Tekes Näköalat 3 2012

näköalat Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 3 | 2012

teema

Hups,

loppuvatko luonnonvarat?

Resurssitehokkuudesta kilpailuetu

Pienikin yritys voi edetä maailman markkinajohtajaksi 28

Tekesin uusi pääjohtaja Pekka Soini:

Suomella yhä suurempi tarve uusille innovaatioille 6

Sisältö

14 Huomisen Suomi harppoo puujaloilla ja pyörii biopolttoaineilla

teema

Hups, loppuvatko luonnonvarat?

18

21

24

Alusta asti luomu

Gallup

Pian 40 vuotta toiminut Biolan on toteuttanut koko liikeideansa kestävän kehityksen ja luonnonmukaisuuden ehdoilla. Yhtiö on tuonut tasaiseen tahtiin markkinoille tuotteita ja ratkaisuja, jotka auttavat ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä vähentämään ympäristökuormitustaan.

Mikä on lempiluonnonvarasi?

Miksi?

Opiskelija, graafinen suunnittelija ja geologi nimesivät lempiluonnonvaransa.

6

tekes

Suomalaista cleantechiä ja metsäsektoria tuupataan nousuun työ- ja elinkeinoministeriön strategisilla ohjelmilla.

24

suunnannäyttäjä

Suomalaisosaamista kestävään kaivostoimintaan Mineraalivarojen niukkuus ja saatavuus ovat kuumia aiheita maailmalla. Suomeen on saapunut kaivosbuumi, mutta kaivostoiminnan hyväksyttävyydestä käydään paikoin kipakkaakin keskustelua.

28

kasvuyrityksen tarina

27 Vettä säästyy mittalaitten avulla TTS-Ciptec on kehittänyt mittalaiteen, jolla voidaan optimoida meijereiden ja elintarviketeollisuuden prosessilinjojen pesuja.

32

liiketoiminta

Uusi pääjohtaja Pekka Soini:

Jaettu tavarapaljous kannattaa

Startupista globaaliksi markkinajohtajaksi

Nuorikin yritys voi kansainvälistyä

Suomen kokoisella maalla ei ole varaa haaskata mahdollisuuksia ja liiketoimintakelpoisia ideoita.

Netcycler on luonut tavaroiden kierrätyksestä ainutlaatuisen toimintakonseptin, joka toimii useammassa maassa.

Tamperelainen Confidex on edennyt huippuosaamisellaan nopeasti maailman markkinajohtajaksi.

Ohjelmistoyrittäjien Rasmus Roiha ja Tekesin Risto Setälä rohkaisevat nuoria yrityksiä kasvamaan ja suuntaamaan alusta alkaen kansainvälisille markkinoille.

3 PÄÄKIRJOITUS 4 VALOKEILASSA 10 UUTTA TEKESISSÄ 13 UUSIA JULKAISUJA

2

NÄKÖALAT 3 | 2012

31 RISTEYKSESSÄ Suomalaiset mukaan kasvaville aurinkoenergiamarkkinoille

34 NIMITYKSIÄ 35 YHTEYSTIEDOT

Pääkirjoitus

Kilpailuetua resurssitehokkuudesta Raaka-aineiden hintakehitys pitkällä aikavälillä mietityttää yhä useampia yritysjohtajia. Miten käy yrityksen kilpailukyvyn, jos vaikkapa energian hinta kaksinkertaistuu nykyisestä? Hintojen nousu kun on varsin odotettavaa, sillä maapallon väestö ja kulutus kasvavat nopeammin kuin mihin luonnonvaramme antavat mahdollisuuden. Vaikka uusia öljykenttiä ja mineraaliesiintymiä löytyykin, niiden hyödyntäminen on huomattavasti aiempaa kalliimpaa.

Viisaat yritykset ennakoivat tulevaa ja kehittävät energia- ja materiaalitehokkaita ratkaisuja. Tekesin rahoitus resurssitehokkuutta parantaville ratkaisuille on ollut kasvussa ja on nykyisin vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa. Kiinnostavimmat innovaatiot korvaavat raaka-ainesyöpöt prosessit ja tuotteet kokonaan uusilla toimintamalleilla. Kierrätys ja uusiutuvien raaka-aineiden, kuten biomassojen, hyödyntäminen lisääntyvät. ICT-osaamisen soveltaminen avaa ovia entistä niukempaan resurssien käyttöön.

Yksi kriittisistä luonnonvaroista talouden rattaille on vesi. Veden käyttö on viimeisen sadan vuoden aikana kuusinkertaistunut teollistumisen ja kaupungistumisen myötä, ja arvioiden mukaan vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä kärsii vesipulasta. Globaalien vesiongelmien ratkaisuissa nähdään suuria liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Tekesin Vesi-ohjelmassa veden ja jäteveden käsittelyprosessien hallinta sekä vesiICT on tunnistettu alueiksi, joissa suomalaisella osaamisella on vientipotentiaalia. Vesi-ICT voi olla esimerkiksi veden laadun ja vesiverkoston kunnon mittausta, vuotojen havainnointia ja veden käytön optimointia. Vesi-alueella on jo useita kansainväliseen kasvuun tähtääviä pkyrityksiä. Yhteen näistä, Biolaniin, voit tutustua lähemmin tässä numerossa.

Teija Lahti-Nuuttila Toimialajohtaja, energia ja ympäristö Tekes

kuva: markus sommers

Numero 3 | 2012 14.9.2012 JULKAISIJA Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Mika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen

Toimituksen sihteeri:

Pia Mörk Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Tiina Lifländer, Eero Lukin Pia Mörk, Soili Helminen, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén

Markus Sommers Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 14 500

TOIMITUSNEUVOSTO

Seuraava numero ilmestyy 30.11.2012

TOIMITUS Päätoimittaja:

Kansikuva: Taitto:

NÄKÖALAT 3 | 2012

3

Valokeilassa

Koonneet: Kaj Nordgren, Pia Mörk ja Eero Lukin

Ideoista

Tekes jatkaa käyttämättömien ideoiden, innovaatioiden ja teknologian siirtämistä startupien ja pk-yritysten hyödynnettäväksi. Tavoitteena on luoda 100 uutta yritystä ja 400 työpaikkaa ensi vuoden aikana.

Tekesin, Technopoliksen ja Nokian vuonna 2009 käynnistämässä Innovation Mill -hankkeessa on rakennettu Suomeen uudenlainen toimintamalli uusien kansainvälisten yritysten, tuotteiden ja palvelujen synnyttämiseksi. Hanke on luonut Suomeen kolmessa vuodessa yhteensä lähes 250 uutta työpaikkaa, 26 uutta

yritystä ja kerännyt yli neljä miljoonaa euroa sijoituksia. Tämän vuoden aikana Innovation Mill -konsepti laajenee, kun mukaan liittyvät Kemira, Metso, Nokia Siemens Networks, Rautaruukki ja Wärtsilä. Lisäksi IP Finland Oy tulee toteuttamaan omalla konseptillaan ideoista uutta liiketoimintaa terveyden ja hyvinvoinnin alalla yhdessä Tekesin kanssa.

Innovation Millissä on mukana useita kansainvälisesti menestyneitä ja palkittuja yrityksiä: Sports Tracker Technologiesin palvelu valittiin vuonna 2009 maailman parhaaksi internet-

Elinkaariosaaminen auttaa yritystä kehittämään ja markkinoimaan ympäristöystävällisiä tuotteita Yritykset pystyvät markkinoimaan tuotteidensa ympäristömyötäisyyttä asiakkaille parhaiten, jos ne voivat osoittaa, että tuotteiden käyttöönotosta on hyötyä sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti. Aidon kilpailuedun saamiseksi yrityksen on tunnistettava tuotteen ympäristövaikutukset koko sen elinkaaren ajalta, pystyttävä löytämään niihin liittyvä kilpailuedun mahdollisuus ja kyettävä viestimään tämä asiakkaalle.

Yritysten ympäristöasioiden hallinnan parantamiseksi Tekes, useat yritykset ja tutkimus-

4

NÄKÖALAT 3 | 2012

laitokset käynnistivät vuonna 2009 hankkeen Elinkaarimetodiikkojen foorumi yritysten päätöksenteon tueksi (FINLCA). Siinä tuotettiin tietoa, suosituksia ja esimerkkejä elinkaariajattelun soveltamisesta ja elinkaarimenetelmien käytöstä, jotta suomalaisilla yrityksillä olisi paremmat valmiudet käyttää elinkaarimenetelmiä erityisesti yrityksen strategisten päätösten tukena.

Hankkeessa osoitettiin esimerkkien avulla, että tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista tarvitaan sekä päätöksenteon tueksi että kus-

Kuva: istockphoto

lisää uutta liiketoimintaa palveluksi ja Newelo Oy:n palvelu toissa vuonna maailman parhaaksi uuden median tuotteeksi.

Uniqoteq palkittiin tänä vuonna arvostetulla red dot awardin product design 2012 -muotoilupalkinnolla.

tannustehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Esimerkiksi jatkossa rakennusten materiaalien valinta on selvästi nykyistä merkittävämpää rakennusten ympäristövaikutuksissa, koska rakennusten energiatehokkuus paranee ja energiatuotannon päästöt vähenevät. Toinen esimerkki osoitti, että uusista kevyemmistä metallimateriaaleista valmistetut kuljetuskontit voivat säästää huomattavia määriä polttoainetta Hankkeessa olivat mukana Suomen ympäristökeskus, VTT, Åbo Akademi, Oulun yliopisto, Aalto yliopisto ja Oy Keskuslaboratorio sekä joukko suomalaisia yrityksiä. Elinkaarimenetelmien arvioinnin lisäksi metodologioita testattiin kuudessa yrityksessä. Hanke toteutettiin osana Tekesin Toiminnalliset materiaalit -ohjelmaa.

www.ymparisto.fi/syke/finlca

Suunnistus

www.suunnistussimulaattori.net www.gpsseuranta.net

Kuva:

Suunnistuksessa on niin kilpailuissa kuin kuntorasteillakin siirrytty pitkälti sähköisen leimaukseen rasteilla. Sillä on paljon etuja verrattuna vanhaan paperikorttiin ja pihtileimasimeen: kilpailijat saavat tarkat rastivälikohtaiset väliajat ja leimojen tarkastus tapahtuu yksiselitteisesti sähköiseen korttiin tallentuneeseen tietoon perustuen.

Suomessa on käytössä laajasti Emit-järjestelmä. Emit-kortilla on oma ajanottonsa, joka käynnistyy, kun kortti nollataan lähdössä. Suorituksen jälkeen kortilla olevat tiedot siirretään tietokoneelle tai erilliselle purkulaitteelle.

Kisoissa kärkisuunnistajille voidaan laittaa mukaan myös GPS-seurantalaite. Lajin yleisöystävällisyys paranee huomattavasti, kun suoritusta voidaan seurata reaaliaikaisesti suoraan kartalle piirtyvänä viivana. Jukolassa myös omat GPS-reittitallentimet ovat sallittuja, mutta ne eivät saa olla näytöllä varustettuja.

Suomalaista osaamista alalla edustaa netissä toimiva Suunnistussimulaattori. Kuivin jaloin ja vailla riesaa hirvikärpäsistä voi itse kukin käydä kokeilemassa suunnistusta tai mitellä taitojaan muita vastaan virtuaalisilla iltarasteilla.

tekes

on sähköistä ja siirtyy nettiin

Tekesin joukkue Jukolassa 2012, vasemmalta Jyrki Saarivaara, Pekka Pajuoja, Juha Sarkio, Antti Tyrväinen, Olavi Keränen ja Risto Setälä. Kuvasta puuttuu Teemu Varonen.

Energiatehokkuus Kesän Asuntomessut pidettiin Tampereen Vuoreksessa. Energiatehokkuutta löytyi messukohteiden lisäksi Tekesin Smart House -teltasta, missä esiteltiin nelisenkymmentä Tekesin rahoittamaa tuotetta ja palvelua.

Tekesin teltassa oli nähtävillä muun muassa There Corporation Oy:n internet-pohjainen energianhallintajärjestelmä. Sen avulla voidaan hallita energiankulutusta ja lämpötiloja, ja se yhdistää useiden yritysten laitteet ja järjestelmät toimivaksi kokonaisuudeksi. ”Tällaisten jälkiasennettavien järjestelmien aikaansaama säästö on oikeissa suomalaisissa kohteissa ollut keskimäärin 17 prosenttia vuodessa ja takaisinmaksuajat vain 1–4 vuotta.

Energiatehokkuutta pitää toteuttaa olemassa olevaan asunto- ja rakennuskantaan. Asunto-

kanta uusiutuu vain noin prosentin vuosivauhdilla”, summaa Kari Rantanen There Corporationista.

Aluetason energiatehokkuutta Tekesin teltassa edusti Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd:n Ecocity Evaluator. Sen avulla kokonaisen yhdyskunnan päästöjä ja kustannuksia voidaan arvioida monella eri tasolla sekä kulutuksen että tuotannon näkökulmasta. ”Kiinteistöjen energiatehokkuus ei yksinään takaa kestävää, energiatehokasta yhdyskuntaa, jos lähtökohdat maankäytössä ovat pielessä.

Maankäytönsuunnittelun yhteydessä tehtävien isojen päätösten tulisi tukea kestäviä ratkaisuja ja mahdollistaa esimerkiksi paikallinen energiantuotanto”, kertoo Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelman päällikkö Virpi Mikkonen.

Kuva: Suomen Asuntomessut

näkyvästi esillä asuntomessuilla

www.tekes.fi/asuntomessut

NÄKÖALAT 3 | 2012

5

Tekes Tekesin uusi pääjohtaja Pekka Soini toteaa aloittavansa paalupaikalta, sillä selvitysten perusteella Tekes on oikealla tiellä. Toiminnassa riittää kuitenkin teroitettavaa matkalla kohti uusia menestystarinoita.

Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Markus Sommers

Pääjohtaja Pekka Soini:

Innovaation ituja istutukseen 6

NÄKÖALAT 3 | 2012

”Suomen kokoisella maalla ei ole varaa haaskata mahdollisuuksia ja liiketoimintakelpoisia ideoita.”

Soinin mielestä rahoitettavissa kohteissa on viisasta olla melko suurella riskiajatuksella mukana. Samalla on kuitenkin mietittävä entistäkin tarkemmin, mihin ja minkälaisilla panoksilla jaettavissa olevaa rahaa käytetään.

NÄKÖALAT 3 | 2012

7

Pekka Soinin mielestä on tärkeää ymmärtää entistä tarkemmin Tekesin toiminnan vaikutuksia, jotta veronmaksajien rahoja käytetään mahdollisimman tuloksellisesti.

ekka Soini saapuu haastatteluun suoraan tapaamisesta edeltäjänsä Veli-Pekka Saarnivaaran kanssa.

Hän kertoo käyneensä hedelmällisiä keskusteluja Saarnivaaran ja muiden Tekesin työntekijöiden kanssa, vaikka korostaakin omaavansa vielä varsin ulkopuolisen näkemyksen Tekesin toiminnasta. ”Tässä vaiheessa en ala vielä agendoja julistamaan, mutta olen saanut hyvän käsityksen Tekesin nykystrategiasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Niiden perusteella minulle on muodostunut positiivinen kokonaiskuva, jonka avulla on varmasti helpompaa päästä täyteen vauhtiin.”

Soini toteaa, että myös ulkopuoliset arviot antavat viitteitä Tekesin hyvästä kehityksestä. Ne näyttäisivät olevan linjassa myös sen kanssa, mitä tekesläiset itse ajattelevat oman työnsä vaikutuksista ja merkityksestä.

Uutta strategiaa eteenpäin vietäessä voitaisiin Soinin mielestä pohtia, miten Tekesin toimintaa voitaisiin entisestään joustavoittaa. ”Kun ymmärrämme entistä tarkemmin ne vaikutukset, joita Tekesin toiminnalla on, saamme parempia työkaluja asiakkaidemme kanssa toimimiseen ja käytämme veronmaksajien rahoja mahdollisimman tuloksellisesti. Kokemusta, näkemystä verkottumista, ymmärryksen kasvattamista ja perspektiivien hakemista”, Soini listaa tavoiteltavia asioita.

8

NÄKÖALAT 3 | 2012

Eri arvioinneissa on tullut myös selväksi, että Tekesin julkisuuskuvaa olisi hyvä terävöittää, vaikka ylivoimainen osa asiakkaista onkin tyytyväisiä tehtyyn yhteistyöhön. Julkisuudessa palstatilaa saavat usein kuitenkin vain muutamat epäonnistumiset. Soini näkeekin että hänen on toimittava aktiivisesti, jotta myös Tekesin myötävaikutuksella syntyneet menestystarinat saavat jatkossa palstatilaa.

Potentiaalia parempaan löytyy Tekesin palvelukseen tulee nyt ensimmäistä kertaa pääjohtaja, jolla on vahvaa kokemusta globaalissa yrityksessä toimimisesta.

Soinilla on takanaan pitkä ura Nokialla. Hän ehti olla alusta lähtien mukana myös Nokia Siemens Networksin toiminnassa. Globaalina strategiajohtajana, globaalina kehitysjohtajana ja viimeksi Suomen maajohtajana vierähti yli viisi vuotta. ”Kahden valtavan yrityksen toiminnan yhteensovittaminen, operatiivisen toiminnan aloittaminen ja viime vuosien taloudelliset haasteet toimivat eräänlaisena liike-elämän korkeakouluna. Välttämättömät strategiaohjaukset olivat erittäin hyvää oppia, joskin paikoin kyllä raskaitakin toteuttaa”, hän sanoo.

Nokia Siemensin maajohtajana Soini tutustui tarkemmin myös suo-

dellisia menestymisen mahdollisuuksia. Soinin mielestä onkin viisasta olla melko suurella riskiajatuksella mukana, mutta samalla miettiä entistäkin tarkemmin, mihin ja minkälaisilla panoksilla jaettavissa olevaa rahaa käytetään. Myös rahoituksen vaikutusten seurantaa voidaan kehittää edelleen. ”Siitä saatu tieto mahdollista myös sen, että mahdollisimman erilaiset toimijat pääsevät jatkossa kehittämään toimintaansa yhteistyössä Tekesin kanssa.”

Yhdeksi teemaksi Soini nostaa myös pilotointikokeilut, joilla voidaan saada mahdollisimman selkeitä signaaleja tulevaisuuden lupaavimmista teknologioista ja palveluista. Hän korostaa, ettei Suomen kokoisella maalla ole varaa haaskata mahdollisuuksia ja hyviä, liiketoimintakelpoisia ideoita. ”Myös yritysmaailman, yliopistojen ja tutkimuslaitosten entistä läheisempää yhteistyötä pitäisi hyödyntää yhteiskunnan käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi Nokia Siemensin ajoilta yhteistyö Oulun yliopiston ja Aalto yliopiston kanssa oli erittäin hedelmällistä ja hyödynsi kaikkia osapuolia”, hän toteaa.

Yritteliäs asenne ilahduttaa

malaisten teknologiayritysten paikalliseen osaamisen ja potentiaaliin.

Samalla myös ymmärrys Tekesin tärkeästä rooliin innovaatiotoiminnan aktivoijana kasvoi. Tästä syntyi myös innostus olla siinä entistä tiiviimmin mukana. Siirtyminen dynaamisesta yritysmaailmasta valtion virastoon ei häntä kovin kauan mietityttänyt. ”Olen saanut alusta asti hyvän kuvan Tekesin toiminnasta. Ihmiset ovat täälläkin huippuasiantuntijoita, joiden kanssa olen aiemminkin tottunut toimimaan. Samanlaiset lainalaisuudet pätevät julkisellakin sektorilla – ihmiset haluavat vaikuttaa, tehdä hyvää työtä ja saada siitä arvostusta.”

Soini toteaa, että juuri osaava henkilökunta on avainasemassa, kun Tekesin toimintaa kehitetään. ”Tästä eteenpäin Suomella on vieläkin suurempi tarve saada uusia innovaation ituja alulle. Myös nykyistä teollisuutta ja osaamista on uudistettava, jotta voimme jatkossakin nousta kilpailukykyisillä tuotteilla ja palveluilla maailman huippuosaajien joukkoon. On ollut hienoa huomata, että Tekesin toiminnassa ajattelun pääpaino on juuri globaaleissa, isoissa markkinoissa ja kansainvälistymisessä. Jatkossakin meidän on kannustettava asiakkaitamme ajattelemaan mahdollisimman suuresti ja oltava mahdollisimman hyvin jakamassa riskejä.”

Haasteellista tästä tekee jo se, että uusien teknologioiden ja innovaatioiden alkuvaiheessa on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta nähdä to-

Viime vuosina asenneilmapiiri on Soinin mielestä muuttunut Suomessa yritteliäämpään ja kokeilevampaan suuntaan. Myös epäonnistumiset hyväksytään nykyisin paremmin. ”Ainakin itse olen tällaisia signaaleja saanut keskusteltuani aloittavien yrittäjien kanssa. Samanlainen asenne näkyy toivottavasti jatkossa myös opiskelijoiden innossa ja sitoutumisessa. Tällaisen asenneilmapiirin syntyminen ruokkii varmasti innovatiivista toimintaa ja sen ympärille muodostuvan ekosysteemin syntymistä. Erityisen tärkeää olisi huolehtia, ettei yritteliäs asenneilmapiiri kuihdu nykyisessä haasteellisessa taloustilanteessa.”

Soini toteaa, että etenkin isommille yrityksille on houkuttelevaa leikata uusia riskipitoisia hankkeita, koska taloudellisten paineiden alla se on nopea ratkaisu. ”Poliittista tahtoa innovatiiviseen toimintaan kannustamiseen näyttäisi onneksi olevan. Vaikka esimerkiksi Nokian vaikeudet ovat olleet dramaattisia, ne toisaalta pakottavat valtiovallan miettimään entistä tarkemmin keinoja, joilla maan kilpailukyky ja hyvinvointi voidaan jatkossa turvata. Esimerkiksi ICT:n huippuosaamisesta saattaa tulevaisuudessa löytyä maailmanlaajuisia liiketoimintamahdollisuuksia yhtä hyvin palveluista, opetuksesta kuin terveydenhuollostakin.” ”Toivoisin myös näkeväni yksityisen riskisijoittamisen saavan paremmin jalansijaa maassamme. Jos tällaisen rahoituskentän syntymistä voitaisiin edistää samalla kun tehtäisiin useita innovatiivista toimintaa kannustavia toimenpiteitä, kuten kasvuun tähtääviä verohelpotuksia, olisi meillä varmasti loistavat asetelmat seuraavaa vaihetta varten.

Tämä edellyttää tietysti valtiovallalta entistä suurempien riskien ottamista ja määräaikaisia kokeiluja, joita voitaisiin tarvittaessa laajentaa.

Hyvätkin aloitteet saattavat vesittyä, jos tehdään liikaa kompromisseja”, Soini arvioi. ¡

NÄKÖALAT 3 | 2012

9

Uutta Tekesissä

Skene-ohjelma vauhdittaa Skene-ohjelma vauhdittaa

Pelibisnes jatkaa kasvua teksti: Kaj Nordgren kuvat: Supercell, Gajatri Studios

Suomen peliala on noussut viime vuosina maailman huipulle. Miksi näin ja miten menestys taataan tulevaisuudessa? elit ovat nousseet Suomen taloudellisesti merkittävimmäksi kulttuurivientialaksi noin 165 miljoonan euron kokonaisliikevaihdolla viime vuonna. Globaalisti kyseessä on lähes 70 miljardin dollarin bisnes, jonka suosio kasvaa voimakkaasti erityisesti digitaalisen jakelun, yhä tehokkaampien mobiililaitteiden ja kaikkialla olevien tietoverkkojen ansiosta.

Suomalaiset peliyritykset ovat osanneet hyödyntää markkinoiden murroksen. Kotimainen bisnes ei myöskään ole pelkästään mobiilipelien ja muutaman firman varassa, vaan Suomesta löytyy osaamista laajalla skaalalla isoista konsoleista PC:hen, pikkufirmoista pk-yrityksiin.

Voiton avaimet Menestyksen takana alan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen näkee useita tekijöitä, kuten korkea tekninen osaamistaso ja vahva pelikulttuuri. Suomessa pelataan luonnostaan paljon ja järjestetään erittäin suosittu Assembly-tapahtuma kahdesti vuodessa.

2000-luvun puolivälissä Nokian rooli oli vahva mobiilipeleihin keskittyneiden yritysten toiminnan kehittymisessä. ”Nokian lisäksi Tekesin pitkäaikaiset panostukset peliteollisuuteen ovat vaikuttaneet menestykseen. Eikä kannata väheksyä korkean

10 NÄKÖALAT 3 | 2012

koulutustason ja menestystarinoiden vaikutusta. Tärkein yksittäinen tekijä on kuitenkin, kuten kaikessa yritystoiminnassa, tahto menestyä.

Pieni kotimarkkina on käännetty strategiseksi eduksi ja vahvaksi, alalle luontaiseksi kansainvälistymiseksi.”

Pelialan menestys on huomattu myös valtiotasolla. Suomen peliklusteri sai Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon helmikuussa.

Entä huomenna?

Tulevaisuudessa kilpailu kiristyy entisestään, mutta Hiltusella on eväät huomispäivää varten. ”Pelialan koulutus sekä julkisen ja yksityisen rahoituksen edelleen kehittäminen ovat avainasemassa. Myös toimialan rakenteiden vahvistaminen, toimintaympäristön kehittäminen, kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja tästä kaikesta syntyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen on olennaista.”

Tekes käynnisti kesän alussa pelialalle suunnatun ohjelman, jonka tavoitteena on vastata tähän. Skene – Games Refueled tarjoaa rahoituksen lisäksi muun muassa sparrausta liiketoiminnan kehittämiseen ja tuo suomalaiset ja ulkomaiset pelifirmat ja sijoittajat saman pöydän ääreen. Tekesillä on kokemusta alan systemaattisesta rahoituksesta vuodesta 2000.

Kymmenen vuoden kuluttua Suomen peliala on Hiltusen näkemyksen mukaan voimakkaasti integroitunut muuhun viihdetoimialaan, kasvulukujen valossa se on jopa suurin yksittäinen viihdetoimiala. Pelien vaikutus näkyy toimialan ulkopuolella terveydenhuollon ja logistiikan palveluissa, koulujen oppimisympäristöissä sekä osana yritysten koulutusta ja valmennusta. Pelien edistyksellisiä kehitystyökaluja hyödynnetään mallinnuksessa, simuloinnissa ja käyttöliittymien suunnittelussa, perinteistä ohjelmistotuotantoa unohtamatta.

Viime vuonna Tekes rahoitti Suomen pelialaa 8,6 miljoonalla eurolla.

Tiesitkö tämän Tekesistä?

60%

www.tekes.fi/skene

”Suomella on mahdollisuus olla vuonna 2022 Euroopan johtava pelinkehitysmaa.”

Suomalaisista innovaatioista on Tekesin rahoittamia

Kunakin vuonna rahoitetuista yrityksistä noin on ollut Tekesille uusia asiakkaita

50%

1327

Rahoitettua yritysprojektia ja

601

tutkimusprojektia

*

Projekteissa syntyi

840 1020

Supercellin Hay Day ja Gajatri Studiosin Yoga Retreat ovat tuoreita esimerkkejä siitä, miten suomalainen peliosaaminen kattaa eri alustoja muun muassa mobiilista Facebookin.

*)

Patenttihakemusta Opinnäytettä *

Tiedot vuodelta 2011

NÄKÖALAT 3 | 2012

11

Uutta Tekesissä

Tekesille hyvä arvio kansainvälisiltä asiantuntijoilta www.tekes.fi/liideri

Liide ohje rilma k äyn nist yy

Suomi työelämän mallimaaksi Monet asiat ovat kunnossa suomalaisilla työpaikoilla, mutta matkaa kärkipaikalle riittää.

Teksti: Tiina Lifländer | kuva: markus sommers

”Olemme hyviä asioiden ja prosessien johtamisessa, mutta ihmisten johtamisessa ja töiden organisoinnissa ihmisiä motivoivalla tavalla meillä on vielä kirittävää”, kertoo yksikön johtaja Tuomo Alasoini Tekesistä tämänhetkisestä tilanteestamme verrattuna muuhun Eurooppaan. ”Ihmisten aloitteellisuuden, luovuuden ja innostuneisuuden edistäminen hyvän johtamisen ja uudenlaisten työnteon tapojen avulla ovat keinoja nostaa suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi”, hän jatkaa.

Liideri vauhdittaa matkaa ykköspaikalle Tekes käynnistää seitsemänvuotisen Liideri - Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelman vuosiksi 2012–18. Sen visiona on, että Suomessa ovat vuonna 2020 Euroopan parhaat työpaikat, jotka ovat huipputuottavia ja saavat aikaan työn iloa.

Ohjelman avulla suunnataan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa vision mukaisesti, saatetaan yhteen tutkijoita, muita asiantuntijoita ja yrityksiä sekä levitetään tietoa uusista ratkaisuista työpaikoille.

Suomen työelämäbrändi houkuttelevaksi ”Haluamme saada henkilöstön laajasti mukaan tuotteiden, palveluiden ja niiden tuottamisen tapojen ideointiin. Uudistukset työpaikoilla luovat edellytyksiä kestävälle kilpailuedulle ja näkyvät tuottavuuden, liiketoiminnan kehittymisen, henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteistyön paranemisena työpaikoilla”, sanoo ohjelman päällikkö Nuppu Rouhiainen Tekesistä.

Ohjelmaan kannustetaan mukaan erityisesti 20–500 hengen kokoisia yrityksiä, jotka hakevat kasvua liiketoimintaansa innovaatioiden tuomista kilpailueduista. Suomen vahvalla työelämäbrändillä luodaan jatkossa positiivista yrityskuvaa ja houkutellaan Suomeen investointeja ja osaajia.

Ohjelma kuuluu hallitusohjelmaan ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) koordinoimaan työelämän kehittämisstrategiaan. Kriteerit ja mittarit, joilla Suomen työelämän tilaa arvioidaan, luodaan osana TEM:n koordinoimaa strategiaa. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä yritysten, yliopistojen, työmarkkinajärjestöjen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa.

12 NÄKÖALAT 3 | 2012

Kesäkuussa julkistetun riippumattoman arvioinnin mukaan Tekes on onnistunut toiminnassaan ja on yksi maailman johtavista innovaatiorahoittajista.

Raportissa käydään perusteellisesti läpi Tekesin olemassaolon oikeutus ja tarve. Arvioitsijoiden mukaan Tekes on toiminut hyvin ja saanut vaikutuksia aikaan.

Hollantilaisen Geert van der Veenin johtaman arviointiryhmän mukaan Tekes on toiminut tehokkaasti ja vaikuttanut toimenpiteillään siihen, että tutkimus- ja kehitystoiminta on lisääntynyt ja yhteistyö on vahvistunut yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä. Tämä on luonut osaamista ja kyvykkyyksiä, jotka parantavat suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Maailman muutoksiin Tekes on reagoinut uudistamalla strategiansa, joka vastaa arvioitsijoiden mukaan hyvin erityisesti elinkeinojen rakennemuutoksen haasteisiin ja uusien ja kasvuyritysten tarpeisiin. Uuden strategian mukaan Tekes rahoittaa edelläkävijyyttä tavoittelevien organisaatioiden kehitystyötä ja hakee rahoitettaviksi vaikuttavuudeltaan merkittävimpiä kohteita.

Kehityslistalla tiiviimpää kumppaniyhteistyötä, kansainvälistymisen tukea ja julkiseen keskusteluun osallistumista Raportti sisälsi myös kymmenkunta suositusta asioista, joissa Tekes voi parantaa toimintaansa.

Tärkeimpiä ovat kansainvälistymisen tuen vahvistaminen, yhteistyön tiivistäminen kumppaniorganisaatioiden kanssa ja Tekesin aktiivisempi osallistuminen julkiseen keskusteluun.

Suositukset ovat hyvin linjassa myös Tekesissä tehtyjen arvioiden kanssa. Tekesissä on meneillään laaja muutosohjelma, jossa työstetään suosituksia eteenpäin käytännön toimenpiteiksi.

Esimerkiksi rahoitushakemusten käsittelyä nopeutetaan prosessin sähköistämisellä ja yksinkertaistamisella.

Arvioitsijoiden kokoaman asiakaspalautteen mukaan lähes kaikki asiakkaat pitävät Tekesin prosessien ja henkilöstön laatua erittäin korkeana ja katsovat projektien rahoituksen vastaavan heidän tarpeitaan.

Uusia julkaisuja

Tekesin esitteitä Green Growth – Towards Sustainable Future Ohjelman tavoitteena on tunnistaa uusia potentiaalisia kestävän talouden liiketoiminnan kasvualueita, jotka perustuvat olennaisesti alhaisempaan energian ja kestävään luonnonvarojen käyttöön. Ohjelman englanninkielinen esite. www.tekes.fi/fi/document/56888/tekes_greengrowth_ eng_pdf

Экоэффективные решения мирового уровня из Финляндии Venäjänkielinen julkaisu, jossa esitellään suomalaista osaamista energiatehokkuudessa ja ympäristöystävällisessä rakentamisessa. www.tekes.fi/fi/document/57429/world-class_ sustainable_solutions_venajank_pdf

Tekesin katsauksia Hyvinvoiva yhteiskunta ja ympäristö – Katsaus Tekesin vaikuttavuudesta 292/2012 Katsauksessa tarkastellaan Tekesin toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia. www.tekes.fi/u/292_12_Hyvinvoiva_yhteiskunta ja ympäristö_eBook.pdf

Tuottavuus ja uusiutuminen – Katsaus Tekesin vaikuttavuudesta 293/2012 Katsauksessa tarkastellaan Tekesin toiminnan vaikutuksia yritysten tuottavuuteen ja elinkeinoelämän uusiutumiseen. www.tekes.fi/fi/document/56900/tuottavuus_ja_ uusiutuminen_293_12_pdf

Vaikuttavuutta sovelluksista – Suomalaisen avaruustoiminnan arviointi 294/2012 Raportti kuvaa suomalaista avaruustoimintaa sekä avaruuslaitteita valmistavan tai ratkaisuja hyödyntävän teollisuuden että viranomaistoiminnan hyödyntämismahdollisuuksien kannalta. www.tekes.fi/fi/document/57369/avaruustoiminnan_ arviointi_294_12_pdf

Muita esitteitä Evaluation of Tekes Kansainvälisten arvioitsijoiden mielestä Tekes on onnistunut toiminnassaan hyvin ja on kansainvälisessä vertailussa yksi maailman johtavista innovaatiorahoittajista.

Arvoitsijat esittävät muutamia kehittämiskohteita, joilla toimintaa voidaan vielä parantaa.

Painetun julkaisun tilaukset: lisbeth.reunanen@tem.fi ja anne.sarrivaara@tem.fi www.tem.fi/files/33176/TEMjul_22_2012_web.pdf

NÄKÖALAT 3 | 2012

13

Teema

Cleantechin ja metsäalan strategiset ohjelmat yhdistävät ja uudistavat

Huomisen Suomi harppoo puujaloilla ja pyörii biopolttoaineilla teksti: Annukka Berg | kuvat: Markus Sommers

Suomalaista cleantechiä ja metsäsektoria tuupataan nousuun työ- ja elinkeinoministeriön strategisilla ohjelmilla. Metsäsektori on suurten ja nimekkäiden toimijoiden perinteikäs toimintakenttä, jota pitäisi nyt uudistaa ja laajentaa Suomen biotalouden ytimeksi. Cleantech taas vilisee pienyrittäjiä, mutta ala on ollut iloisesti levällään ja vailla yhtä kansallista nimittäjää. Molemmissa uskotaan isojen ja pienten yritysten yhteispeliin, kannustinjärjestelmien tarpeeseen sekä julkisten hankintojen voimaan.

14 NÄKÖALAT 3 | 2012

Tavoitteena on saada prosentti julkisista hankinnoista cleantech-alalle.

Mari Pantsar-Kallio ja Sixten Sunabacka toivovat tukea ja rohkeutta virkamiehille, jotka ostavat veroeuroilla uutta teknologiaa.

NĂ„KĂ–ALAT 3 | 2012

15

leantechin strateginen ohjelma luo koko alalle yhteistä kirkasta brändiä.

Tehtävän ei pitäisi olla erityisen hankala, sillä tuoreessa puhtaan teknologian rankingissa Suomi sijoittui neljänneksi. Alalla toimii kuitenkin noin 2000 yritystä, joista valtaosa on pieniä. ”Cleantechiä edistävät monet julkisen sektorin toimijat ja yritysten etujärjestöt”, kertoo ohjelman johtaja Mari PantsarKallio ”Kun olen joskus yrittänyt visualisoida kenttää, se on näyttänyt lähinnä haulikolla ammutulta.”

Alle puoli vuotta toiminut puhtaan teknologian ohjelma on polkaissut käyntiin lupauskampanjan, jossa sitoudutaan cleantechin edistämiseen omissa toimissa. Sekä ministeriöiden edustajat että yritykset ovat antaneet jo nelisenkymmentä lupausta. ”Suomessa uuden teknologian ongelmana on ennen kaikkea markkinoille pääsy”, Pantsar-Kallio selvittää. ”Mitä jos prosentilla julkisiin hankintoihin käytettävistä rahoista ostettaisiin teknologiaa kotimaisia referenssejä tarvitsevilta yrityksiltä?

Sillä tavoin uutta teknologiaa voitaisiin edistää jopa 325 miljoonalla eurolla”, Mari PantsarKallio pohtii. Idea julkisten hankintojen valjastamisesta on kantanut jo niin pitkälle, että prosentin cleantech-tavoitteesta on valmisteilla ehdotus valtioneuvoston päätökseksi.

nen mies.” Palat ovat loksahdelleet paikoilleen”, Sixten Sunabacka hymisee. Puurakentaminen on metsäalan ohjelman lippulaiva.”Viime vuonna uusituista rakennusmääräyksistä saatiin hyvä pohja. Rakennuttajat yksityisellä ja julkisella puolella innostuivat asiasta. Metsäteollisuus, rakennusliikkeet ja muut alan toimijat ovat nyt myös lähteneet mukaan”, Sunabacka luettelee.

Puukerrostalojen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. ”Tällä hetkellä puukerrostaloja on Suomessa alle 40, mutta 130 on arkkitehtisuunnitteluvaiheessa ja saman verran kaavoitusputkessa”, Sixten Sunabacka kertoo. Puurakentamista ovat vauhdittaneet myös pioneerihankkeiden huomiot siitä, että puusta voi rakentaa kustannustehokkaasti.

Vaikka puurakentamista on hehkutettu ympäristöystävällisyyden takia, puurakenteiden tuottaminen ei äkkiseltään kuulosta kovin uudelta teknologialta. Pelastetaanko voimakkaassa murroksessa oleva metsäala lattialankuilla ja kattoparruilla? ”Myös täysin uudenlaisia tuotteita kuten puumuovia ja nanosellua sekä elintarvike- ja lääketeollisuuden tuotteita on kehitteillä”, Sunabacka sanoo.

Mekaanisella metsäteollisuudella on kuitenkin merkittävä rooli kokonaisuudessa, sillä yli puolet alan työntekijöistä työskentelee sen palveluksessa. Mekaaninen metsäteollisuus myös kytkeytyy elimellisesti muuhun metsäalan toimintaan kuten uusiutuvan energian, massan ja paperin tuotantoon.

Pelastetaanko voimakkaassa murroksessa oleva metsäala lattialankuilla ja kattoparruilla?

Puukerrostalot strategisena kärkenä Julkisten hankintojen voimaan uskotaan myös metsäsektorilla, jota hellitään jo toista kautta hallituksen strategisella ohjelmalla. Metsäalan strategisen ohjelman johdossa istuu tyytyväi-

16 NÄKÖALAT 3 | 2012

Yksi brändi – erilaisten yritysten ekosysteemi Cleantechin ja metsäalan haasteet ovat monin paikoin toistensa vastakohtia. ”Suo-

Nykyiset lupakäytännöt lyövät kapuloita markkinatulokkaiden rattaisiin. ”Pitäisikö asiattomille valituksille määrätä parin tonnin maksu?” cleantechohjelman johtaja Mari Pantsar-Kallio pohtii.

”Ministeriöt ovat mainettaan ketterämpiä organisaatioita”, Metsäsektorin strategista ohjelmaa johtava Sixten Sunabacka vakuuttaa.

Cleantechin ja metsäalan haasteet ovat monin paikoin toistensa vastakohtia.

malainen puhtaan teknologian sektori hyötyisi, jos useampi alan pienyrityksistä kasvaisi keskisuureksi”, Mari Pantsar-Kallio toteaa.

Suuret yritykset taas ovat metsäalan ominaispiirre. Niiden rinnalle yritetään synnyttää pienempiä yrityksiä, jotta eri kokoiset yritykset voisivat elää yhdessä eräänlaisessa symbioosissa.”Metsäalalla ajatellaan helposti, että jos jokin ei ole miljardibisnes tai vuosikymmenen panostuksen tulos, se ei ole yhtään mitään”, Sixten Sunabacka harmittelee.

Suomen cleantech-alalle yritetään luoda profiilia, joka tunnistettaisiin maailmalla.” Pitäisiköhän myös metsäalalle saada oma Suomi-brändinsä?” Sunabacka innostuu. Monilla Suomen metsäsektorin jättiläisillä on tosin omat vahvat brändinsä, jotka tunnetaan jo maailmalla.

Sekä cleantechin alalla että metsäsektorilla uudistamisen henki on vahva. ”Cleantechin tavoitteena on tuplata 21 miljardin euron liikevaihto vuoteen 2018 mennessä”, Pantsar-Kallio sanoo. Myös mesäalalla rima on korkealla: ”Tavoitteena on muun muassa puukerrostalorakentamisen markkinaosuuden nostaminen 10 prosenttiin tämän hallituskauden aikana sekä puutuotteiden viennin kaksinkertaistaminen”, Sunabacka vahvistaa. ¡

www.tem.fi/cleantech www.tem.fi/mso

NÄKÖALAT 3 | 2012

17

Alusta asti Pian 40 vuotta toiminut Biolan on toteuttanut koko liikeideansa kestävän kehityksen ja luonnonmukaisuuden ehdoilla. Yhtiö on tuonut tasaiseen tahtiin markkinoille tuotteita ja ratkaisuja, jotka auttavat ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä vähentämään ympäristökuormitustaan.

Teksti: Paula Böhling Kuvat: Kimmo Siltanen, iStockPhoto

iolan on euralainen perheyritys, jonka perusti vuonna 1974 Hannes Kariniemi – sama mies, joka sai 1960-luvulla suomalaiset syömään broileria. Moni olisi pitänyt broilerintuotannon myötä kasvavia kakkavuoria vain ongelmana, mutta Kariniemi näki niissä oivan bisnesidean.

Hyvin näki, sillä nyt Biolan-ryhmään kuuluu emoyhtiö Biolan Oy:n lisäksi useita yrityksiä. Omaa tuotantoa on Suomessa, Virossa ja Kiinassa. Venäjällä toimii myyntiyhtiö. Ammattiviljelysektori eriytettiin Novarbo Oy:ksi vuonna 2010.

Tänä päivänä Biolan Oy työllistää noin 60 ja Biolan-ryhmä lähes 160 ihmistä.

Jo vuonna 1974 yhtiö toi markkinoille luonnonmukaiset lannoitteet, ensimmäisenä maailmassa. Ne valmistettiin itse kehitetyillä koneilla ja laitteilla. Neljän vuoden päästä lanseerattiin Suomen ensimmäinen kompostori ja vuonna 1998 kuivakäymälät.

2000-luvun alkupuolella tulivat pienpuhdistamot, jotka myös ovat yhtiön luomulinjan mukaisia. ”Esimerkiksi harmaavesisuodattimissa käytämme suodatinmateriaalina järvisirppisammalta. Sen nostaminen järvestä on jo sinällään ekoteko, mutta lisäksi materiaalin voi käytön jälkeen kompostoida ja käyttää maanparannusaineena. Se on luonnonmukaisuutta parhaimmillaan”, Mäki kuvailee.

Teot ratkaisevat Vihreän bisneksen pioneeri ”Biolan on ollut koko historiansa ajan luomu”, sanoo Biolan Oy:n toimitusjohtaja Esa Mäki. ”Se vain on saattanut välillä jäädä kertomatta, koska asiaa on pidetty itsestään selvänä.”

18 NÄKÖALAT 3 | 2012

Brändien rakentamisesta puhutaan paljon, mutta Biolanin brändiä ei ole rakennettu, Mäki toteaa.

Se rakentuu tekojen ja onnistumisten kautta – huolehtimalla siitä, että kestävä kehitys ja ympäristö otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.

”Voitaisiin toki rakentaa, mutta tuleeko siitä, mitä halutaan? Niin saa tunnettuutta, mutta riittääkö se? Täytyy myös olla jotain taustalla.”

Biolanilla on ollut tuotteissaan huippuonnistumisia, joista Mäki mainitsee ensimmäisenä kompostikäymälän. Se hoitaa myös pienet määrät biojätettä, on hajuton, helppo tyhjentää ja tuottaa käytännössä valmista multaa.

”Ratkaisu toimii ja yllättää ihmiset positiivisesti, se on tärkeää.”

Myös tuotannon ympäristövaikutukset otetaan huomioon. Biolanin uusi tuotantolaitos saa energiansa omasta tuulivoimalasta, laitoksen jätevedet puhdistetaan ja kierrätetään itse kehitetyillä laitteilla, tuotantoprosesseissa satsataan energiatehokkuuteen, optimaaliseen raaka-aineiden käyttöön ja kierrätysmateriaaleihin.

Tärkeä osa kokonaisuutta on uusi pääkonttori, joka ruokokattoineen, kasviseinineen ja pisaraverhoineen on ”ylistys luonnonmateriaaleille ja luonnonmukaisuudelle”.

”Tarvitaan uskallusta, riskinottokykyä ja pääomia – eikä kaikki aina onnistu, sekin on hyvä muistaa.”

NÄKÖALAT 3 | 2012

19

”Biolanin päärakennus henkii yhtiön omistajien ja biolanilaisten arvomaailmaa ja sitä fiilistä, jolla talossa toimitaan. Ei tehdä perinteisellä tavalla ja jos jokin asia tuntuu mahdottomalta, niin se otetaan lähinnä haasteena”, toimitusjohtaja Esa Mäki kuvailee.

Käymälät kiinnostavat maailmalla Biolanin vienti on alkanut ammattiviljelyn tuotteista, mutta myös kuluttajatuotteita ja etenkin kuivakäymälöitä menee jo jonkin verran maan rajojen ulkopuolelle. ”Ekologinen sanitaatio” on globaalisti katsoen yhtiön keskeisimpiä toiminta-alueita, Mäki kertoo. ”Intia on tällä hetkellä fokuksessa, koska maan viranomaiset ovat kiinnostuneet ratkaisuistamme. Olemme käyneet neuvotteluja tuhannen kuivakäymälän pilottiprojektista ja pääsemme varmasti eteenpäin, kunhan vain rahoituskuvio saadaan kuntoon.”

Haasteena Intian kaltaisilla uusilla markkina-alueilla on kulttuurin erilaisuus, Mäki jatkaa. ”Länsimaissa on totuttu vessapaperiin, mutta Intiassa käytetään vettä, mikä hankaloittaa kuivakäymälöiden käyttöönottoa. Vielä suurempi kysymys on se, että käymäläasioihin liittyy Intiassa monia tabuja. Suomessa ihmiset ovat lähtökohtaisesti tasavertaisia, mutta Intiassa tilanne on toisenlainen.” ”Mutta on turha kuvitella, että menisimme sinne opettamaan, miten heidän pitäisi toimia.

Meidän on pohdittava tilannetta heidän lähtökohdistaan.”

Biolanissa uskotaan ratkaisujen löytymiseen. ”Tuotteita pitää muuntaa, mutta se on tehtävä niin, että perusajatus pysyy linjamme mukaisena – että ravinteet saadaan kiertoon ja hyödynnetään paikallisesti.”

Mäki muistuttaa, että parhaimmillaan tällainen toimintamalli ratkaisisi myös suuria hygieenisyyskysymyksiä. Intiassa nimittäin on 600–700 miljoonaa ihmistä ilman minkäänlaista vessaa.

Jokainen voi olla luomuviljelijä Kiinassa kuivakäymälä ei tunnu tällä hetkellä sopivan kulttuuriin, mutta kotitarveviljelyn

20 NÄKÖALAT 3 | 2012

yleistymistä Mäki pitää suurena mahdollisuutena. Shanghain ympäristöön yritetäänkin nyt levittää ”kotitalouskohtaisen kompostoinnin ilosanomaa”. ”Globaalit yritykset tulevat markkinoille voimalla ja valtavilla rahoilla, mutta meidän pitää löytää muita tapoja. Etenemme pienin askelluksin, vieden ajatusta koteihin päiväkotien kautta. Se on pitkä mutta parhaimmillaan juureva tie. Kompostoinnista voi tulla osa luontaista toimintamallia, kun lapset kertovat siitä vanhemmilleen.”

Myös Suomessa kotitarveviljely ja kaupunkiviljely innostavat yhä useampia, ja Biolan on tarttunut tilaisuuteen. Se satsaa ratkaisuihin, joilla helpotetaan kotipuutarhan hoitoa ja luodaan entistä paremmat edellytykset onnistumiselle. ”Tavoitteena on, että kuluttaja voisi helposti ja suhteellisen edullisesti kokea kasvun ihmeen, oli se sitten tomaattia, kurkkua, yrttejä, mitä tahansa.”

Luomua on myös kasvusäkeissä, joten luomuvihanneksia voi kasvattaa vaikka omalla parvekkeellaan. ”Jokainen voi tuntea olevansa luomuviljeli-

jä, se on keskeisiä teemojamme”, toimitusjohtaja tiivistää.

Huomio veden käyttöön Kemialliset lannoitteet kallistuvat. Fosforivarat hupenevat. Eettisyys ohjaa kuluttajien valintoja yhä enemmän. Kiinnostus lähi- ja luomuruokaan kasvaa. Yhä useampi haluaa tehdä jotain kestävän kehityksen edistämiseksi. ”Trendit ovat vahvasti puolellamme, mutta se ei vielä riitä. On huolehdittava siitä, että kehitystyö jatkuu ja saamme tarjolle uudentyyppisiä ratkaisuja, joita käyttäen maailmasta tulee parempi paikka elää ja asua.”

Mäki kertoo, että lähiaikoina markkinoille tulee suljettu sanitaatiojärjestelmä, jota on kehitetty Tekesin Vesi-ohjelmassa ja jollainen on jo käytössä yhtiön pääkonttorissa ja ympäristötuotetehtaassa. Tavoitteena on kaupallistaa tämä erikokoisiin käyttötarpeisiin soveltuva järjestelmä kuluvan vuoden lopulla. ”Olisi todellinen ekoteko yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle, jos tällaisia ratkaisuja mietittäisiin. Vessojen huuhteluun ei kannata käyttää juomavettä.” ¡

Gallup

Mikä on lempiluonnonvarasi?

Miksi?

Opiskelija, graafinen suunnittelija ja geologi nimesivät lempiluonnonvaransa.

Toimitus: Toni Tuupanen

Thomas Pedersen, 23 Opiskelija, Tanska Koska olen kotoisin Tanskasta, minun täytyy olla isänmaallinen ja todeta, että pidän todella tuulivoimasta. Tuulivoima on tanskalaisille kansallinen ylpeyden aihe varsinkin kun puhutaan ydinvoimariippuvaisista naapurimaistamme. Tuulivoima auttaa suojelemaan ympäristöä, luontoa ja muita tanskalaisille tärkeitä asioita. Olen aina pitänyt suomalaisia ympäristötietoisina ja minua hämmästyttikin aluksi suuresti tuulivoimaloiden puute maassanne. Ensimmäisen saunakokemukseni yhteydessä tulin kuitenkin huomanneeksi, että suomalainen olut jota nautin, oli valmistettu käyttäen tuulivoimaa. Se teki oloni heti hieman kotoisammaksi.

Ville Laasonen, 31 Graafinen suunnittelija Entisenä geologian opiskelijana pitää varmaan sanoa, että suosikkiluonnonvarani on kivi. Kivi on täysin kuollutta mutta silti jotenkin kiehtovaa. Kivestä voi tehdä taloja ja siitä saadaan raaka-ainetta myös moniin muihin asioihin. Asian päälle ymmärtävä näkee kivestä monia asioita, missä se on syntynyt, mitä se saattaa sisältää ja onko se joutunut veden käsiteltäväksi. En kuitenkaan voisi luopua metsästä, puukin on erinomainen raaka-aine, mutta metsä on myös paikka. Nykyään tulee käytyä harvemmin, mutta keskusta-asukillakin on ajoittain tarve päästä luontoon. Perinteiset talousmetsät eivät ehkä ole niitä parhaita retkeily- ja meditointikohteita, mutta on toki niitäkin tullut tallattua aikoinaan nuoruusvuosien partioreissuilla.

Tanja Lindholm, 36 Exploration Geologist (Malminetsintägeologi) Vesi on elämän edellytys. Makean veden osuus maailman vesivarannoista on kolme prosenttia, josta helposti hyödynnettävissä on ainoastaan yksi prosentti.

Vesi on ainoa aine, jota esiintyy luonnossa kolmessa olomuodossa. Vesimolekyylit voivat olla miljardien vuosien ikäisiä. Yli 60 prosenttia ihmisestä on vettä. Ihminen tarvitsee makeaa vettä selvitäkseen hengissä. Vesi sammuttaa tulen, tuottaa energiaa ja mahdollistaa ravinnon tuotannon. Vesi aiheuttaa maailmanlaajuisia konflikteja ja toisaalta se on ollut mukana synnyttämässä maapallon ensimmäisiä kulttuureja. On myös tärkeää ymmärtää puhtaan veden taloudellinen ja kulttuurinen merkitys, sillä vesi sekä mahdollistaa elämän, että säätelee sen kulkua ja muotoa.

NÄKÖALAT 3 | 2012

21

Suomalaisosaamista kestävään kaivostoimintaan Mineraalivarojen niukkuus ja saatavuus ovat kuumia aiheita maailmalla. Suomeen on saapunut kaivosbuumi, mutta kaivostoiminnan hyväksyttävyydestä käydään paikoin kipakkaakin keskustelua. Sosiaalisella toimiluvalla on keskeinen sija myös Tekesin Green Mining -ohjelmassa. teksti: Annukka Berg kuva: Anton Kalland

22 NÄKÖALAT 3 | 2012

reen Mining -ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa Suomi vastuullisen mineraaliteollisuuden globaaliksi edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä. ”Suomessa on monia merkittäviä kaivosalan yrityksiä, jotka toimivat myös kansainvälisellä tasolla”, kertoo Outotecin teknologiajohtaja Kari Knuutila.

Knuutila luotsaa Green Mining -ohjelman johtoryhmää.

Tällä hetkellä Suomessa toimii kymmenen metallikaivosta, mutta suunnitteilla on peräti kuusi uutta hanketta. Kaikkiaan 40 yritystä etsii malmeja Suomesta. Suomi houkuttelee, sillä kaivostoiminnan mahdollisuudet on arvioitu hyviksi maassamme. Alkutuotantomaana toimiminen ei ole viime vuosina ollut erityisen muodikasta. Jääkö kaivosbuumista Suomeen muuta kuin reikäinen maankuori?

Sosiaalisen toimiluvan ehdot Green Mining -ohjelman tavoitteena on kehittää kaivostoimintaa tukevaa uutta, huippuosaamista vaativaa tutkimusta ja liiketoimintaa. Ideana on löytää vientimahdollisuuksia mutta myös parantaa toimintatapoja koko alalla. ”Aiemmin oli tärkeää pitää yllä hyviä suhteita ennen kaikkea siihen yhteisöön, jossa kaivos tai tuotantolaitos sijaitsi”, Kari Knuutila avaa. Nyt vastuuta pitää kantaa laajemmin.

Sosiaalisen toimiluvan ansaitseminen tarkoittaa monia asioita. ”Esimerkiksi energiaa ja vettä tulee käyttää säästeliäämmin. Jätteitä ja päästöjä pitää syntyä vähemmän. Toiminnan on oltava turvallista”, Knuutila luettelee. ”Hyvistä töistä pitää myös kertoa. Avoimuus on tärkeää.” Green Mining -ohjelma korostaa myös mineraalien saannin turvaamista tulevaisuudessa. Pitkän tähtäimen visiona on paitsi älykäs myös huomaamaton kaivos.

Tähän mennessä Green Mining -ohjelmassa on kehitetty muun muassa tapoja pitää ympäristö- ja terveysriskejä aiheuttava arseeni hallinnassa kaivosteollisuuden prosesseissa. ”Vastuullisuutta mietitään nyt maailmalla laajasti.

Sitä vaativat jo monet sijoittajat ja rahoittajat”, Knuutila vahvistaa. ”Samoin meillä Outotecissä vastuullisuus käsitetään kokonaisvaltaisesti kaikkeen liiketoimintaan kuuluvana sosiaalisena, taloudellisena ja ympäristövastuuna.” ¡

Tavoitteena on nostaa Suomi vastuullisen mineraaliteollisuuden globaaliksi edelläkävijäksi

www.tekes.fi/ohjelmat/GreenMining

Ekotehokkuus, kestävä maankäyttö, haitallisten sosiaalisten vaikutusten minimointi ja hyvät toimintatavat ovat kaivosteollisuuden sosiaalisen toimiluvan ydintä.

NÄKÖALAT 3 | 2012

23

”Netcyclerin tavoitteena oli heti alusta lähtien etsiä isoja markkinoita. Isojakin vaihtopalveluita maailmalta löytyi, mutta mutta meidän ideamme oli luoda mahdollisimman monia useampien ihmisten vaihtorinkejä”, kertoo Juha Koponen.

24 NÄKÖALAT 3 | 2012

Suunnannäyttäjä

Jaettu tavarapaljous kannattaa Tavaroiden kierrätys on jo pitkään ollut suosiossa, mutta vain harva on pystynyt tekemään siitä menestyvää liiketoimintaa. Netcycler on luonut ainutlaatuisen toimintakonseptin, joka toimii useammassa maassa.

Teksti: Pekka Säilä | Kuvat: Markus Sommers

etcyclerin kotisivuilta löytyy tyytyväisen asiakkaan kommentti: ”Katselen tässä uutta yksiötäni. Kalustus on hankittu lähes kokonaan Netcyclerin kautta: pöytä, tuoli, matto, kirjahylly, lipasto, sänky, peili ja lisäksi vielä pölynimurikin. Olen saanut pikkubudjetilla uuden kotini kuntoon. Kiitokset Netcyclerille ja kaikille vaihtokumppaneille!”

Vaikka internetissä on nykyisin myynnissä paljon käytettyä tavaraa, on Netcycler pystynyt kehittämään täysin uudenlaisen tavaranvaihtopalvelun kuluttajille. Palvelussa listataan tavarat, joista haluaa päästä eroon sekä tavarat, joita toivotaan saatavan tilalle. Tavaroita voi myös myydä, ostaa, antaa ja saada ilmaiseksi.

Aikaisemmat vaihtopalvelut ovat mahdollistaneet vaihtamisen ja kaupankäynnin lähinnä kahden ihmisen välillä. Netcyclerin ideana on luoda mahdollisimman monia useampien ihmisten vaihtorinkejä, jolloin todennäköisyys haluttujen tavaroiden saamiselle nousee merkittävästi.

Moni palvelun käyttäjä on huomannut, että ihmisten nurkista löytyy lähes käyttämätöntä tavaraa, joka on tarjolla lähes puoli ilmaiseksi. Toisaalta toimintaa ohjaavat myös ekologiset näkökannat.

Ohjenuorana kansainvälistyminen Käyttäjilleen ilmaiseen palveluun ilmestyy päivittäin runsaasti uusia tuotteita. Viimeisimpien tilastojen mukaan käyttäjät olivat lisänneet parin vuoden ajan toimineeseen palveluun lähes 70 000 tavaraa ja reilusti yli 100 000 toivetta. Päivittäin suuri määrä tavaroita löytää uuden omistajan.

Netcyclerin kautta tehtävä kaupankäynti on tehty turvalliseksi sekä myyjälle että ostajalle. Hinta varataan ostajalta ennen tavaran toimitusta, ja myyjä saa rahat vasta kun on toimittanut tavaran. ”Netcyclerissa kiertävät hyvin arkiset tavarat, kuten urheiluvälineet, lastenvaatteet ja kodin elektroniikka. Perheenäidit ovat erityisen tärkeä kohderyhmä, sillä lapsiperheillä tavarankierto on omaa luokkaansa”, ker-

too Juha Koponen, joka on Netcyclerin toinen perustajaosakas. Hän perusti yrityksen yhdessä Jussi Koskisen kanssa vuonna 2008.

Netcyclerin perustajat työskentelivät aikaisemmin noin 10 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävien kansainvälisten kasvuyritysten johtotehtävissä. Kokemusta ehti kertyä niin tekniikasta, myynnistä kuin ohjelmoinnistakin. Molemmille oli jo alusta saakka selvää, että uudesta palvelusta kehitetään kansainvälisesti toimiva konsepti.

Netcyclerin tulot muodostuvat maksullisista lisäpalveluista, yrityspalveluista ja mainonnasta. Suomessa käyttäjät voivat halutessaan valita postituspalvelun, jossa on vaihtoehtoina kirjepalvelu tai pakettipalvelu.

Tavaran myynnistä peritään pieni palvelumaksu. Käyttäjät voivat myydä tavaroitaan myös erityisten vaihtorinkien kautta, joiden pitäisi moninkertaistaa myyjän kaupantekomahdollisuudet. Netcycler saa toteutuneesta kauppahinnasta pienen palvelumaksun. Myös maksullinen Netcycler Extra -tili antaa käyttäjälle tiettyjä lisäpalveluita. Kuluttajien ohella myös yrityksille voidaan rakentaa oma Netcycler-periaatteella toimiva sisäinen palvelu.

Netcycler on hakenut näkyvyyttä myös erilaisilla tempauksilla. Yhtenä esimerkkinä Koponen mainitsee Nokian kanssa yhteistyössä toteutetun kampanjan, jossa ihmisille jaettiin ilmaiseksi polkupyörän liike-energiasta virtansa saavia kännykkälatureita.

Tuotekehitys tukee kasvua Netcyclerin toiminnan käynnistäminen oli mahdollista Tekesiltä ja ELY-keskukselta saadun rahoituksen turvin. Tekesiltä yritys on saanut nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusta. Myös asiaan uskova sijoittaja saatiin mukaan toimintaan jo alkuvaiheessa. Lisäksi Aloitusrahasto Vera ja Clean Future Fund mahdollistivat osaltaan toimivan konseptin rakentamisen.

Toiminta saatiin täyteen vauhtiin vuonna 2010, kahden vuoden päästä aloituksesta. Nyt palvelu toimii Suomen ohella myös Englannissa ja

NÄKÖALAT 3 | 2012

25

”Alkuvaiheiden jälkeen on ollut hienoa huomata, että liikeidea on lähtenyt todella lentoon.”

Saksassa. Netcycler on tosissaan etsimässä jalansijaa myös USA:n markkinoilta. Näiden suunnitelmien osalta Koponen ei kuitenkaan vielä paljasta yksityiskohtia. ”Lähtökohtana oli heti alussa etsiä isoja markkinoita. Isojakin vaihtopalveluita maailmalta löytyy ja kilpailu on kovaa. Yleensä ne ovat kuitenkin keskittyneet johonkin tiettyyn tuoteryhmään, kuten peleihin tai vaatteisiin”, Koponen toteaa. ”Alkuvaiheiden jälkeen on ollut hienoa huomata, että tämä liikeidea on lähtenyt todella lentoon. Se on auttanut ottamaan rohkeasti myös uusia askelia. Ilman selkeitä kasvutavoitteita olisi toiminalle vaikea saada myös lisärahoitusta”, hän jatkaa.

Kasvun rinnalla palvelun mahdollistavaa käyttöliittymää on myös kehitettävä jatkuvasti, jotta siitä saadaan entistäkin helppokäyttöisempi.

Tässä tehtävässä Netcyclerissa toimii neljä ohjelmistokehittäjää, jotka tekevät kehitystyötä käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. ”Suurin haaste on saada entistä useampi ihminen penkomaan komeroitaan ja laittamaan palveluun mielellään 50–100 tavaraa tarjolle. Silloin käytössä on tavaratili, jolla avulla vaihtoprosessi toimii todella hyvin, kun ohjelmisto yhdistää toiveet ja tavarat automaattisesti. Näin käyttäjä saa parhaan mahdollisen hyödyn itselleen.”

Koponen uskoo, että Netcyclerin suosio on osa kasvavaa trendiä, jossa omistamisen tapa on muuttumassa. Ihmiset haluavat entistä enemmän maksaa vain siitä, mitä oikeasti käyttävät. Silloin käytettyjen tavaroiden markkinoille on selkeä tilaus. ”Me tulimme markkinoille, kun heikkoja signaaleja tällaisesta kehityksestä oli nähtävissä. Nyt aallonharjalla on hyvä ratsastaa.” ¡

Netcyclerin luoma tavaranvaihtopalvelu toimii Suomen ohella myös Englannissa ja Saksassa. Yritys on tosissaan etsimässä jalansijaa myös USA:n markkinoilta.

26 NÄKÖALAT 3 | 2012

Vettä säästyy mittalaitteen avulla teksti: Minna Keinonen | kuva: istockphoto

Tamperelainen yritys TTS-Ciptec on kehittänyt mittalaiteen, jolla voidaan optimoida meijereiden ja elintarviketeollisuuden prosessilinjojen pesuja. Kehitysprojekti toteutettiin osana Tekesin Vesi-ohjelmaa. lintarviketeollisuudessa puhtaus on puoli ruokaa eli koko se laitteisto, missä esimerkiksi maito tai mehu kulkee, täytyy pestä tietyin väliajoin. Pesujen yhteydessä laitteistoissa kierrätetään erilaisia kemikaaleja, ja puhtaus on varmistettu ottamalla laboratorionäytteitä. Koska puhdasta on pakko saada, on laitteistoja ylipesty.

Tähän haasteeseen TTS-Ciptec kehitti vuoden 2011 alussa tuotantoon tulleen patentoidun mittalaitteen, jolla likaisuutta mitataan vedestä tai kemikaaleista. Tämän tiedon avulla elintarviketeollisuuden pesuja voidaan optimoida.

Mittalaitteen ansiosta elintarviketeollisuuden yritykset voivat päästä pelkän veden ja sähkönkulutuksenosalta satojen tuhansien eurojen säästöihin vuodessa. Toinen merkittävä tekijä on ajansäästö: mitä vähemmän prosessia pestään, sitä enemmän valmistuskapasiteettia on käytössä.

Skaalautuva mittalaite maailman markkinoille ”Mittalaitteen kehitys perustui meillä jo käytössä olevan tekniikkaan eli sameusmittarei-

hin. Tarvitsimme nyt kuitenkin paljon tarkempaa mittausta. Tavoitteena oli kehittää lisäksi sellainen mittalaite, joka on sovellettavissa erilaisiin tarpeisiin ulkomaita myöten ja jonka keräämä tieto saadaan sähköisesti analysoitavaksi. Tiedonsiirto olikin yksi kehitysprojektimme keskeisistä haasteista”, kertoo TTS-Ciptecin toimitusjohtaja Tuomas Pahlman.

Asiakkaiden kiinnostus mittalaitetta kohtaan oli heti suurta. Nyt TTS-Ciptecin liikevaihdosta jo yli 90 prosenttia tulee ulkomailta. Päämarkkinaksi on noussut Ranska ja sen vanavedessä ovat Pohjoismaat, Baltian maat sekä Belgia ja Espanja.

Ranskan valtaamisessa keskeinen rooli on ollut yrityksen ranskalaisella myyntijohtajalla, jonka avulla yritys saanut maailman suurimmat meijerikonsernit asiakkaikseen. ”Suomessa meillä on noin 20 meijeriä, Ranskassa toimistomme läheisyydestä löytyy toistasataa meijeriasiakasta. Tämä kertonee kaiken markkinoiden koon erosta”, Pahlman toteaa.

Pahlman korostaa myös kansainvälisen tiimin merkitystä. Yrityksen 16 työntekijästä seitsemällä on ulkomaalainen tausta. Yrityksen projektit edellyttävät aina paikallista projektipäällikköä, joka puhuu paikallista kieltä. ¡

www.tts-ciptec.com

NÄKÖALAT 3 | 2012

27

Confidex Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Timo Lindström (takana) ja teknologiajohtaja Matti Rintamäki kertovat, että 2005 perustetulla yrityksellä on takana yli 300 miljoonaa tunnistinta ja teknologialle pohditaan jo uusia käyttömahdollisuuksia.

28 NÄKÖALAT 3 | 2012

Kasvuyrityksen tarina

Startupista globaaliksi markkinajohtajaksi Pieni yritys voi huippuosaamisellaan nopeasti edetä maailman markkinajohtajaksi, kuten tamperelainen Confidex Oy. Yhtiön RFIDteknologiaan perustuvat paperipohjaiset joukkoliikenteen maksuliput sekä teolliset tunnistimet kilpailevat omassa luokassaan. teksti: matti valli | kuvat: juho paavola

enestyksemme DNA on suomalaisessa insinööritaidossa ja -ajattelutavassa, joka yhdistää korkean teoreettisen ymmärryksen käytännönläheiseen sovellusosaamiseen”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Timo Lindström.

RFID, Radio Frequency Identification, tarkoittaa tiedon tallentamista RFID-tunnisteeseen ja sen langatonta lukemista radioaaltojen avulla.

Tähän mennessä yhtiö on valmistanut yli 300 miljoonaa tunnistinta joukkoliikenteen ja teollisuuden käyttöön 40 eri maahan. ”On varsin helppoa suunnitella ja valmistaa vastaavanlaisia tunnistimia laboratoriossa sadan tai tuhannen kappaleen sarja, mutta miljoonien ja taas miljoonien tuotteiden valmistamiseksi ratkaisut ja koko tuotantoketju on suunniteltava eri tavalla”, Lindström pohtii.

Turvallisuus missiona

Kasvu vaatii rahoitusta

”Teollisessa käytössä tunnistimet parantavat koneiden ja varaosien turvallisuutta. Kuluttajapuolella ne voivat varmentaa lääkkeiden ja ruuan alkuperän sekä vaikkapa kylmäketjun katkeamattomuuden. Turvallisuus onkin yksi missiomme.”

Lontoon metrossa yhtiön tuotteet varmistavat, että huollosta tulevat rullaportaat asennetaan entiselle paikalleen eikä jonnekin muualle, jolloin ne muuttuvat turvallisuusriskiksi.

VR käyttää Confidexin tunnistimia junavaunujen tunnistamiseen toiminnanohjauksessa.

Teollisuudessa tunnisteen täytyy toimia metallisen tuotteen pinnalla, ja tällöin antenniratkaisulta edellytetään kolmiulotteisuutta tai sitä, että itse metallista tehdään osa antennia.

Timo Lindström ja kuusi muuta UPM:n RFIDyksikössä työskennellyttä perustivat Confidexin vuonna 2005. Ensimmäiset toimitilat vuokrattiin enteellisesti samasta rakennuksesta Nokialta, josta Nokia Oyj sai alkunsa.

Nyt tilat sijaitsevat Tampereella Särkänniemen kupeessa Haarlan entisen paperitehtaan tiilirunkoisessa rakennuksessa. ”Tekes ja Finnvera mahdollistivat rahoituksellaan yrityksen alkuunlähdön ja kasvun. Tekesiltä saimme kehityslainaa ensimmäisten tuotteiden kehittämiseen. Sen jälkeen olemme olleet mukana muutamassa Tekesin ohjelmassa ja yhteishankkeissa muun muassa VTT:n kanssa”, Timo Lindström kertoo.

Seitsemästä hengestä on kasvettu yli sataan henkeen, joista valtaosa työskentelee Kii-

NÄKÖALAT 3 | 2012

29

Timo Lindström kiittää Tekesin rahoitusta, joka mahdollisti startupin tuotekehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen.

nassa olevalla tuotantolaitoksella. Parikymmentä työskentelee Suomessa tuotekehityksen ja tuotehallinnon parissa; maailmalla kiertää kymmenkunta myyjää. ”Tärkeä osa rahoitusta on ollut Tekesin nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille tarkoitettu rahoitus NIY, joka mahdollisti tuotekehityksen ohella kansainvälistymisen”, Lindström selvittää.

Toinen merkittävä yhteistyöhanke on ollut Tekesin yhdessä UCLA:n (University of California Los Angeles) kanssa toteuttama GAP eli Global Access Program -kansainvälistymisohjelma, jossa viisi MBA-opiskelijaa käyttää noin 2 000 tuntia USA:n markkinoille tähtäävän liiketoimintasuunnitelman työstämiseen. Confidex on osallistunut GAP:iin jo kolme kertaa. USA onkin Kiinan ohella vahva markkina-alue.

Strategiset valinnat Yhtiö keskittyi alusta lähtien paperipohjaisten joukkoliikenteen maksulippujen kehittämiseen sekä toimintaan teollisessa ympäristössä eli

30 NÄKÖALAT 3 | 2012

Confidexin etäluettavilla paperipohjaisilla tunnistimilla tehostetaan muun muassa logistiikkaa ja turvallisuutta. Seuraavaksi luvassa on uusia suoraan kuluttajille suunnattuja sovelluksia.

koneiden ja varaosien merkintään. Kuluttajapuolella lääketurvallisuuden tai vähittäiskaupan logistiikan parissa on toimittu ainakin toistaiseksi vähemmän. Paperipohjaista maksupulipuistakin tuli todellinen menestys. ”Näimme RFID:n mahdollisuudet magneettijuovatunnisteiden, viivakoodien ja muiden optisten ratkaisujen korvaajana. Tuohon aikaan kaupunkiliikenteessä RFID-maksujärjestelmä oli käytössä noin 300 kaupungissa, mutta paperisia maksulippuja käytettiin vain viidessä paikassa. Markkinajohtajalle oli selvä tilaus”, Timo Lindström sanoo.

Teollisten tunnistimien osalta lähtökohdat olivat vielä paremmat. Perustajat tiesivät, ettei kukaan valmistanut niitä. Teollista tunnistetta suojaa kestävä kuori, sitä käytetään pitkään ja siihen voi ladata uutta tietoa. Kevyemmät tarratunnisteet ovat tyypillisesti kertakäyttöisiä ja niistä voi vain lukea tietoja toiminnanohjausjärjestelmien tietokantoihin.

Passiivinen RFID-tunniste saa energiansa lukulaitteen indusoimasta jännitteestä. Yhtiö kehittää myös aktiivista teknologiaa, jossa

on oma virtalähde ja johon voidaan integroida vaikkapa antureita ja lähetin esimerkiksi ympäristön tilasta raportoimiseen. ”Luvassa on aivan uusia, kuluttajalähtöisiä RFID:n käyttömahdollisuuksia, sillä seuraavan viiden vuoden kuluessa suurin osa uusista matkapuhelimista varustetaan NFC-lukuominaisuudella. NFC, Near Field Communications, tuo RFID-lukijat kuluttajien taskuun”, Lindström visioi. ¡

Risteyksessä

Synkkien talousuutisten aikana löytyy ainakin yksi ala, jota kuvaa vauhdikkaat kasvukäyrät.

Aurinkosähkömarkkinoiden kasvuvauhti oli viime vuonna noin 70 prosenttia. Sama tahti on jatkunut koko 2000-luvun.

Suomalaiset mukaan kasvaville aurinkoenergiamarkkinoille Asiantuntija Karin Wikman Tekes, energia- ja ympäristöliiketoiminta-alue kuva: Susanna Lehto

urinkosähkö on monilla markkinoilla saavuttamassa hintakilpailukyvyn verkkosähköön verrattuna. Kasvun moottorina on pitkään toiminut Saksa, jonne suuri osa maailman aurinkosähköstä on asennettu.

Myös Saksan aurinkolämpömarkkinat ovat merkittävät. Vaikkei Saksa kuulukaan maailman aurinkoisimpiin kolkkiin, on siellä onnistuttu luomaan valtavat markkinat kannusteiden avulla.

Mikä on Suomen tilanne? Meillä on selvästi viriämässä uudenlaista kiinnostusta aurinkoratkaisuja kohtaan. Viesti alkaa mennä läpi: Helsingissä aurinkojärjestelmä tuottaa saman minkä Hampurissa. Meillä on myös useita kansainvälisillä markkinoilla pelaavia osaavia toimijoita. Suuri osa energia-alan kasvuyrityksistä toimii joko aurinkolämmön tai -sähkön parissa.

Kasvavilla markkinoilla on tilaa uusille ideoille ja toimijoille. Suomalaisilla on vahvaa materiaaliteknologiaosaamista, samoin sähkö- ja automaatiopuolen osaamista. Kukaan ei ole vielä keksinyt lopullisia ratkaisuja systeemitason kysymyksiin tai rakennuskantaan integrointiin. Tällä puolella meillä voi olla paljonkin annettavaa.

Suomessa rakennussektori on yhä innokkaammin ottamassa aurinkoratkaisuja käyttöön. Kiristyvät rakennusmääräykset ohjaavat aurinkoratkaisujen suuntaan. Nollaenergiataloja on vaikea rakentaa, jollei kiinteistöissä tuoteta myös paikallisesti energiaa. Jeremy Rifkin on kuvannut tulevaisuuden energiataloutta kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi, jossa rakennukset toimivat mikrovoimalaitoksina tuottaen itse tarvitsemansa uusiutuvan energian. Kun tähän vielä yhdistetään älykkäät sähköverkot ja -markkinat ja energian varastointi

vedyn avulla, puhutaan merkittävistä rakenteellisista muutoksista.

Entä mitä Tekes tekee tällä saralla? Pyrimme tuomaan yhteen rakennus- ja energiaalan toimijoita, välittämään uusinta tietoa siitä missä maailmalla mennään ja tietenkin rahoittamaan rohkeita edelläkävijähankkeita. Suomeen kaivataan hyviä referenssikohteita, jotta alan yritysten maailmanvalloitus onnistuisi. Itse olen luottavainen sen suhteen, että meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua tässä kilpailussa. Ajankohta on otollinen. Kesällä on uutisoitu, että ministeri Jyri Häkämies on ehdottamassa piensähkön markkinoiden avaamiseksi nettolaskutusta, jolloin pientuottaja saa hyvitystä tuottamastaan ylijäämäsähköstä. Tämä on hyvä signaali myös aurinkosähkömarkkinoille. ¡

NÄKÖALAT 3 | 2012

31

Liiketoiminta

Nuorikin yritys voi kansainvälistyä Suomi tarvitsee hyvinvointiyhteiskunnan perustaksi jatkuvasti uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Nuorten yritysten menestyminen ja kasvaminen auttaa Suomea pärjäämään kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Samalla koko maa saa vetoapua talouselämän uudistumiseen, sillä suuri osa työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin. teksti: Ville Mäkinen | kuva: Markus Sommers

asvuyritysten menestymisen tärkeys on nähty myös Tekesissä, jolle kansainvälistymällä kasvua hakevat pk-yritykset ovat yhä merkittävämpi asiakasryhmä. Tekes kohdistaa noin kolmanneksen yrityksille suuntaamastaan rahoituksesta nuorille kasvuyrityksille.

Tekesin Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitus (NIY), Vigo-kiihdyttämöohjelma ja Kasvuväylä ovat palveluja, joita Tekes tarjoaa yhdessä muiden julkisten rahoittajien ja pääomasijoittajien kanssa yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Ohjelmistoala keihäänkärkenä Suomi on tunnettu osaamisesta erityisesti tieto- ja viestintäteknologian alueella. Suomessa on noin 5 000 ohjelmistoalan yritystä, joista suurin osa on nuoria, alle viiden henkilön yrityksiä. Suuryrityksiä on vain muutamia kymmeniä. Valtaosa yrityksistä on alle kymmenvuotiaita.

Pääosa ohjelmistoihin tai digitaaliseen mediaan keskittyneistä yrityksistä on muiden yritysten toimittajia tai alihankkijoita. Omaa tuo-

32 NÄKÖALAT 3 | 2012

tekehitystä tai oma tuote on kuitenkin noin tuhannella yrityksellä.

Tekesin toimialajohtaja Risto Setälän mukaan karsinta ohjelmistoalalla on melko kovaa ja se kohdistuu pääosin alan pienimpiin yrityksiin. ”Vuosittain alalle perustetaan lähes 1 000 uutta yritystä ja 600 lopettaa toimintansa”, Setälä sanoo.

Myös Ohjelmistoyrittäjät ry:n tuore toimitusjohtaja Rasmus Roiha tietää nykytilanteen hyvin. ”Lähtökohtaisesti kymmenen vuoden kuluttua yksi kymmenestä nuoresta ohjelmistoalan yrityksestä on pystyssä”, Roiha toteaa.

Jotta luvut saataisiin paremmiksi, olisi syytä keskittyä ohittamaan suurimmat kompastuskivet. Esimerkiksi yritysten kaupallista puolta pitäisi kehittää aiempaa vahvemmin. ”Alkavien yritysten kannattaa ottaa pilottiasiakkaita mukaan kehitystyön suuntaamiseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällöin myös liiketoiminnan jatkuva kasvu on varmemmalla pohjalla”, Setälä neuvoo.

Roihan mukaan ohjelmistoalan startupit eroavat muista nuorista yrityksistä siinä, että ne ovat jo lähtökohtaisesti halukkaita kansainvälistymään.

”Todennäköisyys epäonnistumiseen on kuitenkin yhtä suuri kuin millä muulla alalla tahansa”, hän muistuttaa.

Osaaminen suunnattava oikein Ohjelmistoalan kasvu on ollut Suomessa jonkin verran keskimääräistä nopeampaa. Ala houkuttelee jatkuvasti uusia yrittäjiä ja työllisyys on ollut pitkään kasvussa. Ohjelmistoyritykset työllistävät tällä hetkellä yhteensä noin 40 000 henkilöä. Kasvuun on jatkossakin hyvät mahdollisuudet. ”Suomalaisilla ohjelmistoyrityksillä on monilla alueilla maailmanluokan osaamista, joka liittyy pääosin yrityksen valitsemaan sovellusalueeseen. Niitä voivat olla muun muassa tekninen laskenta ja suunnittelu, kaupalliset ohjelmistot tai mobiilisovellukset”, Setälä kertoo.

Myös Rasmus Roihan mukaan Suomesta löytyy paljon teknistä ja innovaatio-osaamista.

Hänen mukaansa ohjelmistoyrityksen pitäisi pyrkiä kehittämään sovelluksia, jotka helpottavat niin paljon elämää, että ihmiset ja yritykset haluavat ottaa niitä käyttöönsä. ”Esimerkiksi Skype on innovaatio, joka on helpottanut niin monen ihmisen elämää, että se on menestynyt väkisin. Jos sovellus on hyvä ja sen käyttöönottokynnys erittäin matala, se menestyy. Sen jälkeen ei ole väliä, tuleeko sovellus Suomesta, Unkarista, Kiinasta vai Piilaaksosta”, Roiha sanoo.

Markkinointi kuntoon Todellinen menestyminen alkaa useimmiten vasta sen jälkeen, kun yritys on päässyt kan-

sainvälisille markkinoille. Kansainvälistyminen onnistuu myös Suomesta käsin. ”Digitaalisten jakelukanavien kehittymisen johdosta myös pienten yritysten on yhä helpompi päästä tuotteillaan maailmalle; koolla ja iällä on yhä vähemmän merkitystä.

Hyviä esimerkkejä tästä ovat muun muassa pelialan yritykset, joiden tuotteiden jakelusta yhä suurempi osa tehdään globaalien sovelluskauppojen kautta”, Setälä kertoo.

Yksikään yritys tai sen tuote ei kuitenkaan hyppää maailmalle täydestä tuntemattomuudesta. Niinpä yrityksen on ymmärrettävä myös markkinoinnin tärkeys. ”Markkinoinnin pitäisi olla olennainen osa koko yrityksen toimintaa. Kysymys ei ole pelkästään taloudellisista resursseista, vaan osaamisen kehittämisestä ja ajattelutavan muutoksesta. Markkinointia ja asiakastarpei-

Suomalaisia menestystarinoita

den syvällistä ymmärrystä tarvitaan jo aivan uuden idean kokeiluvaiheesta alkaen”, Setälä toteaa.

Rasmus Roihan mukaan Suomesta puuttuu kuluttajatuotteiden kaupallistamisen osaamista; yritykset eivät osaa osoittaa tuotteitaan suoraan kuluttajille. Lisäksi palvelujen lanseeraamisessa ja maailmanlaajuisessa levittämisessä on kehitettävää, jotta markkinoille saataisiin uusia Skypejä ja Dropboxeja. ”Rovion esimerkki osoittaa kuitenkin, että suomalaisilla alkuvaiheen yrityksillä on mahdollisuuksia vaikka minkälaiseen menestykseen, kunhan yrittäjien asenne ja osaaminen on kunnossa. Ohjelmistoissa ja digitaalisissa peleissä voi edullisesti tehdä erilaisia kokeiluja ja koemarkkinointia, jolloin yrityksen polkua kohti suurempaa kasvua voi rakentaa entistä systemaattisemmin”, Risto Setälä sanoo. ¡

Ohjelmistoyritys Eniram toimittaa meriteollisuudelle päätöksenteon tukijärjestelmiä, joiden avulla alus pystyy säästämään jopa miljoonan euron arvosta polttoainetta vuodessa. Eniram voitti Deloitte Technology Fast 50 Finland 2011 -listalla Suomen nopeimmin kasvaneiden teknologiayritysten sarjan.

Mendor on tuonut markkinoille uudentyyppisen verensokerimittarin ja sitä tukevan ohjelmiston tulosten analysointiin ja jakamiseen. Viime vuonna Mendor sai yli kahdeksan miljoonan euron pääomasijoituksen.

Supercell tekee uudenlaisia, pilvipalveluja hyödyntäviä sosiaalisia verkkopelejä. Viime vuonna yritys varmisti 12 miljoonan dollarin pääomasijoituksen muun muassa Facebookin sijoittajana tunnetulta Accel Partnersilta.

Lue lisää Tekesin rahoituksesta ja palveluista: www.tekes.fi/info/niy www.tekes.fi/tempo www.tekes.fi/skene www.vigo.fi www.kasvuvayla.fi

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha (vas.) ja toimialajohtaja Risto Setälä Tekesistä rohkaisevat nuoria yrityksiä kasvamaan ja suuntaamaan alusta alkaen kansainvälisille markkinoille.

NÄKÖALAT 3 | 2012

33

Nimityksiä

Uusiin asemiin Pekka Kahrista toimialajohtaja Tekesin Palvelut ja hyvinvointi -alueelle teksti: Soili Helminen | kuva: Susanna Lehto

Kehityspäällikkö, DI Pekka Kahri aloitti elokuussa työt Tekesin toimialajohtajana.

Kahrin vastuualueena Tekesissä on yritysten rahoitus ja kehittämistoiminta palvelujen ja hyvinvoinnin alueella.

Pekka Kahri on työskennellyt Tekesissä vuodesta 2006 lähtien. Viime vuodet hän on vastannut Tekesin ohjelmatoiminnan kehittämisestä. Ennen Tekesiin tuloaan Kahri työskenteli liike-elämän palveluksessa vastaten muun muassa yrityksen kansainvälisen myyntiverkoston rakentamisesta.

Toimialajohtaja vastaa Tekesin toiminnan suuntaamisesta ja strategian toteuttamisesta omalla liiketoiminta-alueellaan. Palvelut ja hyvinvointi -alueelle kuuluu Tekesissä laaja skaala erilaisia toimialoja liike-elämän palveluista teollisuuden palveluihin, kuluttajille suunnattuihin yksityisiin palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tällä sektorilla Tekes on ensimmäistä kertaa alkanut ensimmäisenä merkittävästi rahoittaa myös julkisten toimijoiden, kuten kuntien ja sairaanhoitopiirien kehityshankkeita.

34 NÄKÖALAT 3 | 2012

Palvelujen kehittämisen ja yritysten kansainvälistymisen edistäminen ovat Tekesin uutta ydintä ”Siirryin Tekesin kiinnostavimpaan pestiin, sillä palveluliiketoiminnan ja hyvinvointipalvelujen alueella tapahtuu tällä hetkellä paljon”, Kahri toteaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa supistuvat resurssit luovat uudistumistarpeita. ”Teknologian parempi hyödyntäminen nopeuttaa uudistuksia. Pelkkä teknologian käyttöönotto ei kuitenkaan riitä, vaan organisaatioilla pitää olla valmiutta uudistaa työn tekemisen ja johtamisen tavat. Kilpailun lisääminen parantaa ihmisten saamien palvelujen tasoa riippumatta siitä, tuottaako palvelut julkinen vai yksityinen toimija”, Kahri sanoo.

Suomalaiset teollisuusyritykset ovat toimineet jo kauan globaalisti, mutta palveluliiketoiminta on ollut korostuneen kotimaista. Markkinat ovat nyt muuttumassa nopeasti: suomalaiset palveluyritykset hakeutuvat kansainvälisille markkinoille ja samaan aikaan kilpailijat ovat löytäneet suomalaiset markkinat. ”Enää emme ole suojassa kansainväliseltä kilpailulta. Uusi tilanne avaa kuitenkin mahdollisuuksia, joihin pitää pystyä tarttumaan”, Kahri sanoo ja muistuttaa, että Tekes panostaa

nykyisin erityisesti kansainvälistymällä kasvua hakevien yritysten markkinoillepääsyyn. ”Kansainvälisten kumppanuuksien hakeminen on tärkeä kansainvälistymistaktiikka.

Yhteistyö pelkästään omalla kylällä ei enää riitä”, Kahri sanoo. ¡

Tradenomi Else Halttunen on nimitetty määräaikaiseksi assistentiksi assistenttipalvelutyksikköön.

DI Markku Heimbürger on nimitetty asiantuntijaksi rakennettu ympäristö ja turvallisuus -yksikköön. Markun liiketoiminta-alue on kiinteistöt ja rakentaminen.

Tradenomi Susanna Ojasti on nimitetty määräaikaiseksi assistentiksi assistenttipalvelutyksikköön. Susanna toimii bio- ja terveysteknologat sekä bio-, lääke-, ja elintarviketuotanto -yksiköiden assistenttina.

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/ julkaisut.

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi Tekes on myös Facebookissa

Tekesin puhelinnumerot muuttuvat 2.10.

Tekes siirtyy valtionhallinnon yhteisen puhelinnumeroinnin piiriin 2.10.2012. Uusi vaihteen numero tulee olemaan 029 50 55000.

Myös kaikki tekesläisten henkilökohtaiset numerot vaihtuvat.

Virallinen posti: kirjaamo@tekes.fi Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tekes.fi Vaihde 010 191 480, arkisin 8–16.15 Fax (09) 694 9196 Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki: puh. 010 60 55051, arkisin klo 9–16 Sähköinen rahoitustunnustelupalvelu: www.tekes.fi/tunnustelu

Ulkomaan yksiköt Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel Japani Tokio Kiina Peking Shanghai USA Piilaakso

Washington, D.C.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Etelä-Savon ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Mikonkatu 5 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 020 63 60120 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 020 63 60030 Hämeen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksikkö Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 63 60130 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 010 60 60090 Kainuun ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 020 63 60100 Keski-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Cygnaeuksenkatu 1 PL 44, 40101 Jyväskylä Puh. 020 63 60040 Lapin ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 020 63 60010 Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 020 63 60010 Pirkanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 020 63 60050 Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 020 63 60140

Yhteystiedot

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy 30.11.2012.

Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. 020 63 60140 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 63 60110 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 020 63 60020 Pohjois-Savon ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 020 63 60080 Satakunnan ELY-keskus Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 020 63 60150

Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 020 63 60070 Varsinais-Suomen ELY-keskus Innovaatiot ja yritysrahoitus Ratapihankatu 36 PL 236, 20101 Turku Puh. 020 63 60060

Näin autamme pk-yrityksiä Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa edelläkävijyyteen. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä.

Suomessa toimivat yritykset voivat saada Tekesin rahoitusta projekteihin, joissa kehitetään • tuotteita ja palveluja • menetelmiä, prosesseja ja toimintamalleja • palvelu- ja liiketoimintakonsepteja • osaamista • työorganisaatioita.

Projekteissa voi myös toteuttaa kehittämiseen liittyviä pilottiprojekteja ja testiympäristöjä.

Nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille Tekes tarjoaa rahoitusta myös liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

www.tekes.fi

NÄKÖALAT 3 | 2012

35

1.— 2.11.2012 Helsinki

Uusi tapa kohdata kansainvälistyä kasvaa Growth forum on moderni seminaari ja kohtaamispaikka, missä sadat yritysjohtajat, yrittäjät, sijoittajat ja elinkeinoelämän vaikuttajat vaihtavat näkemyksiä, vertaavat kokemuksia ja verkostoituvat tehokkaasti.

Growth forumissa esiintyy yli kolmekymmentä suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kaukonäköistä johtajaa, innovatiivista yrittäjää sekä omien alojensa parasta asiantuntijaa.

Lavan ottavat haltuun muiden muassa Bjørn Kjos, Mika Aaltonen, Risto Siilasmaa, Mikael Hed, Sari Baldauf...

Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi vuoden tärkeimmässä seminaarissa: www.growthforum.fi

Pääyhteistyökumppanit:

Yhteistyökumppani: