Elinvoimainen Oulu on myös pitovoimainen ja valovoimainen
BusinessOulun toiminnassa vuosi 2018 on ollut paras sitten liikelaitoksen perustamisen. Kehitystä on auttanut hyvä taloudellinen suhdanne, kasvanut yritystoiminta ja hyvät yrittäjät. Oma toimintamme on kehittynyt monella sektorilla ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on edennyt hyvin.
Oulun kaupungin strategiset tavoitteet on vuonna 2018 pääosin saavutettu. Vuosittaiset tavoitteet, jotka vaativat pitkäjänteistä työtä, ovat olleet viime vuosina lähes samat liittyen nettotyöpaikkojen määrään, viennin kasvuun, yksityisiin investointeihin ja alkavien yritysten omanpääoman ehtoisiin rahoituksiin. Tavoitteiden saavuttamista on auttanut se, että useat kaupungin hallintokunnat ja Oulun innovaatioallianssin (OIA) toimijat ovat omaksuneet ne.
Katsaus vuoteen 2018 nostaa hyvänä asiana työllisyyden paranemisen edelleen. Työllistyminen on tapahtunut pääasiassa yrityksiin – yritystyöpaikkojen kasvun määrässä Oulu on suhteellisesti ollut Suomen paras. Toinen mielenkiintoinen tieto on, että Oulun seudun yritykset ovat saaneet Euroopassa vuosien 2015–2017 välillä kolmanneksi eniten riskirahoitusta (Venture Capital) Cambridgen ja Oxfordin jälkeen. Yritysten perustaminen on kasvanut yli 1200 yritykseen vuodessa. Uusia yrityksiä, jotka tavoittelevat skaalautuvaa kansainvälistä liiketoimintaa, on syntynyt rajallisesti.
Yritysten lisääntynyt vienti ja hyvä investointitaso alueella on mahdollistanut merkittävän kasvun ja tavoitteiden mukaisen työpaikkojen määrän lisääntymisen. Kaikilla toimialoilla on ollut positiivista kehitystä, ja muutama uusi, yllättävä kokonaisuuskin on kasvanut merkittävästi. Alueellamme kuvattujen elokuva- ja tv-tuotantojen keräämät kansainväliset maininnat ja suosio lämmittävät erityisesti Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihanketta ajatellen. Matkailussa on saavutettu noin 3 prosentin kasvu, ja uutena ryhmänä koulutusmatkailijat erityisesti Japanista ja Kiinasta ovat jo näkyneet tilastoissa.
BusinessOulun toiminta perustuu Oulun kaupunkistrategiaan sekä liikelaitoksen toimenpideohjemaan. Vuosien 2019–2026 toimenpideohjelman ideointiin ja valmisteluun vuonna 2018 osallistui yli 150 kaupunkikonsernin ulkopuolista henkilöä mm. yrityksistä, järjestöistä, TEM-konsernin eri osista ja oppilaitoksista.
Lokakuussa BusinessOulun elinkeinopalvelut muutti Peltolasta keskustaan tiloihin, jotka jatkossa mahdollistavat paremman yhteisen palvelun ja saavuttavuuden samaan rakennukseen niin ikään sijoittuvien työllisyyspalveluiden kanssa. Muutto oli myös lähtölaukaus katutasoon sijoittuvan osaajien, työnantajien ja kaupunkikulttuuritoimijoiden kohtaamispaikaksi suunnitellun BusinessAseman konkretisoitumiselle. Tavoitteena on avata BusinessAsema tammikuussa 2020.
Viestintä- ja markkinointiyksikkö sai vahvistusta aiemmin sivistys- ja kulttuuripalveluissa toimineesta tapahtumatiimistä, ja nimettiin uudelleenorganisoituna tapahtuma- ja markkinointiyksiköksi. Parinkymmenen hengen yksikkö sai vastuulleen kaupungin elinkeino-, kongressi-, tapahtuma- ja osaajamarkkinoinnin. Se tarkoittaa entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen kanssa, jotta Oulu näkyy kansallisesti ja erityisesti kansainvälisesti. Tapahtuma- ja markkinointiyksikkö on tehnyt kansainvälistä uutisointia ja markkinointia mm. järjestämällä mediavierailuja, organisoimalla yrityksille tärkeitä messuosallistumisia ulkomaille sekä hankkimalla Ouluun kansainvälisiä kongresseja. Omista tapahtumistamme Lumo-valofestivaali valittiin sanomalehti Kalevan toimesta vuoden 2018 julkisuusteoksi.
Juha Ala-Mursula Johtaja Business Oulu -liikelaitos
BusinessOulu
Business Oulu -liikelaitos (BusinessOulu) vastaa Oulun kaupungin elinkeino- ja työllisyyspolitiikan toteuttamisesta edistämällä alueen yritys-, työllisyys- ja elinkeinotoimintaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti.
Oulun kaupungin elinkeinopolitiikan tarkoituksena on luoda yrityksille ja yrittäjyydelle toimintaympäristö, joka edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua sekä kilpailukykyä sekä työllisyyttä. Kaupunginhallitus yhdessä Business Oulu -liikelaitoksen kanssa vastaa edellä määritellyn elinkeinopolitiikan kehittämisestä ja toteuttamisesta. Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä alueen elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.
Liikelaitos järjestää yrityskehityspalveluja, kehittää yritysten toimintaympäristöä ja vastaa kaupungin kansainvälisestä elinkeinomarkkinoinnista sekä edistää investointien saamista alueelle.
Oulun kaupungin työllisyyspolitiikan ja työllisyyspalveluiden toiminnan tavoitteena on kaupungin elinvoimaisuuden ja työllisyyden edistäminen. Liikelaitos vastaa toimenpiteistä työmarkkinatuen kuntavastuun osalta sekä työnantajien ja työntekijöiden palveluiden järjestämisestä. Työllisyyspalveluja tuotetaan monialaisesti yhteistyössä yritysten, hallintokuntien ja muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin kanssa.
Cleantech & Teollisuus Pasi Keinänen
ICT & Nano Janne Mustonen
Yrityspalvelut
Jarmo Lauronen
Työllisyyspalvelut vs. Noora Jansson
Tapahtuma & markkinointi
Pauliina Pikkujämsä
Toimintaympäristöjen kehittämispalvelut ja 6Aika
Aarne Kultalahti
Strategia, laatu ja sisäiset palvelut
Airi Juntunen
HR Sirkka-Liisa Kangasharju
Ennakointi Urpo Tuomela
Asiakkuudet ja toimialat Olli Löytynoja
Kauppa ja palvelut, matkailu ja logistiikka Jyrki Kemppainen
Suurhanke/ ydinvoima Jouni Kähkönen
vs. Minna Komu
Johtokunta
Johtaja Juha Ala-Mursula
Luovat alat Petri Sirviö
Life Science vs. Salla Hirvonen
OuluHealth
Palvelua uusille ja kasvaville yrityksille
Yrityspalvelut kattavat kaikki toimialat liiketoiminnan suunnittelusta aina omistajanvaihdoksiin asti. Palveluilla tuetaan vahvasti alueen pk-yritysten kasvua ja vientiä sekä uusien yritysten ja uuden liiketoiminnan käynnistämistä. Palvelutarjontaan sisältyivät vuonna 2018 yritysten liiketoiminnan suunnittelu, perustamispalvelut, julkisen ja yksityisen yritysrahoituksen hakeminen, investoritapaamiset ja niihin valmistautuminen, liiketoiminnan valmennukset, omistajanvaihdokset, sijoittumispalvelut sekä vientiin ja myyntiin liittyvä toiminta. Yrityksille suunnattujen innovaatiopalveluiden ja työnantajien rekrytointiin liittyvien palveluiden kehittämistä jatkettiin ja uutena palvelukokonaisuutena käynnistetty yrityspalvelusetelipilotti vietiin päätöksen ja tulokset vaikuttavat lupaavilta.
Rahoitukseen liittyvää palvelutuotantoa ja neuvonnassa käytettyjä työkaluja uudistettiin. Toteutimme vuoden aikana myös useita koulutus- ja valmennusohjelmia sekä rää-
Yrityspalvelut
Vientipalvelut
Innovaatiopalvelut
Invest In - palvelut
Aluemarkkinointi
Toimiala- ja yritysneuvonta
Verkostoitumispalvelut ja -tapahtumat
Toimitilat ja yritystontit
Yrittäjyyden edistäminen / yrittäjyyskasvatus
Työnantajapalvelut
tälöityjä workshopeja. Sähköisillä palveluilla tuettiin fyysistä palveluntarjontaa sekä tarjottiin yrityksille työkaluja, laskureita, asiakirjapohjia ja oppaita liiketoiminnan oma-aloitteeseen kehittämiseen. Yrityspalveluissa käynnistettiin loppuvuodesta 2018 valmistelut palvelusisältöjen rakentamiseksi BusinessAsemaan liittyen.
Vuositasolla palveluitamme käytti yhteensä 1682 eri asiakasta, joista toimivia yrityksiä oli 1121 kpl. Yksittäisten kirjattujen palvelutapahtumien määrä oli 6481 kpl. Ouluun perustettiin 1284 uutta yritystä (kasvua edellisvuoteen 109 kpl), joista noin 65 % käytti perustamiseen liittyviä yrityspalveluita. Palveluiden suurin käyttäjäryhmä oli alueella toimintansa vakiinnuttaneet pk-yritykset kaupan ja palveluiden toimialalta. Yrityspalveluiden rooli alueen muiden elinkeinotoimijoiden aktiivisena kumppanina, yhteistyön kehittäjänä ja sisällön tuottajana säilyi vahvana. Tietosuoja-asetuksen (GDPR) tultua voimaan kaikki palvelutapahtumat eivät näy luvuissa.
Kasvuyritykset ja kv-markkinoilta kasvua hakevat yritykset
Alueelle sijoittuvat kotimaiset yritykset
Alueelle sijoittuvat ulkomaiset yritykset
Ulkomailla toimivat yritykset
Pääomasijoittajat
Kiinteistösijoittajat
Palveluita käyttäneiden yritysten toimiala
Palveluita käyttäneiden yritysten kategoriat (yht. 1121 kpl)
Kansainvälisille markkinoille
Kansainvälistymispalvelut keskittyvät pk-yritysten myynnin ja viennin tukemiseen etsimällä ulkomailta liiketoimintamahdollisuuksia ja aktivoimalla yrityksiä vientitoimintaan. Vuoden 2018 aikana toteutimme noin 70 kansainvälistä tapahtumaa – messuosallistumisia, vienninedistämismatkoja, yritystapaamisia ja delegaatiovierailuja sekä Suomessa että ulkomailla. Kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakeviin yrityksiin liittyviä palvelutapahtumia oli yhteensä 704 kappaletta 270 eri yrityksen kanssa.
Vienninedistämisaktiviteettimme kohdistuivat suurelta osin seuraaviin alueisiin: Pohjoinen alue (Ruotsi ja Norja, Finnish Business Hub -konsepti), Keski-Eurooppa (erityisesti Saksa), Japani, Kazakstan (Finnish Business Hub -konsepti) ja Kiina (ICT, health ja koulutusvienti). Venäjän osalta pyrittiin ylläpitämään hyviä verkostoja lähialueille Murmanskiin ja Karjalan tasavaltaan sekä osallistuttiin eri tapahtumiin Pietarissa ja Moskovassa. Osallistuimme yritysten ja Business Finlandin kanssa neljään suureen messutapahtumaan yhteisosastolla (Mobile World Congress, Hannover Messe, Medica ja Arab Health). Näihin tapahtumiin osallistui noin 30 yritystä Oulun alueelta. Vuoden aikana tehtiin Ouluun lukuisia delegaatiovierailuja eri maista. Suurimpia olivat Bayerin osavaltion businessdelegaation vierailu toukokuussa ja Saksan liittotasavallan presidentin vierailu syyskuussa. Ne toivat mukanaan hyvää julkisuutta saksalaisessa mediassa. Toiminnassa korostuivat myös b-to-b-vierailut esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin autoteollisuuteen ja digitalisaatioon liittyen.
