Page 1

LEHTI 65+ OULULAISILLE

1/20

SIVU 4

3 tarinaa ikääntymisestä SISÄLTÖ

3 Asukastuvilla tavataan 6 Oletko yksin vai yksinäinen? 7 Syödään hyvin 8 Aivojumppaa ristikonratkojille

Ota talteen s. 5


TILKKUTÄKKI TOIM. MARIA ÖFVERSTRÖM KUVAT: ISTOCK

Liikuntapalveluiden seniorikortti uudistuu 2021

Jaarankartanon ja etäkotihoidon asiakkaat etäyhteyteen omaistensa kanssa

KIIMINGISSÄ SIJAITSEVAN palvelukeskus Jaarankartanon asukkailla ja heidän omaisillaan on mahdollisuus kokeilla uusinta teknologiaa etäkohtaamisissa. Jaarankartanon asukas pääsee osallistumaan perhetapahtumiin, juhliin ja tilaisuuksiin etänä. Omainen lainaa Jaarankartanosta laitteiston, joka koostuu 360:n asteen kamerasta ja tabletista.

Jaarankartanossa on iso liikuteltava näyttö, jota kautta asukas pääsee etäosallistumaan tapahtumaan. Omaiset tekevät varauksen yhteiseen varauskalenteriin perhetapahtumien mukaan. Kokeiluun valikoitunut oululainen yritys, Finwe Oy, toimittaa laitteistot ja tietoliikenneyhteydet Jaarankartanoon. Myös etäkotihoidon asiakkaat voivat olla yhteydessä tabletil-

Rentoudu kuuntelemalla tai katso kirjailijahaastatteluita ISTAHDA HETKEKSI alas ja kuuntele kirjaston lukutuokioita aikuisille tai Oulun teatterin Kuunnelmia. Voit myös sukeltaa syvemmälle kirjallisuuteen kirjaston podcastin kautta. Kaikki nämä löytyvät sivulta: ouka.fi/oulu/kirjasto/ rentoudu-kuuntelemalla. Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalta löydät kirjailijahaastatteluita, lukutuokioita ja lukuvinkkejä. youtube.com > hakusanalla Oulun kaupunginkirjasto.

la omaisiinsa. Omaiselle annetaan sähköpostilla linkki, jonka kautta hän voi soittaa omalta tietokoneeltaan kuvapuhelun läheiselleen. Omaisyhteydet sekä Jaarankartanon että kotihoidon omaisille ovat maksuttomia.

Pidä huolta. Tee huoliilmoitus!

Mikä on huoli-ilmoitus? HUOLI-ILMOITUS on vanhuspalvelulain mukainen ilmoitus iäkkään henkilön palveluntarpeesta. Mikäli sinulla herää huoli iäkkäästä henkilöstä, joka on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tee huoli-ilmoitus. Ilmoita huolesi sähköisellä lomakkeella ouka.fi/huoli tai Oulun vanhuspalvelut p. 044 703 4973 (ma–pe 9–15); sosiaalipäivystys p. 044 703 6235

Liukkaat kelit tulossa Ehdota vuoden 2020 vammaisystävällistä toimijaa OULUN KAUPUNGIN vammaisneuvosto julistaa hakuun vuoden 2020 vammaisystävällisen liikkeen tai muun toimijan Oulussa. Lähetä ehdotuksesi vammaisneuvoston sähköpostiin: vammaisneuvosto@ouka.fi viimeistään 13.11.2020. Liitä mukaan hyvät perustelut. Pelaako palvelu? Ovatko asenteet kunnossa? Onko fyysiset esteet raivattu kaikkien asiakkaiden tieltä?

SYKSYN EDETESSÄ on hyvä taas muistaa, että kadut voivat olla erityisesti aamuisin tai iltaisin mustan jään peitossa. Myös märät lehdet asvaltilla ovat liukkaita. Talveksi kenkiin kannattaa asettaa liukuesteet, joita saa monista liikkeistä. Muista samalla tarkistaa myös heijastinten kunto. Hyvä tasapaino on turvallisen liikkumisen perusta. Tee päivittäin jalkojen lihaksia ja vartalon hallintaa kehittäviä jumppaliikkeitä – ne edesauttavat pysymään pystyssä. Jumppavinkkejä löytyy esimerkiksi osoitteesta ouka.fi/65plus.

