Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa, ota rohkeasti yhteyttä!
Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä. Tavoitteenamme on tarkastella viestintäjärjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa
Päätoimittaja
Lotta Naumanen
Taittajat
Lotta Naumanen, Ada Kares, Aada Keronen, Viivi Korhonen, Miisa Luoma, Karolina Seppälä, Aino Strandell, Aliina Sydänlammi
Huomaatko huonon työllisyystilanteen vaikuttavan opiskelumotivaatioosi?
54 %
En ainakaan tällä hetkellä
Oletko kiinnostunut vaikuttamaan Campin toimintaan?
Ehdottomasti
Aiotko äänestää VYY:n edustajistovaaleissa?
46 % Olen kiinnostunut
En vielä tiedä
Koetko, että opiskelijana on riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa yliopiston toimintaan?
“Olin valmis parhaimpaan puolivuotiseeni opintojeni aikana – edes se, että lentoni oli peruttu ja jouduin menemään korvaavalla lennolla, ei enää lannistanut. Olin 100% valmis kokemaan!”
Pääkirjoitus
Tyhjän paperin kammo iski tällä kertaa pahemmin kuin koskaan. Sitten lähdin miettimään, että mitäköhän se merkitsisi, jos tässä kohtaa lehteä olisikin vain tyhjä pääkirjoitussivu. Ajanpuutetta, laiskuutta, huolimattomuutta vai teknistä virhettä? Kuka tietää, koska tulkinta oikeastaan riippuisi lukijasta
Tarkoittaako aivojen tyhjäkäynti näin loppuvuodesta sitä, ettei minulla ole mitään sanottavaa? Ei. Oikeastaan tunne on sama kuin jokaisen pääkirjoituksen kanssa. Tuntuu nimittäin siltä, että sanottavaa on, mutta paineet siitä, osaanko siirtää ajatukset paperille tarpeeksi hyvin, hidastaa kirjoittamista Ja jos ollaan rehellisiä, niin sama minulla on ollut kirjoittamisen kanssa aina. Kutsun sitä merkitysahdistukseksi. Haluksi vaikuttaa. Paineiksi toteuttaa.
Kun katsotaan tämän vuoden Campien numeroita, haluan korostaa, ettei niiden teemoja ole valittu sattumanvaraisesti Mieli ja keho, ystävyys sekä lehti uusille viestinnän opiskelijoille. Jokainen niistä
merkitsee jotakin tärkeä ja teemojen on ollut tarkoitus viestiä asioita, joita olen yrittänyt pääkirjoituksissa avata uudelleen kerta toisensa jälkeen Halu herättää ajatuksia, tunteita ja merkityksiä onkin ollut päätoimittajana mielessäni koko vuoden. Koska miksi edes tekisimme mitään luovaa tai intohimoista, jos emme haluaisi herättää ajatuksia tai luoda merkityksiä?
Siitä päästäänkin tämän lehden teemaan: vaikutukseen ja merkitykseen. Hetken mietin, että onko niistä mahdollista edes kirjoittaa pohtivaa tekstiä ilman, että kuulostaa keittiöpsykologilta Eipä taida, koska loppujen lopuksi, eivätkö merkitykset synnykin jatkuvassa vuorovaikutuksessa sekä itsemme että ympäristömme kanssa? Kirjoitin tähän sitten asiaa tai pelkkää sananhelinää, jokainen lukija muodostaa tekstistä ja minusta oman mielipiteensä
Näin oikeastaan tapahtuu myös kaikilla elämän osa-alueilla. Se miten tulkitset ystävän oudon käytöksen, kulkuväyläsi blokannneiden liittymämyyjien itsepintaiset vaikuttamisyritykset, viestin odottamattomalta taholta tai sinuun kohdistetut vaikuttamisyritykset, jotta tekisit tai ajattelisit jotakin, mitä et itse halua, riippuu sinusta ja kokemusmaailmastasi. Jokainen meistä nimittäin tulkitsee maailmaansa oman napansa ympäriltä Tukee omia skeemojaan säilyttääkseen tasapainonsa elämässä, joka hukkuu merkityksiin
Mikä tämän tekstin merkitys sitten oli? Yksi mahdollinen idea: pohtikaa merkityksiä ja uskaltakaa vaikuttaa niiden kautta Sitä tarvitaan
Päätoimittaja
Lotta Naumanen
Puheenjohtajan ter
Voiko yhteisön kulttuurillisia merkityksiä aliarvioida?