Alueella toimivien yritysten liikevaihto on kokonaisuudessaan ollut kasvussa vuodesta 2015 lähtien, eikä vuosi 2018 tuonut tähän poikkeusta (Kuva 1). Kokonaisliikevaihdon arvo oli noin 14 mrd. €. Vuoden 2018 ensimmäisellä puolikkaalla kasvua oli noin 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Vuonna 2017 vientiliikevaihdon lasku alueen yrityksissä pysähtyi ja kehitys kääntyi positiiviseksi. Tammi-kesäkuussa 2017 vientiliikevaihto kohosi 13,1 prosenttia ja heinä-joulukuussa kasvua oli 6 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuonna 2018 positiivinen kehitys jatkui ja tammi-kesäkuussa vientiliikevaihto kasvoi 6,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Vuonna 2017 teollisuustoimialojen vientiliikevaihdon suuruus oli noin 2,9 mrd. €, josta sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus oli noin 1,95 mrd. €. Lopulliset luvut saadaan huhtikuussa 2019. Vuoden 2018 vientiliikevaihdon arvioidaan kokonaisuudessaan nousevan yli 3 mrd. euroon. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus muodostaa siitä edelleen suurimman osan.
Palveluviennin arvo vuoden 2018 kolmen ensimmäisen neljänneksen jälkeen oli n. 880 M€. Jos viimeinen neljännes toteutuu edellisvuoden tapaan, koko vuoden palveluviennin arvo on noin 1,5 - 1,6 mrd. € eli kyseessä olisi uusi ennätys. Vuoden 2017 palveluviennin arvo oli noin 1,2 mrd. €.
Indeksi 2015=100
Kuva 1: Liikevaihdon trendivertailu, kaikki toimialat Oulun seutu Koko maa
Indeksi 2015=100
BCDE Koko teollisuus C Teollisuus 26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
Kuva 2: Teollisuustoimialojen vientiliikevaihdon kehitys Oulun seudulla 2010 2018/1H
Palveluviennin arvo vuosina 2017 ja 2018.
Kuvissa 3, 4 ja 5 on esitetty liikevaihdon ja viennin trendivertailu eri toimialoilla (ICT, cleantech ja life science). Vertailusta on nähtävissä, että vaikka life science- ja cleantech-toimialoilla viennin määrä on ollut laskeva muutaman vuoden, on liikevaihto kokonaisuudessaan kasvanut myös näillä toimialoilla. ICT-toimialalla vienti on kasvanut voimakkaammin kuin koko liikevaihto. Se kertoo myös toimialan viennin merkityksen kasvusta.
Indeksi 2015=100
Liikevaihto Vientiliikevaihto
Kuva 3: Liikevaihdon ja viennin trendivertailu, ICT-toimiala.
Indeksi 2015=100
Liikevaihto Vientiliikevaihto
Kuva 4: Liikevaihdon ja viennin trendivertailu, cleantech-toimiala.
Indeksi 2015=100
Liikevaihto Vientiliikevaihto
Kuva 5: Liikevaihdon ja viennin trendivertailu, life science-toimiala.
Investointihankkeet etenevät
Vuonna 2018 myönnettiin liike- ja toimistotilojen rakennuslupia yhteensä 115 000 m2 (edellisvuonna 105 000 m2). Kerrostalokohteisiin sisältyvät liiketilat eivät ole mukana luvussa. Uusia Ouluun sijoittuneita yrityksiä saatiin yritysjärjestelyiden tai ns. greenfield-sijoittumisten kautta kaikkiaan 14 kappaletta, joista ulkomaisia toimijoita oli neljä.
Investointien tavoittelussa uusia mahdollisuuksia ja kohteita joudutaan usein työstämään monta vuotta ennen kuin investointeja saadaan konkreettisesti toteutumaan. Kohteita täytyy hakea ja kehittää pitkäjänteisesti ja tulevaisuutta ennakoiden. Vuoden 2018 aikana käynnistettiin mm. Linnanmaan kampusalueen kaavoitustyö sekä työpaikka MATO:n (maankäytön toteuttamisohjelma) valmistelu.
Biotalouden mahdollisuudet ovat edelleen lupaavimpia alueellamme. Selvitystä saada uusi puuraaka-ainetta käyttävä biojalostuslaitos Ouluun Laanilan teollisuusalueelle jatkettiin samalla kun luotiin kontakteja ja lisättiin tietoisuutta mahdollisuudesta valituille kohderyhmille.
Elinkeinostrategiassa on asetettu tavoite lisätä Ouluun tulevien yksityisten reaali-investointien määrä 300 miljoonaan euroon. Tiedossa olevat kiinteistöinvestoinnit (investointipäätökset, todennäköiset investoinnit) ovat noin 410 M€. Tässä luvussa on mukana Oulun Energian Laanilan voimalaitos (n. 200 M€). Luvut perustuvat manuaaliseen seurantaan julkisista tietolähteistä. Yhteismäärään ei ole huomioitu toimijoiden suunnitteluvarauksia Oulunportissa (70 000 m2), Ritaväylässä (15–20 000 m2), Pokkisessa (24 000 m2) ja Heinäpään urheilualueella.
Vuonna 2018 painopisteinä olivat matkailuinvestoinnit sekä Oritkarin kehittyminen ja sen mahdollistamat logistiset investoinnit. Matkailupuolella Allas Sea Pool Oulu -hanke ete-
nee, torinrannan tornihotellihanke on hyvässä kehitysvaiheessa ja seuraavana odotetaan asemakaavan muutosta. Hotellien käyttöaste on Oulussa kansallista huippua, joten lisäkapasiteetti on todella tarpeen. Nallikarin kaavan oletetaan saavan lainvoiman vuoden 2019 aikana, jolloin päästään työstämään alueen matkailupalveluinvestointimahdollisuuksia. Logistiikan alueella Oulun Sataman ja Partnera Oy:n julkistama yhteishanke Oritkarin uuden logistiikkakeskuksen rakentamiseksi lähti käyntiin.
Muita toimialakohtaisia aktiviteetteja tehtiin mm. Data Center -toimijoiden houkuttelussa, jossa hankkeita jarruttaa Suomen korkea sähkövero verrattuna muihin Pohjoismaihin. Painetun älykkyyden tuotantotason nostaminen etenee Flexbrightin tekemän tuotantolinjainvestoinnin sekä TactoTekin tuotannollisten investointien kautta. Oulun mahdollisuudet ovat hyvät laajemman painettuun älyyn keskittyvän tuotannon nostamiseen teollisessa mittakaavassa – työ vaatii konseptin kehittämistä ja investointiresursseja.
Keskustan toimistotilakysyntään saadaan helpotusta Technopoliksen aloitettua Sepänkadun toisen vaiheen rakentamisen. Keskustan uudet toimisto- ja liiketilainvestointimahdollisuudet ovat rajalliset tonttien vähäisyyden takia, mutta vapaana olevien toimitilojen täyttämiseksi suunniteltiin toimenpiteitä kaupallisten toimijoiden houkuttelemiseksi.
Oulua markkinoitiin useissa eri toimialojen messuosallistumisten yhteydessä sijoittumis- ja investointiympäristönä. Oulun aluetta ja sen mahdollisuuksia esiteltiin mm. kansainvälisessä MIPIM- kiinteistöalan tapahtumassa Cannesissa sekä Kiinteistöalan vuosiseminaarissa Tampereella, Mobile World Congressissa Barcelonassa, teollisuuden ja life science -alojen tapahtumissa sekä kansainvälisillä logistiikkamessuilla.
Kansainvälistä yhteistyötä
Niin sanottuihin suoriin EU-rahoituksiin tehtiin vuonna 2018 neljä hakemusta. Niistä kolme kuului Horisontti 2020 -ohjelmaan ja yksi Urban Innovative Actions -ohjelmaan. Lisäksi BusinessOulu oli päävalmistelijana Oulun Euroopan innovaatiopääkaupunkihakemuksessa. Kolme hakemusta sai kielteisen päätöksen ja kaksi odottaa rahoittajan käsittelyä. Käynnissä oli kaksi Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettua hanketta.
Hakemusprosessit sekä aktiivinen toiminta kansallisissa (esimerkiksi Allied ICT Finland) ja kansainvälisissä verkostoissa (esimerkiksi Eurocities ja ECHA Alliance) ovat vahvistaneet hankeosaamistamme ja tuoneet uusia yhteistyökumppaneita, joiden avulla kansainvälisten hankkeiden hakemista jatketaan.
Hankehakemuksia jätettiin koskien disruptiivisia teknologioita julkishallinnossa, keskustan ja Linnanmaan välistä liikkumista yhdistettynä älykkäisiin ratkaisuihin ja yliopiston kampuksen digitaaliseen kehittämiseen sekä pk-yritysten käyttäjälähtöisen palvelu- ja tuotesuunnitteluosaamisen vahvistamista. Urban Innovative Actions -ohjelman Jobs and Skills -hakuun osallistuttiin hankeidealla, jonka tavoitteena oli luoda kohtaamispaikka ihmisille, yrityksille ja koulutuksen tarjoajille, lisätä pienten yritysten näkyvyyttä työmarkkinoilla ja parantaa työnhakijoiden digitaalista osaamista sekä hyödyntää tekoälyä alueellisen osaamisvajeen täyttämisessä ja ennakoinnissa. Hanke ei saanut rahoitusta, mutta sitä suunniteltaessa syntyneitä ideoita toteutetaan tulevalla BusinessAsemalla ja sen ympärille rakennettavassa toimintakokonaisuudessa.
Kansainvälisesti merkittävässä inDemand-hankkeessa (EU Horisontti 2020) pilotoidaan tarvelähtöistä yhteiskehittämistä julkiselle sektorille. Tavoitteena on edistää julkisen sektorin kykyä systemaattisesti tunnistaa kehittämistarpeita, joista yritykset saavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja alueet työkalun kestävään aluekehitykseen. BusinessOulu vastaa yhteiskehittämisen ja liiketoimintatuen työpaketista kehittäen metodologian yhdessä konsortion partnereiden kanssa. Lisäksi tarjoamme yrityksille räätälöityä liiketoimintatukea ja OuluHealth-verkoston aktiviteetteja (esim. messut, konferenssit, työpajat). BusinessOulu on mukana myös Oulun yliopiston tutkimustyössä, jossa mm. evaluoidaan inDemand-mallia terveydenhuollossa ja terveysteknologiayritysten näkökulmasta eri toimijoille, mukaan lukien rahoittajat ja poliitikot.
inDemand-konsortio koostuu 11 organisaatiosta. Terveydenhuolto-organisaatioita ovat SMS ja FFIS Murciassa, RESAH Pariisin alueella ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaalla. Julkiset rahoittajat ovat INFO
Murciassa, Paris Region Entreprises ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Yrityksiä tukevat TICBioMed Murciassa, Medicen Paris Region ja BusinessOulu. ERRIN-verkosto tukee projektissa kehitettävän mallin levitystä ja metodologian käyttöönottoa. Oulun yliopisto puolestaan validoi inDemand-mallia.
Innochallenge (H2020/Innosup) -hanke kehittää eurooppalaisessa yhteistyössä BusinessOulun avoimen innovaation palveluita yrityksille. Innochallengessa kerätään, työstetään ja jaetaan osallistujien kesken parhaita käytäntöjä avoimen innovaation tukemiseen. Hyviä käytäntöjä on löydetty yhteensä kymmenen, joista kolme Oulusta: IdeaSprints (ideoiden haku), SolutionJourney (yhteiskehittäminen) ja Agile Trialing (nopeat kokeilut). Hankkeessa järjestettiin innovaatiopalveluiden tuottajille kolme vertaisoppimisen työpajaa, yksi kussakin osallistujakaupungissa. Työpajoissa jaettiin osallistujille tietoa ja suosituksia tunnistettujen hyvien käytäntöjen soveltamisesta ja toteutuksesta. Vuoden 2019 aikana näistä tuotetaan innovaatiopalveluiden hyvien käytäntöjen opaskirja. Kumppanit: HIT – Hub Innovazione Trentino (Italia) ja Tallinn University of Technology (Viro).
Vuoden 2018 aikana Business Oulu -liikelaitoksen elinkeinopalvelut ja tapahtuma- ja markkinointiyksikkö olivat pää- tai osatoteuttajana 33 kaupunkistrategiaa ja BusinessOulun toimenpideohjelmaa toteuttavassa kehittämishankkeessa sekä rahoittajana 17 rahoitushankkeessa, jotka olivat muiden kumppaneiden toteuttamia. BusinessOulun toimenpideohjelman mukaisiin teemoihin liittyen 11 hanketta keskittyi innovaatioympäristöihin, 9 hanketta kasvuyrityspalveluihin, 9 hanketta vientiin ja 4 hanketta investointeihin.
Toimenpideohjelman tavoitteiden mukaisesti Euroopan Unionin suoraa kansainvälistä rahoitusta (mm. Horisontti 2020) hyödyntäviä hankkeita oli käynnissä kaksi. Lisäksi kansainvälistä rahoitusta sai neljä Interreg-hanketta.
Vuonna 2018 elinkeinopalveluiden hankerahoitus oli yhteensä 4,0 miljoonaa euroa, josta kaupungin omaa rahaa oli 1,4 miljoonaa euroa ja ulkoista rahoitusta 2,6 miljoonaa euroa. Yleisellä tasolla useampana vuonna omarahoitusta on ollut noin 35 % ja ulkoista rahoitusta noin 65 % hankkeiden kokonaisrahoituksesta. Työllisyyspalveluissa hankerahaa käytettiin 1,4 miljoonaa euroa, josta omaa rahaa oli 0,2 miljoonaa euroa ja ulkoista 1,2 miljoonaa euroa.
Suurimpia rahoittajia olivat Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR-ohjelma ja AIKO-ohjelma), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (ESR-ohjelma ja toimintaympäristötuki) ja Uudenmaan liitto (EAKR-ohjelma).
Oppiaineena yrittäminen
Koko Pohjois-Pohjanmaan 6.-luokkalaisten eli noin 5000 oppilaan Yrityskylä-opintokokonaisuutta jatkettiin käytännön yrittäjyyskasvatustoimena yhdessä sivistys- ja kulttuuripalvelujen kanssa. Keväällä pilotoitiin yhdeksäsluokkalaisten Yrityskylä Yläkoulu, johon lukuvuonna 2018–2019 osallistuu noin 3500 yhdeksäsluokkalaista Oulusta ja lähialueen kunnista. Kesäyrittäjyys-kampanja toteutettiin yhdessä OuluES:n ja Iin Micropoliksen kanssa. Kampanjaan osallistui yhteensä noin 60 nuorta Oulusta ja Iistä. Yrittäjyyttä edistävää verkostoyhteistyötä eri kouluasteiden, opettajankoulutuksen ja elinkeinoelämän välillä edistettiin yrittäjyyskasvatusverkoston säännöllisillä tapaamisilla.
Koulujen työelämäyhteyksien rakentamisessa yhdessä sivistys- ja kulttuuripalvelujen kanssa keskityttiin erityisesti tulevaisuuden ICT-alan monipuolisten mahdollisuuksien esilletuomiseen peruskouluissa ja lukioissa. Lukukausien aikana alan yrityksissä vieraili useita satoja opettajia ja opinto-ohjaajia sekä yli tuhat oppilasta. Toiminta sai erittäin hyvää palautetta.
Yrityskylä Yrityskoulu
Työttömyys
laskussa
Joulukuussa 2018 Oulussa työvoimasta oli työttömänä 12,0 prosenttia, mikä oli 2,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Oulun nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun vuoden 2017 aikana, ja vuoden 2018 joulukuussa se oli 17,3 prosenttia, mikä on 2,1 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuoden 2017 joulukuussa. Vuoden 2018 aikana alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä kuukausittain keskimäärin 442 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2017. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt vuoden 2017 tilanteeseen verrattuna. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli vuonna 2018 kuukausittain keskimäärin 3904 henkilöä. Yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden ja kaupungin kuntaosuudella olevien kuukausittainen määrä kuitenkin väheni keskimäärin 4,6 prosentilla ja oli keskimäärin 4721 henkilöä kuukaudessa. Vuonna 2018 työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien määrä kääntyi laskuun. Vuoden 2018 työmarkkinatuen kuntaosuus oli 22,6 M€ (vuoden 2017 osuus 24,2 M€).
Vuoden 2018 lopulla työllisyyspalveluiden organisaatiota selkeytettiin. Työllisyyspalveluihin muodostettiin kolme palvelukokonaisuutta, joiden jokaisen esimiehenä toimii palvelupäällikkö: nuorten työllisyyspalvelut, pitkään työtä hakeneiden palvelut sekä TYP ja työstartti. Suurin osa muista toiminnoista ja hankkeista sijoitettiin näiden esimiesten alaisuuteen sen mukaisesti, mikä on tarkoituksenmukaisinta kyseessä olevien tehtävien käytännön hoitamisen kannalta. Monet toiminnot ovat kuitenkin koko toiminnan läpileikkaavia, jolloin työtä tehdään jonkun nimetyn palvelukokonaisuuden ja esimiehen alaisuudessa, mutta työ koskee koko työllisyyspalveluita.
Viestintä sekä työnhakijoiden että työnantajien suuntaan on keskeisessä roolissa toiminnassamme. Vuonna 2018 järjestimme mm. MegaMatchmaking- ja MiniMatchmakingtapahtumia, jotka ovat kaikille työnhakijoille avoimia. MegaMatchmakingissa on työnantajien ständien lisäksi työnhakijoille suunnattuja puheenvuoroja, joiden tavoitteena on antaa konkreettisia välineitä työnhaun
tueksi. Vuoden suurin tilaisuus, joka kerää noin 3000 kävijää, oli jälleen Työ elämään. Tässä alle 30-vuotiaille järjestetyssä tapahtumassa on kesätyötreffien lisäksi Urakahvila, Elävä ammattikirjasto, tietoiskuja ja oppilaitosten järjestämiä työnäytöksiä. Työllisyyspalveluiden esittelyä varten tuotettiin myös videoita, jotka lanseerattiin kumppanitilaisuudessa joulukuussa.
Työllä hyvinvointia -kehittämissalkku
Työllistymistä edistävät kehittämisprojektit on toteutettu osana Oulun kaupungin Työllä hyvinvointia -kehittämissalkkua, jonka tavoitteiksi on asetettu: 1) Uusien työpaikkojen ja työmahdollisuuksien synnyttäminen, 2) Nuorisotakuun mukaisten toimien edistäminen työllistämisessä ja 3) Työn ja tekijän kohtaamisen edistäminen rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi.
Työllä hyvinvointia -kehittämissalkun projektitoimintaa ovat osaltaan ohjanneet työllisyyden toimintaympäristössä tapahtuneet lainsäädännölliset muutokset ja varautuminen mahdolliseen maakuntauudistukseen. Projektien painopisteisiin vaikuttaa myös edelleen kuntasektorin vastuun kantaminen mm. pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa, johon osaltaan on pyritty vastaamaan myös projektitoiminnan kautta tapahtuvalla työllistämisellä sekä uusilla projekteissa kehitettävillä toimintamalleilla.
Työllä hyvinvointia kehittämissalkussa oli vuonna 2018 käynnissä yhteensä 30 hanketta. Näistä 18 oli rahoitushankkeita. Näitä kaupunginhallituksen kehittämissalkkujen määrärahasta sekä työllisyysmäärärahasta rahoitettuja projekteja ovat toteuttaneet pääsääntöisesti oululaiset yleishyödylliset yhdistykset, säätiöt sekä alueen oppilaitokset. Päärahoittajana näissä hankkeissa on yleensä ollut Pohjois-Pohjanmaan ELY-Keskus (ESR-ohjelma) tai Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto (työllisyyspoliittinen avustus).
Työllisyyspalveluiden Teija Leinonen, Seija Mustonen, Anne Tiirikainen ja Sari Moilanen.
Työllisyyspalveluissa oli vuoden 2018 aikana toiminnassa yhteensä kahdeksan projektia, ja sivistys- ja kulttuuripalveluissa toteutettiin neljä työllistämisen painopistealueella olevaa projektia. Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämishanke (NUTKE) ja Työllisyyspalveluiden seudullinen kehittämishanke (SETKE) päättyivät vuoden 2018 lopussa. Hankkeissa tehtävä asiakastyö päättyi jo aiemmin kesän ja syksyn aikana. Hankkeissa tehtyä asiakas- ja kehittämistyötä jatkettiin vuoden 2018 lopussa uusia toimintoja ja hankkeita käynnistämällä. Muita työllisyyspalveluissa vuonna 2018 käynnissä olleita hankkeita olivat Digipore, DuuniPolku, Työllisyys SIB Oulu, Uusi Suunta työelämään, Oulun Ohjaamon kehittämishanke ja Kohtaantoa valmennuksella. Lisäksi työllisyyspalvelut käynnisti Digital Media Runway (DMR) -hankkeen, joka toteutetaan yhteistyössä elinkeinopalveluiden kanssa.
Pitkään työtä hakeneiden palvelut
Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuoden 2018 aikana 1152 eri henkilöä. Oulussa kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan hyvinvointikeskusten sosiaalipalveluista sekä työllisyyspalveluista – työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP), Työstartista, Nuorten työllisyyspalveluista ja Pitkään töitä hakeneiden palveluista kuntouttavan työtoiminnan tiimistä. Kuukausittain kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksia oli keskimäärin 551, mikä oli 3,5 prosenttia enemmän vuoden 2017 tasoon nähden. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Oulun kaupungin yksiköiden ja valtion lisäksi yhteistyönä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Asiakkaista Oulun kaupungin eri yksiköissä on ollut keskimäärin 33 prosenttia, valtiolla 1 prosentti ja kolmannen sektorin toimijoilla 66 prosenttia.
Kuntouttavaan työtoimintaan panostettiin käynnistämällä lokakuun 2018 alussa kuntouttavan työtoiminnan tiimi, jossa on neljä sosiaaliohjaajaa ja tiimiesimies. Kuntouttavan työtoiminnan tiimi sijoittuu hallinnollisesti joulukuussa 2018 perustettuun pitkään työtä hakeneiden palvelukokonaisuuteen ja se palvelee BusinessOulun työllisyyspalveluiden kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita ikärajattomasti. Kuntouttavan työtoiminnan tiimi on määräaikainen toiminto ajalla 1.10.2018–31.12.2019. Työllisyyspalveluiden osalta kuntouttava työtoiminta on pääsääntöisesti opintoihin ja työelämään suuntaavaa palvelu työnhakijoille.
Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan sekä yksilöllisenä että ryhmämuotoisena työtoimintana Oulun kaupungin omissa yksiköissä, valtion yksiköissä sekä kolmannen sektorin toiminnan piirissä. Lisäksi työllisyyspalveluilla on kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä koordinoiva rooli, joka pitää sisällään mm. sopimusyhteistyön eri toimijoiden kanssa, maksatukset, raportoinnin ja seurannan. Ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa tuetaan kolmannen sektorin kanssa tehtävänä kumppanuusyhteistyönä aktivointitoiminnan sopimuksin. Vuonna 2018 toiminnassa oli yhteensä 27 kuntouttavan työtoiminnan ryhmää.
BusinessOulun johtokunta hyväksyi kokouksessaan 18.12.2018 vuoden 2019 kriteerit liittyen kuntouttavan työtoiminnan ja aktivointitoiminnan tukemiseen. Kolman-
nen sektorin kumppanuusyhteistyönä ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan toiminnassa ohjaaja-avustus vuodelle 2019 korotettiin 2400 euroon (aik. 2200 €/kk) ja toimijoille avattiin mahdollisuus hakea perustelluista syistä materiaaliavustusta toimintaansa. Materiaaliavustuksen hakemista kokeiltiin loppuvuodesta 2018, jolloin avustusta maksettiin yhdelle toimijalle.
Kohtaantoa valmennuksella -hanke (ESR)
Lokakuussa 2018 käynnistyi yrityslähtöisiä työllistämismalleja ja työhönvalmennusta kehittävä hanke ”Kohtaantoa valmennuksella”. Hankkeessa kehitetään ja hankitaan työvoiman kohtaantoa tukevia valmennuksia, palveluja, tilaisuuksia ja tapahtumia sekä tarjotaan työnhakijoille henkilökohtaista työhönvalmennusta. Hanke palvelee pääsääntöisesti yli 30-vuotiaita työnhakijoita, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä tai on jo pitkittynyt. Kohtaantoa valmennuksella -hankkeen toiminta-aika on 1.10.2018–31.12.2020 ja siinä työskentelee 7 henkilöä. Vuoden 2018 lopulla käynnisteltiin hanketta, suoritettiin siihen liittyvät rekrytoinnit sekä toteutettiin hankkeen tavoitteiden mukaista verkosto- ja kehittämistyötä alueen muiden työllisyys- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Hankkeen asiakkuudessa oli vuoden 2018 loppuun mennessä noin 50 henkilöä.
Kaupungin palkkatukityöllistäminen ja työllistämisen taloudelliset tuet
Vuonna 2018 kaupungin palvelualueilla ja liikelaitoksissa oli yhteensä 365 palkkatuella työllistettyä, joista velvoitetyöllistettyjä oli 31 prosenttia. Kaupungin palkkatukityöllistäminen toteutui hieman edellisvuoden tasoa pienempänä, osasyynä suurten hankekokonaisuuksien asiakastyön alasajo kesän-syksyn 2018 aikana sekä viiveet uusien hankkeiden ja toimintojen käynnistymisessä. Kaupungin hallintokunnissa ja liikelaitoksissa oli vuonna 2018 oppisopimuksella työllistettynä 15 henkilöä. Lisäksi ns. Arpeetti-toiminnan kautta työllistettiin 43 henkilöä.
Työllistämisen taloudellisena tukena myönnettiin yrityksille suunnattuja kuntalisiä 53 eri henkilölle 41 yritykseen. Näistä 33 oli oppisopimustyösuhteita. Lisäksi yritysten työllistämisessä hyödynnettiin pienimuotoisesti Työllistämisbonusta ja Duunipolku-valmennusseteliä. Yhdistyksille myönnettävien kuntalisien puitteissa tuettiin 314 henkilön työsuhdetta 39 eri kolmannen sektorin toimijan tarjoamissa erilaisissa työtehtävissä. Yhdistysten työsuhteista 95 oli oppisopimustyösuhteita. Näiden lisäksi yhdistystoimijoiden kanssa jatkettiin vuonna 2016 aloitettua ideahaastekampanjaa, jossa tuettiin 14 eri henkilön työsuhdetta 11 eri yhdistyksessä.
Työttömille työnhakijoille tarjottiin jälleen loppuvuodesta 2018 mahdollisuus hakea liikuntapassi, jolla sai loka-joulukuun aikana käydä maksutta liikkumassa useissa eri kaupungin liikuntapaikoissa. Toiminta järjestettiin yhdessä TE-toimiston ja Liikuntapalveluiden kanssa. Käyntikertoja kertyi kolmen kuukauden aikana hieman yli 9000.
TYP ja työstartti
Erityisesti pitkäaikaistyöttömille ja monialaista palvelua tarvitseville asiakkaille työllisyyspalveluita tarjoavaan Pohjois-Pohjanmaan monialaiseen yhteispalveluverkostoon kuuluu 30 kuntaa, Kela ja TE-palvelut. Verkoston hallinnointipalvelut tuottaa Oulun kaupunki. Oululaisille monialaista palvelua tarvitseville asiakkaille työllisyyspalveluita tarjotaan Oulun TYP-yksikössä, jossa asioi vuoden 2018 aikana kuukausittain keskimäärin 1200 asiakasta. TYP tarjoaa monialaista palvelua asiakkaan kuntoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi sekä kuntoutustarpeen, työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi. Maakunta- ja soteuudistuksen voimaantulon siirtymisen vuoksi TYP-toiminta jatkuu nykyisen lain työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta mukaisesti vuoden 2020 loppuun.
Kuntouttava työtoiminta oli vuonna 2018 yleisin TYP-asiakkaille tarjottu palvelu. Tämä on aiheutunut ainakin osittain siitä, että kuntouttavaa työtoimintaa voidaan käyttää työllistymisen edistämisessä lähes kaikissa työhön kuntoutumisen vaiheissa. Seuraavaksi yleisimpiä palveluja olivat työllistymistä edistävät TE-hallinnon palvelut ja sosiaalihuoltolain mukaiset sosiaalipalvelut. TYP-asiakkaiden palvelutarve on ollut usein myös työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen työllistymistä edistäviä palveluita kartoitettaessa. Suurin osa asiakkaista on kuulunut ikäryhmään 30–59 vuotta. Suurimmalla osalla asiakkaista on korkeintaan toisen asteen koulutus. Usein koulutuksen puute ja vanhentunut ammattitaito on kietoutunut yhteen terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien kanssa.
Toukokuun alussa 2018 aloitti Työstartti-palvelu, jossa on neljä sosiaaliohjaajaa. Sosiaaliohjaajien työsuhteet ovat voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Työstartti toimii BusinessOulun resurssina työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä olevien työnhakija-asiakkaiden palvelutarvearvion toteuttamisessa sekä heidän ohjaamisessa tarpeiden mukaisiin palveluihin. Sen kohderyhmänä ovat yli 30-vuotiaat oululaiset työnhakija-asiakkaat, jotka ovat saaneet yli 300 päivää työmarkkinatukea. Työstartissa arvioidaan palvelutarpeita asiakaslähtöisesti. Mikäli työstartin asiakkaan työllistyminen ei ole ensisijainen toimenpide, ohjataan asiakas tarpeen mukaiseen palveluun yhteistyössä palvelupaikkojen kanssa: hyvinvointikeskusten palvelut, TYP, työllisyyspalvelut, TE-palvelut, Kela tai muut työllistymistä edistävät palvelut.
Työstartin kautta työnhakija-asiakkaalla on mahdollista päästä myös kuntouttavaan työtoimintaan, jos työllistyminen tai muut työllistymistä edistävät palvelut eivät ole ajankohtaisia. Työstartissa oli marras- ja joulukuussa keskimäärin 125 asiakasta kuukaudessa. Työstartissa päättyneitä asiakkuuksia oli vuoden 2018 loppuun mennessä yhteensä 86. Työstartin päättäneistä asiakkaista 77 prosenttia oli iältään 30–49-vuotiaita. Työstartin päättäneistä asiakkaista työmarkkinatuen kertymä oli 37 prosentilla 500–999 päivää ja 42 prosentilla yli 1000 päivää.
Työstartin asiakkaista 9 prosenttia on työllistynyt. Työstartin päättäneistä asiakkaista 22 prosenttia oli hyvinvointikeskusten sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden tarpeessa,
jolloin työllistymistä edistävät palvelut eivät olleet ajankohtaisia. Päättyneistä asiakkaista työllistymistä edistäviin hankkeisiin ohjautui 17 prosenttia ja monialaisen yhteispalvelun (TYP) tarpeessa oli 13 prosenttia asiakkaista. 15 prosenttia ohjautui TE-palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan tiimin asiakkuuteen ja työtoimintaan siirtyi 14 prosenttia.
Nuorten työllisyyspalvelut
Nuorten työllisyyspalvelut toimivat Byströmin nuorten palveluiden yhteydessä. Palveluihin kuuluvat mm. palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta, kesätyöllistäminen, kesätyösetelityöllistäminen, Arpeetti-toiminta, Työpörssi sekä työhönvalmennuspalvelut. Nuorten työllisyyspalveluiden piirissä oli vuonna 2018 yhteensä 4125 nuorta. Jos mukaan lasketaan kesätyöharjoittelijat ja kesätyösetelit ja kesäyrittäjäsetelit, luku vuodelta 2018 on 8858 henkilöä.
Kaupungin tarjoamiin kesätöihin työllistyi Oulun kaupungin palvelualueille yhteensä 880 opiskelijaa (yli 18-vuotiaat). Nuorten työllisyyspalveluiden toimesta toimeentulotukiperusteisesti kaupungin yksiköihin kesätyöhön osoitettiin 81 opiskelijaa. Työllisyyden hoitoon varatuilla määrärahoilla toteutetussa kesätyösetelikampanjassa jaettiin oululaisille 15–17-vuotiaille nuorille noin 4 000 kesätyöseteliä, arvoltaan 310 €. Seteleitä palautui kaikkiaan 3 815. Nuorista 89,3 prosenttia työllistyi yrityksiin ja 10,7 prosenttia yhdistyksiin ja säätiöihin.
Nuorten kesätyöyrittäjyyttä toteutettiin yhdessä OuluES:n kanssa. Kesätyöyrittäjyystukea sai 38 oululaista nuorta. Kesätyösetelille vaihtoehtoisen tuen suuruus oli sama kuin kesätyösetelin. Työllistämismäärärahan tuella työllistetään lisäksi eri syistä tulottomina toimeentulotukea hakeneita Arpeetti-toiminnan kautta. Arpeetin kohderyhmänä ovat mm. opintoetuuksia saamattomat tulottomat opiskelijat. Vuonna 2018 Arpeetti-toiminnan kautta työllistettiin 42 opiskelijaa.
Vuonna 2018 nuorten asiakkaiden kuntouttavaa työtoimintaa toteutettiin työllisyyspalveluissa osana nuorten työllisyyspalveluita. Vuoden 2019 alusta nuoria voidaan ohjata saamaan kuntouttavan työtoiminnan palvelua myös kuntouttavan työtoiminnan tiimiltä. Kuntouttavan työtoiminnan kokonaismäärät on kerrottu aiemmin pitkään työtä hakeneiden palvelujen kohdalla.
Oulun Ohjaamon kehittämishanke
Byströmin nuorten palvelut toimivat Oulun Ohjaamona ja elokuussa 2018 käynnistyi Oulun Ohjaamon kehittämishanke (ESR). Sitä hallinnoidaan työllisyyspalveluissa ja työntekijät ovat työllisyyspalveluiden henkilöstöä. Oulun Ohjaamon kehittämishankkeessa kehittämisen painopisteinä ovat nuorille alle 30-vuotiaille suunnattujen monialaisten palveluiden tavoitettavuuden parantaminen viestintää sekä digitaalisia työvälineitä ja palveluita kehittämällä. Lisäksi tuetaan ja valmennetaan nuoria koulutukseen ja työelämään palvelurakenteiden ja koulutuskentän muutoksissa ja digitalisaation haasteissa. Hankkeen asiakkuudessa oli loppuvuoteen 2018 mennessä noin 70 henkilöä.
