EL KP Joulu 2025

Joul oulu u 2025

Eläkeliiton oma lomapaikka!

w w w . l e h m i r a n t a . f i

Lehmirannantie 12, 25170 Salo lehmiranta@elakeliitto.fi

Tässä lehdessä: Seurakunnan hartauskirjoitus, Sakari Typpö ................ 2 Juhlavuosi täynnä kiitollisuuden aiheita, Taina Alanko. 3 Kohtaamisia, juhlia ja katse tulevaan, Annikki Klemola. 4 Yhdessä – sinua varten, Terttu Hanhikoski ................... 5 Seurakuntien joulutervehdykset .................................... 6 Piirin yhdistysten joulutervehdykset .............................. 7 50-vuotisjuhlien tunnelmia ............................................ 8 Iloisesti Itä-Suomen kierroksella ................................... 10 Aivojumppatehtäviä ............................................. 66 ja 93

HALSUA Vapaaehtoistyön vuosi ................. 13 Henkilökuva: Jarmo Korkeaniemi.14 Rohkeasti kohti uutta! .................. 15 Halsuan ilmoitukset ..................... 16 HIMANKA Elämää vuosiin, ei vuosia elämään!.18 Himangan sähköistyminen.......... 20 Himangan ilmoitukset ................. 22 KANNUS Boccia, hyväntuulen peli .............. 24 Penkin ja pöydän välissä .............. 25 Kannuksen ilmoitukset ................ 27 KAUSTINEN Sokkomatkalla 5.6.2025 ............... 30 Yhteistyössä on voimaa! ............... 32 Vanha joululaulu .......................... 33 Kaustisen ilmoitukset ................... 34 KOKKOLA Vuoden 2024 liikuttaja löytyi Kokkolasta .......................... 37 Luontoa aistimassa......................... 39 Kaarlelan kotiseutumuseo ja Anders Chydenius ........................ 40 Kokkolan ilmoitukset ................... 41

Pohjoisen kierros – Kiiruna, Lofootit ja Tromssa ........ 90 Tiedotus seuraavalle levelille -koulutushanke ............. 91 Eläkeliiton tervehdykset: puheenjohtaja Raimo Ikonen ja toiminnanjohtaja Anssi Kemppi ...... 92 Yhdistyskehittäjät eväsretkellä ideoinnin lähteillä ....... 94 Tehtävien ratkaisut ........................................................ 94 Piirin ja jäsenyhdistysten yhteystiedot ......................... 95 Lehden ja piirin tietoja .................................................. 96 Piirihallituksen kannanotto .......................................... 97

KÄLVIÄ 72 tunnin varautuminen on viisautta ................................... 46 Henkilökuva: Heikki Pettersson. 47 Runo ja valssi Käläviän murteella. 49 Kälviän ilmoitukset ...................... 50 LESTIJÄRVI Muistoja lapsuudesta ................... 51 Urpilasta Itäniemeen, lapsena 1950-luvulla .................... 52 Lestijärven ilmoitukset ................ 54 Tietoisku: Varautuminen kotona . 54 LOHTAJA Löydettiinhän sitä ruskaa............. 55 Ajomiehet kulkee yhä................... 56 Henkilökuva: Urpo Haasala ........ 58 Lohtajan ilmoitukset .................... 60 Seniorikaffeilla ansiomerkkejä..... 61 PERHO Hauta Perhossa 100 vuotta .......... 62 Perhon ilmoitukset ....................... 64 PIETARSAARI Yli sukupolvien ............................. 67 Pietarsaaren ilmoitukset .............. 68

SIEVI Monipuolista toimintaa ............... 70 Sievin kunta edelläkävijä maahanmuuttajien kotouttamisessa......... 72 Sievin ilmoitukset ........................ 73 TOHOLAMPI Jouluaatto Kannaksella ................ 75 Henkilökuva: Antti Peltokangas . 76 Toholammin ilmoitukset ............. 77 Ikäsyrjintäpäivän paneeli ............ 79 ULLAVA Kiivuperunoita ja muita perinneruokia ............................... 80 Käsityöpiiri "Kökkä" .................... 81 Minä, kiertävä perhehoitaja ......... 81 Ullavan ilmoitukset ...................... 82 VETELI Unohtamisen sietämätön keveys ja hyvän elämän ohjeet..................... 83 Tekoäly - ystävä vai haaste? .......... 84 Nuorisoseuran toimintaa Vetelin Veikkolassa ....................... 85 Tukena Jokekodin Äijäkerho............ 87 Vetelin ilmoitukset ....................... 87

Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea alkavalle vuodelle!

Joulu 2025

1

Kirkon remontin aikaan

T

ervehdys Kannuksen seurakunnasta. Saamme tänä vuonna valmistautua joulun viettoon erityisellä tavalla. Kannuksen seurakunnassa on tänä ja tulevana vuonna rakentamisen aika: olemme peruskorjanneet vuonna 1817 rakennetun kirkkomme niin, että se palvelee myös tulevia sukupolvia. Kirkko otetaan taas käyttöön piispanmessussa 1. adventtina.

Mielessämme on psalmin 78 sanat: Minä aion esittää viisaiden mietteitä, tuon julki menneisyyden arvoituksia, vanhoja asioita, joista olemme kuulleet, joista isämme ovat meille kertoneet.

Me emme salaa niitä lapsiltamme vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta, Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt.

Ps. 78: 2–4 Kirkon peruskorjaus on tämän ja menneiden sukupolvien kädenojennus tuleville, siksi peruskorjauksessa on otettu huomioon eri käyttäjäryhmät ja mahdollisuudet, kuitenkin pitäen mielessä erityisesti kirkon henkisen perinteen säilyttäminen eli se miksi kirkkoja on rakennettu ja mitä ne ovat vaikuttaneet. Peruskorjaus on sekä aineellisen että aineettoman kulttuuriperinteen säilyttämistä, mutta ei museoimista.

Kirkon aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kirkon henkistä ja hengellistä perinnettä, esimerkiksi jumalanpalveluskäytäntöjä, kirkollista tapakulttuuria ja kirkkomusiikkia. Aineellinen perinne taas kuvaa itse rakennusta.

Kirkko on yhteiskunnassamme kansaa yhdistävä tekijä, ja paikallisesti kirkko on edelleen keskellä kylää. Haluamme muistaa sitä arvokasta työtä, jota edelliset sukupolvet 2

ovat tehneet rakentaessaan kirkkoa keskelle kylää. Kirkon merkitys näkyy edelleen kyläkuvassa ja arvopohjassa. Haluamme varjella myös tätä perintöä.

Hengellisessä mielessä kirkko on paikka, jonne ihminen voi tulla kaikenikäisenä ja kaikenkuntoisena, omin avuin tai autettuna kuulemaan ikiaikaista sanomaa pelastavasta ja armollisesta Jumalasta. Haluamme peruskorjauksessa vahvistaa kirkossa tapahtuvan kohtaamisen mahdollisuutta Jumalan ja ihmisen välillä, sekä ihmisten välillä, niin että sana ristiinnaulitusta Vapahtajasta saisi rohkaista elämään Jumalan armosta ja toteuttamaan Hänen tahtoansa myös arjen jumalanpalveluksessa, lähimmäisenä.

Kirkko elää sanomastaan. Se vie ajatuksemme ensimmäiseen jouluun, Betlehemin seimen äärelle.

Nuori perhe, Joosef ja Maria, olivat Joulu 2025

matkalla, kun tuli synnyttämisen aika. Jumalan poika syntyi ihmiseksi köyhissä olosuhteissa. Yksinkertaiset olosuhteet ja maailman vihan uhka, joka Herodeksen toiminnassa heijastui pieneen lapseen ja vanhempiin, ei kuitenkaan murtanut sitä luottamusta, josta Marian omat sanat muistuttavat. Enkeli kertoi, ettei hänen tarvinnut pelätä. Maria vastasi enkelin viestiin: Minä olen Herran palvelijatar, tapahtukoon minulle niin kuin sanoit. Luuk. 1:38 Siunattua joulun aikaa!

SAKARI TYPPÖ Kirkkoherra Kannuksen seurakunta

Juhlavuosi täynnä kiitollisuuden aiheita Eläkeliiton 50-vuotisjuhla Kaustisella, historiikin synty ja oman elämän merkkihetket tekevät vuodesta 2025 unohtumattoman

M

onet Eläkeliiton piirit ja yhdistykset saavuttivat merkittävän virstanpylvään: 50 yhteistä toimintavuotta.

Omaa juhlaamme vietimme yhdessä maanantaina 7.7.2025 Kaustisella. Aloitimme kansanlaulukirkolla Kaustisen kirkossa. Tämän jälkeen siirrymme juhlaruokailuun festivaaliravintolaan. Pääjuhla Kansantaiteenkeskuksessa kokosi meidät yhteen juhlapuheiden, huomionosoitusten sekä monipuolisen musiikin ja kulttuuriohjelman äärelle. Esiintyjiä ja esityksiä oli eri puolilta maakuntaamme.

Esitän kiitokseni 50-vuotisjuhlan suunnitteluun ja toteutukseen eri kokoonpanoissa kokoontuneelle 50-vuotisjuhlatoimikunnalle. Sopivasti valmistui myös yhteinen 50-vuotisjuhlakirjamme.

AHKEROINTI JOHTI JUHLIIN Onnistunut lopputulos vaatii onnistumista myös valmistelutöissä. Historiikkikirjan kirjoittaminen tuntui aluksi joidenkin mielestä mahdottomalta tehtävältä. Monista yrityksistä huolimatta rahoitusta ei saatu mistään. Vastaus oli: nykyään tuemme urheilua tai annamme stipendejä nuorisolle. Ei ollut varaa ulkopuoliseen kirjoittajaan.

Ajattelin, että oma panokseni tältä kymmenvuotiskaudelta on jo tallella piirin kattavissa arkistoissa. Sieltä tiedot joka tapauksessa kaivellaan.

Sieltähän ne sitten kaivelinkin. Erityskiitos kuuluu Terttu Hanhikos-

kelle. Hän valitsi asiat, mitkä otettiin mukaan entisistä historiikeista. Jokainen yhdistys antoi myös omannäköisensä panoksen kirjan onnistumiseksi.

Nyt 50-vuotijuhlavuosi on takana päin ja arki on koittanut. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu 10 vuoden kuluttua! Miten silloin eläkeliittolaiset viettävät 60-vuotisjuhliaan?

ELÄMÄ VIE ETEENPÄIN – PÄÄLLIMMÄISENÄ KIITOLLISUUS Myös perheellämme oli monta juhlimisen paikkaa. Oikeastaan juhlia alkoi ilmaantua jo viime vuoden puolella, kun aviomieheni Veijo Hukari sai valmiiksi tohtorinväitöskirjansa.

Väittelytilaisuus oli 12.12.2024 Vaasan yliopistolla ja lämminhenkinen karonkka sen jälkeen Kokkolassa läheisten ja ystävien kesken. Tähän aiheeseen liittyi myös juhlava publiikki Vaasassa valokuvauksineen tohtorihattu päässä 12.6.2025. Ylpeä tohtorinnakin pääsi kuvaan mukaan.

Vuoden mittaan on ollut monia muitakin merkittäviä hetkiä. Itse juhlin tasavuosia (matkoilla), lapsilla ja lastenlapsilla oli tutkintoihin valmistumisia ja mukavia työtehtävien muutoksia.

Sokerina pohjalla tyttärentytön hääjuhla Kuopiossa. Sulhanen otti hänet vastaan hevosen selästä kesäteatterin lavalla, jossa myös vihkiminen tapahtui. Se oli kuin satua, mutta totta.

TAINA ALANKO Toiminnanjohtaja Joulu 2025

3

Kohtaamisia, juhlia ja katse tulevaan

K

un aloitin piirin puheenjohtajana, en osannut arvata, kuinka paljon uusia kokemuksia vuosi toisi tullessaan. Yhdistysten vuosikokouksissa ja tilaisuuksissa eri puolilla aluetta olen saanut tavata monia, joiden sitoutumiset kertovat siitä, kuinka tärkeää yhteinen toiminta on. Näissä kohtaamisissa on vahvistunut tunne, että järjestötyömme ydin on kuuntelu, välittäminen ja yhdessä tekeminen.

Heinäkuussa vietimme piirin ja seitsemän yhdistyksen 50-vuotisjuhlaa. Se oli hetki, jolloin pysähdyimme katsomaan taaksepäin puolen vuosisadan matkaa ja kiitoksella muistelemaan niitä ihmisiä, joiden työ, innostus ja sitkeys ovat rakentaneet sen perustan, jonka varassa toimimme.

Juhlien lisäksi olemme järjestäneet useita piirin yhteisiä koulutuksia, matkoja, kilpailuja ja virkistystapahtumia, jotka ovat vahvistaneet yhteishenkeä. Näissä kohtaamisissa on ollut aistittavissa sama henki, joka on kantanut yhdistyksiämme vuosikymmenet, halu pitää huolta toisistamme ja löytää iloa yhdessä tekemisestä.

Samalla kun olemme juhlineet mennyttä on pakko katsoa myös tulevaan, on rehellistä todeta, ettei tie ole helppo. Kiristyvä taloustilanne ja leikkaukset herättävät huolta siitä, miten ikäihmisten palvelut ja toimeentulo turvataan tulevina vuosina. Eläkeläisten arkeen vaikuttavat paitsi eläketulojen riittävyys, myös palvelujen saavutettavuus ja asumisen kustannukset.

Meidän on pidettävä ääntä siitä, että ikäihmisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Tarvitsemme kuntien ja valtion tasolla ratkaisuja, jotka eivät kaventaisi arjen turvaa, vaan mahdollistaisivat hyvän ja arvokkaan elämän jokaiselle, myös silloin, kun yhteiskunnan talous on tiukoilla.

Mennyt vuosi on antanut luottamusta siihen, että meillä on voimaa kohdata nämä haasteet yhdessä. Toimintamme perusta on aina ollut yhteisöllisyys ja välittäminen ja uskon, että niiden varassa voimme rakentaa hyvää tulevaisuutta myös tiukkoina aikoina.

Lopuksi haluan esittää lämpimän kiitokseni kuluneesta vuodesta kaikille jäsenille, toiminnanjohtaja Taina Alangolle sekä hallitukselle vierelläni kulkemisesta.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

ANNIKKI KLEMOLA, puheenjohtaja, Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri

QRkoodin AVAUS

4

Lehdessä olevien qr-koodien kautta löydät lisätietoa jutun aiheesta vaikkapa videon tai nettisivun muodossa.

Avaa koodi näin: Kohdista älypuhelimen tai tabletin kamera koodiin ja napauta ruutuun ilmestyvä nettiosoite auki.

Mikäli koodin alla on linkkirivi kuten tässä, voit vaihtoehtoisesti naputella sen tietokoneesi selaimeen.

Joulu 2025

https://elakeliitto.fi/piirit/ keski-pohjanmaa

Vaikka vuodet kuluvat

Yhdessä – sinua varten –

K

ymmenen vuotta on pitkä aika, mutta se kuluu nopeasti. Edellistä eli EL Keski-Pohjanmaan piirin 40-vuotiskirjaa ”Yhdessä - enemmän elämältä” kootessani ajattelin, että seuraavan kirjoittaminen on kaukana ja jo muiden tehtävä.

Kun toiminnanjohtaja Taina Alanko sitten pyysi minua mukaansa uuden historiikin toimituskuntaan, yllätyin: Joko se nyt meni, kymmenen vuotta? Nöyrin mielin ryhdyin kertaamaan mennyttä, kun piirin 50-vuotisjuhlakirjaan ”Yhdessä sinua varten -” päätehtäväkseni tuli kiteyttää edellisten historiikkien anti alustukseksi viimeisen vuosikymmenen toimintakertomukselle.

Sen toiminnanjohtaja puolestaan lupasi urakoida. Historiikin sisällön päätimme rakentaa saman sisällysluettelon mukaiseen muottiin kuin edellisessäkin. Onnellisena palasin uskomattoman yhteishengen, innostuksen ja ahkeran toiminnan maailmaan. Kuinka paljon ja kuinka mukavia muistoja edellisen kirjan tekemisestä palasikaan mieleeni!

Aikoinaan neljäkymmenvuotiskirjaa varten kokosin piirin historiaa ”manuaalisesti” pöytäkirjoista, vuosikertomuksista, joululehdistä ja muista lähteistä. Yhdistyssivut syntyivät niin, että kävin haastattelemassa jokaisen neljäntoista yhdistyksen johtohenkilöitä ja yhdessä heidän kanssaan suunnittelimme sivut. Digiaika toki teki jo tuloaan vauhdilla.

Tarkastellessa näitä piirin kahta viimeisintä historiikkia voi todeta, että aika on muuttunut kymmenessä vuodessa hurjasti. Tekniikan kehitys näkyy selvästi. Mielestäni 40-vuotisjuhlakirja vaikuttaa ja näyttääkin nyt enemmän tarinankertojan kokoamalta historialta – ja

sitähän se onkin! Kun taas 50-vuotishistoriikki puolestaan on täyttä ”digiä” - tietoa, toimintaa ja yksityiskohtaisempia faktoja qr-koodeineen ja nettiosoitteineen. Kirja on tätä päivää, sitä, mihin kehitys on kehittynyt.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana tietojen käsittely on tosiaan mennyt valtavasti eteenpäin. Historiikin kirjoittaminen, ja lukeminenkin, on teknisesti aivan toisenlaista. Piirin 50-vuotiskirjan kokoamisessa toiminnanjohtaja Taina Alanko teki mittaamattoman työn. Eikä ainoastaan julkaisun kokoamisessa, vaan myös siinä, että hän on vuosien varrella digitaalisesti tallentanut piirin, ja osaksi yhdistystenkin, historiaa, toimintaa sekä tapahtumia ja lukemattoman määrän valokuvia ja videoita. Näistä kaikista pääsemme nyt nauttimaan uutta kirjaa lukiessamme. Eikä pelkästään lukiessamme, vaan esimerkiksi qr-koodien avulla avautuvien videoiden kautta me voimme palata eri lailla menneiden tapahtumien nostalgiaan.

Samalla tavalla kuin edellisessä historiikissakin kukin piirin neljästätoista yhdistyksestä sai omat sivunsa kertoakseen historiastaan sekä toiminnastaan viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Sähköpostit kulkivatkin tiuhaan edestakaisin.

Yhdistysten sivut todistavat ansiokkaasti toiminnan innovatiivisuudesta, aktiivisuudesta ja monipuolisuudesta. Kuinka paljon yhdessä tekemistä ja kuinka monenlaista lahjakkuutta on Eläkeliiton KeskiPohjanmaan piirissä ja sen yhdistyksissä! Eläköön erilaisten vahvuuksien kirjo!

Joulu 2025

Kiitos luottamuksesta ja saumattomasta yhteistyöstä, päätoimittaja Taina, piiri ja yhdistykset! Ja omalta osaltani kiitokset kaikille kirjan tekemiseen osallistuneille kirjoituksistanne! Toivotan yhdistysten jäsenille hyviä muisteluhetkiä kirjan parissa ja uusille eläkeläisille antoisaa tutustumista Eläkeliiton toimintaan!

Halataan kun tavataan!

TERTTU HANHIKOSKI

5

Vapahtajan Siunaamaa Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta!

Vetelin seurakunta Perhon seurakunta

6

www.vetelinseurakunta.fi vetelin.seurakunta@evl.fi puh. 050 445 5200

Joulu 2025

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin jäsenyhdistykset esittävät kiitokset jäsenille, ystäville ja tukijoille vuoden 2025 toiminnasta ja toivottavat

Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2026 Eläkeliiton Halsuan yhdistys

Eläkeliiton Himangan yhdistys

Eläkeliiton Kannuksen yhdistys

Eläkeliiton Kaustisen yhdistys

Eläkeliiton Kokkolan yhdistys

Eläkeliiton Kälviän yhdistys

Eläkeliiton Lestijärven yhdistys

Eläkeliiton Lohtajan yhdistys

Eläkeliiton Perhon yhdistys

Eläkeliiton Pietarsaaren yhdistys

Eläkeliiton Sievin yhdistys

Eläkeliiton Toholammin yhdistys

Eläkeliiton Ullavan yhdistys

Eläkeliiton Vetelin yhdistys

Joulu 2025

7

Kiitollinen mieli upeiden juhlien jälkeen Sydämelliset kiitokset kaikille, jotka mahdollistivat upeat ja lämminhenkiset 50-vuotisjuhlamme 7.7.2025 Kaustisella!

E

läkeliiton Halsuan, Kaustisen, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan, Perhon ja Toholammin yhdistykset sekä Keski-Pohjanmaan piiri järjestivät yhteisen 50-vuotisjuhlan Kaustisen kansanmusiikkijuhlien avajaispäivänä 7.7.2025.

PÄIVÄN OHJELMA JA TUNNELMIA Aamu alkoi vaikuttavalla kansanlaulukirkolla, jonka vetivät Eija Seppä sekä Vuokko ja Sampo Korva. Kirkon tunnelma oli lämmin ja yhteislaulu soi voimalla.

Esilaulajien mukana jokainen uskalsi laulaa täysillä.

Katso Lasse Penttilän taltioima video kansanlaulukirkosta:

• Piirin lippua kantoi Mikko Hänninen, airuinaan Marketta Similä ja Eila Löytynoja Yhdistysten liput saapuivat näyttävästi käännetyssä aakkosjärjestyksessä: (Lippukantajat ja airueet mainittu järjestyksessä yhdistysten mukaan.)

• Veteli: Antero Anttila, Riitta Anttila & Maija Hohenthal • Ullava: Paavo Videnoja, Arja Videnoja & Sisko Hautamäki • Toholampi: Erkki Järvenoja, Arja Ranta-Ylitalo & Eija Laakso • Sievi: Mikko Nivala, Ulla Iso-Kääntä & Malla Poutanen • Perho: Ossi Kivijärvi, Seija Varila & Marja-Liisa Hänninen • Lohtaja: Matti Maunula, Leena Sinko & Marja-Leena Kerola • Kälviä: Harri Jylhä, Kata Hakkarainen-Jylhä & Eeva Peltokorpi • Kokkola: Kauko Hirvinen, Maija Rukajärvi-Saarela & Riitta Anttila • Kaustinen: Viljami Timonen, Rosanna Paavola & Inka Palola • Kannus: Jouni Joki-Tokola, Riitta Liedes & Sinikka Katila • Himanka: Teuvo Iso-Oja, Sirkka Märsylä & Taina Kulla • Halsua: Pekka Huusko, Anneli Karhulahti & Eija Salmela

Juhlalounas nautittiin festivaaliravintolassa, minkä jälkeen siirryttiin Kansantaiteenkeskukseen. Ovella juhlavieraat toivottivat tervetulleiksi entiset piirin puheenjohtajat Juhani Forslund ja Pirjo Palosaari-Penttilä. Aulan tunnelmaa kohottivat talkoopelimannit, jotka soittivat vieraille sisääntulomusiikkia.

Juhlan kohokohta: Pääjuhla Kaustinen-salissa Pääjuhla käynnistyi vaikuttavalla lippukulkueella, jossa kaustislaiset pelimannit soittivat perinteisen Tulomarssin.

Mukana oli kaikkien yhdistysten ja piirin liput.

• Suomen lippua kantoi Ossi Penttilä, airuinaan Helena Tilus ja Anneli Järvenoja 8

Joulu 2025

Katso lippukulkue juontajana toimineen Taina Alangon kuvaamana: Asko Virkkalan taltiointi pääjuhlasta:

Riitta Liedes (Kannuksen yhdistys) taltioi juhlan vaiheita:

Osa ansiomerkkien saajista yhteiskuvassa.

Juhlassa jaettiin arvokkaita ansiomerkkejä ansioituneille jäsenille. Kultaisen ansiomerkin saivat kaustislaiset Kimmo Anttila, Eero Myllymäki, Veikko Myllymäki ja Marianne Virkkala sekä Heikki Sinko Lohtajalta ja Mauri Holma Kannuksesta. Hopeinen merkki myönnettiin kaustislaisille Tellervo Pakkalalle, Vuokko Paasilalle ja Uolevi Paasilalle sekä Alli Palorannalle Lestijärveltä. Estyneinä olivat hopeisten merkkien saajat Annikki Kuntsi ja Aila Salmén Lohtajalta.

Ansiomerkit luovuttivat Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen, liittohallituksen jäsen Pirjo Palosaari-Penttilä, piirin puheenjohtaja Annikki Klemola ja toiminnanjohtaja Taina Alanko. Sydämelliset onnittelut kaikille merkkien saajille!

Kälviäläisten valssitervehdys Eläkeliiton pj. Raimo Ikonen vastaanotti 50-vuotisjuhlakirjan Taina Alangolta ja Annikki Klemolalta.

Tilaisuudessa kuultiin myös juhlapuheita ja musiikkia. Kunnanjohtaja Minna Nikander ja piirin puheenjohtaja Annikki Klemola esittivät tervehdyssanat, minkä jälkeen Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen kuoro esitti kaustislaisten pelimannien säestyksellä laulut Ruohonkorren lailla, Kansansoittajan kehtolaulu ja Kaustisen laulu. Kuoroa johti Hannu Ilmolahti.

vehdys, kun Sirpa Parkkila esitti Jukka Kuoppamäen säveltämän ja sanoittaman kappaleen Minä katson tätä maata.

Yleisö sai myös nostalgisen runohetken, kun Anne Nuolioja ja Maija Kortetmaa esiintyivät variksen asuissa lausuen Lauri Pohjanpään runon Syksy, joka toi monelle mieleen lapsuusmuistoja.

Lohtajalta saapunut musiikkiryhmä Ajomiehet esitti koskettavasti Eino Leinon Nocturnen.

Juhlan päätti Pirjo Palosaari-Penttilän vaikuttavat päätössanat. Yhteisesti laulettu maakuntalaulu kruunasi tilaisuuden, ja yhdistysten liput saateltiin juhlallisesti odottamaan seuraavaa kohtaamista.

Lopuksi juhlaväki pääsi herkuttelemaan täytekakkukahveilla yhdessäolon merkeissä.

Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen toi tilaisuuteen Eläkeliiton virallisen tervehdyksen. Annikki Klemola ja Taina Alanko ojensivat Ikoselle Eläkeliiton KeskiPohjanmaan piirin 50-vuotisjuhlakirjan muistoksi juhlan merkityksellisyydestä.

Värikäs juhla yhdisti yhdistykset ja kulttuuriperinteen Hellen Hietalahti Halsuan yhdistyksestä ilahdutti yleisöä hauskalla murrepakinallaan, ja Kälviän yhdistyksen lämminhenkinen valssitervehdys toi juhlaan tanssillista tunnelmaa.

Lestijärveltä saatiin kaunis lauluter-

TAINA ALANKO

Ajomiehet esitti juhlassa Nocturnen.

Joulu 2025

9

Matkakertomus

Matkalaiset Kestikievari Herranniemessä Lieksassa.

Eläkepiirin Itä-Suomen matka 28.7.–1.8.2025

Iloisesti Itä-Suomen kierroksella

M

aanantaina 28.7. lähdimme tutustumaan Itä-Suomeen. Dahlin turistibussi lähti Kokkolasta aamuvarhaisella ajaen Kannuksen kautta ja Aki Korven taksi kokosi väkeä Vetelistä, Ullavasta, Toholammilta ja Lestijärveltä.

Mahduimme hyvin yhteen linjaautoon Sievissä ja niin matka jatkui Matka-Vesan Vesa Hirsikankaan ollessa ratin takana.

Paula Ahola, matkavastaavana, esitteli matkan varrella olevia paikkoja. Joimme aamukahvit Iisalmessa Runnin kylpylässä. Pekka Mäkinen avasi meille Runnin kulttuuria ja historiaa ja saimme maistaa Runnin kuuluisaa lähdevettä. Kierros Runnin kylpyläalueella oli mielenkiintoinen.

Meille oli varattu lounas Bomban taloon. Bomban talo on nähtävyys ja sen arkkitehtuuri kertoo alueen historiasta. Talo on kopio vuonna 10

Runnin kylpylässä Iisalmessa maistelimme terveellistä lähdevettä, joka sisältää paljon mineraaleja.

Joulu 2025

1855 Jegor Bombin rakennuttamasta talosta, joka sijaitsi Suojärvellä.

Nykyinen talo on hiukan suurempi kuin esikuvansa. Monipuolisen lounaan jälkeen matka jatkui kohti Kolia. Ajoimme Puu-Juuan kautta ja läpi Nunnanlahden Kivikylän. Kun saavuimme Kolille, vastassa oli upea, uusi hotelli Koli Kylä. Illalla nousimme kiskohissillä Kolin huipulle. Jos halusi nähdä Suomen kansallismaiseman ihan Ukko-Kolin huipulta, oli noustava kävellen vielä muutamat portaat. Kyllä kannatti nousta, sillä maisema on aivan uskomattoman kaunis. Ensimmäinen matkapäivä oli pitkä ja melko rankka varmaan johtuen runsaasta ohjelmasisällöstä ja kuumuudesta, mutta hyvin kaikki jaksoivat.

Tiistaina runsaan aamupalan jälkeen päätimme tutustua hotellin lähellä olevaan Kolin Veistospuistoon.

Muutamat meistä lähti kävellen kohti Veistospuistoa, mutta matka olikin yllättävän pitkä ja aikataulu tiukka, joten palasimme takaisin. Esitimme Vesalle hartaan pyynnön, jospa hän veisi meidät seuraavana aamuna bussilla Veistospuistoon. Hän lupasi harkita asiaa.

Sitten lähdimmekin linja-autolla Kolille ja nousimme kiskohissillä ylös. Meille tarjottiin mahdollisuutta tulla alas maisemahissillä. Maisemahissi on kahdenistuttava ja korkeuseroa lähtö- ja päätepisteellä on 212 m. Hissi tulee rauhallisesti alas ja matka kestää n. 8 min. Monet nauttivat erikoisesta matkaelämyksestä ja mitään ei tarvinnut jännittää tai pelätä. Niin hyvin meitä opastettiin ja autettiin. Vesa tuli alhaalta bussilla hakemaan meitä ja niin lähdettiin Kolin satamaan. M/S Marival II olikin jo odottamassa meitä risteilijöitä. Laiva oli aikaisemmin risteillyt Puolassa 30 vuotta ja tullut Suomeen 1995, jolloin se sisustettiin nykyiseen asuunsa. Sää oli mitä upein ja Pielisen laineet liplattivat Kolin henkeäsalpaavan kauniissa maisemissa. Kun saavuimme Vuonislahteen, Vesa jo odotti meitä ja matka jatkui.

Päivän kohokohta oli opastettu vierailu Paaterissa Eva Ryynäsen ateljeessa, kodissa ja kirkossa.

Kuvanveistäjä Eva Ryynänen (1915–2001) syntyi Vieremäellä ja jo pienenä tyttönä häntä kiehtoi puu

Paaterissa meitä opasti nuori, reipas nainen Elli. Tiistain lounaan söimme Herranniemessä. Kokoonnuimme kartanon portaille yhteiskuvaan ja kuvasta näkee, että jälleen on ollut lämmin päivä. Palasimme hotellille ja ilta oli vapaa. Moni varmaan lepäili ja kertasi mielessään päivän hienoa antia.

Ukko-Kolin huipulta alas tuolihissillä Pielisen rantaan, josta yli laivalla Vuonislahteen.

ja mitä se sisälleen kätkee. Eva tapasi Paavon sota-aikana 1943 ja seuraavan vuoden heinäkuussa vietettiin häitä. Nuoripari asettui Paavon kotitilalle Vuonisjärvelle ja elanto saatiin maanviljelyksestä ja karjasta. Eva oli käynyt nuorena naisena Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun (Ateneum) ja yhä enenevässä määrin Eva veisti aina, kun muilta töiltään ehti.

Kun Evan taide tuli suuren yleisön tietoisuuteen, tilan navetta muutettiin ateljeeksi ja Paavo-puoliso auttoi suurien puiden siirroissa ja esitöissä.

Eva valmisti Paaterissa yli 500 teosta ja luonto oli ehtymätön inspiraation lähde. Kaikki kaunis tuli esiin, kun Eva veisti ja käsitteli puuta. Vuonna 1992 pihapiiriin valmistunut Paaterin kirkko on Evan suurin työ. Kirkon rakensivat paikalliset rakentamisen ammattilaiset Evan suunnitelmien mukaan. Kirkossa on uskomattoman kaunis lattia, hienosti veistetyt penkit ja puhutteleva alttari, joka on suuren kuusen juurakko. Lähellä sijaitsee myös kahvilarakennus, jonka Eva itse suunnitteli ja Lieksan kaupunki rakennutti. Kaikkein pysähdyttävin oli mielestäni Evan ja Paavon yhteinen hauta, joka on pihalla suuren kuusen alla. He kuolivat muutaman kuukauden välein ja heidän tuhkauurnansa ovat kätketyt kauniille paikalle. Eva oli suunnitellut yhteisen hautapaaden, jossa on enkelin kasvot ja siivet enkeli saa kuusen kaartuvista alaoksista.

Joulu 2025

Tietenkin Vesa vei keskiviikkoaamuna linja-autolla meidät halukkaat aamiaisen jälkeen Kolin Veistospuistoon. Yleisölle Veistospuisto on avattu keväällä 2019. Puiston yhteyteen kuuluu puutarha, jonka on perustanut Ilmari Martikainen 1971. Ilmari Martikaisen poika, Lasse Martikainen, rakensi Kolin Veistospuistoon pysyvän taidenäyttelyn. Lasse Martikainen on itseoppinut taiteilija ja lisäksi hän on menestynyt useana vuonna Juuan kansainvälisissä ja SM-tason kivenveistokisoissa.

Puiston teokset on valmistettu hyvin monenlaisista materiaaleista. Pronssi, vuolukivi, pulverimaalattu rauta, vaahtomuovi, kierrätysalumiini, betoni ja teräs ovat patsaiden materiaalia. Kukkivat perennat ja luonnon kasvit antavat kauniit kehykset patsaille ja keskellä puistoa sijaitsevalle upealle suihkulähteelle. Puistosta voi poiketa kuusimetsän kätkemälle polulle. Polun varteen on sijoitettu yli 70 pientä metalliveistosta. Teosten tekijät ovat pääosin tuntemattomia ja kooltaan ne ovat niin pieniä, että polulla on kuljettava rauhallisesti ja silmät tarkkana. Tunti veistospuistossa kului nopeasti ja paikka oli todella näkemisenarvoinen. Jätimme Kolin taaksemme ja suuntasimme kohti Joensuuta. Linja-auto kierteli pitkin kaupungin katuja ja Paula esitteli Joensuuta monipuolisesti.

Saimme tutustua kaupunkiin myös kävellen. Monet suuntasivat askeleensa kohti toria tai Taitokorttelia.

Päivä oli taas uskomattoman kuuma, joten moni etsi varjoisaa paikkaa, jossa saattoi syödä vaikka jäätelön ja juoda raikasta, kylmää juomaa.

Auton mittarissa oli parhaimmillaan tai pahimmillaan +33 astetta.

Ruokailu Kiteen Pajarinhovissa sujui väljissä tiloissa. Saavuimme takaisin Imatran kylpylään hyvissä ajoin. Kun olimme asettuneet huoneisiimme, ehti vielä hyvin käydä kylpylän puolella virkistävissä poreissa tai iltauinnilla Saimaassa.

11

Torstaina runsaan aamiaisen jälkeen lähdimme tutustumaan Imatraan. Kylpylän pihalta bussiin nousi paikallinen opas, joka kertoi Imatrasta hyvin elävästi. Oli mielenkiintoista kuulla tietoja Imatran historiasta ja tästä päivästä. Kuinka hienosti hän avasikaan sitä, miten Saimaan vedet olivat aikoinaan juosseet Pohjanmaan jokia pitkin Pohjanlahteen ja kuinka noin 6000 vuotta sitten Saimaa olikin puhkaissut reitin Laatokalle. Maan kohoamisen vuoksi Saimaan vedet muuttivat kulkusuuntaa.

Me tunnemme tuon uoman nimeltä Vuoksi. Imatraa kierrettäessä tajusi Venäjän rajan läheisyyden ja kuinka rajan sulkeminen oli suuresti muuttanut alueen ihmisten elämää ja toimeentuloa. Suuria kauppaliikkeitä oli suljettu ja monet olivat menettäneet työpaikkansa.

Torstain ruokapaikka oli Lemillä.

Lounaalla söimme Lemin särää. Lemin särä on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä ja se on Suomen vanhin ruoka. Sitä on syöty jo noin tuhat vuotta sitten. Ruoan raaka-aineet ovat karitsanpaisti, peruna ja suola ja ruoan valmistus kestää vähintään 9 tuntia. Ruoan nimi tulee säröilevästä, koivuisesta paistoastiasta, joka on veistetty kokonaisesta koivupölkystä. Ruokaa sai syödä niin paljon kuin jaksoi, mutta meidän joukosta ei löytynyt ennätyksen haltijalle haastajaa. Paluumatkalla poikkesimme Lappeenrannassa ja ajoimme läpi Linnoituksen, joka on yksi kaupunginosista. Lappeenrannan linnoitus

lumosi meidät kaikki. Illalla ehdimme hyvin vielä kylpylän virkistävään vesimaailmaan.

Lemillä söimme Suomen vanhinta ruokaa, Lemin särää.

on arvokas kokonaisuus, joka kertoo niin meidän suomalaisten kuin ruotsalaisten ja venäläisten yhteisestä kulttuuriperinnöstä. Alueella asuu nykyään yli tuhat ihmistä ja paikkaan kannattaa tutustua paremmin tulevilla matkoilla. Vaikka taivas oli pelottavan tumma, näin vain yhden salaman iskun Venäjän puolella. Onneksi Imatralla oli satanut sillä aikaa, kun olimme poissa, sillä sadetta siellä oli kaivattu kovasti.

Alkuillasta näimme Imatrankosken kuohut. Koskinäytöksen kesto oli n. 16 minuuttia ja kosken kuohuja säesti Sibeliuksen säveltämä musiikki. Liikenteeltä suljetulle sillalle olikin kokoontunut paljon kaikenikäisiä ihmisiä ja kosken valtava voima

Puumala kuljetettiin tukkeja vesistöreittiä pitkin.

12

Joulu 2025

Matkamme viimeinen päivä perjantai valkeni yhtä lämpimänä kuin aikaisemmatkin päivät. Kun olimme nauttineet aamiaisen, Vesa siirsi matkalaukut linja-auton ruumaan ja lähdimme kohti Puumalan satamaa. Nousimme satamassa näköalahissiin, joka nosti meidät ylös korkeuksiin. Hissistä pystyi siirtymään komealle sillalle, joka oli korvannut lossin. Puumala on asukasluvultaan pieni kunta, mutta kesäaikaan väkiluku moninkertaistuu, koska mökkiläisiä on niin paljon.

Kotimatkalla poikkesimme Juvalla juomaan teetä TeaHouse of Wehmais -herraskartanon vanhaan tallirakennukseen. Samassa rakennuksessa oli myynnissä yli sata eri teelaatua, joten jokainen varmasti löysi mieluisensa.

Toki kahviakin oli tarjolla. Skonssileivos kuului olennaisesti teehetkeen.

Iltapäivän lounaan nautimme Iisalmessa perinteikkäässä Ravintola Raatihuoneessa.

Paljon ehdimme nähdä kaunista kotimaatamme viidessä päivässä. Sain tämän matkan syntymäpäivälahjaksi läheisiltäni ja ystäviltä. Eipä muistorikkaampaa lahjaa olisi voinutkaan toivoa.

Rahkosessa 10.8.2025 ELISA SIIRILÄ Eläkeliiton Ullavan yhdistys

Halsua

Vapaaehtoistyön vuosi

E

läkeliiton Halsuan yhdistys on kuluneen vuoden aikana toteuttanut yhteistyössä seurakunnan ja SPR:n kanssa kuukausittain kaikille avoimia kahvitilaisuuksia. Myös Kannelman Ystävien kanssa on ollut kuukausittain tapahtumia Palvelukeskus Kannelman ja kehitysvammayksikkö Pihlajatuvan asukkaille.

Vierailut palvelutaloissa ovat tapahtuneet musiikin ja yhdessä tekemisen merkeissä. Yhdessä on musavisailtu, pidetty levyraatia ja karaoketansseja, hemmoteltu naistenpäivänä, maalattu pääsiäismunia, herkuteltu grillimakkaroilla ja vierailtu yhteislaulutilaisuudessa.

