• Vuokralaispäiväristeilyllä jälleen monipuolinen ohjelma
• Porvoossa juhlittiin pyöreitä vuosia
• Valtionapuleikkaukset koskettavat myös Vuokralaiset ry:tä
• Lakineuvoja asumiseen
AJANKOHTAISTA
VUOKRALAISET VKL RY
Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
ASUNTOMME-LEHTI
Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja
Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi
Päätoimittaja: Suna Kymäläinen
Toimitus: Huvikummun viesti/ Päivi Karvinen
Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita
Taitto: WTF Design/Olli Ilmanen Kannen kuva: Päivi Karvinen
Numero 1/2026: Materiaali viimeistään vko 6, julkaisuvko 9
HALLITUS
Suna Kymäläinen, kansanedustaja, puheenjohtaja
Tero Strand, JHL, varapuheenjohtaja
Jäsenet: Heidi Åkerfelt, JHL, aluetoiminnan asiantuntija Miisa Tervala, NUVA
Egëzona Kllokoqi-Bublaku, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija Timo Nousiainen, Ammattiliitto Pro Anne Vuori, HKVY
Varajäsenet: Laura Hassi, Suomen Kuntaliitto
Pasi Nieminen, Ammattiliitto Pro
ASO-JÄRJESTELMÄ VASTAA HYVIN
ASUNTOMARKKINOIDEN MUUTOKSEEN
Vuokralaiset ry kannattaa asumisoikeusjärjestelmän kehittämistä siten, että se vastaa entistä paremmin yhteiskunnan tarpeisiin niin asuntopolitiikan kuin -markkinoiden osalta. Heinäkuussa julkaistu selvitys sisältää hyviä ehdotuksia. Seuraavan hallituksen kannattaa jatkaa uusien aso-asuntojen valtiontukea.
Asoselvityksessä esitetään muun muassa asumisoikeustalojen vapauttamista rajoituksista siinä tapauksessa, että asumisturva olisi muutenkin vaarassa yhtiön taloudellisen tilanteen takia. Lisäksi ehdotetaan, että uusiin asumisoikeussopimuksiin lisättäisiin irtisanomisehto talojen vajaakäyttötilanteiden varalle. Asukkaille ehdotetaan myös mahdollisuutta lunastaa asumisoikeusasunto omaksi.
– Ehdotukset ovat realistisia aso-järjestelmän kehittämiseksi siinä tapauksessa, että ne kytketään tiukasti vain niihin tilanteisiin, että yhtiö on konkurssikypsässä tilassa. Näin varmistetaan asukkaiden asumisturva, mikä on aso-järjestelmän keskeinen peruspilari, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita, ja korostaa järjestelmän yhteiskunnallista merkitystä.
– Asumisoikeusasuminen on osoittautunut ainoaksi toimivaksi välimalliasumisen ratkaisuksi asuntomarkkinoilla. Se on sekä asukkaille että yhteiskunnan kehittämisen kannalta erinomainen järjestelmä. Asumisoikeustuotannon kautta on saatu asukkaille tarpeen mukaisia asuntoja ja kaupungeille hyvä työkalu muun muassa segregaation torjuntaan. Siksi sen kehittäminen on järkevää ja kannatettavaa.
Vuokralaiset ry uskoo, että seuraava hallitus kumoaa nykyisen hallituksen tekemän päätöksen, jonka myötä asumisoikeusasuntojen tuotantotuki loppuu ensi vuoden alusta.
– On selvää, että seuraavan hallituksen kannattaa pyörtää tuo lyhytnäköinen päätös, sillä aso-järjestelmän edut ovat moninkertaiset verrattuna järjestelmän teoreettiseen taloudelliseen taakkaan valtiolle. Asumisoikeustalot sijaitsevat pääosin alueilla, joilla tiedetään asuntojen kysynnän olevan pitkälle tulevaisuuteen erinomainen. Kun tulevakin uudistuotanto sijoittuu tällaisille alueille, riskit pienenevät entisestään, toteaa Viita.
HALLITUS KOROTTI KORKOTUKILAINAVALTUUTTA VUODELLE 2026
Hallitus päätti korottaa syyskuussa pitämässään budjettiriihessä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen tarkoitettua korkotukilainavaltuutta valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen nähden. Vuodelle 2026 esitetään 1 135 miljoonan lainavaltuus, jolla saadaan käynnistettyä Kova ry:n arvion mukaan noin 4500 uuden kohtuuhintaisen asunnon rakentaminen ja peruskorjaaminen. Määrä on 500 asuntoa enemmän kuin VM:n ehdotuksen mukaan olisi ollut mahdollista.
Sen sijaan vuodelle 2027 päätettiin leikata rajusti korkotukivaltuuksia, mikä romahduttaa valtion tukeman asuntotuotannon määrän. Asiaa ovat kritisoineet laajasti yleishyödyllisten toimijoiden lisäksi muun muassa rakennusteollisuuden edunvalvojat, jotka ennustavat tilanteen pahenevan asuntopulaan lähivuosina. Pelkona on myös, että rakennusalan työttömyys lisääntyy ja alan toimijoita katoaa markkinoilta.
Vuokralaiset ry. korostaa päätöksen merkitystä asukkaille.
– Hallitus ajaa pienituloisia entistä ahtaammalle tällaisella politiikalla. Valtion tuella pystytään toteuttamaan kohtuuhintaisia asuntoja, joihin ihmisillä on varaa. Silloin ei tarvita myöskään niin paljon asumistukea. Kun asumisoikeusasuntojen tukeminenkin loppuu ensi vuoden alussa, kohtuuhintaisista asunnoista todel-
la tulee pula lähivuosina, ja asumisen hinta kallistuu entisestään. Siitä kärsivät jälleen kaikkein eniten pienituloiset asukkaat, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita
ASUMISEN
PERUSOIKEUS
EI SAA JÄÄDÄ
BUDJETTIPOLITIIKAN JALKOIHIN
Valtion asuntorahaston lakkauttaminen on vakava uhka kohtuuhintaiselle asumiselle Suomessa. Vuokralaiset ry on antanut asiasta lausuntonsa ja todennut yksiselitteisesti: emme voi kannattaa esitystä, joka vaarantaa pitkäjänteisen ja vakaasti rahoitetun asuntopolitiikan.
Rahaston varojen siirtäminen valtion budjettiin altistaa asuntotuotannon vuosittaisille poliittisille ja taloudellisille heilahteluille. Tämä heikentää erityisesti pienituloisten ja erityisryhmien mahdollisuuksia saada koti – perusoikeus, jonka toteutuminen ei saa riippua hallituskausista.
Korkotukilainavaltuuksien leikkaus ja takausmaksujen käyttöönotto tarkoittavat käytännössä sitä, että uusia ARA-asuntoja rakennetaan vähemmän ja asumisen kustannukset nousevat. Tämä kehitys lisää alueellista eriytymistä ja syventää segregaatiota erityisesti kasvukeskuksissa.
