Camp 3/22

Camp 3/22

H T A O K

KÄÄNNE

Tämä on Vaasan yliopiston viestintätieteilijöiden ainejärjestölehti Camp. Kyseessä on sitoutumaton opiskelijalehti, jonka toimittamisesta vastaavat vapaaehtoiset viestinnän opiskelijat. Toimitus on avoin kaikille CoMedia ry:n jäsenille. Mikäli mielit mukaan tekemään terävää opiskelijamediaa tai sinulla on meille jotain muuta asiaa, ota rohkeasti yhteyttä!

opi ske l i j a - asun to 34%

34%

66%

yk s it yin e n

66%

u ud e t tuul e t 66

%

Campin tehtäviin kuuluu toimia viestijöiden sekä muiden ylioppilaskuntalaisten informaatiolähteenä. Lisäksi toimimme CoMedian äänenkannattajana sekä tiedotuskanavana järjestön ja jäsenistön välillä. Tarjoamme myös mahdollisuuden viestinnän opiskelijoille saada kokemusta toimittajan työstä.

Tavoitteenamme on tarkastella viestintäjärjestöämme sekä Vaasan yliopistoa monesta näkökulmasta.

Camp ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

Cumpi vai Campi

Venla Rouhiainen

%

34% 34

Päätoimittaja

66%

t u t t u ja t u rVa llin e n

Taittajat

Veera Niskanen, Katri Pulkkinen & Venla Rouhiainen

ke sätyö

41%

Etu- ja takakannen kuvat Katri Pulkkinen

Tämän numeron toimitus Riina Hynönen, Julia Lehtinen, Aino Leveälahti, Emmi Liuski, Oona Myller, Otte Mäkipää, Veera Niskanen, Katri Pulkkinen, Aino Rouhiainen, Sara Güven, Vilma Tyrväinen & Nea-Mari Vuoristo

41%

k e s ä lo ma

59%

59%

Editoijat

Veera Niskanen & Venla Rouhiainen

Yhteystiedot

camp@comediary.com @camplehti www.comediary.com/camplehti

bu s s i

10%

90%

CoMedia ry

90% 10%

Julkaisija

juna

Sisällys xxx

Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan tervehdys 5 Opiskelija-asuminen 6-8 Opiskelusanastoa 9

xxx Lähtijät - Työelämän tunnolliset tekijät 10-11 Harjoittelu Universal Musicilla 12-14 Kolumni 15

xxx Unen merkitys 16-17 Kokkikoulu: Helppo pizza 18-19 Hyppy tuntemattomaan 20-21

xxx JEREMINE 22-25 Kokemusasiantuntijan vinkit: turha stressaa, koska aina voi muuttaa 26-27 Miltä musiikkimaailmasi kuulostaa? 28-30 Masennus 360 ° 31-38

xxx

KUVA JONNA KAREKIVI

Pääkirjoitus

pysy liikkeessä Oman jutun löytäminen voi viedä aikaa. Olen uskonut ja luullut löytäneeni sen monta kertaa.

Nuorena pelasin jalkapalloa täysillä ja tosissaan.

Vanhempani toimivat joukkuuenjohtajana ja huoltajana sekä minun että veljeni joukkueissa.

Voisi sanoa, että koko perhe oli investoitunut.

Toinen haaveeni, jota tosin pidän enemmän yhteiskunnan ja normien luomana haaveena, oli lääkärin ura, Ajatukseni oli toimia nimenomaan ortopedian parissa, koska olin mielestäni niin mieltynyt urheiluun, että halusin elää ja hengittää vain sitä ja siihen liittyviä asioita.

Lukion kävin Mäkelänrinteen urheilulukiossa, mikä mahdollisti treenimäärien korotuksen entisestään. Parhaimmillaan harjoituksia saattoi olla kahdeksan tai jopa enemmän viikkoa kohti.

Joskus myös pelejä päälle. Olin tuohon aikaan varma, että tulevaisuuteni olisi potkupallon parissa, koska käytin lajiin lukemattomia tunteja aikaa. Lukiossa ajattelin, että lähden pelaamaan jalkapalloa Yhdysvaltoihin yliopistosarjaan.

Haaveilin stipendistä ja kansainvälisyydestä.

Lopetin jalkapallon kokonaan kuin seinään abivuotenani. Olin menettänyt motivaationi erinäisistä syistä, ja vaikka rakastinkin lajia, en kokenut ympäristöä enää omakseni. Urheilijan identiteetti, jota olin koko nuoruuteni rakentanut, murtui.

Voisi sanoa, että olin hukassa, mutta ensimmäistä kertaa elämässäni minulla oli oikeasti aikaa. Aikaa tehdä muutakin kuin urheilla.

Aloitin naisten vapaaehtoisen asepalveluksen puoli vuotta ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen.

Ajatukseni oli käydä kaikki mahdolliset johtajakoulutukset ja jatkaa sotilasuraa mahdollisesti Maanpuolustuskorkeakoulussa tai rauhanturvaajan tehtävien parissa. Armeija oli mielestäni täysin minulle sopiva paikka, vaikka matka olikin odotettua kivikkoisempi. Tavoitteeni eivät täyttyneet niin kuin olin alunperin suunnitellut, mutta olin tyytyväinen lopputulokseen. En kuitenkaan jatkanut sotilaan tehtävissä enää palveluksen suorittamisen jälkeen.

Oman polun löytäminen ja sen kulkeminen ei aina ole yksinkertaista. En myöskään usko, että on olemassa vain yhtään oikeaa vaihtoehtoa, mihin elämänsä käyttää. Käännekohtia ja mahdollisuuksia muutokseen on useita. Voi pysyä vanhassa ja tutussa tai todeta karkeasti omien unelmien muuttuneen ja suunnata kohti uusia unelmia, mitä ne ikinä kenenkin tapauksessa ovatkaan.

Päätoimittaja Venla Rouhiainen 4

KUVA JONNA KAREKIVI

Puheenjohtajan tervehdys

uutta kohti Kun aloitin opintoni Vaasassa olin samaan ai- simmäisestä päivästäni asti. Ainejärjestö, joka on kaan pelokas ja innoissani. Mitä kaikkea seuraa- mahdollistanut itseni kehittämisen niin jäsenenä van viiden vuoden aikana tulisikaan tapahtumaan? kuin hallituslaisena – nyt myös puheenjohtajana.

Kaikki ovet ja mahdollisuudet olivat tällöin auki.

Muistan, kuinka istuin muuttoautossa ja tuijotin ikkunasta ensin Kauppapuistikon maisemia, sitten Kirkkopuistikkoa ja tulevaa yliopistoani sekä lopulta ensimmäisen Vaasan kotini julkisivua Palosaarella. Kaupungissa, jossa en ollut koskaan aiemmin edes käynyt ja josta hädin tuskin tiesin mitään.

Muutaman viikon päästä tiesin jo vaasalaisten tarpeesta lisätä yli-liite kaikkeen ja ettei Pohjanmaalla puhuta tuttavallisesti Cittarista, vaan jostain syystä Citarista.

Uusi alku on ihmeellinen ja jännittävä, mutta antoisa. Se on portti uusiin mahdollisuuksiin ja kaikkeen siltä väliltä. Oma elämäni on tehnyt täyden käännöksen sen jälkeen, kun tuona aurinkoisena elokuun iltapäivänä nousin muuttoautosta ulos silloin tuoreen avopuolisoni kanssa ja avasimme oven ensimmäiseen yhteiseen kotiimme.

Vaikka kaikki ei olekaan ollut sitä mitä olisin toivonut, on Vaasa mahdollistanut minulle, ja monille muille, todella paljon.

Siksi haluankin koko tämän vuoden CoMedian hallituksen (tuttavallisemmin callitus) puolesta toivottaa niin jokaisen fuksin kuin myös vanhemman opiskelijan tervetulleeksi Vaasaan.

Itse olen aina nähnyt juuri syksyn käännekohtana elämässä. Tällöin kaikki muuttuu ja jokainen ovi on auki. Ilma tuoksuu kylmältä, mutta odottavalta. Mikään ei ole varmaa, kun ruskan ensimmäiset merkit alkavat näkyä puissa ja aurinko lämmittää iholla. Luvassa on paljon haasteita, mutta kenties jokainen meistä voi sanoa muutaman vuoden päästä kaupungin ja yhteisömme tarjonneen meille juuri sen, mitä silloin tarvitsimme eniten.

Rakkautta, onnistumisia, epäonnistumisia, vihaa, surua, uusia tuulia ja alkuja. Niin monia asioita, joita en kolme vuotta sitten uskonut kokevani kenties koskaan tai jotka silloin tuntuivat liian kaukaisilta.

Itselleni yksi tärkeä syy kaikkeen on ollut Camp, joka on opettanut paljon itsestäni ja kouluttanut minua kirjoittajana sekä kriittisenä ajattelijana. Toinen, kenties ehkä tärkein, syy on ollut CoMedia.