Yle uutisoi 14.10.2025 Helsingin yliopiston ostaneen kriisiviestinnän palveluja liittyen Kaisa-talon vuokratilanteeseen. Aikaisemmin vuodesta yliopisto oli päättänyt, että 1990-luvulta asti oleva kulttuurista arvoa omaava kirjakauppa Rosebud Sivullinen lopettaa tiloissa, ja halpatavaraketju Rusta tulee tilalle. Kulttuurillisesti ja akateemisesti merkittävän yrityksen vaihtaminen Rustaan Taloudellisesti varmasti hyödyllinen ratkaisu, mutta merkittävän kohteen poistaminen ei niinkään
Mainehaitta vaikutti tulleen yliopistolle yllätyksenä. Ensimmäinen maininta vaihdosta tapahtui yliopiston tiedotteessa 14.8., kun taas viestintätoimisto Aina Advisorsin palveluita hankittiin vasta kuukausi myöhemmin 15.9. Ei siinä ole ongelmaa, että hankkii ulkopuoliselta taholta asiantuntemusta kriisiviestinnän suhteen. Se, että tilanteeseen kommentoinnissa kesti yliopistolla, tuotti hallaa koko yliopiston johdolle. Kritiikkiä on tullut yliopistoa kohtaan sen arvojen ja tekojen välisestä konfliktista, mutta myös lyhytkatseisesta talousmielisestä päätöksestä. Varmasti kriisin pitkittyminen ei kuulu hyvän viestinnän tavoitteisiin
CoMedian puheenjohtaja Lassi Ojanperä
Kriisiviestin toteutuu m Siinä tulee tarkasti m jotta org valmistella yliopisto merkittävy tilannetta, kesti merki
Ulkopuolise mielenkiintoista seurata, miten keskustelu aiheen ympärillä on muodostunut. Nyt on päätös ja anteeksipyyntö tehty, mutta päätös edelleen pitää. Rusta on tulossa paikalle vuodenvaihteessa. Rosebud Sivullinen sai juuri uudet tilat Helsingin vanhan pääpostin aulassa. Siirtyykö akateemisuus myös mukanaan uuteen tilaan? Sen kertoo vain aika. Nyt jään odottelemaan, mitä vaikutuksia on muutoksella
Kopo Goes Camp
Heipparallaa viestijät!
Täällä teidän ihka oma koulutuspoliittinen vastaava kirjoittelee. Mitäs se edunvalvonta olikaan?
Edunvalvontaan kuuluu opiskelijoiden oikeuksien ja opintojen laadun takaaminen. Kopona tapaan viestinnän oppiaineen henkilökuntaa, muiden ainejärjestöjen kopoja, yliopiston henkilökuntaa ja viestintätieteen opiskelijoista koostuvaa kopostoa
Kopona olen päässyt auttamaan opiskelijoita kursseilla esiintyneiden haasteiden kanssa, päässyt ideoimaan uutta HOPS:ia ja mikä parasta tutustunut paljon uusiin ihmisiin poikkitieteellisesti. Kopoilu on opettanut itselle, miten paljon erilaisia näkökulmia ongelmiin ja ratkaisuihin löytyy.
Edunvalvonta antaa paljon takaisin, kun pääsee näkemään oman kädenjäljen konkreettisesti muita auttamalla!
Mikä ihmeen kopo?
Kopo = Koulutuspoliittinen vastaava
Toimii ainajärjestön alaisena ja huolehtii, että viestinnän opetus on laadukasta ja reilua kaikkia opiskelijoita kohtaan.
Tapaa oppiaineen ja yliopiston henkilökuntaa, jotta myös opiskelijat pääsevät vaikuttamaan oppiaineen toiminnassa!
Mitä olen pääsyt tekemään tänä vuonna?
Toteuttanut palautekyselyn
Auttanut opiskelijoita haasteiden kanssa
Osallistunut akkreditointeihin
Keskustelua koposton kanssa edunvalvonnasta
Mitä on vielä luvassa?
KOPOSTOHAKU
Reippaita ja vaikuttamisesta kiinnostuneita kopostolaisia haetaan mukaan edunvalvonnan kahvikerhoon eli koulutuspoliittiseen jaostoon, jossa keskustellaan rennossa tunnelmassa viestinnän ajankohtaisista aiheista.
EDARIVAALIT
Tänä vuonna viestijöillä on oma edustajistoryhmä CoMedialaiset, jolla viestijät pääsee kaikista suorimmiten vaikuttamaan meihin liittyviin asioihin Kannattaa siis käyttää äänesi!
Jos tulee isompi asia mieleen, laita suoraan säpöä!
Jos edunvalvonta mietityttää/kiinnostaa, niin älä pelkää laittaa deeämmää telegrammiin tai iigeeseen<3 ig @viivikorhonen
tg @korhonenviivi
Fuksin syksy 2025: Toisen vuod opiskelijan silmin
Opinnot alkavat
Muutin Vaasaan Helsingistä viikkoa ennen opintojen alkua. Vaasa teki minuun nopeasti vaikutuksen: Vanhat puutalot, meren läheisyys ja kaupungin kompakti koko loivat idyllisen tunnelman. Kaupungissa oli jotain, mikä toi mieleen Tukholman vanhan kaupungin.
Orientaatioviikko käynnistyi 25.8.2025, ja olin odottanut sitä koko kesän. Viikolle oli luvattu sadetta, mutta sehän ei tunnelmaa latistanut. Kampus oli täynnä uusia jännittyneitä fukseja, jotka tuutorit ottivat lämpimästi vastaan. Orientaatioviikko oli infopläjäys yliopiston perusasioista ja tutustuimme muihin fukseihin leikkien merkeissä. Oli hienoa saada tutustua uusiin ihmisiin erilaisista taustoista.