– Me Vuokralaiset ry:ssä muistutamme, että kohtuuhintainen asuminen ei ole vain talouskysymys – se on kysymys yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja yhteiskuntarauhasta, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita
LYHYTVUOKRAUKSESSA PITÄÄ
HUOMIOIDA ASUKKAIDEN TARPEET
Vuokralaiset ry vaatii, että eurooppalaisten maiden kokemuksista lyhytvuokrauksesta otetaan oppia ennen kuin tilanne pahenee Suomessa. Paikallisten asukkaiden tarpeet pitää rakentamislakia uudistaessa ottaa huomioon. Lyhytvuokraus aiheuttaa pahimmillaan asukkaille turvattomuuden tunnetta ja nostaa alueen vuokratasoa.
Ympäristöministeriössä on valmisteilla lakiluonnos rakentamislain muuttamiseksi. Luonnoksessa käy ilmi, että jatkossa lain myötä mahdollistettaisiin laajamittainen ja jopa ammattimainen majoitustoiminta asuinhuoneistoissa.
– Asukkaiden tarve rauhallisesta asuinympäristöstä ja kohtuullisesta vuokratasosta loistaa esityksessä poissaolollaan. Meilläkin on jo esimerkkejä Rovaniemeltä, missä Airbnb-toiminta on aiheuttanut vakavia häiriöitä paikallisten elämään turvattomuuden lisääntymisenä sekä vuokratason nousemisena. Tänä syksynä on uutisoitu, että asuntopula vaikeuttaa myös opiskelijoiden asunnon saantia, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita. Suomessa oikeusoppineet ovat todenneet valmistelussa olevan lainsäädännön olevan riittämätön lyhytvuokrauksen aiheuttamiin ongelmiin. Vuokralaiset ry:n mielestä ongelmallisinta on, ettei lyhytvuokrauksen aiheuttamilla häiriöillä ja muilla ongelmilla olisi enää merkitystä toiminnan sallittavuutta arvioitaessa.
– Se tarkoittaa merkittävää heikennystä asukkaiden asumisturvaan ja viihtyvyyteen niillä alueilla, missä lyhytvuokraus kasvattaa suosiotaan. Vaikuttaa siltä, että matkailijoiden ja liike-elämän tarpeet painavat enemmän kuin paikallisten asukkaiden, harmittelee Viita.
Asumisen hinta puhutti Vuokralaispäivillä
Risteilimme jälleen Tukholmaan elokuun lopussa Vuokralaispäivien merkeissä. Kerromme tässä lehdessä päivien monipuolisesta annista.
Itse nostin avajaispuheessani esiin, kuinka olemme Vuokralaiset ry:ssä pitäneet esillä monin tavoin asumisen hintaa, joka on aivan liian korkea erityisesti pienituloisille ihmisille. Hyvätuloisten on selvästikin vaikea tiedostaa sitä, ja virheellisesti puhutaan, kuinka Suomessa on toimivat asuntomarkkinat. Eivät ne kuitenkaan ole kaikille toimivat.
Kymmenet tuhannet pienituloiset asukkaat joutuvat etsimään halvempaa asuntoa siksi, että asumistukea on leikattu. Eikä edullista asuntoa useinkaan löydy, koska kohtuuhintaisia koteja aivan liian vähän tarjolla. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja monet sosiaalituet pienentyneet, ihan liian monessa kotitaloudessa podetaan taloudellista ahdinkoa. Se pitäisi päättäjien tiedostaa, jos oikeasti halutaan rakentaa välittävää Suomea.
Asia tuli esiin myös keskusteluissa risteilyn aikana. Monella on huoli omasta selviytymisestä, ja mukana olleet opiskelijat korostivat asian vaikuttavan myös mielenterveyteen. Ihmetystä herätti myös se, ettei ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala nostanut asumisen hinta-asiaa millään tavoin videotervehdyksessään esiin. Multalan mukaan ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus toteuttaa asumisen unelmiaan. Juuri niin, mutta se mahdollisuus pitäisi taata tasavertaisesti myös pienituloisille ihmisille.
Mutta ei vuokralaispäivillä suinkaan pohdittu vain vakavia asioita, vaan monipuolisen ohjelman lomassa vietettiin aikaa yhdessä. Heka näytti muille yhtiöille mallia kutsumalla kaikki hekalaiset perjantain ohjelman päätteeksi yhteen tutustumaan toisiinsa ja henkilökuntaan. Tuollainen on yhteistoimintaa parhaimmillaan, ja on ilo olla Vuokralaiset ry:n puolelta mahdollistamassa moista toimintaa.
Toivottavasti risteilyllä esitelty Porvoon A-Asuntojen asukastoiminta kannusti osallistujia järjestämään ohjelmaa talojen syksyyn. Ne lukijat, jotka eivät olleet mukana tällä kertaa vuokralaispäivillä, voivat lukea porvoolaisten mainiosta toiminnasta sivulla 10.
Ensi vuonna meillä on sitten juhlaristeily, sillä Vuokralaiset ry täyttää 80 vuotta. Toivottavasti saamme sinutkin mukaan tuolloin Vuokralaispäiville, jotka pidetään 21.–23.8.2026.
Aktiivista syksyä kaikille!
SUNA KYMÄLÄINEN
Puheenjohtaja, Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja
Vuokralaispäivillä jälleen monipuolinen ohjelma
Tampereen pormestari Ilmari Nurminen ja Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen nostivat
Vuokralaispäiväristeilylle osallistui 220 henkeä niin asukkaita kuin yhtiöiden edustajia. Kahden päivän aikana ohjelmassa kuultiin asiaa muun muassa asuntopolitiikasta, asukastoiminnasta, talojen ylläpidosta ja sijoittamisesta. Mukana oli myös Tampereen tuore pormestari kertomassa asukkaita puoleensa vetävän alueen asioista.
Vuokralaispäivät avannut puheenjohtaja Suna Kymäläinen toi kuulijoille tietoon asuntopoliittisia ajankohtaisia asioita, joihin Vuokralaiset ry on tämän vuoden aikana vaikuttanut.
– Olemme nostaneet tämän vuoden aikana esiin erityisesti asukkaiden hädän kasvavien asumiskustannusten osalta. Samoin olemme nostaneet esiin valtiontukeman vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon merkityksen niin asukkaille kuin koko yhteiskunnalle. Ara- tai kuten nykyään pitää sanoa varke-tuotannon avulla ihmiset ovat saaneet turvallisia ja kohtuuhintaisia koteja ilman, että tarvitsee pelätä asunnon myyntiä alta, totesi Kymäläinen, ja jatkoi valtion tukeman asuntotuotannon puolesta puhumista.