Tuotteistettuja kehittämisalustoja
BusinessOulu koordinoi Oulun osalta kahta kansallista innovaatioympäristöihin liittyvää ohjelmaa: 6Aika-strategiaa kuuden suurimman kaupungin välillä sekä kaupungin ja eri ministeriöiden välillä solmittua Kasvusopimusta. Samaan aikaan menossa olevien ohjelmien kanssa aloitettiin yhdessä kaupungin keskushallinnon kanssa valmistautuminen ja edunvalvonta tulevan ohjelmakauden kansallisiin ja EU-tason päätöksiin nähden. Molemmissa ohjelmissa oli tarjolla myös Oululle kansallisen tason kehitysrahoitusta yhteensä usean miljoonan euron verran vuodessa.
Jatkoimme Oulu innovaatioallianssin 2016–20 (OIA) verkoston koordinointityötä allianssin viidessä eri ekosysteemissä. Jokaiselle ekosysteemille asetetun kolmen kärkitavoitteen eteneminen sujui hyvin, yhtenä esimerkkinä Oulun yliopiston kumppaneineen saama, Suomen Akatemian lippulaivaohjelman rahoittama useampivuotinen 6Genesis-ohjelma (6G Flagship).
BusinessOulun toimesta jatkettiin julkisten toimijoiden tarjoamien kehitysympäristöjen tuotteistamista. Noin 40 kohteelle tehtiin kustannuslaskenta- ja hinnoittelumalli sekä tuotteistettiin tutkimus-, testaus- ja valmistuspalveluita yrityselämän ja tutkijoiden käyttöön sekä koulutusviennin ja -matkailun tarpeisiin. Tarjolla olevia kehitysympäristöjä on tuotteistettu Oulun yliopiston eri tiedekunnissa ja yksiköissä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun ammattiopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yksiköissä sekä VTT:ssä. Kaupunkikonsernin yksiköissä vastaavien kehitysympäristöjen tuotteistamista toteutettiin kesäkuussa päättyneessä 6Aika-hankkeessa ja jatkettiin osana kaupungin Digitaalinen Oulu -ohjelman ylösajoa. Kohteina oli aluerakentamiskohteita (Karjasilta, Välivainio), teollisuusalueita, satama sekä sivistys- ja kulttuuritoimen koulutusmatkailun ja -viennin toiminnot: koulut ja päiväkodit, Luuppi, kirjasto, Valve ja Oulu-opisto. Yrityksiä ”Nopeat kokeilut” -menettelyllä toteutetuissa kohteissa oli useita kymmeniä. Yksittäisenä työnä tehtiin syksyllä 2018 mm. valokuituyhteyksiin liittyvä perusselvitys.
BusinessOulu tarjoaa kasvua tavoitteleville yrityksille innovaatio- ja verkostoitumispalveluita, joissa haetaan uusia ratkaisuja kehittämishaasteisiin ja löydetään uusia kumppanuuksia, osaajia ja ideoita.
Innovaatiotapahtumissa etsitään uusia ratkaisuja todellisiin kehittämishaasteisiin. Esimerkiksi Oulun Tilakeskukselle järjestettiin IdeaSprint, jossa osana CityIoT-hanketta haettiin uusia ratkaisuja koulujen energiankulutukseen ja sisäilman laadun seurantaan. Sprinttitapahtumat ovat fasilitoituja, ketteriä työpajojen sarjoja, joilla löydetään nopeasti iso joukko uusia ideoita ja konsepteja. Parhaat konseptit voivat edetä pilotoitavaksi ja yhteiskehittämisvaiheeseen, jossa mukaan osallistetaan niiden käyttäjät.
Työpajojen lisäksi yhteiskehittämisessä hyödynnetään avointa PATIO-käyttäjäfoorumia, jonka idea on tuotteiden ja palveluiden testaus niiden eri kehitysvaiheissa. OULLabsin toiminnan päätyttyä PATIO-palvelu siirretään osaksi BusinessOulun innovaatiopalveluita. Palvelua tarjotaan kevyesti uudistettuna jatkossa nimellä Patiolla.fi. Kehittämistyön tuloksena syntyneitä prototyyppejä voidaan testata Nopeilla kokeiluilla aidossa ympäristössä oikeilla käyttäjillä. Muun muassa näitä BusinessOulun avoimen innovaation toimintamalleja on kehitetty eurooppalaisten innovaatiotoimijoiden yhteisessä Innochallenge-hankkeessa (H2020), jossa konseptoitiin kymmenen hyvää käytäntöä jaettavaksi kaikkien osallistuneiden kesken.
Pitempikestoiset innovaatiovalmennukset saattavat yhteen eri alojen ideoita, osaajia ja sovellusalueita ratkomaan aitoja haasteita tavalla, joka tuottaa uusia liiketoiminta-alkuja, osaajatiimejä, mahdollisuuksia ja ideoita. Valmennukset on BusinessOululle toteuttanut Kielo Growth Oy. Futuretournaments Oy kumppaneineen on toteuttanut myös IdeaSprintejä työnhakijakohderyhmälle osana Startup 2.0 Innovaatiokoulutus -hanketta.
Yhteistyökumppanimme Demola tarjoaa yrityksille menetelmiä uusien toimintamallien, ideoiden ja konseptien kehittämiseksi. Demola antaa kehittämistyön resurssiksi monialaisen opiskelijatiimin, joista yksi ratkoi mm. älykkääseen liikkumiseen (smart mobility) liittyviä haasteita oululaisessa kaupunkikehityskohteessa.
Tarjoamme yhteistyökumppaneillemme fasilitoitujen työpajojen toteutusta. Työpajat ovat räätälöityjä, teemakohtaisia ja tavoitteellisia, ja ne toteutetaan kulloinkin sopivaa fasilitointimenetelmää hyödyntäen. Uusia ideoita ja avauksia haetaan myös erilaisilla idea- ja innovaatiokilpailuilla. Match making -tapahtumissa on mahdollista tavata yhden tapahtuman aikana suuri määrä yhteistyökumppaneita ja asiakkaita etukäteen aikataulutetuissa kahdenvälisissä tapaamisissa. Match makingia järjestettiin isoimpien yritystapahtumien yhteydessä ja rekrytointitapahtumissa. Käytössä oli Brella-palvelu.
Elokuussa käynnistyi ns. kuutoskaupunkien yhteinen Kasvun ekosysteemit -hanke (6Aika), jolla tuetaan kasvuyritysten t&k-toimintaa tuottamalla niille parempia innovaatiopalveluita. Oulussa vahvistetaan alueen innovaatiotoimijoiden verkostoa ja yhteistyötä. Hankkeessa jaetaan parhaita käytäntöjä ja seurataan innovaatioekosysteemien tilannekuvaa. Oulun innovaatioallianssin (OIA) osapuolten tarjoamat innovaatiopalvelut ja -ympäristöt selvitetään ja analysoidaan yhdessä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. Näin muodostuu tilannekuva siitä, mitä palveluita ja ympäristöjä OIA:ssa tarjotaan, mitä toiminnoissa tapahtuu, mistä ne alkavat ja mihin loppuvat ja mihin kohtaan asiakkaan innovaatioprosessia ne soveltuvat. Innovaatiopalveluita tunnistettiin ensimmäisessä vaiheessa peräti 59 ja ympäristöjä 54. Tilannekuva valmistuu keväällä 2019.
Health & Life Science – 640 yrityksen keskittymä
Oulu on Suomen toiseksi suurin terveysteknologiakeskus, jossa kehitetään ainutlaatuisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä innovaatioita ja kokonaisratkaisuja. Olemme painottaneet health & life science -toimialan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun liittyviä toimintamalleja, kansainvälistymistä sekä uusien innovaatioympäristöjen kehittämistä. Verkostomme on kasvanut yli 640 yrityksen keskittymäksi, jonka kasvua BusinessOulun health & life science -tiimi on vahvistanut eri toimenpiteillä. Olemme mm. etsineet yrityksille kansainvälisiä kontakteja ja asiakkaita, tukeneet pääomasijoitusten etsimisissä sekä markkinoineet OuluHealth-yritysten osaamista kansainvälisissä verkostoissamme.
Investointitoimenpiteinä toimme oululaisten yritysten tietoisuuteen mm. European Health Tech Investment Forumin sijoittajaverkostoa sekä tuimme Upgraded Life festivalin sijoittajaverkostoon pääsyssä. Vuoden 2018 aikana seitsemän oululaista terveysalan yritystä sai merkittäviä rahoituksia toiminnan kehittämiseen. Fokuksenamme oli strategisen
yrityskumppaniverkoston rakentaminen alan johtavien yritysten, mm. Coronarian, Pfeizerin, Bayerin, Rochen, Nokian ja IBM:n, kanssa. Avasimme IBM:n tiloihin Helsingin Munkkiniemeen OuluHealth-etäpisteen, jota oululaiset voivat hyödyntää yhteistyötarkoituksiin.
Edistimme vientitoimia mm. etsimällä kontakteja ja osallistumalla terveysalan tärkeimpiin kansainvälisiin tapahtumiin, kuten Arab Health 2018 Dubaissa, Medica 2018 Düsseldorfissa ja Nordic Life Science Days Tukholmassa. Lisäksi oululaisen yritysten tukena oli Japanin markkinoiden asiantuntija, joka tuki yhdeksän oululaisen terveysalan yrityksen vientitoimenpiteitä. Business Finlandin kanssa teimme vahvaa yhteistyötä kansainvälistymiseen liittyvissä toimenpiteissä mm. Saksaan ja UAE-alueille.
Health & life science -yritysryhmän liikevaihto kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä puolikkaalla 3,7 prosenttia vastinajankohtaan nähden ja henkilöstömäärä kasvoi 6,6 prosenttia samalla tarkastelujaksolla.
Arab Health -messut Dubaissa
OuluHealth tukee ja törmäyttää
OuluHealth on yksi Oulun innovaatioallianssin viidestä ekosysteemistä. BusinessOulu vastaa OuluHealth-verkoston johtamisesta.
Ekosysteemi tukee yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä, tarjoamalla mm. OuluHealth Labs -testausympäristöt palveluiden ja tuotteiden testaamiseen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen autenttisissa ympäristöissä. Testausympäristöt sisältävät digitaalisen integraatioalustan sekä opiskelijoiden palautteen. Yrityksille on olemassa selkeät tuotepaketit ja valmis prosessi yhteiskehittämisen läpivientiin.
Vuoden 2018 aikana Biopankki Borealiksen ja Biocenter Oulun palveluita tuotteistettiin osaksi OuluHealth Labs -konseptia. OuluHealth Labseissa oli vuoden aikana 72 yhteiskehittämisprojektia ja pilottia. Työ on huomattu myös kansallisesti, sillä OuluHealth Labs palkittiin Suomen telelääketieteen ja eHealth -seuran vuosittaisella tunnustuspalkinnolla uraauurtavasta työstä innovaatiopalvelujen saralla.
Erilaisilla hankkeilla on merkittävä rooli OuluHealth-ekosysteemissä. Vuonna 2018 käynnistyi useita kansainvälisiä ja kansallisia hankkeita, kuten Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittama DigiHealth Hub. Se edistää digitaalisen transformaation koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa Oulun alueella. Tavoitteena on myös kansallisen Terveys-ICT-osaamiskeskuksen perustaminen Ouluun. OuluHealth-toimijat hakivat EU:lta Digital Innovation Hubs -statusta ja se myönnettiin vuoden 2018 lopulla.
Yksi ekosysteemin tärkeimmistä tehtävistä on törmäyttäminen. Vuonna 2018 järjestettiin useita verkottumistilaisuuksia yrityksille, terveydenhuollon ammattilaisille ja muille sidosryhmille. Parhaana Businesstapahtumana vuonna 2017 palkittu Health DemoDate järjestettiin vuonna 2018 ”Future Hospital” -teemalla. DemoDate kokosi Ouluun noin 250 osallistujaa, joista osa ulkomaisia. Lisäksi järjestettiin OuluHealth Hackathon, johon valittiin 24 kansainvälistä tiimiä ratkaisemaan partneriyritysten ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin asettamia haasteita.
OuluHealth Hackathon kesällä 2018
ICT-toimialalla suuntana jo 6G
ICT-toimialan kasvu jatkui vahvana vuonna 2018, ja tieteestä ja tutkimuksesta ponnistaneet yritykset keräsivät merkittäviä pääomasijoituksia. Vuoden aikana toteutettiin useita vientija messumatkoja ja vahvistettiin yhteistyökumppanuuksia. Yhteistyösopimukset Saksassa Stuttgartin ja Hannoverin auto- ja muiden teollisuusalojen kanssa sekä Göteborgin autoteollisuuden veturin Geelyn kanssa konkretisoituivat yritysdelegaatiotapaamisilla. Hangzhoun kanssa tehtävä yhteistyö jatkui ensimmäinen yritysdelegaation viemisellä Kiinaan sekä Alibaban vierailulla Oulussa.
Pitovoimatyötä toteutettiin kymmenillä puhujavierailuilla peruskouluihin ja lukioihin. Nuorille kerrottiin toimialan työmahdollisuuksista, oululaisista tuotteista sekä siitä, miten erityisen kaupungin nuoria he ovat. Opettajille, opinto-ohjaajille ja rehtoreille järjestettiin Teknologia tasting -tapahtumia. Kymmenet koululuokat vierailivat yli 30 alueen ICT-yrityksessä. Muita vierailukohteita olivat Oulun yliopiston FabLab, UBICOMP-demohuone, VR-laboratorio ja CWC.
Talent Attraction -toiminta eli osaajien houkuttelu resursointiin ja samalla liityimme mukaan myös kansalliseen yhteistyöhön. Ensivaiheessa tavoittelemme kansainvälisiä ICT-alan osaajia kotimaasta ja Brasiliasta, jatkossa myös Euroopasta.
Hilla-hankkeen jatko Allied ICT Finland käynnistyi: kaikki Suomen yliopistot sekä suurimpien kaupunkien elinkeinoyhtiöt muodostivat Suomen suurimman tutkimus- ja yritysverkoston toteuttamaan merkittäviä liiketoimintalähtöisiä tuotekehityshankkeita.
6G-tutkimuksen rahoitus varmistui ja 6G Flagship -ohjelma käynnistyi yliopistovetoisesti. Suomen ensimmäinen kaupallinen 5G-verkko satama- ja logistiikkaympäristössä avattiin Oulussa yhteistyössä Telian kanssa.
Alueen yrityksille on suunnattu digitalisoitumistukea. Tukea toteutettiin käytännössä tarkastamalla yritysten laajakaistan saatavuuden tilanne sekä käynnistämällä kohentavia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. DigiLeap-hankkeen kautta yrityksille on tarjottu myös digitalisointiasteen tunnistus- sekä kehitysohjausta.
Panostaminen korkean jalostusasteen tuotannollisen toiminnan kehittämiseen ja verkostoitumiseen jatkui vahvana erityisesti elektroniikkatuotteiden (mukaan lukien painettava elektroniikka) suunnittelun ja valmistuksen osalta sekä älykkäissä koneohjausjärjestelmissä ja työkoneteknologioissa. Syksyllä järjestetty Kumppaneilla on väliä -tapahtuma kokosi noin 60 elektroniikka-alan yritystä suunnitteluyrityksistä sopimusvalmistajiin ja komponenttien toimittajiin. Tapahtuma toi esille parin viime vuoden aikana syntyneet voimakkaat yritysten keskinäiset arvonluontiketjut ja verkostot.
Lisäksi älykkäissä koneohjausjärjestelmissä syntyi merkittävä yritysrypäs, joka tavoittelee kokonaisjärjestelmäratkaisua kansainvälisille markkinoille. Tunnistettuja kansainvälisille markkinoille ponnistavia merkittäviä yritysverkostoja on jo useita, niistä kaksi pääsi vuoden aikana selkeästi eteenpäin kehitystyössään. Tuotannollisen toiminnan verkostoitumispalvelukokonaisuuden luomisessa BusinessOulun toiminta tehostui yritysten verkottamisessa, mutta OIA:n hyödyntäminen jäi vajavaiseksi.
Teollisuus ja cleantech – älykkään teollisuuden
mahdollisuudet
Oulun alueen teollisuus- ja cleantech-toimiala kasvoi edelleen voimakkaasti vuonna 2018. Yritysten luottamus lähiajan kasvuun näyttää myös positiiviselta. Painopiste toimenpiteissämme oli nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä hakevissa yrityksissä sekä uusien isojen investointien ja kasvuyritysten houkuttelussa alueelle.
BusinessOulu oli osatoteuttajana Meripohjola-hankkeessa, joka päättyi elokuussa. Hankkeessa BusinessOulu edisti alueen teollisen internetin sekä metalli- ja konepajateollisuussektoreiden verkostoitumista ja kilpailukykyä. Ohjasimme mm. useita teollisuus- ja cleantech-sektorin yhteistyökumppaneiden toteuttamia teollisuuden digitalisaation ja kiertotalouden edistämiseen liittyviä hankkeita. Toimintasuunnitelmamme mukaisesti kiertotalouteen valmisteltiin myös kehittämishanke, joka ei kuitenkaan edennyt rahoitushakuun asti.
Toimialaviestinnässä ja -tapahtumissa nostimme esille mm. kiertotaloussektorin uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lokakuussa järjestettiin noin 100 aiheesta kiinnostunutta osallistujaa kerännyt ”Löydä kiertotalous” -tapahtuma, jonka tuloksena on syntymässä uutta liiketoimintaa ja pilotointeja. Julkaisimme myös toimialan yrityksiä esittelevän englanninkielisen yrityskatalogin ”Smarter and Greener Industry”, jonka asiakaspalaute on ollut erinomaista.
Cleantech-sektorin yritysten pääomasijoitusten saannin auttamiseksi osallistuimme yritysryhmän kanssa mm. Cleantech Venture Day -tapahtumaan sekä järjestimme yhteis-
työkumppaneidemme kanssa match making -tapahtuman ”Scaling up smart and clean” Slush afterwork -tilaisuudessa.
Yritysten viennin lisäämiseksi osallistuttiin yritysten yhteisosastolla mm. kansainväliseen Electrify Europe -tapahtumaan. Puolan markkinoiden avaamiseksi järjestettiin Oulussa Business Breakfast, joka johti useampiin toimeksiantoihin, kuten verkkokaupan perustamiseen Puolaan.
Markkinoimme OIA Teollisuus 2026 -ekosysteemin kanssa tehtävässä yhteistyössä yliopiston järjestämiä Tekniikan torstai -tapahtumia, joissa esitellään kuukauden välein teemakohtaisesti yliopiston ja yritysten välisiä yhteistyömahdollisuuksia.
Yritysten työntekijöiden osaajapulan vähentämiseksi teimme yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Yhteistyö johti mm. uuden tyyppisiin räätälöityihin koulutuksiin – esimerkiksi OSAO:n koneautomaatioasentajakoulutus alkoi syksyllä 2018.
Pohjoinen teollisuus -tapahtuman yhteydessä BusinessOulu toteutti match making -tapahtuman, jossa oli noin 200 yritysten välistä tapaamista. Koko tapahtuma oli jälleen ständien osalta loppuunmyyty ja keräsi yli 4000 kävijää. Industry Summit 2019 -tapahtuman valmistelut käynnistettiin. Tapahtuman teemana on Smarter and Greener Industry.
Tuimme cleantech- ja teollisuussektorin investointihankkeiden toteutumista Oulussa ja toteutimme mm. investoinnin valmisteluun liittyviä selvityksiä Laanilan biojalostamoon liittyen.
Laanilan ekovoimalaitos
Ydinvoimahankkeelle päivitetty aikataulu
Infrastruktuurin rakentaminen jatkui Fennovoima Oy:n ydinvoimala-alueella Pyhäjoella. Vuoden 2018 aikana tehtiin maa- ja vesirakennustöitä ja rakennettiin tukirakennuksia noin 100 miljoonan euron arvosta. Kaikkiaan Hanhikiven alueelle on investoitu tähän mennessä noin 400 miljoonaa euroa. Joulukuussa Fennovoima esitti päivitetyn FH1-aikatauluarvion, jonka mukaan laitoksen rakentamislupa odotetaan saatavan vuonna 2021 ja laitoksen valmistuvan vuonna 2028.
Fennovoiman työmaarekisterissä oli vuoden 2018 lopussa 554 yritystä, joista 264 Pohjois-Pohjanmaalta. Oululaisyrityksiä on mukana mm. seuraavilta aloilta: suunnittelu, tutkimus, laboratoriopalvelut, betonin valmistus, maanrakennus, energiapalvelut, rakentaminen, kone- ja laitevuokraus, raskaskalustohuolto, sähkö- ja lvi-palvelut, ict-palvelut, turvapalvelut, terveydenhoito, ja logistiikka. Myös oululaiset majoitusliikkeet ovat saaneet asiakkaita FH1-toimijoista.
Oulun alueen yritykset ovat saaneet merkittäviä urakoita mm. betonitoimituksiin, mittaus- ja pohjatutkimuksiin sekä työvoiman majoitusrakennusten, hallintorakennuksen ja laitostoimiston rakentamiseen.
Jatkoimme ydinvoimaklusterin kehittämistä FinNuclear ry:n ja Fennovoima Oy:n kanssa 1.1.2017 käynnistyneessä ”Ydinvoimaklusterin kehittäminen” -hankkeessa. Tavoitteena on parantaa noin 300 tunnistetun klusteriyrityksen mahdollisuuksia päästä toimittajiksi FH1-rakennusprojektiin, valmiin voimalan kunnossapitotoimituksiin sekä alan vientihankkeisiin.
FinNuclearin, Fennovoiman ja BusinessOulun yhteistyönä kehitetty ”ELLEN”, kaikille avoin ja maksuton verkko-oppimisympäristö, julkaistiin. Palvelusta löytyy verkkokursseja ydinvoima-alalle pyrkiville yrityksille.
Toteutimme invest in- ja aluemarkkinointia kohderyhmänä koti- ja ulkomaiset FH1-hankkeessa toimivat, alueelle sijoittuvat yritykset. Avainasiakkaat ovat Fennovoima, FinNuclear, Rosatom, Titan2 sekä näiden koti- ja ulkomaiset pääkumppanit.
Oulua markkinoitiin alueelle muuttavien FH1-työntekijöiden ja heidän perheidensä asuinpaikkana noin 300 osallistujalle Helsingissä toukokuussa järjestetyssä Kuntamarkkinointipäivässä. Oulun Kauppakamarin kanssa järjestettiin kolme Suurhankeinfoa. Kalajoella pidettiin FH1-vaatimukset alihankintayrityksille -seminaari syyskuussa.
Infotilaisuus Fennovoiman ja sen kumppaneiden yli 400 työntekijälle 17.5.2018 Helsingissä. Kuvassa Jouni Kähkönen, Raija Perttunen (Oulu International School) ja Helena Pikkarainen .
Luovat alat vauhdissa B2B-palveluissa
Kasvuaan jatkavilla luovilla aloilla työpaikkojen kasvu oli voimakkainta luovissa B2B-palveluissa. Liikevaihdot kasvoivat suhteellisesti eniten pienten peliyhtiöiden osalta, absoluuttinen kasvu oli tässäkin suurempaa luovien palveluiden luokassa.
Työvoimapula on hidastanut alan kehitystä jonkin verran, ja siihen on pyritty vastaamaan vaikuttamalla koulutustarjontaan. Vuonna 2018 järjestettiin ensimmäinen erityisesti arkkitehdeille suunnattu pääsuunnittelijakoulutus ja ensimmäinen kauppakorkeakoulun palvelumuotoilun kesäkurssi – viimeksi mainittu yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. Näillä vastattiin hyvin pieneltä osaltaan akuutteihin osaamistarpeisiin. Laajemman koulutuksen kehittämisen tueksi toteutettiin vuoden lopussa luovien alojen osaamiskartoitus yhdessä Oulun yliopiston kanssa. Työtä jatketaan vuonna 2019 erityisesti nopeasti talouselämää palvelevien koulutuskokonaisuuksien toteuttamiseksi.
Pelialalla tilanne on pysynyt varsin vakaana. Kehittämistoimet painottuivat alkavien yritysten liiketoimintaosaamisen kasvattamiseen erityisesti Digital Media Runway -hankkeen kautta. Hautomotyyppinen palvelu on ollut tuloksekasta: jo vakiintuneiden yritysten rinnalla nousee nyt oululaisten peliyritysten uusi sukupolvi.
Pohjoisten media- ja av-sisältöjen osalta vuosi 2018 toi useita läpimurtoja. NTRNZ Media onnistui viemään maailmalle kaksi ohjelmatyyppiä, Eränkävijät ja Magic in Lapland, jotka myös tukevat arvokkaasti Pohjois-Suomen aluemarkkinoinnin tavoitteita. Samoin Mutant Koalan maailmalla palkittu komediaelokuva Hevi Reissu, Mika Ronkaisen ja Merja Aakon luoma, ensimmäinen alueelle sijoittuva tv-sarja Kaikki synnit sekä sarjakuvan lisäksi myös Outo Median animaationa leviävä Karoliina Korhosen Finnish Nightmares rakentavat uudenlaista tunnettuutta koko alueelle.
Pitkään tavoiteltu kansallinen tuotantokannustin alkoi siis purra odotusten mukaisesti. Insentiivin markkinointi / tuotantojen houkuttelu sekä tulevien tuotantojen komissiotyyppinen apu vaativat edelleenkin suuren työpanoksen. Tämä ja koulutuksen puolesta puhuminen ovat välttämättömiä edellytyksiä sille, että myönteinen kehitys jatkuu ja että tuotannoista syntyvä tulo jää mahdollisimman suurelta osalta alueelle. Alueen osaajat on tavoitettu hyvin tuotantojen edellyttämiin verkostoihin, mutta heitä saisi olla enemmän.
Brändinrakentamisen ja designajattelun teemoissa jatkettiin hyvää yhteistyötä Design Forum Finlandin kanssa. Työtä suunnattiin entistä voimakkaammin luovien palveluyritysten potentiaalisille asiakkaille.
Arkkitehtuurin ja siihen liittyvien VR-tekniikoiden (virtual reality) viennissä ja koulutusviennin alalla jatkettiin pohjatyötä. Tavoitteena ollut vientiklusterien rakentaminen on alkuvaiheessaan. Arkkitehtitoimistot ovat tällä hetkellä ylityöllistettyjä kotimarkkinoillaan, eivätkä orientoidu vielä ulkomaille. Koulutusviennissä PINO-verkosto kokoaa jo alan yrityksiä, mutta puhtaasti koulutusviennin yritykset ovat vielä hyvin pieniä. Ensimmäisiä tuloksia palveluviennissä nähtiin kuitenkin mm. Kazakstanissa ja Ruotsissa.
Luovien alojen kehittyminen alueelliseksi menestystekijäksi edellyttää jatkuvaa ekosysteemitason työtä sekä luovan talouden poikki- ja monialaista ymmärrystä. BusinessOulu huomioi tämän aiempaa vahvemmin strategisessa toimenpidesuunnitelmatyössään: käynnistimme aineettoman arvonluonnin ohjelmien valmistelun vuoden 2018 loppupuolella. Ohjelmatyössä haetaan kasvun tekijöitä elämystalouden, palvelutalouden ja tietämyspohjaisen talouden teemoilla. Kasvua haetaan sekä luovilla aloilla että erityisesti niitä hyödyntävillä aloilla perinteisistä palvelualoista hi-techiin ja perusteollisuudesta alustatalouteen.
Oulu kasvaa matkailukohteena
Matkailuyöpymiset lisääntyivät vuoden 2018 aikana Oulussa noin 3 prosenttia. Oulussa päästiin uuteen ennätykseen, noin 655 000 yöpymiseen, josta noin 16 prosenttia oli kansainvälisiä. Kansainvälisissä yöpymisissä kasvua saatiin mm. Kiinasta, Japanista, Baltian maista ja Norjasta. Noin 3 prosentin kasvu tilastoitiin myös Pohjois-Pohjanmaalla sekä koko Suomessa. Rovaniemellä kasvu oli noin 5 prosenttia, jonka myötä Rovaniemi nousi Suomen viidenneksi suurimmaksi matkailukaupungiksi pudottaen Oulun niukasti kuudennelle sijalle.
Oulussa tavoitellaan miljoonan yöpymisen kasvua vuoteen 2026 mennessä. Hyvällä kolmen prosentin tasaisen kasvun vauhdilla se on laskennallisesti mahdollista vuoden 2030 kieppeillä. Tavoite edellyttää pitkäjänteistä ja päättäväistä kaupungin vetovoiman ja matkailusisältöjen kehittämistä sekä vähintään nykyisen suuruisia panostuksia markkinointiin. Lisäksi kaupunkiin tarvitaan lähivuosina lisää hotellikapasiteettia. Jo tällä hetkellä Oulun majoitusliikkeiden käyttöaste on erittäin hyvällä tasolla – kaikissa majoitusliikkeissä keskimäärin yli 64 prosenttia, mikä on parempi kuin Turussa, Tampereella, Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Oulun tilastossa on mukana 14 majoitusliikettä ja noin 3400 vuodepaikkaa. Kapasiteetti on pysynyt Oulussa samalla tasolla viime vuosina. Airbnb-kohteiden eli kapasiteetin määrä sen sijaan jatkoi kasvuaan, joulukuussa 2018 Oulussa oli tarjolla yli 200 koko asuntoa.
Matkailuvuosi alkoi Matka2018-messutapahtumasta, joka kokoaa kotimaiset ja kansainväliset matkailutoimijat yhteen. Oulun Matkailu Oy järjesti messuille Oulun seudun osaston. Olimme yhteistyökumppanina mukana kotimaan messutapahtumien lisäksi ITB-matkailumessuilla Berliinissä sekä järjestämässä Oulun seudun osastoa Villmarksmesse-erämessuille Pohjois-Norjaan. Järjestimme digitaalisten kanavien ja markkinoinnin sparrausta matkailu- ja palvelualojen yrittäjille. Elokuussa toteutimme Oulun matkailufoorumin ja alan rekrytointitapahtuman yhdessä työllisyyspalvelujen ja ELY-keskuksen Matkailudiili-hankkeen kanssa.
Vuoden 2018 aikana käynnistyi uusi Attractive Oulu Region 2020 -hanke. Osallistuimme hankkeen valmisteluun Oulun Matkailu Oy:n, Humanpolis Oy:n (Rokua Unesco Geopark -alue), Syötteen ja Kalajoen matkailuyhdistysten sekä Limingan kunnan kanssa. Pohjois-Pohjanmaan liitto myönsi hankkeelle yhteensä 2,7 miljoonan euron rahoituksen, jonka avulla alueelle rakennetaan koulutusmatkailusta uusi vahva matkailusisältö ja avataan markkinoita erityisesti Aasiasta.
BusinessOululla on hankkeessa oma työpaketti, johon valittu projektipäällikkö aloitti syksyllä 2018. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen kanssa jatkettiin koulutusmatkailun toimintamallin kehittämistyötä. Palvelumuotoiluasiantuntijan avulla kehitettiin toimintamallia, jolla markkinakysyntään
pystytään vastaamaan julkisen ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Julkaisimme vuodenvaihteessa uuden matkanjärjestäjille suunnatun tuotemanuaalin, johon on koottu kattavasti Oulun seudun koulutusmatkailun sisällöt ja tuotteet. Myös aktiviteettitarjonnan kehittämistyötä käynnisteltiin mm. ohjelmapalvelualan toimijoiden kanssa. Siihen liittyviä kohderyhmiä ovat kotimaisten asiakkaiden lisäksi Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä saapuvat vapaa-ajan matkailijat.
Lentoliikenteen kehittämiseksi käytiin useita neuvotteluja SAS:n kanssa, ja loppuvuodesta yhtiö avasi Tukholman lentoyhteyden uudelleen usean vuoden tauon jälkeen. Lentomatkustus kehittyi kaikkiaan erinomaisesti ylittäen Oulussa miljoonan matkustajan rajan jo marraskuussa 2018.
Logistiikka
Vuosittain järjestettävä Pohjoisen logistiikkafoorumin teemana oli vuonna 2018 tekoäly ja muut tulevaisuuden ratkaisut logistiikassa. Tapahtuma kokosi reilut sata logistiikan ammattilaista. Olimme tiiviisti mukana myös Oulun Sataman alueen kehittämisessä ja alueelle suunniteltujen investointien edistämisessä. Partnera Oy julkaisikin logistiikkakeskushankkeensa keväällä 2018, mutta varsinaisen investoinnin käynnistäminen viivästyi. Pitkään odotettu Oulun meriväylän syventäminen valmistui loppuvuodesta 2018. Kokosimme yhteistyössä Oulun Sataman kanssa yrityksiä logistiikkamessuille Moskovaan ja Bremeniin.
Kauppa ja palvelut
Oulun Liikekeskus ry:n ja Narikka Oy toiminnan ja yhteistyön selvitys tehtiin BusinessOulun, yhdyskuntapalvelujen ja sivistys- ja kulttuuripalvelujen edustajien kanssa. Työn tuloksena uudistetaan yhteistoimintaa Oulun Liikekeskus ry:n ja keskustan yrittäjien kanssa. Uuden BusinessOulun tapahtuma- ja markkinointiyksikön ja Oulun Liikekeskus ry:n kanssa käynnistettiin tapahtumakeskustan ja vetovoiman kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Teemallisesti jaksotettua tapahtumien vuosikelloa kehitetään tapahtumajärjestäjien lisäksi yhdessä keskustan kaupan ja palvelujen yritysten kanssa. Lumo-valofestivaali, Tiernatori ja muut tapahtumat toimivat kunkin teemajakson sisällöllisinä kohokohtina.
Yhdyskuntapalvelujen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä useissa kaavoitus- ja tontinluovutushankkeissa. Kauppahallin remonttiin ja uudistamiseen liittyi myyntipaikkojen kilpailutuksen valmistelu yhdessä Tilakeskuksen ja Liikekeskus ry:n edustajien kanssa. Kilpailutuksen kautta kauppahallin tiloille määrittyi markkinahinta, jonka hakemiseksi avoin ja julkinen kilpailu oli läpinäkyvä ja myös juridisesti kestävä menettely. Loput vielä vapaaksi jääneet kauppapaikat Oulun Tilapalvelut avannee tarjouskilpailuun vuoden 2019 aikana.
Tietopalvelu kehityksen tukena
Oulun seudun päätoimialojen kehitystä kuvaava elinkeinokatsaus ilmestyi vuonna 2018 kaksi kertaa, samoin kuin BusinessOulun kasvutoimialojen suhdannekehitystä kuvaava aineistokin. Elinkeinokatsauksen vaihtuvina teemoina olivat naisyrittäjyys Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä työpaikkojen muutos ja muuttoliike Suomen suurilla kaupunkiseuduilla.
Lisäksi raportoimme kuukausittain Oulun seudun työttömyyden kehityksestä ja kausiverotilityksistä sekä kvartaaleittain perustettujen ja lakanneiden yritysten määristä ja konkursseista. Keväällä toteutimme yritysasiakkaille suunnatun asiakastyytyväisyyskyselyn ja syksyllä yhteistyökumppaneille suunnatun kumppanuuskyselyn.
Toimitimme erilaisia tilastollisia aineistoja BusinessOulun ja Oulun kaupunkikonsernin sisäisille ja ulkoisille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Niistä merkittävimpiä olivat muutamat rahoitusvalmistelut, kuten yliopiston 6G Flagship -hanke ja Innovation Capital 2018 -hakemuksen valmistelu.
Raportoimme Business Oulu -liikelaitoksen osuuden Oulun kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumasta kvartaaleittain. Lisäksi koostimme ja raportoimme Oulun innovaatioallianssin
ekosysteemien toiminnan seurantatiedot kaksi kertaa vuodessa. BusinessOulun oman toimenpideohjelman tavoitteiden toteutuman vuosiraportoinnin toteutimme keväällä vuoden 2017 osalta. Osallistuimme myös uuden Valovoimainen Oulu 2026 -kaupunkistrategian ja elinkeinopoliittisen toimenpideohjelman 2019–26 indikaattorien määrittelytyöhön.
Toteutimme OuluHealth-ekosysteemille yhteistyökumppaneiden kartoitusmatkan verkostoitumistapahtumat Etelä-Koreaan sopivien ekosysteemitason partnereiden löytämiseksi. Lisäksi kilpailutimme Japan Medtec 2019 -messutapahtuman match making -palvelut alueen terveysteknologia-alan yrityksille.
Toteutimme yhteistyössä Frost & Sullivanin kanssa viisi työpajaa, joista kolme liittyi BusinessKitchenin, Oulu ES:n ja alueen yrittäjyysekosysteemin. Aiheina olivat mm. tulevaisuuden työ ja opiskelu, innovaatiolähtöisen kehityksen mahdollistaminen sekä markkinatietämyksen hyödyntäminen yrityksen liiketoiminnassa Toteutimme myös neljä webinaaria, joista kolme liittyi OuluHealth-ekoysteemin toimialoille ja yksi FinTech-alaan. Lisäksi palvelimme muutamia alkavia yrityksiä niiden markkinatiedon tarpeissa.
Markkinointiyhteistyössä on voimaa
Tapahtuma- ja markkinointiyksikkö keskittyi viestimään rohkeasti alueen vetovoimatekijöistä. Markkinointiyhteistyössä oli rahallisesti mukana yli 50 yritystä ja organisaatiota. Kolmivuotiskaudelle valitut markkinoinnin kärjet, ICT –digitalisaatio, terveys – OuluHealth ja tapahtumakaupunki, olivat käytössä myös vuonna 2018.
Toteutimme puolen vuoden kestoisen Ouluspora-imagokampanjan Helsingissä. Sen tuloksena kiinnostus Oulua kohtaan kasvoi kampanjan nähneiden keskuudessa 25 prosentista 40 prosenttiin. Erityisesti kiinnostusta herättivät tapahtumat ja työmahdollisuudet Oulussa. Järjestimme yhteistyökumppanien tuella Oulussa OuluHealth Hack -tapahtuman sekä tuotimme juttusarjat oululaisesta osaamisesta N by Norwegian- ja Talouselämä-julkaisuihin. Keskitetysti useita kohderyhmiä palvelevan suomen- ja englanninkielisen oulu.com-markkinointisivuston kehittämistyö käynnistettiin, tavoitteena avata sivusto alkuvuodesta 2019. Portaali toimii sisääntulona ja kokoavana osoitteena jo olemassa oleville sivustoille (businessoulu.com, investinoulu. com (entinen oulu.com), ouka.fi, visitoulu.fi) ja mahdollistaa ajankohtaisten asioiden ja houkuttelevien sisältöjen esiin nostamisen. Työvoiman saatavuuteen ja osaajien houkutteluun tähtäävät markkinointitoimenpiteet käynnistettiin Talent Attraction -hankkeen myötä.
Kaupunkimarkkinoinnin toimenpiteet edistivät Oulun tunnettuutta myös matkailijoiden kohderyhmässä. Yöpymiset oululaisissa majoitusliikkeissä kasvoivat matkailijoiden osalta 3 prosenttia, mikä heijastui myös Oulun matkailuneuvonnan asiakasmäärän kasvuun ja kesän uuteen kävijäennätykseen. Pohjois-Suomen elokuvakomissio palveli lukuisia alueella kuvanneita tuotantoyhtiöitä ja vastasi Business Finlandin hallinnoiman av-alan tuotantokannustimen markkinoinnista erityisesti Aasiassa. Alueella kuvattiin muun muassa kotimaisen Kaikki synnit -televisiodraamasarjan ensimmäinen kausi sekä julkaistiin oululaista av-osaamista sisältävät elokuvat Hevi Reissu ja Kääntöpiste. Alueen tuotannot keräsivät mainintoja alansa kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa.
Ouluun suuntautuneiden mediavierailujen tuloksena saatiin runsaasti näkyvyyttä ansaitussa mediassa Suomessa ja maailmalla. Käynnistimme uutiskirjeiden sisältöyhteistyön Oulun kauppakamarin kanssa. Vuoden aikana lähetimme lähes 70 uutiskirjettä (yleinen, kansainvälinen sekä eri toimialojen kohdistetut uutiskirjeet). BusinessOulun sivuston kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 12 prosenttia (193 000) ja sivuilla vietetty keskimääräinen aika piteni. Myös BusinessOulun sosiaalisen median kanavien seuraajamäärät kasvoivat. Julkaisimme omia uutisia sekä yritysten ja tapahtumien tiedotteita BusinessOulun verkkosivulla säännöllisesti ja jaoimme niitä laajasti eri medioille.
Tapahtumia ja messuosastoja toteutettiin yhteensä 25 niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Painetuista materiaaleista keskeisimpiä olivat toimialakatalogit Digitalizing the Word, Smarter & Greener Industry sekä Health & Life Science in Oulu. Loppuvuodesta käynnistimme sähköisen yrityshakemiston (oulucompanies.fi) uudistuksen. Palvelu avautuu yritystietojen keräämisen jälkeen keväällä 2019.
Tapahtuma- ja kongressitiimi haki ja sai Ouluun useita kongresseja ja tapahtumia, joiden osallistujamäärät vaihtelevat tulevina vuosina 350–14 000 osallistujan välillä. Euroviisujen Suomen finaalikisakatsomo Oulussa tavoitti lähes 1,9 miljoona katsojaa Suomessa ja kannustukset välittyivät arviolta 100 miljoonalle televisiokatsojalle eri puolilla maailmaa. Kalevan julkisuuspalkinnolla palkittu Lumo-valofestivaali keräsi keskustaan noin 150 000 kävijää. Oulun Päivät puolestaan tarjosi 110 tapahtumaa ja tavoitti 55 000 kävijää.
Oulun kaupungin kansallinen veteraanipäivä toteutettiin perinteisellä juhlaohjelmalla ja Oulun kaupungin itsenäisyyspäivän juhlallisuudet uudistettiin perinpohjaisesti kaksipäiväiseksi itsenäisyyden juhlaohjelmaksi. Tapahtumien Hubi -hanke kehitti tapahtumatoimialaa laajasti ja toteutti 14 pilottikokeilua kahden vuoden aikana. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuritapahtumat tiivistivät yhteistyötään hankkeen vauhdittamina. Yhteistyö mahdollisti tapahtumien yhteismarkkinoinnin, toiminnan mittareiden luomisen sekä tapahtuma-alan ajankohtaisten koulutusten järjestämisen.
Uuden toimitilan julkisivua, Hallituskatu 36 A
Muutto uusiin tiloihin
Vuoden 2018 aikana päivitettiin henkilöstön tehtäväkuvaukset. Osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen panostettiin mm. henkilöstön kouluttamisella ja kouluttautumisella. BusinessOulun johtokunta kokoontui 11 kertaa.
Oulun kaupunkistrategiaa omalta osaltaan toteuttava Business Oulu liikelaitoksen toimenpideohjelma 2019–2026 laadittiin yhteistyössä yritysten ja sidosryhmien edustajien kanssa. Jatkoimme kansainvälisiin hankkeisiin panostamista ja laadimme alustavan suunnitelman toiminnan kehittämiseksi.
Vuoden 2018 alussa viestintä- ja markkinointiyksikköön liitettiin sivistys- ja kulttuuripalveluista tapahtumatiimi, jolloin syntyi uusi tapahtuma- ja markkinointiyksikkö. Yksikkö organisoitiin uudelleen ja sille laadittiin toimintasuunnitelma. Myös työllisyyspalvelut organisoitiin uudelleen ja prosessien kehittäminen käynnistettiin.
Elinkeinopalvelut sekä tapahtuma- ja markkinointiyksikkö muuttivat lokakuun alussa uusiin, aikaisempaa pienempiin toimitiloihin Hallituskadulle. Työllisyyspalvelut muuttavat samaan taloon helmikuussa 2019. Muutto tuo paitsi kustannussäästöjä, myös synergiaetuja koko BusinessOulun toimintaan.
BusinessOulun henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 164 henkilöä, joista 23 oli joko työllistettynä tai Arpeetti-toiminnassa. Lisäksi ostimme 10 henkilön työpanoksen talouden ja hallinnon tukipalveluihin Monetra Oy:ltä ja yhden henkilön työpanoksen Oulun tekniseltä liikelaitokselta.
Sairauspoissaoloprosentti oli koko vuoden alhaisella tasolla, kokonaisprosentiksi muodostui vuoden lopussa 2,2. Henkilöstöstämme 61 prosenttia oli naisia ja 39 prosenttia miehiä. Suurin ikäluokka on 36–45-vuotiaat. Strategisena tavoitteenamme oli monikulttuurinen ja kansainvälinen työyhteisö. Henkilöstössämme oli vuoden lopussa 11 kansallisuutta.
Koulutus- ja kehittämissuunnitelmamme mukaan koulutusta annettiin vuonna 2018 ammatillisten erityistaitojen kehittämisessä esimiestoiminnassa, tiimien johtamisessa, yritysneuvonnan eri osa-alueilla, rahoituksessa, HHJ-tutkinnossa, markkinoinnissa, verkkosuunnittelussa/verkonhallinnassa, viestinnässä, kielikoulutuksessa ja prosessien kehittämisessä mm. LEAN työskentelyllä. Lisäksi henkilöstöämme osallistui lainsäädännön koulutukseen, asiakastiedon kirjaamisvalmennukseen, työkykykoordinaattorikoulutuksiin ja kielikoulutuksiin. Rekisteröityjä koulutuspäiviä oli 234.
