Mun Oulu 3/20

Teema: Opiskelijoiden Oulu s. 4–7

Luonto on Oulun valtti s. 14–16

20

Oulun teatteri sai uuden johtajan

0 /2 3 E

LL

I KA

K

s. 22

TI

IN

G UN

N LU U O

H LE

U AS

UP A K

kiekkokaukaloista psyykkiseksi valmentajaksi s. 10

Sisältää Mun Aino -liitteen.

Ota talteen!

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

Lasse Kukkonen

KUVA Maiju Pohjanheimo

4–7 TEEMA

Oulun koulut kiinnostavat opiskelijoita

Hyvä kaupungin maine tuo opiskelijat Ouluun TALOUSTUTKIMUS KYSELEE vuosittain

alle 30-vuotiailta suomalaisilta nuorilta kaupunkien vetovoimaa. Tutkimuksessa selvitetään ennen kaikkea sitä, missä opiskeluiässä olevat nuoret mieluimmin viettävät aktiiviset opiskeluvuotensa. Tampere ja pääkaupunkiseutu ovat tässä vertailussa ihan omassa sarjassaan, muttei Oulukaan saa ihan kehnoja lukemia. Noin 26 prosenttia suomalaisnuorista voisi kuvitella opiskelevansa Oulussa.

8 ARKI OULUSSA

Kaakkurin liikuntamaassa saa hien pintaan

Erityisesti nuoria vetää puoleensa Oulun hyvä maine opiskelukaupunkina. Oulu koetaan tarpeeksi isona, muttei kuitenkaan tuppukylänä. Täällä on hyvä olla ja elää arkea, eikä matka luonnon helmaan ole kovinkaan pitkä.

Mikäli Oulu haluaa tulevaisuudessakin pärjätä opiskelukaupunkien joukossa, on vetovoimatekijöihin satsattava entistä enemmän.

Tarvitsemme laadukkaita asuntoja, hyviä työ-

mahdollisuuksia, kiinnostavia tapahtumia, omaleimaista kaupunkikulttuuria sekä turvallista elinympäristöä. Tämä onnistuu vain kaupungin, yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä.

Mikko Salmi Mun Oulun päätoimittaja

18

14 ILMIÖ

Tervetuloa Ouluun!

REPORTAASI

Aamupuuron aikaan Löökissä

Mun Oulu 3/20, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi • Toimituspäällikkö: Annu Höttönen • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Carita Forsman, Satu Fränti, Sanna Krook, Minna Mäki-Heikkilä, Laura Paloheimo, Sirpa Tarkkinen, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Oy • Painosmäärä: 119 310 kpl • Paino: Alma Manu Oy• Kannen kuva: Juuso Haarala • Kuvassa: Yrittäjä Lasse Kukkonen • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi • Mun Oulu -kaupunkimedia osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia •

2 MUN OULU 3 - 2020

OULU NYT SU T O OI SI M TT IT EL US EE

KALLUPPI:

Oulu opiskelijakaupunkina Kysyimme kolmelta opiskelijalta, millaisena opiskelukaupunkina he Oulun näkevät.

TOIM. JA KUVAT Kati Valjus

ONNI HERRANEN, 22

Ensimmäisen vuoden konetekniikan opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu

”

Muutin Ouluun tänä syksynä Haapajärveltä. Oulusta on fiilis, että täällä on hyvä opiskella. Syksy on tietysti ollut vähän erikoinen, mutta kyllä meillä on ollut jo paljon opiskelija-aktiviteetteja. Harrastan salilla käyntiä ja läheiseltä salilta saan opiskelija-alennuksen. Viikonloppuisin on tullut pyörittyä kaupungilla, muun muassa leffassa.”

SAAMIA MOHAMED, 20

Ensimmäisen vuoden Intercultural Teacher Education -opiskelija, Oulun yliopisto

”

Olen asunut Oulussa vasta reilun kuukauden. Muutin tänne Helsingistä. Alun perin olen kotoisin Somaliasta. Oulu on hyvin erilainen kaupunki kuin Helsinki. Täällä yliopisto on oma kuplansa, ehkä siksikin, että se sijaitsee niin kaukana keskustasta. Asun aivan yliopiston lähellä. Seuraavaksi minun pitää hankkia polkupyörä, sillä se tuntuu olevan kätevä tapa päästä täällä liikkumaan.”

JENNI PARPALA, 21

Ensimmäisen vuoden logopedian opiskelija, Oulun yliopisto

”

REVONTULET

Selkeällä säällä taivaan oma ilmainen ilotulitus Lataa puhelimeesi revontulista ilmoittava applikaatio hakusanoilla northern lights.

KAUSIVALOT VAI JOULUVALOT Kummatko sinä ripustat pihakuuseen?

HEIJASTIMEN METSÄSTYS

Piilota lapsille puutarhaan heijastimia ja etsikää ne yhdessä taskulamppujen avulla Muista kiinnittää löydetyt (ja muutkin) heijastimet omiin ja perheenjäsenten ulkovaatteisiin.

KOTOILUA KEINOVALON ÄÄRELLÄ

Marraskuussa tehdyt joulukortit lämmittävät saajiaan joulukuussa.

Tee myös oma valoaskartelu takakannen Oulu2026-logosta.

Uusi tapahtumakalenteri kokoaa Oulun riennot OULUN ALUEEN tapahtumat löytyvät 13. mar-

raskuuta alkaen Mun Oulun tapahtumakalenterista osoitteessa tapahtumat.munoulu.fi.

Kalenterissa on raikas ilme ja selkä rakenne.

Siksipä käyttäjät voivat hakea tapahtumia helposti tapahtumalajin, tapahtumapaikkojen ja kohderyhmien perusteella.

Uuteen kalenteriin saavat lisätä omia tapahtumiaan kaikki Oulussa yleisötilaisuuksia järjestävät yhteisöt, järjestöt ja muut tahot.

Merkkaa siis kalenteriin:

Mun Oulun uusi tapahtumakalenteri avataan 13. marraskuuta!

SARJAKUVA Jyrki Mäki

Olen asunut Oulussa vuoden. Olen kotoisin Kokkolasta ja olen aina tykännyt Oulusta kaupunkina. En hakenut opiskelemaan edes mihinkään muualle kuin Ouluun. Viime vuoden opiskelin täällä kauppatieteitä. Korkeakoululiikunnan Sporttipassi on kätevä, käytän sitä.

Oulusta on myös lyhyt matka pohjoisen laskettelukeskuksiin.”

Syksyn parhaat valoilmiöt

MUN OULU 3 - 2020

3

TEEMANA OPISKELIJOIDEN OULU

Lotta Höök (vas.), Reeta Mäki-Pollari ja Nova Himanka ovat Oulun yliopiston opiskelijoita. Myös heille alkanut syyslukukausi on ollut poikkeuksellinen.

Opiskelijoiden Oulu on ystävällinen ja helppo Opiskelu 2020-luvulla vaatii itsenäisyyttä. Korona-aika on tuonut siihen oman lisänsä. Onneksi poikkitieteellisyys kukoistaa yliopistolla poikkeusajasta huolimatta.

Kokkolainen Nova Himanka aloitti biokemian opinnot Oulun yliopistossa tänä syksynä. KauKAMPUS punki ei ollut hänelle entuudestaan tuttu. Hän kehuu Oulua mainioksi, kuin isoksi lähiöksi. ”Täällä kaikki on niin lähellä toisiaan. Joka paikkaan on mahtavat pyöräilyreitit. Käytin bussia ensimmäisen kerran vasta kuukauden jälkeen. Oulu on sellainen Kokkola 2.0”, Himanka nauraa.

Hän on pitänyt biokemian opiskelusta ja ollut positiivisesti yllättynyt opiskelijoiden yhteishengestä. Omasta ainejärjestöstä on löytynyt nopeasti kavereita niin omalta kuin vanhemmilta vuosikursseilta. Himanka on jo aiemmin opiskellut avoimessa yliopistossa, joten etäopiskelu on ollut hänelle tuttua. ”Tietenkin olisi mukavampi päästä kampukselle opiskelemaan, mutta onneksi olemme voineet nähdä pienryhmien kanssa pihalla”, Himanka sanoo.

TEKSTI Saara Kärki KUVAT Maiju Pohjanheimo

Nova Himanka aloitti tänä syksynä biokemian opinnot.

4 MUN OULU 3 - 2020

OAMK:lla vahva kiinnostavuus Oulun ammattikorkeakoulu menestyy erinomaisesti nuorten jatkokoulutuspaikkana.

TEKSTI Saara Kärki KUVA Pekka Kallasaari Lotta Höök opiskelee informaatiotutkimusta.

Yhteisöllisyyttä luodaan myös verkossa Reeta Mäki-Pollari on kasvatustieteiden maisterivaiheen opiskelija, joten hänellä on kokemusta myös opiskelusta ennen koronaepidemiaa. Mäki-Pollari on ylioppilaskunnan hallituksen jäsen ja ollut mukana suunnittelemassa, miten uudet opiskelijat pystytään toivottamaan tervetulleiksi turvarajojen puitteissa. ”On tärkeää, että yhteisöllisyys säilyy etäopinnoista huolimatta. Haluamme ottaa kaikki mukaan. Onneksi alkulukuvuodesta on voitu olla paljon ulkona ja netistä on luotu alusta yhteiselle tekemiselle”, Mäki-Pollari sanoo.

Opiskelu vaatii oma-aloitteisuutta Informaatiotutkimuksen maisterivaiheen opiskelija Lotta Höök pitää Oulun opiskelijaystävällisyydestä. Varsinkin joukkoliikenne ja erinomaiset pyöräilymahdollisuudet tekevät arjesta helppoa. ”Ja lähikaupastani saa opiskelija-alennusta! En ole toistaiseksi muualta löytänyt ruokakauppaa, jossa saisi opiskelija-alennuksen”, Höök sanoo.

Himangan tapaan Höök on tottunut opintojen itsenäisyyteen – etenkin omalla alallaan, joka on pieni. Höökin opinnot ovat loppusuoralla ja hänellä on enää kirjatenttejä. Tentit tehdään tietokonetenttiakvaariossa. Sinne mennään tekemään tentti tietylle tietokoneelle ennakkoon varattuna ajankohtana. ”Kymmenen minuuttia ennen tenttiä ovet aukeavat automaattisesti, ja luokassa on noin 30 konetta ja katossa mikrofoneja, joilla tenttijöitä voidaan kuunnella. Varsinkin ensimmäisellä kerralla se oli kuumottavaa”, Höök miettii.

Opiskelu 2020-luvulla vaatii opiskelijalta runsaasti oma-aloitteellisuutta. Höökin mielestä hän ei ole esimerkiksi tarvinnut juurikaan lukiossa painotettua muistiinpanojen tekemistä, sillä luentomateriaalit löytyvät hyvin verkosta. ”Oleellisempaa on, että löytää oikean tiedon oikeasta paikasta. Kaikki tieto pitää löytää itse nettisivujen syövereistä. Onneksi fuksivuoden alussa opastetaan paljon”, Höök summaa.

Höökin alalla on töitä, jos on valmis muuttamaan. Koska Oulussa on alan koulutus, on täällä myös paikat täynnä. ”En ole huolestunut työllistymisestä. Ehkä aluksi pitää mennä sinne, minne pääsee. Seuraan ilmoituksia ja monesti vuodessa on kiinnostaviakin paikkoja tarjolla.” ///

On tärkeää, että yhteisöllisyys säilyy etäopinnoista huolimatta.

Hän kehuu Oulun yliopiston poikkitieteellisyyttä, jossa opiskelijat ovat tervetulleita toisten ainejärjestöjen järjestämiin tapahtumiin. Koronan vuoksi nettiin on luotu tapahtumakalenteri, josta löytyy kaikille avoimia tapahtumia. Oulussa on hyvin yhteisöllinen henki, jossa pystyy olemaan kaikkien kaveri. Mäki-Pollari suositteleekin opiskelijoita lähtemään mukaan uusiin asioihin. ”Muistan hyvin, kun itse pääsin yliopistoon kolmannella hakukerralla. Tuntui mahtavalta olla vihdoin siellä, minne on pitkään pyrkinyt”, Mäki-Pollari sanoo.

Opintojen alussa tulee runsaasti uutta asiaa.

Haastateltavat pitävät pienryhmien merkitystä valtavan tärkeänä opiskelijoiden ryhmäytymiselle. Onneksi etäopiskelusta huolimatta juuri pienryhmät ovat päässeet käymään yliopistolla porrastetusti. ”Olemme tutkineet koronan vaikutusta opiskelijoihin. Valitettavasti sillä on negatiivisia sivuvaikutuksia. Mutta onneksi se antaa myös vapauksia. Osa opiskelijoita on ollut hyvillään mahdollisuudesta käydä etäluennoilla”, MäkiPollari summaa.

Pian eläkkeelle jäävä Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso voi turvallisin mielin jättää tehtävänsä, sillä Oulun ammattikorkeakoulun asema on erittäin hyvä. Se on Pohjois-Suomen suosituin korkeakoulu. ”Kun otetaan huomioon sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot, meidän vetovoimalukumme on kaikista korkein niin keväällä kuin syksyllä”, Paaso kertoo.

Oulun ammattikorkeakoulu on alueellisesti vahva, sillä suurin osa opiskelijoista tulee Pohjois-Pohjanmaalta. Juuri päättyneessä syksyn yhteishaussa yhtä aloituspaikkaa kohden oli 3,8 ensisijaista hakijaa. Suosituimmilla aloilla, kuten kätilön ja ensihoidon koulutuksissa, hakijoita oli vielä runsaasti enemmän.

LINNANMAA

Ammattikorkeakoulun asema on merkittävä myös alueen työpaikoille. ”Kätilökoulutuksessa yhtä paikkaa tavoitteli 23 hakijaa ja ensihoitajakoulutuksessa 53. Kaikkiaan meillä oli 13,5 prosenttia enemmän ensisijaisia hakijoita kuin viime vuonna.

Syksyn yhteishaussa jopa 17 prosenttia”, Paaso sanoo.

Sen lisäksi että ammattikorkeakoulu houkuttelee alueen nuoria opiskelemaan, heistä jopa 80 prosenttia jää töihin alueelle. Näin ammattikorkeakoulun asema on merkittävä myös alueen työpaikoille. Ammattikorkeakoulun työllistymisprosentti on valmistuessa yli 70 prosenttia.

Reeta Mäki-Pollari kouluttautuu kasvatustieteen alalle.

Tasokas opetus ja hyvä maine Paaso on hyvillään siitä, että päättyneessä syksyn yhteishaussa liiketalouden ja informaatioteknologiankoulutuksen aloilla hakijamäärät kasvoivat eniten. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa parhaina asioina Oulun ammattikorkeakoulussa nähdään tasokas opetus, hyvä maine opiskelijapaikkana sekä tutkinnon arvostus työmarkkinoilla.

Sosiaali- ja terveysalaa lukuun ottamatta ammattikorkeakoulun yksiköt sijaitsevat uusissa tiloissa Linnanmaalla. Ammattikorkeakoululla on käytössään hybridimalli, jossa ainoastaan sellaiset opinnot, jotka vaativat läsnäoloa ja käytännön tekemistä järjestetään lähiopetuksessa. ”Olemme toteuttaneet opetusta pääosin etäopetuksena, mutta olemme järjestäneet lähiopetusta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä tanssipedagogikoulutuksessa”, Paaso sanoo. ///

MUN OULU 3 - 2020

5

TEEMANA OPISKELIJOIDEN OULU TEKSTI Kati Valjus KUVAT Mikko Törmänen

Tutki, kokeile, erehdy, keksi!

Monialainen ongelmanratkaisu kuuluu tämän vuosisadan ydintaitoihin, ja juuri niitä STEAM-oppiminen kehittää.

Vesalan koulussa Ylikiimingissä on meneillään kasvimaaprojekti. Mukana on useita toimijoita: molemmat Ylikiimingin koulut, kaikki kolme päiväkotia, yksityinen päiväkoti sekä kyläyhdistys, 4H, nuorisotoimi ja Ylikiimingin maamiesseura. Yksittäinen kuntalainen on luvannut lahjoittaa kasvihuoneen. Myös lähialueen yrityksiä on hankkeessa mukana. ”Tämä on meille Vesalassa aika tyypillistä.

Olemme kylämäinen yhteisö”, sanoo koulun apulaisjohtaja Perttu Hämäläinen.

Koko kylän kasvimaasta on tarkoitus rakentaa osa varhaiskasvatuksen ja koulun STEAM-opinpolkua. STEAM on lyhenne sanoista Science, Technology, Engineering, Art ja Math. Lyhykäisyydessään STEAM tarkoittaa näiden kaikkien oppiaineiden hyödyntämistä monialaisesti erilaisissa projekteissa. ”STEAM-ajattelu on meille jo tuttua ja hyödynnämme sitä oppimisessa jatkuvasti. Oppilaille STEAM näyttäytyy kiinnostavina ryhmätyöprojekteina, joissa ongelmia ratkotaan yhdessä ja luovasti”, Hämäläinen sanoo.

YLIKIIMINKI

noa nähdä, kuinka eri sukupolvet kohtaavat toisensa ja tekevät yhdessä.”

Juuri nyt Vesalan koulun viidesluokkalaiset uppoutuvat STEAM-projektiin, jossa tehdään pieni tietoiskuvideo käsikirjoituksineen, kuvauksineen ja leikkauksineen. Videoita on tarkoitus jakaa koulun ja kylän sosiaalisessa mediassa.

Erehtyminen on sallittua oppimista

Oulussa STEAM lähti liikkeelle kuuden koulun pilottihankkeena, ja nyt mukana on jo 18 koulua.

Joillakin kouluilla on käytössään Fab Labin kaltaisia makersspace-tiloja, kun taas toisilla kouluilla toteutetaan STEAMia tutussa oppimisympäristössä. ”Kouluilla on vähän omat painotuksensa riippuen pitkälti myös opettajien omista vahvuuksista”, sanoo kehitystyössä mukana oleva luokanopettaja Paula Vorne.

STEAMissa korostuu kokeileminen, yrittäminen ja erehtyminen. ”Siinä mielessä STEAM on hyvin erilaista, kuin mihin olemme koulumaailmassa perinteisesti tottuneet. Aikaisemmin on tehty paljon yksin ja lähinnä opettajan suunnittelemia kokonaisuuksia. Nyt korostetaan oppilaiden osallisuutta oppimisen suunnitteluun sekä luovuutta ja yhteistyötaitoja oppimisessa”, Vorne hymyilee.

Opettajien roolia STEAMin omaksumisessa ei voi Vornen mukaan liikaa korostaa. ”Rohkaisen opettajia kokeilemaan ja luottamaan siihen, kuinka paljon osaamista lapsista löytyy.”

Olemme pyrkineet siihen, että koulun tilat palvelisivat koko kyläyhteisöä.

Koulu on kylän sydän

Koulupuutarhaprojekti alkoi kasvulaatikoista.

Yläkoulun oppilasryhmä suunnittelee ja rakentaa kasvulaatikot, joihin tarvittavat puut on kaadettu Ylikiimingin metsästä. ”Myöhemmin voidaan miettiä vaikkapa kastelujärjestelmän rakentamista ja liittää mukaan perehtymistä maailman vesitilanteeseen. Tiede ja tutkimus kulkevat mukana STEAM-projekteissa, ja oikeastaan vain mielikuvitus on rajana.”

Vesalan koulussa teknologiaan liittyvät projektit ovat tuttuja. Vuonna 2010 valmistuneessa rakennuksessa on hulppeat tilat taitoaineille sekä lisäksi koulun oma makerspace-tila Fab Lab Vesala 3D-tulostimineen ja laserleikkureineen. ”Olemme pyrkineet siihen, että koulun tilat palvelisivat koko kyläyhteisöä. Tähän liittyvän Vesala Open -toimintamme idea on, että koulun tilat ja toiminnot avataan tiettyinä ajankohtina kaikkien käyttöön. Vesala Openilla on ollut kova suosio ja on ollut hie-

STEAM mukaan jo opettajaopintoihin STEAMin ideana on, että kaikki oppimispolut jaetaan, jotta muutkin koulut voivat ottaa niitä käyttöön.

Tulevien opettajien rohkaisu STEAMin pariin on otettu huomioon myös Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, jossa STEAMin voi valita sivuaineeksi. ”Oulussahan on ollut 1990-luvulta lähtien teknologiapainotteinen opettajankoulutus, jolle tänä syksynä käynnistetty STEAM-sivuainekokonaisuus on ikään kuin jatkumoa”, lehtori Jari Laru sanoo.

Isla Alakärppä, Inka Pakanen, Eemi Kainua ja Kasperi Lehto toteuttavat opettaja Sanna Mäkelän johdolla tietoiskuvideota luonnon roskaamista vastaan.

STEAM-sivuainekokonaisuus on herättänyt kiinnostusta, mutta lisääkin opiskelijoita mahtuisi mukaan.

Laru näkee STEAMin etuna jokaiselle opettajaksi aikovalle. ”Se kehittää tämän vuosisadan ydintaitoja: ongelmanratkaisua, yhteisöllistä työskentelyä ja laaja-alaisen osaamisen taitoja.”

Yksi STEAMin tavoitteista on rohkaista kaikkia oppilaita tekniikan ja luonnontieteiden pariin. ”Oulu on tunnettu teknologiakaupunkina, mutta meillä on jo nyt työvoimapula tekniikan alan osaajista”, Vorne tietää. ///

Teknologia on osa STEAM-projekteja. Opettaja Tuomas Marttila-Tornio opastaa Kasperi Lehtoa ja Eemi Kainuaa Vesalan koulun Fab Labissa.

6 MUN OULU 3 - 2020

Yksittäisiä opiskelupaikkoja löytyy pääkirjaston toisesta kerroksesta.

Nuortentila Siipi soveltuu hyvin vaikka rennompiin ryhmätöihin.

Viisi vinkkiä: Akku loppu! Ei hätää, kysy virtapankkia lainaksi.

Läppäri reistailee! No worries, lainaa tabletti kahdeksi tunniksi, varaa vuoro koneelle tai piipahda pikaisesti päätteelle ilman varausta.

Printattavaa, kopioitavaa, skannattavaa? Onnistuu kyllä – tulostamisen ja kopioinnin hinnaston voit kurkistaa netistä. Kannattaa myös tutustua uuteen digiverstaaseen, joka odottaa sinua piirtopöytineen ja vinyylileikkureineen.

Pääkirjastolle pänttäämään!

Pallo ihan muuten vaan hukassa? Tuttu juttu, niin on nimittäin aika monella muullakin. Kirjaston väki on valmiina taluttamaan sinut oikean kirjan ääreen tai jeesimään sopivan aineiston varaamisessa.

Oulun kaupunginkirjasto tarjoaa hulppeat puitteet niin opiskeluun kuin oleskeluunkin. Hyppää mukaan kirjastokierrokselle ja jemmaa parhaat niksit korvan taakse!

“Lukeminen lisää hyvinvointia ja vähentää stressiä. KirjastolKESKUSTA le voi tulla myös palautumaan: aina ei tarvitse olla suorittamassa. Tarjoamme kaikille turvallisen ja avoimen tilan, yhteisen olohuoneen”, informaatikko Raisa Laitala Oulun kaupunginkirjastosta vinkkaa.

3. kerros: Kaipaatko kuitenkin ripauksen kuria, järjestystä ja ultimaattista keskittymistä ilman eväspussien rapinaa? Hiivi kolmanteen kerrokseen ja löydät hiljaisen lukusalin, viralliselta nimeltään Opintosali Kässyn. Täällä saat takuuvarmasti opiskelurauhan – ainakin, jos vain maltat maisemien puolesta keskittyä. Kässystä näet avautuu upea näkymä torinrantaan!

2. kerros: Kipaise portaita lukusalin ohitse kakkoskerrokseen ja käy taloksi yhteiseen olkkariin. Löydät kaksi aukiota: Piazzalla on pieniä pöytäryhmiä ja yksittäisiä lukunurkkauksia, Pysäkillä puolestaan ihanan muhkea sohvaryhmä. Näihin ei varausta tarvita – ja eväitäkin saa syödä, kunhan vain muistaa viedä roskat roskikseen. Kakkoskerroksen tilat soveltuvat hyvin myös ryhmätöiden tekemiseen ja yhdessä oppimiseen.

Kolmas kerros tarjoaa hiljaisen lukusalin ohella muitakin tiloja: varaa käyttöösi Studio, jossa voit näppärästi kokoontua kavereiden kanssa pitämään stemmaharjoituksia, kuunnella musiikkia tai hoitaa vaikka pianoläksysi. Studioon voi myös lainata nylonkielisen akustisen kitaran. Vai lainaatko sittenkin musaosastolta luurit ja uppoudut sävelten saloihin omalta pöytäpaikalta Pikisaaren siluettia silmäillessä? ///

Vai valitsetko mieluummin lukunurkkaukseksi Nuortentila Siiven? Suunnista lastenosaston läpi nuortenosastolle. Riisu kenkäsi, astu peremmälle ja ole kuin kotonasi! Tila on nuorten suunnittelema, samoin sen seinällä oleva upea Siipi-taideteos. Porukalla pänttäämiseen löytyy toki varsinaiset ryhmätyötilatkin, joita voi varata osoitteessa ouka.fi/varaamo.

Näin otat haltuun myös kirjaston e-palvelut!

Voit tulla opiskelemaan omien kirjojesi kanssa tai poimia sopivan aineiston suoraan hyllystä.

Jos tarvitset jotain tiettyä kirjaa, varaa se hyvissä ajoin: tarvitset kirjastokortin lisäksi vain pinkoodin, jonka voit pyytää suoraan palvelutiskiltä tai tilata verkkokirjastosta sähköpostiisi. Kortin ja koodin kanssa pääset käsiksi myös eKirjastoon, josta löydät kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia ja elokuvia niin opintojen kuin hyvinvoinninkin tueksi. Vinkkinä vielä kerrottakoon, että varausjonot ovat eKirjastossa usein lyhyemmät kuin perinteisen kirjan. Ja kun vaikka esitelmän ainekset löytyvät äänikirjan muodossa, voit imeä sisällön itseesi lenkkipolulla! ///

Musiikkiosastolle kirjaston kolmanteen kerrokseen voi tulla rentoutumaan.

MUN OULU 3 - 2020

7

ARKI OULUSSA

Askel kerrallaan kovempaan kuntoon kuntoiluportaissa

Aika hienoa, että kaikkien kuntoilumuotojen joukosta supersuosioon nousee niinkin yksinkertainen asia kuin portaat. Kävellen, harppoen tai juosten – pitkissä portaissa kuntoliikunta onnistuu ikään ja taustaan katsomatta. Valaistus kutsuu luokseen syksylläkin.

Kaakkurin liikuntamaan kehitys jatkuu Kaakkurin liikuntamaa pitää sisällään lukuisia lajeja dronekentästä kuntoiluportaisiin. Projektipäällikkö Ville-Pekka Lappalainen odottaa, että tulevaisuudessa lajikirjo kasvaa vielä nykyisestäänkin.

TEKSTI JA KUVAT Juha-Pekka Honkanen

Ei vain polkuja

Kaakkurin liikuntamaan kehityshanke päättyy, mutta alue jatkaa kehittymistään. Maastopyöräilijöiden tekniikkaratoja lisätään koko reittiverkoston alueelle ja todennäköisesti myös täysin uudet lajit löytävät Kaakkurista uuden kodin. Tiesitkö, että alueelta löytyy kenttä dronejen lennättämiseen sekä asfaltti- ja krossiradat myös rc-autoharrastajille?

Haetko voimaa vai vakautta?

Maastopyöräily tempaisee mukaansa

Liikuntamaan maastopyöräreiteistä näkyvimmät sijaitsevat maisemoidussa rinteissä, mutta reitit johdattavat myös metsikön rauhaan. Rakennetuilla reiteillä haastavuus pysyy hallinnassa ja uusille reiteille on helppo siirtyä taitojen karttuessa.

Nyt yhdistyvät Oulun ja Kempeleen ladut!

Liikuntamaan ympäristöön rakennetaan uusia valaistuja latuja ja alueelle tulee myös viiden kilometrin koiralatu. Samalla Iinatin latujen ja Kempeleen latuverkostojen väliin syntyy uusi ”solmukohta”. Ouluhallilta Köykkyrin hiihtostadionille kertyy 20 kilometrin yhdensuuntainen taival. Nähdäänkö ladulla uusi hiihtomaraton?

Tavanomaista suuremmassa kuntoilupuistossa on omat puolet ulkokuntosalille ja kehonpainoharjoitteluun. Jos liikkeet eivät ole tuttuja, opastetaulu ohjaa alkuun. Monipuolista harjoittelupaikkaa ympäröivä puuaita on treenaamiseen sekin: aidan korkeus vaihtelee 30–70 sentin välillä.

Pyöräilijä päällysmiehenä Kaakkurin liikuntamaan projektipäällikkö ja WSP Finlandin suunnittelija VilKAAKKURI le-Pekka Lappalainen on itsekin aktiivinen pyöräilijä. Hänen kädenjälkensä näkyy itse asiassa useissa Oulun alueen liikuntapaikoissa. ”Vapaa-ajan hankkeet ohjautuvat nykyisin minulle, ja ne ovatkin mieluisia töitä. Kun lähtee innolla mukaan, motivaatio on vähintäänkin kohdallaan.”

Kaakkurin liikuntamaa on metsokankaalaiselle hyvin tuttu myös vapaa-ajalla. ”Varsinaisten töiden lisäksi tätä on tehty myös rakkaudesta lajiin ja talkoilla. On hienoa, kun lähelle syntyy hyvät harrastuspaikat.”

Omilla pyörälenkeillä pääsee myös seuraamaan, onko liikuntamaan taustalla oleva työryhmä onnistunut työssään. Lappalainen sanoo, että eri lajien harrastamisen kynnys on nyt matalalla. ”Täällä on edelleen hyvin tilaa, joten on helppo ja myös edullista toteuttaa uusia asioita ja tehdä uusien lajien harrastaminen mahdolliseksi.”

Alamäki palkitsee pyöräilijän

Liikuntamaan alueella on noin 14 kilometriä maastopyöräilyreittejä, jotka sopivat niin vasta-alkajille kuin kokeneille kisakuskeillekin. Opasteita ja reittimerkintöjä lisätään vuoden loppuun saakka.

Muista turvaväli!

Kun liikut ulkona, pidä vähintään 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin.

8 MUN OULU 3 - 2020

Ehkäistään korona!

Oulu jatkaa kulttuuripääkaupunkikisassa Oulun erityispiirteet, kuten pohjoinen sijainti, omaleimainen historia ja teknologiaosaaminen, näkyvät vahvasti kulttuuripääkaupunkihakemuksessa. Myös lastenkulttuuri on keskeisessä asemassa.

Tärkeimpiä toimia tartuntojen estämiseksi: • Tule vain terveenä paikalle.

• Huolehdi käsihygieniasta paikalle tullessa ja kotiin palatessa.

• Säilytä turvallinen etäisyys ja käytä kasvomaskia, jos lähikontaktia ei voi välttää.

• Huolehdi hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.

• Lataa puhelimeesi Koronavilkku-sovellus.

Kaikki koronaan liittyvä ohjeistus löytyy osoitteesta ouka.fi/korona

TEKSTI Sanna Roukala

”KANSAINVÄLINEN ASIANTUNTIJARAATI piti erityisen

paljon teknologian ja taiteen yhdistämisestä, joka on ajankohtainen teema. Koronan jälkeisessä ajassa tulee olemaan yhä enemmän verkkopuolen tapahtumia”, kertoo Oulu2026:n ohjelmajohtaja Samu Forsblom.

Oulu valmisteli laajassa yhteistyössä ensimmäisen vaiheen hakukirjan, jonka perusteella Oulu pääsi jatkoon kulttuuripääkaupunkifinaaliin. Oulun lisäksi mukana on 32 kumppanikuntaa. Hakukirjan pääteemana on kulttuuri-ilmastonmuutos, jonka alla on kolme alateemaa: rohkeasti reunalla, vastakohtien voima ja villisti kaupunki. Kansainvälinen asiantuntijaraati piti Oulun kulttuuriohjelmaa tuoreena ja innovatiivisena. Kehitettävää raati löysi muun muassa kansainvälisen yhteistyön laajentamisen osalta.

Titteli joko Ouluun, Tampereelle tai Savonlinnaan

Oulun lisäksi kulttuuripääkaupunkikisassa jatkavat Tampere ja Savonlinna. Kaikki kolme kaupunkia ovat hyvin erilaisia keskenään. Forsblom näkee Tampereen jo ennestään vahvana taide- ja kulttuurikaupunkina. ”Mietin, kuinka paljon lisäarvoa titteli toisi Tampereelle.

Savonlinna ja Itä-Suomi hyötyisivät tittelistä taatusti, mutta samalla hankkeen toteuttaminen vaatii paljon resursseja.”

Sijoitus tulee takaisin korkojen kera

TURUN KAUPPAKORKEAKOULU tutki Turku2011

vuoden aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan Turku panosti hankkeeseen 18 miljoonaa euroa, ja aluetalouteen vaikutukset olivat 260 miljoonaa. Kasvusta osa palasi julkisen talouden kassaan verotulojen myötä.

Valtio tuki Turkua samalla summalla, jonka kaupunki hankkeeseen käytti.

Oulu odottaa, että valtio panostaa samalla periaatteella kuin vuonna 2011 Turkua eli yhtä suurella summalla kuin mitä Oulu ja hankkeeseen osallistuvat kunnat itse käyttävät. ”Tämä tasaisi hankkeen toteutusaikana sitä kulttuurirahoituksen epäsuhtaa, joka on pohjoisen ja etelän välillä. Uusmaalaista asukasta kohti vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin rahoitusta maksettiin 62 euroa, pohjoispohjanmaalaista kohti rahaa riitti vain 12 euroa per asukas”, sanoo Oulu2026:n hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Euroopassa kulttuuripääkaupunkius on lisännyt matkailua merkittävästi: Matkailu kasvoi vuonna 2017 Aarhusissa 19 prosenttia ja vuonna 2008 Liverpoolissa 34 prosenttia.

Oulussa 20 prosentin kasvu matkailussa merkitsisi 70 miljoonan euron kasvua. ”Kulttuuripääkaupunki on muuttanut aikaisemmin tuntemattomia kaupunkeja kulttuurimatkailukohteiksi ja houkutteleviksi yhteistyökumppaneiksi”, sanoo Rantala-Korhonen.

Tutustu kulttuuripääkaupunkihankkeeseen: Oulu2026.eu

Kulttuuripääkaupunkivalinnalla pyritään pysyvään muutokseen ja alueen kehittämiseen kulttuurin avulla. Tittelin saa kaupunki, joka sitä eniten tarvitsee. Kaupungilla pitää myös olla riittävästi osaamista ja resursseja toteuttaa hanke. Forsblom näkee pohjoisen Suomen ja Oulun seudun olevan Euroopan reunalla, mutta samalla globaalissa painopisteessä.

Ilmastonmuutos luultavasti iskee pohjoisille alueille rankimmin tulevaisuudessa. ”Me toivomme tietysti myös, että pohjoisessa on jatkossakin vetovoimaa ja työmahdollisuuksia, eikä useiden nuorten osaajien tarvitse muuttaa eteläiseen Suomeen töihin.”

Satsaus kulttuuripääkaupunkiin ei ole pelkästään yhden vuoden iso kulttuurin, taiteen ja tapahtumien vuosi. Sen syvin tarkoitus on muuttaa kaupunkiamme pysyvästi, vaikuttaa pehmeän vetovoiman kautta siihen, kuinka kiinnostava paikka Oulu ja pohjoinen on tulevaisuudessa täällä asuville ja tänne matkaaville.

Syvin tarkoitus on muuttaa kaupunkiamme pysyvästi.

Ala kunnon oululaiseksi ja ota seurantaan Mun Oulun verkkomedia, munoulu.fi!

Sähköistä palvelua OULU10-PALVELU tarjoaa neuvontaa ja

”Uskon, että vuonna 2026 Oulussa on runsaasti luovien alojen työpaikkoja, kulttuurisesti kiinnostavia uusia käyntikohteita, ja kaupunginosien omaehtoinen kyläkulttuuri kukoistaa. Oulu2026 tarjoaa erityisen buustin matkailu- ja ravintolapalveluille ja Oulussa on jälleen valtakunnallisesti merkittävä ruokatapahtuma. Oulu on ylpeä juuristaan ja tuo mielenkiintoisen historiansa näkyville kaupunkikuvassa, kaupunginosissa kuin myös virtuaalisia alustoja hyödyntäen. Oulu nousee jälleen Euroopan valokeilaan”, summaa Forsblom.

Lapset vahvasti mukana suunnittelussa

Oulun kaupunki antoi jo syyskuussa 2016 lastenkulttuurilupauksen, joka takaa laadukasta kulttuuriohjelmaa lapsille joka viikonloppu. Myös Oulu2026-ohjelmassa lastenkulttuuri on huomioitu vahvasti. ”Lastenkulttuuri tulee lapsirikkaassa Oulussa olemaan ihan keskeinen osa-alue Oulu2026:n kulttuuriohjelmaa. Lastenkulttuuria suunnitellaan yhdessä lasten kanssa yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa. Kuuntelemme lasten omia toiveita”, sanoo hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen.

Oulu valmistelee parhaillaan valintavaiheen hakemusta, joka jätetään kansainvälisen raadin arvosteltavaksi huhtikuussa. Ensimmäisessä vaiheessa hakukirjaan kirjattiin luonnosmaisesti perusperiaatteita sekä käytiin läpi tapahtumia ja hankkeita. Toisessa vaiheessa hankesisällöt kirjataan hakemukseen huomattavasti syvemmin ja yksityiskohtaisemmin.

Lopullinen päätös vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungista tehdään kesäkuussa 2021. ”Tässä vaiheessa kannattaa ottaa hihasta kiinni tai lähettää sähköpostia, jos vielä on ideoita tai ajatuksia Oulu2026:n liittyen”, kannustaa Forsblom. ///

ohjausta kaikkiin Oulun kaupungin palveluihin liittyen.

Sähköinen asiointi on helppoa ja tarvittaessa opastamme myös sähköisten palveluiden käytössä. Tutustu Oulun kaupungin sähköisiin palveluihin sivulla ouka.fi/verkkoasiointi.

Missä Oulun kaupungin palveluissa sinä haluaisit asioida sähköisesti verkossa? Ideoita uusiin digitaalisiin palveluihin voi vinkata osoitteessa ouka.fi/idea.

Voit myös vinkata, mitkä nykyiset sähköiset palvelut toimivat hyvin ja missä on vielä kehitettävää.

Oletko kokeillut jo chat-palveluamme?

Oulu10:n chat palvelee iltaisin (ma–to) klo 21 saakka. Perjantaisin palvelua saa klo 16 asti.

Saat chatissa palvelua nimettömästi, mutta tarvittaessa pyydämme sinua tunnistautumaan Suomi.fi-tunnuksen avulla. Näin voimme neuvoa sinua henkilökohtaisemmin.

OULU10, Torikatu 10 palvelee

ma–to 8–18, pe 8–16 Muut Oulu10:n asiointipisteet, tarkista palveluajat www.ouka.fi/asiointi p. 08 558 558 00 WhatsApp 040 011 1001 oulu10@ouka.fi

Oulun kaupunki

Oulunkaupunki

MUN OULU 3 - 2020

9

HENKILÖ

FAK­TA Nimi: Lasse Kukkonen Ikä: 39 vuotta Ammatti: Psyykkinen valmentaja Perhe: Vaimo ja kolme tytärtä

Pukukopista puhujaksi –

kiekkokonkarin uusi ura

Lasse Kukkonen viihtyy perheineen Oulussa. Oulu on hänen silmissään positiivisella tavalla pieni kaupunki, jossa on lyhyet etäisyydet joka paikkaan. Parasta on, että kaikkea on tarjolla sopivassa suhteessa ja ihmiset ovat aitoja.

10 MUN OULU 3 - 2020

Oma kuva

Entinen Kärppä-kapteeni Lasse Kukkonen työskentelee nykyään psyykkisenä valmentajana. Vuodet kiekkokaukalossa antoivat vankan kokemuksen yhdessä tekemisestä sekä toisten innostamisesta.

TEKSTI Saara Kärki KUVAT Juuso Haarala Lasse Kukkonen ei muista, miten hän alkoi harrastaa jääkiekkoa. Tarina kerKESKUSTA too, että tuleva Kärppä-kapteeni mökötti kolmevuotiaana, koska ei saanut luistimia joululahjaksi. Myöhemmin keväällä ne sitten ostettiin. ”En tiedä, mistä kiinnostus lajiin on tullut. Isäni on pelannut jääkiekkoa, mutta lopettanut jo ennen syntymääni. Olen vain aina pitänyt siitä”, Kukkonen kertoo.

Enää Kukkonen ei pelaa, sillä hän on juuri lopettanut urheilu-uransa ja toimii nyt oman yrityksensä kautta psyykkisenä valmentajan ja johtajana. Hän on hankkinut laajan kokemuspohjansa lisäksi psyykkisen valmentajan koulutuksen. Uranvaihdos nivoutuu sopivasti uuteen elämänvaiheeseen, sillä Kukkonen täyttää ensi vuonna 40. ”Suhtaudun lähestyvään keski-ikään ihan mukavasti. Sitä pystyy jo katsomaan vähän taaksepäin. Yksi vaihe on ohi, ja nyt alan tehdä aikuisten hommia”, Kukkonen nauraa.

Hyvä johtaja innostaa

maajoukkueessa henkisestä valmennuksesta puhuttiin paljon.

Kukkonen on tunnettu roolistaan joukkueen kapteenina. Hän ei kuitenkaan mielellään puhu toisten motivoinnista vaan innostamisesta ja rohkaisemisesta. Sosiaalisissa tilanteissa niin positiivinen kuin negatiivinenkin läsnäolo tarttuu. Kukkonen on halunnut omalla esimerkillään innostaa joukkuetta pääsemään tavoitteeseensa.

Kukkonen on tyytyväinen, että sai olla Kärpissä poikkeuksellisen paljon mukana joukkueen toiminnassa. Hän pääsi näkemään, miten seurajohto vaikuttaa joukkueen tekemiseen ja miten päätösprosessit joukkueen takana toimivat.

Töistä kotiin norminaamalla

Nuorena Kukkosella ei ollut muita haaveammatteja kuin ammattikiekkoilija. ”Minulla on ollut lapsesta asti sellainen lapsenomainen usko ja unelma, että minusta tulee jääkiekkoilija. Päätös panostaa kiekkoiluun vahvistui oikeastaan lukiossa.”

Vaikka Kukkonen pitää uudesta alusta ja on innoissaan nykyisestä työstään, ei hän ole varma siitä, mitä tekee viiden vuoden kuluttua. Kenties hän vielä joku päivä palaa kiekkoilun pariin, mutta vielä ei ole sen aika.

Nyt kiekkomaailman nälkää täyttää pesti SM-liigan kiekkolähetysten asiantuntijana.

Parasta uudessa arjessa on ollut mahdollisuus omaan ajankäyttöön. Ensimmäistä kertaa työurallaan Kukkonen saa itse päättää menonsa oman aikataulunsa mukaan. Omituisinta on ollut tulla töistä ilman, että naama on mustelmilla tai suusta ei puutu hampaita. ”En tuntenut enää sitä intohimoa, jota tarvitaan ammattiurheiluun. Joka kerta kun lopettamisen sanoi ääneen ensimmäisen kerran – ensin vaimolle, sitten vanhemmille ja sitten seuralle – se muuttui todellisemmaksi.”

Olen ollut kiinnostunut siitä, miten voin päästä lähemmäs omaa huippusuoritustani.

Uuden uran luominen ja vanhan päättäminen ei ollut helppoa, mutta Kukkosella on sen suhteen mielenrauha. Tilannetta helpotti se, että hänelle oli vuosien aikana tullut selväksi, mitä haluaa tehdä kiekkouransa jälkeen. Nyt hän valmentaa niin yritysten johtoa kuin esimiehiä ja toimii yksilövalmentajana. Kiinnostus alaa kohtaan syntyi omien kokemusten kautta. ”Minulla on ollut oikeastaan koko urani ajan psyykkinen valmentaja. Olen ollut kiinnostunut siitä, miten voin päästä lähemmäs omaa huippusuoritustani. Miten taitotasoltaan samanlaisista pelaajista toiset menestyvät vielä paremmin.”

Kun Kukkonen pelasi Chicagossa, joukkuelaisille kuului yksi pakollinen käynti psykologilla ja sen jälkeen jokainen sai päättää itse, jatkaako. Kukkonen huomasi, että psykologin tapaaminen oli kuin olisi jutellut kaverin kanssa. Hänellä se jäi tavaksi. Myös

”Uusi pukukoppimaailmani. Arkeni täyttävät nyt etävalmennukset.”

Vapaus valita ja tehdä

Kukkosesta huokuu energia päästä tekemään uusia asioita. Työyhteisöjen hyvinvointi on usein puheissa ystävien kanssa. Kaikessa vuorovaikutuksessa on omat paineensa ja odotuksensa. Kukkonen on nähnyt joukkue-elämässä paljon sellaista, mikä toimii, kun ollaan erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. ”Jääkiekkojoukkue on hyvä esimerkki monipuolisesta työympäristöstä. Henkilöitä voi olla viittä kuutta eri kansalaisuutta ja ikähaarukka kulkee 17-vuotiaista nelikymppisiin. Jokaisella täytyy kuitenkin olla sellainen olo, että voi olla oma itsensä hyvine ja huonoine puolineen.”

Kulunut kevät antoi perheelle esimakua, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nykyään Kukkonen on kotona, kun kuopus lähtee kouluun ja iltaisin hän pyrkii osallistumaan lasten harrastuksiin. Läsnäolo on entisen reissutyöläisen perheelle välillä kummallista. ”Kun olin koronakeväänä kotona, kuopus jo muutaman päivän päästä kysyi, että koska taas lähdet”, Kukkonen nauraa.

Hän saapuu haastatteluun suoraan kössikopista. Sen lisäksi Kukkonen pelaa vapaa-ajallaan tennistä. Salillakin hän käy, jos huvittaa. ”Päätin, etten tee mitään sellaista, mikä ei ole mukavaa.

Se on toiminut oikein hyvin.” ///

Viiden suora Mitä lukija ei sinusta ikinä arvaa? ”Olen laulanut ala-asteella kuorossa.”

Kun tulet kotiin, mitä teet ensimmäiseksi? ”Vaihdan shortsit jalkaan.”

Paras muistosi lapsuudesta? ”Kyllä se on pihapelit.”

Mihin veisit turistin Oulussa ja miksi? ”Koivurannan kahvilaan, koska se on niin nätti paikka.

Siellä on paljon oululaisia.”

KENESTÄ

HALUAISIT LUKEA MUN OULUSSA? Ehdota omaa oululaista suosikkiasi: munoulu@ouka.fi

Sano jotakin Oulusta lämpimällä sydämellä. ”Mahtavia ihmisiä.”

MUN OULU 3 - 2020

11

AJANKOHTAISTA

Iso osa TE-palveluista siirtyy kunnille Työllisyyden kuntakokeilu siirtää ison osan TE-palveluista valtiolta kunnille vuoden 2021 alusta kesäkuuhun 2023. Jatkossa tämä tarkoittaa työttömän työnhakijan näkökulmasta henkilökohtaisempaa palvelua.

BusinessAseman palveluneuvonta tukenasi Palveluneuvonta tarjoaa apua työllisyys- ja yritysasioissa työnhakijoille ja -antajille.

Neuvonta on avoinna ma–pe klo 9–15.

TEKSTI Titta Vilpa KUVA Santeri Keränen

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ toteut-

taa työllisyyden kuntakokeilun, joka tarkoittaa TE-palveluiden siirtymistä valtiolta kunnille. Oulun seudulla kuntakokeilu toteutetaan Oulun johdolla yhdessä seitsemän eri kunnan kanssa. Oulun lisäksi mukana ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä.

Kokeilulla nopeutetaan työttömien työnhakijoiden työllistymistä tai ohjautumista erilaisiin koulutuksiin ja palveluihin. Se pyrkii erityisesti parantamaan pitkäaikaistyöttömien pääsyä työmarkkinoille.

“Tämä koskettaa niitä työttömiä työnhakijoita, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan.

Lisäksi kohderyhmään kuuluvat alle 30-vuotiaat työnhakijat ja maahanmuuttajat”, kertoo kuntakokeilun projektipäällikkö Marjo Pekkonen BusinessOulusta.

Tutut työllistymistä edistävät palvelut eivät Pekkosen mukaan sinällään muutu.

“Voi paremminkin sanoa, että palveluiden tuottamisen tapa muuttuu, kun palvelusta tulee asiakaslähtöisempää. Asiakas kohda-

taan kasvotusten heti työnhaun alussa ja hänen tilanteensa kartoitetaan yksilöllisesti.”

Tarjolla monenlaisia palveluita

Kohderyhmään kuuluu Oulun alueella arviolta 14 300 henkilöä, joista alle 30-vuotiaita on 40 prosenttia, yli 30-vuotiaita 40 prosenttia ja maahanmuuttajia 20 prosenttia.

“Konkreettinen muutos asiakkaalle on henkilökohtainen yhteyshenkilö, omavalmentaja, joka tapaa asiakkaan säännöllisesti ja huolehtii omalta osaltaan, että asiakas pääsee etenemään kohti tavoitettaan”, kertoo Pekkonen.

Kuntakokeilun asiakaskohderyhmään kuuluu monenlaisia ihmisiä, ja syyt työttömyyteen ovat erilaisia. Alle 30-vuotiaiden nuorten tausta voi vaihdella korkeakoulutetusta 29-vuotiaasta vailla ammatillista koulutusta olevaan 17-vuotiaaseen.

“Uudessa palvelutarpeen arviossa voimme hyödyntää monialaista verkostoa. Jos asiakkaan elämä on mennyt jossain vaiheessa solmuun tai terveydentila tuo haasteita työllis-

Konkreettinen muutos asiakkaalle on henkilökohtainen yhteyshenkilö, omavalmentaja, joka tapaa asiakkaan säännöllisesti.

Lisäksi asiantuntijoita on tavattavissa viikoittain ilman ajanvarausta: • Tiistaisin klo 9–15 neuvontaa yritysasioissa, esimerkiksi yritysideaa pohtiville tai rahoitusasioita miettiville.

tymiseen, voimme tarjota jatkossa työvoimapalveluiden rinnalla myös hänen tarvitsemiaan terveys-, kuntoutus- ja sosiaalipalveluita.”

Osalta asiakaskunnasta on myös tullut selkeästi toiveita henkilökohtaiseen kohtaamiseen.

“Kun kuuntelemme asiakkaan toiveita ja räätälöimme palvelut, saamme nopeutettua hänen paluutaan työelämään tai siirtymistä opiskelujen pariin."

Kokeilu tehostaa myös osaajien ja työnantajien kohtaamista erilaisten työnhakijoiden osaamiskartoitusten sekä yrityskartoitusten avulla.

“Pyrimme löytämään toisilleen täydellisiä ”matcheja” ja vastaamaan näin alueen työnantajien työvoimatarpeisiin.”

• On Wednesdays at 12–15 information on employment and entrepreneurship in English and Russian.

• Torstaisin klo 9–12 neuvontaa yksinyrittäjille ja vinkkejä oppisopimuskoulutusasioissa.

• Perjantaisin klo 9–12 työhönvalmentajia tavattavissa, esimerkiksi työnhaussa tai kouluttautumisessa apua tarvitseville.

Kokeilua kehitetään yhteistyössä

Työllisyyden kuntakokeilun uusien palveluiden ja mallien avulla pyritään tunnistamaan yksilölliset palveluntarpeet, osaamisen kehittämiskohteet sekä esteet työllistymiselle.

Kuntakokeilu on Pekkosen mukaan yhteinen juttu, jossa kunnat haluavat käydä keskustelua asiakkaiden kanssa.

“Toivomme laajasti ideoita, kokemuksia ja näkemyksiä, jotta voimme kehittää palveluja”, summaa Pekkonen.

Myös etäneuvontaa. businessasema.com/neuvonta

“Jos mietimme palveluiden vaikuttavuutta, saavutamme sitä asiakkaan kohtaamisella.

Kun voimme löytää oikeat palvelut juuri hänelle, pääsemme luottamuksen tasolle ihan eri tavalla. Ja sitähän asiakaslähtöisyys parhaimmillaan on." ///

“OULUSSA ON taustalla krooninen nuorisotyöttömyysongelma, joten tällaiselle toiminnalle on ehdottomasti kysyntää”, aloittaa hankkeen projektipäällikkö Heikki Myllylahti.

2020-luvun työelämässä on käynnissä rakennemuutos, kun tarjolla on enemmän pätkätyötä ja projektiluontoisia työtehtäviä. Myllylahden mukaan myös suhtautuminen työelämään on muuttunut ja nuoret haluavat tehdä töitä, jotka koetaan mielenkiintoisiksi.

“Urban Boost tarjoaa mahdollisuuksia nuorille, jotka ovat kykeneviä ja innostuvia tekemään ja työskentelemään luovasti.”

Nuoret tekijöinä

Urbaania kaupunkikulttuuria Urban Boost -työpajatoiminta ja kulttuurilaboratorio yhdistävät työllisyyden ja kaupunkikulttuurin kehittämisen. Toiminta on suunnattu 18–29-vuotiaille työttömille työnhakijoille.

Urban Boost alkoi syyskuussa 2019 ja jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.

Hanke parantaa kohderyhmän opiskeluvalmiuksia ja työelämätaitoja. Se haluaa myös kannustaa omaehtoiseen taide- ja kulttuuritoimintaan.

“Hanke nostaa nuoret tekijöiksi oululaisessa kaupunkikulttuurissa. Ensimmäisen ryhmän kanssa on toteutettu jo muun muassa geokätköpeli, taidejulisteprojekti ja taideperformanssi sekä tältä syksyltä ensi keväälle siirtynyt Kajo-festari", kertoo Myllylahti.

Toinen valmennusryhmä on parasta aikaa käynnissä, ja kolmas ryhmä aloittaa vuoden 2021 alkupuolella.

“Olemme tavoittaneet kohderyhmän tosi hienosti ja saaneet mukaan nuoria hyvin erilaisilla taustoilla maistereista välivuottaan viettäviin tai alan vaihtajiin.”

Tarjolla monipuolinen työskentely- ja tapahtumatila

Urban Boostiin kuuluu myös kulttuurilaboratorio, joka on maksuton 180 neliön työtila Pikisaaressa. Sitä voi hyödyntää erilaisiin esityksiin, tapahtumiin, työpajoihin tai vaikka livestriimaukseen.

Tilan voivat saada käyttöönsä 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset tai työryhmät, joiden jäsenistä 2/3 on kyseisen ikäisiä tai jos tapahtuma järjestään nuorille aikuisille.

“Kannustan hakeutumaan mukaan kulttuurityöpajoihin tai kulttuurilaboratorioon, jos on halua ja ideoita kehittää omaa projektiaan ja päästä rohkeasti kokeilemaan erilaisia juttuja”, Myllylahti summaa.

Tutustu verkossa: www.urbanculture.fi/ kulttuurityopaja

12 MUN OULU 3 - 2020

LIFE IN OULU TEXT Päivi Brink PHOTO Teija Soini

Finnish skills open new doors Li Fangying is Chinese and has lived in Oulu for six years with her Finnish husband. She has been working as a hotel receptionist for a few years. She opens up about her experiences as an immigrant looking for work in Oulu.

LI FANGYING met her Finnish husband in

Japan where she studied engineering and learned to speak Japanese. She became a graduate engineer and worked for a while at an architectural studio in Japan. Six years ago, she moved to Finland with her husband.

“In the beginning, it was really hard to get used to the climate. My hometown near Shanghai is warmer, but now I’m happy in Oulu. I have some Chinese friends that I met through a social media group for Chinese people in Oulu. I have also made friends with some of my Finnish colleagues,” Li says.

These days she speaks fluent Finnish.

She studied Finnish for one year and three months as part of assimilation education for immigrants.

“After the Finnish course, I took a sixmonth course on customer service that included a 10-week practise period at a hotel reception. During the training, I looked for work in almost every hotel in Oulu. I convinced my current employer that my Finnish was good enough, since I was already doing my training at another hotel and it was going well. So, I got the job and I’ve worked with the same employer for two and a half years.”

Language skills help in getting employment

Li’s employer saw the advantages of all her language skills.

“I speak fluent English and I use it with our foreign customers. And of course, our customers from China or Japan prefer to be

served on their own languages,” Li smiles.

She thinks that learning Finnish is important if an immigrant wants to truly integrate in Finland.

“Finnish is a very hard language and it took me about two years to learn to speak it fluently enough to be able to use Finnish at work. Nevertheless, it is worth the effort to study Finnish, because it makes life here so much easier. The information about open posts is available quite easily even in English, but at work fluent Finnish skills are often expected.”

In work life, there are some cultural differences between Asians and Finns.

“Finns get straight to the point, and this can seem impolite to Asians. For Asians, it is often difficult to say openly what we want at work.”

Li does not mind that she is not working as an engineer.

“I don’t think I could work as an engineer in Finland, because the customers would rather choose an engineer who speaks perfect Finnish. But maybe in future it will be possible. Anyway, I like my current work and I’m happy that I have this position.”

Multilingual assistant at Villa Victor

Li also works one day a week as a multilingual assistant at Villa Victor. The City of Oulu offers multilingual assistance in 15 languages on various topics regarding the city’s services and everyday life in Oulu.

“I help our customers in Chinese and Japanese. In April and October, I’m usually quite

Li Fangying works as a hotel receptionist. She takes reservations, signs customers in and out, and helps them with their questions and practical arrangements during their stay in Oulu.

busy with exchange students. We help immigrants with all kinds of issues, like getting information about education and applying for work. There are a lot of adult education opportunities in Finland that can lead to employment. At Villa Victor, we know where to get documents translated and we give advice about writing CVs. All the services we provide here at Villa Victor lead to a better life for all the immigrants in Oulu. I am at Villa Victor every Tuesday from 1 to 3 pm,” Li says.

Villa Victor has moved to Oulu10, Torikatu 10.

Free Finnish courses are also on offer online.

Kysely työllisyyden kuntakokeilusta Asetu hetkeksi työnhakijaasiakkaan näkökulmaan ja vastaa työllisyyden kuntakokeilun kyselyyn verkossa. Vastausaikaa on 30.11.2020 asti. q.surveypal.com/kuntakokeilu

Work for educated, Finnish speaking immigrants LANGUAGE – A KEY to participation pro-

ject helps highly educated immigrants to improve their Finnish, which in turn helps them to better use their expertise in working life.

The staff at the University of Oulu’s subject Finnish as second and foreign language are in charge of the Kielen avulla osalliseksi project, which is funded by the European Social Fund.

Over two years, the project has held seven courses with over 100 students. There have been 32 pairs and three groups in total in the mentoring program.

During the remaining months of the project, one course and a seminar will be arranged. In November, there will be the Finn-

ish “Suomea C:llä III” course, which is meant for people who already have good Finnish skills (the level C in CEFR). In December, there will be a seminar (held in Finnish) with presentations about how to keep educated immigrants in Oulu.

More information about the course and the seminar oulu.fi/suomitoisenakielena/node/54997 www.fb.me/kielenavulla or veli-pekka.pelkonen@oulu.fi tel. 050 361 3842

MUN OULU 3 - 2020

13

ILMIÖ TEKSTIT Maija Kajanto ja Ida Ijäs KUVA Juuso Haarala

Tervetuloa kaupunkiin!

Hei sinä juuri Ouluun muuttanut, onpa mukava saada sinut tänne!

Toivottavasti viihdyt!

Meillä on sinulle paljon kerrottavaa, sillä tässä kaupungissa ei tekeminen kesken lopu!

Kurkkaa alkajaisiksi Oulu10-sivuille (ouka.

OULU fi/asiointi). Täällä tarjoamme neuvontaa ja ohjausta, olipa sinulla kysyttävää mistä tahansa kaupungin palvelusta. Meillä on palvelupiste esimerkiksi Torikadulla, mutta kaikkein helpoimmin olemme tavoitettavissa verkossa. Chattaa, laita WhatsAppia tai Twitter-viestiä – täällä ollaan!

Meillä arki rullaa täällä Oulussa tosi kivasti – toivottavasti sinullakin. Ja rullaamisesta puheen ollen, ensimmäisenä on tärkeintä saada katto pään päälle ja bussi alle. Jos jompikumpi näistä vielä puuttuu, kannattaa näistä aloittaa.

Ai niin, se perheen kasvaminen. Palataanpa siihen vähän tuonnempana – ensin meidän piti puhua busseista.

Elämän Waltti-kortit

Meillä Oulussa on tosi hyvä ja toimiva joukkoliikenne ja hieno verkosto pyöräteitä. Älä siis epäröi jättää autoa kotiin ja lähteä matkaan fillarilla tai bussilla!

Oulussa bussiliput myydään vyöhykkeiden mukaan. Jos siis matkustat keskustan sisällä, maksat vain keskustan matkasta, maakunnasta tullessa maksetaan useamman vyöhykkeen matkan.

Tsekkaa vyöhykkeet kaupungin sivuilta! (oulunjoukkoliikenne.fi) Netissä voit myös rekisteröityä Waltti-kauppaan (kauppa.waltti.fi). Waltti-kortti on Oulun joukkoliikenteen kortti. Sopiiko sinulle paremmin arvo- vai kenties kausilippu? Arvokortti on paras satunnaiseen matkustamiseen, kausilippu taas kannattaa hommata, jos bussi tuo ja vie sinua päivittäin tai useamman kerran viikossa.

Ja jos taas käytät bussia vain silloin tällöin, niin muista Waltti-mobiilisovellus! Sieltä voit ostaa kertalipun juuri silloin, kun sellaista tarvitset. Meillä voi myös maksaa bussissa käteisellä, mutta pidäthän silloin tasarahaa tai ainakin pientä rahaa mukanasi, ettei kuskille tule tenkkapoo.

Onpa mukava saada sinut tänne!

Sivakoi uuteen kotiin!

Sivakka on meidän oma vuokra-asuntotoimistomme, jonka sivujen (sivakka.fi) kautta voi löytyä koti juuri sinulle ja perheellesi. Meillä on yli kahdeksan tuhatta asuntoa Oulun alueella. Hakemus kannattaa täyttää sähköisesti, se on nopeaa ja yksinkertaista.

Ja sähköisesti hoituu myös asunnon vaihtaminen. Jos siis jo asut Sivakan asunnossa, mutta tarvitset isompaa vaikkapa perheen kasvamisen myötä, niin tule rohkeasti tutustumaan sivuihin!

TIESITKÖ?

100 vuotta linja-autoilua Oulussa OULUN JOUKKOLIIKENNE täytti tänä vuon-

na sata vuotta. Oulun Auto Oy aloitti kaupungin ensimmäisten säännöllisten linja-autovuorojen ajon kesäkuussa 1920.

Reittejä kulki tuolloin kaksi: toinen linja-auto ajoi keskustan ja Maikkulan väliä, sillä Oulujoen varsi oli suosittua huvila-aluetta. Toinen linja-auto taas kuljetti matkustajia keskustasta Kurkelanrantaan, josta lähti höyrylaiva Muhokselle.

Matka kaupungin ja Oulujoen välillä maksoi yhden markan kilometriltä, Kurkelanrantaan pääsi viiden markan tasataksalla.

Linja-autot olivat 1920-luvulla yleistyneet muissakin Suomen kaupungeissa. Moottorikäyttöiset linja-autot otettiin käyttöön 1900-luvun alussa, ja 1920-luvulla säännöllisiä linja-autovuoroja ajettiin Oulun lisäksi myös ainakin Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Nykyisin Oulun joukkoliikenne käsittää yli 50 linjaa ja toimii Oulun, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän alueella. Lisätietoja linjojen aikatauluista ja lippuhinnoista löydät osoitteesta www.oulunjoukkoliikenne.fi tai Oulu10-asiakaspalvelupisteistä.

14 MUN OULU 3 - 2020

Ookko nää Oulusta?

Oulun lyhyt oppimäärä OLETKO VASTIKÄÄN muuttanut Ouluun, mut-

ta murre ei ole vielä tarttunut puheeseesi? Ainakin nämä sanat ja ilmaisut osaamalla sulaudut oululaisten iloiseen joukkoon.

Pahki: päin. ”Melekein kävelin pahki toloppaan ko kattoin puhelinta.”

Jos köhityttää, kurkkaa tänne

Flunssat ja pöpöt kuuluvat elämään ja joskus sairastutaaan vakavamminkin, valitettavasti. Oulussa meillä toimii viisi hyvinvointikeskusta, joiden piiriin jokainen oululainen kuuluu. Jos olet epävarma, mikä on lähin hyvinvointikeskuksesi tai terveysasemasi, niin kurkkaa osoitteeseen terveysasemahaku kartta.ouka.fi.

Oulussa toimii Omahoitopalvelu (oulunomahoito.fi), jonka ansiosta tosi monet terveysasiat sujuvat verkossa helposti ja nopeasti. Oulun Omahoidon kautta voit varata aikoja ja lähettää viestejä terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilökunnalle. Palveluun voi kirjautua mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla. Ja henkilökunta ohjaa aina sujuvasti eteenpäin, kun apua tarvitset.

Lasten arjen tärkeät paikat

Niin, siitä perheellisyydestähän meidän piti vielä puhua.

Oulu on lapsille hieno paikka kasvaa – meillä on pääsääntöisesti kunnon talvet ja aina reilun oululainen meininki kaikessa tekemisessä.

Varhaiskasvatuksen piiriin siirtyminen on iso askel koko perheelle. Oulussa paikkaa voit hakea sähköisesti neljä kuukautta ennen kuin lapsen pitäisi päiväkotiin astella (ouka.fi/oulu/paivahoito-ja-esiopetus). Jos kuitenkin käy niin, että työpaikan löytymisen tai vaikka opiskelupaikan syliin tippumisen myötä lapsi tarvitseekin hoitopaikan nopeammin, koetamme järjestää sen jo kahden viikon varoitusajalla. Käytä silloinkin sähköistä palvelua!

Ja lapsethan eivät ikuisesti pysy pieninä, vaan koulutie kutsuu ennen kuin arvaatkaan. Oulussa meillä on 46 peruskoulua. Ne sijaitsevat neljällä maantieteellisesti jaetulla oppilasalueella. Mihin kouluun -sivulta (ouka. fi/oulu/koulutus-ja-opiskelu/mihin-kouluun) löy-

dät helpoimmin tietoa siitä, mikä on sinulle lähin koulu ja minne lapset kouluun sijoitetaan, kun asuinalue on tiedossa.

Oulu liikuttaa

Potnapekka: Kesäisin ympäri Oulua ajava maisemajuna, jonka nimi tarkoittaa myös koskikorentoa.

Renttahelekku: huonosti tai miten sattuu pukeutunut. ”Lähekkönää ulos tollasena renttahelekkuna?” Ölövinä: muina miehinä. ”Ajeli autolla pyörätiellä ihan ölövinä.”

Uimaan, ladulle, jumppaan, pyöräretkelle… Oulussa on tarjolla jokaiselle liikkujalle jotakin. Meillä on hienosti ylläpidetyt kävely- ja pyörätiet ja yksi Suomen parhaiten hoidetuista latuverkostoista ihan kaupungin tuntumassa. Lue lisää verkosta! (ouka.fi/liikunta) Ja täytyy tässä vinkata vielä yhdestä ihan mahtavasta maksuttomasta palvelusta, jonka Liikkuva Oulu tarjoaa kaupunkilaisille: meiltä voit varata ajan liikuntaneuvontaan, ihan maksutta! Jos tuntuu, että liikkuminen tahmastaa, niin istutaan yhdessä alas, jutellaan ja mietitään, miten liikkumiseen saisi lisää virtaa.

Virtaa tietysti löytyy myös kulttuurin puolelta. Tiesitkö, että haemme vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin titteliä? Olemme oikeasti sitä mieltä, että se kuuluisi meille. Meiltä löytyy teatteria, taidenäyttelyitä, tiedekeskusta ja Suomen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Tekemistä kulttuurin parista löytyy vauvasta vaariin ihan kaikille.

Vielä kerran, tervetuloa Ouluun – onpa mukava saada sinut tänne! Jos voimme auttaa, pistähän viestiä Oulu10-palveluun ja jutellaan lisää!

Nähhää pallolla: Nähdään Rotuaarin päässä olevalla pallon muotoisella suihkulähteellä. Nykyisin varsinkin nuoremmat polvet saattavat sanoa ”Nähhää Valakiassa”, eli nähdään lähes vieressä olevassa ostoskeskus Valkeassa.

Ystävällisin terveisin Oulu

Onpa kylymä ilima: Onpas kylmä ilma.

Känkky: pitsa, erityisesti majoneesilla.

Känkkylä: pitseria, josta saa myös majoneesipitsaa.

Patio: ravintolan terassi, katuravintola. ”Lähekkö nää patiolle yhille?”

Märistä: itkeä, usein lähes parkua.

Tolokuttaa: inttää, jankata. ”Älä jaksa tolokutta ennää.” Ällyyttää: juksata, huijata. ”Äläpä yritä ällyyttää!”

Nukkua ponniin: Nukkua liian pitkään, nukkua pommiin.

Vanttuut: Lapaset, villakäsineet.

Ilmaisuja

Käyää pessee käet: Mennään yhdessä käsienpesulle.

Ookkonää vähä pölijä?: Oletkohan nyt hieman hassu/typerä?

Otakko nää kahavia?: Haluaisitko kahvia?

Pannaanko pökkiin?: Pistetäänkö puoliksi? ”Pannaanko tuo suklaapatukka pökkiin?”

Jatkuu seuraavalla sivulla.

VINKKI: Opiskelija - puuttuuko vieraaltasi lautanen? Älä huoli, sen saa huokeasti Oulun kierrätysmyymälästä. Tarjolla myös muuta tavaraa huonekaluista harrastusvälineisiin.

Tervetuloa ostoksille arkisin kello 10–17!

Kurkelantie 2 ouka.fi/kierratyskeskus

MUN OULU 3 - 2020

15

Luonnonläheinen Oulu voitti puolelleen Belgialaisen Hilde Hensin toi Ouluun ensin puolivuotinen jakso vaihto-opiskelijana ja myöhemmin määräaikainen pesti tutkijana.

Sen lähestyessä loppuaan hän huomasi, ettei halua asua enää missään muualla. Oulusta tuli kotikaupunki.

TEKSTI Juha-Pekka Honkanen KUVAT Petteri Löppönen

Hilde Hens muistaa hyvin ajan, kun hän palasi kotikaupunkiinsa Antwerpeniin Belgiaan vietettyään edellisen puoli vuotta vaihto-opiskelijana Oulun yliopistossa. Aiemmin omalta tuntunut elämänmeno näytti uudet puolensa. ”Meni kauan aikaa ennen kuin totuin Belgian hektisyyteen. Ihmiset ovat siellä kiireisempiä enkä saanut enää samaa rauhaa kuin Oulussa”, hän sanoo.

Hens kertoo jääneensä kaipaamaan ennen kaikkea luontoa. Nykyisin Linnanmaalla asuvana hän voi milloin vain laittaa juoksukengät jalkaansa, ottaa husky Inuqin mukaan ja suunnata vaikkapa lähiseudun metsiin. Polkujuoksijalle etenkin Auran majan hiihtolatujen tienoo ja Kalimenjoen varren metsät ovat tuttuja. ”Olen käytännössä suurimman osan ajastani ulkona, mikä ei Belgiassa olisi mahdollista.

Täällä luonto on jatkuvasti lähellä.”

Toki ensi alkuun pohjoispohjalainen ulkoilma vaikutti karulta. Vaihto-oppilasaika alkoi tammikuisena iltana Helsingin-koneen laskeuduttua Oulunsalon lentokentälle. Vastassa oli pimeys ja kova pakkanen.

Biologiaa ja erityisesti evoluutiobiologiaa opiskellut Hens etsi vaihto-oppilasjaksolle paikkaa ”jossain pohjoisessa” ja yliopistojen yhteistyön siivittämänä se tarkoitti käytännössä Oulua. ”Toivoin, että luonto olisi täällä lähellä ja tiesin, että kieli on vaikea opetella. Vaikka osasin odottaa sitä, kylmyys yllätti silti”, hän naurahtaa.

LINNANMAA

Hiljaiset oululaiset

Vaihto-opiskelijana hän vietti aikaansa pääasiassa muiden ”vaihtareiden” kanssa, joten

oululaiset jäivät tuntemattomiksi. Jos jotain, niin hiljaiset oululaiset vaikuttivat yrmeiltäkin puheliaisiin antwerpenilaisiin verrattuna.

Biologian opiskelijat kuitenkin liikkuivat paljon lähiluonnossa ja tekivät retkiä Kuusamoon Karhunkierrokselle ja Riisitunturille sekä huskyfarmille Nellimiin. Hens sanoo pitävänsä Oulun metsistä ja ulkoilualueista, mutta on hienoa, että myös muut luontokohteet ovat helposti saavutettavissa. ”Palasin Antwerpeniin viimeistelemään maisteritutkintoni, mutta huomasin haaveilevani palaavani vielä joskus takaisin.”

Kaksi vuotta myöhemmin oli toiminnan aika. Oulun yliopistossa oli avautunut tutkijan paikka Hensin omalla alalla. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Hensin ja Inuqpentukoiran matkatavarat rullasivat jälleen kerran Oulun kamaralla.

Tällä kerralla suomalaisuus ja oululaisuus tulivat uudella tapaa lähelle uusien työkavereiden myötä. Näillä oli tosin kummallisiakin tapoja. Hens selventää, että belgialaisille on merkittävää olla koko ajan tekemässä jotain ja saada jotain aikaiseksi. Sitä vasten oli aidosti outoa, että ihmiset vetäytyvät kesäisin kuukaudeksi kantoveden varaan olemaan tekemättä sen ihmeempiä. ”Kun löysin ystäviä ja pääsin heidän kanssaan mökkireissuille, ymmärsin saunomisen ja mökkeilyn tuoman rauhan, enkä osaa enää kuvitella eläväni ilman niitä.”

Hens löysi hengenheimolaisia myös kiipeilijöistä ja polkujuoksijoista. ”Heillä on samanlaiset toiveet ja kiinnostuksen kohteet kuin minulla. Tulin Ouluun töiden takia, mutta jäin tänne ystävieni ansiosta. Sain todella hyviä kavereita ja hiljalleen ymmärsin, etten missään nimessä halua lähteä täältä enää pois.”

Hilde Hens antaa Oululle plussaa luonnosta. Ihmetyksen aiheena olivat alkuaan hiljaiset ihmiset.

Uranvaihto väitöstyön jälkeen

Kasviekologian alaan kuuluva väitöstyö uhanalaisten orkideoiden suojelusta hyväksyttiin kesäkuussa 2017. Tutkimusura ei sillä erää jatkunut. Hens päätti tarttua tavoittelemaan parempaa suomen kielen taitoa ja pestautui Partioaittaan myyjäksi. ”Kielitaito on tärkeä jo jokapäiväisen elämänkin takia. Menin Partioaittaan töihin, sillä siellä kieltä täytyy todella käyttää jatkuvasti.

Se on vielä vaikeaa, mutta tuntuu hyvältä, kun osaan puhua suomea jo paremmin.”

Samalla yrmeys on karissut oululaisten ympäriltä. ”Hiljaisuus on helppo ymmärtää väärin.

Luulin, että suomalaiset ovat oudompia, mutta he ovatkin mukavia ja rentoja – heille ei vain ole tärkeää saada ääntänsä jatkuvasti kuuluviin.” ///

16 MUN OULU 3 - 2020

OULULAISUUDEN YTIMESSÄ

Etsimme tällä palstalla oululaisuuden syvintä olemusta.

Keskustele aiheesta Mun Oulun somekanavissa.

Talot veden päällä ja siirtolohkareet metsissä

”

Oulussahan on paljon legendaarisia outouksia, kuten yliopisto suolla, teatteri ja kirjasto veden päällä sekä merellisyys kolmen kilometrin päässä mereltä jokisuistossa. Harrastan suunnistusta, mikä on oiva tapa tutustua Oulun lähialueen metsiin ja luontoon.

Yksi oudoimmista paikoista mielestäni on Saarisen lähellä olevat metsät, joissa voi törmätä järkälemäisiin siirtolohkareisiin ja muihin kivimuodostelmiin. Kuvassa on yksi näistä illansuussa. Pandemian seurauksena iltarasteja on tänä vuonna toteutettu muun muassa omatoimirasteina ja rasteja on voitu viedä sellaisiin maastoihin, joihin niitä ei normaalisti liikenneyhteyksien ja pysäköinnin vuoksi voitaisi viedä.” ///

JUHA M. KINNUNEN on avojalakainen oululainen ku-

vaaja, joka kuvaa vapaa-ajallaan mieluiten maisemia, luontoa ja tunnelmia, koska arkena tulee kuvattua paljon ihmisiä. ”En ole koskaan pitänyt kameroiden tekniikasta keskustelemisesta. Teknistä laatua tärkeämpää minulle ovat kuvien välittämät tunnelmat ja niiden herättämät ajatukset ja tunteet.”

Kuvia voit seurata Instagramissa @juhamkinnunen, @jjuuhhaa ja @juhamkinnunen2

MUN OULU 3 - 2020

17

REPORTAASI

Tällä palstalla pääset kurkistamaan kulisseihin: Miltä näyttää päivä kaupungin työntekijänä.

↑Veli-Matti Saviluoto tarkistaa ohrasuurimopuuron maun. ↗Krista Määttä tarkistaa kiusauksen lämpötilan. Vaikka tekniikka on keittiössä apuna, iso osa ruoanvalmistuksesta on käsityötä. → Palvelupäällikkö Mira Raappana toimi aiemmin itse dieettikokkina koulukeittiössä.

Padat porisevat tuotantokeittiö Löökissä aamukuudesta alkaen. Tänään valmistuu muun muassa ohrasuurimopuuroa, joka on yksi oululaisten koululaisten suosikkiruoista.

26 000 annosta

päivässä oululaisiin suihin TEKSTI JA KUVAT Kati Valjus Kello on puoli kahdeksan aamulla, ja tuotantokeittiö Löökissä leijailee jo kypsän broilerikiusauksen tuoksu. Uuni piippaa sen merkiksi, että kypsennysaika on täynnä. Ravitsemistyöntekijä Krista Määttä nappaa lämpömittarin ja mittaa kiusauksen lämpötilan. ”Saa olla vielä hetken”, hän toteaa.

Tällä tavalla Löökissä valvotaan laatua.

Vaikka teknologia on jättikokoisessa tuotantokeittiössä monessa kohtaa apuna, iso osa ruoanvalmistuksesta on käsityötä.

Lähellä keitellään ohrasuurimopuuroa kolmessa isossa 300 litran padassa. Oulun kouluissa on tänään tarjolla ohrapuuroa ja päiväkodeissa broilerikiusausta. Yleensä päiväkodeissa ja kouluissa syödään samaa ruokaa, mutta koska päiväkodeissa syödään puurot jo aamulla, tehdään varhaiskasvatuksen lapsille tänään eri ruoka.

Kaikki ainekset on mitattu ja valmistelut tehty edellisenä päivänä, ja kokki Veli-Matti Saviluoto on aloittanut puuronkeiton kuuden jälkeen aamulla. Vielä tehdään aistinvarainen arviointi eli makutesti.

RUSKO

”Vaikka ruoanvalmistus on pitkälle automatisoitua ja reseptiikka hiottua, kaikki erät tarkistetaan aistinvaraisin arvioin”, korostaa palvelupäällikkö Mira Raappana.

Saviluodon vieressä kokki Maritta Murto sekoittaa jauheliha-perunasoselaatikon aineksia niin ikään 300 litran padassa. Tämä ruoka ei mene kouluihin vaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille.

Koulut tilaavat ruoan joka päivälle erikseen.

Heillä on hyvä näppituntuma siitä, paljonko mitäkin ruokaa menee.

Lämmin ruoka lähtee aamulla Oulun ateriapalveluiden ruoanvalmistus keskittyi Löökin alle kesäkuun alussa. Samalla yhtiön valmistuskeittiöiden määrä kasvoi,

mutta Ruskossa sijaitseva, noin 30 henkeä työllistävä Lööki on niistä suurin. Täältä lähtee päivässä noin 26 000 annosta oululaisiin suihin.

Aamulla keskitytään lämpimänä lähtevään ruokaan eli koulujen ja päiväkotien ruokaan.

Mustat lämpöastiat odottavat valmiiksi merkittyinä rivissä. Kun puuroa aletaan jakaa astioihin, on toimittava nopeasti. Kuskit odottavat jo lastauslaiturilla.

Oulun Lyseon lukion astiat ovat pinossa päällimmäisinä. Lyseolle lähtee tänään 12 seitsemän litran astiaa puuroa. ”Koulut tilaavat ruoan joka päivälle erikseen. Heillä on hyvä näppituntuma siitä, paljonko mitäkin ruokaa menee ja tieto erityispäivistä, kuten retkistä ja vaikkapa uintiviikosta, joka yleensä lisää ruoan menekkiä”, kertoo Löökin suunnittelu- ja kehityspäällikkö Sami Tuohimaa.

Työnjohtaja Simo Valtanen roudaa mustien laatikkojen jonoa kohti lastauslaituria. Papereista tarkistetaan vielä, että puuromäärä vastaa tilattua.

Yhdeksältä Lyseon kuorma on jo kuskin kyydissä matkalla kohti määränpäätään.

MIRA RAAPPANA , 31 Palvelupäällikkö

• Keskeiset työtehtävät: Muutosjohtaminen, palvelutuotanto, asiakasyhteistyö.

• Miten innostui alasta: ”Ala on minulla geeneissä. Muistan jo lapsena olleeni äidin mukana päiväkodin keittiössä.

Minulla on dieettikokkitausta.

Minulla on paljon allergioita, joten erikoisruokavaliot ja dieettikeittiön kehittäminen ovat lähellä sydäntäni.”

• Lempiruoka Löökin keittiössä: kahden kalan paistos.

18 MUN OULU 3 - 2020

LÖÖKIN OMISTAJINA KAUPUNKI JA SAIRAANHOITOPIIRI Oulun Tuotantokeittiö on Oulun kaupungin ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteisesti omistama yhtiö, joka keskittyy ruoan valmistukseen omistajilleen.

Yhtiö toimii omistajiensa sidosyksikkönä.

Ruskossa sijaitseva valmistuskeittiö Lööki on perustettu alkuvuodesta 2017 ja toiminta on aloitettu samana vuonna loppuvuodesta.

Yhtiön toiminta on laajentunut kesäkuussa, kun yhtiö hankki liiketoimintakaupalla Oulun Tilapalvelut -liikelaitokselta muun muassa sen omassa toiminnassa olleen aterioiden valmistuksen.

Toimintaa on Ruskossa sijaitsevan Lööki-tuotantokeittiön lisäksi viidessä toimipisteessä Oulunsalossa, Kaakkurissa, Hiirosessa, Ritaharjussa ja Haukiputaalla Länsituulen koulun keittiöllä.

Yhtiön henkilöstömäärä on yhteensä noin 100.

← Maritta Murrolla on työn alla 300 litraa jauhelihaperunasoselaatikkoa.

↑ Työnjohtaja Simo Valtanen vie pakattuja kuljetuslaatikoita lastauslaiturille.

Koulujen ja päiväkotien kuljetukset ajoittuvat aamuun. ← Löökin suunnittelu- ja kehityspäällikkö Sami Tuohimaalla on tällä hetkellä työpöydällään muun muassa itsenäisyyspäivän aterian suunnittelu.

Suunnittelua tehdään yhdessä paikallisen tuottajan kanssa.

SAMI TUOHIMAA , 43

Suunnittelu- ja kehityspäällikkö • Keskeiset työtehtävät: Suunnittelu, kehittäminen.

• Miten innostui alasta: ”Kokin ammatti veti nuorena puoleensa ja ehdin tehdä sitä työtä kymmenen vuotta. Uusien ja olemassa olevien tuotteiden kehittämistyössä on etua siitä, että tietää, mitä käytännön työ keittiössä on. Minulle on tärkeää, että ruoka maistuu ja näyttää hyvälle.”

• Lempiruoka Löökin keittiössä: lohikeitto.

← Ruokien esivalmistelut ja raaka-aineiden punnitukset on tehty edellisenä päivänä.

Maistuvaa, ravitsevaa ruokaa Erikoisruokavalioiden keittiön puolella ei 300-litraisia patoja ole. Vähämausteista makkarapataa annostellaan aivan pikkuisiin astioihin. Eri tahoille menevät erikoisannokset valmistetaan tarkkojen tilausten mukaan. ”Suosimme työnkiertoa eli sitä, että työntekijät tekevät vaihtelevia työtehtäviä. Dieettikeittiössä työskentelevät kuitenkin samat henkilöt, joilla on erikoisosaaminen tähän työhön”, Raappana kertoo.

Katariina Hämeenaholla on uunissa gluteeniton jauheliha-lasagnette. Gluteeniton pasta on hyvä esimerkki raaka-aineesta, joka kehittyy koko ajan. Sitä miten eri pastalaadut sopivat eri ruokiin, seurataan tarkkaan ja reseptejä kehitellään sen mukaan.

Kehitystyö on läsnä kaikessa. ”Reseptiikkaa kehitetään, raaka-ainetoimittajien kanssa tehdään paljon yhteistyötä ja ruokalistojakin kehitetään, tuttuuden rajoissa. Kouluruoalla on tärkeä paikkansa koululaisten arjessa. Tärkeimpänä tavoitteenamme on tehdä maistuvaa, ravitsevaa ruokaa. Siinä samalla on tärkeää pysyä mukana ruokatrendeissä ja toisaalta pyrkiä kaikin ta-

voin minimoimaan hävikki”, Tuohimaa kuvaa.

Tänään valmistuva ohrasuurimopuuro on yksi oululaisten koululaisten suosikkiruoista. Muita vakiosuosikkeja ovat lohikeitto ja pastaruoat.

Laatu on kaikki kaikessa Keittiön toisesta päästä kuuluu kolinaa, kun seuraavaksi päiväksi sairaanhoitopiirille menossa olevaa makkarakeittoa aletaan pakata pussipakkauksiin. Jotta jokainen keittoerä olisi tasalaatuinen, annostellaan makkarat ja keittopohja erikseen. ”Muuten makkarat olisivat päällä ja perunat pohjalla, eivätkä erät olisi tasalaatuisia”, Tuohimaa selventää.

Laatu on Löökille kaikki kaikessa. Pussipakkauksessa kulkeva keitto lämmitetään vasta määränpäässään. Siksi se jäähdytetään nopeasti heti pakkaamisen jälkeen.

Lämpimän ruoan lähdettyä kuljetukseen pestään astiat. Näyttää siltä, että jokainen jättikokoisista padoista oli aamulla käytössä. ”Ruoanvalmistusastioiden määrä vaikuttaa siihen, mitä ruokia voidaan valmistaa yhtä aikaa tai vaikka peräkkäin. Tässäkin mielessä

ruokalistat on tarkkaan optimoitu, sillä eri ruokiin tarvitaan tietysti erilaisia valmistusastioita”, Raappana sanoo.

Keittiössä jokainen tuntuu tietävän paikkansa, eikä turhaa sählinkiä synny.

Tarkasta prosessista huolimatta Löökissä taivuttiin keväällä myös tilanteen vaatimiin muutoksiin. ”Silloin meiltä lähti kotikoululaisille noin 6000 yksittäispakattua annosta päivittäin.

Kyllä se vaati suunnittelua ja hetkeksi aivan uudenlaiset toimintatavat, mutta hyvin siitä selvittiin”, Raappana hymyilee. ///

MUN OULU 3 - 2020

19

TURISTINA FAK­TA ⋆ Anna Antila, 38, ⋆ päätoimittaja Kolmiokirjassa

Oulujoen pappilan koivukuja on Anna Antilan mielestä parhaimmillaan elokuussa mutta kaunis kaikkina vuodenaikoina.

Iloinen paluumuuttaja viihtyy joen vierellä Anna Antila on paluumuuttaja, joka kertoo, ettei ole ”koskaan asunut niin pitkään pois Oulusta, että se olisi lähtenyt minusta”.

TEKSTI Maaria Rousu KUVA Juuso Haarala ”Aina minä käyn kahavilla ja kannatan Kärppiä”, Antila hyOULUJOKI myilee. ”Ja vaikka osan itsestään jättää aina sinne, missä on asunut, olen palannut Ouluun aina mielelläni.”

Aiemmin Antila on asunut niin Jyväskylässä, Kanadassa kuin Kainuussakin. Ja viimeisimmäksi Helsingissä, jossa hänen miehensä edelleen asuu ja jossa hänkin viettää yhä paljon aikaa.

Koti on kuitenkin Oulussa, joen pohjoispuolella. Siellä Antila asuu yhdessä leikkiikäisen poikansa kanssa. Oulujoki on hänelle tärkeä ympäristö.

”Olen viettänyt joella ja sen rannoilla aikaa perheeni ja isovanhempieni kanssa, ja edelleen siellä tulee käytyä mökillä. Pidän muutenkin pohjoisen isoista joista”, Antila kertoo.

Pappilan kuja peltoineen ja Pikisaaren pieni museo

Erityisen läheiseksi hän kokee jokivarressa sijaitsevan Oulujoen pappilan koivukujan ja sitä ympäröivän peltomaiseman. ”Tuolla kujalla tulee käytyä paljon ulkoilemassa, ja sinne olen vienyt myös vieraitani ja veisin vastakin. Se on sellainen oma kuplansa kaunista maalaismaisemaa, jossa tuntee vuodenaikojen vaihtelun ja historian läsnäolon”, Antila kuvailee.

Eikä kaukana joesta ole toinenkaan kohde, jossa Antila käy mielellään kesävieraiden kanssa: Merimiehenkotimuseo Pikisaaressa.

”He ottavat ihanasti huomioon eri sukupolvet. Tämän kesän vierailulla lapseni pääsi ihmettelemään rukkia ja kehräämistä.”

Olen palannut Ouluun aina mielelläni.

Lapsuuden Kaukovainio ja Kaakkuri

”Se on kompakti ja kiva museo, jossa muilta paikkakunnilta saapuvatkin saavat nopean tuulahduksen Oulusta.”

Antila muistelee käyneensä museossa jo kouluaikoina Kuusiluodon yläasteen luokkansa kanssa. Hän kehuu myös Merimiehenkotimuseon henkilökuntaa.

Antilan omat lapsuuden maisemat sijaitsevat Kaukovainiolla ja vanhassa Kaakkurissa.

Kaukovainiolla hän asui 10-vuotiaaksi asti, ja niiltä vuosilta hänellä on paljon hyviä muistoja niin koulusta kuin oman kerrostalon pihapiiristäkin. ”Olen tavannut parhaan ystäväni puolivuotiaana hiekkalaatikolla”, hän nauraa. ”Kaketsu oli minun lapsuudessani ihana paikka, jossa oli aivan oma henkensä –ja ne oman pihan lapset ja leikit.”

20 MUN OULU 3 - 2020

HAASTE

Haastan seuraavaksi kotikaupungin turistiksi kosmetologiyrittäjä Phuong Phamin.

Antila on aina pitänyt Merimiehenkotimuseon fiiliksestä ja kompaktista koosta. "Se tarjoaa kävijälle palan historiaa sopivassa paketissa."

Pikiruukista taiteilijoiden tyyssijaksi 1600-LUVULTA on pitkä matka

Identiteetiltään Antila kertoo kuitenkin olevansa ”vanhan Kaakkurin tyttöjä”. ”Se on minulle rakas ympäristö. Kaakkuri on myös muuttunut niistä vuosista valtavasti. Silloin kun me muutimme sinne, koko aluetta alettiin vasta rakentaa.” ///

KUVA Oulun kaupunki

2020-luvulle, mutta Pikisaaressa historiaa pääsee tarkastelemaan alueen lukuisissa rakennuksissa ja suojellussa miljöössä. Kiinnostavia käyntikohteita ovat ainakin Oulun vanhimmassa säilyneessä puuta-

lossa sijaitseva Merimiehenkotimuseo, Vanha Villatehdas, jossa työskentelee kuvataiteilijoita, valokuvaajia ja suunnittelijoita sekä Galleria Harmaja.

Kesällä Pikisaareen avattiin myös TILA Kulttuurikiihdyttämö, jossa en-

tisen ammattikoulun kampuksen luokkatilat muuttuivat taiteilijoiden, käsityöläisten ja muiden kulttuurialan toimijoiden työhuoneiksi.

Pikisaaren arkkitehtuuriin, historiaan ja luontoon voi tutustua myös Citynomadin kävelyreitillä. Lataa Nomadi-sovellus puhelimeesi ja kulje läpi koko Pikisaari.

MUN OULU 3 - 2020

21

KULTTUURI

OULUN TEATTERI Tutustu syksyn ohjelmistoon ja teatterin turvallisuusohjeistukseen verkossa teatteri.ouka.fi

Oulun teatterin uusi toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen haluaa kertoa maailmalle Oulun teatterista.

Esirippua avataan taas Keväinen kriisi opetti, että kulttuurielämyksiä todella tarvitaan.

TEKSTI Sirpa Tarkkinen KUVA Sanna Krook Syyskuun alussa pestinsä aloittanut kiiminkiläistausTEATTERI tainen toimitusjohtaja näkee, että teatterilla eletään nyt hyvää vaihetta. ”Enää täällä ei kuohu, olemme uuden ja innostavan äärellä. Meillä on taiteellisen johtajan Alma Lehmuskallion kanssa kahden A:n tiivis työparitiimi. Minä uskon vahvasti yhteistyöhön: kun on osaava työpari, saamme kahdestaan aikaan enemmän.”

Moilanen kertoo puheestaan, jonka hän piti ensimmäisenä päivänä työntekijöille teatterilla. ”Lupasin, että aion kuunnella, keskustella ja perustella. Kannatan osallisuuden kulttuuria.”

Siihen toimitusjohtajalla on edellytyksiäkin. Hän on sekä kauppatieteiden että taiteiden maisteri ja myös kuvataiteilija.

Laaja-alaisuus auttaa ymmärtämään ison teatteritalon työn eri osa-alueita ja teatterituotantojen sisältöjä.

Koronan teemat näkyvät kevään esityksissä

Moilanen kuvailee, että teatterin toimitusjohtajan vastuu merkitsee yleisötyön tasapainoilua: kaikille halutaan tarjota mielekkäitä taide-elämyksiä, palvella marginaaliryhmiä ja löytää uusia yleisöjä.

”Joka tapauksessa olemme PohjoisSuomen suurin teatteri, näyttävällä paikalla Oulussa ja rakennuskin on arkkitehtonisesti kiinnostava. Jos jotain koronasta jää myönteisenä mieleen, niin varmaan viimeistään nyt on havahduttu siihen, että kulttuurielämyksiä tarvitaan.”

Kriisi kasvatti Moilasen mukaan myös varautumiskykyä.

Olemme PohjoisSuomen suurin teatteri, näyttävällä paikalla Oulussa ja rakennuskin on arkkitehtonisesti kiinnostava. ”Keväällä on ohjelmistoon tulossa teoksia, joissa näen yhteyksiä koronan esiin nostamiin teemoihin.”

Tausta auttaa ymmärtämään taloutta

Koulutukseensa pohjautuen Moilanen sanoo, että hänellä on vahva henkilökohtainen taidesuhde.

”Siksi ymmärrän taiteen tekemisen prosessit ja sisältöjen luonteen, toisaalta myös taloudellisia realiteetteja. Minusta on tärkeää, että taiteen ja kulttuurin alalla ollaan laaja-alaisia ja kerrotaan myös muulle maailmalle meidän työstämme.

Toki olen pienyrittäjäperheessä kasvanut, mutta koulutus tuo luotettavuutta siihen, että ymmärrän taloutta.”

Keväällä ja kesällä Moilanen toimi Oulun ja Jyväskylän yhteisessä digitaalisten asiakaspalveluiden kehittämishankkeessa projektipäällikkönä.

Lisäksi Moilanen on aiemmin johtanut taidetestaajia. Se oli valtakunnallinen kulttuuriprojekti, jossa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaiselle ja 5 000 opettajalle tarjottiin kaksi taidevierailua, Helsinkiin ja omaan maakuntaan. Suomessa toteutettiin vuosittain 130 000 taidevierailua kolmena lukuvuonna.

Näitä taidetestaajissa syntyneitä suhteita Moilanen aikoo hyödyntää verkostotyössään Oulun teatterin hyväksi. ///

Ohjeet turvalliseen kulttuurielämykseen OULUN TEATTERI kasvattaa suuren

näyttämön istumapaikkojen määrää lisäämällä katsomoon kahden hengen vierekkäisiä paikkoja. Turvaväleistä huolehditaan kuitenkin yhä tarkasti kaikkialla talossa.

Salit täytetään aulapalveluhenkilöiden johdolla, suurella näyttämöllä vasemmalta puolelta sisään saliin, oikealta ulos. Tämän vuoksi liikkuminen teatterissa voi viedä nyt normaalia enemmän aikaa.

Oulun teatterin turvallisuusohjeistus on katsottavissa Oulun teatterin YouTube-kanavalla.

Myös Oulu Sinfoniassa noudatetaan viranomaismääräyksiä ja huomioidaan tilojen toimivuudet eri puolilla Oulun Musiikkikeskusta. Tutustuthan oulusinfonia.fi-sivustolta löytyviin ohjeisiin huolellisesti ja noudatathan niitä. Tule konserttiin vain terveenä!

22 MUN OULU 3 - 2020

Tv- ja elokuvatuotannoista Oulun seudulle yli 3 miljoonaa euroa viime vuosina Audiovisuaaliset tuotannot vaikuttavat paitsi aluetalouteen myös aluemarkkinointiin. Oulun seudulla kuvataan tuotantoja yhä enemmän, joten paikallisille osaajille on tarvetta.

Aukkoja kalenterissa?

Täytä kalenterisi vaikka näillä. Tarkista kunkin tapahtuman turvallisuusohjeet!

Lisää tapahtumia: www.visitoulu.fi 13.11. avautuu uusi tapahtumakalenteri osoitteessa tapahtumat.munoulu.fi.

TERVETULOA TAPAHTUMIIN! Tutustu kulttuuritalo Valveen toimintaan, esityksiin, elokuva-näytöksiin ja festivaaleihin sivuillamme kulttuurivalve.fi, josta löydät myös tapahtumakalenterin.

Kalenterin kautta löydät aina ajantasaisimmat tiedot tulevista tapahtumista sekä avoimista näyttelyistä!

TEKSTI Sanna Häyrynen KUVA Maiju Pohjanheimo

Marraskuisin Valveella on totuttu festivaalihulinaan.

Oulun Sarjakuvafestivaalin (20.–22.11., oulucomics. com) ja Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin (16.–22.11., oulunelokuvakeskus.fi/lef) tiedotusta kannattaa seurata festivaalien omissa kanavissa.

Lasten tekemiä elokuvia ja mediakasvatusasiaa verkossa

Valveen elokuvakoulun loppuvuoden tutut tuotannot – Lasten ja nuorten elokuvakilpailu Oskari sekä Luova luokka -mediakasvatusseminaari – ovat koettavissa myös etänä.

OULUN SEUDULLA viimeisen kolmen vuoden aikana

kuvatut tv- ja elokuvatuotannot ovat tuoneet alueelle arviolta 3,5 miljoonaa euroa. Lukemassa ovat mukana Oulun ulkopuolisten tuotantoyhtiöiden tuotannot.

Kun elokuvaa tai tv-sarjaa kuvataan, tarvitaan paikallista työvoimaa ja käytetään esimerkiksi majoitus- ja ravitsemuspalveluita, järjestyksenvalvontaa ja logistiikkaa. ”Aluetalouden lisäksi tuotantojen merkitys aluemarkkinoinnin kannalta on suuri. Kun Oulussa kuvattu tv-sarja lähtee levitykseen kymmeneen maahan ympäri maailmaa, on samanlaista näkyvyyttä vaikea saada yhtä tehokkaasti muilla keinoilla”, sanoo elokuvakomissaari Reetta Turula BusinessOulusta.

Oulun seudulla on tarkastelujaksolla kuvattu esimerkiksi Paratiisi- ja Kaikki synnit -sarjoja sekä elokuvia Kaiken se kestää, Hevi reissu ja Diva of Finland.

Turulan mukaan vuodelle 2021 Oulun seudulle on tulossa useampi tuotanto, joiden toteutuessa alue hyötyy noin 1,5 miljoonan euron edestä.

Kuvauspaikka valitaan tarinan ehdoilla

Siihen, miksi tv-sarjaa tai elokuvaa päädytään kuvaamaan juuri Oulun seudulle, vaikuttaa sarjan tai elokuvan tarina.

Kun tarina ja kuvauspaikka eli lokaatio sopivat yhteen, lähdetään neuvottelemaan, voiko alue tukea tuotantoa. ”Kilpailu alalla on kovaa, ja alueellisia tuotantokannustimia on jo käytössä esimerkiksi Turussa ja Tampereella”, Turula sanoo.

Tuotantokannustin tarkoittaa tuotantoyhtiölle tarjottavaa joko rahallista tai yhteistyökumppanien palveluina toteutuvaa tukea, jos yhtiö päätyy tekemään tuotantoa alueelle.

Tuotantoon sijoitettu euro palautuu yleensä kymmenkertaisena takaisin.

LUONNOTAR 12.11. klo 19, Madetojan sali oulusinfonia.fi

VIULUKONSERTTO 13.11. klo 19, Madetojan sali 14.11. klo 16, Madetojan sali oulusinfonia.fi

Tarvetta osaajille Oulussa

Palkitusta Eränkävijät-sarjasta tunnetulla oululaisella NTRNZ Media -yhtiöllä on parhaillaan tuotannossa toisesta maailmansodasta kertovaa dokumenttisarjaa Untold Arctic Wars. Sarjaa on myyty ennakkoon jo useaan maahan.

Niin ikään oululaisella Mutant Koala Picturesilla on kehitteillä useampia tuotantoja. Tuotantoyhtiön Jukka Vidgren ja Juuso Laatio esimerkiksi käsikirjoittavat Hevi reissu -elokuvalle jatko-osaa Aleksi Purasen kanssa. Kiinnostusta jatko-osalle on ollut erityisesti Saksassa, sanoo Turula.

Tuotantoon sijoitettu euro palautuu yleensä kymmenkertaisena takaisin. ”Paikalliset tuotantoyhtiöt ovat rohkeasti kehittäneet omia projektejaan ja luoneet alalle uusia työpaikkoja sekä kasvattaneet suhteita kansainvälisiin levittäjiin.”

Oulun alueella audiovisuaalisen alan koulutusta on kuitenkin vähennetty, ja tuotannot ovat olleet kertaluontoisia, joten osaajat ovat keskittyneet etelään. ”Nyt olisi kuitenkin aika palata takaisin, koska tuotantojen määrä on lisääntymään päin ja tuotantoyhtiöt arvostavat paikallista työvoimaa”, Turula huomauttaa.

“Hyvä esimerkki on Joensuu, jossa Sorjosta kuvattiin.

Useampien tuotantokausien kuvaukset mahdollistivat työn jatkumon, ja jopa alan tekijöiden paluumuuton Helsingistä Joensuuhun.” ///

METROTUNNELEISTA MAALAISTANSSEIHIN 19.11. klo 19, Madetojan sali oulusinfonia.fi

ELÄMÄSTÄ JA KUOLEMASTA 26.11. klo 19, Madetojan sali oulusinfonia.fi

Oskari-kilpailun kilpasarjat ovat verkossa katsottavana viikoilla 45–47. Omaa suosikkiaan lasten ja nuorten itsetekemistä elokuvista on mahdollista äänestää, ja parhaat leffoista palkitaan Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin yhteydessä perjantaina 20.11. kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu Luova luokka -mediakasvatusseminaari järjestetään torstaina 19.11. Seminaarin aiheena ovat mis- ja disinformaatio. Luova luokka -seminaari on suunnattu opetuksen ja kirjaston henkilökunnalle, kasvatustieteen opiskelijoille sekä kaikille mediakasvatuksesta kiinnostuneille! Seminaari striimataan livenä. kulttuurivalve.fi/luovaluokka

OULU-OPISTO ARSENIKKIA JA VANHAA PITSIÄ la 21.11., su 22.11., la 29.11. ja su 29.11. Esitykset klo 16 Oulunsalo-talo Oulu-opiston taidekoulun nuoret näyttelijät. Teksti Joseph Kesselring, ohjaus Jenni Mattila. Liput 10/5 €.

TUNTEEN PALO – NURKKANÄYTTÄMÖ la 9.1. klo 19 ensi-ilta, su 10.1. klo 16, la 16.1.2021 klo 19, su 17.1. klo 16, la 30.1. klo 19, su 31.1. klo 16, la 6.2. klo 19, su 7.2. klo 16, la 13.2. klo 19 ja su 14.2. klo 16.

Teatterikuoppa Haukipudas Nurkkanäyttämö esittää musiikkinäytelmän Tauno Palosta sekä suomalaisen elokuvan kulta-ajasta. Teksti Ismo Sajakorpi, ohjaus Raija Päkkilä. Liput 20/17 €.

PINTAA SYVEMMÄLTÄ 3.12. klo 19, Madetojan sali oulusinfonia.fi

JOULUNAJAN KLASSIKOT: LUMIUKKO JA PÄHKINÄNSÄRKIJÄ Tulossa joulukuussa, lue lisää osoitteesta oulusinfonia.fi

Ilmakitarat vain virtuaalisesti Ilmakitaransoiton MM-kisat jouduttiin siirtämään ensi vuoteen maailmanlaajuisen koronavirustilanteen vuoksi. 25-vuotista taivalta tullaan kuitenkin juhlistamaan live-lähetyksellä Oulusta 14. marraskuuta!

Tapahtuma striimataan maailmanlaajuisesti. airguitarworldchampionships.com/ 25-vuotisjuhlat-marraskuussa/

MUN OULU 3 - 2020

23

Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

TAPAHTUMIA LOPPUVUOSI 2020 OULUN TAIDEMUSEO 19.9.2020–14.3.2021 RENTO MEININKI – NAIVISMIA OULUN TAIDEMUSEON KOKOELMISTA Näyttely täynnä veikeitä maalauksia ja veistoksia. Esillä on Heinäsen taidesäätiön lahjoitusteoksia ja taidemuseon omia hankintoja.

Rento meininki -näyttelyn yhteydessä taidemuseon toiseen kerrokseen on pystytetty omatoiminen Ilopyydys-taidepaja, jossa jokainen pääsee tutustumaan naivistisen taiteen aihepiireihin itse tekemällä ja tutkimalla.

Ilopyydys on toteutettu yhteistyössä Oulun taidekoulun kanssa sen 40-vuotisjuhlan kunniaksi. ouka.fi/oulu/luuppi/rento-meininki

8.10.2020–21.2.2021 INKA NIEMINEN – SEA-CHANGES Veistosinstallaatioissa yhdistyvät käsin tekemisen ikiaikainen vietti ja lumous, maanläheiset, ekologiset materiaalit sekä innovatiivinen, tutkiva lähestymistapa materiaaleihin. ouka.fi/oulu/luuppi/inka-nieminen

POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO HEI ME KERÄTÄÄN -PIENOISNÄYTTELY Henkilökunnan kokoelmat luupin alla.

Muutokset mahdollisia, tarkista tiedot: www.ouka.fi/ppm Ainolanpolku 1 Avoinna ke–su 10–17

Lumoudu hetkeksi ILTOJEN PIMETESSÄ on hyvä pysäh- Osallistumisohjeet: tyä hetkeksi ja antaa aikaa luovuudelle.

Oulu2026 kutsuu oululaiset askartelemaan!

Jokainen voi osallistua ja askarrella omalla tavallaan ja tyylillään – taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Osallistu Oulu2026:n LUMOUDU HETKEKSI -kampanjaan. Osallistujien kesken arvotaan lippuja Oulun teatteriin ja Tietomaahan sekä Oulu2026-tuotteita.

1. Leikkaa lumihiutale lehdestä tai piirrä siitä oma mallisi.

2. Tee kotiisi, esimerkiksi ikkunaan tai pöydälle, alkutalven piristys, jossa on mukana lumihiutale ja valoa – voit käyttää mielikuvitustasi rajattomasti. Lumihiutaleita voi olla useampia ja eri kokoisia.

3. Ota koristelusta kuva ja lähetä se oulu2026@ouka.fi ja/tai tee julkaisu Instagramiin #oulu2026 #lumoudu2026 ja #lumovalofestivaali. Muista tarkistaa Instagram-tili-

si yksityisyysasetukset.

4. Jos mahdollista, aseta se ikkunaan tai muulle näkyvälle paikalle, jotta muutkin voivat nauttia siitä.

Arvonnan ohjeet, ideoita ja vinkkejä löytyy Oulu2026-verkkosivulta www.oulu2026.eu/lumoudu.

Voit osallistua 15.11.2020 saakka. Arvontaan osallistuneita kuvia julkaistaan Oulu2026-kanavissa ja Rotuaarin jättinäytöllä 22.–22.11. Kuvia käytetään Oulun kaupungin viestinnässä.

OULUN KAUPUNGINKIRJASTO: Osallistu Vinkkiva-etäkerhoon @vinkkaamon instalivessä! Vinkkiva-etäkerhossa tehdään kaikkea kivaa, kuten askarrellaan, pidetään tietokilpailuja ja jutellaan hyvistä kirjoista. Keskiviikkoisin klo 15.00.

4.11. ja 11.11. aiheena on Harry Potter. Jatkossa myös muita aiheita. Tervetuloa mukaan! instagram.com/vinkkaamo

VERKKOLUKUPIIRI Verkkolukupiiriin voit osallistua etänä Internetin kautta. Kirjastonhoitajat keskustelevat kirjasta ja osallistujat kirjoittavat chattiin.

Verkkolukupiiriin voi osallistua myös pelkästään kuuntelemalla, esim. lenkillä tai kotiaskareiden lomassa. Verkkolukupiiriin voi osallistua asuinpaikasta riippumatta Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla.

Lukupiiri kokoontuu keskiviikkoisin klo 18: 11.11. Terttu Autere: Kuka murhasikaan rouva Holmin?

18.11. Antti Hyry: Aitta 9.12. Regina Rask: Jouluihminen 16.12. Paavo Rintala: Jumala on kauneus / Minä, Grünewald ouka.fi/oulu/kirjasto/lukupiirit

KIRJAILIJAVIERAAT Ti 3.11. Henna Helne: Pojat, pojat, pojat. klo 18 pääkirjasto, Pakkalan sali.

Miesten viikon 2020 kirjailijavieraana saamme Ouluun vierailulle Henna Helneen.

Esittelyssä on hänen tänä vuonna julkaistu esikoisteoksensa Pojat, pojat, pojat – Kirja poikien äideille. Kirjailijaa haastattelee toiminnanjohtaja Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry:stä.

Yhteistyössä Hyvän mielen talo ry.

La 5.12. Kauko Röyhkä: klo 15 pääkirjasto, tapahtumatila Laituri. Yhteistyössä Huutomerkki ry. Kirjailijaa haastattelee kulttuuritoimittaja Matti A. Kemi.

DYSTOPIAKIRJALLISUUDEN LUENTOSARJA PÄÄKIRJASTOSSA Luennoitsija: FT Jyrki Korpua (Oulun yliopisto) Luentosarja pureutuu dystopiakirjallisuuden lähtöpisteisiin, historiaan ja nykyhetkeen klassikkokirjojen ja nuorten kirjallisuuden dystopiabuumin kautta.

Teoksista tarkemman käsittelyn saavat mm. Jevgeni Samjatinin Me, Aldous Huxleyn Uusi uljas maailma, George Orwellin Eläinten vallankumous ja 1984, Margaret Atwoodin Orjattaresi, Suzanne Collinsin Nälkäpeli-sarja, Cormac McCarthyn Tie, Emmi Itärannan Teemestarin kirja.

Luennot: ti 10.11. klo 18, Pakkalan sali Taudit, virukset ja pandemiat dystopiassa.

ti 17.11. klo 18, Pakkalan sali Nuorten dystopiasta. Onko tunnelin päässä valoa?

KIRJALLISUUSLUENTO LIISI HUHTALA: MAINEEN PAINO Aika: ti 24.11.2020 18–19 Paikka: Oulun kaupungin pääkirjasto, Pakkalan sali

DIGITREFFIT JA DIGITORSTAIT Syksyllä digitorstain tietoiskut järjestetään Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla.

Vuolle Setlementin pitämät Digitreffit jatkuvat paikan päällä Laiturissa joka toinen torstai.

Opastuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Professori Liisi Huhtala puhuu näkymistä, joita Maila Talvion ja V. A. Koskenniemen pitkä ja parjattu kumppanuussuhde avaa Suomen kulttuuri- ja kirjallisuushistoriaan.

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Oulun Lyceumklubin kanssa.

5.11. klo 13

SYVEMMÄLLE! – OULUN KAUPUNGINKIRJASTON PODCAST

10.12. klo 13

Kirjaston podcast Syvemmälle! ilmestyy kerran kuussa. Syksyn aiheina mm. tuhon kuvat, Muumit ja suuri tuhotulva - ensimmäinen Muumi-romaani 75 vuotta.

17.12. klo 13–15 Digitreffit Laiturissa

Edelliset jaksot Soundcloudista www. soundcloud.com podcastin nimellä Syvemmälle!

KIRJASTOGRAM Oulun kirjaston nuorten Instagram-kanavalla @kirjastogramissa tapahtuu! Luku-, peli-, leffa- ja musavinkkien lisäksi visoja ja kamppiksia. instagram.com/kirjastogram

Etätietoisku YouTubessa: Viranomaispalvelut netissä

12.11. klo 13–15 Digitreffit Laiturissa 26.11. klo 13

Etätietoisku YouTubessa: Kirjaston Digiverstas

3.12. klo 13–15 Digitreffit Laiturissa Etätietoisku YouTubessa: Verkkokirjasto ja e-aineistot

Muutokset mahdollisia. ouka.fi/oulu/kirjasto/tapahtumat

♥ Tuoreet menovinkit saat 13.11. avattavasta tapahtumakalenterista osoitteesta tapahtumat.munoulu.fi ja munoulu.fi.

Muutokset mahdollisia. Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut visitoulu.fi

ETÄKERHO VINKKIVA

24 MUN OULU 3 - 2020