Rakas ainejärjestö, joka on kulkenut mukana en-

Puheenjohtaja Sara Güven 5

TEKSTI OTTE MÄKIPÄÄ KUVITUS JULIA LEHTINEN

OPISKELIJAASUMINEN Opiskelupaikan varmistuttua alkoi asunnonhaku. Olin kuullut, että Vaasassa toimii Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS, joten lähetin heille hakemuksen. Päätin kokeilla soluasumista, sillä veljelläni oli siitä hyviä kokemuksia. Soluasuminen on halpaa, ja parhaimmillaan siitä voi syntyä uusia ystävyyssuhteita. Pahimmillaan se on sotkuja yhteisissä tiloissa, pyykkien kuivattamista suihkussa, keittiön omimista ja jatkuvaa melua vieraista. Minulle soluasuminen ei sopinut juuri sen sosiaalisuuden vuoksi. En pitänyt siitä, että kodissani oli jatkuvasti minulle tuntemattomia ihmisiä. Olin valmis joustamaan yhteisten tilojen jakamisesta, ja yhteisistä siivoussäännöistä sopiminen onnistui myös. Toisella kämppiksistäni ei käynyt ikinä vieraita, mutta toisella niitä tuntui olevan joka päivä. Sekin on siis tuurista kiinni. Sain kerran myös pelastaa kämppikseni ja hänen kaverinsa sulakkeen palolta. He olivat molemmat vaihto-opiskelijoita ja heistä oli ihmeellistä, että Suomessa sulakkeen saa vaihtaa itse.

Toinen asuntoni oli opiskelijayksiö viereisestä kerrostalosta. Molemmat asuntoni sijaitsivat Ahventiellä. Opiskelija-asuntojen etuna ja haittana ovat naapurit, joista suurin osa on opiskelijoita. Toisaalta on kiva, kun niin moni uusista yliopistotutuista asuu samalla kadulla; matkoja on helppo tehdä yhdessä niin kampukselle kuin tapahtumiin. Toisaalta opiskelijat pitävät paljon bileitä eikä melutasosta oikein tunnuta aina välittävän. Asuntojen pinnat olivat vanhat, mutta suhteellisen siistit. Tahrat muovimatossa eivät minua haitanneet. Pistorasian tai hanan mennessä rikki vikailmoitus oli helppo tehdä ja korjaus tuli sovitusti. Polkupyöräni varastettiin pihalta telineestä, mutta pyörä kuuluu onneksi kotivakuutuksen piiriin. Kaikesta huolimatta pidin yksiöstäni ja viihdyin siinä aina siihen asti, kunnes muutin yhteen silloisen seurustelukumppanini kanssa.

7

”Pahimmillaan opiskelija-asuminen on sotkuja yhteisissä tiloissa, pyykkien kuivattamista suihkussa, keittiön omimista ja jatkuvaa melua vieraista.”

Ensimmäinen yhteinen asuntomme sijaitsi myös Palosaarella, lähellä yliopistoa. Kampuksen läheisyys oli meille tärkeää, sillä halusin jaksaa kävellä luennoille. Uudessa taloyhtiössä huomasin, kuinka rauhattomia opiskelijat naapureina olivatkaan olleet. Aloin itsekin kiinnittämään erityistä huomiota hiljaisuusaikoihin. Asuntomme oli kallis sijainnin ja oman saunan vuoksi. Koronan alkaessa sijainnista ei ollut enää järkevää maksaa. Niinpä muutimme Isolahteen. Siellä asuntojen vuokrahinnat ovat edullisempia ja naapureina on lapsiperheitä. Käytin kulkemiseen bussia silloin harvoin, kun kampuksella sai pandemian aikana käydä. Puolisoni tosin pyöräili, ja tunnen muitakin opiskelijoita, jotka tekivät samoin. Matka kampukselle on vain puoli kilometriä pidempi kuin Olympiasta, josta monet matkaavat kampukselle pyörällä. Kampuslinjan bussi on toki myös vaihtoehto.

Opiskelija-asuminen ja kodissaan viihtyminen ovat siis paljon kiinni siitä, mitä asumiselta haluaa. Kannustan kokeilemaan soluasumista. Vaikka se ei ollut minun juttuni, olen iloinen, että kokeilin sitä. Onhan se kuitenkin opiskelija-ajalle uniikki juttu.

Vaasassa on paljon erilaisia alueita, joten jos yksi ei nappaa, niin anna tilaisuus toiselle. Ahventiellä kampus on lähellä, mutta kauppoihin on matkaa. Olympiassa kampukselle on pidempi matka, mutta ruokaostokset on helppo tehdä halvemmassa marketissa. Keskustassa asuessa ei ikinä tarvitse pohtia, miten jaksaa bileillan päätteeksi kotiin. Jos haluaa halvan asunnon ja naapurien juhlimisesta ei ole haittaa, opiskelija-asunto voi olla hyvä vaihtoehto. Jos taas kaipaat rauhaa ja olet itsekin hiljainen naapuri, yksityisillä markkinoilla on paljon erilaisia vuokrakohteita. Ensimmäinen vuokrakoti on helppo hakea VOAS:ilta, varsinkin, jos tulet toiselta paikkakunnalta. Kun vuoden päästä Vaasa on jo tutumpi, voit katsella asuntotarjontaa laajemmin. Tunnet eri alueiden erot ja tiedät ehkä jo paremmin, mitä juuri sinä kodilta kaipaat.

8

TEKSTI VILMA TYRVÄINEN

Opiskelusanastoa Hei sinä uusi opiskelija: tervetuloa riemukkaaseen punahaalaristen opiskelijoiden joukkoon! Tämän sanaston avulla puhut sujuvaa Vaasan yliopiston opiskelijaa ja kuulostat siltä, kuin olisit kuluttanut Tritonian penkkejä ja Fonan tanssilattiaa jo useamman lukuvuoden ajan.

Dedis = deadline, eli mihin mennessä tehtävä pitää olla palautettu. Vinkki: älä jätä palauttamista viimeisille minuuteille – tietokoneesi tai nettiyhteytesi ei välttämättä tee yhteistyötä juuri sillä hetkellä.

Fona = Fontana Club, yökerho Vaasan keskustassa.

Hoviska = Hovioikeuden ranta. Hoviskalla vietetään paljon opiskelijatapahtumia, esimerkiksi VYY:n perinteinen vappupiknik.

Kopo = Koulutuspoliittinen vastaava. Kopoon voit olla yhteydessä opiskeluun ja opintoihin liittyvissä asioissa. Kopo auttaa, mikäli törmäät kursseilla joihinkin ongelmatilanteisiin tai haluat antaa kehitysideoita kursseihin ja opetukseen liittyen. Tällä hetkellä CoMedia ry:n koulutuspoliittisena vastaavana toimii Aino Sadeniemi.

Madde = Ravintola Mathilda, opiskelijaravintola Tervahovissa.

Osku = Café Oskar. Kahvi kainaloon ja luennolle!

Poikkitieteellisyys = Eri tieteenalat ja ainejärjestöt ovat samanarvoisia ja tekevät yhteistyötä yliopistossamme. Esimerkiksi tapahtumat voivat olla poikkitieteellisiä, jolloin tapaat opiskelijoita eri tieteenaloilta.

Siperiasimulaattori = Pitkä silta yliopiston kupeessa. Nimi on saanut alkunsa siitä, että sillalla on aina vastatuuli ja sataa räntää, vettä ja lunta päin naamaa. Tällaisen koettelemuksen luulisi kokevan vain Siperian ääriolosuhteissa, mutta meille vaasalaisille se on arkipäivää.

Tutor = Vanhempi opiskelija, joka auttaa uusia opiskelijoita integroitumaan osaksi Vaasan yliopistoa ja opiskelijakulttuuria.

UVA-ihastus = Ihastus, joka on bongattu Vaasan yliopistosta. Käy kurkkaamassa myös samanniminen Jodel-kanava.

VY = Vaasan yliopisto.

VYY = Vaasan yliopiston ylioppilaskunta. VYY edustaa kaikkia Vaasan yliopiston opiskelijoita ja valvoo heidän etuaan.

Vaasan yliopiston opiskelukulttuuriin liittyy vahvasti erilaista kepeää ja leikkisää termistöä, mutta yliopistossamme suhtaudutaan kuitenkin vakavasti yhdenvertaisuuteen. Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan yhdenvertaisuusjulistuksessa painotetaan, että jokaisella opiskelijayhteisön jäsenellä on lupa olla juuri sellainen kuin on – ilman minkäänlaista syrjintää.

VYY:n visiona onkin olla Suomen yhdenvertaisin ylioppilaskunta.

Sinä voit omalla toiminnallasi edistää tätä tavoitetta.

9

TEKSTI AINO LEVEÄLAHTI KUVITUS KATRI PULKKINEN

Lähtijät

Työelämän tunnolliset tekijät ”Alkoi nousemaan merkkejä siitä, että paljon vaihdetaan työpaikkoja, mutta koskaan ei kerrota syytä.”

Minna Ruusuvuori, Ulla Jones ja Liisa Holma olivat huomanneet työelämässä tapahtuvan muutoksia. Holma sai idean podcastista, johon hän pyysi Ruusuvuorta ja Jonesia mukaan. ”Työelämä on selkeässä muutoksessa niin koronaviruksen kuin muuttuvan maailman myötä.”

Kiireinen kolmikko päätti raivata projektille aikaa. Pian kävi ilmi, että podcastille oli kuin olikin kysyntää. Nyt irtosanoutumistarinoita käsittelevän podcastin ensimmäinen kausi on kerryttänyt Spotifyssa yli 30 000 kuuntelukertaa. ”Tämä oli sellainen aihe, että tähän oli pakko tarttua”, Ruusuvuori toteaa.

Podcastissa käsitellään anonyymejä tapauskertomuksia, joita asiantuntijat kommentoivat, ja joista Ruusuvuori, Jones sekä Holma käyvät keskustelua. Lähtijätarinat ovat ni-

mettömiä, sillä jo alussa haluttiin antaa lähtijöiden kertoa vapaasti oma tarinansa.

Podcast sai valtavasti huomiota ja viestejä tulee jatkuvasti. Uusia jaksoja on tulossa sekä syksyllä 2022 että keväällä 2023. ”Organisaation ihmiset kertovat usein myös itse, kun työpaikalla on hyvä olla.”

Organisaation ulkopuolelta pystyy päättelemään joitakin piirteitä, mutta organisaation todellista arkea on lähes mahdoton nähdä ulkopuolisen silmin. Organisaation viestintäkanavien seuraaminen voi kertoa sen kulttuurista paljon. Halutessaan voi myös olla suoraan yhteydessä organisaation ihmisiin ja kysyä vallitsevasta kulttuurista.

Organisaation kulttuuri selviää lopullisesti kuitenkin vasta, kun on itse osa sen arkea. ”Sitä on aina tiettyjen signaalien varassa, kunnes sinne organisaatioon menee ja näkee, millainen organisaatio on oikeassa arjessa sekä sopiiko se itselle”, Ruusuvuori toteaa.

On hyvä pohtia, mitä itse arvostaa työelämässä. Omien arvojen, tavoitteiden ja työs-

kentelytapojen tutkiskelu auttaa löytämään oman paikkansa työelämässä. ”Vaikka kulttuuri olisi kaikin tavoin hyvä, ei se välttämättä ole yhteensopiva omien arvojen tai työskentelytapojen kanssa.” ”Millaista työelämää minä haluan elää?

Onko minulle tärkeää, että työpäivä on kahdeksasta neljään ja loppuilta omaa aikaa vai onko okei, että yksityiselämä ja työelämä ovat sulautuneet yhteen?”

Jos myöhemmin huomaa, ettei organisaation kulttuuri ole itselle sopiva, on hyvä pohtia, miksi asia on näin. ”Usein intuitio on jo rekrytointivaiheessa epäillyt organisaation soveltuvuutta”, Ruusuvuori kertoo.

Koeaika tarjoaa molemmille osapuolille mahdollisuuden kokeilla työntekijän ja työnantajan yhteensopivuutta. ”Moni kokee koeajalla irtisanoutumisen jotenkin nolona, vaikka koen sen olevan juurikin sitä varten, että voi nähdä, millaista organisaatiossa on”, Ruusuvuori toteaa.

Lähtijät ovat tyypillisesti niitä ihmisiä, jotka ovat tunnollisia, kehityshaluisia sekä hyväntahtoisia työntekijöitä. ”Kokemuksesta voin sanoa, että täytyy kuunnella itseään. On hyvä tehdä rohkeitakin päätöksiä, jos tuntuu pahalta. On tärkeää tehdä päätöksiä, jotta itse voi hyvin.

Loppupeleissä kukaan muu ei pidä meistä huolta kuin me itse. Meidän tulee varmistaa, että olemme työkykyisiä tästä sinne eläkeikään saakka.”

Erityisen tärkeää työntekijän on tunnistaa, mitä itse arvostaa työelämässä. Omista arvoista on myös hyvä keskustella työnanta-

jan kanssa.

Irtisanoutuminen on viimeinen oljenkorsi.

Sitä ennen on hyvä keskustella työpaikan epäkohdista asiallisesti ja rakentavasti. ”Monessa organisaatiossa asiat on tehty aina tietyllä tavalla. On virkistävää, kun uudet ihmiset paljastavat organisaation kehityskohtia”, Ruusuvuori kertoo ja jatkaa: ”Mielestäni ei tarvitse lainkaan hävetä, että on nuori eikä ole kokemusta vaan on erilaista näkemystä. Tärkeitä asioita ovat rohkeus tuoda asioita esille sekä kyky kuunnella omaa intuitiota. Ei tarvitse nöyristellä, vaikka onkin ensimmäisissä työpaikoissa.

Rohkeasti vaan ilmaisee itseään ja on oma itsensä.”

11

TYÖHARJOITTELU

UNIVERSAL

MUSICILLA

TEKSTI & KUVAT OONA MYLLER

”

Työharjoitteluni jälkeen tulen dominoimaan Never Have I Ever ja Two Truths And a Lie -peleissä

Opiskelua vältellessäni satuin törmäämään @universalmusicfin -tilin TikTokiin, jossa kerrottiin, että levy-yhtiössä kaivattiin kahta markkinointiharjoittelijaa. Tein hakemuksen puoliksi vitsillä, sillä eihän näin nuorella ja kokemattomalla ollut mitään asiaa Universalille.

“Uskon täydentäväni Universal Musicin tiimiä, sillä ruutuaikani on ehkä joidenkin mielestä jopa hälyttävä, TikTokini on täynnä Harry Stylesiä, odotan Spotify Wrappedia enemmän kuin joulua ja vappua yhteensä ja syntympäiväjuhlani olivat ABBA-teemaiset”, kerroin työhakemuksessani Suomen ja maailman suurimpaan levy-yhtiöön.

Kyseessä oli markkinointiharjoittelijan paikka ja humanisti-viestijänä olin luonnollisesti valmistautunut tekemään SWOT-analyyseja työhaastattelussa. Päädyin kuitenkin kertomaan Troye Sivanin Ruisrockin 2019 konsertista, joka oli minulle lähes uskonnollinen kokemus ja perustelemaan miksi kuuntelin jo marraskuun alussa joululauluja.

Työskentelin Universal Musicilla vuoden ensimmäisistä viikoista syksyn alkuun saakka.

Aloittaessani olin aivan kauhuissani ja sanoinkin jo ystävilleni, että haistattaisin koko jutulle paskat. Lähipiirini oli istuttanut päähäni kauhukuvia siitä, miten harjoittelijoita kohdellaan työpaikoilla ja miten kokemukseni tulisi todennäköisesti olemaan onneton tai vähintäänkin kädenlämpöinen. Toisin kävi. Voi olla, että aika kultaa muistot tai olen sinisilmäinen, mutta olen täysin rakastunut harjoittelupaik-

kaani ja etenkin niihin ihmisiin, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä.

Työhöni kuului paljon exceleiden pyörittelyä ja raportointia, Universalin sosiaalisen median kanavien ylläpitämistä, saatteiden ja tiedotteiden kirjoittamista ja vaikuttajamarkkinointia. Olen kommentoinut Instagramissa Euroviisuja liveajassa, askarrellut ties mitä, tehnyt drinkkejä levyjulkkareissa, tavannut toinen toistaan upeampia kotimaisia ja kansainvälisiä tähtiä ja koonnut goodie bageja vaikuttajille.

Harjoitteluni mahdollisti minulle toinen toistaan upeampia asioita. Pääsin juhlimaan Suomen musiikkialan lahjakkuuksia Emma-gaalassa ja koordinoin ja osallistuin brittitähden Suomen haastatteluihin. Osallistuin zoom-puheluihin, joissa upeat kansainväliset artistit soittivat tulevaa musiikkiansa ja kertoivat prosessistaan. Pääsin myös osallistumaan mielettömille festareille ja tapaamaan kotimaisia ja kansainvälisiä artisteja.

Musiikkiala on käsittämättömän kiinnostava ja alalla vaikuttavat ihmiset tekevät työtä aivan upealla innolla, palolla ja ammattitaidolla. Kuvittelin aiemmin, että ehkä juuri musiikki olisi “my thing” ja saattaisin tietää siitä keskivertoa enemmän. Nyt tiedän, että harjoitteluni jälkeen olen ehkä oppinut vasta jatkuvasti muuttuvan alan perusteet, jos sitäkään. Toivon koko sydämestäni, että saan syventyä musa-alaan vielä enemmän tulevaisuudessa. Erityisesti sydäntäni lämmitti tehdä töitä inspiroivien ihmisten kanssa, joista osa oli myös Vaasan yliopiston viestijöitä.

13

Kolumni

USKALLA PÄÄSTÄÄ IRTI Moni välttelee ihmissuhteiden purkamista. Oli kyseessä minkälainen syvempi ihmisten välinen kanssakäyminen tahansa. Sen sijaan, että oma mielenterveys ja voimavarat säästyisivät, keskitytään hankalan ihmissuhteen ylläpitämiseen. Tämä pätee erityisesti pidempiin suhteisiin, joista ei lopulta saisikaan mitään mainitsemisen arvoista irti. Vuosien mittainen yhdessä kuljettu matka saattaa tuntua turhalta, jos toinen yhtäkkiä jääkin elämästä ulos.

itselle ja omalle jaksamiselle tärkeää.

Jokaisen päättyneen ihmissuhteen jälkeen olen ollut tietoisempi itsestäni sekä siitä, mitä erilaisilta suhteilta haluan. En ole osannut kaivata mitään, josta olen aikoinaan halunnut luopua.

Ihmissuhteiden päättyminen ei aina tarkoita surua ja hankalia tunteita. Elämän varrelle kuuluu myös vain hetken kestäviä suhteita, joita ei kannata niiden laadusta huolimatta pitää ajanhukkana.

Koen kasvaneeni ympäristössä, jossa minun on odotettu miellyttävän muita.

Omien rajojen asettaminen tuntui jo nuorempana aiheuttavan muissa pahennusta. Ikään kuin olisin velvollinen antamaan itsestäni kaiken muille huolimatta siitä, miten he kohtelevat minua. Tasapainoilin monta vuotta sietämisen ja omien rajojeni välillä. Päädyin vuoroin jäämään jyrän alle, vuoroin seisomaan täysin omalla puolellani. En kuitenkaan osannut kaikkien ihmisten kohdalla vetää rajoja siihen pisteeseen, että lähtisin.

Viimeisen vuoden aikana elämässäni on päättynyt kolme ihmissuhdetta.

Esiin nostamieni epäkohtien jälkeen päätin valita tilanteissa oman hyvinvointini kuluttavien suhteiden sijaan.

Olen huomannut, miten hengittäminenkin on helpottunut, kun lähellä ei ole omaa jaksamista kuormittavia tekijöitä. Tyhjää tilaa täyttämään on ollut mahdollista löytää jotain uutta. Jotain TEKSTI NEA-MARI VUORISTO KUVA OONA JUNNILA

15

NM

S Y T

N U E

K ER I

TEKSTI SARA GÜVEN KUVITUS JULIA LEHTINEN

“Kun työnä on oppia, on unen saanti todella tärkeää” Unen merkitys ja laatu korostuvat jollain tasolla jokaisen opiskelijan elämässä, erityisesti syksyllä. Tämän vuoksi unen laatuun ja nukkumiseen on syytä kiinnittää jatkuvasti huomiota.

esimerkiksi YTHS:n sivuilta.”

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) läntisen alueen mielenterveyden edistämisen psykologin Janne Sihvosen mukaan unen merkitys oppimiselle on todella tärkeä.

“Opiskelijan nukkumiseen vaikuttavat erityisesti opintoihin liittyvät paineet ja asioiden kasaantuminen. Myös erilaiset elämäntilanteet, kuten muutto uudelle paikkakunnalle, voivat vaikuttaa uneen. Vaikka tässäkin tapauksessa tekijä on positiivinen, sillä voi silti olla negatiivisia seurauksia.”

“Nukkuessa päivän aikana saatu muistijälki vakiintuu, eli periaatteessa oppiminen tapahtuu yön aikana. Lisäksi unella on vaikutus keskittymiseen. Kun työnä on oppia, on unen saanti todella tärkeää”, Sihvonen pohtii.

Sihvosen mukaan pitkäaikainen unettomuus voi johtaa stressiherkkyyteen sekä uupumukseen. Satunnaisia unettomia öitä ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä ne ovat täysin normaaleja ja yleisiä.

“Jos nukkumisen pulmat jatkuvat yli kuukauden ja niitä esiintyy vähintään muutamia kertoja viikossa, kannattaa tutustua unettomuuden itsehoitoon

Nukkumisen pulmilla Sihvonen viittaa esimerkiksi nukahtamisvaikeuksiin tai unessa pysymisen vaikeuteen.

Unen saannin kannalta on hyvä rauhoittaa viimeiset tunnit ennen nukkumaanmenoa.

Sihvonen neuvookin, ettei ennen nukkumaan menoa kannata käydä salilla tai lenkillä.

“Tietenkin satunnaisesti valvominen ja vaikkapa elokuvien katsominen myöhään on ok, eikä siitä ole todennäköisesti isompaa haittaa.”

Sihvonen myös muistuttaa, että päihteiden ja alkoholin käyttö heikentävät unen laatua. Niitä ei kannatakaan käyttää nukahtamisen apuna, sillä tällöin riskinä on unettomuuden lisäksi myös päihdeongelman syntyminen.

Vinkkejä unettomuuden itsehoitoon: - Mieti omaa päivärytmiä: syötkö ja liikutko tarpeeksi, liikutko liian myöhään, onko rytmisi säännöllinen?

- Onko jotakin, mikä aiheuttaa erityisesti stressiä tai huolta juuri nyt?

- Päivittäisen huolihetken pitäminen: Mieltä painavia asioita kannattaa käydä läpi keskellä päivää eikä juuri ennen nukkumaanmenoa.

- Tarkastele omaa päihteiden ja kofeiinin käyttöä.

- Mene sänkyyn vasta kun olet väsynyt. Sängyssä ei kannata valvoa tai selata puhelinta.

- Kokeile rentoutus- tai mindfulness-harjoituksia.

- Älä ruoski itseäsi unettomuudesta – se on yllättävän yleistä.

17

Helppo pizza

opiskelijabudjetilla Pizza on niin herkku-, lohtu- kuin juhlaruoka. Tällä ohjeella valmistat helpon ja maukkaan pizzan jokaiseen tilanteeseen ja tarpeeseen. Pizzapohjan tekeminen on helppoa, mikä tekee siitä mielekästä kokemattomalle leipurille. Täytteessä on mahdollista tuoda yhteen oman suosikkimaut halvalla.

TAIKINA 25g tuorehiivaa tai 11g kuivahiivaa 2 dl vettä ½ tl suolaa ½ dl juoksevaa kasvirasvaa 5 dl vehnäjauhoja Lisäksi paseerattua tomaattia KALATÄYTE

JUUSTOTÄYTE

Pieni purkki tonnikalaa

1 pkt mozzarellaa

½ purkkia pieniä ananaspaloja

½ punasipuli

1 dl oliiveja

½ pkt kirsikkatomaatteja

Juustoraastetta

Basilikaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen.

Sekoita muut taikinan ainekset sekaan ja vaivaa taikina.

Anna taikinan kohota liinan alla.

Taputtele tai kauli taikina uunipellille.

Valmista haluamasi täyte.

Levitä taikinan pohjalle paseerattua tomaattia.

Lisää täyte. Laita juustoraaste täytteen päälle.

Paista pizza 250 asteessa n. 10–12 minuutin ajan.

TEKSTI & KUVA SARA GÜVEN

19

TEKSTI & KUVA EMMI LIUSKI

HYPP TUNTE

PY EMATTOMAAN Elämäni käännekohta tapahtui lukion jälkeen. Uusien tuulien ja muutosten toivo vei minut pois pienestä kotikylästäni Euroopan Unionin pääkaupunkiin, Brysseliin.

Aikaisempi matkailukokemukseni ulkomaille koostui yhdestä reissusta Ruotsiin, joten tiedossa oli hyppy tuntemattomaan.

Au pairiksi lähteminen oli erinomainen vaihtoehto viettää välivuosi kaukana arkisista rutiineista ja tutusta ympäristöstä. Lentokoneessa tunsin vain tietämättömyyttä siitä, mitä tuleva elämäni tulee olemaan. Se tuntui jännittävältä ja hieman pelottavalta, mutta samalla uuden elämänvaiheen aloittaminen oli uskomattoman vapauttavaa.

Suurimman muutoksen huomasin omassa sosiaalisuudessani. Vaikka aluksi en tuntenut kaupungista ketään, suunnitelmissani ei ollut jäädä yksin. Kiitos sosiaalisen median, löysin muut yksinäiset au pairit helposti.

Melkein jokaisessa illanvietossa ystävät toivat lisää ystäviä mukanaan, joista tuli uusia tuttavuuksia. Nykyään uusiin ihmisiin tutustuminen on yksi lempiasioistani.

Joskus uuden kokeileminen saa arvostamaan myös asioita, joihin luuli olevansa kyllästynyt. Kun lähtee hetkeksi pois tutusta ympäristöstä, voi tajuta, kuinka hyvä olikaan olla vanhassa ja tutussa ilmapiirissä. Yrittänyttä ei laiteta, kun ei ole mitään hävittävää. On ennemminkin viisasta kokeilla kuin jäädä loppuelämäkseen pohtimaan, että ‘’olisiko sittenkin ollut hyvä kokeilla hetki jotain uutta?’’

Elämän uudistus ei välttämättä vaadi toiseen maahan muuttamista, sillä pienilläkin asioilla voi olla suuria vaikutuksia.

Joskus mietin, olisinko samanlainen kuin nykyään, jos en olisi päättänyt lähteä ja kokea jotain täysin erilaista. Tiedän kuitenkin sen, etten olisi näin avoin spontaaneille ideoille ja rohkea tekemään uusia tuttavuuksia kuin ennen au pairiksi lähtemistä. Kahden vuoden jälkeen palattuani Suomeen olin vapautuneempi, jonka vanha ystävänikin kertoi huomanneensa. Välivuosista jäi kameran rulla täynnä kuvia hetkistä, joiden ajattelu saa edelleen hymyn kasvoille. Mukavuusalueen ulkopuolella olikin entistä mukavampaa.

21

MINE

JERE

SHARING A BED WITH MY

DEMONS...

TEKSTI VENLA ROUHIAINEN KUVAT JULIUS KONTTINEN TAITTO VEERA NISKANEN

.

Jere Saharinen

elää hektistä ja

tapahtumantäyteistä arkea, mikä näkyy esimerkiksi haastattelun sopimisen vaikeudessa. Suuri osa ajasta menee studiolla ystävien kanssa. Tällä hetkellä fokus on kirjoittamisessa.

Biisinkirjoittaja, tuottaja ja säveltäjä tunnetaan paremmin artistinimellä JEREMINE. Äkkiseltään häntä voisi kuvailla termein rauhallinen, lempeä ja nauravainen.

Lahtelaislähtöisen muusikon tausta löytyy konemusiikin parista, minkä kautta hän aikanaan päätyi soittamaan levyjä klubeille DJ:nä. Tällöin hän esiintyi artistinimellä Jeremy Folderol. ”Päädyin 12–13-vuotiaana vahingossa konemusiikin äärelle. Aloin fiilistelemään esimerkiksi trancea ja teknoa. Otin sen aikaisen somen kautta selvää asioista”, Saharinen avaa uransa alkutaivalta.

Kasvettuaan vanhemmaksi, hän kyllästyi DJ:nä olemiseen. ”Tuli sellainen fiilis, että haluaa tehdä muutakin.”

Matka vanhasta uuteen on kuitenkin ajoittain ollut kivikkoinen. Puhtaalta pöydältä aloittaminen on haasteellista, vaikka pohjalla olisikin monen vuoden vankka kokemus. ”Olen aina muka vihannut pop-musiikkia, mutta oikeasti rakastanut sitä. Se oli aikanaan niin uncool, ettei sitä kehdannut myöntää kellekään”, Saharinen naurahtaa.

Artisti kuvailee musiikkiaan emovivahteiseksi popiksi, mutta välttää kuitenkin antamasta teoksilleen liian kapeita raameja. Konemusiikin parissa hänen tuottamisensa kehittyi teknisemmäksi, mistä on hyötyä musiikin teossa tänäkin päivänä. ”EDM-tekeminen on niin pikkutarkkaa ja se vaatii paljon viilausta”, Saharinen tarkentaa.

Kuuntelukertoihin Saharinen ei jaksa kiinnittää kovinkaan paljoa huomiota, vaikka suurten yleisöjen tavoittaminen onkin hänen mielestään hienoa. ”Striimien jatkuva seuraaminen on huonoksi alan mielenterveydelle. Ihmiset stressaavat näkyvyydestä todella paljon, vaikka eivät myöntäisikään sitä itselleen.”

Raha, ego ja status tulevat nopeasti puheeksi. Saharinen kertoo, ettei tee musiikkia kuuluisuuden perässä. ”Totta kai se on kiva maksaa vuokraa ja syödä. Niiden lisäksi kaikki muu on plussaa. Olen etuoikeutettu, kun pystyn tekemään musiikkia työkseni”, hän naurahtaa.

Omia lähitulevaisuuden unelmiaan Saharinen kuvailee yksinkertaisiksi. ”Haluan tehdä hyvän ensimmäisen levyn. Sellaisen, joka miellyttää sekä mua itseäni että toivottavasti myös muita.

Haluan saada frendien levyt valmiiksi ja hyviksi. Ensi kesänä olisi kiva päästä keikoille.”

tulee myös käsiteltyä musiikin kautta.

Isoimpana käännekohtana Saharinen pitää oman jutun löytämistä ja tarkempaa tiedostamista sen osalta, mitä oikeasti haluaa tehdä tulevaisuudessa.

Aiemmin takapiru oli estänyt Saharista laulamasta ja kirjoittamasta kappaleita. Hän kertoo laulaneensa usein Uusi projekti on pitänyt sisällään pääosin englanninkie- muilta salaa, vaikkei laulaminen itsessään ole koskaan lisiä kappaleita. Ulkomailla asumisen takia englanniksi ollut vaikeaa. Taustalla oli kuitenkin paljon ahdistuksen kirjoitettu musiikki tuntui aluksi luontevalta. Suunnitteilla sävyttämiä ajatuksia epävarmuudesta ja riittämättömyyon kuitenkin tehdä jatkossa enimmäkseen suomenkielistä destä. musiikkia.

Uusi artisti-identiteetti on täysin Saharista itseään, nimeä “Pari vuotta sitten olin biisileirillä, jossa tehtiin vahingossa myöten. toisen tuottajan kanssa demo kokonaan suomeksi. Huomasin, että pystyin ilmaisemaan itseäni paremmin ja teke- ”Vanha artistinimi tuli nimigeneraattorin kautta. Uusi on mään henkilökohtaisempaa musiikkia”, Saharinen kertoo. mietitty niin, että saan siihen etunimen ja sen lisäksi jotain muuta. Pidin Excel-taulukkoa nimivaihtoehdoista, joiKappaleiden lyriikat perustuvat Saharisen omaan elä- ta sain esimerkiksi kavereilta. Lopulliseen valintaan meni mään, mutta ne eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Jotain to- puolitoista kuukautta. Pitäisi tallentaa ja postata se tauluktuutta kappaleilla on kuitenkin lähes aina. Omia tunteita ko johonkin”, Saharinen naurahtaa.

JEREMINE syntyi Saharisen omasta halusta muutokseen. ”Kyse ei ollut siitä, mitä haluan tehdä vaan siitä, mitä uskallan tehdä. Miten uskallan toteuttaa itseäni ja sitä, minkälainen oikeasti olen. Suuri oivallus omassa päässä oli myös se, että olen tällainen tyyppi. Miksi peittelisin sitä.”

Saharisen mukaan hän kuuntelee nykyisin enemmän itseään sen sijaan, että keskittyisi muiden mielipiteisiin ja siihen, mitä muut ajattelevat hänestä.

Halutessaan hän meikkaa ja käyttää mekkoja. Itseilmaisulla on suuri rooli.

24

”Itsestä on tullut uusia puolia ulos, joita olisin aiemmin pitänyt tosi cringeinä. Nykyään haluan ylittää sen kynnyksen ja laittaa itseni likoon. Tietyntyyppiset kappaleet ja lyriikat, kuten pehmeiden tunteiden käsittely, ovat tuntuneet aiemmin haastavilta. Nykyään en enää välitä, koska kyse on mun tarinasta.”

Saharinen työstää parhaillaan uutta musiikkia, jota olisi tarkoitus ilmestyä syksyllä. Samalla työn alla on myös ystävien levyjä.

Oman taiteensa lisäksi Saharinen on työstänyt musiikkia yhteistyössä

Heviteemun costeen Mouhouksen ,

ja kanssa heidän projekteihinsa. Lisäksi hän tekee musiikkia myös

Sini Yaseminin kanssa.

”Mulle on tärkeää tehdä frendien kanssa musiikkia. Niillä ihmisillä on mulle suuri merkitys. Teemme töitä yhdessä ja vietämme suuren osan vapaa-ajasta yhdessä. Kyse on mun parhaista ystävistä”, Saharinen kertoo ylpeänä.

Hän uskoo, että muutos on välttämätöntä. Ihminen kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. ”Ideologiat, staili ja tapa elää muuttuvat vuosien mittaa. On tärkeää, että ei jämähdä paikalleen ja saa uusia kulmia omiin ajatuksiin.”

Saharinen kannustaakin kaikkia terveeseen itsereflektioon ja sen miettimiseen, kuinka voisi olla parempi ihminen itsessään ja omassa tekemisessä. ”Yritä antaa aikaa itsellesi olla parempi”, hän päättää.

TEKSTI RIINA HYNÖNEN KUVITUS JULIA LEHTINEN

Kokemusasiantuntijan vinkit: turha stressaa, koska aina voi muuttaa Tuleva syksy on monelle uudelle opiskelijalle se elämän ensimmäinen käännekohta.

Muutto uuteen kaupunkiin ja oma asunto tuntuvat ylivoimaisen kutkuttavilta. Haaveet loistokämpästä hyvällä sijainnilla ja kiiltävillä keittiön pinnoilla leijuvat mielessä useita viikkoja ennen vuokrasopimuksen kirjoittamista. Joskus koti ei kuitenkaan tunnu kodilta, seinät kaatuvat päälle ja ahdistaa.

Omasta fuksisyksystäni päällimmäisenä mielessä ovat muistot siitä, kuinka Vaasassa on ”pakko pärjätä”. Koska kotikotiin kilometrejä on yli 400 ja julkisilla matkaan kuluu seitsemän tuntia, viikoittainen matkustaminen ei ollut vaihtoehto. Siinä missä kurssikaverit olivat kykeneviä tekemään pikareissuja kotiin, kauempaa tulleena vastaavaan spontaaniuteen ei ollut varaa. Täytyi vain elää säästölippujen antamissa kahden viikon raameissa. Paine ja kiire kotiutumiseen, sopeutumiseen sekä oman elämän järjestämiseen oli alusta alkaen kovaa.

"Ensin soluun ja katsotaan sitten talvella yksiötä."

Suuri suunnitelmani oli muuttaa ensin soluun ja käyttää kämppää vain välivarastona ennen kuin löytäisin sopivan yksiön, jossa viettäisin lopun opiskeluaikani. Suunnitelmassa ei ollut sinänsä mitään vikaa. Ainoa ongelma on, että kohdallani jälkimmäinen osa toistui hieman liian monta kertaa. Asuin ensimmäisen syksyn solussa, tämän jälkeen pienessä yksiössä ja fuksivuoteni keväällä muutin hieman suurempaan asuntoon, jossa viihdyin vuoden. Viime keväänä pakkasin laukkuni (toivottavasti viimeistä kertaa vähään aikaan) ja muutin jälleen.

26

Irtonaisuus ja levottomuus osatekijöinä Syksy 2020 oli mitä oli. Kohdallani nuo syksyiset kuukaudet olivat täynnä epävarmuutta, irtonaisuuden tunnetta sekä levottomuutta. Kaikki juonsi juurensa siihen, että voimassaolevien rajoitusten mukaan uusiin ihmisiin ja kurssikavereihin tutustuminen oli vaikeaa. Kotona etäopintoja suorittaessa kodin merkitys kasvoi luonnollisesti, sillä kun opiskelet, nukut, kokkaat ja vietät kaiken muun vapaa-aikasi 20 neliömetrin sisällä, pää lahoaa pienemmästäkin. Jos aiot kutsua kavereita kylään, sisään asuntoon mahtuu lisäksesi ehkä neljä henkilöä ilman, että kenenkään tarvitsee istua keittiön tasoilla.

Kuulostaako houkuttelevalta?

Kodin merkitys Se, mitä olen tästä jatkuvasta muuttamisesta oppinut on, että henkilökohtaisesti arvostan kotia ja kodikkuutta enemmän kuin ajattelinkaan. Aina välillä törmään otsikoihin, joissa ihmetellään, kuinka soluasunnot eivät enää kelpaa opiskelijoille ja kuinka kaikki täytyy nykyään muuttaa yksiöiksi. Usein kommenttiketjuissa korostuu, kuinka opiskelijat ovat tottuneet liian hyvään ja kuinka nämä ”hienostelijat” eivät kestä mitään.

Omalla kohdallani näiden pandemiavuosien aikana kodikkuuden tunteen saavuttaminen on ollut suurin tekijä hyvinvointiini. Hyvässä kodissa sielu lepää, latautuminen on tehokkaampaa eikä välimatka tutusta ja turvallisesta tunnu niin pahalta.

Vinkkejä Vaasaan muuttavalle:

1.

2.

3.

4.

5.

Vaikka soluasumisessa on omanlaisensa leima, siitä on hyvä aloittaa. Ensimmäisen kodin ei tarvitse olla se viimeinen. Hyvällä tuurilla kämppiksestä saa tutkaparin uuden kaupungin valloittamiseen tai vaikkapa huonekalujen kantamiseen. Alussa on myös varsin kivaa, ettei tarvitse saapua täysin tyhjään taloon ja tuntee edes jonkun kaupungista.

Parhaat ajat asunnonvaihtoon sijoittuvat keväälle.

Asuntoja vapautuu yleensä myös loppuvuodesta, mutta keväällä asuntojen vaihtuvuus on suurempi. Tällöin saatat siis päästä helpommin suurempaan asuntoon.

Mikäli muutat kauempaa ja muuttoautossa on rajallinen tila, kannattaa miettiä voiko jotain suurempia huonekaluja ostaa tai tilata Vaasan päätyyn!

Vaasan sisäisissä muutoissa kannattaa käyttää apuna ystäviä. Mikä on parempaa kuin muuttotalkoot ja -pizzat? Suurien huonekalujen siirtämiseen kannattaa myös tilata muuttofirma, joka tarjoaa opiskelijamuuttoja!

Muutto on hyvä syy heittää turhat romppeet pois.

Siivoa siis tarpeettomat tavarat kaapeista. Näin vältyt ylimääräiseltä kantamiselta.

27

POP ROCK R'N'B RAP H O U S E JAZZ IS KELMÄ EDM NDIE PUNK

K P E S M K

Miltä musiikkimaailmasi kuulostaa? Milloin löysit oman genresi? Oletko uuden musiikin tutkija vai uskollisesti tutulla alueella liikkuva?

Musiikki on kulkenut mukanani läpi elämän. Olen vielä sitä sukupolvea, joka omisti mankan ja kuunteli Voicen kesähitit -levyjä omassa huoneessaan samalla barbeilla leikkien. Toinen merkittävä musiikin lähde oli radio. Voice, Nova, Radio Aalto ja myöhemmin YleX olivat ne kanavat, jotka soittivat sen ajan tärkeimpiä hittejä ja tuttuja klassikoita. Nämä asiat loivat pohjan musiikkimaailmalleni. Se, minkälaista musiikkia tänä päivänä kulutan ja mistä kuunneltuna se minulle parhaiten avautuu, ei ole itsestäänselvyys. Näiden kahden vuosikymmenen väliin on mahtunut paljon erilaista musiikkia: eri genrejä, festareita ja artisteja. Aiemmin, kun minulta kysyttiin musiikkimieltymyksistäni, vastasin pop, rap ja hip hop.

Kysymys sai kuitenkin pohtimaan, mitä genreä kuuntelemani musiikki, artistit ja yhtyeet oikeasti edustavatkaan.

En halua lokeroida itseäni vain tietynlaisen musiikkigenren piiriin, sillä minulle se näyttäytyy hyvin laajana. Siitä osoituksena onkin jokavuotinen Spotify Wrapped -katsaus, jonka mukaan kuunnelluimmat artistini, yhtyeet ja genret vaihtelevat hyvin pitkälti vuoden fiilisten mukaan. Jonain vuonna olen keskittynyt kuuntelemaan paljon uutta musiikkia, toisena vuonna olen palannut vanhoihin klassikoihin. Kolmantena vuonna olen elänyt jonkinlaista angstivaihetta elämässäni ja kuunnellut hyvin paljon esimerkiksi voimaannuttavaa gangstaräppiä. Olen etsinyt itselleni ”sopivaa” musiikkia vuosien ajan ja tullut lopulta siihen tulokseen, että tykkään kuunnella musiikkia yli genrerajojen. Yksi artisti aloitti kuitenkin kokonaan uuden aikakauden musiikkimaailmassani. Tame Impala osaa sekoittaa sopivasti indie poppia, rockia, teknoa ja housea eli kaikkea sitä, mitä halusinkin kuulla. Aiemmin kuuntelemani suomalainen ja etenkin amerikkalainen pop- ja edm-musiikki saivat väistyä uusien tuulien tieltä. Indie, r'n'b sekä house tulivat tilalle.

29

Kyseiset genret saavat minussa eniten aikaan erilaisia tunteita, mikä on suurin syy genrevaihdokselle. Huomasin kuitenkin kuunnelleeni tällä hetkellä tehokuuntelussani olevia artisteja jo ennen heidän suursuosiotaan. Hyvä esimerkki nykyisen musiikkimaailman laajentumisesta ja tiettyjen artistien suosiosta on TikTok, josta huomaan itsekin kerääväni talteen vanhoja, jo unholaan jääneitä biisejä ja uusia itseäni puhuttelevia kappaleita. Ulkomaiset artistit, kuten Foster The People, MGMT, Tove Lo ja MØ ovat osa varhaista musiikkimaailmaani, mutta nousseet nyt uudestaan kuunteluun. Niiden lisäksi tuttu ja turvallinen Tame Impala on ja pysyy.

Olen myös hyvin iloinen siitä, kuinka tällaisten suurten ulkomaisten tekijöiden rinnalle on noussut kotimaisia indie- ja r'n'b -artisteja. Rakastan sitä, kuinka jo tunnetummat artistit ovat alkaneet kehittää omaa musiikkiaan kokeellisempaan suuntaan. Hyvä esimerkki tästä on Chisu, jonka EP-levyt Momentum 1,2 ja 3 osoittivat, että ennen iskelmän ja popin rajamaastoon sijoittuneen artistin on mahdollista kehittyä niin musiikintekijänä kuin rajojen rikkojana. Näiden lisäksi kokeellisempi musiikki sai mielestäni tuulta alleen 2010-luvun lopussa. Paljon uusia kotimaisia artisteja, yhtyeitä ja tuottajia syntyi ja nousi julkisuuteen. Näistä itselle jäivät käteen esimerkiksi Ruusut, Litku Klemetti, Arppa, Antti Autio, Pykäri ja Onni Boi. On mahtavaa, että kotimainen musiikki on saanut jalkansa oven väliin, mikä näkyy tänä päivänä esimerkiksi erilaisten pienten, intiimien indie-festivaalien lisääntyessä ja niiden suosion kasvaessa.

Niin kuin todettua, en aio lokeroida itseäni vain tietyn musiikin kuulijakuntaan.

Nykyään kun kysymys ”millaista musiikkia kuuntelet” kysytään uudestaan, haluan sanoa monipuolista. Rockista poppiin ja indiestä houseen. Niin uusia, vasta-aloittaneita artisteja ja yhtyeitä kuin myös jo 70-luvulla aloittaneita alansa konkareita.

Käännekohta omassa musiikkimaailmassani oli alan kehittyminen monipuolisempaan suuntaan, striimauspalveluiden saatavuuden helpottuminen sekä uusien festareiden mahdollistamat musiikilliset kokemukset. Eivätkä käännekohdat lopu omassa musiikin kuuntelemisessani tähän: päinvastoin koen erilaisia käännekohtia, genreylityksiä ja valaistavia kokemuksia päivittäin.

30

TEKSTI AINO ROUHIAINEN

Masentuneen ihmisen aivokemian on vuosikaudet ajateltu olevan vinksallaan. Uusi heinäkuun lopulla julkaistu tutkimuskatsaus todistaa kuitenkin toista.

MASENNUS ei todennäköisesti johdukaan aivojen kemiallisesta epätasapainosta. Erityisesti serotoniinilla on uskottu olevan yhteyttä masennukseen jo 1950-luvulta saakka. Tutkimuskatsauksen mukaan näin ei kuitenkaan ole.

tusoireet ovat ankaria ja niistä on lähes mahdotonta irtaantua. Tutkimuksen julkaiseminen johti Iso-Britanniassa siihen, että maan parlamentti perusti selvitysryhmän, jonka lopputuloksena hoito uudelleenarvioitiin.

Masennuksen eli depression Käypä hoito -suosituksessa lääkehoitoa suositellaan kaikissa neljässä masennuksen vakavuusasteessa. Suomessa markkinoilta löytyy 22 eri masennuslääkettä, joista kuusi kuuluu SSRI-ryhmään eli serotoniinin takaisinoton estäjiin.

Aihe on herättänyt ulkomailla suurta huomiota, toisin kuin Suomessa. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta artikkelin, mutta mahdollisesta lääkkeiden aiheuttamasta riippuvuudesta ei mainittu jutussa sanaakaan. Masennuslääkkeiden toimivuutta kuitenkin korostettiin, vaikka yhteys serotoniinin ja masennuksen väliltä puuttuukin.

Jo pitkään on ajateltu, etteivät masennuslääkkeet aiheuta riippuvuutta, mutta lähivuosina riippuvuutta tai myös lopetusoireiksi kutsuttua ilmiötä masennuslääkkeiden lopettamisen yhteydessä on tunnistettu paremmin.

Pitkän uran tehneen psykologi Aku Kopakkalan mukaan Iso-Britanniassa toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että puolet SSRI-lääkkeiden käyttäjistä tulevat riippuvaiseksi, 25 %:lla vieroi-

Useissa muissakin Suomen suurissa medioissa on julkaistu esimerkiksi mielipidekirjoituksia, joissa todetaan masennuslääkkeiden olevan tehokkaita.

Asiantuntijoiden kirjoittamia vastineita on julkaistu kuitenkin rajatusti. Kopakkala kertoo hänen ystäviensä kirjoittaneen useita vastineita aiheesta, mutta niitä ei ole julkaistu.

Syy lopetusoireiden tietovajeessa on osittain ollut myös tiedottamisessa ja ohjeistamisessa, jota on nyt tehty enemmän Erkki Isometsän mukaan MTV:n uutisklipissä vuodelta 2020.

Kopakkalan mukaan Suomessa olisi valtavasti kysyntää masennuslääkkeiden aiheuttaman riippuvuuden hoidolle. Hänen yrityksensä tarjoaa yhtenä ainoana toimijana Suomessa apua masennuslääkkeiden lopettamiseen tai niiden aiheuttamasta riippuvuudesta eroon pääsemiseen. Toiminta on kuitenkin vielä hakemassa muotojaan.

neet yleensä yli puoli vuotta masennuslääkettä.

Masennuslääkkeiden tehon on todettu lähivuosina olleen oletettua alhaisempi. Lääketeollisuus vaikuttaa tutkimustietoon jättämällä julkaisematta osan tutkimuksista.

Ylen mukaan vain noin kolmasosa lääketeollisuuden tekemistä tutkimuksista julkaistaan ja tutkimushenkilöitä voidaan valita.

“Noin 100 000 masennuslääkkeitä syövää henkilöä haluaisi lopettaa niiden käytön, mutta kukaan ei heitä Suomessa tue.” Näin ryhmästä tulee marginalisoitu. Silti lääkkeet ovat yleisimpien masennushoitomuotojen joukossa ja niitä määrätään usein masennuksen toteamisen yhteydessä.

Julkaistuista tutkimuksista on myöhemmin tehty uusia meta-analyyseja, jotka ovat todenneet vasteen alhaisemmaksi.

Masennuksen realistisia tutkimustuloksia vääristää myös se, että tutkimustulokset perustuvat suurimmassa osassa tutkimuksia koehenkilön omaan kokemukseen haastattelussa.

Mahdollisesta riippuvuudesta tai lopetusoireista tiedon oli saanut MTV:n mukaan yksi yli 85 vastaajasta, kun lääkehoitoa oltiin aloittamassa Facebookin SSRI-lääkkeiden vieroitukseen liittyvän ryhmän kyselyssä.

Kädettömät lääkärit

Isometsä toteaa MTV:n jutussa, että hänen mielestään hoidollisesti oikea aika puhua lääkkeen mahdollisista lopetusoireista on, kun suunnitellaan hoidon lopettamista. Potilaat eivät siis välttämättä saa tietoa mahdollisesta riippuvuudesta ennen kuin ovat syö-

Masennusta voidaan mitata konkreettisesti vain harvoilla menetelmillä, joita on löydetty lähivuosina enemmän.

Kopakkalan mukaan asetyylikarnitiinilla on löydetty yhteyksiä masennukseen.

Sitä voidaan mitata veren plasmasta ja näin se toimii biomarkkerina. Hänen mukaansa myös suolistobakteereista voidaan erottaa, kuka on masentunut.

Tulehdusnäkökulma onkin Kopakkalan mukaan yhä keskeisempi nykyään.

33

“

Kaikki, mikä vähentää matala-as teista tulehdusta, toimii myös masennuslääkkeenä. Muun muassa aspiriini on tehokkaampaa masennuslääkettä kuin SSRI-lääkkeet. Se vähentää tulehdusta ja toimii kaikissa psykiatrisissa pulmissa.”

Miksei sitten masennusta hoideta muilla kuin monia haittavaikutuksia ja riippuvuutta aiheuttavien masennuslääkkeiden avulla? Kopakkalan mielestä tähän voisi liittyä lääkäreiden jämähtänyt arvomaailma sekä ajattelutapa.

34

“Lääkäri on tavallaan kädetön, kun potilas tulee vastaanotolle. Pakko antaa lääke, koska potilas tulee nimenomaan hakemaan reseptiä. Kyseessä on sosiaalinen kysymys.”

“Asiakkaan ja työntekijän suhteen pitäisi muistuttaa masennuksen hoidossa enemmänkin personaltrainerin ja asiakkaan suhdetta.” Näin pitkällä aikavälillä säästyisi myös resursseja.

”Harvoissa ammateissa tutkitaan mitä ne tutkijat nyt huutelee” Aika vastaanotolla on aina rajallinen, 15-20 minuuttia ei millään riitä potilaan kokonaisvaltaiseen kuuntelemiseen.

On arvioitu, että perusterveydenhuollon lääkärit tunnistavat kliinisen masennuksen noin 25-40 % tapauksissa yhden käynnin yhteydessä. Jos hoitokontakti jatkuu samalla lääkärillä ja vastaanottokäynnit ovat riittävän pitkiä eli vähintään yli 15 minuutin mittaisia, masennuksen tunnistaminen tehostuu.

Suurin osa ajoista on kuitenkin 15-20 minuuttia. Käypä hoidon mukaan arvio on, että 10% perusterveydenhuollon potilaista on masentuneita, mutta vain osa hakee siihen apua. Mitä käy sille 75-60 % potilaista, jotka luovuttavat avun saamisen suhteen ensimmäisen hoitokäynnin jälkeen tai saavat väärän diagnoosin?

lääkärit seuraisivat uusinta tutkimusta.

Osaamista ei uudisteta aktiivisesti.

“Harvoissa ammateissa tutkitaan, mitä ne tutkijat nyt huutelee. Näitä muoti-ideoita on helppo seurata.” Kopakkalan sanoin samalla kun ihminen määrää lääkkeitä, hän sitoutuu ja perustelee päätöstä potilaan lisäksi myös itsellensä. Kun tämä on toistettu tuhansia kertoja, ajatus siitä, että olisi tehnyt virheen, tuntuu kauhealta.

Vaikka muidenkin hoitokeinojen tehokkuus olisi tiedossa, voi niiden määrääminen lääkkeiden sijaan olla haastavaa.

Kopakkala kertoo tietävänsä 10-12 parempaa keinoa masennuksen hoitoon kuin SSRI-lääkkeet, esimerkiksi asetyylikarnitiinin.

Liikunta lääkkeenä

Vaikka masennus tai ahdistus diagnosoitaisiinkin, usein pitkäaikaispotilaille luvassa on Kopakkalan mukaan niin sanottu “peruspaketti”, joka sisältää SSRI-lääkityksen, Ketipinorin mm. univaikeuksiin sekä bentsoja rauhoittamaan.

Tämä kuitenkin perustuu Kopakkalan sanoin “hihaan” ja kokeiluun.

Myös liikunnan on tutkitusti todettu olevan tehokas hoito masennukseen, ilman haittavaikutuksia. Liikunnan määrääminen hoitokeinoksi jo valmiiksi huonon toimintakyvyn omaavalle potilaalle voi olla lääkärille sosiaalisesti haastava tehtävä.

“Jossain vaiheessa potilas huomaa tämän ja järkyttyy.” Yleinen harha saattaakin Kopakkalan mukaan olla se, että

“Lääkäreitä hävettää. Ajatellaan, ettei ole lääkärin asia puuttua liikkumiseen, se kuuluu fysioterapeutille. Lääkärithän määräävät lääkkeitä ja joku voisi loukkaantua.”

35

“

Jos ihmisellä on ollut kärsimystä ja siltä katoavat tunteet ja tunto – kokeeko hän sen helpotuksena vai ei?”

Itse diagnoosi ja lääkityksen aloitus Kopakkalan mukaan helposti implikoi potilaaseen käsityksen, että itsessä on vika. “Ajatellaan että, jos sä käytät mieleen vaikuttavia lääkkeitä niin se muuttaa sua ihmisenä. Sä et enää voi nojata itseesi, koska se on sinä tai toi lääke mikä saa aikaan tämän. Sä et koskaan tiedä, mitä olisit ilman lääkkeitä.”

Kopakkalan sanoin on selvää, etteivät masennuslääkkeet korjaa mitään vikaa.

Ne muodostavat uuden psykofyysisen tilan ihmiselle. Masennuslääkkeiden selkein vaikutus on tunto- ja aistiherk-

36

kyyden muutokset, Kopakkala kuvailee.

“Jos ihmisellä on ollut kärsimystä ja siltä katoavat tunteet ja tunto – kokeeko hän sen helpotuksena vai ei? Kokeeko hän parantuneensa, koska kärsimys ei enää itketä?”

Usein valheellinen tulkinta onkin, että tunteiden turtuminen tulkitaan masennuksen helpottamisena. Erkki Isometsä toteaa Ylen artikkelissa, että lääkehoito auttaa masentunutta pääsemään lamaannuksen tilasta ja näin auttaa ratkaisemaan itse omia ongelmia.

Kopakkalakin korostaa potilaan hallinnan tunnetta ja sen huomioimista hoitoprosessissa. “Parantumisen voi hoitaa lopulta vain itse, mutta kaverin tai asiantuntijan apu voi olla hirveän hyödyllistä. Mutta se on kohta, jossa kannattaa tarkastella koko elämää, omaa olemista ja ajattelutapoja.

Se on monitasoinen ilmiö, johon ei ole yhtä ratkaisua.”

Potilaalle pitäisikin siis antaa enemmän varaa valita. Itse hän antaa potilailleen 55 sivuisen vinkkilistan tutkimuslähteineen, jonka kautta potilas voi tutustua

ta, turvattomuudesta tai turvattomuudesta.”

Depression Käypä hoito -suosituksessa todetaan myös, että hoidossa tutkitaan potilaan elämäntilannetta, erityisesti mahdollisia laukaisseita ja sitä ylläpitäviä kuormittavia tekijöitä. Se ohjeistaa tukemaan potilasta ja hänen selviytymiskeinojaan.

Jääkin siis tulkinnanvaraiseksi, onko tämä kaikki mahdollista muutamilla lyhyillä lääkärikäynneillä? Jos ensisijaisena hoitosuunnitelmana on lääkitys,

aiheeseen ja valita asiantuntijan kanssa yhdessä toimivimmat ratkaisut.

Ennen tätä hän kuitenkin haluaa aina keskustella potilaan kanssa ja nähdä esimerkiksi läheisiä.

Hän käy kaikki elämän osa-alueet potilaan kanssa läpi. Esimerkiksi ruokavalion muuttamisella kolmen kuukauden aikana useimmat ihmiset saadaan paranemaan paremmin kuin masennuslääkkeillä, Kopakkala toteaa.

“Pitää katsoa, mistä on oikeasti kysymys. Usein turvattomuudes-

keskitytäänkö käynneillä lääkkeen vasteen arviointiin vai edellä mainittuihin seikkoihin?

Kaikki Käypä hoito -suositukset ovat lääkäriseura Duodecimin vastuulla. Heidän nettisivuillaan todetaan seuraavasti rahoituksesta: “Säätiö on kasvanut yksityishenkilöiden ja elinkeinoelämän tekemien lahjoitusten avulla - - “. Muuta tietoa rahoittajista tai lahjoituksista ei löytynyt nettisivuilta helposti.

Kopakkalan mukaan Duodecim valitsee, kuka tekee suosituksia

37

“Kyse ei ole resurssien vähäisyydestä, kyse on siitä että resursseja on aivan liikaa.

ja usein valikoituneet henkilöt ovat samoja, perinteisesti lääkemielisiä henkilöitä, jotka ovat tehneet yhteistyötä lääkeyritysten kanssa koko uransa.

“Toki niihin valitaan myös ne, ketkä siihen eniten haluavat. Lääketeollisuus vaikuttaa siihen, ketä valitaan tekemään. Lääketeollisuus rahoittaa myös osittain Duodecimiä.”

Rahoitus ei kuitenkaan ole Kopakkalan mielestä keskeisin seikka. Keskeisintä on hänen mielestään se, että psykiatrien arvovalta perustuu lääkkeisiin. Tällä hetkellä psykiatriassa on Kopakkalan mukaan liikaa resursseja ja niitä pitäisi jopa vähentää.

38

“Kyse ei ole resurssien vähäisyydestä, kyse on siitä että resursseja on aivan liikaa. Ajatellaan, että resursseilla voidaan tehdä jotain hienoa, mutta näin ei ole. Ne vain vähentävät oman hallinnan tunnetta.”

“Medikalisoiva suhtautuminen ahdistukseen ja masennukseen, sairauskäsitteineen ja diagnosointeineen on väkivaltaista itsensä lokerointia. Ollaan vahvasti totuttu siihen, nähdään se itsestäänselvänä. Meillä on taipumus itse stigmatisoida itsemme masennuksen ja ahdistuksen suhteen.”

Y

L

L OC R U A O

TRADE

MARK

W W W. C A R L I N G S . C O M

J

EA

NS ST

CoMedian jäsenyyden todistamalla saat -15% kaikista tuotteista Vaasan Carlings -myymälässä. Carlings Vaasan löydät Espen -kauppakeskuksesta.

E R O

Hyvä viestinnän opiskelija, Tiesitkö, että sinäkin olet oikeutettu Journalistiliiton tarjoamaan tukeen ja turvaan?

Työelämään siirryttyäsi olet edelleen tervetullut jäseneksi, toimit sitten tiedottajana, toimittajana tai muuna viestintäammattilaisena. Jäsenenämme saat muun muassa • Pressikortin • Lakimiestemme palvelut, kuten neuvontaa työsopimuskysymyksissä ja apua free-palkkioneuvotteluihin.

• Matkustaja-, tapaturma- ja oikeusturvavakuutuksen • Pääsyn koulutus- ja muihin tapahtumiimme • Työttömyyskassan jäsenyyden (työsuhteisena) – toimeentulosi on turvattu työttömyyden sattuessa.

• Mahdollisuuden liittyä Journalistiliiton kasvavan työosuuskunnan eli Mediakunnan yhteisöön. Mediakunta muun muassa hoitaa puolestasi freetyön laskutuksen ja kirjanpidon.

• Ammattilehti Journalistin ja sähköiset jäsenkirjeemme • Oikeuden käyttää liiton lomamökkejä eri puolilla Suomea • Alennusta useista tuotteista ja palveluista

Tutustu palveluihimme tarkemmin osoitteessa journalistiliitto.fi.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: journalistiliitto.fi/ yhteystiedot.

Tervetuloa vahvistamaan joukkoamme – ja edistämään omaa uraasi!

31