Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 2 | 2014
Teema
Näytön paikka SIVUT 12-21
Pk-yritys uskoo
EU-rahoitukseen SIVU 25
Meressä velloo
voima SIVU 18
NÄKÖALAT 2 2014
1
02 sisältö
Teema: Näytön paikka
12
Joukkorahoitus lisää vaihtoehtoja Joukkorahoituksen mahdollisuuksia ja uhkia pohtivat Lasse Mäkelä Invesdorista ja Jukka Häyrynen Tekesistä.
Pääkirjoitus ................................................. 03 Valokeilassa ............................................... 04 Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimitusjohtaja Esko Raunio - Rahastomarkkinoiden rakentaja .......... 06 Tekesin monikanavaista palvelua yhden luukun periaatteella ..................... 08 Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelma ........................................09 Mylab raivaa uusia markkinoita Kiinassa .................................. 10 Uusia julkaisuja.............................................. 11 Gallup: .......................................................... 16
18
Meressä velloo valtava voima Testikäytössä oleva Wellon täysikokoinen aaltovoimala Skotlannissa on ollut yritykselle todellinen näytön paikka.
Startupin tarina
22
Sofi Filtration säästää vettä Kaikki startupit eivät ole bittejä ja appseja. Sofi Filtration on nuori kasvuyritys ja sen tuote on rautaa.
2
NÄKÖALAT 2 2014
Oravarallia Aasiaan .................................... 17 Pk-yritys uskoo EU-rahoitukseen ........... 25 Risteyksessä............................................... 32 Tekesin tarjoama ...................................... 33 Uusiin asemiin ........................................... 34 Yhteystiedot .............................................. 35
Suunnannäyttäjä
28
Biopankki askel kohti yksilöllistä terveydenhoitoa Biopankki Auriassa toimiva Pohjoismaiden ensimmäinen biopankkiprofessori Olli Carpén haluaa yhteistyötä yritysten kanssa.
pääkirjoitus 03
Toimiiko se?
KUVA: EEVA ANUNDI
ossakin vaiheessa tuotekehitysprojektia tullaan pisteeseen, jolloin ensimmäisille asiakkaille on pystyttävä näyttämään uuden ratkaisun toimivuus käytännössä. On sitten kyseessä laite, kokonainen prosessi, ohjelmisto tai palvelu, niin asiakkaat eivät halua ottaa liian suuria riskejä vaan edellyttävät toimivan ratkaisun näkemistä. Uuden ratkaisun toimivuuden osoittamista kannattaakin arvioida asiakkaan näkökulmasta. Kuinka suuren riskin investoinnista päättävä henkilö haluaa ottaa valitessaan uuden teknologian verrattuna sillä mahdollisesti saavutettaviin hyötyihin? Ja kuka kantaa vastuun, jos riskit toteutuvat? Demonstroinneilla näitä riskejä pienennetään ja saadaan asiakkailta vielä tärkeää palautetta ennen kaupalliseen tuotantoon siirtymistä. Tutkimus- ja kehitysprojektien yhteydessä tehtävät pilotoinnit ja demonstroinnit vaihtelevat toimialoittain hyvin paljon. Ohjelmistotai palveluliiketoiminnassa tuotteiden elinkaaret voivat olla lyhyitä ja silloin myös uuden ratkaisun toimivuus on pystyttävä osoittamaan nopeasti. Toisaalta esimerkiksi energian tuotannossa ja prosessiteollisuudessa investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi. Näillä toimialoilla uusien menetelmien kehittäminen vie vuosia, joten niiden toimivuuden ja luotettavuuden osoittamiseen on varattava riittävästi aikaa. On selvää että pk-yrityksille tuotantomittakaavaisten ja pitkäkestoisten demonstrointien tekeminen on taloudellisesti erittäin haastavaa. Hankkeiden kokonaisrahoitukseen vaaditaan tällöin useiden niin yksityisten kuin julkisten rahoittajien yhteystyötä. Tekes kannustaa yrityksiä pilotoimaan ja demonstroimaan ratkaisujaan. Tämän takia Tekesillä on lainapohjaista rahoitusta juuri näiden kehitysvaiheiden rahoitukseen. Tämän rahoituksen avulla olemme rahoittaneet muun muassa tuuli- ja aaltovoiman hyödyntämiseen, materiaalien talteenottoon ja kierrätykseen, vesihuoltoon ja energiatehokkuuden palvelukonsepteihin liittyviä hankkeita.
Asko Vesanto Rahoituspäällikkö
Numero 2/2014, 6.6.2014
Julkaisija: Innovaatiorahoituskeskus Tekes Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Miia
Kansikuva: Eeva Anundi Taitto: Mainostoimisto Cake Oy/ Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy
Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén, Josi Tikkanen Toimitusneuvosto: Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu, Kari Inberg, Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piiroinen
ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 14 500 Seuraava numero ilmestyy 12.9.2014
NÄKÖALAT 2 2014
3
04
KOONNEET: PIA MÖRK, KAJ NORDGREN JA JOSI TIKKANEN
KUVA: ISTOCKPHOTO
valokeilassa
Apteekin Terveyspiste tuo peruspalvelut lähiapteekkiin SAIRAANHOITAJA töissä apteekissa? Ajatus tuntui vielä muutama vuosi sitten monesta apteekkarista vieraalta, mutta herättää nyt kasvavaa kiinnostusta. Taustalla on Kuopio Innovationin vuonna 2009 käynnistämä Terveyspiste-toimintamalli, joka on laajenemassa kolmelta pilottipaikkakunnalta –Raumalta, Raahesta ja Joensuusta – eri puolille Suomea. Tämän vuoden kuluessa sairaanhoitajan palveluja tarjoaa jo kymmenkunta apteekkia ja joukon uskotaan kasvavan entistä ripeämmin, kun konseptin oikeudet siirtyivät Suomen Apteekkariliitolle. Terveyspiste-hanke on saanut rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelut-ohjelmasta.
Oikaisu Näköalat-lehden numerossa 1/2014 oli kahden henkilön kuvat vaihtaneet paikkaa. Pahoittelut! Tässä on oikeat kuvat Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöpäällikkö Antti Rädystä ja Fidelix Oy:n toimitusjohtaja Jussi Rantasesta.
4
NÄKÖALAT 2 2014
KUVA: ISTOCKPHOTO
Antti Räty
KUVAT: EEVA ANUNDI
Jussi Rantanen
Digikoru
KUVA: LUT
Tekes SuomiAreenassa heinäkuussa on muutakin kuin kaunis katsella LAPPEENRANNAN teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun tutkijat sekä korusuunnittelija Ivary Vimm kehittävät Fast Coins -hankkeessa digikoruja osana Tekesin strategista tutkimusavausta. Digikoru on koru, jossa on elektroniikkaa ja tietotekniikkaa esimerkiksi erilaisten valojen ja efektien tuottamiseksi. Hankkeessa on kehitetty erilaisia digikoruja alkuideoista aina prototyyppeihin asti. Esimerkki prototyypistä on henkilön tärkeimmät terveystiedot sisältävä hengenpelastuskoru, josta on helppo lukea tiedot sairauskohtauksen sattuessa. Fast Coins -hankkeessa suunnitellaan myös digikorujen käyttöä suomalaisessa joukkorahoitettavassa Iron Sky Coming Race -elokuvassa. Siinä koru luo vahvaa visuaalista ilmettä ja voi liittyä elokuvan juoneen, kuten valomiekka Tähtien Sodassa. Koru voi olla osa elokuvan markkinointia ja oheistuotteita ja se voidaan antaa vastineena elokuvaa rahoittaville yksityishenkilöille. Korun sovittaminen elokuvaan vaatii paljon erilaisia kokeiluja. Esimerkiksi valon käyttäytymistä digikoruissa on vaikea mallintaa, joten fyysiset protot ovat erittäin tärkeitä. Niitä tehdään muun muassa 3D-tulostamalla. LUT:n Erno Salmela näkee digikorut osana laajaa puettavan tekniikan ilmiötä, jolla on valtavat kasvuodotukset. Suomi on hänen mukaansa korujen osalta maailman eturintamassa ja liiketoimintaa syntyy tänne varmasti. Tärkeää on erottua rihkamasta ja luoda korkean arvon tuotteita.
POIKKEA Porissa perjantaina 18.7. klo 12.15 –13.30 kaupungintalon pihalla kuulemassa terveydestä ja sen omaehtoisesta ylläpidosta. Tekesin järjestämässä Mittari, näytä arvos – olenko huomenna terve? -keskustelussa mukana Tami Tamminen, Kirsi Alm-Siira, Teemu Arina ja Minna Hendolin. Jutun juontaa Jussi Heikelä.
Ravistajat-kirjasta oppia yritykselle MIKÄ erottaa kehittyvät ja taantuvat yritykset toisistaan? Vastaus löytyy Ravistajat-kirjasta, joka ilmestyi huhtikuun alussa. Tekes on vuodesta 2012 saakka ollut mukana Suomen Yrittäjien ja Seedi Oy:n Ravistajat-hankkeessa, jossa on etsitty suomalaista yhteiskuntaa, liike-elämää ja omaa toimialaansa ravistelleita yrityksiä. Nyt hanke huipentui Ravistajat-kirjan julkistamiseen ja vuoden Ravistajan palkitsemiseen. Vuoden Ravistajaksi valittiin liikuntaseteliliiketoiminnan Suomeen käynnistänyt Smartum. Ravistajat-kirja käy läpi kymmenen käytännönläheistä teemaa kymmenen Ravistajat-yrityksen kautta. Yritysesimerkkien lisäksi jokaiseen lukuun on koottu teemaan liittyvät kehitysehdotukset startup- ja pk-yrittäjille. Kirjassa mukana olevat yritykset ovat Juustoportti, Innojok, Picosun, Fira, St1, Dermoshop, Smartum, Atma Trade, Onnibus ja Multitouch.
Kotimainen pelihistoria yksiin kansiin TIESITKÖ, että Uuno Turhapuro muuttaa maalle oli Suomen ensimmäinen lisenssipeli? Entä mikä oli kautta aikojen ensimmäinen kaupallinen suomalaispeli? Miten kotimaiset pelialan yritykset ovat syntyneet? Mikä oli Nokian rooli nykyisessä pelivallankumouksessa? Mitä Rovio teki ennen Angry Birdsiä ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Sinivalkoinen pelikirja esittelee kolmikymppisiään viettävän kotimaisen pelialan historian ja leijonanosan kaupallisesti julkaistuista suomalaispeleistä. Tekesin rooli Suomen pelialan pitkäjänteisenä ja systemaattisena rahoittajana käydään myös läpi kirjassa. Tekes rahoitti ensimmäisiä pelihankkeita 90-luvun puolivälissä. Nykyään vuotuinen rahoitus pelialalle on useita miljoonia euroja ja kesällä 2012 Tekes käynnisti ensimmäisen kokonaan peliteollisuudelle suunnatun ohjelmansa, Skene – Games Refueledin. u www.sinivalkoinenpelikirja.com
NÄKÖALAT 2 2014
5
6 Tekesin uutisia TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVA: SUSANNA LEHTO
Rahastomarkkinan rakentaja Esko Raunion tehtävä on rakentaa Suomeen alkuvaiheen yrityksiin sijoittava pääomasijoitusmarkkinaa. Tekes Pääomasijoitus Oy aloittaa tänä vuonna sijoittamisen rahastoihin.
ässä se on, Esko Raunio ajatteli, kun näki Tekes Pääomasijoitus Oy:n hakuilmoituksen. Kokenut pääomasijoittamisen ammattilainen oli tehnyt yli kahden vuosikymmenen mittaisen uran vakuutusyhtiöissä, kun hän päätti hakea Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimitusjohtajaksi. ”Se on isänmaallinen tehtävä”, Raunio perustelee innostustaan. ”Kehitämme markkinaa ja teemme sijoituksia suomalaisten alkavan vaiheen yritysten kasvun mahdollistamiseksi”. Tehtävä on houkutella lisää pääomia suomalaisille alkuvaiheen yrityksille. Viime vuonna alkuvaiheen yritykset keräsivät 129 miljoonaa euroa sijoittajilta, Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tilastot kertovat. Yhdysvalloissa yritykset keräsivät pelkästään tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7,2 miljardia euroa. Väestölukuun suhteutettunakin Yhdysvaltojen sijoitukset ovat moninkertaiset. Silti suomalaiset yritykset toimivat samoilla markkinoilla kuin amerikkalaiset. Raunion mukaan on erittäin tärkeää, että 6
NÄKÖALAT 2 2014
parhaiden suomalaisstartupien kasvua edistetään terveellä ja yksityiseen pääomaan nojaavalla pääomasijoitusmarkkinalla. ”Suomessa on menossa yritysbuumi, josta on syntynyt jo useita menestystarinoita. Minulle on tärkeää, että voimme varmistaa yrityksillä olevan mahdollisuudet yrittämiseen”, Raunio sanoo.
20 miljoonaa euroa vuodessa Valtion panos on 20 miljoonaa euroa vuodessa. Näin paljon Tekes Pääomasijoitus Oy voi sijoittaa alkuvaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin vuosittain. Suoria sijoituksia yrityksiin Tekes Pääomasijoitus Oy ei tee. Tällä panostuksella uusi raha markkinassa pyritään vivuttamaan vuosittain vähintäänkin kaksinkertaiseksi, sillä Tekes Pääomasijoitus Oy:n sijoituksen ehtona on, että kohderahaston pääomista vähintään puolet tulee yksityisiltä sijoittajilta. Suunnitelman onnistuminen vaatii, että syntyvät rahastot saavat pääomia uusilta sijoittajilta. Sen takia yksityiset sijoittajat
on saatava liikkeelle. Raunion mukaan tämä ei kuitenkaan riitä. ”Tärkeää on saada myös institutionaaliset sijoittajat uskomaan varhaisen vaiheen pääomasijoittamiseen. Rahastojen keräämisessä toimii ketsuppipulloilmiö. Ison sijoittajan mukaan lähteminen kerää huomiota ja helpottaa varainkeruussa.”
Tekes Pääomasijoitus Oy •
Tavoitteena lisätä alkuvaiheen yritysten riskirahaa Suomessa.
•
Aloittaa toimintansa tänä vuonna.
•
Yritys on itsenäinen osakeyhtiö, jonka valtio omistaa.
•
Sijoittaa vuosittain 20 miljoonaa euroa rahastoihin, jotka sijoittavat alkuvaiheen yrityksiin.
•
Tekes Pääomasijoitus Oy:n sijoituksen koko voi olla enintään puolet kohderahaston hallinnoimista pääomista.
Esko Raunio •
Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimitusjohtaja toukokuun alusta lähtien
•
51-vuotias oikeustieteen kandidaatti.
•
24 vuoden ura vakuutusyhtiöissä, viimeiset 12 vuotta pääomasijoitusten parissa. Viimeksi pääomasijoitusjohtajana Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elossa.
•
Harrastaa liikuntaa työn vastapainoksi sekä elokuvia ja seuraa intohimoisesti amerikkalaisia NHL-, MLB- ja NBA-urheilusarjoja.
NÄKÖALAT 2 2014
7
8 Tekesin uutisia TEKSTI: ANTTI LAGUS KUVA: EEVA ANUNDI
Monikanavaista palvelua yhden luukun periaatteella Tekesiltä rahoitusta ensimmäistä kertaa hakevat yritykset ohjataan ensin ottamaan yhteyttä YritysSuomi-puhelinpalveluun tai suoraan Tekesin sähköiseen tunnustelupalveluun, jolloin Tekesiltä soitetaan takaisin. Näin uudet asiakkaat saavat monipuolista ohjausta etenemiselleen, tarvittaessa myös kontaktin muihinkin julkisiin palveluihin. uhelinpalvelu on asiakkaan näkökulmasta juoheva ja helppo kanava päästä asiassaan eteenpäin yhdellä soitolla: kaikki asiakkaat eivät ole potentiaalisia Tekes-asiakkaita, joten ohjaamme oman palveluneuvontamme päätteeksi heitä muiden toimijoiden, kuten ELY-keskusten, Finnveran tai seudullisten yritystoimijoiden palveluihin”, sanoo Yritys-Suomi-puhelinpalvelun palvelupäällikkö Marjo Öhmann. Öhmann näkee, että palvelu on asiakkaan kannalta ihanteellinen, sillä asiakkaan ei tarvitse tietää mikä yrityspalvelu ja mikä organisaatio on hänen tarpeeseensa oikea, riittää että muistaa Yritys-Suomen, joka on tie muihin yrityspalveluihin. Yritys-Suomen puhelinpalveluun tulee yhteensä noin 1 300 puhelua kuukaudessa, joista viitisenkymmentä liittyy Tekesiin. Lisäksi Yritys-Suomeen tulee yhteydenottoja sähköisten välineiden kautta. Vaikka Yritys-Suomen palvelu on neljässä vuodessa kasvanut reiluun
8
NÄKÖALAT 2 2014
15 000 vuosittaiseen puheluun, palvelua ei Öhmannin mukaan vielä tunneta tarpeeksi. Tämä selvisi keväällä tehdyssä julkisten yrityspalveluiden mielikuva- ja tunnettuustutkimuksessa.
Tunnustelupalvelu auttaa eteenpäin Tekesin uusasiakastiimi on kouluttanut ja ohjeistanut Yritys-Suomen puhelinpalveluhenkilöstöä tunnistamaan mahdolliset Tekesin asiakkaat. Asiakkailta kysytään hankkeen koosta, uutuusarvosta, taustalla vaikuttavasta osaamisesta ja tiimistä, riittävistä resursseista, kasvuhalukkuudesta jne. Yritys-Suomen puhelinpalvelun tehtävänä ei ole neuvoa Tekesin rahoitusinstrumenteista ja niiden yksityiskohdista, vaan päätavoite on edellä mainittujen kriteerien perusteella potentiaalisen Tekes-asiakkaan tunnistaminen. Nämä asiakkaat ohjataan täyttämään Tekesin tunnustelulomake, jossa yrityksen pitää
”Monikanavainen tunnustelupalvelu tarjoaa yrityksille ohjausta ja sparrausta innovaatiotoimintaan ja sitä kautta Tekesin rahoitukseen”, palvelupäällikkö Anne Turula Tekesistä sanoo.
Tutustu! Yritys-Suomen puhelinpalvelu
letsgrow.fi
puh. 029 502 0500 www.yrityssuomi.fi
Tekesin tunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu
Pk-yritykset kasvuun ja kansainvälisille markkinoille Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelmalla kuvailla lyhyesti muun muassa kehitysideaansa ja sen taustalla olevaa asiakastarvetta ja liiketoimintapotentiaalia. Tekesin asiakkuudenhallintajärjestelmään tallentuva lomake toimii kimmokkeena Tekesin yhteydenotolle. Tekesin palvelupäällikkö Anne Turula kertoo, että Tekesin tunnustelupalvelua hallinnoiva uusasiakastiimi ottaa yhteyttä yritykseen viikon kuluessa. Tätä nykyä yhteydenotto tulee keskimäärin neljässä päivässä. Koska tiimin jäsenet ovat eri puolilla Suomea, on tietoturvallinen videoyhteys havaittu hyväksi tavaksi jatkokeskusteluun. Videon käyttö helpottaa myös yritystä, jonka edustajat voivat olla vaikka toisella puolella maailmaa, kun keskustelu käydään. ”Tunnustelupalvelun avulla asiakkaalle pystytään tarjoamaan nopeasti laaja-alaista ja tarkoituksenmukaista asiantuntemusta alueesta riippumatta, ilman matkustelua”, Turula sanoo. ¡
Tekesin, Finnveran ja Finpron uusi yhteinen rahoitusohjelma, Team Finland LetsGrow, tarjoaa suomalaisille pkyrityksille rahoitusta ja neuvontaa kasvuun ja kansainvälistymiseen. ahoitusohjelmassa yritys saa Tekesiltä avustusta innovaatiopalvelujen hankintaan, joka voi olla esimerkiksi kansainvälistymisstrategian kehittämistä tai tiedon hankkimista siitä, miten tuotteita pitää kehittää vastaamaan kansainvälisiä vaatimuksia. Finnvera myöntää lainaa investointeihin ja käyttöpääomaan ja Finprolta yritykset saavat neuvontaa kansainväliseen kasvuun. Team Finland LetsGrow on tarkoitettu kasvuhaluisille pk-yrityksille, joiden taloudellinen tila on vakaa ja liikevaihto 5–50 miljoonaa euroa. Ohjelmaan valittavilla yrityksillä on oltava vahvasti kansainväliseen kasvuun tähtäävä liiketoimintasuunnitelma, innovatiivinen ja kilpailukykyinen tuote tai palvelu sekä osaava ja omistautunut tiimi toteuttamaan kasvua. Yritysten hakemukset käsitellään ja ohjelmaan hyväksyttyjen yritysten etenemistä seurataan ja tuetaan toimijoiden yhteistyönä. Periaatteena on Team Finland -verkoston mukainen selkeä ja joustava toimintamalli. Rahoitusohjelman haku avattiin toukokuun lopussa. ¡
NÄKÖALAT 2 2014
9
10 Tekesin uutisia TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVA: ISTOCKPHOTO
Mylab
raivaa uusia markkinoita Kiinassa Tekesin ja Tsinghuan huippuyliopiston avulla Maaliskuussa käynnistynyt Tsinghua SEM -ohjelma on tärkeä osa kliinisten laboratorioiden tietojärjestelmien valmistajan Mylabin Kiinan strategiaa.
10
NÄKÖALAT 2 2014
amperelainen yritys on tehnyt merkittävän läpimurron Kiinassa ja saanut asiakkaakseen Kiinan kansanarmeijan sairaaloita. Jo tässä vaiheessa puhutaan miljoonista potilaista, ja kasvumahdollisuudet ovat huimat. Yli 50 prosenttia Pekingin alueen suurista armeijan sairaaloista on Mylabin asiakkaita. Nyt Kiinasta haetaan edelleen uutta liiketoimintaa Tekesin kanssa Tsinghua SEM -ohjelmassa. Siinä Tsinghuan työelämässä kokeneet MBA-opiskelijat laativat suomalaisille pk-yrityksille liiketoimintasuunnitelman kohdemaan markkinoille. Tsinghua on Kiinan maineikkain yliopisto ja vuodesta toiseen kärkisijoilla erilaisissa vertailuissa. ”Monet Kiinan ylimmästä poliittisesta johdosta ovat opiskelleet siellä, joten sitä kautta on mahdollista saada yhteyksiä hyvin laajalle kiinalaisessa yhteiskunnassa. Kiinassa on erittäin tärkeätä ymmärtää ”guanxi” eli suhdetoimintaverkostot”, Tsinghuan ohjelmasta Tekesissä vastaava Minh Lam kertoo. ”Nuoret ja kunnianhimoiset, paikallisen bisnesympäristön tuntevat opiskelijat pystyvät tarjoamaan näkemyksiä, joita ei voi ostaa isollakaan rahalla. Lopputuloksena on liiketoimintasuunnitelma, jollaista yritys ei omin voimin voi saada aikaan. Ei edes paikanpäällä, saati Suomesta käsin.” Haku Tsinghua SEM -ohjelmaan on jatkuva. Ohjelma sopii parhaiten yrityksille, jotka ovat jo menestyneet koti- ja länsimarkkinoilla ja haluavat kartoittaa mahdollisuuksiaan Kiinassa. Myös Kiinan markkinoilla jo toimivat yritykset ovat tervetulleita löytämään uusia näkökulmia.
www.tekes.fi/tsinghua
uusia julkaisuja 11 TEKESIN ESITTEITÄ Liideri – Business, productivity and joy at work 2012-2018 Liiderin englanninkielinen esite. Liideri-ohjelman tavoitteena on yritysten toiminnan uudistaminen. Visiona on, että Suomessa on Euroopan parhaat työpaikat vuonna 2020.
Suomi maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi
INKA ENG
INKA FIN
INKA-ohjelma, Suomi maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi. INKA-ohjelman pikkuesite
Making Finland a world-class centre of innovation INKA-ohjelma, Suomi maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi. INKA-ohjelman englanninkielinen pikkuesite.
TEKESIN OHJELMIEN RAPORTTEJA Fiksu kaupunki 1/2014
Vapaa-ajan palvelut -ohjelman loppuraportti 2007-2012 5/2013
Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelman uutislehdessä kerrotaan kaupunkien kuulumisia. Helsinki: Kalasatama saattaa asukkaat ja palvelujen kehittäjät vuoropuheluun. Jyväskylä: Kankaasta houkutteleva testipenkki yrityksille. Oulu: Pohjois-Suomeen rakennetaan kansainvälisesti kilpailukykyistä energia-alan kumppanuusverkostoa. Lisäksi tietoa Horisontti 2020 rahoitushauista.
Vapaa-ajan palvelut –ohjelman (2006-2012) loppuraportti kuvaa ohjelman toimenpiteet ja toiminnan. Raportti sisältää myös tilastoaineistoa hankkeista ja rahoituksesta.
Functional Materials Programme 2007– 2013 2/2014
Horisontti 2020 – Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisonttia 2020 -ohjelmassa? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille. Eurooppalaisten hankkeiden avulla kannustetaan erityisesti pk-yrityksiä löytämään uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, verkostoja ja asiakkaita.
Tekesin Toiminnalliset materiaali -ohjelman (2007-2013) loppuraportti kokoaa yhteen ohjelman keskeiset tekemiset ja tulokset. Julkaisussa esitellään ohjelmassa mukana olleet yritys- ja tutkimushankkeet ja niiden tulokset.
TEKESIN LEHTIÄ Views Tekes Magazine 2014 Tekesin kerran vuodessa ilmestyvä englanninkielinen lehti.
TEKESIN KATSAUKSIA Verso – Vertical Software Solutions 2006-2010 307/2014 Tekesin Verso – Vertical Software Solutions -ohjelma (2006–2010) oli aikansa suunnannäyttäjä pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vaatimusten esiin nostamisessa. Ohjelmassa korostettiin voimakkaasti liiketoimintaosaamisen kehittämistä uusien tuotteiden ja sovelluskehityksen rinnalla.
Team Finland Future Watch
katsoo Kiinan tulevaisuuden markkinoihin
Kolmen tuoreen Team Finland Future Watch -raportin tavoitteena on ollut identifioida Kiinan tulevia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Monipuolisessa ”China Growth Paths” -selvityksessä tarkastellaan Länsi- ja Sisä-Kiinan muuttuvaa liiketoimintaympäristöä ja kiinalaisen yritysmaailman muutosta. ”The Industrial Internet: Robotics, Automation, and the Future of Manufacturing” ja ”Health Improving Intelligence & Technology” keskittyvät teollisen internetin kehitykseen ja yritysten mahdollisuuksiin menestyä terveyteknologian markkinoilla Kiinassa. u Lue raportit: www.tekes.fi/Futurewatch
NÄKÖALAT 2 2014
11
12 teema TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: ISTOCKPHOTO JA EEVA ANUNDI
Joukkorahoitus lisää vaihtoehtoja Joukkorahoitus yritysrahoituksen muotona kasvaa nopeasti. Yrittäjälle se tarjoaa mahdollisuuksia, mutta rahoituksen eri muodot on tunnettava.
12
NÄKÖALAT 2 2014
ielä vuonna 2011 Suomessa ei ollut joukkorahoitusta. Sen huomasi rahoitusalan kokenut ammattilainen Lasse Mäkelä, joka Merrill Lynchillä, Icecapitalissa ja Koneella vietettyjen vuosien jälkeen oli toteuttamassa unelmaansa, eli perustamassa yritystä. Mäkelän neljän kumppanin kanssa perustama startup rakentui osaltaan samalle ajatuksella kuin joukkorahoitus, eli joukkoistamiselle. Brainshop.comin ideana oli joukkoistaa erilaisia luovia töitä. He pohtivat joukkorahoitusta yhtenä vaihtoehtona rahoituksen keräämiselle. Joukkorahoituksessa hankkeelle tai yritykselle etsitään rahoittajia suuresta ihmismassasta yksittäisten isojen rahoittajien sijaan. ”Analysoimme markkinaa ja totesimme, että joukkorahoitusta ei välitä kukaan haluamassamme muodossa Pohjois-Euroopassa.” Mäkelän tiiminsä kanssa perustama Invesdor julkaisi joukkorahoitusalustansa ensimmäisenä avoimena palveluna Suomessa toukokuussa 2012 ja sai nopeasti kilpailijoita. Nyt joukkorahoitusta tarjoaa usea toimija Suomessa. Suurin on Invesdor. Valtiovarainministeriön huhtikuussa 2014 julkistaman raportin mukaan joukkorahoitusta kerättiin vuonna 2013 yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Invesdorin osuus tästä oli Lasse Mäkelä noin 1,2 miljoonaa euroa.
Nyt Invesdor suunnittelee myös itselleen joukkorahoitusantia, jonka avulla se käynnistäisi kasvun Pohjoismaihin.
Kickstarter osoitti kysynnän Mäkelän mukaan on useita syitä sille, että joukkorahoitus kasvaa juuri nyt. Keskeinen syy on teknologinen: internet on viimeistään nyt kehittynyt alustaksi, joka mahdollistaa rahoituskampanjat joustavasti ja ketterästi. ”Myös Kickstarter osoitti, että tälle todella on kysyntää”, Mäkelä sanoo. Kickstarter on joukkorahoituksen amerikkalainen pioneeri, joka perustettiin vuonna 2009. Kickstarter kertoo keränneensä rahoitusta alustansa kautta yli miljardi dollaria. Vaikka Suomessa joukkorahoitusmarkkina on vielä pieni, se on uusi rahoituksen vaihtoehto startup-yrityksille enkelien, pääomasijoittajan ja Tekesin ohella. ”Se laajentaa yritysten mahdollisuutta saada pientä rahoitusta”, Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueen johtaja Jukka Häyrynen näkee. Invesdorin asiakkailleen järjestämät rahoituskierrokset ovat olleet keskimäärin 90 000 euroa. Kierrosten mediaani taas on ollut 58 000 euroa. Keskimääräinen yksittäinen sijoitus on ollut 2 000 euroa.
Useaan tarpeeseen Samalla kun joukkorahoituksen volyymi on kasvanut, myös sen uskottavuus on parantunut. Kriitikoiden mukaan rahoi-
Jukka Häyrynen
NÄKÖALAT 2 2014
13
On tärkeää, että joukkorahoitettavan yrityksen liiketoiminta on helposti ymmärrettävää.
Onnistuneita joukkorahoitushankkeita Bryggeri
Ouya
Wishbone
Joukkorahoitus ei ole vain itstartupien juttu. Olutravintola Bryggeri keräsi 158 000 euroa 164 sijoittajalta. Tällaisessa tapauksessa joukkorahoituksella voi rakentaa myös selvän kantaasiakasjoukon.
Entrepreneur-lehden mukaan Yhdysvaltojen suurin rahoituskierros on videopelifirma Ouyan rahoitus. Yritys keräsi 8,6 miljoonaa dollaria, eli 6,2 miljoonaa euroa.
Suomen ensimmäisiä joukkorahoitusprojekteja oli Wishbone, jossa kerättiin rahaa kuulokkeen johdot selvänä pitävään osaan. Keräys onnistui yli odotusten. Joukkorahoitus on myös tapa selvittää tuotteen kysyntä.
14
NÄKÖALAT 2 2014
tukseen liittyy ongelmia: joukkorahoitusta keränneen yrityksen voi olla hankala saada rahoitusta myöhemmin muualta, sillä muut rahoittajat säikähtävät levinnyttä omistusta. Tämän takia esimerkiksi pääomasijoittajat eivät ehkä halua rahoittaa yritystä myöhemmässä vaiheessa. Tekesin Häyrysen mukaan ongelmana voi myös olla se, että joukkorahoitus on persoonatonta rahaa, joka ei anna yritykselle neuvoja tai avaa ovia kuten esimerkiksi hyvä pääomasijoittaja tekee. Mäkelän mukaan muiden rahoittajien suhtautuminen joukkorahoitukseen vaihtelee, mutta se on muuttumassa positiivisemmaksi. ”Yhdysvalloissa on selvästi nähtävissä, että pääomasijoittajat ja joukkorahoituskanavat tekevät yhteistyötä. Mikä antaa suuremman todisteen idean elinvoimaisuudesta kuin se, että sata ihmistä on sijoittanut siihen.” Joukkosijoitusraha ei välttämättä myöskään ole enää tyhmää. Suomessa enkelisijoittajat ovat sitoutuneet sijoittamaan yritykseen, mikäli yritys kerää myös tietyn osuuden joukkorahoitusta. Omistuksen hajautumiseen liittyviä ongelmia voi pienentää osakassopimuksilla ja erillisillä osakesarjoilla. Tämä keskittää päätöksentekovallan yrittäjille, vaikka omistus pirstoutuu.
Onnistunut anti Invesdor on hyväksynyt yhteensä 53 yritystä rahoitusalustalleen. Näistä 12 yritystä on päässyt annille asetettuihin vähimmäistavoitteisiin. Nämä luvut kertovat, että kaikki yritykset eivät sovi joukkorahoitettaviksi ja kaikki eivät onnistu keräämään tavoittelemaansa rahasummaa. Useat joukkorahoitusalustat toimivat siten, että rahoitusta hakeva yritys voi asettaa vähimmäistavoitteen. Jos tätä ei tavoiteta, jo kerätyt rahat palautetaan sijoittajille. Mäkelän mukaan sijoituskierroksen onnistumista edesauttaa se, että yritys toimii kuluttajamarkkinoilla. Se ei ole kuitenkaan ehdoton edellytys. ”On tärkeää, että yrityksen liiketoiminta on helposti ymmärrettävää.” Yrittäjä itse voi parantaa annin onnistumista omalla aktiivisuudellaan. Mäkelän mukaan auttaa paljon, jos yrittäjä kerää lähipiiristään sijoituksia annin vauhdittamiseksi ja osallistuu voimakkaasti annin markkinointiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jotta tietoisuus annista lisääntyy. ”Video auttaa paljon”, Mäkelä sanoo.
Sijoitusmotiiveja kolme
Toimitusjohtaja Lasse Mäkelä (vas.) kertoo, että joukkorahoituspalvelua tarjoava Invesdor suunnittelee myös itselleen joukkorahoitusantia. Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueen johtaja Jukka Häyrysen mielestä joukkorahoitus laajentaa yritysten mahdollisuutta saada pientä rahoitusta.
Joukkorahoitusmarkkina on vielä niin nuori, että kenelläkään ei ole selvää kokemusta koko kaaresta sijoittamisesta irtaantumiseen, eli osakkeiden myymiseen. Suomessa vain harva yritys listautuu pörssiin. Invesdorin suunnitelma on rakentaa sijoituskohteilleen jälkimarkkinat. Invesdor on sopinut Privanetin kanssa, että Invesdorin kautta rahoitusta keränneiden yritysten osakkeita voidaan myydä Privanetin Invesdor-listalla. ”Tavoitteena on, että olisimme kuten pörssi”, Lasse Mäkelä sanoo. Tämä helpottaisi sijoittajan asemaa, kun he haluavat hyötyä sijoituksesta taloudellisesti. Taloudellinen hyöty on kuitenkin vain yksi syy joukkorahoittaa. Invesdorilla työskentelevä Andrea Di Pietrantonio tutki NÄKÖALAT 2 2014
15
16 gallup KOONNUT: EEVA LANDOWSKI
gradussaan syitä, miksi ihmiset osallistuvat joukkorahoitushankkeisiin. Syitä löytyi kolme. Taloudellisen hyödyn lisäksi kampanjaan osallistumiseen voi liittyä sosiaalisia ja statuksellisia syitä. Rahoittaja haluaa tukea yhteiskunnallisesti tärkeänä pitämäänsä yritystä tai omistaa vaikkapa omaa olutravintolaa. ”Joukkorahoituksessa sosiaaliset ja statukselliset syyt ovat ehkä voimakkaampia kuin pörssisijoittamisessa. Silti näen, että ne ovat aika lähellä. Eihän pörssissäkään sijoiteta kohteisiin, jotka ovat täysin omien arvojen vastaisia.”
Joukkorahoitusmuotoja on useita Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus Rahoitusmuodolla haetaan usein lahjoitusrahaa sosiaalisen projektin läpiviemiseen. Tämäntyyppistä rahoitusta säädellään rahankeräyslailla. Palkintomuotoinen joukkorahoitus Palkintomuotoisessa joukkorahoituksessa rahoittama tyypillisesti maksaa vasta tekeillä olevasta tuotteesta etukäteen. Tätä palvelua tarjoaa Suomessa Mesenaatti.me ja kansainvälisesti Kickstarter. Lainamuotoinen joukkorahoitus Lainamuotoinen joukkorahoitus tunnetaan myös nimellä vertaislainat, Siinä nimensä mukaisesti rahoitusta kanavoidaan yrityksille usealta lainottajalta alustojen kautta. Suomalaisia alustoja ovat muun muassa Lainaaja ja Fixura. Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus on yritysmaailmassa kenties käytetyin joukkorahoituksen muoto. Siinä sijoittaja sijoittaa yritykseen rahaa ja saa vastineeksi yrityksen osakkeita. Sijoittaja hyötyy sijoituksesta taloudellisesti, jos yritys pystyy maksamaan osinkoa tai yrityksen arvo nousee. ¡ 16
NÄKÖALAT 2 2014
Minkälainen kokeilukulttuuri alueellasi on? Vastaajina kolme Tekesin ulkomaanyksiköiden edustajaa VIRPI HERRANEN Pietari, Venäjä Venäjä on nopeiden kokeilujen maa, jossa bisnesideoita kokeillaan ja hylätään nopeasti. Yrityksen perustaminen on halpaa, joten kadunkulmaan pystytetty ravintola voidaan jo kuukauden päästä sulkea, kun huomataan, ettei sijainti tai konsepti ollut toimiva. Yritykset muuntelevat ja soveltavat jo olemassa olevia palveluita, sillä pienelläkin palvelulla voi olla miljoonamarkkinat, jos se on vähän parempi ja löytää oikeat asiakkaat.
TIINA TANNINEN-AHONEN Piilaakso, USA Kokeileminen on Piilaaksossa tapa toimia. Yrittäjyys on kokeilemista ja kehittämiskulttuuri on kaikkialla. Puolivalmiita tuotteita testataan käyttäjillä, heitä kuunnellaan ja heidän palautteeseen luotetaan. Malli jossa odotetaan, että tuote on valmis ennen kuin se laitetaan markkinoille, on jäämässä vähemmälle.
SARI ARHO HAVRÉN Shanghai, Kiina Kiinalaiset kuluttajat ovat ennakkoluulottomia ja kokeilevat mielellään uutta. Tämä koskee erityisesti nuorempia kuluttajaryhmiä. Toisaalta kaikista kuluttajista jopa 75 prosenttia olisi valmis ostamaan esimerkiksi älykkäitä vaatteita. Yritysten tuotekehitystä tehdään omalla rahalla yhdessä asiakkaan kanssa, jolloin “time to market” pidetään lyhyenä. Kiinalaisia yrityksiä voidaankin innovaatiotoiminnassa kuvata parhaiten termillä “need seekers”.
teema 17 TEKSTI KAJ NORDGREN KUVA BOOMLAGOON
Oravarallia Aasiaan Vuonna 2012 perustettu helsinkiläinen mobiilipeliyritys Boomlagoon sai arvokasta oppia kansainvälisen pelijulkaisijan kanssa toimimisesta.
oomlagoonin pelejä Noble Nutlingsia ja moninpelattavaa Nutlings Tournamentia on ladattu yli kaksi miljoonaa kertaa ja yritys valmistautuu julkaisemaan uuden pelinsä kuluvan vuoden aikana. Perustajilla on vankka pelialan kokemus Roviolta, jossa he olivat rakentamassa Angry Birdsin menestystarinaa. Tavoitteena on seuraavan viiden vuoden aikana tulla tunnetuksi maailman suurimpana vetäviin ja vahvoihin hahmoihin perustuvien mobiilipelien kehittäjänä. Tavoitetta helpottaa toukokuussa saatu 2,6 miljoonan euron pääomasijoitus. Toimitusjohtaja Antti Stén, miten saitte ulkomaisen julkaisijan kiinnostumaan teistä? Ensimmäinen pelimme Noble Nutlings tehtiin alunperin omaksi pelikseen Applen sovelluskauppaan. Sen kehittämiseen saimme tuotekehitysrahoitusta Tekesiltä. Peli sai hyviä arvosteluja ja Apple nosti sen
hyvin esiin useissa maissa. Laadukas peli ja hyvät arviot auttoivat meitä neuvottelemaan julkaisusopimuksen japanilaisen LINEn kanssa. Sillä on erittäin vankka asema Aasian markkinoilla. Teimme jakelusopimuksen ja alkuperäinen Noble Nutlings muokattiin vastaamaan LINEn yhteisöllisten toiminnallisuuksien vaatimuksia. Peli julkaistiin Nutlings Tournamentina LINEn alustalla viime vuoden lopussa. Opimme tästä todella paljon. Sekä pelin yhteisöllisiin mekaniikkoihin, monetisointiin eli miten pelaajat saadaan käyttämään rahaa maksuttomassa pelissä ja Aasian markkinoihin liittyen. Silti jälkikäteen mietittynä tekisimme monia asioita toisin alkuperäiseen Noble Nutlingsiin ja LINE-yhteistyöhön liittyen. Tällaisissa diileissä pitää miettiä hyvin selvästi osapuolten vastuut ja mahdollisuuksien mukaan pyrkiä rajaamaan tarkasti yhteistyötä koskevat markkina-alueet. Tämä ei tietenkään aina ole pienelle pelifirmalle mahdollista.
Boomlagoonin Noble Nutlings -pelissä ollaan rallitunnelmissa pähkinöiden perässä.
Millä muilla tavoin Tekes on teitä auttanut? Tekesin rahoittamassa hankkeessa kehitettiin jo julkaistujen pelien edellyttämää palvelinarkkitehtuuria sekä tulevaa peliä. Kansainvälisen kasvun suunnittelun rahoituksella valmistaudutaan niin ikään tulevan pelin kansainväliseen lanseeraukseen. Tekesin rahoittamilla projekteilla on ollut keskeinen merkitys yrityksen toimintaan. Ilman niitä Boomlagoon ei olisi kyennyt viemään projekteja läpi halutussa mittakaavassa. Tekes on myös toiminut haastajana liiketoiminta-ajattelun kehittämisessä ja pakottanut yrityksen miettimään omia liiketoiminnallisia tavoitteitaan. ¡
NÄKÖALAT 2 2014
17
18 teema TEKSTI PAULA BÖHLING KUVAT EEVA ANUNDI, WELLO
MERESSÄ VELLOO
A V A T L A V
A M I VO 18
NÄKÖALAT 2 2014
A
A
Valtamerten aallot ovat ehtymätön energianlähde – yhtäkään aaltovoimalaa vain ei ole vielä saatu kaupalliseen tuotantoon. Espoolainen Wello Oy on päässyt pitkälle. Sillä on mahdollisuus maailmanlaajuiseen menestykseen. arinan alkujuuret ulottuvat peräti 1970-luvulle, jolloin arkkitehti Heikki Paakkinen innostui vapaa-ajallaan tutkimaan erilaisia aaltovoimaratkaisuja. Into ja ideat kasvoivat vuosien ja vuosikymmenten myötä niin, että vuonna 2008 hän perusti Wellon. Sitten alkoi tapahtua. “Muut toimijat kehittävät edestakaiseen liikkeeseen pohjautuvia teknologioita, kun taas meidän Pingviini-voimalamme kääntää aallon liikkeen pyörimisliikkeeksi ja siitä suoraan sähköksi. Kenelläkään ei ole tämäntyyppistä ideaa ja kaiken lisäksi meillä on siihen maailmanlaajuiset patentit”, kertoo Wellon toimitusjohtaja Aki Luukkainen. Kaksi vuotta sitten Wello ryhtyi testaamaan täysikokoista voimalaa. Takana ovat kolmen kuukauden mittaiset testijaksot Skotlannin Orkneyssä vuosina 2012 ja 2013; edessä vielä yksi testikesä. “Vuosi 2013 oli varsinainen näytön paikka. Silloin piti osoittaa, että laite todella toimii ja tuottaa sähköä – ja pysyy ankkuroituna vaikka 12-metrisessä aallokossa, jollaisia Skotlannissa saattaa esiintyä.” “Onnistuimme siinä, ja samalla rynnimme maailman kärkikaartiin.”
Aaltoenergialle odotetaan suuria markkinoita. Täyden mittakaavan voimala on toistaiseksi vain Wellolla, muutamalla brittiläisellä ja australialaisella yrityksellä sekä yhdellä yrityksellä USA:ssa.
NÄKÖALAT 2 2014
19
Wellon Pingviini on noin 30-metrinen kelluva, laivamainen laite Epäsymmetrisyytensä vuoksi se muuntaa meren aaltoliikkeen pyörimisliikkeeksi eli gyraatioksi ja edelleen sähköksi.
Irlantilaisella The Electricity Supply Board -sähköyhtiöllä on EU-rahoitteinen WestWave-hanke, jossa asennetaan ensimmäiset aaltovoimalat koekäyttöön vuonna 2016. Wello on yksi “shortlistalle” päässeistä viidestä yrityksestä ja toivottavasti myös kolmikossa, joka valitaan mukaan projektiin. Wellon Pingviinin on ottanut listalleen myös Fortum, joka aikoo pilotoida aaltoenergiaa Cornwallin rannikolla Lounais-Englannissa. “Nämä ovat Wellolle merkittäviä mahdollisuuksia. Jos oikein hyvin kävisi ja pääsisimme mukaan kumpaankin pilottiin, niin aika äkkiä tässä oltaisiin tekemässä markkinaa isolla liikevaihdolla”, toimitusjohtaja toteaa.
Kovan luokan innovaatio
Pingviini vastaa teholtaan pientä tuulivoimalaa. Yksi laite pystyisi tuottamaan sähkön noin 400 kotitaloudelle.
“Onnistuimme siinä, ja samalla rynnimme maailman kärkikaartiin.”
20
NÄKÖALAT 2 2014
Esikaupalliset pilotit käyntiin Seuraava näytön paikka on siinä, että saadaan ensimmäiset esikaupalliset pilotit käyntiin ja kyetään osoittamaan, että teknologia on riittävän hyvä kaupallistettavaksi. Näköpiirissä on kiinnostavia mahdollisuuksia.
Wello on päässyt samalle tasolle pitkään aaltoenergiakehitystä tehneiden brittiyritysten kanssa – nopeasti ja huomattavasti pienemmin kustannuksin. Mikä on Wellon salaisuus? “Kyllä se on ennen kaikkea hyvä innovaatio ja sen jälkeen määrätietoinen tekeminen, suomalaisille tyypilliseen tapaan. Liikkeelle lähdettiin rohkeasti kokeillen. Sitä kautta on opittu ja löydetty oikeanlaiset ratkaisut.”
Hyvän innovaation ohella oleellinen menetystekijä on ollut teollisten komponenttien käyttäminen. Generaattori ja muut sähköntuotannon komponentit ovat samoja, joita käytetään tuulivoimaloissa. “Tällä tavoin voitiin ohittaa aika monta vaihetta tuotekehitysprosessissa ja päästiin nopeasti testaamaan olennaista innovaatiota.” Myös toimintamalli on mietitty tarkkaan. Ydinosaaminen on tietenkin pidetty talossa, mutta kaikki, mikä voidaan ulkoistaa, on ulkoistettu. Sähköntuotannossa on tukeuduttu tuulivoiman osaajiin ja laitteen valmistuksessa laivateollisuuteen. Skotlantilaiset laivurit ovat tehneet asennustyöt.
“Tekesin rahoitus oli erityisen tärkeää viime vuonna, sillä sen avulla saimme testit käyntiin ja tehtyä. Testaaminen ei ole halpaa hommaa, vaikka meidän laitteemme on hyvin suunniteltu ja muihin voimaloihin verrattuna kustannustehokas.” “Tällä alalla on tehtävä aika paljon töitä, ennen kuin alkaa olla liikevaihtoa näköpiirissä. Ja sijoittajat taas usein luokittelevat yrityksiä sen mukaan, kenellä on liikevaihtoa ja kenellä ei. Se tuo kehitystyöhön omat haasteensa”, Luukkainen luonnehtii. Tekesin panostuksella onkin ollut tärkeä merkitys myös tässä: se on auttanut Welloa saamaan mukaan sijoittajia. Yhtiön ensimmäiset merkittävät sijoittajat ovat olleet VNT Management ja Avera.
Rahoitus haasteena
Menestyksen kynnyksellä
Aaltovoiman kehittämisen suurimpia haasteita on Luukkaisen mukaan rahoituksen saaminen. Se on vaikeampaa kuin alalla, jossa tähdätään jo olemassa oleville markkinoille. Welloa on auttanut eteenpäin Tekesin Groove-ohjelman kautta saatu tuotekehityslaina.
Aaltovoimaloiden kehittäminen on pisimmällä Euroopassa, ja siellä avautuvat Luukkaisen mukaan ensimmäisenä myös markkinat. “Esimerkiksi Skotlannissa on jo varattu merialueita useille 200 megawatin
puistoille. Puuttuu vain riittävän kustannustehokas laite.” Kun Pingviini pääsee kaupalliseen tuotantoon, Wellon roolina on laitteiden suunnittelu ja myynti. Valmistus ja asennus hoidetaan alihankintana, samoin kuin kehitysvaiheessa. Näin tuotanto mukautuu nopeasti kysyntään – ja Wellon ohella menestyy myös moni muu yritys. Samalla, kun Wello valmistautuu markkinoiden avaamiseen, voimalasta kehitetään jo seuraavia sukupolvia. “Ei voida tuudittautua siihen, että ollaan sitten maailman valtias. Kehitys kehittyy muuallakin, joten tarjolla pitää olla koko ajan uusia ja parempia tuotteita.” ¡
“Tämä on äärimmäisen haastava ala sekä teknisesti että kaupallisesti. Nyt Wello on päässyt vaiheeseen, jossa ei enää tarvitse tehdä mitään suurta hyppyä. Meillä on hyvät mahdollisuudet maailmanlaajuiseen menestykseen”, Wellon toimitusjohtaja Aki Luukkainen sanoo.
NÄKÖALAT 2 2014
21
22 startupin tarina TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVA: EEVA ANUNDI
Sofi Filtration säästää vettä Vanha idea sai uutta eloa, kun keksijä Pertti Rantala päätyi samaan työhuoneeseen Simo Ahon kanssa. Nyt Sofi Filtrationin suodatinta viedään useille markkinoille.
22
NÄKÖALAT 2 2014
aikki startupit eivät ole bittejä ja appseja. Sofi Filtration on nuori kasvuyritys, jonka tuote on rautaa ja asiakkaina muun muassa kaivos- ja kemiateollisuutta. Yrityksen tuote on mikrosuodatin, jonka avulla voidaan vähentää tuotantolaitoksen tuoreen veden tarvetta, jäteveden määrää, puhdistaa prosessivettä ja ottaa talteen arvopartikkeleita Sofi Filtrationin ratkaisu mahdollistaa pienten partikkeleiden erottamisen suurista vesimääristä. Perinteisille menetelmille kuten laskeuttamiselle pienet hiukkaset ovat hankalia, sillä ne eivät laskeudu tehokkaasti. “Hienot partikkelit ovat yleensä se haitta-aines. Halusimme kehittää suodattimen, joka on yksinkertainen, itsensä puhdistava ja sopiva suurelle volyymille”, yrityksen tekninen johtaja Pertti Rantala sanoo. Sofi Filtration ei vastaa myöskään mielikuvaa perinteisestä startup-yrityksestä henkilöstöltään ja historialtaan. Innovaation juuret ovat 1990-luvulla ja perustajakolmikko on yhdistelmä nuoria yrittäjiä ja kokemusta.
Idea 1990-luvulta Yrityksen tekninen johtaja Rantala sai ajatuksen mikrosuodatuksesta 1990-luvulla.
Diplomi-insinööri Rantalalla on takanaan pitkä ura kaivoksissa ja teollisuudessa. esimerkiksi Laroxilla ja Outokumpu Mintecillä eli nykyisessä Outotecissa. Mikrosuodatusta Rantala alkoi pohtia ollessaan töissä Outokumpu Mintecillä. Hän perusti yrityksen, johon lähtivät kumppaniksi Newsteel ja Ahlströmin Savonlinnan konepaja. Kehitysprojekti jatkui vuoteen 2000, jolloin Ahström myi Savonlinnan konepajan. Rantala vetäytyi yrityksestä ja siirtyi töihin Aalto-yliopistoon. “Ajatus kuitenkin muhi kymmenen vuoden ajan. Se edistyi taas, kun päädyimme Simo Ahon kanssa samaan työhuoneeseen. Saimme professori Kari Heiskaselta luvan tehdä virtausmallinnuksella simulaation, joka onnistui”, Rantala sanoo. Mukaan tuli vielä Ville Hakala, joka on Ahon kurssikaveri ja yhtiökumppani kaivosteollisuuteen näytteenottolaitteita tekevässä Sofiminessä.
Prototyyppi vuonna 2011 Teekkarikolmikko siirtyi mallinnuksen jälkeen rakentamaan prototyyppiä vuonna 2011 Tekes-rahoitteisessa projektissa. Vuonna 2012 Sofi Filtrationin prototyyppi kiersi testattavana asiakkailla. Yrittäjien mukaan testit onnistuivat odotettua paremmin. Nyt Sofi Filtrationilla on parikymmentä asiakascasea meneillään.
NÄKÖALAT 2 2014
23
Kolmikko Sofi Filtrationin takana: Simo Aho, Ville Hakala ja Pertti Rantala.
Sofi Filtration Oy •
Mitä tekee: Teollinen mikrosuodatin
•
Perustettu 2011
•
Kotipaikka: Espoo
•
Henkilöstö: 3
•
Toimitusjohtaja: Simo Aho
•
Omistus: Henkilöstö, Cleantech Invest Oy, Brynolf Grönmark Oy, RIQ Yhtiöt Oy, Bioinvest Oy ja Pertti Nupponen.
24
NÄKÖALAT 2 2014
Alun perin yritys suunnitteli keskittyvänsä kaivosteollisuuteen, mutta nyt fokusta on laajennettu. Yrityksen käynnistysvaiheessa kaivosbuumi oli voimakkaimmillaan. Nyt raaka-aineiden hinnat ovat laskussa, ja kaivosten kysyntä pienempää. ”Teknisessä mielessä kaivos- ja metallurginen teollisuus ovat meille hyvä asiakaskohde, mutta taloudellisessa mielessä se on hankala, koska suhdannevaihtelut vaikuttavat niihin paljon”, Ville Hakala sanoo. Nyt toimintaa on laajennettu muun muassa voimaloihin, öljy- ja kaasuteollisuuteen ja ongelmajätteidenkäsittelyyn. Uudet toimialat merkitsevät pienelle yritykselle lisätöitä. Hakalan mukaan yrittäjien on opittava ymmärtämään kunkin alan tekniset vaatimukset ja varmistettava, että oma patenttisalkku on kunnossa kullakin alalla. ”Meidän on lisäksi mietittävä eri alojen kustannusrakennetta meille ja paljonko lisäarvoa voimme tuottaa asiakkaalle. Nämä vaikuttavat siihen, miten rakennamme hinnoittelun”, Hakala sanoo.
Kansainvälisille markkinoille Sofi Filtration pääsi tänä vuonna mukaan Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusputkeen. Rahoitus on tarkoitettu parhaiden suomalaisten startup-yritysten kasvun kiihdyttämisen. Rahoituksen turvin Sofi Filtration on aloittanut muun muassa pilottiprojektin itävaltalaisen asiakkaan kanssa. ”Kansainvälistyminen on nyt ykkösjuttu. Tähtäimessä ovat erityisesti Keski-Eurooppa, Kanada ja Yhdysvallat”, Hakala sanoo. Yksityistä rahoitusta Sofi Filtration on saanut muun muassa bisnesenkeleiltä ja Vigo-kiihdyttämö Cleantech Investiltä. Rahoitus mahdollistaa sen, että kevyesti kolmella hengellä pyöritetty Sofi Filtration on nyt palkkaamassa lisätyöntekijöitä myyntiin. Silti strategiana on edetä uusille markkinoille kumppanien kanssa. ”Haluamme nopean kasvun yritykseksi. Silloin on aika- ja taloussyistä järkevämpää mennä markkinoille jakelijoiden kautta.” ¡
EU-rahoitus 25 TEKSTI: SOILE THALÉN KUVAT: EEVA ANUNDI
Pk-yritys uskoo EU-rahoitukseen ”Kiinnostuimme Horisontin pk-instrumentista, kun huomasimme sen sopivan meille kuin nenä päähän”, innostuu toimitusjohtaja Aki Savonen Jomet Oy:stä kertomaan miten yritys päätyi hakemaan EU:n Horisontti 2020 –ohjelmaan.
NÄKÖALAT 2 2014
25
ometissa on juuri sopivassa vaiheessa oleva EU-rahoitukseen sopiva hanke. Nyt testataan innovaation toiminnallisuutta. Jometin osaamista ovat tehokkaat automaattiset pakkausprosessit ja uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen kierrätettävien pakkausmateriaalien innovatiivinen käyttö automaatioratkaisuissa. Tavoitteena on tuottaa yrityksille merkittäviä kilpailu- ja markkinointikeinoja. Ne on tarkoitettu yritysten uusille tai olemassa oleville tuotteille. ”Tarkemmin tutustuessamme pk-instrumenttiin havaitsimme, että hakuprosessi ja mahdollisen hankkeen toteuttaminen on pk-yrityksen näkökulmasta konseptoitu ymmärrettäväksi ja mahdolliseksi hallita rajallisillakin resursseilla. Näyttää tosiaan siltä, että yritysystävällisyys on lisääntynyt uudessa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmassa”, toteaa Savonen. Savosen mukaan rahoitusmalli on selkeä erityisesti yleiskustannusten käsittelyn osalta. Tämä helpottaa osaltaan liiketaloudellisen riskin analysointia ja hallintaa.
Pk-yritys konsortion keskiössä ”Varsinkin rahoituksen ensimmäisessä vaiheessa meille on tärkeää, että tätä rahoitusta on tarjolla myös yksittäiselle pk-yritykselle ja niin että pk-yritys on konsortion keskiössä.” Jometille tämä sattui hyvään saumaan, koska heidän hankkeensa on alkuvaiheessa ja kiinnostuneet loppukäyttäjät ovat kansainvälisiä suuryrityksiä. ”Näemme hyvänä mahdollisuutena tehostaa kansainvälistymistämme usealla tasolla. Uskon myös, että mahdollinen kansainvälinen rahoitus parantaa mahdollisuuksiamme kaupallistamisvaiheen oman pääomanehtoisen riskirahoituksen saamisessa.”
Demonstrointi ja sparraus avittaa kaupallistamisessa Demomahdollisuus nousee voimakkaasti esiin Jometin hankkeessa. Se sitoo mahdollisesti rahoitettavan hankkeen osaksi heidän ydinprosessiaan ja strategiaansa. ”Demonstrointi on juuri sitä mitä haemme.” Rahoitusinstrumentin rakenne mahdollistaa sen, että hankkeen toteutettavuus tutkitaan myös riittävän huolellisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Savosen mukaan pk-instrumenttiin kuuluva sparraus vaikuttaa mielenkiintoiselta ”kaupanpäälliseltä”. ”Yleisellä tasolla uskon, että ulkopuolisen näkemyksen hankkiminen on välttämätöntä tämän mittakaavan hankkeissa.” Jometissa uskotaan Horisontin kautta löytyvän uusia asiakkaita, partnereita ja yhteistyökumppaneita sekä uusia markkinoita Euroopasta. ¡ www.jomet.fi
26
NÄKÖALAT 2 2014
Yritykset mukaan viemään Eurooppaa johtoasemaan
”EU-projekteissa on loistavia mahdollisuuksia tehostaa yrityksen kansainvälisyyttä.”
EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksesta suurin osa suunnataan Eurooppaa lähivuosina kohtaavan seitsemän suuren haasteen ratkaisemiseen sekä sellaisten teknologioiden kehittämiseen, joissa Euroopan toivotaan lähivuosina saavuttavan globaalin johtoaseman.
Teemat liittyvät • väestön ikääntymiseen • elintarviketurvallisuuteen • energiatehokkuuden parantamiseen • liikenneratkaisuihin • ilmastonmuutokseen varautumiseen • yhteiskunnalliseen hyvinvointiin • turvallisuuteen Ohjelmassa edustettuina ovat seuraavat teknologia-alat: ICT, nanoteknologia ja kehittyneet materiaalit, valmistus- ja prosessiratkaisut, bioteknologia ja avaruusteknologia. Pk-yritykset voivat osallistua kaikkiin hankkeisiin. Komissio suuntaa vähintään 20 prosenttia yhteiskunnallisten haasteiden ja teknologioiden rahoituksesta pk-yrityksille. Yleensä rahoitettavissa yhteishankkeissa on osallistujia vähintään kolmesta EU-maasta. Osallistujat voivat olla paitsi pk-yrityksiä, myös suuria yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kaupunkeja tai vaikkapa kansalaisjärjestöjä.
Pk-instrumentti lyhyesti Pk-yrityksille on olemassa ihan oma rahoitusmuotonsa, jossa yksikin yritys – jos sen tuote tai konsepti vaikuttaa kansainvälisesti riittävän mullistavalta ja kilpailukykyiseltä – voi saada rahoitusta ja tukea tuotteen kehittämiseen. Kolmivaiheisessa instrumentissa konsepti arvioidaan ja tehdään liiketoimintasuunnitelma. Kakkosvaiheessa testataan, pilotoidaan, demotaan ja tehdään ehkä tutkimus- ja kehitystyötä. Kolmannessa vaiheessa vuorossa on sparraus ja kaupallistaminen. www.tekes.eu NÄKÖALAT 2 2014
27
28 suunnannäyttäjä TEKSTI: ANTTI LAGUS KUVAT: EEVA ANUNDI
Biopankin neljä p:tä: predictive, preventive, personalised & participatory eli Ehkäisevä, ennustava, yksilöllistetty ja osallistava.
”Lääketieteen murroksessa hoitovaihtoehtojen määrä lisääntyy ja hoito saattaa samalla kallistua, jos ei tiedetä, miten kutakin potilasta kannattaa hoitaa. Vastauksia tähän tutkitaan Auria Biopankissa”, sanoo Turun yliopiston biopankkitutkimuksen professori Olli Carpén. Tämä on maailman ensimmäinen alan professuuri.
28
NÄKÖALAT 2 2014
Biopankki askel kohti yksilöllistä terveydenhoitoa Turussa toimiva Auria Biopankki on perustettu vastaamaan terveydenhuollon ja lääketieteen haasteisiin. Lääketiede on kovaa vauhtia muuttumassa yhä parempien analysointimahdollisuuksien myötä. Ennen kaikkea asiaan vaikuttaa genomivallankumous. yt pystytään lukemaan yksittäisen ihmisen genomia eli perimää ja yksittäisen taudin genomia. Tämä on mahdollistanut tautien ymmärtämisen kudos- ja molekyylitasolla, sekä täsmälääkkeiden kehittämisen tunnistettujen muutosten pohjalta. Lisääntynyt tieto on auttanut myös ymmärtämään, että tautikirjo on paljon laajempi kuin on tähän asti mielletty. Yhden diagnoosin, esimerkiksi keuhkosyövän, taustalla voi olla kymmeniä erilaisia molekylaarisia mekanismeja. Jopa niin, että jokaisen yksittäisen potilaan tauti on erilainen. ”Keskimääräisen taudin hoitamisen sijaan päästään siihen, että voidaan valita kullekin potilaalle yksilöllisesti tehokas ja
turvallinen hoito. Päämäärän saavuttaminen edellyttää kuitenkin parempia taudin käyttäytymistä ja hoidon tehoa kuvaavia markkereita. Tähän tarvitaan biopankkia, joka kerää näytteitä sekä niihin liittyvää tietoa”, sanoo Turun yliopiston biopankkitutkimuksen professori Olli Carpén. Auria Biopankki perustettiin joulukuussa 2012 ja viime syksynä voimaan tulleen lain edellyttämä toimilupa saatiin maaliskuussa 2014. Auria Biopankki on Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien omistama ja ensimmäinen sairaalabiopankki. Samaan aikaan toimiluvan sai THL:n biopankki. Sinne on kerätty näytteitä pääosin terveistä ihmisistä monen vuosikymmenen ajalta.
Edistyksellinen laki on Suomen vahvuus Carpén ennustaa, että Suomeen perustetaan kymmenisen biopankkia, kun taas Ruotsissa biopankkeja on yli 700. Tällaiset biopankit ovat yksittäisen tutkijan tai yksikön perustamia ja niiden käyttötarkoitus on niiden koon vuoksi varsin rajoittunut. Carpén näkee, että lain edellyttämä ammattimaisuus rajoittaa toimijoiden määrää Suomessa. ”Tarkoitus on perustaa suomalaisten biopankkien verkosto, jolla on yhteinen saatavuustietokanta. Tästä tutkija näkisi, millaisia näytteitä on missäkin tarjolla. Yhteistyö mahdollistaa myös sellaisten harvinaisten tautien tutkimuksen, joihin yhden biopankin väestöpohja ei riitä.” Suomessa 80–90 prosenttia ihmisistä on valmiita tukemaan lääketieteellistä tutkimusta. Niinkin yksinkertainen asia kuin sosiaaliturvatunnus kuuluu myös Suomen etuihin. Monissa maissa tällaista näytteet ja henkilöt yhdistävää tunnistetta ei ole käytössä. Muissakin Pohjoismaissa on kattava julkinen terveydenhoitojärjes-
NÄKÖALAT 2 2014
29
Biopankki voi olla osa sitä tuotealustaa, joka tekee Suomesta houkuttelevan kohteen globaaleille lääkeyrityksille.
telmä, mutta Suomen etu on viime syksynä voimaan tullut biopankkilaki, jota Carpén pitää varsin edistyksellisenä. ”Sairaalabiopankin idea on siinä, että näytteitä otetaan normaalien tutkimusten yhteydessä ilman ylimääräisiä toimenpiteitä. Jos potilas on leikkauksessa, sellaista materiaalia, jota ei tarvita diagnostiikassa, voidaan käyttää tutkimukseen tai verinäytteiden yhteydessä voidaan ottaa yksi ylimääräinen näyte biopankkitutkimukseen, edellyttäen tietenkin, että potilas antaa tähän suostumuksensa.” Laki huolehtii myös luovuttajien oikeuksista niin, että näytteitä käsitellään anonyymisti siten, ettei niitä ole mahdollista yhdistää näytteenantajaan. Biopankkilaki takaa myös luovuttajille mahdollisuuden saada tiedon tutkimustuloksista.
Yhteistyötä yritysten kanssa ”Biopankki ei ole kauppa, joka myisi näytteitä. Sen sijaan biopankin on mielekästä toimia yhteistyössä yritysten kanssa, jotka tekevät lääke- ja diagnostiikkakehitystä. Tarvitsemme tällaista partnerointia. Biopankki voi tässä tarjota näytteisiin liittyvää tietoa, joka auttaa muun muassa uusien lääkkeiden ja uusien diagnostiikkamenetelmien kehittämisessä.” ”Uskomme, että tällainen toiminta-idea on kovin haluttu. Näemme, että biopankki voi olla osa sitä tuotealustaa, joka tekee Suomesta houkuttelevan 30
NÄKÖALAT 2 2014
kohteen globaaleille lääkeyrityksille. Jos saamme niiden tutkimustoimintaa tänne, se avaa uusia mahdollisuuksia myös akateemisille tutkijoille.” Carpén näkee, että näin myös pienet bioteknologiayritykset saavat mahdollisuuden – ovatpa ne genomianalytiikkayrityksiä tai muulla tavoin tietoa analysoivia yrityksiä. Lisäksi tarvitaan paljon muita toimijoita, kuten VTT:tä, Biokeskus Suomen analyysialustoja ja pieniä biotekniikan yrityksiä, joilla on usein ainutkertaista osaamista. Suomen terveysteknologian osaamista on Carpénin mielestä vaikea markkinoida maailmalle, ellei meillä ole jotain sellaista, jota globaalit toimijat ehdottomasti tarvitsevat. Suomalaiset biopankit voivat osaltaan toimia houkuttimina. Hän pitää myös Tekesin roolia olennaisena, sillä Tekes on ollut mukana rakentamassa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa. Siinä on tunnistettu pullonkauloja, jotka vaikuttavat siihen, ettei suomalainen huippuosaaminen johda tuotteisiin sillä parhaalla mahdollisella volyymillä.
Mahdollisuuksien ikkuna avautuu Auria Biopankki on siinä erikoisessa tilanteessa, että mahdollisuudet ovat valtaisat, mutta resurssit ovat rajalliset. Nyt on Carpénin mielestä mahdollisuuksien ikkuna, sillä biopankkilaki antaa Suomelle selvän
kilpailuedun. Kun muihin maihin tulee vastaavanlaisia lakeja, etu on mennyt. ”Biopankkeja on maailmalla varsin laajalti, mutta Suomi on hyvä paikka tehdä biopankkitutkimusta, sillä meidän julkisen terveydenhoitomme ansiosta näytteet edustavat koko väestöä. Meillä on myös vuosikymmenten historia diagnostisten kudosnäytteiden keräämisessä ja arkistoinnissa.” ”Yhteistyö niin yliopiston, Turun kaupungin kuin sairaanhoitopiirien kanssa on toiminut hyvin. Minulla esimerkiksi on kaksivuotinen Turun kaupungin lahjoittama biopankkitutkimuksen professuuri. Se on ainoa laatuaan maailmassa.”
Tavoitteena yli viiden miljoonan ihmisen kattavuus Suomessa voidaan saavuttaa yli viiden miljoonan ihmisen kattavuus, joka ei kansainvälisesti ole paljon, mutta Carpénin mukaan riittävä useimpiin tarkoituksiin. ”Yksi asia, joka nähdään Suomen vahvuutena, on kliinisen tiedon ja näytteiden yhdistämisessä. Voimme yhdessä toimijoiden kanssa kehittää päätöksenteon tukijärjestelmiä lääkäreille. Olemmekin käynnistämässä yhdessä VTT:n kanssa hanketta, jossa selvitetään, miten keräämämme tieto sopii aikuisiän diabeteksen hoitoon. Nykyään monet terveydenhoidon tutkimusmenetelmät, kuten vaativat kuvantamistutkimukset, maksavat saman verran kuin raakadatan saaminen ihmisen genomista. Carpénin mukaan raha ei enää olekaan esteenä genomianalyyseihin. Sen sijaan vielä ei ole käytössä työkaluja, joilla voitaisiin yhdistää näin saatu tieto potilaan tietoon. Tämä vaatii myös koulutusta, jotta terveydenhuollossa osataan yhdistää tiedot. Genomitieto on nykyään ehkä kaukana sairaalan arjesta eikä potilashoidossa välttämättä ole resursseja genomitiedon käyttöön. ¡
Olli Carpén, 57 v •
Turun yliopiston biopankkiprofessori 2013
•
Turun yliopiston patologian professori 2004
•
Tutkija Helsingin yliopistossa 1980 - 2004
•
Harvard Medical School 1988 – 1991
•
Lääket. kir. tri Helsingin yliopisto 1987
•
Carpénin oma tutkimus liittyy ennen kaikkea syövän käyttäytymiseen ja leviämismekanismeihin sekä diagnostisiin merkkiaineisiin, jotka ennustavat syövän käyttäytymistä ja vastetta täsmälääkkeille.
Biopankki ei ole kauppa Biopankissa säilytetään tutkimustarkoituksia varten verija kudosnäytteitä. Maailmalla on useita biopankkeja, mutta Suomessa on toimintaa ohjaava maailman edistyksellisin biopankkilaki. Suomen kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä tukee biopankkitoimintaa. Biopankki ei ole kauppa, joka myisi näytteitä. Sen sijaan biopankki voi tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka tekevät lääke- ja diagnostiikkakehitystä.
NÄKÖALAT 2 2014
31
32 risteyksessä KUVA: SUSANNA LEHTO
Kuka? Marleena Ahonen, Teollisuuden ympäristö- ja energiatekniikka, Aalto-yliopisto
Mitä? Teki diplomityön Tekesille aiheesta “Liuskekaasun johdannaisvaikutukset Suomeen vaihtoehtoisissa tulevaisuusskenaarioissa.” Haastatteli DI-työtä varten toimijoita Yhdysvalloissa ja Suomessa.
Liuskekaasu mullistaa energiamarkkinat iuskekaasutuotannon laajat mahdollisuudet nostavat globaalisti kaasun merkitystä energianlähteenä. Liuskekaasu on epätavallisiin esiintymiin sitoutunutta maakaasua, jonka hyödyntämisestä tuli taloudellisesti kannattavaa viime vuosikymmenen lopulla. Liuskekaasuesiintymistä tehdyt arviot lisäävät maakaasun riittävyyttä nykykulutuksella peräti 300 vuodella, kun todennetut maakaasuvarat riittävät noin 56 vuodeksi. Maailman liuskekaasuvarannot ovat levittäytyneet tavanomaisia maakaasuvarantoja laajemmin. Nyt energiantuotantoa voidaan aloittaa myös uusissa valtioissa, mikä muuttaa globaaleja energiamarkkinoita merkittävästi. Yhdysvalloissa on pystytty ensimmäisenä maailmassa hyödyntämään liuskekaasuesiintymiä. Vuoden 2012 alussa maakaasun hinta Yhdysvalloissa oli vain 60 prosenttia Euroopan ja 20 prosenttia Aasian hintatasosta. Liuskekaasuvallankumous on vuodesta 2008 ajanut Yhdysvaltoja energiatuojasta aloittelevaan energiaviejään sekä aikaansaanut “teollisuuden renessanssin” ja talouden kasvun. Maakaasu on korvannut kivihiiltä sähköntuotannossa, minkä ansiosta 32
NÄKÖALAT 2 2014
Yhdysvallat on pystynyt lyhyessä ajassa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 10 prosenttia. Liuskekaasutuotanto on jatkuvassa kehityksessä, ja ympäristövaikutusten minimointivaatimukset tiukentuvat koko ajan. Varmaa on, ettei Yhdysvaltojen vallankumous enää pysähdy. Kiinassa on maailman mittavimmat liuskekaasuvarannot, mutta ne ovat vaikeammin hyödynnettäviä kuin Yhdysvaltojen esiintymät. Euroopassa liuskekaasu pystyy kasvattamaan Venäjän maakaasusta riippuvaisten maiden energiaomavaraisuutta. Muun muassa Puola ja Iso-Britannia kartoittavat omia varantojaan. Tuotanto tulee todennäköisesti seuraavaksi alkamaan Kiinassa, mutta Euroopan tuotannonkin nähdään alkavan oletettua nopeammin johtuen muuttuneesta poliittisesta ilmapiiristä. Liuskekaasu vie maailmaa kohti kaasumaisempaa energiatulevaisuutta ja tuo mukanaan runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisillekin yrityksille. Liuskekaasutuotannon puolelta mahdollisuuksia on puhtaissa kaivosprosessitekniikoissa, tuotannonvesien puhdistuksessa sekä laite- ja kemikaalitoimituksissa. Liuskekaasun ja maakaasun myötä kaasun-
Miksi? “Tämän hetkiset tuotannon haasteet tulee pikemminkin nähdä mahdollisuutena pienentää ympäristövaikutuksia. Suomalaisten yritysten kannattaa tarttua liiketoimintamahdollisuuksiin ennakkoluulottomasti ja toimia edelläkävijöinä kohti puhtaampaa tuotantoa ja vähähiilisempää tulevaisuutta.”
käyttö niin Suomessa kuin muuallakin lisääntyy, mikä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia ensimmäisenä teollisuuden ja meriliikenteen sekä myöhemmin maaliikenteen ja kotitalouksien ratkaisuille. Suunnitelmallisella etenemisellä pystytään kaasuun siirtymisellä ja sitä seuraavilla askelilla kustannustehokkaasti edistämään ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Kasvaneen kaasun käyttöinfrastruktuurin päälle voidaan rakentaa uusiutuvia energiamuotoja, ja esimerkiksi suomalainen vahva osaaminen biotalouden puolella tarjoaa mahdollisuuksia biokaasun ja biometaanin puolella. Uusiutuvilla kaasuilla pystytään lisäämään hajautettua energiantuotantoa ja lisäämään kotimaisen energian osuutta. ¡
Tekesin tarjoama 33 KUVA: ANTON KALLAND
Rahoitusta parhaille ideoille ja eturivin yrityksille Onko yrityksellänne huippuidea, josta aiotte tehdä kansainvälistä bisnestä? Onko teillä potentiaalisia asiakkaita, kysyntää ja kilpailuetua? Uskottava tiimi, osaamista ja resursseja? Kasvuhalua ja -kykyä? Jos vastasit edellisiin kysymyksiin myöntävästi, kannattaa tutustua rahoitustarjontaamme. ekes tarjoaa rahoitusta ja palveluja, joiden avulla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Rahoitamme kehitysprojekteja, jotka tuovat yritykselle uuden kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkainamme on myös suuria yrityksiä, julkisia tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita.
Miten arvioimme yrityksiä ja ideoita? Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä ja halusta kasvaa. Merkittäviä tekijöitä ovat uuden innovaation potentiaali sekä projektin sisältö ja sen resursointi. Erityisesti nuorten yritysten arvioinnissa painaa yrityksen avainhenkilöiden muodostama tiimi ja sen osaaminen. Rahoitamme osan projektin kustannuksista ja yrityksen tulee pystyä itse rahoittamaan osa projektista. Rahoitus on avustusta tai lainaa.
Mikä on innovaatio? Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi tuote tai palvelu, uudenlainen liiketoimintamalli tai yrityksen toiminta- tai tuotantotapoihin liittyvä uudistus. Oleellista innovaatiossa on loppukäyttäjän tai asiakkaan saama uusi hyöty. Innovaatiolla tulee olla merkittävää liiketoiminnallista potentiaalia. Uuden liiketoiminnan avulla yritykset tavoittelevat kansainvälistä kasvua.
Miten Horisontti 2020 rahoitus eroaa Tekesin rahoituksesta? Horisontti 2020 on EU:n puiteohjelma ja siitä rahoitetaan eurooppalaisia tutkimusja innovointihankkeita vuosina 2014–2020 yhteensä 70,2 miljardilla eurolla. Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa. Tekes neuvoo Horisonttiin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä EU-tiimiimme, jos haluat tietää lisää.
Lue lisää verkosta!
Tutustu tarjontaamme, ajankohtaisiin tapahtumiin ja avoinna oleviin rahoitushakuihin verkossa
www.tekes.fi Uusien asiakkaiden neuvonta:
www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu Tekesin ohjelmat, kampanjat ja muut palvelut:
www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut Horisontti 2020:
www.tekes.eu/horisontti-2020
NÄKÖALAT 2 2014
33
34 uusiin asemiin TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: SUSANNA LEHTO
Ilona Lundström (vas.) ja Jaana Auramo kuuluvat kumpikin Tekesin aktiivisiin ulkoilmaihmisiin.
Ilona Lundström luotsaa Tekesin Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -vastuualuetta allintotieteiden tohtori Ilona Lundström on valittu Tekesin Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -vastuualueen johtajaksi. Hän siirtyy tehtävään Älykkäät ratkaisut -yksikön palvelujohtajan paikalta. Uutena palvelujohtajana aloittaa tekniikan tohtori Jaana Auramo. “Tekesin rooli suurten yritysten projektien rahoittajana on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa ja verkottaa suuria yrityksiä alkavien yritysten, kasvuyritysten ja tutkimusryhmien kanssa”, Ilona Lundström sanoo. Tekesissä Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -vastuualue vastaa suurten yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kuntatoimijoiden asiakaspalvelusta ja rahoituspäätösten tekemisestä. ”Suurten yritysten kannattaa miettiä ennakkoluulottomasti, millaisiin hankkeisiin he tarvitsevat Tekesiä kumppaniksi. Haluamme olla jakamassa kehittämisen riskia erityisesti silloin, kun tähtäimes-
34
NÄKÖALAT 2 2014
sä on kunnianhimoinen uudistuminen pitkällä aikajänteellä”, Lundström sanoo ja kannustaa soittamaan Tekesiin tai kutsua käymään. Molemmat tekesläiset kuuluvat Tekesin aktiivisiin ulkoilmaihmisiin. Kesällä Jaana lähtee melomaan Saaristomerelle ja Ilona odottaa kesän partioleiriä. ”Lähdemme leirille koko perheen kanssa. Partiossa oppii jo nuorena johtamistaitoja, joista saa ammentaa vielä pitkään myös työelämässä.” Ilona Lundström on työskennellyt Tekesissä ensin asiantuntijatehtävissä ja 2012 alkaen yksikön johtajan tehtävissä. Hän aloitti uudessa tehtävässä maaliskuussa Riikka Heikinheimon siirryttyä johtajaksi Suoman Akatemiaan. Jaana Auramo on aiemmin toiminut Tekesin Serve-ohjelman ohjelmapäällikkönä ja viimeksi asiantuntijana Hyvinvoinnin ratkaisut -yksikössä.
Nimityksiä KTM Petri Rajahalme on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Kasvuyritykset-vastuualueelle Kulutusmarkkina-yksikköön.
DI Hetemaa Janne on nimitetty asiantuntijaksi Nuoret yritykset -vastuualueelle Nuoret palveluyritykset -yksikköön.
VTM Hanna Vuorinen on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Ohjaus ja verkostot -vastuualueelle Ohjelmatoiminnan tukiyksikköön.
TkT Jussi Kajala on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Ohjaus ja verkostot -vastuualueelle Innovaatiorahoituksen strateginen tuki -yksikköön.
yhteystiedot 35
Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 12.9.2014 Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.
Virallinen sähköposti
Ulkomaan yksiköt
kirjaamo@tekes.fi
Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot
Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti
Belgia
EU-yhteystoimisto, Bryssel
Intia
New Delhi
Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tekes.fi. Puhelinvaihde
Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: nakoalat@tekes.fi.
Puhelinvaihde 029 50 55000 arkisin klo 8–16.15
Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.
Uusien asiakkaiden neuvonta
Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi
Kiina Peking Shanghai USA
Palo Alto Washington D.C.
Venäjä Pietari Moskova
Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä. Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta: puh. 029 50 20500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17. Verkkoasioinnin tekninen tuki Puh. 029 50 55051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta Puh. 029 50 55050 arkisin klo 9–16
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 029 50 24000
Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. vaihde 029 50 24500
Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 029 50 28500
Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 029 50 26500
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 029 50 27500
Lapin ELY-keskus Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 029 50 37000
Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. . 029 50 28500
Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 029 50 25000
Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 029 50 37000
Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 50 26000
Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 029 50 21000
Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 029 50 36000
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 029 50 38000
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 029 50 29000
Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku Puh. 029 50 22500
Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 029 50 23500
NÄKÖALAT 2 2014
35
Testaa oletko mestariainesta www.tekes.eu /horizon-champion
Yritykset ratkomaan Euroopan haasteita Horisontti 2020 -ohjelmassa on haettavana 70 miljardia rahoitusta. Vähintään 20 prosenttia yhteiskunnallisten haasteiden ja teknologioiden rahoituksesta on suunnattu pk-yrityksille. Näihin haetaan ratkaisuja: väestön ikääntyminen, elintarviketurvallisuus, energiatehokkuus, liikenne, ilmastonmuutos, yhteiskunnallinen hyvinvointi ja turvallisuus. Euroopan globaalia johtoasemaa pitää vahvistaa myös uusilla teknologioilla kuten ICT, nanoteknologia ja kehittyneet materiaalit.
Lisätietoa Horisontti 2020 –ohjelmasta www.tekes.eu
Osallistu keskusteluun! LinkedIn Horisontti 2020
Twitter #Horisontti2020
Pk-yritykset voivat osallistua kaikkiin hankkeisiin. Hankkeissa osallistujia tulee olla vähintään kolmesta EU-maasta. Osallistujat voivat olla pk-yrityksiä, suuria yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kaupunkeja tai kansalaisjärjestöjä. Pk-yrityksille on myös oma rahoitusmuoto, jota yksikin yritys voi hakea.
Ota yhteyttä! horisontti2020@tekes.fi
Facebook EU-hankevalmistelijat