Issuu on Google+

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 2 | 2013

Teema s. 10‑25

Tutkimuksesta liiketoimintaa Ihmisen varaosista vientituote s. 18 Optoelektroniikan lähettiläs s. 26 Käyttämättömistä liikeideoista uutta bisnestä s. 4 Näköalat 2 2013

|

1


Sisältö

10 Picosun –

Tutkimuksen kautta markkinoille

14 Risteyksessä Öljy ja vesi

Lukijan vinkki

15 Gallup - Mihin

tiedettä tarvitaan

16 Yliopistomaailma kannustaa yrittäjyyteen

18 Ihmisen varaosista vientituote

Teema

20 Rohkeat kokeilut

Tutkimuksesta liiketoimintaa

22 SHOK – Rohkea

uudistus, kehittämiskelpoinen konsepti

26

29

32

suunnannäyttäjä

kasvuyrityksen tarina

ideasta konseptiksi

Tieteellisen läpimurron lähettiläs

Tiedonhävityksellä maailmalle

Markus Pessan tekemä pioneerityö mahdollisti aikoinaan tieteellisen läpimurron puolijohdeteknologian tutkimuksessa. Emeritusprofessori seuraa edelleen aktiivisesti alan kehitystä.

Joensuusta lähtenyt Blancco löysi kansainvälisen menestysreseptin hävittämällä tietoa. Helpolla se ei ole tullut.

3 PÄÄKIRJOITUS

12 UUSIA JULKAISUJA

4 VALOKEILASSA

34 NIMITYKSIÄ

6

35 YHTEYSTIEDOT

2

luovat uusia toimintamalleja ja kilpailuetua

UUTTA TEKESISTÄ

|

Näköalat 2 2013

Biotie Therapies Biotie Therapies on kotimaisen lääkekehityksen menestystarina. Toimitusjohtaja Timo Veromaa kertoo yrityksen tuovan markkinoille uudenlaisen lääkkeen alkoholiriippuvuuteen.

Sami Heikkiniemi Operations Manager Aalto Center for Entrepreneurship Aalto University

Vuoden toisessa Näköalatlehdessä kuvissa hymyilevät ihmiset ja lehden iloiset värit saavat hyvälle fiilikselle, Suomessa on kesä. Nykyisen työni näkökulmasta lehden paras juttu oli Blanccosta, jossa avautui startupin alkutaipaleen hektisyys ja tempoileva arki. Hatun nosto Väisäselle ja hänen kaltaisilleen. Picosun avaa toisen näkökulman tutkimuslähtöisiin startupeihin, teknologia 1970-luvulta ja nyt tahkotaan kaupallisia sovelluksia. Kaikki ei etene kvartaaleittain ja tämän pidän mielessäni. Respect Markus Pessan elämäntyölle, track record kertoo kaiken. Lappeenrannan yliopiston kehittyminen kaupallistamisessa on hieno. Nyt jatkan päivätyötäni, yrittävän Suomen rakentamista, kiitos lukuelämyksestä.


Pääkirjoitus

Halutuimmat ratkaisut syntyvät erilaisia osaamisia yhdistämällä

Kuva: Markus Sommers

Olemme outo lintu. Tämä fiilis minulla on usein, kun kuvailen Tekesin toimintaa ulkomaisille vierailijoille. Oudoksi meidät tekee se, että rahoitamme sekä tutkimusorganisaatioita että erikokoisia yrityksiä. Tähän yhdistelmään ei maailmalla usein törmää. Miksi me sitten teemme näin? Yhtenä päämääränämme on auttaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä osaamista kasvattamalla. Tutkimuksella tähän voi vaikuttaa: sekä luomalla kokonaan uutta tietoa että siirtämällä tutkimuksessa syntynyttä tietoa yritysten käytännön tekemiseksi. Tieteellinen tieto yhdessä yritysten oman osaamisen kanssa on resepti joka toimii. Näin syntyneille ratkaisuille on kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla. Muut ovat analyyseillaan todistaneet, että tieteellistä läpimurtoa edellyttäneissä innovaatioissa rahoituksemme on miltei aina merkittävässä roolissa. Tutkimusrahoitus on ollut hyvä työkalu auttamaan suomalaisia toimijoita osaksi kansainvälisiä verkostoja. Kahdenväliset tutkimushaut ulkomaisten rahoittajien kanssa ovat avanneet portteja uusiin yhteistyökuvioihin. Ne ovat laajentaneet myös yritysten mahdollisuuksia ulottautua laajempaan osaamispooliin. Eniten toiminta on auttanut pienimpiä yrityksiä, joiden oma kansainvälistymisosaaminen on vasta kasvamassa. Tutkimusrahoituksen avulla on myös houkuteltu ulkomaisia huippuosaajia Suomeen. Näin on saatu syntymään lisää osaamisen ”ilmasiltoja”. Koska Suomi on osa EU:ta, asiakkaamme voivat saada rahoitusta myös sieltä. Tutkimuksen puiteohjelmista kotiutamme Eurooppaan maksettuja euroja hyvällä kertoimella. Olemme onnistuneet, koska olemme synkronoineet oman ohjelmatoimintamme sopivasti eurooppalaisen toiminnan kanssa. Olemme jatkossakin luultavasti outo lintu. Kilpailun kiristyessä menestyksekäs innovaatiotoiminta tarvitsee vieläkin monipuolisemman osaamisyhdistelmän. Tämä numero keskittyy liiketoiminnan kehittämiseen tutkimuksesta. Avartavia lukuhetkiä! Riikka Heikinheimo Johtaja, suuret yritykset ja julkiset organisaatiot

Näköalat - Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille Numero 2 | 2013 31.5.2013 JULKAISIJA Tekes

TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen Kansikuva:

Markus Sommers Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 14 500 Taitto:

TOIMITUS Päätoimittaja:

Pia Mörk Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Johanna Hermans, Tiina Lifländer, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila Toimituksen sihteeri:

Seuraava numero ilmestyy 13.9.2013 Näköalat 2 2013

|

3


valokeilassa

Koonneet: Kaj Nordgren, Eero Lukin, Tiina Lifländer ja Soile Thalén

piirros: istockphoto

Käyttämättömistä liikeideoista

uutta bisnestä Tekesin vuodesta 2009 rahoittamassa Innovation Mill -hankkeessa on luotu uusia yrityksiä, tuotteita ja palveluja mukana olevien suuryritysten vapauttamista liikeideoista ja teknologioista. Mukana ovat Nokia, Nokia Siemens Networks, Metso, Kemira, Wärtsilä ja Rautaruukki. Tähän mennessä on syntynyt 58 uutta yritystä ja kerätty noin 15 miljoonaa euroa pääomasijoituksia. Hyvien tulosten perusteella Tekes teki kesällä 2012 päätöksen jatkaa toimintaa Ideat Kiertoon -hankkeena. Eräs uusista yrityksistä on CloudStreet, joka mahdollistaa suorat tv-lähetykset matka-

puhelinverkossa. Näin pienennetään merkittävästi tuotantokustannuksia ja saadaan entistä useampi tapahtuma esille. Booxmedian palvelulla voi katsoa maksuttomia tv-kanavia ajasta ja paikasta riippumatta. Mobile Wellness Solutions MWS:n mobiilipalvelu Wellmo kannustaa tavoitteiden saavuttamiseen liikunnassa, painonhallinnassa, nukkumisessa tai alkoholinkäytössä. Askelmittari seuraa esimerkiksi kertyviä askeleita ja vaa’an lukemat siirtyvät automaattisesti palveluun. PulseON:in uuden sukupolven sykemittarissa pulssi mitataan suoraan ranteesta eikä

erillistä lähetinvyötä tarvita. Quuppa tekee ratkaisuja sisätilapaikannukseen, joilla voidaan seurata esimerkiksi ostoskeskusten ihmisvirtoja. Korisliiga kerää Quupan ratkaisulla älypallon ja pelaajien kenkiin kiinnitettävien seurantasirujen avulla tilastotietoa peleistä. Clic Correspondentsin ylläpitämä Correspondents-mediapalvelu välittää toimeksiantoja suomalaisille freelancer-toimittajille eri puolilla maailmaa, joilla on tarvittavat journalistiset taidot, paikallistuntemusta ja omia verkostoja. ¡

Helsinkiläinen Supercell on tehnyt pitkään maailman tuottoisimpia mobiilipelejä. Huhtikuussa yritys myi osakkeitaan 100 miljoonalla eurolla, mikä nosti sen markkinaarvon noin 600 miljoonaan. Supercellin päivittäisen liikevoitonkin arvioidaan olevan paljon yli miljoona euroa. Toimitusjohtaja Ilkka Paanasen mielestä Suomi on maailman paras paikka tehdä pelejä ja hän kiittää Tekesiä, jota ilman jättimenestys ei olisi ollut mahdollista. Tekes on vauhdittanut tuotekehityksen lisäksi Supercellin kasvua ja kansainvälistymistä yhteensä vajaalla kahdella miljoonalla eurolla. Tällä sijoituksella valtio on saanut verotuloja jo noin 44 miljoonaa euroa. ¡

4

|

Näköalat 2 2013

Kuva: Supercell

Peleistä supertulot


USA:n suurlähetystö uusi innovaatiokeskuksensa

Raision Kodin Ykkönen säästää energiaa 41 omakotitalon kulutuksen verran vuodessa. Energiaa säästetään muun muassa valaistusratkaisuilla, tarpeen mukaisella ilmanvaihdolla, kiinteistöautomatiikalla ja ilmatiiviillä rakenteilla. Toukokuussa avattu Kodin1-sisustustavaratalo on Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen passiivimyymälärakennus; liikerakennus, joka käyttää mahdollisimman vähän energiaa. Raision sisustustavaratalon rakentaminen passiivimyymälärakennukseksi on uraa uurtava työtä, eikä esimerkkejä passiivirakentamisesta isoksi tavarataloksi asti löydy montaa koko maailmasta. Energiatehokkuutta toteutetaan erityisesti asiakkaiden liikkeet huomioivalla valaistusratkaisulla sekä tarpeen mukaisella ilmanvaihdolla, ilmanvaihdon lämmön talteenotolla ja ilmatiiviillä rakenteilla. Näitä toimintoja ohjataan erittäin kehittyneellä kiinteistöautomatiikalla. Myös rakennuksen muoto ja sijoittelu on suunniteltu energiatehokkuuden ehdoilla. Kodin Ykkösen valmistuminen on yhteistyöprojekti, jossa tärkeimpinä toimijoina olivat VTT, Tekes ja rakennuttaja Virtanen Yhtiöt Oy. Energiaa säästävillä asuinrakennuksilla, passiiviasuinrakennuksilla, on omat kriteerinsä energiasäästöstä. Raision sisustustavarataloa varten ne kehitettiin yhdessä VTT:n kanssa. Asiakkaille ja työntekijöille passiivimyymälärakennus näkyy mm. siten, että valot himmenevät siinä osassa kauppaa, jossa ei ole asiakkaita tai ylipäätään liikettä. Vaikka tätä toimintoa tuskin huomaa paljaalla silmällä, valaistuksen automatisointi ja liikkeentunnistus säästävät runsaasti energiaa. Tekes on rahoittanut passiiviliikerakennuksen konseptin kehittämistä. ¡

USA:n suurlähetystön uusi Innovation Center avattiin virallisesti helmikuun lopussa. Suomen maine osaamis- ja teknologiakeskittymänä vakuutti maan sijoittamaan 125 miljoonaa dollaria vanhan innovaatiokeskuksensa totaaliseen remonttiin. Investointi on USA:n historian suurin alallaan. Helsingin Eirassa sijaitseva, yksi maailman energiatehokkaimmista lähetystörakennuksista on täynnä viimeisintä teknologiaa, josta osa on suomalaista. Älykäs valaistus hoidetaan energiapihillä ja pitkäkestoisella LED- ja OLED-tekniikalla, lattiamateriaalit ovat öljyttömiä ja häikäisysuojatut nanopinnoitetut ik-

kunat minimoivat hukkalämmön. Maailman ensimmäisenä lähetystörakennuksena U.S. Green Building Councilin merkinnän saaneen innovaatiokeskuksen lämmitys hoidetaan kaukolämpönä läheisestä palvelinkeskuksesta ja jäähdytys merivedellä. Innovaatiokeskus on suunnattu tapaamiskeskukseksi Suomen ja USA:n välisten asioiden, kuten kaupan, investointien, verkottumisen ja kulttuurivaihdon edistämiseen. Tarkoitus on myös toimia julkisena foorumina maiden välisten ajankohtaisten asioiden ja haasteiden ratkaisemiseksi. ¡

Innovaatioita lukion oppimiseen Kuva: Susanna Lehto

Raisioon Pohjoismaiden ensimmäinen passiivimyymälärakennus

Opetushallituksen Innolukiohankkeen yhteistyökumppanina Tekes kutsui lukiolaiset mukaan oppimisen kehittämiseen antamalla heille viikkotehtävän: millainen tulevaisuuden kouluympäristö motivoisi ja kannustaisi oppimaan?

Viikkotehtävän voitti Ressun lukiossa opiskeleva Tiina Hahto, jonka ehdotus palkittiin iPadillä ja vierailupäivällä Tekesiin. ”Lukio-opetuksessa on paljon hyvää, mutta oppimisen pitää kehittyä muun yhteiskunnan mukana. Opettajan yksinpuhelu, hitaasti päivittyvät koulukirjat ja täyteen ahdetut luokkahuoneet eivät motivoi tai kannusta. Meitä pitäisi innostaa itsenäiseen ajatteluun, uuden luomiseen ja ongelmanratkaisuun yksin ja ryhmässä. Opettajaa toki tarvitaan,

mutta hänen roolinsa voisi olla oppimisen suunnannäyttäjä, tukija ja mahdollistaja. Suurimman työn oppimisessa tekisimme me lukiolaiset erilaisia tekniikoita ja teknologioita hyödyntäen. Sen sijaan, että ottaisimme vain vastaan tietoa, oivaltaisimme ja oppisimme itse aktiivisesti”, kiteytti Tiina. Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelmassa kehitetään uusia oppimisen ratkaisuja yhteistyössä yritysten, tutkimusryhmien, koulujen ja oppimislaitosten kanssa. ¡

www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut www.innolukio.fi

Ravistaako vai ei? Ravistajat-ohjelman tehtävänä on hakea kymmenen eniten suomalaisten arkea muuttanutta tai tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavaa yritystä. Finaaliin pääsee 10 yritystä, jotka esitellään Yrittäjäsanomissa kerran kuussa. Tekes toimii Suomen Yrittäjien yhtenä kumppanina. ¡

Yleisö voi ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Samalla voi myös äänestää omaa suosikkiyritystään. Voittaja valitaan tammikuussa 2014. Ilmianna oma ehdokkaasi tai äänestä suosikkiasi verkossa www.ravistajat.fi tai keskustele https://www.facebook. com/Ravistajat Näköalat 2 2013

|

5


uutta tekesistä

Fiksuilla hankinnoilla innovaatiot nopeammin markkinoille

Tekesin rahoituksen hakeminen osaksi verkko-asiointia

Tekesin uuden Huippuostajat-ohjelman avulla luodaan markkinoita suomalaisten pk-yritysten uusille tuotteille ja palveluille. Ohjelmalla halutaan auttaa julkista ja yksityistä sektoria näkemään hankintojen merkityksen toiminnan ja palvelujen kehittämiselle sekä nostamaan hankintaosaamisensa uudelle tasolle.

Tekes ottaa kesän aikana käyttöön uuden hakemuspalvelun. Hakemus liitetään osaksi verkkoasiointia, joten asiakkaillamme on jatkossa käytössä yksi turvallinen palvelukanava rahoituksen sähköisiin palveluihin.

teksti: eero lukin | kuva: istockphoto

Mikä muuttuu?

Tekes rahoittaa pääasiassa kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien yritysten kehittämistä. Huippuostajat-ohjelmassa poiketaan totutusta, sillä ohjelma keskittyy auttamaan niitä organisaatiota, jotka ovat suomalaisten yritysten innovaatioiden potentiaalisia ostajia. ”Huippuostajien hankinnat eroavat perinteisestä hankintaprosessista siten, että niissä otetaan toteuttajat ja loppukäyttäjien tarpeet mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi jätteenpolttolaitosta hankittaessa voidaan miettiä, millainen teknologia tuottaisi enemmän sähköä ja lämpöä sekä olisi samalla kuntalaisille puhdas ja päästötön naapuri. Sellainen voimalaitosratkaisu menisi varmasti kaupaksi kansainvälisilläkin markkinoilla”, havainnollistaa Tekesin asiantuntija Sampsa Nissinen.

Hankinnoissa piilee mahdollisuus koko Suomelle Ostamalla fiksusti voidaan ratkaista paitsi yhteiskunnallisesti merkittäviä ongelmia,

6

|

Näköalat 2 2013

myös luoda markkinoita suomalaisten kasvuyritysten innovaatioille. Huippuostajat-ohjelmaan halutaan mukaan yrityksiä ja organisaatioita, jotka ymmärtävät fiksun hankinnan mahdollisuudet, ovat uteliaita erilaisille ratkaisuille ja etsivät aktiivisesti uusia vaihtoehtoja. Ohjelma käynnistyi helmikuussa 2013 ja kestää vuoden 2016 loppuun. Rahoituksen suunniteltu kokonaislaajuus on 60 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on puolet. Ohjelman toimenpiteet kohdistetaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin, kiinteistö- ja rakentamisalalle, energia-, ympäristö- ja vesialalle sekä turvallisuuspalveluihin. Näillä toimialoilla julkisella sektorilla on merkittävä rooli markkinoiden kehittymisessä. ¡

www.tekes.fi/huippuostajat

Hakemuksen täyttö edellyttää tunnistautumista verkkoasiointiin. Uusi käyttäjä rekisteröityy palveluun omilla pankkitunnuksillaan. Rekisteröitymisen jälkeen voi ottaa käyttöön vaihtuvat tekstiviestisalasanat. Hakemuksen täyttäjä saa käyttöönsä heti verkkoasioinnin palvelut. Kaikki tiedot tallentuvat Tekesin palvelimelle. Hakemuksen täyttämisen voi keskeyttää ja jatkaa täyttämistä myöhemmin. Hakemuksen täyttäjiksi voi kutsua myös muita henkilöitä, jotka ovat rekisteröityneet palveluun. Nykyiset verkkoasioinnin asiakkaat kirjautuvat palveluun kuten ennenkin. Tiedotamme tarkan aikataulun sekä vanhan hakemuspalvelun että verkkoasioinnin etusivulla lähempänä käyttöönottoa. Jos olet aloittanut hakemuksen tekemisen vanhalla palvelulla ja haluat välttyä lisätyöltä, lähetä aloittamasi hakemus ennen uuden palvelun käyttöönottoa. ¡


Älykaupungeista bisnestä pk-yrityksille teksti: eero lukin | kuva: janne harju

Tekes on käynnistänyt Fiksu kaupunki -ohjelman. Ohjelma innostaa kaupunkeja avaamaan investointejaan ja aluekehityshankkeitaan yritysten tuotteiden ja palvelujen kehitysalustoiksi. Näin yritykset saavat uskottavuutta ja näkyvyyttä uusille ratkaisuille, joilla on kansainvälistä kysyntää kaupungistumisen jatkuessa. Ohjelmassa käynnistetään ja rahoitetaan 3-6 suurta pilottia eri puolilla Suomea. Pilottien avulla haetaan markkinakokemuksia ja testataan uusia ratkaisuja. Nämä voivat liittyä vaikkapa lähienergiaan, avoimen datan hyödyntämiseen liikenteessä tai hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ohjelma painottuu suuriin kokonaisuuksiin, ei niinkään yksittäisen tuotteen tai teknologian kehittämiseen. Kehittäminen toteutetaan aidoissa ympäristöissä käyttäjien, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä. Tavoitteena on, että uusista investoinneista muodostuu alustoja yritysten yhteiseen kehitystyöhön. Kehitysalustat toimivat myös näyttöinä kansainvälisille markkinoil-

le. Tärkeää on erityisesti ICT-pohjaisten palvelujen upottaminen helppokäyttöisesti arkipäivän tilanteisiin, esimerkiksi liikkumiseen tai energiankäyttöön.

Mahdollisuuksia kunnille ja kasvuyrityksille Kunnille ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kehittää viihtyisiä elinympäristöjä ja uudistaa elinkeinorakennetta. Ostamalla fiksusti voidaan ratkaista ongelmia ja luoda markkinoita suomalaisille kasvuyrityksille. ”Keskeinen tavoite on poistaa toimialojen välisiä raja-aitoja ja muodostaa ratkaisuja, joil-

la on vientipotentiaalia ja jotka istuvat käyttäjien tarpeisiin. Suomen suurimmat kaupungit on kierretty ohjelman valmistelun aikana ja vastaanotto on ollut innostunutta. Yritykset puolestaan odottavat ohjelmalta pilotteja, verkostoja ja osaamista”, sanoo Tekesin älykäs elinympäristö -vastuualueen johtaja Reijo Kangas. Ohjelma on käynnissä 2013-2017. Ohjelma tavoittelee yhteensä noin 100 miljoonan euron laajuisia hankkeita, joissa Tekesin rahoitus on noin 40 miljoonaa euroa. ¡ www.tekes.fi/kaupunki

Näköalat 2 2013

|

7


Uusia julkaisuja

Tekesin ohjelmien esitteitä Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman yritysja tutkimusprojektit 2008 –2015

Fiiliksestä fyrkkaa – Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä

Kirjanen toimii yhteenvetona ohjelman projekteista sekä tiiviinä valtakunnallisena läpileikkauksena viime vuosina tehdystä sosiaalija terveyspalveluiden kehitystyöstä. Projektien vastuuhenkilöt ovat tuottaneet kuvaukset omista hankkeistaan.

Skene Games Refueled

Tekes Skene – Games Refueled -ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen globaalia asemaa pelija viihdeteollisuuden huipulla. Ohjelma tarjoaa rahoituksen lisäksi muun muassa matchmakingtapahtumia, markkinaselvityksiä sekä verkottumista.

Fiiliksestä fyrkkaa – Liiketoimintaa, tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä -ohjelman missiona on auttaa Suomessa toimivia yrityksiä tunnistamaan aineettoman arvonluonnin mahdollisuudet ja hyödyntämään niitä kilpailuedun lähteenä.

Tekesin ohjelmien raportteja Vesi-ohjelman loppuraportti: Vesi – kansainvälistä liiketoimintaa vedestä 2008–2012, 1/2013

Tulevaisuuden tiloja rakentamassa Katsaus Tila-ohjelmaan 2008-2012

Vesi – Kansainvälistä liiketoimintaa vedestä 2008–2012 -ohjelma uudisti suomalaista vesisektoria. Ohjelman tavoitteiksi asetettiin erityisesti vesiliiketoiminnan kansainvälisen kasvun vauhdittaminen. Myös ohjelmassa rahoitettavan tutkimuksen tuli tukea tätä tavoitetta.

Path to creating business from research - Evaluation of TULI Programmes 2/2013

Julkaisuun on koottu yhteenveto siitä tilaosaamisesta ja käyttäjälähtöisestä näkemyksestä, joka on kehittynyt ohjelman aikana. Tuloskatsaukset avaavat ikkunoita projektien maailmaan ja kertovat osaamisesta ja innostuksesta, jolla projektitiimit ovat paneutuneet tiloihin liittyviin kysymyksiin.

Uskallus & innovaatiot

Tutkimuksesta liiketoimintaa (TULI) - ohjelmat ovat olleet Tekesin keskeinen väline tehostaa julkisen tutkimuksen hyödyntämistä ja luoda pohjaa uudelle liiketoiminnalle sekä kasvuyrityksille. Ensimmäinen TULI-ohjelma johti noin 100 uuden yrityksen perustamiseen. Seuraavan ohjelman aikana perustettiin yliopistoista ja tutkimuslaitoksista yhteensä 135 yritystä ja ammattikorkeakouluista 52 yritystä.

Uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Katsaus 298/2013 Suomi on asukasmäärältään ja geeniperimältään kiehtova maa. Pienuus voi tarjota ainutlaatuisia näkymiä rohkeille kehittäjille ja innovaattoreille. Samaan aikaan vanheneva väestö, vinoutuva huoltosuhde ja pitkät välimatkat asettavat ennen näkemättömiä haasteita kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Tulevaisuutta tekevä kokija ja näkijä ei hätkähdä. Haasteet ovat mahdollisuuksia, kun ne sellaisiksi käännetään. 8

|

Näköalat 2 2013

Tässä julkaisussa kuusi asiantuntijaa antaa ajatuksen lentää ja katseen kantaa. Tarkastelualustana toimii Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma, jonka johtoryhmän jäseniä kaikki ovat. Vauhtia pohdintaan antavat näkemyksillään Tekesin pääjohtaja Pekka Soini ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee. ¡


muita julkaisuja Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2013 Tekesillä on tärkeä rooli elinkeinoelämän ja tutkimuksen uudistumisessa. Tekesin rahoitus on vaikuttanut merkittävästi yli puoleen Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista.

Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa

Faktat Tekesin vaikuttavuudesta.

Innovation funding with proven impact

Taskuesite

Taskuesite

Verksamhet med bevisad effekt Taskuesite

Työorganisaation kehittämisen vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä työllisyyteen – Työelämän kehittämisohjelman (1996–2010) itsearviointitulokset

Mitä tuloksia työorganisaation kehittämisestä? Julkaisussa tarkastellaan työpaikoilla toteutettujen Työelämän kehittämisohjelman projektien tuloksia ja vaikutuksia vuosina 1996–2010. Projektien vaikutuksia arvioitiin kyselyn avulla, joka osoitettiin työpaikan johdolle, henkilöstön edustajalle ja projektin asiantuntijalle. Vastauksia saatiin 2 591 yhteensä 1 085 kehittämisprojektista. Vastaajista 69 prosenttia arvioi, että työorganisaation kehittämisprojektit edistivät samanaikaisesti sekä tuloksellisuutta että työelämän laatua. Tuloksellisuutta mitattiin viiden tekijän avulla: työn tuottavuus, tuotteiden ja palveluiden laatu, toiminnan laatu, joustava asiakaspalvelu jaa toiminnan sujuvuus. Työ-

elämän laatutekijöitä olivat tiimityö, johdon ja henkilöstön yhteistyö, sosiaaliset suhteet, ammattitaidon kehittäminen, kehittämisaktiivisuus sekä henkinen hyvinvointi. Projektit, joissa tuloksellisuus ja työelämän laatu parantuivat samanaikaisesti, olivat yhteydessä myönteiseen työllisyyskehitykseen pitkällä aikavälillä. Tuloksia tarkastellaan erikseen toimialoittain, vastaajaryhmittäin ja ohjelmakausittain. Julkaisun lopuksi esitetään malli tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Kirjoittaja: Elise Ramstad, tekniikan tohtori, Tekesin asiantuntija. ¡

Lue QR-koodi älypuhelimellasi niin pääset suoraan pdf-julkaisuun.

Näköalat 2 2013

|

9


teema

Toimitusjohtaja Juhana Kostamo (vas.) ja CAD-suunnittelija Kristian Klemetti Picosunin tuotantolaitoksella.

10

|

NäkÜalat 2 2013


Tutkimuksen kautta markkinoille Atomikerroskasvatukseen kehitetyn teknologian kysyntä kasvaa vauhdilla. Suomalaisen Picosunin tie kasvumarkkinoille kulkee kansainvälisten tutkimushankkeiden kautta. teksti Matti Remes kuvat Markus Sommers

oimitusjohtaja Juhana Kostamon puhelin soi tiuhaan Picosunin tuotantolaitoksella Kirkkonummen Masalassa. Yrityksen asiakkailla on meneillään eri puolilla maailmaa tutkimushankkeita, joihin liittyvät näytteet analysoidaan Suomessa. ”Käynnissä on yhtä aikaa useita tutkimushankkeita. Tarvitaan hyvää koordinaatiota, jotta projektit pysyvät aikataulussaan.” Picosunin valmistamat laitteistot perustuvat tekniikan tohtorin Tuomo Suntolan 1970-luvulla kehittämään menetelmään, jossa atomikerroksen tarkkuudella voidaan tehdä hallitusti erittäin ohuita ja kestäviä materiaalikalvoja. Tätä ALD (Atomic Layer Deposition)-menetelmää on käytetty 1980-luvulta lähtien muun muassa elektroluminenssinäytöissä ja aurinkokennojen pinnoituksessa. Kesti kuitenkin lähes neljä vuosikymmentä ennen kuin keksintöä lähdettiin hyödyntämään suuren mittakaavan teollisessa tuotannossa. ”Buumi lähti liikkeelle vuonna 2007, kun Intel ilmoitti hyödyntävänsä atomikerroskasvatusta mikroprosessoreiden valmistuksessa.” Eniten ALD-teknologia kiinnostaa elektroniikkateollisuutta, jossa sille voi löytyä uusia käyttökohteita esimerkiksi taivutettavissa televisionäytöissä ja aurinkokennoissa. Atomikerroskasvatuksen käyttöä selvitetään myös monilla muilla toimialoilla, joilla tarvitaan korroosiolta ja kosteudelta suojaavia pintoja.

Näköalat 2 2013

|

11


Tutkimusyhteistyö on pienelle yrityksille elintärkeä tapa luoda tarvittava kontaktiverkosto ja haistella mahdollisuuksia useilla toimialoilla.

”ALD-teknologia menee kiihtyvällä tahdilla uusiin sovelluksiin. Sen avulla voidaan tehdä kokonaan uusia tuotteita tai vanhoja tuotteita halvemmalla.”

Tutkimuksesta tuotantoon Picosun on osa Stephen Industries -konsernia, jonka omistajakunta koostuu suomalaisista yksityisistä sijoittajista ja yhtiön toimivasta johdosta. Kostamon mukaan yrityksen periaatteena on kasvaa suunnitelmallisesti oman tulorahoituksen turvin. ”Laitemyynnistä saadut rahat olemme sijoittaneet tuotekehitykseen ja toiminnan kasvattamiseen.” Yrityksen strategian voi Kostamon mukaan tiivistää kahteen sanaan: tutkimuksesta tuotantoon. Käytännössä tämä tarkoittaa omaa tutkimusta ja osallistumista tutkimushankkeisiin, jotka avaavat ovia kaupallisille markkinoille. Keskeisiä kumppaneita ovat yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset Suomessa ja ulkomailla. Yritys on myös mukana Tekesin ja EU:n rahoittamissa tutkimusohjelmissa. ”Toimintaperiaatteemme on, että pyrimme olemaan mukana koko prosessin ajan – aina ensimmäisestä ideasta testaukseen, pilottituotantoon ja lopulta teolliseen valmistukseen. Edelleen tavoitteena on, että teknologiamme käyttö leviäisi muihinkin saman toimialan yrityksiin.” Kostamon mukaan tutkimusyhteistyö on pienelle yrityksille elintärkeä tapa luoda tarvittava kontaktiverkosto ja haistella mahdollisuuksia useilla toimialoilla.

12

|

Näköalat 2 2013

”Kyse on usein vuosia kestävistä hankkeista. Siksi on tärkeää, että yritys saa myös tutkimusvaiheessa tuloja myymällä tutkimuslaitteita ja tutkimuspalveluja.” Myös tutkimukseen liittyvistä aineettomista oikeuksissa on oltava tarkkana: ”Niiden jakamisesta tulee sopia mahdollisimman tarkasti ennen jo tutkimushankkeen käynnistymistä, jotta yhteistyötä voidaan tehdä avoimesti. Ja keksinnöt on ehdottomasti patentoitava ennen niiden julkaisua.”

Kolmasosa tohtoreita Picosunissa on noin 40 työntekijää, jotka vastaavat tutkimuksesta ja tuotekehityksestä sekä myynnistä ja markkinoinnista. Laitteiden valmistus on ulkoistettu suomalaisille konepajoille ja ohjelmistoyrityksille. ”Tällaisen toimintamallin avulla pystymme reagoimaan markkinoiden kasvuun nopeasti, kun voimme jakaa kysyntäpainetta alihankintaverkostoon.” Liiketoiminnan luonteesta kertoo jotakin, että kolmasosa Picosunin henkilöstöstä on koulutukseltaan tohtoreita. Atomikerroskasvatuksessa tarvitaan poikkitieteellistä osaamista. Fysiikan ja kemian ohella on hallittava muun muassa koneenrakennusta ja ohjelmistokehitystä. ”Perustyö on tehty. Kemialliset prosessit ja muu teknologia ovat kunnossa ja niitä voidaan lähteä viemään eri teollisuudenaloille. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa uutta liiketoimintaa.” Picosunin ohella Suomessa on muitakin atomikerroskasvatukseen erikoistuneita yrityksiä. Kostamon mielestä Suomella on hyvät

mahdollisuudet nousta merkittäväksi teknologiakehittäjäksi nopeasti kasvavalla toimialalla. Pitkän tutkimustyön ohella pohjaa antaa useissa yliopistoissa annettava alan koulutus.

Aasia kiinnostaa eniten Picosunin liikevaihto oli 30.4.2012 päättyneenä tilivuonna 8,3 miljoonaa euroa. Se oli seitsemäs peräkkäinen voitollinen tilikausi. Viime vuosina liikevaihto on kasvanut 50–100 prosenttia vuodessa, ja kasvu Kostamon mukaan jatkuu. ”Kasvamme markkinoita nopeammin. Tämä johtuu kilpailukykyisistä tuotteista ja tutkimushankkeiden kautta saadusta laajasta asiakasrajapinnasta.” Espoossa ja Kirkkonummella sijaitsevien toimipisteiden ohella Picosunilla on myyntikonttorit USA:ssa ja Singaporessa. Jälkimmäisessä yrityksellä on myös tuotekehitystä. Nyt Picosun on laajentamassa toimintaansa Kiinaan, jossa se on mukana ensimmäisenä suomaisyrityksenä Kiina–Suomi Nanoinnovaatiokeskuksessa. Suzhoussa sijaitsevan keskuksen tarkoituksena on edistää yritysten ja yliopistojen yhteistyötä uusien innovaatioiden kehittämisessä, soveltamisessa ja kaupallistamisessa. Kostamon mukaan Kiina ja Intia, myös Brasilia ja Venäjä ovat tulevaisuudessa tärkeitä markkinoita. Nyt Picosunin painopiste on Kostamon mukaan ”laatua arvostavissa” Aasian maissa, etenkin Taiwanissa, Singaporessa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. ”Myös Keski-Eurooppa ja USA ovat tärkeitä yritykselle.” ¡


Picosunin valmistamat laitteistot perustuvat menetelmään, jossa atomikerroksen tarkkuudella voidaan tehdä hallitusti erittäin ohuita ja kestäviä materiaalikalvoja.

Näköalat 2 2013

|

13


risteyksessä

Janne Viemerö, Palvelujohtaja, Tekes

Tekesin tunnuslukuja 2012

Kuva: Susanna Lehto

Suomen 50 nopeimmin kasvaneesta teknologiayrityksestä 47 on Tekesin asiakkaita.

Öljy ja vesi Tekesin oman toiminnan suurin innovaatio on varmaankin ollut se, että rahoitamme sekä tutkimus- että yritystoimintaa. Olemme siis olleet eurooppalaisena pioneerina rahoittamassa niin arvokasta tutkimustiedon aikaansaamista, kuin myös samaisen tiedon soveltamista elinkeinoelämässä. Tämä kaksoisrooli on edelleen 30 vuotta myöhemmin yksi Tekesin kantavista ajatuksista. siaa pitkään seuranneena on viime aikoina tuntunut siltä, että nämä asiat – akateeminen tutkimus ja yritystoiminta – ovat kuin öljy ja vesi. Ne eivät sekoitu kovinkaan helposti keskenään. Kuitenkin nykyistä laajemmalla vuorovaikutuksella olisi kiistattomat etunsa molemmille osapuolille, ja etenkin yhteiskunnalle. Mikä siis avuksi? Voihyllyn levitteet tehdään luomalla öljyn ja veden seos, jossa melkoisella väkivallalla eli mekaanisesti vatkaamalla saadaan aikaiseksi tahmea emulsio. Toimisikohan tällainen malli? Tuskin, sillä molemmat osapuolet katsovat omaavansa kyvyn toimia yhteiskunnassa itsenäisesti ja tekevänsä itse omat päätöksensä, myös keskinäisestä yhteistyöstä. Riittävää ulkoista voimaa ei siis ole ravistelemaan molempia luomaan laajempia yhteisiä tavoitteita. Tosin olemme kovasti toivoneet, että korkeakoulujen tulosohjausmalli ottaisi jatkossa asian huomioon, ja loisi ulkoisen voiman edes hieman nykyistä laajemmalle sekoittumiselle. Tekesillä on uusi, laajan kiinnostuksen saanut tutkimusrahoitustyyppi ”tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa” eli tuttavallisemmin tutl. Siinä on ideana muun muassa tutkimusidean tai -tulosten päälle rakennettava tiimi, joka olisi kiinnostunut viemään asiaa eteenpäin kaupallistamisen valmisteluun ja tätä kautta uudeksi liiketoiminnaksi. Mikä tässä sitten on niin uutta? Edellä kuvatut kaksi asiaa liitetään toisiinsa kemian avulla – tiimin henkilökemian. Yrittäjyys on se näkökulma ja erityisen vahva ainesosa, mihin oletetaan molempien asioiden eli tutkimuksen ja yritystoiminnan tavoitteiden liukenevan, ja tätä kautta päästävän yhteisillä tavoitteilla kaupallistamisen polulla eteenpäin. Aika näyttää, onnistutaanko tässä. Asia on kuitenkin niin tärkeä, että kannattaa yrittää. ¡

14

|

Näköalat 2 2013

68 %

yritysprojektien rahoituksesta pk-yrityksille

Pk-yrityksissä yksi Tekesin euro tuottaa

21€

liikevaihtoa vuodessa.


gallup

Mihin tiedettä tarvitaan? Mihin sinä tarvitset tiedettä? Toimittanut: Johanna Hermans

Eero Lehti dr. h. c., kansanedustaja Tiede tuottaa faktoja. Faktojen tunteminen parantaa hyötysuhdetta; resurssit ovat aina niukkoja. Itse asiassa tiede luo kestävän kehityksen perusteet, ja lopputuloksena on sivistynyt yhteiskunta. Ympäristön oikea tunnistaminen on välttämätöntä menestykselliselle toiminnalle. Poliittisessa päätöksenteossa tiede on aina läsnä, sillä suuri osa päivittäisestä päätöksenteosta perustuu tieteelliseen näyttöön – esimerkiksi sosiaalipolitiikassa sosiologiaan. Tiede luo myös edellytykset ymmärtää ja hyödyntää mahdollisuuksia. Tieteen avulla voin kehittää ja parantaa elämänlaatua.

Nina Karasmaa TkT, dos., koulutusvastaava, Hämeen ammattikorkeakoulu, liikennealan koulutusohjelma Tieteen tehtävänä on selittää ja kuvata ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä mahdollisimman objektiivisesti. Tieteellisen tutkimuksen keskeisiä tunnusmerkkejä ovat myös tulosten yleistettävyys, todennettavuus ja toisaalta asioiden kyseenalaistaminen. Näin tiede luo mahdollisimman luotettavan pohjan asioiden jatkokehittelylle. Hyvin monet asiat, joita hyödynnämme arkielämässä, perustuvat tieteelliseen tutkimukseen. Liikennealalla tieteellistä tutkimusta voidaan hyödyntää muun muassa älyliikenteen sovellusten kehittämisessä ja ihmisten liikkumisvalintojen mallintamisessa. Näitä puolestaan voidaan hyödyntää monin eri tavoin liikennesuunnittelussa. Korkeakoulu- ja yliopistomaailmassa tieteellisen ajattelutavan omaksuminen luo hyvän ammatillisen pohjan ja antaa opiskelijoille edellytykset oman alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen.

Mikael Fogelholm ETT, ravitsemustieteen professori, Helsingin yliopisto Tieteellä on kaksi pääasiallista käyttötarvetta: tiedemaailman sisäinen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tiedemaailman sisällä tieto mahdollistaa tutkijoita jatkamaan tutkimusta edelleen ja jalostamaan tietoa sekä kouluttamaan opiskelijoita. Yhteiskunnan tasolla tieteen tehtävänä on yksinkertaisesti tehdä maailmasta parempi ja ymmärrettävämpi paikka elää. Soveltavana tieteenalana ravitsemustiede pyrkii ymmärtämään syömisen, ruokavalion ja eri ravintoaineiden merkityksen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Tiedon lisääntymisen kautta voimme tehdä paitsi yksilöiden, myös yhteiskunnan tasolla parempia päätöksiä ravinnon terveyssuosituksia koskien. Esimerkiksi tiettyjen ruoka-aineiden vitaminointitarve tai vaikka vanhusten aliravitsemuksen ehkäiseminen ovat konkreettisia asioita, joihin voimme tieteen avulla etsiä perusteita ja vastauksia. Niinpä ravitsemustieteen tuottamaa tietoa hyödyntävät sekä julkinen sektori terveys- ja elinkeinopoliittisessa päätöksenteossa, yksityinen sektori esimerkiksi yritysten tuotekehityksessä ja markkinoinnissa, myös järjestösektori oman viestinnän laatimisessa ja täsmentäessään viestintäänsä sairauksien ehkäisyssä.

Näköalat 2 2013

|

15


teema

Yliopistomaailma kannustaa

yrittäjyyteen Tutkimuksesta liiketoimintaa – näin Lappeenrannassa ”Yliopistoissa tehdään pitkäkestoista laadukasta huippututkimusta. Laadukkaalla tutkimuksella pitää olla vaikutus yhteiskuntaan, jota yritysten syntyminen on”, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) vararehtori Veli-Matti Virolainen.

teksti: Anna-Maija Ikonen kuva: Ari NAkari Piirros: iStockphoto

UT:ssa syntyy noin 60 hankeideaa vuodessa. Innovaatiohankkeiden käsittelyyn on kehitetty kuusivaiheinen prosessi, jonka avulla voidaan nopeasti tunnistaa käyttökelpoiset innovaatiot. Tutkijat tekevät hanke-ehdotuksen, bisnesidean. Toiseen vaiheeseen sisältyy alustava arviointi, jonka jälkeen ehdotus menee Technology Business Research Centerin (TBRC) käsittelyyn. Se on poikkitieteellisen tutkimusyksikkö, jossa on mukana kaikki kolme tiedekuntaa. Siinä vaiheessa arvioidaan muun muassa idean markkinapotentiaalia. Kun liikedean kaupallistamiseksi on laadittu liiketoimintasuunnitelma, voidaan neuvottelut rahoittajien kanssa aloittaa. Vuosi sitten perustettiin Lureco Oy, pääomasijoitusyhtiö, jonka hallituksessa on sekä pääomasijoittamisen ammattilaisia että bisnesenkeleitä. ”Jos liikeidea on uskottava, yri-

16

|

Näköalat 2 2013

tys voi saada Lurecolta siemenrahoitusta. Perustetaan spin-off yritys muiden rahoittajien kanssa. Tähän mennessä muutama bisnesidea on päässyt Lurecon käsittelyyn”, kertoo VeliMatti Virolainen.

Opiskelijasta yrittäjäksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteydessä toimii opiskelijoiden perustama yhdistys LUT Entrepreneurship Society (LUTES), joka innostaa opiskelijoita yrittäjiksi. Suuri joukko innovaatioita jää ilman Lurecon rahoitusta. ”Yliopistolta on otettu yhteyttä, olisiko opiskelijoilla kiinnostusta lähteä viemään näitä eteenpäin. On paljon opiskelijoita, joiden haaveena on yrittäjyys,” kertoo Markus Siivola, yhdistyksen puheenjohtaja, opiskelijayrittäjyyden asiantuntija Wirma Lappeenranta Oy.stä. ¡


Linkkejä

”Opiskelijayhdistys LUTES:n kautta opiskelijat pääsevät jatkokehittämään tutkimuslähtöisiä bisnesideoita ja kokeilemaan yrittäjyyttä” kertoo yliopiston vararehtori Veli-Matti Virolainen.

Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun innovaatioallianssin yhteinen yrittäjyyskeskus Business Kitchen toimii avoimena innovaatioympäristönä. www.oulu.fi www.businesskitchen.fi Tampereen teknillisessä yliopistossa Talli ohjaa alkavan yrityksen sopivalle polulle. Y-kampus auttaa opiskelijayrittäjiä. www.tut.fi/fi/yrityksille/yrittajyys- ja innovaatiot/info www.y-kampus.fi/tamk Aalto yliopistossa toimiva Aalto Start-Up Center auttaa yritystä hiomaan idean menestystarinaksi. Se on yrityshautomo, joka toimii aloittavien yritysten kasvun vauhdittajana. www.start-upcenter.fi Aalto-yliopiston kampuksella Espoossa toimii yrityskiihdyttämö Startup Sauna. http://startupsauna.com

Näin USA:ssa Koonnut: Inkeri Huttu

Monissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa voi opiskella ja kokeilla oikeaa yrittäjyyttä. Yksi arvostetuimmista ohjelmista on Baylor Universityn Accelerated Venture -ohjelma. Siinä neljä opiskelijatiimiä, joissa jokaisessa on 3 opiskelijaa saa 20 000 dollaria ja kilpailevat yrityksen perustamisesta. www.baylor.edu/business/entrepreneurship/index. php?id=89585 www.acceleratedventuresprogram.com Michiganissa on hyvää teollisuuden ja alueen kuuden yliopiston välistä yhteistyötä. Tutkimusapua kysyvä yritys ohjataan sille parhaiten sopivaan yliopistoon. Michiganissa voi suorittaa myös yliopistotutkinnon yrittäjyydestä. www.michigancrn.org http://entrepreneurship.umich.edu University start-up map: http://center.ncet2.org/

Näköalat 2 2013

|

17


teema

Ihmisen varaosista vientituote teksti pekka säilä kuvat istockphoto

Professori György K.B. Sándor uskoo, että kudosteknolgiasta voidaan kehittää uusi, maailmanlaajuinen vientituote.

18

|

Näköalat 2 2013


Sándorin mielestä Tampereen tutkimusyhteisö on ollut toimivuudessaan täysin ainutlaatuinen.

iDiPro (The Finland Distinguished Professor Programme) on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma, jonka avulla ulkomaiset tai pitkään ulkomailla toimineet suomalaiset huippututkijat voivat työskennellä Suomessa määräajan. Yksi tähän ohjelmaan osallistuneista tutkijoista on kanadalainen professori György K.B. Sándor, joka on erikoistunut suu- ja leukakirurgiaan. Hänen tutkimusalaansa ovat luun uudelleenmuodostuminen, ylipainehappihoito, kudosteknologia ja kantasolut. Sándor työskentelee BioMediTech-tutkimusyksikössä, joka on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen, biolääketiedettä ja teknologiaa yhdistävä innovaatiokeskittymä.

Monistaminen mahdollista Tutkimustyön tuloksena tuotetaan luuta ja rustoa kudosteknologian avulla sekä optimoidaan kudosperäisten kantasolujen käyttöä. Luukudosta voi puuttua kehosta jo alun alkaenkin, tietynlaisen kehityshäiriön takia, mutta myös onnettomuuksien ja erilaisten tulehdusten aiheuttamina. Tyypillisiä ovat myös leikkaukset, joissa joudutaan vaikeiden kasvaimien ohella poistamaan myös luukudosta. Kudosteknologian avulla on mahdollista tehdä ihmisille räätälöityjä eläviä varaosia. Jos menetelmä onnistutaan ottamaan laajempaan käyttöön, saattaa se nousta kolmanneksi hoitomuodoksi perinteisten kirurgian ja lääkehoidon rinnalle. ”Kudosperäiset kantasolut voidaan ottaa hoidettavalta potilaalta, jolloin ne eivät aiheuta hylkimisreaktioita. Ihmisalkioperäisissä kantasoluissa on puolestaan kudosperäisiä kantasoluja suurempi erilaistumismahdollisuus.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia elimistön solutyyppejä on mahdollista hyödyntää”, Sándor kertoo.

Onnistumiset rohkaisevat Sándorin mukaan Suomi on edelläkävijä luukudosteknologian kehittämisessä. ”Tällä hetkellä alan osaaminen on keskittynyt Suomeen, mutta sitä kohtaan on osoitettu maailmanlaajuista kiinnostusta myös muista lääketieteellisesti kehittyneistä maista.” Lähitulevaisuudessa on mahdollista, että isompi määrä hoitoa tarvitsevia potilaita voi matkustaa Suomeen hoitoa saamaan. Sándor uskoo, että hoitomuotojen kehittyessä osaamista voidaan viedä myös ulkomaille laajempaa hyödyntämistä varten. ”Olemme todistaneet kudosteknologian toimivuuden jo yli 20 kliinisesti onnistuneen operaation voimin”, hän toteaa. Sándorin mielestä Tampereen tutkimusyhteisö on ollut toimivuudessaan täysin ainutlaatuinen. Se vaikutti keskeisesti myös siihen, että kudosteknologiaan erikoistunut professori päätti jäädä jatkamaan tutkimustyötä Suomeen FiDiPro-projektin jälkeen. ”Biomeditechissä on aivan erityinen keskittymä alan tutkijoita ja osaamista. Pirkanmaan alueella on myös toimiva yhteistyö tutkimuksen, teollisuuden ja hallinnon kesken. Se tekee päätöksenteosta tehokasta, mikä edistää osaltaan myös uusien innovaatioiden syntymistä”, hän sanoo. ”Myös yhteistyö kollegoiden kanssa sujuu hienossa hengessä. Sen voikin sanoa olleen ratkaiseva tekijä sille, miksi lopulta päätin jäädä Suomeen. Jokainen päivä on kuin uusi seikkailu.” ¡

www.fidipro.fi

Näköalat 2 2013

|

19


teema

20

|

Näköalat 2 2013


Rohkeat kokeilut luovat uusia toimintamalleja ja kilpailuetua Tutkijat ja yritykset ovat heränneet yhdessä miettimään, miten nopeaa kehittämistä ja kokeiluja voitaisiin hyödyntää innovaatiotoiminnassa. Teksti: Pekka Säilä kuva iStockPhoto

opeassa kehittämisessä ja kokeiluissa on kysymys Tekesin strategisista tutkimusavauksista, jotka käynnistettiin syksyllä 2012. Tekes rahoitti kaikkiaan kymmenen monitieteellistä tutkimusprojektia, joissa keskitytään tutkimuksen lisäksi nopean kehittämisen työkaluihin ja toimintamalleihin. Hankkeissa on mukana viitisenkymmentä yritystä ja organisaatiota. Tutkimushakuprosessin aikana Tekes kokeili myös itse uusia osallistavia menetelmiä esimerkiksi kartoittamalla yritysten tutkimustarpeet vuorovaikutteisessa työpajassa yritysten kanssa. Tämän jälkeen yritykset ja tutkijat ja heidän tarpeensa ”törmäytettiin”. ”Tekesin suhteellisen pienellä panostuksella kokeiluteema on lähtenyt vauhdilla liikkeelle tutkija- ja yritysmaailmassa. Juuri tämä olikin tarkoitus. Nopeassa kehittämisessä lopputulosta ei suunnitella etukäteen, vaan se voi olla aivan muuta, mitä lähtökohtaisesti on odotettu”, kertoo haun suunnitellusta ja toimeenpanosta Tekesissä vastannut Anna-Maija Sunnanmark. ”Projektissa on huomattu, että jos etukäteen asetetaan liian tarkat tavoitteet, on pal-

jon vaikeampaa päästä käsiksi niihin tekijöihin, joiden avulla luodaan todellisia läpimurtoja. Kun varsinaiset ratkaisut hahmottuvat vasta prosessin aikana, on mahdollista synnyttää esimerkiksi täysin uusia markkinoita. Uskomme, että tämän kaltaisella toiminnalla ei luoda ainoastaan uusia nopeita toimintatapoja, vaan synnytetään parhaimmillaan radikaaleja innovaatioita”, jatkaa Sunnanmark.

tysten omiin yhteistyötilaisuuksiin, jotka liittyvät nopeaan palvelu- ja tuotekehitykseen. Ajankohtaisista teemoista tehdään harjoitustöitä Aalto-yliopiston Studio 3 -yritysprojektikurssilla. ”Tällä hetkellä erityisen kiinnostavia teemoja ovat 3D-tulostuksen vaikutukset nopeaan tuote- ja palvelukehitykseen sekä joukkorahoituksen mahdollisuudet”, Takala kertoo. ¡

Rohkeilla avauksilla menestykseen Aalto-yliopiston SPINN-projektissa on tutkittu ja kehitetty uusia yhteistyömalleja nopeaan tuote- ja palvelukehitystyöhön. Projektipäällikkö Minna Takala kertoo, että tarkoituksena on etsiä esimerkkejä nopeasta kehityksestä verkostoissa ja innovaatiokeskittymissä. ”Tutkimme ja kehitämme malleja sekä teorioita, jotka auttavat nopean kehityksen edellytysten luomisessa ja avaavat uusia näkökulmia kehittyvillä markkinoilla toimimiseen.” SPINN-projektiin on kutsuttu mukaan yrityksiä, jotka toimivat rohkeasti uudella tavalla. ”Järjestämme työpajatapaamisia, joissa käymme läpi kiinnostavia uusia esimerkkejä ja lähestymistapoja. Osallistumme myös yri-

Keskustele nopeasta kehittämisestä innovaatiotoiminnassa: http://rapid.mixxt.com/ Lisätietoja SPINN-projektista: http://rendez.org/central/file/all

Näköalat 2 2013

|

21


teema

”Vaikuttavuudessa on SHOKtoiminnan suurin vahvuus, haaste ja mahdollisuus. On tärkeää varmistaa, että tutkimustulokset ovat yritysten näkökulmasta soveltamiskelpoisia. Aivan kuten arvioitsijat esiin nostivat, tässä on kehitettävää”, FutIS-ohjelman johtaja Pekka Helle tiivistää.

22

|

Näköalat 2 2013


Rohkea uudistus, kehittämiskelpoinen konsepti Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) perustettiin vauhdittamaan tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaa ja teollisuuden uudistumista. Miten tässä on onnistuttu? Miltä tilanne näyttää yksittäisen tutkimusohjelman näkökulmasta? Teksti: Paula Böhling Kuva: Markus Sommers

Näköalat 2 2013

|

23


”Pyrimme olemaan tiukasti etukenossa ja näkemyksellisesti liikkeellä.”

utIS-ohjelman johtaja Pekka Helle Hankenilta muistuttaa, että SHOK-tutkimus on luonteeltaan strategista ja esikilpailullista, perustietoa luovaa. ”Tämä asettaa reunaehtoja sille, kuinka tutkimuksesta on mahdollista saada teollista vaikuttavuutta. Esimerkkinä vaikkapa FutIS – Tulevaisuuden teolliset palvelut -ohjelma. Siinä luodaan isoja toimialaa muuttavia konsepteja tai strategisia toimintamalleja, joita ajattelemme firmojen hyödyntävän 3–10 vuoden aikajänteellä. Uutta liiketoimintaa ei siis ole tarkoitus saada käyntiin ohjelman aikana”, Helle toteaa.

Tutkimus lähtee teollisuuden tarpeista SHOK on uudistanut monta asiaa, kuten tavan synnyttää, jakaa ja jatkokehittää tutkimustietoa. Helle luettelee esimerkkejä: Ensiksikin, yritykset ja tutkimusorganisaatiot tekevät yhteistyötä aikaisempaa tiiviimmin, systemaattisemmin ja isommalla joukolla niin, että mukana voi olla myös keskenään kilpailevia yrityksiä. Toiseksi, hankkeet kootaan entistä isommiksi ja tiiviimmiksi, teollisuuden kannalta mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Kolmanneksi, tutkimusagendat johdetaan nyt teollisuuden tarpeista, kun ennen on tehty työtä paljolti akateemisista lähtökohdista. Neljäs ja

24

|

Näköalat 2 2013

iso asia on pitkäjänteisyys. Tutkimusta tehdään strategisella aikajänteellä eli perustutkimuksen tapaan.

Tiedosta on pitkä matka osaamiseen FIMECC-SHOKiin kuuluva FutIS on Helteen mukaan onnistunut monessa asiassa hyvin. Yritykset osallistuvat ohjelmaan aktiivisesti ja pitävät yhteistyötä ratkaisevan tärkeänä. Mukaan on saatu myös alan johtavat yliopistot ja tutkimuslaitokset. Tiedon jakamisestakaan ei ole koitunut ongelmaa, sillä osallistujat ovat huomanneet, että jakamalla voittaa enemmän kuin salaamalla. ”Mutta on vielä kovasti harjoiteltavaa siinä, että saamme sovitettua toimijoiden erilaiset tavoitteet ja aikajänteet samaan työsuunnitelmaan ja budjettiin”, Helle jatkaa. ”Yritysten aikajänne on lyhyempi ja tutkimuslaitosten aidosti pidempi. Toinen haluaa edistää osaamista ja sen hyödyntämistä, toinen haluaa synnyttää tietoa. Tässä vaaditaan paljon työtä ja aktiivista johtamista.” ”Kuten varmaan useimmissa SHOK-ohjelmissa, tiedosta on pitkä matka osaamiseen ja vaikuttavuuteen.”


Arvioinnista eväitä kehittämiseen Mikä on SHOK? Vuosina 2007–2009 toimintansa aloittaneet SHOKit eli strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat verkostomaisia ”alustoja”, jotka tarjoavat tutkimukselle ja yrityksille uuden tavan tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä. Keskittymät ja niitä koordinoivat yhtiöt ovat: Energia ja ympäristö CLEEN Oy Biotalous FIBIC Oy (aikaisemmin Metsäklusteri Oy) Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy Rakennettu ympäristö RYM Oy Terveys ja hyvinvointi SalWe Oy Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus TIVIT Oy Yhtiöiden osakkaita ovat alan keskeiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Myös muut kuin osakkaat voivat osallistua SHOK-ohjelmiin. www.shok.fi

SHOK-toiminnan alkuperäiset tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia, mutta toimintamallia on syytä uudistaa, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta tehdyssä kansainvälisessä arvioinnissa, joka julkistettiin helmikuussa 2013. ”SHOK-konseptiin tarvitaan merkittäviä parannuksia, jotta sillä saataisiin huippuosaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti tieteellisen laadun varmistamiseen, kansainvälistymiseen ja rajapintojen rohkeampaan rikkomiseen”, sanoo arviointitiimiä vetänyt Kaisa Lähteenmäki-Smith Ramboll Management Consulting Oy:stä. ”Tieteellisen laadun kannalta on ongelmallista, ettei yliopistoja ja tutkimuslaitoksia ole saatu täysimääräisesti mukaan SHOK-työhön. Tämä voi johtua siitä, etteivät tutkimusagendat ole olleet tiedeyhteisölle riittävän kiinnostavia ja haastavia. Esimerkiksi vertaisarvioinnin käyttöönotto voisi parantaa tilannetta. SHOK-pelisäännöistä olisi tärkeää tehdä sellaisia, että ohjelmat houkuttelevat myös ulkomaisia tutkijoita, yrityksiä ja investointeja”, pohdiskelee LähteenmäkiSmith arviointiraporttia selaillen.

Kehityskohteet linjattu SHOK-johtoryhmä esitti huhtikuussa 2013 keinoja SHOKtoiminnan kehittämiseksi. Johtoryhmä näkee SHOKtoiminnan edelleen tarpeelliseksi ja kehityskelpoiseksi. Toimintaa on kuitenkin uudistettava merkittävästi. Johtoryhmä esittää viisi keskeistä kehityskohdetta:

Ajatusten markkinat aina auki Helle uskoo, että FutIS-ohjelmassa vaikuttavuuden ongelma jopa korostuu, koska palvelubisnestä kehitetään käsi kädessä tutkimuksen kanssa. ”Se tarkoittaa, että meidän pitää kyetä tuottamaan lyhyen aikavälin tuloksia, jotta saamme rauhan tehdä pitkän aikavälin akateemiset tulokset sillä perusteellisuudella, jota tällainen rahamäärä edellyttää.” Ohjelmatoimijoita Helle kiittää aktiivisuudesta ja halusta tehdä työtä vaikuttavuushaasteen selättämiseksi. Kaksi vuotta sitten käynnistynyttä FutISta nimittäin johdetaan ”neljä kertaa vuodessa tapahtuvan oman työn arvioinnin ja kehittämisen sykleissä”. Ohjelmakäytäntöjä ja -sisältöjä päivitetään juoksevasti. ”On oltava jatkuvasti hereillä koko ajan sen suhteen, mitä voimme tehdä paremmin, jotta SHOKin hieno perusajatus toteutuu.” ¡

www.futis.fimecc.com

Œ Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin

osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen syntyminen.

 SHOK-toiminnasta muodostetaan verkottumisalusta yrityksille ja huippututkimukselle.

Ž Lisätään kilpailua rahoituksesta.  Uudistetaan arviointimalli ja -mittarit.

 Uudistetaan johtamista ja organisointia. Tekes on sitoutunut SHOK-toimintaan ja toiminnan kehittämiseen ja rahoittaa keskittymien tutkimusohjelmia ja hankkeita. Vuonna 2012 Tekesin rahoituksesta 116 miljoonaa euroa kohdistui SHOK-ohjelmiin, jotka ovat tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeita. Tekesissä SHOK-toiminnasta vastaava johtaja Teija Lahti-Nuuttila on tyytyväinen johtoryhmän linjauksiin: ”SHOK-toimintaa kehitetään siihen suuntaan, että sen kansainvälinen ja strateginen taso nousee korkeammalle. On tärkeää luoda edellytyksiä, joilla yritykset ja tutkimusorganisaatiot saadaan entistä tiiviimpään vuorovaikutukseen uusien liiketoimintojen synnyttämiseksi ja elinkeinojen uudistamiseksi. Nyt kun SHOK-johtoryhmä on linjannut kehityskohteet, Tekes käynnistää toimenpiteitä omalta osaltaan.”

Näköalat 2 2013

|

25


suunnannäyttäjä

”Uuden teknologian rahoitukselle täytyy löytyä katetta, pelkkiä visioita esittelemällä ei pitkälle pötkitä.”

26

|

Näköalat 2 2013


Markus Pessa

Tieteellisen läpimurron lähettiläs teksti: Pekka Säilä kuvat: Juho Paavola

Markus Pessan tekemä pioneerityö mahdollisti aikoinaan tieteellisen läpimurron puolijohdeteknologian tutkimuksessa. Emeritusprofessori seuraa edelleen aktiivisesti alan kehitystä. arkus Pessa voi lounasaikana istua kiireettä tamperelaisessa pihviravintolassa. Iltapäivällä on kuitenkin jo menoa. Muutaman vuoden eläkkeellä ollut Tampereen teknillisen yliopiston professori ja optisen elektroniikan tutkimuskeskus ORC:n entinen johtaja on yhä osakkaana useammassa yrityksessä, jotka hyödyntävät toiminnassaan laserteknologiaa. Pessa valmistui aikoinaan Oulun yliopistosta filosofian lisensiaatiksi vuonna 1970 ja väitteli vuotta myöhemmin filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa, 29-vuotiaana. ”Oman urani kannalta käänteentekevintä oli 1970-luvun loppu, jolloin olin parin vuoden ajan vierailevana tutkijana Ludwig Maximilians -yliopistossa Münchenissä. Pääsimme pitkälle selvittäessämme, millaisia elektronirakenteita kidemäisissä aineissa on. Näissä tutkimuksissa olivat erityisen huomion kohteina puolijohteet ja metallit.”

Läpimurto julkisella rahoituksella Kun Pessa palasi kotimaahan ja Tampereelle, lähti hän kehittämään ulkomailla saatua kokemusta eteenpäin. ”Toin mukanani spektroskooppisen menetelmän, jolla pystyi tutkimaan aineen sisäosia ja pintaa. Päätimme lähteä kokeilemaan samaa menetelmää myös puolijohteiden kanssa.” Tieteellinen läpimurto saavutettiin, kun ensimmäisen kerran nähtiin laservalo puolijohdesirusta. ”Tämän jälkeen saksalainen iso yritys otti meihin yhteyttä ja pääsimme mukaan yhteiseurooppalaiseen hankkeeseen siltä istumalta. Siihen aikaan Suomi ei ollut vielä EU:n jäsen, joten rahahanat sieltä suunnalta olivat kiinni. Tekes lähti kuitenkin mukanaan rahoittamaan osuuttamme tarvittavalla summalla”, Pessa muistelee. Hankkeen aikana TTY:ssä kehitettiin ensimmäinen kvanttikaivolaser, joka oli iso edistysaskel optoelektroniikan kehittämisessä.

Lukemattomia hyödyntämismahdollisuuksia Optoelektroniikan tutkimuksen perusta luotiin Pessan johtamissa tutkimushankkeissa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Varsinainen iso harppaus tapahtui kuitenkin vuonna 1999, jolloin TTY:n yhteyteen perustettiin optisen elektroniikan tutkimuskeskus, ORC. Tätä ennen Pessaa oli pyydetty Ruotsiin perustamaan optoelektroniikan hyödyntämiseen perustuvaa molekyylisuihkuepitaksia. ”Ruotsalaiset antoivat minulle kaksi viikkoa miettimisaikaa. Palkkaakin tarjottiin varsin avokätisesti. Suomessa oltiin kuitenkin sitä mieltä, ettei näin lupaavaa tutkimustyötä saa Ruotsiin viedä. Kesti vain viisi kuukautta, kunnes Tampereelle perustettiin optisen elektroniikan tutkimuskeskus. Mukana hankkeessa oli myös VTT. Aluksi tutkimuskeskuksessa oli töissä parisenkymmentä henkilöä”, Pessa muistelee.

Näköalat 2 2013

|

27


Markus Pessan mielestä yliopistotutkimuksen tuloksista pitäisi olla hyötyä myös yhteiskunnalle. Norsunluutorni-asenteella on vaikea luoda tutkimustuloksiin pohjautuvaa yritystoimintaa.

Tutkimustyö on jatkunut ja kehittynyt vuosien aikana vahvasti – nyt ORC työllistää jo 90 ihmistä. ”En ainakaan itse tiedä toista yliopistollista yksikköä Suomessa, joka olisi yhtä tuottava. Tämän vuoden tulosarvio on noin seitsemän miljoonan euron luokkaa”, Pessa toteaa. Tutkimuskeskuksen laboratoriossa on 14 toimintavuoden aikana koulutettu alan osaajia ja kehitetty laserteknologiaa. Yritykset ovat luoneet tutkimustyön pohjalta sovelluksia, jotka ovat liittyneet myös muun muassa pimeänäkölaitteiden kehittämiseen, avaruudessa liikkuvien satelliittien väliseen viestintään sekä näyttötekniikkaan ja optiseen tietoliikenteeseen. ”Yhdeksi tulevaisuuden hittituotteeksi uskaltaisin mainita kännykkään tuotavan projektorin, jonka avulla voidaan heijastaa vaikkapa liikkuvaa kuvaa suoraan seinäpinnalle uskomattoman tarkasti”, Pessa paljastaa. Hyödyntääkseen tieteellisiä saavutuksiaan ORC on ollut perustamassa myös Laser Competence Centre Finlandia (LCC Finland). Kyseessä on sateenvarjo-organisaatio ja verkosto, jonka tavoitteena on edistää laserliiketoimintaa Suomessa. Tähän liittyy sekä lase-

28

|

Näköalat 2 2013

reita valmistavan teollisuuden, kuten myös lasereita soveltavien yritysten tietotaidon parantaminen sekä näiden osapuolien läheinen yhteistyö keskenään ja yliopiston eri laitosten kanssa.

Tutkimuksesta täytyy syntyä konkretiaa Uransa aikana Pessa on ehtinyt saanut lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja työstään. Itse hän arvostaa eniten USA:n National Academy of Engineeringin (NAE) jäseneksi nimittämistä ensimmäisenä suomalaisena vuonna 2006. Pessan mielestä kaiken yliopistotutkimuksen tulisi lähteä siitä, että tuloksista on tavalla tai toisella hyötyä myös yhteiskunnalle. Kun luodaan konkreettisia käytännön tavoitteita, voidaan niitä hyödyntää myös yrityksissä ja luoda tutkimuksen pohjalta toimivaa teollisuutta. ”Jos uuden teknologian kanssa lähdetään rahoituskierrokselle ja hakemaan kasvua, täytyy olla jo selkeitä näyttöjä. Hienoja visioita esittelemällä ei pitkälle pötkitä”, Pessa toteaa.

Tällä hetkellä ORC:n tutkimustoiminta on jaettu viiteen tutkimusryhmään. Näitä ovat puolijohdeteknologia, ultranopea ja tehokas optiikka, pintatiede, nanofotoniikka ja lyhyiden pulssien optiikka. Tutkimusprojekteja on käynnissä noin 40 ja ne tuottavat yli 150 tieteellistä julkaisua vuosittain. Yritykset voivat myös suoraan tilata tutkimuksia ORC:ltä ja osallistua esimerkiksi Tekesin rahoittamiin tutkimushankkeisiin. ORC:n tutkimusten tuloksena on syntynyt useita merkittäviä yrityksiä. Tutkimuskeskus toimiikin tiivissä yhteistyösssä teollisuuden kanssa ja tuottaa runsaasti yrityspalveluita. ”Opiskelijoistamme moni on lähtenyt menestyksen tielle. Yhdelläkin heistä on tällä hetkellä käynnissä kolme EU:n tukemaa hanketta samanaikaisesti”, Pessa kertoo. Jo nyt pelkästään Suomessa toimii kymmeniä optoelektroniikkaa hyödyntäviä yrityksiä, jotka työllistävät tuhansia osaajia. Yritysten yhteenlasketut liikevaihdot pyörivät useissa sadoissa miljoonissa. Paljolti näiden menestystarinoiden juuret henkilöityvät edelleen Markus Pessaan ja hänen tekemäänsä pioneerityöhön puolijohdeteknologian parissa. ¡


kasvuyrityksen tarina

Tiedon

hävityksellä maailmalle

teksti Kaj Nordgren kuvat Markus Sommers

Joensuusta lähtenyt Blancco löysi kansainvälisen menestysreseptin hävittämällä tietoa. Helpolla se ei kuitenkaan tullut.

Juuri 15 vuotta täyttäneen Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen on ylpeä yrityksensä menestyksestä, jonka takana on onnea, mutta ennen kaikkea kovaa työtä ja julkisen rahoituksen taitavaa hyödyntämistä. Näköalat 2 2013

|

29


Räjähdysmäisen kasvun sijaan Blancco pyrkii tasaiseen orgaaniseen kasvuun.

ynkkänä aamupäivänä vuonna 1997 kaksi pukumiestä jännitti toimistossa Helsingissä. Panoksena oli rahoitus silloisen Carelian Innovationsin tekniselle innovaatiolle, auton lohkolämmittimen kauko-ohjausjärjestelmälle. Jos omaa rahoitusta löytyisi 210 000 markkaa, myös Tekes tulisi mukaan. Idea oli loistava. Maaseudulla sähköverkossa sähködatan avulla hallittavan laitteen kantama oli jopa 1,5 kilometriä. Tiheästi asutuilla alueilla tavalliset sähkölaitteet, kuten mikroaaltouunit ja kiukaat kuitenkin sotkivat suojaamattoman protokollataajuuden ja kantama romahti alle 50 metriin. ”Se oli sitten siinä”, muistelee nykyisen Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen. ”Jos Tekes ei olisi suostunut muuntamaan tuotekehityslainaa oman pääoman ehtoiseksi, Blanccoa ei olisi.” Väisänen ja silloinen yhtiökumppani Janne Tervo eivät lannistuneet, vaan jatkoivat bisnestä tietokoneiden lukituslaitteiden kautta ohjelmistoihin. Pohjois-Karjalan keskussairaala myi samana vuonna käytöstä poistettuja tietokoneita, joiden kovalevyillä oli paljon luottamuksellista tietoa. Tietojen hävityksestä ei siihen aikaan osattu huolehtia kunnolla ja edelleen Suomen suurimpiin kuuluvasta tietosuojarikoksesta langetettiin sakkoja ja ehdollisia vankeustuomioita. ”Siinä oli uusi tilaisuus silmiemme edessä ja sille piti tehdä jotain. Blanccon ensimmäinen versio näki päivänvalon vuonna 1999. Viime maaliskuussa Financial Times muuten haastatteli meitä, joten aika pitkälle ollaan alkuajoista tultu”, Väisänen kertoo.

Kasvu alkaa, kupla puhkeaa Kunnon kasvu-uralle Blancco pääsi nopeasti ensimmäisen tuoteversion tultua markkinoille.

30

|

Näköalat 2 2013

”Kävi hyvä tuuri ja voitettiin eräs iso julkishallinnon tarjouskilpailu tiedonhävitysohjelmistoista. Diilin saaminen edellytti suurta määrää referenssejä eikä aloittavalla firmalla niitä tietenkään ole. Lahjoitimme tuotettamme eri tahoille ja pyysimme heitä mainitsemaan Blanccon yhteistyökumppaninaan.” Heti sen jälkeen saatiin muutama suuri sopimus muun muassa maailman suurimman investointipankin Goldman Sachsin kanssa. ”Otimme myös pääomasijoittajan mukaan vuosituhannen vaihteessa. Sijoitus oli noin 500 000 euroa, jolla palkkasimme 12 henkeä. Homma tuntui luistavan kuin rasvattuna.” Sitten internet-kupla puhkesi. ”Kaikki meni eikä piisannutkaan. Vuonna 2000 teimme liiketappiota melkein 70 prosenttia ja alkuperäinen yhtiökumppani sekä hiljattain palkatuista henkilöistä 11 lähti. Kassassa oli rahaa pariksi viikoksi ja kävimme konkurssin partaalla.” Blancco karsi kuluja, nopeutti tuottoja ja joutui irtisanomaan henkilöstöä. Seuraavana vuonna päästiin jo nollatulokseen. Viime vuonna koko konsernille kertyi myyntiä noin 13,5 miljoonan euron edestä, josta Blancco Oy:n osuus oli noin kahdeksan miljoonaa ja liikevoitto noin 39 prosenttia. ”Molemmat puolet liiketoiminnasta on nähty ja opiksi otettu”, Kim Väisänen sanoo.

Tasaista kasvua 2000-luvun alkupuolella seurasi muutama hitaamman kasvun vuosi, kunnes Blancco löysi oman menestysreseptinsä. Yritys ei pyri vuotuiseen 100 prosentin, vaan tasaiseen 30 prosentin kasvuun. ”Oli se paljon tai vähän, niin ainakin kasvu on orgaanista ja sitä on tehty viimeiset seitsemän kahdeksan vuotta”. Kilpailijoita globaalilla markkinajohtajalla on lähinnä USA:ssa. Niistä se erottuu muun muassa kattavimmalla tuotepaletilla. Blancco

tukee ainoana kaikkia mobiilikäyttöjärjestelmiä ja pilvipalvelujen tarjoajille se toimittaa tiedonhävitysratkaisuja kokonaisille palvelinfarmeille. Itä-Suomen vuoden 2011 kasvuyrityksen tuotteet ovat maailman sertifioiduimpia ja niitä käyttävät korkeinta tietoturvatasoa edellyttävät tahot, kuten NATO, Yhdysvaltain puolustusministeriö sekä muun muassa Iso-Britannian, Saksan, Ruotsin ja Puolan puolustusorganisaatiot. Myös Euroopan parlamentti ja tietokantajätti Oracle käyttävät joensuulaisten ratkaisuja.

Globaaleille markkinoille mars Blanccolla on myyntiorganisaatiota ympäri maailmaa, viimeksi avattiin Kuala Lumpurin toimisto. ”On selvää, että Brasilian toimintojen vetäjä istuu Sao Paolossa eikä Joensuussa tai Intiassa. Jokainen markkina tarvitsee paikallisen osaajan”. Päätoiminnot ovat ja pysyvät Joensuussa. Suomesta löytyy Väisäsen mukaan edelleen maailman huippuosaamista. Silti alalla on sama ongelma kuin peliteollisuudella – osaajat ovat kortilla eikä suoraa koulutusta alalle ole. Blancolla on henkilöstöä ympäri maailmaa noin 120, mikä on tuonut uusia haasteita henkilöstöhallintaan. Tekesin kanssa onkin aloitettu työelämän kehittämishanke. ”Pari kaveria ei näitä asioita tule yhtä tietokonetta kahdeksan neliön kopissa jakaessaan hirveästi ajatelleeksi, joten se maailma oli meille aivan uusi. Enää ei voi tehdä suullisia sopimuksia ja jos kaverille tulee ongelmia, joista ei itse selviä, hänet pitää ohjata hoitoon. Ja pitää olla työsuojeluvaltuutettu.” Tekes on ollut Blanccon kanssa tekemisissä tuotekehitysrahoituksen lisäksi myös Global Access Programin (GAP) yhteydessä. ”Ensimmäinen kerta onnistui loistavasti ja UCLA:n Anderson Business Schoolin MBA-


Tietoturva-alalla on sama pula osaajista kuin pelibisneksessä. Tätä pitäisi muuttaa, Kim Väisänen pohtii.

opiskelijatiimi haastoi meitä jatkuvasti. Meillä oli USA:ssa kolme franchising-yrittäjää jälleenmyyjinä. GAP:n ansiosta tajusimme, että se oli väärä liiketoimintamalli ja korvasimme sen osakkuusyhtiöllä. Siitä alkoi kasvu Yhdysvalloissa.” Toisella kerralla GAP:ssa tutkittiin Kiinan markkinoita. ”Meidän olisi pitänyt sitoutua siihen samalla antaumuksella. MBA-tiimikään ei varsinaisesti valinnut meitä kohteekseen. Joka tapauksessa saimme tästäkin arvokasta oppia. Emme perustaneet Kiinaan tytäryhtiötä, mutta meillä on edelleen täysiverinen business plan sinne”, Väisänen kertoo. Viime vuonna Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon voittaneen yrityksen toimitusjohtaja kummastelee julkisten rahoituspalvelujen kritiikkiä. ”Suomessa on loistavia julkisia rahoituspalveluja, joiden käyttämättä jättämistä voisi arvostella.” Tulevaisuuden suunnitelmina Blanccolla on voittaa kasvun mukanaan tuomat haasteet ja parantaa sisäistä tehokkuutta ja organisoida toimintaa. 12 eri kansallisuudenkaan johtaminen Joensuun toimistossa ei aina ole ihan helppoa. ”Nyt 15-vuotiaana meidän on jo aika kasvaa aikuisten liigaan”, Kim Väisänen virnistää. ¡

Näköalat 2 2013

|

31


ideasta konseptiksi

Biotie Therapies on kotimaisen lääkekehityksen menestystarina Turkulainen Biotie Therapies tuo markkinoille täysin uudenlaisen lääkkeen alkoholiriippuvuuteen.

Teksti: Jenni Elo Kuva: Biotie therapies

almiste lanseerataan osana hoitokonseptia, johon sisältyy alkoholinkulutuksen vähentäminen ja hoitomyöntyvyyteen keskittyvä psykososiaalinen tuki.

Markkinoille koko EU:n alueella Selincro-niminen tuote sai myyntiluvan koko EU:n alueella. Tuotetta markkinoi Biotien partneri H.Lundbeck A/S, joka on globaali markkinajohtaja muun muassa mielialalääkkeiden alalla. Tuote on tulossa myyntiin vuoden 2013 puolivälissä. Sen myyntiennuste on noin 350 miljoonan euron vuosiluokkaa, kun se on vakiinnuttanut asemansa. Tällöin Biotien royaltitulotkin voivat kohota kymmeniin miljooniin euroihin. Tekes on ollut mukana rahoittamassa tuotteen vaikuttavan aineen, nalmefeenin, varhaisen vaiheen tuotekehitystä. Yhteistyö Tekesin kanssa on ollut mutkatonta, ja Biotien toimitusjohtaja Timo Veromaa onkin kiitollinen alkuvaiheen investoinneista. ”Nalmefeeni tuli meidän tuotekehityssalkkuumme vuonna 2002, jolloin sillä oli tehty jo ensimmäisiä potilastutkimuksia. Nalmefeenin

32

|

Näköalat 2 2013

tuotekehitys on ollut oman ja sijoittajiemme rahoituksen varassa jo vuodesta 2003.” Veromaa kokee, että Suomessa lääkekehitysyhtiöt jäävät usein tyhjän päälle juuri kriittisen vaiheen jälkeen. Tällöin tuotteesta on saatu jo ensimmäisiä lupaavia tuloksia, mutta oma rahoitus ei vielä riitä kantamaan siipiä. ”Tässä kohtaa Tekesin rooli sillanrakentajana voisi korostua entistä voimakkaammin. Tekesin myöntämä rahoitushan on myös meriitti yrityksille, jotka etsivät kumppaneita.”

Lähtökohtana potilas Alle 10 prosenttia alkoholiriippuvaisista on koskaan saanut mitään hoitoa sairauteensa. Selincro madaltaa potilaiden kynnystä hakeutua hoitoon eli sen odotetaan tuovan huomattavasti uusia potilaita hoito-ohjelmien piiriin. ”Tuotteen kohderyhmä ovat henkilöt, joiden juominen täyttää suurkulutuksen kriteerit, mutta jotka ovat yhä työelämässä ja joilla on vielä sosiaalisia verkostoja.” Veromaa korostaa, että monet muut käytössä olevat hoitomuodot edellyttävät täysraittiutta. Se ei kuitenkaan ole kaikille potilaille realistinen vaihtoehto.

”Haluamme auttaa löytämään mielekkään tavan hillitä alkoholin suurkulutusta. Biotien tavoitteena on jalostaa vahvaa kotimaista biolääketieteen osaamista potilaiden hyväksi tuotteilla, jotka tarjoavat heille konkreettisia ratkaisuja”, kertoo Veromaa. Biotie sijaitsee yliopiston tuntumassa, ja Veromaa pitääkin yhtenä kotimaisen lääkekehityksen vahvuuksista koulutusjärjestelmäämme. ”Meillä on kansainvälisestikin erittäin korkeatasoista biolääketieteen osaamista. Toivon, että laadukkaat tieteen ja tutkimuksen tulokset jalkautuisivat paremmin myös käytännön sovelluksiksi potilaskäyttöön.” ¡


Näköalat 2 2013

|

33


nimityksiä Tekesin ohjelmat ja ohjelmien päälliköt n

n

n

n

n

n

n

Uusiin asemiin

n

n

Tekesin ohjelmien vetäjistä osa on vaihtunut Tekesin organisaatiomuutoksen myötä. Yksi uusista ohjelmapäälliköistä on Kari Herlevi. teksti: PIA MÖRK | kuva: Susanna Lehto

Miksi halusit Green Growth -ohjelman päälliköksi? Mikä tehtäväsi pitää sisällään? ”Vihreä kasvu ja kestävä kehitys ovat keskeisiä muutosvoimia globaalisti. Myös yritykset ovat ymmärtäneet, että luonnonvarojen kestävä käyttö on tulevaisuuden kilpailutekijä. Erityisen merkittävää on, että yritykset ovat lähteneet muuttamaan liiketoimintamallejaan kestävän kehityksen mahdollisuuksien avautuessa. Green Growth -ohjelman päällikkötehtävä on hieno mahdollisuus päästä auttamaan yrityksiä uudistumaan ja menestymään kestävällä tavalla ja toisaalta etsimään yhdessä yritysten kanssa uusia aluevaltauksia vihreän kasvun alueella. Ohjelmapäällikkönä vastaan ohjelman toteutuksesta yhdessä ohjelmatiimin kanssa. Ohjelmassa tarjoamme esimerkiksi sparrauspalveluita vihreän liiketoiminnan kirkastamiseksi. Tuemme yrityksiä myös arvoverkkohankkeiden rakentamisessa. Olemme myös aktiivisia kansainvälisesti yritysten tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi pohdimme parhaillaan Intian mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.”

34

|

Näköalat 2 2013

Mitä hyötyä yrityksille tai tutkimusorganisaatioille ohjelmasta on?

”Ohjelman pääfokuksessa on pienten ja keskisuurten vihreän liiketoiminnan edelläkävijäyritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Olemme kiinnostuneita yritysten projekteista, joissa kehitetään esimerkiksi merkittäviä energia- ja materiaalitehokkaita ratkaisuja. Erityisen kiinnostavia meidän näkökulmastamme ovat vihreän kasvun liiketoimintainnovaatiot, joiden avulla voidaan kasvattaa markkinaosuuksia ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Tänä vuonna painopisteenä ovat yritysten ryhmä- ja arvoverkkohankkeet. Haastamme yrityksiä ratkaisemaan asiakkaiden tarpeita kokonaisvaltaisemmin kestävän kehityksen mukaisesti. Esimerkiksi ohjelman rahoittamassa Development of Energy Efficiency Solution Business Concept for the Chinese Industrial Market -projektissa on lähdetty kehittämään yritysvetoisesti tarjoamaa Kiinan teollisille toimijoille energiatehokkuuden alueella. Projektin myötä kiinalainen asiakas tavoittaa suuremman valikoiman suomalaisia ratkaisuja. BiotalousSpurtti on Green Growth -ohjelman aktivointitoimenpide, joka tähtää biotalouden alan arvo- ja liiketoimintaverkostojen kehittymisen tukemiseen. BiotalousSpurtin avulla tuetaan kehitysideoiden tunnistamista ja kehittymistä kohti arvo- ja liiketoimintaverkostoja. Keväisen aiehaun jälkeen lähdemme etenemään avainyritysten kanssa. Järjestämme aiheeseen liittyen täsmätyöpajoja yritysten kanssa. ¡

n

n

BioIT – Biologisen tiedon hallinta Teppo Tuomikoski EVE – Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät Martti Korkiakoski Fiiliksestä fyrkkaa – Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä Minna Suutari Fiksu kaupunki Virpi Mikkonen Green Growth – Tie kestävään talouteen Kari Herlevi Green Mining – Huomaamaton ja älykäs kaivos Kari Keskinen Groove – Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä Pia Salokoski Huippuostajat Sampsa Nissinen Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Raimo Pakkanen Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa, Nuppu Rouhiainen Oppimisratkaisut Suvi Sundquist

n Polttokennot

Martti Korkiakoski

n

Rakennettu ympäristö Sampsa Nissinen

n

n

n

n

n

n

Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Jaana Auramo Skene – Games Refueled Kari Korhonen Toiminnalliset materiaalit Markku Lämsä Trial – Kognitiivisen radion ja verkon kokeiluympäristö Katja Ahola Turvallisuus Suvi Sundquist Ubicom – Sulautettu tietotekniikka Kimmo Ahola www.tekes.fi/ohjelmat

Nimityksiä Aki Parviainen on nimitetty asiantuntijaksi Pohjois-Savon ELY-keskukseen.

Kaisa Holma on nimitetty asiantuntijaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.


yhteystiedot

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 13.9.2013 Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi. Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 029 50 24000 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 029 50 27500 Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 029 50 25000 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 029 50 29000 Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 029 50 23500

Virallinen posti: kirjaamo@tekes.fi Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tekes.fi

Keski-Suomen ELY-keskus Piippukatu 11 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. vaihde 029 50 24500

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 50 26000 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 029 50 38000 Pohjois-Savon ELY-keskus Viestikatu 1 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 029 50 26500 Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku Puh. 029 50 22500

Vaihde 029 50 55000, arkisin 8–16.15 Fax (09) 694 9196 Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki: puh. 029 50 55051, arkisin klo 9–16 Uusien asiakkaiden neuvonta: puh. 029 50 55052, arkisin klo 9–16 Rahoitustunnustelupalvelu: www.tekes.fi/tunnustelu

Ulkomaan yksiköt Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot Belgia

EU-yhteystoimisto, Bryssel

Intia

New Delhi

Kiina Peking Shanghai USA Piilaakso

Washington, D.C.

Venäjä Pietari

Lapin ELY-keskus Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 029 50 37000 Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 029 50 37000 Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 029 50 36000 Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 029 50 28500 Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. . 029 50 28500

Näin autamme pk-yrityksiä Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa edelläkävijyyteen. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä. Suomessa toimivat yritykset voivat saada Tekesin rahoitusta projekteihin, joissa kehitetään • tuotteita ja palveluja • menetelmiä, prosesseja ja toimintamalleja • palvelu- ja liiketoimintakonsepteja • osaamista • työorganisaatioita. Projekteissa voi myös toteuttaa kehittämiseen liittyviä pilottiprojekteja ja testiympäristöjä. Nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille Tekes tarjoaa rahoitusta myös • liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

www.tekes.fi

Näköalat 2 2013

|

35


Voisiko yrityksesi olla Tekesin asiakas? Oikeiden yrityspalvelujen löytäminen oikeaan aikaan ei ole aina helppoa. Tekes on omalta osaltaan halunnut helpottaa uusien yritysasiakkaiden polkua kehittämällään tunnustelupalvelulla. Tunnustelupalvelussa yritys voi selvittää kehityspolkunsa ja saa apua projektin suunnitteluun. Kun perusasiat on mietitty valmiiksi, helpoin tapa lähestyä Tekesiä on täyttää tunnustelulomake. Otamme yhteyttä viikon sisällä tunnustelulomakkeen saapumisesta ja arvioimme valmiuksia, joita varsinaisessa hakemusvaiheessa edellytetään.

Tutustu osoitteessa www.tekes.fi/tunnustelu

Tekes on innovaatiorahoittaja. Kannustamme kasvuun ja uudistumiseen.


Näköalat 2 2013