mukaan lähienergialla on kosolti hyviä puolia. Tärkeää on, että se tuo vuosittain Oulua ympäröivään maakuntaan noin 40–50 miljoonan euron tulovirran – yrittäjille, urakoitsijoille, metsänomistajille, autoilijoille, metsäkoneen kuljettajille, hakeyrittäjille ja muille tekijöille. Samalla se luo uskallusta ja mahdollisuuksia investoida. Lähienergia on myös vahva työllistäjä: sen parissa työskentelee noin tuhat ihmistä. ”Ja täällä ei polttoaineketjussa ole monikansallisia yrityksiä. Kaikki hyöty jää omalle alueelle”, painottaa hankintapäällikkö Vanhala. Oulun Energian kannalta katsoen lähienergian käyttäminen lisää huoltovarmuutta ja on myös vastuullista. Kun hankkii polttoaineet naapurista, pystyy varmistumaan toimitusketjun asiallisesta toiminnasta ja tarvittaessa vaikuttamaan siihen. 13

Peleistä bisnestä Pelaaminen ja pelit ovat muuttuneet pelkästä viihteestä opetus- ja työvälineiksi. Peliala on kasvussa myös Oulun seudulla. Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Vesa Ranta, LudoCraft Ltd.

Muistikuva 1980-luvulta: Commodore 64:n kasettiasema lataa peliä pitkään, pitkään. Kun peli vihdoin käynnistyy, yksi pelaa ja kaveriporukka seuraa vieressä. Nykyään peli voi olla hyvä väline, kun työpaikalla halutaan saada uusi tiimi toimimaan paremmin yhdessä, perehdyttää uutta henkilöstöä tai esitellä yritystä messuilla. Peliala on kasvava bisnes Suomessa ja koko maailmassa. Teknologiaosaamisen ansiosta Oulusta on kehittynyt muutamassa vuodessa merkittävä pelialan keskus. Oulussa toimii toistakymmentä pelialan yritystä. Yksi niistä on viisi vuotta sitten perustettu LudoCraft Oy. Pohjois-Suomen suurin pelistudio työllistää noin 30 henkeä. Yritys valmistaa pelejä laajalle käyttäjäjoukolle lapsista yritysjohtajiin. Pelit eivät ole joko viihde- tai hyötypelejä. Pelien yhteiset nimittäjät ovat visuaalisuus, houkuttelevuus, uuden oppiminen ja vuorovaikutus. ”Esimerkiksi NoviCraft -tiimivalmennuspeli on suunnattu yrityksille. Se ohjaa pelaajat ratkaisemaan ongelmia yhdessä”, sanoo Ludocraft Oy:n viestintäjohtaja Ville Wittenberg. Pelin vankilasaarella toimiessa sooloilu ei auta. Myös oppilaitokset ovat hiljalleen löytämässä pelien mahdollisuudet. Koulutukseen räätälöityjä pelejä voi käyttää vaikkapa työssäoppimisjaksolle lähtevien opiskelijoiden ohjaamiseen.

Peli voi motivoida oppimaan Opetuspeleistä toimintansa aloitti oululainen hyötymediatoimisto HappyWise Oy. Vuonna 2006 perustetun yrityksen toiminta on laajentunut opetuspeleistä grafiikkaan, animaatioihin ja markkinointiviestintään – aika ei vielä ollut kypsä vain pelien tekemiselle. Yritys työllistää kymmenkunta henkeä. Opetuspelit ovat HappyWisen toimitusjohtaja Olli Taimiston mukaan saaneet käyttäjiltä positiivisen vastaanoton. Pelilliset haasteet motivoivat ja saavat pelaajan paneutumaan asiaan. Parhaimmassa tapauksessa pelatessa opitaan kuin huomaamatta. ”Vaikeampi on vakuuttaa rahoittaja. Pelit eivät ole enää pelkkää viihdettä, ja sen viestin viemisessä riittää vielä haastetta”, sanoo Taimisto.

Monen alan taitajia Pelien tekeminen ei ole ”pelkkää nörttihommaa”. Ludocraftilla on töissä muun muassa fyysikoita, humanisteja, matemaatikoita, taiteiden maistereita, juristi ja arkkitehti. Myös HappyWisen työntekijät tulevat eri aloilta, ja Taimisto itsekin on viittä vaille valmis konetekniikan diplomiinsinööri. Hänet vei alalle oma kiinnostus peleihin ja pelaamiseen. Wittenbergin mukaan alalla olevia yhdistää intohimo pelejä kohtaan,

Näkymä LudoCraftin tiimivalmennuspeli NoviCraftista.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

SÄHKÖÄ TYÖMAALLE Rakentaminen on usean tekijän yhteisponnistus, jossa myös paikallinen sähköverkkoyhtiö on mukana. Verkkoyhtiö rakentaa sähköliittymän tontin rajalle ja kytkee sähköt kiinteistöön sähkötöiden valmistuttua liittymäsopimuksen mukaisesti. Mutta ilman sähköä itse työmaakaan ei kovin kauaa selviä. Rakennusajaksi työmaalle voi vuokrata verkkoyhtiöltä työmaakeskuksen tai valita tonttikeskuksen, joka asennetaan lopulliseen paikkaan kerta-asennuksena. Kysy lisätietoja omasta verkkoyhtiöstäsi!

Raahen Energian miehet kävivät kytkemässä sähköt Antinkankaalle kehitysvammaisten palvelukodin työmaalle tammikuussa. Raahen kaupungin rakennuttama palvelukoti valmistuu syksyllä. Ville Wittenberg Ludocraftilta (oik.) ja Olli Taimisto HappyWiseltä.

Raaheen uusi sähköasema PELI VOI OLLA HYVÄ VÄLINE, KUN TYÖPAIKALLA HALUTAAN SAADA UUSI TIIMI TOIMIMAAN PAREMMIN YHDESSÄ

Raaheen valmistui syksyllä 2010 uusi Junnilanmäen sähköasema. Sähköasema on Vattenfallin ja Raahen Energian yhteishanke. Raahen Energialla on käyttöoikeus 10 kilovoltin ja osaan 20 kilovoltin kentistä. Sähköasema turvaa pitkäksi aikaa kehittyvän Raahen sataman ja teollisuusalueiden sähköntarvetta. Kummatin vanha 60-luvun lopulla rakennettu sähköasema on jo osittain purettu.

laaja yleissivistys ja jonkin erityisalan osaaminen. Oppilaitokset ovat aivan viime vuosina lähteneet alan nousuun mukaan. Oulussa suoraan pelialalle kouluttavat PSK-aikuisosasto ja Oulun seudun ammattiopisto ja Kajaanissa Kajaanin ammattikorkeakoulu. ”Aina pelannut, pelejä tehnyt ja harrastanut voi myös olla ammattilainen”, sanoo Taimisto. ”On tärkeää, että Pohjois-Suomessa on pelialan koulutusta ja joukko alan yrityksiä. Uskomme, että että ala tulee olemaan tärkeä tekijä korkeasti koulutettujen pitämiseen pohjoisessa”, sanoo Wittenberg. Nosteesta huolimatta peliala ei ole menestysautomaatti. ”Varsinkin viihdepelipuolella ehkä yksi tuhannesta peli-ideasta lyö oikeasti läpi maailmalla”, sanoo Taimisto. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

SÄHKÖLASKUA

on mahdollista ymmärtää Etäluettavat sähkömittarit ja todelliseen kulutukseen perustuva laskutus yleistyvät kovaa vauhtia, mutta edelleen suurin osa asiakkaista saa arvio- ja tasauslaskut. Arviolasku perustuu sähkön vuosikäytön ennusteeseen. Tasauslasku lähetetään mittarinluennan jälkeen, jolloin todetaan toteutunut kulutus vuoden ajalta. Jos sähköä on kulunut arvioitua enemmän, veloitetaan erotus tasauslaskulla. Jos kulutus taas on ollut arvioitua vähäisempää, hyvitetään erotus joko seuraavassa laskussa tai palautetaan asiakkaan pankkitilille.

Koontisivu 1

Laskutuskauden mitattuun kulutukseen perustuvat sähkömaksut, joista on vähennetty arviomaksut = lukemalasku yhteensä Uuden laskutuskauden (alkaa lukeman jälkeisestä päivästä) arviomaksut = arviolasku yhteensä

Laskun loppusumma muodostuu laskemalla lukemalasku yhteensä (1) + arviolasku yhteensä (2) (+ mahdolliset muut maksut, esim. viivästysmaksu) Laskun sisältämät arvonlisäveron osuudet

2 3 4 5

Seuraavan laskun eräpäivä

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

1 2

5 6

7 8 9

Laskuerittely

Tasauslasku 1

Laskuotsikko kertoo, onko kyseessä tasauslasku vai arviolasku. Seuraavalla rivillä näkyvät mittarin numero, laskuri, lukemapäivät, lukemat, kerroin, mitatun energian määrä sekä energiankulutuksen vanha vuosiarvio, jonka perusteella arviolaskuja on laskutettu.

Aikaväli, jolta maksuja peritään sekä tuote ja määrä.

Maksujen arvonlisäverolliset yksikköhinnat

Maksujen arvonlisäverolliset kokonaissummat

Sähkön siirron maksut yhteensä

Vähennetään arviolaskuilla laskutetut sähkön siirron perusmaksut ja arviomaksut

Sähköenergian maksut yhteensä

13 Sähkön siirron arviomaksut yhteensä

Vähennetään arviolaskuilla laskutetut sähköenergian perusmaksut ja arviomaksut

14 Sähköenergian arviomaksut yhteensä

Laskutuskauden mitattuun kulutukseen perustuvat sähkömaksut, joista on vähennetty arviolaskutetut maksut = tasauslasku yhteensä

10 Toteutuneen sähkönkulutuksen mukaiset sähkön keskihinnat. Keskihinta saadaan, kun sähkömaksut (5 tai 7) jaetaan sähkön käytön määrällä (11). 11 Sähkönkäytön määrä Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

14 15 17

Arviolasku 12 Laskuotsikko kertoo, onko kyseessä tasauslasku vai arviolasku. Seuraavalla rivillä näkyvät mittarin numero, laskuri, viimeisin lukemapäivä ja lukemat, kerroin, lukeman jälkeen laskutetun energian määrä sekä vuosiarvio, johon uusi arviolasku perustuu.

15 Sähkön siirron (13) + sähköenergian (14) arviomaksu yhteensä = arviolasku yhteensä (15) 16 Arviolaskun keskihinnat. Keskihinta saadaan, kun sähkömaksut (13 tai 14) jaetaan arvioidun käytön määrällä (11). 17 Laskun loppusumma muodostuu laskemalla lukemalasku yhteensä (9) + arviolasku yhteensä (15) (+ mahdolliset muut maksut, esim. viivästysmaksu) = maksut yhteensä (17). 17

Pohjoista voimaa RAKENTAJAMESSUILLA Tervetuloa tutustumaan Oulun Energia -konsernin tarjoamiin monipuolisiin rakentajapalveluihin Oulun Rakentajamessuilla 15–17.4.2011 Ouluhallilla.

Ladattava hybridiauto pakkastestissä Oulun Energia -konsernin mittarinlukijat ja Oulun Sähkönmyynnin myyntihenkilöstö olivat mukana Toyotan maailmanlaajuisessa koeajo-ohjelmassa, jossa hybridiautoilun seuraavaa kehitysaskelta, Toyota Prius PHV -pistokehybridiä, testattiin pohjoisissa ajooloissa. Oulussa hybridi oli koeajossa kolme viikkoa tammi-helmikuun vaihteessa. Suomen testit kestävät kokonaisuudessaan noin kolme vuotta ja käyttö jakaantuu sekä lyhyt- että pitkäaikaisille testikäyttäjille. Suomen selvät vuodenaikavaihtelut ja erilaiset liikennetihey-

det tuovat uusia näkökulmia pistokehybridien tutkimusohjelmaan. Testissä käytettyä sähköverkosta ladattavaa pistokehybridiä on valmistettu yhteensä kuusisataa, joista kaksisataa on Euroopassa ja ainoastaan kolme Suomessa. Autolla voi ajaa yhtäjaksoisesti jopa 20 kilometriä ilman pakokaasupäästöjä, mutta polttomoottorin voimin toimintasäde vastaa perinteistä autoa. Pistokehybridin polttoaineen kulutus on 2,6 litraa sadalla kilometrillä ja hiilidioksidipäästöt 59 g/km.

Oulun Energian Kasarmintien infon puhelinja faksinumerot ovat muuttuneet. Uusi puhelinnumero on 044 703 3136 ja faksi 08 557 1269. Asiakaspalvelu palvelee edelleen tutussa numerossa 0800 30 5000.

Keminmaan Energian arvonnassa voittaneet Vuodenvaihteessa kaikkien Keminmaan Energian mittarilukemailmoitusten palauttaneiden kesken suoritetussa arvonnassa 7.1.2011 onnetar suosi seuraavia sähkönkäyttäjiä: • Nordica lämpöhuopa: Veli Ollanketo • Philips Wake-up valo: Hannu Kukko • Oral-B sähköhammasharja: Timo Halttu

ETÄLUETTAVAT mittarit Ouluun ja Kiiminkiin Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy ja Landis+Gyr ovat sopineet etäluentaratkaisun toimittamisesta yli 90 000 sähkönkäyttäjälle Oulussa ja Kiimingissä. Etäluentahanke on yksi Suomen suurimmista, ja se toteutetaan vuosina 2011–2012. Etäluentaratkaisun käyttöönoton jälkeen kaikki Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n sähkönsiirtoasiakkaat kuuluvat etäluennan piiriin. Kauppa sisältää 62 000 uuden etäluettavan mittarin toimituksen ja asennuksen Oulun ja Kiimingin alueille. Myös Landis+Gyrin aiemmin toimittamat noin 28 000 etäluettavaa mittapistettä liitetään palveluun. Sopimukseen kuuluu suunnittelu ja toimitusprojektin hallinta sekä etäluentajärjestelmän operointija ylläpitopalvelu seitsemäksi vuodeksi. Etäluentaan siirtymisen myötä sähkön

Oulun Energian infon uudet yhteystiedot

Onnittelemme voittajia ja kiitämme asiakkaitamme lukemien palauttamisesta. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan voittajille myös henkilökohtaisesti.

Rantakaira huoltaa verkkoa arviolaskutus, kerran vuodessa tapahtuva mittarinluenta ja tasauslaskut jäävät historiaan. Mittarivaihdon jälkeen jokainen lasku perustuu todelliseen sähkönkulutukseen. Etäluenta mahdollistaa myös lähes reaaliaikaisen jakeluverkon kuormitusasteen seurannan ja mahdollisten vikatilanteiden ennakoimisen.

Rantakairan Sähkö Oy vahvistaa pienjännitelinjoja Oijärvellä kevään aikana. Simon päämuuntaja puolestaan lähetetään huoltoon kesä-heinäkuun taitteessa. Etäluettavien mittareiden asennukset jatkuvat koko jakeluverkon, Simon ja Kuivaniemen, alueella.

Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Puuta ja poroa catwalkeille Irene Mikaela Häggkvistin laukuissa, koruissa ja vaatteissa poronnahka ja puu taipuvat uuteen muotoon. Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Irene Mikaela

Sovitusnuken yllä Irene Mikaela Häggkvistin studiolla on valkoinen linjakas mekko ja leveä puukuvioinen vyö. Materiaali näyttää ensivilkaisulla olevan paksua kangasta. Liekö vyö kuvioitua nahkaa? Väärin arvattu. Häggkvistin suunnittelema vaate on poronnahkaa ja vyö on vaneria. Suunnittelijaa kiehtoo ajatus siitä, että kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Oululaislähtöinen Häggkvist asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän opiskeli vaatetusalaa Rovaniemellä Lapin yliopistossa ja lähti sieltä vaihtoon Milanoon Istituto Marangoniin. Kaupunki, jossa muoti on vahvasti läsnä ja italialainen kulttuuri tuntuivat heti omilta. Häggkvist päätti jatkaa opiskelujaan siellä. ”Koulu oli kova ja opiskelu kurinalaisempaa kuin Suomessa. Siellä joutui tosiaan tekemään töitä”, hän sanoo. Opettajat saattoivat hylätä viikkoja öitä myöten tehdyt harjoitustyöt ja käskeä tylysti tekemään paremman. ”Ensimmäisen vuoden jälkeen kehityksen huomasi. Taiteelliselle alalle kova kuri sopii. Työelämässäkin joutuu lopulta tekemään nopeita ratkaisuja.” Kolme vuotta Milanossa sai hänet arvostamaan juuriaan. Päättötyömallistossaan hän halusi korostaa Suomea ja erottua muista. Häggkvist päätti käyttää poronnahkaa ja puuta. Lopputyönäyttelystä kansainvälinen muotilehdistö nosti esiin Häggkvistin työt.

Ideasta tuotteeksi on pitkä matka Oman Irene Mikaela -tuotemerkin Häggkvist perusti viime keväänä. Yhden naisen firmassa arki on kaikkea muuta kuin sampanjapullojen poksahtelua ja lennokasta luonnostelua. Painavia pukupusseja sohjossa kanniskellessa muotimaailmaan usein liitetty hohdokkuus on Häggkvistin mukaan kaukana. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

"SUUNNITTELU ON RANKKAA TYÖTÄ, EIVÄTKÄ TYÖASIAT JÄTÄ RAUHAAN TYÖAJAN JÄLKEEN."

Irene Mikaela Häggkvistiä kiinnostavat kovat materiaalit ja niiden käyttäminen muodissa uudella tavalla. Mekko, vyö ja laukku ovat poronnahkaa ja vaneria.

Klisee alan kovuudesta sen sijaan on hänen mielestään totta. ”Suunnittelu on rankkaa työtä, eivätkä työasiat jätä rauhaan työajan jälkeen.” Suunnittelija on kovan paineen alla, kun pitäisi huomioida kaupallinen näkökulma, seurata muotia ottamatta liikaa vaikutteita muista ja kestää se, että omaa kädenjälkeä arvostellaan jatkuvasti. Häggkvist muistuttaa, että monelta jää myös huomaamatta, paljonko työtä lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan. Muoti syntyy lopulta monen tahon yhteistönä. Häggkvist pystyy ompelemaan itse vaat-

teidensa aivan ensimmäiset prototyypit. Siitä eteenpäin hän luottaa ammattiompelijoihin. Poronnahan ompelua hän ei edes yritä – se vaatii oman ammattitaitonsa. Hyviä yhteistyökumppaneita löytyy kyselemällä. Esimerkiksi Milanon lopputyönäytökseen vaneriset vyöt ja korsetit valmisti Limingassa puuseppä Jussi Sutela. Kun mallit kävelevät catwalkilla Irene Mikaela -asut yllään, tuntuu suunnittelijasta tietysti hienolta. Hieman perfektionistiksi tunnustautuva Häggkvist ei voi olla silloinkaan miettimättä, mitä voisi tehdä vieläkin paremmin.

SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN VUOSI 2010 LÄHDE: ENERGIATEOLLISYYS RY.

SÄHKÖN KÄYTTÖ NOUSI LÄHES 8 PROSENTTIA

KAUKOLÄMMÖSSÄ KAIKKIEN AIKOJEN ENNÄTYS

Suomi käytti sähköä viime vuonna 87,5 miljardia kilowattituntia, kasvu vuoteen 2009 oli 6,2 terawattituntia eli 7,6 prosenttia. Määrällisesti kasvu on suurin vuosilisäys kautta aikojen. Suuret kasvuprosentit johtuvat kuitenkin osittain vuoden 2009 alhaisesta lähtötasosta ja viime vuoden kylmistä säistä. Teollisuuden osuus Suomen sähkönkulutuksesta oli viime vuonna 47 prosenttia. Asuminen ja maatalous käyttivät sähköstä noin 28 prosenttia sekä palvelut ja rakentaminen noin 22 prosenttia. Siirto- ja jakeluhäviöihin meni sähköstä noin kolme prosenttia. Sähkön käytöstä katettiin viime vuonna Suomen omalla tuotannolla 88 prosenttia ja nettotuonnilla 12 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi sähkön käytöstä 32,6 prosenttia, ydinvoima 25 prosenttia, vesivoima lähes 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima yli 15 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,3 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (28,5 TWh) kasvoi kylmien säiden ja teollisuuden elpymisen vuoksi 15 prosenttia ja yhteistuotannossa saavutettiin kaikkien aikojen ennätys. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 31 prosenttia sähköntuotannosta. Kotimaisen puu- ja muun bioenergian käyttö kasvoi viime vuonna neljänneksen. Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna. Nord Pool Spot -sähköpörssissä sähkön markkinahinnat olivat viime vuonna selvästi edellisvuotta korkeammat. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 5,7 snt/kWh, 53 prosenttia kalliimpi kuin vuonna 2009. Kovien pakkasten aikaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli korkeita hintapiikkejä, kun Pohjoismaiden jo vuonna 2009 alkanut huono vesitilanne jatkui, Ruotsin ydinvoimalaitoksissa oli pitkät seisokit ja kun markkinat reagoivat syntyneeseen tilanteeseen hitaasti. Markkinahintojen nousu siirtyi vain osittain sähkön kuluttajahintoihin. Kotitalousasiakkaan veroton kokonaishinta (sähkön myynti + siirto) oli vuoden 2011 alussa 12,35 snt/kWh (1.1.2010: 11,31 snt/kWh, nousu 9,2 %). Verollinen kokonaishinta nousi yli 16 prosenttia. Sähkölämmittäjällä verollinen kokonaishinta nousi vuodessa noin 20 prosenttia. Merkittävin syy nousuun oli veronkorotukset eli vuodenvaiheessa toteutetut energiaveron korotus ja kesällä tapahtunut arvonlisäveron nousu.

Kaukolämmön myynti Suomessa nousi viime vuonna yli kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kulutus nousi erityisesti edellisiä vuosia kylmemmän sään vuoksi, mutta kaukolämpöön liittyi myös uusia asiakkaita vuoden aikana. Kaukolämpöä myytiin koko kWh (kilowattitunti) = 1 000 Wh (wattituntia) MWh (megawattitunti) = 1 000 kWh maassa 35,8 miljardia GWh (gigawattitunti) = 1 000 MWh kilowattituntia ja sen TWh (terawattitunti) = 1 000 GWh rahallinen arvo oli 1,97 miljardia euroa. Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,25 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu yli 2,6 miljoonaa ihmistä. Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 38,7 terawattituntia. Määrä on yli kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhteistuotannon osuus oli 71 prosenttia koko kaukolämmön tuotannosta ja erillistuotannon osuus 29 prosenttia. Erillistuotannon osuus kasvoi edellisestä vuodesta, koska kylmimpien jaksojen aikana käytetään huippulämpökeskuksia kattamaan lyhytaikaisia huipputehon tarpeita. Näitä kylmiä jaksoja oli 2010 huomattavasti edellisvuotta enemmän koko talvikauden. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin 17,4 terawattituntia sähköä. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin 14 prosenttia. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 prosenttia. Keskeytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta. Myös uusien asiakkaiden liittämistyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot aiheuttavat jakeluhäiriöitä. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja eli ilmoitetaan asiakkaille etukäteen. Korkea toimitusvarmuus on systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota. Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

P OH

Asiakkaiden apuna

JOIS EN V O

IMAN

TE KI .. JA T

puhelimessa, verkossa ja tiskillä Pohjoista voimaa -yhtiöiden asiakaspalvelua kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Asiakaspalveluun tuo uutta joustoa Energiatili, joka antaa asiakkaalle mahdollisuuden hoitaa energiaasioitaan silloin, kun itselle parhaiten sopii. Teksti: Hilkka Lahti Kuva: Kati Leinonen

siakaspalvelun henkilökunta palvelee asiakkaita tiskillä henkilökohtaisesti, vastaa puheluihin ja sähköposteihin sekä hoitaa kaikki asiakkaiden yhteydenotot. "Palvelupisteet löytyvät Oulusta, Raahesta, Kemistä ja Torniosta", mutta puheluihin vastataan keskitetysti Oulusta, asiakaspalvelupäällikkö Ritva Jokela kertoo. Pohjoista voimaa- yhtiöt Haukiputaalla, Keminmaassa, Tervolassa ja Simossa hoitavat oman alueensa asiakaspalvelun. Puhelin on yhä ykkönen asiakkaiden yhteydenotoissa. Vuonna 2010 tuli lähes 80 000 puhelua eli keskimäärin 300 puhelua päivässä. Muutto on yleisin syy, mutta asiakkaat ottavat yhteyttä myös saadakseen tarkemman selvityksen laskustaan tai halutessaan neuvotella maksuajoista. "Jokaiseen yhteydenottoon on syy, johon pitää löytää ratkaisu", palveluesimies Kati Parkkisenniemi toteaa. Muuttoilmoituksen voi tehdä myös internetissä pohjoistavoimaa.fi-sivustolla sekä Energiatilillä. Se on hyvä muistaa silloin, jos puhelimessa joutuu jonottamaan tai asioiden hoitaminen virka-aikana on hankalaa.

Energiatili avuksi Energiatilin avulla sähkö- ja kaukolämpöasiakkaat saavat palvelua 24 tuntia vuorokaudessa arkena ja pyhänä. Oman Energiatilin Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Pohjoista Voimaa -yhtiöiden asiakaspalvelijoita: Petra Salminen (vas.), Marja-Liisa Hiltunen, Päivi Polso, Johanna Salmela ja Mari Koskinen.

"JOKAISEEN YHTEYDENOTTOON ON SYY, JOHON PITÄÄ LÖYTÄÄ RATKAISU" avaamiseksi tarvitaan sähköpostiosoite ja laskusta löytyvät asiakas- ja käyttöpaikkanumero. Energiatilin avulla voi tarkistaa omat sopimuksensa ja muuttaa sähkösopimusta. Sen avulla pääsee tarkastelemaan laskuja ja ilmoittamaan sähkö- ja kaukolämpömittareiden lukemat. Energiatilin avulla onnistuu myös muuttoilmoituksen tekeminen. Tavoitteena on palvelun monipuolistaminen. "Haluamme taata jokaiselle asiakkaalle mieluisen tavan hoitaa sähköasioitaan", Jokela muistuttaa. Nettipalvelu on yritetty tehdä helppokäyttöiseksi. Palautetta asiakkailta otetaan mielellään vastaan. Nettiin tulee myös sähkölaskun lukuohje, josta selviää, mitä mikin sarake laskussa tarkoittaa, mikä osa on siirtomaksua, mikä on sähköenergian osuus ja mikä veron osuus loppusummasta. Oman kulutuksen seuranta on tulossa verkkopalveluun vielä tämän vuoden aikana. Asiakaspalveluun voi soittaa entiseen tapaan, sillä on paljon asiakkaita, jotka eivät

internetiä käytä ja niitäkin on, jotka haluavat palvelua kasvokkain.

Vinkkejä energiankulutukseen Yhä useammin asiakaspalvelusta kysytään vinkkejä energiankulutuksen vähentämiseen. Jos asiakaspalvelun väki ei kysymykseen osaa vastata, asiakas ohjataan tekniseen neuvontaan tai energianeuvojalle. Myös Energiatilistä löytyy säästötyökalu, jonka avulla voi tarkastella omia kulutustottumuksiaan. Sähkömittareiden etälukemisen myötä arviolasku jää pois ja tilalle tulee lasku energiakulutuksen mukaan. Talven ensimmäinen kulutuksen mukainen lasku voi tulla yllätyksenä. "Etäluennan myötä energianeuvonnan osuus asiakaspalvelussa kasvaa. Siihen olemme jo varautumassa", Ritva Jokela lupaa. Energiatilin löydät osoitteesta www.energiatili.fi

SÄHKÖENERGIAHINNASTO TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA SOPIMUS

Yleissähkö 1 Yleissähkö 2 Aikasähkö

VihreäVirta

TuuliVirta

7,56 7,38

7,71 7,53

7,86 7,68

7,38 6,77

7,53 6,92

7,68 7,07

7,75 7,07

7,90 7,22

8,05 7,37

snt/kWh

3,52 €/kk 5,04 €/kk 5,04 €/kk

Päiväenergia Yöenergia

Kausisähkö

HINNASTO 1.2.2011 alkaen

AinaVirta Perusmaksu

snt/kWh

5,04 €/kk

Talviarkipäivä Muu aika

Hinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa.

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tehneille ilmoitamme hinnanmuutoksista kirjallisesti kuukausi etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja. Aikasähkössä päiväenergiaa mitataan klo 7-22 ja yöenergia klo 22-7. Mikäli mittaus poikkeaa tästä, sovelletaan aikasähkön hinnoittelussa kausisähkön hintaa. Kausisähkössä tarviarkipäivä-energia mitataan ajalla 1.11.-31.3. klo 7-22 ja muun ajan energia ajalla 1.11.-31.3. klo 22-7 ja ajalla 1.4.-31.10. koko ajan.

Yleissähkö 1 sulakekoko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. Yleissähkö 2 sulakekoko 3x25-3x63A.