Hauskat tapahtumat alkoivat jo ensimmäisenä päivänä, enkä ollut hetkeen nauranut niin paljon kuin sitseillämme. Orientaatioviikko meni nopeasti, vaikka se oli täynnä luentoja ja tapahtumia. Mielestäni opiskelijaelämään pääsi hyvin kiinni heittäytyvien tutoreiden ja mukavien ihmisten avulla. Myös tapahtumista saadut visuaaliset haalarimerkit, ja uudet opiskelijaedut symboloivat uutta opiskelijaelämää. Orientaatioviikon jälkeen alkoivat kurssivalinnat, jolloin opinnot alkoivat kunnolla.
Mielestäni opiskelijaelämään pääsi hyvin kiinni heittäytyvien tutoreiden ja mukavien ihmisten avulla
Avoimen väylän reitti yliopistoon
Armeijavuoden jälkeen koin avoimen väylän opintojen olevan mainio tapa viettää välivuosi. Jokainen opintopiste oli sijoitus tulevaan, ja valmistauduin edessä olevaan tutkintoon täysillä. Vaikka opinnot stressasivat ajoittain, ne toivat myös paljon iloa. Romantisoin opiskelua toisinaan, esimerkiksi opiskellessa ystävien kanssa kirjastoissa tai kahviloissa. Nyt huomaan, kuinka paljon avoimen opinnot antoivat etumatkaa. En enää jännitä tieteellisen tekstin kirjoittamista, ja opinnot tuntuvat hallittavammilta.
Avoimen väylän reitti yliopistoon toi mukanaan hämmennystä. Teoriassa olen toisen vuoden opiskelija, käytännössä fuksi. Odotan haalareiden saapumista, mutta mietin jo kandidaatintutkielman aihetta. Kurssien hyväksiluvut ja valinnat vaativat aluksi tarkkuutta, ja toivoin pääseväni samoille kursseille uusien ystävieni kanssa. Samalla pohdin aikatauluani: haluan käyttää viisi opiskeluvuotta täysillä ja nauttia kaikesta, mitä opiskelijaelämä tarjoaa.
Lopuksi haluan nostaa hattua upealle ainejärjestöllemme, sekä mukavalle yhteisöllemme. CoMedia ry on tehnyt hienoa työtä, joka näkyy ja kuuluu! Meistä fukseista uusi elämäntilanne saattaa ajoittain tuntua haastavalta, mutta meille kaikille on paikkamme täällä. Uskalletaan olla rohkeita, ja elää opiskeluvuodet täysillä!
Teksti: Moona Puromäki Taitto: Alina Sydänlammi
Tutorin syksy
Ada ja Miisa toimivat kuluneen syksyn tutoreina VYY:n projektissa Nyt he nostavat projektin kohokohtia:
Kuka sä oot?
Mä oon Ada, tokan vuoden viestijä. Olin
tutorina Erasmus vaihto-opiskelijoille!
Odotukset ennen syksyä?
Tutustua ihmisiin eri maista ja ylipäätään pitää hulvaton syksy!
Paras fuksitapahtuma?
Oma ja tutorina
Fuksina viestijäiset ja tutorina harkkasitsit
Miksi hait tutoriksi?
Ajattelin, että fuksisyksy tutorina olisi full circle moment
Toteutuko odotukset?
Ne ylittyi! Oli tosi ihanaa
Haastavinta?
Tutorpaidan pesu niin, että sen sai silti joka päivä päälle :D
Hauskin yksittäinen hetki?
Eka tapaaminen ennen orientaatiota oli unohtumaton. Odotin paikalle yhdeksää omaa vaihtaria, mutta yhtäkkiä paikalla olikin noin 30 vaihtaria, kun kaikki toi mukanaan kavereita ja kämppiksiä. Siinä tilanteessa, kun ängettiin täyteen Espresso Houseen, ei voinut muuta kuin vähän nauraa
Mikä yllätti?
Miksi hakea tutoriksi?
It’s crazy, it’s party
Ihana ryhmähenki vaihtaritutorien kanssa
Kuka sä oot?
Mä oon Miisa, tokan vuoden viestijä. Olin kanditutorina viestijöille.
Miksi hait tutoriksi?
Halusin tutustuu uusiin ihmisiin ja viettää fuksisyksyn uudestaan!
Odotukset ennen syksyä?
Toteutuko odotukset?
Ett tästä tulee ihan paras syksy ja tulee unohtumattomii muistoi! Todellakin!!
Paras fuksitapahtuma? Oma ja tutorina Haastavinta?
Omana fuksisyksynä harkkasitsit ja tutorina ekan illan bileet ja viestijäiset . En voi valita vaan yhtä��
100% tutorpaidan pesu! Se ei kerinny ikinä kuivua. Oli myös vaikeaa hallita useaa eri tehtävää samanaikaisesti, ruutuaika oli 10h ja lukemattomia viestejä 100.
Hauskin yksittäinen hetki?
Mikä asia yllätti?
Yllätti, että tutustuimme viestinnän tutoreiden kanssa niin hyvin! Meillä oli ihan paras tutorporukka ��
Viestijäisissä kun päästiin näyttämään fukseille diaesityksen muodossa parhaimpia suorituksia ja hauskoja hetkiä, mitä he olivat illan aikana tehneet! Jo perinteeksi muodostuneita Beatlesin albumikuvia, Jodel pahennuksia ja letkajenkkaa ympäri Vaasaa
Miksi sun pitäisi hakea tutoriksi?
Oikeesti hakekaa tutoriksi! Ette tuu katuu se on niin hauskaa!!
Tasa-arvoa
Sosiaalisessa mediassa naisvihamielinen puhe on nostanut lähiaikoina päätään, kun naisia alentavat vaikuttajat ja videot saavat yhä enemmän näyttökertoja ja suosiota. Sukupuolten tasa-arvo on kuitenkin yhteiskunnassamme yleisesti tavoiteltu päämäärä, jonka eteen feminismi tekee jatkuvasti töitä. Esille nouseekin ristiriita: mitä enemmän tasaarvoa pyritään edistämään, sitä enemmän naisvihamielinen puhe näyttää yleistyvän sosiaalisessa mediassa.
Feminismin perusajatuksena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja purkaa sukupuoleen perustuvia normeja ja rakenteita. Euroopan unionin laajuisen tutkimuksen mukaan Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille, ja naisen palkkaeuro on yhä vain noin 84 senttiä. Feminismille on yhä edelleen tarvetta, sillä Suomi ei ole vielä tasa-arvoinen maa.
Nykyinen naisvihamielisen puheen nousu sosiaalisessa mediassa lisää feminismin tärkeyttä entisestään. Misogynistinen puhe näkyy sosiaalisessa mediassa, erityisesti TikTokissa, sekä kommenttikentissä että naisvihamielisten vaikuttajien kasvavassa suosiossa.
“Naisvihamielisen puheen
nousu voi
myös olla reaktio muuttuneisiin
valtaasemiin”
Esimerkiksi monet nuoret miehet kokevat, että nykypäivän feminismi syrjii heitä, mikä osaltaan edesauttaa Andrew Taten kaltaisten vaikuttajien suosion ja suuren vaikutusvallan erityisesti nuoriin miehiin.
Naisvihamielisen puheen lisääntymisen taustalla on monia syitä, kuten nuorten miesten epävarmuus tai pelot. Naisvihamielistä puhetta levittävät vaikuttajat puhuvat usein karismaattisesti, ja heidät saatetaan nähdä tarvittavina johtajina. Kun tasa-arvoa pyritään edistämään erityisesti naisten näkökulmasta, osa miehistä voi kokea, että heidän ongelmansa – kuten syrjäytyminen tai mielenterveysongelmat – jäävät yhteiskunnallisessa keskustelussa taka-alalle.
Naisvihamielisen puheen nousu voi myös olla reaktio muuttuneisiin valta-asemiin, niin yhteiskunnassa kuin yksilön omassa piirissä. Uutisissa on lisäksi käsitelty nykynuorten arvomaailmojen muutosta: naiset ovat entistä liberaalimpia, kun taas nuoret miehet kallistuvat useammin konservatiiviseen suuntaan.
Feminismillä on täysi mahdollisuus puuttua ja vähentää naisiin kohdistuvaa vihamielistä puhetta sosiaalisessa mediassa, mutta sen lähestymistapaa on ehkä syytä tarkastella uudelleen.
Lähteet: Yle.fi: https://yle.fi/a/74-20132368, EU Gender-based Violence Survey 2024 Stat.fi: “Sukupuolten palkkaerot kaventuvat hitaasti – ja miehet hyötyvät koulutuksesta naisia enemmän“
Nykypäivän feminismin pitäisi ottaa miehet yhä enemmän huomioon, jotta tasa-arvo olisi joskus saavutettavissa. Tasaarvon edistäminen ei ole vain naisten asia, vaan siihen tarvitaan kaikkia yhteiskunnan osapuolia – sukupuolesta riippumatta.
O P I N T O L A I N A -
TA A K K A VA I
H E L P O T U S
Kannattaako lainaa nostaa ja ottaa samalla harteilleen velkataakka, vaikka se helpottaisi arkea? Opintolainan nurjat puolet ovat korostuneet viime aikoina kun korot ovat nousseet ja työllistyminen vaikuttaa epävarmalta Toisaalta opintolaina myös tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa opiskeluaikoja ilman työntekoa.
Opintolainan kuukausittaista maksimimäärää nostettiin vuonna 2024 650 eurosta 850 euroon. Opiskelijoiden tukien leikkausten myötä opintojen rahoittaminen on siirtynyt lainapainotteiseksi, joka tietää entistä suurempaa velkataakkaa valmistumisen kynnyksellä. Opiskelijat ovat laitettu tilanteeseen, jossa lainaa joutuu nostamaan entistä enemmän samalla kun työpaikat vähenevät ja talous sakkaa Nollakorko on enää muisto menneestä ja huolta herättää myös se, miten laina maksetaan takaisin jos töitä ei valmistumisen jälkeen löydy.
Opintolainaan liittyviä ikäviä puolia helpottaa kuitenkin kolikon kääntöpuoli, sillä Kela maksaa 40 prosenttia opintolainahyvitystä, kun valmistuu tavoiteajassa ja opintolainaa on nostettu yli 2500 euroa.
Opiskelukiireiden keskellä pankkitilillä kasvava velkamäärä on helppo unohtaa, etenkin kun opintolainan nostaminen on tehty niin helpoksi - muutama klikkaus ja tilillä istuu taas monta tonnia.
Kaikille ei välttämättä realisoidu se, että valmistumisen jälkeen laina on kuitenkin maksettava takaisin ja vieläpä korkojen kera Kevyellä kädellä nostettu laina muuttuukin taakaksi sillä sekunnilla, kun valmistumispaperit isketään kouraan Tai ennemminkin pdftiedostona sähköpostiin.
Jos päättää ottaa opintolainaa, ei välttämättä tarvitse tehdä töitä Tällöin aikaa jää enemmän opiskelulle, ystävien näkemiselle ja muulle vapaa-ajalle Jos taas käy töissä, lainavelka ja korot eivät hengitä niskaan, mutta opiskelusta ja sosiaalisesta elämästä voi joutua nipistämään. Kumpikaan vaihtoehto ei itsessään kuulosta täysin houkuttelevalta. Töihinkään ei nykyään enää noin vain “mennä”, jolloin opintolainaa saattaa joutua nostamaan viimeisenä oljenkortena, kun muita tulonlähteitä ei vain ole Toisaalta opintolaina voi toimia myös pelastuksena huonoina työaikoina, sillä sen avulla ei ainakaan jää täysin tyhjän päälle.
“
En itse ainakaan ottaisi liikaa stressiä siitä, jos opintolainaa päätyy nostamaan .
“
Opintolainan nostaminen on saattanut muodostua mielessä pelottavaksi asiaksi, vaikka pelko velkaantumisesta ei aina ole suhteessa lainan todellisiin riskeihin.
Mielestäni opintolainaa ei tarvitse turhaan pelätä, sillä se on hyvä vaihtoehto opintojen rahoittamiseksi jos haluaa täysillä keskittyä opintoihin Opiskeluajoista kannattaa ottaa kaikki irti, minkä vuoksi en itse ainakaan ottaisi liikaa stressiä siitä, jos opintolainaa päätyy nostamaan.
Lähde: kela.fi
Tarvitsemme toisemme, jotta tulemme näkyviksi
Kirjoittaja opiskelee toista vuotta journalistiikkaa Tampereen yliopistossa ja pohtii esseessään merkityksen rakentumista
Viime kesä oli ensimmäiseni sekä
Vaasassa että toimittajan työssä. Kolmen kuukauden aikana ehdin kuulla useita riipiviä tarinoita yksinäisyydestä, romuttuneista ja uudelleenrakennetuista elämistä, sekä oman identiteetin löytämisestä aikuisiällä.
Miltei jokainen haastattelemani henkilö kertoi elämänsä muovaavien käännekohtien olleen täysin muiden ihmisten varassa. Osa kertoi kamppailleensa pitkään ennen kuin löysivät tai uskalsivat hakeutua yhteisöön, johon kuuluessa elämä alkoi tuntua taas kokonaiselta. Toisiin taas yhteisö kurotti, nosti ja kannatteli, kun omat jalat eivät enää jaksaneet kantaa. Vasta antauduttuaan nähtäville kaikkine heikkouksineen ja hyväksyessään muiden avun, he löysivät tien takaisin itseensä.
Lukuisien keskustelujen jälkeen käteeni jäi nöyrä ymmärrys siitä, että ihminen ei toden tosiaan ole yhtikäs mitään ilman toisia. Se hätkähdytti minua. Havainto sai minut pohtimaan omaa suhdettani yhteisöön ja sitä, miksi olin niin pitkään uskonut yksin pärjäämisen harhaan. Huomaan ajatelleeni, että maailmaan tulee astua valmiina kokonaisuutena ja mahdollisen romahduksen tapahtuessa on asetuttava piiloon korjaustöiden ajaksi. Olen elämäni aikana toistuvasti kokenut olevani täysin hukassa, sillä olen yrittänyt löytää polkuani maailmassa muista riippumattomana yksilönä, yksin.
Yllättävästi tapani toimia on johtanut vain eristäytymiseen, sillä olen elänyt tyhjiössä itseni kanssa. Ilmaistessani muille vain siistejä ja tarkkaan viilattuja tunteita nautin näennäisestä sosiaalisesta yltäkylläisyydestä kuitenkaan kuulumatta mihinkään. Olemassaoloni on ollut merkityksetöntä, sillä pidin itseni erillisenä yhteisön keskellä.
Nyt kuitenkin ymmärrän, että kiteydymme itseksemme vasta yhteisössä: jokainen kohtaamamme katse, sana ja kosketus muovaa käsitystämme siitä, keitä olemme. Merkityksen kokemus rakentuu suhteissa. Emme voi löytää itseämme ilman toisia, sillä identiteettimme saa muodon yhteisön kautta. Yhteisö ei siis olekaan vain ympäristö, jossa elämme, vaan ehto olemassaolollemme. Se antaa peilin, jonka kautta ymmärrämme itsemme osana jotain suurempaa.
Nykyään tiedän tämän keskinäisriippuvuuden olevan ihmisyyden ja ihmiseksi tulemisen ydin. Keskinäisriippuvuus ei ole kahle vaan perusta, jonka varaan inhimillinen elämä rakentuu. Kun tunnistamme, että olemme olemassa vain suhteessa toisiin, voimme alkaa vaalia näitä yhteyksiä tietoisesti. Kohtaamiset tekevät meistä todellisia ja antavat meille merkityksen. On siis opeteltava antautumaan muille ja olla enemmän, kuin vain ihminen muiden joukossa.
Teksti: Sonja Hietto
Alina Sydänlammi
Ebba Wirén
S
COMEDIAN JÄSENEDUT VAAKUNASSA!
Kauppakeskus Rewell, Vaasa
Tasa-arvo ei tapahdu itsestä än -
Sun ä äntä tarvita an
kuinka suuri jäsenmaksu on, millaisia palveluita tai tukia opiskelijoille järjestetään ja ketkä hallituksessa pyörittävät VYY:n päivittäistä toimintaa.
Kun itse kuulin ensimmäistä kertaa edustajistovaaleista, reaktioni oli suoraan sanottuna: “ Mitä, hä?!”. En tiennyt mistä on kyse, enkä edes sitä, että meillä Vaasan yliopistossa on tällaista toimintaa olemassa.
Nyt vuonna 2025 toimin VYY:n vaalikoordinaattorina – eli minun jos jonkun pitäisi tietää, mitä edustajistovaalit ovat. Jos sinulle sana kuulostaa kuitenkin tuntemattomalta, anna kun selitän kaiken.
Edustajistovaalit eli tuttavallisemmin edarivaalit ovat ylioppilaskunnan vaalit, joissa valitaan edustajisto. Edustajisto on opiskelijoista koostuva ryhmä, joka päättää ylioppilaskunnan asioista. Se on käytännön tasolla opiskelijoiden oma “eduskunta”, joka päättää esimerkiksi siitä, mihin ylioppilaskunnan rahat käytetään,
Jos ehdolle asettuminen ei tunnu omalta niin äänestämälläkin voi vaikuttaa siihen, kuka päättää opiskelijoiden asioista. Se ei vaadi paljon aikaa, mutta sillä on suuri merkitys.
Äänestäminen tai ehdolle asettuminen ei ole vaan “aktiivisten tyyppien hommaa”. Se on keino varmistaa, että eri ääniä ja erilaisia taustoja edustavat henkilöt pääsevät mukaan päätöksentekoon. Lopputulos on tällöin oikeudenmukaisempi ja aidosti kaikki opiskelijat huomioiva. Äänestäminen ei ole pelkkä velvollisuus, vaan mahdollisuus. Mahdollisuus vaikuttaa ja tuoda just sinun näkökulma näkyväksi.
Tasa-arvo ei synny itsestään, se vaatii tekoja. Yksi tehokkaimmista ja samalla vaivattomimmista keinoista on äänestäminen. Jos et äänestä, joku muu päättää puolestasi ja se joku ei todennäköisesti mieti sinun tarpeitasi ja toiveitasi.
Nämä vaalit järjestetään joka toinen vuosi ja niissä juuri sinä voit äänestää tai lähteä itse ehdolle. Asettumalla ehdolle tai äänestämällä sinulla on suora vaikutusvalta siihen, mihin suuntaan meidän opiskelijayhteisöä viedään. Jos olet joskus miettinyt, miksi joitakin asioita ei ole hoidettu fiksummin tai haluaisit vaikuttaa johonkin konkreettisesti, nii tämä on juuri oikea paikka saada äänesi kuulumaan.
Edustajistovaalit
Ennakkoäänestys 29.-30.10 Varsinaiset vaalipäivät 5.-6.11 Äänestysaika klo 8-18 Äänestäminen tapahtuu sähköisesti VYY:n sivuilla olevan linkin kautta
Edarivaaleissa valitaan ne tyypit, jotka vaikuttaa sinun opiskelijaelämään, tapahtumiin, palveluihin, ja siihen miltä yliopistoyhteisö tuntuu. Ja heivaikuttaminen ei tarkoita, sitä että sun pitäisi olla politiikan asiantuntija. Se tarkoittaa, että välität.
Helin Karatag
VYY:n vaalikoordinaattori
YOU ALRIGHT, MATE?
Epäonnea rapakon toisella puolen
“Hyvät matkustajat , olemme laskeutuneet Manchesterin lentokentälle. Kello on paikallista aikaa 20.30 ja sää on pilvinen.”
Olin haaveillut vaihto - opiskelusta jo pitkään, ja ny t se hetki oli vihdoin käsillä Muistan edelleen sen fiiliksen, jonka tunsin sisälläni kuullessani nämä sanat lentokoneen kaiuttimesta Jännitys oli valtava, mutta samalla olin toiveikas. Olin kuullut paljon erilaisia vaihtokokemuksia – suurin osa niistä ylisti kokemusta elämänsä parhaaksi ajaksi. Olin valmis parhaimpaan puolivuotiseeni opintojeni aikana –edes se, että lentoni oli peruttu ja jouduin menemään kor vaavalla lennolla, ei enää lannistanut . Olin 100% valmis kokemaan!
Ensimmäisen yön vietin lentokenttähotellissa lentoyhtiön sääntöjen vuoksi, mutta ajattelin sen olevan pehmeä lasku brittiarkeeni Seuraavana aamuna hyppäsin bussiin, nokka kohti Sheffieldiä – kaupunkia, jota kutsuisin kodikseni seuraavat viisi kuukautta. Päästyäni asunnolleni koin kuitenkin ensimmäisen kulttuurishokin Asuntoni oli jääkylmä, eikä lämmityksestä tai eristeistä ollut tietoakaan. Suuntana siis rakkaan naapurimaamme tunnettu ylpeydenaihe, lihapullien taivas, josta matkaan tar ttui maa-
ilman lämpimin untuvapeitto (joka, f yi kostautui keväällä)
Tapasin ensimmäisenä päivänä puolet kämppiksistäni – molemmat suomalaisia Tässä vaiheessa epätoivo alkoi hieman iskeä, olinhan lähteny t vaihtoon tutustuakseni ihmisiin eri kulttuureista ja taustoista… and here I was, suomalaisten ympäröimänä. Onneksi loputkin kämppikset saapuivat pian, ja helpotuksekseni he olivat muualta kuin Suomesta –toinen Ranskasta ja toinen Unkarista. Ajattelin, että viimeistään orientaatiossa pääsisin tutustumaan muihinkin vaihtareihin… olin väärässä.
Tyttöjenreissu Lontooseen!
Yliopisto ei järjestäny t minkäänlaista ohjelmaa vaihtareille, jossa olisimme voineet tutustua toisiimme No, mutta onneksi meillä on yhteisiä kursseja vaihtareiden kesken – kyllähän siellä ehtii tutustumaan? Olin taas väärässä. Suoritin kahta kurssia, joista toisella olin ainoa vaihto - opiskelija ja toisella oli lisäkseni kaksi vaihto - opiskelijaa, joista toinen oli wait for it suomalainen. Tässä vaiheessa epätoivo alkoi oikeasti iskeä.
Onnekseni kämppikseni ja muista vaihdossa olevista suomalaisista muodostunut porukka oli pääosin ihana – muutamaa äksidenttiä lukuun ottamatta. Helmikuun puolivälissä
ranskalainen kämppiksemme nimittäin muutti pois, sillä hän ei kestäny t sitä, ettemme hyväksyneet hänen aggressiivisen poikaystävänsä asumista asunnossamme viikkokaupalla (ihme homma, eikös?) Onneksi saimme kuitenkin erään saksalaisen vaihtarin hänen tilalleen tämän jälkeen Draama ei siihen loppunut , mutta se olkoon tarina seuraavalle kerralle.
Ihmissuhteet eivät myöskään olleet ainoa vastoinkäyminen vaihtoni aikana, vaan niitä tuntui tulevan ovista ja ikkunoista Elämä Briteissä ei ollut niin ihana kokemus kuin olin kuvitellut . Huomasin jo ensimmäisinä päivinä, että ruokavaliooni sopivaa ruokaa oli todella vaikea löy tää kaupoista tai ravintoloista. Tämä tuotti yllättävän paljon haasteita – ilman perusasioita arjesta tulee helposti taistelua Lisä kurssit , joista olin todella innoissa eivät olleet odotusteni tasois
Opiskelu Briteissä tuntui jo yllättävän helpolta, ja esimerkiksi y opettajistani antoi lopputyöni palau teeksi, että se oli liian akateemine MITÄH?!
Vaikka kokemukseni ei ehkä ol ruusuilla tanssimista niin kuin som antoi ehkä ymmär tää, se ope valtavasti – sekä elämästä e itsestäni. Opin, että vaikka eläm heittelisi banaaninkuoria eteen, niihin tar vitse liukastua Ja vaik liukastuukin, ei se ole maailmanloppu
pitää vain nousta ylös ja jatkaa matkaa. Vasta silloin voi todella alkaa nauttimaan siitä, mitä eteen tulee.
Vaihto toi mukanaan siis myös paljon hyvää – uusia ystäviä niin Suomesta kuin ulkomailtakin, nauruja illan pimeinä tunteina, upeita maisemia (katso vaikka kuvista! <3) ja tietysti paljon söpöjä lampaita. Uskon vahvasti, että ajan kullatessa muistot , negatiiviset asiat jäävät unholaan, ja pinnalle jäävät vain hetket ja kokemukset uusien ystävien kanssa Kokemuksena vaihto oli ennen kaikkea opettavainen, ja se muovaa varmasti tapaani toimia jatkossakin. Matka herätteli myös siihen, kuinka hyvin meillä täällä Suomessa asiat ovat –vaikka välillä ei siltä tunnukaan.
nattaako vaihto? Olen edelleen eltä, että vaihtoon kannattaa Ei siksi, että kaikki olisi tä, vaan siksi, että se on s, joka muuttaa sinua ättä Vaikka joku saattoi ä lukiessaan kokemuksestani, htaisi sitä pois. Kannustan lähtemään vaihtoon – mutta enemmän olemaan realistinen hteen. Sosiaalinen media on kiiltokuvia vaihdosta, mutta niistä ei ole koko totuus Älä siis niihin sokeasti. Todellinen kemus on rosoinen, rehellinen aatuinen – ja juuri siksi se on kas.
Haikki Seven Sistersvuorilla
Kirja-arvostelu Mitä kaikkea
onkaan olla nainen?
Sinulla on kiireinen viikko takana ja olet matkalla ravintolaan, josta olet tehnyt pöytävarauksen, mutta et saa millään päähäsi millä nimellä. Et siis muista omaa nimeäsi Olet pitämässä tärkeää esitelmää työpaikallasi, jota olet jännittänyt pitkään. Esityksen edetessä lamaannut, pieraiset, ja sen jälkeen maa nielee sinut, kirjaimellisesti
Cecelia Ahernin kertomuskokoelma “Nainen joka sai siivet selkäänsä – ja muita kertomuksia” sisältää kolmekymmentä lyhyttä, mutta ajatuksia herättävää tarinaa, jotka käsittelevät naiseutta sen eri muodoissa Kertomukset vievät lukijan arjen pienistä nöyryytyksistä elämän suurimpiin kysymyksiin: kuka minä olen, mitä minulta odotetaan ja mitä tapahtuu, jos ja kun en enää sovi näihin odotuksiin Jokaisen tarinan lopussa nainen löytää jonkinlaisen vapautumisen – joskus kirjaimellisesti siivet selkäänsä, joskus vain uuden näkökulman tai rohkeuden olla oma itsensä.
Kannen kuvitus Eevaliina Rusanen
lukuharrastuksen uudelleen käynnistämiseen. Sen voi avata mistä tahansa ja lukea yhden tarinan kerrallaan. Varoituksen sanana kuitenkin, tätä kirjaa on joskus vaikea laskea käsistään
Voimaannuttava, samaistuttava mutta pinnallinen
Ahernin kirjoitustyyli kertomuksissaan on sekä lempeä ja lämmin että totuudenmukaisen pureva. Hän osaa sekoittaa teksteissään todellista arkea ja sadullista symboliikkaa sellaisella tavalla, joka tekee kertomuksista helposti lähestyttäviä ja oivaltavia. Siipien yllättävä kasvaminen, hyllyllä koristeena istuminen tai ensimmäinen kerta naisena osallistuminen tapahtumaan vertautuvat nerokkaasti naiseuden eri puoliin, kuten näkymättömyyteen, vapauteen ja itsensä löytämiseen
Toisaalta juuri tuo mainittu helppous tekee kirjasta saavutettavan Nainen joka sai siivet selkäänsä ei vaadi pitkäjänteistä keskittymistä, vaan siksi se sopiikin täydellisesti
Jos minun pitäisi tiivistää kirja kolmeen sanaan, ne olisivat: voimaannuttava, samaistuttava mutta pinnallinen. Kertomuskokoelmassa on paljon sydäntä ja lämpöä, mutta vähän valitettavan vähän särmää. Ahernin lämmin ja humoristinen ote kuitenkin pelastaa sen: hän osaa tehdä vakavistakin aiheista kevyitä ilman, että ne menettävät merkitystään.
Suosittelen tätä teosta kaikille, jotka kaipaavat vahvistusta siihen, että eivät ole yksin tunteidensa ja kokemustensa kanssa Tämä kirja ei ehkä muuta maailmaa, mutta se saattaa muuttaa jonkun päivän, ja joskus juuri se on tarpeeksi.
Teksti ja taitto: Aada Keronen
Camp Helsi ngi n kirjamessui lla Camp Helsi ngi n kirjamessui lla
Campin toimitus vieraili Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä kirjamessuilla lauantaina 25.10. Kolmipäiväinen tapahtuma pidettiin tänä vuonna 23.–26.10.2025 ja keskimmäisenä päivänä paikalle oli saapunut runsaasti väkeä
Kirjamessujen ihmisvilinä oli pahimmillaan noin kello kolmen ja kuuden välissä, kun kirjailijahaastatteluita kuuntelemaan saapuneet ihmiset, aktikvariaattipuolen löytöjen metsästäjät ja messutarjouksia metsästäneet ihmiset täyttivät hallin päästä päähän
Lauantaina tungos yltyi erityisen pahaksi, sillä entinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö houkutteli ihmisiä kuuntelemaan kirjansa Kaikki tiet turvaan: Sinnikkään Suomen suunta -haastattelua. Lastenkirjallisuuden puolelta lauantain yksi mielenkiintoisimmista vieraista oli Campin toimituksen mielestä Mauri Kunnas.
Kirjamessujen alue jakaantui antikvariaattipuoleen, lapsille ja nuorille suunnattuun puoleen, ruotsinkieliseen kirjallisuuteen, kuvataiteilijoiden alueeseen, kädentaitopuoleen, pientoimijoihin, levymessuihin ja pelitoimijoihin Ohjelmalavojen haastattelujen seuraamisen, kiertelyn ja joululahjaostosten välissä oli kätevää piipahtaa nauttimaan lounasta messukeskuksen toisen puolen viini- ja ruokamessujen ruokakojuilta