– Asuntotuotantoa ei saa jättää pelkän markkinaehtoisen tuotannon varaan, sillä se tarkoittaa asukkaiden kannalta karrikoiden sanottuna pieniin ja kalliisiin asuntoihin tyytymistä, ja asumiseen liitettävän pysyvyyden ja turvallisuudentunteen heikkenemistä. Juuri tuosta syystä valtion läsnäoloa markkinoilla tarvitaan. Asuminen on niin tärkeä perustekijä ihmisen elämässä,
että se vaikuttaa todella moneen asiaan, myös siihen, miten ihminen jaksaa olla tuottava osa yhteiskuntaa.
Leikkauspolitiikasta pitäisi keskustella
Kymäläisen linjalla jatkoi myös Tampereen tuore pormestari Ilmari Nurminen, joka esitteli oman kaupunkinsa asuntopoliittista linjaa. Asumistukileikkausten vaikutukset näkyvät Tampereellakin, jossa 52 % väestöstä asuu vuokra-asunnossa. Elokuussa voimaan astuivat myös opiskelijoiden asumistukimuutokset, joiden vaikutukset alkavat kohtapuoleen näkyä. – Haasteellisia aikoja eletään Tampereellakin. Asuntotuotanto ei ole lähtenyt käyntiin. Ihmisiä kuitenkin muuttaa koko ajan alueella. Näistä syistä muutaman vuoden päästä asumisen hinta väistämättä nousee. Meidän pitäisi rohkeasti miettiä valtakunnallisesti, miten saadaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Jokaisella pitää olla oikeus hyvään kotiin, painotti Nurminen.
Tampere kaavoittaa asuntoja erityisesti joukkoliikenteen ja ratikkalinjan varteen. Joukkoliikenne helpottaa asumisen kuluja, kun omaa autoa ei välttämättä tarvita. Kuntien rooli asuntopolitiikan toteuttajana on vahvistunut, kun valtio on leikannut tuista.
- Hallituksen leikkaukset näkyvät ihmisten arjessa, ja asumismenojen osuus on kasvanut kohtuuttomasti käytettävissä olevista tuloista. Se väistämättä heiken-
Hekan uusi toimitusjohtaja Maria Aspala kokosi hekalaiset yhteen perjantain ohjelman päätteeksi, jotta asukkailla olisi mahdollisuus tutustua toisiinsa sekä Hekan risteilyllä mukana olleisiin työntekijöihin. Aspala totesi asukkaille, että hän haluaa tietää, mitä asukkaille kuuluu, ja siksi järjesti tilaisuuden tapaamiseen. Hekalaiset käyttivät tilaisuuden hyödyksi keskustelemalla aktiivisesti, kuten hekalaisten tapaan on aina Vuokralaispäivillä kuulunut.
Hoasilaiset olivat mukana risteilemässä, ja toivat aktiivisesti esiin keskusteluissa opiskelija-asumiseen liittyviä tekijöitä. Kuvassa vasemmalta Hoasin yhteistyöelimen 2. varapuheenjohtaja Aayuh Jain, yhteistyöelimen 1. varapuheenjohtaja Noora Suomalainen, hallituksen asukasjäsen ja yhteistyöelimen puheenjohtaja Eveliina Weidenbacher sekä Hoasin asumisneuvoja Riikka Pasanen ja palvelupäällikkö Niina Lindström.
tää ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, mikä lisää eriarvoisuutta, muistutti Nurminen.
Soluasuminen kirvoitti keskustelua
Nurmisen puheenvuoron jälkeisessä keskustelussa nostettiin esiin muun muassa soluasuminen, joka on taloudellisista syistä lisääntynyt viime aikoina. Hoasilla asuva, Hoasin hallituksen asukasjäsen Eveliina Weidenbacher muistutti yleisöä opiskelija-arjen tämän päivän realiteeteistä.
– Opiskelijoilta vaaditaan nyt, että opiskelemme nopeasti, mutta samaan aikaan käymme töissä. Soluasuminen sopii joillekin, mutta siinä asumismuodossa on paljon parantamisen varaa, ettei se vain lisää entisestään opiskelijan paineita ja mielenterveysongelmia, totesi Weidenbacher.
soluasumista todeten, että soluasumisen myötä asukkaan ei tarvitse jäädä yksin elämään arkeaan, ja voi vaikuttaa sitä kautta myös mielenterveyteen.
Kohtuuhintaisten
asuntojen rakentaminen vaikeutuu
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – Kova ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkosen esityksessä saatiin kuulla, kuinka valtion tukema asuntotuotanto romahtaa kahden seuraavan vuoden aikana. Korkotukivaltuuksia myönnetään ensi vuodelle lähes puolet vähemmän kuin tänä vuonna.
– Korkotukilainavaltuudet ja erityisryhmien investointiavustukset vähenevät, asumisoikeusasuntojen uudistuotanto lopetetaan, valtion asuntorahasto lakkautetaan ja varke-tuotannolle tulee lisää sääntelyä. Kaikki
Kova ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen korosti esityksessään, että pelkästään markkinaehtoiseen asuntotuotantoon nojautuminen tuo tullessaan asumisen kallistumisen, asunnottomuuden lisääntymisen ja yhteiskunnan menojen nousun.
– Markkinaehtoinen tuotanto ei jatkossakaan ratkaise yksin asuntopolitiikan haasteita, koska sen avulla ei pystytä tuottamaan kaikille soveltuvaa asuntoratkaisuja. Missään päin maailmaa markkinaehtoistaminen ei ole ratkaissut asumisen asioita, vaan päinvastoin johtanut monenlaisiin ongelmiin kuten asumisen kallistumiseen, asunnottomuuden kasvuun ja yhteiskunnan menojen nousuun. Nyt tarvitaan sekä että -ajattelua, eli myös vahvaa julkisen vallan ja rajoitusten piirissä olevaa asuntokantaa edistämään kilpailua asuntomarkkinoilla.
Parkkonen kertoi, että asuntopolitiikka on ensimmäistä kertaa myös EU-agendalla, koska monessa maassa asumisen hinta on noussut kriisitasolle. EU:lla on nyt asuntokomissaari, ja EU:lle laaditaan kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa.
Huoneenvuokralaki uudistumassa
Toiminnanjohtaja Anne Viita esitteli lauantain ohjelmassa huoneenvuokralakiin ehdotettuja muutoksia.
Lago Kapital Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Järvitalo kertoi seminaariyleisölle sijoittamisen perusasioista. Järvitalo korosti, että taloudellisen puskurin rakentaminen on tärkeää, ja esimerkiksi säännöllinen rahastosäästäminen estää rahojen päätymisen heräteostoihin. Säästämisen voi aloittaa jopa kymmenellä eurolla kuussa. Hyviä perusteluja sijoittamiselle ja lisätietoa aiheesta voi etsiä osoitteesta www.sijoittaja.fi.
Laki tulee eduskunnan käsittelyyn joulukuussa ja alustavan aikataulun mukaan lakiuudistus astuisi voimaan ensi vuoden alussa.
– Lakia on hyvä uudistaa jo senkin takia, että se on ajalta ennen sähköisten palveluinen tulemista. Ehdotuksissa on paljon hyviä asioita, mutta olemme omassa lausunnossamme kritisoineet muun muassa vakuuden
palauttamiseen liittyvää ehdotusta. On väärin, jos asukas joutuu odottamaan vakuusmaksua 30 päivää vuokrasopimuksen päättymisestä. Tähänastinen käytäntö eli kahden viikon määräaika on Vuokralaiset ry:n mielestä kohtuullinen asukkaan kannalta, totesi Viita.
Asuntomme-lehti kertoo tarkemmin uudistetusta laista seuraavassa numerossa lain voimaanastumisen jälkeen.
Mittaroinnilla pyritään parantamaan asuntojen olosuhteita
Setlementtiasuntojen kiinteistöjohtaja Sami Ylenius puhui lauantaina asuntojen olosuhdemittausten tarpeellisuudesta. Hän perusteli asiaa esityksensä alussa vanhalla viisaudella: ”jos et voi mitata sitä, et voi parantaa sitä.” Yleisimmät mitattavat asiat ovat huoneistojen lämpötilojen ja ilmankosteuden mittaus. Myös huoneistokohtainen veden kulutuksen mittaus on yleistynyt.
jonkin teknisen järjestelmän toiminnan optimoimista ja havaitaan poikkeamia, kertoi Ylenius.
Lämmityskulut ovat yksi merkittävimmistä kulueristä. Niissä saavutetut säästöt ovat myös merkittäviä suhteessa hoitokuluun. Mittauksien avulla rakennusautomaatio voi hienosäätää lämmitystä, jolloin säästetään lämmityskuluja ja vähennetään lämpötilojen vaihtelua.
- Myös ilmanvaihdossa on merkittävää säästöpoten-
Vuokralaispäiville osallistuneiden kommentteja
Asuntomme-lehti kysyi kolmelta risteilylle osallistuneelle kommentteja, miksi he tulevat mukaan, mikä ohjelmassa kiinnosti eniten ja millaista ohjelmaa päiville haluttaisiin jatkossa.
Tea Laukka, Porvoo
Olen Tea Laukka ja asun A-Kruunulla Porvoossa. Olen toista vuotta mukana asukastoimikunnassa sekä samalla Vuokralaispäivillä. Haluan olla mukana koska olen kiinnostunut asumisen ajankohtaisista aiheista. Tänä vuonna minulla jäi eniten mieleen pormestari Ilmari Nurmisen puhe sekä sijoitusasiat. Oli myös mukava huomata, että päivillä oli enemmän nuorisoa paikalla. Heitä saisi olla myös lisää.
Haluaisin jatkossa kuulla lisää siitä, miten sijoittaminen ja säästöt vaikuttavat vuokratessa tulorajoihin. Nykyään on pakko säästää, mutta haluan tietää milloin se alkaa vaikuttamaan asumiseen A-Kruunulla tai vastaavissa taloissa.
Esa Kankaristo, Turku
Olen Esa Kankaristo Turusta ja asun Vaso Oy:n asumisoikeusasunnossa. Olen ollut talotoimikunnan jäsen 22 vuotta, Vason yhteistyöelimen puheenjohtaja 14 vuotta sekä hallituksen asukasjäsen yhdeksän vuotta. Vuokralaispäivillä olen ollut viitisen kertaa. Saan risteilyllä tietoa asumisesta ja haluan sen lisäksi olla mukana tuomassa asoasioita esiin.
Ohjelmasta jäi mieleen asukastoiminta-asiat, joista on hyvä viedä ideoita kotiin. Mielestäni näitä aiheita voisi kohtuudella olla enemmän, jotta tavalliset asukkaat saavat ohjelmasta lisää irti. Sen lisäksi voisi vuosittain olla jokin alue tai kaupunki, jonka aso-asumista esiteltäisiin.
Aayush Jain, Helsinki
Olen Aayush Jain, asun HOASin talossa ja opiskelen Haaga-Heliassa kolmatta vuotta. 2,5 vuoden ajan olen myös ollut taloni asukastoimikunnassa mukana.
Tämä oli ensimmäinen kertani Vuokralaispäivillä, ja lähtisin myös uudestaan mukaan. Eniten minua kiinnosti KOVA ry:n esitelmä valtion tuella rakentamisesta, sillä se koski eniten HOASin kaltaisia taloja.
Porvoossa juhlittiin yhdessä
Porvoon A-asunnot Oy täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Yhtiön asukkaiden perustama A-asukasyhdistys täyttää puolestaan 20 vuotta. Merkkivuosia juhlittiin yhdessä riemukkaan ohjelman merkeissä. Porvoolaiset kävivät esittelemässä toimintaansa myös Vuokralaispäivillä.
A-asukasyhdistys on asukkaiden itsensä perustama yhdistys, joka järjestää asukkaille mukavaa toimintaa ympäri vuoden. Porvoon A-asunnot Oy tukee toimintaa taloudellisesti vuosittaisella asukastoimintamäärärahalla.
– Yhtiön kannalta asukkaiden toiminta on hyvä asia. Sen ansiosta asukkaat viihtyvät paremmin asunnoissaan eli kyse on pitovoimatekijästä. Kova ry:n teettämän asukastyytyväisyyskyselyn mukaan meidän taloissamme jopa 60 prosenttia kokee, että asukastoiminta on lisännyt asukasviihtyvyyttä, ja 20 prosenttia kokee viihtyvyyden lisääntyneen jopa paljon, kertoi asiakkuusjohtaja Laura Kalakoski risteilyllä.
Vuosikello ohjaa toimintaa
Laivalla asukasyhdistyksen edustajina olivat mukana kaksi vuotta puheenjohtajana toiminut Heidi Liljemark ja samoin kaksi vuotta sihteerinä toiminut Ma-
riella Koskinen. Aktiiviset naiset perustelevat haluaan toimia yhteisöllisyyden positiivisella energialla ja halulla päästä suunnittelemaan toimintaa. – On myös tärkeää tuntea naapurinsa, korosti Heidi.
Yhdistyksessä tapahtumia järjestetään vuosikellon mukaan. Keväällä järjestetään puoli päivää kestävä kevätretki, joka on takavuosina suuntautunut muun muassa Heurekaan ja Korkeasaareen. Kesällä puolestaan järjestetään kokopäiväretki. Tänä kesänä vierailtiin Kungsbackan kotieläinpihalla Porvoossa. Kesäisin myös juhlitaan yhdessä. Tänä vuonna juhlistetaan pyöreitä vuosia yhdessä yhtiön kanssa.
– Syysretkiä olemme tehneet opastettuna metsiin ja käyneet teatterissa. Vuosi huipentuu aina koko päivän jouluostosretkeen jollekin joulutorille. Viime vuonna kävimme Lahdessa. Meidän retkille saa tulla myös ystävien kanssa, mutta jos ei asu yhtiön asunnossa, perimme hieman kalliimman hinnan retkistä, kertoi Heidi.
Myös talokohtaista toimintaa tuetaan
– Asukastoimintamäärärahalla avustetaan myös talojen toimintaa. Joissain taloissa pidetään esimerkiksi kerran kuussa yhteiskahveja. Samoin tuetaan kesäkukkien
pyöreitä vuosia
hankintaa. Asukkaat nauttivat paljon kukista, ja myös hoitavat ne itse. Istutus yhdistetään aina kevättalkoisiin, joita A-yhtiöt tukee talkootarvikkeiden ja tarjoilujen osalta, kertoi Mariella.
Toimintakausi päättyy aina talojen jouluglögeihin, joita asukasyhdistys myös tukee.
– Se on perinne, joka tuo naapurit yhteen nauttimaan jouluherkkuja. Joissain taloissa keitetään jopa riisipuuroa noihin tilaisuuksiin, kertoi Mariella.
Toiminnassa myös omat haasteensa
Asukasyhdistyksen hallituksessa on seitsemän jäsentä. Yhdessä ideoidaan toimintaa aina seuraavalle vuodelle.
– Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, mistä syystä emme voi aina tietää, mikä on resurssivahvuus seuraavalle vuodelle. Haluaisimme mukaan myös nuorempia ihmisiä, ja myös ulkomaantaustaisia. Viestintä on suuressa roolissa, ja sitä haluamme kasvattaa, jotta toimintamme pysyisi ihmisten muistissa, totesi Heidi.
Mariella puolestaan listasi asukasyhdistyksen TOP 5 haasteet seuraavasti.
– Viestintä, resurssit, ryhmän sisäiset ristiriidat, liikuntarajoitteisten tasavertainen huomioiminen ja kustannustehokas toiminta.
Vuokralaispäiväristeilyn yleisö osallistui jälleen kerran aktiivisesti esityksen jälkeiseen keskusteluun. Hoasin edustaja vinkkasi, että nuoret saa helpommin mukaan kysymällä heiltä itseltään mitä toimintaa he haluavat ja myös antamalla heidän tehdä sitä mitä he haluavat. Hekan edustaja puolestaan kertoi, että Hekassa asukastoimintatapahtumat eivät saa olla maksullisia, jotta kaikilla on mahdollisuus tulla mukaan. Monen asukkaat talous on niin tiukalla, että mukaan tulo voi jäädä pienestäkin maksusta tekemät
Porvoon Kotien toimitusjohtaja Marjut Sandsjoe, Heidi Liljemark, Mariella Koskinen ja asiakkuusjohtaja Laura Kalakoski olivat tyytyväisiä, että juhliin saapui bussilasteittain asukkaita.
Porvoon A-asunnot Oy on nyt Porvoon Kodit. Uusi nimi julkistettiin yhtiön ja asukkaiden yhteisessä juhlassa syyskuun alussa. Kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikaela Nylander, joka totesi puheessaan, että Porvoon kodit on kaupungin strateginen kumppani, jota tarvitaan Porvoon kehittämiseen.
Vuoropuhelu johti konkreettisiin
Häädöt ovat valtakunnallisten tilastojen mukaan lisääntyneet kaikissa suuremmissa kaupungeissa Oulua lukuun ottamatta. Oulun ihmeeksi nimitetty ilmiö ei syntynyt sattumalta, vaan tilanteen taustalla on avoin keskusteluyhteys eri toimijoiden välillä sekä jo vuosikymmen aikaisemmin tapahtunut häätösuma, joka pakotti panostamaan ennaltaehkäisyyn jo tuolloin.
Oulussa häätömäärät olivat todella suuria vuosikymmen sitten. Vuokranantajat, sosiaali- ja nuorisotyö, seurakunta, ulosotto ja muut asiaan liittyvät toimijat keskustelivat avoimesti paikallisista ongelmista ja asumisen ilmiöistä. Tuolloin sovittiin esimerkiksi siitä, että toisille vuokranantajille kohdistuvista rästeistä on hyvä pyytää todiste maksusuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Menettely on edelleen käytössä Sivakalla.
Asiakkuus alkaa asukasvalinnasta Asiakkuus alkaa asukasvalinnasta. Asuntotarjous on määräaikainen, jos maksuhäiriömerkinnät tai asunnon tarpeen syy kertovat mahdollisista riskeistä. Määräaikainen sopimus on hyvä keino asiakkaalle antaa onnistunutta näyttöä asumisestaan. Vuokralaisemme voi irrottautua sopimuksesta kuin toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa. Jatkosopimus voi edellyttää kotikäyntiä, jos ennakkotiedot antavat siihen perustetta. Määräaikaisen sopimuksen tekeminen kasvotusten on hyvä tapa kohdata asiakas sähköisistä kanavista huolimatta. Vakuuksista luopuminen on vapauttanut resurssia neuvonta- ja ohjaustyöhön asukkaan eduksi. Tavoitteena on, että asiakkaan on hyvä ja helppo ottaa yhteyttä.
Yhteistyötä yli yksikkörajojen
Siiloutumista toiminnassa kartetaan, eikä arkeen kuulu yksikkörajojen tai työnkuvan taakse piiloutuminen. Asiakas on aidosti kaikkien asia ja havaittuihin poikkeamiin reagoidaan työnkuvasta riippumatta. Tämä koskee myös yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita. Vuokrasopimuksissa on ehtona kaikissa huoneistoissa kahden vuoden välein toteutettava määräaikaistarkistus. Teknisen tarkastelun lisäksi havainnoidaan asiakkaan vointia.
Asumisneuvonta yhdistää palveluja
Asumisneuvonta on avainroolissa. Sivakan asumisneuvoja tekee tiivistä yhteistyötä perinnän, asukasvalinnan ja isännöinnin kanssa haasteita kohdanneiden asiakkaiden asioiden hoidossa. Jokainen isännöinnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevä suorittaa asumisneuvojan koulutuksen saadakseen oikeanlaista näkökulmaa palveluun. Kotikäyntejä tehdään eri syistä tilanteen edellyttämällä kokoonpanolla. Vuokravalvonta ja perintä ovat osa asiakaspalvelua ja samat palveluasiantuntijat tekevät asukasvalintaa ja maksusopimuksia. Näkemys kasvaa kokemuksen myötä ja asiakkaille mietitään keinoja onnistua asumisessa joskus haastavista lähtökohdista huolimatta ja oleellinen tieto kulkee.
