Camp ENNÄÄKKO H TA 3/22
kuvat Tämän numeron toimitus Venla Rouhiainen Veera Niskanen, Katri Pulkkinen & Venla RouhiainenKatriPulkkinen YhteystiedotJulkaisija CoMedia
Cumpi vai Campi Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp. Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat va paaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mu kaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa, ota rohkeasti yhteyttä! Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähtee nä. Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattaja na sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön vä lillä. Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä. Tavoitteenamme on tarkastella viestintäjärjestöäm me sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta. Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.
TaittajatPäätoimittajaEtu-jatakakannen www.comediary.com/camplehti@camplehticamp@comediary.comry
66% 34% 66% 34% 59% 41% 10%90% Riina Hynönen, Julia Lehtinen, Aino Leveälahti, Emmi Liuski, Oona Myller, Otte Mäkipää, Veera Niskanen, Katri Pulkkinen, Aino Rouhiainen, Sara Güven, Vilma Tyrväinen & Nea-Mari Vuoristo 66% 34% 90% 10% 66% 34% 41% 59% kesäloma uudetkesätyötuulettuttu turVallinenja junayksityinenbussi opiskelija-asunto Editoijat Veera Niskanen & Venla Rouhiainen
Sisällys Pääkirjoitusxxxxxxxxx 4 Puheenjohtajan tervehdys 5 Opiskelija-asuminen 6-8 Opiskelusanastoa 9 Lähtijät - Työelämän tunnolliset tekijät 10-11 Harjoittelu Universal Musicilla 12-14 Kolumni 15 Unen merkitys 16-17 Kokkikoulu: Helppo pizza 18-19 Hyppy tuntemattomaan 20-21 JEREMINE 22-25 Kokemusasiantuntijan vinkit: turha stressaa, koska aina voi muuttaa 26-27 Miltä musiikkimaailmasi kuulostaa? 28-30 Masennus 360 ° 31-38xxxxxx
Pääkirjoitus
VenlaPäätoimittajaRouhiainen
Joskus myös pelejä päälle. Olin tuohon aikaan varma, että tulevaisuuteni olisi potkupallon pa rissa, koska käytin lajiin lukemattomia tunteja aikaa. Lukiossa ajattelin, että lähden pelaamaan jalkapalloa Yhdysvaltoihin yliopistosarjaan. Haaveilin stipendistä ja kansainvälisyydestä. Toinen haaveeni, jota tosin pidän enemmän yh teiskunnan ja normien luomana haaveena, oli lääkärin ura, Ajatukseni oli toimia nimenomaan ortopedian parissa, koska olin mielestäni niin mieltynyt urheiluun, että halusin elää ja hengittää vain sitä ja siihen liittyviä asioita. Lopetin jalkapallon kokonaan kuin seinään abi vuotenani. Olin menettänyt motivaationi erinäi sistä syistä, ja vaikka rakastinkin lajia, en kokenut ympäristöä enää omakseni. Urheilijan identiteet ti, jota olin koko nuoruuteni rakentanut, murtui. Voisi sanoa, että olin hukassa, mutta ensimmäistä kertaa elämässäni minulla oli oikeasti aikaa. Ai kaa tehdä muutakin kuin urheilla. Aloitin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen puoli vuotta ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen. Ajatukseni oli käydä kaikki mahdolliset johtaja koulutukset ja jatkaa sotilasuraa mahdollisesti Maanpuolustuskorkeakoulussa tai rauhanturvaa jan tehtävien parissa. Armeija oli mielestäni täysin minulle sopiva paikka, vaikka matka olikin odo tettua kivikkoisempi. Tavoitteeni eivät täyttyneet niin kuin olin alunperin suunnitellut, mutta olin tyytyväinen lopputulokseen. En kuitenkaan jat kanut sotilaan tehtävissä enää palveluksen suorit tamisen jälkeen. Oman polun löytäminen ja sen kulkeminen ei aina ole yksinkertaista. En myöskään usko, että on olemassa vain yhtään oikeaa vaihtoehtoa, mi hin elämänsä käyttää. Käännekohtia ja mahdolli suuksia muutokseen on useita. Voi pysyä vanhas sa ja tutussa tai todeta karkeasti omien unelmien muuttuneen ja suunnata kohti uusia unelmia, mitä ne ikinä kenenkin tapauksessa ovatkaan.
Lukion kävin Mäkelänrinteen urheilulukiossa, mikä mahdollisti treenimäärien korotuksen en tisestään. Parhaimmillaan harjoituksia saattoi olla kahdeksan tai jopa enemmän viikkoa kohti.
pysy liikkeessä
KUVA JONNA KAREKIVI 4
Oman jutun löytäminen voi viedä aikaa. Olen uskonut ja luullut löytäneeni sen monta kertaa. Nuorena pelasin jalkapalloa täysillä ja tosissaan. Vanhempani toimivat joukkuuenjohtajana ja huoltajana sekä minun että veljeni joukkueissa. Voisi sanoa, että koko perhe oli investoitunut.
KUVA JONNA KAREKIVI 5
Kun aloitin opintoni Vaasassa olin samaan ai kaan pelokas ja innoissani. Mitä kaikkea seuraa van viiden vuoden aikana tulisikaan tapahtumaan? Kaikki ovet ja mahdollisuudet olivat tällöin auki. Muistan, kuinka istuin muuttoautossa ja tuijotin ik kunasta ensin Kauppapuistikon maisemia, sitten Kirkkopuistikkoa ja tulevaa yliopistoani sekä lo pulta ensimmäisen Vaasan kotini julkisivua Palo saarella. Kaupungissa, jossa en ollut koskaan aiem min edes käynyt ja josta hädin tuskin tiesin mitään. Muutaman viikon päästä tiesin jo vaasalaisten tarpees ta lisätä yli-liite kaikkeen ja ettei Pohjanmaalla puhuta tuttavallisesti Cittarista, vaan jostain syystä Citarista. Uusi alku on ihmeellinen ja jännittävä, mutta antoisa. Se on portti uusiin mahdollisuuksiin ja kaikkeen siltä väliltä. Oma elämäni on tehnyt täy den käännöksen sen jälkeen, kun tuona aurinkoi sena elokuun iltapäivänä nousin muuttoautosta ulos silloin tuoreen avopuolisoni kanssa ja ava simme oven ensimmäiseen yhteiseen kotiimme. Vaikka kaikki ei olekaan ollut sitä mitä oli sin toivonut, on Vaasa mahdollistanut mi nulle, ja monille muille, todella paljon. Rakkautta, onnistumisia, epäonnistumisia, vihaa, surua, uusia tuulia ja alkuja. Niin monia asioita, joi ta en kolme vuotta sitten uskonut kokevani kenties koskaan tai jotka silloin tuntuivat liian kaukaisilta. Itselleni yksi tärkeä syy kaikkeen on ollut Camp, joka on opettanut paljon itsestäni ja kouluttanut mi nua kirjoittajana sekä kriittisenä ajattelijana. Toi nen, kenties ehkä tärkein, syy on ollut CoMedia. Rakas ainejärjestö, joka on kulkenut mukana en SaraPuheenjohtajaGüven
simmäisestä päivästäni asti. Ainejärjestö, joka on mahdollistanut itseni kehittämisen niin jäsenenä kuin hallituslaisena – nyt myös puheenjohtajana.
