Cb showcase brochure finnish

CENTRAL BALTIC -HANKE-ESITE Kooste Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman 2007-2013 rahoittamista 122 hankkeesta

1

Sisältö

sivu

Yhden kauden loppu merkitsee toisen alkua

3

Ohjelman tavoitteet saavutettu

4

Esiteltävät hankkeet (ala-)ohjelman mukaan

7-9

EU:n Itämeri-strategia

10

Prioriteettiin 1 kuuluvat hankkeet: Turvallinen ja terveellinen ympäristö

13-47

Prioriteettiin 2 kuuluvat hankkeet: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

49-100

Prioriteettiin 3 kuuluvat hankkeet: Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

101-138

Aakkosellinen luettelo kaikista hankkeista

2

140-141

Yhden kauden loppu merkitsee toisen alkua Ohjelmasihteeristön esipuhe

Tähän Central Baltic -hanke-esitteen kuudenteen osaan on koottu yksiin kansiin kaikki Central Baltic INTERREG IV A -ohjelmasta 2007–2013 rahoitetut 122 hanketta. Koska koko ohjelmarahoitus, yhteensä 96 miljoonaa euroa, on nyt myönnetty, tämä kuudes voidaan katsoa ohjelman lopulliseksi hankeesitteeksi. Emme kuitenkaan ottaisi vakavasti omaa vaatimustamme hankkeiden ja niiden tulosten kestävyydestä, jos katsoisimme työn päättyneen, kun 96 miljoonaa euroa on myönnetty ja 122 hanketta rahoitettu. Sen sijaan katsomme tämän esitteen olevan ensimmäinen, joka koskee tulevaa uutta Central Baltic -ohjelmaa 2014–2020. Miksi? Miten? Koska tässä esitteessä esiteltävät 122 hanketta kertovat selvää kieltä keskisen Itämeren alueen tarpeista, valmiuksista ja rajat ylittävän yhteistyön korkeasta laadusta. Kuluneiden seitsemän vuoden aikana ja näiden 122 hankkeen toimien kautta monet ideat on jo pantu merkille jatkotoimia ja vuosina 2014–2020 toteutettavia uusia projekteja varten. Koska näitä 122 hanketta toteutettaessa on opittu paljon, käynnissä olevasta ohjelmasta saadaan arvokasta tietoa uuden ohjelman valmisteluun. Näin ollen tämä esite voidaan katsoa uuden ohjelman ensimmäiseksi esitteeksi. Keskeinen seikka on kestävyys.

Kestävyys oli keskeisellä sijalla myös alueellisessa kehitystyössä, johon Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma 2007–2013 osallistui aktiivisesti: EU:n Itämeri-strategia (EUSBSR) sai hankkeiden ja ohjelmien toimijat ajattelemaan omaa alaansa ja toiminta-aluettaan laajemmassa mittakaavassa. Se sai toimijat myös käsittämään itsensä osaksi laajempaa makroalueellista kokonaisuutta korostamalla voimien yhdistämisen mahdollisuuksia ja lisäarvoa.

Koska Central Baltic -ohjelma sijaitsee maantieteellisesti keskellä Itämeren aluetta, se hyötyi aktiivisesta osallistumisesta EUSBSR:n eli EU:n kaikkien aikojen ensimmäisen makroalueellisen strategian laatimiseen.

EUSBSR valmistui keskellä nykyistä ohjelmakautta 2007–2013. Tätä on usein kritisoitu, ja sen on todettu aiheuttaneen joitakin haasteita. Siitä huolimatta tämä ajoitus ja se, ettei EUSBSR ”kunnioittanut” ohjelmakauden rajoja, kannusti meitä tuolloin ja myöhemminkin olemaan pitämättä ajanjaksoja, kuten 2007–2013 tai 2014–2020, yhteistyötä rajoittavina tekijöinä. Sen sijaan käytimme luonteeltaan ajatonta EUSBSR:ää työkaluna alueellisen yhteistyön kestävyyden takaamisessa ohjelmakausien välillä, jotta rajat ylittävän toiminnan hyöty ei riippuisi tietyistä määrätyistä ajanjaksoista, vaan yhteistyön sisällöstä ja laadusta.

3

Ohjelman tavoitteet saavutettu Todellinen vaikutus nähdään lähivuosina

Niinä kolmena vuonna (2010–2013), joina toimimme ohjelman arvioijina, meillä oli tilaisuus tarkastella Central Baltic INTERREG IV A -ohjelmaa ulkopuolisen näkökulmasta. Olemme tarkastelleet yksityiskohtaisesti ohjelmaa sekä kaikkia 122:a rahoitettua hanketta arvioiden hankkeiden yhteyttä ohjelman strategisiin tavoitteisiin sekä laajempaan Itämeren alueen kontekstiin.

Työn aikana tuli selväksi, että kaikissa 122 hankkeessa edistettiin ja päästiin lähemmäs ohjelman melko yleisluonteisia strategisia päämääriä ja erityistavoitteita. Hankkeiden todellinen vaikutus alueella tulee kuitenkin näkyviin vasta muutaman vuoden kuluttua hankkeiden päättymisestä.

Analyysi siitä, miten rahoitetut hankkeet osaltaan vaikuttivat ohjelman kolmen prioriteetin mukaisiin tavoitteisiin, muodostaa seuraavanlaisen kuvan: Useimmat prioriteettiin 1 Turvallinen ja terveellinen ympäristö kuuluvat hankkeet keskittyvät Itämereen, ja niissä kiinnitetään huomiota ohjelmassa määritettyihin pitkän aikavälin näkökulmiin ja tulevien ongelmien ehkäisemiseen. Ympäristöön ja tiedottamiseen liittyvät osatekijät kuuluvat kaikkiin hankkeisiin ja johtavat varmasti ympäristötietoisuuden lisääntymiseen.

4

Toteutuneella hankekokonaisuudella on hyvät mahdollisuudet edistää prioriteetin 2 Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue tavoitteiden saavuttamista seuraavien seikkojen ansiosta: tavaroiden ja ihmisten paremman liikkuvuuden takaaminen, työvoiman parempi hyödyntäminen, vahvan pohjan kehittäminen koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä tieto- ja viestintätekniikan välineiden käyttö. Sen sijaan yksi prioriteetin 2 tavoitteista ei juurikaan ole edustettuna hankkeissa: saavutettavuus tehokkaan liikenteen ja kuljetusten kautta.

Kaikkien prioriteettiin 3 Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt kuuluvien hankkeiden tavoitteena on paremman elinympäristön luominen ohjelma-alueen asukkaille. Osa hankkeista keskittyy yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja osa kulttuuriin. Muihin prioriteetteihin verrattuna prioriteetin 3 hankkeet ovat kooltaan hieman pienempiä, ja niiden teemat ovat erittäin moninaisia. Nämä hankkeet ovat kuitenkin erittäin merkittäviä paikallisyhteisöille kansalaisten osallistamisen näkökulmasta.

Vuosien 2008 ja 2012 välillä esitettyjen ehdotuspyyntöjen aikana hankkeiden yleinen laatu on kehittynyt sekä hankekumppanuuksien että sisällön kannalta. Hankkeista on tullut tarkoituksenmukaisempia, ja niissä on keskitytty paremmin edunsaajien todellisiin tarpeisiin.

Ohjelma on myös toiminut yhtenä EU:n Itämeri-strategian (EUSBSR) rahoitusvälineenä.

Arvioimme, että ohjelmasta strategiaan osoitettu kokonaisrahoitus on yhteensä 88 miljoonaa euroa, mikä muodostaa 91 prosenttia ohjelmasta yhteensä myönnetystä EAKR-rahoituksesta. Ohjelmasta rahoitetuista 122 hankkeesta

105:ssä edistetään merkittävästi vähintään yhtä EUSBSR:n tuen osa-alueista. Lisäksi ohjelmasta on rahoitettu kolmea lippulaivahanketta, ja se on edistänyt EUSBSR:n toteutumista tiedonlevityksen ja tiedottamisen kautta.

Kaiken kaikkiaan ohjelma on tasoittanut tietä Itämeren alueen alueellisen yhteistyön toimintaympäristössä. Siitä on tullut merkittävä rahoitusväline ohjelmaan osallistuvien maiden tukikelpoisten alueiden yhteistyössä, ja se on myös edistänyt osaltaan Itämeren alueen kokonaiskehitystä tukemalla EU:n Itämeri-strategiaa.

Gunita Kakteniece Ohjelmien arviointityöryhmän johtaja DEA Baltika, Latvia

5

Johdanto

Central Baltic INTERREG IV A -ohjelmaan 2007–2013

Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman 2007–2013 tavoite on ollut lisätä yhteistyötä rajojen yli keskisen Itämeren alueella. Ohjelma on myöntänyt Euroopan aluekehitysrahastosta kaikkiaan 96 miljoonaa euroa hankkeisiin ohjelmaan osallistuvilla alueilla Virossa, Suomessa, Ahvenanmaalla, Latviassa ja Ruotsissa.

Tässä hanke-esitteessä esitellään kaikki ohjelman rahoittamat 122 hanketta, siinä järjestyksessä, mikä niiden paikka on ohjelman kolmen yhteisen prioriteetin, kolmen (ala-)ohjelman ja 21 painopisteen muodostamassa ohjelmarakenteessa. Kokonaisrakenne esitetään alla. Kuhunkin painopisteeseen kuuluvien hankkeiden lukumäärä mainitaan suluissa.

Central Baltic -ohjelma

Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

Saariston ja saarten alaohjelma

Prioriteetti 1 Turvallinen ja terveellinen ympäristö • Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntijuus (8) • Kestävän aluesuunnittelun ja ympäristöasioiden hallinnan tukeminen (8)

Prioriteetti 1 Turvallinen ja terveellinen ympäristö • Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen (8) • Vastuun ottaminen fyysisestä ympäristöstä (2)

Prioriteetti 1 Turvallinen ja terveellinen ympäristö • Kestävä infrastruktuuri (3) • Ympäristötietoisuuden lisääminen (uusien ratkaisujen löytäminen) (5)

Prioriteetti 2 Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue • Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen (24) • Sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminen (2) • Työvoiman potentiaalin hyödyntäminen (3)

Prioriteetti 2: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue • Yhteyksien parantaminen ohjelmaalueen sisällä (3) • Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminen (9) • Työmarkkinoiden haasteisiin vastaaminen (2)

Prioriteetti 2: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue • Kestävä matkailu (2) • Tietopohjainen talous • Saaristolle ja saarille ominaisen taloudellisen toiminnan kehittäminen (3) • Saariston ja saarten saavutettavuuden ja niitä koskevan tiedon tukeminen (3)

Prioriteetti 3 Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt • Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen (15) • Kulttuurivaihdon lisääminen (7)

Prioriteetti 3: Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt • Sosiaaliturva ja yhteiskunnan eri ryhmien hyvinvointi (7) • Perintömme ja kulttuurimme edistäminen ja säilyttäminen (4)

Prioriteetti 3 Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt • Sosiaaliset ja väestökysymykset, erityisesti nuoret (4) Ohjelma-alue Liitännäisalue EU-valtio EU:n ulkopuolinen valtio

6

Central Baltic -ohjelmaan

Central Baltic -hankkeet prioriteetissa 1: Turvallinen ja terveellinen ympäristö BALTICDIVERSITY BALTIC SEA CHALLENGE BALTICSEANOW.INFO BECOSI COBWEB COFREEN COMBAT ECOHOUSING

sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu

15 14 16 22 17 23 18 19

ENEF ENSACO OILSPILL GES-REG MARLIN MIMIC NATURESHIP SNOWBAL WOODENERGY

sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu

24 25 26 20 27 28 21 29

sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu

78 63 64 74 65 66 67 68 75 69 70 71 72 73

sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu

108 109 110 111 112 122 113 123 114 115 116

Central Baltic -hankkeet prioriteetissa 2: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue BALBIC BALLAD Baltic EcoMussel BASAAR BASIS BENCH BTP CB ENTREINT CB JOB FERRY CeBa Testbed CentralBalticCycling CREAENT E-MATH EMTACCESS ENTERPRISING SELF

sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu

50 51 52 53 54 55 76 56 77 57 58 59 60 61 62

EXPAT FORTE GLOBAL VISION GoVeSa LINK HERITAGE TOURISM HOME MARKET INNOEQUINE INTO PRACTISE PENTA PURE BIOMASS QUADRUPLE SMARTCOMP SMEDGE UseScience

Central Baltic -hankkeet prioriteetissa 3: Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt CADDIES Bridging Baltic Bridge of Music BYMIC CEBARE4YOU CULT IDENTITY DNSE eMedic EUNECBAS FOODWEB GGBGnetwork

sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu

103 102 117 118 104 119 120 105 121 106 107

HELTH IIeP INNOCARE MUSIC FOR ALL Safe Baltic Cruises SHIPWHER SIDP SMC SPORTSSOCIETY WASI Youth Space

Aakkoselliseen luetteloon kaikista 122 rahoitetusta hankkeesta voi tutustua sivulla 140.

7

Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

Etelä-Suomen ja Viron hankkeet prioriteetissa 1: Turvallinen ja terveellinen ympäristö ACTIVE WETLANDS ECO-SUPPORT ACTIVITY ENPOS HEALFISH MINWA

sivu sivu sivu sivu sivu

30 31 32 33 34

OILRISK RINGS IN WATER SNOOP SUSBIO VOMARE

sivu sivu sivu sivu sivu

35 36 37 38 39

sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu

86 80 87 81 88 89 90

sivu sivu sivu sivu sivu

128 133 134 129 130

Etelä-Suomen ja Viron hankkeet prioriteetissa 2: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue AVE COMCOT CulturalTourism2011 DigiEduET FINEST STARTUPS HETA-ECVET InFActo

page 91 sivu 82 sivu 83 sivu 79 sivu 84 sivu 92 sivu 85

INNOREG H-TTransPlan Pro-FIT RIMA ServiceD STOCA W-FUEL

Etelä-Suomen ja Viron hankkeet prioriteetissa 3: Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Cultural Heritage DEVEPARK ELDEM EMEL HEWENET LEMON

sivu sivu sivu sivu sivu sivu

131 132 124 125 126 127

MIMO PAVAMAB ProNatMat SAS SUFACARE

Aakkoselliseen luetteloon kaikista 122 rahoitetusta hankkeesta voi tutustua sivulla 140.

8

Saariston ja saarten alaohjelma

Saariston ja saarten hankkeet prioriteetissa 1: Turvallinen ja terveellinen ympäristö ACT4MYBALTICSEA ARCHOIL GREEN ISLANDS HISPARES JOBWAB NANNUT SEABED WESA

sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu

40 43 44 45 46 41 47 42

Saariston ja saarten hankkeet prioriteetissa 2: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue BACES BSI ECOSEAL FaBBi FIR GEOISLANDS KNOWSHEEP VOSABASE

sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu sivu

98 93 95 96 99 94 97 100

Saariston ja saarten hankkeet prioriteetissa 3: Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt FLEX VIRTU Young Voices Yo!BaNa

sivu sivu sivu sivu

135 136 137 138

Aakkoselliseen luetteloon kaikista 122 rahoitetusta hankkeesta voi tutustua sivulla 140.

9

EU:n Itämeri-strategia

EU:n Itämeri-strategian (EUSBSR) toimintasuunnitelma sisältää kolme tavoitetta, jotka kattavat yhteensä 17 painopistealuetta. Koska suurimman osan Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman 2007–2013 rahoittamista hankkeista voidaan katsoa tukevan EUSBSR:n painopistealueita, ohjelma sihteeristö on yhteistyössä painopistealueiden koordinaattorien kanssa määrittänyt painopstealueita tukevat hankkeet.

Alla on lueteltu Central Baltic -hankkeet niiden painopistealueiden kohdalla, joita ne tukevat. Hankekuvaukset löytyvät tästä esitteestä sulkuihin merkittyjen sivunumeroiden avulla. Lisäksi EUSBSR:n täytäntöönpanoa tukevat hankkeet on omilla sivuillaan merkitty strategian logolla.

Itämeristrategian tavoitteet ja painopistealueet sekä niitä tukevat hankkeet: Rehevöitymisen vähentäminen hyväksyttävälle tasolle Act4MyBalticSea (40), Active Wetlands (30), Baltic Sea Challenge (14), ENPOS (32), GREEN ISLANDS (44), JOBWAB (46), MINWA (34), Seabed (47), SNOWBAL (21), SUSBIO (38)

Vaarallisten aineiden käytön ja vaikutusten vähentäminen BECOSI (22)

Luonnonalueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, kalatalous mukaan lukien BalticDiversity (15), ECOSEAL (95), HEALFISH (33), NATURESHIP (28)

Maa-, metsä- ja kalatalouden kestävyyden tukeminen Baltic EcoMussel (52), KNOWSHEEP (97)

Pääseminen puhtaan merenkulun mallialueeksi SNOOP (37)

Pääsy meriturvallisuuden johtavaksi alueeksi ARCHOIL (43), EnSaCo OilSpill (25), MIMIC (27), Oilrisk (35), STOCA (89), VOMARE (39), VOSABASE (100)

Suojautuminen hätätilanteilta ja maalla sattuvilta onnettomuuksilta MIMIC (27), RIMA (81), STOCA (89), VOMARE (39)

Sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen BACES (98), H-TTransPlan (80), PENTA (75), STOCA (89)

Energiamarkkinoille pääsyn sekä niiden tehokkuuden ja turvallisuuden parantaminen BalBic (50), COFREEN (23), COMBAT (18), ECOHOUSING (19), ENEF (24), ENPOS (32), GREEN ISLANDS (44), HELTH (108), Pure Biomass (69), SUSBIO (38), WESA (42), W-Fuel (90), WOODENERGY (29)

Rajat ylittävän rikollisuuden torjunta Safe Baltic Cruises (112)

Makroalueen yhtenäisyyden vahvistaminen matkailun avulla BACES (98), BSI (93), CentralBalticCycling (58), Cult Identity (119), CulturalTourism2011 (83), FIR (99), Geoislands (94), Heritage Tourism (65), InFActo (85)

Yhteisen kulttuurin ja kulttuuri-identiteetin kehittäminen ja tukeminen Bridge of Music (117), Bridging Baltic (102), BYMIC (118), Cult Identity (119), Cultural Heritage (131), CulturalTourism2011 (83), DEVEPARK (132), DNSE (120), EMTACCESS (61), EUNECBAS (121), FaBBi (96), Heritage Tourism (65), MIMO (128), PAVAMAB (133), SHIPWHER (122), SMC (123)

Sisämarkkinoille pääsyä haittaavien esteiden poistaminen Home Market (66)

Alueen tutkimus- ja innovointipotentiaalin hyödyntäminen BALLAD (51), BASAAR (53), CeBa Testbed (57), FINEST STARTUPS (84), Global Vision (64), Into Practise (68), Quadruple (70), ServiceD (88), UseScience (73), WESA (42)

Yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvun tukeminen Baltic EcoMussel (52), BALLAD (51), BASIS (54), BENCH (55), BTP (76), CB ENTREINT (56), COMCOT (82), CREAENT (59), ENTERPRISING SELF (62), EMTACCESS (61), FINEST STARTUPS (84), FORTE (63), Global Vision (64), Heritage Tourism (65), Home Market (66), InFAcTo (85), INNOEQUINE (67), Pro-FIT (87), SMARTCOMP (71), SMEDGE (72)

Ihmisten terveyden, myös sen sosiaalisten näkökohtien, parantaminen ja edistäminen Bridging Baltic (102), CADDIES (103), CEBARE4YOU (104), ELDEM (124), eMedic (105), EMEL (125), FLEX (135), HELTH (108), HEWENET (126), IIeP (109), Innocare (110), MIMO (128), Safe Baltic Cruises (112), SAS (129), SPORTSSOCIETY (114), SIDP (113), Sufacare (130), VIRTU (136), WASI (115)

Innovatiivisen koulutuksen kehittäminen ja nuoriso AVE (91), Bridge of Music (117), BTP (76), BYMIC (118), CB ENTREINT (56), CREAENT (59), DNSE (120), E-Math (60), ENTERPRISING SELF (62), FORTE (63), GGBGnetwork (107), HETA-ECVET (92), LEMON (127), MIMO (128), Music for All (111), SAS (129), SPORTSSOCIETY (114), Yo!BaNa (138), Youth Space (116), Young Voices (137)

10

Lisätietoa EU:n Itämeri-strategiasta sivustolla http://www.balticsea-region-strategy.eu

Central Baltic INTERREG IV A -ohjelmasta 2007–2013 rahoitetut hankkeet

Hyväksytty rahoitettaviksi vuosina 2008–2012 Toteutus ajalla 01/2009–04/2014

11

Turvallinen ja terveellinen ympäristÜ

12

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

Prioriteetti 1:

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

13

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

BALTIC SEA CHALLENGE Itämerihaaste - kaupungit terveemmän meren puolesta

Itämeren tila on hälyttävä. Kaikki hallinnon tasot ovat vastuussa sen tilan parantamisesta.

Julkishallinnolla, kansalaisjärjestöillä sekä suurella yleisöllä on kaikilla vastuu ja mahdollisuudet osallistua meren tilan parantamiseen.

Baltic Sea Challenge -hankkeessa parannettiin Itämeren tilaa toteuttamalla vapaaehtoisuuteen perustuvia vesiensuojelutoimenpiteitä paikallistasolla. Hankkeessa luotiin työkaluja, joiden avulla otettiin vesiensuojelunäkökohdat mukaan kaupunginhallinnon päivittäisiin toimintoihin ja paikallistason päätöksentekoprosesseihin. Hankkeessa keskityttiin rehevöitymiseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi siinä kannustettiin uusia toimijoita, kuten kaupunkeja ja kuntia, kansalaisjärjestöjä ja kouluja, osallistumaan Itämeren suojeluun.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemus Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2010–04/2012/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 626 068 € EAKR 490 173 € Pääpartneri Helsingin kaupunki, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.citiesforahealthiersea.net Muut hankepartnerit Turun kaupunki, Suomi (Turku) Centrum Balticum, Suomi (Turku) Tallinnan kaupunginhallituksen ympäristöosasto, Viro (Tallinna) Keski- ja Itä-Euroopan alueelllisen ympäristökeskuksen Viron-toimisto, Viro (Tallinna) Viron alueellisen ja paikallisen kehittämisen virasto, Viro (Tallinna) Latvian paikallis- ja aluehallinnon liitto, Latvia (Riika)

Hankekumppanit mainostivat ja panivat toimeen vapaaehtoisia toimintasuunnitelmia Itämeren elvyttämiseksi, valmistelivat investointisuunnitelmia, toteuttivat tiedotustoimia, kuten rajat ylittäviä seminaareja, työryhmiä, koulutustilaisuuksia, korkean tason pyöreän pöydän keskusteluja ja lapsille tarkoitetun tietovisan, sekä järjestivät myös Itämeren taidetyöpajan.

Valokuvat: Helsingin kaupungin ympäristökeskus, valokuvaaja Inna Harju (kuva oikealla), Asta Ekman (kuva vasemmalla)

14

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

BALTICDIVERSITY Kohti rajat ylittävää luontohavaintotietokantaa

Kansallisten luontohavaintotietokantojen, jotka sisältävät myös tietoa kenttähavainnoista ja Viron, Suomen ja Ruotsin museokokoelmista, kehittämisessä tultiin tienhaaraan: museot totesivat ylläpitävänsä luontohavainto- ja kokoelmatietokantojaan ja suunnittelevansa niiden kehittämistä hyvin samansuuntaisesti. Tärkeimmät museot pyrkivät kaikki saattamaan luontohavaintotietonsa yleisön käyttöön ja antamaan itselleen tehtäväksi kattavan kansallisen tietokannan aikaansaamisen tunnetuimmista lajeista.

BALTIC DIVERSITY -hankkeen kumppanit osallistuivat ensimmäiseen yritykseen kehittää tiedonvaihtoa ja yhteiset foorumit kyseisten kansallisten tietokantojen välille. Tarkoituksena oli tarkastella rajat ylittäviä ongelmia, kuten ilmastonmuutoksen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemus Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 554 000 € EAKR 1 165 500 € Pääkumppani Tarton yliopisto, Viro (Tartto) Yhteystiedot www.balticdiversity.eu Muut hankepartnerit Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen museo, Suomi (Helsinki) Ruotsin luonnonhistoriallinen museo, Ruotsi (Tukholma) Tallinnan teknillisen yliopiston geologian instituutti, Viro (Tallinna) Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)

Hankkeessa kehitettiin ratkaisu alueen tärkeimpien luonnonhistoriallisten museoiden tietojen yhdistämiseksi yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi. Näin voitaisiin hyödyntää tietoja paremmin luonnonsuojelun päätöksenteossa, tutkimuksessa ja opetuksessa ja taata suurelle yleisölle mahdollisuus käyttää tietoja rajojen yli. Hankkeessa esimerkiksi luotiin kattavia levinneisyystiedostoja laajoilta maantieteellisiltä alueilta Keskisellä Itämerellä ja avattiin ne yleisön käyttöön.

15

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

BALTICSEANOW.INFO Innovatiivinen ja osallistava Itämeri-foorumi

Itämeren tila on muuttunut dramaattisesti viime vuosikymmeninä. Sitä on sanottu yhdeksi maailman saastuneimmista meristä. Ongelman ratkaisemiseksi on ponnisteltu kansainvälisesti, toteutettu monia toimia ja otettu poliittisia askelia. Siitä huolimatta oli välttämätöntä lisätä kansalaisten osallistumista tietoisuuden lisäämiseksi Itämeren ympäristön tilasta ja meren ekologisen tilan parantamiseksi tarvittavien toimien tukemiseksi.

BalticSeaNow.info -sivuston tarkoitus oli lisätä suuren yleisön ympäristötietoisuutta ja vastuuntuntoa Itämeren nykytilanteen ja tulevaisuuden osalta. Hankkeessa kehitettiin kanavia yleisön osallistumiselle ympäristökeskusteluun.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemus Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 11/2009–02/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 281 735 € EAKR 1 002 172 € Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.balticseanow.info Muut hankepartnerit Pidä saaristo siistinä -yhdistys, Suomi (Turku) Tallinnan teknillinen yliopisto, merijärjestelmien laitos, Viro (Tallinna) Viron luonnonsäätiö, Viro (Tartto) Environmental Projects Ltd., Latvia (Riika) Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti, Ruotsi (Norrköping)

Hankkeessa luotiin yhteinen Itämeren verkkoportaali, jossa keskityttiin interaktiivisiin ja osallistumiseen kannustaviin elementteihin; niitä olivat weppikamerat, ympäristötieto verkossa, sosiaalisen median kanavat, keskusteluryhmät ja videoleikkeet. Yleisön havainnot ja tarinat muodostivat kehyksen yhteisille keskusteluille, tiedon jakamiselle, ideoiden kehittämiselle ja osallistumiselle. Hanke huipentui sarjaan tapahtumia osallistujamaissa, joissa järjestettiin esimerkiksi Itämeren torikiertue ja yleisöluentoja.

Valokuvat: Janne Lindberg (kuva oikealla), Martti Komulainen (kuva vasemmalla)

16

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

COBWEB Communicating the Baltic

Ympäristökasvatuksen antajien ja niiden, joilla on viimeisimmät tiedot ympäristötutkimuksesta, välisen viestinnän parantamiselle on ollut tarvetta.

Viestinnän helpottamiseksi tarvittavat resurssit ovat osittain puuttuneet molemmilta osapuolilta, ja eri elinten välisen linkin katsottiin hyödyttävän kaikkia.

COBWEB-hanke vahvisti ympäristötiedon lähteiden ja käyttäjien välistä yhteyttä.

Hankkeessa luotiin malleja kansalliselle ja rajat ylittävälle yhteistyölle ympäristökasvatuksen alalla keskisen Itämeren alueen yliopistojen, ympäristöön ja luontoon keskittyvien koulujen sekä museoiden välillä.

Ympäristökasvatuksen ja kestävyyden alan uusimman tiedon hankkimiseksi COBWEBhankkeessa järjestettiin asiantuntijafoorumeita ja työpajoja. Näistä kerättiin tietoja, joita käytettiin ympäristökasvatusohjelmien parantamiseen siirtämällä viimeaikaisissa luontoa ja ympäristöä koskevissa tutkimuksissa saatua tietoa opettajille ja kasvatusasiantuntijoille. Osana hanketta rakennettiin näyttelyitä ja koottiin opintomateriaalia, joka saatettiin yleisön käyttöön sekä verkossa että painetussa muodossa.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemus Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2009–12/2011, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 380 091 € EAKR 1 096 090 € Pääkumppani Hyria Education Ltd., Suomi (Hyvinkää) Yhteystiedot www.hyria.fi/cobweb Muut hankepartnerit Latvian yliopisto, Latvia (Riika) Latvian luonnonhistoriallinen museo, Latvia (Riika) Tallinnan teknisen yliopiston geologian laitos, Viro (Tallinna) Tarton yliopisto, Viro (Tartto) Tarton ympäristökasvatuskeskus, Viro (Tartto) Nynäshamnin kaupunki, Nynäshamnin luontokoulu, Ruotsi (Nynäshamn) Helsingin kaupunki, Harakan luontokeskus, Suomi (Helsinki) Helsinki Metropolitan Reuse Centre Ltd., Suomi (Helsinki) Espoon kaupunki, Villa Elfvikin luontotalo, Suomi (Espoo) Tallinnan ympäristöosasto, Viro (Tallinna)

Valokuvat: Tuovi Kurttio (kuvat oikealla ja keskellä), Nynäshamnin luontokoulu (kuva vasemmalla)

17

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

COMBAT Keskisen Itämeren pääkaupunkien kaupunginjohtajien yleiskokous

Keskisen Itämeren pääkaupungit Tukholma, Tallinna, Helsinki ja Riika kamppailevat ympäristöstrategioidensa useiden näkökohtien kanssa.

Energian säästäminen on tärkeää yhteiskunnan kaikkien sektorien kannalta ja haasteellista useimmille kaupungeille. Allekirjoittamalla sopimuksen kaupunginjohtajien yleiskokouksesta keskisen Itämeren pääkaupungit ilmaisivat muodollisella sitoumuksella päämääränsä ylittää EU:n tavoitteet ja vähentää hiilidioksidipäästöjään enemmän kuin 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

COMBAT-hanke paransi kaupunkien kestävään energiaan liittyvien toimintasuunnitelmien kehittämistä ja tuki kaupunkeja asianmukaisten indikaattorien löytämisessä niiden ilmastotyössä lisäämällä yhteistyötä kaupunginjohtajien yleiskokouksen täytäntöönpanon osalta.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemus Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 10/2009–09/2011, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 096 010 € EAKR 858 756 € Pääkumppani Tukholman kaupunki, Ruotsi (Tukholma) Yhteystiedot www.hel.fi Muut hankepartnerit Helsingin kaupunki, Suomi (Helsinki) Tallinnan kaupunki, Viro (Tallinna) Riian kaupunki, Latvia (Riika)

Hankkeessa analysoitiin ja hienosäädettiin osallistuvien kaupunkien kestävään energiaan liittyviä toimintasuunnitelmia ja annettiin yleisön kommentoida työtä. Järjestämällä paikallisia energiapäiviä ja osallistumalla Brysselin energiapäiville kaupungit lisäsivät sekä suuren yleisön että päättäjien tietoa energiatehokkuudesta. Lisäksi kaupungit toteuttivat pilottitoimia ja perustivat verkoston kokemusten jakamiseksi pääkaupunkien välillä.

Valokuvat: Marianne R. Berlin (kuva oikealla), Guard of Fatherland/The Latvian Institute (kuva vasemmalla)

18

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

ECOHOUSING Energiatehokas ja ekologinen asuminen

Jopa 78 prosentin EU:n kasvihuonekaasupäästöistä voidaan katsoa aiheutuvan ihmisen toiminnasta. Suomi, Viro ja Latvia tekivät suunnitelmia siitä, miten säästää energiaa ja korvata fossiilisten polttoaineiden lähteet uusiutuvan energian lähteillä. Näillä mailla on vain vähän omia energialähteitä, mutta tärkeä kotimainen lähde on biomassa yhdessä tai toisessa muodossa. Eri tutkimuslaitokset, yritykset ja yliopistot kussakin maassa tutkivat ja kehittivät suosituksia siitä, miten näitä uusiutuvia kotimaisia energialähteitä voitaisiin käyttää. Samaan aikaan lämmityskattiloista, polttimista ja takoista on tulossa energiatehokkaampia ja ekologisempia käyttää. Kuluttajilla ei kuitenkaan usein ole luotettavaa tietoa saatavilla olevista, pientaloihin tarkoitetuista lämmityskattiloista ja uuneista, joissa hyödynnetään puuta (polttopuuta, puuhaketta, pellettejä) tai biomassajärjestelmiä.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemus Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 129 994 € EAKR 874 236 € Pääkumppani TTS (Työtehoseura) (Rajamäki) Yhteystiedot www.ecohousing-project.eu Muut hankepartnerit Riian teknillinen yliopisto – Energiajärjestelmien ja ympäristön laitos (Riika) Tallinnan yliopisto, informatiikan laitos (Tallinna) Baltic Environmental Forum (Riika) Tallinnan teknillinen yliopisto, Tarton sivupiste (Tartto) Viron maatalousyliopisto (Tartto)

ECOHOUSING-hankkeessa on kehitetty luotettavaa ja helposti saatavaa energianeuvontaa suurelle yleisölle.

Kumppanit keräsivät tietoa ja vertailivat hyviä käytäntöjä ja uusia menetelmiä bio- ja puuenergian eri muotoja hyödyntävän lämmitystekniikan, välineiden ja laitteiden alalla. Lisäksi hankkeessa on sekä testattu että tuotettu lämmityskattiloiden ja muiden laitteiden asentajille tarkoitettua uutta koulutusmateriaalia ja kursseja, jotka liittyvät biomassaa hyödyntäviin lämmitysjärjestelmiin.

Koulutusmateriaali oli suunnattu myös neuvojille bioenergian energiatehokkaan käytön alalla.

Lisäksi kumppanit ovat kehittäneet ja testanneet kuluttajille suunnattuja neuvontapalveluja ja verkkotoimintamalleja.

Valokuva: Euroopan unioni, 2011

19

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

MARLIN Itämeren roskaantuminen

Meriympäristön säilyttämiseen keskittyvien kansainvälisten järjestöjen on yhä useammin käsiteltävä merten roskaantumista ja sen vaikutusta ekosysteemeihin ja talouteen. Meri- ja rannikkoympäristöön heitetyt, hävitetyt tai jätetyt hajoamattomat kiinteät materiaalit huuhtoutuvat usein rannalle, missä ne vaarantavat luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja, kasvattavat kunnille rantojen ja vedenottoputkien puhdistuksesta aiheutuvia kustannuksia ja uhkaavat matkailua ja vapaa-ajantoimintaa.

MARLIN-hanke vähensi osaltaan meren roskaantumista keskisen Itämeren alueen rannoilla.

Tavoite saavutettiin merten roskaantumiseen liittyvillä tiedotusaloitteilla, jotka kohdistettiin paikallisiin poliitikkoihin ja olennaisiin sidosryhmiin, tiedotusvälineisiin ja suureen yleisöön keskisen Itämeren alueella. Hankkeessa myös toteutettiin valmiuksia kehittäviä toimenpiteitä kunnissa ja kansalaisjärjestöissä merten roskaantumisen ottamiseksi huomioon ympäristöasioiden hallinnan toimintatavoissa. Vuonna 2009 Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma julkaisi ensimmäiset yhteiset ohjeet merten roskaantumisen arvioinnista. MARLIN-hankkeessa on pantu täytäntöön tämä menetelmä 12 keskeisellä alueella Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Latviassa.

20

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemus Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 09/2011–12/2013, 28 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 787 828 € EAKR 612 000 € Pääkumppani Håll Sverige Rent, Ruotsi (Tukholma) Yhteystiedot www.projectmarlin.eu Muut hankepartnerit FEE Latvia (Riika) Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys, Suomi (Turku) Pidä Viron merialueet siisteinä (Tallinna)

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

SNOWBAL Meren pelastaminen ravinneylikuormitukselta hoitamalla kosteikkoja/ruohomaita Itämeren laajuisesti

Intensiivinen maataloustuotanto on yksi tärkeimmistä syistä Itämeren rehevöitymiselle, ja se johtaa myös maatalousmaiseman luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.

Tämän suuntauksen kääntämiseksi tarvitaan taloudellisesti tehokkaita ja ympäristöystävällisiä viljelymenetelmiä. Tämä on erityisen tärkeää Baltian maissa, missä maatalouden tehostuminen on lisääntynyt nopeasti kuluneen vuosikymmenen aikana ja jatkuu tulevina vuosina.

SNOWBAL lisäsi tietoisuutta kestävistä menetelmistä, jotka vähentävät ravinteiden valumista Itämereen, ja osoitti, että maatalous, ekologiset toiminnot, luonnonsuojelu ja liiketoiminta voivat toimia harmonisesti yhdessä.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen ja asiantuntemus Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 06/2011–12/2013, 31 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 750 878 € EAKR 581 489 € Pääkumppani Upplands Stiftelsen, Ruotsi (Uppsala) Yhteystiedot www.snowbal.net Muut hankepartnerit Viron luonnonsäätiö, Viro (Tartto) Latvian luonnonsäätiö, Latvia (Riika)

SNOWBAL-menetelmien soveltaminen tarkoittaa, että arvokkaita ruohomaita ja kosteikkoja käytetään lihan ja bioenergian kaltaisten tuotteiden tuottamiseen. Menetelmät muodostavat vaihtoehdon kynnetyn ja runsaasti lannoitetun viljelyskelpoisen maan käytölle.

SNOWBAL-menetelmiä levitettiin viljelijöille ja yrittäjille suunnattujen opintomatkojen, työpajojen, työleirien, kyläkokousten, tilavierailujen, tiedotteiden ja ulkoilmanäyttelyiden avulla. SNOWBAL-menetelmät kehitettiin arvioimalla erilaisten viljelymenetelmien vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja talouteen aiemman työn ja uusien tulosten perusteella. Hankkeessa myös määritettiin pullonkauloja, jotka koskivat ongelmia menetelmien täytäntöönpanossa. Tulokset on jaettu päätöksentekijöille ja poliitikoille.

21

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

BECOSI Benchmarking on contaminated sites (saastuneiden alueiden vertailutietojen hyödyntäminen)

Lukuisat alueet keskisen Itämeren maissa ovat kemikaalien ja jätteen saastuttamia. Näiden saastuneiden alueiden vaikutukset ovat uhka ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Aluesuunnittelu on kohdannut uusia haasteita, kun kaupungeista on tullut tiiviimpiä ja keskeisillä paikoilla sijaitsevia teollisuus- ja sotilasalueita on uudistettu. Saastuneiden alueiden tutkiminen ja kunnostaminen on kallista. Näin ollen tapauksissa, joissa vastuullinen taho on määritetty ja pystyy rahoittamaan alueen kunnostamisen, tarvitaan korkealaatuista valvontaa, ja viranomaisten on pantava kunnostus täytäntöön.

BECOSI-hankkeessa pyrittiin pienentämään saastuneiden alueiden aiheuttamia ympäristöön, terveyteen ja talouteen kohdistuvia riskejä.

Hankekumppanit kehittivät yhdessä tehokkaampia valvontamenetelmiä ja riskinhallintamenettelyjä saastuneita alueita varten. Hankkeessa toteutettiin monenlaisia toimia, jotka johtivat siihen, että aluesuunnittelua ja saastuneita alueita käsitellään kehittyneemmin ja jäsentyneemmin.

Kolmas painopistealue oli menetelmien kehittäminen saastuneita alueita koskevista yksityiskohdista tiedottamiseen ja viestimiseen.

22

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävän aluesuunnittelun ja ympäristöasioiden hallinnan tukeminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 12/12–12/2013, 37 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 498 793 € EAKR 1 145 217 € Pääkumppani Länsstyrelsen Östergötland, Ruotsi (Linköping) Yhteystiedot www.becosi.se Muut hankepartnerit Tallinnan kaupunginhallituksen ympäristöosasto, Viro (Tallinna) Ympäristölautakunta, Viro (Tallinna) Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Hämeen ELY-keskus, Suomi (Hämeenlinna) Latvian ympäristö-, geologia- ja meteorologiakeskus, Latvia (Riika) Vidzemen suunnittelualue, Latvia (Cesis) Motalan kunta, Ruotsi (Motala)

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

COFREEN Järviruo'on käytön edistäminen paikallisena bioenergianlähteenä ja rakennusaineena

Nykään tunnustetaan, että järviruo'on käyttö uusiutuvana biomateriaalina on lähes olematonta Pohjoismaissa ja ettei sen potentiaalia ole huomioitu. Käytännön ratkaisuja järviruo'on kustannustehokkaaksi ja kestäväksi käyttämiseksi paikallisena uusiutuvana energianlähteenä ja rakennusaineena ei useinkaan ole otettu käyttöön.

COFREEN-hankkeessa luotiin konsepteja järviruo'osta saatavan biomassan käyttämiseksi bioenergianlähteenä ja rakennusaineena. Hanke avusti Etelä-Suomea, Viroa ja Latviaa rannikkojen ruovikkojen kestävässä hoidossa, mikä toi mukanaan useita etuja sekä kunnille että luonnolle.

Etelä-Suomessa, Virossa ja Latviassa valittiin kolme mallialuetta, joilla kumppanit kehittivät kustannustehokkaimmat tavat korjata, esikäsitellä ja kuljettaa järviruokoa ja prosessoida se energiaksi. Lisäksi kumppanit testasivat järviruo'on käytettävyyttä rakennus- ja eristystarkoituksiin laboratorio-oloissa ja pienimuotoisissa mallirakennuksissa. Näissä testeissä saadun tiedon avulla hankkeessa laadittiin konsepteja järviruo'on energia- ja rakennuskäyttöä varten. Muita toimia olivat järviruokoon liittyvän yrittäjyyden mainostaminen paikalliselle väestölle laatimalla liiketoimintamalleja sekä bioenergiaa koskevan opetussuunnitelman kehittäminen oppilaitoksille.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävän aluesuunnittelun ja ympäristöasioiden hallinnan tukeminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2010–08/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 136 350 € EAKR 904 497 € Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.cofreen.eu Muut hankepartnerit Ammattiopisto Livia, Suomi (Kaarina) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Turku) Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto) Riian teknillinen yliopisto, Latvia (Riika) Environmental Projects Ltd., Latvia (Riika)

Valokuvat: Eija Hagelberg (kuva oikealla), Sami Lyytinen (kuva vasemmalla)

23

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

ENEF Keskisen Itämeren yhteistyö energiatehokkuuden & kaupunkisuunnittelun toteutettavuuden alalla

Monet keskisen Itämeren alueen asukkaista asuvat sodan jälkeen rakennetuissa taloissa.

Monet rakennuksista tarvitsevat erilaisia saneerauksia – suureksi osaksi heikon energiatehokkuutensa takia. Näiden rakennusten kunnossapito on yhteinen haaste koko alueelle.

ENEF-hankkeessa ryhdyttiin lisäämään rakennusten kunnossapitoa ja suunnittelua koskevaa tietoisuutta ja taitotietoa paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi ja pyrittiin tukemaan innovaatioiden muuntamista käytännön sovelluksiksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi ENEF-hankkeessa luotiin verkosto innovatiivisten energiatehokkuuskäytäntöjen ja -työkalujen siirtämiseksi alueellisten ja kunnallisten suunnittelijoiden, arkkitehtien ja insinöörien käyttöön. Lisäksi hankkeessa laadittiin käytännöllinen energiatehokkuuskäsikirja ja järjestettiin edistämis- ja tiedotustoimia tietokonepohjaisten simulointijärjestelmien käytön ja soveltamisen parantamiseksi. Muihin toimiin kuului energiatehokkaiden rakennusten malleja esittelevän näyttelyn järjestäminen.

24

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävän aluesuunnittelun ja ympäristöasioiden hallinnan tukeminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2011–12/2013, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 951 860 € EAKR 762 398 € Pääkumppani Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.balticenergy.info Muut hankepartnerit Aalto-korkeakoulusäätiö, Suomi (Espoo) Kungliga Tekniska Högskolan, Ruotsi (Tukholma) Riian teknillinen yliopisto, Latvia (Riika)

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

ENSACO OILSPILL Yhteistyö ympäristön ja turvallisuuden hallinnassa rannikkojen öljyntorjunnan alalla

Öljykuljetukset ja muu liikenne keskisen Itämeren alueella ovat jatkuvasti lisääntyneet, mikä lisää laivojen aiheuttaman saastumisen riskiä.

Rannikon ja saariston öljyntorjunnasta vastaavat viranomaiset ovat todenneet, ettei niiden toimintavalmius ole asianmukaisella tasolla.

EnSaCo OilSpill -hankkeen tarkoitus oli vähentää öljyonnettomuuden sosioekonomisia ja ympäristöön liittyviä kielteisiä vaikutuksia nopean ja tehokkaan rannikon öljyntorjunnan avulla.

Kaikki toimet suunniteltiin niin, että ne vastasivat HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelman vaatimuksia. Kumppanit kehittivät hallintatyökaluja, jotka parantavat entisestään valmiutta reagoida öljyvuotoihin keskisen Itämeren alueen rannikoilla (Virossa, Suomessa ja Ruotsissa). Käytännön kehitystyötä tukivat kansainväliset ja kansalliset työpajat, seminaarit ja koulutukset, joissa käsiteltiin öljyyntyneiden eläinten ja kasvien puhdistamista. Lisäksi hankkeessa järjestettiin useita rajat ylittäviä käytännön öljyntorjuntaharjoituksia.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävän aluesuunnittelun ja ympäristöasioiden hallinnan tukeminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 10/2009–09/2012, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 410 161 € EAKR 1 090 348 € Pääkumppani HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.ensaco.fi Muut hankepartnerit Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Suomi (Porvoo) Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Suomi (Turku) WWF Suomi, Suomi (Helsinki) Viron Meriakatemia, Viro (Tallinna) Viron pelastuslaitos, Viro (Tallinna) Julkishallinnon akatemia, Viro (Tallinna) Viron luonnonsäätiö, Viro (Tartto) Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, Ruotsi (Tukholma) Ruotsin rannikkovartiosto, Ruotsi (Nacka Strand) Södertörns brandförsvarsförbund, Ruotsi (Haninge) Gotlannin pelastuslaitos, Ruotsi (Visby) Söderköpingin pelastuslaitos, Ruotsi (Söderköping) Nordupplandin pelastuslaitos, Ruotsi (Östhammar) Norrtäljen pelastuslaitos, Ruotsi (Norrtälje) Gästriken pelastuslaitos, Ruotsi (Gävle) Norrköpingin pelastuslaitos, Ruotsi (Norrköping) Suur-Tukholman palokunta, Ruotsi (Tukholma)

25

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

GES-REG Kohti ympäristön hyvää tilaa alueellista koordinointia ja valmiuksia lisäämällä

Meristrategiapuitedirektiivissä asetetaan tavoitteeksi hyvän ympäristön tilan saavuttaminen meriympäristössä vuoteen 2020 mennessä. Siinä myös ehdotetaan jäsenvaltioiden yhteistyötä meristrategioiden koordinoidun kehittämisen varmistamiseksi samalla merialueella. Hankkeen päätavoite oli tukea meristrategiapuitedirektiivin johdonmukaista ja koordinoitua täytäntöönpanoa keskisellä ja koillisella Itämerellä.

GES-REG-hanke on parantanut meriympäristön hoitoa alueella jakamalla tietoa pääasiallisille kohderyhmille eli ympäristöviranomaisille, merialueiden seurannasta ja arvioinnista vastaaville tahoille, HELCOMille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle.

Hankkeessa käytettiin analyysimenetelmiä, julkaisuja ja tapaamisia ympäristöviranomaisten kanssa sekä teemakohtaisia seminaareja.

26

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävän aluesuunnittelun ja ympäristöasioiden hallinnan tukeminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 06/2011–12/2013, 31 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 465 612 € EAKR 1 132 009 € Pääkumppani Tallinnan teknillinen yliopisto, merijärjestelmien laitos, Viro (Tallinna) Yhteystiedot gesreg.msi.ttu.ee Muut hankepartnerit Tarton yliopisto, Viro (Tartto) Viron ympäristöministeriö (Tallinna) Viron kestävän kehityksen laitos/Tukholman ympäristölaitoksen Tallinnan keskus, Viro (Tallinna) Latvian vesiekologian laitos, Latvia (Riika) Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomi (Helsinki)

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

MIMIC Öljyn merikuljetuksiin liittyvien riskien minimointi kokonaisvaltaisia turvallisuusstrategioita kehittämällä

Öljykuljetukset Itämerellä ja Suomenlahdella aiheuttavat meriympäristöön kohdistuvia ylikansallisia riskejä. Öljyn merikuljetukset ovat myös haavoittuvaisia turvallisuusuhkien osalta – aihe, joka saa Itämerellä vähemmän huomiota. Perinteisesti meriturvallisuuden sääntelyä on parannettu vasta suurten onnettomuuksien jälkeen. Onnettomuuksien jälkeen sovellettavat politiikat eivät ole kovin kattavia, ja niihin voivat vaikuttaa yksipuolisesti tietyn onnettomuuden piirteet.

Hankkeen tavoite oli yhdistää siihen saakka aiemmissa hankkeissa saatu tieto meriturvallisuudesta ja öljykuljetuksiin liittyvistä riskeistä uuteen tietoon merionnettomuuksien ja riskien vähemmän tutkituista aspekteista.

MIMIC-hankkeessa arvioitiin nykyisiä valvontavaihtoehtoja, politiikan välineitä ja yhteiskunnan yleistä turvallisuudenhallintaa ja toimitettiin tätä tietoa sidosryhmille ja päättäjille. Hankkeessa myös arvioitiin öljyvuotojen ympäristövaikutuksia ja taloudellisia seurauksia. Näiden toimien tuloksena syntyi päätöksenteon analysointiin ja tukemiseen tarkoitettu verkkosovellus sekä turvallisuusuhkiin ja öljyntorjuntaan liittyviä seminaareja ja harjoituksia.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävän aluesuunnittelun ja ympäristöasioiden hallinnan tukeminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 2 072 341 € EAKR 1 590 562 € Pääkumppani Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, Suomi (Kotka) Yhteystiedot www.merikotka.fi/mimic Muut hankepartnerit Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Suomi (Turku) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Suomi (Kotka) Aalto-korkeakoulusäätiö, Suomi (Espoo) Helsingin yliopiston ympäristötieteen laitos, Suomi (Helsinki) Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Tarton yliopisto, Viron meri-instituutti, Viro (Tartto) Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti, Ruotsi (Norrköping) Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki)

FLAGSH I P PROJECT

Valokuvat: Valokuvat: Valokuva t: K Kotka Kotkan otkan n me meritu meriturvallisuuden riturval rvallisu lisuuden uden ja -liikenteen tutkimusyhdistys

27

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

NATURESHIP Itämeren rannikkoalueiden integroitu suunnittelu ja luonnonhoito

Keskisen Itämeren alueella on tärkeää suunnitella rannikkoalueita kestävästi ja tasapainoisesti, vesiensuojelu mukaan luettuna, ja säilyttää keskeisiä monimuotoisen luonnon alueita. Eri toimialoilla on kehitetty erinäisiä suunnitelmia, mutta niistä on puuttunut tieteidenvälinen, monialainen ja rajat ylittävä lähestymistapa, eikä skenaarioita ole vertailtu juuri lainkaan.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävän aluesuunnittelun ja ympäristöasioiden hallinnan tukeminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma

Natureship-hankkeessa parannettiin Itämeren tilaa kehittämällä työkaluja integroitua suunnittelua ja rannikkoalueiden hoitoa varten.

Pääkumppani Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.ymparisto.fi/natureship

Moneen tarkoitukseen soveltuvan suunnittelun käyttöön ottamiseksi hankkeessa määritettiin vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen parhaita käytäntöjä ja uudenlaisia hallintamenetelmiä. Lisäksi laadittiin kolme integroitua rannikkosuunnitelmaa, joissa annettiin maankäyttösuosituksia valikoiduille rannikkoalueille ja keskeisille alueille Virossa, Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeessa myös vertailtiin erilaisia lähestymistapoja, kun tavoitteena on yhdistää Keskistä Itämerta koskeva integroitu osallistava suunnittelu ja ekosysteemipalvelujen arviointi. Tulokset jaettiin julkaisuissa ja seminaareissa sekä laajalle yleisölle että keskeisille asiantuntijoille.

Muut hankepartnerit Turun yliopisto, maantieteen laitos, Suomi (Turku) Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut, Suomi (Vantaa) Haminan kaupunki, Suomi (Hamina) Vihdin kunta, Suomi (Vihti) Salon kaupunki, Suomi (Salo) Raision kaupunki, Suomi (Raisio) Norrtälje Naturvårdsfond, Ruotsi (Norrtälje) Länsstyrelsen Gotland, Ruotsi (Visby) Ympäristölautakunta, Viro (Tallinna) Tarton yliopisto, Viro (Tartto)

Valokuvat: Mati Kose

28

Kesto 10/2009–01/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 398 569 € EAKR 1 078 714 €

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

WOODENERGY Puuenergia ja cleantech

Tietoa puhtaasta teknologiasta (cleantech) ja sen sovelluksista ei jaeta riittävästi energiantuotantoalan sidosryhmille kaikilla keskisen Itämeren alueilla. Cleantechin teollinen sisältö on kehittynyt, ja kiinnostus näiden uusien teknologioiden soveltamista kohtaan on huomattavaa. Merkittävänä edellytyksenä on, että siirtyminen vihreämpään yhteiskuntaan tapahtuu paikallisten ja alueellisten aloitteiden pohjalta.

Woodenergy-hankkeessa edistettiin puun käyttöä energianlähteenä, ja sen tehtävänä oli lisätä tietoa puuenergiasta, ympäristöystävällisistä teknologioista ja cleantech-sovelluksista.

Hankkeessa kehitettiin alueellisia toimintasuunnitelmia ja strategioita, joissa määriteltiin, miten puuenergian tehokkuutta voidaan edistää. Kaukolämpöä koskevat investointilaskelmat ja hankintoihin liittyvät menettelyt muodostivat perustan hankkeeseen kuuluneille tapaustutkimuksille.

Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön joustava energiajärjestelmä, jossa puu yhdistetään muihin materiaaleihin, kuten jätteeseen ja olkiin. Hankkeen tulokset näkyvät osaamisen siirron lisääntymisenä kaukolämpöä ja metsien käyttöä koskevan ylikansallisen tiedonvaihdon kautta.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävän aluesuunnittelun ja ympäristöasioiden hallinnan tukeminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2010–12/2012, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 438 155 € EAKR 1 150 996 € Pääkumppani Länsstyrelsen Östergötland, Ruotsi (Linköping) Yhteystiedot www.woodenergyproject.eu Muut hankepartnerit Skogsstyrelsen, Region Öst, Ruotsi (Västervik) Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto) Erametsakeskus, Viro (Tallinna) Vidzemen suunnittelualue, Latvia (Cesis) Latvian maaseudun neuvonta- ja koulutuskeskus – Metsäneuvonnan palvelukeskus (Ozolnieki)

Valokuvat: Länsstyrelsen Östergötland, valokuvaaja Johan Palm

29

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

ACTIVE WETLANDS Aktiivisia toimia kosteikoissa Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi

Maatalous on tärkeä sektori sekä Virossa että Suomessa. Aktiivisella maankäytöllä, maaperän eroosiolla sekä typen ja fosforin huuhtoutumisella on kuitenkin kielteinen vaikutus ympäristöön. Ne luovat ongelmia, kuten Itämeren rehevöitymistä, viljelymaan eroosiota ja arvokkaiden kasviravinteiden tehotonta käyttöä.

Active wetlands -hankkeessa määritettiin mahdollisia ratkaisuja maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi parantamalla ravinteiden pidättämistä vedenjakajiin. Rakennettujen kosteikkojen on havaittu olevan tehokas työkalu vähennettäessä ravinteiden valumista viljelymailta Itämereen. Tällaiset kosteikot pidättävät maa-ainesta ja ravinteita niihin valuvasta vedestä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta luomalla niihin rajautuvista pelloista poikkeavia kasvien ja eläinten elinympäristöjä.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 01/2009–04/2013, 42 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 009 540 € EAKR 781 355 € Pääkumppani Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Jokioinen) Yhteystiedot wwf.fi/maapallomme/itameri/kosteikot/active_ wetlands Muut hankepartnerit Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki) WWF Suomi, Suomi (Helsinki) Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto) Viron luonnonsäätiö, Viro (Tartto)

Hankkeen aikana virolaiset ja suomalaiset maanviljelijät, maatalousneuvojat ja päättäjät oppivat lisää siitä, miten kosteikkoja voidaan käyttää maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämiseen. Luomalla kaksikymmentä pilottikosteikkoa hankkeessa esiteltiin käytännön malleja kemialliselle fosfaattien sitomiselle maatalouskäytössä olevien kosteikkojen tehokkuuden lisäämiseksi.

Valokuvat: Aaro Närvänen, MTT

30

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

EKOTUKI Yhteistä työtä paremman ympäristön hyväksi

Julkisen sektorin työpaikoilla on merkittävät ympäristövaikutukset, ja samalla julkisella sektorilla on edelläkävijän rooli ympäristökuormituksen vähentämisessä. Kun ilmastonmuutoksesta on tullut uutiskelpoisempi aihe, ihmisten ja organisaatioiden halukkuus sisällyttää ympäristövastuu jokapäiväiseen elämään on kasvanut.

Ekotuki-hankkeessa pyrittiin kuromaan umpeen kuilu päivittäisten käytännön toimien ja hankkeen kumppaniorganisaatioiden ympäristöpolitiikkojen välillä.

Ympäristövastuuta lisättiin panemalla osallistuvissa kunnissa toimeen ekotukitoimintaa.

Toiminta integroitiin ympäristöhallintoon ja keskitettiin ympäristöystävällisiin käytännön toimiin, jotka liittyvät jätehuoltoon ja kierrätykseen, energiaan ja veteen, ympäristöä säästäviin hankintoihin ja liikkuvuuteen sekä paperinkulutuksen vähentämiseen. Kaikki kunnat nimittivät ja kouluttivat työyhteisöissä ekotukijoita, jotka toimivat ”muutosagentteina”.

He pyrkivät integroimaan ympäristökysymykset kaikkeen toimintaansa edistämällä vastuullisia arjen käytäntöjä. Tuloksena oli, että työntekijät tulivat tietoisemmiksi työnsä ympäristövaikutuksista ja kehittivät uuden, vastuullisemman työskentelykulttuurin.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 04/2009-12/2011, 33 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 986 262 € EAKR 758 830 € Pääkumppani Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.eco-support.net Muut hankepartnerit Lasten ja nuorten palvelut, Kotkan kaupunki, Suomi (Kotka) Hämeenlinnan kaupungin kehittämispalvelut, Suomi (Hämeenlinna) Tallinnan kaupunginhallituksen ympäristöosasto, Viro (Tallinna) Tarton kaupunginhallitus, Viro (Tartto) Rakveren kaupunginhallitus, Viro (Rakvere)

31

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

ENPOS Energy positive farm

Nykyaikaiset maatilat kuluttavat paljon fossiilista energiaa maataloustuotannossa ja laskevat huomattavia päästöjä ilmaan ja veteen. Fossiilisen energian käyttö voitaisiin usein korvata maatilojen itse tuottamalla bioenergialla. Paremmalla ravinteiden kierrätyksellä (esimerkiksi paremmalla jätteiden käytöllä) ja oikeilla kasvilajeilla (esimerkiksi käyttämällä typpeä sitovia kasveja ja kateviljelyä) voidaan korvata epäorgaanisten lannoitteiden käyttö.

Tässä hankkeessa luotiin malleja ja esiteltiin maatiloja, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän fossiilista energiaa ja saastuttavat mahdollisimman vähän. Mallitiloilla tuotettiin elintarvikkeita ihmisille ja rehua eläimille sekä bioenergiaa kulutukseen.

Olennainen osa hanketta oli eri tuotantosuuntiin keskittyvien mallitilojen valitseminen Virosta ja Suomesta. Analysoimalla niiden energiatasetta ja kasvihuonekaasupäästöjä voitiin ottaa käyttöön energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä tuotantojärjestelmiä. Menetelmiä esiteltiin yleisölle, ja hankkeen aikana kehitetyt työkalut siirrettiin koulutus- ja neuvontajärjestelmiin.

32

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 12/2009-11/2012, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 504 314 € EAKR 400 480 € Pääkumppani Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot enpos.weebly.com Muut hankepartnerit Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, maatalousteknologian tutkimus, Suomi (Vihti)

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

HEALFISH Terveet kalakannat – merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta

Terveet ja omavaraiset vaeltavien lohikalojen (taimenen ja lohen) kannat ja nahkiaiset ovat erinomaisia merkkejä hyvässä tilassa olevasta jokiympäristöstä. Hyvässä lohikalajoessa ei saa olla esteitä vaellukselle. Kutu- ja kasvualueita on oltava riittävästi, eikä joessa saa olla lietettä tai muita suspendoituneita kiinteitä aineita. Suomen juoksevia vesiä on muokattu huomattavasti ihmisen toiminnalla, ja on nähtävissä, missä virheitä on tehty. Virossa joet ovat paljon lähempänä luonnontilaa.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

Healfish-hankkeen tehtävänä oli ottaa käyttöön valuma-alueiden hallinnan ja jokikunnostuksen parhaat käytännöt Virossa ja Suomessa valituilla kohdejoilla.

Muut hankepartnerit Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Kouvola) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Turku) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomi (Helsinki) Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki) Pro Vantaanjoki -yhdistys, Suomi (Helsinki) Viron Meri-instituutti, Viro (Tallinna) Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)

Hankkeessa tehtiin jokikunnostustyötä, jossa koko valuma-alueen vaikutukset otettiin huomioon. Lisäksi siinä annettiin koulutusta kunnostustoimenpiteiden suunnittelusta vastaaville asiantuntijoille sekä varsinaisten rakennustöiden toteuttajille. Perustan luomiseksi kunnostusaloitteelle hankkeessa myös tutkittiin kalakantoja. Parantamalla kohdejokien ja niiden lohikalakantojen tilaa hankkeessa saatiin tietoa, osaamista ja käytänteitä, joita voidaan käyttää alueen muilla joilla.

Kesto 06/2010–08/2013, 39 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 320 028 € EAKR 1 046 331 € Pääkumppani Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.healfish.eu

33

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

MINWA Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen

Jätevesikuormituksen kielteiset seuraukset näkyvät läheisissä ympäristöissä, järvissä, joissa ja rannikkoalueilla koko Itämeren alueella.

Haja-asutusalueiden käsittelemättömät jätevedet aiheuttavat rehevöitymistä ja heikentävät sekä veden laatua että pohjaveden laatua.

MINWA-hankkeessa parannettiin veden laatua vähentämällä haja-asutusalueiden ja vapaa-ajan asutuksen jätevesikuormitusta. Siinä kehitettiin malleja yhteisiä jäteveden käsittelykäytäntöjä, ylläpitoa, palvelua ja seurantajärjestelmiä varten.

Hankkeessa tutkittiin lietteenkäsittelyn mahdollisuuksia. Siinä keskityttiin tutkimukseen, koulutukseen sekä jäteveden käsittelyä koskevan tiedon ja kokemusten vaihtoon. Tutkimustuloksia ja hyviä käytäntöjä levitettiin koulutus-, viranomais- ja asiantuntijaverkostojen kautta Virossa ja Suomessa. Molemmissa maissa kehitettiin hankkeen avulla neuvontajärjestelmä tiedon ja neuvonnan tarjoamiseksi asukkaille.

34

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 01/2009–04/2012, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 302 708 € EAKR 1 023 529 € Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.minwa.info Muut hankepartnerit VALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus, Suomi (Turku) Järvamaan kuntaliitto, Viro (Paide) Tarton yliopisto, Türi Kolledž, Viro (Tartto) Türi Vesi OÜ, Viro (Türi) Aqua Consult Baltic OÜ, Viro (Tartu) Turun yliopisto, Suomi (Turku)

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

OILRISK Ekologisen tietämyksen sovellukset öljyonnettomuuksien riskin hallinnassa

Suurella öljyvuodolla Suomenlahdella olisi vakavia seurauksia ympäristölle, kansalaisille ja ympäröivien maiden taloudelle. Koska Suomenlahti on hyvin kapea ja rantaviiva on aina hyvin lähellä meriliikenteen reittejä, aikaa tehdä päätöksiä torjuntatoimista on erittäin vähän.

OILRISK-hankkeessa on kehitetty öljyntorjuntaviranomaisille räätälöityjä käytännön työkaluja. Siinä on kerätty tietoa herkkien luontoarvojen sijainnista ja luotu menetelmä näiden ekologisten arvojen asettamiseksi tärkeysjärjestykseen. Tämä tieto on sisällytetty operationaalisen päätöksenteon järjestelmiin sekä Suomessa että Virossa, jotta sitä voidaan hyödyntää öljyntorjuntatoimissa sekä puhdistustoimien suunnittelussa.

Hankkeessa on myös saatu uusi käsitys öljyvuotojen todellisista kustannuksista. Siinä on tehty omaisuusarvoihin ja kalatalouteen liittyvistä tappioista alustavia arvioita, jotka auttavat määrittämään öljyvuodon lopullisen hinnan.

Se on yksi tapa lisätä sidosryhmien tietoisuutta öljyvuotojen seurauksista ja eri toimenpiteistä, joihin voidaan ryhtyä niiden minimoimiseksi.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 12/2009–03/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 124 542 € EAKR 867 889 € Pääkumppani Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, Suomi (Kotka) Yhteystiedot www.merikotka.fi/oilrisk Muut hankepartnerit Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Suomi (Helsinki) Tarton yliopisto, Viron meri-instituutti, Viro (Tartto) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Kouvola) Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki) Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Suomi (Espoo ja Lahti)

Valokuvat: Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys

35

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

RINGS IN WATER Maahanmuuttajien ja venäjänkielisten asukkaiden osallistaminen ympäristötoimien kautta

Kotitalouksien jätteen määrä kasvaa siitä huolimatta, että ympäristötietoisuuden lisäämiseksi on rahoitettu useita hankkeita. Suurin osa näistä hankkeista on kohdistettu lapsiin sekä viron- tai suomenkielisiin aikuisiin. Rings in Water -hankkeessa keskityttiin kahteen suureen asukasryhmään Virossa ja Suomessa, joihin hankkeita ei aiemmin ole kohdistettu – iäkkäisiin ja venäjänkielisiin asukkaisiin.

Hankkeessa pyrittiin ehkäisemään ympäristöriskejä edistämällä ympäristötietoisuutta, kestävää kulutusta ja hyvää taloudenhoitoa venäjänkielisten ja iäkkäiden ”vihreiden lähettiläiden” verkoston avulla.

Toimet toteutettiin Virossa kunnissa, joissa venäjänkieliset asukkaat ovat enemmistönä, ja Suomessa kunnissa, joissa asuu venäjänkielisiä asukkaita. Hankkeessa koulutettiin kuntien virkamiehiä kannustamaan venäjänkielisiä asukkaita osallistumaan ympäristön hoitamiseen asuinalueillaan minimoimalla kotitalouksien jätteen määrän ja vähentämällä energian ja veden kulutusta. Asunto-osuuskuntayhdistysten puheenjohtajia koulutettiin toimimaan aluekummeina ympäristöasioissa.

36

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 01/2009–12/2011, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 497 949 € EAKR 397 502 € Pääkumppani Kehitysohjelmakeskus EMI-ECO, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.emieco.ee/ringsinwater Muu kumppani Lahden seudun ympäristöpalvelut, Suomi (Lahti)

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

SNOOP Merenkulun typpi- ja rikkioksidipäästöt – seurantaverkosto

Meriliikenne on luonteeltaan kansainvälistä, ja niin ovat sen päästötkin. Vaikka aiemmin ei oltu yhtä mieltä meriliikenteen päästöjen määrästä, nyt on mahdollista arvioida meriliikenteen aiheuttamien typpioksidipäästöjen taso. Uusien määräysten tultua voimaan vaaditaan kuitenkin, että päästöt lasketaan yksityiskohtaisemmin ja niiden vaikutuksia tutkitaan.

Tässä hankkeessa parannettiin laivapäästöjen vaikutusten strategista arviointia. Laivojen pakokaasupäästöjä koskevan arvion muodostaman kehyksen pohjalta SNOOPhankkeessa laajennettiin analyysia ja arvioitiin typpioksidien lisäksi myös muuntyyppiset päästöt.

Ottamalla mukaan virolaisia ja suomalaisia kuntia kumppanit pystyivät toteuttamaan pilottitutkimuksia, joissa käytettiin päästölaskelmia, validointia, leviämismallinnusta ja ilmanlaadun mittauksia ja tehtiin myös arvioita vaikutuksesta ihmisten terveyteen.

Lisäksi hankkeessa luotiin pitkän aikavälin seurantaverkosto, jonka avulla voidaan seurata laivojen pakokaasupäästöjä keskisen Itämeren alueella, ja vaikutustenarviointikehys suurille kaupungeille. Päästöarviointien tulokset on välitetty päästökartoituksista vastaaville kansallisille viranomaisille.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 09/2009–04/2013, 44 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 534 188 € EAKR 1 183 248 € Pääkumppani Turun kaupunki, Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö, Suomi (Turku) Yhteystiedot snoop.fmi.fi Muut hankepartnerit Viron ympäristötutkimuskeskus, Viro (Tallinna) Ilmatieteen laitos, Suomi (Helsinki) HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Suomi (Helsinki) Tallinnan teknillinen yliopisto, merijärjestelmien laitos, Viro (Tallinna) Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Suomi (Turku) Åbo Akademi, Suomi (Turku) Metropolia ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Suomi (Kotka)

37

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

SUSBIO Jätteen ja teollisuuden sivutuotteiden kestävä hyödyntäminen

Tällä hetkellä biopolttoainetuotannossa käytetään ainoastaan murto-osa mahdollisista energianlähteistä. Kenttä on myös hajanainen tuotantoprosessien osalta. Biomateriaalien suurten erojen takia on erittäin tärkeää, että biopolttoaineen tuotantoprosessit optimoidaan raaka-aineiden ja prosessiparametrien osalta. Elintarviketeollisuuden ja maatalouden sivutuotteiden hyödyntäminen vähentää tehokkaasti biojätekuormitusta eli päästöjä ilmaan ja veteen.

SUSBIO-hankkeessa havainnollistettiin, miten ympäristökuormitusta voidaan vähentää keskisen Itämeren alueella ja miten sekä kestävyyttä että kannattavuutta voidaan parantaa elintarvikkeiden arvoketjussa materiaalitehokkuuden ja materiaalivirran asianmukaisen käsittelyn avulla.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Luonnonympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 05/2010–08/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 864 128 € EAKR 1 415 550 € Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Bioalojen ja liiketalouden yksikkö, Suomi (Turku) Yhteystiedot susbio.turkuamk.fi Muu kumppani Tallinnan teknillinen yliopisto, ympäristötekniikan laitos, Viro (Tallinna)

Hankkeessa kartoitettiin raaka-aineen eri lähteet sekä biologisten ainesosien erottamiseen ja biopolttoaineen tuottamiseen käytettävissä olevat teknologiat. Tämä tehtiin laboratoriossa tutkimalla ainesosien erottamista biojätteen ravinnoksi kelpaavista osista ennen muuntamista biopolttoaineeksi. Yksi tutkimusryhmä testasi myös erilaisten raaka-aineiden käytettävyyttä biopolttoaineen tuotannossa. Hankkeen lopuksi tehtiin yhteenveto kestävästä reitistä, joka kulkee jätteestä ja muista sivutuotteista bioenergian tuotantoon.

Valokuvat: Otso Lahti (kuva oikealla), TUAS (kuva vasemmalla)

38

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

VOMARE Vapaaehtoinen meripelastus

Siitä huolimatta, että kaupallinen merenkulku Suomenlahdella on lisääntynyt huomattavasti, meripelastusresursseja ei ole riittävästi. Erityisen ongelmallista on se, että pelastuspalvelut Viron rannikolla ovat kansainvälisissä sopimuksissa määritettyä heikommalla tasolla.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Vastuun ottaminen fyysisestä ympäristöstä Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

VOMARE-hankkeessa tehostettiin yhteistyötä Suomen ja Viron vapaaehtoisten meripelastuspalvelujen välillä.

Pääkumppani Meripelastusseura, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.meripelastus.fi

Hanke paransi Viron rannikon pelastuspalveluiden valmiutta kansainvälisissä sopimuksissa määritetylle tasolle, jotta pelastuspalvelut olisivat riittävät maan omille kansalaisille ja ulkomaisille vieraille. Viron riippumattomuuden parantaminen pelastuspalvelujen alalla saa aikaan sen, ettei Suomen tarvitse osallistua niin paljon pelastustoimiin Virossa. Hanke lisäsi yleistä tietoisuutta, ja siinä pyrittiin tuomaan yhteen vapaaehtoisesta meripelastustoiminnasta kiinnostuneita ihmisiä. Hankkeessa perustettiin Viroon uusia pelastusyksikköjä ja annettiin koulutusta uusille vapaaehtoisille. Hanke myös auttoi varustamaan neljä pelastusalusta, jotka sijoitettiin Viron eri satamiin.

Kesto 09/2008–06/2011, 34 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 942 260 € EAKR 613 411 €

Muut hankepartnerit Vihulan kunta, Viro (Võsu)

FLAGSH I P PROJECT

39

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

ACT4MYBALTICSEA Rannikkokuntien toiminta puhtaamman Itämeren puolesta

Itämeren ympäristön rannikkovesien heikolla tilalla on kielteinen vaikutus sekä alueen ihmisiin ja eläimiin että yrityksiin ja virkistystoimintaan.

Yksi tärkeimmistä tarvittavista toimista on vähentää ravinnekuormitusta parantamalla jäteveden käsittelyä. Koska teknologia on saatavilla, lainsäädäntö voimassa ja taloudellisia kannustimia olemassa, tarvittiin enää asukkaiden aktivoitumista.

Act4MyBalticSea -hankkeessa kehitettiin uusia menetelmiä suuren yleisön mobilisoimiseksi, etsittiin ratkaisuja meriveden laadun automaattiseen mittaukseen ja pyrittiin parantamaan satamissa kerättävän huviveneiden jäteveden laatua. Hankkeessa verrattiin perinteisiä kunnallisia lähestymistapoja tehostettuihin, yksilöllisiin edistämistoimiin ja suoraan vuorovaikutukseen.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävä infrastruktuuri Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 05/2010–12/2012, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 898 220 € EAKR 682 935 € Pääkumppani Norrtäljen kunta, Ruotsi (Norrtälje) Yhteystiedot www.act4mybalticsea.eu Muut hankepartnerit Östhammarin kunta, Ruotsi (Östhammar) Uudenkaupungin kaupunki, Suomi (Uusikaupunki) Tallinnan teknillisen yliopiston Kuressaare College, Viro (Kuressaare) Uppsalan yliopisto, Erken laboratorio, Ruotsi (Uppsala) Pihtlan kunta, Viro (Pihtla)

Hankkeen yksilöllisen mobilisoinnin ja tietoisuuden lisäämisen menetelmiin kuului paikallisiin sidosryhmiin kuuluvien ”muutosagenttien” toteuttamien tiedotuskampanjoiden ja antaman neuvonnan kehittäminen. Lisäksi kumppanit esittelivät yleisölle ja sidosryhmille paikallista vedenlaatua koskevaa tietoa verkkosivustolla helposti käytettävällä ja informatiivisella tavalla.

Valokuvat: Destination Roslagen

40

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

NANNUT Pohjoisen Itämeren luonto ja hoitaminen

Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin saaristo on luonnostaan ravinnerikasta ja erittäin tuottoisaa aluetta, joka ylläpitää monimuotoista ja ainutlaatuista kasvilajistoa. Alueeseen vaikuttavat kuitenkin voimakkaat maankäyttöpaineet, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, että saaristoympäristö on säilytettävä sekä asukkaita että matkailijoita varten. Näin ollen alueen kestävä suunnittelu on erittäin tärkeää ja edellyttää lisätiedon hankkimista vedenalaisen luonnon erityispiirteistä.

Valitettavasti toistaiseksi on ollut puutetta sekä perustyökaluista että meriympäristöön liittyvästä asiantuntijoiden ja sidosryhmien välisestä yhteistyöstä.

NANNUT-hankkeessa liitettiin tieto vedenalaisesta luonnosta ihmisen matalilla merialueilla toteutettavan toiminnan suunnitteluun.

Pilottialoitteita toimeenpanemalla hankkeessa kehitettiin parhaita käytäntöjä. Näiden pilottialoitteiden tulokset välitettiin hankkeen ulkopuolisille organisaatioille Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Lisäksi hankkeessa luotiin paikkatietojärjestelmään perustuvia karttoja kalojen lisääntymisalueista, kerättiin tietoja satama-alueiden vedenalaisesta luonnosta, laadittiin tarkistuslistoja pelastussuunnitelmien tekemiseksi öljytuhojen sattuessa sekä kehitettiin interaktiivinen verkkoportaali kansalaisille ja meriasiantuntijoille.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävä infrastruktuuri Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 10/2009-08/2012, 35 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 330 277 € EAKR 997 709 € Pääkumppani Aronia tutkimus- ja kehitysinstituutti, Yrkeshögskolan Novia, Suomi (Raasepori) Yhteystiedot www.nannut.fi Muut hankepartnerit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Turku) Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut, Suomi (Parainen) Ålands landskapsregering, Ahvenanmaa (Maarianhamina) Tukholman yliopisto, kasvitieteiden laitos, Ruotsi (Tukholma) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomi (Helsinki) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Kouvola) Varsinais-Suomen liitto, Lounaispaikka, Suomi (Turku) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Helsinki) Turun yliopisto, Merikeskus, Suomi (Pori)

41

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

WESA Wave energy for a sustainable archipelago

Aaltoenergialla on potentiaalia uusiutuvana, kestävänä energianlähteenä keskisen Itämeren alueella. Teknologia on kehitetty kuluneen vuosikymmenen aikana, ja sitä on testattu menestyksekkäästi useita vuosia Ruotsin länsirannikolla. Järjestelmää ei kuitenkaan ole järjestelmällisesti suunniteltu tilapäisesti jäisiin olosuhteisiin tai testattu sellaisissa. Tällaista järjestelmällistä kehittämistä tarvittiin, jotta teknologiaa voitaisiin käyttää keskisen Itämeren alueella.

WESA-hankkeessa on optimoitu olemassa olevaa aaltoenergiajärjestelmää käytettäväksi keskisen Itämeren alueen kaltaisissa ajoittain jäisissä ympäristöissä.

Hankkeessa haluttiin tutkia, miten aaltoenergiaa voidaan käyttää ja mikä on sen kehityspotentiaali, ja toteutettiin tutkimus mukautettavien elementtien selvittämiseksi.

Hankkeessa kehitettiin aaltoenergiajärjestelmä, joka optimoitiin käytettäväksi ajoittain jäisillä alueilla. WESAssa myös varmennettiin ja havainnollistettiin, miten aaltoenergiajärjestelmää voidaan käyttää alueella. Perustietoa aaltoenergian mahdollisuuksista keskisen Itämeren alueella lisättiin järjestelmällisesti koko hankkeen ajan hankkeen verkkosivuston ja seminaarien avulla.

42

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Kestävä infrastruktuuri Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 463 778 € EAKR 1 097 833 € Pääkumppani Uppsalan yliopisto, Insinööritieteiden laitos, Ruotsi (Uppsala) Yhteystiedot www.wesa.ax Muut hankepartnerit Ålands Teknikkluster r.f., Ahvenanmaa (Maarianhamina) Turun yliopisto, Suomi (Turku)

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

ARCHOIL Saariston maa-alueiden puhdistusoperaatioiden hallinta öljyonnettomuuksien jälkeen

Ahvenanmaan, Lounais-Suomen ja Ruotsin rannikon saaristot ovat ainutlaatuisia ympäristöjä, joiden kulttuurinen, yhteiskunnallinen, ekologinen ja taloudellinen arvo on mittaamaton. Saaristojen yleensä matalista vesistä huolimatta niiden läpi voivat kulkea yli 100 000 tonnin öljylastissa olevat öljytankkerit. Saaristöympäristössä öljyntorjuntamenettelyt ovat hyvin erilaisia kuin avomerellä. Saaristoissa öljy tavoittaa välittömästi lukemattomat rannat ja matalat lahdet, joita on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta puhdistaa.

ARCHOIL-hankkeessa pyrittiin vähentämään mahdollisten öljyonnettomuuksien kielteisiä sosio-ekonomisia ja ympäristövaikutuksia tukemalla alueellisia pelastuspalveluja rannikon rajat ylittävän öljyntorjunnan kehittämisessä konkreettisella operatiivisella tasolla.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen (Uusien ratkaisujen löytäminen) Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma

ARCHOIL

Kesto 11/2009–12/2013, 14 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 505 003 € EAKR 378 527 € Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.archoil.fi Muut hankepartnerit Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu, Ahvenanmaa (Maarianhamina) HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki) Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, Ruotsi (Tukholma)

Hankkeessa kehitettiin strategisia öljyntorjunnan toimintasuunnitelmia saaristoa varten. Niissä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, määritetään haasteita ja ehdotetaan toiminnallisia ja tehokkaita öljyntorjuntastrategioita. Toimintasuunnitelmat sisälsivät myös suunnitelmia valikoitujen alueiden välittömäksi suojelemiseksi kullakin alueella öljyntorjuntavälineistön kiinteiden ankkurointipisteiden avulla. Lisäksi hankkeessa lisättiin öljyntorjunnassa mukana olevien kunnallisten viranomaisten ja organisaatioiden asiantuntemusta.

43

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

GREEN ISLANDS Itämeren vihreät saaret

Vain harvoilla Itämeren saarilla on asianmukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Tämä aiheuttaa ravinteiden valumista mereen jätevesissä, joita syntyy kotitalouksissa, maataloudessa, karjankasvatuksessa, kalataloudessa ja ruoppaamisessa. Alueella käytettävä energia tuotetaan useimmiten muualla fossiilisilla polttoaineilla, ja vedenkulutuksen vähentämiseen ja energian säästämiseen liittyvät vaihtoehdot ovat alikehittyneitä. Lisähaasteita aiheuttavat kiinteän jätteen muodostumisen kausiluonteisuus ja tarve kuljettaa jätteet mantereelle käsiteltäviksi.

GREEN ISLANDS -hankkeessa edistettiin kestävää kehitystä ja omavaraista resurssien käyttöä, ja pääpaino oli kolmella ongelma-alueella: ravinteiden valuminen, energiankulutus ja -tuotanto sekä jätteenkäsittely saarilla Ruotsissa, Suomessa ja Virossa.

Hankkeessa kartoitettiin, analysoitiin ja arvioitiin jätteenkäsittely-, energia- ja vesienhoitoprosesseja sekä tarjottuja ja käytettyjä ekosysteemipalveluita. Kumppanit keräsivät uusia paikallisia ratkaisuja kestäviä vihreitä saaria varten ja saattoivat ne yleiseen käyttöön ymmärrettävässä muodossa. Lisäksi saarten asukkaille annettiin tilaisuuksia jakaa tietoaan ja kokemuksiaan jätteisiin, veteen ja energiaan liittyvissä kysymyksissä kokouksissa, koulutustilaisuuksissa ja verkkosivustoilla.

Hankkeen merkittävin tulos oli aiemmin hajanaisen tai puuttuvan tiedon kerääminen, yhdistäminen ja levittäminen.

44

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen (Uusien ratkaisujen löytäminen) Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 11/2010-12/2013, 38 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 408 784 € EAKR 1 066 918 € Pääkumppani Skärgårdsstiftelsen i Stockholms län, Ruotsi (Tukholma) Yhteystiedot greenislands.se Muut hankepartnerit Aronia tutkimus- ja kehitysinstituutti, Åbo Akademi, Suomi (Raasepori) Association of Estonian Islands, Viro (Kuressaare) Sustainable Saaremaa, Viro (Kuressaare)

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

HISPARES Aluesuunnittelu saaristovesillä korkean erottelutarkkuuden kaukokartoituksen avulla

Itämeren ekologisen tilan heikkenemisen estämiseksi tarvitaan parempaa aluesuunnittelua.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvimpiin rannikko- ja saaristoalueisiin.

Tieteellisesti luotettavan taustatiedon puute ja/tai tiedon hankkimisen suuret kustannukset rajoittivat rannikkovesien aluesuunnittelun tehokkuutta.

HISPARES-hankkeessa yhdistettiin korkean erottelutarkkuuden kaukokartoitusta, merenpohjan biologiaa/ekologiaa, paikkatietojärjestelmään (GIS) perustuvaa mallinnusta ja aluemallinnusta koskeva tieto karttapohjaiseksi työkaluksi, jonka avulla matalia rannikkovesialueita koskevat suunnittelupäätökset voidaan tehdä tieteellisesti luotettavan tiedon pohjalta.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen (Uusien ratkaisujen löytäminen) Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 01/2010–04/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 929 000 € EAKR 753 650 € Pääkumppani Tarton yliopisto, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.hispares.eu Muu kumppani Totalförsvarets forskningsinstitut, Ruotsi (Linköping)

Kumppanit testasivat menetelmiään ja kokeilivat karttapohjaista työkalua herkimmillä saaristoalueilla Virossa ja Ruotsissa. Mukana oli Natura 2000 -alueita, kalojen kutupaikkoja ja kohteita, joilla ihmisen toiminta on meneillään tai suunniteltua.

Testialueilta saadut tulokset saatettiin yleisön käyttöön GIS-palvelimen kautta, jotta voitiin havainnollistaa karttapohjaisen työkalun hyödyllisyyttä kansallisissa ympäristöseurantaohjelmissa.

Samalla arvioitiin ihmisen toiminnan ympäristövaikutusta ja parannettiin navigoinnin turvallisuutta matalilla saaristovesillä.

Valokuvat: Tarton yliopisto, Viron meri-instituutti

45

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

JOBWAB Yhteistyö Itämeren alueen vedenlaadun parantamiseksi

Rehevöityminen on suuri uhka Itämeren ekosysteemeille. Tämän hälyttävän ympäristötilanteen syynä ovat lähinnä ravinnepäästöt Itämeren maista. Ruotsin ja Suomen rannikot muodostavat noin 2/3 kokonaisrantaviivasta ja vaikuttavat siten merkittävästi vesiympäristöön. Ruotsin Östergötlandin lääni ja Ahvenanmaan saaret ovat kaksi aluetta, joilla on samankaltainen maantiede ja yhteisiä ongelmia, jotka liittyvät maatalouden, kalastuksen, veneilyn ja saaristomatkailun ympäristövaikutuksiin.

Hankkeen päätavoite oli aikaansaada tiedon ja kokemusten vaihtoa osallistuvien maiden välillä, keskittyen rehevöitymiskysymyksiin ja merialueiden yhdennettyyn hoitoon.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen (Uusien ratkaisujen löytäminen) Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 01/2011–01/2012, 14 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 193 106 € EAKR 144 829 € Pääkumppani Länsstyrelsen Östergötland, Ruotsi (Linköping) Yhteystiedot www.lanstyrelsen.se Muut hankepartnerit Ålands landskapsregering, Ahvenanmaa (Maarianhamina)

Kehittämällä rajat ylittävä asiantuntijaverkosto tiedon ja kokemusten vaihtoa varten vesienhoitoa koskevaa tietämystä voitiin hyödyntää tehokkaammin. Hankkeessa kehitettiin malli Itämeren alueen ympäristötoimien kustannustehokkuuden parantamiseksi. Tuloksena oli myös etenemissuunnitelma kestävistä toimenpiteistä rehevöitymisen vähentämiseksi ja ympäristön parantamiseksi. Lisäksi hankkeessa tutkittiin mahdollisuuksia toteuttaa tulevaisuudessa laajempi vesienhoitoa Itämeren alueella koskeva EU-hanke.

Valokuva: Valokuva Valo kuva:: Helene Helene EkEk Ek-Henning Henning Henn ing

46

Turvallinen ja terveellinen ympäristö

SEABED Merenpohjan fosfori ja vedenlaatu saaristoissa – mallinnuskokeilu

Laajoista vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta Itämeren tila on huono. Ravinnepitoisuus vedessä ja sedimenteissä on korkea, ja vähähappisia alueita ja ”kuolleita pohja-alueita” on suurilla saaristoalueilla sekä Ruotsissa että Suomessa.

Suomen Saaristomeri, yksi kyseisistä alueista, kuuluu HELCOMin kriittisten alueiden luetteloon.

SEABED-hankkeessa parannettiin Itämeren tilannetta luomalla työkaluja rehevöityneiden saaristoalueiden hoitoon, keskittyen erityisesti meren sisäisen fosforikuormituksen määrän määrittämiseen. Lisäksi hankkeessa muodostettiin skenaarioita ilmastonmuutoksen ja ekoteknologisten toimenpiteiden vaikutuksista Itämeren alueella.

Käyttämällä olemassaolevaa dataa ja kenttätutkimuksissa koottua uutta dataa kumppanit pystyivät kehittämään kokonaisvaltaisemman yhdistetyn vedenlaatu-sedimenttimallin, jossa on yksityiskohtaisempi resoluutio saaristoalueilla ja vähemmän yksityiskohtainen avomerialueilla.

Mallikehys pantiin täytäntöön toistuvissa skenaarioissa hankealueen vesiensuojelutoimenpiteistä ja ympäristömuutoksista.

Prioriteetti Turvallinen ja terveellinen ympäristö Painopiste Ympäristötietoisuuden lisääminen (Uusien ratkaisujen löytäminen) Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 09/2009–12/2012, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 182 000 € EAKR 886 500 € Pääkumppani Åbo Akademi, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.abo.fi/huso/seabed Muut hankepartnerit Ålands landskapsregering, Ahvenanmaa (Maarianhamina) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Helsinki) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Suomi (Turku) IVL Svenska Miljöinstitutet AB, Ruotsi (Tukholma) Svealands Kustvattenvårdsförbund, Ruotsi (Tukholma) Kungliga Tekniska Högskolan, Ruotsi (Tukholma)

Valokuvat: Tore Lindholm (kuvat keskellä ja vasemmalla), Magnus Karlsson (kuva oikealla)

47

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

48

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

Prioriteetti 2:

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

49

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

BALBIC Bioenergian ja teollisen biohiilen tuotannon kehittäminen

Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian pitäisi muodostaa 20 prosenttia EU:n kokonaisenergiankulutuksesta. Keskisen Itämeren alueella on huomattavia mahdollisuuksia kehittää uusia tekniikoita ja bioenergiatuotteita. Alueella on myös hyviä merireittejä, jotka mahdollistavat bioenergiamateriaalin tuonnin ja viennin. Yksi bioenergiavaihtoehto on hiili; sitä pidetään potentiaalisena biopolttoaineena, joka voi auttaa vähentämään päästöjä.

BalBic-hankkeessa pyrittiin erityisesti kehittämään teollista biohiilen tuotantoa ja markkinointia sekä lisäämään bioenergian kestävää käyttöä.

Hankkeeseen otettiin mukaan suomalaisia ja latvialaisia bioenergia-alan toimijoita, joille pyrittiin välittämään soveltuviin raaka-aineisiin ja niiden mahdollisuuksiin biohiilen tuotannossa liittyvää tietämystä. Hankkeella pyrittiin parantamaan yhteistyötä ja tietämystä paikallisten ja alueellisten energiantuottajien, potentiaalisten kuluttajien, paikallisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken. Lisäksi hankkeessa edistettiin biohiilimarkkinoiden kehittymistä.

50

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 07/2011–12/2013, 30 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 151 718 € EAKR 878 876 € Pääkumppani Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos (Helsinki) Yhteystiedot www.balbic.eu Muut hankepartnerit Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomi (Helsinki) Latvian valtion metsäntutkimuslaitos ”Silava”, Latvia (Salaspils)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

BALLAD Baltic living labs

Pk-yritykset toimivat keskeisinä innovaatioiden lähteinä ja ovat olennaisia maiden talouskasvun kannalta. Kotimaan markkinat, joilla pk-yritys toimii, ovat usein kooltaan rajalliset, ja pkyritykselle on usein erittäin tärkeää saavuttaa kansainväliset markkinat. On yleistä, että yritykset kehittävät palveluja paikallisia markkinoita varten, kun ne soveltuisivat yhtä hyvin tai jopa paremmin muille markkinoille. Ulkomaan markkinoille lähtevä pk-yritys kohtaa merkittäviä esteitä. Ne koostuvat esimerkiksi paikallisista määräyksistä, liiketoimintaympäristön eroista, kielieroista sekä vaikeuksista saavuttaa oikeat asiakkaat ja oikeat kumppanit.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2010–12/2012, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 612 909 € EAKR 1 262 576 € Pääkumppani Swedish ICT, Ruotsi (Tukholma) Yhteystiedot ballad-livinglabs.eu Muut hankepartnerit Laurea-ammattikorkeakoulu / User Driven Innovation Centre, Suomi (Vantaa) Institute of Baltic Studies, Viro (Tartto) Technology Development Forum, Latvia (Riika)

Ballad-hankkeessa luotiin prosesseja ja malleja keskisen Itämeren alueen pk-yritysten digitaalipalvelujen kansainvälistymisen tukemiseen. Näin keskisen Itämeren alue voi lopulta muodostaa yhtenäiset markkinat digitaalisille TVT-pohjaisille ratkaisuille.

Hanke käynnistettiin tutkimalla Living Labs -olosuhteita osallistuvissa maissa. Sähköisten terveydenhoitopalvelujen ja verkko-oppimisratkaisujen markkinat kartoitettiin ja analysoitiin. Toisessa vaiheessa tutkittiin laajasti pk-yritysten tilannetta, ja lopuksi tehtiin analyysi pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyvistä tarpeista. Näistä tarpeista kehitettiin siirtoprosessimalli, jota testattiin 11 pilottihankkeessa. Niiden pohjalta luotiin verkkoportaali tukemaan pk-yritysten kansainvälistymistä.

51

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

Baltic EcoMussel Kaupallinen simpukanviljely, prosessointi ja loppukäyttö Itämeren alueella

Simpukanviljelyä harjoitetaan monissa EUmaissa, myös Ruotsin länsirannikolla. Viime vuosina useissa kokeiluhankkeissa on tutkittu, onko kaupallinen simpukanviljely mahdollista Itämerellä. Näissä tutkimusjohtoisissa aloitteissa on saatu myönteisiä tuloksia, sillä niiden mukaan toiminnalla olisi huomattavat mahdollisuudet luoda työpaikkoja ja lukuisia ympäristöhyötyjä.

Suuressa mittakaavassa tapahtuvan kaupallistamisen tiellä on kuitenkin monia esteitä.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi kumppanit Suomesta, Latviasta ja Ruotsista kehittivät BALTIC ECOMUSSEL -hankkeen.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2012–12/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 723 051 € EAKR 560 443 € Pääkumppani Energikontoret Östra Götaland, Ruotsi (Linköping) Yhteystiedot www.balticecomussel.eu Muut hankepartnerit Yrkeshögskolan Novia, Suomi (Tammisaari) Latvian Environmental Investment Fund, Latvia (Riika) Kurzemen suunnittelualue, Latvia (Saldus)

BALTIC ECOMUSSEL -hanke oli keskeinen askel simpukanviljelyn kaupallistamisessa, sillä se tarjoaa sidosryhmille työkaluja, joiden avulla ne voivat laajentaa toimintaa Itämeren alueella.

Lisäksi hankkeessa tehtiin strategisia analyyseja sen varmistamiseksi, että simpukanviljelyn kaupallistaminen toteutettaisiin tehokkaasti ja kestävästi.

BALTIC ECOMUSSEL -hankkeen tavoite oli vauhdittaa simpukanviljelyn käynnistämistä Itämeren alueella tarjoamalla tietoa ja työkaluja investointien tukemiseksi. Toimintaan kuului sääntelytilanteen arviointi ja ohjeiden laatiminen potentiaalisille simpukanviljelijöille; laajamittaisen viljelyn markkinapotentiaalin ja sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi; menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen viljelmien valvomiseen ja arviointiin sekä tutkijayhteisöön, vesiviljelijöihin ja loppukäyttäjiin kuuluvien keskeisten sidosryhmien kokoaminen, informoiminen ja kouluttaminen.

Valokuva: Carl Gustaf Hamilton

52

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

BASAAR Itämeri – Aasia -toimintasuunnitelma globalisoituvan maailman alueille

Keskisen Itämeren alue on innovoinnin ja teknologian kannalta yksi Euroopan johtavista alueista. Aasian jatkuvan talouskasvun myötä kilpailu on kuitenkin lisääntynyt. Keskisen Itämeren alueen tietoyhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyys riippuu näin ollen siitä, miten hyvin alue pystyy sopeutumaan maailman uuteen talousjärjestykseen.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma

BASAAR-hanke paransi keskisen Itämeren alueiden kykyä käyttää rajat ylittävää yhteistyötä tapana sopeutua globalisaatioon.

Muut hankepartnerit Helsingin kaupunki Urban Facts, Suomi (Helsinki) Turku Science Park Oy, Suomi (Turku) Varsinais-Suomen liitto, Suomi (Turku) Tukholman kaupunki, Ruotsi (Tukholma) Uppsalan kaupunki, Ruotsi (Uppsala) Länsstyrelsen i Stockholm, aluesuunnitteluvirasto, Ruotsi (Tukholma) Tallinnan kaupunginvirasto, Viro (Tallinna) Harjumaan maakunta, Viro (Tallinna) Riian kaupunginvaltuusto, kehitysosasto, Latvia (Riika) Riian suunnittelualue, Latvia (Riika)

BASAAR-hankkeessa kehitettiin ensimmäinen skenaariokokonaisuus Aasian ja keskisen Itämeren alueen suhteesta. Ennen skenaarioiden laatimista arvioitiin globalisaation aste alueella keräämällä paikallisia, alueellisia ja rajat ylittäviä vertailutietoja ja palautetta sidosryhmiltä. Tätä skenaariokokonaisuutta kehitettiin edelleen ja käytettiin pohjana kehitettäessä yhteisten toimien kokonaisuutta. BASAAR-hanke päättyi konferenssiin, jossa hankkeen toimijat esittelivät skenaariot ja ehdottamansa poliittisen toimintasuunnitelman.

Kesto 01/2009–12/2010, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 115 922 € EAKR 854 249 € Pääkumppani Uudenmaan liitto, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.uudenmaanliitto.fi

53

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

BASIS Building up availability of SME internationalisation services (pk-yritysten kansainvälistymispalvelujen saatavuuden kehittäminen)

Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristö on muuttumassa entistä kansainvälisemmäksi. Kansainvälistyminen on monissa tapauksissa edellytys sille, että yrityksestä tulee kilpailukykyinen. Vaikka julkisten yrityspalvelujen velvollisuus on tukea pk-yrityksiä kansainvälistymisessä, alueellisilla kehittämiskeskuksilla tai yrityspalvelukeskuksilla ei aina ole riittäviä valmiuksia tarjota kansainvälistymispalveluita. On todettu, ettei julkisilla toimijoilla ole vaadittavia resursseja yrityskohtaiseen neuvontaan eikä riittävää asiantuntemusta kansainvälistymisen alalla.

BASIS-hankkeessa löydettiin tapoja, joilla julkiset yrityspalveluorganisaatiot voivat helpottaa ja tukea pk-yritysten kansainvälistymistä.

Koulutuksen avulla hankkeessa vahvistettiin yritysneuvojien asiantuntemusta kansainvälistymisen alalla ja heidän kykyään tunnistaa kansainvälisille markkinoille mahdollisesti soveltuvia tuotteita ja palveluita.

Hankkeessa myös työskenneltiin yritysten kanssa tunnistamalla kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä ja kannustamalla niitä verkottumaan keskenään. Lisäksi BASIS-hankkeen tavoitteena oli tehostaa paikallisten kansainvälistymispalvelujen saavutettavuutta.

54

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2011–12/2013, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 644 500 € EAKR 1 316 023 € Pääkumppani Turun yliopisto, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.ttu.ee/basis Muut hankepartnerit Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus, Suomi (Loimaa) Posintra kehitysyhtiö, Suomi (Porvoo) Turun seudun kehittämiskeskus, Suomi (Turku) Ukipolis Oy teknologiakeskus, Suomi (Uusikaupunki) Yrityssalo Oy, Suomi (Salo) Pärnumaan maakunnan yritys- ja kehittämiskeskus, Viro (Pärnu) Põlvamaan kehittämiskeskus, Viro (Põlva) Saarenmaan kehittämiskeskus, Viro (Kuressaare) Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Kurzemen suunnittelualue, Latvia (Saldus) Riian teknillinen yliopisto, Latvia (Riika) Zemgalen suunnittelualue, Latvia (Jelgava) Södertörns Högskola, Ruotsi (Huddinge)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

BENCH Beneficial business relations between the Central Baltic region and China (Keskisen Itämeren alueen ja Kiinan suotuisat liiketoimintasuhteet)

Keskisen Itämeren alueen julkisen ja yksityisen sektorin alueellisilla toimijoilla oli vaikeuksia löytää tehokkaita tapoja hyötyä täysimääräisesti yhteyksistään Kiinaan ja Kiinan osoittamasta mielenkiinnosta alueen pk-yritysten hyväksi.

Monilta pk-yrityksiltä puuttui tieto ja esimerkit liiketoimintaa Kiinan kanssa koskevista parhaista käytännöistä.

BENCH-hankkeessa keskityttiin Kiinan kanssa käytävän kaupan sekä kiinalaisten yritysten investointien lisäämiseen keskisen Itämeren alueen kaupan ja teollisuuden toimijoiden hyväksi.

Kumppanit kehittivät yhteisiä työmenetelmiä sen selvittämiseksi, miten alue voi paremmin hyötyä jo luoduista yhteksistä ja miten julkinen sektori voi tukea kaupan ja teollisuuden alan toimijoita tässä prosessissa.

BENCH-hankkeessa tunnistettiin yrityksiä, joita kiinnostaa liiketoiminta Kiinassa, samoin kuin klustereita ja investointiympäristöjä. Toteuttamalla selvityksiä kumppanit pystyivät määrittämään mahdollisuuksia ja esteitä Kiinaan tapahtuvassa viennissä. Mukana olleiden organisaatioiden tietämyksen ja osaamisen parantamiseksi järjestettiin työpajoja ja seminaareja, ja liiketoiminnasta Kiinan kanssa kiinnostuneille yrityksille järjestettiin koulutusohjelmia.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2010–05/2013, 37 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 994 189 € EAKR 1 538 061 € Pääkumppani Länsstyrelsen Östergötland, Ruotsi (Linköping) Yhteystiedot www.benchproject.eu Muut hankepartnerit Center for Environmental Technology (MTC), Ruotsi (Linköping) Regionförbundet Östsam, Ruotsi (Linköping) Linköpingin yliopisto, Ruotsi (Linköping) Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus, Suomi (Lahti) Lahden seudun kehitys LADEC Oy, Suomi (Lahti) Viron kauppa- ja teollisuuskamari, Viro (Tallinna) Tarton yliopisto, Viro (Tartto) Tarton tiedepuisto, Viro (Tartto) Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi (Lahti)

Valokuvat: Tallinn Image Bank / valokuvaaja Kärt Kübarsepp (kuva vasemmalla), Lahden seudun kehitys LADEC Oy (kuva oikealla)

55

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

CB ENTREINT Keskisen Itämeren yrittäjyyteen liittyvä vuorovaikutus

Yrittäjyyskouluttajien rooli on muuttumassa yhä tärkeämmäksi kaikilla koulutuksen tasoilla, kun syntyy uusia foorumeita yritysten ja yliopistojen vuorovaikutukselle innovaatioiden ja yrittäjyyden edistämisessä. Yrittäjyys on otettava mukaan kaikilla koulutuksen tasoilla, ja innovatiivisia opetusmenetelmiä pitäisi kehittää; on kuitenkin myös huomattu, että opettajien taidot tällä alalla eroavat toisistaan keskisen Itämeren alueen maissa.

CB Entreint -hankkeen tavoite oli parantaa yrittäjyysohjelmia korkeakouluissa kehittämällä yrittäjyyskouluttajille innovatiivista rajat ylittävää koulutusta. Hankkeessa haluttiin luoda suotuisampi, nykytilanteeseen soveltuva liiketoimintaympäristö vaikuttamalla myönteisesti uusien start-up-yritysten perustamiseen ja liiketoimintaideoiden ja innovaatioiden myönteiseen hyödyntämiseen.

Hanke edisti aluekehitystä menetelmien osalta luomalla tietämystä ja siirtämällä viimeisimmät innovatiiviset työkalut yrittäjyyskoulutukseen.

Opettajat ja luennoitsijat kaikilla koulutuksen tasoilla pystyivät näin ollen edistämään yrittäjyyttä tehokkaammin ja toimimaan tiiviimmässä vuorovaikutuksessa korkeakoulujen, liiketoimintaa edistävien organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen uusien liiketoimintafoorumien kanssa.

56

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 11/2011–12/2013, 26 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 135 433 € EAKR 877 460 € Pääkumppani Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.cb-entreint.eu Muut hankepartnerit Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Tarton yliopisto, Viro (Tartto) Stockholm School of Economics in Riga, Latvia (Riika) Latvian teknologiakeskus, Latvia (Riika)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

CeBa Testbed Keskisen Itämeren kokeiluympäristö- ja esittelyhanke

Keskisen Itämeren alueet kuuluvat tieto- ja viestintäteknologian eli TVT:n kehittämisen ja käytön osalta maailman kehittyneimpiin ja kypsimpiin alueisiin. Asianmukaisesti tuettuna keskisen Itämeren alueella on suuret mahdollisuudet kehittyä edelleen vahvana ja elinvoimaisena digitaalisten palvelujen ja tuotteiden yhteisönä. Tähän liittyy kuitenkin edelleen haasteita ja pullonkauloja, joihin on puututtava – erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Yksi niistä on sellaisten todellisten loppukäyttäjien muodostamien kokeiluympäristöjen puute, joissa uusia ideoita ja ratkaisuja voidaan varmentaa ennen markkinoille saattamista.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2012–12/2013, 20 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 940 102 € EAKR 726 778 € Pääkumppani Acreo, Ruotsi (Kista) Yhteystiedot ceba.testbed.se Muut hankepartnerit Ventspilsin kaupungin laitos ”Ventspilsin digitaalinen keskus”, Latvia (Ventspils) Institute of Baltic Studies, Viro (Tartto)

CeBa Testbed -hankkeessa pyrittiin luomaan ideoita, kehittämään testejä, esittelemään ja/tai integroimaan TVT-palveluja ja -laitteita. Lisäksi tämä toteutettiin yhteistyössä toimivien kokeiluympäristöjen muodostamissa puitteissa, joissa todelliset loppukäyttäjät toimivat realistisissa ympäristöissä.

Hanke sisälsi tehokkaita markkinointitoimia, joiden tarkoitus oli muodostaa kokeiluympäristöjä, joilla on hyvä maine ja laajat yhteysverkostot.

Hankkeen aikana kokeiluympäristöissä testattiin erilaisia palveluita, tuotteita, konsepteja ja liiketoimintamalleja. Lisäksi hankkeessa julkaistiin käsikirja, jossa selvitetään kokeiluympäristön luomista ja hallinnoimista. Kokeiluympäristöjen kehittymisen ja niistä saatujen kokemusten arvioiminen oli jatkuva tehtävä, jonka avulla hankkeen tavoitteet saavutettiin.

Valokuva: Turun kaupungin kuvakirjasto / Otto Väätäinen

57

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

CentralBalticCycling Pyöräilyreittiverkoston kehittäminen ja parantaminen Keskisen Itämeren alueella

Baltian maissa ja Skandinaviassa matkailu on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. Maiden matkailualan kehitystasossa on kuitenkin vielä eroja. Vähäinen ihmisten toiminta, puutteellinen infrastruktuuri ja tiedonpuute ovat esteitä pyöräilymatkailun kehittymiselle. Nämä tekijät haittaavat kilpailukykyisten ja laadukkaiden pyöräilymatkailupalvelujen kehittymistä. Yhä useammat matkailijat katsovat Baltian maat ja Skandinavian yhtenäiseksi matkailukohteeksi, minkä vuoksi alueella tarvitaan parempaa yhteistyötä.

CentralBalticCycling-hankkeessa kehitettiin ja mainostettiin yhteistä pyöräilyverkostoa ja houkuttelevia pyöräilymatkailutuotteita keskisen Itämeren alueella.

Hanke käynnistettiin arvioimalla pyöräilymatkailun kehityspotentiaalia. Lisäksi hankkeessa luotiin keskisen Itämeren alueen pyöräilymatkailuun liittyvien matkailualan ammattilaisten yhteistyöverkosto ja vahvistettiin sitä. Hankkeen aikana pyöräilymatkailun infrastruktuuria parannettiin ja aluetta mainostettiin matkailukohteena. Uusien matkailutuotteiden luomisen varmistamiseksi järjestettiin matkailuyhdistysten ja matkailijoiden neuvontapisteiden kanssa työpajoja matkailusektorin yrittäjille.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2012-10/2013, 22 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 463 838 € EAKR 1 133 760 € Pääkumppani Zemgalen suunnittelualue, Latvia (Jelgava) Yhteystiedot www.zemgale.lv Muut hankepartnerit Regionförbundet Örebro, Ruotsi (Örebro) Länsi-Viron matkailuyhdistys Lääne-Eesti Turism (Lihula) Kurzemen matkailuyhdistys, Latvia (Kuldiga) Vidzemen matkailuyhdistys, Latvia (Cēsis) Paraisten kaupunki, Suomi (Parainen) Jelgavan alueellinen matkailukeskus, Latvia (Jelgava)

Valokuva: Vidzemen matkailuyhdistys

58

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

CREAENT Luovan yrittäjyyden koulutusverkosto

Yrittäjyyskoulutus korkeakouluissa on yleisesti lisääntymässä Euroopassa, mutta yrittäjyyden opettamisen menetelmät eivät aina ole kaikkein tehokkaimpia. Lisäksi yrittäjyyskoulutuksen saatavuus opiskelijoille muilla kuin talouden aloilla, kuten luovilla aloilla, on ollut erittäin vähäistä.

CREAENT-hankkeessa nuorille ja opiskelijoille luovien alojen sektorilla tarjottiin enemmän yrittäjäksi ryhtymiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. Kehittämällä parhaiden käytäntöjen mallin yrittäjyyskoulutuksesta luovien alojen opiskelijoille Suomen, Viron ja Latvian yliopistoissa hankkeessa yhdistettiin tieto ja innovointi kestävään talouskehitykseen ja keskisen Itämeren alueen kilpailukykyyn.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 11/2009-2012, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 963 990 € EAKR 781 640 € Pääkumppani Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.creaent.fi Muut hankepartnerit Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Tarton yliopisto, Viro (Tartto) Stockholm School of Economics in Riga, Latvia (Riika)

Hankkeessa kehitettiin uusia työkaluja, verkostoitumisfoorumi ja rajat ylittävä yrittäjyysohjelma sekä koulutusmateriaalia yliopistojen luovien alojen opiskelijoille. Muita toimia olivat rajat ylittävän verkkopohjaisen foorumin perustaminen ideoiden vaihtoa varten ja tuki sellaisten liiketoimintaideoiden kehittämiselle, joissa on potentiaalia kansainväliseen yritysten yhteistyöhön.

59

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

E-MATH Matematiikkataitojen parantaminen käyttämällä uusia opetusmenetelmiä ja TVT:tä

Keskisen Itämeren alueen huipputeknologiasektorin kilpailukyky perustuu yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, jotka tuottavat toimialoille niiden tarvitsemaa erittäin ammattitaitoista työvoimaa. Alalla opiskelu edellyttää hyvää matematiikan tuntemusta.

Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin hakevien matematiikan taidot ovat kuitenkin jatkuvasti heikentyneet. Matemaattisia aineita opiskelemaan hakee entistä vähemmän nuoria. Uusien opiskelijoiden matematiikan tuntemuksen taso on laskenut, minkä vuoksi yliopistot ovat laskeneet vaatimuksiaan saadakseen heidät selviytymään koulutusjärjestelmästä.

E-Math-hankkeessa parannettiin huipputeknologian alan kilpailukykyä parantamalla nuorten matemaattisia taitoja ja hidastamalla suuntausta keskeyttää matematiikkaa vaativat opinnot.

Hankkeessa kehitettiin uusi matematiikan opetusmenetelmä, joka perustuu erilaiseen tapaan lähestyä matematiikkaa eli rakenteisiin päättelyketjuihin. Hankkeessa menetelmä yhdistettiin uudenlaisiin interaktiivisiin e-kirjoihin.

E-kirjat ovat maailman ensimmäisiä, joiden avulla voi tuottaa korkeamman tason matemaattista tekstiä helposti tietokoneella. E-Math-menetelmää on testannut yli 400 oppilasta pilottikursseilla, joita kumppanikaupungit ovat järjestäneet rohkaisevin tuloksin.

60

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 2 293 652 € EAKR 1 734 052 € Pääkumppani Turun kaupunki, Kasvatus ja opetus, Suomi (Turku) Yhteystiedot emath.utu.fi Muut hankepartnerit Tukholman kaupunki, Ruotsi (Tukholma) Tallinnan kaupunki, koulutusosasto,Viro (Tallinna) Åbo Akademi, Informaatioteknologian laitos, Suomi (Turku) Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos, Suomi (Turku) Ålands landskapsregering, Åland's lyceum, Ahvenanmaa (Maarianhamina)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

EMTACCESS Luovuuden markkinoille (Access creativity)

Joka vuosi sadat nuoret taiteilijat valmistuvat keskisen Itämeren alueella, ja heistä tulee samoilla markkinoilla toimivia kunnianhimoisia ammattilaisia. Monilla näistä taideopiskelijoista ei kuitenkaan ole menestyväksi yrittäjäksi tulemiseen tarvittavia taitoja – tai edes halua siihen. Tilanteen muuttamiseksi tunnistettiin tarve omaksua taidemarkkinoita koskevia täysin uusia lähestymistapoja ja määritellä uudelleen yliopistojen rooli tässä prosessissa.

EMTACCESS-hankkeessa luotiin taideopiskelijoille toimintakehys heidän luovien kykyjensä edistämiseksi ja tukemiseksi. Hankkeen tarkoitus oli auttaa heitä kehittämään luovassa taloudessa työskentelyssä tarvittavia taitoja ja parantaa heidän kilpailukykyään kokonaisuutena Baltian markkinoilla.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 06/2011–12/2013, 31 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 472 904 € EAKR 366 506 € Pääkumppani Viron musiikki- ja teatteriakatemia, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.accesscreativity.net Muut hankepartnerit Viron taideakatemia, Viro (Tallinna) Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki) Kungliga Musikhögskolan i Stockholm, Ruotsi (Tukholma)

Hankkeessa tehtiin yksityiskohtainen arvio olemassa olevista luovan teollisuuden kehittämisstrategioista, työllistymis- ja esittelymahdollisuuksista sekä taiteen- ja musiikinopiskelijoiden tarpeista keskisen Itämeren alueella. Lisäksi hankkeessa laadittiin kehittämissuunnitelma, joka kattaa muun muassa seuraavat teemat: taideaineista valmistuneiden työllistyvyys, yliopistojen rooli elinikäisessä oppimisessa ja taiteiden laajempi soveltaminen yhteiskunnassa. Hankkeen kohderyhmään kuuluneet opiskelijat ja ammatinharjioittajat ovat pystyneet rakentamaan vahvan ammattilaisten verkoston ohjelma-alueelle.

Valokuvat: Mait Jüriado, Harri Rospu

61

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

ENTERPRISING SELF Yrittäjyyskoulutusta Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Suomessa

Monia alueita Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Suomessa luonnehtii vähäinen yrittäjien määrä.

On todettu, että suhtautumisessa yrittäjyyteen tarvitaan yleistä asennemuutosta. Lisäksi nuoret hankkeeseen osallistuvilla alueilla ovat erittäin vähän kiinnostuneita yrittäjiksi ryhtymisestä.

Kokemus on osoittanut, että kouluille laaditut yrittäjyysohjelmat johtavat yrittäjyystoiminnan lisääntymiseen ja parempiin tietoihin siitä, miten yritys perustetaan ja miten sitä hoidetaan.

Hanke paransi yhteiskunnan asennetta yrittäjyyttä kohtaan Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Suomessa.

Hankkeessa järjestettiin koulutustapahtumia opettajille kaikissa kumppanimaissa sekä kansainvälisiä seminaareja ja opintokäyntejä.

Hankkeessa luotiin opettajille verkosto, jonka kautta nämä voivat jakaa kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjä sekä pohtia ongelmiaan ja onnistumisiaan. Lisäksi hankkeessa parannettiin siihen osallistuneiden koulujen ja päiväkotien olemassa olevia toiminta-/opetussuunnitelmia ja kehitettiin opetuksessa käytettävää materiaalia.

62

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2009-12/2011, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 319 985 € EAKR 1 050 619 € Pääkumppani Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö, Suomi (Kotka) Yhteystiedot www.enterprisingself.com Muut hankepartnerit Regionförbundet Örebro, Ruotsi (Örebro) Itä-Virumaan yrityskeskus, Viro (Jõhvi) Riian kaupunginvaltuuston koulutus-, nuoriso- ja urheiluosasto, Latvia (Riika)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

FORTE Naisten yrittäjyyden edistäminen sosiaali- ja terveydenhoitoalalla (Promoting women’s entrepreneurship in social and health care sector)

Yrittäjät perustavat yleensä yrityksiä aloilla, jotka liittyvät heidän ammattiinsa. Sosiaali- ja terveysala työllistää suurimman määrän naisia.

Siirtymä julkisesta terveydenhoidosta julkisten ja yksityisten toimijoiden yhdistelmään tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, erityisesti naisyrittäjille. Naisille tarjoutuvien yrittäjyysmahdollisuuksien lisääntyminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että useammat naiset perustaisivat omia yrityksiä. Naisten yrittäjyyden edistämisen tällä alalla katsotaan näin ollen vaikuttavan merkittävästi talouskasvuun.

Forte-hankkeen taustalla olivat alueelliset tarpeet molemmilla kumppanialueilla, joilla oli hyödyntämättömiä yrittäjyystaitoja. Hankkeessa pyrittiin lisäämään tietoa yrittäjyydestä ja parantamaan sosiaali- ja terveydenhoitosektorin opiskelijoiden, työntekijöiden ja työttömien yrittäjyystaitoja.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2010–08/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 005 640 € EAKR 754 229 € Pääkumppani Länsstyrelsen Östergötland, Ruotsi (Linköping) Yhteystiedot www.forteproject.eu Muut hankepartnerit Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi (Lahti) Landstinget i Östergötland, Ruotsi (Linköping) Linköpingin yliopisto, Ruotsi (Linköping)

Hankkeen toimet perustuivat kahteen pääteemaan: myönteisempien yrittäjyyttä koskevien asenteiden edistäminen ja uusien yrittäjyyteen perustuvien opetus- ja oppimistapojen kokeileminen korkea-asteen koulutuksessa. Uusien mallien kokeileminen sisälsi esimerkiksi yrittäjyyden opettamista verkko-oppimiskurssin avulla ja kokeilemalla opiskelijoiden osuuskuntamuotoisia yhtiöitä koulutusohjelmissa.

Valokuvat: Ulf Huett

63

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

GLOBAL VISION Globaali visio Itämeren alueen puhtaalle teknologialle

Ympäristökysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja ekologisen monimuotoisuuden suojelemisesta, on tullut keskeisiä aiheita julkisessa keskustelussa.

Puhtaan teknologian (cleantech) teollisuuteen suhtaudutaan keskustelussa hyvänä uutisena.

Sektorin sanotaan edustavan taloudellisten intressien ja ympäristökysymysten synergiaa.

Suurista odotuksista huolimatta monet cleantech-yritykset joutuvat kamppailemaan vakiinnuttaakseen paikkansa kansainvälisesti.

Global Vision -hankkeen tavoite oli lisätä liiketoiminnan kasvua pienissä ja keskisuurissa innovatiivisissa cleantech-yrityksissä etsimällä ja poistamalla viennin esteitä.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2011–08/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 096 662 € EAKR 874 285 € Pääkumppani Örebron yliopisto, Ruotsi (Örebro) Yhteystiedot global-vision.se Muut hankepartnerit Riian suunnittelualue, Latvia (Riika) Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)

Cleantech-teollisuuden yleisellä, mikro- ja klusteritasolla tehtyjen perusteellisten analyysien avulla hankkeessa kehitettiin cleantech-teollisuudelle etenemissuunnitelma ja toimintasuunnitelma. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin konkreettisia toimia, kuten cleantech-yrityksille suunnattuja räätälöityjä koulutusohjelmia kolmessa maassa. Lopuksi hankekumppanit pystyivät tunnistamaan uusia, tehokkaita markkinointikanavia ja analysoimaan päättäjien olemassa olevia, vasta heikosti hyödynnettyjä alueellisia kontakteja kehittääkseen uuden myyntimallin cleantech-teollisuudelle.

Valokuva: Per Frankelius

64

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

HERITAGE TOURISM Kulttuuriperinnön käytön edistäminen maaseutumatkailun palvelujen suunnittelussa

Maaseudun matkailuyritysten ja suurempien kaupunkien välillä on aina ollut kilpailua vierailijoiden houkuttelemisesta. Palvelun laatu matkailusektorilla on ratkaisevan tärkeää tämän päivän äärimmäisen kilpailuhenkisessä toimintaympäristössä: näin ollen on välttämätöntä suunnitella palveluja, joiden yhteydessä otetaan huomioon jokainen pieni yksityiskohta. On selvää, että kulttuuriperintö, johon kuuluvat kansalliset perinteet, käsityöt, arkkitehtuuri ja kulttuuritapahtumat, on maaseutumatkailusektorin päävaltti houkuteltaessa vierailijoita tutustumaan paikalliseen kulttuuriin.

Valitettavasti maaseudun matkailuyritykset eivät käytä kulttuuriperintöä riittävästi suunnitellessaan palvelujaan, sillä suurimmalla osalla ei ole riittävää taitotietoa sen toimeenpanemiseksi todellisessa elämässä.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 11/2011–04/2014, 30 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 702 934 € EAKR 545 124 € Pääkumppani Viron maatalous- ja kauppakamari, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.epkk.ee/heritage_tourism_eng Muut hankepartnerit Viron Maatilamatkailuyhdistys, Viro (Tallinna) Latvian maaseutumatkailuyhdistys ”Lauku celotajs”, Latvia (Riika)

Koska Viron ja Latvian kansalliset kulttuuriperinnöt ovat samankaltaisia ja maaseutumatkailu muodostaa merkittävän osan matkailusektorista molemmissa maissa, HERITAGE TOURISM -hankkeen kumppanit pyrkivät yhdessä löytämään yhteisiä ratkaisuja tehdäkseen maaseudun matkailuyrityksistä houkuttelevampia molemmissa maissa.

Hanke paransi Viron ja Latvian maaseudun matkailuyritysten kilpailukykyä tuotekehittelyn ja matkailupalvelujen suunnittelun kautta. Hankkeessa keskityttiin rakennusten arkkitehtuuriin, maisemaarkkitehtuuriin, sisustussuunnitteluun, kansallisten ruokien valmistamiseen ja tarjoamiseen, asiakaspalveluhenkilökunnan vaatetukseen, kansallisten juhlapäivien juhlistamiseen ja tapahtumiin matkailukohteissa sekä matkamuistojen myyntiin.

65

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

HOME MARKET Yhtenäiset Keskisen Itämeren sisämarkkinat

EU:n yhteismarkkinoista huolimatta keskisen Itämeren alueen maiden yrittäjät kohtaavat huomattavia haasteita laajentaessaan toimintaansa naapurimaihin tai perustaessaan niihin uusia yrityksiä. Yhteiset vaikeudet liittyvät huomattaviin eroihin yrityslainsäädännössä, liiketoimintaympäristössä ja etiikassa sekä kulttuurieroihin ja integroitumiseen paikalliseen yrittäjäyhteisöön. Tästä seuraa, että monet lupaavat ideat jäävät paikallisiksi eivätkä yrittäjät onnistu toteuttamaan niitä kansainvälisellä tasolla.

Home Market -hankkeen tavoite oli laajentaa markkinoita, joilla pk-yritykset toimivat, paikallistasolta koko keskisen Itämeren alueen tasolle alueen yhdistämiseksi siten, että se katsotaan yhdeksi yhtenäiseksi markkina-alueeksi.

Tavoitteen saavuttamiseksi hankekumppanit toteuttivat tutkimuksia tunnistaakseen investointiympäristöön liittyvät mahdollisuudet ja puutteet pyrkimällä poistamaan poliittiset, lainsäädännölliset ja psykologiset esteet.

Suuren osan toiminnasta muodosti ohjeiden laatiminen alueellista rajat ylittävää yrityshautomojärjestelmää varten ja kokeiluhankkeiden toteuttaminen osallistuvissa yrityshautomoissa. Lopuksi hankkeessa luotiin keskisen Itämeren alueen foorumi rajat ylittävää kumppanihakua varten.

66

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 08/2009–12/2013, 29 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 734 314 € EAKR 1 340 697 € Pääkumppani Investointi- ja kehittämisvirasto, Latvia (Riika) Yhteystiedot www.cbr-homemarket.com Muut hankepartnerit Seed Forum Latvia Foundation, Latvia (Riika) Seed Forum Estonia Foundation, Viro (Tallinna) KBI-yhdistys, Latvia (Liepaja) Valtion aluekehitysvirasto, Latvia (Riika) Valmiera Business and Innovation Incubator, Latvia (Valmiera) Aalto-korkeakoulusäätiö, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki) Tallinn Science Park Tehnopo -säätiö, Viro (Tallinna) Viron kehityssäätiö, Viro (Tallinna)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

INNOEQUINE Kestävä ja innovatiivinen hevostalous Keskisen Itämeren alueen kilpailukyvyn edistäjänä

Keskisen Itämeren alue on monia vuosisatoja ollut elinvoimaisen ja monipuolisen hevosiin liittyvän toiminnan aluetta. Hevosia, tarvikkeita ja rehua myydään, ja harrastajat vierailevat ratsastustalleilla ja kilpailuissa ympäri aluetta. Alueen hevostaloudesta ei kuitenkaan ollut olemassa edes perustilastoja tai muuta tietoa. Tämä tarkoitti, että syntymässä olevaa aluerajat ylittävää klusteria ei ollut tunnistettu. Innovointiprosesseja syntyy paikallisesti, mutta uusia ideoita ei levitetä tehokkaasti. Taloudellinen kannattavuus ja alueen hevosyritysten kilpailukyky ovat usein melko vaatimattomia.

INNOEQUINE-hankkeessa avustettiin alueen hevostaloutta taloudellisen kilpailukykynsä parantamisessa.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 236 053 € EAKR 939 434 € Pääkumppani Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.mtt.fi/innoequine Muut hankepartnerit Helsingin yliopisto / Maataloustieteiden laitos (Helsinki) Baltic Studies Centre (Riika) SLU Institutionen för arbetsvetenskap, ekonomi och miljöpsykologi, Ruotsi (Uppsala)

Tämä tehtiin tarjoamalla yrittäjille parempia hallinnollisia työkaluja, kehittämällä innovatiivisia palveluja, joilla on kansainvälistä arvoa, ja tehostamalla rajat ylittävää verkostoitumista. Hanke aloitettiin olemassa olevan tiedon analysoinnilla, minkä jälkeen jatkettiin täydentämällä tietoa haastatteluilla ja selvityksillä lähtökohtien määrittämiseksi. Tapaamisten avulla luotiin verkosto, ja sosiaalista mediaa käytettiin sidosryhmien rajat ylittävien yhteyksien edistämiseen. Lisäksi kehitettiin laidunten kestävän hoidon edistämistä koskeva kurssi, jota myös testattiin.

Valokuvat: MTT / Veikko Somerpuro, Leena Rantamäki-Lahtinen

67

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

INTO PRACTISE Keskisen Itämeren alueen innovointityökalut käytäntöön

Inhimillisen pääoman tehoton käyttö alueen kilpailukyvyn kehittämisessä on yhteinen haaste Virossa, Suomessa, Latviassa ja Ruotsissa.

Innovointitutkimuksia on olemassa valtava määrä, mutta tulosten toteuttaminen käytännössä on osoittautunut haastavammaksi.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma

INTO PRACTISE -hankkeessa luotiin keskisen Itämeren innovointiverkosto, jossa ovat mukana koulutussektori ja yritykset, inhimillisen pääoman hyödyntämiseksi työssä ja oppimisessa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ammattikoulutuksen oppimisympäristöjä siten, että opiskelijoiden ja työvoiman innovointivalmiudet voidaan hyödyntää paremmin.

Pääkumppani Porvoo International Services, Suomi (Porvoo) Yhteystiedot www.intopractise.eu

Verkoston luomisen lisäksi hankkeessa järjestettiin innovointiseminaareja Ruotsissa, Suomessa, Virossa ja Latviassa. Yritysten innovatiivisia käytäntöjä tutkittiin, ja tutkimuksen pohjalta hankekumppanit tuottivat erilaisia opintomateriaaleja sekä hyvien käytäntöjen tietokannan.

68

Kesto 01/2009-12/2011, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 880 647 € EAKR 707 880 €

Muut hankepartnerit Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus, Suomi (Lahti) Nyköpings Gymnasium, Ruotsi (Nyköping) Tallinnan yliopiston Haapsalu College, Viro (Haapsalu) Tallinnan teknillisen yliopiston Kuressaare College, Viro (Kuressaare) Kuressaaren alueellinen koulutuskeskus, Viro (Kuressaare) Länsi-Viron ammattikorkeakoulu, Viro (Vinni) Rakveren ammattikoulu, Viro (Rakvere) Vidzemen ammattikorkeakoulu, Latvia (Valmiera) Yrityshallinnon oppilaitos Turiba, Latvia (Riika) Riian teknillisen yliopiston Liepajan yksikkö, Latvia (Liepaja)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

PURE BIOMASS Biomassan potentiaali ja kilpailukyky energialähteenä Itämeren alueella

Erilaisten biomassojen käyttö on tärkeää energiahuollon monipuolistamisen kannalta. Koska käytössä ei ole yhteensopivia karttoja saatavilla olevista resursseista, työkaluja asianmukaisen käytön määrittämiseen eikä ohjeita päättäjille, biomassamarkkinat ovat vielä hajanaiset, mikä heikentää alueen vienti- ja tuontimahdollisuuksia.

PURE BIOMASS -hankkeessa pyrittiin lisäämään suuren yleisön tietoisuutta taloudellisista ja teknisistä eduista, joita biomassan käytöllä on energiantuotannossa. Tiedottaminen perustui biomassan saatavuutta, teknillis-taloudellisia näkökohtia ja ympäristönsuojelua koskeviin tutkimuksiin.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2012-12/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 758 574 € EAKR 588 293 € Pääkumppani Kurzemen suunnittelualue, Latvia (Saldus) Yhteystiedot www.kurzemesregions.lv Muut hankepartnerit Ventspilsin yliopisto, ERI ”Ventspilsin kansainvälinen radioastronomiakeskus”, Latvia (Ventspils) Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Venspilsin kaupunginvaltuusto, Latvia (Ventspils) Turun kaupunki, Valonia, Suomi (Turku)

Latvialaiset ja suomalaiset kumppanit työskentelivät yhdessä arvioidakseen kaiken hankealueella saatavilla olevan biomassan. Ne laativat biomassaresurssikarttoja käyttämällä satelliittimenetelmiä sekä mallin energian tarjonnasta ja kysynnästä sen selvittämiseksi, mitkä ovat kustannukset, jos fossiiliset polttoaineet korvataan biomassalla. Mallin toimeenpanon tukemiseksi kehitettiin resurssien tuntemukseen liittyviä työkaluja. Lisäksi testattiin muita alueellisesti saatavilla olevia biomassaresurssityyppejä niiden teknillistaloudellisten parametrien määrittämiseksi.

Hankkeessa mainostettiin biomassaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta edullisena energialähteenä ja laadittiin yksityiskohtaisia ohjeita taloudellisia ja rahoituslaskelmia varten.

69

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

QUADRUPLE Quadruple Helix Central Baltic

Vaikka keskisen Itämeren alueen innovointijärjestelmää pidetään yhtenä Euroopan edistyneimmistä, sillä on heikkoutensa naisten osallistumisen kohdalla. Tarvitaan strategisempaa ja johdonmukaisempaa lähestymistapaa, jotta voidaan vapauttaa kasvupotentiaalia, parantaa innovointiympäristöä ja saada enemmän naisia mukaan rajat ylittävien klusterien verkostoitumiseen.

Quadruple-hanke vahvisti keskisen Itämeren alueen innovointijärjestelmää lisäämällä naisten osallistumista rajat ylittävien klusterien verkostoitumiseen, painopisteenä matkailusektori.

Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin malleja, menetelmiä ja työkaluja sukupuolikysymysten valtavirtaistamiseksi klusterien edistämisessä.

Kokeilusektorina käytettiin matkailusektoria, jolla toimii paljon naisia. Luovia yhteyksiä luotiin TVTsektoriin, jolla toimii paljon miehiä. Käytännössä yrittäjät ja tutkijat testasivat innovatiivisia mobiilitekniikan ratkaisuja keskisen Itämeren alueen matkailusektoria varten. Lisäksi kumppanit analysoivat ja uudistivat olemassa olevia innovointipolitiikkoja sukupuolinäkökulmasta.

Valokuvat: Yvonne Skanlert Werner

70

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 10/2009–12/2011, 27 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 997 298 € EAKR 749 635 € Pääkumppani Norrtäljen kunta, Ruotsi (Norrtälje) Yhteystiedot www.quadruplehelix.eu Muut hankepartnerit Länsstyrelsen Stockholm, Ruotsi (Tukholma) BalticFem, Ruotsi (Norrtälje) Kungliga Tekniska Högskolan, Industrial Economics and Management, Ruotsi (Tukholma) Åbo Akademi, Suomi (Turku) Eurohouse, Viro (Kärdla) Läänemaan matkailuyhdistys, Viro (Haapsalu) Foundation Saaremaa University Centre, Viro (Kuressaare)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

SMARTCOMP Älykästä kilpailukykyä Keskisen Itämeren alueelle

Viime vuosina keskisen Itämeren alueen merialan klusterit ovat joutuneet selviytymään entistä tiukemmasta kilpailusta, uusista ympäristönsuojeluun liittyvistä vaatimuksista, rakennemuutoksista ja kilpailukyvyn heikkenemisestä. Merialan klustereilla on tärkeä rooli talouden eri sektoreilla, ja siten sen kannattavuus vaikuttaa laajalti myös talouden muihin sektoreihin. Vaikka merialan klusterit keskisen Itämeren alueella ovat toiminnassa, ne ovat myös hajanaisia ja toimivat lähinnä vain kansallisella tasolla.

SmartComp-hankkeella tuettiin älykästä, ympäristön kannalta kestävää kehitystä, kasvua, kilpailua ja yhteistyötä keskisen Itämeren alueen merialan klustereiden, kaupunkien ja yliopistojen välillä.

Hankkeessa saatiin aikaan kokonaisvaltainen käsitys keskisen Itämeren merialan klusterin nykyisestä ja tulevasta tilasta ja tunnistettiin ongelmalliset seikat, jotka haittaavat klusterin kasvua ja globalisaatiota. Lisäksi hankkeessa kannustettiin yrityksiä ekologisiin innovaatioihin määrittämällä parhaita käytäntöjä ja laadittiin älykkäitä liiketoimintamalleja. Koulutuksen ja neuvonnan avulla yksittäiset yritykset pystyivät hyötymään näistä tuloksista ja yhdessä edistämään keskisen Itämeren alueen älykästä ”brändiä”.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2012–12/2013, 20 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 212 518 € EAKR 940 231 € Pääkumppani Turun kaupunki / Itämeren kaupunkien liitto – Ympäristökomissio, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.ubc-environment.net Muut hankepartnerit Turun kaupunki / Turun seudun kehittämiskeskus, Suomi (Turku) Turun yliopisto (Pan-Eurooppa Instituutti), Suomi (Turku) Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Centrum Balticum -säätiö, Suomi (Turku) Tallinnan yliopisto, Viro (Tallinna) Åbo Akademi, Suomi (Turku) Riga International School of Economics and Business Administration, Latvia (Riika) Latvian Meriakatemia, Latvia (Riika)

71

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

SMEDGE Soft landing -palveluja keskisen Itämeren alueen pk-yrityksille

Suhteellisen harva pk-yritys onnistuu laajentamaan toimintaansa toiseen maahan keskisen Itämeren alueella. Ne tarvitsevat tukea muiden alueen maiden markkinoille pääsyssä.

Laajentaessaan toimintojaan toiseen maahan yritys kohtaa monia haasteita: kumppaneiden löytäminen, kieli- ja kulttuurimuuri, paikallisten markkinointistrategioiden, verotuksen, lakien ja taloushallinnon heikko tuntemus jne.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma

SMEDGE-hankkeessa luotiin yrityksille yhteyspisteet, joiden tehtävänä on edistää yritysten pehmeää laskua (soft landing) keskisen Itämeren alueen markkinoilla.

Muut hankepartnerit Business Support and Credit Management Foundation ESA, Viro (Tallinna) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki) Latvian teknologiakeskus, Latvia (Riika) Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK, Suomi (Helsinki) Mjärdevi Science Park, Ruotsi (Linköping)

Yritysten asiantuntijuutta hyödynnettiin hankkeen kehitystyössä. Soft landing -palvelumallissa yhdistyvät monenlaiset kansainvälistymistoimet, kuten koulutus, markkinaselvitykset, matchmaking-partnerihaku, yhteiset seminaarit ja konsultointipalvelut. Näiden avulla yritykset saavat selville valmiutensa ulkomaisille markkinoille. Ne pystyvät myös hyödyntämään kansainvälistymiseen varatut varat tehokkaasti.

Lisäksi hankkeessa järjestettiin työpajoja yrityshautomoiden ja teknologia-/tiedepuistojen kanssa mallin jakamiseksi ja kehittämiseksi.

72

Kesto 03/2009–10/2011, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 961 792 € EAKR 769 110 € Pääkumppani Tallinn Science Park Tehnopol, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.smedge.org

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

UseScience Käytännönläheistä tiedettä innovaatioyrittäjyyteen

Tieteellisiä palveluja ja laitteita koskevan tiedonkeruumenetelmän puuttuessa yrittäjät eivät pysty hyödyntämään koko potentiaaliaan suurempaa lisäarvoa tuottavien tuotteiden ja palvelujen tuotannossa. Lisäksi jäsennetyn tiedon puute johtaa usein siihen, että yliopistot, tutkimuslaitokset ja yrittäjät investoivat laitteistoihin, joita olisi jo saatavilla. Tällöin ei hyödynnetä tehokkaasti jo olemassa olevia tieteellisiä laitteistoja.

UseScience-hankkeessa edistettiin yrittäjien ja tieteenalojen välisiä yhteistyömahdollisuuksia innovaatiotuotteiden ja -palvelujen tuottamisessa.

Yhteistyöllä parannettiin tieteellisten palvelujen ja laitteistojen saatavuutta yrittäjille, jotta alueen tieteelliset ja inhimilliset voimavarat voitaisiin ohjata innovaatioihin ja taloudelliseen hyvinvointiin.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovoinnin tukeminen ja kilpailukyvyn parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2012–12/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 418 012 € EAKR 322 962 € Pääkumppani Riian teknillinen yliopisto, Latvia (Riika) Yhteystiedot www.scientificservices.eu Muut hankepartnerit Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)

Hankkeessa luotiin kattava ja vapaasti saatavilla oleva tutkimuslaitteistojen ja -palvelujen rekisterijärjestelmä (Registry of Research Equipment and Services, RRES). Rekisteriin on linkki www.scientificservices.eu-portaalissa, jonka avulla yliopistot voivat etsiä online-muodossa tieteellisiä laitteistoja ja palveluja tarpeisiinsa.

Lisäksi hankkeessa selvitettiin nykyisiä rajoituksia ja tulevaisuuden näkymiä tieteen ja yrittäjyyden aloilla näihin teemoihin keskittyneissä kohderyhmien tapaamisissa ja seminaareissa.

Valokuva: Riian teknillinen yliopisto

73

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

GoVeSa LINK Gotlanti–Ventspils–Saarenmaa-yhteys kestävän kehityksen hengessä

Viron, Latvian ja Ruotsin kolme reuna-aluetta on tullut paikallisesti tunnetuksi vetovoimaisen matkailutarjontansa ansiosta: Gotlanti tunnetaan luontomatkailukohteena, Ventspils urheilu-, kulttuuri- ja luontomatkailukohteena ja Saarenmaa kylpyläkohteena. Nämä kolme aluetta eivät kuitenkaan nykyään muodosta kilpailukykyistä kokonaisuutta laajemmille markkinoille, mikä johtuu alueiden rajoitetusta saavutettavuudesta. Yhteisalueen saavutettavuuden parantaminen voisi avata uusia kehittymismahdollisuuksia esimerkiksi matkailun ja kaupan aloille.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2011–03/2012, 15 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 562 123 € EAKR 1 286 286 € Pääkumppani Ventspilsin vapaasatama, Latvia (Ventspils) Yhteystiedot www.portofventspils.lv Muut hankepartnerit Gotlannin kunta, Ruotsi (Visby) Kuressaaren kaupunginhallitus, Viro (Kuressaare)

GoveSa Link -hankkeen tarkoituksena oli tukea mahdollisten kuljetusyhteyksien luomista Gotlannin, Ventspilsin ja Saarenmaan välille.

Kuljetusratkaisujen selvittämisessä ilmeni odottamattomia haasteita, eikä hankkeen tavoitteisiin päästy suunnitelman mukaisesti. Näin ollen hanke lopetettiin 15 kuukauden kuluttua sen käynnistämisestä.

Valokuvat: Gotlannin matkailuyhdistys (kuva oikealla), Rita Tamm (kuva keskellä), Ventspilsin kaupunginvaltuusto (kuva vasemmalla)

74

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

PENTA Viiden sataman (Tukholma, Tallinna, Helsinki, Turku ja Naantali) yhteistyö- ja kehittämishanke

Tukholman, Tallinnan, Helsingin, Naantalin ja Turun satamat ovat keskeisessä asemassa keskisen Itämeren alueen saavutettavuuden kannalta.

Tehokkaat, kilpailukykyiset, ympäristöystävälliset ja turvalliset satamamenettelyt ja merikuljetusratkaisut näiden viiden kaupungin välillä vaikuttavat merkittävästi näiden satama-alueiden ja näiden kolmen maan väliseen kauppaan. Laajemmassa kansainvälisessä yhteydessä tarkasteltuna näiden satamien väliset yhteydet ovat kansainvälisen kaupan pääväyliä.

PENTA-hankkeessa kartoitettiin vaihtoehtoja, joiden avulla keskisen Itämeren satamat voivat yhdessä kohdata nykypäivän ja tulevaisuuden haasteet ja ymmärtää niitä.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma

PENTA

Kesto 01/2011–08/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 628 791 € EAKR 489 456 € Pääkumppani Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.pentaproject.info Muut hankepartnerit Viron Meriakatemia, Viro (Tallinna) TFK – TransportForsK Föreningen, Ruotsi (Tukholma)

Laatimiensa rahti- ja matkustajavirtojen kehitysskenaarioiden avulla kumppanit loivat yhteisen vision rahti- ja matkustajaliikenteen todennäköisistä kehityssuunnista. Hankkeessa kartoitettiin myös nykyisiä ja tulevia lainsäädännöllisiä toimia ja suuntauksia, jotka vaikuttavat satamamenettelyihin ja sääntelyjärjestelmään. Lisäksi satamat vaihtoivat tietoja nykyisistä satamamenettelyistä ja loivat tulevaisuutta varten yhtenäiset käytännöt erityisesti turvallisuusmenetelmien, ympäristöön liittyvien käytäntöjen ja ympäristöasioiden hoidon sekä muiden satamien hallinnollisten menetelmien alalla.

Valokuvat: Pekka Sundberg

75

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

BTP Baltic training programme

Perinteisesti ammatilliset harjoittelujärjestelmät toimivat paikallisesti, ja vain rajallinen määrä ammattiin valmistuneista lähtee työhön ulkomaille. Rajat ylittävä yrittäjyys sekä pienten ja keskisuurten yritysten välinen vuorovaikutus ovat kehittyneet alueella heikosti. Lisäksi ammatillisen koulutuksen arvostus on suhteellisen alhainen, vaikka ammattitaitoisten työntekijöiden ja muiden ammatillisten ryhmien tarpeen odotetaan kasvavan.

Baltic Training Programme -hanke tarjosi kansainvälistä tietoa, kokemuksia ja kontakteja ammatillisille oppilaitoksille ja yrityksille Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Näin hankkeessa kohennettiin ammatillisen koulutuksen asemaa ja edistettiin työvoiman liikkuvuutta alueella.

BTP-hankkeessa tuettiin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita omien liikeideoiden kehittämisessä yhdessä ulkomaisten yritysten kanssa. Myös ammatillisen koulutuksen tarjoajat saivat tukea koulutuksen kansainvälistymisessä.

Hankkeessa testattiin mallia, jossa opiskelijoille ja näiden yhteistyöideoille etsittiin sopiva isäntäyritys toisesta maasta. Toimintaan kuului mm. harjoittelujaksoja ohjelma-alueen yrityksissä. BTP-hankkeessa järjestettiin myös sidosryhmäseminaareja kohderyhmille, kuten ammatillisen koulutuksen tarjoajille, yrityksille, poliitikoille ja virkamiehille.

76

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Työvoiman potentiaalin hyödyntäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 10/2009–06/2012, 33 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 983 905 € EAKR 781 289 € Pääkumppani Föreningen Norden, Ruotsi (Tukholma) Yhteystiedot www.baltictrainingprogramme.eu Muut hankepartnerit Frans Schartau Handelsinstitut, Tukholman kaupunki, Ruotsi (Tukholma) Narvan ammatillinen koulutuskeskus, Viro (Narva) Vidzemen suunnittelualue, Latvia (Cesis)

FLAGSH I P PROJECT

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

CB JOB FERRY Centralbaltic Job Ferry

Työvoiman liikkumista hankaloittavat useat esteet Viron, Suomen, Latvian ja Ruotsin rajaalueilla. Hankaluuksia aiheuttavat muun muassa tiedonpuute naapurimaiden työmahdollisuuksista ja työvoimatoimistoista sekä ulkomaisten työnhakijoiden pätevyyden arviointi. Taloudellisten toimijoiden ja asiaan liittyvien laitosten välisiä rajat ylittäviä kumppanuuksia sekä niihin liittyviä strategisia investointeja on vahvistettava tarjoamalla vertailukelpoista tietoa näiltä neljältä työmarkkina-alueelta.

CB Job Ferry -hankkeessa pyrittiin lisäämään rajat ylittävää tiedonkulkua liikkuville työnhakijoille sekä yrityksille, työnantajille ja sijoittajille, jotka sijaitsevat raja-alueella tai ovat valmiita asettumaan näille alueille.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Työmarkkinoiden potentiaalin hyödyntäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2011–08/2013, 28 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 738 044 € EAKR 572 353 € Pääkumppani Latvian yliopisto, Viro (Riika) Yhteystiedot www.lu.lv/cets Muut hankepartnerit Nordregio, Pohjoismainen aluekehityksen keskus, Ruotsi (Tukholma) Tukholman yliopisto, Ruotsi (Tukholma) Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Institute of Baltic Studies, Viro (Tartto)

Hankekumppanien toteuttama tutkimusprosessi aloitettiin analysoimalla paikallisesti kerätty data. Seuraavaksi tulokset koottiin yhteen ja luotiin yhteinen, monikielinen tietoportaali hankkeen raja-alueiden työmarkkina-asioista, ammatillisesta koulutuksesta, pätevöitymisestä ja työmahdollisuuksista. Hankkeen puitteissa järjestettiin työpajoja ja koulutuksia, joissa vaihdettiin tietoja ja parhaita käytäntöjä. Näin edistettiin erilaisten kansallisten säännösten sekä muiden maiden viranomaistahojen rakenteen ja työskentelytapojen tuntemusta.

Valokuva: Toms Grīnbergs, Latvian yliopisto

77

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

EXPAT Innovatiivisia palveluja kansainvälisille osaajille – helpompi pääsy keskisen Itämeren alueelle

Globalisaation myötä kansainvälisten työnhakijoiden (joihin tässä hankkeessa viitataan nimityksellä ”expat”) kilpailu työpaikoista on kiristynyt nopeasti, erityisesti ammattilaisten ja opiskelijoiden kohdalla. Samalla myös etninen monimuotoisuus näillä alueilla on lisääntynyt.

Tämän seurauksena kansallisissa ja alueellisissa strategioissa sekä yritysjärjestöissä on laajalti tunnustettu tarve kansainvälisten asukkaiden houkutteluun ja integrointiin alueelle. Nämä seikat yhdessä rakenteellisen työvoimapulan ja ikääntyvän työvoiman kanssa ovat vauhdittaneet poliittista ja taloudellista kiinnostusta ammattiosaajia ja opiskelijoita kohtaan. Nämä halutaan integroida tehokkaasti työmarkkinoille.

EXPAT-hankkeen tavoitteena oli edistää sellaisten aiemmin käynnistettyjen toimien ja palvelujen koordinointia, joihin julkiset viranomaistahot ovat investoineet paremman elinympäristön luomiseksi kansainvälisille asukkaille.

EXPAT-hankkeessa kehitettiin yhteinen järjestelmäalusta innovatiivisten palveluiden tarjoamiseen: niin kutsutut pehmeän laskun (soft landing) ja pehmeän lähdön (soft departure) palvelut. Näin pyritään lisäämään vuorovaikutusta kansainvälisten asukkaiden ja paikallisen väestön sekä yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien välillä. Hankkeella parannettiin innovatiivisten palvelujen vaihtoa ja käyttöä sekä edistettiin sosiaalista verkottumista ja inhimillistä pääomaa alueella. Lisäksi edistettiin kansainvälisten asukkaiden ja näiden lähimmäisten työmahdollisuuksia ja elämänlaatua alueella.

78

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Työmarkkinoiden potentiaalin hyödyntäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2012–12/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 323 270 € EAKR 1 025 607 € Pääkumppani Uudenmaan liitto, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.expatproject.info Muut hankepartnerit Laurea-ammattikorkeakoulu, Suomi (Espoo) Culminatum Innovation Oy Ltd, Suomi (Espoo) Varsinais-Suomen liitto, Suomi (Turku) Turku Science Park Oy, Suomi (Turku) Riian suunnittelualue, Latvia (Riika) Latvian yliopisto, Latvia (Riika) Uppsalan kaupunki, Ruotsi (Uppsala) Institute of Baltic Studies, Viro (Tartto) eGovernance Academy Foundation, Viro (Tallinna)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

DigiEduET Rakennusalan koulutuksen ja hallinnan digitaaliset prosessit

Rakennusala on jatkuvassa muutoksessa Suomessa ja Virossa. Muutokset koskevat erityisesti alan oloja, organisaatiota ja työtiimejä.

Rakennusalalla työskentelevät liikkuvat työssään jatkuvasti Suomen ja Viron rajojen yli, mikä aiheuttaa haasteita muun muassa viestinnässä.

Lisäksi prosessit ovat monimutkaistuneet, ja työtavoissa tapahtuvat muutokset edellyttävät usein täydennyskoulutusta. On myös havaittu, että suunnittelijoilla, työnjohdolla ja työntekijöillä on liian vähän aikaa riittävien tietojen antamiseen työnkulun kussakin vaiheessa.

DigiEduEt-hankkeessa on nostettu paikallisen rakentamisasiantuntemuksen tasoa keskittymällä ohjelma-alueella noudatettaviin rakennusnormeihin. Tähän pyrittiin yhtenäistämällä normeja ja tehostamalla yhteisen rakennusalan terminologian käyttöä Virossa ja Suomessa. Hankkeessa edistettiin myös tutkimusta ja taitojen kehittämistä rakennustekniikan korkean asteen koulutuksessa.

Tämä toteutettiin parantamalla opetusmenetelmiä ja kehittämällä opetussuunnitelmaa sekä ottamalla käyttöön nykyaikaisia digitaalisia menetelmiä.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Yhteyksien parantaminen ohjelma-alueella Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 01/2011–12/2013, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 171 111 € EAKR 913 511 € Pääkumppani Kouvola Innovation Oy, Suomi (Kouvola) Yhteystiedot www.digiedu.eu Muut hankepartnerit Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Viron rakennuskeskus (Tallinna) RTS, Suomi (Helsinki) Kehitysyhtiö Interfin Oy (Virolahti)

Hankkeen puitteissa käännettiin rakentamista koskevaa aineistoa ja rakentamistietoja viron kielelle sekä luotiin turvallisuus- ja laatustandardit rakennustyömaan prosessinhallinnan, suunnittelun ja koulutuksen tueksi. Lisäksi hankkeessa tuotettiin digitaalinen tuotanto- ja asennusjärjestelmä rakennusalan aineistoille.

Valokuva: Leena Kemppainen ja Timo Pässilä

79

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

H-TTransPlan Helsinki–Tallinna-liikenneyhteydet ja -suunnitteluskenaariot

Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupunkialueen katsotaan edistävän Suomen ja Viron välistä integraatiota. Rajat ylittävän yhteistyön hyödyt tunnustetaan Suomenlahden molemmin puolin, mutta yhteistyössä aluesuunnittelun ja liikennejärjestelmien koordinoinnin aloilla on parannettavaa. Helsingin ja Tallinnan väliset yhteydet ovat yleisesti ottaen hyvät, mutta kausivaihtelut tuovat niihin oman haasteensa.

H-TTransPlan-hankkeessa kehitettiin Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupunkialueen liikennejärjestelmä, jonka toteuttamisen viranomaistahot ja sidosryhmät lahden molemmin puolin voivat käynnistää.

Hankekumppanit loivat kehitysskenaarioita ja toteuttivat paikallisen liikennejärjestelmän alueellisten vaikutusten arviointeja. Hankkeessa löydettiin myös näihin teemoihin liittyviä kaupunkikehityksen mahdollisuuksia. Jotta päättäjille voitiin toimittaa tuoreita tietoja, hankkeessa toteutettiin myös liikkuvuutta koskeva tutkimus, jossa kerättiin tietoa henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuudesta alueella.

80

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Yhteyksien parantaminen ohjelma-alueella Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 01/2011–04/2013, 28 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 236 764 € EAKR 979 756 € Pääkumppani NPA Helsinki-Tallinn Euregio, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.euregio-heltal.org Muut hankepartnerit Helsingin kaupunki, Suomi (Helsinki) Tallinnan kaupunkisuunnittelutoimi, Viro (Tallinna) Tallinnan liikennevirasto, Viro (Tallinna) Tallinnan yritystoiminnan virasto, Viro (Tallinna) Tallinnan kaupunginvirasto, Viro (Tallinna) Tallinnan yliopiston tulevaisuudentutkimuksen instituutti, Viro (Tallinna) Aalto-yliopisto, Suomi (Espoo) Turun yliopisto, Suomi (Turku) Uudenmaan liitto, Suomi (Helsinki) Harjun maakunta, Viro (Tallinna) Viron Meriakatemia, Viro (Tallinna) Tarton yliopisto, maantieteen laitos, Viro (Tartto) Viimsin kunta, Viro (Viimsi)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

RIMA Kemikaalionnettomuuksiin liittyvä riskinhallinta ja saastuneiden alueiden kunnostus

Vilkas kauttakulkuliikenne, erityisesti vaarallisten aineiden kuljetukset, aiheuttavat jatkuvan riskin Etelä-Suomessa ja Virossa.

Kemikaalikuljetuksissa voi sattua onnettomuuksia, ja ensivastepalvelujen jälkeen hyödyttäisiin usein tehokkaammista ja kustannustehokkaammista puhdistusmenetelmistä.

RIMA-hankkeessa edistettiin yhteydenpitoa ohjelma-alueella parantamalla kemikaalionnettomuuksiin liittyviä riskinhallintatoimia. Hankkeella myös lisättiin uusien, innovatiivisten puhdistusmenetelmien (saastuneiden alueiden kunnostus) käyttöä saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Yhteyksien parantaminen ohjelma-alueella Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 01/2011–12/2013, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 047 342 € EAKR 811 294 € Pääkumppani Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Suomi (Kotka) Yhteystiedot www.rimaproject.eu Muut hankepartnerit Kemiallisen fysiikan ja biofysiikan kansallinen instituutti, Viro (Tallinna) Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos, Suomi (Lahti)

Lisäksi RIMA-hankkeessa toteutettiin yhteisiä koulutusseminaareja ja -työpajoja viranomaistahoille, liikenteenharjoittajille, liikeyrityksille ja muille riskinhallinnan ja saastuneiden alueiden kunnostuksen parissa toimiville sidosryhmille. Toimet keskittyivät uuden, standardoidun kunnostusmenetelmän luomiseen.

81

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

COMCOT Yhteisölähtöinen kehittäminen luontomatkailualueiden kilpailukyvyn edistäjänä

Matkailuala on kasvussa keskisen Itämeren alueella. Monilla Suomen ja Viron maaseutualueilla matkailusta on tullut pääasiallinen tulonlähde. Tämän myötä tarvitaan uusia, kestäviä ja korkealaatuisia markkinasuuntautuneita tuotteita, jotka liitetään yhteen paikallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. On myös parannettava kilpailukykyä ja integraatiota soveltuvien alojen kanssa sekä lisättävä tietoisuutta asiakkaiden odotuksista ja kasvavan matkailun ympäristövaikutuksista.

Comcot-hankkeessa kehitettiin innovatiivista ja kestävää yhteisölähtöistä matkailua, jossa paikallisen omistuksen osuus on suuri.

Yhdistämällä rajat ylittävä yhteistyö ja paikallinen yhteisölähtöinen työ hankkeessa laajennettiin paikallisten toimijoiden mahdollisuuksia kehittää kilpailukykyisiä matkailukohteita.

Uudenlaisen strategisen ajattelutavan, yhteisöjen innovatiivisen suunnittelun ja liiketoimintataitojen parantamisen avulla hankkeessa kehitettiin kilpailukykyistä liiketoimintaa ja kohdennettuja tuotteita ja palveluja nykyisille ja uusille asiakkaille. Hankkeessa myös tuettiin yrittäjiä uusien, innovatiivisten tuotteiden tehokkaassa kehitystyössä.

82

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 11/2010-10/2013, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 723 373 € EAKR 584 201 € Pääkumppani Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto) Yhteystiedot http://pk.emu.ee/en/comcot Muut hankepartnerit Maidlan kunta, Viro (Maidla) Setomaa Valdade Liit, Viro (Obinitsa) Võrtsjärvi-säätiö, Viro (Tartto) RG Evans Associates Estonia, Viro (Pärnu) Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Suomi (Helsinki) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Suomi (Lohja) Kehittämisyhdistys SEPRA ry, Suomi (Hamina)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

CulturalTourism2011 Kulttuurimatkailun kehittäminen vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkien yhteishankkeena

Vuonna 2011 Itämeren alueella oli kaksi kulttuuripääkaupunkia: Turku ja Tallinna.

Tilannetta hyödynnettiin pysyvän alueellisen imagon rakentamiseen. Aiemmin tällainen oli puuttunut matkailu- ja kulttuurialan päätoimijoiden kehittymättömän yhteistyön, tuoteryhmien puuttumisen sekä puutteellisen asiakas-, markkinointi- ja tuotesuunnitteluosaamisen takia.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

Hankkeen tavoitteisiin kuului Turun ja Tallinnan välisten siteiden vahvistaminen sekä entistä tiiviimpi rajat ylittävä yhteistyö. Haluttiin hyödyntää ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää kahden Itämeren alueen kaupungin kulttuuriresurssit yhdeksi kiinnostavaksi ja laadukkaaksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa luotiin uudenlainen vuorovaikutteinen kulttuuriin pohjautuva markkinointimalli.

Pääkumppani Turun kaupunki, Turku Touring, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.culturaltourism2011.com

Kesto 09/2009-11/2012, 39 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 019 300 € EAKR 804 814 €

Muut hankepartnerit Turku 2011 -säätiö, Suomi (Turku) Tallinnan kaupungin kulttuuritoimi, Viro (Tallinna) Tallinna 2011 -säätiö, Viro (Tallinna)

Cultural Tourism 2011 -hankkeessa tehostettiin yhteistyötä ja uusien kulttuuriin pohjautuvien matkailutuotteiden luomista. Näin lisättiin ulkomaisten matkailijoiden määrää Turun ja Tallinnan alueilla. Tässä yhteydessä toteutettiin matkailijakokemuksiin keskittyvä tutkimus ja järjestettiin koulutusta palveluntuottajille.

Yhteisen tuotekehittelyn avulla hankkeessa luotiin näille kahdelle kaupungille houkutteleva ja kiinnostava yhteinen tuotekokonaisuus Euroopan markkinoille.

83

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

FINEST STARTUPS Suomen ja Viron start-up-yritysten kehittymistä tukeva hanke

Voimakkaasti kasvavat nuoret yritykset ovat ratkaisevassa asemassa uusien innovaatioiden tuomisessa markkinoille. Yhdysvaltoihin verrattuna EU:n alueella on huomattavasti vähemmän nuoria innovaatioyrityksiä. Sekä Virossa että Suomessa nuorten yrittäjyys on vähäistä koko EU:n tasoon nähden. Taustalla ovat kulttuuriset ja rakenteelliset syyt. Siksi on tärkeää edistää uusien innovaatioyritysten syntymistä ja kehittymistä alueella. Tätä tuetaan parantamalla asennetta yrittäjyyttä kohtaan ja lisäämällä yrittäjyyden houkuttelevuutta.

FinEst-start-up-hankkeella vahvistettiin koko alueen kilpailukykyä ja innovatiivisuutta lisäämällä virolaisten ja suomalaisten start-up-yritysten määrää ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Hankkeessa luotiin StartSmart!-brändi, johon kuului konferensseja, käytännönläheisiä seminaareja, työpajoja ja verkostointitapahtumia. Tapahtumat suunnattiin yrittäjiksi aikoville virolaisille ja suomalaisille. StartSmart!-tapahtumien avulla vahvistettiin yrittäjyysajattelua. Tapahtumissa esittäytyi menestyksekkäitä start-up-yrityksiä Virosta ja Suomesta. Mukana oli myös maailmanluokan start-up-yrityksiä, jotka jakoivat kokemuksiaan ja toimivat roolimallina. Hankkeessa myös kartoitettiin start-up-ekosysteemejä ja asetettiin niille viitearvot. Näin pyrittiin luomaan looginen ja yhtenäinen tukirakenne start-up-yrityksille.

84

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 889 077 € EAKR 685 311 € Pääkumppani Kehityssäätiö (Arengufond), Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.fineststartups.eu Muut hankepartnerit Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki) Enterprise Estonia, Viro (Tallinna) BDA Consulting OÜ, Viro (Tallinna) AS Technopolis Ülemiste, Viro (Tallinna)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

InFAcTo Kansainvälinen ruoka- ja aktiivimatkailu

Matkailu ja paikallinen ruokatarjonta yhdistyvät entistä vahvemmin. Matkailijat vaativat laadukkaita tuotteita ja aitoja kokemuksia. Tähän tarpeeseen pystyy kuitenkin vastaamaan vain harva palveluntarjoaja, minkä vuoksi kytky- tai täydentäville tuotteille ja palveluille on selkeä tarve.

Mikroyritykset tarvitsevat laajaa yhteistyötä ja yhteismarkkinointia, jotta ne pystyvät houkuttelemaan lisää kansainvälisiä matkailijoita alueelle.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

InFAcTo-hankkeessa kannustettiin pk-yrityksiä kehittämään yhteisiä ruoka- ja matkailuaktiviteetteja ja -palveluja ja siten kasvattamaan alueelle tulevien kansainvälisten matkailijoiden määrää.

Muut hankepartnerit Hämeen Matkailu Oy, Suomi (Hämeenlinna) Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Suomi (Hämeenlinna) Kiipulasäätiö/Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus, Suomi (Turenki) Kuressaare Ametikool, Viro (Kuressaare) Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Suomi (Hämeenlinna) Võrumaa Kutsehariduskeskus, Viro (Väimela) Saarenmaan markkinointiyhdistys, Viro (Kuressaare) Setomaa Valdade Liit, Viro (Obinitsa) Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto) Imago Osauhing, Viro (Tallinna) Viron Maatilamatkailuyhdistys (Eesti Maaturism), Viro (Tallinna) Centre for Ecological Engineering, Viro (Tartto) RG Evans Associates Estonia, Viro (Pärnu)

Kilpailukyvyn lisääminen, matkailijoiden houkutteleminen ja kansainvälisten matkailijoiden odotusten täyttäminen edellyttää pk-yritysten omistajilta ja työntekijöiltä parempia taitoja ja kontakteja.

Markkinatutkimuksen avulla kumppanit loivat pohjan tuote- ja palvelukehitykselle sekä markkinointitoimille. Yrittäjät kohensivat osaamistaan matkailutuotteiden ja -palvelujen kehittämisessä sekä paransivat verkostoitumistaitojaan koulutuksissa, mentoroinnissa ja benchmarking-matkoilla.

Kesto 05/2010–08/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 982 407 € EAKR 751 669 € Pääkumppani Kehittämiskeskus Oy Häme, Suomi, (Hämeenlinna) Yhteystiedot www.infactoproject.info

85

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

INNOREG Kilpailukykyä tukevien innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen

Suomen ja Viron välisellä yhteistyöllä on vahvat juuret konetekniikan ja mekatroniikan aloilla.

Mekatroniikka on koneensuunnitteluala, jossa uskotaan monitieteisyyteen. Ala on merkittävä toimija alueen tuotannossa ja viennissä.

Globalisaation ja kiristyvän kilpailun myötä on kuitenkin tarpeen ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja tuotantorakenteita.

Hankkeessa keskityttiin lisäämään alueen tieteellis-teknillistä potentiaalia, osaamista ja mainetta suunnittelemalla ja ottamalla käyttöön uusia liiketoimintamalleja sekä kehittämällä rajat ylittävää yhteistyötä.

Hankkeessa kuultiin koulutuslaitosten ja teollisuuden asiantuntijoita. Aivoriihin, tutkimuksin ja analyysein kerättiin tietoja ja asiantuntemusta.

Kerätyt tiedot koottiin ”Tietämykset alueet” -teknologiafoorumiin, ja tulokset esiteltiin seminaareissa ja julkaisuissa. Hankkeen puitteissa järjestettiin myös mekatroniikan koulutuspilotti, jossa testattiin rajat ylittävän yhteistyön potentiaalia tunnistettujen tulevien tarpeiden perusteella. Lisäksi alueelle laadittiin konetekniikan ja mekatroniikan alojen kehityssuunnitelma.

86

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 06/2010–05/2013, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 2 987 306 € EAKR 2 494 395 € Pääkumppani Tallinn Science Park Tehnopol, Viro (Tallinna) Yhteystiedot http://v2.ttu.ee/innoreg Muut hankepartnerit Tallinnan kaupungin yrityspalveluja tarjoava keskus (Tallinn City Enterprise Board), Viro (Tallinna) Association of Mechatronics, Viro (Tallinna) Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Koneteknologiakeskus Turku Oy, Suomi (Turku) Mittatekniikan keskus MIKES, Suomi (Espoo) Teknologiateollisuuden järjestö Eesti Masinatööstuse Liit, Viro (Tallinna)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

Pro-FIT Elintarvikealan kansainvälisen kaupan edistäminen rajat ylittävän yhteistyön avulla

Elintarviketeollisuus on osa EU:n talouden selkärankaa, ja sen rooli on korostunut entisestään unionin laajenemisen myötä. Ala pitää hallussaan suurta osaa tuotantoteollisuuden kokonaisliikevaihdosta ja on Euroopan suurin tuotantoteollisuuden työnantaja. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), joilla on vientipotentiaalia, mutta jotka tarvitsevat uusia ratkaisuja kansainvälisen kaupan edistämiseen.

Pro-FIT-hankkeessa edistettiin elintarvikealan pk-yritysten pääsyä ulkomaisille markkinoille ja vauhditettiin kansainvälisen kaupan syntymistä.

Pro-FIT-hankkeen seminaareissa tarjottiin kohdennettua tietoa kansainvälisestä kaupasta ja markkinoinnista. Aktiivisesti hankkeeseen osallistuneet elintarvikealan pk-yritykset jakoivat oman näkemyksensä tarpeistaan ja oppimismahdollisuuksistaan. Näin voitiin kehittää ja ottaa testikäyttöön elintarvikealan pk-yrityksille kohdennettu kansainvälisen kaupan ja markkinoinnin koulutusohjelma. Hankkeessa kehitettiin aistinvaraisen arvioinnin laboratorio, minkä myötä testaustietoa voitiin siirtää hankkeeseen osallistuviin pkyrityksiin. Kumppanit jalostivat ja keräsivät tietoa tietopankkeihin, joiden avulla yritykset löytävät tarvitsemaansa tietoa ja asiantuntemusta kehittäessään tuotteita kansainvälisille markkinoille.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 10/2008–06/2010, 21 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 368 737 € EAKR 288 814 € Pääkumppani Laurea-ammattikorkeakoulu, Suomi (Vantaa) Yhteystiedot www.laurea.fi Muut hankepartnerit TFTAK, Elintarviketeknologioiden ja käymisprosessien osaamiskeskus, Viro (Tallinna)

87

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

ServiceD Palvelumuotoilua

Alueiden tai yritysten kehityksen sysäyksenä eivät enää ole yksittäiset innovaatiot. Kilpailukykyisten ja kehittyvien organisaatioiden kohdalla korostuu yhä enemmän niiden kyky toimia verkoston tai palveluketjun osana.

ServiceD-hankkeen avulla keskisen Itämeren alue nostettiin palvelumuotoilualan kansainväliseksi edelläkävijäksi. Toiminta käynnistettiin suomalaisvirolaisella yhteistyöllä. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelun henkilöstöön, infrastruktuuriin, viestintään ja materiaalikomponentteihin liittyvää suunnittelua ja organisointia. Sillä pyritään parantamaan palvelun laatua, palveluntarjoajan ja asiakkaiden välistä vuorovaikutusta sekä asiakkaan omaa kokemusta.

Hankkeessa saatuja tuloksia alettiin hyödyntää kaupallisesti: hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä otettiin käyttöön uusi konsepti, jonka avulla yhdistetään kaukokatseinen lähestymistapa ja innovointi muotoilualalla. Hankkeessa syntyi palvelumuotoilun online-foorumi Service Design Online Platform, joka yhdistää alan ammattilaiset ja tulokkaat. Kumppanit kehittivät myös korkeakoulutasoisia tutkinto-ohjelmia varten koulutusmoduuleja ja uusia opetussuunnitelmia, joita testattiin yhdessä oppilaitoksessa.

88

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 09/2009-12/2012, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 969 794 € EAKR 760 960 € Pääkumppani Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Suomi (Lahti) Yhteystiedot www.servicedesign.tv Muut hankepartnerit Tallinnan yliopiston tulevaisuudentutkimuksen instituutti, Viro (Tallinna)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

STOCA Tutkimus kriisitilanteiden vaikutuksesta kuljetusvirtoihin Suomenlahdella

Suomi ja Viro ovat hyvin riippuvaisia merikuljetuksista ja sisämaan liikenneyhteyksistä.

Oman viennin ja tuonnin lisäksi Suomen ja Viron satamissa käsitellään huomattava osa Venäjän kauttakulkuliikenteestä. Kaikenlaiset kriisitilanteet voivat dramaattisesti muuttaa näitä tärkeitä kuljetusvirtoja. Huoltovarmuuden turvaaminen häiriötilanteissa edellyttää huolellista suunnittelua.

STOCA-hankkeessa parannettiin toimintavalmiuksia tuottamalla tietoa strategisen suunnittelun pohjaksi sellaisia tilanteita varten, joissa yhteiskunnan ja infrastruktuurin toiminnot olisi kyettävä hoitamaan, jos yleisiin kuljetusreitteihin ja -satamiin kohdistuisi vakava häiriötilanne. Tähän sisältyi vaihtoehtoisen reitin kapasiteetin ja potentiaalin analyysi Suomessa ja Virossa sekä liikenteen vaihtelussa ja alusten koossa tapahtuvien muutosten arviointi.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 01/2009-4/2011, 28 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 837 035 € EAKR 645 103 € Pääkumppani Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, Suomi (Kotka) Yhteystiedot www.merikotka.fi/stoca Muut hankepartnerit Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Suomi (Turku) Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus NORDI, Suomi (Lappeenranta) Viron Meriakatemia, Viro (Tallinna) Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö, Suomi (Kouvola)

Lisäksi STOCA-hankkeen myötä syntyi edistynyt simulointimalli Suomenlahden erilaisten häiriötilanteiden varalta. Mallin perusteella hankkeessa esitettiin ehdotuksia strategioista, joita kuljetusvirtojen poikkeustilanteisiin varautuminen edellyttää.

Valokuvat: Kotkan meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys

89

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

W-FUEL Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Ilmastonmuutokseen, fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ja erilaisiin jäteongelmiin on löydettävä ratkaisu. On myös huomioitava Viron ja Suomen vaikea taloudellinen tilanne ja kasvava työttömyys molemmissa maissa.

W-Fuel-hankkeessa pyrittiin vähentämään päästöjä, kustannuksia ja materiaalien käyttöä jäte-, energia- ja liikenneratkaisujen avulla.

Hankkeessa edistettiin myös paikallista liiketoimintaa ja työllisyyttä jätteenkäsittelyn ja energiantuotannon alalla.

Kohteiksi valittiin kuusi aluetta Etelä-Suomesta ja Pohjois-Virosta. Näillä alueilla luotiin valmiudet jätteen ja lietteen ehkäisyyn, biokaasun tuotannon aloittamiseen sekä biokaasun käyttämiseen liikennepolttoaineena. Hanke aloitettiin keräämällä tietoja alueellisista jäte-, liete- lanta- ja vihreän massan virroista.

Kerättyjen tietojen pohjalta tutkijat analysoivat biokaasun mahdollisuuksia ja edellytyksiä kullakin alueella. Lisäksi tutkijat vertailivat eri vaihtoehtojen ympäristö-, talous- ja muita alueellisia vaikutuksia. Tutkimuksen pohjalta laadittiin toteutettavuussuunnitelmat, joiden avulla hankekumppanit voivat tarjota työkaluja julkisille ja yksityisyrityksille, hallinnollisille tahoille, kansalaisjärjestöille ja tutkimuslaitoksille.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Innovatiivisten ja kilpailukykyisten ympäristöjen luominen ja tukeminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 09/2009–04/2012, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 107 200 € EAKR 849 400 € Pääkumppani Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Vihti) Yhteystiedot www.wfuel.info Muut hankepartnerit Tallinnan teknillinen yliopisto, lämpötekniikan laitos, Viro (Tallinna) Tukholman ympäristöinstituutin Tallinnan osasto, SEI-Tallinn, Viro (Tallinna) HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Suomi (Helsinki)

Valokuvat: Christina Fagergren

90

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

AVE Kiinnostavia ammattiopintoja lukiolaisille

Viron ja Suomen itäisillä raja-alueilla asuvat nuoret osoittavat vain vähäistä kiinnostusta alueella tarjottavia lukion jälkeisiä ammattiopintoja kohtaan eivätkä ole juuri kiinnostuneita työskentelemään paikallisissa yrityksissä. Koillis-Viron ja Etelä-Karjalan matkailualaa kohtaan osoitetaan kuitenkin kiinnostusta, ja paikalliset matkailuyritykset tarvitsevat osaavia ja kilpailukykyisiä nuoria.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Työmarkkinoiden haasteiden ratkaiseminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

AVE-hankkeen avulla lukiolaisille tarjottiin mahdollisuus ammatillisiin opintoihin ja työskentelyyn paikallisissa matkailuyrityksissä Narva-Jõesuun ja Imatran alueilla.

Muut hankepartnerit Imatran kaupunki, Suomi (Imatra) Narvan ammatillinen koulutuskeskus, Viro (Narva) Saimaan ammattikorkeakoulu, Suomi (Lappeenranta) Tarton yliopiston Narvan yksikkö, Viro (Narva)

Kesto 09/2011-12/2013, 28 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 200 000 € EAKR 155 100 € Pääkumppani Narva-Jõesuun kaupunginhallitus, Estonia (Narva-Jõesuu) Yhteystiedot www.narva.ut.ee/et/ave

Hankkeessa luotiin verkosto Saimaan ammattikorkeakoulun ja Narvan ammatillisen koulutuskeskuksen asiantuntijoiden väliseen tiedonvaihtoon. Lisäksi paikallisten matkailuyritysten kanssa kehitettiin pienimuotoinen ammatillinen koulutusohjelma, joka kiinnostaa nuoria ja johon on helppo hakeutua.

91

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

HETA-ECVET Suomen ja Viron tutkintojen vertailu ja läpinäkyvyys

Maantieteellisten, kielellisten ja kulttuuristen yhteyksien ansiosta Etelä-Suomi ja Viro muodostavat yhteenkietoutuneen työllisyysalueen.

Monet ammattilaiset työskentelevät tai haluaisivat jatkaa opintojaan naapurimaassa.

Suomalainen ja virolainen ammatillinen koulutus ja tutkintojärjestelmät eroavat kuitenkin toisistaan merkittävästi, mikä hankaloittaa siirtymistä järjestelmästä toiseen.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Työmarkkinoiden haasteiden ratkaiseminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma

HETA-ECVET-hankkeessa pyrittiin helpottamaan Suomen ja Viron ammatillisten tutkintojen vertailua, läpinäkyvyyttä ja tunnustamista.

Näin edistettiin väestön ja työvoiman vapaata liikkuvuutta Suomen ja Viron välillä.

Muut hankepartnerit Tallinnan palvelualojen oppilaitos (Tallinna Teeninduskool), Viro (Tallinna) Kuressaare Ametikool, Viro (Kuressaare) Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Suomi (Lohja) Kehtnan talous- ja teknologiaoppilaitos (Kehtna Majandus- ja Tehnoloogiakool), Viro (Kehtna) Tallinnan rakennuskoulu (Tallinna Ehituskool), Viro (Tallinna) Vantaan ammattiopisto Varia, Suomi (Vantaa)

HETA-ECVET-hankkeessa keskityttiin pilottialueisiin, joihin kuuluivat teknologia-ala, yrittäjyys, hotelli- ja matkailuala, rakennusala sekä sosiaali- ja terveysala. Opetussuunnitelmia, opetusta ja tutkintojen tunnustamismenetelmiä vertaamalla hankekumppanit tuottivat yhteistyössä materiaalia ja dokumentaatiota, jota ammatillisen koulutuksen tarjoajat testasivat.

Tulokset analysoitiin opetusalan hallinnoissa, mitä kautta ne jaettiin muille aloille ja muihin maihin.

92

Kesto 09/2009-12/2012, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 583 693 € EAKR 460 175 € Pääkumppani Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Suomi (Espoo) Yhteystiedot www.heta-ecvet.net

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

BSI Branding Scandinavian Islands – saariston markkinointi

Matkailualan toiminta on melko pienimuotoista Turun ja Tukholman välisessä saaristossa, niin Suomen, Ruotsin kuin Ahvenanmaan alueilla, siitä huolimatta, että matkailu on alana suhteellisen merkittävä paikallisille yhteisöille. Alueen ja sen palvelujen saavutettavuus on suurimpia esteitä saaristoalueen kehitykselle.

Hankkeessa tehostettiin yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Ahvenanmaan alueella sijaitsevien matkailuorganisaatioiden välillä. Yhteistyötä tehtiin tuotekehityksen ja yhteisen kansainvälisen markkinoinnin alalla.

Hankkeella nostettiin ”Scandinavian Islands” -brändin arvoa ja lisättiin näin alueen matkailua.

Tämä avasi myös alueen matkailualaan kohdistuvia investointimahdollisuuksia.

Hankkeessa luotu yhteisorganisaatio järjestää tuotekehitykseen liittyviä seminaareja ja työpajoja. Lisäksi hankkeelle perustettiin yhteinen verkkosivusto, toteutettiin perinteisiä markkinointi- ja brändin rakentamistoimia sekä edistettiin kansainvälisesti televisioitavan saariston purjehduskisan tunnettuutta.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Kestävä matkailu Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 07/2009–06/2012, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 213 244 € EAKR 909 933 € Pääkumppani Haningen kunta, Ruotsi (Haninge) Yhteystiedot www.scandinavianislands.com Muut hankepartnerit Öppen Skärgård -yhdistys, Ruotsi (Tukholma) Ahvenanmaan matkailuyhdistys, Ahvenanmaa (Maarianhamina) Turun kaupunki, Turku Touring, Suomi (Turku) Paraisten kaupunki, Suomi (Parainen)

93

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

GEOISLANDS Geomatkailun edistäminen keskisen Itämeren saarilla

Keskisen Itämeren suurimmat saaret (Gotlanti, Ahvenanmaa, Saarenmaa, Hiidenmaa) ovat tehneet pitkäaikaista yhteistyötä Itämeren alueen seitsemän suurimman saaren muodostamassa B7-yhteistyöverkostossa. B7-verkoston toimet ovat kuitenkin kohdistuneet lähinnä keskeisiin Itämeri-kysymyksiin. Geomatkailun edistäminen keskisen Itämeren saarilla on saanut vain vähäistä huomiota osakseen.

GEOISLANDS-hankkeessa keskityttiin luomaan vakaa pohja luontomatkailun kehittämismahdollisuuksille keskisen Itämeren saarilla.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Kestävä matkailu Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 01/2009-12/2011, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 689 975 € EAKR 559 685 € Pääkumppani Geoguide Baltoscandia, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.centralbalticgeotourism.eu Muut hankepartnerit Uppsalan yliopisto, geotieteiden laitos, Ruotsi (Uppsala)

Hankkeessa tuotettuun myynninedistämismateriaaliin kuuluvat muun muassa kuvitetut moniväriesitteet ja matkaoppaat, videot, keskisen Itämeren saarten luontomatkailualan markkinointikokemuksia koskeva tutkimus sekä näyttelyt. Hankkeessa tuotettiin myös ”Geotourism Highlights of the Saaremaa and Hiiumaa Islands” -video ja -kirja. Materiaalin avulla paikalliset viranomaistahot, matkailualan asiantuntijat ja matkailutoimistot sekä koulutusalan päättäjät voivat luoda ja hallita niin kohdekohtaisia kuin rajat ylittäviä luontomatkailureittejä. Hankkeessa keskityttiin luontomatkailun taloudelliseen potentiaaliin ja tuettiin paikallistalouksia kestävällä tavalla.

Valokuvat: Heikki Bauert, GEOISLANDS-hanke

94

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

ECOSEAL Tasapainoilua kestävän hyljekannanhoidon ja kalastuksen välillä

Itämeren hylkeiden kannat ovat palautumassa romahduksen jälkeen. Niiden ekosysteemi on kuitenkin muuttunut ihmisen aiheuttaman kuolleisuuden (metsästetyt ja kalastuksen sivusaaliiksi jääneet hylkeet) ja ravinnon saatavuuden muutosten takia. Toisaalta kasvavat hyljekannat aiheuttavat huomattavaa vahinkoa rannikon pienimuotoiselle rannikkokalastukselle, etenkin pohjoisella Itämerellä. Ajantasaisen ja monipuolisen tiedon puute hylkeiden ja kalakantojen sekä rannikkokalastuksen keskinäisestä suhteesta lisää hylkeiden ja kalastuksen välistä ristiriitaa sekä vaikeuttaa suotuisan suojelutason saavuttamista.

ECOSEAL-hanke kokosi yhteen hylkeiden ekologian, kalakantojen hoidon ja matemaattisen mallinnuksen asiantuntijat sekä joukon sidosryhmiä Suomesta, Ruotsista ja Virosta.

Yhteistyön tarkoituksena oli tuottaa ja ottaa käyttöön uutta, laaja-alaista tietoa ja käytännön välineitä suotuisan hyljekantojen hoidon edistämiseksi Itämeren alueen maissa.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Saaristolle ja saarille ominainen taloudellinen toiminta – perinteinen pienviljely, kalastus, käsityö, merellinen perintö jne.

Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 01/2012–12/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 114 783 € EAKR 845 788 € Pääkumppani Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.ecosealproject.eu Muut hankepartnerit Helsingin yliopisto, Suomi (Helsinki) Ruotsin maatalousyliopisto, Ruotsi (Öregrund) Tarton yliopisto, Viron meri-instituutti, Viro (Tartto)

Hankkeessa pyrittiin tarjoamaan käytännön työkaluja Itämeren hylkeiden suojelemiseen ja kantojen hoitoon. Hankkeessa levitettiin ajantasaista ja monipuolista tietoa hylkeiden ja kalakantojen keskinäisestä suhteesta (sivusaaliit, hylkeiden vaikutus kalakantoihin ja kalastukseen) kalastajille ja muille sidosryhmille sekä ehdotettiin ratkaisuja hylkeiden ja kalastuksen välisen ristiriidan pienentämiseksi. Lisäksi hankkeessa selvitettiin paikallisten toimijoiden mahdollisuutta hyödyntää hylkeitä rannikko- ja saaristoalueiden luontomatkailussa.

Valokuva: Valokuva Valo kuva:: Markus Markus Vet Vetemaa emaa

95

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

FaBBi Rakennusten sienet ja kuoriaiset Itämeren alueen saarilla

Puuta on käytetty yleisesti rakennusaineena Itämeren alueen saarilla monissa arkkitehtonisissa perintökohteissa, asuintaloissa ja julkisissa rakennuksissa. Puun kestävyyteen vaikuttavat fysikaaliset, mekaaniset ja biologiset tekijät.

Tutkimusten mukaan sieni- ja kuoriaisvahingot voivat saada rakennuksen jopa romahtamaan.

Lisäksi sienet aiheuttavat terveysriskin ihmisille ja alentavat rakennusten arvoa. Saarten ja rannikkoalueiden ilmasto on sisämaahan verrattuna merkittävästi kosteampi ja lämpötilan vaihtelu on huomattavasti vähäisempää.

FaBBi-hankkeessa lisättiin paikallisten asukkaiden ja asiantuntijoiden tietoisuutta sienten ja kuoriaisten aiheuttamista vahingoista.

Näin pyrittiin suojelemaan puurakennuksia ja -rakenteita Itämeren alueen saarilla ja rannikkoalueilla.

Haasteisiin tartuttiin rakentamalla sieni- ja kuoriaisvahinkoihin erikoistunut tutkija- ja asiantuntijaverkosto, joka tekee laajamittaista tutkimusta sieni- ja kuoriaisvahingoista. Kerättyjen tietojen pohjalta hankkeessa tuotettiin videoita ja muuta aiheeseen liittyvää koulutusmateriaalia, kuten tietoa käytettävissä olevista vahinkojen ehkäisykeinoista.

96

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Saaristolle ja saarille ominainen taloudellinen toiminta – perinteinen pienviljely, kalastus, käsityö, merellinen perintö jne.

Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 11/2010-10/2013, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 160 253 € EAKR 966 313 € Pääkumppani Viron ulkoilmamuseo, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.fabbiproject.eu Muut hankepartnerit Gotlannin yliopisto, Ruotsi (Visby) Viron mykologinen tutkimuskeskus (Eesti Mükoloogiauuringute Keskus), Viro (Tartto) Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto)

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

KNOWSHEEP Tietoon perustuvan lammaselinkeinon kehittäminen Itämeren saaristoalueilla

Itämeren saarten perinteinen, monimuotoinen lammastalous ei ole laajalti arvostettua. Pienimuotoinen lammastalous on kuitenkin perinteikästä toimintaa, joka sopii erityisesti luonnonsuojelualueille, joissa laajamittainen maatalous on kielletty ympäristönäkökohtien vuoksi. Lammastalous on tyypillisesti polarisoitunutta ja keskittyy joko lihan- tai villantuotantoon. Lihaa tai villaa tuottavat lammasrodut ovatkin suosituimpia.

Harva tietää, että paikallisista lammasroduista voidaan saada laadukasta villaa, monensävyistä lankaa ja herkullista lihaa.

KNOWSHEEP-hankkeen tavoitteena oli lammastaloutta koskevan tietoisuuden ja arvostuksen lisääminen. Tällä on puolestaan positiivinen vaikutus saariston elinolosuhteisiin, sillä siten luodaan työpaikkoja jalostuksen, markkinoinnin ja matkailun aloille sekä edistetään biotooppien ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Saaristolle ja saarille ominainen taloudellinen toiminta – perinteinen pienviljely, kalastus, käsityö, merellinen perintö jne.

Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 11/2010-12/2013, 38 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 175 192 € EAKR 955 551 € Pääkumppani Viron maatalouden tutkimuslaitos ERIA, Viro (Saku) Yhteystiedot www.knowsheep.eu Muut hankepartnerit Turun yliopisto, Suomi (Turku) Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Suomi (Mustiala) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Jokioinen) Paraisten kaupunki, Suomi (Parainen) Viron maatalousyliopisto, eläinlääketieteen ja eläintieteiden yksikkö, Viro (Tartto) Saarenmaan villayhdistys, Viro (Kaarma) Hiidenmaan lammas- ja karjayhdistys, Viro (Käina)

Hanketoimintaan sisältyi myös lammastalouden asemaa koskeva tutkimus ja selonteko sekä sen kapasiteetin ja potentiaalin arviointi Itämeren saaristossa. Hankkeessa järjestettiin seminaareja ja julkaistiin kirjoja lampaiden kasvattajille, asiantuntijoille ja yleisölle. Lisäksi perustettiin kolme resurssikeskusta tiedonvaihtoa sekä tapahtumien ja koulutustapahtumien järjestämistä varten. Keskus toimii myös lammastalouden parissa toimivien tapaamispaikkana.

97

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

BACES Itämeren saaristo ja saarikeskukset

Itämeren saaristossa ja saarilla on pulaa merkittävistä investoinneista, joilla parannettaisiin syrjäisten alueiden saavutettavuutta ja niiden välisiä yhteyksiä. Hankkeessa määriteltiin seitsemän Itämeren saariston BACES-kehityskeskusta (Baltic Archipelago Island Centres): Arkösund, Tyrislöt, Fyrudden, Söderhamn, Hanko, Raasepori ja Hiidenmaa. BACES-keskukset vauhdittavat saariston kehitystä ja kasvua, ja hankkeen toimet keskittyvät näihin keskuksiin. Nämä ovat henkilö- ja tavarakuljetusten maa- ja meriliikenteen keskuksia, mutta niiden taloudellinen toiminta on pienimuotoista ja kausiluonteista.

BACES-hankkeessa lisättiin rajat ylittävää yhteistyötä saariston syrjäisten alueiden välillä jakamalla ideoita ja strategioita. Näiden tarkoituksena on kehittää BACES-keskuksia kestävän alueellisen kehityksen voimavaroiksi ja keskittyä erityisesti saavutettavuuteen, talouteen ja ympäristöön.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Saariston ja saarten saavutettavuuden sekä niitä koskevien tietojen saatavuuden tukeminen Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 05/2010–08/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 2 518 758 € EAKR 1 897 620 € Pääkumppani Regionförbundet Östsam, Ruotsi (Linköping) Yhteystiedot www.baces.eu Muut hankepartnerit Norrköpingin kaupunki, Ruotsi (Norrköping) Söderköpingin kunta, Ruotsi (Söderköping) Valdemarsvikin kunta, Ruotsi (Valdemarsvik) Itä-Götanmaan lääninhallitus, Ruotsi (Linköping) Söderhamnin kunta/Kulttuuri- ja kehitystoimi, Ruotsi (Söderhamn) Eurohouse NGO, Viro (Kärdla) Tuuru-säätiö, Viro (Kärdla) Yrkeshögskolan Novia, Suomi (Raasepori) Hangon kaupunki, Suomi (Hanko) Raaseporin kaupunki, Suomi (Raasepori)

BACES-hankkeessa testattiin uusia malleja ja menetelmiä, joilla voitaisiin parantaa saaristossa ja saarilla asumisen, työskentelyn ja vierailun edellytyksiä. Keskeisenä tehtävänä oli saaristoa ja saaria koskevien tietojen saatavuuden parantaminen alueen ulkopuolella.

Kuvat keskellä ja oikealla: Gustaf Hamilton

98

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

FIR Friendly island routes – virtuaalimatkat vierassatamiin

Itämeren rannikko on tiheään asuttu, ja merta ja rannikkoa on kautta aikojen hyödynnetty monenlaiseen toimintaan, kuten kalastukseen, merenkulkuun, matkailuun ja teollisuuteen.

Monelta Suomenlahden pieneltä satamalta puuttuvat laadukkaat ja hyvin järjestetyt palvelut sekä kytkökset alueen matkailutoimijoihin.

Palveluja on koottava matkailijoita kiinnostaviksi palveluketjuiksi.

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Saariston ja saarten saavutettavuuden sekä niitä koskevien tietojen saatavuuden tukeminen Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma

FIR-hankkeessa tehostettiin Viron ja Suomen rannikkoalueiden ja pienten saarten matkailua.

Hankkeessa laadittiin ehdotuksia tilanteen parantamiseksi nykyisten matkailureittien tilanneanalyysien pohjalta.

Muut hankepartnerit Cursor Oy, Suomi (Kotka) Tallinnan kaupunki, Viro (Tallinna) NGO Kõrgessaaren satama, Viro (Käina) Viron yleisradio (Eesti Rahvusringhääling, ERR), Viro (Tallinna) Paldiskin kaupunki, Viro (Paldiski) Kalana Jahisadam -säätiö, Viro (Tallinna) Jõelähtmen kunta, Viro (Jõelähtme) NGO Muusa Kapriis, Viro (Kuusalu)

Hankkeessa luotiin markkinointistrategia sekä erityisiä palveluja, matkamuistoja ja patikointireittejä, jotka kuvastavat alueen omaleimaisuutta ja Itämeren alueen historiaa.

Hankeen pääteemoina olivat saarten historia, yksilöllisyys, luonnonympäristö sekä paikallisten satamien tarjoamat palvelut.

Kesto 09/2008-12/2011, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 978 731 € EAKR 786 838 € Pääkumppani Viimsin kunta, Viro (Viimsi) Yhteystiedot www.viimsi.ee

99

Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue

VOSABASE Volunteers for safety – Baltic Sea – vapaaehtoisten meripelastajien koulutushanke

Meriturvallisuuden merkitys kasvaa vuosi vuodelta meriliikenteen ja veneenomistajien lukumäärän kasvaessa ja merikuljetusten lisääntyessä.

Turvallisuus on tärkeää kaikille osapuolille – laivamatkustajille, huvi- ja purjeveneilijöille, urheilijoille, kalastajille ja kaikille, jotka jollakin tavalla ovat kosketuksissa mereen. Helposti ajatellaan, että apu on aina tarvittaessa lähellä.

On kuitenkin mahdotonta tietää, saapuuko apu ajoissa.

VOSABASE-hankeessa meriturvallisuuden yleistä tasoa Itämerellä pyrittiin nostamaan tehokkaan ratkaisun avulla. Toimivan pelastusjärjestelmän kehittämisessä tarvitaan koulutettuja vapaaehtoisia pelastajia ja hyvinvarustettuja pelastusveneitä.

Hankekumppanit kehittivät Itämeren alueen vapaaehtoisten meripelastajien yhteistyöverkoston, jolla pyritään standardisoimaan vapaaehtoisjärjestöjen pelastustoimia. Kumppanit myös pyrkivät parantamaan vapaaehtoisten meripelastusryhmien taitoja ja toimintavalmiutta koulutuskurssien ja meripelastustoiminnan avulla. Lisäksi laitteistoa täydennettiin mm. monialaisessa operatiivisessa koulutuksessa käytettävällä mobiililla koulutusalustalla.

100

Prioriteetti Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Painopiste Saariston ja saarten saavutettavuuden sekä niitä koskevien tietojen saatavuuden tukeminen Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 07/2011–12/2013, 30 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 747 199 € EAKR 579 453 € Pääkumppani Suomen Meripelastusseura, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot www.meripelastus.fi Muu kumppani Vihulan kunta, Viro (Vihula)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Prioriteetti 3:

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

101

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Bridging Baltic Nuorten oikeus kulttuurikokemuksiin Itämeren alueella

Sosiaalisen syrjäytymisen kasvuun liittyviä ongelmia esiintyy koko Itämeren alueella. Syyt löytyvät pitkälti kasvavasta työttömyydestä, nuorten vähäisestä sosiaalisesta liikkuvuudesta, alhaisesta koulutustasosta ja kasvaneesta sukupolvien välisestä kuilusta. Syrjäytymisen vähentämiseksi tehdään kovasti töitä, mutta onnistumiseen vaaditaan uusia keinoja. Kulttuuria voidaan hyödyntää tässä kehyksessä, sillä sen avulla kehitetään suoraan tuntemiseen, kuulemiseen, tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen liittyviä kykyjä.

Bridging Baltic -hankkeella vahvistettiin niin sukupolvien kuin maiden ja alueiden välistä yhteyttä keskisen Itämeren alueella. Hankkeessa keskityttiin kulttuuriperinnön yhteisiin aineksiin, kuten kirjallisuuteen, kuvataiteisiin, musiikkiin ja käsitöihin. Näin luotiin perusta pitkäaikaisella yhteistyölle, jolla autetaan nuoria löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. Kun nuorille annetaan mahdollisuus oppia lisää naapurimaiden kulttuuriilmaisuista, he todennäköisesti suhtautuvat tulevaisuuteen uteliaan toiveikkaasti ja ovat kiinnostuneita alueen kehittämisestä yhdessä.

Hankkeessa kartoitettiin kulttuuriin pohjautuvia menetelmiä erityisesti nuorten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi järjestettiin pilottitoimia kehitettyjen ideoiden testaamiseksi.

Lopuksi tuloksista julkaistiin käsikirja. Näiden toimien ohella hankkeessa muodostettiin verkosto, joka jatkaa työtä Bridging Baltic -hankkeen tulosten pohjalta.

102

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2012–02/2014, 22 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 882 498 € EAKR 681 120 € Pääkumppani Gävlen kaupunki, Ruotsi (Gävle) Yhteystiedot www.bridgingbaltic.com Muut hankepartnerit Jõgevan kaupunginhallitus, Viro (Jõgeva) Mazsalacan kaupunki, Latvia (Mazsalaca) Turun kaupungin kulttuuriasiainkeskus, Suomi (Turku)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

CADDIES Asukkaat mukana kehittämässä vetovoimaisia kaupunginosia

Toimivan demokratian saavuttaminen ja syrjinnän välttäminen edellyttää, että asukkaat osallistuvat itseään koskevaan keskusteluun ja kehittämiseen.

Prosesseihin voi liittyä monia haasteita, kuten vapaaehtoistyön epätarkasti määritellyt roolit paikallisissa kehittämisprosesseissa tai puutteellinen yhteys asukkaiden ja kunnan viranomaisten välillä.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma

CADDIES-hankkeessa parannettiin elinolosuhteita ja tehostettiin asukkaiden osallistumista Helsingin, Norrköpingin ja Riian viime vuosisadalla syntyneissä kaupunginosissa. Hankkeessa kannustettiin eri asukasryhmiä osallistumaan ja ottamaan vastuuta omasta talostaan, asuinkorttelistaan tai asuinympäristöstään kestävällä tavalla.

Pääkumppani Hyresbostäder i Norrköping AB, Ruotsi (Norrköping) Yhteystiedot www.caddiesproject.eu

Kesto 03/2009-12/2011, 34 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 240 192 € EAKR 958 450 €

Muut hankepartnerit Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka, Suomi (Helsinki) Riian kaupunginvaltuusto, asumisasioista vastaava yksikkö, Latvia (Riika)

Hankkeen aikana pilottialueilta kerättiin runsaasti tietoa. Lisäksi tutkittiin erilaisia osallistumisen tapoja. Paikalliset verkostot otettiin mukaan strategian rakentamiseen ja visiointiin.

Hankkeessa kehitetyn tietojenvaihtofoorumin ansiosta kaikille asukasryhmille ja paikallisille toimijoille tarjottiin pääsy tärkeisiin tietoihin paikallisista asioista.

Valokuvat: Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka (kuvat oikealla ja vasemmalla) ja Riian kaupunginvaltuusto Rigas majoklis (kuva keskellä)

103

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

CEBARE4YOU Central Baltic region for youth – nuorisotyön kehittämishanke

Talouskriisi, kasvava työttömyys, kotitalouksien alentuneet tulot ja palvelujen väheneminen lisäävät tarvetta työlle nuorten ei-toivotun käytöksen ehkäisemiseksi sekä erityistukea tarvitsevien nuorten sopeuttamiseksi yhteiskuntaan.

CEBARE4YOU-hankkeessa ehkäistiin nuorisoon liittyviä ongelmia ja parannettiin paikallista elämänlaatua kehittämällä uusia malleja ja menetelmiä paikallisen nuorisotoiminnan järjestämiseen.

Hankkeessa keskityttiin nuorten tarpeisiin ja ongelmiin ja kartoitettiin nuorten vapaa-ajan käyttöä. Hankkeessa sosiaalisesti hyljeksityt lapset ja nuoret osallistuivat koulun toimintoihin ja yhteiseen vapaa-ajan viettoon. Nuorten alkoholi-/huumeriippuvuuden ja rikollisuuden ehkäisemiseksi järjestettiin erilaisia tapahtumia.

Lisäksi kumppanit järjestivät koulutusta nuorisotyön esimiehille ja kumppanuustoimintaa nuorisojärjestöjen edustajille. Toimiin kuului myös uudenlaisten nuorisokeskusten ja toiminnan suunnittelu hankekunnissa. Näissä keskityttiin lasten ja nuorten teknisten ja luovien taitojen kehittämiseen, joilla tuetaan yritteliäisyyttä ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.

104

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 10/2009–07/2011, 22 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 319 461 € EAKR 256 629 € Pääkumppani Harkun kunta, Viro (Harku) Yhteystiedot www.harku.ee Muut hankepartnerit Sipoon kunta, Suomi (Sipoo) Söderhamnin kunta, Ruotsi (Söderhamn)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

eMedic Etälääketieteestä uusia keinoja diabeteksen hoitoon

Diabetes on maailman nopeimmin yleistyvä sairaus. Diabetes on krooninen sairaus, ja sen seuraukset ovat myös Itämeren alueella merkittävät, niin terveydenhoitojärjestelmän kuin talouden kannalta. Diabeteksen hoidon optimointi toisi terveydenhoitokustannuksiin huomattavia säästöjä. Kaksi kolmasosaa diabeteksen hoitokustannuksista koostuu vältettävissä olevien komplikaatioiden kustannuksista.

Ennaltaehkäisevän toiminnan ja parhaiden käytäntöjen helpon saatavuuden merkitys korostuu tässä. Terveydenhoidon kustannusten nousun aiheuttamia tulevia ongelmia voidaan pyrkiä ratkomaan tarjoamalla kotihoidossa yhtä laadukkaita ja turvallisia palveluja kuin sairaalahoidossa.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2011–04/2014, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 2 304 662 € EAKR 1 777 923 € Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.emedicproject.eu Muut hankepartnerit Turku Science Park Oy, Suomi (Turku) Viron eHealth-säätiö, Viro (Tallinna) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Suomi (Turku) Pauls Stradins -yliopistosairaala, Latvia (Riika) Karoliininen yliopistosairaala, Ruotsi (Huddinge)

Terveydenhoidon prosessien tehostamiseksi ja uudistamiseksi eMedic-hankkeessa kehitettiin ja otettiin käyttöön uusia, teknisiin sovelluksiin ja seurantavälineisiin perustuvia terveydenhoidon e-palveluja. eMedic-hankkeessa toteutettiin olemassa olevan sähköisen terveydenhuollon (eHealth) teknologioiden ja seurantavälineiden kartoitus, jotta olemassa olevat menetelmät ja kokemukset voitiin hyödyntää kunnolla. Itsehoitoa ja etäkonsultaatiota koskevissa piloteissa kehitettiin uusia työskentelyprosesseja ja yhdistettiin nämä osaksi päivittäisiä rutiineja. Neljässä maassa rakennettiin uusia palvelumalleja. Lisäksi arvioitiin hankkeen yhdeksän eri pilotoinnin vaikutuksia ja käytettävyyttä.

105

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

FOODWEB Itämeren ympäristö, ruoka ja terveys: tavoista tietoisuuteen

Itämeri on voimakkaasti kuormittunut erilaisilla kemikaaleilla teollistumisen alusta lähtien, ja meriympäristö on kärsinyt saasteista jo pitkään. Tämän vuoksi Itämeri mainitaankin usein maailman saastuneimmaksi mereksi.

Monet haitalliset aineet ylittävät useiden organisaatioiden ja maiden asettamat viitearvot.

Monet aineista rikastuvat meren ravintoketjussa ja voivat aiheuttaa riskejä luonnonvaraisille eläimille ja ihmisille ravinnon välityksellä.

FOODWEB-hankkeen tavoitteena oli lisätä yleistä tietoisuutta ruoan laadun ja alkuperän välisestä yhteydestä.

Hankkeen toiminta-alueena on Itämeri ja sen ympäristö. Hankkeessa korostettiin ja pohdittiin ihmisen, elintarvikkeiden ja ympäristön välisiä suhteita: miten ympäristön tila vaikuttaa ruokaan ja terveyteemme ja miten ihmisen toiminta puolestaan vaikuttaa ympäristöön.

Tutkimusyhteistyön avulla kumppanit avasivat aineistopaketin yleisön käyttöön. Hankkeen tuloksena syntyi uusia työkaluja, joiden avulla voidaan pohtia sekä ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia että ympäristöriskien vaikutusta ihmisten kuluttamaan ravintoon.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2011–12/2013, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 541 082 € EAKR 1 242 328 € Pääkumppani Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Jokioinen) Yhteystiedot www.foodweb.ut.ee Muut hankepartnerit Tarton yliopisto, Viro (Tartto) Tiedekeskus AHHAA, Viro (Tartto) Suomen ympäristökeskus, Suomi (Helsinki) Latvian yliopisto, Latvia (Riika)

Valokuvat: Marja-Liisa Vieraankivi, Hanna Aho

106

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

GGBGnetwork Sukupuoliroolit sivuun ihmiskaupan ehkäisemiseksi

Sukupuoleen perustuvan väkivallan, kuten seksuaaliseen hyväksikäyttöön tähtäävän ihmiskaupan, perussyihin puuttuminen on usein puutteellista.

Sukupuoleen perustuvan väkivallan, syrjinnän ja ihmiskaupan mahdollistavat jatkuva sukupuolten epätasa-arvo ja syvälle juurtuneet sukupuoliroolit lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaissa.

GGBGnetwork-hankkeella edistettiin sukupuolten tasa-arvoa ja korostettiin nykyisten sukupuoliroolien kyseenalaistamista nuorisotyössä. Näin pyrittiin vähentämään sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, syrjintää ja muita sosiaalisia riskejä.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 09/2009–04/2012, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 655 871 € EAKR 523 872 € Pääkumppani Ahvenanmaan rauhaninstituutti, Ahvenanmaa (Maarianhamina) Yhteystiedot www.peace.ax Muut hankepartnerit Naisten resurssikeskus Marta, Latvia (Riika)

Nuorten miesten ja naisten vaikutusmahdollisuuksiin satsattiin. Nuoret osallistuivat epämuodollisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin, jotka kehitettiin ainutlaatuisen Nordic Girl and Boy -ryhmätyöskentelytavan pohjalta. Ahvenanmaalla ja Latviassa koulutettiin nelisenkymmentä tyttö- ja poikaryhmien vetäjää ja luotiin näin ryhmänvetäjien verkosto. Tutkijat seurasivat hankkeen aikana ryhmän jäseniä ja arvioivat näiden henkilökohtaista kehittymistä ja asenteiden, arvojen ja itsetunnon muutosta verrokkiryhmiin verrattuna. Toiminnan kestävyys varmistettiin antamalla ryhmänvetäjille kouluttajan valmiudet, jotta nämä voivat kouluttaa uusia ryhmänvetäjiä omissa maissaan.

107

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

HELTH Terveellinen ja energiatehokas asuminen perinteisissä maalaistaloissa

Vuosien saatossa elintavat ja talojen lämmittämisen tavat ovat muuttuneet. Nykyihmisillä on monenlaisia rakennusten mukavuuteen, käytettävyyteen ja energiatehokkuuteen liittyviä vaatimuksia. Nykyajan lämmitystavat muuttavat talon sisäilmaston ja voivat aiheuttaa kosteutta sekä lisätä vesihöyryn tiivistymisen ja homeen muodostumisen mahdollisuutta. Nämä puolestaan vaikuttavat niin puu- kuin kivitalojen kestävyyteen ja laatuun.

HELTH-hankkeessa on kehitetty optimaalisia ratkaisuja siihen, miten perinteisiä maalaistaloja voidaan perusparantaa siten, että saavutetaan terveelliset ja energiatehokkaat asumisolosuhteet.

Tutkijat analysoivat lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuja, joilla voidaan vähentää polttoaineiden käyttöä ja hiilipäästöjä sekä taata tehokas ja terveellinen sisäilmasto, pidempi käyttöikä ja parempi energiatehokkuus.

Kehitetyn simulaatio-ohjelmiston avulla tutkijat saivat selville eri perusparannusratkaisujen vaikutukset sisäilmastoon, energiatehokkuuteen ja kosteusteknisiin ominaisuuksiin. Hankkeen puitteissa järjestettiin myös talonomistajille suunnattua koulutusta, jossa käsiteltiin talojen energiatehokkuuden parantamista.

108

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2010–08/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 003 331 € EAKR 811 747 € Pääkumppani Viron ulkoilmamuseo, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.helthproject.eu Muut hankepartnerit Gotlannin yliopisto, Ruotsi (Visby) Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Aalto-yliopisto, Suomi (Espoo) Harjumaan maakuntamuseo, Viro (Keila)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

IIeP Maahanmuuttajien osallistaminen e-osallistumisen avulla

Internet on nykyään lähes jokaisen kansalaisen saatavilla, joten sosiaalinen media voidaan nähdä mahdollisena kansalaisten sosiaalista, poliittista ja kulttuurista osallistumista lisäävänä välineenä.

Uusien mahdollisuuksien hyödyntämiselle syrjäytyneiden ryhmien osallistamisessa ja osallistumisessa on kuitenkin edelleen monia esteitä. Näihin lukeutuvat vanhentuneet hallinnolliset käytännöt ja yhteensopimattomat teknologiat.

IIeP-hankkeessa tehostettiin maahanmuuttajien sosiaalista, poliittista ja kulttuurista osallistamista Virossa, Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda yhteen kansalaisyhteisöjen työkaluja, toimintatapoja ja konsepteja sekä hallinnon ylhäältä alaspäin suuntautuvia osallistumiskäytäntöjä ja -teknologioita.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 10/2009–04/2012, 31 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 810 240 € EAKR 620 583 € Pääkumppani Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot http://iiep-project.eu Muut hankepartnerit Tallinnan yliopisto, informatiikan laitos (Tallinna) Oikeusministeriö, Suomi (Helsinki) Helsingin yliopisto, viestinnän oppiaine, Suomi (Helsinki) Södertörns Högskola, Ruotsi (Handen)

Hankkeessa luotiin suosituksia kansalaisyhteisöjen osallistamistoimista sekä osallistumista helpottavista hallinnollisista käytännöistä.

Hankkeessa luotiin myös käsikirja, jossa kerrotaan maahanmuuttajayhteisöille ja viranomaisille tieto- ja viestintätekniikan parhaista käytännöistä ja edistetään näin sosiaalista, poliittista ja kulttuurista osallistumista.

Valokuvat: Matthias Wevelsiep

109

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

INNOCARE Innovatiivisia ratkaisuja kotona asuvien ikääntyneiden hoitoon

Euroopan väestön ikääntymisen myötä kasvaa erityishoitoa tarvitsevien määrä. Uusien teknologioiden avulla voidaan välttää vammoja sekä minimoida tapaturmien ja sairaustapausten vaikutukset terveydenhoitoon. Kotona käytettävän uuden teknologian myötä ikääntyneet voivat asua kotona pidempään ja nauttia paremmasta elämänlaadusta.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa elämänlaatua ja lisätä kotona asuvien ikääntyvien turvallisuutta kotihoidossa käytettävien innovatiivisten teknologioiden ja menetelmien avulla.

Erilaisin toimin pyrittiin lisäämään tietoa ja kokemuksia ikääntyneiden kotihoidossa käytettävistä innovatiivisten tuotteiden/ palvelujen hyödyistä ja kustannuksista kunnissa sekä omaishoitajien, ammattihoitajien ja yleisön keskuudessa Virossa, Latviassa ja Ruotsissa. Hankkeen aikana toteutettiin tutkimuksia erilaisista innovatiivisista tuotteista ja palveluista, joita on saatavilla ikääntyneiden hoitoon kumppanuusmaissa. Hankkeessa selvitettiin myös näiden tuotteiden ja palvelujen käyttöönottovalmiuksia hankkeeseen osallistuvissa kunnissa. Etähoitopuhelimia, elektronisia lääkeannostelijoita, kaatumishälyttimiä ja savunilmaisimia testattiin 60–70 ikääntyneen kodissa yli 12 kuukauden ajan.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 11/2011–04/2014, 30 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 801 266 € EAKR 619 923 € Pääkumppani Tallinnan yliopiston Rakveren yksikkö, Viro (Rakvere) Yhteystiedot innocare.edicypages.com Muut hankepartnerit Rakveren kaupunginhallitus, Viro (Rakvere) Länsi-Virun ammattikorkeakoulu, Viro (Rakvere) Latvian yliopisto/P. Stradinsin lääketieteen korkeakoulu, Latvia (Jurmala) Cesisin kaupungin sosiaalipalvelut, Latvia (Cesis) Ape Area Council, Latvia (Ape) Nackan kunta, Ruotsi (Nacka)

Valokuva: Håkan Lindgren

110

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

MUSIC FOR ALL Erityistukea tarvitsevien musiikinopetustarjonnan parantaminen

Jokaisella, myös erityistukea tarvitsevilla ihmisillä, on oikeus koulutukseen. Jokaisella on myös oikeus tulla kohdelluksi yksilöllisenä oppijana, ei vain potilaana. Oikeus koulutukseen tarkoittaa oppimisoikeuden lisäksi oikeutta asianmukaiseen, yksilölliseen ja tehokkaaseen koulutukseen.

Hankkeessa pyrittiin parantamaan erityistukea tarvitsevien henkilöiden laadukkaan ja yksilöidyn musiikinopetuksen tarjontaa. Hankkeessa koulutettiin ja kannustettiin opettajia esittelemällä uusia oppimismenetelmiä. Lisäksi tavoitteena oli poliitikkojen, opettajien, muusikoiden ja yleisten asenteiden parantaminen yhteiskunnassa.

Hankkeessa järjestettiin kolme työpajaa, joissa jaettiin kokemuksia, sekä yhteinen opettajaseminaari erityismusiikinopetuksen metodologisen käsikirjan kehittämiseksi.

Käsikirjaa testattiin ”Meeting in Music” -taideleirillä. Musiikinopettajat ja yleisö saivat tietoa hankkeesta ja erityismusiikinopetuksesta ”Music for All” -televisiodokumentin, blogin, päätösseminaarin sekä useiden paikallisten tapahtumien kautta. Hankkeen yhteydessä saatiin runsaasti yhteydenottoja opettajilta ja erityistukea tarvitsevien vanhemmilta, jotka halusivat osallistua hanketoimintaan.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2009–04/2011, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 181 623 € EAKR 145 897 € Pääkumppani Riian kaupunginvaltuusto, koulutuksesta, kulttuurista ja urheilusta vastaava yksikkö, Latvia (Riika) Yhteystiedot www.projectmusicforall.eu Muut hankepartnerit Tolaram-säätiö, Viro (Tallinna) HelsinkiMissio ry, Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari, Suomi (Helsinki)

111

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Safe Baltic Cruises Yhteishanke Itämeren risteilyjen turvallisuuden hyväksi

Itämeren liikenne yhdistää Ruotsin, Suomen, Viron ja Ahvenanmaan. Viime vuosina raiskausten määrä on kasvanut merkittävästi Itämeren risteilyaluksilla. 90 prosentissa tapauksista alkoholilla on osuutta asiaan. Rikosten määrään ja rakenteeseen vaikuttavat alkoholin saatavuus ja alle 25-vuotiaiden nuorten mukanaolo.

Raiskaustapauksia voidaan myös pitää muun väkivaltarikollisuuden indikaattorina.

Raiskaustapausten lisääntyessä myös muiden väkivaltarikosten määrä kasvaa.

Safe Baltic Cruises -hankkeessa kehitettiin rikostorjuntamenetelmiä ajanvieteristeilyihin kytkeytyvän väkivallan torjumiseksi.

Hankkeen kumppanit pyrkivät luomaan Itämeren liikennettä koskevan yhteisen politiikan ja sääntely-ympäristön, jonka selkeät säännöt määrittelevät alkoholin anniskelua laivoilla. Hankkeessa kehitettiin yhteiset rikostorjuntamenetelmät, joiden noudattamisesta sovittiin yhteisesti siitä huolimatta, missä tutkimus aloitetaan. Lisäksi hankkeessa esitettiin rikostorjuntakoulutuksen konsepti, joka voidaan ottaa käyttöön laivayhtiöiden oman henkilöstön turvallisuuskoulutuksessa.

112

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2011–04/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 752 757 € EAKR 546 500 € Lead partner Tukholman läänin poliisi/ City, Ruotsi (Tukholma) Yhteystiedot www.polisen.se Muut hankepartnerit Varsinais-Suomen poliisilaitos, Suomi (Turku) Ahvenanmaan poliisiviranomainen, Ahvenanmaa (Maarianhamina) Estonian Police and Border Guard Board, North Prefecture, Viro (Tallinna) STAD, Stockholm förebygger alkohol och droger, Ruotsi (Tukholma)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

SIDP Sopeuttamista edistävien vuoropuhelufoorumien vahvistaminen

Euroopan etninen, kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen moninaisuus on korostunut entisestään maahanmuuton myötä. Moni maahanmuuttajayhteisö saa kuitenkin vastaanottavassa maassa osakseen vähemmän solidaarisuutta. Maahanmuuttajat myös kohtaavat esteitä yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja päätöksentekoprosesseissa. Myös alkuperäisväestöön kuuluvat havaitsevat usein tietyn sosiaalisen kuilun maahanmuuttajaryhmiä kohtaan. Vaikka Itämeren alueen maissa on saatavilla kansallisia ja paikallisia neuvoa-antavia tahoja, tyytymättömyys vuoropuheluprosessien tehottomuutta kohtaan kasvaa edelleen.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 11/2011-12/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 338 080 € EAKR 261 683 € Pääkumppani Estonian Advice Centre, Viro (Jõhvi) Yhteystiedot www.abikeskused.ee Muut hankepartnerit Itä-Virumaan sopeuttamiskeskus, Viro (Jõhvi) Latvian ihmisoikeuksien keskus, Latvia (Riika) Södertäljen kunta, Ruotsi (Södertälje)

SIDP-hankkeen tavoitteena oli sellaisten yleisten tilojen ja toiminnan vahvistaminen, joissa maahanmuuttajat (mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset) ovat vuorovaikutuksessa vastaanottavan yhteiskunnan kanssa Itämeren maissa. Tällainen merkityksellinen toiminta toteutuu parhaiten vuoropuhelufoorumeissa.

Tätä kautta vahvistetaan neuvoa-antavien elinten ja kansalaisjärjestöjen edustuksen roolia maahanmuuttajien sopeuttamispolitiikkojen määrittelyssä, käyttöönotossa ja arvioinnissa.

Hankkeen aikana järjestettyjen vuoropuhelutapahtumien avulla kumppanit solmivat kontakteja ja rakensivat Itämeren alueelle verkoston. Näiden avulla voitiin tehokkaammin osallistua keskusteluun maahanmuuttajien sopeuttamisesta uusien hankkeiden avulla sekä Itämeren alueella että koko Euroopassa.

113

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

SPORTSSOCIETY Vetovoimainen ja kehittyvä yhteiskunta urheilun avulla

Urheilu vaikuttaa myönteisesti sosiaaliseen osallistumiseen, koulutukseen, kansanterveyteen ja matkailuun. Urheilun saralla piileekin merkittäviä voimavaroja, joita voidaan hyödyntää vetovoimaisen yhteiskunnan luomisessa. Se edustaa myös taloudellisesti merkittävää ja nopeasti kasvavaa alaa, jolla on suuri vaikutus kasvuun ja työpaikkoihin. Suurimpia ongelmia ovat urheilualan koulutusohjelmien riittämätön laatu ja alan henkilökunnan pätevyys, huippuurheilun ja muun koulutuksen yhdistäviin ”kaksoisuriin” liittyvät kysymykset sekä urheilujärjestöjen ja yliopistojen yhteistyön puute Itämeren alueella. Näihin kaivataan tehokkaita ja kattavia ratkaisuja.

SPORTSSOCIETY-hankkeessa pyrittiin alueen urheilusektorin kehittämisellä saamaan aikaan myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Hankkeessa tarjottiin laadukkaita urheilumahdollisuuksia ja urheilukoulutusta sekä nykyaikaista kuntoutusta urheilijoille.

Näin hanketoiminnalla edistettiin paremman elinympäristön luomista ja saatiin taloudellista hyötyä urheilumatkailun kasvun kautta. Hankkeen aikana kehitettiin jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa maassa korkeatasoinen, kansainvälinen monitoimikoulutuskeskus ja urheilulääketieteen asiantuntijaverkosto urheilijoiden kuntoutusjärjestelmän parantamiseksi. Nuorille urheilijoille kehitettiin ”kaksoisuraan” tähtäävä ohjelma, joka yhdistää urheiluharjoittelun ja muun koulutuksen.

Lisäksi tehostettiin Viron, Latvian ja Suomen urheilujärjestöjen edustusta kansainvälisissä urheilujärjestöissä.

114

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 06/2012–12/2013, 19 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 308 313 € EAKR 237 402 € Pääkumppani Foundation of the Sports Education and Information, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.spordiinfo.ee/sportssociety Muut hankepartnerit Viron olympiakomitea, Viro (Tallinna) Suomen olympiakomitea, Suomi (Helsinki) Latvian olympiakomitea, Latvia (Riika)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

WASI Work ability and social inclusion – Työkyky ja sosiaalinen osallistuminen

Hyvä johtajuus on riittävän työkyvyn säilyttämisen, tarpeettoman stressin vähentämisen sekä organisaation tuottavuuden takaamisen edellytys. Itämeren alueella työskentelee nykyään suuri joukko ihmisiä tieto- ja viestintätekniikan alalla, jossa vietetään jatkuvasti aikaa nykyteknologian parissa.

Teknologia voi itsessään olla stressitekijä, mutta se voi lisätä stressiä myös epäsuorasti, esimerkiksi erittäin tiukkoina aikatauluina tai lukuisina kokouksina.

WASI-hankkeessa tarjottiin tieto- ja viestintätekniikan alalla toimiville organisaatioille keinoja ja välineitä parantaa työkykyä ja työhyvinvointia stressinhallinnan ja hyvän johtajuuden avulla. Näin edistettiin työkyvyn säilymistä Itämeren alueella.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma

W A S

I

WORK ABILITY SOCIAL INCLUSION

Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 736 907 € EAKR 571 793 € Pääkumppani Arcada-ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot info.arcada.fi/sv/wasi Muut hankepartnerit Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Riga Stradins -yliopisto, Latvia (Riika)

Hankkeessa toteutettiin myös tutkimus, jossa koottiin ajantasaista tietoa organisaatioiden ja yksilöiden sekä ympäröivän yhteiskunnan ongelmista ja tarpeista. Tutkimusta seurasivat toimenpiteet, joihin kuuluivat työkykyseminaarit, työpaikka-arvioinnit, rakenteelliset ratkaisut, organisatoriset ratkaisut ja elämäntapaohjaus.

Kolmannessa vaiheessa toimenpiteiden tulokset arvioitiin ja tehtiin taloudellinen analyysi kustannus-hyötylaskelmineen.

115

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Youth Space Nuorten osallistuminen järjestö-, urheilu- ja harrastuskurssitoimintaan

Itämeren alueen kestävien, vetovoimaisten ja kehittyvien yhteiskuntien tulevaisuus on suurelta osin riippuvainen nuoren sukupolven kyvyistä.

Nuoret edustavat monimuotoista, kehittyvää sosiaalista väestöryhmää, joka on monille uhille altis.

Hankkeessa korostettiin nuorten kykyjä toimia tulevaisuuden alueellisen kasvun edistävänä voimana ja yhteiskunnan innovaatioiden lähteenä yhteiskunnassa suotuisassa ja osallistuvassa hengessä.

Hankkeen toiminnasta osa keskittyi osallistavaan nuorisotyöhön. Tämä toteutettiin suunnittelemalla fyysisiä, luovia ja virtuaalisia kohtaamispaikkoja.

Kaupunkien nuorisokeskuksiin kehitettiin studioita, laboratorioita, työpajoja ja toimintaa, joiden ansiosta nuoret voivat osallistua aktiivisesti toimintaan niin virtuaalisesti, yhteiskunnallisesti kuin maan rajojen ylitse. Lisäksi kehitettiin yhteinen virtuaalinen tila, jota käytetään Playtodo-Android-sovelluksella. Sovellus kannustaa nuoria ideoiden ja luovien töiden jakamiseen ja alueen kiinnostavien tapahtumien seuraamiseen. Youth Space -hankkeen toiminta toteutettiin kokonaan epämuodollisen oppimisen keinoin. Nuoret määrittivät itse sekä yhteistyön sisällön että sen tulokset.

116

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Elinolosuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden parantaminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2010–06/2013, 38 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 299 632 € EAKR 1 070 581 € Pääkumppani Riian kaupunginvaltuusto, koulutuksesta, kulttuurista ja urheilusta vastaava yksikkö, Latvia (Riika) Yhteystiedot www.youthspace.eu Muut hankepartnerit Tallinnan nuorisotyön keskus, Viro (Tallinna) Kulturskolan Stockholm, Ruotsi (Tukholma)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Bridge of Music Hyvinkään ja Kuldigan musiikkikoulujen yhteistyö

Latvian ja Suomen musiikkikouluissa on käytössä erilaisia lähestymistapoja musiikin opetukseen ja soitinten soittamiseen taiteellisena ilmaisuna ja ammattimaisesti. Puutteellisten tietojen sekä musiikinopetusjärjestelmiin ja musiikkitoimintaan liittyvän puutteellisen vaihdon ansiosta yleisö tai musiikkikoulut eivät juuri tunne naapurimaiden musiikkiperinnettä ja -tuotantoa.

Bridge of Music -hankkeessa edistettiin kansallista musiikki- ja kulttuuriperintöä keskisen Itämeren alueella. Tämä toteutettiin tuomalla esiin innovatiivisia musiikinopetusmenetelmiä.

Näin myös vahvistettiin ja monipuolistettiin musiikinopetusjärjestelmiä Latviassa ja Suomessa.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuurivaihdon edistäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 09/2011–08/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 175 771 € EAKR 135 843 € Lead partner Kuldigan kunta, Latvia (Kuldiga) Yhteystiedot www.kuldiga.lv Muu kumppani Hyvinkään musiikkiopisto, Suomi (Hyvinkää)

Hankekumppanit tekivät tiivistä yhteistyötä tavoitteenaan yhteisten kulttuurituotteiden luominen. Kuldigan musiikkikoulun ja Hyvinkään musiikkiopiston oppilaat saivat mahdollisuuden säveltää Sibelius-sävellysohjelman avulla yhteisiä konserttiohjelmia. Yhteiskonserteilla Latviassa ja Suomessa lisättiin tietoisuutta toisen maan kulttuuritarjonnasta.

117

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

BYMIC Itämeren alueen nuoret muusikot kansainvälisessä ympäristössä

Kansainvälisissä kilpailuissa menestymisen kautta nuorille muusikoille avautuu mahdollisuus tulla tunnetuksi konserttijärjestäjien, edustajien ja muiden ammattimuusikoiden keskuudessa. Näin he voivat kehittyä urallaan kansainvälisesti.

Valitettavasti nuorten latvialaisten ja ruotsalaisten muusikoiden on hankalaa päästä palkintosijoille kansainvälisissä musiikkikilpailuissa. Taustalla on osittain se, ettei nykyisessä musiikinopetuksessa painoteta riittävästi lavaesiintymistä ja kilpailuja.

Hankkeella helpotettiin 8–18-vuotiaiden pääsyä kansainväliselle klassisen musiikin huipputasolle.

Nuorten itseluottamusta ja keskittymiskykyä parannettiin, jotta he voivat kartuttaa kokemuksiaan ja hioa taitojaan.

Hankkeen puitteissa järjestettiin erityinen koulutusohjelma, johon kuului runsaasti konserttitoimintaa ja mestariluokkia, joissa opettavat eri puolilta maailmaa saapuneet ja omassa instrumentissaan maailmanmenestystä niittäneet opettajat. Hankkeessa annettiin nuorille muusikoille mahdollisuus ymmärtää syvemmin kansainvälisten estradien puitteita – miten ala toimii ja mitä edustajat, tapahtumajärjestäjät ja managerit odottavat. Myös alueen musiikkielämä hyötyi merkittävästi: musiikillinen toiminta jatkuu yhä ja musiikin laatua kehitetään jatkuvasti.

118

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuurivaihdon edistäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2011–12/2013, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 468 817 € EAKR 362 353 € Pääkumppani Katrineholmin kunta, Ruotsi (Katrineholm) Yhteystiedot www.bymic.eu Muu kumppani The Emils Darzins -musiikkikoulu, Latvia (Riika)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

CULT IDENTITY Itämeren rantojen muinaiset palvontapaikat luovat yhteistä identiteettiä

Muinaiset palvontapaikat tai pyhät paikat ovat merkittävä osa keskisen Itämeren alueen esikristillistä kulttuuriperintöä. Muinaisten palvontapaikkojen mahdollisuuksia yhteisen identiteetin vahvistamisessa ei ole täysin tunnistettu.

Cult Identity -hankkeessa lähestytään palvontapaikkojen kestävään hoitoon liittyviä ongelmia keskisen Itämeren alueen yhteisenä kulttuuriperintöelementtinä. Hankkeen tavoitteena oli palvontapaikkojen suojelu ja niiden kehittäminen matkailukohteiksi.

Hankkeessa kartoitettiin palvontapaikkoja ja luodaan yhteinen hoito- ja kehittämisstrategia niiden suojelemiseksi. Hankkeessa järjestettyyn toimintaan kuului myös palvontapaikkojen mainostaminen paikallisille ja ulkomaalaisille matkailijoille osana yhteistä historiallista perintöä.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuurivaihdon edistäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 12/2010–08/2013, 33 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 088 240 € EAKR 903 444 € Pääkumppani Riian suunnittelualue, Latvia (Riika) Yhteystiedot www.ancientsites.eu Muut hankepartnerit Gävleborgin maakuntamuseo, Ruotsi (Gävle) Hiite Maja -säätiö, Viro (Tartto) Kurzemen suunnittelualue, Latvia (Riika) Vidzemen suunnittelualue, Latvia (Cēsis) Zemgalen suunnittelualue, Latvia (Jelgava)

119

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

DNSE Erilaiset kansakunnat – jaetut kokemukset

Vuosisatojen ajan keskisen Itämeren aluetta yhdisti vesialue, yhtenäinen ilmasto ja yhteiset historialliset kehityskulut, mutta alueellinen yhtenäisyys rikkoutui Euroopan jakauduttua jyrkästi lähes 50 vuoden ajaksi.

Yhteenkuuluvuuden rakentaminen kansojen välille edellyttää ykseyden tunnetta. Sitä tarvitaan myös yhteistyön helpottamiseksi liiketoiminnan, hallinnon, kulttuurin ja tieteen aloilla.

DNSE-hankkeessa on luotu alueella yhtenäisyyden tunne ja pyritty rakentamaan solidaarisuutta kansojen kesken. Kehitysvuosien aikana kerätään usein tietoa ja asenteita, joten hankkeen toimintaa suunnattiin sellaisten opetuksellisten metodien suunnitteluun, joita käytetään niin luokkatilassa kuin sen ulkopuolella.

Hankkeessa keskityttiin historiaan ja tietoisuuden lisäämiseen nuorten keskuudessa, sekä virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa että sen ulkopuolella.

Hankkeessa kartoitettiin nuorten tietoja Virosta ja Latviasta sekä nuorten asenteita näitä naapurimaita kohtaan. Tulosten pohjalta kehitettiin metodologia ja aineistoa, joiden avulla luotiin ykseyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta alueella sekä tuotiin muutoksia perusopetusjärjestelmien opintosuunnitelmiin.

120

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuurivaihdon edistäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2011–12/2013, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 008 376 € EAKR 857 120 € Pääkumppani Unitas-säätiö, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.sharedlegacy.eu Muu kumppani Latvian miehitysmuseo, Latvia (Riika)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

EUNECBAS Euroopan unioni viisi vuotta Itämeren itärannikolla

Keskisen Itämeren maat ovat menneinä aikoina olleet kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kulttuuri on yhdistävistä tekijöistä väkevimpiä. Silti kulttuuriset yhteydet keskisen Itämeren maiden välillä ovat heikot. Musiikki on hyvä tapa vahvistaa näitä yhteyksiä, sillä kaikki ymmärtävät musiikin kansainvälistä kieltä.

Eunecbas-hankkeessa kehitettiin muusikoiden ja konserttijärjestäjien yhteistyötä ja siten tuotiin esille keskisen Itämeren alueen yhteinen kulttuuriperintö. Tämän kulttuuriperinnön ymmärryksen kautta sitä voidaan tuoda esille myös alueen ulkopuolella.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuurivaihdon edistäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 10/2008–4/2011, 31 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 842 614 € EAKR 702 287 € Pääkumppani David Oistrakh -festivaali, Viro (Pärnu) Yhteystiedot www.oistfest.ee Muut hankepartnerit Latvija-kuoro, Latvia (Riika) Itä-Helsingin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry, Suomi (Helsinki)

Hankkeen puitteissa järjestettiin Suomessa koulutusta nuorille muusikoille, jotta keskisen Itämeren maiden musiikkihistoriaan voitiin liittää uutta kansallista musiikkia. Keskisen Itämeren maiden muusikoista koottiin uusia kamariensemble-ryhmiä ja orkestereita. Uusia sävellyksiä esitettiin konserteissa Virossa, Suomessa, Latviassa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.

Ammattilaisten kanssa työskentely avasi nuorille hienoja osallistumismahdollisuuksia.

Yhteistyön ansiosta saavutettu tuotantojen kirjo on huomattavasti laajempi kuin minkä hankekumppanit olisivat yksin voineet saavuttaa.

Valokuvat: David Oistrakh -festivaali (kuvat oikealla ja keskellä), Ants Liigus/Pärnu Postimees (kuva vasemmalla)

121

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

SHIPWHER Merenalainen kulttuuriperintö: merihistoriallisten lähteiden digitointi ja avaaminen yleisölle

Laivojen hylyt ovat osa kansainvälistä kulttuuriperintöä, jota on tärkeää suojella.

Neuvostoaikana Itämeren itärannikon merellistä perintöä suojeltiin hyvin, sillä Neuvostoliiton rajavartiosto ei päästänyt ketään merelle.

Nykyään merelle pääsee molemmilta rannoilta, sukellusvarusteet ovat edullisia ja harrastesukellus yleistyy jatkuvasti. Näistä syistä käsityksiämme merellisen perinnön suojelusta on syytä tarkistaa.

Laivojen historiasta kertovat asiakirjat ovat kuitenkin hajallaan monen eri maan arkistoissa, mikä vaikeuttaa hylkyjen tunnistamista ja suojelua.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuurivaihdon edistäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 05/2010–04/2013, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 208 779 € EAKR 980 885 € Pääkumppani Viron Muinaismuistoseura (Muinsuskaitseamet), Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.muinas.ee/shipwher-1 Muut hankepartnerit Merihistoriallinen museo, Ruotsi (Tukholma) Viron kansallisarkisto (Rahvusarhiiv), Viro (Tartto) Viron Merimuseo, Viro (Tallinna)

SHIPWHER-hankkeessa tämä merenalainen kulttuuriperintö avattiin yleisölle kansainvälisesti.

Hankkeessa perustettiin internet-pohjainen tietokanta, joka yhdistettiin hankekumppanien olemassa oleviin tietokantoihin. Tämän avulla niin sukeltajat kuin muu yleisö saavat kokonaiskuvan hylyistä. Lisätietoja kerättiin tutkimalla ja digitoimalla monesta maasta saatua aineistoa sekä tekemällä kenttätyötä. Hankkeessa järjestettiin myös seminaareja, julkaistiin kirjoja ja järjestettiin opastettuja veneretkiä, joissa yleisö pääsi tutustumaan merelliseen perintöön.

Valokuvat: Viron historiallinen arkisto, Ajalooarhiiv (kuva oikealla), Tuukritööde OÜ (kuva vasemmalla)

122

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

SMC Historiallisesti merkittävien maalaiskirkkojen kestävä hoito Itämeren alueella

Historiallisesti merkittävät maalaiskirkot ovat yleisiä maamerkkejä kaikissa Itämerta ympäröivissä maissa. Ne olivat aikoinaan vilkkaita yhteisöjen keskuksia. Nykyään vanhoilla kirkoilla ei ole keskeistä asemaa yhteiskunnassa, etenkään maaseudulla. Suurimmalle osalle näistä on myönnetty suojeluasema. Niitä pidetään kulttuurisesti arvokkaina, ja niillä on matkakohteina merkittävä epäsuora taloudellinen vaikutus. Pienillä seurakunnilla on kuitenkin vaikeuksia hoitaa näitä suurenmoisia rakennuksia.

SMC-hankkeessa kehitettiin innovatiivisia hoitostrategioita ja kustannustehokkaita sekä kestäviä suojelu- ja ylläpitomenetelmiä historiallisesti merkittävien maalaiskirkkojen taloudelliseen ja kestävään käyttöön.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuurivaihdon edistäminen Ohjelma Central Baltic -ohjelma Kesto 01/2012–12/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 884 447 € EAKR 686 243 € Pääkumppani Conservation Centre Kanut, Viro (Tallinna) Yhteystiedot smcproject.org.ee Muut hankepartnerit Gotlannin yliopisto, Ruotsi (Visby) Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna)

Hankkeessa järjestettiin seminaareja ja koulutusta asiantuntijoille, opiskelijoille ja yhteisöjen jäsenille. Eri kohteista saatuja parhaita käytäntöjä tutkittiin ja analysoitiin. Kenttäkokein saatiin selville kokonaiskuva sisäilmasto-olosuhteista ja rakennusmateriaalin kosteusteknisistä ominaisuuksista. Lisäksi tutkijat tekivät selvityksen nykyisistä konservointimateriaaleista, alkuperäisestä rappauslaastista ja rappauksesta sekä nykyisistä konservointimenetelmistä.

Hankkeessa testattiin myös 3D-mallinnusta dokumentaatiotarkoituksiin.

123

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

ELDEM Muistisairaiden henkilöiden hyvinvointi ja turvallinen ympäristö

Väestön ikääntyessä sosiaaliala on lukuisien haasteiden edessä Virossa ja Suomessa.

Yksi vakavimmista ikääntymisen mukanaan tuomista ongelmista on dementian aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen. Dementia on tällä hetkellä parantumaton sairaus, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa. Muistisairaiden vanhusten omaiset eivät usein tiedä, mistä etsiä apua. Myös lääkärit ja muut kunnalliset työntekijät ovat usein suhteellisen tietämättömiä.

Valitettavasti muistisairauden hoidon nykytilanteesta kyseisissä maissa ei ole tehty kattavaa analyysiä.

ELDEM-hankkeessa pyrittiin lisäämään tietoisuutta muistisairauksista Virossa ja Suomessa. Lisäksi viranomaisille, sosiaalityöntekijöille ja perheille tarjottiin neuvoja ja ohjausta muistisairaiden hoidossa.

Tavoitteiden toteuttamiseksi toteutettiin tutkimus nykyisestä muistisairaiden vanhusten tilanteesta Virossa ja Suomessa, ja esitettiin ehdotuksia tutkimuksen pohjalta. Hankkeessa julkaistiin viron- ja suomenkielinen oppikirja ja koulutettiin 60 sosiaalityöntekijää Virossa ja Suomessa.

Lisäksi pantiin jakeluun helppolukuinen käsikirja muistisairaiden vanhusten omaisille.

124

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Eri yhteiskuntaryhmien sosiaaliturva ja hyvinvointi Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 05/2011–04/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 408 580 € EAKR 323 224 € Pääkumppani Tallinnan pedagoginen seminaari, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.eldemproject.eu Muu kumppani Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

EMEL Venäjänkielisten syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten parissa tehtävän työn ja palveluiden kehittäminen Virossa ja Suomessa

65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kasvanut merkittävästi Virossa ja Suomessa, mikä näkyy sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvana paineena. Tutkimusten mukaan ikä tuo mukanaan useita ongelmia, jotka voivat olla taloudellisia, materiaan liittyviä tai psykologisia. Tilanne vaikuttaa kieli- ja kulttuurimuurien takia vieläkin huonommalta venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluvilla. Ikäihmiset voivat selviytyä paremmin itsenäisesti, jos he saavat ennaltaehkäisevää tietoa iän mukanaan tuomista ongelmista.

EMEL-hankkeessa lisättiin Suomen ja Viron venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluvien vanhusten hyvinvointia ja aktiivista osallistumista.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Eri yhteiskuntaryhmien sosiaaliturva ja hyvinvointi Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 03/2009-10/2011, 32 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 371 796 € EAKR 296 587 € Pääkumppani Tallinnan pedagoginen seminaari, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.emelproject.eu Muu kumppani Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki)

EMEL-hankkeessa luotiin Suomen ja Viron venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluvien, sosiaalisesti syrjäytyneiden vanhusten voimaannuttamista tukeva työtapa ja edistettiin sen käyttöä. Työ aloitettiin haastattelemalla kohderyhmiä ja koostamalla selvitys venäjänkielisten vanhusten tärkeimmistä tarpeista ja ongelmista. EMEL-hankkeessa järjestettiin myös koulutusta geriatrian alan hoitohenkilöstölle, kotihoidon työntekijöille ja venäjänkieliseen vähemmistöön kuuluville vanhuksille. Työtavan avulla vanhukset saavat tietoa ja toimintatapoja selvitäkseen ilman ulkopuolista apua mahdollisimman pitkään.

125

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

HEWENET Viron ja Suomen terveyden ja hyvinvoinnin laitosten yhteistyöverkosto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosten keskijohdossa toimivat henkilöt rekrytoidaan yleisesti laitoksen tai alan sisältä. Siksi tämän portaan johtajilla on lääketieteellinen koulutus ja tausta, mutta ei liiketaloudellista koulutusta tai johtamisosaamista.

Tämä voi johtaa puutteisiin henkilöstön organisoinnissa, suunnittelussa, valvonnassa ja motivoinnissa. Tehottoman resurssien käytön tuloksena asiakkaat saavat samoilla resursseilla vähemmän palveluja.

HEWENET-hankkeella pyrittiin yhteistyöverkoston avulla lisäämään eri sosiaaliryhmien sosiaaliturvaa ja hyvinvointia sekä tehostamaan johtamista ja asiakasystävällisyyttä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksissa.

Hankkeessa toteutettiin terveyden ja hyvinvoinnin laitosten esimiesten pätevyyttä koskeva tutkimus.

Lisäksi arvioitiin asiakaspalvelun tasoa. Tämän tiedon pohjalta esimiehille kehitettiin ja pilotoitiin koulutusohjelmia. Yhteistyön tehostamiseksi hankkeessa perustettiin verkosto esimiesten väliseen viestintään ja kokemusten vaihtoon Tallinnan ja Helsingin rajat ylittävällä alueella.

126

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Eri yhteiskuntaryhmien sosiaaliturva ja hyvinvointi Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 12/2010-12/2013, 37 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 603 455 € EAKR 482 361 € Pääkumppani Tallinnan teknillinen yliopisto, Viro (Tallinna) Yhteystiedot http://hewenet.eu/ Muut hankepartnerit Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Suomi (Helsinki)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

LEMON

Vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnan uudistaminen

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat vuosikymmenien ajan toteuttaneet menestyksekkäästi elinikäisen oppimisen tehtävää Virossa ja Suomessa. Aikuiskoulutukseen kaivataan kuitenkin uudenlaisia menetelmiä, verkostoja ja asenteita. Tietoyhteiskunta, verkostoissa oppiminen ja joustava onlineviestintä tarjoavat uusia mahdollisuuksia aikuiskoulutukseen.

LEMON-hankkeessa uudistettiin vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaa, jotta ne voisivat palvella alueen yksilöitä ja organisaatioita paremmin. Hankkeen avulla vapaan sivistystyön oppilaitokset saivat uusia opiskelijoita ja sidosryhmiä, solmivat uusia paikallisia ja rajat ylittäviä kumppanuuksia, ottivat käyttöön uusia opetusmenetelmiä sekä suunnittelivat ja pilotoivat uusia kursseja.

Hankkeessa koulutettiin henkilökuntaa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja edistettiin uusien verkostojen syntyä. Lisäksi tuotettiin kirja sosiaalisen median aikuiskoulutukselle tarjoamista mahdollisuuksista (wiki, blogit jne.) ja selvitys aikuiskoulutuksen tulevaisuuden näkymistä Virossa ja Suomessa. Hankkeen aikana uusille kursseille ja uusiin toimintamalleihin osallistui merkittävä opiskelijamäärä.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Eri yhteiskuntaryhmien sosiaaliturva ja hyvinvointi Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 01/2009–04/2012, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 947 872 € EAKR 740 924 € Pääkumppani Turun yliopisto, Suomi (Turku) Yhteystiedot lemonproject.ning.com Muut hankepartnerit Tarton kansalaisopisto (Tartu Rahvaülikool), Viro (Tartto) Haapsalun kansalaisopisto, Viro (Haapsalu) Koulutuskeskus Osilia, Viro (Kuressaare) Tuuru-säätiö, Viro (Kärdla) Tartu Intellectuals’ Society, Viro (Tartto) Salon seudun aikuisopisto, Suomi (Salo) Turun Aikuiskoulutuskeskus, Suomi (Turku) Porvoon kansalaisopisto, Suomi (Porvoo) Vakka-Suomen kansalaisopisto, Suomi (Laitila) Järvenpään Aikuiskoulutuskeskus, Suomi (Järvenpää) Keravan Aikuiskoulutuskeskus, Suomi (Kerava) Varsinais-Suomen Viro-keskus ry, Suomi (Turku)

Valokuvat: Satu Nurmela, LEMON-hanke

127

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

MIMO Moving in, moving on! Syrjäytymisen ehkäisy soveltavan taiteen keinoin

Nuorten sosiaalinen syrjäytyminen on kansainvälisesti tunnustettu haaste yhteiskunnissamme. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa toimivat ammattilaiset tarvitsevat uusia sosiaalisen osallistamisen menetelmiä ja välineitä.

MIMO-hankkeen tavoitteena oli kehittää ja ottaa käyttöön taidelähtöisiä menetelmiä ennaltaehkäisevään nuorisoja sosiaalityöhön. Yhteistyö toteutettiini tiiviissä yhteistyössä nuorten, opettajien, terveydenhoitoammattilaisten, taiteilijoiden sekä sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Pääasiallisena kohderyhmänä olivat syrjäytymisvaarassa olevat 13–17-vuotiaat nuoret ja heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset.

Hankkeen tuloksilla tavoiteltiin hyötyjä tälle ryhmälle.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Eri yhteiskuntaryhmien sosiaaliturva ja hyvinvointi Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 11/2010-12/2013, 38 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 938 100 € EAKR 1 515 390 € Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Yhteystiedot mimo.turkuamk.fi Muut hankepartnerit Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK, Suomi (Helsinki) Von Krahl -teatteri, Viro (Tallinna) Turun kaupungin nuorisokeskus, Suomi (Turku) Tarton yliopisto, Viljandi-kulttuuriakatemia, Viro (Tartto) PWP, PW Partners, Viro (Tallinna)

Hankkeen moniammatillinen ryhmätyöskentely osoittautui palkitsevaksi ja motivoivaksi niin opiskelijoille kuin ammattilaisille. Hankkeen monet työpajat, harrastekerhot ja tapahtumat tavoittivat yli 3 000 nuorta Virossa ja Suomessa.

Työpajoissa käytettiin taidelähtöisiä menetelmiä digitaalisen (valokuvaus, videokuvaus) ja esittävän (nukketeatteri, tanssi ja teatteri) taiteen aloilta. MIMO-hankkeessa myös nuorten toiveet toiminnan sisällöstä huomioitiin. Hankkeen kautta kootut lupaavat käytännöt, uudet tiedot ja ideat jaettiin hankkeen merkittäville kohderyhmille seminaarien, työpajojen, koulutusten ja julkaisujen kautta.

Valokuva: Tatu Gustafsson

128

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

SAS Turvallinen ja aktiivinen koulupäivä

Tallinnassa ja Turussa lasten ja nuorten elämäntapa ei ole kovin aktiivinen, mikä edistää ylipainoa ja liikalihavuutta. Myös sosioekonomiset tekijät vaikuttavat koulupäivän aikaiseen aktiivisuuteen ja osallistumiseen sekä hyvinvoinnin kasvavaan epätasa-arvoon.

SAS-hankkeessa edistettiin hyvinvointia, aktiivista elämäntapaa sekä lasten ja nuorten osallistumista. Koulumaailma on paras ympäristö tällaisen toiminnan toteuttamiseen, sillä koulun kautta voidaan tavoittaa koko kohderyhmä perheineen.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Eri yhteiskuntaryhmien sosiaaliturva ja hyvinvointi Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 09/2009-12/2012, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 424 116 € EAKR 1 129 049 € Pääkumppani Turun kaupungin sivistystoimiala, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.safeandactiveschoolday.eu Muu kumppani Tallinnan kaupungin opetustoimi, Viro (Tallinna)

Lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäntapaa koskevaa vertailukelpoista tietoa kerättiin molemmista kaupungeista, ja analyysien pohjalta syntyi työkaluja, joilla edistetään aktiivista elämäntapaa. Hankkeen puitteissa järjestettiin monenlaista toimintaa, kuten välituntitoimintaa, oppilaiden ideoimaa toimintaa, iltapäivätoimintaa, pihahankkeita sekä koulun ja perheiden yhteistyötä. Kouluille tarjottiin välineitä ja materiaalia avuksi aktiivisen elämäntavan ja osallistumisen edistämiseen toiminnan ja kampanjoiden avulla.

Valokuvat: Anu Oittinen

129

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

SUFACARE Omaishoitajien ja omaishoidettavien tukeminen Virossa ja Suomessa

Väestö ikääntyy useimmissa Euroopan maissa.

Ikääntyvien erilaisten tukimuotojen jakautuminen vaihtelee maittain perinteen, kulttuurin ja sosiaalipoliittisen järjestelmän mukaan. Ongelmat ja tavoitteet ovat kuitenkin samat suurimmassa osassa maita. Lapset ja lastenlapset asuvat usein etäällä vanhuksista, mikä estää heidän osallistumisensa käytännön hoitoon.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Eri yhteiskuntaryhmien sosiaaliturva ja hyvinvointi Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron ala-ohjelma

SUFACARE-hankkeessa luotiin käyttäjäkeskeinen malli viralliseen ja epäviralliseen ikääntyneiden hoitoon Virossa ja Suomessa. Malli tarjosi omaishoitajille ja kotihoidon ammattilaisille ratkaisuja käytettäväksi niin kaupunki- kuin maaseutualueilla molemmissa maissa.

Pääkumppani Arcada-ammattikorkeakoulu, Suomi (Helsinki) Yhteystiedot sufacare.arcada.fi

Malli koostuu välineistä, joilla pyritään parantamaan nykytilannetta. Näihin kuului koulutusta hoitajien arjen avuksi, käytännönläheisiä ratkaisuja kotihoidon turvallisuuden parantamiseksi, tehokkaampaa verkostoitumista sekä kustannustehokkaampia ratkaisuja. Hankkeessa kehitettiin myös työkaluja sosiaaliseen osallistumiseen, kuten naapuriaputoimintaan ja sosiaaliseen verkostoitumiseen, sekä vapaa-ajan, yhteisö- ja kulttuuritoimintaan.

130

SUFACARE

Kesto 09/2009-12/2011, 28 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 529 999 € EAKR 416 999 €

Muu kumppani Tallinnan yliopisto, Viro (Tallinna)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Cultural Heritage Metsien kulttuuriperinnön kehittäminen yhteisellä kulttuurialueella

Kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan aiemmilta sukupolvilta perittyjä ja siirtyneitä merkkejä, joita ei voida suojella pelkästään lainsäädännöllä ja määräyksillä. Kulttuuriperintöä on myös metsissämme. Metsien kulttuuriperinnöstä ei kuitenkaan ole saatavilla riittävästi tietoja. Puutteellinen valveutuneisuus vahingoittaa Viron ja Suomen metsien kulttuuriperintöä.

Hankkeessa keskityttiin sellaiseen kulttuuriperintöön, joka ei ole suojelutoimien kohteena ja jota ei tunneta tai suojella pääasiassa puutteellisen valveutuneisuuden takia. Kulttuuriperintöä koskevan valveutuneisuuden puuttuminen vaikeuttaa kestävän kehityksen mukaista suunnittelua.

Hankkeessa lisättiin yleistä tietoisuutta ja kiinnostusta kulttuuriperinnön suojeluun metsänhoidollisin keinoin Virossa ja Suomessa.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuuriperinnön ja kulttuurin elvyttäminen ja suojeleminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 12/2008-11/2011, 36 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 905 000 € EAKR 725 840 € Pääkumppani Viron metsänhoitokeskus, Viro (Tallinna) Yhteystiedot www.rmk.ee Muut hankepartnerit Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomi (Helsinki) TTS työtehoseura, Suomi (Rajamäki)

Hankkeessa kartoitettiin yli 1,1 miljoonan hehtaarin kokoinen alue ja lisättiin yli 16 000 uutta kohdetta julkiseen tietokantaan. Näin vähennettiin haavoittuvien alueiden tuhoutumisriskiä. Monet julkiset tapahtumat keräsivät yli 5 000 kävijää.

Hankkeessa toteutettiin myös yhteistä koulutustoimintaa ja tuotettiin neljä kulttuuriperintöä esittelevää julkaisua eri kielillä.

131

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

DEVEPARK Historiallisten puistojen kestävä hoito ja kehittäminen Suomessa ja Virossa

Suomessa ja Virossa on monia merkittäviä historiallisia puistoja Euroopan mittakaavassakin mitattuna. Osa ei ole saanut arvostusta osakseen tai on jätetty rappeutumaan. Investointien avulla historiallisista puistoista saadaan vetovoimaisempia kohteita matkailijoille ja ylläpidetään kulttuuriperintöä ja luonnon monimuotoisuutta.

DEVEPARK-hankkeen tavoitteena on edistää puistomatkailua ja luoda uusia yhteistyömalleja ja tekniikoita, joita voidaan hyödyntää historiallisten puistojen hoidossa ja kehittämistyössä.

Kumppanit oppivat tapoja hyödyntää historiallisia puistoja virkistys- ja vapaa-ajan toiminnassa sekä matkailussa. Näin luodaan myös uusia edellytyksiä taloudelliselle kasvulle ja uusille työpaikoille sekä paikallisella että alueellisella tasolla.

Hankkeen puitteissa toteutettiin opintomatkoja ja kehitettiin pilottipuistoja Varsinais-Suomen ja Hämeen maakunnissa Suomessa sekä Tarton, Saaren ja Jõgevan maakunnissa Virossa. Hankkeessa toteutettiin myös pieniä infrastruktuuri-investointeja, jotka koskivat mm. inventointeja, kilpailuja ja puistoelementtejä.

Tuloksia ja työkaluja koskevat aineistot julkaistiin eri muodoissa, jotta tulokset olisivat mahdollisimman pysyviä ja helposti saatavilla.

132

Valokuvat: Toomas Klein (kuva vasemmalla), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (kuva keskellä), Kuressaare Town, Andi Roost (kuva oikealla)

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuuriperinnön ja kulttuurin elvyttäminen ja suojeleminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 09/2009-12/2012, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 304 476 € EAKR 1 010 734 € Pääkumppani Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus, Suomi (Turku) Yhteystiedot devepark.utu.fi Muut hankepartnerit Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Suomi (Turku) Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, Suomi (Turku) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Suomi (Jokioinen) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Kasvintuotannon tutkimusyksikkö, Suomi (Kaarina) Liedon kunta, Suomi (Lieto) Turun Aikuiskoulutuskeskus, Suomi (Turku) Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Ympäristölautakunta, Viro (Tallinna) Luuan metsätalouskoulu, Viro (Luua) Rõngun kunta, Viro (Rõngu) Alatskiven kunta, Viro (Alatskivi) Viron metsänhoitokeskus, Viro (Tallinna) Pidula Manor, Viro (Kihelkonna) Kuressaaren kaupunginhallitus, Viro (Kuressaare) Saarenmaan yliopistokeskus, Viro (Kuressaare)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

PAVAMAB Keskiajan silta Padisen ja Vantaan välillä

Virolaisella Padisen kunnalla ja Vantaan kaupungilla (ent. Helsingin pitäjä) on yhteinen historiallinen identiteetti ja keskiajalla alkanut yhteys. Padisen ja Helsingin pitäjän keskiaikaisia suhteita koskevien tietojen hankkiminen, tulosten vertailu ja johtopäätösten tekeminen edellyttää yhteistyötä.

Hankkeessa tutkittiin Padisen ja Helsingin pitäjän aluetta sellaisena kuin se oli keskiajalla.

Alueiden kulttuurinen yhteys ja alueen yhtenäisyys vakiinnutettiin uudelleen tutkimus- ja edistämistoimin.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuuriperinnön ja kulttuurin elvyttäminen ja suojeleminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 05/2010–06/2012, 26 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 741 254 € EAKR 588 618 € Pääkumppani Padisen kunta, Viro (Padise) Yhteystiedot www.padise.ee Muu kumppani Vantaan kaupunki, Suomi (Vantaa)

Hankkeessa kerättiin historiallista tietoa alueista Suomen ja Viron sekä muiden eurooppalaisten maiden arkistoista. Virolaiset ja suomalaiset asiantuntijat suorittivat historiallisten kohteiden arkeologisia kaivauksia ja laativat Padisen luostarin restaurointi- ja peruskorjaussuunnitelmat sekä historiallisen näyttelyn. Hankkeessa järjestettiin historian seminaareja ja julkaistiin historiallinen kirja alueiden kytköksistä keskiajalla.

Tuotettu materiaali sekä havainnot näiden kahden maan historiallisista suhteista ja kulttuurisesta yhteydestä jaettiin laajalle yleisölle seminaareissa ja näyttelyissä.

Valokuva: Urmas Veersalu

133

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

ProNatMat Luonnonmateriaaleihin liittyvän tietotaidon edistäminen

Talouden rakenteet ovat muuttuneet. Markkinatalous ja uusi teknologia ovat hylänneet perinteiset menetelmät ja paikalliset materiaalit, ja tuotanto on siirtynyt Euroopan ulkopuolelle. Ympärillämme on yllin kyllin uusiutuvia luonnonmateriaaleja eli kasvi- ja eläinkunnasta sekä maasta saatavia raaka-aineita, joita voidaan käyttää monipuolisesti.

ProNatMat-hankkeen tavoitteena oli lisätä paikallisten luonnonmateriaalien käyttöä Suomessa ja Virossa. Tähän pyrittiin etsimällä tapoja korvata materiaaleja, jotka eivät ole ekologisia tai jotka on tuotu kaukaa. Hankkeessa keskityttiin tietämyksen lisäämiseen ja tietotaidon levittämiseen terveellisempien materiaalien käytöstä sekä paikallisten materiaalien merkityksellisyydestä ympäristön kannalta. Näin voidaan luoda työllistymismahdollisuuksia ja säilyttää kulttuuriperintöä.

Hankkeen kumppanit kehittivät yhteistyössä uusia ideoita ja ratkaisuja luonnonmateriaalimarkkinoille. Hankkeessa luodun tietokannan avulla voitiin kerätä ja tallentaa tietotaitoa vanhoista ja uusista tekniikoista ja materiaaleista sekä ideoita monissa eri muodoissa, kuten lyhyinä koulutusfilmeinä. Lisäksi asiantuntijoille ja yleisölle tarjotulla koulutuksella lisättiin tietämystä kaikissa väestöryhmissä.

134

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Kulttuuriperinnön ja kulttuurin elvyttäminen ja suojeleminen Ohjelma Etelä-Suomen ja Viron alaohjelma Kesto 09/2009–12/2012, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 119 605 € EAKR 881 654 € Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.pronatmat.eu Muut hankepartnerit Viron kulttuuriperintöseura, kestävän kehityksen tietokeskus, Viro (Tallinna) Åbo Akademin kuitu- ja selluloosateknologia, Suomi (Turku) Tallinnan yliopisto, Viro (Tallinna) Tarton yliopisto, Viljandin kulttuuriakatemia, Viro (Tartto) Näkövammaisten Keskusliitto Ry, Sokeva Oy, Suomi (Vantaa) Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Suomi (Turku) Viron maatalousyliopisto, Viro (Tartto) Varsinais-Suomen Viro-keskus ry, Suomi (Turku) Tarton kaupunki, Turku-infopiste, Viro (Tartto)

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

FLEX Joustava työkulttuuri - työn, ajan, paikan ja elämän uudelleenarviointi

Saaristossa ja saarilla taloudellinen rakenne on melko kapea-alainen, ja sille on ominaista kausiluonteisuus. Maantieteellisen epäyhtenäisyyden ratkaisemisessa joustavuus on tärkeässä asemassa. Joustavin työjärjestelyin voitaisiin vahvistaa työyhteisöä tai luoda kokonaan uusia.

FLEX-hankkeella edistettiin tapoja houkutella joustavan työn avulla vapaa-ajan asukkaita, työnantajia, työntekijöitä, yrittäjiä ja yrityksiä saarille ja saaristoon.

Hankkeessa myötävaikutettiin joustavan työn tunnustamiseen luonnolliseksi ja tehokkaaksi tavaksi tehdä tuottavaa työtä. Lisäksi edistettiin joustavien työjärjestelyjen positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

Tunnistamalla ja kehittämällä tarkoitukseen sopivia tiloja hankkeessa kehitettiin joustavan työn pilottikeskuksia. Keskuksiin rekrytoitiin pilottityönantajia, joiden työntekijöille tarjottiin mahdollisuus etätyöhön. Hankkeen tutkimuksessa verrattiin tavanomaisessa työympäristössä työskentelevien ja etätyötä tekevien terveydentilaa. Tutkimuksessa analysoitiin joustavan työn vaikutuksia alueen politiikkaan, talouteen ja kehitykseen.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Sosiaaliset ja demografiset kysymykset, erityisesti nuoria koskevat Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 01/2010–04/2012, 28 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 518 336 € EAKR 392 632 € Pääkumppani Turun yliopisto, Suomi (Turku) Yhteystiedot flexwork.utu.fi Muut hankepartnerit Työterveyslaitos, Suomi (Helsinki) Yrkeshögskolan Novia, Suomi (Raasepori) Åbo Akademi, Suomi (Turku) Företagsam skärgård -yhdistys, Ahvenanmaa (Föglö) Tallinnan teknillisen yliopiston Kuressaaren yksikkö, Viro (Kuressaare) Nordregio, Pohjoismainen aluekehityksen keskus, Ruotsi (Tukholma)

Valokuva: Marianne R. Berlin

135

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

VIRTU Ikääntyneiden virtuaalipalvelut Itämeren saarilla

Suomen, Ahvenanmaan ja Viron saaristoalueet ovat monien sosiaalisten, poliittisten ja taloudellisten muutosten kourissa. Väestörakenteelliset muutokset vaikuttavat voimakkaasti sosiaali- ja terveydenhoitoalaan, joka yrittää rajallisen talousarvion puitteissa turvata tasapuoliset palvelut maaseutu- ja kaupunkialueilla. Yleisiä haasteita alueella ovat ikääntyvä väestö, pitkät välimatkat ja mahdollinen pula pätevästä henkilöstöstä.

VIRTU-hankkeen tavoitteena oli parantaa ikääntyneiden elintasoa tukemalla terveellistä, turvallista ja sosiaalisesti rikasta kotona asumista laitostumisen sijaan.

VIRTU-hankkeessa luotiin uusi virtuaaliteknologioihin perustuva palvelumalli saaristoalueilla asuvien ikääntyneiden ihmisten, heidän sukulaistensa, alueen kuntien sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun työntekijöiden avuksi. Hankkeen puitteissa ikääntyneille ihmisille tarjottiin virtuaalipalveluja tiiviissä yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa. Hankkeessa selvitettiin palvelumallin sisältö sekä virtuaalipalvelujen käytettävyys ja soveltuvuus. Lisäksi kerättiin ikäihmisten ja työntekijöiden kokemuksia. Tutkimuksen avulla selvitettiin palvelujen kustannustehokkuus ja vaikuttavuus.

Prioriteetti Vetovoimainen ja kehittyvä yhteiskunta Painopiste Sosiaaliset ja demografiset kysymykset, erityisesti nuoria koskevat Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 05/2010–08/2013, 40 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 2 185 369 € EAKR 1 661 085 € Pääkumppani Turun ammattikorkeakoulu, Suomi (Turku) Yhteystiedot www.virtuproject.fi Muut hankepartnerit Yrkeshögskolan Novia, Suomi (Turku) Laurea-ammattikorkeakoulu, Suomi (Vantaa) Sipoon kunta, Suomi (Sipoo) Naantalin kaupunki, Suomi (Naantali) Eckerön kunta, Ahvenanmaa (Eckerö) Saltvikin kunta, Ahvenanmaa (Saltvik) Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu, Ahvenanmaa (Maarianhamina) Kuressaaren alueellinen sosiaalikeskus, Viro (Kuressaare) Saarenmaan liiketoiminnan kehittämissäätiö, Viro (Kuressaare) Tuuru-säätiö, Viro (Kärdla)

Valokuvat: Valokuva Valo kuvat: t: Terhi Terhi Hyt Hytönen önen (ku (kuva va vasem vvasemmalla), asemm ma Turun kaupunki (kuva keskellä), Toni Koskinen (kuva oikealla) a)

136

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Young Voices Nuorten ääni kuuluviin saaristossa

Väestö ikääntyy Tukholman ja Ahvenanmaan saaristossa. Yhä useampi nuori kokee, että saariston maantieteellinen sijainti rajoittaa sen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä vaikeuttaa nuorten toimeentuloa saaristossa. Monet nuoret lähtevät muualle opiskelemaan eivätkä palaa takaisin saaristoon. Saariston nuorille voidaan luoda paremmat elinolosuhteet, kun heidät huomioidaan päätöksenteossa.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa nuorten oloja Tukholman ja Ahvenanmaan saaristossa. Siksi selvitettiin, millainen toiminta kiinnostaa nuoria ja miten opintoja, vapaa-ajan toimintaa ja muita nuorten kiinnostuksen kohteita voidaan kehittää siten, että ne houkuttelevat nuoria jäämään alueelle.

Prioriteetti Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt Painopiste Sosiaaliset ja demografiset kysymykset, erityisesti nuoria koskevat Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma Kesto 01/2012–12/2013, 24 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 448 936 € EAKR 336 701 € Pääkumppani Skärgårdsstiftelsen i Stockholms län, Ruotsi (Tukholma) Yhteystiedot www.skargardsstiftelsen.se Muut hankepartnerit SKUNK, Ahvenanmaa (Kumlinge)

Paikallisen tason tapaamisissa, työpajoissa ja yhteisissä konferensseissa nuoret saivat vaihtaa ajatuksia ja oppia demokratiaa.

Heidän ajatuksensa ja muutosehdotuksensa koottiin poliitikoille ja organisaatioille jaettavaan selvitykseen, jotta voitaisiin tehdä tarvittavat toimet saariston kehittämiseksi houkuttelevammaksi nuorille. Tukholman ja Ahvenanmaan saariston nuorten elinolosuhteita parantamalla ja rohkaisemalla nuoria aktiivisuuteen saariston kehittämisessä taataan tulevaisuudessa terveellinen ja elinvoimainen saaristo.

137

Vetovoimaiset ja kehittyvät yhteisöt

Yo!BaNa Young Baltic narratives

Lapsilla ja nuorilla ei tunnetusti ole Itämeren saaristoalueilla yhtä suurta mahdollisuutta hyödyntää liikkuvaa kuvaa viestinnässä ja itseilmaisussa kuin mantereella.

Yo!BaNa-hankkeessa luotiin ja tuettiin lasten ja nuorten elokuvanteko- ja esitysmahdollisuuksia kouluissa ja vapaa-ajalla. Elokuvanteossa hankkeen tarkoituksena oli tuoda saariston lapset ja nuoret osaksi yhteiskunnan rakennetta sekä vahvistaa heidän yhteenkuuluvuuttaan ja identiteettiään saariston asukkaina. Näin edistettiin ylpeyttä omista juurista sekä halukkuutta jäädä saaristoon aikuisiällä.

Hankkeessa laadittiin suunnitelma yhteisestä elokuvafestivaalista, jonka tarkoituksena on houkutella nuoria elokuva-alan pariin. Hankkeen puitteissa järjestettyyn toimintaan kuului lisäksi työpajoja ja ohjausta. Lisäksi järjestettiin yhteisiä elokuvaleirejä, joissa osallistujat saivat jakaa elokuvakerrontaan liittyviä ajatuksia saarten välillä.

138

Prioriteetti Vetovoimainen ja Yo u n g kehittyvä yhteiskunta Painopiste Sosiaaliset ja demografiset kysymykset Ohjelma Saariston ja saarten alaohjelma

Yo!BaNa Baltic Narratives

Kesto 04/2010–12/2012, 33 kuukautta Hankkeen kokonaisbudjetti 1 248 900 € EAKR 952 475 € Pääkumppani Länsstyrelsen i Stockholm, Ruotsi (Tukholma) Yhteystiedot www.yobana.eu Muut hankepartnerit Ahvenanmaan maakuntahallitus, Ahvenanmaan Pohjola-instituutti, Ahvenanmaa (Maarianhamina) Paraisten kaupunki, Suomi (Parainen) Kinobuss, Viro (Tallinna) Gotlannin kunta, Film på Gotland, Ruotsi (Visby)

Aakkosellinen luettelo hankkeista

sivu

140

sivu

ACT4MYBALTICSEA

40

CULT IDENTITY

119

ACTIVE WETLANDS

30

Cultural Heritage

131

ARCHOIL

43

CulturalTourism2011

83

AVE

91

DEVEPARK

132

BACES

98

DigiEduET

79

BALBIC

50

DNSE

120

BALLAD

51

ECOHOUSING

19

BALTICDIVERSITY

15

ECOSEAL

95

Baltic EcoMussel

52

ECO-SUPPORT ACTIVITY

31

BALTIC SEA CHALLENGE

14

ELDEM

124

BALTICSEANOW.INFO

16

E-MATH

60

BASAAR

53

eMedic

105

BASIS

54

EMEL

125

BECOSI

22

EMTACCESS

61

BENCH

55

ENEF

24

Bridge of Music

117

ENPOS

32

Bridging Baltic

102

ENSACO OILSPILL

25

BSI

93

ENTERPRISING SELF

62

BTP

76

EUNECBAS

121

BYMIC

118

EXPAT

78

CADDIES

103

FaBBi

96

CB ENTREINT

56

FINEST STARTUPS

84

CB JOB FERRY

77

FIR

99

CEBARE4YOU

104

FLEX

135

CeBa Testbed

57

FOODWEB

106

CentralBalticCycling

58

FORTE

63

COBWEB

17

GEOISLANDS

94

COFREEN

23

GES-REG

26

COMBAT

18

GGBGnetwork

107

COMCOT

82

GLOBAL VISION

64

CREAENT

59

GoVeSa LINK

74

sivu

sivu

GREEN ISLANDS

44

QUADRUPLE

70

HEALFISH

33

RIMA

81

HELTH

108

RINGS IN WATER

36

HERITAGE TOURISM

65

Safe Baltic Cruises

112

HETA-ECVET

92

SAS

129

HEWENET

126

SEABED

47

HISPARES

45

ServiceD

88

HOME MARKET

66

SHIPWHER

122

H-TTransPlan

80

SIDP

113

IIeP

109

SMARTCOMP

71

InFAcTo

85

SMC

123

INNOCARE

110

SMEDGE

72

INNOEQUINE

67

SNOOP

37

INNOREG

86

SNOWBAL

21

INTO PRACTISE

68

SPORTSSOCIETY

114

JOBWAB

46

STOCA

89

KNOWSHEEP

97

SUFACARE

130

LEMON

127

SUSBIO

38

MARLIN

20

UseScience

73

MIMIC

27

VIRTU

136

MIMO

128

VOMARE

39

MINWA

34

VOSABASE

100

MUSIC FOR ALL

111

WASI

115

NANNUT

41

WESA

42

NATURESHIP

28

W-FUEL

90

OILRISK

35

WOODENERGY

29

PAVAMAB

133

Yo!BaNa

138

PENTA

75

Young Voices

137

Pro-FIT

87

Youth Space

116

ProNatMat

134

PURE BIOMASS

69

141

YHTEYSTIEDOT OHJELMASIHTEERISTÖ PÄÄTOIMISTO Turku, Suomi c/o Varsinais-Suomen liitto PL 273, 20101 Turku Käyntiosoite: Läntinen Pitkäkatu 35, 5. kerros Puh +358 40 550 8408 info@centralbaltic.eu

HALLINTOVIRANOMAINEN Varsinais-Suomen liitto

Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio Varsinais-Suomen liitto PL 273, 20101 Turku Käyntiosoite: Ratapihankatu 36 Puh +358 40 5063 715 tarja.nuotio@varsinais-suomi.fi

w w w. c e n t r a l b a l t i c . e u

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO

SIJOITUS TULEVAISUUTEESI