LIIKUNTAPALVELUIDEN seniorikortti uudistuu vuoden 2021 alusta lähtien. Nykyisellään kortti maksaa 40 euroa ja se on ollut voimassa vuoden ostopäivästä lukien. Seniorikortilla 65 vuotta täyttäneet oululaiset ovat päässeet kuntoilemaan itsenäisesti kaupungin liikuntapaikoilla arkisin kello 16 asti. Ensi vuoden alusta seniorikortin hinta on 30 euroa ja se on voimassa puoli vuotta ostopäivästä eteenpäin. Seniorikortilla pääsee jatkossa uimaan, vesivoimistelemaan tai kuntosalille arkipäivien lisäksi myös viikonloppuisin. Lisäksi iltakäyttö on sallittu auki-oloaikojen puitteissa viikonloppuisin. Seniorikortin ikäraja säilyy samana.

Tule ottamaan influenssarokotus KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET alkavat Oulussa maanantaina 2.11.2020 eri toimipisteissä. Influenssarokotukset ovat maksuttomia kaikille yli 65-vuotiaille. Rokote on paras suoja influenssaa ja sen jälkitauteja vastaan. Poikkeuksellisesti rokotuksia ei järjestetä koronatilanteesta johtuen joukkorokotuksina, vaan rokotuksiin on varattava aika Oulun Omahoidon kautta www.oulunomahoito.fi, tai soittamalla omaan hyvinvointikeskukseen. Ajat avautuvat varattaviksi perjantaina 30.10.2020. Tarkemmat tiedot rokotuspaikoista ja aikatauluista: www.ouka.fi.

Oulun löytävä vanhustyö OULUSSA TOIMII moniammatillinen löytävä vanhustyön verkosto, jonka tavoitteena on välittää ja pitää huolta oululaisista ikäihmisistä. Verkosto antaa ikäihmisille tietoa palveluista, tukea eri elämäntilanteissa sekä mielekästä toimintaa. Apu on muun muassa vapaaehtoistoimintaa, neuvontaa, ohjausta tai ryhmätoimintaa. Löytävä vanhustyö tekee yhteistyötä myös muiden alan toimijoiden kanssa. Verkostoon kuuluu laajasti ikäihmisille apua tarjoavia järjestöjä muun muassa seurakunta, Kela, kaupungin toimijoita ja eri palveluntarjoajia. Löytävän vanhustyön verkoston yhteystiedot ja ajankohtaiset tapahtumat löytyvät Facebookista: Oulun löytävä vanhustyö.

Mun Aino 1/2020 Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Mikko Salmi, 044 482 3223, mikko.salmi@ouka.fi Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Painopaikka: Alma Manu Oy Kannen kuva: Anu-Maija Kärjä Mun Aino 1/21 ilmestyy tammikuussa 2021. s. 2


HARRASTUKSENI Hannu Liljamo on iloinen asukastuvan aktiivisesta toiminnasta. ”On paljon ihmisiä, joille asukastupa voi olla ainoa paikka tavata tuttavia."

Asukastupa kokoaa ihmiset yhteen Haukiputaan suuralueen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Liljamo tietää, että yhteisöllisyys on ihmisille arjessa tärkeää.

H

TEKSTI JA KUVAT: KATI VALJUS

aukiputaan asukastupa sijaitsee aivan kylän keskustassa. ”Sijainti on loistava. Kirjasto on tuossa vieressä, ja kylälle pääsee julkisilla kulkuvälineillä kätevästi. Moni kävijä hoitaa samalla käynnillä kauppa- ja muita asioita”, tietää Haukiputaan suuralueen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Liljamo. Asukastupa perustettiin vuosi sitten, ja keväästä alkaen koronarajoitukset ovat sotkeneet toimintaa. ”Keväällä tuli Oulun kaupungilta linjaus, että asukastupien ovet pysyvät

kiinni, ja sitä meidän piti tietysti kunnioittaa”, puheenjohtaja sanoo. Nyt toiminta on syksyn osalta käynnissä, ja siitä Liljamo on hyvillään.

Meidän toimintamme voi olla se ainoa paikka tavata tuttavia viikon aikana. ”On paljon ihmisiä, joilla ei välttämättä ole hirveästi kavereita, ja tämä meidän toimintamme voi olla se ainoa

paikka tavata tuttavia viikon aikana. Koronan aiheuttamat rajoitukset ovat olleet heille kova isku.” Kerhoja ja tapahtumia Haukiputaan asukastuvan seinien sisällä kokoontuvat muun muassa nuorten kahvila, MLL:n perhekerho ja eri eläkeläisyhdistykset omine aktiviteetteineen. ”On käsityökerhoa ja viisasten kerhoa, jossa virkistetään muistia tietokilpailuteemalla. Monenlaisia satunnaisia tapahtumia järjestetään täällä myös.”

Asukastupaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Liljamon lisäksi puikoissa ovat Paavo Kuvaja sekä Katja Havana, joka koordinoi nuorille suunnattua toimintaa. Nuortenkahvila Poppi kokoontuu tiloissa kolmena iltana viikossa. Korona on pistänyt miettimään yhdessäoloa uudesta näkökulmasta. ”Ovella muistutetaan käsienpesusta ja tietysti pyrimme noudattamaan turvavälejä. Tilaa ei ole valtavasti, mutta kyllä tänne mahdutaan. Nuoret tykkäävät viettää aikaa pelihuoneessa”, Liljamo esittelee lahjoitushuonekaluin sisustettua asukastupaa. Tilojen käyttö on maksutonta ja tilan voi varata käyttöönsä ottamalla yhteyttä asukastuvan vapaaehtoisiin. ”Uusikin toiminta on tervetullutta, kunhan vain tilaa allakasta löytyy. Ja kyllä sitä vielä on”, Liljamo lupaa. �

Asukastuvat Oulussa OULUSSA ON USEITA asukastupia, joista osalla on palkattua työvoimaa ja osaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Kunkin asukastuvan toiminta muotoutuu kävijöidensä ja lähialueen tarpeiden mukaan. Parhaiten oman alueensa asukastuvan toiminnasta pääsee jyvälle ottamalla yhteyttä puhelimitse tai tutustumalla kyseisen asukastuvan nettisivuihin. Otathan huomioon, että osa asukastupien toiminnasta saattaa olla toistaiseksi keskeytetty koronan vuoksi. Haukiputaan asukastupa Jokelantie 1 L 1, 90830 Haukipudas p. 044 322 3646 haukiputaanasukastupa. yhdistysavain.fi

Kaakkurin asukastupa Pesätie 13, 90420 Oulu p. 040 573 7832 kaakkurinasukastupa.fi Kellon asukastupa Kellontie 272, 90820 Kello p. 044 528 1111 kellonasukastupa.fi Korvensuoran asukastupa Tuiskutie 11, 90630 Oulu facebook.com/Korvensuoran.Asukasyhdistys/ Koskelan suuralueen asukastupa Alvari Sihtikuja 2 (käynti Kuorimokadulta), 90520 Oulu p. 040 134 0410 alvari.kulttuurivoimala.fi

Lintulammen asukastupa / Höyhtyän Välke Latokartanontie 1, 90150 Oulu p. 08 336 223 lintulampi.net 4H Café Maikkula, Maikkulan kuntalaisten olohuone Kangaskontiontie 3, 90240 Oulu p. 040 485 3435

Rajakylän asukastupa Ruiskukkatie 3, 90580 Oulu p. 08 382 910 facebook.com/ Rajakylän-Asukastupa382702655183452/ Tuiran asukastupa Jatkotie 2, 90500 Oulu p. 044 066 1251 tuirakas.fi

Myllyojan asukastupa Jokivarrenpolku 5, 90650 Oulu p. 040 487 9890 myllyojanasukastupa.fi

Ylikiimingin asukastupa Harjutie 18 (ent. kunnantalo), 91300 Ylikiiminki p. 045 277 9980 ylikiiminginasukastupa.fi

Puolivälinkankaan suuralueen asukastupa, Artturintupa Paulaharjuntie 22, 90530 Oulu p. 044 3457906 artturintupa.net

Asukastupien lisäksi Oulussa on kaksi yhteisötaloa: Aleksinkulma Aleksanterinkatu 9, 90100 Oulu p. 044 703 5120

ouka.fi/oulu/ yhteisotoiminta/ aleksinkulma Keskustan Aleksinkulma on tarkoitettu oululaisille eläke-, vammais- ja veteraanijärjestöille kohtaamis- ja kokoontumispaikaksi. Honkapirtti Pateniementie 86, 90800 Oulu p. 044 703 4161 ouka.fi/oulu/ yhteisotoiminta/ honkapirtti Pateniemen Honkapirtillä on monipuolista toimintaa. Tiloissa toimii kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä ja siellä järjestetään useiden eri järjestöjen ja yhdistysten toimintaa.

s. 3


TEKSTI JA KUVAT: ANU-MAIJA KÄRJÄ

Ikä on vain numeroita! Mistä onni löytyy, kun vuosia karttuu? Vaikka terveys saattaa haastaa, tuovat läheiset, harrastukset ja aktiivinen elämänmeno iloa arkeen: Ritva Orava, 80, kerää askelia, Sulo Penttilä, 75, golfaa ja Outi Multanen, 58, haaveilee omasta moottorisahasta. Ritva Orava, 80

Asun Intiönmäellä. Tykkään asua siellä, sillä kotoani on lyhyt matka joka paikkaan. Kodin ikkunasta avautuvat upeat maisemat Oulun ylle: kauniit auringonlaskut ja kuvaukselliset taivaan pilvet. Otan maisemista usein kuvia ja laitan parhaimmat otokset Facebookiin kavereiden nähtäville. Moni tuttava ei osaa käyttää älypuhelinta eikä ole mukana sosiaalisessa mediassa, mutta minä haluan olla nykyajassa mukana – minulla on iPhone, iPad sekä tietokone. Kaikkia niitä käytän, enkä tulisi toimeen ilman. Olen sporttinen ihminen ja toiminnan nainen. Voimistelen joka aamu ja käyn säännöllisesti kuntosalilla. Tällä hetkellä olen melkeinpä paremmassa kunnossa kuin työaikana. Eläkkeelle jäin 65-vuotiaana. Leski minusta tuli seitsemän vuotta sitten. Mieheni kuoli syöpään, ja hoidin hänet kotona loppuun asti. Itse olen saanut olla terve koko ikäni ja joka päivä muistan kiittää siitä. Yhtenä harrastuksena minulla on askelten kerääminen. Pyrin 10 000 askeleeseen päivittäin, vaikka aina tavoite ei tietenkään täyty. Ja

liian tosissaan en tähänkään suhtaudu. Polkupyörän vein puolestaan tältä syksyltä jo kellariin – poika saa hakea minut autolla, jos kutsuu kylään. Normaalisti arkeeni kuuluu matkustaminen. Matkustimme aiemmin paljon myös mieheni kanssa. Nyt kun täytin 80, tyttäreni tilasi meille matkan Roomaan. Koronan vuoksi se ja pari muutakin reissua on vielä tekemättä. Matkustaminen on mielenkiintoista. Samalla oppii arvostamaan, kuinka hyvin asiat meillä Suomessa ovat.

Tällä hetkellä olen melkeinpä paremmassa kunnossa kuin työaikana. Matkustamisen lisäksi luen paljon ja teen ristikoita. Aivoille täytyy antaa vähän haastetta. Käyn myös konserteissa ja teatterissa. Kannattaa huolehtia itsestään, elää hyvin ja terveellisesti. Joskus saa toki juoda lasin viiniä.” �

Ritva Oravan arkeen mahtuu 10 000 askelta, tietotekniikkaa ja matkustelua. Nämä pitävät virkeänä.

Sulo Penttilä, 75

Asun vaimoni kanssa kerrostalossa Myllytullissa. Aiemmin asuimme omakotitalossa, mutta kahden kiinteistön pihahommat kävivät turhan raskaiksi: meillä on mökki Osmankajärven rannalla Puolangalla ja siellä riittää mukavasti tekemistä. Ikä on tuonut mukanaan terveydellisiä haasteita. Pari syöpää olen sairastanut ja niistä selvinnyt. Sairastuminen oli ehkä se suurin syy, ettei kahta kiinteistöä jaksanut pitää yllä. Syöpään sairastumiseen ei voi itse vaikuttaa, mutta kaksi kertaa olen urheillessa katkaissut akillesjänteeni, ensin tennistä, sitten lentopalloa pelatessani. Liikunta on minulle todella tärkeä asia. Golfaamaan pääsee kotoa ja mökiltä. Vaimon ja minun lisäkseni yksi lapsenlapsistamme on innostunut lajista – yhdessä on mukava pelata. Ja jos en nyt korona-aikana olisi tehnyt pitkiä sauvakävelylenkkejä, olisi karateeni voinut käydä turhan raskaaksi. Laitan korvanapit korviin ja radion päälle. Kuuntelen kävellessäni yleensä musiikkipitoista ohjelmaa. Arjen onnea on aktiivinen elämä: kuulun Oulun kaupungin vanhusneuvostoon. Toimin myös

Oulun eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Vapaaehtoistyötä olen tehnyt paikallisessa muistiyhdistyksessä sukulaisen muistisairauden myötä. Vapaaehtoisena tartun sellaisiin asioihin, mitä odotan ja toivon, että minullekin tehtäisiin, jos sattuisin joutumaan vastaavaan tilanteeseen.

Monesti olen miettinyt, milloin ihminen alkaa tuntea itsensä vanhaksi. En huomaa ikääntyneeni muuta kuin peilistä katsomalla: “Pirulauta, sehän on vanhentunut”, ajattelen. Monesti olen miettinyt, milloin ihminen alkaa tuntea itsensä vanhaksi. Toki sitä tulee kömpelömmäksi ja vauhti hidastuu, mutta ajatusmaailmassa ei ikä paina. Ikä on vain numeroita, vanheneminen sitä, miltä se päälle päin näyttää.” �

Vapaaehtoistyö tuo aktiivisuutta Sulo Penttilän elämään. Vastapainoa saa golfkentältä. s. 4


Leikkaa talteen tärkeät puhelinnumerot Aino-neuvonta ja ikäihmisten palveluohjaus p. 044 703 4973 arkisin klo 9–15 Oulu10, asiakaspalvelu p. 08 5585 5800 ma–to klo 8–18 ja pe 8–16 Onni-palveluliikenteen info p. 08 5584 4015 arkisin klo 7–17 Ylikiimingin Onni-liikenteen matkat p. 044 721 9169 Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto hyvinvointikeskuksissa ja terveysasemilla Akuuttivastaanotoille kiireellisissä asioissa ilman ajanvarausta. Neuvonta ja ajanvaraus ma–to klo 8–16, pe klo 8–15. Vältä soittamista ruuhka-aikoina klo 8–9 ja klo 11–12. Haukiputaan hyvinvointikeskus

p. 08 5585 4600

Kaakkurin hyvinvointikeskus

p. 08 5584 4510

Kiimingin hyvinvointikeskus

p. 08 5585 9312

Kontinkankaan hyvinvointikeskus p. 08 5584 4333 Outi Multanen haastaa itseään uusien asioiden opettelulla.

Outi Multanen, 58

Työskentelen pankissa asiakkuusjohtajana ja vapaa-aikanani harrastan monenlaista liikuntaa. Laulan myös kuorossa. Haaveilen omasta moottorisahasta, että pääsisin metsätöihin. Vielä en kuitenkaan ole haavetta toteuttanut! Tähän mennessä ainoa ikäkriisi minulla on ollut 28-vuotiaana. Silloin minusta tuli himoliikkuja. Syynä kriisiin oli ehkä se, että oma isäni sairastui aikoinaan kolmekymppisenä. Pelkäsin, että minulle käy samoin. Liikunta oli aluksi sairastumisen ennaltaehkäisyä, nykyään pikemminkin elämäntapa. Myös puolisoni on innokas liikkumaan. Olin vain 43-vuotias, kun tulin mummoksi. Sanoin tuolloin lapselleni, että täyspäivämummoksi en aio alkaa. Tarvittaessa olin tietenkin aina tukena ja apuna. Nuorempi lapsistani oli tuolloin 13-vuotias, ja olisin periaatteessa voinut tulla vielä itsekin äidiksi. Nyt lapsenlapseni on jo rippikouluiässä.

Menen ja tulen mieleni mukaan ja teen asioita, jotka kiinnostavat minua. Reilu vuosi sitten sain tajuttomuuskohtauksen, jonka syy ei koskaan selvinnyt. Se pysäytti ja sai miettimään elämän rajallisuutta. Tuttavapiirissä on myös sattunut kaksi kuolemantapausta: täysin terveet, itseäni nuoremmat ovat lähteneet täältä ilman ennakkovaroitusta. Eläkeikään on matkaa vielä aika pitkästi, seitsemän vuotta. Oikeastaan en ole sille asialle ajatusta juuri uhrannut. Ikä on minulle vain numeroita. Joskus aamuisin hätkähtää omaa peilikuvaa, kun huomaa, että ryppyjä on alkanut tulla entistä enemmän. Menen ja tulen mieleni mukaan ja teen asioita, jotka kiinnostavat minua. En esimerkiksi mieti, voiko minun ikäiseni pukea tietynlaisia vaatteita tai tehdä tiettyjä asioita. Kesällä kävin Huikiassa kiipeilemässä, vaikken pidä korkeista paikoista. Parasta onkin haastaa itsensä ja voittaa pelkonsa. Jälkikäteen olin tosi ylpeä itsestäni. Liikuntalajeista harrastan sauvakävelyä, kuntonyrkkeilyä ja pyöräilyä. Aika ennakkoluulottomasti olen tarttunut myös uusiin lajeihin. Viime talvena tanssin balettia ja tänä syksynä alkaa triathlonin treenaaminen. Juoksu ja pyöräily ovat tuttuja lajeja entuudestaan, uidakin osaan jo vähän enemmän kuin käsipohjaa. Tavoitteena ei ole tietyn ajan alittaminen tai tuloksen saavuttaminen vaan itsensä ylittäminen ja maaliin suoriutuminen.” �

Myllyojan toimipiste

p. 08 5584 4333

Oulunsalon terveysasema

p. 08 5587 3401

Tuiran hyvinvointikeskus

p. 08 5584 4477

Hyvinvointipisteet Hoitajan vastaanotto vain ajanvarauksella Höyhtyän Välke

p. 08 5584 4333

Ritaharju

p. 08 5584 4356

Keskusta

p. 08 5584 4333

Yli-Ii

p. 08 5585 9312

Ylikiiminki

p. 08 5585 9312

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys p. 08 315 2655 iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Soita aina ennen päivystykseen hakeutumista. Hätänumero (myös poliisi) 112 Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille yhteinen palvelunumero virka-ajan ulkopuolella Oulun kaupungin ikäihmisten palveluiden puhelinpalvelu, johon kotihoidon ja omaishoidon asiakkaat voivat soittaa virka-ajan jälkeen ja viikonloppuisin. Puhelinpalvelussa asiakkaille annetaan neuvontaa ja ohjausta. Palvelun puhelinnumero on 044 703 6974. Hätätilanteissa ollaan edelleen yhteydessä numeroon 112. Kotiin kuljetettujen aterioiden keskeytykset Kaikki aterioiden kuljetusten keskeytykset ympäri vuorokauden p. 040 190 2862

s. 5


ARJEN APURIT TEKSTI: TITTA VILPA KUVA: JAAKKO JASKARI

Vastalääkkeitä yksinäisyyteen Yksinäisyyden ennaltaehkäisemiseksi löytyy monenlaista apua. Myös teknologia tarjoaa keinoja yksinäisyyttä vastaan.

Tutkimusten mukaan kolmasosa 65 vuotta täyttäneistä on ajoittain kokenut yksinäisyyttä, mutta kuitenkin vain viisi prosenttia ikäluokasta kokee olevansa yksinäisiä”, aloittaa psykoterapeutti ja teologian maisteri Hannu Rahikainen. Yksinäisyydestä puhuttaessa on Rahikaisen mukaan tärkeää osata erottaa kaksi asiaa toisistaan. ”Yksin oleminen ei ole yksinäisyyttä. Yksinäisyys on sitä, että tuntee olonsa yksinäiseksi”, Rahikainen tarkentaa. Yksinolo on ajoittain hyvä tila, jos siitä osaa kokemuksena nauttia. Aloita hyväksymällä asia Yksinäisyyteen voi olla monia syitä. Ikäihmisen yksinäisyyden taustalla on usein puolison kuolema. Aikuiset lapset ovat muuttaneet muualle, sukua ei ole lähellä ja tapaamiset ystävien kanssa ovat harventuneet. Elämänpiiri on hiljalleen kaventunut, kun kiire on vähentynyt. Elämän rauhoittuminen voi kuitenkin olla myös hyvä asia. ”Yksinäisyyden kokemus juontaa juurensa osittain siihen, ettei oikein osaa olla itsensä kanssa. Silloin on vaikea löytää yhteys myös muihin.” Kaikki lähtee Rahikaisen mukaan asian hyväksymisestä.

On tärkeää, että voi puhua yksinäisyyden kokemuksestaan jollekin. ”Vuorovaikutuksen etsiminen ja ihmisten kohtaaminen ovat merkittäviä asioita. On tärkeää, että voi puhua yksinäisyyden kokemuksestaan jollekin.” Itsensä tsemppaaminen liikkeelle, vaikka pienelle kävelylle, on jo eteenpäin asiassa. Erilaiset järjestöt ja seurakunnat järjestävät matalan kynnyksen tapaamisia ja keskusteluapua puhelimitse. Hyödynnä teknologian tarjoamat mahdollisuudet Teknologia ja digimaailma voivat tarjota apua yksinäisyyden torjuntaan. Tällä hetkellä teknologiaa hyödynnetään niin yhteydenpidossa kuin kotihoidon tarkistuskäyns. 6

Lastenlasten vierailut ovat monelle mummille ja vaarille ilonpilkkuja arjessa. Pitkät välimatkat hankaloittavat kuitenkin monen tapaamisia. Tällöin yksi mahdollisuus voisi olla viikottainen Teams- tai Skype-puhelu, jolloin voi myös nähdä juttelukaverinsa.

neissä, turvapuhelimissa sekä erilaisten kuntoutusten välineenäkin. ”Teknologian avulla tarjotaan yksisuuntaista videovälitteistä ohjausta kotiin, mutta myös yksilö- ja ryhmävideoyhteyksiä, joihin kotona asuva ikääntynyt voi osallistua vuorovaikutteisesti”, kertoo yliopettaja Satu Elo Lapin ammattikorkeakoulusta. Ikäihmiset suhtautuvat erilaisiin teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin yleensä positiivisesti. Rauhassa kokeilemisen kautta he saavat varmuuden, toimiiko ratkaisu heille vai ei. Teknologia ei voi Elon mukaan täysin korvata ihmiskontakteja, mutta sen avulla voidaan tuoda ihmiset kotiin. Erilaiset alustat – Zoomit, Google Hangoutsit, Skypet ja Teamsit – tuovat kaukana olevatkin lähelle. ”Verkon välityksellä on mahdollista osallistua vaikkapa kulttuuritilaisuuksiin, joihin ei muuten pystyisi lähtemään. Olen iloinen jokaisesta virtuaalisesta taidenäyttelystä

ja konsertista. Ne jäävät toivon mukaan pysyväksi hyväksi myös korona-ajan jälkeen”, Elo toteaa. Miten ikäihmisiä voisi kannustaa teknologian käyttöön? ”Olisi tärkeää saada lisää digituutoreita, jotka tekevät asian tutuksi. He voivat olla nuoria diginatiiveja tai varttuneempia vertaisdigituutoreita, jotka ymmärtävät teknologian tarjoamat mahdollisuudet omassa arjessaan.” Älä oleta, vaan kysy Turha yksinäisyys olisi Hannu Rahikaisen mukaan helpotettavissa myös sillä, että suhtautuisi leppoisammin sääntöihin, kuten siihen, kuka otti viimeksi yhteyttä ja kumpi kutsui viimeksi kylään. Kun suostuu elämään sen ikäisenä kuin on, elämä tulee helpommaksi. ”On tärkeää muistaa, että vanheneminen tuo myös mukanaan paljon hyviä asioita. Henkinen kehitys jatkuu koko elämän ajan.”

Myös tieto siitä, että on jonkun mielessä, vähentää yksinäisyyden tunnetta. ”Ihmistä auttaa se, että joku ajattelee häntä. Kannattaa muistaa sanoa toiselle, että olet ollut mielessäni. Jo pelkkä ajatus on vastalääke yksinäisyyteen”, summaa Rahikainen. �

Uutta toimintaa ja uusia tuttavia voit löytää vaikka täältä: ouka.fi/oulu/ikaantyneet/ mista-toimintaaystavia-apua


HYVINVOINTI TEKSTI: TITTA VILPA KUVITUS: ISTOCK

Ruoasta terveyttä, hyvää oloa ja iloa elämään Laadukas ja monipuolinen ruokavalio tarjoaa elinvoimaa seniorivuosiin. Suositusten mukainen syöminen edistää toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.

I

kääntyneiden uusi valtakunnallinen ruokasuositus Vireyttä seniorivuosiin tukee ikääntyneiden ravitsemusta ja ohjaa laadukkaaseen syömiseen. Ruokasuositus on tarkoitettu ammattilaisten työkaluksi, mutta laillistettu ravitsemusterapeutti ja tutkija, FT Marja Vanhala Oulun Diakonissalaitoksen säätiöstä poimi siitä parhaat vinkit kotona asuville senioreille. Suositusten mukainen syöminen ylläpitää terveyttä, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä parantaa sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyvä ravinto tukee mahdollisuutta kotona asumiseen ja nopeuttaa toipumista erilaisista sairauksista.

NAUTI KUITUJA 25–35 GRAMMAA PÄIVÄSSÄ MUISTA PEHMEÄT RASVAT Pehmeät rasvat vaikuttavat suotuisasti esimerkiksi muistiin, joten poimi ruokavalioosi päivittäin kourallinen pähkinöitä ja erilaisia siemeniä. Pehmeitä rasvoja saat myös rasvaisesta kalasta. ”Kun laitat lisäksi neljän leipäviipaleen päälle teelusikallisen margariinia/leipä sekä käytät ruoanvalmistukseen tai salaatinkastikkeeseen muutaman ruokalusikallisen rypsiöljyä, päivittäinen pehmeiden rasvojen annos alkaa olla riittävää.” �

Kuidut lisäävät suoliston hyvinvointia. Riittävän määrän kuitua saat, kun nautit päivittäin vähintään neljä palaa ruisleipää, 1–2 annosta puuroa sekä viisi annosta marjoja, hedelmiä tai kasviksia. ”Jos syöt sekaleipää, jossa on puolet vähemmän kuitua kuin ruisleivässä, voit lisätä jogurttiin tai puuroon kupillisen kaura- tai ruisleseitä”, Vanhala vinkkaa. Perinteinen suomalainen ruokavalio, johon kuuluu runsaasti kalaa, marjoja ja ruisleipää, on ravitsemusterapeutti Vanhalan mukaan hyvä pohja. Hänen mukaansa kannattaa aina pyrkiä vahvistamaan jo olemassa olevia hyviä valintoja, eikä keskittyä huonoihin asioihin. Ruoka maistuu aina paremmalta yhdessä. Käy syömässä erilaisissa ruokapaikoissa, kutsu naapurisi lounaalle tai tapaa perhettäsi ja ystäviäsi ruokailun merkeissä. ”Syömisen pitää olla mukavaa, rentoa ja nautittavaa”, summaa ravitsemusterapeutti. �

SYÖ VIISI TAI KUUSI ATERIAA PÄIVÄSSÄ Muista syödä riittävän usein. Ainakin viisi ateriaa – joidenkin kohdalla kuusi ateriaa päivässä on hyvä määrä. ”Sopiva väli ruokailujen välissä on yleensä 3–4 tuntia”, toteaa Vanhala. Syö päivittäin viisi kourallista kasviksia, hedelmiä ja marjoja ”Osa kasviksista voi olla kypsennettyjä, osa tuoreita, mutta muista monipuolisuus. Jos syöt pelkkiä porkkanoita ja puolukoita, et saa tarpeeksi C-vitamiinia ja foolihappoa”, muistuttaa Vanhala. Voit syödä aamupalapuuron tai -jogurtin kanssa marjoja, lounaalla lämpimän ruoan lisukkeena salaattia, välipalaksi hedelmän, päivällisellä kypsennettyjä vihanneksia tai juureksia ja iltapalalla marjoja tai hedelmiä. �

HUOLEHDI RIITTÄVÄSTÄ PROTEIININ SAANNISTA Kun ruokamäärät pienenevät kulutuksen vähentymisen myötä, myös proteiinin saanti helposti vähenee. Proteiinin tarve on 1,2– 1,4 grammaa painokiloa kohden. ”70-kiloinen tarvitsee noin 90 grammaa proteiinia vuorokaudessa. Sen saa yhteensä esimerkiksi neljästä lasillisesta maitoa, muutamasta palasta leipää, kahdesta noin kämmenen kokoisesta palasta (100 gramman annoksesta) lihaa tai kalaa sekä purkillisesta rahkaa tai raejuustoa”, listaa Vanhala. Proteiini vaikuttaa lihasmassaan. Jos lihakset heikentyvät, liikkuminen, jaksaminen ja tasapaino huononevat. On tärkeää myös muistaa, että proteiinin tarve kasvaa erilaisissa lihassairauksissa. �

s. 7


MUISTATKO? TEKSTI: JUHA-PEKKA HONKANEN KUVA: POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO KOKOELMAT

Varjakka heräsi henkiin lehtileikkeissä Historian opiskelija Ilkka Jokelainen selvitti Varjakan sahayhteisön historiaa aikakauden lehtileikkeistä. Varjakan sahayhteisön kukoistus ja romahdus seurasivat tosiaan peräjälkeen.

V

arjakan saha näyttäytyy oululaisille puutuoksuisena lähihistoriana, josta ei puutu dramatiikkaa. Vuonna 1898 rakennettu saha paloi 1919. Sen tilalle rakennettiin uusi saha ja useita muitakin rakennuksia. Uuteen nousuun kiinnittyi myös Jokelaisen huomio. Lehtileikkeiden mainokset kertovat erityisesti tiiviistä iltamakulttuurista. Työväenyhdistyksen talo valmistui 1922, mikä toi iltamille tilat – olihan tehtaan ruokasali voitu luovuttaa vain uskonnollisiin tilaisuuksiin. ”Toimihenkilöitä oli vähän ja suurin osa sahayhteisön jäsenistä oli kouluttamatonta työväestöä. Heillä olikin hyvä syy järjestäytymiseen, sillä ammattitaidottomat irtisanottiin herkästi.” Työväentalon iltamissa pidettiin puheita, mutta myös laulettiin ja näyteltiin: Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään, Maria Jotunin näytelmiä esitettiin useita ja oma osansa oli myös unkarilaisilla näytelmillä.

Aivojumppaa ERKKI KIISKI

s. 8

Viinapiru saapuu saareen Vielä vuosikymmenen alussa työväenliikkeen arki näyttäytyy seesteisenä, mutta kauppalaivojen mukana salakuljetettu pirtu toi myös lieveilmiönsä. Käänteet näkyvät lehdissä ilmoituksina porttikielloista työväentalolle. ”Poliiseja pyydettiin alueelle lisää, sillä nykyisestä idyllisestä maineestaan huolimatta Varjakassa juopoteltiin paljon ja siellä oli puukkotappeluitakin.” Yksi järjestysmiehistä sai peräti aseenkantoluvan järjestyksen ylläpitämiseen vuonna 1925. Cajander ei vain saanut pistooliaan toimimaan ja vei sen näytille poliisiasemalle virkavallan tutkittavaksi. ”Poliisien varmistettua asiaa hän oli ollut varma, ettei pistooli ole ladattu. Poliisin painaessa liipaisinta ase laukesi ja osui Cajanderia takamukseen. Vakavaa vahinkoa ei kuitenkaan tapahtunut.” �

Varjakassa on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti ehjän kokonaisuuden muodostava, valtakunnallisesti arvokas saarisahayhdyskunta, joka on yksi maamme parhaiten säilyneitä.

Profile for Oulun kaupunki

Mun Aino 1/20  

Mun Aino on Oulun kaupungin julkaisu 65+-vuotiaille oululaisille.

Mun Aino 1/20  

Mun Aino on Oulun kaupungin julkaisu 65+-vuotiaille oululaisille.

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded