2 minute read
Lähtijät - Työelämän tunnolliset tekijät
Lähtijät
Työelämän tunnolliset tekijät
Advertisement
”Alkoi nousemaan merkkejä siitä, että paljon vaihdetaan työpaikkoja, mutta koskaan ei kerrota syytä.”
Minna Ruusuvuori, Ulla Jones ja Liisa Holma olivat huomanneet työelämässä tapahtuvan muutoksia. Holma sai idean podcastista, johon hän pyysi Ruusuvuorta ja Jonesia mukaan.
”Työelämä on selkeässä muutoksessa niin koronaviruksen kuin muuttuvan maailman myötä.”
Kiireinen kolmikko päätti raivata projektille aikaa. Pian kävi ilmi, että podcastille oli kuin olikin kysyntää. Nyt irtosanoutumistarinoita käsittelevän podcastin ensimmäinen kausi on kerryttänyt Spotifyssa yli 30 000 kuuntelukertaa.
”Tämä oli sellainen aihe, että tähän oli pakko tarttua”, Ruusuvuori toteaa.
Podcastissa käsitellään anonyymejä tapauskertomuksia, joita asiantuntijat kommentoivat, ja joista Ruusuvuori, Jones sekä Holma käyvät keskustelua. Lähtijätarinat ovat nimettömiä, sillä jo alussa haluttiin antaa lähtijöiden kertoa vapaasti oma tarinansa.
Podcast sai valtavasti huomiota ja viestejä tulee jatkuvasti. Uusia jaksoja on tulossa sekä syksyllä 2022 että keväällä 2023.
”Organisaation ihmiset kertovat usein myös itse, kun työpaikalla on hyvä olla.”
Organisaation ulkopuolelta pystyy päättelemään joitakin piirteitä, mutta organisaation todellista arkea on lähes mahdoton nähdä ulkopuolisen silmin. Organisaation viestintäkanavien seuraaminen voi kertoa sen kulttuurista paljon. Halutessaan voi myös olla suoraan yhteydessä organisaation ihmisiin ja kysyä vallitsevasta kulttuurista.
Organisaation kulttuuri selviää lopullisesti kuitenkin vasta, kun on itse osa sen arkea.
”Sitä on aina tiettyjen signaalien varassa, kunnes sinne organisaatioon menee ja näkee, millainen organisaatio on oikeassa arjessa sekä sopiiko se itselle”, Ruusuvuori toteaa.
On hyvä pohtia, mitä itse arvostaa työelämässä. Omien arvojen, tavoitteiden ja työs-
kentelytapojen tutkiskelu auttaa löytämään oman paikkansa työelämässä.
”Vaikka kulttuuri olisi kaikin tavoin hyvä, ei se välttämättä ole yhteensopiva omien arvojen tai työskentelytapojen kanssa.”
”Millaista työelämää minä haluan elää? Onko minulle tärkeää, että työpäivä on kahdeksasta neljään ja loppuilta omaa aikaa vai onko okei, että yksityiselämä ja työelämä ovat sulautuneet yhteen?”
Jos myöhemmin huomaa, ettei organisaation kulttuuri ole itselle sopiva, on hyvä pohtia, miksi asia on näin.
”Usein intuitio on jo rekrytointivaiheessa epäillyt organisaation soveltuvuutta”, Ruusuvuori kertoo.
Koeaika tarjoaa molemmille osapuolille mahdollisuuden kokeilla työntekijän ja työnantajan yhteensopivuutta.
”Moni kokee koeajalla irtisanoutumisen jotenkin nolona, vaikka koen sen olevan juurikin sitä varten, että voi nähdä, millaista organisaatiossa on”, Ruusuvuori toteaa.
Lähtijät ovat tyypillisesti niitä ihmisiä, jotka ovat tunnollisia, kehityshaluisia sekä hyväntahtoisia työntekijöitä.
”Kokemuksesta voin sanoa, että täytyy kuunnella itseään. On hyvä tehdä rohkeitakin päätöksiä, jos tuntuu pahalta. On tärkeää tehdä päätöksiä, jotta itse voi hyvin. Loppupeleissä kukaan muu ei pidä meistä huolta kuin me itse. Meidän tulee varmistaa, että olemme työkykyisiä tästä sinne eläkeikään saakka.”
Erityisen tärkeää työntekijän on tunnistaa, mitä itse arvostaa työelämässä. Omista arvoista on myös hyvä keskustella työnantajan kanssa.
Irtisanoutuminen on viimeinen oljenkorsi. Sitä ennen on hyvä keskustella työpaikan epäkohdista asiallisesti ja rakentavasti.
”Monessa organisaatiossa asiat on tehty aina tietyllä tavalla. On virkistävää, kun uudet ihmiset paljastavat organisaation kehityskohtia”, Ruusuvuori kertoo ja jatkaa:
”Mielestäni ei tarvitse lainkaan hävetä, että on nuori eikä ole kokemusta vaan on erilaista näkemystä. Tärkeitä asioita ovat rohkeus tuoda asioita esille sekä kyky kuunnella omaa intuitiota. Ei tarvitse nöyristellä, vaikka onkin ensimmäisissä työpaikoissa. Rohkeasti vaan ilmaisee itseään ja on oma itsensä.”