MÄÄRÄAIKAINEN SOPIMUS

Hinnasto 1.2.2011 alkaen, voimassa toistaiseksi

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

Määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule snt/kWh snt/kWh muutoksia. Sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen Perusmaksu 1-vuotta 2-vuosi 1-vuotta 2-vuosi 1-vuotta 2-vuosi aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. 7,45 6,95 7,60 7,10 7,75 7,25 Yleissähkö 1 3,50 €/kk Määräajan päättymisen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana Oulun Sähkönmyynnin erikseen 7,27 6,77 7,42 6,92 7,57 7,07 Yleissähkö 2 5,00 €/kk ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita. Aikasähkö 5,00 €/kk Muuttaessa sopimus päättyy. Sopimuksen siirrosta Päiväenergia 7,45 6,90 7,60 7,05 7,75 7,20 uuteen kohteeseen voidaan sopia erikseen tai uuden Yöenergia 6,95 6,50 7,10 6,65 7,25 6,80 sopimuksen voi tehdä sillä hetkellä voimassaolevilla Kausisähkö 5,00 €/kk hinnoilla. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja. Talviarkipäivä 7,75 6,95 7,90 7,10 8,05 7,25 Aikasähkössä päiväenergiaa mitataan klo 7-22 ja Muu aika 6,95 6,65 7,10 6,80 7,25 6,95 yöenergia klo 22-7. Mikäli mittaus poikkeaa tästä, sovelYleissähkö 1 sulakekoko 1x25-35 A, 3x25-3x63 A. Yleissähkö 2 sulakekoko 3x25-3x63A. letaan aikasähkön hinnoittelussa kausisähkön hintaa. Kausisähkössä tarviarkipäiväenergia mitataan ajalla 1.11.-31.3. Kuukausittain Kertamaksu OIVATURVA-VAKUUTUS klo 7-22 ja muun ajan energia Yleissähkö 1 1,50 € 36 € OivaTurva-vakuutuksen voit liittää kahden vuoden määräaikaiseen ajalla 1.11.-31.3. klo 22-7 ja ajalla VarmaVirta -sähkösopimukseen, jolloin sinulla on oikeus yhden kerran Yleissähkö 2 2,50 € 60 € 1.4.-31.10. koko ajan. kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sähkösopimus Oulun Aikasähkö 3,50 € 84 € Sähkönmyynti Oy:n kanssa. Kausisähkö 3,50 € 84 €

VarmaVirta snt/kWh

PÖRSSIHINTAINEN SOPIMUS ISTUTUSTOUUMS TARJ aksu

Perusm asti 1 30.6.201

0€

Perusmaksu

5,00 €/kk

VihreäVirta

TuuliVirta

Hinnasto 1.10.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi.

SpotVirta

VihreäVirta

0,25 + spot

0,40 + spot

snt/kWh

Spot-hinta on kuukauden Nord Pool -keskihinta. Kuukausi- ja arviokulutuksessa hintaa painotetaan tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla. Spot-hinnan kehitystä voi seurata osoitteessa www.nordpool.com.

HINTAKATTO

SpotVirta-sopimukseen voit liittää vapaaehtoisen hintakaton. Tällöin sähköenergiasta ei laskuteta yli 8,60 snt / kWh, vaikka sähköpörssissä kuukauden keskihinta olisikin korkeampi. Hinta: 3,50 € / kk

OIVAETU

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

Pörssihintaisessa sopimuksessa on aina ajantasainen markkinahinta. Energian hinta noteerataan tunneittain sähköpörssissä ja asiakas maksaa kuukauden toteutuneen keskihinnan. Hintaan lisätään sähkönmyyjän marginaali sekä perusmaksu. Etäluennassa olevien asiakkaiden laskutus perustuu todelliseen tuntipohjaiseen kulutukseen. Muussa tapauksessa mittarilukema tulee ilmoittaa kuukausittain Oulun Sähkönmyynnille. Mittarilukeman puuttuessa laskutus perustuu arvioon. Kuukausi- ja arviokulutuksessa kuukauden keskihinta saadaan painottamalla hinnat tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla. Kaksiaikamittauksessa (aika- tai kausisähkö) hinta lasketaan erikseen eri aikavyöhykkeille. Molemminpuolinen irtisanomisaika on yksi kuukausi siten, että sopimus päättyy irtisanomista seuraavan kalenterikuukauden viimeinen päivä. Sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

OivaEtu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi Oulun Sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. Näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. Etu koskee kotitalousasiakkaita.

Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen.

RISTIKKO •

Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta digitaalisia sisä-/ulkolämpömittareita. Lähetä vastauksesi 31.3.2011 mennessä osoitteeseen: Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu

UUDET PALKINNOT:

DIGITA ALISET L Ä MP Ö MIT TARIT!

NIMI OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA Sulakkeen 4/2010 ristikkoarvonnassa kaksi energiansäästölamppua voittivat Pekka Peuralahti (Oulu), Aulis Joronen (Vantaa), Raili Simpanen (Oulu), Helena Saarela (Raahe), Rauni Huusko (Kemi), Anja Kauppi (Pudasjärvi), Reijo Kaarne (Oulu), Martti Seppänen (Oulu), Ari Huhtamella (Oulu) ja Taisto Karppinen (Oulu). Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille!

N U L E V L A P S A K ASIA

N A L L VA S U O M KU KOI AL Pohjoista voimaa -yhtiöiden

OTA ENERGIATILI NYT KÄYTTÖÖSI OSOITTEESSA

www.energiatili.fi ,

VOIT VOITTAA KUUKAUSITTAIN HIENOJA PALKINTOJA.