Tulevan vuoden haasteena tulee olemaan vapaaehtoistyön tunnettuuden lisääminen ja uusien vapaaehtoisten saaminen mukaan toimintaan sekä vapaaehtoistoiminnan laajentaminen koskemaan mm. tilapäistä asiointi- ja sijaisapua omaishoitajille.

MIRJA KUPARI

Yhteislaulua Halsua-viikolla

Pääsiäiskoristeiden tehtailua iloisia ilmeitä karaoketansseissa

Makkaranpaistoa

Joulu 2025

Hemmottelua naistenpäivänä

13

Suomen hevoskyntökisojen yksikkökilpailun mestaruuksia Jarmo Korkeaniemellä ja suomenhevosori Hotlerilla on kolme sekä yksi toinen sija. Kuvat: Teemu Paukamainen

Jarmo Korkeaniemi – monien harrastuksien mies

O

n kesäinen heinäkuun päivä Halsua-viikolla.

Suomenhevosori Hotlerin vetämät vaunut keinuvat unettavasti, kun kuljemme Halsua-viikon kunniaksi pitkin kirkonkylän raittia. Ohjaksissa on monitaituri Jarmo Korkeaniemi. Mikään ei tunnu häiritsevän hevosen tasaista käyntiä: ei koirien haukunta, ei ohitse ajavat puurekat.

Jarmo kertoo verkkaiseen tapaansa nyt jo kuusi vuotta kestäneestä yhteisestä taipaleestaan Hotlerin kanssa. Kaksikko on voittanut Suomen hevoskyntökisojen yksikkökilpailun mestaruuden kolmesti ja tullut kerran toiselle sijalle.

Kysyn, miten Jarmo on valmentanut Hotleria kisoihin. Päivittäin, kesät talvet hän käy Hotlerin kanssa noin 20 kilometrin lenkin, talvella metsätöissä ja kesällä metsä-

14

autoteillä.

Säännöllinen treenaus on tuottanut tulosta. Pokaalikaappiin on kertynyt useita palkintoja: hevoskyntömestaruuksien lisäksi menestystä on tullut työmestaruuskisoista kahden hopean ja yhden neljännen sijan verran. Kilpailuun pukeudutaan perinteitä kunnioittaen.

Ennen hevoshommiin ryhtymistä Jarmo teki 20 vuotta komennustöitä hitsaajana. Sinä aikana Jarmo ehti asua viitisen vuotta Ruotsissa vaimonsa Raijan kanssa. Siellä työmatkat olivat pitkiä, kun hän kulki Etelä-Ruotsista Oxelösundista aina Kiirunan Svappa-vaaraan saakka hitsauskomennuksilla. Työn alla olivat esim. pannuhuoneen rungot paperitehtaille.

Laman alettua työ vaihtui, kun Halsualla oli tarve nuohoojalle. Hän Joulu 2025

kävi tarvittavan koulutuksen ja kulki vuosia Halsuan ja lähikuntien nuohoojana.

Hotlerin kanssa kisaaminen ei suinkaan ole Jarmon ainoa harrastus.

Avantouinti alkoi Jarmon sanojen mukaan siitä, että ”kaikkea hullutusta on pitänyt kokeilla”. Hän lähti mukaan, mutta ei edes ajatellut, että voisi joskus kilpaillakin lajissa. Hän kävi uimassa talvella Kokkolan Palmassa, ja paikallinen avantouintiseura Kuutit pyysi häntä mukaan kisaamaan.

Kuuttien kanssa Jarmo on voittanut suomenmestaruuskisoissa yhden hopean ja kaksi pronssia sekä kultaa Pohjoismaiden mestaruuskisassa Ruotsissa. Ryhmä on osallistunut myös maailmanmestaruuskisoihin 2020 ennen covid-sulkua Tallinnassa sekä Bledissä, Sloveniassa. Tänä vuonna hän on edustanut Halsuan Toivoa.

Avantouintia harrastavat myös

kilpauimarit, joten Jarmo arvelee, ettei kisoista tule tänä vuonna mitalia - se jää nähtäväksi. Juttelemme hetken avantouinnin tuomista terveysvaikutuksista ja tulemme siihen tulokseen, että se parantaa verenkiertoa ja vastustuskykyä ja tekee hyvää myös mielialalle. Hyytävä vesi poistaa murheet – ainakin hetkeksi.

Karaokeinnostus alkoi puolestaan muutama vuosi sitten, ja Jarmo onkin nyt jo vakituinen laulaja Halsuan eläkeyhdistyksen torstaisissa karaokeilloissa. Lauleskeltua on tullut aiemminkin pitkillä komentoreissuilla radion mukana, mutta julkisia esiintymisiä mies on karttanut. Iän tuoman rohkeuden myötä myös karaokeharrastus on lähtenyt nousuun, vaikka kilpailuihin Jarmo ei ole vielä osallistunut. “Ja kun yksin laulaa, ei tarvitse yrittää pysyä toisen mukana”.

Matkamme kulkee Halsuan kirkkopihan kautta. Kuorikosken kirkonrakentajasuvun suunnittelema ja rakentama kirkko kuuluu Museoviraston mukaan valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Tunnelma on rauhallinen, kun jatkamme eteenpäin kirkkoharjua pitkin.

Jarmo Korkeaniemi ajelutti Hotlerin kanssa jutun kirjoittajaa Halsua-viikolla.

Kuva: Annukka Pulkkinen

Näyttämöllekin Jarmo on ehtinyt Halsuan Ylikylässä kymmenen vuotta toimineen kansalaisopiston näytelmäpiirin kautta. Porukka oli hyvä, ja näytelmiä ja katsojia riitti. Tämä on kaikenikäisille sopiva harrastus, jota Jarmo peräänkuuluttaa Halsualla. Kykyjä on varmasti riittämiin, koska 1960- ja 1970-luvuilla Halsuan nuorisoseura oli aktiivinen ja esitti näytelmiä. Kerhotilatkin olisivat valmiina, kun Nuorisoseuran-

talolle etsitään käyttöä.

Idyllinen ajelu päättyy Kotikuluman pihalle, jossa Hotleria odottaa heinäannos ja vesiämpäri ja Jarmoa maukas lounas. Jos mies nyt ehtii käydä syömässä, sillä uusia ajelutettavia on jo paikalla. Kiitän Jarmoa ja Hotleria mieleen painuvasta ajelusta ja uskaltaudun jopa silittämään Hotlerin turpaa – minä hevospelkoinen!

OUTI OOSI-OVERTON

Rohkeasti kohti uutta!

Ikä ei ole este uuden harrastuksen aloittamiselle tai uuden lajin kokeilulle.

Tapio Hotakainen, 100, aloitti tänä vuonna Boccian pelaamisen. Kuva: Enni Hautakoski Ja kokeilipa Tapio myös suppailua. Kuva: Mikko Parkkonen

Joulu 2025

Pauli Kniivilä näyttää miten golfpallo lentää. Kuva: Maili Ruuska

15

Hyvin sujuu valssi Laimi Kerolalta.

Kuva: Maili Ruuska

Tonkkumin voittaja Maija Paattakainen sai 3 osumaa.

Kuva: Maili Ruuska

Jaakko Kujala kokeili ensimmäistä kertaa jousiammuntaa. Kuva: Maili Ruuska

Aapo Heikkilä, 87, on laulanut pari vuotta karaokea. Kuva: Outi Oosi-Overton

Frisbeegolfia Sinikka Junno ja Öie Lannajärv. Kuva: Maili Ruuska

Kirveenheittoa maalitauluun Matti Hautakoski. Kuva: Maili Ruuska

• LPG-laitehoidot • Lymfaterapia • Kasvohoidot • Jalkahoidot • Hieronta ja jäsenkorjaus • Intialainen päähieronta

16

Joulu 2025

MONIPUOLISTA KAUPPAA! • ESLA-potkukelkat, jalakset • Langat, tekstiilit, vahakankaat • Mullat, ruukut, kausikukat • Muovi- ja taloustavarat • Lahjat, kortit, lelut, pelit • Postipalvelut...

• ja paljon muuta...

HALSUAN KUNTA

TAKSI KIMMO ALANKO

Puh. 040 7411 780

Tervetuloa ostoksille myymälään ja nettikauppaan!

Harri Simola 040 564 1207 www.metsantahden.fi Satu Wirkkala 040 750 4014

Perhontie 11, 69510 HALSUA Puh. (06) 8636 055

Wirkkala HarriJuho Simola Timo Syrjälä Laaksonen SatuEssi Wirkkala Keijo Karhukorpi

050 551 2103 040 041 4335641207 2217 040 7147504014 4705 040

040 0515799

TAKSI PETRI HOTAKAINEN * invataksi *henkilötaksi (myös paarit) Puh. Petri 0400 269 048 Ritva 040 8239 862 Benjamin 044 235 3715

KULJETUS HOTAKAINEN OY Perhontie 55, 69510 Halsua Palvelemme: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18

HALSUA

69510 HALSUA, puh. 06 863 6043

HIETALAHTI JA H & P POJAT OY • Kalliomurskeet CE-merkinnällä • Maanrakennustyöt • Hiekat ja mullat • Erikoiskuljetukset • EKL-Ohjaus • Turve- ja hakekuljetukset • Poltto- ja kuiviketurpeet • Traktoriurakointi jussi.hotakainen@gmail.com jani.hotakainen@gmail.com p. 040 759 5915 p. 040 848 5915

Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA Puh. 06-860 5000 Fax 06-860 5050 www.hietalahtijapojat.fi

- HUONEISTOREMONTIT - JULKISIVU- JA KATTOTYÖT

Antti Alanko 040 7728752

Eerikki Pulkkinen Puh. 0400 264 189

puh. 040 564 1635

KALUSTE- JA SANEERAUSTYÖ HOTAKAINEN

Halutessasi voit tilata minut Kela-kuljetukseen numerosta 0800 415720 autonumerolla KP 1489

TAKSI

LVI-Joni Känsäkoski 0400 564 964 veli-matti.hotakainen@halsua.fi

Tilausliikenne Alanko Oy

Kuljetusliike

PEKKA PUROLA OY Pekka p. 040 5555 465 Kauppisentie 7

Joulu 2025

Puh. 040 764 9892

17

Himanka

Elämää vuosiin, ei vuosia elämään!

Elämänpolkua ja mietteitä 90-vuotiaiden taipaleelta Himangalta

Aira Pöyhtäri

A

ira on syntyperäinen himankalainen, joka on ylittänyt jo yhdeksänkymmenen virstanpylvään ja elelee yksin omassa asunnossaan. Airalla ja hänen miehellään Tomilla oli turkistarha, jossa molemmat työskentelivät. Kun Aira täytti viisikymmentä, hän lähti opiskelemaan turkiskurssille Seinäjoelle.

Se antoi pätevyyden ruveta ompelemaan turkiksista turkkeja, hattuja, kauluksia ja mitä vain. Myös nahkatyöt onnistuvat. Töitä on riittänyt, ja vielä on ainakin yksi lakki tekeillä.

Aira on ollut pienestä asti kiinnostunut käsitöistä, ja esim. kirpputorilla käydessään hän ihastelee hyvin tehtyjä käsitöitä, onpa niiden materiaali mitä tahansa. Hankalinta tämänhetkisessä elämänvaiheessa hänen mielestään on se, että pitää opetella olemaan laiskana, vaikka on koko elämänsä tottunut tekemään työtä. Hänen mielestään yksi pitkän iän salaisuuksista on ”työtä ja ruokaa.” Uuden opettelu ja oppiminen erilaisissa käsitöissä on ollut aina kiinnostavaa. Kangaspuilla on syntynyt mm. mattoja, poppanoita ja verhoja. Harrastuksena käsiöiden teko on mitä monipuolisin. Nuorempana hän hiihtikin, ja nykyään vielä pyöräilee.

Puoliso Tomi kuoli nelisen vuotta sitten. Heillä oli pitkä yhteinen taival, lähes 70 vuotta. Heillä on kaksi lasta, kolme lastenlasta ja seitsemän lastenlastenlasta, jotka käyvät tervehtimässä tuon tuostakin. Lastenlasten kanssa on mukava touhuta, ja usein he käyvät yhdessä kävelyllä läheisellä jokirannalla. On tärkeää lähteä kotoa ulos tapaamaan muita ihmisiä, sillä yksinäisyys ei lähde sillä, että jää kotiin miettimään ja istumaan. Jos jää kotiin, on suuri vaara, ettei sieltä osaa mihinkään lähteäkään.

Elämä on muuttunut paljon vuosien kuluessa. Välillä hirvittää nykyinen vanhustenhoito, kun vanhoja ja sairaita kuskataan ympäri maakuntaa, kun ei enää välttämättä 18

löydy läheltä mitään paikkaa, johon mennä. Vanhainkodit tai vuodeosastot ovat paikkoja, joissa helposti potilas tai vierailija eksyy, koska käytävät ovat toistensa kaltaisia ja samannäköisiä. Toisaalta tulevaa on turha murehtia, ja lähtö tulee kaikille ajallaan. Aira haluaakin elämää vuosiin, eikä vuosia elämään. Entisaikaan oli aivan luonnollista mennä naapuriin pistäytymään tai vaikka lainaamaan

Joulu 2025

sokeria tai jotain muuta mikä oli sattunut loppumaan, kylällä kun ei ollut kauppaa eikä joka pikku asian takia kirkonkylälle lähdetty. Kyläreissuja ei sovittu etukäteen, ja aina oli sopiva aika mennä naapuriin. Olisipa vieläkin!

Eläkeliitossa Aira on toiminut pitkään. Hän oli sihteerinäkin kuusi vuotta ja ehti nähdä kolmen eri puheenjohtajan vaihtuvan. Eläkeliiton toiminta oli aikaisemmin erilaista kuin nykyään, esim. valtakunnallisiin kilpailuihin

osallistuttiin paljon enemmän. Eläkeliiton tapahtumissa Aira näkee tärkeimpänä sen, että yksinäiset ihmiset tapaavat toisiaan ja saavat vaihtaa kuulumisia. Muu ohjelma ei ole niin merkittävää. Ja yksinäisiä on paljon. Tapaamisissa saa vertaistukea ja niistä lähtee usein hyvillä mielin kotiin ja odottaa ilolla jo seuraavaa tapahtumaa.

KAISU ALA-PÖNTIÖ / Kuva: PÄIVI KIVELÄ

Matti Mäkelä ja Eeva Heikkilä

S

isarukset Eeva Heikkilä ja Matti Mäkelä ovat syntyperäisiä himankalaisia. Matilla on jo 90 vuotta täynnä, ja Eevallakin se täyttyy vuoden loppuun mennessä. Hyväntuuliset sisarukset puhelevat elämänsä käänteistä ja miettivät vähän nykyistäkin.

Matti oli vähän aikaa metsurina Ruotsissa, mutta on tehnyt elämäntyönsä kuitenkin maanviljelijänä. Alkuaikoina viljeltiin karjanhoidon ohella myös juureksia. Kun karjanhoito lopetettiin, aloitettiin perunanviljely. Koko Hillilän kylällä perunanviljelyllä onkin tärkeä rooli. Perunanviljelyssä niin kuin monessa muussakin asiassa on tapahtunut valtava kehitys vuosien aikana.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen ollessaan alle kuusikymppinen Matti ei jäänyt suinkaan kiikkutuoliin istumaan. Hän perusti osakeyhtiö Mäkelän Peruna Oy:n. Se osoittautui hyväksi ratkaisuksi, ja koko kylän yhteistyö siinä on ollut merkittävä. Peruna on siitä hyvä tuote, että kaikki syövät sitä miltei päivittäin. Perunaa pitää myös markkinoida, ja markkinointiyhtiön perustaminen helpotti huomattavasti toimintaa. Kun laatu on hyvää, pysytään myös markkinoilla.

Yhteisten asioiden hoito luontui Matilta helposti, olihan hän kuntapolitiikassakin peräti kaksikymmentä vuotta. Luottamusta siis oli.

Matin vaimo Liisa menehtyi vakavaan sairauteen edellisenä vuonna. Yhteistä elämää heille oli kertynyt 62 vuotta. Heillä on kaksi poikaa ja viisi lastenlasta.

Eeva kävi assistenttikurssin Kannuksessa ja sai sen jälkeen tarkkailukarjakon paikan. Sen lisäksi Eeva on toiminut kodinhoitajana ja myös tarhaajana yhdessä miehensä Reinon kanssa. Heille syntyi neljä tytärtä. Eeva ja Reino ehtivät olla naimisissa 43 vuotta ennen Reinon kuolemaa.

Eeva on tunnettu iloisuudestaan ja energisyydestään.

Hän arvelee luonteensa olevan äidin peruja, sillä äiti oli savolainen. Äiti tuli karjakoksi Himangalle ja löysi miehen! Raumankarin markkinoilla Eeva on ollut vuosikymmenet vakiomyyjä. Kauniit kudonnaiset, lapaset, sukat, matot ja poppanat ovat vaihtaneet siellä omistajaa. Eeva tekee monenlaisia käsitöitä aina niin kauan kun se tuntuu hyvältä ja mukavalta. Lapanen tai sukka päivässä on pikkujuttu!

Eevalla on joka toinen päivä pyöräilypäivä, koska lii-

kunta on tärkeää. Eeva marjastaa paljon, ja Matinkin yksi harrastuksista on marjastus. Matti myös liikkuu, pyöräilee ja seuraa urheilua. Molemmille osallistuminen Eläkeliiton tilaisuuksiin on tärkeää. Siellä on mahdollisuus tavata muitakin ja viettää aikaa tuttujen seurassa.

Matin ja Eevan lapsuudessa perheen isä sokeutui, ja häntä täytyi taluttaa joka paikkaan. Esim. nuorinta poikaansa hän ei nähnyt lainkaan. Sisarusten lapsuudenkoti ei ollut kovin rikas ja siksi joulutkin olivat melko köyhiä. Kaikki joululahjat olivat kotitekoisia. Eeva muistaa, että yhtenä jouluna joulupukilla oli vain paperista tehty pussi päässä. Matti muistelee saaneensa sukset joululahjaksi, mutta niille kävi köpelösti: ne menivät poikki. Kun hän vei niitä korjattavaksi suksen tekijälle, tämä oli hyvin ystävällinen

Joulu 2025

19

ja lupasi tehdä uudet sukset. Molemmat muistavat, kuinka naapurit auttoivat usein heitä. Lasten piti olla työn touhuissa mukana niin pian kuin kynnelle kykenivät, ja voimien ja iän karttuessa työt lisääntyivät. Eeva muistaa meijerireissut äidin kanssa, oli mukavaa kun sai olla mukana. Äiti vei hänet myös metsään. Työnteko on jättänyt jälkensä; kumpikaan ei vietä aikaa istuskellen nykyäänkään, vaan aina löytyy sopivaa tekemistä.

Matti toteaa, että kun jää yksin, on lähdettävä muiden ihmisten seuraan. Jos jää kotiin pitkäksi aikaa, sieltä onkin vaikea lähteä enää mihinkään. Hänen mottonaan on myös: Ei harha-askelia! Kun ikää on näin paljon, on edettävä varovasti, ettei horjahda ja kaadu. Nykyaika on molempien mielestä liian kiireistä. Ennen oli paljon enemmän aikaa pitää huolta toisista ja olla yhdessä. Naapuriapu oli aivan korvaamatonta, kaikki auttoivat toisiaan.

Eeva myös sanoo, että yhteisöllisyys oli ennen itsestään selvä asia, mutta nyt pitää melkein kalenteri kädessä sopia tapaamisista.

Sisarukset osallistuvat myös seurakunnan toimintaan, ja jumalanpalveluksissa käydään usein. Onhan kaikki lopulta Luojan kädessä.

KAISU ALA-PÖNTIÖ / Kuvat: PÄIVI KIVELÄ

Himangan sähköistyminen 1900–1939 Thomas Alva Edison ja Nicola Tesla riitaantuivat pahan kerran, kun edellinen kannatti tasavirtaa ja jälkimmäinen vaihtovirtaa. Sähköistymistä se ei kuitenkaan estänyt. Tampere oli Suomessa kärjessä 1880-luvulla ja Keski-Pohjanmaa seurasi perässä, vaikka investoinnin kalleus, pääomien puute ja halpa venäläinen petroli jarruttivat kehitystä. Miten sähköistyminen eteni Himangalla?

S

alvesenin tulipalossa tuhoutuneen höyrysahan tilalle Sautinkarille valmistui keväällä 1900 uusi ehompi laitos. Konehuoneen vasemmalle puolen etelästä päin katsoen laitettiin ”sähkökone.” Sitä käytettiin toisella höyrypannulla ja toisella pyöritettiin varsinaista ”masiinaa.” Sähköllä valaistiin sisältä sahan huoneet ja ulkona ympäristö neljällä kaarilampulla. Sähkövalo ei tullut edullisemmaksi, mutta parempi valaistus paransi työn laatua. Samoin vältettiin öljylamppujen katku ja kuumuus.

20

SAHA- JA MYLLYOSAKEYHTIÖ: PIONEERI JA JARRU Vuonna 1911 Raumankoskeen perustettiin Saha- ja Myllyosakeyhtiö.

Tuotanto siellä alkoi seuraavan vuoden helmikuussa. Vuonna 1914 keksittiin laitokseen asentaa vielä sähkögeneraattori. Sähkövaloa se tuotti ensi kerran syyskuun 24. päivän illalla. Päälinjoja vedettiin kuusi kilometriä kirkonkylälle, Kannuskylälle ja Lahdensuuhun. Laajemmalle alueelle virta ei olisi riittänytkään.

Loppiaisen jälkeen 1916 nuoriseurantalolla järjestettiin protestikokous Herman Eskelin johdolla. PöytäkirJoulu 2025

jan piti Matti Keto. Myllyosakeyhtiö oli etukäteen ilmoittamatta lopettanut sähkön jakelun yöllä klo 23.00– 5.00 välillä. Väellä oli yhtiölle monia vaatimuksia. Niitä viemään valittiin toimikunta, johon kuuluivat Matti Hillilä, Johan Seppä, Herman Eskeli ja Herman Borén (Merento).

Seuraava kokous pidettiin pian Lopotissa J. Laakson paikalla, jonka työväenyhdistys oli vuokrannut.

Koolla oli nyt vähemmän väkeä.

Mylly-yhtiö oli torjunut kaikki vaatimukset todeten toimitusehtojen, laadun ja hinnan olevan Himangalla parempia kuin naapurikunnissa. ”Vääristelyä!” parahti kapinakokous,

mutta myönsi sentään hinnan olevan halvempi kuin Kannuksessa, missä ei käytetty ”ilmaista” vesivoimaa.

Työläiset katsoivat yhtiön havittelevan myllyyn lisää asiakkaita panttaamalla sähköä jauhatukseen. Sen vuoksi sähkönostajat kärsisivät. Yhtiö vastasi yörajoituksen johtuneen vähäisestä veden määrästä. Paikalla ei ollut enää kuin pari maanviljelijää. Herman Eskelin yllytys erota asiakkuudesta ei toteutunut, sillä kilpailevaa sähkölaitosta ollut. Lopuksi kapinalliset syyttivät mylly-yhtiön johtajaa, joka oli tähän aikaan K.J. Hongell. Merkittäviä johtohenkilöitä olivat myös Sakari Ainali ja poliisi Abraham Jokela.

HUKAN-, NISKAN- VAI KORPELANKOSKI? Vuonna 1918 tapahtui paljon. Ensin 13. tammikuuta Pöntiön kylän miehiä kokoontui ”tuvan täydeltä”. Vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti saada kylään sähkövalo syksyyn mennessä. Hukan talon myllyyn laitettaisiin ”turpiini ja tynamo.” Siellä veden arveltiin riittävän talvellakin. Vielä hankittaisiin kylälle sähköllä toimiva puimakone, mutta kohta syttyi sisällissota ja hanke kuivui kokoon.

Helmikuussa 1918 alkoi voimalaitoksen suunnittelu Niskankoskeen.

Kokoukset pidettiin Hillilän koululla. Toimialue olisi ollut Mutkalammilta Lohtajan kirkolle. Himangalta

mukaan olisivat tulleet Ainali, Hillilä ja Tomujoki. Talven aikana hankkeeseen liittyi jo 447 osakasta, jotka varasivat käyttöönsä keskimäärin 4,25 lamppua. Hekkalaan niitä olisi otettu 15!

Osuuskunnan säännöt laati lohtajalainen opettaja Juho Leppälä. Himangalta keskeisimmin mukana olivat Efferi Kinaret ja Johannes Hekkala. Alkupääomasta 45 % kertyi Lohtajalta, kolmannes Kannuksesta ja Himangalta vain viidennes. Kosken omistusta selvitettiin asianajotoimiston avulla. Epäselvyyksiä siinä riitti.

Yhteyksissä oltiin Hankkijaan sähköosastoon ja Pellervo-seuraan.

Viljo Raittilan tutkimusten pohjalta DI Sampo Kyander laati lopullisen selvityksen helmikuussa 1919. Niskankosken luonnollinen putouskorkeus oli 3,8 metriä, mutta sitä voisi kohottaa 6,2 metriin yläsuvantoa nostamalla ja perkaamalla alla ollut Saarikoski. Vähävetisinä aikoina voimala tuottaisi 180 hevosvoimaa, mutta keväällä ja syksyllä jopa 480 hevosvoimaa. Tämä edellytti kahta turbiinia.

Voimalan paras paikka olisi vasemmalla puolen, minkä vuoksi tie olisi linjattava uudelleen. Uittorännin kautta laitoksen ohittaisi 5 000 tukkia tunnissa. Kalastukselle ei nähty arvoa, mutta Kyander vaati asetuksen mukaiset kalaportaat rakennettaviksi. Sinänsä hanke arvioitiin kannattavaksi, mutta asiantuntijat pitivät parempana Korpelankoskea. Silti

Kartta suunnitellusta voimalasta Niskankoskeen.

Joulu 2025

vielä maaliskuussa 1919 Himangan kunta valtuutti Johannes Hekkalan, Juho Tiluksen ja Ensti Saarenpään ostamaan Niskankosken. He eivät saaneet selvyyttä rantojen omistajista ja lopettivat työnsä huhtikuussa. Yllättäen kerättyjen etumaksujen palautus alkoi vasta 1939.

Korpelaa tutkittiin toukokuusta 1918 alkaen. Ilmeni, että sinne saataisiin putouskorkeutta 11 metriä. Aluksi epäilevä Lohtajakin liittyi Korpelan Voimaan, koska sieltä virta riittäisi varmemmin. Himangalla valtuustossa hilliläläiset kannattivat voimakkaasti Korpelan Voimaan yhtymistä ja kirkonkylällä vastustettiin. ”Myllypuulaakin” virta saisi riittää Himangan kunnalle.

HILLILÄN JA TOMUJOEN SÄHKÖOSUUSKUNTA Vuoden 1921 ja 1922 vaihteessa Hilillässä kävi kova kuhina. Puhuttiin muuntajista, isolaattoreista, korkeasta jännitteestä ja muista oudoista sanoista. Sähköpylväitä kaadettiin ja pystytettiin kuumeisella kiireellä jo joulun välipäivinä. Koululla valittiin yhdessä tomujokisten kanssa neuvottelijat. Kun Korpelan Voima oli innokas sopimukseen, perustettiin Hillilän ja Tomujoen sähköosuuskunta. Tammikuun alussa 1922 sen säännöt käytiin läpi ”eduskunnasta opitulla jarrutuskeskustelulla.” Lopuksi todettiin, että valo saadaan ensin ja sitten laitetaan monet maataloutta edistävät koneet hyrräämään.

Maaherra hyväksyi osuuskunnan säännöt helmikuussa.

Osuuskunnan isännöitsijäksi valittiin Efferi Kinaret. Hallituksen puheenjohtajana toimi Johannes Hekkala kuolemaansa asti. Muut ensimmäisen hallituksen jäsenet olivat Paavo Jokivartio, Ensti Kinaret, Eemeli Ojatalo, Sanfrid Hilli ja Tomujoelta Jaakko Tapio.

Muuntajia pystytettiin aluksi kaksi: Saarenpäässä Pentinmikon talon lähellä ja Märsylän talon tienoolle toinen. Muuntaja nousi myös Martti Rahkosen talon lähistölle Liiuksen mäelle. Sieltä meni suora linja Luhtion taloihin. Puimakone pyöri vain Vuotilan talon kohdalla Saaren törmällä, koska Tomujoen kylällä johdot olivat ohuemmat. Lietsolle virta ei riittänyt.

Jakeluverkon puutteellinen suojaus 21

ja ehkä käytetyt rautajohdotkin olivat ukkosella vaarallisia. Salamat hajottivat mittaritauluja ja jopa sähköpylväitä. Matti Korven 18-vuotias Jenni-tytär kuoli 1925 salaman iskusta, koska istui sähköjohtojen kohdalla. Ukkosta paettiinkin turvaan mm. elosuojaan.

Ei Korpelan virtakaan aina riittänyt. Veden vähyys yllätti yhtiön 1924–1925 ja kulutusta piti rajoittaa.

Hankala oli myös vuosi 1939. Kun puimakoneet alkoivat ryskätä, valot himmenivät ja alijännite aiheutti vaaraa. Pahempi tilanne oli kuitenkin mylly-yhtiön asiakkailla. Terttu Tuliniemi muisteli kovilla pakkasilla lampun valaiseen saman verran kuin raaka punainen lihanpala olisi riippunut katossa. Tietenkin virta riitti maatalouskoneille kehnosti.

YRITYS HIMANGAN SÄHKÖOSUUSKUNNAKSI Lokakuussa 1936 Himangan kir-

konkylältä otettiin yhteyttä Korpelan Voimaan, joka kiirehti antamaan myönteisen vastauksen. Meijerillä alkanut prosessi jatkui kunnantalolla, jossa perustettiin Himangan sähköosuuskunta helmikuun lopulla 1937. Valitun hallituksen Juho Sepän, Akseli Siipolan, Väinö Merennon, Otto Tuliniemen ja Sulo Tiluksen piti neuvotella lopullinen sopimus.

Osuuskuntaan liittyi nopeasti 40 taloutta. Jäsenmaksu oli 25 markkaa jokaiselta ”valopisteeltä”. Hankkijan kanssa neuvoteltiin linjojen ja muiden laitteiden hankinnasta. Niiden hinnaksi arvioitiin 120 000 markkaa. Äänestyksen jälkeen kuntakin päätti sitoutua hankkeeseen ja ottaa sähkö omiin rakennuksiinsa osuuskunnalta, kun se alkaa toimia.

Saha- ja Myllyosakeyhtiön onnistui kuitenkin torpata Himangan sähköosuuskunta, sillä ”puulaaki” tilasi uuden dynamon Raumankosken laitokseen. Sen väitettiin ole-

HYVÄÄ RUOKAPERUNAA HIMANGALTA

040 632 5532

Alkutuottaja

tilaukset@herkkukievari.com

Velj. KUUSISTO Oy

Karvonperäntie 111, Himanka

68150 Hillilä, puh. 06 878 4400 Sami 044 712 5464, fax 876 369 Antti 0400 256 367

www.herkkukievari.com

van neljä kertaa suurempi kuin entinen. Laite saapui Himangalle marraskuussa 1937 ja sen asentaminen käynnistyi kuun lopulla. Pohjanpään kylien osalta en löytynyt tietoa sähköistyspyrkimyksistä.

Eniten sähköä käytettiin valaistukseen. Korpelan Voimallakin maataloussähkön osuus myynnistä oli vain kymmenen prosenttia. Sähkön käytössä oltiin visuja. Korpelan Voiman sähkö valaisuun maksoi 1920-luvulla 17 kertaa enemmän kuin nykyään! Sähkösilitysraudasta perittiin voimavirran hinta, ellei hankkinut sille omaa mittaria.

Vuonna 1930 eräs Hillilän nuori mies kirjoitti mielitietylleen, että ”meissä on samanlaista sähköä.” Aviopari heistä tulikin, mutta muutoin sähkötilanne Himangalla muuttui radikaalisti vasta 1950-luvun alussa.

TEUVO TUORILA

Laadukasta perunaa ympäri vuoden!

Mäkelän Perunatalo Oy Puh. 050 355 4016

Laatutuotteet Teollisuustie 5, 68100 Himanka Puh. 06-875 350, fax 06-875 810

Mäkelän Peruna Oy:ltä

Seija Pöyhtäri-Keränen • Himanka • 06-875 440, 040 539 1942

puh. 0500 883 115

p. 0440 868 914

KENSA OY Targantie 9, 68100 HIMANKA Puh. (06) 878 0200, fax (06) 878 0233 www.kensapuu.fi

22

Joulu 2025

Himanka ☎ (06) 875 411

Uunilan Rantatie 2, puh. 050 349 6983

Rauta-, rakennus- ja tarvikekauppa 68100 Himanka, puh. 06-875 166

Iloinen grilli

kiittää asiakkaita ja toivottaa kaikille

Hyvää Joulua!

Raumankarintie 3, 68100 HIMANKA p. 050 339 3913

Puh. 044 2358 682

Tilitoimisto AKA Oy Uunilan Rantatie 2 B, 68100 Himanka P. 044 352 0888

Marko 044 562 4941, Jani 044 321 8910 marko.mattila@sahkomestarit.fi Himanka: Tuomatie 2

PAJALANTIE3, 3, 68100 68100 HIMANKA PAJALANTIE HIMANKA 901, 050-590 1720 8-17, LA 9-13 P. (06) 875 901,(06) 050875 590 1720 • MA-PE MA-PE 8-17, LA 9-13

Taksi Kalajoki/Himanka

KÄSITYÖLIIKE

Neea Laitala 044 797 8981 Arto Vihriälä 041 317 5544 Hiekkasärkkäin TAXI 041 3155513

* ompelu- ja korjauspalvelu *

RAIJA

Pajalantie 2, Himanka 050 441 5833, (06) 875 145

Kannuskyläntie 7, 68100 Himanka Puh. 06-879 090 fax. 06-879 091

HIHNALAN KORJAAMO OY Paikkakunnan monipuolisin auto- ja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset, varaosat ym.

P. 050 558 6816

Puh. 0400 368 826

Joulu 2025

Maria 050 3794 857 Harri 050 5921 732

23

Kannus

Boccia, hyväntuulen peli Boccian juuret ovat muinaisessa Kreikassa, missä pelaajat heittivät suuria kiviä kiviseen maalitauluun. Samankaltaiseen lajiin liittyviä esineitä ja maalauksia ajalta 5200 eKr. on löydetty myös Egyptin hautojen kaivauksissa. Nykymuotoiseksi peliksi boccian kehittivät italialaiset 1500-luvulla. Sana Boccia tarkoittaa suomeksi kuulaa ja laji nykymuodossaan esiteltiin maailmalle ensimmäisen kerran New Yorkin Paralympialaisissa vuonna 1984.

K

isapäivän aamuna heräsin kummalliseen uneen, joka jäi mieleeni. Liitelin revontulten valaiseman bocciakentän yllä vapaana ja kevyenä... kuin olisin lentänyt. Peli oli käynnissä, pallot liukuivat haluamilleni paikoille ajatuksen voimasta ja tunsin olevani voittamaton. Peli jäi kuitenkin pahasti kesken ja paluu maan pinnalle oli tyly. Eturauhanen alkoi vaivata, eikä se antanut armonaikaa katsoa pelin lopputulosta. Paluu arkeen oli edessä, sillä minun täytyi olla kisapaikalla kello kahdeksan kolmekymmentä.

Meillä Kannuksen Eläkeliiton yhdistyksessä bocciaharrastus alkoi viime vuoden syksyllä, kun joku sitä johtokunnalle kokouksessa esitti. Muitta mutkitta pantiin toimeksi ja varattiin KitinVaparista tunnin salivuoro joka toiselle viikolle. Ensimmäiset kokeilut tehtiin KitinVaparista lainatuilla palloilla, mutta omat pallot tilattiin välittömästi, ja myyjä kertoi näiden pallojen olevan viralliset kilpailupallot. Sellaiset sitten tilattiin ja niillä aloitettiin harjoittelu. Peli sai heti huomattavan suosion ja kovasti kyllä yritettiin, mutta huonosti osuttiin.

Pallot kiersivät ja kaarsivat, eivätkä hevin pysähtyneet haluttuun osoitteeseen, paisi joskus sattumalta sitten, kun pallo oli mielivaltaiset kiemuransa tehnyt. Päätettiin kuitenkin 24

Piirin mestaruuskilpailuissa vierähti koko päivä. Kuvassa veteliläiset erottuvat hyvin mansikkapipot päässään.

lähettää joukkue omien pallojemme kera piirin mestaruuskisoihin, hankkimaan pelikokemusta. Taisivat kokeneemmat pelurit siellä Lohtajalla nauraa meidän palloillemme. Eivät he ääneen nauraneet, mutta jotenkin sen vaan vaistosi. Oli tullut ostettua "leikkipallot" joilla ei oikean pelin kanssa ollut mitään tekemistä.

Kun totuus selvisi, niin viralliset kilpailupallot tilattiin Portugalista ja opettelu oikeilla palloilla alkoi muutama viikko ennen tulevia kisoja. Huhu uudesta harrastuksesJoulu 2025

tamme oli kiirinyt Tainan korviin, ja niin meille myönnettiin Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin mestaruuskilpailut.

Huolella aprikoitiin, että riittääkö tietotaitomme näin vaativaan tehtävään, mutta melko nopeasti epäilykset hälvenivät, kun kuultiin, että asiantuntevaa apua on saatavilla.

KitinVaparissa on sali, johon mahtuu kuusi rataa. Asiantuntemusta rajojen teippaukseen löytyi Teuvolta, joka on tehtävään koulutuksen saanut.

Säännöt parhaiten osaava ja tietokoneohjelmat hallitseva, niin ikään koulutettu asiantuntija löytyi Vetelistä.

Joukkueita kisaan ilmoittautui 7 naisten ja 9 yleiseen sarjaan. Kovasti se kaikkia harmitti, kun yhden ennakkosuosikin, Kaustisen joukkueet oli väärinkäsityksen seurauksena jääneet ilmoittamatta ja jälki-ilmoittautuneita ei sääntöjen puitteissa voinut mukaan hyväksyä.

Pahoittelun saattamana turhan matkan tehneet joukkueet joutuivat palaamaan kotiin tyhjin toimin.

Vaikka peli oli jännittävä ja tilanteet vaihtelivat, hyväntuulisuus näkyi ja kuului kaikkialla. Voitoista iloittiin ja tappiot nieltiin tyynesti. Kovien pelipitäjien joukkueista Veteli ja Sievi olivat lähettäneet yleiseen sarjaan kaksi joukkuetta kumpikin. Huomi-

ota herätti se, että kummankin pitäjän joukkueista kakkosjoukkueet olivat ykköstä parempia. Oliko se yllätys, vai oliko kyse pelitaktiikasta?

Puoliajan ruokailu oli järjestetty KitinVaparin takapihalla sijaitsevaan Hoivakunnakseen ja maistuvan lounaan sai sopuhintaan. Yläkerran kahvion taisi runsas kävijämäärä hieman yllättää, kun monet tuotteet loppuivat kesken. Myös arpojen myynti oli sijoitettu yläkertaan, pois pelaajia häiritsemästä ja hyvän tilin reippaat myyjämme tekivätkin, josta kiitos myös arpojen ostajille.

Kilpailun kuuluttaja hehkutti Kannuksen joukkueita innokkaasti, asiantuntemuksella ja asiantuntemuksen vierestä, mutta haitanneeko tuo, kun tiedämme tutun kuuluttajan viiston huumorintajun, niin se siitä.

Niukasta, vain yhden talven kes-

Penkin ja pöydän välissä

I

sä ei varo yhtään. Potkii paremmalla jalallaan niin lujaa kuin mahdollista, eikä ajattele miten tässä käy, jos potkukelkan jalas osuu kiveen. Minä siinä kärsisin. Lentäisin kaarena tienposkeen ja isä huomaisi kyytiläisensä kadonneen vasta kun pysähtyisi sytyttämään piippunsa uudelleen.

Mutta minä pidän varani. Kierrän jalat tiukasti kelkan ympäri. Puristan kaksin käsin istuimen reunaa ja annan kroppaani nytkyä potkujen tahtiin. Pian meillä on isän kanssa yhteinen rytmi.

Jalat ovat aivan tökkönä, kun isä nostaa kelkan tädin talon porraspieleen. Töpöttelen portaat ylös ja siinä onkin tekemistä, kun koppurajalkojen lisäksi kulkua haittaa ympärilleni sidottu äidin iso huivi. Kiire kuitenkin on, sillä tädin eteinen on pitkä ja pimeä ja isä saattaisi unohtaa minut sinne.

Paitsi ettei unohda. Kun isä astuu kynnyksen yli tuvan puolelle, sen käytös muuttuu. Aivan kun se huomaisi minut ensimmäistä kertaa. Se nostaa penkille ja alkaa kuoria vaatteista samalla kun juttelee tädille ja sen miehelle. Pyyhkäisee vielä nenäliinallaan räätkin nenän alta ennen kuin siirtyy puuhellan viereen tupakoimaan.

Siinä minä istun penkillä, valtaistuimellani.

Niin pienenä ja suloisena, ettei tässä talossa ole

täneestä harjoittelusta huolimatta Kannuksen joukkueet pärjäsivät yllättävän hyvin ja erävoittoja tuli, jopa parhaista joukkueista. Pelien päätyttyä kentän teippausten poistaminen sujui porukalla sukkelasti ja kun teipit oli poistettu, kaikki voivat lähteä kotimatkalle iloisin mielin.

Varmasti tällainen onnistuminen, jonka joukkueemme pelissä saivat, lisäsi innostusta ja luottamusta mahdollisuuksiin menestyä tulevissa kisoissa vieläkin paremmin. Pankaapa merkille, sillä kirjoittajalla on sellainen kutina, että ensi vuonna tulemme peliin kokeneempana ja enemmän harjoitelleena. Mahdollisesti silloin on joitakin menestystavoitteitakin asetettu. Ehkäpä yleiseenkin sarjaan osallistumme kahdella joukkueella.

JOUNI JOKI-TOKOLA

Lapsuusmuistoja

pitkään aikaan nähty. Äiti ei minua olisi jättänyt yksikseni, vaan napannut syliinsä kiikkutuoliin.

Siinäkin on puolensa, mutta nyt olen isän matkassa ja silloin pätee isän säännöt, joista tärkein on se, ettei saa olla vaivaksi. Sopii minulle, sillä minä saan ajan kyllä kulumaan istumalla hiljaa ja katselemalla ympärilleni. Olen hiljainen istuva tarkkailija.

Täti kävi hakemassa naulakosta vanttuuni ja nosti ne kamarin kakluunin pellille lämpenemään. Varmaan täti muistaa kutoneensa ne minulle joululahjaksi, molempien sisällä oli mandariinikin. Niissä on ihanan pitkät ja tiukat varret.

Kamarista täti kävelee tiskipöydälle, ottaa kaapista kuppeja, lautasia ja juomalasin. Pöydän kattaukseen tulee stoppi, kun täti unohtuu juttelemaan isän ja sen miehensä kanssa jostain sahuri-Jukasta.

Täti osoittaa lusikkakädellään navetan suuntaan.

Varmaan Jukka asuu siellä päin.

Navetasta tulee mieleen tädin kanat. Kesällä me käytiin niitä porukalla katsomassa. Äiti, täti, sisko ja minä. Miehet jäivät sisälle istumaan, mutta isän olisi kyllä kannattanut tulla mukaan, kun se sitten illalla sanoi äidille, että taitaa tädin kanojen pito olla aivan leikkimistä. Mutta ei niiden kanssa pysty leikkimään! Lampaiden kanssa voi leikkiä,

Joulu 2025

25

muttei kanojen, kun niillä oli häkkikin ympärillä.

Nyt täällä tuoksuu kahvi. Joisin minäkin mielelläni kahvia, mutta lasista päätellen saan viinimarjamehua. Mehun kanssa ensin pullaviipale ja sitten keksi. Ehkä toinenkin, jos vain uskallan ottaa. Nyt alkoi jännittää pöytään meno. Onko isällä tapana mennä heti pöytään, kun täti sanoo, vai jäädäänkö odottamaan toista kehotusta? En millään jaksa muistaa. Minun on tarkkailtava tarkasti mitä keittiöpuolipäässä tapahtuu.

Tädin mies ei ole puhunut minulle ikinä sanaakaan. Se on kasvoiltaan kapea ja muutenkin hirveän laiha. Sen silmät ovat sammuneen näköiset. Jospa se ei siksi jaksa innostua mistään uudesta niin kuin minusta. Jospa sitä rasittaa katsoa minun tuikkivia silmiä ja kiharoita hiuksia. Ja terveitä jalkoja. Tädin mies ei ilman keppiä ota askeltakaan. Nytkin, kun se istuu isän vieressä, se puristaa toisella kädellä kävelykeppiään. Ihan kuin Jeesus siinä taulussa, joka on meillä kotona seinällä. Tädillä on melkein samanlainen taulu. Se on tuolla toisessa kamarissa, minne en nyt näe.

Kun olin aivan pieni, siinä kamarissa makasi tädin miehen äiti. Se oli vieläkin laihempi kuin tädin mies. Se olisi halunnut silittää minun päätä, mutta en halunnut mennä sängyn lähelle, eikä äiti pakottanut. Niin terävää nenää en ollut ennen nähnyt. Muistan aina nenän ja sen taulun, jonka taivas on maalattu ruman siniseksi. Meillä se on iltaruskon punainen. Taulua on mukava katsella, kun odottaa illalla unen tulemista.

Isä kehtaa olla menemättä pöytään, vaikka täti on jo kahdesti käskenyt. Minä pudotin itseni lattialle ensimmäisellä kerralla ja nyt seison tässä penkin edessä, kun en muutakaan voi. Isä ja tädin mies istuvat puhumattomina puuhellan lämmössä, täti seisoo kahvipannu kädessä kattolampun valossa. On hiljaista, vain hella, kamarin kakluuni ja tuvan seinäkello pitävät ääntä. Alkaa harmittaa koko kylään lähtö, mutta sitten täti sanoo: - Anne tulee nyt ainakin ottamaan mehua.

Ja minä tulen. Kävelen räsymattojen raidoittaman lattian poikki kohti valtavaa pirttipöytää, kohti tätiä, joka kuuluu tämän talon naisväkeen niin kuin minä kuulun meidän talon naisväkeen.

26

Naisväkeen, joka laittaa ruuan, siivoaa huoneet, lämmittää saunan, haravoi pellonpientareet, lypsää lehmät. Ilman meitä naisia talon työt jäisivät tekemättä. Ei meillä ole aikaa istua ja ihmetellä.

Kipuan sukkelasti penkille enkä vilkaisekaan isää.

Tätikin malttaa istua pöytään. Käskee lisäämään sokeria, jos mehu tuntuu väkevältä ja työntää pullalautasta lähemmäksi. Täti kyselee äidistä ja muista kotiin jääneistä sillä lailla, että voin vastata sanomalla joo tai ei. Välillä nyökkään oikein kovasti ja katson tätiä silmiin. Vaikka lasissa on mehua jäljellä, kaataa täti jo lisää. Otan toisenkin keksin.

- On se, että vielä tuon tytön saitte, täti sanoo isälle, jolle nyt näyttää pöydän tarjottavat maistuvan.

Niin kuin aina syömisen ja juomisen jälkeen minulle tulee väsy. En jaksaisi enää tarkkailla ja istua hiljaa. Tekisi mieli panna pitkäkseen penkille, mutta niin ei voi kyläilyreissulla tehdä. Tädin lasiovinen kirjakaappi on television vieressä ja saisin varmasti mennä nytkin tutkimaan kirjoja. Aikuisten kirjojen joukossa on niiden pojan kirjoja. Ne on vanhoja, niissä on vähän kuvia ja kirjoituskin sellaista, että siitä on vaikeata saada selvää, vaikka osaisinkin lukea. Yhteen kirjaan tädin poika oli harjoitellut nimensä kirjoittamista. Moneen kohtaan on piirretty kirjaimet J, O, R, M, A eli Jorma. Kävin niitä viime kesän vierailulla näyttämässä äidille ja äitiäkin ne sotkut nauratti. Se oli kauan sitten ja äkkiä minulle tulee hirveä ikävä kotiin. Äitiä, omia kirjoja, omaa sänkyä - Vielähän nämä hyvin mahtuu, täti sanoo ja työntää vantusta käteeni. Isä seisoo jo ovella, mutta ei ollenkaan kiireisen oloisena. Tädin mieskin on tullut istumaan lähelle penkkiä missä minua puetaan lähtökuntoon. Se on poiminut kenkäni naulakon alta ja ojentaa niitä tädille. Minä luulen, että taisin nukahtaa hetkiseksi – suussani on samanlainen maku kuin usein aamulla, ja silmiäkin kutittaa. Annan niiden touhuta ympärilläni, pidän vain leukaani ylhäällä, ihan kuin naapurin Hupi-koira silloin, kun me lapset oikein porukalla sitä silitetään.

Joulu 2025

EEVA VIHANTA Kuva: Tiina Fors / ChatGPT

Hyvää KUKKATALO joulua RUUSUNEN

VALTAKATU 9 | KANNUS | 050 539 9006

Joulurauhaa ja hyvää uutta vuotta!

Joulurauhaa ja hyvää uutta vuotta!

Parturi-Kampaamo • Kauneushoitola

Rauhallista Joulua!

Tv. Kannuksen kaupunki

www.hiusateljekannus.fi 044 243 0023

Keisari Pelletti Oy

- Arkipäivän ylellisyyttä 40 vuotta KANNUKSEN KAUKOLÄMPÖ OY Puh. 06 874 3800 www.kannuksenkaukolampo.fi

Hyvää Joulua!

T: Jalkatuvan Minna

KANNUSTALO

®

Tukkitie 4, Kannus • 0400 158 314

Kannuksen Hammaslääkäripiste Oy Asematie 4 A 4 69100 Kannus 06 873 578 040 5808 140

Rakennusja peltityö Kellosalo Oy

Tukkitie 4, Kannus • Kattoremontit 0400 158 314 / tarvikkeet  Kattoturvatuotteet  Sadevesijärjestelmät  Piipunpellitykset  Ulkovuoriremontit  Kevytrakennukset mm.

Kannuksen ulkosaunat, pihavarastot jne.

Rakennushammaslääkäri ja peltityö hammaslaakaripiste.fi Kellosalo Oy Pertti Honkela

 Kattoremontit / tarvikkeet  Kattoturvatuotteet  Sadevesijärjestelmät  Piipunpellitykset  Ulkovuoriremontit  Kevytrakennukset mm. ulkosaunat, pihavarastot jne.

Soita ja pyydä tarjous! tarjous!

Siltakatu 4a 69100 Kannus. Puh. 06-8741400

Hammaslääkäripiste Oy Soita ja pyydä tarjous! tarjous!

Heikki 0500 557 178, Tommi 050 4067 630 Asematie 4 A 4 69100peltityokellosalo.fi Kannus

Motorset Autovaraosat - Työkalut

Jokelantie KANNUS Asematie 28 6, • 06 873 037 HUONEKALULIIKE

Motorset ASEMATIE 5, KANNUS

PUH.- (06) 870 771 Autovaraosat Työkalut www.urakaluste.com

Jokelantie 6, KANNUS LAATUA • PALVELUA Kaivinkonetyöt & pellon jyrsintä

JARI ISO-HEINIEMI M. Uusitalo Oy Puh. 0500 864 345 KANNUS PUH. www.uusitalogroup.fi (06) 870 073, 0500 931 712

06 873 578 040 5808 140

Pertti Honkela

hammaslääkäri hammaslaakaripiste.fi

Heikki 0500 557 178, Tommi 050 4067 630

peltityokellosalo.fi

Harri Kuusisto Himangantie 578 69100 Kannus 050 567 1825

Joulu 2025

Urheiluhieroja

MARGAREETTA HAAVISTO

p. 0400 564 Harri Kuusisto 050316 567 1825

Vaenmaantie 578, 69, 69100 Himangantie 69100KANNUS Kannus

HERKKU Palvelemme viikon kaikkina päivinä.

Ma–La 7–21 • Su 10–21

27

1.2 APTEEKKIEN LOGOT

LOREM IPSUM KANNUKSEN

Apteekkien logot muodostetaan Apteekki-logon Täytekakut, voileipäkakut, pullat, piirakat ja ympärille. Apteekin nimestä riippuen nimi tulee pikkuleivät tilauksesta.

Myös pitopalvelua.

Apteekki-logon ylä- tai/ja alapuolelle.

parturi-kampaamo

Pirjo ja Arja

Puhtaat ja tuoreet Tmi Kotileipomo vihannekset Sanna Herrala Siltakatu 6, 69100 Kannus puh: 068 70 008 sukupolvien perinteellä www.kannuksenapteekki.fi LOREM IPSUM

LOREM IPSUM

Puh. 0500 163 366 | sanna.herrala@kotinet.com Ylikannuksentie 291, 69170 Yli-Kannus

Valtakatu 7, Kannus p. 06 870 922

Rengas & Autohuolto

Rauhallista Joulua

p. 050 378 4433

KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY

RAHKOLA LIIKEMERKKI + APTEEKKI-LOGO LEVEYS MIN. 38 MM

MT-Lava Oy

NIKOR OY

Kannus 0400 601 708

Tukkitie 4, 69100 Kannus 050 408 8271/Niina Niemonen 050 547 9262/Miia Känsälä

APTEEKKI | GRAAFINEN OHJEISTO | SIVU 14

EXEL

Aut okorjaa m o Koutosentie 14 69100 Kannus puh. 010 327 0440

ILMEEN PERUSELEMENTIT

Lounasravintola

AUTOKEIDAS • NOPEASTI • EDULLISESTI

- KORJAAMO - RENKAAT - VARAOSAT

Puh. 044 978 5018

Kannus 0500 561 909 / Sanna

www.kpkservice.com

KAIVINKONEURAKOINTI TAPIO SAARIKOSKI KY Asematie 22, 69100 Kannus Puh. (06) 870 211 www.kannuksenkuljetus.fi

Kampaamopalvelut kätevästi kotonasi KANNUS • SIEVI • TOHOLAMPI

% 050 523 3031

TukkaTaksi KIERTÄVÄ PARTURI • KAMPAAJA

HUONEKALULIIKE

Monipuolisia palveluita aina maanrakennuksesta sirkkelöintiin sekä sähköja puhelinverkkojen rakennustöihin.

ASEMATIE 5, KANNUS PUH. (06) 870 771 www.urakaluste.com

LAATUA • PALVELUA

Puh. 044 0860 301

Pienkonehuolto Widgren Oy

Tilitoimisto LKTOy Tukkitie 4, 69100 Kannus www.tilitoimistolkt.fi 050 3377 043, 050 3394 205 • yritys- ja maatalouskirjanpidot • palkanlaskennat, verotusasiat • muut toimistopalvelut

puh. 044 7308 795 jmwidgren@hotmail.com

MAIJA MÄNTYKORPI-LUOMA

Rengasammattilaiset palveluksessanne

KOIVUSAARI OY Leppäojantie 5, Kannus. Puh. 06-8741 300 Avoinna: ma-pe 8-17

HUUKIN KONE OY Rekiläntie 323, Kannus p. 045 138 5176

MARKO HUUKI KY MAA-AINESTOIMITUKSET JA MAANRAKENNUSTYÖT

Parturi-Kampaamo

Leppäojantie 3, Kannus Puh. 040 643 5465 www.fixpoint.fi

28

Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info@kuljetuspalvelusyrjala.fi

M T K T P L S

MJoulu T K T 2025 P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

ESTA 1993 VUOD

Asematie 9, Kannus Puh. 0440 658 440 kannussahko@kotinet.com

HERKKU Ritva Isohanni 044 7585 931 Asematie 4 A 6, Kannus

Palvelemme viikon kaikkina päivinä.

Ma–La 7–21 • Su 10–21 p. 044 5743 603

Sähkötyöt yksityisille ja yrityksille Sähkötarvikemyynti Aurinkosähköjärjestelmät Lämpöpumput www.sahkoliikekannus.fi

Urheiluhieroja

MARGAREETTA HAAVISTO p. 0400 564 316 Vaenmaantie 69, 69100 KANNUS

AUTOHUOLTO AROLA Valtakatu 31 69100 KANNUS Puh. 040 587 9441

Tunnelmallista joulua ja valoisaa uutta vuotta

p. 044 5754 523 info@hoivakunnas.fi hoivakunnas.fi

Meijän Puoti Oy

Puh. 044 3297 919 m-puoti@outlook.com • kalastustarvikkeet • koiratarvikkeet • korut ja lahjatavarat • vapaa-ajan vaatteet, ym.

korpelanvoima.fi

Siltakatu 4a 69100 Kannus. Puh. 06-8741400

Joulu 2025

29

Kaustinen

Sokkomatkalla 5.6.2025

Matkakertomus

”Vettä tuli ko aisaa", kun kaksi bussilastia kaarsi aamuyhdeksältä Urheilutalon pihasta kohti tuntematonta. Aina yhtä jännittävää – ja aina arvuutellaan suuntaa ja kohteita.

N

yt lähdettiin VT 63:a Evijärveä päin. Mutta ohi ajettiin. No, varmaan Kortesjärvellä pysähdytään, koska Mikko Valo, primus motor, oli sanonut, ettei ole pitkää matkaa ensimmäiselle kahvitauolle. Mutta ei, ei Kortesjärvelläkään stopattu. Ja kun tultiin Kauhavalle, yhtäkkiä käännyttiinkin Kokko-

Lentohotelli Kauhavalla, etualalla Kaisu Tastula.

laa kohti, mitä ihmettä!? Samassa kuitenkin oltiin entisen Ilmasotakoulun - nyk. LSK Business park ja Lentohotelli - pihassa ja väki vaelsi sisään, jossa odotti luvatut kahvit ja auditorio.

Saimme huiman värikkään, omakohtaisen ja asiantuntevan läpileikkauksen Ilmasotakoulun historiasta ”kentän kersan" Olli Niemisen kertomana.

Matka jatkui, aurinkokin tuli esiin ja aika moni arvasi, että ruokailu taitaa tapahtua Härmän kuntokeskuksessa. Ei tällaista joukkoa mikään pikku kahvila kykenekään ruokkimaan.

Lounaan jälkeen talon myyntipäällikkö esitteli kuntokeskuksen toiminnot ja tekipä vielä semmoisen ”Don Vito Corleonen tarjouksen”, josta on vaikea kieltäytyä; arvelen, että perästä kuuluu.

Täysin vatsoin jatkettiin matkaa kohti kasitietä, jolta aika pian käännyttiinkin kohti Uusikaarlepyytä. Kauniin pienen kaupungin läpi ajettuamme puiden välistä näkyi kaunis valkoinen, vanha talo piharakennuksineen: Kuddnäs, satusetä Zacharias Topeliuksen lapsuudenkoti.

Neljän oppaan johdolla jakauduimme ryhmiin ja kiersimme tutustumassa huolella vaalitun talon ja pihapiirin ihmeitä aina keittiön sokeritopasta piharakennuksen ruumisvaunuihin.

Kuddnäs, satusetä Zacharias Topeliuksen lapsuudenkoti Uusikaarlepyyssä.

30

Joulu 2025

Tottesundin kartanossa Maksamaalla nautimme herraskaiseen tyyliin toteutetusta kahvihetkestä.

Palattiin hetkeksi kasitielle, mutta Klemetsgårdarna kohdalla kurvattiinkin oikealle, vanhalle rannikkotielle.

Nyt ei tainnut enää kukaan muu kuin bussikuskit ja matkan suunnittelijat tietää, mihin oltiin menossa! Kapeaa, mutkaista kylätietä ja kauniita asutuksia. Tuomet kukkivat ja kaikkialla ryöppysi alkukesän vihreys!

Tie päättyi Maksamaalla vaikuttavan, kaksikerroksisen punaisen kartanon eteen. Vastassa oli herraskaisesti sinisiin pukeutunut, hattupäinen isäntä, joka toivotti meidät tervetulleeksi Tottesundin herrgårdeniin, aikoinaan

erään Järnefeltin perheen kesäpaikkaan. Siellä oli kesäkuussa 1892 vihitty muuan Jean Sibelius talon tyttären, Aino Järnefeltin kanssa.

Salainen haaveeni on aina ollut istua hetki wanhan ajan sisäkköjen passattavana ja kas, mitä tapahtuikaan, kun kapusimme yläkerran modernimmasta infotilaisuudesta alas takaisin menneeseen maailmaan: salissa oli kaksi mustapukuista palvelijatarta tärkätyissä, pitkissä valkeissa essuissa ja hilkoissa! Oi wau! Saimme porsliinikupeista kahvit ja suklaiset Sibelius-leivokset pöytiin tarjoiltuna. Hätinä maltoin olla sanomatta, että ’Hildur sitten kattaa saliin. Ja herroille punssia!’

Mutta tuokin pieni hetki satua oli jätettävä taakse ja ajettiin vielä viimeiseen kohteeseen. Autoradiosta raikasi täysillä Bara bada bastu, kun kaarsimme Vöyrin keskustaan ja bussit pysähtyivät Suomen vanhimman puukirkon pihaan.

Kirkon esittelyn jälkeen lauloimme Suvivirren. Yhteisenä kiitoksena niin loistavasti onnistuneelle sokkomatkalle kuin sen järjestäjille, sekä myös sille, että Varjelus oli jälleen ollut mukana matkalla ja näin iso ja iäkäs joukko oli selvinnyt haavereitta liki 12 tunnista tien päällä pitkin Pohjanmaata!

Teksti: KIEPSA GRETA-LIS TIMONEN Kuvat: LASSE PENTTILÄ JA TELLERVO PAKKALA

Sokkomatkalaiset tutustumassa Suomen vanhimpaan puukirkkoon Vöyrillä.

Joulu 2025

31

Yhteistyössä on voimaa!

E

läkeyhdistyksen KP-Vaarit on eläkeläisvaarien, 18 miehen, talkooporukka, joka harrastaa urheiluseuran, kunnan ja kunnan yhtiöiden ”tilauksesta” monenlaista kunnostusta ja rakentelua. Tarkoituksemme, hauskanpidon lisäksi, on jakaa erilaista osaamista yleishyödylliseen käyttöön.

Ryhmässämme on monipuolista osaamista: rakentelua, nikkarointia, korjaamista jne. ja tietenkin käytössämme on omat tutut huippuhyvät käsityökalut. Ryhmään kuuluu kaksi entistä poliisimiestä, joten järjestyksenpitokin on hallinnassa.

Huumori ja hauskanpito on alusta pitäen ollut mukana. Ryhmä sai nimen ensimmäisellä talkootyömaalla vuonna 2020 kuntorapputalkoissa. Huomasimme, että isät ja äidit, jotka toivat kentälle harjoituksiin nuoria jalkapalloilijoita, olivat omien lapsiemme ikäisiä, ja harjoituksiin tuodut KP-V:n toivot lastenlapsiemme ikäisiä, joten me olemme KP-V:n vaareja.

Saimme urheiluseuralta ja Keski-Pohjanmaan Liikunnalta tunnustusta ja vähän myös rahaa, jonka päätimme käyttää KP-Vaarit-lakin hankintaan. Numeroitu lak-

32

ki luovutetaan kunniakkain seremonioin uusille jäsenille käyttöohjeen kera.

Kuluvan vuoden aikana olemme sopineet kunnan ja kunnan yhtiön kanssa ehkä suurimmasta haasteesta olla mukana Kaustisen kansantaiteenkeskuksen kiinteistönhuoltotehtävissä. Tavoitteena on talon kunnon ylläpito ja viihtyvyyden parantaminen.

Kesäaikana on ehostettu tuloaulaa ja näyttelysalin pintaremonttia, pieniä korjaustöitä tehdään. Ravintola Fiulin vaativat rimaseinämät on myös korjattu ja koko joukollamme olemme tehneet keväällä myös pihan siivoustalkoita. Parhaillaan on käynnissä lämpiön pintaremontti.

Näillä toimilla saamme yhdistyksellemme vastikkeeksi korvauksettoman käyttöoikeuden talon tiloihin. Tästä olemme tyytyväisiä.

Kaustisen Kansantaiteenkeskus on valtakunnallisestikin ainutlaatuinen työskentely- ja toimintaympäristö kulttuuriharrastuksille.

Joulu 2025

Teksti: AULIS KAUNISTO ja TELLERVO PAKKALA

Vanha joululaulu Kansakoulun opettaja Eemil Anttola (1907–1946) opetti tämän joululaulun joka vuosi oppilailleen. Hän nimitti sitä amerikkalaiseksi joululauluksi. Kahden ensimmäisen säkeistön sanat muisti Eemilin tytär Katri Ojala (1913–1988) ja poika Pentti Anttola (1923–2013) muisti laulun sävelen, sovitti ja kirjoitti nuotit vuonna 1983. Vanhan joululaulun ja siihen liittyvän tekstin seuraavalla sivulla antoi lehteemme Katri Ojalan tytär Pirkko Ojala.

Amerikkalainen joululaulu

Joulu 2025

33

KATRI OJALA (1913–1988)

HÖYLÄHIRSITUOTTEET suoraan tehtaalta ilman välikäsiä

MEILTÄ LVI-ALAN TYÖT p. 040 1965 993

69600 Kaustinen, puh. 06-8611 500 www.konstatalot.fi

• Varaosamyyynti • Hinauspalvelu • Asennuspalvelu • Vanteet / Renkaat Puh. 040 6800 640 HINAUSPALVELU 24/7

0400 450 466 Veikontie 4, 69600 Kaustinen Puh. 050 328 0516

Terveystie 1, puh. 06 860 5400

Rajatie 4, 69600 Kaustinen sami.makela@smakela.fi www.smakela.fi

Tunnelmallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2026!

Sininen Sivellin

Kampaamo Jemitex Sinikka Harjukoski, p. 0400 268 451 Pajalantie 24 • Pajalan korjaamo • Kaustinen

Kaustinen • 06 527 1002 www.sininensivellin.fi

045 139 3353

KANSANTAITEENKESKUS 34

Joulu 2025

PELTISEPÄNLIIKE

PELTONIEMI OY Kaustinen Puh. 861 1781

Paikkakunnan paras lounaspaikka

KEITTIÖKALUSTEITA Penttilän Puusepäntehdas Oy

Kaustinen, puh. 8611 005

Ylijoentie 82, 69600 KAUSTINEN Puh. (06) 8611 104 www.puusepantehdas.fi

69600 KAUSTINEN Puh. 06-861 1108

Myymälä avoinna:

ma-to 9-15 pe 9-17 la 9-14

Kaustisen kunta toivottaa

Rauhallista Joulunaikaa & Onnellista Uutta vuotta!

www.lanka-tekstiili.fi 0400 263 792

Joulu 2025

35

TAKSI MYLLYMÄKI Matti Myllymäki 0400 991 300 Kaustinen

Myös 6 hengen kuljetukset sekä invakuljetukset

Kaustisen_apteekki_ilm_60x60_konv.indd 3

11.6.2015 14:46:23

Terveystie 2, Kaustinen p. +358 6 8611 590

Tilitoimisto Mäkelä & Jungell Oy Terveystie 10 69600 KAUSTINEN

Sirpa Rauma

Kaustinen

p. 050 9113 167

Puh. 040 734 7886 Järveläntie 277, Kaustinen

Kaustisen Jäsenkorjaus Oy

PUUJAUHEET

69600 Kaustinen Joni 045 7839 6771 Pauli 044 230 6523 KAUSTINEN puh. 861 1289

www.kaustisenjasenkorjaus.fi posti@kaustisenjasenkorjaus.fi puh. 040 5154 227, Kappelintie 15, 69600 Kaustinen

Kaustinen • 0400 498 014 Rajatie 1, Kaustinen Puh. 0400 666 876

Kaustintie 1, 69600 Kaustinen Puh. 040 6411 793 satumaan.kukka@kase.fi

- Kukat, kukkalaitteet, arkut -

36

Rajatie 1, puh. 010 666 3450, 0500 666 876

Joulu 2025

Kokkola

Puistojumppaa kesäisessä Länsipuistossa.

Vuoden 2024 liikuttaja löytyi Kokkolasta

K

eski-Pohjanmaan Urheilugaalassa 31.1.2025 palkittiin edellisen vuoden liikuntatekoja ja -toimijoita.

Kategoriassa KUNTIEN VUODEN LIIKUTTAJAT Kokkolasta vuoden 2024 liikuttajana palkittiin Eläkeliiton Kokkolan yhdistys. Tunnustus myönnettiin yhdistykselle sen aktiivisesta, monipuolisesta ja määrätietoisesta liikuntatyöstä.

LIIKUNTAVASTAAVA TYÖN MOOTTORINA Yhdistyksen saaman pokaalin ja arvostetun tunnustuksen taustalla on ennen kaikkea liikuntavastaava Riitta-Liisa Kankkonen, joka tiiminsä kanssa on jo vuosien ajan määrätietoisesti ja sitkeästi toiminut tienraivaajana eläkeikäisten liikuntaharrastusmahdollisuuksien saamiseksi ja monipuolistamiseksi kaupungissamme. Hänen johdollaan Kokkolan yhdistykseen on kymmenessä vuodessa rakentunut laaja valikoima eri liikuntamuotoja ja -lajeja.

LAAJA TARJONTA YMPÄRI VUODEN Viikoittain kokoontuu seitsemän ohjattua kuntosaliryhmää, lujuutta

luustoon, musiikkiliikunta ja matalan kynnyksen jumpparyhmät sekä uutuutena jooga ja tuolijumppa. Lisäksi toiminnassa ovat boccia-, keilailu- ja kaksi vesijumpparyhmää.

Ulkoliikunta puolestaan tarjoaa patikointiretkiä, kesäisin puistojumppaa Länsipuistossa, pyöräilyretkiä maanantaisin sekä sauvakävelyä kerran viikossa Roskarukalla.

Erilaiset liikunnalliset ulkoilutapahtumat kokoavat syksyisin ja keväisin jäseniä yhteen virkistäytymään ja nauttimaan yhdessäolosta.

Vuonna 2024 sisäliikuntaan kertyi tuhansia osallistumiskertoja ja ulkoliikuntaan lähes viisisataa – luvut kertovat liikunnan merkityksestä yhdistyksen toiminnassa.

Mutta miten tämä kehitys on ollut mahdollista?

VERTAISVETURIT VOIMANA Toiminnan laajuuden mahdollistaa se, että vuosien varrella yli kaksikymmentä yhdistyksen jäsentä on kouluttautunut vertaisveturiksi, minkä ansiosta yhdistykseen on Joulu 2025

saatu monille erilaisille liikuntaryhmille ja -lajeille vetäjiä omasta joukosta. Vertaisveturikoulutusta ovat järjestäneet toisaalta Eläkeliitto ja toisaalta myös Kokkolan kaupungin liikuntatoimi. Riitta-Liisa on ollut se innoittaja, joka on saanut jäseniä tarttumaan koulutusmahdollisuuksiin.

YHTEISTYÖLLÄ ILOA MYÖS MUILLE Liikunnan iloa jaetaan myös yhdistyksen ulkopuolelle. Yhteistyössä kaupungin ja mm. seurakunnan kanssa järjestetään esimerkiksi kaikille avoimia jumppia. Vapaaehtoistoimintana jäseniämme käy palvelutaloissa vetämässä tuolijumppaa, tanssittamassa asukkaita ja järjestämässä ulkoliikuntapäiviä.

Liikunta ja yhdessäolo tuovat elämäniloa ja vireyttä kaikille!

MAIJA RUKAJÄRVI-SAARELA Lisää kuvia seuraavalla sivulla.

37

Vertaisveturit Kisakatsomossa Teams-koulutuksessa ja virkistymässä.

Riitta-Liisa matkalla liikuttamaan ikäihmisiä.

Piirin aluekoulutuspäivä Elbassa, Iloa luonnosta.

Eläkeliiton Kokkolan yhdistys liikuttaa 2024 • 7 kuntosaliryhmää viikoittain • Jooga ja tuolijumppa uusina • Boccia-, keilailu- ja kaksi vesijumpparyhmää • Retkiä ja ulkoliikuntaa: patikointia, puistojumppaa, pyöräilyä ja sauvakävelyä • Yli 20 vertaisveturia omasta jäsenistöstä • Tuhansia osallistumiskertoja vuoden aikana

Pirjon vetämä tuolijumppa on uusimpia tulokkaita lajivalikoimassa.

38

Joulu 2025

Talvipolulla reippailemassa eväät repussa.

Luontoa aistimassa Kokkolan yhdistyksen patikkaretki Kruunupyyn Alaveteliin

J

uhannuksen alusviikolla Kokkolan yhdistys järjesti patikkaretken Kruunupyyn Alavetelissä. Luontopolkua oli tarjolla reilut yhdeksän kilometriä.

Luontopolun lähtö- ja päättöpaikka sijaitsee Grusbackantiellä. Rohkeita kuntonsa tuntevia liikkujia lähtöpaikalle ilmestyi 19.

Kun matkaan päästiin, taival oli pääosin metsäpolkua, josta puiden juuret ja kivien selät paljastuivat erimuotoisina. Jalan nousulle sai sopivasti haastetta, kun joukko vaelsi jonossa kapeaa polkua. Susanna ja Pirjo olivat ’’koekävelleet’’ reitin jo ennakkoon ja osasivat pitää niin etu- kuin takajoukoissakin kaikki mukana. Matkan varrella on poikkipolkuja ja metsäteiden ylityksiä ja niitä hyväksi käyttäen on mahdollisuus reitin pituutta myös lyhentää. Näin pari matkaajaa käyttikin tämän oikaisumahdollisuuden hyväkseen.

EU:n tuella rakennettu reitti ja muu infra oli tehty viimeisen päälle opasteiden ja taukopaikkojen suhteen. Ensimmäisellä laavu-/tulipaikalla tavattiin myös paikallinen ryhmä eläkeläisiä. Heiltä saatiin lisää paikallistuntemusta ja rupateltiin niitä näitä. Toinen pidempi tauko pidettiin taipaleen loppuosalla lämmittäen tulilla kuka minkäkinlaisia omia eväitä ja nauttien aurinkoisesta kesän säästä. Kiirettähän meillä ei ollut. Poistuessa hiillos sammutettiin paikalla olevalla sammutuskalustolla.

Taukopaikoilla oleviin vieraskirjoihin, totta kai, jokainen kirjasi merkintänsä.

Reitti oli vaihteleva nousuineen ja laskuineen.

Mukaan mahtui talousmetsää, vanhempaa metsää, vesakkoa, aukkohakkuualuetta, pätkä pitkospuita ja näkymä laajasta viljelysalueestakin. Viisi tuntia siinä meni, mutta kannatti.

LEO KARHULAHTI

Joulu 2025

39

Kaarlelan kotiseutumuseo ja Anders Chydenius Museon syntytarinaa ja Anders Chydeniuksen muistohuone

T

apasimme Ulla Rasmus Storen heinäkuun 2. päivänä Kaarlelan kotiseutumuseolla. Ulla on ollut yhdistyksen aktiivina 35 vuotta. Hän kertoo, että museo täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja juhlat pidetään 10.8.2025.

Museon pihapiiristä löytyy erilaisia rakennuksia. Kotiseutuyhdistys aloitti v.1935 kivirakennuksessa, jossa nyt on Lotta-museo ja Kaarlela-huone. Pikku hiljaa museoon kerättiin tavaraa kyliltä. Monet ihmiset olivat innokkaita ja mukana perustamassa yhdistystä, mm. Sokojalta opettaja Sveins kävi taloissa, myöskin eri kylissä ja keräsi tavaroita. Sitten tuli ajatus, että tälle alueelle voisi perustaa museoalueen ja mietittiin mistäpäin kuntaa näitä rakennuksia saataisiin. Tämä rakennus löytyi lopulta Alikorpilahdesta vanhasta asuinpaikasta ja on rakennettu 1850-luvulla. Pariskunta Birger Huhta ja hänen vaimonsa järjestivät tämän talon tänne, se on ollut Birgerin kotitalo, joka oli myyty myöhemmin eteenpäin Roikon perheelle.

Kunta on lunastanut talon yhdistykselle.

Piharakennuksista osa on tullut lahjoituksina ja osan kunta on ostanut. Porttiluhti mm. on Kaustisen Mikon talosta, Virkkalasta. Kaustislaisia varmaan harmittaa, että se tuli tänne, mutta ehkä se ei olisi pystyssä, jos se olisi jäänyt sinne. Kaarlelan Lions Club osti sen ja lahjoitti myöhemmin sen museolle.

Karstaverstas on lahjoitus Linnusperästä. Rakennus on ollut Indolan suvun omistuksessa. Ernst Indola lahjoitti sen ja rakennus siirrettiin kokonaisena museoalueelle 90-luvulla.

Ulla kertoo, että karstat olivat olleet tärkeät vientituotteet. Reellä talvella vietiin karstoja, hanskoja ja nahkoja Venäjälle ja palatessa vastineeksi tuotiin mm. kak-

Ulla Rasmus Store (keskellä) kertoi Kaarlelan kotiseutumuseosta ja sen synnystä Riitta Anttilalle (vas.) ja Leena Warghille.

luuneja ja mausteita.

Riihi on tullut Räbbin suvulta lahjoituksena kotiseutuyhdistykselle, Birger Räbbin kautta. Hän oli sihteerinä pitkään kotiseutuyhdistyksellä.

Tuulimylly on ostettu Luodosta, Vesterbystä. Osa museon rakennuksista on kaupungin omistuksessa ja osa yhdistyksen ja maaperä on seurakunnan ja kaupunki on vuokrannut sen seurakunnalta ja me olemme kaupungin vuokralaisena. Museotalo on myös kaupungin omistuksessa.

Rakennusten kunnostukset tapahtuvat talkootöillä,

Kaarlelan kotiseutumuseo. Toisen kuvan porttiluhti on Kaustisen Mikon talosta Virkkalasta.

40

Joulu 2025

kaupungin omistuksessa olevat rakennukset hoitaa kaupunki.

Museoalueella oleva valkoinen kivirakennus on kirkkoherra, taloustieteilijä ja valtiopäivämies Anders Chydeniuksen rakennuttama v. 1775.

Anders Chydeniuksen muistohuoneessa säilytetään hänellä olleita esineitä, mm. hänen raamattua.

Huoneessa olevat freskot on maalannut Annie Krokforss vuon- Anders Chydeniuksen raamattu na 1939. Kotiseutuyhdistyksen on tilaamat freskot esittävät Anders Chydeniuksen elämäntyötä. Esimerkiksi tervatynnyrit kuvaavat sitä, kun Chydenius hankki vuonna 1765 Kokkolalle tapulioikeudet ja tervaa saatiin sen jälkeen lastata Kokkolasta.

Muistohuoneessa oleva pronssinen rintaveistos on Walter Runebergin käsialaa. Ulla Rasmus Store kertoo, että veistoksessa Anders Chydeniuksen takin ylimmät napit ovat auki, tämä kuvastaa hänen avarakatseisuutta.

Tämän päivän museon tehtävä on kertoa historiasta, Anders Chydeniuksen vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja myös tietoa ihmisten elämästä entisaikaan.

LEENA WARGH ja RIITTA ANTTILA / Kuvat: RIITTA ANTTILA

Annie Krokforssin maalamat freskot vuodelta 1939 esittävät Anders Chydeniuksen elämäntyötä.

Ulla Rasmus Store ja Anders Chydeniuksen rintakuvaveistos.

MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT & VUOKRAUS

Orbea Rise H30 -sähkömaastopyörä

PYÖRÄILIJÄN ERIKOISLIIKE • Mannerheiminaukio 7, Kokkola Puh. (06) 831 3044 • info@lyback.fi • www.lyback.fi

Joulu 2025

Parturi-Kampaamo

Takila Puh. 040 555 9541

Takilatie 56, Kokkola Avoinna ark. 10-18, la ja ilt. sop. mukaan

41

Rauhallista joulua!

Joulun aika on täynnä jännitystä ja iloa. Taas yksi vuosi päättyy ja on aika käydä rohkeasti uuteen.

Kokkola – meillä on laajempi horisontti.

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2026!

Oli vuosi ollut millainen vain, se päättyy aina jouluun.

Joulunaika tuo meidät yhteen. Pidetään toisemme mielessä ja sydämessä – olimme sitten lähellä tai kaukana.

Kokkolan kaupunki toivottaa kaikille Eläkeliiton jäsenille rauhallista joulun aikaa ja menestystä alkavalle vuodelle 2026.

Meillä on jotain yhteistä.

Puh./Tel:

040 128 2998

Hautaustoimisto - Begravningsbyrå

MATTSSON Puh./Tel: (06) 831 2303,

040 500 9380

Hakalahdenkatu 76 Hakalaxgatan Kokkola/Karleby

42

Joulu 2025

SIVUAPTEEKKI KOIVUHAKA

APTEEKKI KALLENTORI

FILIALAPOTEK BJÖRKHAGEN

APOTEK KALLESTORG

Pitkänsillankatu 15-17, 67100 Kokkola puh 06 8241712

Mäntynäädänkatu 6, 67800 Kokkola puh 06 8226019

MA-PE 8-20, LA 9-17, SU 12-16

MA-PE 9-17, LA 10-14

Isokatu 7, 67700 Kokkola • 06 831 2172

www.kallentorinapteekki.fi

p. 020 7791 322

- Fysioterapia - OMT-fysioterapia - Hieronta - Alaraaja-analyysit - Toimintaterapia - Työkyky-projektit - Testaukset - Ryhmäliikunta - Kuntosali

www.medirex.fi Isokatu 23, 67100 Kokkola Puh. 010 3368 970 pyorapojat.com

Puh. 06 836 2200 ma-pe 7-18, la 9-15 (06) 827 1111 Tervahovintie 9, 67100 Kokkola

Prismantie 1, 67700 Kokkola Puh. 06 826 4300 www.kokkolankeskusapteekki.fi www.kokkolanverkkoapteekki.fi ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18

Liike on lääke!

Tietoa, tukea ja toimintaa muistisairautta sairastaville ja läheisille sekä antoisaa muistivapaaehtoistoimintaa 22

040 680 2559 • kpkesayliopisto@kpkesayliopisto.fi • Talonpojankatu 2B, Kokkola

www.suomenselanmuisti.fi puh. 044 772 0093

RATKAISUT PROSESSIEN HALLINTAAN automaatio- ja sähkösuunnittelu koneturvallisuus | asiantuntijapalvelut www.apexautomation.fi | 0207 288 288

Maanrakennus T. MERILÄINEN Vanha Ouluntie 64, 67600 Kokkola Puh. 050 5616 242

Haaponiemi Infra Oy Puh. 0400 665 576 info@haaponiemi.fi www.haaponiemi.fi

Joulu 2025

Leipomo, myymälä EMILIE Kokkola

Maukkaita leivonnaisia, joita ei löydy vähittäiskaupasta.

Tehtaankatu 45, 67100 Kokkola

Puh. 06 831 6065

43

VERHOOMO

isikkeeALATALO tip sik saikku ekeet tepa tapa uatu L ataaLaL Laatuapteekkisi Laatuapteekkisi Kokkolassa assaHyvä lokangasvalikoima k ask assao sla oK lkokkokKoK Kokkolassa 29, :auniMariankatu s emm :aeu67200 l:nae iusv neim slKokkola a emm P em leevleaP vlaP

Palvelemme sinua: Palvelemme sinua:

02 - 8 ep020-a 28-m 8ep e-pa-mam 71 - 9 71 -719a - 9l al al 81 - 01 81 8 - 1u 0-1s01 us us

mama - pe - pe8 -820 - 20 la la 9 -917- 17 su su 10 10 - 18- 18

Puh. 831 1650

(in3iM 4(u3ta4kuntaaaktnhaeaTtheT Puh. 040 590 6999 22613282 6 130860  kukkakauppamarih@anvianet.fi

KULJETUS- JA MAANSIIRTOPALVELUT ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN

aolutevrae oalT uotleuvterevTreT • rahtipalvelut kattavasti Tervetuloa Tervetuloa kotimaassa

peaent ipvaonhiavvo rheatv.wrw e tw.www Torikatu 27, 67100 Kokkola

Tehtaankatu 43 (Minimani) Tehtaankatu 43 (Minimani)  06831 062262 831 2262 www.ter vahovinapteekki.fi www.t e r va h ov i n a p t e e k k i .fi

KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • kiviainesmyynti ja -toimitukset ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN KULJETUSJAja vaihtolavapalvelut MAANSIIRTOPALVELUT • kuljetus-, nosturiKULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • maanrakennusurakointi ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kiviainesmyynti ja -toimitukset kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • rahtipalvelut •kattavasti kotimaassa • kiviainesmyynti ja -toimitukset • maanrakennusurakointi • kiviainesmyynti ja -toimitukset • kuljetus-, nosturi- ja vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi • kuljetus-, nosturi- ja vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 2890 www.kaktk.fi Puh.•831 (06) 866 0800866 ••Faksi (06)•866 0860 • www.kaktk.fi Puh. (06) 866 0800 Faksi (06) 0860 www.kaktk.fi

henkilökohtainen ict-kumppanisi Oulu | Raahe | Ylivieska | Kannus | Kokkola | Pietarsaari | Vaasa

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

www.jnt.fi

Mökkimajoitusta

Parturi-Kampaamo

Sirpa Mattila Ouluntie 20, 67100 Kokkola p. 06 831 0782 p. 040 5085 444 Hierontakeskus

KH Sakari Junnilainen KOKKOLA

Näköalapaikka Rukalle www.vaaranmarjat.fi 050 3707 176

Kaarlelankatu 17 p. 822 3733, 040-522 4238

MT-ORTOPEDIA EDUSTUS

Lounasravintola

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola Herkku Hetki puh. (06) 8245 100

Puh. 040 822 2628

p. 040 589 5539

Asiantuntevaa ja laadukasta NUOHOUSPALVELUA Kokkolan alueella.

P. 045 154 1047 Sateenkaari 23 A, Kla

Palveleva yksityinen optikkoliike kokkolassa

Isokatu 11 A6, Kokkola. Ma-Pe 10-18 • Autojen huollot ja korjaukset

• Autojen huollot ja korjaukset • Moottorin optimoinnit • Vakio-optimoinnit

Soita 044 361 6450 Vasarakuja 1 B, Kokkola

Soita 044 361 6450

44

Puh. 0400907567 Optikko- ja silmälääkäripalvelut Ajanvaraus: www.optiala.fi Joulu 2025

KUROTTAJAT YÖT HENKILÖNOSTOT ERIKOISNOSTOT LASINOSTOT KULJETUKSET

SOITA 0400 15 16 25

PARASTA ON HYVÄ MATKA. ENSI KESÄN AUTOT JA VAUNUT MYYDÄÄN NYT, TOIMI NOPEASTI!

ÖJA KALASTAJAKYLÄ

Juhlat - tapahtumat - laiturikahvila www.cafebryggan.fi

Öjantie 454, 68550 Öja, Kokkola info@cafebryggan.fi, puh. 050 3377 522

Tutustu netissä uusiin malleihin, katso uusimmat videoesittelyt ja lue blogin uusimmat artikkelit.

Kokkolan Hautakivipalvelu Oy

www.caravanlandia.fi

Kenneth 0400 594 600 Sakari 0400 560 804 Toni 040 732 8890

HAUTAKIVET SUORAAN VALMISTAJALTA

Edustamme seuraavia merkkejä:

Caravanlandia Oy Kahvitie 40 67600 Kokkola

MYYNTIRYHMÄ 050 505 4005 HUOLTO/TARVIKKEET 050 505 4055

Joulu 2025

45

Kälviä

72 tunnin varautuminen on viisautta

T

ammikuun lopulla erään lauantaipäivän olimme, Eija Koittola ja minä, päättäneet viettää Kokkolan Maanpuolustajien ja Marttojen järjestämällä kurssilla, jonka aiheena oli 72 tunnin varautuminen kotona. Kurssin aihe oli ventovieras, mutta sitäkin innokkaammin lähdimme mukaan. Ajatuksena oli sitten siirtää saamiamme oppeja Kälviän Eläkeliiton jäsenille.

72 tunnin varautumisohjeilla py-

ritään siihen, että kodeissa ihmiset selviävät itsenäisesti esimerkiksi pitkittyneestä sähkökatkosta kolme vuorokautta. Ohjeita on ollut laatimassa Huoltovarmuuskeskus ja Suomen Pelastussalan Keskusjärjestö.

ÄÄRILUONNONILMIÖT LISÄÄVÄT VARAUTUMISEN TARVETTA Sähkökatkoksen voivat aiheuttaa ääriluonnonilmiöt kuten voimakas lu-

misade, tulvat, myrskyt ja myös tekniset viat. Unohtaa ei voi myöskään yhteiskunnan joutumista terrori-iskun kohteeksi. Miten tällainen häiriötilanne voi vaikuttaa kotona? Ruuan valmistus vaikeutuu, jääkaappi ja pakastin sulavat, wc ei vedä, hanasta ei tule vettä, verkkoyhteydet ovat poikki, valot ei pala, lämmitys ei toimi, julkinen liikenne pysähtyy, kaupat sulkevat ovensa, autoa ei voi tankata, lääkkeiden saanti hankaloituu, maksukortit eivät toimi. Huh, huh.

Kamalia vaikutuksia. Mutta onneksi hyvä varautumien auttaa.

KOTIVARA, MITÄ SE SITTEN ON?

ija Koittola ja Katariina Hakkarainen-Jylhä varautumisoppaineen.

46

Joulu 2025

Kotona tulisi olla tällaisten tilanteiden varalta kotivara. No mitä se kotivara on? Puhdasta vettä, pullovettä, helposti valmistettavia ruokia, lemmikkien ruokaa, lääkkeitä, paristoilla toimiva radio, taskulamppuja ja paristoja, retkikeitin ja tulitikkuja, käteistä rahaa, hygieniatarvikkeita, ensiaputarvikkeita, käsisammutin ja sammutuspeite, vessapaperia ja ilmastointiteippiä.

Vesi on elämän eliksiiri. Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa juomavettä ja lisäksi vettä kuluu ruoanlaittoon ja hygieniaan, yhteensä 1–2 ämpärillistä per henkilö vuorokaudessa. Kaupan pullovesi on hyvää mutta myös kannelliset kanisterit ovat hyödyllisiä, ja niillä voi tarvittaessa noutaa vettä vedenjakelupisteistä. Vessaa voi lyhyen katkon aikana käyttää, mutta pitkittynyt sähkökatkos lopettaa myös vessan käytön.

Meillä maalla on onneksi tullut uu-

delleen muotiin vanhat kunnon ulkovessat, jotka ovat tällöin hyvään tarpeeseen.

Ruokaakin kuluu kolmessa vuorokaudessa melkoinen määrä. Jääja pakastekaapin sisällöt kannattaa hyödyntää ensimmäisenä. Kotona

tulisi olla säilykkeitä, perunoita, muroja, makaroneja, hiutaleita, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, huoneenlämmössä säilyvää maitoa, välipalapatukoita, keksejä, näkkileipää jne.

Kotivaraksi juuri sellaisia ruokatarvikkeita kuin mikä on itselle mieluisaa syötävää.

Aivan ähkyksi asti saimme tosi hyödyllistä tietoa. Ja kun seuraava kahvittelupäivämme koitti, jaoimme innosta puhkuen saamiamme oppeja.

Kerroimme myös, että kannattaisi ladata puhelimeen 112 Suomi-sovellus. Tästä on mm. se etu, että tämän kautta soitettavat hätäpuhelut kertovat soittajan sijainnin- Se voi joskus olla ratkaisevaa.

HÄTÄRADIO SAI VÄEN INNOSTUMAAN

Aurinkoenergialla ladattava hätäradio herätti suurta kiinnostusta.

Meillä oli myös esiteltävänä hätäradio. Tämä radio on oivallinen kaveri retkeiltäessä ja hätätilanteissa.

Radion pystyi lataamaan aurinkovoimalla tai kammesta veivaamalla.

Radio toimii myös varavirtalähtee-

nä, sillä voi ladata puhelimen nopeasti. FM-radiotaajuuksien vastaanottaminen on helppoa ja SOS-hälytys lisää turvallisuutta. Radiosta löytyy myös sisäänrakennettu taskulamppu. Näppärä vekotin. Joku sanoikin, että tuollainen täytyy ostaa jokaiselle lapsenlapselle lahjaksi. Hieno idea.

Auta myös naapuria eikä lemmikkejäkään saa unohtaa Yritimme myös painottaa, että jos itsellä on kaikki varautumistoimenpiteet tehty kannattaa myös muistaa naapuria. Hänellä ehkä ei ole aavistustakaan kotivarasta tai muustakaan varautumisesta. Myös lemmikit pitää muistaa ruoka- ja vesimääriä laskettaessa. Annoimme myös kotiläksyjä.

Varautumisopas piti lukea kannesta kanteen ja säilyttää sitä vastaisien varalle, kuin aarretta. Toivottavasti näitä oppeja ei koskaan tarvita, mutta varautuminen on viisautta.

Teksti ja kuvat: KATARIINA HAKKARAINEN-JYLHÄ

Lapinmies kaipaa Kälviällä lunta Petterssonin Heikki on aito lapinmies, syntynyt Nellimissä 86 vuotta sitten. Nellim on Inarin länsipuolinen kylä Inarijärven rannalla. Nellimistä on Venäjän rajalle vain kymmenisen kilometriä. Se, miten Heikki päätyi Kälviälle, on pitkä juttu.

P

etterssonin suku on tullut Ruotsista 1800-luvun vaihteessa, siitä sukunimi. Heikin perheeseen kuului Sodankylässä syntyneet äiti ja isä sekä kahdeksan lasta. Kolme tyttöä, jotka jo kaikki ovat kuolleet, sekä viisi poikaa, joista Heikki on vanhin. Petterssonin perhe ei elänyt porotaloudesta vaan ihan lehmikarjan pidosta, äiti hoiteli karjan, isä työskenteli Osuuskaupan varastomiehenä.

Nellim oli tuohon aikaan vilkas kylä. Tie Rovaniemeltä Petsamoon kulki kylän läpi ja Petsamosta tuotiin ja vietiin tavaraa suuria määriä. Kun Inarijärven rannalla asustettiin, Petterssoneille harrastettiin myös kalas-

tusta ja kalat toimitettiin Rovaniemen ja Ivalon asukkaiden tarpeisiin.

KIHARAINEN TYÖURA Heikki Pettersson aloitti oman työuransa voimalaitostyömailla Paatsjoella ja Venäjän, silloisen Neuvostoliiton, puolella Tuulomassa. Sallaan Heikki muutti vuonna 1964 ensin automiehen hanslankariksi ja myöhemmin Joulu 2025

Henkilökuva

huoltamotöihin.

Kun Sallaan rakennettiin, matkailukeskusta, Heikki työskenteli talkkarina ja hissinhoitajana.

Näissä hommissa hän tapasi tulevan puolisonsa Kertun, joka myös työskenteli matkailualalla. Kerttu oli Ylivieskan tyttöjä.

Hääkellot heille soivat 1966 ja vanhin tytär Maarit syntyi 1967 Sallassa (toinen tytär Ulla syntyi 47

Kälviällä 1974). Kuten niin monet muutkin perheet, Heikki ja Kerttu muuttivat Ruotsiin Tukholmaan, paremman elämän toivossa. Heikille löytyi paperitehtaasta työpaikka ja myöhemmin rakennussiivousliikkeestä ja viimein kovametallifirmasta. Kerttu hoiti kotia ja teki sisarensa kanssa siivoustöitä. Asunnot olivat tuolloin kiven alla ja tarjolla oli vain todella suuria ja kalliita omakotitaloja. Kerttu muuttikin Maaritin kanssa kotiin Ylivieskaan jouluksi 1970 ja Heikki tuli vapuksi perässä. Ruotsin keikka oli ohi.

Työpaikkojen etsintä Suomesta alkoi ja pian löytyikin Kälviältä KeskiPohjanmaan opistolta talonmiehen paikka. Koulun johtaja haastatellessaan Heikkiä kysyikin, että mitä työtä hän ei osaa. Johon Heikki oli sanonut, että isä sanoi aina, että toiset tekee, mitä osaa, sinä teet mitä haluat.

Keski-Pohjanmaan opistolla työuraa kesti 15 vuotta, jonka jälkeen oli Vesiosuuskunnalla kahden vuoden jakso.

Kun kunta palkkasi kiertäviksi kiinteistönhoitajiksi miehiä, Heikki haki ja pääsi. Kymmenen työvuoden jälkeen selkä sanoi työsopimuksensa irti ja Heikki jäi ensin sairaseläkkeelle ja myöhemmin eläkkeelle. Hän oli tuolloin 60-vuotias.

Heikin Onnela on mökki Inarijärven rannalla Nellimissä.

MÖKKEILYÄ RAKKAASSA LAPISSA

HEIKILLÄ RIITTÄÄ HARRASTUKSIA Heikki sanoo, ettei häntä paljon kotona näkynyt, kun harrastukset veivät kaiken ajan. Ja totta tosiaan harrastuksia löytyy. Kälviän VPK, Kälviän SPR:n osasto olivat sydämenasiana pitkään. Sitten tuli teatteri-innostus Huvin Vuox ryhmän myötä, Honkalan Helenan innostamana. Heikki oli jo lapsena innostunut teatterista.

Kertoi, että ripille pääsykin viivästyi, kun olivat opintokerhon esiintymismatkalla Raahessa ja Helsingissä.

– Pääsin ripille kaksi viikkoa myöhemmin kuin muut ja konfirmaatio oli Inarissa asti, Heikki kertoo hymy huulilla.

Kälviälle tultaessa paikka löytyi paikallisessa metsästysseurassa ja hirvenmetsästykseen oli aina päästävä, vaikka olisi kuinka työt rasittaneet. Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajanakin Heikki ehti jossain vaiheessa olla.

Myös laulu sujuu. Vaikka kurkku tapaturman jäljiltä kipeytyy nopeas-

48

Kun karaokeen päästään, on Heikin ohjelmassa aina laulu Inarijärvelle.

ti ja vie äänen. Silti karaokessa laulu tai pari menee mukavasti. Eläkeliiton toiminnassakin Heikki on vieläkin mukana.

Joulu 2025

Heikin rakas puoliso menehtyi vuonna 2021. Siispä hän asustelee somassa omakotitalossaan Kälviällä yksin.

Vierailee mökillään Nellimissä noin kolme kertaa vuodessa ja viettää siellä pitkiäkin aikoja. Heikin syntymäkoti on myyty mutta tukikohtana on mökki, joka aikoinaan jäi Heikin isälle. Heikki on sitä korjaillut ja rakentanut mieleisekseen. Hänen silmänsä syttyvät, kun hän kertoo Inarijärven rannan Onnelasta. – Siellä on rauhallista ja mahtavat kala-apajat ihan vieressä. Inarin siika on parasta ja myös taimen on herkkua. Kesällä ne muodostavatkin pääosan ruuasta ja riittääpä niitä talveksikin, hän sanoo.

Kun kysyn mitä hän eniten Lapista kaipaa, tulee vastaus nopeasti. – Lunta, puhdasta, paksua Lapin lunta.

Monia sairauksia läpikäyneenä, en ihmettele vastausta, kun kysyn mikä juuri nyt on mielenpäällä. - Mielenpäällä on tämä käsi, kun huomenna menen lääkäriin. Josko he vihdoin löytäisivät apua jäykkyyteen ja kipuun, kun yritän koukistaa sormia, sanoo Heikki sitkeää sorttia oleva Lapin mies.

Teksti ja kuvat: KATARIINA HAKKARAINEN-JYLHÄ

Käläviän murteella

Rekikyyti

E

n nyt ihan vissisti muista mikä vuosi se oli, kuuskymmentäluvun alakua kumminki, ko Joulun aikhaan oli palijo lunta ja hyvät rekikelit. Pruukathin siinä aattona käyä hautuumaalla sytyttämäsä kynttilöitä. Pitkhään aikhaan ei oltu käyty hevoskyytillä, mutta sillon isä sano että, menhän ja lähti aisottahan tammaa.

Mää sain istua isän vieresä penkillä ja välillä olla ohojisaki. Siloihin oli laitettu kello ja se kilikatti komiasti ko tamma meni reipasta hölökkää. Kirkonkylällä sitte isä otti ihte ohojat ko reki pakkas vähä lenkäähän. Ettei tulis mitään vahinkua. Soli kumminki jo sitä aikaa, että kirkkopihasa ei enää ollu hevospuomeja. Ajethin vain siihen kiviaitaa kohti hevonen ja laitethin lumipenkan päälle heiniä syötäväks.

Isä sano tammalle, että ojota siinä senaikaa ko käyhän sytyttämäsä kynttilät. Äiti oli kyllä sitä mieltä, että takuulla saahan kävellä kotia, ei se hevonen malta ojottaa niin kauaa.

Meijän sukuhauta on sielä aivan perällä vanahalla puolella.

Siinä menee ison aikaa ko sinne kävelee ja takasi.

Mutta niin vain oli tamma ojottamasa ko tulthin takasi. Sevverran silloli kotia kiiru, että pikkusen piti truusuttaa, että kaikki kerkes kyytille. Muaki jo väsytti, niin menin perälle istuhun. Siinoli takapuolen alla olokia ja hirvennahka. Vällyt oli lamphaan nahkaa, semmosta pitkäkarvasta, joka tuppas kutkuttahan naamaa. Niin vain kävi ko vällyisä oli lämmin ja hyvä kyyti, että nukahin. Minen muista kotimatkasta yhtään mitään. Onneks kotona heräsin enennkö joulupukki tuli.

MARKO KIVELÄ Piirros: Tiina Fors / ChatGPT

Porkon Ilmarin valssi Valssin alkuperäinen säveltäjä on tuntematon. Porkon Ilmari oppi sävelmän vapaussotareissullaan. Sanoitus syntyi sattuman oikusta, kun Kälviällä innostuttiin murteesta ja iltamiin haluttiin jotakin uuttakin ohjelmaa. Ja kun hullua yllyttää, niin saattaa jotakin syntyä.

Yhteinen vakstuuki Soli Ruohtalolla ko tanssithin.

Tahtia pikkusen tapailin, nättiä flikkaa kahtelin siinä ko valssia alotelthin.

Voi että se fölijäs keviästi.

Hiipheillääs piti olla ettei menny tollonkoppia ko mieli teki friiuullekki.

Soli pieni ko pisinkitti ja sukkela säkene, keltasta kretonkia kläninki.

Silloli siniset silimät ja keltanen tukka ja kretliini rihima palamikosa.

Molin aivan höpäkäsä, syjämmestäki otti ja silimät siinä nyrijähti.

Funtsasin tohtisko tormata heti laattian yli uuelle tahille pokkaahan.

"Oispa yhteinen vakstuuki omasa köökisä Ehtookaffilla oltas kakluunin kupheella."

Nyt ei kärsis hilijastua Vahtasin viimistä valssia ko oli niin kauhia hinku friiuulle pääsyä ehejottaa.

Aivan pöhölönä tolijotin ja ojotin laakia saanko rukkaset sen silijän tien Mutta kylykhen se vain kyhynäs supisi että joo tuu vain.

Nyt on yhteinen vakstuuki omasa köökisä Ehtookaffilla olhan kakluunin kupheella.

Joulu 2025

Sanat: MARKO KIVELÄ / Sovitus: PÄIVI HIETALA 2024 Kuvitus: Tiina Fors / ChatGPT 49

30

pintakäsittelyjen m uv. l l a Teollisuuden pintakäsittelyjen kse ammattilainen ammattilainen e

Yli

kok

m uv. l l a kse

e

Asianajotoimisto Anne Mäkelä

30 Yli

kok

Teollisuuden pintakäsittelyjen ammattilainen Teollisuuden

 Jauhemaalaukset  Ruiskumaalaukset  Jauhemaalaukset  Ruiskumaalaukset • Jauhemaalaukset  Kantavien rakenteiden palosuojamaalaus  Kantavien rakenteiden palosuojamaalaus • Ruiskumaalaukset Puhdistamontie 68300 Kälviä | puh.

010 3227 810 • Kantavien rakenteiden Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä 39, | puh.

010 3227 810 Torikatu 35 B, pintakasittely@rimpioja.fi | www.rimpioja.fi palosuojamaalaus pintakasittely@rimpioja.fi | www.rimpioja.fi

67100 KOKKOLA

Puh. 06 824 2350

Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä Puh. 010 3227 810 pintakasittely@rimpioja.fi www.rimpioja.fi

Puh. 045 236 2433, 0500 666 535 www.elainpuisto.fi

TILI- JA YRITYSPALVELU

T. MAUNUMÄKI Kälviäntie 35, 68300 Kälviä puh. 0400 909 062 toimisto@tilimaunumaki.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Traktoriurakointi

041 729 6047

TIMPURITIIMI ✶ ✶ ✶ ✶ ✶

RAKENTAA 0400 569 157 KÄLVIÄ www.timpuritiimi.fi

LAHJAANA KY POSTI Puh. 050 432 5734

TILITOIMISTO KY

Kälviäntie 24 B, Virastotalo 1. krs, 68300 Kälviä Kaikki tilitoimistopalvelut 35 v. kokemuksella Puh. (06) 8350 510 e-mail: kalviantilitoimisto@anvianet.fi

PUH. 050-379 081

Kälviäntie 43, 68300 Kälviä

puh. 020 155 0820

KÄLVIÄN

Jukka Huhta

Kälviän Hautaustoimisto Oy

Kälviän Rauta ja Väri Oy

Hyvää Joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta

VELJEKSET HILLI OY puh. 050 348 8951

Parturi-Kampaamo Karoliina Korpi puh. 040 416 2938 Kesäniementie 1, Kälviä karo.ko@hotmail.com

KÄLVIÄN KUNTOUTUSASEMA Oy Fysikaalinen hoitolaitos Fysioterapia, lymfaterapia, hieronta, akupunktio, lääkinnälliset tukisukat, veteraanikuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus. Myös kotikäynnit!

Meille voit tulla lähetteellä tai ilman.

Kesäniementie 1, 68300 Kälviä P. 06-835 0533 www.kalviankuntoutusasema.fi

Hierontaa ja jäsenkorjausta käläviäläisellä otteella

Haravatien Hieronta

Opistokatu 3, 68300 Kälviä 0440 557 103, info@rakennusrauhalaoy.fi

p. 040 2211 983 www.haravatienhieronta.fi

50

Joulu 2025

Lestijärvi

Muistoja lapsuudesta Lapsuusgallup

1. Mikä oli mukavaa lapsuudessa?

2. Mikä pelotti lapsena?

3. Miten kuvailisit lapsuuden asuinympäristöä?

4. Minkälaista oppia sait elämään lapsuuden kodissasi?

Gallupin kokosi PIRJO ISOSAARI

RAILI PASANEN, YLI-LESTI

LIISA PEKKARINEN, YLI-LESTI

1. Sai nukkua äidin vieressä. Naapurin lasten kanssa leikittiin kauppaleikkiä ym. Naapurit kävi usein kylässä ja autettiin toisiamme. Sai hyvää täytekakkua.

1. Sai olla heinäpellolla kahvia juomassa. Sukua oli koolla kesäisin. Navetassa oli hyvä tuoksu, kun keitettiin muuripadassa perunoita sioille. Seurasin äidin käsinlypsyä ja sain aina lämmintä maitoa ja pullapalan. Sain olla pikkutyttönä tätien luona yötä ja pääsin siellä veneellä saareen.

2. Ukkonen ja käärmeet 3. Rauhallinen, kiva asuinpaikka niemessä, järvi ympärillä. Paljon hirsirakennuksia pihapiirissä.

Oli pitkä koulumatka Itäniemestä, jouduimme majoittumaan kuudeksi päiväksi koulun asuntolaan, vain sunnuntaisin sai olla kotona, oli kova koti-ikävä.

4. Ilman lupaa ei saanut mennä uimaan, oltiin kovin vihaisia, jos meni. Sunnuntaita ja juhlapäiviä kunnioitettiin, kuunneltiin radiosta aamu- ja iltahartaudet ja rukoiltiin iltarukoukset, niinä päivinä tehtiin vain pakolliset työt, levättiin.

2. Ukkonen säikäytti minut niin pahasti, etten osannut edes sanoa mikä minulla on, joten minut vietiin lääkäriin. Pihalle päästettiin irti iso hevonen, joka juoksi ohi kovalla vauhdilla, siskokin kaatui.

3. Luonnonhelma, isot puut pihalla; kuuset ja haavat, joiden oksilla pystyi istumaan. Aitassa oli mukava nukkua kesäisin. Purosta haettiin savusaunalle vesi.

Tienvarressa oli iso kivi, jolla oli mukava kiipeillä.

4. Pitää olla rehellinen. Opetettiin tekemään töitä.

Opetettiin vieraanvaraiseksi kaikkia kulkijoita kohtaan.

Joulu 2025

51

Urpilasta Itäniemeen

Lapsuusmuistoja murteella

Lapsena 1950-luvulla

L

estille muutto tuli keväällä 1955. Muistan sen, koska olin koulussa ja minun piti yksistään jäädä meidän perheestä Kinnulan mummun ja papan luo siksi aikaa kun koulu loppui. Kinnulassa puhutaan, oikein väännetään murretta ja sen takia ensimmäinen koulupäivä Yli-Lestin vanhalla koululla on jääny mieleen. Puhuin Kinnulan murretta ja koululaiset keräänty mun ympärille ja kyselivät, mistä tuut kun puhut niin kummasti? En muista, mitä selitin, kai sanoin, että oon Kinnulasta. Sitte minua hävetti hirviästi ja aattelin, että minä en kehtaa puhua ko minusta ne muut puhu niin hienosti. Mua melekeen itketti ko menin kotia ja sanoin äitille, että en halua mennä ennää kouluun, jos en opi puhumaan niin hienosti ko miten ne siellä puhuu. Heti ku opin tuon kielen niin en puhu yhtään sannaa Kinnullan murretta.

Ko vanhemmat muutti, kyllä mä itkin, joka ilta ikävöin. Äiti oli ollut miniänä Kinnulassa. sitte vanhemmat osti Itäniemen tilan Lestiltä.

Siellä oli hirveästi rakennuksia: riihi, aittoja, navetta, talli, sauna, aivan erilainen ympäristö kuin Kinnulas-

sa. Lestijärvi kiersi koko niemen, kalamiehiä pysty seuraamaan, missä he liikkuivat veneillään.

Ko tulin Itäniemeen, oli kesä ja kuuma päivä, olin siskon kans tuvassa. Isä ja äiti oli kauempana töissä. nähtiin, että yks mies tuli pihalle, pisti pyörän tuvan seinustalle. Me mentiin pöydän taa, ei uskallettu puhua mittään, Se mieskään ei puhunu mittään, istu vaan tuvan penkillä.

Sitte ku oli jonkun aikaa istunu, sano vain, että minä se oon käyny tässä talossa ennenki. Sillon meitä vasta alko pelottaa. Taas pitkä hiljaisuus, sitte se kysy meiltä, että missä teijän isä ja äiti on. Me sanottiin, ettei me tiiä. Taas oli pitkä hiljaisuus. Sitte se sano meille. minäpä taijan käyä tuola rannassa vähän uimassa. Ja se otti reppunsa ja lähti käveleen. Käveli sieltä tuvan takaa ja meni polulle ja suoraan rantaan, missä mekin käytiin uimassa.

Sitte meitä vasta pelotti, että miten se voi tietää kaikki, uimapaikankin. Mitä jos se tullee takasin, mitä me sitte tehhään? Idea oli meillä sitte valmiina, että pannaan ulko-ovi säppiin, ettei se pääse sissään. Tehtiin niin ja vahittiin ikkunasta koska se tullee.

Ja tulihan se, eikä päässy sisälle, otti pyöränsä ja lähti ajamaan poispäin.

Isä ja äiti kun tuli tuville, me ruvettiin kertoon, että täällä on käyny ihmeellinen mies, se ei puhunu paljo, harvakseltaan kyseli, kyllä me pelättiin. Ei sitä tarvi pelätä, tämä on ollu sen koti joskus, se tietysti haluaa käyvä täälä.

Ihan rauhassa olisitte voinu olla. Se oli Itäniemen Erkki, Itäsepän poika.

Kotirannan kiviltä löytyi hyviä onkipaikkoja.

Urpilan kansa52

Joulu 2025

Tuula kuusivuotiaana lähdössä koulutielle.

koulussa minun luokalla oli yks tyttö. Kun sanoin, etää en tuu ens syksynä ennää tänne, että muuta Lestille, se rupes sannoon, että tiejätkö sinä, että ko Lestille muuttaa, niin muuttuu pää punaseks ja tullee vielä täitä päähän. Minä kauhulla, en vielä ymmärtäny siinä vaiheessa edes, mikä se Lesti ees on. Se rallatteli oikein: Lestiläisiä, punapaäisiä, täisiä! Kotona kysyin, että muuttuuko sielä pää punaseks niin että tullee täitä päähän?

Höpsis, höpsis, sano äiti, ei piä kaikkia uskoa, se on vain iliman kiusannu sua.

Se oli ainainen ongelma, ko kevät tuli, meillä piti aina olla kumisaappaat jalassa ja kylällä Yli-Lestillä tytöillä oli jo nappaskengät. Mummu sano, että matalat kengät on nappaskengät. Me tingattiin äitiltä, että

kaikilla on nappaskengät jalassa niin me jouvutaan meneen kouluun kumisaappailla. Äiti sano, että kuulkaahan tytöt, meillä on niin huono tie Itäniemestä maantielle, niillä nappaskengillä ei voi kävellä, jalat on aivan märkänä sitte. No me tingattiin aikamme ja äiti suostu sillä ehdolla, että kävelette Itäniemen tien kumisaappaat jalassa ja vaihdatte tienvarren maitomökissä matalat kengät, muuten ette selviä kuivin ja jaloin ja tuutte kipiäks. No me luvattiin, että joo, kyllä se käy. Me sen verra lähettiin kumisaappailla, ettei kotia ennää näkyny, me pantiin nappaskengät jalakaan ja kannettiin saappaita. Tien varressa me hoksattiin, että jalat on aivan märät. Pohittiin,että mitähän äiti nyt sannoo ko mennään kotia.

Piti olla märät kengät koko päivän jalassa koulussa, mutta oltiinpa saatu nappaskengät jalkaan!

Urpilan koulu ei oikein koululta tuntunutkaan, kun oli pienet ryhmät ja mummu opettajana. Yli-Lestillä Tuula aloitti 3. luokan vanhassa koulussa, joka oli Lehtosenjoen rannassa. Kaikki oli outoa: isot luokkahuoneet, joissa oli pönttöuunit ja luokka täynnä kakaroita. Pian piti muuttaa uuteen kouluun joen toiselle puollelle. Koulumatkaa kotoa maantielle oli kaksi kilometriä, sinne pimiään piti lähteä oli pakkasta tai ei, satoi tai paistoi. Talvella tietysti hiihdettiin. Syksyllä kun oli pimiää, ootin, että silimät tottuu pimiään, tien kohaalla ei ollut puita, tuossa on taivaalla aukko, seurasin sitä, ei minua pelottanu.

Maantieltä Brandtin Enstin Pobeda keräsi perukan lapset taksiin: Kolme istui sylikkäin, että kaikki mahtuivat autoon. Poikia piti varoa, olivat usein varanneet nuppineuloja matkaan ja nipistelivät.

Kesät oli ihania, saatiin uija vapaasti niin kauan ko haluttiin.Yks kesä meillä oli uintikilipailu, pantiin tuvan seinälle lappuun nimet ja ainako oli käyty uimassa, pantiin viiva.Kerran veli oli vain kastellu tukkansa, huijas, siitä nousi hirveä poru.

Kotona minua on kasvatettu rehellisyyteen, siitä oon tosi kiitollinen.

Ko oppii rehellisyyteen, niin on hyvä ellää. Vanhemmat teki kovaa työtä, isä varsinkin ja sen sana oli laki.

Lapsuudenkoti Itäniemessä on vielä paikoillaan.

• Kertojan, Tuula Aholan (o.s. Turpeinen), lapsuudenkoti Yli-Lestin Itäniemessä on edelleen perheen kesänviettopaikan naapurissa.

• Kansakoulun jälkeen Tuula opiskeli Kokkolassa kolme vuotta ammattikoulun vaatetuslinjalla.

• Aviopuoliso Pentti Ahola löytyi Reisjärveltä ja nuoret muuttivat v.

1971 Ruotsiin Söderteljeen Saab Scanian autotehtaalle töihin.

• Kaikkiaan Ruotsissa vierähti 52 vuotta, kunnes v. 2013 Aholat palasivat Reisjärvelle Pentin kotitaloon eläkepäivien viettoon.

Kun se sano, että nyt näin, siinä ei ollu vaihtoehtoja. Jos koulussa esim. huuveltiin joistaki ihimisistä ja isä sai kuulla sen, sillon se sano vain: Ei käy, ihimisille ei huuvella. Sanokoot nyt koulussa mitä haluavat, mutta muistakaa se, ihmisille ei huuvella eikä tuommosia puhuta. Pankaa se niin mieleen, siitä ei hyvä seuraa, jos hän kuulee, että te ootta ollu mukana. En tohtinu sen enempää kysyä enkä sanoa mittään. Se oli kuitenkin hyvä ohje.

Ko vanhemmat lähti töiihin, isä sano: Tuula kahtoo pienempien perään. Mielessä oli, en kyllä kato, mutta sitä ei tohtinu sanoa. Mummu ko tuli, se kans kannusti meitä töihin, se sano aina, että jouten ei pijä olla.

Se oli jo yheksänkymppinen sano aina äitille, että opeta nuo tytöt lypsämään. Aatelkaapas, sitte ko tuutta aikuisiks ja saatte sellaiset miehet, joilla on maatalo, mites sitte, menee sormi suuhun, ko että ossaa mittään. KuuJoulu 2025

leko pääsette isoon taloon emännäks, siellä on ruokaa joka päivä, mutta ko lähette köyhän miehen matkaan, sielä tullee pitkä näläkä. Me sanottiin, ettei me oteta sellaista miestä, jolla on lehmiä. Navettaan ei mennä missään nimessä. Mummu sano, että hän pistää tänne korvan taa muistiin, mitä te sanotta. Äiti opetti käsitöitä, sukkia, lapasia, kaulahuiveja kudottiin ja myöhemmin isompia töitä. Muutenkin osallistuttiin talon töihin, mutta navettaan ei tyttöjen tarvinnu mennä.

– Äiti sano, ettei hän halua pakottaa, ko ne ei halua mennä. Kyllä maailma opettaa.

Maailma opettikin monia asioita, mutta navettatöitä ei tyttöjen koskaan tarvinnut opetella.

Lapsuuttaan muisteli TUULA AHOLA (o.s. Turpeinen) Muistot kokosi PIRJO LINDHOLM 53

Tervetuloa nauttimaan Lylyn Pisaran liikunta- ja ravintolapalveluista!

LESTIJÄRVEN KUNTA

• uimahalli, kuntosali ja liikuntasali • kotiruokalounasta ja grilliruokaa kahvilaravintolasta • Finn Springin juomat tehtaanmyymälästä • kokoustilat varattavissa

Lylyntie 30, 69410 SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi p. 044 562 3170

Velj.

Brandt KONEYHTYMÄ Oy

www.koneyhtymabrandt.fi Hietalantie 20, 69450 Yli-Lesti info@koneyhtymabrandt.fi • Teijo Brandt 0400 160 205 • Veijo Saaranen 0400 165 066 • Anne Brandt toimisto 0400 187 863

LESTIJÄRVEN APTEEKKI Lestintie 41 F 69440 Lestijärvi p. 0400 209 374

Nuohoukset • Sisäpiiput • Arinat • Ilmanvaihdon puhdistukset+suodattimet • Rakennus- ja saneeraustyöt Puh. 040 764 9892

* Jalkojen hoidot * Hermoratahieronnat MYÖS KOTIKÄYNNIT JA LAHJAKORTIT!

T:mi Tiina Saaranen puh. 040 7156 301

KARHUNPIILON

VARAUSTUPA JA SAUNA www.karhunpiilo.fi

HIERONTA-SISKO 045 114 9763

Avoinna ma-ti, to-pe 9.00-16.30

TIETOISKU!

Varautuminen kotona Kotivaraan kuuluu: • Vesiastiat • Pullovettä • Helposti valmistettavaa perheenjäsenille sopivaa ruokaa • Lemmikkien ruokaa

Lue lisää: www.72tuntia.fi

54

Joulu 2025

Mitä muuta kotona on hyvä olla: • Paristolla toimiva radio ja taskulamppu sekä paristoja • Varavirtalähde esim. kännykän lataamiseen • Retkikeitin ja tulitikut • Käteistä rahaa • Välttämättömät lääkkeet • Joditabletteja • Hygieniatarvikkeet • Ensiaputarvikkeet • Käsisammutin/peite • Muovipusseja ja WC-paperia • Kasvomaskeja ja käsidesiä

Lohtaja

Löydettiinhän sitä ruskaa Ruskamatkaa tällekin syksylle toivottiin ja sehän saatiin, kun tutustuttiin Iso-Syötteen uljaisiin maisemiin ja uuteen kylpylähotelliin. Ruskaakin löydettiin, vaikka pakkanen ei ollut vielä omia merkkejään jättänyt.

S

yyskuun loppupuolella ei vielä ruskan värejä näkynyt meidän korkeuksillamme, joten mentiinpä etsintämatkalle Iso-Syötteelle. Edellisvuoden ruskamatka Rukalla oli vielä hyvin muistissa ja koska siellä viihdyttiin, mietittiin jo silloin, tehtäisiinkö tästäkin perinne.

Matkavastaavamme Pirjo oli tie-

tenkin jo ottanut asioista selvää ja varannut huoneet Syötteen huipulla olevasta uudesta Iso uljas Iso-Syöte hotellista ja tietenkin varannut meidän luottokuljettajamme Arin, joka turvallisesti meitä kuljettaa ja hyvinvoinnistamme matkan aikana huolehtii.

Syyskuisena perjantaina lähdettiin aamusta matkaan ja iltapäivällä jo kapusimme linja-autolla ser-

Matkakertomus

pentiinitietä pitkin syötteen huipulle. Vastassamme oli upea uusi kylpylähotelli ja uljaat aurinkoiset maisemat. Heti ensimmäisenä iltana käytiin tutustumassa huipun reitteihin ja saatiin matkaväsymys poistettua ja sopiva nälkä kurnimaan vatsaan odottaessamme meille varattua ruokailua. Ruokailu ryhmälle oli varattu verhoilla erotettuun omaan tilaan.

Ryhmämme lähdössä yhteislenkille aurinkoisessa mutta tuulisessa säässä.

Joulu 2025

55

Lenkin jälkeen venyttelyt, että mieli ja jäsenet pysyvät vetreinä.

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Iltaohjelmaa varten emme olleet huomanneet varata omaa tilaa, joten yleisessä oleskelutilassa iltaa viettäessämme ajattelimme lauleskella yhteislauluja. Sehän ei sitten hotellin henkilökunnan mielestä ollutkaan sopivaa, etteivät muut vieraat häiriinny. Mutta meillähän hätä keinot keksii: Koska Irenellä oli laulunsanojakin varattuna niin keksimmepä uuden laululajin; yhteislauluja kuiskaten ja käsileikein tehostaen. Hyvin meni ja hauskaa oli.

Lauantaina aamuvirkuimmat olivat jo lenkkeilleet aurinkoisessa aamussa ennen runsasta aamupalaa.

Aamupäivällä lenkkeilyä jatkettiin ensin pienemmissä porukoissa kukin kuntonsa mukaan ja ennen puoltapäivää lähdettiin sitten yhteislenkille koko porukalla. Aurinko paistoi ja ruskaakin löydettiin, kun välillä oikein maastoutuen sitä etsittiin.

Lenkki päätettiin hotellin pihalla olevalla kodalla matkalle varatuista retkieväistä nauttien. Yhteiset evästauot iloisine juttuineen ovat usein niitä päivän kohokohtia.

Lenkin jälkeen tietysti jumpattiin jäsenet vetreiksi ja tuulisen päivän jatkeena oli saunominen ja kylpyläkäynti sekä pienen lepohetken jälkeen rentoutuneena jälleen maitta-

van ruuan ääreen.

Edellisen illan takaiskusta viisastuneina olimme varanneet illaksi oman kabinetin. Heikillä oli tietokone ja karaokekappaleita siinä mukana. Ei muuta, kun laulut käyntiin ja tietysti myös tanssittiin. Kabinetin kokolattiamatto ei ollut paras mahdollinen luistoltaan, joten kenkiä alkoi löytyä vähän joka nurkasta ja jatkettiin tanssia sukkasillaan. Tosin sattui niinkin, että tanssija pyöritti pariltaan sukat jalasta ja niitä sitten etsittiin lattialta, taito sekin. Iloista laulun ja tanssin hyörinää jatkettiin, kunnes todettiin olevan iltanokosten aika.

Sunnuntain aurinkoisena aamuna vielä nautittiin maisemista, lenkkeiltiin ja seurattiin Syötteellä olevien pyöräilijöiden ja meidän mielestämme liian haastavien pyöräreittien kulkuja. Puoliltapäivin iloinen seurue pakkautui jälleen Arin ohjaamana linja-autoon ja kotimatka alkoi. Matkan tiimellyksessä hiukan epäselväksi jäi Pirjon ja Irenen kissanhännän vedon voittaja tällä erää.

Ei kai auta muu, kun odottaa jälleen uutta retkeä reippaassa, iloisessa ja yhteen hiileen puhaltavassa matkaseurassa.

Kuvat ja teksti: LEENA SINKO

Ajomiehet kulkee yhä Ajomiehet ovat olleet tuttu näky jo vuosien ajan erilaisissa tapahtumissa, musisoimassa palvelutaloissa, seurakunnan tilaisuuksissa ja nykyään myös eläkeliiton Lohtajan yhdistyksen tilaisuuksissa. Mistä ryhmä lähti liikkeelle ja miten tähän on tultu?

V

uosikymmeniä sitten kun nykyiset eläkeläiset olivat nuoria ruuhkavuosia eläviä lapsiperheiden vanhempia yksi henkireikä heille, oli Marinkaisissa tanhuryhmä, joka aikoinaan esitti myös Lohtajalaista purppuria. Tanhuja harjoiteltiin Marinkaisten nuorisoseuralla ja harjoituksissa mukana kulki tietysti myös lapset, eihän hoitopaikkoja ollut tarjolla.

Kerran viikossa olleet harjoitukset antoivat sopivasti liikuntaa ja muu56

ta yhteisöllistä toimintaa perheille.

Vanhemmat harjoittelivat siihen aikaan pääsääntöisesti c-kasetti musiikin tahtiin. Ohjaajan sanaa joskus uskottiin ja joskus esitettiin kipakampiakin kommentteja vastaan.

Lapset tottuivat leikkimään yhdessä ja pitämään huolta kavereistaan. Vierailtiin esiintymässä muillakin paikkakunnilla ja myös ulkomailla kuten Ruotsi, Viro, Saksa ja Itävalta. Porukka hitsautui pikkuhiljaa yhteen elinikäisiksi ystäviksi. Ja voi sanoa laulun sanoja mukaillen että ”meillä kaikilla Joulu 2025

oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana…”

Mitäs sitten tapahtuikaan, kun porukka pikkuhiljaa vanheni, lapset kasvoivat ja muuttivat kotoa, Iän karttuessa alkoi tulla kolotuksia tai muita vaivoja. Usein naurettiin porukalla, että nitrot ja astmapiiput on tarvittaessa yhteisiä ja toisiamme tuettiin. Pikkuhiljaa tanssiminen laantui, mutta yhteys ryhmään ei. Elettiin aikaa n. 25 vuotta sitten, jolloin talvisodan syttymisestä oli kulunut 60 vuotta ja Heikki Sinko sai yhdessä

Tanhuryhmä esiintymisasuissaan joskus 90-luvulla.

Ajomiesten ryhmä 2000-luvun alussa sotaesityslavasteissa.

Ajomiehet veteraanikonepäivien tilaisuudessa esiintymässä 2017.

Matti Turpeisen kanssa ajatuksen, että tehdään musiikkiesitys sota-ajasta.

Voi sitä vastustuksen määrää, että minä en ainakaan laula enkä ota rooleja mutta Heikki piti päänsä ja kaivoi esille vanhoja sota-ajan lauluja, jotka jo nuoremmilta oli unohtuneet, ja niiden ympärille kasattiin musiikkiesitys; Muistoja sieltä jostain. Esitys piti sisällään sotalauluja rintamalta ja kotiseudulta, vanhojen sota-ajan kirjeiden lukemista ja muistelemista sekä myös kotirintaman naisten askareita. Esiintyjille myös hankit-

tiin sota-ajan asut ja muuta rekvisiittaa esimerkiksi nuotio kahvipannuineen, vartiomiehen asut kypärineen ja aseineen, korsulavasteet ym.

Esitystä esitettiin pitkin Keskipohjanmaata ja vastaanotto oli hyvä erityisesti vanhemmilla ikäpolvilla. Esitys myös taltioitiin CD-levylle musiikkiversiona sekä myös pitempänä versiona missä oli myös vuorosanoja mukana. Näitä vuorosanojahan ei ole koskaan kirjattu mihinkään ylös vaan ne saattoivat välillä reippaastikin muuttua esityksestä toiseen, kun Joulu 2025

porukassa oli taitavia sanan käyttäjiä mukana. Asia pysyi kuitenkin aina samana ja juoni kulki eteenpäin.

Koskaan ei esitystä seuratessa voinut varmuudella sanoa mitä vuorosanoja seuraavaksi kuullaan.

Tietysti näiden esitysten yhteydessä ryhmälle tarvittiin nimi, joksi muodostui musiikkiryhmä Ajomiehet. Tässä vaiheessa oli ryhmälle saatu jo vakiintuneita soittajia mukaan, joista mainittakoon mm. haitarin soittaja Valto Tuohioja Kannuksesta, joka vuosikausia oli musiikin kantava voima. Muita soittajia ennen tämän hetken kokoonpanoa on mukana ollut mm. Antti Kinaret, Pekka Kluukeri, Reijo Hietala, Heikki Perander, Eeva-Liisa Kujala, Marianne Cygnell ja Lauri Iso-Oja. Vuosien myötä kokonaisen ryhmän esitykset harvenivat mutta ryhmän ystävyys ei. Miesten lauluryhmä jäi voimiinsa ja jatkoi sotalaulujen esityksiä erityisesti itsenäisyyspäivien aikaan ja erilaisissa veteraanitapaamisissa, sekä vanhusten palvelukeskuksissa. Nämä alkuperäiset ryhmän laulajat Heikin lisäksi olivat Kalevi Kippo, Vilho Ojala ja Kari Haasala.

Säestäjät ryhmässä ovat jo muutamaan kertaan vaihtuneet ja laulajat vähentyneet puoleen eli Heikki ja Kari laulavat, joskin musikaalisista säestäjistä saadaan myös lisää lauluvoimaa esityksiin. Tällä hetkellä ryhmään kuuluvat Heikin ja Karin lisäksi Jorma Leppäkari haitari, Unto Laaksonen rummut sekä Jari Björklind basso.

Laulutkin ovat laajentuneet myös 57

hengellisiin lauluihin sekä kevyempään musiikkiin ja tanssimusiikkiin, mutta kantavana voimana on säilynyt vanhat sota-ajan laulut. Ajomiehet on ollut tuttu näky mm. seurakunnan tilaisuuksissa, toreilla ja tansseissa. Heillä on ollut tähän asti oma vankka kannattajakuntansa, joka musiikkia on eri tilaisuuksiin toivonut.

Nyt Heikin ollessa Eläkeliiton Lohtajan yhdistyksen toiminnassa mukana niin luontevana jatkumona on ollut heidän esiintymisensä yhdistyksen tilaisuuksissa, kuten mm. joka syksyinen Elorieha Meripaviljongilla, pikkujoulut, ym. yhdistyksen tilaisuudet ja retket.

Harjoituksia he jatkavat vaihtelevaan tahtiin Heikin kotona aina riippuen siitä mitä tilaisuuksia on tulossa ja onko uusia lauluja löytynyt ohjelmistoon. Vahvistusta ryhmään otettaisiin mielellään myös mukaan.

Hieno asia että vanhojen sota-ajan laulujen myötä on jo 25 vuoden ajan saatu siirrettyä jotakin ajateltavaa myös nuoremmille. Kuinka asiat ovat muuttuneet ja mitä vanhempi polvi on elämässään joutunut kokemaan.

Veteraanin iltahuudon sanoin ”Ker-

Nykyinen Ajomiesten kokoonpano Lohtajan kirkossa.

tokaa lastenlapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa”.

Kuinka paljon iloa tämä musiikkiryhmä on saanutkaan sekä itselleen että yleisölleen musiikista ja esityksistä sekä yhdessäolosta ja yhteisistä kokemuksista. Yhteisöllisyys alkaa

nykyään olla katoavaa kansanperinnettä mutta musiikin myötä sitäkin voidaan kasvattaa.

Teksti: LEENA SINKO Kuvat: Heikki ja Leena Singon kotialbumista

Puuhamies ja ilopilleri Urpo Urpo Erik Matias Haasala Lohtajan Karhista. Urpo on suomalainen versio latinalaisesta nimestä Urbanus, joka merkitsee ”kaupunkilainen”, ”hienosti sivistynyt”.

Näiden ominaisuuksien lisäksi ahkeralla Urpolla on aina iloinen mieli ja kyky huomioida ja auttaa muita. Monessa mukana oleva taitava puuhamies.

U

rpo syntyi Lohtajan Karhissa 1958 maanviljelijä ja ammattikalastaja perheeseen. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kolme veljeä ja sisko, jotka kaikki osallistuivat maatilan töihin ja isän mukana merellä kalastukseen. Isänsä Urpo menetti jo lapsena,12-vuotiaana. Edelleen eläkeläisenä ajoittain tunnen yhä kaipuuta isän luo ja hänen antamiensa elämän tärkeiden opetusten äärelle, kertoo Urpo. Olen kuitenkin onnekas, sillä olen perinyt isältäni jotain aivan erityistä, 58

Henkilökuva

kädentaidot.

Sydäntäni lähellä on kaikenlaiset käsityöt ja puutyöt. Tämän kädentaitajan harrastuksen satoa ovat perhe, ja ystävät saaneet nauttia erilaisten kalusteiden ja tarve-esineiden muodossa. Lapsille ja lastenlapsille on rakentunut taitavissa käsissä mm. lastenkalusteita ja keinuhevosia. Verstaana toimii kodin yhteydessä oleva autotalli.

Mielekästä on myös puutarhanhoito sekä luonnossa liikkuminen, marjastus, kalastus ja metsästys.

Nämä harrastukset pitävät mielen Joulu 2025

Urpo peri kädentaidot isältään, kuvissa lastenkalusteita ja tarve-esineitä kotiin.

virkeänä ja kehon liikkeessä. Sosiaalisista kontakteista ja ihmisten kohtaamisista huolen pitää Eläkeliiton Lohtajan yhdistyksen toiminnassa puuhamiehenä ja hallituksen jäsenenä toimiminen ja aktiivinen osallistuminen kaikkeen yhdistyksen toimintaan.

Meren rannalla syntyneenä on kalastus kuulunut myös aina hänen harrastuksiinsa. Veljiensä kanssa he kalastivat vuosikymmeniä rysällä ja verkoilla, ja auringon nousujen seuraaminen merellä kahvia nauttien on hänen sanojensa mukaan niitä parhaita aamuja. Myöhemmin kalastuksessa mukana on ollut myös omia lapsia ja lastenlapsia.

Elämäni rakkaus Merja löytyi nuoruusvuosina Kannuksesta. Elämässä tärkeintä on ehdottomasti oma rakas perhe; vaimo, kolme tytärtä perheineen ja yhteensä neljä lastenlasta. He tuovat päiviini valtavasti iloa ja merkitystä, kertoo Urpo. Perhe on aina etusijalla ja lapsilleen ja lastenlapsilleen hän on opettanut luonnossa liikkumisen ja siitä nauttimisen.

Työuraansa Urpo teki Kannuksessa, jonne muutti asumaan 1983, 25 v Poutulla ja myöhemmin puuseppäkoulutuksen jälkeen Eskopuulla 15 vuotta.

Tulevaisuudessa haaveilen salaa lottovoitosta, joka toisi mukanaan uusia mahdollisuuksia ja ehkä hieman lisää aikaa nauttia kaikesta siitä, mikä elämässä on hyvää.

Lottovoiton lisäksi unelmoin myös hyvästä terveydestä ja siitä, että voisin jatkossakin jatkaa kaikkea tätä monipuolista harrastustoimintaa mahdollisimman pitkään ja siirtää taitojani seuraaville sukupolville.

Töitä ja harrastuksia UrMetsästysharrastusta po on aina tehnyt ahkerasisältä tyttärelle. ti ja aina iloisella mielellä.

Siellä missä Urpo on mukana asiat tapahtuvat, kaikilla on hyvä olla ja mieli virkistyy.

Teksti: URPO HAASALA ja JAANA HAASALA Kuvat: Urpon kotialbumista

Nuoret kalastajat ja kunnon saaliit.

Erätaitoja nuoremmille.

Joulu 2025

59

PALVELEVA KYLÄKAUPPA PALVELEVA PALVELEVA KYLÄKAUPPA KYLÄKAUPPA

K-VEIKONTORI

LOHTAJAN LOHTAJAN TILITOIMISTO TILITOIMISTO puh.

050 4721 268 ja 050 4720 908 908 puh.050 050 4721 4721 268 268 ja ja 050 050 4720 4720 908 puh. e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi

Sysimetsäntie 4, 68210 Marinkainen Sysimetsäntie 4, 4, 68210 68210 Marinkainen Marinkainen Sysimetsäntie p.

050 554 554 4058 4058 p. 050 050 554 4058 p. ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18 12-18 ma-pe 9-20, 9-20, la la 9-18, 9-18, su su 12-18 ma-pe

Sysimetsäntie3, 3,Marinkainen Marinkainen Sysimetsäntie Avoinna sopimuksen mukaan.

Avoinna sopimuksen mukaan.

Puh. 0440 585 400 Puh. 0440 585 400

Kaunotar Veneet Sorkkahoitaja

TILITOIMISTO TILITOIMISTO SORVOJA OY OY SORVOJA

JUSSIN VENETUOTANTO VENETUOTANTO OY OY JUSSIN TAPIO KORVELA 68230 Lohtaja, Lohtaja, puh. puh. 06-877 06-877 530 530 68230 www.jussinvenetuotanto.fi www.jussinvenetuotanto.fi

040 511 2290

KATISKA BAARI

LOHTAJAN LOHTAJAN LOHTAJAN METSÄSTYSMETSÄSTYSMETSÄSTYSSEURA ry ry SEURA ry SEURA

Avoinna Ohtakarissa touko-syyskuu.

Avoinna Ohtakarissa Ohtakarissa touko-syyskuu. touko-syyskuu.

Avoinna Puh. 040 8488 235 Puh.040 040 8488 8488 235 235 Puh.

68230 Lohtaja Lohtaja 68230 Lohtaja 68230 www.lohtajanmetsästysseura.fi www.lohtajanmetsästysseura.fi www.lohtajanmetsästysseura.fi • kaivinkonetyöt • maatalouden korjausja huoltotyöt • koneenkuljettajapalvelu • kattojen pesut ja pinnoitukset • henkilöautojen rengastyöt Laitetaan hommat jiiriin!

Lomaa,kokouksia kokouksia pieniä juhlia juhlia varten. varten.

Lomaa, jajapieniä pieniä Lomaa, kokouksia ja juhlia varten.

KYSY TARJOUS:

POOKIN MAJA POOKIN Ohtakarissa Ohtakarissa

Tarkemmat tiedot tiedot Tuomas Penttilä Tarkemmat Tarkemmat tiedot 050 325 6179 puh.

044 242 1474 puh. 044 044 242 242 1474 1474 puh.

Himangan Himangan Himangan apteekki apteekki apteekki Kannuskyläntie 7

Lohtajan Lohtajan Lohtajan apteekki apteekki apteekki Metsäpellontie 2

Kannuskyläntie 7 7 Metsäpellontie 22 Kannuskyläntie Metsäpellontie (06)875 875 014 014 (06) 877 877 078 078 (06) (06) (06) 875 014 (06) 8779-16.30 078 ma-pe 9-17, ma-pe ma-pe 9-17, ma-pe 9-16.30 9-16.30 KOKKOLA, VÄLIVIIRRE ma-pe ma-pe la 9-13 9-17, la 9-13 9-13545 2640, 044 345 5487 040 la

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua Joulua ja ja Hyvää Onnea vuodelle 2024!

Onnea vuodelle 2024!

Onnea vuodelle 2024!

-PALVELU TILA // INVATAKSI INVATAKSI -PALVELU TILA

Lohtajan Kalastajainseura ry www.lohtajanks.fi

Juha Perander Perander Juha

puh. 0400 0400 262 262 333 puh.

333 puh.

0400 262 333

KOIVISTON TILA TILA /// HUHTALA HUHTALA Teija 045 045 2528 2528 474, 474, Jari Jari 045 429 823 Teija 045 429 429 823 823 Teija 045 2528 657, 474, 68220 Jari 045 Karhintie Karhi Karhintie 657, 68220 Karhi Karhintie 657, 68220 Karhi

KOIVISTON TILA / HUHTALA

MARINKAISTEN SAHA JA MYLLYOSUUSKUNTA

Teija 045 2528 474, Jari 045 429 823 Karhintie 657, 68220 Karhi

P. 040 727 7467

Annemari 040 754 2256

Viirretie 100, 100, Viirretie 68240 Ala-Viirre Ala-Viirre 68240 06-876 544 544 Puh. 06-876 06-876 544 Puh.

Sahausta raamisahalla

Ohtakarin mökkien vuokraus puh. 044 972 8210

Konehuolto M. Alatalo Ky puh. 040 513 6673 www.konehuoltoalatalo.

Lohtajan Lohtajan Lohtajan - Karjatalouskoneiden asennukset Kalastajainseura ry Kalastajainseura ry Kalastajainseura ry ja huollot www.lohtajanks.fi www.lohtajanks.fi - Pellonwww.lohtajanks.fi & GEA -sopimushuolto Ohtakarin mökkien vuokraus - Maatalouskonekorjaukset Ohtakarin mökkien mökkien vuokraus vuokraus Ohtakarin puh. 044 972 8210 - Metallityöt puh. 044 972 8210 puh. 044 972 8210

Pohjanlahdentie 3200, Alaviirre Taneli Mäkitalo puh. 050 3066 392 taneli.makitalo@aitomaatio.fi

Konehuolto POOKIN Konehuolto Konehuolto M. Alatalo Ky M. Alatalo Ky Ky MAJA M. puh.Alatalo 040 513 6673 puh. 040 040 513 513 6673 6673 puh. www.konehuoltoalatalo. Ohtakarissa www.konehuoltoalatalo. www.konehuoltoalatalo. Lomaa, kokouksia ja

pieniä juhlia varten.

- Karjatalouskoneiden asennukset Karjatalouskoneiden asennukset -- Karjatalouskoneiden asennukset ja huollot Tarkemmat tiedot: ja huollot huollot - ja Pellon & GEA -sopimushuolto puh.

044-sopimushuolto 242 1474 -- Pellon Pellon GEA -sopimushuolto Maatalouskonekorjaukset && GEA Lohtajan yhteisalueet.fi -- Maatalouskonekorjaukset Maatalouskonekorjaukset Metallityöt Metallityöt -- Metallityöt 54 60 54 54

Joulu2025 2023 Joulu Joulu 2023 Joulu 2023

KAHVITILAISUUKSIA, TEATTERIA, BOCCIAA JA MUUTA

matkalla tutustuttiin mm. entiseen ilmasotakouluun ja kahviteltiin lentohotellissa.

Syksyllä Vetelissä tutustuttiin entisen emäntäkoulun tiloissa olevaan Vetelin taidekartanon näyttelyihin ja pihapiirissä olevaan Ingmannin sohvaan. Ingman oli Vetelin tunnettu kappalainen 1800-luvulla ja syntyjään Lohtajalta. Ingmannin sohva oli hänen mietiskelypaikkansa.

TULEVAA TULEVAA VUOTTA TULEVAATULEVAA VUOTTA VUOTTA VUOTTA -kilpailija ja poliisi lauloi ja kertoi poliisin työstä.

Tehtiin teatteriretki Merisärkän kesäteatteriin Hetki lyö Kirka -musikaaliin, bocciaa pelailtiin Mainingissa sekä osallistuttiin Soiten järjestämään eSeniori vertaistukikoulutuksiin ja -toimintaan.

Lisäksi Lohtajalla on järjestetty kuukausittain yhteinen kahvitilaisuus Lohtajatalolla ja siellä on ollut mukana eri vierailijoita mm. vapaaehtoistyöstä, diakoniatyöstä, ajovarmojen esittelijä ikäihmisten ajokortin uuLEENA SINKO, Lohtaja distamisesta, ajoterveydestä ja ajokuntoisuudesta sekä VoiceRAUHALLISTA ofRAUHALLISTA Finland RAUHALLISTA JOULUA RAUHALLISTA JOULUAJOULUA JOULUA RAUHALLISTA JOULUA JOULUA RAUHALLISTA JOULUA RAUHALLISTA JOULUA RAUHALLISTA

Hyv

&& MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ &&&MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ & MENESTYKSEKÄSTÄ TULEVAATULEVAA VUOTTA TULEVAATULEVAA VUOTTA TULEVAA VUOTTA TULEVAA VUOTTA TULEVAA VUOTTAVUOTTA VUOTTA TULEVAA VUOTTA

t. Loh Hyv H

t. Loh

t.

Vuok

Vuok

V

Lohtajan vuokrataa

Kokkola  020 743 8173 kjell.friis@opticar.fi

Lohtajan vuokrataa

Lohn juhlasali vuok laitoskeittiöta

Ylivieska Ylivieska Ylivieska Kokkola Kokkola Ylivieska yläkerrassa 4 Kokkola juh  743 8165 020 743 8165  020 743 8165  020 743 8173  020 020 743 8173  020 743 8165  020 743 8173 teemu.tanska@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi laitosk

Ylivieska Kokkola Ylivieska Ylivieska Kokkola Kokkola Tiedus Ylivieska yläkerr Kokkola - Hinauspalvelu Lohtaja SOS - Hinauspalvelu Lohtaja SOS - Hinauspalvelu Lohtaja SOS-  Hinauspalvelu Lohtaja  020 743 8165 SOS 020 743743 8173 020 743 8165 020 743 8165 020 743 8173  020 743 8173  743 0208160 743 8165  020 743 8173 johanna.erkkil  020 8172 020 743 8160  020 743 8172 020 743 8160  020 743 8172  020 743 8160  020 743 8172  020 kjell.friis@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi SOS - Hinauspalvelu  020 743 8172

LOHTAJA KOKKOLA

Tuohisalon Peruna Oy

w w w. S K T R E N G A S .f i www.SKTRENGAS.FI

Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26

Lohtaja johanna  020 743 8160

020 743 8160  020 743 8160  020 743 8172

teemu.tanska@opticar.fi

Ylivieska Kokkola Ylivieska Ylivieska Kokkola Kokkola Kokkola  020 743 8173  020 8165  020 743 8165  0207437438165 8173 020 8173Lohtaja 0200207437437438165 8173 Rakkaudesta Hyvää joulua! kjell.friis@opticar.fi teemu.

8160 teemu. t anska@opti fi tanska@opticar.fi t anska@opti is020 @opticar.c743 ar.fi fi teemu. kjekjll.etfll.anska@opti riifsri@opti kjell.friis@opticar.car.fci ar.fi teemu.

Sokkomatkalaiset Leivon leipomon pihalla.

Asennus & myyntipisteet:

juhlasali n T laitoskeittiöta Ylivieska yläkerrassa 4

Ylivieska 020 743 8165 Lohtaja SOS - Lohtaja Hinauspalvelu

Lohtaja SOS - Hinauspalvelu SOS - Hinauspalvelu  743 8160  020 743 8172  020 020 743 8172

kotiseutuun

Hinauspalvelu Tiedus SOS - Hinauspalvelu Rakkaudesta Lohtaja - Hinauspalvelu Lohtaja SOSSOS- Hinauspalvelu - Lohtaja Hinauspalvelu Lohtaja 020 743 SOS 8172 johanna.erkkil  020 743 8172Lohtajan  020  020743Kotiseutuyhdistys 7438160 8160  020 743 8160 81728172 020 0200207437437438160 8172 kotiseutuun

Lohtajan Kotiseutuyhdistys

Asennus & myyntipisteet: Asennus ja myynti: KOKKOLA 24, Kokkola p. 050 LOHTAJA Heinolankaari 359 5467 Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26 www. S K T R E N G A S .f i

Joulu 2023

66

Syyskuun seniorikaffeilla jaettiin ansiomerkkejä

Rakkaudesta kotiseutuun

53 Lohtajan Joulu 2023

Lohtajan Joulu 2023

66

Lohtajan Kotiseutuyhdistys

Kuvassa hopeisen ansiomerkin saajat Annikki Kuntsi ja Aila Salmén sekä merkkien ja kunniakirjojen jakajat sihteeri Irene Turpeinen, varapuheenjohtaja Pirjo Tuikka sekä puheenjohtaja Heikki Sinko.

Heikki vastaanotti hänelle myönnetyn kultaisen ansiomerkin jo heinäkuussa 50-vuotisjuhlassa Kaustisella.

Joulu 2025

61

Perho

Hauta Perhossa 100 vuotta

L

auantaina 2.8. vietettiin Perhossa kotiseutujuhlaa metsän siimeksessä. Juhlavieraita oli kokoontunut Penningintien varteen aamulla 11:n maissa. Polulle patsaan luokse käveli kolmisenkymmentä vierasta lämpimässä kesäsäässä. Yleensä Hauta Perhon polun varrella on runsaasti itikoita, mutta tänä vuonna niistä ei ollut haittaa.

Juhlassa haluttiin kunnioittaa menneiden sukupolvien työtä ja Runebergin runon muistoksi sata vuotta sitten 12.7.1925 pystytettyä kivipaatta. Patsaan ovat pystyttäneet paikalliset suojeluskunnan aktiivit sekä Jängän, Hietaniemen että kirkonkylän ja Möttösen kyliltä.

Patsaalla kuultiin Jorma Koivuniemen puhe ja paikan esittely sekä seurakuntapastori Raimo Kytölän puhe. Perhon laulumiehet lauloivat ja

62

yhdessä veisattiin myös Runebergin virsi ”Sun kätes Herra voimakkaan”.

Kukkalaitteen laskivat Perhon kotiseutuyhdistys, Perhon seurakunta ja Perhon kunta. Kaukaisimmat vieraat paikalla olivat Ruotsin Köpingistä.

Lyhyt muistohetki päätettiin Maamme-lauluun.

Patsaalla käynnin jälkeen siirryttiin jatkamaan juhlaa läheisen yrityksen Perhon Eräelämysten pihapiiriin, jossa kenttäruokailun hoitivat Perhon reserviläiset. Rieskat, kotikalja ja Haanen ukon lihakeitto saivat juhlaväen kiitokset. Juhlan avaukseksi Jorma Koivuniemi luki saman opettaja Eino Nousiaisen kirjoittaman juhlarunon kuin sata vuotta sitten. Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Outi Leväniemi muisteli omaa ensi käyntiään Hauta Perhossa ja kertoi mm. aiemmin pidetyistä kotiseu-

Joulu 2025

tujuhlista muistomerkin maastossa vielä 1950-luvulla. Tuolloin juhlaan oli tultu veneilläkin Mustanmaan taloista tai kävellen Jängältä rantapolkua pitkin. Nykyään patsaalle pääsee vain kilometrin mittaista polkua pitkin Halsualle johtavalta tieltä. Polku on minivaelluskohde vaikkapa niille, jotka eivät pidä pitkistä reiteistä.

Patsas on pystytetty maisemaan, jota Runeberg kuvailee runossaan Hauta Perhossa. Paikalta on löydetty luita ja on arveltu tapahtumien sijoittuvan isonvihan tai pikkuvihan kasakkataisteluihin tuolla alueella.

Haanen henkeä ylläpidetään Perhossa edelleen. Runebergin perinne näkyy esimerkiksi kirkonkylän asutusalueiden paikannimissä. Vaikka Haanen Ukon perheen ei voida todistaa asuneen täällä koskaan, paikan nimet Haanentie, Haanenlehdon

hautausmaa, Ukonkuja, Jaakonkuja, Eeronkuja, Aatunkuja, Tuomaankuja ja Kustaantie muistuttavat paikallisia asukkaita runon henkilöhahmoista vielä nykypäivänäkin.

Juhlassa pastori Raimo Kytölä puhui saman puheen kuin sata vuotta sitten seurakunnan kirkkoherra A.F. Raunio oli pitänyt patsaan julkistamisjuhlassa. Perhon laulumiehet esittivät Helvi Humalajoen sanoittaman ja Jorma Sillanpään säveltämän Perhon kotiseutulaulun.

Juhlan kohokohta oli Leevi Louhulan kitaran säestyksellä esittämä Hauta Perhon -kappale, jonka sanoitus, sävellys ja sovitus oli tehty yhteistyössä Matti ja Leevi Louhulan sekä Leevin tädin Jaana Elorannan (o.s. Torppa) kanssa noin vuoden produktiona.

Väkeä juhlassa oli satakunta hen-

Runo on alun perin julkaistu KeskiPohjanmaan Vartio -lehdessä 8/1925.

Lehti on Keski-Pohjanmaan suojelus-

Juhlaruno

keä, paljon vähemmän verrattuna sadan vuoden takaiseen tuhannen hengen yleisöön.

Sivun lopussa Eino Nousiaisen juhlaruno ja uuden nykylaulun sanat sata vuotta myöhemmin.

Tervemenoa käymään patsaalla

perholaiset ja naapurikuntien retkeilijät sekä toimittajat!

Hauta Perhossa on osa Genius Logi -reittiä, joka tunnetaan myös Tuohi-Antin maantien nimellä. ”Miss’ on hauta, kohta sata vuotta Perhon salomailla pensastunut Unhoksissa ilman ansiottaan?

Miss’ on hauta? Älä kysy, vieras!

Kussa kavetessaan lampi lenkoo Mäntynummen notkoon, siin’ on paikka.

Koivut siinä latvoineen jo heiluu, Missä niiden juurten alla kerran Hauta peitettiin, ei kenkään tiedä.”

J.L. Runeberg (1831), alkusäkeistö runosta Hauta Perhossa

Leevi Louhula lauloi juhlassa.

kuntapiirinpiiriesikunnan julkaisema.

Siinä on dokumentoitu sata vuotta sitten pidetyn julkistamistilaisuuden puheet ja

E. Nousiainen kirjoitti runon Hauta Perhossa -patsaan paljastusjuhlaan

Sä juhliva joukko, jok´ kummulla tällä nyt muinaista muistoa vietät, luot aatokset kauvaksi aikojen taa, - Mitä sieltä sä muistat ja tiedät, ne tiedot jo tarujen haamussa kulkee, kun kohtalon yöhyt jo syliinsä sulkee tahtovi vuossatais-sankarimaineen ja ryöstää kansalta muistojen aiheen.

Et tietäne enää lausua varmaan, ken ikuista untansa nukkuu tuon patsahan juressa mullassa maan, se tieto kun unhoon jo hukkuu.

- Se kätkeekö ”Pilven-Veikkoa” suurta?

Vai lepääkö mullassa ”Haanein” juurta?

- Mutt yhtä ja samaa he tahtoivat huoltaa ja syntymäseutuaan kaatuen puoltaa.

Ei puoluepyyn nöistä tiedetty silloin.

Yks´ pyrkimys kaikkien rintoja täytti.

Ei epäilty taistohon lähteä, milloin vaan ryöstöjä tuhoomiskeinoija käytti Kaikk´innolla kävivät taistelemaan he puolesta kallihin syntymämaan.

Se arvokast´ oli, sen tiedämme, heille.

Se olkoon myös kunniatehtävä meille!

Maa urhojen kehto ja isäimme hauta on puolesta heilunut kalpojen rauta, on jäisillä kentilläs vuotanut hurme.

Mutt´ kauvanon painanut orjuuden murhe sun lapsias kovilla kohtalon teillä.

Nyt vihdoin jo kansojen vapaus on meillä.

Me vapauden saimme, mutt´ velvoitus meille on osoittaa kunniamuistoa heille, ketkä aikoja ennen, kun vapaus alkoi sen puolesta henkensä uhriksi antoi.

- Se lie ollut pientä tai oli suurta Mutt´ sankartekojen se oli juurta!

He uskoen luottivat oikeuden voittoon.

Sen puolesta kulkivat taistojen koittoon.

Ja kalleimman, mitä voi antaa, he antoi, ja siksi se vapauden kansalle antoi, vaikkapa kauankin kesti sen jälkeen ennenkun varttui vapaus tälleen.

Mutt´ kansalle, jolle on vapaus suotu, on velvoitustehtävät kallihit luotu.

Se velvoitus kutsuvi toimimaan kaikk´edestä armahan syntymämaan!

Kun tahdomme itsemme maallemme voittaa, niin taivainen siunauskin Suomelle koittaa.

Joulu 2025

Teksti: OUTI LEVÄNIEMI Kuvat: SAKARI VAINIONPÄÄ

juhlan vaiheet. Muutama lainaus lehdestä: ”Heinäkuun 12. päivä oli perholaisille huomattava ja mieleenpainuva. Silloin paljastettiin sikäläisen suojeluskunnan pystyttämä monumenttaalinen kivipaasi Haanein taistelu- ja kaatumapaikalle Jängän järven rantaniemekkeellä tuhatkuntaisen juhlayleisön läsnä ollessa klo 5 ip.” ”Patsas on yli 2 m korkea, valmistettu harmaasta graniitista. Sen keskellä olevassa soikeassa pronssilevyssä, jonka Veljekset Friis O.Y. on lahjoittanut, on seuraavat velvoittavat sanat: ” Haanein henki sua velvoittaa synnyinmaallesi uhrautumaan.” ”Konttoristi S. Myllymäen lausuttua J.L. Runebergin runon Hauta Perhossa lauloi paikkakunnan sekakuoro opettaja Nousiaisen johdolla.” Kirkonkylän nuorisoseuran seppeleen laski nti Tyyne Sahipakka. Nauhoissa sanat: ”Kasvakoot muistot tantereilla Perhon vaan, jot´ uljaiden urhojen veri kostuttaa? Ja eikö Haanetkin aikoinaan voineet miehuutt´osoittaa?”

63

Jätehuolto ja ja kuljetus kuljetus Jätehuolto

M. Hautala Oy Aatunkuja Aatunkuja 5, 5, 69950 69950 Perho Perho puh.040 040557 5575352 5352 puh.

Kuljetus Jarmo Jarmo Kuljetus Möttönen Oy Oy Möttönen Lämpösäädellytkuljetukset kuljetukset Lämpösäädellyt ammattitaidolla ammattitaidolla Jarmo040 040724 7243338, 3338,Timo Timo040 040732 7324858 4858 Jarmo

Avoinna: Ma-Pe 9-17 La sulj. tai sop. muk.

Soita jajakysy kysy lisää!

Avoinna:Ma-Pe Ma-Pe9-17 9-17•••La Lasulj. sulj.tai taisop. sop.muk. muk.Soita Soitaja kysylisää! lisää!

Avoinna:

69980 Möttönen Möttönen 69980 (06) 863 863 2351 2351 (06)

Puh. Puh. 050 050 3565 3565 550 550 Puh. jorma.koivuniemi@ jorma.koivuniemi@ jorma.koivuniemi@ perhoneraelamykset.fi perhoneraelamykset.fi perhoneraelamykset.fi Penningintie 454, Penningintie454, 454, Penningintie 69950 Perho 69950Perho Perho 69950

LINJA-AUTOLIIKENNE LINJA-AUTOLIIKENNE LINJA-AUTOLIIKENNE SALMINEN SALMINEN SALMINEN PERHO PERHO •• Puh. Puh. 0500 0500 566 566 669 669 jyrki.salminen@saunalahti.fi jyrki.salminen@saunalahti.fi

TAKSI TAKSI Tervetuloa KARI MATTI SALIN KARI MATTI SALIN

Koneurakointi ja ja Koneurakointi kuljetus kuljetus

Ravialue ja huoltoalueet Puh. 0400 263 263kunnostettu.

939 Puh. 0400 939

J. J. Isomöttönen Isomöttönen Oy Oy

Tuohimaalle!

69950 Perho Perho 69950

Kela-ajotmyös myösRaahen Raahenja ja Kela-ajot PERHON RAVIRATA OY Tampereenkeskusten keskustenkautta. kautta.

Tampereen

Tervetuloa Tuohimaalle!

Tuohimaalle!

Tervetuloa PERHON

LEENA AROKKI APTEEKKI Ravialue ja huoltoalueet huoltoalueet kunnostettu.

Ravialue ja kunnostettu.

PERHON RAVIRATA RAVIRATA OY OY PERHON

Jylhäntie 80, Möttönen

Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13 Puh. 045 8523 679

PERHON APTEEKKI

Roosa LEENA AROKKI Soile Pannula

Jylhäntie 80,Möttönen Möttönen Puh. 040-531 6442 Jylhäntie 80, Jyväskyläntie 4, Perho

Roosa

SoilePannula Pannula Soile Ostaa haketta

”Elämää eivät ole päivät jotka ovat menneet, vaan ”Elämää eivätFYSIOTERAPIA ole päivät, jotkamuistetaan.” ovat menneet, PERHON FYSIOTERAPIA OY PERHON OY hetket jotka Jyväskyläntie44HH3, 3, 69950hetket Perho jotka muistetaan.” vaan Jyväskyläntie 69950 Perho www.perhonfysioterapia.fi| |p. p.0400 0400865 865389 389 www.perhonfysioterapia.fi

Hautamuistokivet Perhosta HAUTAMUISTOKIVET PERHOSTA

Tutkimuksetja jahoidot hoidot Fysioterapiaayli yli30 30vuoden vuodenajan ajan •• Tutkimukset •• Fysioterapiaa suoraan valmistajalta edullisesti. suoraan valmistajalta myösedullisesti. ilmanlähetettä lähetettä Kelan suorakorvaus lääkärin myös ilman •• Kelan suorakorvaus lääkärin Lahjakortit,hieronnat hieronnat määräämästähoidosta hoidosta •• Lahjakortit, määräämästä

Mallisto esillä, tule tutustumaan tai tilaa esite!

ekststitit PERHON HAUTAKIVI / RAKENNUSKIVI ätätek PERHON HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI OY MMeieiltltäauälistalisOY PERHON HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI OY takikiviviinin hhau ruksksetet Porasentie 929, 69950 Perho  www.perhonrakennuskivi.com Porasentie 929,929, 69950 Perho www.perhonrakennuskivi.com Porasentie 69950 Perho www.perhonrakennuskivi.com kaivivererru llä! ! jajaka päällä kannpää ppaiaika

Myynti: Veijo Viitalap.

0400327 327 431, Ritva Viitala 0400p.

865 012 865 012, Myynti: Viitala p.

0400 865 Myynti: Viitala p.p.Ritva 0400 431, Ritva Viitala p.p.012 0400 865 012 Myynti: VeijoVeijo Viitala 0400 327 431, Ritva Viitala 0400 Carita Marttila 0440 718 712 2025 Joulu2023 2023 Joulu

Koulutettu hieroja hieroja Koulutettu

osuuskunta

Mallisto esillä, tule tutustumaan tai tilaa esite!

Kaiverrukset ja lisätekstit Kaiverrukset ja lisätekstit hautakiviin paikanhautapäällä.

HAUTAMUISTOKIVET PERHOSTA HAUTAMUISTOKIVET PERHOSTA kiviin edullisesti! paikan päällä. Myös kotikäynnit.

Myös kotikäynnit. suoraan valmistajalta valmistajalta suoraan edullisesti!

Hautakivimallisto esillä, esillä, tule tule tutustumaan tutustumaan tai tai tilaa tilaa esite! esite!

Hautakivimallisto

64 58 58

Parturi-Kampaamo

Parturi-Kampaamo Parturi-Kampaamo Perhon Energia-

Avoinna: ma-pe ma-pe 9-17, 9-17, la la 10-14 10-14 Avoinna:

ettuullooaa TTeerrvvnen hhooiittoooonn ä n hhyyvvääaäakkttiiivviisseeeenenn!! e e a e s a jj toouuttuukks kkuunnt

69980Möttönen Möttönen••Puh. Puh.0400 0400796 796999 999 69980

Puh.040-531 040-5316442 6442 Puh. p. 0400 796 999 Jyväskyläntie 4,Perho Perho Jyväskyläntie 4,

Ajoneuvojen huolto- ja korjaustyöt

KULJETUS LOUHULA PERHO KULJETUS LOUHULA ,, PERHO Ilmastointihuollot ja obd-mittaukset Rahtikuljetukset•• 0400 0400 363 363 385 385 •• Rahtikuljetukset

erhon e energia nergia-PPerhon osuuskunta osuuskunta Ostaa haketta , PERHO Ostaa haketta KULJETUS LOUHULA p.0400 0400 796 796 999363 385 p.

999 • Rahtikuljetukset • 0400

Jyväskyläntie 631 69980 Möttönen www.ataipale.fi

KONEURAKOINTI KELLOKOSKI OY

Täyden palvelun K-Rauta-maatalouskeskus Perhon keskustassa.

Tule, Sinua palvellaan!

69950 PERHO

Puh. (06) 863 1550 (06) 863 1551 PERHO

AUKI: MA-PE 6.45-17.00 LA 8.30-13.00

teemu.pohjonen@kipakkaoy.fi

- kaivinkone- ja maansiirtotyöt - sorat, hiekat, murskeet paikalle toimitettuna - lavettikuljetukset

Kari: 0400 328 779 / Niko: 0400 215 601

TÄYDEN PALVELUN TALO

PERHON TALOUSKAUPPA

IKILIIKKU • kotiinkuljetus • monipuoliset tuoretiskit • edullinen hintataso • ystävällinen ja palveleva henkilökunta • pitkät aukioloajat

Aukioloajat: Maanantai-perjantai 7.00–21.00 Lauantai 7.00–20.00 Sunnuntai 11.00–19.00 Puh. 06 863 1300

Auto- ja pienkonekorjaamo

KORJAAMO RAUMA Oy Puh. 040 543 6501 69920 OKSAKOSKI

Puh. (06) 863 2103 040 833 6086, Juha 06 863 2286, Rautaosasto 0400 824 969, Petri

www.perhontalouskauppa.fi

Kampaamo Jyväskyläntie 3, 69950 Perho 040 705 0519

Reposer Oy

PERHO 0400-797058 Joulu 2025

65

KRYPTO KRYPTO

Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!

KULJETUS Juha Riihimäki Ky

Yhdessä eteenpäin

Rohkaisten, tukien, auttaen www.fysiojarviseutu.fi Alajärvi, Lappajärvi, Perho, Vimpeli

Soraa ja mursketta

@fysiojarviseutu

0400 369 049

Aivojumppaa – sanahaku

SANAHAKU SANAHAKU

©TerhiKontio2024 ©TerhiKontio2024

Ratkaisu sivulla 94

66

Joulu 2025

Pietarsaari

Yli sukupolvien

Y

htenä päivänä aloin miettiä sanoja ja sanojen merkitystä. Niinpä tuli mieleen sana: ylisukupolvinen. Sitähän käytetään aika usein nykyään, vaikka voisi ajatella, että ketäpä se kiinnostaa kiireisenä ja yksilökeskeisenä aikana. Samalla tuli mieleen muutakin.

Ylisukupolvisuutta käytetään varsinkin silloin, kun kuvataan vanhoja aikoja, asioiden historiallista kehitystä tai ihmisten ja organisaatioiden tapoja ja käytäntöjä. En ole kuullut kenenkään puhuvan tulevaisuudesta ylisukupolvisena. Mutta jälkikäteen voi nähdä ylisukupolvisuuden muuttuvan tai jopa katoavan.

Jokainen meistä voi miettiä minne saakka oma muistimme tai tietomme ulottuu taaksepäin, ja onko siinä ylisukupolvisuutta. Kahdeksankymppisenä muistan äitini puhuneen lapsuudestaan, äidistään ja isoäidistään.

Siis mistä ajasta silloin hän puhui?

Alle kouluikäisenä hän kävi nunnien opetuksessa, kun sai teetä ja rinkeleitä. Nunnat toteuttivat venäläistämistä 1910-luvun alussa. Hänen isoäitinsä oli syntynyt joskus 1850-luvun lopulla. Eli minä olen saanut tietoja eri asioista yli 150 vuoden takaa!

Mutta en tietysti osaa eritellä mikä on ollut ylisukupolvista. Itse voit kokeilla samaa muistelua, minne pääset? Vanhemmilta perityt tavat, jopa kävelytyyli tai joku asento tai sanat, voivat olla ylisukupolvisia.

Tuntuu siltä, että ystävien ja tuttavien satunnaiset tapaamiset ovat vähentyneet niin maalla kuin kaupungeissa. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että yhteisöllisyydestä on siirrytty yksilökeskeisyyteen eikä ol-

la enää kiinnostuneita, miten muilla menee. Seurauksena kehityksestä on yksinäistyminen. Onko sopiva keskustelukumppani ja kuulija löydettävistä tekoälystä ja robotista?

Joulu 2025

Käytetty kieli muuttuu valtavasti.

Puheessa on muotinsa, niin nuorilla kuin vanhemmilla. Tämän huomaa helposti omassa ympäristössä, koulujen pihoilla, työpaikoilla, 67

televisiossa ja radiossa. Kielessä vanha ja uusi sekoittuvat helposti, jopa sanojen merkitykset. Eli kieli ei kokonaisuudessaan ole ylisukupolvista. Tästä minulla on hyvä esimerkki: vaimon kaukaiset sukulaiset, jotka olivat syntyneet USA:ssa 1900-luvun alkupuolella suomalaisista vanhemmista, tulivat meille vierailulle 70-luvun alussa. Meistä tuntui, että he osaavat kieltä yllättävän hyvin. Sitten he lähettivät kortin paluustaan viimeisestä kohteesta Pajalasta: ”meillä on piletit tookiin Stokholmiin ja varattu pirtti pootiin Helsinkiin”. Eli suomen kieli oli pysähtynyt 1900-luvun alkuun, kun kukaan ei ollut opettanut uusia termejä!

Asioiden tutkiminen ja tutkimusten toteuttaminen kokevat yleisesti vastusta, kuten me kaikki tiedämme omasta kokemuksesta. Olipa sitten isoja tai pieniä asioita.

Tilastot ja tilastojen tulkinta antaa meille tietoja tapahtuneesta, mutta ei sinällään tietoa varmasta tulevaisuudesta. Menneistä trendeistä voidaan arvella jossain määrin tulevaisuutta.

Mutta ennusteisiin ei uskota tai sitten ennustajat eivät ole uskottavia? Tästä on hyviä esimerkkejä. Nyt puhu-

taan lasten vähäisestä määrästä ajatellen tulevaisuuden eläkkeitä, työvoimaa, maanpuolustusta ym. Matti Vanhanen puhui jo vuosia sitten tästä ongelmasta, mutta silloin asiaa vähäteltiin ja ilkuttiin. Meni vuosia ja Antti Rinne otti esille saman asian. Hänelle kävi samoin. Näitä kahta herraa aikaisemmin jo 1980-luvulla kansliapäällikkö Jaakko Numminen puhui asiasta sekä miesten ja naisten lisääntymisiästä. Hänen ajatuksensa naurettiin maan rakoon. Nyt yhteiskunta on tämän ongelman edessä, mutta sille ei ole vuosikymmeniin mitään tehtävissä.

Vuonna 1987 professori Leo Jakobson hahmotteli juhlaesitelmässään ja kirjassaan tietoyhteiskunnan kaupunkirakennetta ja totesi, että suuret kaupunkialueet ovat jo kehittyneet verkostojen muodostamaan suuntaan ilman yhtä ehdotonta citykeskusta. Suomen kaupunkiliiton julkaisussa Suomen kaupungistuminen vuodelta 1992 hän kehitteli edelleen tätä näkemystään. Jakobsson oli näkijä, tutkija ja suunnittelija USA:ssa ja monissa muissa maissa. Mutta kunnissa ja kaupungeissa ei tartuttu hänen ajatuksiinsa vaan luotettiin kaiken menevän eteenpäin kuten ennen-

kin. Jos lukee hänen kirjansa nyt 35 vuoden jälkeen, niin voi todeta hänen olleen oikeassa. Samaan tulokseen on tullut myös nykyään kaupunki- ja väestötutkija Timo Aro. Ylisukupolvisuutta voi mietiskellä monella tavalla. Yleensä me tiedämme jälkikäteen mitkä tekijät ovat vaikuttaneet, että lopputulokset ovat sellaiset kuin ovat. Ylisukupolvisuuden vaatiminen tulevia vuosia tai vuosisatoja ajatellen on melkein ratkaisujen löytämistä ”hihasta tai lakista vetäen”. Me emme tiedä varmasti huomista ja tuntemattomia muuttujia ympärillämme.

Me ikäihmiset voimme kertoa ylisukupolvisesti monista asioista nuoremmille! Liian moni nuori ei tiedä vanhempiensa aikaisemmasta elämästä juuri mitään! Vanhoista asioista puhuminen saattaa tuntua, meistä ja nuorista, turhalta, mutta uskon sen lisäävän ymmärrystä monista vaikeistakin asioista.

Toivotan kuitenkin kaikille ylisukupolvista rauhallista joulua ja kohtuullista uutta vuotta!

PENTTI SILVENNOINEN, Pietarsaari Kuva: Tiina Fors / ChatGPT

PIETARSAAREN KEILAHALLI Puh. 050 524 6634

www.conalin.com

SANNIN KEITTIÖ Lounas Juhla- ja pitopalvelu Päiväkummuntie 65 68600 Pietarsaari

Raatihuoneenkatu 11 Pietarsaari Puh. 06 7899000 www.forstaapoteket.fi

68

Joulu 2025

ZĂƵŚĂůůŝƐƚĂ :ŽƵůƵĂ ũĂ ,LJǀćć hƵƚƚĂ sƵŽƚƚĂ ϮϬϮ6͊ ZĞƐĞƉƚŝͲ ũĂ ŝƚƐĞŚŽŝƚŽůććŬŬĞĞƚ ǀŽŝƚ ƚŝůĂƚĂ ŵLJƂƐ ǀĞƌŬŬŽĂƉƚĞĞŬŝƐƚĂŵŵĞ ǁǁǁ͘ŵĞĚŝĂƉƚĞĞŬŬŝ͘Ĩŝ

Koko Pohjanmaan parhaaksi

JALOSTAMME METSÄÄ MAAILMALLE

WĂůǀĞůĞŵŵĞ ŵĂͲƉĞ ϵͲϮϬ͕ ůĂ ϵͲϭϴ͕ ƐƵ ϭϮͲϭϴ

;WLJŚćƉćŝǀćƚ ǀŽŝǀĂƚ ǀĂŝŬƵƚƚĂĂ ĂƵŬŝŽůŽĂŝŬŽŝŚŝŵŵĞͿ

MEDI-APTEEKKI <ŽƵůƵŬĂƚƵ ϰ͕ WŝĞƚĂƌƐĂĂƌŝ͕ ƉƵŚ ;ϬϲͿ ϳϴϭϬϳϳϬ

J&A Car Service AB

Pieni mutta Palveleva shkyhti

AUTOKORJAAMO

www.upmpietarsaari.fi www.upmmetsä.fi www.upmtimber.fi

Jaakonkatu 43 68600 Pietarsaari Jens 045 119 2332 Andreas 040 831 0309 ja-carservice@outlook.com

OP Botnia Joulu 2025

69

Sievi

Monipuolista toimintaa

T

oimintamme Sievin yhdistyksessä on monipuolista.

Kerran kuukaudessa järjestämme päiväkahvitilaisuuksia, Tilaisuudessa on joku esittelemässä tai kertomassa toiminnastaan.

Bocciaa pelataan pari kertaa viikossa ja samoin terveysjumppa kerran viikossa.

Kunnan järjestämä kuntosali kerran viikossa on suosittu, kävijöitä yli 100 henkilöä, viisi ryhmää.

Järjestämme erilaisia ulkoiluta-

pahtumia. Osallistujia on ollut runsaasti. Kilpaillaan, paistetaan makkaraa ja lättyjä sekä muuta mukavaa yhdessäoloa.

Karaokekerho kokoontuu kesää lukuun ottamatta kerran viikossa.

Osallistumme Sieviviikon kotiseutuillan järjestelyihin paistamalla lättyjä. Sen mahdollistaa hankkimamme lättypannu sekä muut tarvikkeet RieskaLeaderin avustuksella.

Vapaaehtoistoimintaa harrastetaan kynkkäringin ja perhemiitin (käydään lukemassa satuja lapsille)

merkeissä. Osa toimii seurakunnan kirppiksellä viikoittain.

Kesän kohokohta on sokkomatka, joka kerää bussin täyteen väkeä.

Osallistumme aktiivisesti kunnan järjestämiin ikäihmisille suunnattuihin tapahtumiin, samoin Keski-Pohjanmaan piirin järjestämiin koulutuksiin ja tapahtumiin.

Järjestämme joka vuosi myös puurojuhlan ja jouluruokailun.

Katsauksen kokosivat: ELISA LUOMALA JA TERTTU SIPILÄ

Kotisivujen koulutustapahtuma Lusiinassa 24.1.2025.

Ulkoilupäivä 12.3.2025 Louetjärven rannalla Tuottajien mökillä. Makkaranpaistoa, pilkkimistä ja mölkyn pelaamista sekä seurustelua aurinkoisessa kevätsäässä.

70

Joulu 2025

Päiväkahvitilaisuus 5.5.2025 Lusiinassa. Lääkäri Jani Nivala ja sairaanhoitaja Laura Korkeakangas esittelivät lääkäriasema NilaC:n toimintaa. Väkeä oli tupa täynnä.

6.6.2025 tutustuttiin Saarivedellä entisajan metsäkämppään, paistettiin makkaraa ja RieskaLeaderin rahoituksella hankittua lättypannuakin päästiin testaamaan.

Ulkoilupäivä Maasydänjärvellä 27.8.2025. Aluksi kokoonnuttiin Urjanlinnan saliin aivojumpan merkeissä. Tonkkumin, mölkyn ja hevosenkengän heiton välillä lätyt maistuivat. Päivän päätteeksi halukkailla oli mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen.

Sokkomatkalla 16.6.2025, kuva Järvelänjärven rannalta.

Joulu 2025

71

Sievin kunta edelläkävijä maahanmuuttajien kotouttamisessa

K

otouttaminen on maahanmuuttajien sopeuttamista elämään ja toimimaan uuden kotimaansa yhteiskunnassa. Se sisältää aktiivisia toimia, kuten suomen kielen opetusta ja aktiivisia työllistämistoimia. Kotouttamisen tarkoituksena on luoda maahanmuuttajille mahdollisimman nopeasti itsenäisen ja tasavertaisen kansalaisuuden vaatimat valmiudet.

Sievissä on ollut maahanmuuttajia jo kauan; Virosta, Venäjältä, Unkarista, Thaimaasta ja muistakin maista.

Pääsin henkilökohtaisesti tutustumaan Sieviin tulleisiin maahanmuuttajiin syksyllä 2020, kun aloitin suomen kielen opettamisen Ylivieskan seudun kansalaisopiston Sievin pisteessä seitsemälle thaimaalaiselle metsurille.

Ensimmäisen vuoden kokemus oli niin mielenkiintoinen, että nyt esim. talvikautena 2025–2026, opetan jo neljää eri kurssia, joista kaksi on Sievissä ja kaksi Ylivieskassa. Maailmankuva on avartunut ja yllätyksenä on tullut kuinka paljon näissäkin kunnissa on maahanmuuttajia eri puolilta maailmaa erilaisissa työtehtävissä.

Kursseilla on metsureita, jalkinetyöntekijöitä, insinöörejä, puhtaanapidon ammattilaisia, lomittajia ja monia muita ammattiryhmiä. Opetus on käytännönläheistä, koska heidän pitää pystyä kommunikoimaan aivan tavallisessa arjessa. Sievissä on oma hanke ”Kotona Sievissä” ja toinen alueellinen ”Hyvinvointia maahanmuuttajaperheille”.

Työnhakija-asiakkaiden osalta työllisyyspalvelut vastaavat osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnista. Muiden kuin työnhakijoiden osalta Sievin kunnan kotoutumiskoordinaattori tekee osaamisen ja palvelutarpeen arvioinnin.

Sievissä kotoutumiskoordinaattori tarjoaa kunnan maahanmuuttajille oleskeluluvan tyypistä riippumatta ohjaus- ja neuvontapalveluita. Käytössä on myös kaikki kunnan tarjoamat palvelut; varhaiskasvatus ja peruskoulutus, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut, elinkeinopalvelut, kunnan asuntotoimistopalvelut sekä työllistämispalvelut.

Sievissä tehdään yhteistyötä myös seurakunnan, Sievin Sisun (urheiluseura), Marttojen (Sievin Sievät Martat) ja kyläyhdistysten kanssa. Martat ovat mm. opettaneet virkkaamaan, neulomaan, leipomaan pullaa, paistamaan pannukakkua, kahvikakkuja ja munkkeja.

Suurin osa Sieviin saapuneista maahanmuuttajista käy töissä. Holsti Forest on suurin työllistäjä. Heille tuli v.

2013 kolme metsätyöntekijää Thaimaasta. Nyt tänä kesänä thaimaalaisia on jo 210 ja nepalilaisia 23. He raivaavat vesakkoja, istuttavat puuntaimia, raivaavat teiden varsia, keräävät käpyjä, auttavat säilörehun teossa ja talvella poistavat lunta rakennusten katoilta. Toiminta alkoi Sievissä, mutta nyt töitä tehdään Lapista Etelä-Suomeen saakka ja myös Pohjois-Ruotsissa.

Metsureista 10 osaa jo suomea. Englantia hyvin osaavia on 30 ja kaikki puhuvat hieman englantia. Holsti Forestilla on oma thaimaalainen autonasentaja ja hän puhuu hyvin 72

Thaimaalaisia suomen kielen opiskelijoita, jotka ovat töissä Sievin Jalkineella.

Maahanmuuttajat valmistavat itse paljon ruokaa. Suomen kielen opetuksen viimeiset tunnit päättyivät nyyttikesteihin.

englantia. Aikaisemmin metsurin töihin tulleista osa on siirtynyt jalkinetyöntekijöiksi Sievin Jalkineelle. Samoin thaimaalaisten metsureiden puolisoja on tullut töihin Sievin Jalkineelle. Kesälomalla osa tekee töitä mansikkatilalla.

Thaimaalaiset ovat tosi ahkeria. Päivätyön lisäksi he keräävät myyntiin kymmeniä tuhansia kiloja metsämarjoja ja sieniä vapaa-aikoina ja kesälomalla. Olen itsekin ostanut kantarelleja ja mustikoita. Tuotteet ovat olleet täysin puhdistettuja ja ne tuodaan tuoreena suoraan kotiin.

Sievissä maahanmuuttajat on otettu hyvin vastaan. Sen ymmärtää hyvin, koska heistä lähes kaikki käyvät eri yrityksissä töissä. Välillä on vaikea ymmärtää miksi paikallisia on työttöminä. Sen lisäksi sekä metsätöissä että Sievin Jalkineen työntekijöinä maahanmuuttajat ansaitsevat hyvin. Ihmetystä täällä aiheuttaa myös se tosiasia, että päivätyön jälkeen ja lomalla esim. thaimaalaiset jaksavat vielä kerätä ahkerasti marjoja. ”Kotona Sievissä” hankkeessa työskentelevä Daria Volkova kertoi, että Sievissä on 216 vakituisesti asuvaa maahanmuuttajaa, joista 83 on thaimaalaisia, 16 venäläisiä ja muita kansallisuuksia pieniä ryhminä eri maista. Thaimaalaiset ja nepalilaiset metsurit työskentelevät täällä sen vuoden ajasta, kun ei ole lunta.

Joulu 2025

Teksti ja kuva: PAULA AHOLA

SIEVIN KUNTA

Metsäkoneurakointia nykyaikaisella kalustolla

SÄHKÖASENNUS T. Huhtamäki KYLMÄKONEHUOLTO A. Huhtamäki Järvikyläntie Järvikyläntie 248, 248, Sievi Sievi

Puh. 050 411 8795

Koneyhtymä

045 170 8484 Ylivieskantie Ylivieskantie 177, 177, Sievi Sievi

KÄNSÄLÄ OY Elektroniikkatie Elektroniikkatie 5, 5, 85410 85410 Sievi Sievi p.

0400 266 141, 0400 p. 0400 266 141, 0400 889 889 507 507

- luomumansikat - luomuvadelmat - luomumustaherukat - luomuhunaja - marja- ja hunajavalmisteet - mehiläistuotteet - mehiläisvahakynttilät

ISOKUMMUN Sievin LAMMASTILA Vesiosuuskunta Liikenne Huovari: Sievi, eläkeliiton joululehti: 114 x 60 pmm Kukonkyläntie 663, Sievi puh. 040 7399 027 isokummun.com

Vahtolantie SIEVI Vahtolantie 5, 5, 85410 85410 SIEVI Puh. 044 274 8649 Puh. 029 Säilynmäentie 47,480 85470 Puh. 480 029Kiiskilampi, Sievi Päivystys jälkeen Päivystys työajan työajanalangonluomu@gmail.com jälkeen 0440 0440 766 766 287 287

TILAUSAJOT

Sievin Kukka ja Hautauspalvelu Ky

P. 08 3110 388 Puh. 08-480 048 0400 686 148

KOTILAINEN OY

LVIS LVIS •• KODINKONEET KODINKONEET •• •• ILMALÄMPÖPUMPUT ILMALÄMPÖPUMPUT •• AURINKOSÄHKÖ AURINKOSÄHKÖ

SIEVI • Puh. 08 481 230

��

POP TOIVO HYVÄÄ JO Haikolantie 18, 85410 Sievi • P. 08 480 017 Haikolantie 18, 85410 Sievi • P. 08 480 017 Avoinna Avoinna ma-pe ma-pe 9-18 9-18 ja ja la la 9-14 9-14

Maansiirtourakointi ja haketukset

• Yritys- ja kokousmatkat • Virkistysretket • Pelimatkat • Teemaretket KONEKORJAUS •H. Lomamatkat PETÄJISTÖ

Metsätietoa Metsätietoa verkossa: verkossa: www.mhy.fi/pyha-kala www.mhy.fi/pyha-kala Palveleva Palveleva metsäpuhelin metsäpuhelin 08-420 08-420 047 047

Puh. 041 433 4821

Metsänomistajat

asiakaspalvelu@liikennehuovari.fi

SÄHKÖURAKOINTI

Palvelemme ammattitaidolla Puh. 050 465 9049

KONE JA ENERGIA VALTONEN OY Pekantie 9, 85410 Sievi Puh. 0500 193 042

METSÄNOMISTAJAN ASIALLA!

PYHÄ-KALA PYHÄ-KALA

Sievin Kukka ja Hautauspalvelu Ky Puh. 08-480 048 0400 686 148

Sievin LVI- ja rakennuspalvelu Oy

Kiinteistöhuolto Nila C&C Oy Viljamaa Jani Nivala 040 502Ay 7718 jani.nivala@nilac.fi

0400 337 213Pohjanmaan Osuuspankki • p. 020 110 5500

Alahärmä • Kauhava • Kortesjärvi • Oulu • Siev

Pelti ja rakennus MUHOLA OY

SOMERO-TRADING

Yritystie 1, 85410 Sievi

Puh. 040 9104 657 lvi@sievinlvi.fi

Rakennuspeltityöt Rakennuspeltityöt kattavasti kattavasti -- asennus asennus Mekaniikkatie Mekaniikkatie 14, 14, -- myynti myynti 85410 85410 SIEVI SIEVI Puh. Puh. 0400 0400 281 281 427 427

Piirin bocciamestaruudet SOMERO-TRADING OY Sieviin

Laukut Kengät Laukut & & asusteet asusteet Kengät Kantolantie Kantolantie 8, 8, Sievi Sievi Ma-Pe Ma-Pe 9-17, 9-17, La La 9-14 9-14

Hyvää joulua!

Puh. 08-480 310 www.sievishop.fi

68

Joulu Joulu2023 2025 Joulu 2023

73

Piirin boccia

- luomumansikat - luomuvadelmat - luomumustaherukat - luomuhunaja - marja- ja hunajavalmisteet - mehiläistuotteet - mehiläisvahakynttilät

POP TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA!

Puh. 044 274 8649 Säilynmäentie 47, 85470 Kiiskilampi, Sievi alangonluomu@gmail.com

Laukut & asusteet

Kengät

Kantolantie 8, Sievi Ma-Pe 9-17, La 9-14

Puh. 08-480 310 www.sievishop.fi

Hyvää joulua!

Pohjanmaan Osuuspankki • p. 020 110 5500 • www.poppankkipohjanmaa.fi Alahärmä • Kauhava • Kortesjärvi • Oulu • Sievi • Tiistenjoki • Ylihärmä • Ylivieska

Ylämaankarjan luomulihaa Sievistä suoramyyntinä Toivolan tilalta.

Tilaukset ja tied.

040 758 8491

• Terassi- ja parvekematot • Eteis- ja ovimatot • Kuramatot • Caravan-matot • Venematot myynti@termomatto.fi • 044 973 1156 • Ruggma Oy, Kirkkotie 16, 85410 Sievi

74

Joulu 2025

Toholampi

Jouluaatto Kannaksella

Historian havinaa

Yli puolet elämästäni Toholammilla asuneena uskallan kertoa isästäni, vaikka hän olikin eteläpohojalaanen eikä Keski-Pohjanmaalta. Näitten maakuntien ihmisluonteiden ja puheitten pohjalta on monia käsityksiä – vääriä enimmäkseen, mutta se olisi jo toinen juttu.

T

auno-isäni syntyi vuonna 1916 3-lapsisen perheen nuorimpana ja kuoli v 2016.

Vanhempi veli koulutetaan, nuorempi jatkaa maatilaa ja tyttären vie joku omakseen, näin arvelen isovanhempieni suunnitelleen.

Näin myös kävi, mutta lisäksi saatiin Mannerheimilta kirje, kuten tuhannet suomalaiset perheet: ”Velvollisuutenani on ilmoittaa, että Reino Johannes Männistö on kaatunut taistelussa isänmaan vapauden ja kaiken sen puolesta, mikä meille on pyhää ja kallista. Valitan syvää suruanne. Lohduttakoon teitä tietoisuus, että olette antaneet Suomelle kalleimman uhrin. Vahvistakoon teitä kaikkivaltias ja armollinen Jumala. Mannerheim” Isän kuoltua yllättäen kesken 100vuotisjuhlien valmistelun, hänen papereittensa joukosta löysin mm. kirjoituksen, jossa hän muisteli ensimmäistä jouluaan poissa kotoa. Kirjoituksesta päätellen häneltä pyydettiin jossain vaiheessa muistelua joulusta.

En tiedä, mihin lehteen ja tuliko siitä valmista, mutta vihkoonsa hän oli kirjoittanut lyijykynällä. Näin siinä luki:

”

Minullakin on sadan menneen joulun joukossa yksi jouluaatto, joka on lähtemättömästi jäänyt muistooni, eikä varmaan sieltä unohdu niin kauan kuin sydämeni lyö. Se on yksi päivä niistä sadasta viidestä Talvisodan päivästä, joita näinä päivinä muistellaan.

Palvelin tykistössä, asemapaikkani

oli patterin tuliasemassa. Jouluaatonaattona kuultiin, että patteri siirtyy huomenna, edessä on pitkähkö marssi. Tämä oli ensimmäinen siirto sen jälkeen, kun joulukuun alussa (1939) asetuttiin asemiin.

Aattoaamulla jaettiin uudet puhtaat lumipuvut kaikille, lunta oli maastossakin tarpeeksi. Hyvin sopivat valkoiset värit yhteen päivällä, mutta illan tullen kuu nousi ’vartiovuorolleen’ ja teki meistä pitkät varjot hangelle. Ne olivat kuin kuva hangelle, meistä, horjuvasta marssirivistöstä, lentokoneesta tähystävälle. Sitäkin liikennettä Kannaksella oli. Suuntamme ja polkumme näkyivät kartalla, mutta saimme liikkua vapaana.

Marssimme jatkui ja ilta lähestyi, koti on mielessä – on jouluaatto. Seurasin rannekellostani, kunnes se näytti 19. Se tapasi olla joulupukin tuloaika kotona. Se vapaana oleva ajatus oli, kun nyt saisi avata kodin oven ja toivottaa joulurauhaa, on niin siisti, sopiva asukin yllä.”

Isälläni oli tapana puhua hiukan arvoituksellisesti. Hän käytti usein omia kiertoilmauksia ja kielikuvia.

Kuulijalle jäi vastuu tulkinnasta asian oikeaan ymmärtämiseen.

Tuossa hänen juttunsa viimeisessä lauseessa on kaksi merkittävää sanaa: joulurauhaa ja sopiva. Nuoren miehen ensimmäinen joulu poissa kotoa, kaukana Karjalan kannaksella. Juuri syksyllä hän oli päässyt 11 kk:n varusmiespalvelusta, muutamia Joulu 2025

Isäni Tauno Männistö etummaisena menossa E-P:n sotaveteraanien viimeiseen 10-vuotisjuhlaan Seinäjoella.

viikkoja kotona ja sitten tositoimiin torjumaan ylivoimaisen vihollisen hyökkäystä.

Koti, joulu ja rakkaat ihmiset mielessä kuljettiin tuntemattomia reittejä kohti epävarmaa tulevaisuutta.

Sana, joulurauha, sai aivan uuden sisällön. Se oli nyt sodan vastakohta, sodan, jonka lopputulosta tuskin uskallettiin arvailla. Jokaisena päivänä elettiin kuoleman kanssa rinnakkain.

Millainen oli se sopiva asu? Se oli puhtaan valkoinen, tahraton. Tuon sanan uskon isän mielessä tarkoittaneen sitä puhdasta, tahratonta joululahjaa, jonka ihmiskunta sai Betlehemin seimeen syntyneessä joulun lapsessa. Yöllä kuutamon valossa kulkiessaan miesten ajatukset olivat varmaan siellä kodin lämpimien seinien sisäpuolella. Nyt oli kuitenkin heidän tehtävänä olla kotiväen suojana vihollista torjumassa kaukana kotoa. Sen he tekivät meidänkin puolestamme – kiitos heille!

VELI MÄNNISTÖ 75

Monen toimen mies

Antti Peltokangas

Henkilökuva

On heinäkuun ensimmäinen päivä, ajelen autolla Toholammilla Sykäräistä kohti. Tarkoituksena on tehdä pieni haastattelu Antti Peltokankaasta hänen kotonaan Tanhualassa, lapsuudenkodissaan, kahvittelun merkeissä. Saavun perille ja siellä Antti jo kotitalonsa pihalla odottaakin. Istuttiin juttelemaan Antin elämästä aurinkoiselle terassille. Pihalla on kasvimaa, mansikoita ym. kasvamassa. Omenapuita on useampia, satoa tulee niistäkin runsaasti syksyyn mennessä. Terassilla kasvavat komeat pelargoniat, jotka talvehtivat talon yläkerrassa. Melkoinen kukkien kasvattaja ja puutarhuri näyttää Antti olevan. Sitten mennään Antin henkilökuvaan.

A

ntti on syntynyt v. 1936 perheeseen, jossa lapsia oli kaiken kaikkiaan 13; 9 tytärtä ja 4 poikaa. Antti on nyt 89-vuotias hyväkuntoinen mies. Antti on käynyt nuorena kansakoulun jälkeen Kansanopiston. Ja jo 18-vuotiaana hän lähti Ruotsiin Gävleen neljän kaverin kanssa talven ajaksi raivaamaan ja hakkaamaan tuulenkaatoja. Nuoruuden rohkeudella ja uteliaisuudella sitä uskaltaa.

Vuonna 1955 löytyi Salme-puoliso vain 6 km:n päästä kotoa. Armeija tuli suoritettua Kuopiossa v. 1956.

Sen jälkeen Antti vaimonsa kanssa muutti Kokkolaan ja työpaikka löytyi silloisen TVL:n auton apumiehenä. Kokkolassa asuessa lapsia syntyi kaksi, Teijo ja Tuija. Salmen työ oli firmassa, jossa pakattiin kananmunia.

Vuonna 1960 perhe palasi takaisin Toholammille ja he ostivat Päiväniemen maatilan. Maatilan lisäksi Antille löytyi työpaikka Korpelan Voiman linjamiehenä. Iso suru kohtasi Peltokankaan perhettä Salme-äidin menehdyttyä v. 1963 lasten ollessa vielä hyvin pieniä.

Elämän kuuluu jatkua ja niinpä Antti tapasi uudenvuoden tansseissa Eilan. Hän oli kotoisin Reisjärveltä. Vuonna 1965 oli uuden avioliiton aika. Lapsia syntyikin lisää neljä tytärtä, Riitta-Liisa, Marika, Marjukka ja Anna.

Työt Ruotsissa kiinnostivat edelleen ja niinpä koko perhe lähti uudelleen Etelä-Ruotsiin Olofströmiin v. 1968. Antti meni töihin Volvon tehtaille. Volvon tehtailla oli töissä 76

monet muutkin Ruotsiin töihin lähteneet lamppilaiset.

Tuli aika, jolloin Antti perheineen tuli takaisin Toholammin Sykäräisiin. Se tapahtui v. 1970 ja silloin he ostivat perikunnalta Tanhualan tilan. Tilalla piti rakentaa uutta ja peruskorjata paljon rakennuksia. Maata täytyi ostaa lisää. Työntäyteinen aloitus maanviljelijän työhön. Työ maanviljelijänä Tanhualassa jatkui eläköitymiseen saakka. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin v. 1994, jonka jälkeen tilan hoitoa jatkoi perheen poika Teijo Peltokangas puolisonsa Eilan kanssa.

Liikunta on ollut tärkeä ja rakas harrastus Antin koko perheelle. Puoliso Eilan kanssa harrastettiin liikuntaa monipuolisesti. Usein tehtiin LapJoulu 2025

piin mm. hiihto- ja vaellusreissuja.

Tanssimassa käytiin myös usein. Antin nuoruudessa tanssimatkoja kuljettiin myös pyörällä mm. juhannustansseihin. Sykäräisen Nuorisoseuran toiminta oli myös kiinnostuksen kohde, ja harrastajateatterin näytelmissä Antti on ollut mukana. Näytelmiä esitettiin myös kiertäen Keski-Pohjanmaalla Nuorisoseurantaloilla niitä esittämässä.

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin liikuntavastaavana toimi aikanaan Liisa Peltoniemi, lähtöisin Toholammilta. Hänen kanssaan tehtiin retkiä liikuntakursseille Mikkelin lähellä sijaitsevalle Haukivuorelle.

Mm. Liikunnanohjaajien virikepäivät v. 2003, jossa aiheena oli ikääntyvien liikunnanohjaus.

Sauvakävely oli aikanaan uusi ja paljon porukoita mukaan saanut liikkumismuoto. Antti vaimonsa kanssa ohjasi sauvakävelijöitä oikeaan sauvakävelytapaan.

Piirin liikuntapäivän ollessa Hirvikoskella, Antti osallistui päivän ohjelman järjestämiseen. Muutoinkin Eläkeliiton Toholammin yhdistyksen tilaisuuksiin on ollut mieluisaa osallistua, nokipannukahvit ja makkaranpaistoa laavupaikoilla, päiväkahvitilaisuudet talvikautena. Toholammin yhdistyksen liikunnanvetäjänä on Antti toiminut myös. Aikanaan hankittiin Kallisen majaToholammin yhdistyksen käyttöön. Siellä oli paljon yhdistyksen toimintaa kesien aikana. Talkoohommina tehtiin kaikenlaista kunnostusta.

Ulkomaanmatkoja elämän aikana on tullut tehtyä useampia. Ne ovat suuntautuneet siskon luo Kanadaan

ja veljen luo Yhdysvaltoihin, Floridaan Ford Laurendaleen, Italiaan, Espanjaan ja risteilyille Ahvenanmaalle.

Nykyisin Eläkeliiton Toholammin yhdistyksen toiminta kiinnostaa edelleen. Talvikauden kahvitilaisuuksiin ja laavuilla tapahtuviin kahvi- ja makkaranpaistotilaisuuksiin on mukava osallistua. Kun järjestetään matkoja tai reissuja erilaisiin tapahtumiin, on edelleen mielenkiintoa lähteä mukaan. Etenkin, jos ne kohdentuvat paikkoihin, joissa on jotain uutta katsottavaa!

Aikanaan rakennettiin talkoilla Lestijärven rantaan Kutuniemen lomanviettopaikka MTK Lestijärven ja Toholammin tuottajayhdistysten kanssa. Sen rakennusprojektia hoitivat Aimo Virkkala Lestijärveltä ja

Antti Peltokangas Toholammilta.

Suurin osa työstä tehtiin talkoilla.

Aktiivisuutta on riittänyt myös yhteiskunnan asioiden hoitamiseen, muutamia niistä mainiten: Keskustapuolueen Toholammin paikallisosaston toiminta, Toholammin kunnanvaltuuston jäsenyys, Hankkijan alueellinen toiminta, MTK:n hallinnossa puheenjohtajana Toholammilla, Juustokunnan hallituksessa ja Osuuskunta Maitokolmion hallintoneuvoston puheenjohtajana.

Yksi Antin mieluisimmista harrastuksista ovat jenkkiautot. Niitä on elämän aikana ollut useita. Nyt on olemassa Avoauto Mustang (vm 1998) ja Ford Taunus (vm 2001) Suuri suru kohtasi Antti Peltokankaan perhettä uudelleen viime syksynä. Eila-puoliso nukkui pois mar-

Joulurauhaa jokaiseen sydämeen !

Joulurauhaa joulurauhaa!

jokaiseen sydämeen !

Autokorjaamo joulurauhaa!

Harcar

Harri Hirvikoski Ojennustie 41, 69410 Sykäräinen Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen 050 5460 136 040 840 4848, 510 4090 / JiiPee Puh. 044 584 7514Puh. • Saunapellontie 6 040Puh.

KIVIMAAN HUOLTOPoikkitie JA KORJAUS 19, 69410 Sykäräinen Hannu Kivimaa 040 750 1066

hannu-pekka.kivimaa@luukku.com

raskuun lopulla Lestijärven palvelukeskuksessa, jossa hän oli asumassa ja hoidettavana v. 2019 tapahtuneen sairaskohtauksen jälkeen.

Nyt yksin asuessaan Antti hoitaa kotiaan ja puutarhaansa erityisen huolellisesti. Liikunnalla on suuri merkitys jokaiseen päivään. Liikunta pitää yllä hyvää terveyttä ja mielen virkeänä. Haastattelupäivän aamuna hän oli käynyt ajamassa pyörällä (toki sähköpyörällä) jo 50 km:n lenkin.

Ja suunnitelmissa oli iltasella tehdä vielä toinen lenkki. Perheen kanssa yhteisiä tapaamisia on usein. Erilaisiin tapahtumiin Antti osallistuu aktiivisesti. Kotihommissa ja pihatöissä kuluu aikaa mukavasti. Elämä on edelleen rikasta ja monipuolista.

Puh. 040 840 4848, 040 Putkityöt 510 4090 / JiiPee

Auto- ja konekorjaus Metallityöt Sykäräisentie 602, 69300 Toholampi

PIRKKO HAUTALA

3, Teollisuustie 3, Toholampi 69300 Toholampi 044-3521 591 591 Puh. 044-3521 info@toholamminautohuolto.fi info@toholamminautohuolto.fi www.toholamminautohuolto.fi www.toholamminautohuolto.fi Teollisuustie 3,

69300 Toholampi

Puh. 044-3521 591 info@toholamminautohuolto.f www.toholamminautohuo

Parturi-

asumispalvelut * Vanhusten Kampaamo Tytti* SOITA JATuikka KYSY LISÄÄ: Tytti Poikkitie 19 C,974 Sykäräinen MirjamTupa p. 044 3428 Katariinan Puh. Kamari p. 158 044 973 8907 040 1779

Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen HOMM Puh. 040 840 4848, 040 510 4090 / JiiPee A

• Maanrakennus HOITU T U! Joulu 2025 • Jätehuolto KIVIMAAN HUOLTO JA KORJAUS • Kuljetuspalvelut Valtteri • Ramirent-vuokraus 050 324 1344

77

* Vanhusten asumispalve

Palvelun Palvelun verran verran Palvelun parempaa kyytiä parempaaverran kyytiä parempaa kyytiä

Toholammin Kelloliike Ky

LUOMAN

HUUSKON HUUSKON HUUSKON TAKSI TAKSI Sykäräinen Sykäräinen

KORJAAMO KORJAAMO KY

Kirkkojärventie Kirkkojärventie 148, 148, 69300 69300 Toholampi Toholampi Puh. Puh. 0400 0400 265 265 992 992

06 885 885 101 Puh. Puh. 06 101

Kosmetologi Tuu.Lii. 4480 Tuula Tuula Liimatainen 044 044 282 282 4480 Liimatainen

Sykäräinen

••• Henkilöauto Henkilöauto Henkilöauto ja ja 1+8 1+8 heng. heng. bussi bussi invainvainva- ja ja paarivarustus paarivarustus

P. 06 862 3027 Puh. Puh. 06-862 06-862 3027 3027

LAMPINTORI

TAKSI Egumaster M. NiskalaOy Toholampi puh.

0400 583 583 750 puh.

0400 750 egumasteroy@gmail.com egumasteroy@gmail.com 050 559 3667

Puh. Puh. 06 06 885 885 660 660

Reikihoito Reikihoito sopii sopii kaikille kaikille

ANNELIN-REIKI

LVI-Kellosalo LVI-Kellosalo Oy

Koe Koe hoito hoito “Rakkauden “Rakkauden energialla”. energialla”.

Voin Voin opettaa opettaa tämän tämän taidon taidon sinullekin sinullekin kahden kahden päivän päivän kurssilla, kurssilla, kysy kysy lisää! lisää!

Toholampi Puh. 0440 885 154 Kiinteistönhoito Erkki Jämsä

Toholampi Lampin 2023 Lampin Raitti RaittiPuh. 2023 0440 885toivottaa 154 Puh.

KALUSTE-ÄSSÄ puh. (06) (06) 885 885 007 puh.

007

KUKKA-HUONE puh. (06) (06) 885 885 351 puh.

351

Reiki Reiki Master Master Anneli Anneli Järvenoja Järvenoja p. p. 040 040 829 829 0849, 0849, www.annelinreiki.fi www.annelinreiki.fi

Tiemestarinkuja 4, Tiemestarinkuja 4, Tiemestarinkuja 4,69300 69300Toholampi Toholampi Sievintie 2, puh.

044 383 Sievintie 2, 050 puh.

044 383 9330 9330 puh.

9518 puh.

050 570 9518 puh.

050570 570 9518

Tervetuloa Tervetuloa nauttimaan Lylyn Pisaran liikuntaliikunta- ja ja ravintolapalveluista!

Aidosti Aidosti Oikiasti Oikiasti Läheltä Läheltä

Toholampi Kirkkotie 6, Toholampi Kirkkotie 6, 69300 Kirkkotie 6,69300 69300 Toholampi Palvelemme: ma-pe 8.00-21.00 Palvelemme: ma-pe 8.00-21.00 0440-863 937 Puh. 06-885 032, 0440-863 Puh. 06-885 032, 8.00-21.00, su 11.00-21.00 Puh.la 06-885 032, 0440-863 937 937 la 8.00-21.00, su 11.00-21.00 Puh. 06 885 660 Puh. 06 885 660

••uimahalli, uimahalli, kuntosali kuntosali ja ja liikuntasali liikuntasali ••kotiruokalounasta ja grilliruokaa kotiruokalounasta ja grilliruokaa kahvilakahvilaravintolasta ravintolasta ••Finn Finn Springin Springin juomat juomat tehtaanmyymälästä tehtaanmyymälästä Yhteistyöstä kiittäen Yhteistyöstä kiittäen varattavissa ••kokoustilat kokoustilat varattavissa Jäteauto Jäteauto

toivotamme Toholammin toivotamme LVI-Kellosalo RRaauuhhaalllliissttaa JJoOy ouulluuaa!hyvää hyvää joulun joulun aikaa! aikaa!

Kelloliike Ky Toholampi Kiinteistönhoito Kiinteistönhoito

Lylyntie Lylyntie 30, 30, 69410 69410 SYKÄRÄINEN SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi www.lylynpisara.fi p. p. 044 044 562 562 3170 3170

69300 TOHOLAMPI

TOHOLAMPI Puh.69300 0440 885 154 Puh. 06 885 101 Jämsä Erkki Erkki Puh. 06 885 101 Jämsä

Kosmetologi Kosmetologi Tuu.Lii. Tuu.Lii. 044 282 4480 Tuula Liimatainen 044 282 4480 Tuula Liimatainen

Laadukasta Laadukasta Laadukasta ja ja monipuolista monipuolista fysioterapian fysioterapian fysioterapian osaamista! osaamista!

www.mhy.fi/keskipohja www.mhy.fi/keskipohja

Risto Huhtala Oy Toholampi Toholampi Risto: Risto:

0500 0500 568 568 818 818

Timo Syrjälä 041 433 2217

54 54

PAULA Sykäräinen Sykäräinen Sykäräinen Puh. Puh. 0400 Puh.0400 0400 264 264 329 329

78

Toholampi

KAIVUU ♦ MAA-AINES ♦ KULJETUS www.maarakennusvalikangas.fi www.maarakennusvalikangas.fi 339 puh. puh. 0440 0440 885 885 156, 156, 0400 0400 265 265 339

Tomi: Lampintie Lampintie 2, 69300 Toholampi, Lampintie2, 2,69300 69300Toholampi, Toholampi,puh. puh.06 06885 885499 499Tomi: 040 040 7150 7150 670 670 www.toholamminfysioterapia.fi www.toholamminfysioterapia.fi www.toholamminfysioterapia.fi Kone-, ym. siirtolavaKone-, ym. siirtolavaSatu Wirkkala 040 750 4014 Parturi-Kampaamo Parturi-Kampaamo Parturi-Kampaamo Satu Wirkkala 040 750 4014 Timo Syrjälä 041 433 2217

M.H Välikangas Oy

kuljetukset, kuljetukset, sadevesisadevesiviemäröinnit, viemäröinnit, salaojitukset salaojitukset sekä muut pihatyöt sekä muut pihatyöt

KIVIMAAN HUOLTO JA KORJAUS Hannu Kivimaa 040 750 1066

hannu-pekka.kivimaa@luukku.com

Joulu 2023 Joulu2025 2023

Putkityöt Auto- ja konekorjaus Metallityöt Sykäräisentie 602, 69300 Toholampi

75 75

p. 040 829 0849, www.annelinreiki.fi

2D GNSS

Simulointi

Drone

Animointi

Laserkeilaus

Layout

Tiemestarinkuja 4, 69300 Toholampi puh. 050 570 9518

Kirkkotie 6, 69300 Toholampi Konseptointi

Puh. 06-885 032, 0440-863 937 Putkistosuunnittelu

Mekaniikkasuunnittelu Visualisointi

3D

RauhaEsisuunnittelu llista Joulua!

• Maanrakennus Tervetuloa nauttimaan Lylyn Pisaran •liikuntaJätehuolto ja ravintolapalveluista!

•• Kuljetuspalvelut uimahalli, kuntosali ja liikuntasali •• Ramirent-vuokraus kotiruokalounasta ja grilliruokaa kahvilaravintolasta • Finn Springin juomat tehtaanmyymälästä • kokoustilat varattavissa

Kiinteistönhoito Erkki Jämsä 044 724 5572

HOMMAT HOITUU! Valtteri 050 324 1344

Lylyntie 30, 69410 SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi p. 044 562 3170

M.H Välikangas Oy KANNUS • SIEVI • TOHOLAMPI

Kampaamopalvelut kätevästi kotonasi

Toholampi % 050 523 3031

♦ KULJETUS KAIVUU ♦ MAA-AINES TukkaTaksi

Laadukasta ja monipuolista fysioterapian osaamista!

www.maarakennusvalikangas.fi KIERTÄVÄ PARTURI • KAMPAAJA MAIJA MÄNTYKORPI-LUOMA puh. 0440 885 156, 0400 265 339

Lampintie Lampintie2,2,69300 69300Toholampi, Toholampi,puh. puh.050 06 308 885 3868 499 www.toholamminfysioterapia.fi

Parturi-Kampaamo

Ikäsyrjintäpäivän paneeli toi esiin PAULA karuja faktoja ikääntyneiden asemasta Sykäräinen Puh. 0400 264 329

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri järjesti Ikäsyrjintäpäivän Toholammin kunnantalolla YK:n kansainvälisenä ikääntyneiden päivänä 1.10.2025. Tapahtuman teemana oli ikäsyrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen.

Eläkeliitto muistutti kampanjassaan: "Tunnista ikäsyrjintä – toimi sen poistamiseksi."

Tilastot kertovat karua kieltä: • Koettu ikäsyrjintä on kaksinkertaistunut 30 vuoden aikana.

• 82 % yli 60-vuotiaista kokee nuoruuden ihannoinnin ongelmaksi.

• 59 % kokee, että ikääntyneitä kohdellaan toisen luokan kansalaisina.

sa keskustelijoina olivat: •Esa Jämsen, geriatrian professori, Helsingin yliopisto Joulu 2023 •Olli Kangas, dosentti, Turun75 yliopisto •Teppo Kröger, yhteiskuntapolitiikan professori, Jyväskylän yliopisto •Henna Nikumaa, vanhuusoik. tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto •Sari Tervonen, toiminnanjohtaja, Omaishoitajaliitto ry • Irene Vuorisalo, vanhusasiamies, Eläkeliitto ry

PANEELI SYVENSI KESKUSTELUA IKÄSYRJINNÄSTÄ Tapahtuma alkoi tulokahveilla, minkä jälkeen siirryttiin kulttuurisaliin. Eläkeliiton Toholammin yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Järvenoja toivotti vieraat tervetulleiksi, ja piirin vaikuttajavastaava Marjatta Tjäru johdatteli kuulijat aiheen ytimeen.

Nykytekniikka mahdollisti osallistumisen Eläkeliiton järjestämään valtakunnalliseen webinaaripaneeliin, jos-

Keskustelua johti toimittaja Sanna Ukkola. Webinaarissa käsiteltiin ikäsyrjintää monista näkökulmista: terveydenhuollon, työelämän, hoivan ja oikeuksien kannalta.

Paikallinen keskustelu täydensi kokemusta. Webinaarin jälkeen Maija Kortetmaa (kuvassa) Toholammin yhdistyksestä veti vilkkaan keskustelutilaisuuden, jossa osallistujat pääsivät jakamaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään ikäsyrjinnästä.

Joulu 2025

Katso tallenne webinaarista: 79

Ullava

Kiivuperunoita ja muita perinneruokia

S

eurakuntakodilla järjestetyillä kaksipäiväisillä perinneruokapäivillä maisteltiin ja muisteltiin ruokia, jotka lapsuudessa olivat tavallista arkiruokaa.

Hirviperunat ja ruispuolukkavaahto olivat ensimmäisen päivän ruokina. Toisen päivän menu sisälsi kiivuperunat, mutin ja marjakiisselin.

Pitäjäkohtaiset ruokalajit ovat tunnettuja, kuten meidän kiivuperunat ja Sievin mutti. Tänä päivänä rajat ovat laajentuneet ja uusien emäntien myötä vallanneet uusia alueita.

Monet ruoista olivat vaatimattomia, mutta niihin liittyy lämpimiä muistoja, pitkistä iltapäivistä ja tuoksuista, jotka levisivät keittiöstä ulos asti. Jokaisella emännällä oli omat tapansa valmistaa perinneruokia, ja reseptit siirtyivät sukupolvelta toiselle usein suullisesti. Nykyisin näitä makuja etsitään uudestaan, ja vanhoja ohjeita kaivetaan esiin kellastuneilta reseptilapuilta. Ruoan valmistus pohjautui siihen mitä kotoa kulloinkin löytyi. Hattua saa nostaa emännille, jotka tämän päivän mittapuun mukaan valmistivat ateriat lähes tyhjästä.

Perinneruokapäivien tunnelma oli lämmin ja nostalginen. Pöydissä jaettiin tarinoita siitä, kuinka kiivuperunat olivat aikoinaan kuuluneet arkipäivän ruokapöytään ja miten muttia valmistettiin nurkkatakassa tantarinkoukussa riippuvalla mustalla rautapadalla.

Moni osallistuja toi mukanaan omia muistojaan lapsuuskodin ruokatuoksuista ja kylän yhteisistä talkoohetkistä, joihin liittyivät tärkeänä osana yhteiset ruokahetket. Oli80

Hirvikeitto maistui Anneli ja Veikko Pihlajasalolle.

pa puintipäivän päätteeksi ken tämän toteuttamiseen. tarjolla jopa ”lintuperuSeurakunnassa emännat”. tänä pitkään palvelPäivän aikana keslut, nyt jo eläkepäiviskusteltiin myös siitä nauttiva Heli Järtä, kuinka tärkeää on velä oli toteuttamasvaalia paikallista ruosa tapahtumaa, ties kaperinnettä ja siirtää monennettako kertaa, reseptit uudelle sukuiloisten apulaisten avuspolvelle. Monet päättitamana. Perinneruokavätkin ottaa vanhat repäivä sai jälleen koko piEntisajan tyyliin septit käyttöön ja valtäjän väen liikkeelle ja mistaa niitä kotonaan – osallistujia oli laajemnäin perinneruokien tarina jatkuu maltakin. Päivien tuotto käytettiin sukupolvelta toiselle.

Yhteisvastuutilin kartuttamiseen.

Koska ruoasta oli kyse niin keittiöön tarvittiin henkilökuntaa kaiSihteeri ARJA VIDENOJA Joulu 2025

Käsityöpiiri ”Kökkä” Perinteitä vaalien

U

seimmilla meistä on vielä muistissa aika, jolloin naapurin emäntä saattoi pistäytyä päiväsydännä juttusille ja ottaa pussista käsityön esiin.

Miehet olivat ulkotöissä, joten emännät olivat kotosalla kotiaskareita ja lapsia hoitaen. Tuohon aikaan ei naapuriin pistäytymisestä tarvinnut etukäteen sen kummemmin ilmoittaa.

Hanhisalon kylä on tiivis kyläyhteisö, joten naapuriin ei ole kenelläkään pitkä matka. Samassa elämän vaiheessa, eläkeikään ehtineitä on useita. Käsityöharrastus on kylällä pitkä perinne, joka on jatkunut sukupolvelta toiselle. Taitavia kutojia, joiden kangaspuissa syntyvät niin pellavaliinat kuin räsymatotkin, löytyy useita.

Tämän päivän trendi, eli puikoilla neulominen on valloittanut myös tämän piirin osallistujat. Suurin osa valmistuvista neuleista menee lahjaksi lapsille ja lastenlap-

sille. Kukapa ei ilostuisi mummun tekemistä kuviosukista tai villapaidasta.

Kuten arvata saattaa naisporukan ollessa kyseessä, niin puheen sorinaa riittää. Puhuminen ja puikkojen pyöritys kun käyvät yhtä aikaa. Ajankohtaiset asiat käydään samalla läpi ja parannetaan maailmaa, niin kuin sanonta kuuluu. Koolle kutsuminen on vastuussa olevan emännän tehtävä, hän myös järjestää pientä purtavaa kahvipöytään.

Isommat tarjoilut säästetään joulun alla vietettävään pikkujouluun. Kokoonnumme noin kaksi tai kolme kertaa kuukaudessa talvi aikaan. Kevät tuo tullessaan toisenlaiset askartelut, joten kokoontumiset jäävät tauolle. Käymme vielä yhdessä syömässä jossakin lähialueen lounaspaikassa ja jäämme kesätauolle. Syksyllä jatketaan…

Sukkia syntyy kuin itsestään.

MAIRE KAURANEN ja SISKO HAUTAMÄKI

Hymy on herkässä kevätkauden päättyessä.

Minä, kiertävä perhehoitaja

E

läkkeelle jääminen ei tarkoittanut minulle pysähtymistä, vaan uutta elämänvaihetta.

Valmentauduin perhehoitajaksi ja tällä hetkellä toimin hyvinvointialueella kiertävänä perhehoitajana. Tässä tehtävässä saan auttaa arjessa heitä, jotka tarvitsevat tukea.

Kiertävänä perhehoitajana työskentelen hoidettavien omissa kodeissa. Se tarkoittaa, että olen mu-

kana toisen ihmisen elämässä hänen omissa tutuissa ympyröissään. Työni on olla läsnä, tukea arjen askareissa, kuunnella, keskustella, olla turvallinen aikuinen ja antaa rytmiä päivään. Jokainen kohtaaminen on yksilöllinen, jokainen ihminen ainutlaatuinen.

Tehtäväni on toimia sijaisena omaishoitajan vapaapäivien aikana.

Omaishoitajalla on oikeus vähintään Joulu 2025

kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, oikeus, joka on turvattava käytännössä, ei vain paperilla. Kiertävät perhehoitajat tekevät sen mahdolliseksi: tulemme kotiin, kannamme vastuun, jotta omaishoitaja voi hengähtää, levätä ja huolehtia myös itsestään.

Tämä työ tuo mukanaan paljon vastuuta, mutta myös ilon hetkiä, luottamusta ja kiitollisuutta. Kiertävänä 81

Puheenjohtajan Puheenjohtajan vaihdos vaihdos

Yhteinen hetki liikettä ja läsnäoloa, asiakas Mauri Kola ja perhehoitaja Annikki Klemola vahvistavat voimia arjen askeliin, samalla omaishoitaja Viola Kola palaa kotiin huolehdittuaan asioista. itkään yhdistykseemme kuu-Arjenalusta. Sekä Maarit että uusi puoliso tuki syntyy yhteistyöstä ja luottamuksesta. alusta. Sekä Maarit että uusi puoliso itkään yhdistykseemme kuu-

PP

ovat molemmat kasvaneet eteläisessä lunut ja eri tehtävissä palvellut ovat molemmat eteläisessä lunut ja tehtävissä palvellut Suomessa, jonne kasvaneet molemmilla on ysMaarit Asperiluovutti puheenjohSuomessa, jonne molemmilla ysMaarit Asp luovutti puheenjohtävyys- ja sukulaisuussuhteita. on Niinpä tajan nuijan varapuheenjohtaja Voitperhehoitajana voin käyttää elämänkokemustävyysja sukulaisuussuhteita.

Niinpä tajan nuijan varapuheenjohtaja Voitmuutto Salon seudulle tuli todeksi keto Klemolalle paikkakunnalta muuton tani arvokkaalla tavalla, muutto Salon seudulle tuli todeksi keto Klemolalle muuton vään aikana. vuoksi.

Monet paikkakunnalta tuntevat Maaritin paToivon, että kiertävä perhehoito tunnettaivään aikana. vuoksi.

Monet tuntevat Maaritin paremmin nimellä Se Grönholm.

Uusi su- hoivanHaikein mielin luovuimme heissiin laajemmin. on osa inhimillistä mielin luovuimme heisremmin nimellä Grönholm.

Uusi su- tä. Haikein Pienimuotoinen läksiäistapahtuma kunimi tuli uuden aviopuolison myötulevaisuutta, ratkaisu, joka tukee omaishoitä.

Pienimuotoinen läksiäistapahtuma kunimi tuli uuden aviopuolison myöpidettiin toukokuussa Lukkarin ruotä.

Eläkeliiton lehdessä olleen kirjeentajien jaksamista ja mahdollistaa hoidon kopidettiinKukkakimpun toukokuussa Lukkarin ruotä. Eläkeliiton lehdessä olleen he kirjeenkalassa. lisäksi Maarit vaihtoilmoituksen välityksellä löytona.

Jokaisella omaishoitajalla tulisi olla tieto kalassa.

Kukkakimpun lisäksi Maarit vaihtoilmoituksen välityksellä he löysai muistoksi Ullavassa vietetyistä yhsivät toisensa, ja Reijo. Maarit ja pääsy tähän Maarit tukeen. sai muistoksi Ullavassa vietetyistä yhsivät toisensa, Maarit ja Reijo. Maarit teisistä vuosista Siskon kahvipusseista toimi hallituksen jäsenenä sekä sihteeEläkepäivilläkin voi vieläsekä olla sihteepaljon annetteisistä vuosista Siskon kahvipusseista toimi hallituksen jäsenenä punoman kassin. rinä täydet kuusi vuotta.

Pienen hentavaa ja paljon saatavaa, sydänhenon mukapunoman kassin. rinä täydet kuusi vuotta.kun Pienen Teksti ja kuva: gähdystauon jälkeen hän aloitti yhdisna.

Teksti ja kuva: gähdystauon jälkeen hän aloitti yhdisARJA VIDENOJA tyksemme puheenjohtajana ANNIKKI vuodenKLEMOLA ARJA VIDENOJA tyksemme puheenjohtajana vuoden

Kickalan Kickalan Terapiatalli Terapiatalli Kickalan Terapiatalli

Te Te määräätte määräätte suunnan, suunnan, minä toteutan minä toteutan bussimatkanne bussimatkanne

Vionojantie 18, Ullava ja toivottaa asiakkailleen toivottaa asiakkailleen ja Kälviäntie 24 B, Kälviä yhteistyökumppaneilleen yhteistyökumppaneilleen Iloista Joulua ja hyvää Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua jaOnnellista Onnellista Uutta Vuotta 2026!

Uutta Vuotta 2024 Uutta Vuotta 2024 Tervetuloa uudet ja vanhat asiakkaat!

P. P. 050 050 2017 2017 info@matka-vesa.fi info@matka-vesa.fi

SukuSukupiirongit piirongit kuntoon kuntoon

MetsäkoneMetsäkoneurakointi urakointi Siirilä Siirilä Ky

Hienopuuseppä Hienopuuseppä Anne AnneSalo, Salo,Ullava Ullava p.p.050 050343 3433408 3408 www.annesalo.kuvat.fi www.annesalo.kuvat.fi

PTR-Kuljetus Oy Oy PTR-Kuljetus

MATKA-VESA Ky MATKA-VESA Ky Vesa Hirsikangas Vesa Hirsikangas

Maarit ja Reijo Aspin läksiäiset.

Maarit ja Reijo Aspin läksiäiset.

ukkari Lukkari Ullavan M-Market M-Marketjajakahvio kahvio Ullavan

toivottaaasiakkailleen asiakkailleen toivottaa makoisaajoulunaikaa! joulunaikaa! makoisaa

UllavanPalveluosuuskunta Palveluosuuskunta Ullavan

Vionojantie36, 36,Ullava, Ullava,p. p.044 044762 7625702 5702 Vionojantie

Kaustisentie Kaustisentie 369 369 68380 68380 YLI-ULLAVA YLI-ULLAVA 0400 0400 263 263 138 138 Aleksis Aleksis 0400 0400 468 468 071 Jyri Jyri 040 040 7444 7444 295 295

ULLA

Rauhallista Rauhallista Joulun Joulunaikaa aikaajaja Liikunnallista LiikunnallistaUutta UuttaVuotta!

Vuotta!

TAKSI

A & M Korpi

Harjutie1,1,68390 68390Rahkonen Rahkonen Harjutie Puh.0400 0400137 137713, 713,0500 0500137 137713 713 Puh.

Ullava, puh. puh. 06-889 06-889 129 Ullava, 129

KONEURAKOINTI KONEURAKOINTI Maatalousyhtymä

Kuljetus Maatalousyhtymä

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Anssi 0400 261 731 Rehuauto 0400 262 338

puh. 044 957 2047 0500 362 085 0500 362 085 Ullavantie 676, 68370 Ullava

MÄKELÄ OY OY J.J. MÄKELÄ

Klemola

Sivulantie12, 12,68390 68390Rahkonen Rahkonen Sivulantie puh.044 044301 3012244 2244 puh.

KUMIKEISARIN TIEDOTE: KUMIKEISARIN TIEDOTE: KUMIKEISARIN TIEDOTE:

HENKILÖJA HENKILÖHENKILÖJAJA PAKETTIAUTOJEN PAKETTIAUTOJEN PAKETTIAUTOJEN RENGASMYYNTI RENGASMYYNTI RENGASMYYNTI JA JAASENNUS ASENNUS JA ASENNUS

Soita Soitaja jakysy kysylisää lisää Soita ja264 kysy AriKortetmaa Kortetmaa 0400 264 641lisää 0400 641 //Ari Ari Kortetmaa 0400 264 641 / Ari Kortetmaa

82

Siir ilä Oy

Klemola

Hautauskuljetus Kuljetus Kuljetus Töyräskoski Siir ilä ilä Oy Siir Oy

0500 362 085

TAKSI TAKSI

A && M M Korpi Korpi Hermoratahieroja Hanna Maija Videnoja

Rauhallista Joulun aikaa ja Liikunnallista Uutta Vuotta!

Anssi 0400 261 731 Puh.Anssi 050-3516198 0400 261 731 Rehuauto 0400 262 338 Eila Rehuauto ja Jari Töyräskoski 0400 262 338

Joulu Joulu2025 2023 Joulu 2023

79 79

Veteli

Unohtamisen sietämäton keveys ja hyvän elämän ohjeet

”

Unohtaminen on ihmeellistä”, nämä kuolemattomat sanat lausui Erkki-rehtori meille oppilaille, kun tenttasi biologian läksyä ja luokka oli kuin muissa sfääreissä. Oisko ollu nuoruusiän dementiaa meillä nuorilla oppilailla, vaiko pikku poikotti Erkki-sedän kiusaksi. Eikä tolokun vastauksia ope saanut – ei!

Jostain syystä edellä oleva juttu on jäänyt mieleeni nuoruusvuosilta, mikä todistaa, etten ole vielä herra Alzheimerin kaveri. Yli 7-kymppiset kun alkavat huomata haasteita muistamisessa. Muisti sakkaa ja tiukkoja paikkoja syntyy, ensimmäisen oire on nimimuisti. Tulee tuttu vuosien takaa vastaan ja tervehtii iloisesti. Voi kauhistus, mikä tuon tutun nimi olikaan: Pekka, Kalle, Jussi, Liisa, Irmeli, Vilma tai mikä se olikaan. Sitten jutellaan iloisesti ja muistellaan menneitä, lähinnä vanhoja kolttosia mitä tuli tehtyä kouluaikana. Kun ystävä on poistunut, mieleen hiipii kauhu, miten tuo toinen muistaa noin vanhoja asioita ja noin paljon, enkä minä muista paljoa mitään.

Aamuisin, kun kämmin rappuja alakertaan vessaan ja satun vilkaisemaan peiliin, sieltä minua katsoo vanha tätini. Mihinkähän on joutunut se nuori siloposkinen tyttönen, peili näyttää vanhaa rusinaa. Mihin ne vuosikymmenet ovat kadonneet, menneet niin nopeasti. Minusta on tullut VANHA! Hellapoliisin hommissa usein käy siten, että jokin esine tarvitaan, lähden sitä hakemaan ja jo matkalla unohdin, mitäs minun pitikään hakea. Ei kun takaisin lähtöpisteeseen, ja niin muisti palailee pätkittäin. Nämä ovat niitä arkielämän ihmeellisyyksiä.

Oma lukunsa on kännykkä ja tietokone. Liian paljon liian nuorena! Tämä sanonta on ihan höpöpuhetta. Nykyään se on muuttunut sanonnaksi; liian paljon - liian vanhana! Minulla on viha-rakkaussuhde tietokoneeseen ja kännykkään. Huokailen, huokailemasta päästyäni, oon syntynyt 50 vuotta liian aikaisin.

Miten muka tietokoneen käytön hallinta helpottaa ihmislapsen elämää, kysyn vain? Sen rakkineen opetteleminen on kovin haastavaa. Mutta, mutta, pakko myöskin todeta sitä riemua, kun osaan ja oivallan. Perheessäni olen huomannut erään asian, roolit ovat vaihtuneet. Jälkikasvu tarkistaa tämän tästä vanhempiensa puhelimet ja tietokoneet ja siivoaa sotkut. Hyvä niin!

Muisti ja sen ihanat koukerot: Kävin oikein kassomasa, mitä tietokirja sanoo ikääntyvän muistista: • Aktivoi aivojasi läpi elämän!

• Ikääntymisen vaikutukset muistin toimintaan vaikuttavat työ- ja tapahtumamuistin alueella.

• Tapahtumamuisti alkaa heiketä jo nuoresta aikuisuudesta alkaen, mutta ajallisesti ja määrällisesti rajallinen työmuisti hidastuu ikääntymisen vaikutuksesta paljon myöhemmin.

Aivoja tulisi aktivoida ja pitää virkeänä ikävaiheista ja muuttuvista elämäntilanteista huolimatta.

Joulu 2025

83

Tässä teille rakkaat lukijat viiden sormen ohjeet: 1.Terveellinen ruoka 2. Säännöllinen liikkuminen ja liikunnan harrastaminen 3. Aivojumppa 4. Sosiaalinen aktiivisuus 5. Sydän -ja verisuonisairauksien

riskitekijöiden hallinta.

Ei kun toteuttamaan ja pohtimaan onko omalla kohdalla asiat kunnossa vai pitäisikö parantaa tapojaan.

Nyt kun ollaan saatu hyvät neuvot, alamme keksiä ihania tekosyitä kiertää moisia ohjeita.

Kaurapuuroa, kiitos ei, siitä olen syönyt itseni irti. No, entäs liikunta, voi kun kolottaa sieltä ja täältä, oon niin vanhakin.

Aivojumppa, mitä se on! Osaan kertotaulun etuperin ja takaperin, vieläkö pitäis muuta!

Sosiaalinen aktiivisuus, istuin eilen pihakaivonkannella naapurin Vilman kanssa ja kerroin kaikki mehevimmät

juorut, joita olen kuullut, sekä kuulin uusia, siinä sitä aivojumppaa tarvitaan.

Sydän ja verisuonet, miten muka niihin voin vaikuttaa?

Elämäni pituus on määrätty ylhäältä, leveyteeni voin vaikuttaa niillä herkuilla, joista uneksin.

Meillä Suomen ikinuorilla ovat asiat kaiken kaikkiaan hyvin, on elämisen perusasiat turvattu.

Meitä ikinuoria on joka lähtöön. Toisella lasi on puoliksi täysi ja toisella puoliksi tyhjä. Tämä lause kuvaa omaa asennettamme elämään ja asioihin ja siihen, miten pidämme itsestämme huolta. Huumori on elämän suola, sitä viljelkäämme. Jos osaamme katsoa elämää rakkauden silmälasien läpi, elämä on keveämpää, niin ja jokaisesta päivästä voimme lähettää kiitoksen yläkertaan.

Suloiseksi lopuksi viiden pisteen vihje: Kaivakaa muistilokeroistanne lapsuutenne runot ja sadut ja miettikää niitä! Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa!

Iloisin terveisin PIRKKO VIKMAN, runojen ja satujen ystävä Piirros: Tiina Fors / ChatGPT

Tekoäly – ystävä vai haaste?

T

ekoäly on yhä enenevässä roolissa nyky-yhteiskunnassa. Digiloikan myötä tekoälyn hyödyt ja haasteet ovat tulleet osaksi meidän arkipäiväämme. Meidän senioreidenkin on hyvä tietää, missä kaikessa tekoälyä voidaan hyödyntää, miten itse voisimme hyödyntää tekoälyä ja miten osaamme varautua tekoälyn tuomiin uhkiin.

Järjestimme luennon tekoälyn historiasta ja nykypäivästä. Toukokuun lopussa kerääntyi 28 tekoälystä kiinnostunutta kuulijaa FM Insinööri (YAMK) Janne Torpan luentoa kuuntelemaan. Luennon aiheita olivat mm. Mitä tekoäly tarkoittaa? Miten tekoäly vaikuttaa elämäämme?

Mitä hyötyä ja haasteita tekoäly tuo mukanaan?

Tekoäly ei ole enää vain tietokoneohjelmoijien salaperäinen työkalu – se on jo osa meidän kaikkien arkea lähes kaikilla elämän osa-alueilla. Tekoäly auttaa esimerkiksi lääkärin vastaanotolla, verkkokaupoissa ja julkisissa palveluissa kuten Kela, Verohallinto, pankit jne.

Tekoälytyyppejä on erilaisia, ei vain GenAI/ChatGPT. Tekoälyn esim.

ChatGPT:n voi ladata itselle vaikka 84

Janne Torpan tekoälyluentoa oli seuraamassa iso joukko kiinnostuneita.

juhlapuheen laatimista varten.

Tekoälyä voi hyödyntää sekä hyvässä että pahassa. Tekoälyn avulla tuotetut huijaukset sähköpostissa voivat olla hyvin vakuuttavia. Jos sähköpostiin tulee viestejä, joissa vaaditaan nopeaa reagointia, kannattaa viedä hiiri lähettäjän osoitteen päälle. Siitä selviää, onko lähetJoulu 2025

täjä varmasti pankki tai joku muu julkinen taho. Pankkitunnuksia ei pidä antaa netissä tai puhelimessa kenellekään. Mobiilivarmennetta kannattaa käyttää vahvaan tunnistautumiseen muissa kuin pankkipalveluissa. Muistetaan myös päivittää laitteet tietoturvan takia.

SARI TORPPA

Nuorisoseuran toimintaa Vetelin Veikkolassa

V

eikkola, tuo jykevä nuorisoseurantalo seisoo uljaana Kapsinkankaalla Torpantien varrella. Samassa pihapiirissä on myös Vetelin kotiseutumuseo luhtiaittoineen. Kirkonkylän nuorisoseuralla on pitkät perinteet. Ensimmäinen nuorisoseurantalo, vanha Veikkola, rakennettiin 1905. Heti pian huomattiin talon käyvän liian pieneksi ja päätettiin rakentaa lisäsiipi, johon saatiin sijoitettua juhlasali ja kunnon näyttämö. Laajennus valmistui 1909, ja samana vuonna Jussinpäivänä (27.12.) vietettiin uudistetun talon vihkiäisiä.

MONIPUOLISTA TOIMINTAA Uusi juhlasali ja näyttämö mahdollistivat seuralle monipuolisen toiminnan. Naisille ja miehille perustettiin voimisteluseura – naisille Kataja ja miehille Vetelin Yritys. Koska tuohon aikaan tanssia saattoi olla hetken aikaa vasta muun ohjelman jälkeen, päätettiin alkaa järjestää iltamia. Aluksi ohjelmat koostuivat runojen lausumisesta ja pienistä yksinnäytöksistä, mutta pikkuhiljaa alettiin ottaa ohjelmistoon myös vaativampia näytelmiä. Näytelmäinnostus oli kova. Monien vuosikymmenien ajan Vetelin kirkonkylän nuorisoseura tulikin tunnetuksi juuri näytelmäseurana. Niistä ajoista mukavana muistona ovat lukuisat valokuvat Veikkolan ravintolasalin seinällä.

UUSI NUORISOSEURANTALO Sotavuodet verottivat myös seuratoimintaa. Hiljaiselon jälkeen saatiin kuitenkin uutta virtaa ja heti pian alettiinkin suunnitella talon remonttia tai uuden talon rakentamista. Seura päätti rohkeasti aloittaa uuden nuorisoseurantalon rakentamisen, vaikka kaikesta oli sotavuosien jälkeen pulaa. Perustettiin rakentamistoimikunta, joka tarttui tomerasti toimeen. Rakentaminen toteutettiin pitkälti talkooperiaatteella. Rakennuspuita kerättiin talollisilta, ja jopa meijerinkin metsästä saatiin rakennuspuita. Piikkilankaa kerättiin, jolla sitten saatiin vaihdettua nauloja. Päätös uuden talon rakentamisesta oli tehty talvella 1946, ja jo saman vuoden marraskuussa vietettiin uuden talon vihkiäisjuhlaa – näytelmän kera tietenkin.

UUSIA PERINTEITÄ Uuden talon rakentamisen jälkeen seuran perinteeksi muodostuivat Jussinpäiväiltamat, jonka ohjelmaan kuului näytelmä ja lopuksi tanssia. Seura on myös monella eri vuosikymmenellä järjestänyt perinteiset veteliläiset kruunuhäät. Muistan itsekin hämärästi, oletettavasti viimeiset 1982 järjestetyt kruunuhäät, joissa vihittiin oikeasti veteliläinen hääpari. 1960ja 1970-luvulla Veikkola tunnettiin laajasti Keski-Pohjanmaalla hyvänä tanssipaikkana. Linja-autot kyyditsivät

Joulu 2025

85

tanssiväkeä ympäri maakuntaa, ja tien varret olivat täynnä tanssikansan autoja. Jouduttiinpa alakerran ravintolasaliin laittamaan muutama terästolppakin vahvistamaan yläkerran salin lattiaa, kun ihmisiä oli tanssimassa niin paljon, että pelättiin juhlasalin lattian pettävän. Veikkolassa esiintyivät varmastikin kaikki noiden vuosikymmenien kuuluisuudet, myös oman pitäjän kuuluisa kaksikko Jouko ja Kosti.

Luulenpa, että myös moni myöhemmin solmittu avioliitto on saanut alkusysäyksensä Veikkolassa. Tanssien pito hiipui 80-luvulle tultaessa, mutta vielä joitakin iltamia järjestettiin. Seuran näytelmäpiiri esitti ainakin vielä vuonna 1987 Tukkijoella-näytelmän, jota käytiin esittämässä Kalajoella saakka.

Muuta toimintaa 70- ja 80-luvulla olivat tanssikurssit, kansalaisopiston kutomapiirit ja kunnan järjestämät nuortenillat, joihin itsekin osallistuin. 90-luvulla toiminta taas hiipui ja vietettiin hiljaiseloa. Toki nuorisoseuran taloa vuokrattiin juhlakäyttöön, ja tuohon aikaan talo olikin suosittu häiden pitopaikka.

TALON KUNNOSTUS Talon kunnosta on aina koitettu huolehtia erilaisin remontein, mutta rakentamisen jälkeen suurin ponnistus oli 2010-luvulla, kun talo uudistettiin ja entisöitiin nykyiseen kuntoonsa. Silloiset toiminnassa mukana olleet ak-

86

tiiviset jäsenet tekivät suuren työn. Talo uudistettiin sekä sisältä että päältä. Yläkertaan rakennettiin uusi ajanmukainen keittiö, joka mahdollistaa isojenkin juhlien järjestämisen.

TOIMINTAA NYKYÄÄN Tänä päivänä seuran toiminta muodostuu erilaisten tilaisuuksien järjestämisestä, mm. useamman kerran on järjestetty Naisten ilta. Lisäksi kuluvana vuonna järjestettiin Renkaita ja rokkia -tapahtuma, joka kokosi kaikki autoista kiinnostuneet päivällä paikalle. Iltaa jatkettiin Telaketju-bändin voimin. 5.8. pidettiin kansallispuvun tuuletuspäivä ja elokuun lopussa Antti Ahopelto orkestereineen soitti tansseissa.

Seura on saanut pitkästä aikaa myös oman näytelmäpiirin, kun Teatteri Revontulet siirtyi nuorisoseuran alaisuuteen muutama vuosi sitten. He harjoittelevat talvikaudella Veikkolassa näytelmiä, joita on esitetty kolmena edeltävänä keväänä Veikkolassa hyvällä menestyksellä.

Toivomme, että myös jatkossa Vetelin kirkonkylän nuorisoseura tunnetaan jälleen myös näytelmäseurana.

Nuorisoseura pyrkii tekemään yhteistyötä myös muiden yhdistysten kanssa. Veikkolassa onkin järjestetty tapahtumia mm. Vetelin musiikinystävien, Vetelin Erän ja Vetelin mieskuoron toimesta. On ollut mukava huomata, kuinka monet ovat löytäneet Veikkolan hyvänä juhlien

Joulu 2025

pitopaikkana. Häiden lisäksi Veikkolassa on juhlittu syntymäpäiviä, rippijuhlia, lakkiaisia, pikkujouluja, luokkakokouksia ja onpa pidetty muistotilaisuuskin. Seura yrittää olla omalta osaltaan mukana mahdollistamassa näitä ainutkertaisia juhlia.

MIKSI KUULUN NUORISOSEURAAN Olen ainakin kolmannen polven nuorisoseuralainen. Vähän myöhäisherännäinen, mutta joka tapauksessa. Oma edesmennyt isäni oli todella aktiivinen nuorisoseuralainen vuosikymmenten ajan.

Hän kuului näytelmäporukkaan ja oli monen muun ohella järjestämässä niitä kuuluisia tansseja.

Veikkola tuli itselle tutuksi jo lapsena, kun kotitalo on aivan vieressä Klaavun kankaalla. Veikkolaan pyörähdettiin lapsena tämän tästä, aina silloin, kun ovet olivat auki.

Nykyään nuorisoseuralaisuus on minulle osallistumista talkootyönä, aktiivina ja ideoivana muiden samoin ajattelevien kanssa. Tervetuloa toimintaan mukaan!

MIIA TUNKKARI, varapj.

Vetelin kirkonkylän Nuorisoseura ry Lähde: Anna-Leena Alaspää: Kankhalta kankhalle

Tukena Jokekodin Äijäkerho

V

etelissä sijaitsee Tukena Jokekoti -asumispalveluyksikkö, joka on kehitysvammaisten koti. Koska yksikön työntekijät ovat lähinnä naispuolisia, haluttiin miespuolisille asukkaille viriketoimintaa ja niin syntyi Tukena Jokekodin Äijäkerho. Kerho sai alkunsa keväällä 2024 ja kokoontuu noin kerran kuukaudessa keskustelemaan kahvikupposen äärellä asukkaiden kanssa. Kokoontumispäivä on ollut odotettu ja toimintaa jatketaan taas syksyllä.

Eläkeläisistä ryhmässä mukana ovat olleet Reijo, Antero, Paavo ja Jukka.

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2026!

ILMASTOINTI- JA PELTIALAN ERIKOISOSAAMISTA JO VUODESTA 1964

p. 040 835 6573 Koulutie 77, 67700 VETELI

Hyvää Joulua!

SORAHUOLTO MARKO AHO OY Finniläntie 152, 69820 Räyrinki p. 040 845 7028

K.Leivon Leipomo Oy 69820 Räyrinki • Puh. 020 7282 8470 www.leivon.fi

Nykäsentie 669 69700 VETELI puh. 020 710 9950

EMÄNTÄKOULUN JA HARMAAKIVEN PUUTARHA

w w w. p s l - n y k a n e n . f i

69700 Veteli, puh. 050-400 3302

VETELIN ASUSTE JA TEKSTIILI • Valmisvaatteet • Kankaat puh. 040 7714 179

vetua@vetua.fi Joulu 2025

87

• TUULILASIEN VAIHDOT/ KORJAUKSET • AUTOHUOLLOT

Marko Heikkilä, Rantatie 112, VETELI

www.timma.fi/ sarinkauneusnurkkaus 040 4155 468

❀❀❀❀❀

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2026!

Kukka ja tähti Koulutie 84, puh. 06 8621 384

Meiltä laadukkaat ja yksilölliset • Kukkasidontatyöt • Lahjatavarat • Arkut ja hautauspalvelu

www.kukkajatähti.com • Olemme myös:

Kirkkotanhua 3 • facebook.com/luonteva verkkokauppa: www.luonteva.fi

Puh. 044 264 9030

Koulutettu hieroja

JARMO HAUTALA

% 040 579 7897 Koulutie 62, Veteli

www.rakennuskorpelaoy.fi p. 0400 560 144

LAASASEN MYLLY

Koulutie 63, Veteli

Matti Laasanen p. 040 7711 118

JMT Koskela Oy

LVI- JA METALLIASENNUS JUHANI PUUSAARI Oy

VETELI • p. 044 747 5288

Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut kuntohoitaja.

Koti- ja hoitolaitoskäynnit.

Koulutie 33 as 3

Susanna Heikkala 040 824 0570

Puh. 0400 365 969

MATTI RAUHALA OY PÖNTTÖUUNIN KUORIA Puh. 0400 766 582 matti.rauhala@mroy.inet.fi www.mattirauhalaoy.com

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli 040 648 4040 www.kampeli.fi

RTV-HUOLTO HAUTALA

Kansanparantaja, jäsenkorjaaja

LOUNAASTA ELÄKELÄISALENNUS –1€

TELEVISIOT ja ANTENNIT •Myynti •Huolto •Asennus

Vetelin Kalliojärvellä.

Panasonic Pioneer

Joulu 2025

Raimo Holtin VASTAANOTTO

Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

P. 0400 869 530 Peltityöt yli 30 v. kokemuksella

69810 RÄYRINKI puh. 0400 265 133, 0400 402974

www.poyhonen.fi

Puh. 0400 552 453 AVOINNA MA - PE 9.00 - 17.00

Laaksotörmäntie 5, 69730 Tunkkari (Veteli) 040 737 4762 talonpojannavetta@kase.fi

88

HAUTALA

• Klassinen hieronta • Kaustislainen jäsenkorjaus

Pikaparturi Leikkauskulma

W-Sähkö Oy SÄHKÖASENNUSTYÖT

Perinteinen Hieronta

Kaikki huollot ja korjaukset ammattitaidolla!

Alkuperäinen takuu säilyy!

RENKAITA I! EDULLISEST osi. to au s ou rj Kysy ta

ltaa

Huo

se!

AP-Autokorjaamo T:mi Viisteentie 10, Sillanpää • P. 040 757 4689 ap.autokorjaamo@co.inet.fi • www.autofit.fi

BETONIELEMENTIT • ASUMISEEN • TEOLLISUUTEEN • MAATALOUTEEN VETELI Puh. 020 793 9210

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

www.venergia.fi info@venergia.fi

Viisteentie 10, 69750 Sillanpää p. 0400 895 174

Puh. 020 718 9670 VETELI

Koulutie 67, 69700 Veteli Puh. 040 912 3285 Räyrinki/Kaustinen, p. 040 838 7771

Koulutie 67, 69700 Veteli / puh. 040 912 32 85

Vetelinjokilaakson Tilitoimisto Perhonjokilaakson

KATSASTUS

O Y

Puh. 06 862 8150

Jussi Torppa Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli Puh. 040 580 0323 e-mail: jussi.atorppa@pp.inet.fi

PULKKISEN NUORISOSEURA

040 5340 310

www.timma.fi/parturikampaamonanna

Haukilahdentie, 69830 Pulkkinen Puh.joht. Ilkka Pulkkinen Puh. 040 835 9108 (Lahja)

palvelu s u n n e Rak ikkala e H i r a K

Puh. 040 742 2667 Oosintie 8, 69700 Veteli

Konehuolto Klemola Ky Asmalampintie 2 69700 VETELI p. 040 504 0406

1.2

Apte ymp Apte

LOREM VETELINIPSUM

INSINÖÖRITOIMISTO MARTTI PIHLAJAMAA OY DI Martti Pihlajamaa P. 040 5180 130

Koulutie 63, puh. 06 862 1419 Avoinna: ma-pe 8.30–18, la 9–15

Aittaniementie 25, 69850 Patana inststo.m.pihlajamaa@co.inet.fi

Joulu 2025

LOREM

89

Matkakertomus

Pohjoisen kierros

Kiiruna, Lofootit ja Tromssa

Tämän vuoden ulkomaanmatkamme suuntautui Pohjois-Ruotsin ja -Norjan upeisiin maisemiin.

Matkareitti kulki Pello– Pajala–Vittanki–Kiiruna-linjaa Norjaan ja paluumatkalla pysähdyimme Levillä.

K

iirunassa pääsimme seuraamaan poikkeuksellista tapahtumaa: kaupungin keskustan siirtoa. Rautamalmiesiintymä vanhan keskustan alla pakottaa siirtämään koko alueen – kustannuksiltaan noin miljardi euroa, maksumiehenä kaivosyhtiö LKAB. Uusi keskusta on jo osin valmis: siellä ovat kaupungintalo, kirjasto ja hotellit. Kävimme seuraamassa vaikuttavaa tapahtumaa, kun 670 tonnin painoinen, vuonna 1912 rakennettu kirkko siirrettiin ehjänä viiden kilometrin päähän. Tapahtuma keräsi paljon lehdistöä ja turisteja.

LUONTOA JA KULTTUURIA LOFOOTEILLA Svolvaer, laskuvesi.

Lofoottien eteläkärki, paikka nimeltä Å.

90

Valaanmakkaraa

Joulu 2025

Abiskossa saimme seuraamme suomalaisen Norjassa asuvan oppaan, joka jakoi asiantuntevaa tietoa paikallisesta elämästä. Norjalaiset ovat vahvasti luontokansaa – viikonloput vietetään vaatimattomilla, sähköttömillä kesämökeillä tuntureilla. Mökkikyliin ei kulje teitä, vaan matka taittuu kävellen pysäköintialueilta.

Svolvaer, Lofoottien suurin kaupunki, hurmasi meidät jylhillä vuorilla ja perinteikkäillä taloillaan. Vierailimme lasinpuhaltamossa, ravintoloissa ja näimme kuuluisat kuivatut kapakalat. Kalastus on alueella elinehto, ja opas jakoi meille monipuolista tietoa kalankäsittelystä sekä kapakalareseptejä. Lofooteilla myös ruokatarjonta oli runsasta – kalaa, lampaanlihaa, perunoita, vihanneksia ja puolukkasurvosta riitti pöydissä.

TROMSSASSA – KALASATAMIA JA VANHUSTENHOITOA Matka jatkui Tromssaan, jossa opas johdatti meidät kävelykierrokselle kalanjalostustehtaille ja vanhaan kalastussatamaan. Hän valotti meille myös Norjan yhteiskunnan rakenteita: vanhustenhoito on järjestetty mallikkaasti. Kodinhoitajat ovat kiinteä osa palveluketjua, joka etenee vaiheittain aina sairaalahoitoon asti. Vanhukset voivat asua mahdollisimman pitkään kodinomaisessa ympäristössä.

Myös koulutus poikkeaa suomalaisesta: teoriaa on vähemmän, mutta painopiste on luonnossa liikkumisen ja selviytymistaitojen opettelussa.

MAASEUTU JA MAAHANMUUTTO Norjassa halutaan pitää koko maa asuttuna. Maataloutta tuetaan enemmän kuin Suomessa, ja elintarvikkei-

PALUUMATKA LEVILLE Kotimatkalla kuljimme Tromssasta Kilpisjärven kautta. Tie oli hyvässä kunnossa, samoin Suomen länsirajaa myötäilevä reitti. Viimeinen yö vietettiin Levillä, jossa näkyi uusi rakennusbuumi ja säilölunta rinteillä.

YHTEENVETO Kapakaloista tehty kattokruunu

den hinnat neuvotellaan valtion ja tuottajajärjestöjen välillä. Viljely painottuu rehu- ja juurikasveihin, maidontuotantoon ja lihakarjaan.

Norjan työvoimapulaa paikkaavat maahanmuuttajat, jotka saavat kielikoulutusta ja työhön ohjausta. Norjan vauraus, mm. valtava öljyrahasto (lähes 2000 miljardia), mahdollistaa kattavat sosiaalipalvelut.

Matka oli monipuolinen, informatiivinen ja maisemiltaan henkeäsalpaava. Kiirunan ainutlaatuinen kaupunkisiirto, Lofoottien kalakulttuuri ja Tromssan yhteiskuntamallit avasivat meille näkymiä pohjoismaiseen elämään, jota ei voi suoraan verrata Suomen arkeen – erityisesti Norjan öljyvarojen ansiosta.

Teksti ja kuvat: PAULA AHOLA, piirin matkavastaava

Tämä kohde on saanut EU:n maaseuturahoitusta

Tiedotus seuraavalle levelille -koulutushanke Koulutus on avoin kaikille asukkaille Pirityisten alueella.

Otathan naapurisikin mukaan ja siirrytte molemmat seuraavalle levelille!

E

läkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry toteuttaa koulutushankkeen alueensa ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi, kärkenä tiedotuskoulutus nykyaikaisia ja enenevässä määrin vaadittavia digialustoja käyttäen.

Uutuutena tekoälyn mahdollisuuksiin tutustuminen. Koulutus toteutetaan ostopalveluina alan asiantuntijoilta.

Tavoitteena on tehostaa ja monipuolistaa tiedottamista ja lisätä siihen liittyvää osaamista siten, että viestitään oikeissa ja niissä kanavissa, joita kohderyhmään kuuluvat käyttävät.

HYVIÄ KOKEMUKSIA TÄHÄNASTISISTA KOULUTUKSISTA Hanke pääsi jo hyvälle alulle kevään mittaan ja koulutuksia jatkettiin syksyllä 2025.

Ajankohdat ja paikat ilmoitetaan piirin kotisivuilla. Tiedotetta täydennetään hankkeen edetessä.

Lisätetoja: Taina Alanko, puh. 050 3421 203, keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi

Kouluttajina toimivat: Outi Airola, Yxpila Media Oy, Seppo Lamminen, digiasiantuntija, kouluttaja, Jari Ojala, KROMEfi-koulutuspalvelut ja Jorma Ronkainen, toimitusjohtaja, On Lähde Oy

Joulu 2025

91

Kulttuuri kukkii maakunnissa

RAIMO IKONEN puheenjohtaja, Eläkeliitto ry

S

uomalaisuus on kasvanut ajan saatossa heimoista ja maakunnista. Varsinaisesti maakuntaidentiteetti muotoutui 1800-luvun kansallisen heräämisen myötä. Erityisesti Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan kuvaukset eri heimojen piirteistä ja tavoista vahvisti nykypäivään kestäneen mielikuvan. Maakuntien erilaisuuden voi vahvemmin kokea erityisesti kulttuurin rikkaudessa eri maakunnissa.

Eläkeliittokin on rakentunut aallon lailla maakunnittain. Maakunnallisuus ja paikallisuus ovat olleet liiton voimavara, onhan toimintamme erityisen vahvasti lähitoimintaa ikäihmisten hyväksi. Kulttuuritoiminta on ollut liittomme toiminnassa yksi eläkeläisten hyvinvoinnin kulmakivistä. Nyt se on nostettu enemmän esille liiton toiminnassa. Kulttuuri ei ole pelkästään tai-

detta, musiikkia tai kirjallisuutta vaan myös tapa, jolla ihmiset elävät, jakavat kokemuksia ja toimivat yhdessä, mikä jättää jäljen.

Parasta on, kun tekeminen tai kokeminen tapahtuvat yhdessä. Esim. taide-elämys koetaan usein yhdessä ventovieraiden kanssa, mistä syntyy ryhmärajat ylittävä luottamuksen ja läsnäolon tunne. Ihminen tarvitsee kanssaihmisyyden tunnetta hyvinvoinnin tueksi.

Kansainvälisessä seminaarissa käsiteltiin Euroopan kansojen onnellisuutta. Suomen onnellisuuden lähteistä puhuttaessa nousi esiin laajan yhdistystoiminnan merkitys, lähes jokainen kuuluu johonkin järjestöön. Myös ehdotettiin talkookulttuuria tansseineen, kesäteattereita ja laajaa kuorolaulantaa. ”Suomalaiset harjoittelevat talvet ja esiintyvät kesät toinen toisillenne.”

No, varmaankin totta toinen puoli.

Suomessa kuoroharrastus ja talkoot kuvastavat parhaiten väestön sosiaalista pääomaa ja lisäävät sosiaalisen läsnäolon tunnetta. Laulunopettajanikin kannusti minua laulamaan luokan kuorossa lohduttamalla ”kannattaa olla mukana sosiaalisen läsnäolon tunteen vuoksi, vaikkei lauluääntä olisikaan”.

Vapaaehtoistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen, antamisen ja saamisen iloon. Joten ei ole ihme, että tutkimukset osoittavat sen olevan yksi vahvimmista terveyttä edistävistä ja

Terveisiä Eläkeliitosta hauskoista eläkeläisten harrastuksista.

Se näkyy myös eläkeikää lähestyvistä ihmisistä. Hyvin moni aikoo eläkkeellä osallistua jonkinlaiseen vapaaehtoistyöhön. Siinä on jotain, se vetoaa ihmisyyteen.

Aivotutkimus on viime vuosikymmeninä syventynyt erilaisen kulttuurin vaikutukseen ihmisen hyvinvointiin. Taide aiheuttaa sekä taidetta itse tekevälle kuin siitä nauttivalle hyvin samanlaisia aivojen neuroniverkon aktivoitumisia. Sama vaikutus syntyy myös arkisten miellyttävien kulttuuriharrastusten kuten yhteisen kortinpeluun, ruuanlaiton, kutomisen tai autojen rassailun kautta.

Kulttuurin merkitys on viety mm Kanadassa ja Englannissa niin pitkälle, että kulttuurisetelit ja kulttuurilähetteet on otettu yhdeksi keinoksi perusterveydenhuoltoon lievempien pahoinvointien ja sairauksien hoitoon mukaan. Suomessakin muutamat kunnat kuten Turku ja Tampere ovat kokeilleet kulttuuriseteleitä hyvin tuloksin. Uudessa sotessa sen soisi olevan yhtenä keinona mukana.

Kieli, murteet ja elämäntavat eri maakunnissa rikastuttavat yhdessäoloamme. Kannattaa vierailla naapuripiirissä tai maakunnassa, tehdä vaikka tikusta asiaa kokoontumiselle ja yhteisille tapaamisille. Jokainen tapaaminen on hyödyllinen. Kulttuuri kukkii myös naapurissa.

Eläkeläisten oikeudet yhteiskunnassa eivät ole itsestäänselvyys

E ANSSI KEMPPI toiminnanjohtaja, Eläkeliitto ry

92

läkeliiton sääntöjen toisessa pykälässä määritellään liiton toiminnan tarkoitus. Liiton toiminnan tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien etujen ja oikeuksien edistäminen. Onkin hyvä muistaa, että eläkeläisillä on nimenomaan oikeuksia, jotka takaavat heille yhdenvertaisen aseman suhteessa muihin väestöryhmiin. Kyse ei ole mistään itsekkäistä eduista.

Tämä vaikuttamistyö, oikeuksien valvonta – mitä nimitystä halutaanJoulu 2025

kaan käyttää – on siis kuulunut Eläkeliiton sääntömääräisiin tehtäviin sen historian alusta lähtien. Itse asiassa koko liiton perustaminen kiteytyy tähän vaikuttamistehtävään. Jo liiton ensimmäisenä toimintavuonna liiton tärkeäksi tehtäväksi nousi pyrkimys vahvistaa eläkeläisten tietoisuutta ikääntyvien arvosta ja oikeuksista yhteiskunnassa.

Viimeiset vuodet ovat olleet järjestöllemme ja eläkeläisille yleensä poikkeuksellista aikaa. Pandemia lamautti

järjestötoiminnan ja nosti yhteiskunnalliseen keskusteluun väestön terveyden ja hengen suojelun. Eläkeläiset vetäytyivät pääministerin kehotuksesta ”karanteen kaltaisiin olosuhteisiin”.

Muutaman kuukauden kuluessa tuli selväksi, että sosiaalinen eristäytyminen ei välttämättä edistä ikääntyneiden kansalaisten terveyttä vaan se voi olla myös riskitekijä. Kun liitto alkoi ensimmäisen koronakevään aikana saada tietoja jäsenkunnan psyykkisen toimintakyvyn heikentymisestä ja yksinäisyydestä, oli ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin - vaikuttamistoimintaa tämäkin. Liitto julkaisi mediatiedotteen otsikolla ”eläkeläisiä ei saa suojella hengiltä”. Tästä ulostulustamme alkoikin ennenäkemätön julkinen keskustelu, joka lisäsi päättäjiemme ymmärrystä eristämisen negatiivisista terveysvaikutuksista. Pian näitä hyvää

tarkoittavia eristämistoimia ja -ohjeita alettiinkin lievientää. Jälkeenpäin on helppo todeta, että onnistuimme vaikuttamistehtävässämme tässä kohtaa hyvin. Tunnistimme eläkeläisten hyvinvointia uhkaavan tekijän, saatoimme sen yleiseen tietoon ja saimme toivotun muutoksen aikaan.

Kun pandemia hellitti, kiinnittyi huomio Suomi-neidon taloushaasteisiin. Taloustalkoissa maan hallitus on nopealla aikataululla leikannut julkisia menoja, jonka seurauksena myös eläkeläisten toimeentulo on heikentynyt.

Eläkeläisten verotus on monissa tuloluokissa entistä kireämpää samansuuruisiin palkkatuloihin verrattuna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu ja lääkkeiden arvonlisäverokantaa kiristetty. Tässä vain muutamia esimerkkejä poliittisista päätöksistä, jotka näkyvät eläkeläisten

Aivojumppaa – krypto KRYPTO

kukkarossa ikävällä tavalla.

Eläkeläisten oikeudet eivät ole itsestään selvyys. Niistä on pidettävä huolta ja mikäpä olisi parempi taho tätä tehtävää hoitamaan kuin Eläkeläisten oma järjestö. Myös alueellisella tasolla liiton jäsenpiirit joutuvat pohtimaan suhdettaan sääntöihin kirjattuun vaikuttamistehtäväänsä. Hyvinvointialueiden kiristynyt talous ja siitä johtuva palvelupisteiden karsinta herättää huolta eläkeläisissä ympäri maata. Piireillä onkin nyt tuhannen taalan paikka jäsenkuntansa sote-palveluihin liittyvien ongelmien kartoittamisessa. Näiden ongelmien saattaminen päättäväisesti päätöksentekijöiden tietoaan vaatii aikaa, suunnitelmallisuutta ja päättäväisyyttä. Viime ajat, kun ovat osoittaneet, että eläkeläisten oikeudet yhteiskunnassa eivät ole itsestäänselvyys.

© Terhi Kontio 2024

Ratkaisu seuraavalla sivulla.

SANAHAKU Joulu 2025

93

Yhdistyskehittäjät eväsretkellä ideoinnin lähteillä

Joulu 2024 nyt netissä

Y

hdistyskehittäjät Anneli Järvenoja ja Helena Tilus kävivät hakemassa eväitä tulevia piirin ideapäiviä varten Eläkeliiton syysseminaarista, joka pidettiin Lehmirannassa 23.– 25.9.2025.

Kun toiminnanjohtaja uteli, mitä seminaarissa oli käsitelty, hän sai napakan ja ytimekkään vastauksen: ”Vastaanottava ja saavutettava Eläkeliitto.”

Kuulostaa mielenkiintoiselta – ja onkin!

Hyvät neuvot ovat kullanarvoisia, kun mietimme, miten pidämme kaikki mukana ja innostamme myös uusia jäseniä mukaan toimintaan.

Ehkäpä avain siihen löytyy tutuista aineksista: Ilo, oivallukset ja merkitykselliset kohtaamiset – aivan kuten tähänkin asti.

Odotamme innolla uutta ideakokouskierrosta – ideoita ei ainakaan puutu!

Teksti: TAINA ALANKO Kuvan lähetti: HELENA TILUS

KRYPTO ratkaisu

SANAHAKU ratkaisu

Tehtävien ratkaisut

94

SANAHAKU ratkaisu

Joulu 2025

QR-koodista pääset lukemaan lehteä diginä:

ELÄKELIITON KESKI-POHJANMAAN PIIRI v. 2025 PIIRIHALLITUS Annikki Klemola, pj.

Ritva Hotakainen Teuvo Iso-Oja Riitta Laasonen Tellervo Pakkala Mikko Känsälä Katariina Hakkarainen-Jylhä Marketta Similä Heikki Sinko Mikko Hänninen Pentti Silvennoinen Eila Löytynoja Erkki Järvenoja Sari Torppa

Neverbackantie 110, 68380 Ullava Tofferintie 57, 69570 Halsua Nimetöntie 4, 68100 Himanka Kannuksentie 36, 69100 Kannus Minnantie 7, 69600 Kaustinen Räihäntie 17, 67100 Kokkola Miekkojanmäentie 35, 68300 Kälviä Konttikoskentie 19, 69450 Yli-Lesti Vanha Rantatie 161, 68210 Marinkainen Jyväskyläntie 577, 69980 Möttönen Palokärjentie 14, 68660 Pietarsaari Kajaanintie 211, 85410 Sievi Järvenojantie 10, 69310 Laitala Puukorventie 15 B 6, 69700 Veteli

050 339 8949 annikki.klemola@outlook.com 040 592 8459 ritvapa@gmail.com 044 566 7808 teuvoiso66@gmail.com 050 549 9027 riitta.laasonen@hotmail.fi 0400 569 402 tellervopa@kase.fi 0400 686 347 mikko.kansala@gmail.com 050 363 3727 kata.hakkarainen@anvianet.fi 0440 638 342 marketta.simila@lestijarvi.fi 050 511 9709 heikki.sinki@kotinet.com 044 561 2152 mikko.hanninen@kase.fi 050 561 6192 pentti.silv@gmail.com 044 327 6040 eila.loytynoja@gmail.com 040 706 6107 javeti7@saunalahti.fi 050 490 9476 sarito@kase.fi

Toiminnanjoht. Taina Alanko

Halkokarintie 4, 67300 Kokkola

050 342 1203

PIIRIN LIITTOVALTUUTETUT 13.6.2024 Sari Torppa 050 490 9476 Marjatta Tjäru 0400 974 127 Anneli Järvenoja 040 829 0849

1. varavaltuutettu Tellervo Pakkala Harri Jylhä Mikko Nivala

2. varavaltuutettu Ritva Hotakainen Helena Tilus Marketta Similä

Piirin kunniapuheenjohtaja Piirin kunniajäsenet Piirin kotisivut internetissä: Piirin fb-sivut:

0400 469 402 050 528 9988 040 565 7368

keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi 040 592 9459 050 374 3094 0440 638 342

Matti Koskela, Toholampi Juhani Forslund, Kokkola / Jorma Tikkanen, Himanka / Rauni Torppa, Veteli https://www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa https://www.facebook.com/elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/

ELÄKELIITON JÄSENYHDISTYKSET Yhdistys

Puheenjohtaja

Sihteeri

Halsua pv 1975 jäs 186

Ritva Hotakainen Tofferintie 57 69570 Karvonen 040 5929 459 ritvapa@gmail.com

Maili Ruuska Lohtaja Uudentalontie 23 pv 1975 69510 Halsua jäs 197 040 576 5694 maili.ruuska@gmail.com

Heikki Sinko Vanha Rantatie 161 A 68210 Marinkainen 050 511 9709 heikki.sinko@kotinet.com

Irene Turpeinen Peltolantie 4 68210 Marinkainen 040 733 2815 irene.turp@gmail.com

Himanka Teuvo Iso-Oja pv 1979 Nimetöntie 4 jäs 296 68100 Himanka 044 566 7808 teuvoiso66@gmail.com

Helena Tilus Perho Isomäentie 1 B as 1 pv 1975 68100 Himanka jäs 270 050 374 3094 tilus.helena@gmail.com

Mikko Hänninen Jyväskyläntie 577 69980 Möttönen 044 561 2152 mikko.hanninen@kase.fi

Elsa Peltola Kivijärventie 37 69980 Möttönen 040 575 8532 elsa.peltola@icloud.com

Kannus pv 1971 jäs 349

Eija Korpela Pietarsaari Pentti Silvennoinen Koivukuja 10 pv 1998 Palokärjentie 14 69100 Kannus jäs 33 68660 Pietarsaari 050 349 0735 050 561 6192 eija.korpela2@gmail.com pentti.silv@gmail.com

Riitta Laasonen Kannuksenkatu 36 69100 Kannus 050 549 9027 riitta.laasonen@hotmail.fi

Yhditys

Puheenjohtaja Sihteeri

Sirkka Silvennoinen Palokärjentie 14 68660 Pietarsaari

Kaustinen Tellervo Pakkala Kimmo Pajukangas Sievi Elisa Luomala pv 1975 Minnantie 7 Pajukoskentie 22 pv 1976 Kyhnyläntie 12 jäs 511 69600 Kaustinen 69660 Kaustinen jäs 286 85410 Sievi 0400 569 402 050 322 6366 0500 588 568 tellerpa@kase.fi kimmo@yrityspalvelupaju.fi elisa.luomala55@gmail.com

Terttu Sipilä Rautiontie 443 85320 Sievi 050 433 4856 sipila.terttu56@gmail.com

Kokkola pv 1976 jäs 853

Maija Rukajärvi-Saarela Hakalahdenkatu 61 67300 Kokkola 050 370 7176 maijarukajarvisaa@gmail.com

Eija Nylund Toholampi Erkki Järvenoja Libeckinkatu 56 E pv 1975 Järvenojantie 10 67200 Kokkola jäs 161 69310 Laitala 044 725 0003 040 706 6107 eija.nylund@gmail.com javeti7@saunalahti.fi

Eija Laakso Kaivotie 1 69300 Toholampi 050 349 5726 eija.laakso@gmail.com

Kälviä pv 1975 jäs 235

Kata Hakkarainen-Jylhä Miekkojanmäentie 35 68300 Kälviä 050 363 3727 kata.hakkarainen@anvianet.fi

Hilkka Tapio Ullava Simukkalantie 5 pv 1980 68300 Kälviä jäs 124 040 581 2283 hilkka.tapio@gmail.com

Annikki Klemola Arja Videnoja Neverbackantie 110 Ullavantie 697 68380 Yli-Ullava 68370 Ullava 050 339 8949 040 964 8793 annikki.klemola@outlook.com arja.videnoja@gmail.com

Lestijärvi Marketta Similä pv 1975 Konttikoskentie 19 jäs 99 69450 Yli-Lesti 0440 638 342 marketta.simila@lestijarvi.fi

Tarja Kangasvieri Veteli Mökkikuja 3 pv 1973 69440 Lestijärvi jäs 420 040 913 1004 tarja.kangasvieri@lestijarvi.fi

Jouko Pilvilampi Forsbackantie 298 69820 Räyrinki 0400 931 928 elake.veteli@gmail.com

Joulu 2025

Asta Pilvilampi Forsbackantie 298 69820 Räyrinki 040 840 1051 astapi@kase.fi

95

Joul oulu u 2025

38. vuosikerta – Lehden hinta 10 € Julkaisija:

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry Halkokarintie 4, 67300 Kokkola p. 050 3421 203 keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi elakeliitto.fi/keski-pohjanmaa Päätoimittaja: Taina Alanko yhteistyössä yhdistysten nimeämien joululehtivastaavien kanssa Kansikuva: Leena Sinko, Lohtaja Sivunvalmistus: Tiina Fors, WTF Design Oy Painopaikka:

Piiri tiedottaa tapahtumistaan • kotisivuilla osoitteessa: www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa • Facebookissa: www.facebook.com/elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/ • sähköpostilla tai Eljas-jäsenrekisterin kautta viestillä piirihallituksen jäsenille, yhdistysten puheenjohtajille Kotisivuille: ja sihteereille sekä sovituille muille vastuuhenkilöille • yhdistyspalstalla Keskipohjanmaassa ja nettiversiossa: https://www.tapahtumienkeskipohjanmaa.fi/fi-FI • EL-Sanomissa (5 kertaa/vuosi) • tarvittaessa kirjeitse Facebookiin: • virallisista kevät- ja syyskokouksista lisäksi lehtiilmoituksella Keskipohjanmaassa ja EL-Sanomissa Älypuhelimella pääset kotisivuillemme ja FB:iin kohdistamalla kameran QR-koodiin ja napauttamalla ruutuun ilmestyvän nettiosoitteen auki.

Grano Oy, 2025

Piirihallitus kiittää kaikkia tämän lehden sisällön tuottamiseen osallistuneita henkilöitä, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita ahkeruudesta ja tuesta.

Mukavia lukuhetkiä lehtemme 38. vuosikerran Joulu 2025 parissa!

Kuvassa seisomassa vasemmalta Erkki Järvenoja Toholammilta, Mikko Känsälä Kokkolasta, Mikko Hänninen Perhosta, Tellervo Pakkala Kaustiselta, Katariina Hakkarainen-Jylhä Kälviältä, Sari Torppa Vetelistä, Eila Löytynoja Sievistä, Riitta Laasonen Kannuksesta, Marketta Similä Lestijärveltä ja Ritva Hotakainen Halsualta. Istumassa vasemmalta varapuheenjohtaja Heikki Sinko Lohtajalta, puheenjohtaja Annikki Klemola Ullavasta, toiminnanjohtaja Taina Alanko Kokkolasta ja Teuvo Iso-Oja Himangalta.

96

Joulu 2025

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry:n piirihallituksen kokous, Ullava 8.9.2025

Kannanotto

Ikäihmisten ennaltaehkäisevän hyvinvointityön puolesta KeskiPohjanmaan hyvinvointialueella

E

läkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri on syvästi huolissaan ikäihmisten ennaltaehkäisevän, hyvinvointia ja terveyttä tukevan työn alasajosta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Nimenomaan ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen tulisi panostaa enemmän – ei vähemmän.

Yli 65-vuotiaiden määrä alueellamme kasvaa jatkuvasti, ja mitä pidempään heidän toimintakykyään, terveyttään ja hyvinvointiaan voidaan tukea, sitä parempi sekä yksilön että koko hyvinvointialueen kannalta – myös taloudellisesti.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on olennainen osa kestävää ja vaikuttavaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Niin kutsuttu Hyte-työ (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) tukee ikäihmisten toimintakykyä, mielenterveyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Kun ennaltaehkäisevät palvelut kuten liikuntaryhmät, ravitsemusneuvonta, kotikäynnit ja yhteisölliset aktiviteetit vähenevät, seurauksena on usein lisääntynyt sairastavuus, yksinäisyys ja palvelutarpeen kasvu – ja sitä kautta suuremmat kustannukset erikoissairaanhoidossa, ympärivuorokautisessa hoidossa ja kotihoidossa.

HUOLI IKÄKAUSITARKASTUKSISTA Olemme saaneet lukuisia yhteydenottoja jäseniltämme liittyen ikäihmisten palveluiden supistuksiin – erityisesti 70- ja 75-vuotiaiden terveystarkastusten kutsujärjestelmän lopettamiseen.

Terveystarkastuskutsut ovat olleet keskeinen osa ennaltaehkäisevää työtä. Niiden avulla on voitu havaita ajoissa mm. sairauksia, toimintaky-

vyn heikkenemistä ja sosiaalista haavoittuvuutta – ja ohjata henkilö oikea-aikaisesti tarpeellisten palveluiden piiriin.

Kutsujärjestelmän lakkauttaminen siirtää vastuun täysin yksilölle, joka ei välttämättä osaa, ymmärrä tai uskalla hakeutua tarkastukseen omaaloitteisesti. Tämä johtaa helposti siihen, että ongelmat tunnistetaan vasta kriisivaiheessa – jolloin hoito on usein myöhäistä ja kustannuksiltaan korkeampaa.

Vakavat seuraukset voivat olla: • Terveyserojen kasvu: Heikommassa asemassa olevat jäävät helpommin ilman palveluita.

• Sairastuvuuden lisääntyminen: Hoitamattomat sairaudet ja mielenterveysongelmat pahenevat.

• Kustannusten kasvu: Korjaava hoito on aina ennaltaehkäisyä kalliimpaa.

• Palvelujärjestelmän kuormittuminen: Lisääntynyt tarve kiireellisille ja raskaille palveluille.

Ikäkausitarkastukset eivät ole pelkkä rutiinitoimenpide – ne ovat kohtaamisen paikka, jossa ikäihminen voi tulla kuulluksi, arvioiduksi ja tuetuksi. Ne ovat myös ainoa keino tavoittaa monia, jotka eivät muuten hakeudu palvelujen piiriin.

HUOLI HYVINVOINTIALUEEN RAHOITUKSESTA JA MITTAREISTA Olemme mediasta kuulleet, että hyvinvointikertoimen merkitys rahoituksessa on korostumassa, ja että esimerkiksi lonkkamurtumien ehkäisy vaikuttaa rahoitusperusteisiin. Kes-

ki-Pohjanmaa on aiemmin ollut tällä mittarilla Suomen parhaimmistoa, mutta viimeisimmän tiedon mukaan alueen tuloskerroin on heikentynyt huolestuttavasti. Tämä voi vaikuttaa suoraan alueen saamaan rahoitukseen – ja toisaalta kertoo siitä, että ennaltaehkäisevän työn laiminlyönti voi jo nyt näkyä negatiivisesti.

RATKAISUJA JA TOIMENPITEITÄ Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri kannustaa alueen kaikkia toimijoita yhteistyöhön, jotta voimme saavuttaa inhimillisesti ja taloudellisesti kestävän lopputuloksen. Ennaltaehkäisevän työn resurssien turvaaminen ei ole vain järkevää – se on linjassa kansallisten strategioiden ja hyvinvointialueiden omien tavoitteiden kanssa.

Vanhusneuvostoille tulee taata todelliset mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointialueen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, jotka koskettavat ikääntynyttä väestöä. Näin varmistamme, että ikäihmisten ääni kuuluu ja heidän tarpeensa huomioidaan.

LOPUKSI Aluehallituksella on nyt mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan ikäihmisten palvelut kehittyvät: halutaanko painottaa vain korjaavaa hoitoa vai myös ennakoivaa, osallistavaa hyvinvointityötä? Toivomme vahvaa sitoutumista jälkimmäiseen.

ELÄKELIITON KESKI-POHJANMAAN PIIRI RY PIIRIHALLITUS

Tarjoamme luotettavaa ja paikallista isännöintiä.

Tarjoamme luotettavaa ja Asiakkaanamme teillä on käytössänne sähköinen paikallista OmaRetta-palvelukanava, jollaisännöintiä. seuraatte taloyhtiönne taloutta ja tapahtumia helposti.

Asiakkaanamme teillä on käytössänne sähköinen Tule juttelemaan pyydätaloyhtiönne tarjous OmaRetta-palvelukanava, jolla tai seuraatte taloutta ja tapahtumia helposti. elisa.rannila@retta.fi Tule juttelemaan tai pyydä tarjous elisa.rannila@retta.fi

Rantakatu 14, 67100 Kokkola, avoinna ma-to 10-16, perjantaisin ajanvarauksella. | 10-16, omaretta.fi Rantakatu 14, 67100 retta.fi/isannointi Kokkola, avoinna ma-to perjantaisin ajanvarauksella. retta.fi/isannointi | omaretta.fi

– Lehden hinta 10 e –