TEKSTI OTTE MÄKIPÄÄ
VAALIT? ei kiinnosta
Tammikuun aluevaalien tulosiltana äänestysprosentiksi ilmoitettiin 47,5 (Yle), mikä kertoo äänestysinnon olevan edelleen laskussa. Tilastokeskus ilmoittaa nuorten aikuisten (alle 35-vuotiaat) käyttävän äänioikeuttaan kaikkein vähiten. Miksi nuoret eivät äänestä? Helsingin yliopiston äänestyskäyttäytymisen väitöskirjatutkija Theodora Helimäki kertoo, että nuoria kyllä kiinnostaa poliittinen osallistuminen, mutta vaalien kautta vaikuttaminen tuntuu hitaalta ja tehottomalta. Helimäki kertoo syitä nuorten äänestysinnon puutteeseen olevan useita: tiedotuksen ja koulutuksen puutteellisuus, omien vanhempien äänestyskäyttäytyminen sekä median ja poliitikkojen tapa jättää nuorille tärkeät teemat vähemmälle huomiolle. Poliitikot keskittyvät kampanjoinnissaan vetoamaan vilkkaimpiin äänestäjäryhmiin. He eivät puhuttele nuoria äänestäjiä, koska nuorista vain pieni osa käyttää äänioikeuttaan (Tilastokeskus). Nuoret taas eivät äänestä, koska poliitikot eivät käsittele heitä koskevia asioita. Syntyy äänestysintoa laskeva kierre. ”Nuoret osallistuvat politiikkaan mieluummin toisin, suoremmin keinoin” huomauttaa Helimäki. Hän nostaa esimerkiksi Elokapina-liikkeen. ”Nuoret osallistuivat siihen aktiivisesti, koska näkivät aiheen itselleen tärkeänä ja pystyivät suoremmin osoittamaan oman kantansa”. Äänestäminen olisi kuitenkin tärkeää demokraattisen päätöksenteon toteutumisen kannalta. Mikäli nuoret äänestävät jatkossakin
6
”
Nuoret taas eivät äänestä, koska poliitikot eivät käsittele heitä koskevia asioita.
suhteessa vähemmän kuin toiset ikäryhmät, ovat nuoret aikuiset valtuustoissa aliedustettuina. Tällöin nuorille tärkeitä asioita ajetaan valtuustoissa suhteessa liian vähän. Miten sitten innostua vaaleista? Vaalikoneet (esimerkiksi Yle, Helsingin Sanomat ja Iltalehti) auttavat löytämään sopivan puolueen ja ehdokkaan. Vaalikone tekee ehdotukset juuri vastaajalle tärkeiden asioiden ja arvojen perusteella. Tämä auttaa suodattamaan valtavasta ehdokasmäärästä muutaman, joihin tutustua tarkemmin. Helimäen tutkimus osoittaa, että suomalaiset luottavatkin vaalikoneiden ehdotuksiin yhä enemmän. Ongelma ei ole siis siinä, etteikö politiikka kiinnostaisi nuoria aikuisia. Koska esimerkiksi Elokapina-liikkeen tavoitteena on yhteiskunnallinen muutos, nuorten olisi hyvä ymmärtää myös heillä olevan päätösvaltaa siitä, ketkä näitä yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät. Äänestäminen ei ole tehotonta suoraan vaikuttamiseen verrattuna, vaan tärkeä osa yhteiskunnallista osallistumista.