Nuorten tukeminen ennaltaehkäisee ongelmia Vakuudettomuus helpottaa monien muuttoa. Nuorille asukkaille soitetaan vuokrasopimuksen kestettyä muutamia viikkoja Espoon Asunnoista saadun idean mukaisesti. Puhelussa selvitetään, kuinka asuminen on alka-
Vuokralaiset ry:n valtionapua leikattiin merkittävästi
Vuokralaiset ry on yksi valtionaputoimijoista, joiden tukea leikattiin tänä vuonna merkittävästi. Toimintaa sopeutetaan, mutta keskeiset toiminnot pyritään säilyttämään.
–Olemme menestyksekkäästi toimineet jo lähes 80 vuotta eli ensi vuonna voimme kokoontua Vuokralaispäivillä juhlaristeilylle. Valtionavun leikkaus tuntuu totta kai näin juhlavuoden alla harmilliselta, mutta olemme järjestäneet toimintojamme siten, etteivät keskeiset toiminnot, kuten edunvalvonta ja neuvontapalvelu vaarannu, vakuuttaa toiminnanjohtaja
Anne Viita. Kuluja on karsittu muun muassa muuttamalla toimisto vuokraltaan merkittävästi edullisempaan tilaan Soste ry:n hallinnoimiin tiloihin Helsingin Yliopistonkadulle. Myös toiminnanjohtajan palkkakuluista saa-
daan säästöä, kun hän toimii loppuvuoden 40% työajalla.
– Ikävä kyllä jouduimme karsimaan myös Asuntomme-lehden kuluista siten, että tänä vuonna julkaisemme vain kolme lehteä ja joudumme siirtymään pysyvästi sähköisen lehden julkaisuun painokustannusten välttämiseksi. Ensi vuonnakin todennäköisesti toimitetaan vähemmän kuin neljä lehteä. Jatkamme kuitenkin kuukausittain julkaistavan jäsenkirjeen toimittamista, joten jäsenistö kyllä pysyy ajan tasalla ajankohtaisista asumisen asioista, kertoo Viita.
Mitä Vuokralaiset ry tekee?
Ensi vuonna 80 vuotta täyttävän Vuokralaiset ry:n keskeisiä tehtäviä on vuokra- ja asumisoikeusasukkaiden edunvalvonta sekä neuvontatyö. Lue tästä, mitä kaikkea Vuokralaiset ry nykyään tekee:
käytäntöihin
nut, asiat hoituneet ja rohkaistaan ottamaan yhteyttä tarvittaessa. Nuorten tavoitettavuus on yllättäen ollut erinomaista. Sivakka on myös mukana toisen asteen oppilaitoksissa ja yläasteella järjestettävillä Pidä kämppäs -kiertueille, jossa jaetaan tietoa asumisesta ja rahan käytöstä.
Nopea reagointi ehkäisee häätöjä
Asiakkaan kontakteihin ja asumisessa ilmeneviin ongelmiin reagoidaan nopeasti. Asiakas saa muun muassa tekstiviestin ennen maksumuistutusta, jos rästiä on alle yhden vuokran verran. Heti maksamalla välttyy perintäkululta. Maksuvaikeuksissa kannustamme asiakkaita tekemään maksusopimuksia ja muun avun piirin, kuten talousneuvolaan. Jos ongelmat ovat sellaisia, että asiakkaalle joudutaan toimittamaan varoitus, purku tai irtisanominen, se tehdään omana työnä. Asia etenee nopeasti ja parhaimmillaan asiakkaan kanssa saadaan toimiva keskusteluyhteys. Ongelma voi korjautua tai asukas voi päästä muut tamaan ”kuivin jaloin” ilman käräjäoi keuden kuluja ja naapurusto pääsee kärsimästä mahdollista häiriötä ilman pitkää prosessia.
Häätöjen ehkäisy
vaatii jatkuvaa työtä
Asumisessa on paikallisia ilmiöitä ja vuokranantajilla erilaisia toimintakulttuureja. Ennakkoluuloton moniammatil linen työtapojen arviointi sekä yksikköra jojen häivyttäminen käytännön työstä yhdessä hyvän palvelun kanssa ovat toimineet meillä. Taloudel-
liset haasteet rästiytymisen kanssa ovat lisääntyneet voimakkaasti Oulussakin, mutta tilanne ei vielä näy häätömäärissä. Sivakka konsernissa on 8400 vuokraasuntoa ja häätöjen määrä on saatu laskemaan 2015 vuoden 99 toimeenpanosta pysyvästi alle 40 häädön tasolle. Suhdanteet vaihtelevat ja työ jatkuu.
MARITTA SCHAVIKIN
Asuntopalvelupäällikkö Oulun Sivakka Oy
–
Määräaikainen sopimus on hyvä keino asiakkaalle antaa onnistunutta
näyttöä asumisestaan.
• Tarjoamme neuvontaa pääasiassa puhelimitse sekä liiton jäsenille ilmaiseksi että muille asiakkaille maksullisesti. Palvelumme tavoittaa myös sosiaalityöntekijät ja kuluttajaneuvojat. Vaikka olemme vuokralaisten järjestö, tarjoamme neuvontaa myös vuokranantajille. Neuvontaa on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
• Valvomme vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden etuja lausumalla aihepiiriin liittyvistä lakiluonnoksista eduskunnan valiokunnille ja ministeriöille. Olemme mukana myös erilaisissa asumiseen liittyvissä selvitys- ja seurantatyöryhmissä.
• Julkaisemme säännöllisesti mediatiedotteita ajankohtaisista asumiseen liittyvistä asioista. Meillä on myös toimiva yhteys tiedotusvälineisiin, ja asiantuntijuuttamme käytetään säännöllisesti, kun tarvitaan nostaa esiin asukkaan ääni.
• Teemme aktiivisesti yhteistyötä alan toimijoiden kanssa, jotta vuokra- ja asumisoikeusasumista kehitettäisiin yhdessä asuntojen omistajien kanssa.
• Teemme yhteistyötä myös ammattiyhdistysliikkeen
kanssa, ja Vuokralaiset VKL ry:n yhteisöjäseninä ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry ja Ammattiliitto Pro.
• Viestimme asumisen asioista monipuolisesti jäsenillemme Asuntomme-lehden, kotisivujen, järjestökirjeiden ja uutiskirjeiden avulla. Hyödynnämme viestinnässä myös neuvontapalvelumme puheluita, joista poimimme aitoja tilanteita lisätietoineen ja ratkaisuineen.
• Olemme aktiivisesti läsnä myös sosiaalisessa mediassa välittäen tietoa ajankohtaisista asumisen asioista.
• Toimimme myös kansainvälisesti kuulumalla Kansainvälisen Vuokralaisliittoon (IUT). Pidämme säännöllisesti yhteyttä myös pohjoismaisiin vuokralaisjärjestöihin.
