__MAIN_TEXT__

Page 1

Teemana kestävä kehitys Biojätteen kierrättäminen on iso ekoteko

21

s. 6–7

LL

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen vuorokausi

TI

IN

G UN

N LU U O

HENKILÖ

Toivottu Mun Ainon palveluopas liitteenä. Ota talteen!

H LE

U AS

UP A K

Anne Kleemola kiertotalouden käsityöläinen s. 8

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

s. 22–23

I KA

K

s. 18–19

Kirjakummit ja kirjailijavierailut edistävät lukemisintoa

0 /2 1 E


KUVITUS Päivi Rücker KUVA iStock

Oulu

"Onks toi vanha vai uus käsi?" KORONA-AIKA ON synnyttänyt koko-

naisen etätyöilmiön. Kalenterit ovat täynnä Teams- ja Zoom-kokouksia, joissa hämmästellään kummallisia asioita: ”Päivi, sulla on mikki kiinni”, totean useasti kaupungin johtoryhmän kokouksessa. Ja Päivi heittää vastapallon: ”Mikko, onks toi vanha vai uusi käsi?” Ja myönnettävä se on, etten muista laskea kättä oman puheenvuoroni jälkeen. (Teams-

4–8

kokouksessa puheenvuoroa voi pyytää painamalla kädenkuva-nappia, toim. huom.) Näin vuoden alussa on tapana tehdä uudenvuodenlupauksia. Koska etätyöt jatkuvat vielä pitkälle kevääseen, liittyy omat lupaukseni kotikonttoriin. Tässä listani: Lupaan pukeutua vähintään kolme kertaa viikossa. Ajan partani viisi kertaa kuussa. En syö enää koiran kanssa samaa ruokaa viikonlop-

10

puisin. Aloitan avantouinnin. Ai niin, lupaan puhua hyvää Oulusta! Toivottavasti sinäkin, sillä hyvän puhuminen tekee oikeasti hyvää. Mikko Salmi Mun Oulun päätoimittaja

22–23

TEEMA/KESTÄVÄ KEHITYS

HENKILÖ

KULTTUURI

Kohti hiilineutraliutta kuljetaan yhdessä

Helena Petäistö: "Oulu ei unohdu Euroopan metropoleissa."

Lukutoukkia kasvatetaan kouluissa ja päiväkodeissa

Mun Oulu 1/21, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi • Toimituspäällikkö: Annu Höttönen • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Carita Forsman, Satu Fränti, Sanna Krook, Minna Mäki-Heikkilä, Laura Paloheimo, Sirpa Tarkkinen, Sari Valppu, Eila Vähäkuopus • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia Oy • Painosmäärä: 119 310 kpl • Paino: Sanoma Manu Oy• Kannen kuva: Maiju Pohjanheimo • Kuvassa: Yrittäjä Anne Kleemola • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. Ilmoita jakeluongelmasta munoulu@ouka.fi • Mun Oulu -kaupunkimedia osoitteessa munoulu.fi ja somekanavissa @munoulukaupunkimedia •

2 MUN OULU 1 - 2021


OULU NYT KALLUPPI: Kestävän kehityksen tavoitteet Pyysimme muutamaa oululaista arvioimaan, mikä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on tärkein ja miksi? Tavoitteisiin voit tutustua tarkemmin sivuilla 4–5.

Sukupuolten tasa-arvo, johon mielestäni liittyy läheisesti hyvä koulutus. Hyvän koulutuksen saaneet ovat yleensä enemmän tietoisia asioista. Olisi tärkeää saada nimenomaan kehitysmaiden tytöt ja naiset hyvän koulutuksen piiriin. Mielestäni se, että naisia on yhä enemmän mukana päätöksenteossa ja suuresti miesvaltaisissa paikoissa, on hyvä suunta.”

OLGA OINAS-PANUMA, 21

Hyvä koulutus. Olen sitä mieltä, että hyvällä koulutuksella voidaan mahdollistaa ihmisille tasa-arvoisemmat lähtökohdat. Kun ihmisillä on tietoa ja taitoa, sillä voidaan vastata moniin muihin haasteisiin, kuten köyhyyden poistamiseen, terveyteen ja hyvinvointiin, eriarvoisuuden vähentämiseen, ilmastonmuutokseen ja talouteen.”

NIINA HOTAKAINEN, 43

MUN OULU -KAUPUNKIMEDIA startattiin

noin vuosi sitten ystävänpäivänä 14.2.2020. Mun Oulun printtilehti tavoittaa jokaisen oululaisen talouden neljä kertaa vuodessa, ja verkkosivuston, munoulu.fi, olette löytäneet hienosti. Suuret kiitokset mielenkiinnostanne Mun Oulun sisältöjä kohtaan! Verkkomedian lukijoita ovat kiinnostaneet oululaiset jutut, kuten yliopiston tulevaisuu-

den suunnitelmat, Oulun oma laulava poliisi ja tietenkin korona. Tarinat ihmisistä ja tavallisista oululaisista herättävät mielenkiintoa. Printtilehdestä tehdään lukijakysely seuraavassa numerossa. Juttuideoita ja palautetta niin lehdestä kuin verkkomediastakin voi antaa koko ajan osoitteessa www.munoulu.fi/osallistu.

Viisi vinkkiä biojätteen lajitteluun 1. Anna jätteen jäähtyä ja kuivahtaa ennen pussiin laittamista. 2. Laita pussin pohjalle tyhjä munakenno imemään kosteutta. 3. Valuta nesteet viemäriin.

Ruokaöljyn jäämät ja muut nestemäiset rasvat voit imeyttää talouspaperiin ja laittaa paperin biojätteeseen.

4. Säilytä biojätepussia ilmavasti esimerkiksi reiällisessä astiassa.

Voit pakata biojätteen muovipussiin, paperipussiin, kirjekuoreen tai sanomalehtikääreeseen. Kaikki pussit poistetaan mekaanisesti ja toimitetaan energiana hyödynnettäväksi. Jos pihan biojäteastiassa on koko astian suojaava suojasäkki, voit tyhjentää keittiön biojätteen irtonaisena keräysastiaan.

5. Tyhjennä biojäteroskis säännöllisesti.

SARJAKUVA Jyrki Mäki

Itseäni puhuttelee eniten yhteistyö ja kumppanuus. Etenkin tällaisena aikana, näissä erityisolosuhteissa kaikki joutuvat muuttamaan omia toimintatapojaan, jotta saadaan synnytettyä uusi normaali. Omassa elämässäni verkostoituminen tulee esiin monella alueella. Kun on sopivat vastapelurit, pystyy yhdessä ammentamaan enemmän ideoita kuin yksin.”

Onnittelut yksivuotiaalle Mun Oululle!

T O OI SI M TT IT EL US EE

TANELI REPONEN, 22

SU

TOIM. Kati Valjus KUVAT Mikko Törmänen

MUN OULU 1 - 2021

3


TEEMANA KESTÄVÄ KEHITYS

Kohti parempaa maailmaa Oulu on lasten ja nuorten kaupunki. Siksi meillä halutaan antaa lapsille ja nuorille eväitä kestävyyteen ja sen näkymiseen arjessa jo varhaiskasvatuksesta lähtien. TEKSTI Kati Valjus KUVAT Saloilan päiväkoti, iStock

YK:N KESTÄVÄN kehityksen tavoitteet ovat tärkeäs-

sä roolissa matkalla kohti hiilineutraalia Oulua. ”Hyvin usein nämä tavoitteet mielletään pelkästään ilmastotyöksi, ja iso osa niistä toki onkin ympäristö- ja ilmastokeskeisiä. Sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys ovat kuitenkin aivan yhtä tärkeitä arvoja kuin ilmasto- ja ympäristökysymyksetkin”, muistuttaa Oulun kaupungin yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi. Jotta Oulu voisi kaupunkina vastata yhä paremmin YK:n tavoitteisiin, pitää toimintaa tarkastella koko spektrillä eikä vain yhden sektorin kautta. "On arvioitava eri tekijöiden yhteisvaikutusta. Ei voida tuijottaa esimerkiksi pelkästään talouden mittareita", Rännäli-Kontturi huomauttaa. Merkittävä osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta tapahtuu paikallisella tasolla. Kaupungit tekevät työtä yhdessä kuntalaisten kanssa. "Meidän tekemillämme valinnoilla ja päätöksillä on siis todella paljon merkitystä, kun edetään kohti parempaa maailmaa." ///

Saloilan päiväkodin Karpaloiden ryhmän 5–6-vuotiaat lapset ovat lajittelemassa roskia. Roskat on löydetty osittain päiväkodin pihalta ja kerätty talteen sekä lajiteltu oikein!

Nuuskija tarkastaa biojäteastian Saloilan päiväkodissa on vietetty tänä syksynä energiansäästöviikkoja. ”Oman ryhmäni viisivuotiaiden kanssa olemme muun muassa keskustelleet siitä, miten ruoka tulee kauppaan. Miten esimerkiksi jauhot päätyvät pussiin, josta äiti voi leipoa leipää”, varhaiskasvatuksen opettaja Riina Kiljander kertoo. Saloilan päiväkodissa ollaan jo vuosia oltu edistyksellisiä kestävän kehityksen asioissa. Päiväkodilla on Vihreä lippu ja ekoasioita ovat seuranneet muun muassa päiväkodin omat agentit, nuuskijat. ”Nuuskijoiden tehtävänä on ollut kiertää päiväkodin tiloissa nuuskijaliivit päällä ja tarkistaa, onko tyhjissä huoneissa valot sammutettu ja onko roskat lajiteltu oikein. Henkilökunnan kahvihuonekin tarkastetaan”, kertoo päiväkodin varajohtaja Tanja Honkanen. OULUNSALO

Saloilassa painotetaan ekologisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Nämä arvot näkyvät vaikkapa uusien lelujen hankinnassa. ”Ajatellaan, että lapset toivovat vaikkapa uutta nukkekotia. Voi olla, että meillä on jo nukkekoti, mutta se on kulunut ja sen kalusteet ovat kadonneet tai menneet rikki. Voisimmeko vaikka tapetoida sen? Jospa hankkisimme sinne uudet huonekalut? Tai ehkä nekin voi tehdä itse ja vieläpä kierrätysmateriaaleista”, Kiljander hoksauttaa. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta nukkekoti on hyvä lelu, sillä sillä voivat leikkiä kaikenikäiset. Kulttuurista kestävyyttäkin se tuo, onhan se ollut suosittu lelu jo vuosikymmeniä. Sosiaalista kestävyyttä on myös toisten huomioon ottaminen ja kauniit käytöstavat. ///

Onko tyhjissä huoneissa valot sammutettu ja onko roskat lajiteltu oikein?

Ilmastonmuutos ylittää oppiaineiden rajat ILMASTON LÄMPENEMINEN ei näy luki-

oissa riittävästi, huomasivat Ilmastonmuutos lukiohin! -hankkeen ideoineet opettajat Mika Siironen, Paula Ratava ja Jussi Tomberg. ”Ilmasto-osaaminen ja ilmastotietoisuuden lisääminen on tähän saakka ollut kouluissa luonnontieteilijöiden yksityisomaisuutta. Ilmastonmuutos on ilmiönä kuitenkin hyvin paljon muutakin. Se on sosiaalinen ja yhteiskunnallinen, meidän kaikkien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä asia”, hankkeen koordinaattori Tomberg huomauttaa. Opetushallituksen tukemassa hankkeessa on muun muassa luotu sisältöjä oppiaineiden rajat ylittäviin opintojaksoihin, joissa ilmastonmuutokseen pureudutaan monitieteisesti. ”Lukioiden ilmastojaksossa kaikki Oulun lukiolaiset tarkastelevat ilmastonmuutosta monitieteisesti, ja lukiolaisia kannustetaan suunnittelemaan omia projektejaan ilmas-

tonmuutoksen ympärille.” Tämäkään ei Tombergin mukaan vielä riitä. ”Ongelma ei ole siinä, etteikö tietoa olisi. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta. Me puhumme toista ja teemme toista, se on se ongelma.” Tomberg nostaa esimerkiksi koulurakennuksen ja sen sisällä tapahtuvat toiminnot. Ne ovat kankeita muutokselle. ”Koulu pitää sisällään erilaisia toimijoita, jotka tekevät tahoillaan päätöksiä kouluruoasta, rakennusten ylläpidosta ja hankinnoista. Henkilökunnalla tai opiskelijoilla ei ole oikein minkäänlaista keinoa vaikuttaa siihen, miten heidän rakennuksessaan syödään, miten toimii kierrätys, mitä hankintoja tehdään tai miten energiaa tuotetaan.” Näitä juurtuneita rakenteita on aikomus ravistella hankkeen jatkovaiheessa, jossa on mukana viidestä kuuteen lukiota.

Me puhumme toista ja teemme toista, se on se ongelma.

4 MUN OULU 1 - 2021


Ikioma energia parantaa yhteisön hyvinvointia Kestävän kehityksen teemat näkyvät Laanilan koulussa koko koulun sisäiseHINTTA nä ajatusmaailmana. "Panostamme kierrätykseen ja kiinnitämme huomiota paperin kulutukseen. Viimeisimpänä tempauksena vietimme hävikkiviikkoa, jolloin punnitsimme ruokalassa syntyvän hävikkiruoan luokka-asteiden mukaan. Kahdeksasluokkalaiset selviytyivät kisassa voittajiksi”, opettaja Anne Koivikko hymyilee. Vaikka kyse oli viikon tempauksesta, Koivikko uskoo ajatusten herättelyllä olevan ratkaiseva merkitys koko toimintakulttuurin suhteen. Arkipäiväisillä, pieniltäkin tuntuvilla asioilla on merkitystä pitkässä juoksussa, ja sitä pyritään korostamaan. Laanilan koululla on myös Vihreä lippu. Isona innostuksen aiheena Laanilassa ovat koululle saatavat aurinkopaneelit. "Olemme nimenneet hankkeen AurinkoLaanilaksi. Saamme yhteistyössä kaupungin ja Oulun Energian kanssa keväällä seinälle asennettavat paneelit ja myöhemmin syksyllä kattoaurinkopaneelit", Koivikko iloitsee. Pienestä aurinkovoimalasta on aikomus ottaa kaikki hyöty irti opetuksessa, jotta aurinkopaneelit eivät jäisi vain irralliseksi teknologiaksi.

"Oman energian tuottaminen kestävällä tavalla on meille iso juttu. Hankkeessa on kysymys ympäristökasvatuksesta laajemminkin sekä nuorten tulevaisuudenuskon vahvistamisesta. Pyrimme hankkeella myös yhteisölliseen vaikuttamiseen, ”aurinkoenergian” antamiseen koko lähiyhteisölle täällä Laanilassa”, Koivikko suunnittelee. Kestävää kehitystä halutaan Laanilan koulussa ajatella muutenkin laajasti. "Nuorille pitäisi syntyä olo, että he voivat itse vaikuttaa asioihin ja että heidän teoillaan on ratkaiseva merkitys sekä heidän omalle hyvinvoinnilleen että globaalisti", Koivikon työpari Miia Aaltonen sanoo. Laanilan koulu on myös osa Liikkuva koulu -ohjelmaa. Sen puitteissa oppilasryhmä ideoi erilaisia tempauksia ja tapahtumia. "Energiantuotantoa voidaan tarkastella liikkumisenkin kannalta", opettajat huomauttavat. Liikkuva koulu kannustaa myös opettajia järjestämään toiminnallisia oppitunteja. Melkein kaikilla onkin jokin pieni, liikkuva hetki oppitunnilla, oppiaineesta riippuen. ///

Arkipäiväisillä, pieniltäkin tuntuvilla asioilla on merkitystä.

”Haluaisimme nähdä koko koulun toimivan yhteisönä ja saavan sitä kautta lisää vaikuttavuutta ja me-henkeä. Suomessa on satatuhatta lukiolaista. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, mitä he syövät tai millä he liikkuvat.” Oululaishankkeen oivalluksia on ilman muuta aikomus levittää koko maahan. Yksi hankkeen synnyttämistä uusista innovaatioista on Second Life Catwalk, joka pureutuu kestävään kulutukseen ja muotiin. ”Idea lähti opiskelijaporukalta, joka oli kiinnostunut kestävästä kuluttamisesta ja vastuullisesta muodista. Mukaan haettiin toimijaa järjestämään vastuullista muotinäytöstä Iin IlmastoAreenaan. Myöhemmin mukaan lähteneet nuoret naiset ovat synnyttäneet Second Life Catwalkista kokonaisen konseptin työpajoineen ja tapahtumineen Tässä on hyvä esimerkki siitä, että ilmastonmuutoksen vastainen työ voi synnyttää myös yritystoimintaa. ///

Ymmärrys lisää luonnon kunnioitusta Hönttämäen koulun luontokoulu sijaitsee idyllisessä, vanhassa puurakennuksessa lähellä luontoa. Vanha Timosenkosken koulu siirtyi alakoulun käytöstä luontokouluksi vuonna 1993, ja nykyään luontokouluun ovat tervetulleita kaikki Oulun alakoululaiset. ”Opettaja voi varata mieleisensä ohjelman ja tuoda oman luokkansa vierailulle. Luontokoulussa on yksi vakituinen opettaja, ja hän suunnittelee erilaisia oppimiskokonaisuuksia luontokoulun ympäristöön”, kertoo Hönttämäen koulun rehtori Tero Aho. Pienempien oppilaiden luontokouluohjelmissa haistellaan, maistellaan ja koetaan luontoa eri tavoin. Isompia kiehtoo tutkiminen ja ilmiöpohjainen oppiminen. Luontokoulu on lähellä Huutilammen luontopolHÖNTTÄMÄKI

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET

.YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen.

kuja ja suojelualueita. Lähellä on monenlaisia metsätyyppejä ja ekosysteemejä tutkittaviksi. Luontokoulun opettajalla on myös niin sanottuja matkalaukkuohjelmia, joiden kanssa hän voi vierailla kouluissa. Luontokoulun ohjelmiin osallistuu vuosittain reilut 6000 lasta. ”Kysyntä on kovaa. Kun varauskalenteri neljännesvuosittain avautuu, se täytyy nopeasti”, Aho on huomannut. Luontokoulun tärkein tavoite on tukea positiivisen luontosuhteen muodostumista. ”Ajatuksemme on, että kun opimme ymmärtämään ympäristöä ja luontoa, opimme myös kunnioittamaan niitä.” ///

Jatkuu seuraavalla sivulla. MUN OULU 1 - 2021

5


TEEMANA KESTÄVÄ KEHITYS

Kiertokaari on ainutlaatuinen kokonaisuus Kiertokaari hyödyntää biokaasua energiantuotannossa. Kaupunkilaisia tarvitaan jätteen huolelliseen lajitteluun. TEKSTI Saara Kärki KUVA Harri Tarvainen, iStock Jätteiden sijoittaminen penkkaan on taaksejäänyttä aikaa ja kaatoRUSKO paikka menneisyyden termi. Oulun Ruskossa sijaitseva Kiertokaaren jätekeskus on nimensä mukaisesti paikka, jossa jätteet kiertävät parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän tietää myös Kiertokaaren tuore toimitusjohtaja Sami Hirvonen. ”Vain alle puoli prosenttia meille tulevasta jätteestä menee vuosittain kaatopaikalle”, Hirvonen toteaa. Kaikesta muusta hyödynnetään materiaali. Siksi myös kuntalaisten teoilla on valtava merkitys. Jos jokainen oululainen lajittelisi kilon biojätettä vuodessa, syntyisi siitä 300 000 kiloa liikennebiopolttoainetta vuodessa. ”Kuten auton ajamisessa löytyy ratin ja penkin välistä se merkittävin tekijä, on lajittelussa sama logiikka sohvan ja keittiön välissä”, Hirvonen sanoo. Ruskon jätekeskuksessa biokaasua tuotetaan biokaasulaitoksella biojätettä ja jätevesilietettä mädättämällä. Biokaasua syntyy myös aikoinaan kaatopaikoille kasatusta eloperäisestä jätteestä.

autot yön aikana. Näin saadaan vapautettua henkilöautoille kapasiteettia. ”On ympäristötietoinen teko käyttää paikkakunnalla tehtyä paikallista biopolttoainetta. Biokaasua käyttävät myös monet taksit, jakeluliikenne sekä jätehuollon toimijat. Se on toimivaa ja halpaa”, Hirvonen sanoo.

Energiatehokkuus huipussaan

Kiertokaaren biokaasujärjestelmä on niin Euroopan kuin maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen kokonaisuus. Kaasunjalostuslaitos hankittiin vajaa kolme vuotta sitten, jolloin selvitettiin jätepenkassa muodostuvan kaasun potentiaali. Jalostuslaitos voi valmistaa öisin liikennepolttoainetta ja päivisin puhdistaa kaatopaikkakaasua teollisuuden käyttöön. Kaatopaikkakaasulla tuotetaan jätekeskuksen sähkö ja lämpö. Maailmasta ei löydy montaa niin monipuolista biokaasujärjestelmää kuin Kiertokaarelta. Kiertokaaren etuna on ollut optimaalinen sijainti Ruskossa teollisuusalueella, jossa biokaasulla on voitu korvata niin raskasta kuin kevyttä polttoainetta. ”Useampi iso toimija on muuttanut toimintaansa toimimaan biokaasulla”, Hirvonen kertoo. Biojätteen käsittelystä syntyvästä mädätysjäännöksestä tuotetaan lannoitetta, jota käytetään viljelyssä. Ruskossa toimii mikroturbiinilaitos, joka on tehnyt 15 vuotta alueelle sähköä. Sähköntuotannossa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään jätekeskuksen lämmittämiseen. Koko jätekeskuksen alue on energian suhteen lähes omavarainen. Biokaasun hyödyntämisen ansiosta Kiertokaarella on myös halvemmat jätteenkäsittelymaksut. ///

Kuntalaisten teoilla on valtava merkitys.

Tankkaa autoon paikkakunnan omaa biokaasua Sami Hirvonen on kotiutunut Ouluun hyvin, vaikkei ollut ennen pestiään Kiertokaaren toimitusjohtajana edes pysähtynyt Oulussa. Nyt aika kuluu työn ohessa harrastamalla. Varsinkin Oulun pyörätieverkosto kerää häneltä kiitosta.

Vuodesta 2017 biokaasua on jalostettu liikennepolttoaineeksi. Ruskossa on Suomen pohjoisin liikennebiokaasun tankkausasema. Sitä käyttävät henkilöautojen lisäksi myös joukkoliikenteen linjan 10 bussit. Biokaasulla kulkevia linja-autoja on hankittu neljä, ja lisää on toivottavasti tulossa. Ruskoon on juuri valmistumassa linja-autoille katos sekä hidastankkausasema, jossa voidaan tankata linja-

Aloita pienin askelin: lajittele aluksi vaikkapa vain kahvinporot sekä hedelmien että vihannesten kuoret.

TIESITKÖ?

Vuonna 2019 Kiertokaari toimitti hyötykäyttöön

Tuhat kiloa biojätettä tuottaa keskimäärin

Vuonna 2019 Oulun seudulla jäteautot keräsivät kiinteistöillä lajiteltua polttokelpoista jätettä

miljoonaa kuutiota biokaasua, jolla korvattiin

kilowattituntia energiaa, mikä vastaa energiasisällöltään

miljoonaa litraa kevyt polttoöljyä.

litraa dieseliä. Tuhannella kilolla biojätettä ajaisi

tonnia, joka ajettiin suoraan jätevoimalaan. Polttokelpoisen jätteen koostumuksesta tehtyjen tutkimusten mukaan kolmasosa poltettavasta jätteestä on biojätettä. Jos biojäte olisi päätynyt jätevoimalan sijaan biokaasulaitokseen, siitä tuotetulla biokaasulla olisi korvattu

2,8 1,6

1 250 125

2 100

kilometriä autolla, jonka keskikulutus on kuusi litraa.

62 054 2,6

miljoonaa litraa dieseliä. Lisäksi biojäte on epätoivottu kuokkavieras jätevoimalassa: se huonontaa poltettavan jätteen lämpöarvoa.

6 MUN OULU 1 - 2021


Tekstiotteet ja kuvat kierrätetty videosta Biojätteen uusi matka, joka oli osa viime kesänä päättynyttä Solekko lajitella -kampanjaa.

1

Kotitaloudessa syntyvää biojätettä ovat esimerkiksi ruoantähteet, hedelmien kuoret ja kahvinporot. Biojätteeseen voit laittaa myös pieniä määriä talouspaperia.

2

6

Puhdistettua biokaasua voidaan käyttää lämmön- ja sähköntuotantoon tai jalostaa autojen polttoaineeksi. Mädätysjäännös puolestaan sopii lannoitteeksi.

Biojäte päätyy tehokkaasti hyötykäyttöön

Biojäte kerätään kotona omaan astiaan tai pussiin ja viedään kiinteistön biojäteastiaan. Biojätteen kääreenä voi käyttää biopussia, sanomalehteä tai tavallista muovipussia. Jos kiinteistön biojäteastia on suojattu suurella jätesäkillä, voi jätteen viedä astiaan myös irtonaisena.

Biojätteen lajittelu on helppoa, eikä vaadi muuta kuin sopivan keräysastian keittiöön. TOIM.: Päivi Leinonen KUVITUS: MotionPro Oy

5

Laitoksen hapettomassa tilassa biojäte hajoaa mätänemällä. Prosessissa syntyy metaanipitoista biokaasua. Biokaasu johdetaan kaasunjalostuslaitokselle puhdistettavaksi.

3

Jäteauto tyhjentää biojäteastian jäteautoon. Erillisten lokeroiden ansioista auto voi ottaa erilaisia jätteitä samaan aikaan niiden sekoittumatta.

4

Biojäte kuljetetaan biokaasulaitokselle murskattavaksi. Murskaamisen yhteydessä pussit poistetaan mekaanisesti.

Miksi Ruskon jätekeskuksessa ei ole kierrätysastiaa isoille muovijätteille vaan ne pitää laittaa poltettaviin jätteisiin? Muovin keräysvelvoite koskee muovisia tuotepakkauksia. Toistaiseksi Kiertokaaressa ei ole muovipakkauksille keräystä. ”Muovipakkausten keräys on pakkausten valmistajien vastuulla ja tuottajayhteisöllä on näkemys, että keräyspaikan tulee olla aina avoinna kaikille ja meillä Kiertokaaressa on aukioloajat”, toimitusjohtaja Sami Hirvonen sanoo. Ruskossa järjestettiin juuri muovinkeräyskokeilu, joka keräsi viidessä päivässä 10 000 kiloa muovia. Jälleen oikean lajittelun ja yksilön merkitys korostui. Sekaan oli joutunut

myös pakkauksia, joiden sisällä oli muun muassa vaarallista jätettä. ”Noin viidennes oli pakkausmuovia, loput eri muovilajeja sekaisin." Kun Kiertokaaressa on analysoitu kotitalouksien sekajätteen sisältöä, on huomattu, että jopa 50 prosenttia biojätteestä on ohjautunut sekajätteeseen eli on sinne kuulumatonta. Puolet siis lajittelevat biojätteensä ja puolet eivät. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa jätteiden parhaaseen mahdolliseen hyötykäyttöön.

Miksi urbaanilegenda jätteiden kippaamisesta jäteautossa yhteen ja samaan laariin kulkee edelleen?

Tiedottaja Anne-Maria Vesa, Kiertokaari: ”Jätteiden lajitteluun liittyy monenlaisia vanhentuneita tai muuten vääriä käsityksiä. Harva esimerkiksi tietää kaksikammioautoista. Jäteautoista näkyy ulkoapäin yksi iso säiliö auton takaosassa, mutta säiliön sisällä on väliseinä, joka jakaa säiliön kahteen eri osaan. Kammioihin voidaan ottaa samalla kierroksella kahta eri jätelajia. Tämä säästää logistiikan kuluja ja liikennepäästöjä. Osa ei ehkä edelleenkään tiedä, miten lajiteltuja jätteitä hyödynnetään materiaalina.” /// Jatkuu seuraavalla sivulla.

MUN OULU 1 - 2021

7


TEEMANA KESTÄVÄ KEHITYS

Remankeli on korujen lisäksi Anne Kleemolan ja hänen ystäviensä pyöräjoukkueen nimi. Kilpailemisen lisäksi Cycling Club Remankeli on verenluovutusryhmä.

Remankelissa loistavat kumit ja ketjut Oululainen pikselin viilaaja työstää käsityönä paikallisia koruja. Niissä sisäkumit ja pyöränketjut saavat uuden elämän. TEKSTI Saara Kärki KUVAT Maiju Pohjanheimo Oululaisen visuaalisen suunnittelijan Anne Kleemolan pyörän kumeista ja ketjuista luoTUIRA mat korut ja asusteet ilahduttavat sekä tyylillään että nimellään. Remankelissa yhdistyvät niin uusiotuotanto kuin pyörän lempinimi. Kleemola on tottunut kädentaitoihin jo lapsuudenkodissaan. Äiti on tehnyt puu-, tilkku- ja tekstiilitöitä ja isällä on ollut vahva tee se itse -meininki. Kleemola yhdisteli jo pienenä vanhoja korujaan uusiksi kokonaisuuksiksi. Tuunaaminen on hänelle ominainen tapa toimia ja se toistuukin usein puheissa. ”Halusin luoda lokaalin tuotteen. Askartelin kesäisiä koruja myytäväksi, joissa käytin muun muassa simpukoita ja kotiloita, mutta niiden raaka-aineet eivät olleet paikallisia, koska ei sellaisia meidän rannoiltamme löydy”, Kleemola kertoo. Kun Kleemola törmäsi pyöränketjuista tehtyihin korviksiin, hän tajusi, että siinä on hänen juttunsa. Maastopyöräilyharrastajana hän pääsi käsiksi valtaviin materiaalimääriin. Oululaiset harrastajat ovat luovuttaneet tuotantoon runsaasti ketjuja ja sisäkumeja, jotka saavat Kleemolan käsissä uuden elämän. Ketjuja puhdistaessa on selvinnyt, että ne ovat keskenään erilaisia. Joukosta on paljastunut valloittavia aarteita. ”Hienoimpia taitaa olla kultainen ketju, jolla on poljettu 24 tunnin MTB (Mountain Biking) Elite EM -mestaruus Portugalissa. Olen saanut myös pinkit ketjut. Ilokseni huomasin, että ketjuissa on erilaisia kuvia ja tekstejä, joita pystyy hyödyntämään koruissa.

Kleemola käyttää koruissaan materiaaleja, jotka olisivat muuten turhia, jätettä. Koruosia hän ostaa paikallisilta yhteistyökumppaneilta niin paljon kuin mahdollista. Nahkaosat ovat haukiputaalaisen porokäsityöläisen ylijäämää. ”Jos menee ostamaan jotain uutta, niin jonkun on pitänyt tuottaa se alusta asti. Silmäni ovat avautuneet sille, miten paljon materiaalia on jo olemassa.”

Kleemola harrastaa myös vapaalaskua, ja uutena materiaalina hän on käyttänyt suksien pohjiin laitettavia nousukarvoja, skinejä. Niiden työstäminen oli jälleen uusi oppimisprosessi. ///

Aiheet tarttuvat matkaan luonnosta

Käsillä tekeminen tuo Kleemolalle riemua ja on hyvää vastapainoa hänen työlleen, joka tapahtuu pitkälti koneen ääressä ja aineettomassa maailmassa. Häntä ei haittaa liata käsiään pyöränketjujen rasvaan niitä puhdistaessa. Samalla hän saa tuntuman materiaaliin ja siihen, miten sitä voi työstää eteenpäin. Oman harrastuksensa kautta Kleemolaa kiinnostavat PohjoisSuomi ja Lappi. Hänen tavoitteensa on myydä koruja siellä, missä on kasvavaa maastopyöräilyn kehitystä. Toki tuotteita on myynnissä myös verkkokaupassa. ”Työni puolesta on ollut ihana suunnitella Remankelille verkkosivut ja visuaalinen ilme. Päätyössäni viilaan pikseliä ja käsitöissä saan tehdä rouheita unisex-koruja.” Inspiraatiota Kleemola kerää ympäristöstä ja somesta, mutta lopullisen muodon korut saavat niitä työstäessä. Visio saattaa muuttua matkan varrella useaan kertaan. ”Kun liikun luonnossa, pidän silmäni auki. Siksi aiheeni ovat luonnonläheisiä. Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta sain idean kuusiin, jotka näkyvät korvakoruissa.”

Silmäni ovat avautuneet sille, miten paljon materiaalia on jo olemassa.

Kerro oma ilmastotekosi ja voita Mun Oulu -huppari OLETKO KOVA kierrättämään tai käve-

letkö kauppaan auton sijaan? Valitsetko lennon sijaan junan tai suositko lähellä tuotettua ruokaa? Kerro meille, miten sinä osallistut omassa arjessa yhteisiin ympäristötalkoisiin? Kerro oma ilmastotekosi osoitteessa munoulu.fi/ilmianto. Vastausaikaa 18.1. saakka. Vastaajien kesken arvotaan kaksi Mun Oulu -hupparia.

8 MUN OULU 1 - 2021


Koronatoimenpiteet jatkuvat talven yli Mene koronatesteihin, jos olet kipeä. Käytä hengityssuojia, pese käsiä ja välttele väkijoukkoja. TEKSTI Juha-Pekka Honkanen KUVA iStock

VUOSI 2020 on jäänyt taakse, mut-

ta taistelu koronavirusta vastaan jatkuu. Terveysjohtaja Jorma Mäkitalo ohjaa oululaisia käyttämään testausmahdollisuutta erittäin matalalla kynnyksellä: Flunssa, epämääräiset mahaoireet, huonovointisuus tai kuumeilu riittävät yksinäänkin syyksi testiajan varaamiseen. ”Kaikkein suurimmat joukkoaltistukset ja leviämiset ovat tapahtuneet tilanteissa, joissa on lievistä oireista huolimatta menty ihmisten ilmoille tai työpaikalle, ja näin on tahtomatta levitetty koronavirusta eteenpäin”, Mäkitalo sanoo. Hän painottaa, ettei kukaan voi tietää ilman testiä, onko kyseessä koronatartunta vai ei. ”Kokeneet infektiolääkärit ja virusopin asiantuntijatkaan eivät voi päätellä koronaa pelkistä oireista. Jos on flunssaoireita eikä ole vielä käynyt testissä, on käytännössä pidettävä itseään koronapositiivisena, kunnes toisin todistetaan.” Oulu seuraa jatkuvasti testauskapasiteetin riittävyyttä ja suunnitelmat tes-

tauspaikkojen ja näytteenottajien määrin kasvattamiseksi ovat valmiina. Ja näillä ohjeilla edetään toistaiseksi. Vaikka rokottaminen etenee maailmanlaajuisesti, kukaan ei tiedä vielä, milloin kasvomaskit ja rajoitustoimenpiteet jäävät taakse.

Oulun rajoitustoimet perustuvat tietoon

Vaikka poikkeuksellinen aikakausi jatkuu vuonna 2021, tiedon lisääntyminen auttaa myös oululaisten elämänmenon ohjaamisessa jo nyt. Mäkitalo sanoo, ettei ennen pandemian puhkeamista kenelläkään ollut tietoa siitä, miten yllättävään tilanteeseen tulisi reagoida. ”Oli hyvä, että hallitus otti ohjat käsiinsä, sillä poikkeuslaki mahdollisti suoraviivaisen päätöksenteon ja lopputulos oli erinomainen, sillä epidemia tukahtui Suomessa ennen kesää.” Samalla Oulun kaupunkiorganisaatio järjestäytyi vastaamaan uuteen haasteeseen. Kun tilanteen vakavuus valkeni maaliskuussa, kaupungin johtoryh-

män tueksi koottiin tilannekuvatyöryhmä, jonka toimintaa Mäkitalo vetää. Terveys- ja talousväen lisäksi tilannekuvaa ovat laatimassa edustajat myös sivistys- ja kulttuuripalveluista, sosiaalipalveluista, tilapalveluista, Oulun digistä sekä viestinnästä että konsernihallinnosta. ”Näin käsitys sekä pandemian että rajoitusten vaikutuksista oululaisten elämään on mahdollisimman laaja. Saamme tietoa tartuntatautitilanteen lisäksi esimerkiksi alueen yritysten tilanteesta sekä joukkoliikenteen käytöstä.” Kaupungin toimintojen ohjaamisessa ja kaupunkilaisten suojelemisessa riittävä tieto on kaikki kaikessa. Mäkitalo sanoo, ettei esimerkiksi rajoitustoimia voida päätellä pelkästään ilmaantuvuuslukujen perusteella. ”Meidän pitää nähdä niiden lukujen taakse ja ymmärtää, millaisia tartuntaketjut ovat; miten tapaukset ovat jäljitettävissä ja mistä ne tartunnat tulevat. Toimenpiteiden hyötyä verrataan aina muihin vakaviin vaikutuksiin.” ///

Nuori, hae kesätyöpaikkaa ajoissa! Oulun kaupunki julkaisee tietoa kesätyöpaikoista jo helmikuussa. Katso tarjonta ja hae harjoittelupaikkaa tai kesäsetelityötä. TEKSTI Päivi Leinonen KUVA Päivi Vuoti-Karvonen

Kesätyöharjoittelupaikat opiskelijoille

Oululaiset yli 18-vuotiaat opiskelijat voivat hakea kesätyöharjoittelupaikkaa Oulun kaupungilta 10.2.–15.3.2021. Työt voivat olla esimerkiksi puistojen ja ulkoliikuntapaikkojen kunnossapitoa, kirjastossa tai erityisryhmien asumis- ja päiväpalveluissa työskentelyä. Avoimet tehtävät julkaistaan osoitteessa businessoulu.com/kesatyo. Harjoittelupaikka on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät valmistu ammattiin tulevan kevään aikana. Opiskelijan tulee olla täyttänyt 18 vuotta 30.4.2021 mennessä ja hänen kotikuntanaan tulee olla Oulu. Kesätyöharjoittelu kestää kuukauden. Työaika on 30 tuntia viikossa ja bruttopalkka 1 100 euroa.

Kesätyöseteli 15–17-vuotiaille

Kesätyöseteli on tukea työnantajalle nuoren palkkaamiseen. Setelin saavat 1.5.2003–30.4.2006 syntyneet nuoret, joiden kotikuntana on Oulu. Kesätyösetelit jaetaan koulujen opinto-ohjaajien kautta ennen viikkoa 10. Setelin avulla voi hakea kesätöitä Oulusta, Hailuodosta, Iistä, Kempeleestä, Limingasta, Lumijoelta, Muhoksel-

ta ja Tyrnävältä touko–syyskuulle 2021. Työnantajana voivat toimia yritykset tai kolmannen sektorin toimijat. Kesäsetelityöpaikkoja voi etsiä BusinessOulun työllisyyspalveluiden tai TE-toimiston sivuilta. Kesätyösetelin arvo on 320 euroa. Kesäsetelityö kestää kaksi viikkoa ja työaika on 30 tuntia viikossa tai yhteensä 60 tuntia kesäkauden aikana.

Lisätiedot ja ohjeita: businessoulu.com/kesatyo Byströmin Ohjaamo outi.soderman-juvani, p. 044 703 4038 outi.soderman-juvani@businessoulu.com rosa.heininen, p. 044 703 1649 rosa.heininen@businessoulu.com

ARKI OULUSSA

Altistuminen johtaa karanteeniin Altistumisen koronavirukselle arvioi aina terveysviranomainen. Altistuminen johtaa karanteenimääräykseen. Tällöin kyse on määräyksestä sakon tai vankeuden uhalla. Myös Koronavilkku-sovellus ilmoittaa mahdollisesta altistuksesta, mutta kyseessä on matalammalla kynnyksellä annettu varoitus mahdollisesta altistuksesta. Sovelluksen antama arvio ei ole sama asia kuin terveysviranomaisen tekemä arvio. Koronavilkun perusteella tulee harkita omaehtoisen karanteenin noudattamista. Kun olet terveysviranomaisen määräämässä karanteenissa, sinulla on flunssaoireita, odotat testiin pääsyä tai testituloksia: ○ Et voi mennä töihin, asioille etkä harrastuksiin. Pysy kotona. ○ Tapaa vain samassa asunnossa asuvia perheenjäseniä. ○ Älä käytä julkisia kulkuneuvoja. ○ Voit ulkoilla yksin omalla pihalla tai ulkoiluttaa koiraa, mutta muista kahden metrin turvaväli. Kattavat karanteeni- ja eristysohjeet löydät verkosta osoitteesta www.ouka.fi/karanteeni

Oulu10 OULU10-PALVELU tarjoaa neuvontaa ja ohja-

usta kaikkiin Oulun kaupungin palveluihin liittyen. Sähköinen asiointi on helppoa ja tarvittaessa opastamme myös sähköisten palveluiden käytössä. Tutustu Oulun kaupungin sähköisiin palveluihin sivulla ouka.fi/oulu/verkkoasiointi. Missä Oulun kaupungin palveluissa sinä haluaisit asioida sähköisesti verkossa? Ideoita uusiin digitaalisiin palveluihin voi vinkata osoitteessa ouka.fi/idea. Voit myös vinkata, mitkä nykyiset sähköiset palvelut toimivat hyvin ja missä on vielä kehitettävää. Virtuaalinen assistentti OuluBot palvelee oulunjoukkoliikenne.fi-sivuilla ympäri vuorokauden vastaten joukkoliikenteeseen liittyviin kysymyksiin. Kannattaa käydä tutustumassa OuluBottiin, sillä OuluBot tulee palvelemaan myös muissa kaupungin palveluissa tulevaisuudessa.

OULU10, Torikatu 10 palvelee

ma–to 8–18, pe 8–16 Muut Oulu10:n asiointipisteet, tarkista palveluajat www.ouka.fi/asiointi p. 08 558 558 00 WhatsApp 040 011 1001 oulu10@ouka.fi

Oulun kaupunki

Oulunkaupunki

MUN OULU 1 - 2021

9


HENKILÖ

FAK­TA ⋆ Helena Petäistö ⋆ Toimittaja, kolumnisti ja tietokirjailija ⋆ Tehnyt pitkän uran MTV:n Ranskan ja Brysselin kirjeenvaihtajana ⋆ Asuu Pariisissa ja Helsingissä ⋆ Esikoisteot Ranskalaiset korot (1995), viimeisin kirja Bryssel, Strasbourg, Luxemburg a la Helena Petäistö ilmestyi vuonna 2019 ⋆ Suosittu Eurooppa-esitelmöitsijä

Helena Petäistö:

”Oulu, naturellement!”

Helena Petäistön mielestä Oulun historiaa tervakaupunkina voisi hyödyntää monin tavoin vahvemmin kuin nyt. "Jos kulttuurin näkökulmasta haluaa poimia todella poikkeuksellisia ja kiinnostavia Oulu-ilmiöitä, ne ovat tietysti Huutajat ja tiernapojat, keskiajalta asti Oulussa vaalitun eurooppalaisen perinteen jatkajat", Petäistö pohtii.

10 MUN OULU 1 - 2021


Toimittaja, kolumnisti ja tietokirjailija Helena Petäistö haluaisi Oulussa maistella tervan makuista drinkkiä ja hypätä asemalta junaan, joka veisi pikarautatieyhteyden ansiosta heittämällä Helsinkiin.

Kunnianosoitus nuoruudelle

TEKSTI Maija Kajanto KUVA Vesa Moilanen / Lehtikuva

HELENA PETÄISTÖN ranskalaiset korot kopisevat

tällä hetkellä enimmäkseen Helsingin kaduilla. Koronavirus muutti Petäistön arjen kertaharppauksella. ”Olo "kahden kaupungin loukussa" on muuttunut pysyttelemiseen Helsingin Töölön-kodissa. Pariisinkotiin ei ole nyt todellakaan asiaa. Tulin sieltä helmikuussa juuri ennen kuin rajat alkoivat sulkeutua”, Petäistö kertoo. Suomessa olo on tuntunut helpolta Ranskan karanteenitilanteen rinnalla: ulos pääsee haukkaamaan happea ja hoitamaan asioita. Kirjoittamistyöt eivät onneksi vaadi kotoa poistumista ja Petäistön kolumnit ovat kysyttyä tavaraa niin aikakauslehdissä, sanomalehdissä kuin MTV:n verkkomediassakin: pohjalainen suorapuheisuus ei ole kadonnut minnekään. ”Minullahan on aina mielipidettä pukannut! Ranskassa noudatan sikäläistä puhe- ja tapakulttuuria, jonka oppimiseen kantapään kautta meni itsepäiseltä pohjalaiselta aikoinaan peräti neljä vuotta.”

Tipalasta ei reputeta!

Petäistö asui lapsuutensa ja kouluaikansa Oulussa. Tutuiksi tulivat Raatinkentän luistinrata ja koiran kanssa kuljettiin Laaniskan varressa aamuisin niin kauan, että kouluun oli joka aamu kiire. Tyttölyseon ajoilta matkaan tarttui ranskan kielen ääntämistä ja ystäviä, joista osa kulkee matkassa vieläkin. ””Tipalasta” ei koskaan reputettu ja joka kevät siellä kirjoitettiin useita kuuden ällän papereita. Minä kirjoitin vain viisi laudaturia, mikä oli itselleni hirveä pettymys, mutta kuvaavaa koululle oli, että sain siitä hyvästä vielä päälle luokanvalvojan moitteet!” Lukion jälkeen kiire Oulusta pois oli kova, mutta kotikaupunki ei unohtunut edes Brysselissä ja Pariisissa vietettyjen vuosien aikana. Ja kun Helena Petäistö ei ole unohtanut Oulua, ei Oulu ole myöskään unohtanut häntä. ”Minulla on suuri ilo ja kunnia kuulua Oulun yliopiston seuraavien kunniatohtorien joukkoon. Virallista nimitystä joudun vielä odottamaan, promootio on jo kaksi kertaa siirtynyt koronan takia.”

kaan pakko sohaista sitäkin twiitillä: ”Suomen kakkoskaupunki? Mikä kysymys! Oulu naturellement! Etelä-Suomea päsmäröi Helsinki, Pohjois-Suomea Oulu. Siinä ne ovat ykkönen ja kakkonen.” Petäistön mukaan tämä ei ollut pelkkää vitsikästä sanailua. Kun Oulua tarkastelee Euroopan perspektiivistä, kaupunki erottuu niin sijaintinsa kuin historiansa puolesta. ”Onhan maailmanlaajuisesti iso juttu, että näin pohjoisessa on yksi maan suurimmista kaupungeista. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan on vaatinut ”hoksnokkaa” kaupungin päättäjiltä moneenkin kertaan. Tietysti pohjana oli jo Oulun ainutlaatuinen historia koko maailman suurimpana tervasatamana, jossa oli jo sukupolvien ajan totuttu ajattelemaan suuria.”

Rautatie kuntoon, heti!

Petäistön mukaan Oulu on vahvan teknologiaosaamisen ja yrittämisestä innostuneiden insinöörien ja it-osaajien selvinnyt erilaisista kolhuistakin ihmeen hyvin. Myös yliopiston yritysten yhteistyö saa Petäistöltä kiitosta. ”Kerrankin osattiin Yhdysvalloista hakea hyviä malleja eikä vain roskaruokaa ja peltojen jättiostareita: Oulu löysi sieltä idean "Oulun ihmeeseen”, yliopiston ja teollisuuden hedelmälliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön win–winperiaatteella.” Kulkuyhteyksien ontuminen saa kuitenkin kovaa kritiikkiä. ”On aivan anteeksiantamatonta, että Oulun on täytynyt operoida ilman kunnollisia ratayhteyksiä. Meillähän siinä asiassa on nukuttu Ruususen unta samalla, kun ruotsalaiset ovat kahmineet miljardikaupalla EU-rahaa omille nopeiden junayhteyksien hankkeilleen. Siinä erityisesti oululaisten pitäisi pitää puoliaan parhaiden lobbareiden voimin. Ja yksi asia löytyy, josta löytyisi vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. ”Terva herättää tuoksuna aina ihmisten kiinnostuksen, ja Oulussa on upea historia tervakaupunkina. Miksi tätä ei hyödynnetä enemmän? Tähän asti olen aina saanut kielteisen ja kummastelevan vastauksen oululaisravintoloissa, kun olen pyytänyt alkudrinkiksi tervacocktailia. Pankaa jo ihmeessä se drinkkilistan kuningattareksi. Apéritif au goudron fin naturel d’Oulu, Finest Tar Cocktail of Oulu – jokainen turistihan sellaisen poimii listan kärjestä.” ///

Oulu on monella tavalla poikkeuksellinen kaupunki.

Ajattele suuresti!

Petäistön mukaan Oulu on monella tavalla poikkeuksellinen kaupunki. ”Joulukuussa Helsingin Sanomat kyseli, kumpi on Suomen kakkoskaupunki, Turku vai Tampere. Kun keskustelu levisi Twitteriin, oli minunkin tapani mu-

Mitä lukija ei sinusta ikinä arvaa? “Minulle ei ole mikään ongelma pitää välillä täydellistä pyjamapäivää, jota varten minulla on kokoelma hauskoja flanelliyöpukuja.”

Paras muistosi lapsuudesta? “Pitkät kävelyreissut metsässä isoisän kanssa eväsreppu mukana.”

TEKSTI Päivi Leinonen KUVA Juuso Haarala

VUODEN NUOREKSI oululaiseksi vuonna 2020 valittiin

17-vuotias lukiolainen Jesse Koskela. Valinnan teki ehdotusten perusteella kolmesta nuorisopalveluiden työntekijästä ja kahdesta nuorisojäsenestä koostunut raati. Jesse Koskela on esimerkillinen nuori, joka vaikeissakin tilanteissa säilyttää positiivisen uskon tulevaisuuteen. Raati vakuuttui siitä, että Koskela on tehnyt pyyteettömästi hyvää ilman palkkioita. Hän oli usean vuoden ajan hoitanut pitkäaikaissairasta äitiään, joka menehtyi syyskuussa. Lisäksi Koskela toimii aktiivisesti seurakunnassa muun muassa isosena ja ohjaa kokkikerhoa lapsille.

Mitä ajattelit, kun sinulle ilmoitettiin voitosta?

”En ollut kyllä yhtään valmistautunut tällaiseen, mutta olen tosi otettu tittelin saamisesta. Olen ollut melko aktiivinen ja siksi tunnustuksen ilmeisesti sain.”

Oletko ”erilainen” nuori?

”En luokittele itseäni mitenkään erityiseksi tai erilaiseksi. Teen vaan asioita, joista pidän. Omassa kaveriporukassani olemme mielestäni aika samanlaisia. Monilla on tekemisen intoa ja energiaa. Ennemmin kyse on siitä, että jotkut uskaltavat ehkä muita avoimemmin tehdä asioita ja näyttää, mitä ajattelevat.”

Onko nuoren elämä nykyisin helppoa vai vaikeaa?

Viiden suora

Kun tulet kotiin, mitä teet ensimmäiseksi? “Pesen kädet, vaihdan kotiasun päälle ja haudutan hyvää teetä.”

Oulun kaupungin nuorisopalvelut jakoi joulukuussa ensimmäistä kertaa Vuoden nuori oululainen -tunnustuksen. Raadin mukaan Jesse Koskelan tarinasta huokui toivo ja yhteisöllisyys.

KENESTÄ

HALUISIT LUKEA MUN OULUSSA?

”Se, mitä olen omilta vanhemmilta kuullut, niin kuulemma heidän nuoruudessaan oli moni asia vaikeampaa. Viime aikoina korona on vähän haitannut, mutta siinäkin auttaa paljon teknologia ja sosiaalinen media. Aikaisemmin olen viettänyt paljon aikaa nuorisotaloilla, ja mielestäni on todella hyvä, että sellaisia on. Talvella pääsee lämpimiin tiloihin ja aina on tekemistä.” ”Yksi hankala asia on ollut koulukirjojen hankinta, kun kuulun vielä niihin, joiden on itse kustannettava kirjat. Se on joillekin perheille huomattava kustannus.”

Millainen esimerkki haluat olla aikuisille?

Mihin veisit turistin oulussa ja miksi? “Ihastelemaan komeaa kaupungintaloa, jonka tervaporvarit rakensivat kapakakseen.”

”Yleisesti voisin sanoa, että aikuiset voisivat vähän rennommin suhtautua asioihin. He saisivat luottaa siihen, että me nuoret osaamme käyttäytyä – vaikka riippuuhan se kasvatuksesta. Esimerkiksi meillä on oltu mielestäni vähän turhankin tarkkoja kotiintuloajoista. Tietenkin rajat on oltava, mutta niitä pitäisi järkevällä tavalla soveltaa ja muuttaa iän mukaan.”

Sano jotain Oulusta lämpimällä sydämellä. “Oulussa sitä saa olla ihan ölövinä!”

Millaisia terveisiä haluat sanoa Mun Oulun lukijoille?

Ehdota omaa oululaista suosikkiasi: munoulu@ouka.fi

”Pitäkää itsestänne huolta, pysykää terveinä ja olkaa ystävällisiä toisillenne!”///

MUN OULU 1 - 2021

11


Kulttuuri tekee hyvää Taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia ja vahvistavat terveyttä monin tavoin.

Lumo-valofestivaali peruttiin vuodelta 2020 koronaviruksen vuoksi. Peruuntumisesta huolimatta tarjolla oli joitakin valopilkkuja synkkään marraskuuhun, muun muassa Sillan salaisuus, Pokkisenväylän alikulussa.

TEKSTI Sanna Roukala KUVA Sanna Krook

”KULTTUURIHYVINVOINTI on terminä uusi ja sitä voi-

daan ajatella ilmiönä”, toteaa Oulun kaupungin vastaava tuottaja Jaana Potkonen. Kulttuurihyvinvointi käsitteellä viitataan ihmisen yksilölliseen tai yhteisöllisesti jaettuun kokemukseen siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia. Käsitteen keskiössä on arjen kulttuurisuus ja ihmisen merkityksellinen toiminta kulttuurin ja taiteen parissa. Taiteella ja kulttuurilla on monia hyvinvointivaikutuksia. Potkonen nostaa havainnollistavaksi esimerkiksi kuoroharrastuksen. ”Kuoroon osallistuminen vahvistaa sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä. Laulaminen puolestaan vaikuttaa kehon fysiologisiin ominaisuuksiin, kuten hengitykseen ja verenkiertoon. Itse musiikki vaikuttaa monin tavoin muun muassa aktivoimalla hermoratoja aivoissa, parantamalla muistia sekä nostamalla mielialaa.” Kulttuurihyvinvointi käsitteen sisällä ihminen nähdään kulttuurin kokijana ja toimijana, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. Näiden tarpeiden täyttyminen luo kulttuurihyvinvointia.

Kulttuuriin osallistumisella voidaan tarkoittaa kulttuurin kuluttamista, kuten osallistumista erilaisiin taide- ja kulttuuritapahtumiin tai -palveluihin sekä omaehtoista taiteen tekemistä. ”Oulussa kulttuurin saavutettavuuden osalta on onnistuttu hyvin erityisesti lasten ja nuorten osalta. On kuitenkin vielä ryhmiä, joiden kohdalla saavutettavuudessa riittää kehitettävää. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa maahanmuuttajavanhukset ja yksin asuvat ikäihmiset.”

Taide tukee paikallista taloutta

Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 yhteistyössä 32 pohjoisen kunnan kanssa. Oulu2026 haluaa tuoda pohjoiseen lisää kulttuuria ja hyvinvointia, luoda uusia työpaikkoja ja kehittää pohjoista aluetta. ”Kulttuuripääkaupunki tittelillä olisi Oululle valtava vaikutus. Se lisäisi taide- ja kulttuuritarjontaa monella tasolla.” Selvitysten mukaan kulttuuripääkaupunkititteli tuo taloudellisia vaikutuksia muun muassa matkailun merkittävän kasvun myötä. Hankkeen kerrannaisvaikutuksilla on kuitenkin laajempaa merkitystä. Yleisesti taiteella ja kulttuuril-

la on huomattavia talousvaikutuksia julkisiin kustannuksiin. ”Taiteen kautta tulevat säästöt näkyvät pitkällä aikajänteellä. Taiteella voidaan ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia ja lisätä henkistä hyvinvointia.” Taiteen keinoin voidaan vaikuttaa esimerkiksi yksinäisyyteen, joka on yksi hyvinvoinnin riskitekijä ja altistaa mielenterveyden ongelmille. Suurimmalla osalla taidetoimintaa on yhteisöllisyyttä vahvistava ja ystävyyttä lisäävä vaikutus. Tutkimukset osoittavat taiteen ja kulttuurin vaikutusten synnyttävän säästöjä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannuksissa muun muassa yleislääkärin käyntien vähentymisellä, sairaalajaksojen lyhentymisellä sekä työhyvinvoinnin lisääntymisenä. Potkonen näkee Oulun tulevaisuuden kulttuurin osalta kehittyvänä ja monipuolisena. ”Kulttuuri tuo hyvää tunnelmaa Ouluun, jossa taide ja kulttuuri tulevat olemaan kaikkien juttu.” ///

”Elän kulttuuria kokonaisvaltaisesti” Kysyimme kolmelta oululaiselta heidän suhteestaan kulttuuriin. TEKSTI Kati Valjus KUVAT Mikko Törmänen

MARIANNE LUKKARINEN, 43

Kulttuuri on minulle rakentava, selkeyttävä ja eheyttävä tapa hahmottaa maailmaa ja sen tapahtumia. Kaikkeen liittyviä tunteita. Elän kulttuuria kokonaisvaltaisesti. Seuraan somessa monen eri taidealan toimijoiden teoksia ja tuotteita. Lempparini ovat tanssi ja nykytanssi. Katson teokset livenä aina kun voin. Käyn museoissa, livekeikoilla ja katsomassa esittävän taiteen produktioita. Jos arki ja maailma on kylmäkin, kulttuuri tuo lämpöä. Eihän sitä ilman voisi kuvitella elävänsä.”

PETTERI LÖPPÖNEN, 46

Kulttuuri auttaa pääsemään irti työasioista, antaa virtaa tai rentouttaa, tilanteen mukaan. Käyn säännöllisen epäsäännöllisesti taidenäyttelyissä ja valokuvanäyttelyissä sekä Oulussa että isolla kirkolla Helsingissä. Valokuvanäyttelyt on ihan must itselle. Leffoja olen aina katsonut, ja elokuva pitää katsoa tietysti leffateatterissa. Nykyään luen myös paljon erilaista ja erityyppistä kaunokirjallisuutta. Äänikirjat olet löytänyt viime vuosina. Musiikkia kuluu myös koko ajan laidasta laitaan.”

EERIKA HÄNNINEN, 26

Kulttuurikokemusten kautta pystyy peilaamaan omia tunteita. Kulttuuri luo tärkeitä henkireikiä arjen keskelle. Taide auttaa käsittelemään sellaisiakin asioita, joita ei muuten pystyisi kanavoimaan. Kulttuurikokemukset voivat myös auttaa näkemään ja kokemaan jotain aivan uutta. Minulle tärkeitä kulttuurimuotoja ovat etenkin musiikki, kirjallisuus ja kuvataide. Rakastan käydä erilaisissa konserteissa, keikoilla ja taidenäyttelyissä. Nautin myös teatterista sekä sanataiteesta.”

12 MUN OULU 1 - 2021


LIFE IN OULU

Kiertokaari offers uniquely efficient recycling

TRANSLATION Päivi Brink PHOTO Harri Tarvainen

One of the more advanced features of Kiertokaari is that it utilizes biogas in energy production. The residents of Oulu are asked to sort their waste carefully. Kiertokaari is a waste management company located in Rusko that RUSKO serves Oulu and many surrounding municipalities. Kiertokaari’s name means something like “the curve of recycling”, and it is a place where all waste is optimally recycled. This is a well-known fact to Kiertokaari’s new CEO Sami Hirvonen. “Only half a percent of waste that we collect every year goes to landfill,” Hirvonen says. Everything else is utilized. That is why the actions of the residents of Oulu are also very important. If every resident of Oulu sorted one kilo of bio waste a year, it would amount to 300 000 kg of biofuel for vehicles annually. At the Rusko waste management centre, biogas is produced in a biogas plant by rotting bio waste and wastewater slit. Biogas is also made of bio-based waste that was previously dumped in landfills.

Top energy efficiency

The Kiertokaari biogas system is an exceptional entity in Europe and even globally. A bit less than three years ago, a gas refinery was obtained. At the time, the potential of the gas formed from the waste was examined. During the night, the refinery can produce fuel for vehicles and during the day, it can purify landfill gases for industrial use. Landfill gas is used to produce all the electricity and heat the waste management centre needs. There are not many biogas systems as versatile as this in the world. Kiertokaari has benefitted from its optimal location in the Rusko industrial area, where it has been possible to replace bunker and light fuel used by nearby industries with biogas. ///

Sami Hirvonen has settled in well in Oulu, even if he had not even visited Oulu before he took up his new position as the CEO of Kiertokaari. Now he spends his time at work and with his hobbies. He is especially appreciative of Oulu’s great cycling routes.

Recycling bio waste into biogas

Five tips for sorting bio waste

1

Let the waste cool down and dry out a bit before putting it in the bag.

3

The bio waste is taken to a biogas plant where it is crushed.

1

Examples of bio waste produced by households include leftovers, fruit peels and coffee grounds. You can also put small amounts of kitchen paper towel in the bio waste basket.

2

At home, biodegradable waste can be collected in a separate bucket or bag and taken to the bio waste bin outside your house or apartment building. The waste should be wrapped in a biodegradable bag, newspaper or even an ordinary plastic bag. If the bio waste bin at your property is lined with a big bin liner, you can even pour the waste into the bin without a wrapping.

4

In the oxygen free environment of the biogas plant, bio waste decomposes as it rots. During this process, methane rich biogas is formed.

2

Lay an empty egg carton at the bottom of the bag to suck in moisture.

3

Pour liquids in the drain. Note, that cooking oil and other liquid fats can be absorbed in a paper towel and then the paper can be put in the bio waste. Oils and fats must not be poured in the drain or toilet.

4

Keep the bio waste bag in a ventilated bucket with holes on top.

5

Empty the bio waste bag regularly.

5

Purified biogas can be used to produce heat or electricity or refined into biogas fuel for cars. The leftovers from the decomposing process can be used as fertilizer.

MUN OULU 1 - 2021

13


ILMIÖ

Pohjois-Suomen väestö vanhenee ja yli 70-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa melkein kaksinkertaiseksi 10 vuoden kuluessa. Siksi myös tähän ikään liittyvien sairauksien määrä kasvaa: sydän- ja verenkiertosairaudet, aivoverenkiertohäiriöt, syöpähoidot, tuki- ja liikuntaelin sairaudet ovat iso tekijä sairaalan uusimistarpeeseen.

OYS 2030 lukuina Uudistamisohjelman kokonaiskustannukset ovat noin

1,6 miljardia

euroa, josta uudisrakentamisen osuus on noin

900 miljoonaa euroa.

Ensimmäiset osat valmistuvat vaiheittain vuosien 2022–2023 aikana. Potilastoiminta käynnistyy arviolta vuodenvaihteessa 2023– 2024. Tämän jälkeen rakennetaan C-talo 2021– 2024 ja sen toinen osa vuosina 2024–2028.

Tulevaisuuden Korkeat nostokurjet eivät vielä hetkeen poistu Kontinkankaan horisontista, mutta ensimmäiset uudisrakennukset otetaan käyttöön jo lähivuosina. TEKSTI Juha-Pekka Honkanen KUVAT Juuso Haarala ja havainnekuva PPSHP

Uuden sairaalan bruttopinta-ala (kaikkien kerrosalojen summa) on noin

220 000

neliömetriä. Vertailun vuoksi, tähän pintaalaan mahtuisi kaikkiaan lähes

18 Oulun uimahallia.

Uusi sairaalakokonaisuus tulee olemaan noin

10 prosenttia pienempi kuin nykyinen.

Potilashuoneita uuteen sairaalaan tulee noin

600,

pääasiassa yhden hengen huoneita. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuu noin

410 000

asukasta. Koko Pohjois-Suomen kattavalla erityisvastuualueella (OYS-erva) asuu noin

740 000

henkilöä. Sairaanhoitopiiri on noin

7000

ihmisen työpaikka.

14 MUN OULU 1 - 2021


Sairaalainfektioiden torjunta on maailmanlaajuinen haaste. Uuden sairaalan suunnittelussa on huomioitu tilankäytössä parhaat materiaalit ja pintakäsittelyaineet. Käytössä on myös antibakteeriset pinnoitteet.

Havainnekuva Kajaanintieltä OYSin risteyksestä.

OYS on pian täällä Oulun yliopistollisen sairaalan uudisrakennukset valmistuvat 2022–2023, ja silloin ne pitävät sisällään päivystyksen, teho-osastot, leikkaussalit ja synnytysosaston. Samalla sairaalassa otetaan käyttöön suuri määrää uutta teknologiaa. Hoitavatko meitä jatkossa myös robotit, kehittämisylilääkäri Tuomas Holma? ”Sairaalateknologia on parhaimmillaan näkymätöntä, eikä Oysissa potilaiden tarvitse ihmetellä, mitä kaikkia näyttöjä ja robotteja löytyy. Teknologian ansiosta potilaan kokemus on nykyistä enemmän se, että ammattilaisilla on aikaa juuri minulle.” Robotit, automaatio ja edistykselliset tietojärjestelmät tulevat siis olemaan sairaalassa läsnä kaikkialla, vaikkeivat potilaat erityistä huomaisikaan. Sairaalan teknologiakehityksen hyödyt voi tosin huomata välittömästi. Holma kertoo esimerkiksi, etteivät lääkärit ja hoitajat näe sairaalassa täysin samoja potilastietoja, kuin mitä terveyskeskuksessa paiKONTINKANGAS

kalliseen järjestelmään on tallennettu. Nyt tavoitellaan tilannetta, jossa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa Pohjois-Pohjanmaalla olisi käytössä yhteinen potilastietojärjestelmä. Holman mukaan lupaavin vaihtoehto tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on PPSHP:n omistaman ja erikoissairaanhoidossa käytettävän ESKO-potilastietojärjestelmän kehittäminen myös perusterveydenhuollon tarpeita vastaavaksi ja sen käytön laajentaminen.

Teknologian ansiosta lääkäreillä ja hoitajilla on enemmän aikaa potilaille. ”Silloin vastaanotolla ei aloiteta kyselemällä sellaisia esitietoja, joiden pitäisi olla siinä vaiheessa selvää asiaa. Näin lääkärillä ja

hoitajalla jää enemmän aikaa kohtaamiseen ja potilaan kuuntelemiseen ja vaikkapa sen selvittämiseen, huolettaako leikkauksessa jokin asia juuri nyt.”

Näin säästetään aikaa

Ennen kaikkea teknologia antaa lääkäreille ja hoitajille aikaa itse potilastyöhön. Sairaalan sisällä työvaiheita on selvitetty tarkasti ja tulokset yllättävät. Sairaalaosastoilla hoitajien työajasta kolmasosa kuluu tietokoneella muun muassa tietojen siirtämiseen mittalaitteilta tietojärjestelmiin. ”Tiedot saa siirrettyä langattomasti suoraan tietojärjestelmiin. Hankintapäätöstä ei ole tehty, mutta sopivia järjestelmiä on kehitetty myös Oulussa.” Toinen kolmasosa hoitajien ajasta kuluu asioiden etsimiseen ja siirtämiseen: sairaalavuoteita, mittalaitteita ja muuta kalustoa rullataan Oysin sokkeloisilla käytävillä lukemattomia tunteja. ”Esimerkiksi hengityslaitteita on rajallinen määrä ja niiden käytön tehostaminen edellyttää, että laitteiden tarkka sijainti pitää tietää juuri siinä hetkessä.”

Robotiikkaa hoitohenkilökunnan avuksi

Esineiden internet tulee muuttamaan myös sairaalaan kulkeutuvan materiaalivirran. Jatkossa varastot osaavat huomauttaa automaattisesti, milloin hoitotarvikkeita pitää tilata lisää. Robotit saapuvat sairaalaan avustamaan monella saralla. Esimerkiksi isoissa syöpäleikkauksissa avustavalla robotilla on merkittävä rooli. Jatkossa myös lääkeannostelut ovat erehtymättömien ja väsymättömien robottien hallussa. Automaattinen annosjakelulaitteisto annostelee ja pakkaa potilaiden lääkkeet valmiiksi Oysin kellarikerroksessa lääkärien potilastietojärjestelmään kirjaaman lääkemääräyksen perusteella. Lääkkeet sinkoavat osastoille pikavauhtia putkipostissa lukittuihin laatikoihin. "Sote-uudistuksessa isoja päätavoitteita on saavuttaa kokonaisemmin toimiva sote-järjestelmä hyvinvointialueella. Tässä etälääketieteellä on iso osa", sanoo kehittämisylilääkäri Tuomas Holma.

”Lääkkeiden annosteleminen sitoo valtavasti hoitajien ja osastofarmaseuttien aikaa, mikä olisi tarpeen muualla. Paineen alla ja kiireessä myös lääkevahinkojen riskit kasvavat”, sanoo Holma.

Uuden rakentaminen on välttämätöntä

Holma sanoo kuulevansa aika ajoin ihmettelyä siitä, onko koko Oys todellakin purettava ja tehtävä uudelleen. Nykyinen sairaala on rakennettu 1960–70-lukujen tarpeisiin. ”Tilat on rakennettu erilaisille tiimeille, mittalaitteille ja toimintamalleille. 1960-luvun toimintamalleista on jäljellä aika vähän.” Osastot ja erikoisalat sijaitsevat kaukana toisistaan. Uudessa Oysissa potilaita ei liikutella, vaan eri erikoisalojen ammattilaisten on helppo tulla potilaiden luo. Holma huomauttaa, ettei sensoreista ja lisääntyvästä tiedosta ole hyötyä, jos hoitoratkaisuja ja valintoja tekevä porukka tekee töitä etäällä toisistaan. ”Nopeiden tietoverkkojen ansiosta tämä osaaminen saadaan myös sairaalan ulkopuolelle, jolloin etäyhteyksillä voidaan hoitaa asioita, jotka vielä nyt vaativat sairaalakäynnin. Etälääketiedettä on kehitetty yli 20 vuotta, ja ajattelemme, että sen aika on tullut nyt.” ///

Jatkuu seuraavalla sivulla.

MUN OULU 1 - 2021

15


Oulu digipalvelujen edelläkävijänä Tekemisen meininki, teknologiakaupungin maine, taitavat tekijät ja aktiiviset palveluiden käyttäjät tekevät Oulusta digipalvelujen tiennäyttäjän. TEKSTI Titta Vilpa

”OULUSSA ON hyvä pöhinä”, vastaa rahoi-

tuspäällikkö Veli-Matti Keloneva epäröimättä kysymykseeni siitä, mikä Oulusta tekee niin erityisen digitaalisten palvelujen kehittämisessä. ”Toki Oulun maine teknologiakaupunkina sekä kaupungin hyvä toimintakulttuuri auttavat myös asiassa”, hän jatkaa. Olen jututtamassa Oulun kaupungin digiosaajia Oulun edelläkävijyydestä digitaalisissa palveluissa. Mikä tekee Oulusta niin poikkeuksellisen? ”Oulussa on paitsi hyvä tekemisen meininki, myös paikallisia yrityksiä, jotka kehittävät ja toteuttavat ratkaisuja. Myös se on valtava etu, että ihmiset käyttävät digitaalisia palveluita”, vastaa Smart City Oulun yhteyspäällikkö Heikki Huhmo. Smart City Oulu -sivusto kasaa yhteen Oulun älykkäät ratkaisut. Sen mukaan tulevaisuuden älykkäät kaupungit ja niiden tarjoamat palvelut rakentuvat langattomuuteen sekä tehokkaaseen tietojen hyödyntämiseen. Älyteknologisten ratkaisujen tarkoituksena on helpottaa kuntalaisten arkea. Smart City Oulu tarjoaa ratkaisuja niin hyvinvoinnin ja ikääntymisen, osaamisen ja kulttuurin kuin kehittyvän kaupunkiympäristönkin näkökulmasta. ”Meillä on vaikkapa Oulun Omahoito eli ajasta ja paikasta riippumaton terveyspalvelu sekä HALI eli hälytysajoneuvoille vihreää valoa tarjoava liikennevaloetuus”, listaa Huhmo.

Taustalla vahvat verkostot

Oulun etuna digipalvelujen pioneerina pidetään myös kaupungin sopivaa kokoa. Verkostot ovat erinomaiset niin kaupungin sisällä, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Esimerkkinä toimivasta yhteistyöstä Heikki Huhmo mainitsee Oulun innovaatioallianssin. OIA on yhteistyöympäristö, jonka tavoitteena on auttaa synnyttämään työpaikkoja tutkimuksesta ja innovaatioista. Mukana ovat Oulun kaupungin lisäksi Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu OAMK, Koulutuskuntayhtymä OSAO, Teknologiantutkimuskeskus VTT, Technopolis, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP ja Luonnonvarakeskus Luke. Vaikka Nokian kulta-ajoista on jo aikaa, Oulua voi yhä pitää edelläkävijänä teknologiaosaamisessa. ”Saamme kiittää Nokiaa siitä, että Ouluun on rakentunut laaja digiosaajien verkosto. Olemme haluttu yhteistyökumppani kuntakentällä. Toki hyödynnämme asiantuntemusta laajemminkin, koska verkostoitumalla kaikki hyötyvät”, toteaa Keloneva.

Huhmo muistuttaa, että Oulussa on haluttu tietoisesti laajentaa yritys- ja osaamispuolta uusille aloille. ”Oulussa yritykset ovat eturivissä finanssiteknologiassa sekä terveysteknologiasovelluksissa, esimerkkeinä Ouran, Monidororin ja Polarin ratkaisut.”

Innovatiivisuus ja yhdessä tekemisen meininki

Menestyksen salaisuutena Keloneva pitää niin ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta kuin sitoutuneisuutta ja yhdessä tekemistäkin. Hän nostaa esiin Modan, Oulu10-palvelut sekä OuluBotin. ”Moda on Oulun ja Jyväskylän kaupunkien yhteishanke modernien digitaalisten asiakaspalveluratkaisujen kehittämisen edistämiseksi”, tiivistää MODA-hankkeen projektipäällikkö Jussi Päkkilä. Oulu10-palvelut tarjoavat neuvontaa chatin, WhatsAppin, puhelimen ja sähköpostin kautta sekä kuudessa asiointipisteessä ympäri Oulua. WhatsApp- ja chat-palvelua saa maanantaista torstaihin iltayhdeksään saakka. ”Oulu10-palvelut auttavat myös kaupungin eri digitaalisten palveluiden käytössä, jotta asiakas pystyisi asioimaan vaikka kotisohvaltaan. Etenkin korona-aikaan kannustamme digitaalisten palveluiden käyttöön”, toteaa Oulu10-palveluiden palvelupäällikkö Lotta Löfberg. Oulu10-palvelut toivovat myös kaupunkilaisia mukaan ideoimaan. ”Miten ja missä asioissa haluaisit asioida digitaalisesti, mutta se ei tällä hetkellä ole mahdollista? Lähetä ideasi osoitteeseen ouka.fi/ idea. Arvomme palkintoja ideoiden jättäneiden kesken”, vinkkaa Löfberg.

OuluBotista onnikka-apua OULUBOT auttaa kuntalaisia joukkoliiken-

nekysymyksissä vuorokauden ympäri. Jos botin tiedot eivät riitä, livechatti palvelee maanantaista perjantaihin. OuluBot on marraskuun 2020 alussa avattu virtuaalinen bottipilotti, joka vastaa Oulun joukkoliikenteen verkkosivulla muun muassa matkalippuihin ja -kortteihin sekä matkavyöhykkeisiin liittyvissä kysymyksissä. ”OuluBot on innovaatio, jonka kanssa olemme edelläkävijä muihin kuntiin verrattuna ja jota voimme esitellä ylpeänä”, toteaa rahoituspäällikkö Veli-Matti Keloneva. Botille voi esittää kysymyksensä mihin tahansa aikaan vuorokaudesta. Jos OuluBot ei osaa vastata asiakkaan kysymykseen, keskustelu voidaan siirtää livechattiin. Chat palvelee maanantaista torstaihin kello 8–21 sekä perjantaisin ja arkipyhiä edeltävinä arkipäivinä kello 8–16. ”OuluBotille voi jättää myös kehittämisideoita ja palautetta. Oulun joukkoliikenne kehittää bottia yhdessä Oulu10-palveluiden asiakaspalvelun kanssa. Jatkossa on tarkoitus laajentaa OuluBotia myös muihin palveluihin”, summaa hankkeen projektipäällikkö Sirpa Myllymäki. ///

Vara paukutella henkseleitä

Oululla on syytä olla ylpeä digiosaamisestaan. Miten kannustaisitte oululaisia lisäämään digipalveluiden käyttöä? ”Kokeilkaa digitaalisia palveluita rohkeasti, koska niiden avulla asioiden hoito onnistuu helposti myös kotoa puhelimen tai tabletin avulla. Ja jos palvelu ei toimi, antakaa palautetta”, kannustaa Löfberg. Veli-Matti Keloneva muistuttaa hyödyntämään chatteja ja chatbotteja, koska niiden käyttö tukee myös palveluiden kehittämistä. ”Digitaalinen kaupunki on auki ajasta ja paikasta riippumatta”, summaa Huhmo. ///

Verkostot ovat erinomaiset niin kaupungin sisällä, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

16 MUN OULU 1 - 2021


OULULAISUUDEN YTIMESSÄ

Etsimme tällä palstalla oululaisuuden syvintä olemusta. Keskustele aiheesta Mun Oulun somekanavissa.

Aliska

Aliska (alikulkutunneli, alikulku, alikulkukäytävä, alikulkusilta), tuo hienoin sana, mitä Oulun murteesta löytyy! Minun nuoruudessani aliska oli se paikka, jossa hilluttiin ja hengailtiin, pöönättiin mopoilla (silloin sai ajaa pyörätiellä), tavattiin kavereita, vietettiin aikaa ja pussailtiin." ///

OSALLISTU KESKUSTELUUN MUN OULUN SOMEKANAVISSA: Mikä on sinun

lempi-aliskasi tai mistä aliskalta sinulla on muistoja? Mikä aliska on iltamyöhään pahamaineinen tai mikä on mielestäsi Oulun kaunein aliska?

MIKKO TÖRMÄNEN on iloinen, innostava ja inspiroituva

mainos- ja brändikuvaaja, palijasjalakane oululaine. Kiertelee ja kaartelee kuvaamassa pitkin poikin Suomessa. Oulun murre toimii mainiosti jäänsärkijänä kuvauksissa Etelä-Suomessa. ”Elä aja aliskalla pahki, piä silimät auki pöliä!” Seuraa kuvia somekanavissa: Instagram: @mikkotormanen FB: @mikkotormanenphoto

MUN OULU 1 - 2021

17


REPORTAASI

Tällä palstalla pääset kurkistamaan kulisseihin: Miltä näyttää päivä kaupungin työntekijänä.

Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa akuutissa hädässä Oulun sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidettiin yhden illan ja yön aikana useita erilaisia tehtäviä. Sosiaalipäivystyksen tehtävämäärät ovat kasvussa. Vuorokauden tehtäviä kommentoivat sosiaalityöntekijä Timo ja psykiatrinen sairaanhoitaja Henna. TEKSTI Kati Valjus KUVITUS Kirsi Tapani

16.35

Sosiaalipäivystyksen asiakaslinjaan tuli soitto perhehoitajalta, jolla oli hänen luokseen sijoitetun lapsen suhteen huolenaiheita ja haasteita arjessa. Henna: Sosiaalipäivystyksen asiakaslinjaan voi soittaa kellon ympäri. Keskustelimme perhehoitajan kanssa pitkään puhelimessa ja arvioimme päivystyksellisen tuen sekä toimenpiteiden tarvetta. Päädyimme kirjaamaan lastensuojeluilmoituksen tilanteesta tiedoksi lapsen omalle sosiaalityöntekijälle, joka jatkaa tilanteen selvittelyä heti seuraavana arkipäivänä.

Iltavuoro 16:00

Timo: Tilanteen kiireellisyyden arviointi on työssämme keskeistä. On arvioitava, onko lapsi välittömässä ja vakavassa vaarassa. Pitää myös arvioida, onko lapsen edun mukaista alkaa toimia välittömästi vai voidaanko asia hoitaa seuraavana päivänä. Usein on tärkeää arvioida myös, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä.

Vuoron aluksi viestikeskuksessa oli kaksi lastensuojeluilmoitusta, jotka oli jätetty www.ouka.fi/huoli-sivun kautta. llmoitukset koskivat etävanhemman päihteiden käyttöä. Henna: Huoli-sivuston kautta kuka tahansa voi jättää lastensuojeluilmoituksen ja sen voi jättää myös nimettömänä. Tällä kertaa tarkistettiin, että lapset olivat lähivanhemman luona, joten akuuttia vaaraa ei ollut. Tilanne ei vaatinut päivystyksellisiä toimenpiteitä.

Yövuoro

18.15

23.00

Viestikeskukseen oli saapunut huoli-ilmoitus aikuisen pärjäämisestä. Ilmoituksessa ei ollut henkilötietoja, mutta osoitteen perusteella pystyttiin päivystyksessä kohdistamaan henkilö ja välittämään ilmoitus eteenpäin perhepalveluille eli aikuissosiaalityöntekijälle käsiteltäväksi. Timo: Aikuisia ihmisiä koskevat huoli-ilmoitukset ovat lisääntyneet. Tyypillinen tilanne on esimerkiksi sellainen, että muistisairas vanhus lähtee kotoaan eikä löydä enää takaisin kotiin. Vanhusten määrä kasvaa ja kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkälle. Kun tilanne huononee, tällaiset tehtävät lisääntyvät ihan luonnollisesti.

Viestikeskukseen tuli lastensuojeluilmoitus koskien vanhemman päihteiden käyttöä. Tutkittiin perheen taustatietoja ennen kotikäyntiä ja esitiedoissa ilmeni samanlaista huolta vanhemman päihteiden käyttöön liittyen. Tehtiin virka-apupyyntö poliisille kotikäynnin turvaamiseksi. Lähdettiin kotikäynnille, jossa poliisi oli osan aikaa mukana. Kotikäynnillä todettiin, ettei vanhempi ollut päihtynyt, eivätkä lapset olleet akuutissa vaarassa.

21.00

Yksityisen palveluntuottajan perheohjaaja soitti sosiaalipäivystyksen asiakaslinjalle ja kertoi, että on kotikäynnillä tavannut sijoitetun nuoren kotoaan. Ohjaajan mukaan nuori oli poistunut luvatta sijoituspaikastaan jo pidemmän aikaa sitten.

Timo: Virka-apupyyntö poliisille tehdään matalalla kynnyksellä, jos ei tiedetä, keitä asunnossa on paikalla tai jos on väkivallan uhkaa. Virka-apua kyllä saadaan, vaikka sitä joskus joudutaan hetki odottelemaan. Sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelevät aina työparina.

Henna: Tarkastimme nuoren tiedot, joiden mukaan nuori tosiaan oli ”hatkassa” ja hänestä oli tehty virka-apupyyntö poliisille. Ilmoitimme tästä lastensuojelulaitokseen.

18 MUN OULU 1 - 2021


Kriisityö Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä hoidetaan myös akuutteja kriisityön tehtäviä virkaajan ulkopuolella. Akuuttia kriisiapua annetaan muun muassa äkillisiä läheltä piti ja kuolemantapauksia kohdanneille. Sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja voivat lähteä poliisin mukaan viemään esimerkiksi kuolinviestiä, etenkin jos paikalla on alaikäisiä lapsia. Asiakasta tuetaan shokkivaiheessa ja tarjotaan mahdollisuutta kriisityön jatkotyöskentelyyn.

01:25

Matkalla kotibileisiin poliisi soitti ja kertoi poistaneensa suurimman osan nuorista asunnosta.

01:20

Poliisi soitti ja kertoi aiemman ilmoituksen nuorten huumausaineiden myynnin ja käytön selvinneen turhaksi ilmoitukseksi.

01:45

Paikan päällä kotibileissä sosiaalityöntekijä haastatteli asunnon omistajaa. Psykiatrinen sairaanhoitaja jututti paikalla olevia nuoria, puhallutti ja otti yhteystietoja ylös. Kaikkien nuorten vanhempia ei tavoitettu puhelimitse. Selviteltiin, minne nuoret voisivat mennä, missä olisi selvinpäin oleva aikuinen paikalla. Päihtyneistä nuorista kirjattiin lastensuojeluilmoitukset. Vanhempien tavoittaminen siirrettiin aamuvuorolle. Timo: Lauantai-illan kotibileet on meille melko tyypillinen tehtävä. Korona ei ole aiheuttanut työhömme muutoksia suuntaan eikä toiseen, kevään muutaman viikon hiljaista jaksoa lukuun ottamatta. Kotibileitä on ollut ennen koronaa ja koronan aikana.

3:15

Poliisi oli toista tehtävää suorittaessaan saanut selville alaikäisen huumeidenkäytön. Poliisi oli ollut yhteydessä vanhempaan, joka oli tullut paikalle. Vanhempi oli tuonut esiin huolen nuoren mahdollisesta huumeidenkäytöstä. Nuori ei suostunut lähtemään vanhemman mukaan kotiin. Keskusteltiin vanhemman kanssa nuoren tilanteesta. Vanhemman toive oli, että nuoren tilanne nyt pysäytettäisiin. Vanhemman kanssa yhdessä sosiaalityöntekijä teki kiireellisen sijoituksen päätöksen. Timo: Kiireellisen sijoituksen päätös tehdään lapsen turvaamiseksi. Päätöksen tekee sosiaalityöntekijä. Kyseessä on tilapäinen turvaamistoimenpide, jolla lapsi otetaan väliaikaisesti hyvinvointilautakunnan huostaan.

01:14

Hätäkeskus välitti tehtävän. Ilmoituksen mukaan alaikäisellä oli kotibileet, eivätkä vanhemmat olleet kotona. Kotibileissä oli noin 30 alaikäistä nuorta. Tehtävä oli mennyt myös poliisille. Jätettiin poliisille soittopyyntö.

Aamuvuorolle siirtyvät tehtävät:

kotibilenuorten vanhempien tavoittaminen.

00:29

Hätäkeskus välitti tehtävän. Ilmoitus koski mahdollista alaikäisten huumausaineiden käyttöä ja kauppaa.

Haastateltavien toiveesta jutussa julkaistaan heistä vain etunimet. MUN OULU 1 - 2021

19


TURISTINA FAK­TA ⋆ Phuong Pham, 37, oululainen lähihoitaja ja kauneushoitolayrittäjä. ⋆ Omistaa Kauneushoitola Phuongin Oulun keskustassa. ⋆ Rakastaa ruoanlaittoa ja sienestystä.

Phuong Pham muistelee mielellään koulun aloitusta ja entisiä opettajiaan Tuiran ala-asteella. ”Se on minun historiaani.”

Ainolan puisto on Phamin mielestä kauneimmillaan kesällä, mutta hän pitää siitä kaikkina vuodenaikoina.

Oululaisesta koululaisesta Kolme vuotta yrittäjänä toiminut Phuong Pham muistelee lämmöllä ala-asteaikojaan Tuirassa. TEKSTI Maaria Rousu KUVAT Juuso Haarala ”Muutimme äitini ja kolmen sisarukseni kanssa Ouluun VietTUIRA namista marraskuussa 1990, ja aloitin koulunkäynnin seuraavana syksynä Tuiran ala-asteella. En oikeastaan tiedä, miten koulussa alkuun selvisi, kun kotona oli oma kieli ja koulussa toinen”, Pham muistelee. Opettajien ja henkilökunnan ymmärtäväisyys ja kärsivällisyys on jäänyt hänen mieleensä. ”Sekä minä että isoveljeni saimme tukiopetusta, ja meidät otettiin lämpimästi vastaan koulutaipaleelle. Ne ovat hyviä muistoja”, Pham sanoo. Hän kertoo arvostavansa koulutusta ja sitä, että koulut ovat Suomessa maksuttomia.

”Se on todella tärkeää. Kun miettii, mitä koulussa opetetaan ja mitä valmiuksia peruskoulusta saa.” Tuiran ala-asteella sai myös kohdata erilaisia ihmisiä, mitä Pham pitää rikkautena. Rakennuksen toisessa siivessä toimi ala-aste ja toisessa Leinonpuiston erityiskoulu. ”Mieleeni on jäänyt erityisesti yksi minua vanhempi kehitysvammainen tyttö, jonka kanssa teimme ruokaa yhdessä. Hän tunnisti minut kadulla vielä kymmenen vuotta myöhemminkin ja tervehti iloisesti”, Pham hymyilee.

Kotikaupungin puistot ja polut

Lapsuudenkodista Tuirasta oli lyhyt matka myös Ainolan puistoon, joka on Phamille

edelleen tärkeä. Hänestä on hienoa, että Oulussa on niin kaunis ja luonnonläheinen alue niin lähellä keskustaa.

Oulussa on kuitenkin hyvä olla, ja suurelta osin asiat toimivat. ”Puisto on kokonaisuudessaan kaunis, ja sen erilaiset polut ja vesistöt ovat kiehtovia. Siitä pidetään myös hyvää huolta: sen ruusuista ja puista”, Pham kiittää. ”Kaupunkina Oulu on minulle juuri sopiva. Täällä on omat hyvät ja huonot puolen-

sa, niin kuin missä tahansa, missä on asunut melkein koko elämänsä. Oulussa on kuitenkin hyvä olla, ja suurelta osin asiat toimivat.” Pham valmistui lähihoitajaksi vuonna 2002. Työllistyminen ei aina ollut helppoa, mutta hän ehti tehdä 13 vuotta töitä lähihoitajana ennen yrittäjän uraansa. Oman kauneushoitolan Pham perusti kolme vuotta sitten. ”Aloitin käytännössä nollasta, ja nyt myös korona on tuonut omat haasteensa. Olen kuitenkin erittäin iloinen päätökseeni”, hän sanoo. ”Toivon myös, että voin olla osaltani näyttämässä esimerkkiä erityisesti maahanmuuttajataustaisille naisille. Kovaa työtä ja rohkeutta tarvitaan, mutta paljon saa takaisin.”

20 MUN OULU 1 - 2021


Seuraavaksi kotikaupungin turistiksi Phuong Pham haastaa Tiia Mustosen.

Pham muistaa vanhasta koulustaan alkuperäisessä asussaan säilytetyn puupulpettiluokan. ”Aikuisena sellaista arvostaa eri tavalla.”

Kiinnostaako kokkaus tai taide?

Intohimona ruoanlaittaminen

Yksinyrittäjä kertoo, ettei harrastuksille jää paljoa aikaa. Tällä hetkellä vapaa-aika menee useimmiten levähtämiseen. ”Käyn kävelyillä ja sienestämässä, joka on kesäisin lempiharrastukseni. Viime kesänä kävin myös jonkin verran kalassa Kiikelinrannassa”, Pham kertoo. Tärkeää on myös hyvä ruoka. Ruoanlaittaminen onkin Phuong Phamin intohimo. ”Keittiöni kulminoituu aasialaisiin makuihin, mutta teen ruokia laidasta laitaan ja olen rohkea kokeilemaan myös uusia yhdistelmiä. Nykyisin osaan arvostaa perinteisiäkin makuja ja voin tehdä vaikkapa poronkäristyksen joko yksinkertaisesti tai sitten sovelletusti”, Pham sanoo. ”Jos en tekisi työkseni sitä mitä nyt teen, voisin hyvin pitää esimerkiksi elintarvikeliikettä tai järjestää ruokakursseja.” ///

KUVA Oulu-opisto

yrittäjäksi

OULU-OPISTON kevätlukukaudella uusi-

taan suositut ranskalaisen keittiön makeat macaron-leivoskurssit ja perinneleivontaan liittyvät kurssit. Myös Thai-keittiö ja kiinalainen ruoka ovat kestosuosikkeja opetustarjonnassa. Kevätkauden ohjelmassa on myös paljon uusia verkkokursseja etenkin liikuntaan ja hyvinvointiin. Joogaa on moneen makuun ja tarjolla on Toimiston lounasjoogakurssi, johon voi osallistua työpäivän lomassa vaikka etätyöpisteeltä, jossa työergonomia ei välttämättä ole oikean työhuoneen tasolla. Verkkokursseja on myös kielissä. Jo tarjolla olevien kurssien lisäksi on uusia, eripituisia verkkokursseja arabiasta, englannista, espanjasta, ranskasta ja venäjästä. Osa kielten verkkokursseista on syntyperäisten pitämiä. Kiinnostaako akryylimaalauksen kaatotekniikka, "Pouring Art", jota on sosiaalisessa mediassa kutsuttu myös muun muassa termein Fluid Painting, Dirty Pour, Dirty Cups ja Pouring? Tässä valloittavan hauskassa maalaustekniikassa luodaan akryyliväreillä kauniita marmoriefektejä tauluihin ja lähes tulkoon mihin vain sisustusesineisiin kaatotekniikalla. Tutustu tarkemmin www.ouluopisto.fi!

MUN OULU 1 - 2021

21


KULTTUURI ASIOIDESSASI KIRJASTOSSA ⋆ Noudata turvavälejä ⋆ Muista hyvä käsihygienia ⋆ Suosittelemme kasvomaskin käyttöä ⋆ Asioi ripeästi ⋆ Älä tule sairaana (Suositukset korona-aikana)

Heidi Silvanille kirjoittaminen tarjoaa keinon ilmaista itseään ja olla luova. Koronatilanteen vuoksi vierailuissa on noudatettu turvavälejä, ja loppusyksynä Silvan on vieraillut kouluissa maski kasvoillaan.

Talvikankaan koulun oppilaat Matias Ruonala (vas.) ja Johannes Kauppila tarttuvat kirjoihin yleensä nukkumaan mentäessä.

Kiekua ja vastakaikua

Kieku tarjoaa kouluille paikallisten kirjailijoiden vierailuja sekä tukea kirjallisuuskasvatukseen. Kirjailija Heidi Silvan on yksi mukana olevista kirjailijoista. TEKSTI Titta Vilpa KUVAT Juha M. Kinnunen Oulun lastenkulttuurikeskus tarjoaa lukuvuonna 2020– TALVI2021 yhdessä koulukirjaston KANGAS kanssa 40 oululaiselle luokalle kirjailija- ja kuvittajavierailuja. Kokonaisuus kantaa nimeä Kieku. Jo ennen vierailua sanataideopettaja on tutustuttanut oppilaat kirjailijan tuotantoon. Kirjailija Heidi Silvan on saanut tavata syksyn aikana kutosluokkalaisia ja Tiina Konttila vitosluokkalaisia. Kasiluokkalaiset ovat puolestaan päässeet nauttimaan Mikko Koirasen ja ysiluokkalaiset Lauri Ahtisen vierailuista. Kokonaisuus ei pääty vierailuun, vaan projektissa mukana olevat opettajat ideoivat yhdessä oppilaidensa kanssa projektia eteenpäin. Kieku huipentuu osallistumiseen Lumotut sanat -festivaaleille.

Tippi-kirjojen äiti

Tippi-kirjoistaan sekä kirjoista Puhu, Nelli, puhu; John Lennon minussa ja Tytti Seckelinin elämä ja esikoisteos tunnettu Heidi Silvan on vieraillut syksyn aikana Kellon ja Talvikankaan kouluilla. Miten vierailusi ovat sujuneet? ”Kiitos kysymästä, oikein hyvin. Joka kerta luokkaan tullessani olen tuntenut oloni kotoisaksi ja tervetulleeksi niin opettajien kuin oppilaidenkin ansiosta. On myös ollut huippumukavaa päästä kurkistamaan "alakoulun isojen" kouluympäristöön.”

Silvanin tuorein teos Rooli päällä, Tippi! on otettu kivasti vastaan. ”Vastaanotto on ollut parempaa kuin pelkäsin”, naurahtaa Silvan. Parhaiten kirjailijalle on jäänyt mieleen kommentti, jossa lukija toivoi, että Kämppähovin kerhon kaltainen kerho olisi oikeasti olemassa. ”Kyllä Oulussakin on vaikka mitä kerhoja. Heti, kun kerhoihin voi taas mennä, ei muuta kuin kokeilemaan, mistä kerhosta löytyy se itselle omin juttu!”

Kirjailija voi tukea lukuinnostusta

Monessa luokassa Silvan kertoo positiivisesti yllättyneensä siitä, miten innostuneesti myös pojat ovat suhtautuneet lukemiseen ja hänen kirjoihinsa. ”Esimerkiksi Rooli päällä, Tippi on tytöille suunnattu kirja. Onkin ollut todella kiva kertoa, että keväällä 2021 minulta ilmestyy erityisesti pojille suunnattu kirja Operaatio Hardcore Ysäri. Näin pystyn tukemaan kaikkien lukuintoa.” Miltä kirjailijan tapaaminen on tuntunut, talvikankaalaiset Pinja Nakkila, Matias Ruonala ja Johannes Kauppila? ”Oli kivaa tavata oikea kirjailija, jolta sai kysyä kysymyksiä”, aloittaa Nakkila. Niin Nakkila, Ruonala kuin Kauppilakin kertovat lukevansa viikoittain tai jopa päivittäin. Yleensä kirjaan tartutaan iltaisin ennen nukkumaanmenoa.

Heräsikö kirjailijavierailun myötä innostus lukea enemmän? ”Minulle tuli innostus lukea lisää pojille suunnattuja kirjoja”, kertoo Ruonala. Nakkila koki saaneensa kirjailijavierailusta vinkkejä omaan kirjoittamiseensa. ”Ja ne, ketkä eivät lue vielä yhtään, innostuivat lukemisesta varmasti eri tavalla”, toteaa Kauppila. Talvikankaalla projekti jatkuu yhteisen tarinan parissa, jota oppilaat pääsivät suunnittelemaan yhdessä Silvanin kanssa.

Yleensä kirjaan tartutaan iltaisin ennen nukkumaanmenoa. ”Koen nuorten tapaamiset erittäin tärkeiksi, koska heillehän minä kirjoitan. Kuuntelen tarkkaan, miten ja mistä he puhuvat ja myös sen, mitä aiheita he välttelevät.”

Nykynuoret ovat kirjailijan mukaan kuitenkin myös realisteja ja ovat vaikkapa kysyneet, paljonko työstä saa palkkaa. ”Heikot tienestit eivät innosta kirjailijaksi. Mutta tähän työhön täytyykin olla intohimoa, joka löytyy sitten aikuisena ja ajaa muiden asioiden ohi. Kiekun tyyppisillä hankkeilla on Silvanin mielestä valtava merkitys kirjallisuuden tutuksi tuomiselle ja sille, että lukemisesta ei niin innostuneet saadaan tarttumaan kirjaan. ”Koska koko luokka lukee saman kirjan, jokainen lukee ainakin osan kirjasta. Kun sanataideohjaaja vinkkaa nuorille muutakin luettavaa, toinen voi valita paksumman kirjan, kun toiselle riittää yhden runon lukeminen.” Nuorten kohtaamiset tarjoavat viestinnän lehtorina työskentelevälle Silvanille myös konkreettista apua kirjailijan työssä. ”Ne auttavat minua hahmottamaan paremmin sen, että kirjoitan ihan oikealle yleisölle enkä vain itselleni”, hän summaa. ///

Kiinnostus kirjailijan työhön

Silvanin mukaan kiinnostusta on ollut niin kirjailijan ammattia kuin persoonaakin kohtaan. ”Paikallisiin kirjailijoihin tutustuminen tuo työn lähemmäksi nuoria. Tapaamisten avulla heille konkretisoituu, että kirjoja voi kirjoittaa missä tahansa.”

22 MUN OULU 1 - 2021


Laukussa kissa ja kirjoja vaan Lukulumoa ja kirjavimmaa -hankkeen kirjakummit tutustuttavat oululaislapsia kirjojen ja sanojen kiehtovaan maailmaan.

tärkeää tarjota lapsille mahdollisuus mielikuvitteluun, hupsutteluun ja sanoilla leikkimiseen”, toteavat hankkeen sanataideopettajat ja kirjakummit Anna-Leena Jurkkala ja Ainokaisa Veteläinen. ”Sanataiteella on monia hyötyjä, kuten sanavaraston ja mielikuvituksen rikastuttaminen, lukuinnon lisääminen, tunteiden sanoittaminen sekä kognitiivisten taitojen lisääntyminen ja vahvistuminen. Kirjat avaavat lapsille ikkunoita erilaisiin maailmoihin ja ihmisiin, jolloin ne lisäävät myös empatiakykyä, luettelee Jurkkala. ”Myös taidekokemus on itsessään tärkeä”, lisää Veteläinen. Ensimmäiset kirjakummivierailut käynnistyivät syyskuussa. Tähän mennessä sanataideryhmiä on toteutettu jo useassa päiväkodissa, ja toiminta on suunnattu 3–5-vuotiaiden ryhmiin. Kirjakummit vetävät päiväkodin sanataideryhmiä erikseen, niin että molemmat vierailevat kolmen viikon aikana tiiviin jakson aina yhdessä päiväkodissa. Vallitseva koronatilanne on huomioitu jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Päiväkotien lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat tokaluokkalaiset koululaiset. Luku- ja kirjoitustaidon myötä sanataidekasvatus tarjoaa mahdollisuuksia myös lasten omalle kirjoittamiselle.

Kirjakummit vierailevat päiväkodeissa mukanaan matkalaukku, jossa on kokoelma lastenkirjoja, sanataidetehtäviin liittyviä tarvikkeita sekä lasten rakastama pehmokissa Nauru.

oulu.fi htumat.mun a p ta : in k ä n Tutustu si Teatteri RIO, tammikuun keikka siirtyy 11.9.

”Päädyimme valitsemaan matkalaukkuun suomalaisia, melko uusia kuvakirjoja. Sellaisia, jotka ovat sanataiteen näkökulmasta erityisen herkullisia”, kertoo Jurkkala. Kuhunkin kirjaan liittyy teemaa syventäviä keksimään, leikkimään ja kertomaan innostavia sanataideharjoituksia. Kirjakummit ovat saaneet ilahtuneen vastaanoton päiväkodeissa. ”Olemme saaneet hyvää palautetta sekä lapsilta että aikuisilta. Päiväkodin kautta olemme kuulleet, että yhteisistä sanataidetuokioista ja Nauru-kissasta on puhuttu myös monen lapsen kotona”, toteaa Veteläinen.

Heidi Silvan: ”Tästä kiinnostuin kuvan perusteella. Mitä voi olla luvassa, kun kuva on tuollainen, nimi tuo ja mukana nuo muusikot?”

Kirjahetki rauhoittaa

Heidi Silvan: ”En ole ikinä vielä osallistunut pakopeliin, vaikka yleensä lähden innolla mukaan kaikkeen tuollaiseen hauskuuteen.”

Kirjakummien tuokioissa kirja pomppaa kansistaan. Lapsia kannustetaan osallisuuteen ja tunnustetaan lapsen oman äänen arvo. Kirjojen ja mielikuvituksen avulla ryhmissä on laadittu muun muassa pelon karkoitus -resepti, etsitty kauneinta sanaa ja toteutettu runokone, jossa lasten keksimät sanat muotoutuvat yhteiseksi runoksi. Kirjakummit rohkaisevat lasten vanhempia lukemaan lapselle ääneen. Lukeminen rauhoittaa yhteiseen hetkeen ja läsnäoloon. ”Ääneen lukeminen on oiva hetki ottaa lapsi kainaloon ja samalla kirja mahdollistaa tunteiden sanoittamisen. Kuvakirjat tarjoavat myös visuaalisen elämyksen”, sanoo Jurkkala. ///

Lukeminen rauhoittaa yhteiseen hetkeen ja läsnäoloon.

Pehmokissa Nauru asuu matkalaukussa

Pyysimme haastateltavia tutustumaan uuteen Mun Oulun tapahtumakalenteriin ja poimimaan alkuvuoden parhaat tapahtumat omaan kalenteriin.

MAANALAINEN ARMEIJA - HYNYNEN – LUOTI

TEKSTI Sanna Roukala KUVA Petteri Löppönen

”IHANINTA ON nähdä lasten innostuminen. On

Aukkoja kalenterissa?

KABOOM JA KUVITTELUN VOIMA Oulun teatteri, suuri näyttämö Anna-Leena Jurkkala: ”Tätä vien lapseni katsomaan. Teatteria, nykysirkusta ja tanssia yhdistelevää teosta on kehuttu visuaaliseksi ilotulitukseksi.”

ILOPYYDYS-PAKOPELI Oulun taidemuseo

LUMOTUT SANAT – LASTEN JA NUORTEN SANATAIDEVIIKOT huhti–kesäkuu Anna-Leena Jurkkala: ”Oulun lastenkulttuurikeskuksen järjestämä sanataidefestivaali tuo Valveelle korkeatasoisesti kuratoidun ja esteettisesti elähdyttävän Unikudelmia -näyttelyn.” Ainokaisa Veteläinen: ”Sanataideviikot ovat sanataiteen suurjuhlaa kaikilla aisteilla.”

FLOW PRODUCTIONS flowprod.fi Anna-Leena Jurkkala: ”Syksyn immersiivinen Hylky oli järjettömän hieno. Mahtavaa, että Oulussa on rohkeita visionäärejä ja taitavia toteuttajia. Lisäksi Flow-sirkuksen kotimaiset ja kansainväliset tuotannot ovat kerta toisensa jälkeen huikeita. Mielenkiinnolla odotan vuoden 2021 teoksia.”

ELOKUVATEATTERI STUDION ELOKUVANÄYTÖKSET Ainokaisa Veteläinen: ”Studiossa voi nähdä suloisessa elokuvateatterissa sellaisiakin elokuvia, joita ei näe missään muualla.”

OULUN KAUPUNGINKIRJASTON JA SPR:N KIELIKAHVILA Pääkirjasto Ainokaisa Veteläinen: ”Kielikahvilassa voi tehdä hyvää itselleen ja muille ja mikä parasta, samalla reissulla voi lainata kirjoja!” Anna-Leena Jurkkala: ”Suuri rakkauteni kohde: kirjasto.”

Pehmokissa Nauru Anna-Leena Jurkkalan sylissä rohkaisee lapsia loruilemaan. Vieressä Ainokaisa Veteläinen.

OULUN lastenkulttuurikeskuksen toteuttama ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kaksivuotisen kehittämishankkeen tavoitteena on hyvien sanataidekäytäntöjen luominen päiväkoteihin ja kouluihin sekä lukukulttuurin lisääminen. Varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja opettajille hanke tarjoaa käytännön menetelmiä sanataidetuokioiden vetämiseen. Menetelmät ovat muokattavissa erilaisten tarpeiden ja teemojen mukaan. Hanke tuo sanataiteen osaksi yhä useamman lapsen arkea.

MUN OULU 1 - 2021

23


Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

TAPAHTUMIA ALKUVUOSI 2021 KULTTUURITALO VALVE Ohessa poimintoja kulttuuritalo Valveen alkuvuoden tapahtumista. Ajantasaiset tiedot kaikista tapahtumistamme löydät osoitteesta kulttuurivalve.fi!

AKI-PEKKA JA ASTRID SINIKOSKI: NEW GHOSTS 24.1. saakka, Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria Valokuvanäyttely kertoo isän ja tyttären suhteesta toisiinsa sekä yrityksestä ymmärtää elämää, muutosta ja ajan kulumista.

HAHAHA DANCE SCHOOL: DREAMS – DRIFTING RANDOMLY 26.–27.1., Valvesali Tanssiteos johdattaa katsojan unenomaiseen maailmaan, joka on sekoitus naiivia unelmointia, unelmattomana olemista sekä unelmien jahtaamista.

KALLO COLLECTIVE: THE DIVINE LIE – JUMALATON VALHE

28.–30.1., Valvesali Helsinkiläisen nykytanssiryhmän teoksessa elävä musiikki ja taidokas tanssi yhdistyvät humoristiseen ideaan yllättäen katsojan dynaamisella mutta lempeällä otteellaan. Teos on Jojo – Oulun Tanssin Keskuksen ohjelmistoa.

LUIS SARTORI DO VALE & THOMAS MONCKTON/KALLO COLLECTIVE: PENDULUM 2.–6.2., Valvesali Pendulum (eng. heiluri) on kahden aristokraatin sisäsyntyisen idiotismin riemukulkue, joka kuvaa kummallista kiinnostusta kaikkeen, mikä keinuu, huojuu tai heiluu. Esitys on osa Flow-sirkuksen esityssarjaa.

24. VALTAKUNNALLINEN MONOLOGIKILPAILU 12.–14.2., kulttuuritalo Valve Suomen parasta monologiteatteria! Kilpailun järjestää teatteri Akseli Klonk.

SIMON BEYER-PEDERSEN: KING OF OULU

teatterin elementtejä. Kohtaamisen kautta nousee esille pääkysymys – kuka määrittää rajan onnistumisen ja epäonnistumisen välillä? Teos on Jojo – Oulun Tanssin Keskuksen ohjelmistoa.

TANSSIA! 24.–25.2., Valvesali Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen näytöksessä nähdään kansantanssia, paritanssia, show- ja nykytanssia sekä balettia.

OULUN TEATTERI KABOOM JA KUVITTELUN VOIMA Lähde mukaan mielikuvitusmatkalle! Kaboomin paras ystävä Shäbäm on kadonnut ja juuri nyt häntä tarvittaisiin kipeästi, sillä koko maailma järisee. Käynnistyy huikea koko perheen matka lelulaatikon syövereihin, josta paljastuu toinen toistaan ällistyttävimpiä hahmoja.

FELLINI 101 VUOTTA: NEOREALISMISTA FANTASIOIHIN 27.2., Elokuvateatteri Studio Kaltion ja Oulun Elokuvakeskuksen järjestämässä elokuvatapahtumassa luennoi kirjailija, toimittaja Jarno Mällinen.

JOKERI POKERI BOX – IHAN SIMONA! -SHOW 27.–28.2. klo 14 ja 17, Valvesali Lasten ja aikuisten legendaarinen kestosuosikki ja TV:stä tuttu maailmanmestaritaikuri Simo Aalto tarjoilee iloa ja riemua koko perheelle!

17.–21.2., Valvesali Kahdelle tanssijalle ja yhdelle näyttelijälle tehty nykytanssiesitys, jossa on fyysisen

Kevään esitykset suurella näyttämöllä. Liput teatteri.ouka.fi/kaboom

TAHTO Tahto on kertomus yhdestä kaikkien aikojen menestyneimmästä suomalaishiihtäjästä Aino-Kaisa Saarisesta. Kilpahiihdon maailman kautta näytelmä kuvaa ihanteitamme, niiden särkymistä ja uudelleen kokoamista pettymysten jälkeen.

Kuva esityksestä Kallo Collective: The Divine Lie – Jumalaton Valhe, kuvaaja: Tanja Ahola

20.–25.1., Valvesali Valtionpalkitun ryhmän uusi fyysinen tragikomedia, joka käsittelee hysteriaa. Työryhmä koostuu klovnerian, tanssin, corporeal mimen, musiikin ja visuaalisen alan taiteilijoista. Nykysirkusesitys on osa Flow-sirkuksen esityssarjaa.

KINETIC ORCHESTRA: MISTAKES

Ensi-ilta la 6.2.2021, suurella näyttämöllä. Liput teatteri.ouka.fi/tahto

OULU-OPISTO, TEATTERIKUOPPA TUNTEEN PALO

OULUN KAUPUNGINKIRJASTO

RENTO MEININKI – NAIVISMIA OULUN TAIDEMUSEON KOKOELMISTA

VERKKOLUKUPIIRI

19.9.2020–14.3.2021 Näyttely täynnä veikeitä maalauksia ja veistoksia. Esillä on Heinäsen taidesäätiön lahjoitusteoksia ja taidemuseon omia hankintoja.

ti 20.1. ja ti 24.2. Osallistu lukupiiriin kotisohvaltasi. Lukupiirissä luettavat teokset ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin. Seuraa kirjaston tiedotusta.

ETÄVIERAANA EMMI ITÄRANTA ma 25.1. Oulun kaupunginkirjaston Youtube-kanavalla Kirjailija Emmi Itäranta tekee etävierailun kirjaston YouTube-kanavalle. Hänen teoksiaan ovat Teemestarin kirja, joka on käännetty useille kielille, Kudottujen kujien kaupunki ja Kuunpäivän kirjeet.

Näyttelyn yhteydestä löydät Ilopyydys-taidepajan, jossa jokainen pääsee omatoimisesti tutustumaan naivistisen taiteen aihepiireihin itse tekemällä ja tutkimalla. Ilopyydys on toteutettu yhteistyössä Oulun taidekoulun kanssa.

INKA NIEMINEN – SEA-CHANGES 8.10.2020–21.2.2021

Kuvanveistäjä Inka Niemisen (s. 1971) veistosinstallaatioissa yhdistyvät käsin tekemisen ikiaikainen vietti ja lumous, maanläheiset, ekologiset materiaalit, kuten lampaanvilla, puunjuuret ja polttamaton savi, sekä innovatiivinen, tutkiva lähestymistapa materiaaleihin.

KIRJASAARI – VUODEN 2020 KIRJOJA JA VÄHÄN MUITAKIN JUTTUJA ti 26.1., ke 27.1. ja to 28.1. Oulun kaupunginkirjaston Youtube-kanavalla Millaisia kirjoja ilmestyi vuonna 2020? Hallitsiko lastenkirjallisuutta edelleen seikkailu ja jännitys, mitkä ajankohtaiset teemat nousivat esiin nuortenkirjoissa, entä aikuisten? Maistiaisia myös musiikista, elokuvista ja peleistä, kirjailijavieraita. Ohjelma ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin. Seuraa kirjaston tiedotusta.

PEPPI PITKÄTOSSU 75 VUOTTA -JUHLANÄYTTELY 2.–28.2. tapahtumatila Laituri, Oulun kaupungin pääkirjasto Ruotsi-instituutin ja Astrid Lindgren AB:n yhteistyöhanke, toteuttajana Ruotsin suurlähetystö kumppaneineen.

Tarkentuu myöhemmin. Seuraa kirjaston tiedotusta.

ILMASTOLUKUPIIRI ke 3.2. Ilmastolukupiiri-kampanja käynnistyy Oulussa. Kaikkialla Suomessa järjestetään keväällä 2021 Ilmastolukupiirejä, jotka haastavat suomalaiset lukemaan ja keskustelemaan, siitä mitä ympärillämme tapahtuu. Seuraa kirjaston tiedotusta.

LISÄÄ YHTEISKUNNALLISTA KESKUSTELUA KIRJASTOIHIN! Oulussa on juuri alkanut Sitran kansallinen hanke ”Kirjastoista kansanvallan foorumeita” (mukana myös mm. Turku), joka edistää demokratiatyötä kirjastoissa, tuo poliittista keskustelua ja vuoropuhelua kirjastoihin ja tuo EU-päätäntää lähemmäs kansalaisia. Oulussa kokeillaan kolmen erityyppisen tapahtuman tuomista kirjastoihin. Globaalista lokaaliin -verkkokeskustelu toteutettiin joulukuussa 2020. Vuonna 2021 jatketaan Kansanvallan kahvit -areenatilaisuudella sekä Nyt saa sanoa -tapahtumalla nuorille ehdokkaille. Tapahtumien ajankohdista tiedotetaan myöhemmin. Katso kirjaston tapahtumat: ouka.fi/kirjasto

Timo Rautio on Tauno Palo musiikkinaytelmassa

Ensi ilta 9 1 2021 Nurkkanäyttämö esittää musiikkinäytelmän Tauno Palosta sekä suomalaisen elokuvan kulta-ajasta. Tunteen Palo on riemukas ja koskettava kertomus Tauno Palosta – hänen huikeasta filmiurastaan sekä hänen elämänsä suuresta rakkaudesta. Tunteen Palo on myös tragikoominen tarina SF-elokuvaimperiumista ja sodanjälkeisestä taiteilijaelämästä. Näytelmä etenee ikivihreiden elokuvasävelmien siivittämänä, ja siinä kuullaan mm. Rosvo Roope, Potkut sain, Vaimoke, Katupoikien laulu, Soittoniekka, Silmät armaat sinisen harmaat sekä Kulkurin valssi. Tauno Palon roolissa on Timo Rautio. Teksti Ismo Sajakorpi, ohjaus Raija Päkkilä, laulujen harjoitus Olli Roman ja koreografi Irene Räty. Liput 20/17 € Ticketmaster.fi ja Oulu10 toimipaikat

ONNEN PILKAHDUKSIA Teatterikuoppa, Revontie 45 Haukipudas la 27.2.2021 klo 18, su 28.2. klo 14 ja klo 16 Oulu-opiston Oulunsalon nuorten aikuisten showtanssiryhmä, koreografi Jenni Kurtti ja työryhmä. Oulu-opiston taidekoulun sooloja koreografikurssilta. Liput 10/5 € Ticketmaster.fi

Muutokset mahdollisia. Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut tapahtumat.munoulu.fi.

OULUN TAIDEMUSEO

Teatterikuoppa, Revontie 45 Haukipudas la 30.1. klo 19 ensi-ilta, su 31.1. klo 16, la 6.2. klo 19, su 7.2. klo 16, la 13.2. klo 19 ja su 14.2. klo 16, la 6.3. klo 19 ja su 7.3. klo 16.

24 MUN OULU 1 - 2021

Profile for Oulun kaupunki

Mun Oulu 1/21  

Mun Oulu on lehti Oulun kaupungin asukkaille. Se on osa Mun Oulu -kaupunkimediaa.

Mun Oulu 1/21  

Mun Oulu on lehti Oulun kaupungin asukkaille. Se on osa Mun Oulu -kaupunkimediaa.