uutta
Puheenjohtajan tervehdys
Siksi haluankin koko tämän vuoden CoMedi an hallituksen (tuttavallisemmin callitus) puo lesta toivottaa niin jokaisen fuksin kuin myös vanhemman opiskelijan tervetulleeksi Vaasaan. Itse olen aina nähnyt juuri syksyn käännekohta na elämässä. Tällöin kaikki muuttuu ja jokainen ovi on auki. Ilma tuoksuu kylmältä, mutta odot tavalta. Mikään ei ole varmaa, kun ruskan ensim mäiset merkit alkavat näkyä puissa ja aurinko läm mittää iholla. Luvassa on paljon haasteita, mutta kenties jokainen meistä voi sanoa muutaman vuo den päästä kaupungin ja yhteisömme tarjonneen meille juuri sen, mitä silloin tarvitsimme eniten. kohti
TEKSTI OTTE MÄKIPÄÄ KUVITUS JULIA LEHTINEN
Opiskelupaikan varmistuttua alkoi asunnonhaku. Olin kuullut, että Vaasassa toimii Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS, joten lähetin heille hakemuksen. Päätin kokeilla soluasumista, sillä veljelläni oli siitä hyviä kokemuksia. Soluasuminen on halpaa, ja parhaimmillaan siitä voi syntyä uusia ystävyyssuhteita. Pahimmillaan se on sotkuja yhteisissä tiloissa, pyykkien kuivattamista suihkussa, keittiön omimista ja jatkuvaa melua vieraista. Minulle soluasuminen ei sopinut juuri sen sosiaalisuuden vuok si. En pitänyt siitä, että kodissani oli jatkuvasti minulle tuntemattomia ih misiä. Olin valmis joustamaan yhteisten tilojen jakamisesta, ja yhteisistä siivoussäännöistä sopiminen onnistui myös. Toisella kämppiksistäni ei käynyt ikinä vieraita, mutta toisella niitä tuntui olevan joka päivä. Sekin on siis tuurista kiinni. Sain kerran myös pelastaa kämppikseni ja hänen kaverinsa sulakkeen palolta. He olivat molemmat vaihto-opiskelijoita ja heistä oli ihmeellistä, että Suomessa sulakkeen saa vaihtaa itse. Toinen asuntoni oli opiskelijayksiö viereisestä kerrostalosta. Molemmat asuntoni sijaitsivat Ahventiellä. Opiskelija-asuntojen etuna ja haittana ovat naapurit, joista suurin osa on opiskelijoita. Toisaalta on kiva, kun niin moni uusista yliopistotutuista asuu samalla kadulla; matkoja on helppo tehdä yhdessä niin kampukselle kuin tapahtumiin. Toisaalta opiskelijat pi tävät paljon bileitä eikä melutasosta oikein tunnuta aina välittävän. Asun tojen pinnat olivat vanhat, mutta suhteellisen siistit. Tahrat muovimatossa eivät minua haitanneet. Pistorasian tai hanan mennessä rikki vikailmoitus oli helppo tehdä ja korjaus tuli sovitusti. Polkupyöräni varastettiin pihalta telineestä, mutta pyörä kuuluu onneksi kotivakuutuksen piiriin. Kaikesta huolimatta pidin yksiöstäni ja viihdyin siinä aina siihen asti, kunnes muutin yhteen silloisen seurustelukumppanini kanssa.
7
OPISKELIJA ASUMINEN -
”Pahimmillaan opiskelija-asuminen on sotkuja yhteisissä tiloissa, pyykkien kuivattamista suihkussa, keittiön omimista ja jatkuvaa melua vieraista.”
8
Ensimmäinen yhteinen asuntomme sijaitsi myös Palosaa rella, lähellä yliopistoa. Kampuksen läheisyys oli meille tär keää, sillä halusin jaksaa kävellä luennoille. Uudessa taloyh tiössä huomasin, kuinka rauhattomia opiskelijat naapureina olivatkaan olleet. Aloin itsekin kiinnittämään erityistä huo miota hiljaisuusaikoihin. Asuntomme oli kallis sijainnin ja oman saunan vuoksi. Koronan alkaessa sijainnista ei ollut enää järkevää maksaa. Niinpä muutimme Isolahteen. Siel lä asuntojen vuokrahinnat ovat edullisempia ja naapureina on lapsiperheitä. Käytin kulkemiseen bussia silloin harvoin, kun kampuksella sai pandemian aikana käydä. Puolisoni to sin pyöräili, ja tunnen muitakin opiskelijoita, jotka tekivät samoin. Matka kampukselle on vain puoli kilometriä pidempi kuin Olympiasta, josta monet matkaavat kampukselle pyö rällä. Kampuslinjan bussi on toki myös vaihtoehto. Opiskelija-asuminen ja kodissaan viihtyminen ovat siis paljon kiinni siitä, mitä asumiselta haluaa. Kannustan kokeilemaan soluasumista. Vaikka se ei ollut minun juttuni, olen iloinen, että kokeilin sitä. Onhan se kuitenkin opiskelija-ajalle uniikki juttu. Vaasassa on paljon erilaisia alueita, joten jos yksi ei nappaa, niin anna tilaisuus toiselle. Ahventiellä kampus on lähellä, mutta kauppoihin on matkaa. Olympiassa kampukselle on pidempi matka, mutta ruokaostokset on helppo tehdä hal vemmassa marketissa. Keskustassa asuessa ei ikinä tarvit se pohtia, miten jaksaa bileillan päätteeksi kotiin. Jos haluaa halvan asunnon ja naapurien juhlimisesta ei ole haittaa, opis kelija-asunto voi olla hyvä vaihtoehto. Jos taas kaipaat rau haa ja olet itsekin hiljainen naapuri, yksityisillä markkinoilla on paljon erilaisia vuokrakohteita. Ensimmäinen vuokrakoti on helppo hakea VOAS:ilta, varsinkin, jos tulet toiselta paik kakunnalta. Kun vuoden päästä Vaasa on jo tutumpi, voit kat sella asuntotarjontaa laajemmin. Tunnet eri alueiden erot ja tiedät ehkä jo paremmin, mitä juuri sinä kodilta kaipaat.
VYY:n visiona onkin olla Suomen yhdenvertaisin ylioppilaskunta. Sinä voit omalla toiminnallasi edistää tätä tavoitetta.
Hei sinä uusi opiskelija: tervetuloa riemukkaaseen punahaalaristen opiskelijoiden joukkoon! Tämän sanaston avulla puhut sujuvaa Vaasan yliopiston opiskelijaa ja kuulostat siltä, kuin olisit kuluttanut Tritonian penkkejä ja Fonan tanssilattiaa jo useamman lukuvuoden ajan. Dedis = deadline, eli mihin mennessä tehtävä pitää olla palautettu. Vinkki: älä jätä pa lauttamista viimeisille minuuteille – tietokoneesi tai nettiyhteytesi ei välttämättä tee yh teistyötä juuri sillä hetkellä.
VY = Vaasan yliopisto. VYY = Vaasan yliopiston ylioppilaskunta. VYY edustaa kaikkia Vaasan yliopiston opiske lijoita ja valvoo heidän etuaan. Vaasan yliopiston opiskelukulttuuriin liittyy vahvasti erilaista kepeää ja leikkisää termistöä, mutta yliopistossamme suhtaudutaan kuitenkin vakavasti yhdenvertaisuuteen. Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan yhdenver taisuusjulistuksessa painotetaan, että jokaisella opiskelijayhteisön jäsenellä on lupa olla juuri sellainen kuin on – ilman minkäänlaista syrjintää.
Fona = Fontana Club, yökerho Vaasan keskustassa. Hoviska = Hovioikeuden ranta. Hoviskalla vietetään paljon opiskelijatapahtumia, esi merkiksi VYY:n perinteinen vappupiknik.
Kopo = Koulutuspoliittinen vastaava. Kopoon voit olla yhteydessä opiskeluun ja opintoi hin liittyvissä asioissa. Kopo auttaa, mikäli törmäät kursseilla joihinkin ongelmatilanteisiin tai haluat antaa kehitysideoita kursseihin ja opetukseen liittyen. Tällä hetkellä CoMedia ry:n koulutuspoliittisena vastaavana toimii Aino Sadeniemi. Madde = Ravintola Mathilda, opiskelijaravintola Tervahovissa. Osku = Café Oskar. Kahvi kainaloon ja luennolle!
Tutor = Vanhempi opiskelija, joka auttaa uusia opiskelijoita integroitumaan osaksi Vaa san yliopistoa ja opiskelijakulttuuria.
Opiskelusanastoa 9 TEKSTI VILMA TYRVÄINEN
UVA-ihastus = Ihastus, joka on bongattu Vaasan yliopistosta. Käy kurkkaamassa myös samanniminen Jodel-kanava.
Poikkitieteellisyys = Eri tieteenalat ja ainejärjestöt ovat samanarvoisia ja tekevät yhteistyötä yliopistossamme. Esimerkiksi tapahtumat voivat olla poikkitieteellisiä, jolloin tapaat opiskelijoita eri tieteenaloilta. Siperiasimulaattori = Pitkä silta yliopiston kupeessa. Nimi on saanut alkunsa siitä, että sillalla on aina vastatuuli ja sataa räntää, vettä ja lunta päin naamaa. Tällaisen koettelemuksen luulisi kokevan vain Siperian ääriolosuhteissa, mutta meille vaasalaisille se on arkipäivää.
”Organisaation ihmiset kertovat usein myös itse, kun työpaikalla on hyvä olla.” Organisaation ulkopuolelta pystyy päättelemään joitakin piirteitä, mutta organisaa tion todellista arkea on lähes mahdoton nähdä ulkopuolisen silmin. Organisaation viestintäkanavien seuraaminen voi kertoa sen kulttuurista paljon. Halutessaan voi myös olla suoraan yhteydessä organisaa tion ihmisiin ja kysyä vallitsevasta kulttuu Organisaationrista. kulttuuri selviää lopullisesti kuitenkin vasta, kun on itse osa sen arkea. ”Sitä on aina tiettyjen signaalien varassa, kunnes sinne organisaatioon menee ja näkee, millainen organisaatio on oikeassa arjessa sekä sopiiko se itselle”, Ruusuvuori Ontoteaa.hyvä pohtia, mitä itse arvostaa työelä mässä. Omien arvojen, tavoitteiden ja työs ”Alkoi nousemaan merkkejä siitä, että paljon vaihdetaan työpaikko ja, mutta koskaan ei kerrota syytä.”
Lähtijät
Minna Ruusuvuori, Ulla Jones ja Liisa Holma olivat huomanneet työelämässä tapahtuvan muutoksia. Holma sai idean podcastista, jo hon hän pyysi Ruusuvuorta ja Jonesia mu ”Työelämäkaan. on selkeässä muutoksessa niin koronaviruksen kuin muuttuvan maailman Kiireinenmyötä.” kolmikko päätti raivata projektille aikaa. Pian kävi ilmi, että podcastille oli kuin olikin kysyntää. Nyt irtosanoutumistarinoita käsittelevän podcastin ensimmäinen kausi on kerryttänyt Spotifyssa yli 30 000 kuunte ”Tämä oli sellainen aihe, että tähän oli pakko Podcastissa käsitellään anonyymejä tapaus kertomuksia, joita asiantuntijat kommentoi vat, ja joista Ruusuvuori, Jones sekä Holma käyvät keskustelua. Lähtijätarinat ovat nimettömiä, sillä jo alussa haluttiin antaa läh tijöiden kertoa vapaasti oma tarinansa.
Työelämän tunnolliset tekijät
TEKSTI AINO LEVEÄLAHTI KUVITUS KATRI PULKKINEN
Podcast sai valtavasti huomiota ja viestejä tulee jatkuvasti. Uusia jaksoja on tulossa sekä syksyllä 2022 että keväällä 2023.
kentelytapojen tutkiskelu auttaa löytämään oman paikkansa työelämässä. ”Vaikka kulttuuri olisi kaikin tavoin hyvä, ei se välttämättä ole yhteensopiva omien ar vojen tai työskentelytapojen kanssa.” ”Millaista työelämää minä haluan elää? Onko minulle tärkeää, että työpäivä on kah deksasta neljään ja loppuilta omaa aikaa vai onko okei, että yksityiselämä ja työelämä ovat sulautuneet yhteen?” Jos myöhemmin huomaa, ettei organisaation kulttuuri ole itselle sopiva, on hyvä pohtia, miksi asia on näin. ”Usein intuitio on jo rekrytointivaiheessa epäillyt organisaation soveltuvuutta”, Ruu suvuori kertoo. Koeaika tarjoaa molemmille osapuolil le mahdollisuuden kokeilla työntekijän ja työnantajan yhteensopivuutta. ”Moni kokee koeajalla irtisanoutumisen jo tenkin nolona, vaikka koen sen olevan juu rikin sitä varten, että voi nähdä, millaista organisaatiossa on”, Ruusuvuori toteaa. Lähtijät ovat tyypillisesti niitä ihmisiä, jotka ovat tunnollisia, kehityshaluisia sekä hy väntahtoisia ”Kokemuksestatyöntekijöitä.voinsanoa, että täytyy kuunnella itseään. On hyvä tehdä rohkeita kin päätöksiä, jos tuntuu pahalta. On tär keää tehdä päätöksiä, jotta itse voi hyvin. Loppupeleissä kukaan muu ei pidä meistä huolta kuin me itse. Meidän tulee varmis taa, että olemme työkykyisiä tästä sinne eläkeikään saakka.” Erityisen tärkeää työntekijän on tunnistaa, mitä itse arvostaa työelämässä. Omista ar voista on myös hyvä keskustella työnantajan Irtisanoutuminenkanssa. on viimeinen oljenkorsi. Sitä ennen on hyvä keskustella työpaikan epäkohdista asiallisesti ja rakentavasti. ”Monessa organisaatiossa asiat on tehty aina tietyllä tavalla. On virkistävää, kun uu det ihmiset paljastavat organisaation kehityskohtia”, Ruusuvuori kertoo ja jatkaa: ”Mielestäni ei tarvitse lainkaan hävetä, että on nuori eikä ole kokemusta vaan on erilaista näkemystä. Tärkeitä asioita ovat roh keus tuoda asioita esille sekä kyky kuun nella omaa intuitiota. Ei tarvitse nöyristellä, vaikka onkin ensimmäisissä työpaikoissa. Rohkeasti vaan ilmaisee itseään ja on oma itsensä.”
11
TYÖHARJOITTELU UNIVERSAL MUSICILLA
Musiikkiala on käsittämättömän kiinnosta va ja alalla vaikuttavat ihmiset tekevät työ tä aivan upealla innolla, palolla ja ammatti taidolla. Kuvittelin aiemmin, että ehkä juuri musiikki olisi “my thing” ja saattaisin tietää siitä keskivertoa enemmän. Nyt tiedän, että harjoitteluni jälkeen olen ehkä oppinut vasta jatkuvasti muuttuvan alan perusteet, jos si täkään. Toivon koko sydämestäni, että saan syventyä musa-alaan vielä enemmän tulevai suudessa. Erityisesti sydäntäni lämmitti teh dä töitä inspiroivien ihmisten kanssa, joista osa oli myös Vaasan yliopiston viestijöitä.
13 TEKSTI & KUVAT OONA MYLLER
ja Two Truths And a Lie -peleissä
Opiskelua
vältellessäni satuin törmäämään @universalmusicfin -tilin TikTokiin, jos sa kerrottiin, että levy-yhtiössä kaivattiin kahta markkinointiharjoittelijaa. Tein ha kemuksen puoliksi vitsillä, sillä eihän näin nuorella ja kokemattomalla ollut mitään asiaa “UskonUniversalille.täydentäväni
Työhöni kuului paljon exceleiden pyörittelyä ja raportointia, Universalin sosiaalisen median kanavien ylläpitämistä, saatteiden ja tiedot teiden kirjoittamista ja vaikuttajamarkkinoin tia. Olen kommentoinut Instagramissa Euro viisuja liveajassa, askarrellut ties mitä, tehnyt drinkkejä levyjulkkareissa, tavannut toinen toistaan upeampia kotimaisia ja kansainvälisiä tähtiä ja koonnut goodie bageja vaikuttajille. Harjoitteluni mahdollisti minulle toinen tois taan upeampia asioita. Pääsin juhlimaan Suomen musiikkialan lahjakkuuksia Em ma-gaalassa ja koordinoin ja osallistuin brit titähden Suomen haastatteluihin. Osallistuin zoom-puheluihin, joissa upeat kansainväliset artistit soittivat tulevaa musiikkiansa ja ker toivat prosessistaan. Pääsin myös osallistu maan mielettömille festareille ja tapaamaan kotimaisia ja kansainvälisiä artisteja.
Universal Musicin tii miä, sillä ruutuaikani on ehkä joidenkin mie lestä jopa hälyttävä, TikTokini on täynnä Harry Stylesiä, odotan Spotify Wrappedia enemmän kuin joulua ja vappua yhteensä ja syntympäiväjuhlani olivat ABBA-teemaiset”, kerroin työhakemuksessani Suomen ja maa ilman suurimpaan levy-yhtiöön. Kyseessä oli markkinointiharjoitteli jan paikka ja humanisti-viestijänä olin luonnollisesti valmistautunut tekemään SWOT-analyyseja työhaastattelussa. Pää dyin kuitenkin kertomaan Troye Sivanin Ruisrockin 2019 konsertista, joka oli mi nulle lähes uskonnollinen kokemus ja pe rustelemaan miksi kuuntelin jo marras kuun alussa joululauluja. Työskentelin Universal Musicilla vuoden en simmäisistä viikoista syksyn alkuun saakka. Aloittaessani olin aivan kauhuissani ja sanoin kin jo ystävilleni, että haistattaisin koko jutulle paskat. Lähipiirini oli istuttanut päähäni kau hukuvia siitä, miten harjoittelijoita kohdel laan työpaikoilla ja miten kokemukseni tulisi todennäköisesti olemaan onneton tai vähin täänkin kädenlämpöinen. Toisin kävi. Voi olla, että aika kultaa muistot tai olen sinisilmäinen, mutta olen täysin rakastunut harjoittelupaik kaani ja etenkin niihin ihmisiin, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä.
” Työharjoitteluni jälkeen tulen
NeverdominoimaanHaveIEver
USKALLA PÄÄSTÄÄ IRTI Kolumni TEKSTI NEA-MARI VUORISTO KUVA OONA JUNNILA 15
Koen kasvaneeni ympäristössä, jossa minun on odotettu miellyttävän muita. Omien rajojen asettaminen tuntui jo nuo rempana aiheuttavan muissa pahennus ta. Ikään kuin olisin velvollinen antamaan itsestäni kaiken muille huolimatta siitä, miten he kohtelevat minua. Tasapainoilin monta vuotta sietämisen ja omien rajoje ni välillä. Päädyin vuoroin jäämään jyrän alle, vuoroin seisomaan täysin omalla puolellani. En kuitenkaan osannut kaikkien ihmisten kohdalla vetää rajoja siihen pisteeseen, että lähtisin. Viimeisen vuoden aikana elämässäni on päättynyt kolme ihmissuhdetta. Esiin nostamieni epäkohtien jälkeen päätin valita tilanteissa oman hyvin vointini kuluttavien suhteiden sijaan. Olen huomannut, miten hengittämi nenkin on helpottunut, kun lähellä ei ole omaa jaksamista kuormittavia te kijöitä. Tyhjää tilaa täyttämään on ollut mahdollista löytää jotain uutta. Jotain itselle ja omalle jaksamiselle tärkeää. Jokaisen päättyneen ihmissuhteen jäl keen olen ollut tietoisempi itsestäni sekä siitä, mitä erilaisilta suhteilta ha luan. En ole osannut kaivata mitään, josta olen aikoinaan halunnut luopua. Ihmissuhteiden päättyminen ei aina tar koita surua ja hankalia tunteita. Elämän varrelle kuuluu myös vain hetken kestä viä suhteita, joita ei kannata niiden laadusta huolimatta pitää ajanhukkana.
Moni välttelee ihmissuhteiden purka mista. Oli kyseessä minkälainen syvem pi ihmisten välinen kanssakäyminen tahansa. Sen sijaan, että oma mielen terveys ja voimavarat säästyisivät, keskitytään hankalan ihmissuhteen yl läpitämiseen. Tämä pätee erityisesti pidempiin suhteisiin, joista ei lopulta sai sikaan mitään mainitsemisen arvoista irti. Vuosien mittainen yhdessä kuljettu matka saattaa tuntua turhalta, jos toinen yhtäkkiä jääkin elämästä ulos.
NEN
YTIKREM S
TEKSTI SARA GÜVEN KUVITUS JULIA LEHTINEN
U
Sihvonen myös muistuttaa, että päihteiden ja alkoholin käyttö heikentävät unen laatua. Niitä ei kannatakaan käyttää nukahtamisen apuna, sillä tällöin riskinä on unettomuuden lisäksi myös päihdeongelman syntyminen.
- Kokeile rentoutus- tai mindfulness-harjoituksia. - Älä ruoski itseäsi unettomuudesta – se on yllättävän yleistä. 17
- Mene sänkyyn vasta kun olet väsynyt. Sängyssä ei kannata valvoa tai selata puhelinta.
- Päivittäisen huolihetken pitäminen: Mieltä painavia asioita kannattaa käydä läpi keskellä päivää eikä juuri ennen nukkumaanmenoa. - Tarkastele omaa päihteiden ja kofeiinin käyttöä.
Unen merkitys ja laatu korostuvat jollain ta solla jokaisen opiskelijan elämässä, erityi sesti syksyllä. Tämän vuoksi unen laatuun ja nukkumiseen on syytä kiinnittää jatkuvasti Ylioppilaidenhuomiota. terveydenhoitosäätiön (YTHS) läntisen alueen mielenterveyden edistämisen psykologin Janne Sihvosen mukaan unen merkitys oppimiselle on todella “Nukkuessatärkeä.päivän aikana saatu muistijäl ki vakiintuu, eli periaatteessa oppiminen tapahtuu yön aikana. Lisäksi unella on vai kutus keskittymiseen. Kun työnä on oppia, on unen saanti todella tärkeää”, Sihvonen Sihvosenpohtii. mukaan pitkäaikainen unetto muus voi johtaa stressiherkkyyteen sekä uupumukseen. Satunnaisia unettomia öitä ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä ne ovat täysin normaaleja ja yleisiä. “Jos nukkumisen pulmat jatkuvat yli kuukauden ja niitä esiintyy vähintään muutamia kertoja viikossa, kannattaa tutustua unettomuuden itsehoitoon esimerkiksi YTHS:n sivuilta.” Nukkumisen pulmilla Sihvonen viittaa esimer kiksi nukahtamisvaikeuksiin tai unessa pysymisen “Opiskelijanvaikeuteen.nukkumiseen vaikuttavat erityi sesti opintoihin liittyvät paineet ja asioiden ka saantuminen. Myös erilaiset elämäntilanteet, kuten muutto uudelle paikkakunnalle, voivat vaikuttaa uneen. Vaikka tässäkin tapauksessa tekijä on positiivinen, sillä voi silti olla negatii visia Unenseurauksia.”saanninkannalta on hyvä rauhoittaa viimeiset tunnit ennen nukkumaanmenoa. Sihvonen neuvookin, ettei ennen nukkumaan menoa kannata käydä salilla tai lenkillä. “Tietenkin satunnaisesti valvominen ja vaikka pa elokuvien katsominen myöhään on ok, eikä siitä ole todennäköisesti isompaa haittaa.”
Vinkkejä unettomuuden itsehoitoon: - Mieti omaa päivärytmiä: syötkö ja liikutko tarpeeksi, liikutko liian myöhään, onko rytmisi säännöllinen? - Onko jotakin, mikä aiheuttaa erityisesti stressiä tai huolta juuri nyt?
“Kun työnä on oppia, on unen saanti todella tärkeää”
N M
Levitä taikinan pohjalle paseerattua tomaattia. Lisää täyte. Laita juustoraaste täytteen päälle.
Paista pizza 250 asteessa n. 10–12 minuutin ajan.
19TEKSTI & KUVA SARA GÜVEN
Taputtele tai kauli taikina uunipellille. Valmista haluamasi täyte.
Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita muut taikinan ainekset sekaan ja vaivaa taikina. Anna taikinan kohota liinan alla.
JUUSTOTÄYTE 1 pkt mozzarellaa ½ punasipuli ½ pkt kirsikkatomaattejaBasilikaa
Helppo opiskelijabudjetillapizza Pizza on niin herkku-, lohtu- kuin juhlaruoka. Tällä ohjeella valmistat hel pon ja maukkaan pizzan jokaiseen tilanteeseen ja tarpeeseen. Pizzapohjan tekeminen on helppoa, mikä tekee siitä mielekästä kokemattomalle leipu rille. Täytteessä on mahdollista tuoda yhteen oman suosikkimaut halvalla. TAIKINA 25g tuorehiivaa tai 11g kuivahiivaa 2 dl vettä ½ tl suolaa ½ dl juoksevaa kasvirasvaa 5 dl vehnäjauhoja Lisäksi paseerattua tomaattia
KALATÄYTE Pieni purkki tonnikalaa ½ purkkia pieniä ananaspaloja 1 dl Juustoraastettaoliiveja
TUNTEMATTOMAAN HYPPY
TEKSTI & KUVA EMMI LIUSKI
TUNTEMATTOMAAN HYPPY
21
Elämäni käännekohta tapahtui lukion jäl keen. Uusien tuulien ja muutosten toivo vei minut pois pienestä kotikylästäni Eu roopan Unionin pääkaupunkiin, Brysseliin. Aikaisempi matkailukokemukseni ulkomaille koostui yhdestä reissusta Ruotsiin, joten tiedossa oli hyppy tuntemattomaan.
Au pairiksi lähteminen oli erinomainen vaihtoehto viettää välivuosi kaukana arkisista rutiineista ja tutusta ympäristöstä. Lento koneessa tunsin vain tietämättömyyttä sii tä, mitä tuleva elämäni tulee olemaan. Se tuntui jännittävältä ja hieman pelottavalta, mutta samalla uuden elämänvaiheen aloit taminen oli uskomattoman vapauttavaa. Suurimman muutoksen huomasin omassa sosiaalisuudessani. Vaikka aluksi en tunte nut kaupungista ketään, suunnitelmissani ei ollut jäädä yksin. Kiitos sosiaalisen median, löysin muut yksinäiset au pairit helposti. Melkein jokaisessa illanvietossa ystävät toi vat lisää ystäviä mukanaan, joista tuli uusia tuttavuuksia. Nykyään uusiin ihmisiin tu tustuminen on yksi lempiasioistani.
Joskus uuden kokeileminen saa arvos tamaan myös asioita, joihin luuli olevan sa kyllästynyt. Kun lähtee hetkeksi pois tutusta ympäristöstä, voi tajuta, kuinka hyvä olikaan olla vanhassa ja tutussa ilmapiirissä. Yrittänyttä ei laiteta, kun ei ole mitään hävittävää. On ennemminkin viisasta kokeilla kuin jäädä loppuelämäk seen pohtimaan, että ‘’olisiko sittenkin ollut hyvä kokeilla hetki jotain uutta?’’
Elämän uudistus ei välttämättä vaadi toi seen maahan muuttamista, sillä pienillä kin asioilla voi olla suuria vaikutuksia. Joskus mietin, olisinko samanlainen kuin nykyään, jos en olisi päättänyt lähteä ja kokea jotain täysin erilaista. Tiedän kui tenkin sen, etten olisi näin avoin spontaa neille ideoille ja rohkea tekemään uusia tuttavuuksia kuin ennen au pairiksi lähte mistä. Kahden vuoden jälkeen palattuani Suomeen olin vapautuneempi, jonka vanha ystävänikin kertoi huomanneensa. Vä livuosista jäi kameran rulla täynnä kuvia hetkistä, joiden ajattelu saa edelleen hy myn kasvoille. Mukavuusalueen ulkopuolella olikin entistä mukavampaa.
JERE MYWITHASHARINGMINETEKSTIVENLAROUHIAINENKUVATJULIUSKONTTINENTAITTOVEERANISKANENBED DEMONS...
on niin pikkutarkkaa ja se vaatii paljon viilausta”, Saharinen tarkentaa. Kuuntelukertoihin Saharinen ei jaksa kiinnittää kovinkaan paljoa huomiota, vaikka suurten yleisöjen tavoittaminen onkin hänen mielestään hienoa.
DEMONS...
”Striimien jatkuva seuraaminen on huonoksi alan mielen terveydelle. Ihmiset stressaavat näkyvyydestä todella pal jon, vaikka eivät myöntäisikään sitä itselleen.” Raha, ego ja status tulevat nopeasti puheeksi. Saharinen kertoo, ettei tee musiikkia kuuluisuuden perässä.
”Totta kai se on kiva maksaa vuokraa ja syödä. Niiden lisäksi kaikki muu on plussaa. Olen etuoikeutettu, kun pys tyn tekemään musiikkia työkseni”, hän naurahtaa.
Jere Saharinen
elää hektistä ja tapahtumantäyteistä arkea, mikä näkyy esimerkiksi haastat telun sopimisen vaikeudessa. Suuri osa ajasta menee studi olla ystävien kanssa. Tällä hetkellä fokus on kirjoittamisessa. Biisinkirjoittaja, tuottaja ja säveltäjä tunnetaan paremmin ar tistinimellä JEREMINE. Äkkiseltään häntä voisi kuvailla ter mein rauhallinen, lempeä ja nauravainen. Lahtelaislähtöisen muusikon tausta löytyy konemusiikin pa rista, minkä kautta hän aikanaan päätyi soittamaan levyjä klubeille DJ:nä. Tällöin hän esiintyi artistinimellä Jeremy Folderol. ”Päädyin 12–13-vuotiaana vahingossa konemusiikin äärel le. Aloin fiilistelemään esimerkiksi trancea ja teknoa. Otin sen aikaisen somen kautta selvää asioista”, Saharinen avaa uransa Kasvettuaanalkutaivalta.vanhemmaksi, hän kyllästyi DJ:nä olemiseen. ”Tuli sellainen fiilis, että haluaa tehdä muutakin.” Matka vanhasta uuteen on kuitenkin ajoittain ollut kivikkoi nen. Puhtaalta pöydältä aloittaminen on haasteellista, vaikka pohjalla olisikin monen vuoden vankka kokemus. ”Olen aina muka vihannut pop-musiikkia, mutta oikeasti ra kastanut sitä. Se oli aikanaan niin uncool, ettei sitä kehdannut myöntää kellekään”, Saharinen naurahtaa. Artisti kuvailee musiikkiaan emovivahteiseksi popiksi, mutta välttää kuitenkin antamasta teoksilleen liian kapeita raameja. Konemusiikin parissa hänen tuottamisensa ke hittyi teknisemmäksi, mistä on hyötyä musiikin teossa tä näkin ”EDM-tekeminenpäivänä.
JEREMINE syntyi Saharisen omasta halusta muutokseen.
”Kyse ei ollut siitä, mitä haluan tehdä vaan siitä, mitä us kallan tehdä. Miten uskallan toteuttaa itseäni ja sitä, min kälainen oikeasti olen. Suuri oivallus omassa päässä oli myös se, että olen tällainen tyyppi. Miksi peittelisin sitä.” Saharisen mukaan hän kuuntelee nykyisin enemmän it seään sen sijaan, että keskittyisi muiden mielipiteisiin ja siihen, mitä muut ajattelevat hänestä. Halutessaan hän meikkaa ja käyttää mekkoja. Itseilmaisulla on suuri rooli. ”Itsestä on tullut uusia puolia ulos, joita olisin aiemmin pitä nyt tosi cringeinä. Nykyään haluan ylittää sen kynnyksen ja laittaa itseni likoon. Tietyntyyppiset kappaleet ja lyriikat, kuten pehmeiden tunteiden käsittely, ovat tuntuneet aiem min haastavilta. Nykyään en enää välitä, koska kyse on mun tarinasta.” 24
Omia lähitulevaisuuden unelmiaan Saharinen kuvailee
”Haluanyksinkertaisiksi.tehdä hyvän ensimmäisen levyn. Sellaisen, joka miellyttää sekä mua itseäni että toivottavasti myös muita. Haluan saada frendien levyt valmiiksi ja hyviksi. Ensi kesä nä olisi kiva päästä keikoille.” Uusi projekti on pitänyt sisällään pääosin englanninkie lisiä kappaleita. Ulkomailla asumisen takia englanniksi kirjoitettu musiikki tuntui aluksi luontevalta. Suunnitteilla on kuitenkin tehdä jatkossa enimmäkseen suomenkielistä “Parimusiikkia.vuotta sitten olin biisileirillä, jossa tehtiin vahingossa toisen tuottajan kanssa demo kokonaan suomeksi. Huo masin, että pystyin ilmaisemaan itseäni paremmin ja teke mään henkilökohtaisempaa musiikkia”, Saharinen kertoo. Kappaleiden lyriikat perustuvat Saharisen omaan elämään, mutta ne eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Jotain to tuutta kappaleilla on kuitenkin lähes aina. Omia tunteita tulee myös käsiteltyä musiikin kautta. Isoimpana käännekohtana Saharinen pitää oman jutun löytämistä ja tarkempaa tiedostamista sen osalta, mitä oi keasti haluaa tehdä tulevaisuudessa. Aiemmin takapiru oli estänyt Saharista laulamasta ja kir joittamasta kappaleita. Hän kertoo laulaneensa usein muilta salaa, vaikkei laulaminen itsessään ole koskaan ollut vaikeaa. Taustalla oli kuitenkin paljon ahdistuksen sävyttämiä ajatuksia epävarmuudesta ja riittämättömyy Uusidestä.artisti-identiteetti on täysin Saharista itseään, nimeä ”Vanhamyöten. artistinimi tuli nimigeneraattorin kautta. Uusi on mietitty niin, että saan siihen etunimen ja sen lisäksi jo tain muuta. Pidin Excel-taulukkoa nimivaihtoehdoista, joi ta sain esimerkiksi kavereilta. Lopulliseen valintaan meni puolitoista kuukautta. Pitäisi tallentaa ja postata se tauluk ko johonkin”, Saharinen naurahtaa.
”Yritä antaa aikaa itsellesi olla parempi”, hän päättää.
on tärkeää tehdä frendien kanssa mu siikkia. Niillä ihmisillä on mulle suuri merki tys. Teemme töitä yhdessä ja vietämme suuren osan vapaa-ajasta yhdessä. Kyse on mun par haista ystävistä”, Saharinen kertoo ylpeänä. Hän uskoo, että muutos on välttämätön tä. Ihminen kasvaa ja kehittyy jatkuvasti.
Saharinen työstää parhaillaan uutta musiik kia, jota olisi tarkoitus ilmestyä syksyllä. Sa malla työn alla on myös ystävien levyjä. Oman taiteensa lisäksi Saharinen on työstänyt musiikkia yhteistyössä Heviteemun, costeen ja Mouhouksen kanssa heidän projekteihinsa. Lisäksi hän tekee musiikkia myösSini Yaseminin ”Mullekanssa.
”Ideologiat, staili ja tapa elää muuttuvat vuo sien mittaa. On tärkeää, että ei jämähdä pai kalleen ja saa uusia kulmia omiin ajatuksiin.”
Saharinen kannustaakin kaikkia terveeseen itse reflektioon ja sen miettimiseen, kuinka voisi olla parempi ihminen itsessään ja omassa tekemisessä.
26 TEKSTI RIINA HYNÖNEN KUVITUS JULIA LEHTINEN
Kokemusasiantuntijan vinkit: turha stressaa, koska aina voi muuttaa
Tuleva syksy on monelle uudelle opiskeli jalle se elämän ensimmäinen käännekohta. Muutto uuteen kaupunkiin ja oma asunto tuntuvat ylivoimaisen kutkuttavilta. Haa veet loistokämpästä hyvällä sijainnilla ja kiiltävillä keittiön pinnoilla leijuvat mieles sä useita viikkoja ennen vuokrasopimuksen kirjoittamista. Joskus koti ei kuitenkaan tun nu kodilta, seinät kaatuvat päälle ja ahdisOmastataa. fuksisyksystäni päällimmäisenä mielessä ovat muistot siitä, kuinka Vaasas sa on ”pakko pärjätä”. Koska kotikotiin kilo metrejä on yli 400 ja julkisilla matkaan kuluu seitsemän tuntia, viikoittainen matkustami nen ei ollut vaihtoehto. Siinä missä kurssika verit olivat kykeneviä tekemään pikareissuja kotiin, kauempaa tulleena vastaavaan spon taaniuteen ei ollut varaa. Täytyi vain elää säästölippujen antamissa kahden viikon raa meissa. Paine ja kiire kotiutumiseen, sopeu tumiseen sekä oman elämän järjestämiseen oli alusta alkaen kovaa. "Ensin soluun ja katsotaan sitten talvella yksiötä." Suuri suunnitelmani oli muuttaa ensin so luun ja käyttää kämppää vain välivarastona ennen kuin löytäisin sopivan yksiön, jossa viettäisin lopun opiskeluaikani. Suunnitel massa ei ollut sinänsä mitään vikaa. Ainoa ongelma on, että kohdallani jälkimmäinen osa toistui hieman liian monta kertaa. Asuin ensimmäisen syksyn solussa, tämän jälkeen pienessä yksiössä ja fuksivuoteni keväällä muutin hieman suurempaan asuntoon, jossa viihdyin vuoden. Viime keväänä pakkasin laukkuni (toivottavasti viimeistä kertaa vä hään aikaan) ja muutin jälleen.
Irtonaisuus ja levottomuus osatekijöinä Syksy 2020 oli mitä oli. Kohdallani nuo syksyiset kuukaudet olivat täynnä epävar muutta, irtonaisuuden tunnetta sekä levot tomuutta. Kaikki juonsi juurensa siihen, että voimassaolevien rajoitusten mukaan uusiin ihmisiin ja kurssikavereihin tutustuminen oli vaikeaa. Kotona etäopintoja suorittaessa kodin merkitys kasvoi luonnollisesti, sillä kun opiskelet, nukut, kokkaat ja vietät kaiken muun vapaa-aikasi 20 neliömetrin sisällä, pää lahoaa pienemmästäkin. Jos aiot kut sua kavereita kylään, sisään asuntoon mah tuu lisäksesi ehkä neljä henkilöä ilman, että kenenkään tarvitsee istua keittiön tasoilla. Kuulostaako houkuttelevalta? Kodin merkitys Se, mitä olen tästä jatkuvasta muuttamisesta oppinut on, että henkilökohtaisesti arvostan kotia ja kodikkuutta enemmän kuin ajattelin kaan. Aina välillä törmään otsikoihin, joissa ihmetellään, kuinka soluasunnot eivät enää kelpaa opiskelijoille ja kuinka kaikki täytyy nykyään muuttaa yksiöiksi. Usein komment tiketjuissa korostuu, kuinka opiskelijat ovat tottuneet liian hyvään ja kuinka nämä ”hie nostelijat” eivät kestä mitään. Omalla kohdallani näiden pandemiavuosien aikana kodikkuuden tunteen saavuttaminen on ollut suurin tekijä hyvinvointiini. Hyvässä kodissa sielu lepää, latautuminen on tehok kaampaa eikä välimatka tutusta ja turvalli sesta tunnu niin pahalta.
Vinkkejä Vaasaan muuttavalle:
Vaikka soluasumisessa on omanlaisensa leima, siitä on hyvä aloittaa. Ensimmäisen kodin ei tarvitse olla se viimeinen. Hyvällä tuurilla kämppiksestä saa tut kaparin uuden kaupungin valloittamiseen tai vaikkapa huonekalujen kantamiseen. Alussa on myös varsin ki vaa, ettei tarvitse saapua täysin tyhjään taloon ja tun tee edes jonkun kaupungista. Parhaat ajat asunnonvaihtoon sijoittuvat keväälle. Asuntoja vapautuu yleensä myös loppuvuodesta, mutta keväällä asuntojen vaihtuvuus on suurem pi. Tällöin saatat siis päästä helpommin suurempaan Mikäliasuntoon.muutat kauempaa ja muuttoautossa on rajal linen tila, kannattaa miettiä voiko jotain suurempia huonekaluja ostaa tai tilata Vaasan päätyyn! Vaasan sisäisissä muutoissa kannattaa käyttää apuna ystäviä. Mikä on parempaa kuin muuttotalkoot ja -pizzat? Suurien huonekalujen siirtämiseen kannattaa myös tilata muuttofirma, joka tarjoaa opiskelijamuut Muuttotoja! on hyvä syy heittää turhat romppeet pois. Siivoa siis tarpeettomat tavarat kaapeista. Näin vältyt ylimääräiseltä kantamiselta. 21.. 5.4.3.
27
POP ROCK R'N'B TEKNOINDIEKELMÄJAZZHOUSERAPISEDMPUNK
TEKNOHOUSEROCKRAPISEDMPUNK
Musiikki on kulkenut mukanani läpi elämän. Olen vielä sitä sukupolvea, joka omisti mankan ja kuunteli Voicen kesähitit -levyjä omassa huoneessaan samalla barbeilla leikkien. Toinen merkittävä musiikin lähde oli radio. Voice, Nova, Radio Aalto ja myöhemmin YleX olivat ne kanavat, jotka soittivat sen ajan tärkeimpiä hittejä ja tuttuja klassikoita. Nämä asiat loivat pohjan musiikkimaailmalleni. Se, minkälaista musiikkia tänä päivänä kulutan ja mistä kuunneltuna se minulle par haiten avautuu, ei ole itsestäänselvyys. Näiden kahden vuosikymmenen väliin on mahtunut paljon erilaista musiikkia: eri genrejä, festareita ja artisteja. Aiem min, kun minulta kysyttiin musiikkimieltymyksistäni, vastasin pop, rap ja hip hop. Kysymys sai kuitenkin pohtimaan, mitä genreä kuuntelemani musiikki, artistit ja yhtyeet oikeasti edustavatkaan. En halua lokeroida itseäni vain tietynlaisen musiikkigenren piiriin, sillä minulle se näyttäytyy hyvin laajana. Siitä osoituksena onkin jokavuotinen Spotify Wrapped -katsaus, jonka mukaan kuunnelluimmat artistini, yhtyeet ja genret vaihtelevat hyvin pitkälti vuoden fiilisten mukaan. Jonain vuonna olen keskittynyt kuunte lemaan paljon uutta musiikkia, toisena vuonna olen palannut vanhoihin klassi koihin. Kolmantena vuonna olen elänyt jonkinlaista angstivaihetta elämässäni ja kuunnellut hyvin paljon esimerkiksi voimaannuttavaa gangstaräppiä. Olen etsi nyt itselleni ”sopivaa” musiikkia vuosien ajan ja tullut lopulta siihen tulokseen, että tykkään kuunnella musiikkia yli genrerajojen. Yksi artisti aloitti kuitenkin kokonaan uuden aikakauden musiikkimaailmassani. Tame Impala osaa sekoittaa sopivasti indie poppia, rockia, teknoa ja housea eli kaikkea sitä, mitä halusinkin kuulla. Aiemmin kuuntelemani suomalainen ja etenkin amerikkalainen pop- ja edm-musiikki saivat väistyä uusien tuulien tieltä. Indie, r'n'b sekä house tulivat tilalle. Miltä musiikkimaailmasi kuulostaa? Milloin löysit oman genresi? Oletko uuden musiikin tutkija vai uskollisesti tutulla alueella liikkuva?
29
omassa musiikkimaailmassani oli alan kehittyminen monipuoli sempaan suuntaan, striimauspalveluiden saatavuuden helpottuminen sekä uu sien festareiden mahdollistamat musiikilliset kokemukset. Eivätkä käännekoh dat lopu omassa musiikin kuuntelemisessani tähän: päinvastoin koen erilaisia käännekohtia, genreylityksiä ja valaistavia kokemuksia päivittäin.
30 TEKSTI AINO ROUHIAINEN
Kyseiset genret saavat minussa eniten aikaan erilaisia tunteita, mikä on suurin syy genrevaihdokselle. Huomasin kuitenkin kuunnelleeni tällä hetkellä teho kuuntelussani olevia artisteja jo ennen heidän suursuosiotaan. Hyvä esimerkki nykyisen musiikkimaailman laajentumisesta ja tiettyjen artistien suosiosta on TikTok, josta huomaan itsekin kerääväni talteen vanhoja, jo unholaan jääneitä biisejä ja uusia itseäni puhuttelevia kappaleita. Ulkomaiset artistit, kuten Foster The People, MGMT, Tove Lo ja MØ ovat osa varhaista musiikkimaailmaani, mutta nousseet nyt uudestaan kuunteluun. Niiden lisäksi tuttu ja turvallinen Tame Impala on ja pysyy. Olen myös hyvin iloinen siitä, kuinka tällaisten suurten ulkomaisten tekijöiden rinnalle on noussut kotimaisia indie- ja r'n'b -artisteja. Rakastan sitä, kuinka jo tunnetummat artistit ovat alkaneet kehittää omaa musiikkiaan kokeellisempaan suuntaan. Hyvä esimerkki tästä on Chisu, jonka EP-levyt Momentum 1,2 ja 3 osoittivat, että ennen iskelmän ja popin rajamaastoon sijoittuneen artistin on mahdollista kehittyä niin musiikintekijänä kuin rajojen rikkojana. Näiden lisäksi kokeellisempi musiikki sai mielestäni tuulta alleen 2010-luvun lopussa. Paljon uusia kotimaisia artisteja, yhtyeitä ja tuottajia syntyi ja nousi julkisuuteen. Näis tä itselle jäivät käteen esimerkiksi Ruusut, Litku Klemetti, Arppa, Antti Autio, Pykäri ja Onni Boi. On mahtavaa, että kotimainen musiikki on saanut jalkansa oven väliin, mikä näkyy tänä päivänä esimerkiksi erilaisten pienten, intiimien indie-festivaalien lisääntyessä ja niiden suosion kasvaessa. Niin kuin todettua, en aio lokeroida itseäni vain tietyn musiikin kuulijakuntaan. Nykyään kun kysymys ”millaista musiikkia kuuntelet” kysytään uudestaan, haluan sanoa monipuolista. Rockista poppiin ja indiestä houseen. Niin uusia, vas ta-aloittaneita artisteja ja yhtyeitä kuin myös jo 70-luvulla aloittaneita alansa Käännekohtakonkareita.
Masennuksen eli depression Käypä hoito -suosituksessa lääkehoitoa suositellaan kaikissa neljässä masennuksen vakavuusasteessa.
Suomessa markki noilta löytyy 22 eri masennuslääkettä, joista kuusi kuuluu SSRI-ryhmään eli serotoniinin takaisinoton estäjiin. Jo pitkään on ajateltu, etteivät masen nuslääkkeet aiheuta riippuvuutta, mut ta lähivuosina riippuvuutta tai myös lopetusoireiksi kutsuttua ilmiötä ma sennuslääkkeiden lopettamisen yhtey dessä on tunnistettu paremmin. Pitkän uran tehneen psykologi Aku Kopakkalan mukaan Iso-Britanniassa toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että puolet SSRI-lääkkeiden käyttäjistä tulevat riippuvaiseksi, 25 %:lla vieroi tusoireet ovat ankaria ja niistä on lähes mahdotonta irtaantua. Tutkimuksen jul kaiseminen johti Iso-Britanniassa siihen, että maan parlamentti perusti selvitys ryhmän, jonka lopputuloksena hoito uu Aihedelleenarvioitiin.onherättänyt ulkomailla suurta huomiota, toisin kuin Suomessa. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta artik kelin, mutta mahdollisesta lääkkeiden aiheuttamasta riippuvuudesta ei mai nittu jutussa sanaakaan. Masennus lääkkeiden toimivuutta kuitenkin ko rostettiin, vaikka yhteys serotoniinin ja masennuksen väliltä puuttuukin. Useissa muissakin Suomen suurissa medioissa on julkaistu esimerkiksi mie lipidekirjoituksia, joissa todetaan ma sennuslääkkeiden olevan tehokkaita. Asiantuntijoiden kirjoittamia vastineita on julkaistu kuitenkin rajatusti. Kopak kala kertoo hänen ystäviensä kirjoitta neen useita vastineita aiheesta, mutta niitä ei ole julkaistu.
heinäkuun
MASENNUS ei todennäköisesti johdukaan aivojen kemiallisesta epätasapainos ta. Erityisesti serotoniinilla on uskot tu olevan yhteyttä masennukseen jo 1950-luvulta saakka. Tutkimuskatsauk sen mukaan näin ei kuitenkaan ole.
Masentuneen
ihmisen aivokemian on vuosikaudet ajateltu olevan vinksallaan. Uusi lopulla julkaistu tutkimuskatsaus todistaa kuitenkin toista.
Syy lopetusoireiden tietovajeessa on osittain ollut myös tiedottamisessa ja ohjeistamisessa, jota on nyt tehty enemmän Erkki Isometsän mukaan MTV:n uutisklipissä vuodelta 2020.
Kopakkalan mukaan Suomessa olisi valtavasti kysyntää masennuslääkkeiden aiheuttaman riippuvuuden hoidol le. Hänen yrityksensä tarjoaa yhtenä ainoana toimijana Suomessa apua ma sennuslääkkeiden lopettamiseen tai niiden aiheuttamasta riippuvuudesta eroon pääsemiseen. Toiminta on kui tenkin vielä hakemassa muotojaan. “Noin 100 000 masennuslääkkeitä syö vää henkilöä haluaisi lopettaa niiden käytön, mutta kukaan ei heitä Suomes sa tue.” Näin ryhmästä tulee margina lisoitu. Silti lääkkeet ovat yleisimpien masennushoitomuotojen joukossa ja niitä määrätään usein masennuksen to teamisen Mahdollisestayhteydessä.riippuvuudesta
33
tai lo petusoireista tiedon oli saanut MTV:n mukaan yksi yli 85 vastaajasta, kun lää kehoitoa oltiin aloittamassa Facebookin SSRI-lääkkeiden vieroitukseen liittyvän ryhmän Isometsäkyselyssä.toteaaMTV:n
jutussa, että hänen mielestään hoidollisesti oikea aika puhua lääkkeen mahdollisista lo petusoireista on, kun suunnitellaan hoidon lopettamista. Potilaat eivät siis välttämättä saa tietoa mahdollisesta riippuvuudesta ennen kuin ovat syö neet yleensä yli puoli vuotta masennus lääkettä. Masennuslääkkeiden tehon on todettu lähivuosina olleen oletettua alhaisempi. Lääketeollisuus vaikuttaa tutkimustietoon jättämällä julkaisematta osan tutkimuksista. Ylen mukaan vain noin kolmasosa lää keteollisuuden tekemistä tutkimuksista julkaistaan ja tutkimushenkilöitä voi daan Julkaistuistavalita. tutkimuksista on myöhem min tehty uusia meta-analyyseja, jotka ovat todenneet vasteen alhaisemmaksi. Masennuksen realistisia tutkimustulok sia vääristää myös se, että tutkimustu lokset perustuvat suurimmassa osassa tutkimuksia koehenkilön omaan kokemukseen haastattelussa. Kädettömät lääkärit Masennusta voidaan mitata konkreet tisesti vain harvoilla menetelmillä, joita on löydetty lähivuosina enemmän. Kopakkalan mukaan asetyylikarnitiinilla on löydetty yhteyksiä masennukseen. Sitä voidaan mitata veren plasmasta ja näin se toimii biomarkkerina. Hänen mukaansa myös suolistobakteereista voidaan erottaa, kuka on masentunut. Tulehdusnäkökulma onkin Kopakkalan mukaan yhä keskeisempi nykyään.
34
Kaikki, mikä vähentää matala-as teista tulehdusta, toimii myös masennuslääkkeenä. Muun muassa aspiriini on tehokkaampaa ma sennuslääkettä kuin SSRI-lääkkeet. Se vähentää tulehdusta ja toimii kaikissa psykiatrisissa pulmissa.” Miksei sitten masennusta hoideta muil la kuin monia haittavaikutuksia ja riip puvuutta aiheuttavien masennuslääk keiden avulla? Kopakkalan mielestä tähän voisi liittyä lääkäreiden jämähtä nyt arvomaailma sekä ajattelutapa. “Lääkäri on tavallaan kädetön, kun po tilas tulee vastaanotolle. Pakko antaa lääke, koska potilas tulee nimenomaan hakemaan reseptiä. Kyseessä on sosi aalinen “Asiakkaankysymys.”jatyöntekijän suhteen pi täisi muistuttaa masennuksen hoidossa enemmänkin personaltrainerin ja asiak kaan suhdetta.” Näin pitkällä aikavälillä säästyisi myös resursseja.
“
”Harvoissa
Aika vastaanotolla on aina rajallinen, 15-20 minuuttia ei millään riitä potilaan kokonaisvaltaiseen kuuntelemiseen. On arvioitu, että perusterveydenhuol lon lääkärit tunnistavat kliinisen ma sennuksen noin 25-40 % tapauksissa yhden käynnin yhteydessä. Jos hoito kontakti jatkuu samalla lääkärillä ja vas taanottokäynnit ovat riittävän pitkiä eli vähintään yli 15 minuutin mittaisia, ma sennuksen tunnistaminen tehostuu. Suurin osa ajoista on kuitenkin 15-20 minuuttia. Käypä hoidon mukaan arvio on, että 10% perusterveydenhuollon potilaista on masentuneita, mutta vain osa hakee siihen apua. Mitä käy sille 75-60 % potilaista, jotka luovuttavat avun saamisen suhteen ensimmäisen hoitokäynnin jälkeen tai saavat väärän Vaikkadiagnoosin?masennus tai ahdistus diagn osoitaisiinkin, usein pitkäaikaispotilail le luvassa on Kopakkalan mukaan niin sanottu “peruspaketti”, joka sisältää SS RI-lääkityksen, Ketipinorin mm. univai keuksiin sekä bentsoja rauhoittamaan. Tämä kuitenkin perustuu Kopakkalan sanoin “hihaan” ja kokeiluun. “Jossain vaiheessa potilas huomaa tä män ja järkyttyy.” Yleinen harha saat taakin Kopakkalan mukaan olla se, että lääkärit seuraisivat uusinta tutkimusta. Osaamista ei uudisteta aktiivisesti. “Harvoissa ammateissa tutkitaan, mitä ne tutkijat nyt huutelee. Näitä muo ti-ideoita on helppo seurata.” Kopakka lan sanoin samalla kun ihminen määrää lääkkeitä, hän sitoutuu ja perustelee päätöstä potilaan lisäksi myös itsel lensä. Kun tämä on toistettu tuhansia kertoja, ajatus siitä, että olisi tehnyt vir heen, tuntuu kauhealta. Vaikka muidenkin hoitokeinojen tehok kuus olisi tiedossa, voi niiden määrää minen lääkkeiden sijaan olla haastavaa. Kopakkala kertoo tietävänsä 10-12 pa rempaa keinoa masennuksen hoitoon kuin SSRI-lääkkeet, esimerkiksi asetyy likarnitiinin. Liikunta lääkkeenä Myös liikunnan on tutkitusti todettu olevan tehokas hoito masennukseen, ilman haittavaikutuksia. Liikunnan määrääminen hoitokeinoksi jo valmiiksi huonon toimintakyvyn omaavalle po tilaalle voi olla lääkärille sosiaalisesti haastava “Lääkäreitätehtävä.hävettää. Ajatellaan, ettei ole lääkärin asia puuttua liikkumiseen, se kuuluu fysioterapeutille. Lääkärithän määräävät lääkkeitä ja joku voisi louk kaantua.” ammateissa tutkitaan mitä ne tutkijat nyt huutelee”
35
36
Jos ihmisellä on ollut kärsimystä ja siltä katoavat tunteet ja tunto –kokeeko hän sen helpotuksena vai ei?”“
Itse diagnoosi ja lääkityksen aloitus Kopakkalan mukaan helposti implikoi potilaaseen käsityksen, että itsessä on vika. “Ajatellaan että, jos sä käytät mie leen vaikuttavia lääkkeitä niin se muut taa sua ihmisenä. Sä et enää voi nojata itseesi, koska se on sinä tai toi lääke mikä saa aikaan tämän. Sä et koskaan tiedä, mitä olisit ilman lääkkeitä.” Kopakkalan sanoin on selvää, etteivät masennuslääkkeet korjaa mitään vikaa. Ne muodostavat uuden psykofyysisen tilan ihmiselle. Masennuslääkkeiden selkein vaikutus on tunto- ja aistiherk kyyden muutokset, Kopakkala kuvailee. “Jos ihmisellä on ollut kärsimystä ja sil tä katoavat tunteet ja tunto – kokeeko hän sen helpotuksena vai ei? Kokeeko hän parantuneensa, koska kärsimys ei enää Useinitketä?”valheellinen tulkinta onkin, että tunteiden turtuminen tulkitaan masen nuksen helpottamisena. Erkki Isometsä toteaa Ylen artikkelissa, että lääkehoi to auttaa masentunutta pääsemään la maannuksen tilasta ja näin auttaa rat kaisemaan itse omia ongelmia.
hoito -suo situksessa todetaan myös, että hoidossa tutkitaan potilaan elä mäntilannetta, erityisesti mah dollisia laukaisseita ja sitä yllä pitäviä kuormittavia tekijöitä. Se ohjeistaa tukemaan potilasta ja hänen selviytymiskeinojaan.
Duodecim valitsee, kuka tekee suosituksia
Kopakkalakin korostaa potilaan hallinnan tunnetta ja sen huomi oimista hoitoprosessissa. “Paran tumisen voi hoitaa lopulta vain itse, mutta kaverin tai asiantunti jan apu voi olla hirveän hyödyllis tä. Mutta se on kohta, jossa kan nattaa tarkastella koko elämää, omaa olemista ja ajattelutapoja. Se on monitasoinen ilmiö, johon ei ole yhtä ratkaisua.”
tätä hän kuitenkin haluaa aina keskustella potilaan kans sa ja nähdä esimerkiksi läheisiä. Hän käy kaikki elämän osa-alueet potilaan kanssa läpi. Esimerkiksi ruokavalion muuttamisella kol men kuukauden aikana useimmat ihmiset saadaan paranemaan pa remmin kuin masennuslääkkeillä, Kopakkala toteaa. “Pitää katsoa, mistä on oikeasti kysymys. Usein turvattomuudes ta, turvattomuudesta tai turvat Depressiontomuudesta.”Käypä
37
Kaikki Käypä hoito -suositukset ovat lääkäriseura Duodecimin vastuulla. Heidän nettisivuillaan todetaan seuraavasti rahoituk sesta: “Säätiö on kasvanut yksityishenkilöiden ja elinkeinoelä män tekemien lahjoitusten avulla - - “. Muuta tietoa rahoittajista tai lahjoituksista ei löytynyt netti sivuilta Kopakkalanhelposti.mukaan
Jääkin siis tulkinnanvaraisek si, onko tämä kaikki mahdol lista muutamilla lyhyillä lääkä rikäynneillä? Jos ensisijaisena hoitosuunnitelmana on lääkitys, keskitytäänkö käynneillä lääk keen vasteen arviointiin vai edel lä mainittuihin seikkoihin?
Potilaalle pitäisikin siis antaa enemmän varaa valita. Itse hän antaa potilailleen 55 sivuisen vinkkilistan tutkimuslähteineen, jonka kautta potilas voi tutustua aiheeseen ja valita asiantuntijan kanssa yhdessä toimivimmat rat Ennenkaisut.
ja usein valikoituneet henkilöt ovat sa moja, perinteisesti lääkemielisiä henkilöitä, jotka ovat tehneet yhteistyötä lääkeyritysten kanssa koko uransa. “Toki niihin valitaan myös ne, ketkä sii hen eniten haluavat. Lääketeollisuus vaikuttaa siihen, ketä valitaan teke mään. Lääketeollisuus rahoittaa myös osittain RahoitusDuodecimiä.”eikuitenkaan
ole Kopakkalan mielestä keskeisin seikka. Keskeisintä on hänen mielestään se, että psykiat rien arvovalta perustuu lääkkeisiin. Täl lä hetkellä psykiatriassa on Kopakkalan mukaan liikaa resursseja ja niitä pitäisi jopa vähentää. “Kyse ei ole resurssien vähäisyydestä, kyse on siitä että resursseja on aivan liikaa. “Kyse ei ole resurssien vähäisyydestä, kyse on siitä että resursseja on aivan liikaa. Ajatellaan, että resursseilla voi daan tehdä jotain hienoa, mutta näin ei ole. Ne vain vähentävät oman hallinnan “Medikalisoivatunnetta.”
suhtautuminen ahdis tukseen ja masennukseen, sairauskä sitteineen ja diagnosointeineen on vä kivaltaista itsensä lokerointia. Ollaan vahvasti totuttu siihen, nähdään se itsestäänselvänä. Meillä on taipumus itse stigmatisoida itsemme masennuksen ja ahdistuksen suhteen.” 38
• Työttömyyskassan jäsenyyden (työsuhteisena) – toimeentulosi on turvattu työttömyyden sattuessa.
• Oikeuden käyttää liiton lomamökkejä eri puolilla Suomea
31
YOUR L OCAL
Jäsenenämme saat muun muassa • Pressikortin • Lakimiestemme palvelut, kuten neuvontaa työsopimus kysymyksissä ja apua free-palkkioneuvotteluihin.
• Pääsyn koulutus- ja muihin tapahtumiimme
JEANS S TORE TRADEMARK
WWW.CARLINGS.COM
• Matkustaja-, tapaturma- ja oikeusturvavakuutuksen
• Alennusta useista tuotteista ja palveluista
Työelämään siirryttyäsi olet edelleen tervetullut jäseneksi, toimit sitten tiedottajana, toimittajana tai muuna viestintäammattilaisena.
• Ammattilehti Journalistin ja sähköiset jäsenkirjeemme
CoMedian jäsenyyden todis tamalla saat -15% kaikista tuotteista Vaasan Carlings -myymälässä. Carlings Vaa san löydät Espen keskuksesta.-kauppa
• Mahdollisuuden liittyä Journalistiliiton kasvavan työ osuuskunnan eli Mediakunnan yhteisöön. Mediakunta muun muassa hoitaa puolestasi freetyön laskutuksen ja kirjanpidon.
Hyvä viestinnän opiskelija, Tiesitkö, että sinäkin olet oikeutettu Journalistiliiton tarjoamaan tukeen ja turvaan?
Tutustu joukkoammetarkemminpalveluihimmeosoitteessajournalistiliitto.fi.Otayhteyttäjakysylisää:journalistiliitto.fi/yhteystiedot.Tervetuloavahvistamaan–jaedistämäänomaauraasi!