• Viestinnällinen päätapahtumamme on joka vuosi järjestettävä Vuokralaispäivä-tapahtuma, joka kokoaa yhteen suuren määrän vuokralaisia, vuokranantajia ja viranomaisia ja muita asiantuntijoita. Ensi vuonna Vuokralaispäiväristeilyllä juhlitaan Vuokralaiset ry:n 80-vuotista taivalta 21.–23.8.2026.
Asojärjestelmää ei olla lakkauttamassa
Heinäkuussa julkaistussa asumisoikeusasuntojen uudistuotannon loppumisen vaikutuksia selvittäneessä raportissa korostettiin asojärjestelmän merkitystä asukkaille ja yhteiskunnalle. Ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laanti korostaa, että asojärjestelmään ei olla lähtökohtaisesti puuttumassa.
Ympäristöministeriön PTT:ltä tilaamassa raportissa selvitettiin asumisoikeus asuntojen uudistuotannon loppumi sen vaikutuksia käyttövastikkeisiin ja järjestelmän tasausmekanismeihin. Lyhyellä aikavälillä uudistuotannon loppuminen ei selvityksen mukaan vaikuta käyttövastikkeisiin, mutta yhtiökohtaisesti tilanne saattaa vaikuttaa 2030-luvulla, jolloin monissa yhtiöissä eteen tulee mittavia korjaustoimia.
PTT selvitti myös sitä, miten ole massa olevaa asuntokantaa voitaisiin lainsäädäntökeinoin kehittää siten, että järjestelmällä olisi jatkuvuutta ja asukkaiden asumisturva taattaisiin.
– Vaikka uudistuotanto päättyy, asojärjestelmään ei olla lähtökohtaisesti puuttumassa. Tavoitteena on kehittää järjestelmää ja turvata asukkaiden mahdollisuus asumisturvaan, rauhoittelee Laanti asukkaita, jotka ovat tulkinneet järjestelmään kohdistuneita toimia siten, että koko järjestelmää oltaisiin lakkauttamassa.
Uudistuotannon käynnistyminen uudelleen ei vaadi lakimuutosta. Seuraava hallitus voi halutessaan ottaa jälleen käyttöön asotuotannon tukemisen.
Asukkaat arvostavat vahvaa asumisturvaa
Kehitysideoina esitettiin muun muassa, että asotalo voitaisiin vapauttaa ikuisista rajoituksista tilanteessa, jossa asukkaiden asumisturva olisi joka tapauksessa vaarantumassa yhtiön taloudellisen tilanteen vuoksi. Siihen liittyen asosopimusten sisältöä pitäisi muuttaa niin, että sopimuksen irtisanominen mahdollistuisi. Selvityksessä esitettiin myös näihin tilanteisiin asukkaiden mahdollisuutta lunastaa asunto omaksi.
Esitetyt asiat eivät kuitenkaan ole Laantin mukaan helppoja ratkaistavia lainsäätäjälle, sillä asiaa liittyy yhtiöiden omistusoikeus ja toisaalta asukkaan vahva asumisoikeus. Myös selvityksessä todettiin, että asukkailla on voimakas halu säilyttää järjestelmään olennaisesti kuuluva vahva asumisturva. Asukaskyselyn vastaajista 86 prosenttia piti pysyvyyttä erittäin tärkeänä tai tärkeänä tekijänä.
– Tulevassa lainvalmistelutyössä täytyy löytää jonkinlainen tasapaino näissä asioissa. On selvää, että asukkaan näkökulma on äärimmäisen tärkeä. Selvityk-
– Tavoitteena on kehittää järjestelmää ja turvata asukkaiden mahdollisuus asumisturvaan.
sessäkin todettiin, että talojen realisointi pitäisi toteuttaa vain siinä tapauksessa, että asukkaiden asumisturva on muutoin uhattuna, toteaa Laanti, mutta ei ota vielä kantaa, miten lakiin pystytään kirjaamaan tiukat ehdot talojen realisoinnille.
– Aloitamme syksyllä lain valmistelun. Meillä virkahenkilöillä on velvollisuus tehdä laaja-alainen valmistelu. Mitä sitten lopulta viedään eteenpäin, on poliittinen kysymys eli on kiinni hallituksen tahtotilasta, toteaa Laanti. Tavoitteena on, että hallituksen esitysluonnos asumisoikeusjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön voisi tulla lausuntokierrokselle keväällä 2026.
Selvitys korostaa asuntopoliittisia tavoitteita
Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen ei tuota nopeita eikä merkittäviä ratkaisuja julkisen talouden tilanteen helpottamiseksi. Korostetaan myös, että asuntopolitiikalle ei pitäisi asettaa uusia tavoitteita, vaan kohdistaa niukat resurssit kaikkein olennaisimpien tavoitteiden, kuten segregaation ehkäisyn saavuttamiseen.
– Valtion tukemalla tuotannolla on ollut se näkökulma, että mahdollistetaan hyvä asuminen heille, joilla on haastetta saada tulojen mukainen asunto markkinoilta. Toinen näkökulma on ollut segregaation torjunta. Asumisoikeusasumisella on luotu asuntoalueille heterogeenisuutta eli ehkäisty segregaatiota, toteaa Laanti.
Asumisoikeusasuminen on ollut ja on selvityksen mukaan jatkossakin selkeästi edullisempaa asumista kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuminen eli tuottanut asukkaille kohtuuhintaista asumista.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Asuntosäätiön verkkosivuilla.
KUVA: YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
Sen tuntee, kun on tullut kotiin.
Onnelliset kodit ja laadukas asuminen kuuluvat kaikille.
Tutustu Asuntosäätiön asumisoikeus- ja vuokrakoteihin osoitteessa: asuntosaatio.fi
Onnella on osoite. pidetään
Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/parempaa-tyoelamaa
Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi
Milloin vuokranantajalla on oikeus käydä huoneistossa ja millä ehdoin?
Vuokranantajan oikeudesta päästä huoneistoon säädetään huoneenvuokralaissa sekä muun muassa Hyvä vuokratapa –ohjeistuksessa. Huoneenvuokralain 22 §:n ensimmäisen momentin mukaan vuokranantajalla on oikeus päästä huoneistoon sen kunnon ja hoidon valvomiseksi. Käynnistä on kuitenkin aina sovittava vuokralaisen kanssa, eikä vuokralainen saa tarpeettomasti viivyttää, estää tai vaikeuttaa pääsyä huoneistoon. Remonttien ja huoltotöiden yhteydessä myös esimerkiksi urakoitsijoilla ja huoltomiehillä voi olla tarve päästä huoneistoon. Samoin jos huoneisto on myynnissä tai uudelleen vuokrattavana, vuokranantajalla on huoneenvuokralain mukaan oikeus näyttää huoneistoa. Käynti-ilmoituksista on aina oltava kävijöiden yhteystiedot sekä käynnin peruste. Hyvän vuokratavan mukaan Vuokralaisella on oikeus olla huoneistossa näytön aikana.
Vuokranantajalla on oikeus ottaa kuvia huoneistossa asuntoilmoitusta varten. Hyvän välitystavan mukaisesti kuvaamisesta on kuitenkin sovittava hyvissä ajoin etukäteen, jotta vuokralaisella on mahdollisuus huolehtia asunnon kunnosta ja päättää, mitä tavaroita kuvissa näkyy. Lisäksi kuvaajan vastuulla on varmistaa, ettei kuviin päädy vuokralaisen henkilökohtaisia esineitä ilman vuokralaisen nimenomaista lupaa. Henkilökohtaisia esineitä ovat esimerkiksi valokuvat, avaimet ja lääkkeet.
AJANKOHTAISTA JÄRJESTÖJA KOIULUTUSASIAA
Vuokralaiset ry – vuokralaisten oma edunvalvoja
Asiakkaamme kiittävät usein pelkästä olemassaolostamme. Kiitos kumpuaa asiantuntevasta neuvontapalvelustamme, jonka kautta lukuisat vuokralaiset ovat vuosien varrella saaneet apua asumiseen liittyviin ongelmiinsa. Laadukkaan neuvonnan tarjoaminen on yksi keskeisimmistä tehtävistämme.
Vaikka toimintamme syksyn aikana taloudellisista syistä supistuu, pidämme jäsenneuvonnan edelleen toiminnassa maanantaisin 8.30–14.00 sekä 16.00–18.00. Tiistaista torstaihin palvelemme 8.30–13.30.Toimistolla on aloittanut lakineuvonnassa Sara Suominen ja Malvina Hämäläinen.
Valmistautuminen kevään 2026 liittokokoukseen on alkanut
Liittokokous järjestetään sääntöjen mukaisesti joka toinen vuosi huhti–kesäkuun aikana, hallituksen tarkemmin määrittelemänä ajankohtana ja paikassa. Seuraava liittokokous pidetään Helsingissä lauantaina 18.4.2026 – merkitse päivä jo nyt kalenteriin!
Asunnossani on mielestäni sisäilmaongelma, sillä olen kokenut flunssan kaltaisia oireita ja ihottumaa. Onko minulla oikeus vuokranalennukseen tällaisessa tilanteessa?
Vuokralaisella voi olla oikeus vuokranalennukseen, jos asunnossa todetaan sisäilmaongelma. Oikeuden syntyminen edellyttää kuitenkin luotettavaa näyttöä ongelmasta. Tällaisena näyttönä voidaan pitää esimerkiksi terveystarkastajan tai muun asiantuntijan lausuntoa, joka perustuu huoneistossa tehtyihin mittauksiin ja virallisiin viitearvoihin. Sen sijaan vuokralaisen oma kokemus, oireet tai lääkärintodistus eivät yksin riitä osoittamaan, että ongelma johtuu nimenomaan vuokrahuoneistosta.
Vuokranalennuksen määrään vaikuttavat ongelman laajuus ja sen aiheuttama haitta. Jos osa huoneistosta on edelleen käytettävissä normaalisti, vuokraa alennetaan yleensä vain osittain. Vähäiset ongelmat, jotka eivät estä asumista, johtavat usein vain rajalliseen alennukseen. Myöskään pelkkä kosteusvaurio ei oikeuta vuokranalennukseen, ellei se selvästi vaikeuta asumista tai vaaranna terveyttä.
Jos asiantuntijan tutkimuksissa todetaan, että huoneistossa on korjaustoimenpiteitä vaativa sisäilmaongelma, vuokralaisella on yleensä oikeus vuokranalennukseen jo selvitysten ja korjaustöiden ajalta.
Jos epäilet sisäilmaongelmaa, on tärkeää ilmoittaa asiasta ensin vuokranantajalle. Tämän jälkeen kannattaa pyytää terveystarkastajaa tai muuta asiantuntijaa tekemään huoneistosta arvio ja tarvittavat mittaukset. Kaikki saadut dokumentit ja lausunnot tulee säilyttää, sillä niitä voidaan tarvita myöhemmin vuokranalennusvaatimuksen tueksi.
Monet jäsenyhdistyksemme toimivat kahden kokouksen mallilla. Muistattehan syyskokouksessa toimintasuunnitelmaa laatiessanne kirjata mukaan osallistumisen liittokokoukseen. Tämä on tärkeä osa yhteistä vaikuttamistyötämme ja mahdollisuus tuoda oman yhdistyksen ääni kuuluviin. Osallistu rohkeasti yhdistyksesi kokouksiin ja toimintaan. Yhdessä tekeminen on palkitsevaa.
Jos toivotte liitosta edustajaa syyskokoukseenne, olkaa yhteydessä toimistoon hyvissä ajoin. Tulemme mielellämme tapaamaan jäseniämme ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista yhdessä.
Vuoden 2026 Vuokralaispäivät järjestetään 21.–23.8.2026. Varaa päivät kalenteristasi jo nyt – luvassa on inspiroiva ja yhteisöllinen tapahtuma!
ANNE VIITA
Toiminnanjohtaja
Vuokralaiset VKL ry
Vuokralaiset VKL ry:n sääntömääräinen
XXVII LIITTOKOKOUS
pidetään Helsingissä
lauantaina 18. päivänä huhtikuuta 2026. Kokous alkaa klo 10.00
Kokouksen edustajaoikeus määräytyy Vuokralaiset VKL ry:n sääntöjen mukaan:
8§ EDUSTUS- JA ÄÄNIVALTA LIITTOKOKOUKSESSA
Edustusoikeus määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden maksaneiden jäsenten määrän perusteella seuraavasti: vuokralaisyhdistyksellä, jonka jäsenmäärä on:
• alle 100 1 edustaja
• 100 – 199 2 edustajaa
• 200 – 399 3 edustajaa
• 400 – 999 ........................... 4 edustajaa
• 1.000 – 2.999 ...................... 5 edustajaa
• 3.000 – 9.999 ..................... 6 edustajaa
• 10.000 – tai enemmän 7 edustajaa muulla yhteisöillä, jonka jäsenmäärä on:
• alle 50.000 1 edustaja
• 50.000 – 99.999 2 edustajaa
• 100.000 – 199.999 3 edustajaa
• 200.000 – 499.999 4 edustajaa
• 500.000 – tai enemmän .. 7 edustajaa Muilla jäsenyhteisöllä on oikeus lähettää 1 edustaja. Edustajalla tulee olla jäsenjärjestön antama valtakirja. Kullakin edustajalla on yksi ääni.
SUNA KYMÄLÄINEN puheenjohtaja ANNE VIITA toiminnanjohtaja
VUOKRALAINEN: Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä.
VUOKRANANTAJA: Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi.