Bunkkeriuutiset 1/2013

BUNKKER UUTISET 1 • 2013

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS

· FINNISH GREENKEEPERS´ ASSOCIATION

Ilkka Kutvonen Henkilöesittelyssä Levi Golfin kenttämestari

Peruskorjaus Puut pois maiseman tieltä

Juha Kauppinen Perhokalastajan golfretki

Tähtitiedettä Näyttötutkinnon arviointi

Matkalla kenttämestariksi Valmistuneen kentänhoitajan opiskelu jatkuu

BUNKKER UUTISET Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys – Finnish Greenkeepers´ Association ry:n virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Sisällysluettelo Päätoimittajan pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Puheenjohtajan pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Puiden poistaminen: Nopea ja edullinen kasvojenkohotus Mukana kuvioissa Ilkka Kutvonen, Levigolf . . . . . . . . . . . .

Kevätstartti – aina sama juttu vai onko? . . . . . . . . . . . . . .

Matkalla kenttämestariksi, Mikke Merinen . . . . . . . . . . . . .

Tämä on sitten sitä tähtitiedettä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Juha Kauppinen – golfhullu perhokalastaja Keminmaalta . .

Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan palsta . . . . . . . . .

Ilmoittajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Tuoteuutisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . golfkentälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . .

. 4 . 6 . 8 12 18 21 22 24 29 30 30

Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa.

FGA ry – Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa.

Yhdistyksen virallinen osoite: FGA ry c/o Tuukka Mönttinen Mäntytie 5 D 3 03100 Nummela

Yhteystiedot

Y-tunnus: 1461131-2

Puheenjohtaja Tuukka Mönttinen Vihti tuukka.m(at)gmail.com

040 766 43 94 Varapuheenjohtaja Tommi Turunen Vihti tommi2.turunen(at)gmail.com

045 7731 3141 Sihteeri Pasi Sallinen Siilinjärvi pasi.sallinen(at)tarinagolf.fi

020 187 8709 Jäsensihteeri Pasi Voutilainen Oulu jasensihteeri(at)fga.fi

050 521 86 29 Rahastonhoitaja Timo Puusaari Vantaa timo.puusaari(at)keimolagolf.com

040 705 6372

Laskutusosoite: FGA ry c/o Bilanssi Oy/ Minna Mannerheimintie 15 a B 00260 HELSINKI

Osa-aikainen toiminnanjohtaja, Bunkkeri-Uutisten päätoimittaja ja ilmoitusmyynti

Esa Hukkanen Helsinki esa.hukkanen(at)fga.fi

040 845 6449 Koulutustoimikunta

Pasi Sallinen. Tommi Turunen, Petteri Lehmuskoski

Ympäristötoimikunta

Ora Paloheimo, Tommi Turunen

Kilpailutoimikunta

Tommi Turunen, Sami Lahti

Kansainvälisten asioiden toimikunta

Peter Gilbert, Tuukka Mönttinen Internet-toimikunta

Pasi Voutilainen, Esa Hukkanen

Tapahtumatoimikunta

Hallitus, Esa Hukkanen

Lehtitoimikunta

Hallitus, Esa Hukkanen

ISSN–L 0787-5495

Jäsenet Ora Paloheimo Vammala

ora.paloheimo(at)lakesidegolf.fi

040 716 2364

Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numerot 1 – 4

Peter Gilbert Kuusankoski peter.gilbert(at)koskigolf.fi

050 564 8152

lehti lehti lehti lehti

Sami Lahti Turku sami.lahti(at)auragolf.fi

Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina esa.hukkanen@fga.fi tai taittopalvelu@forssaprint.fi

1 2 3 4

24.1.2013 12.2.2013 30.4.2013 21.5.2013 27.6.2013 16.7.2013 10.10.2013 29.10.2013

Taitto Forssa Print Paino Forssa Print

03 4155 677, fax 03 4155 726 Faktori Hannu Kurkikangas

taittopalvelu@forssaprint.fi 03 41 551

Asiantuntijapalvelut 30 vuoden kokemuksella.

Turfco TriWave 60

Tarkkuuskylvökone kelluvilla kylvöyksiköillä

Rink DS 3800 katelevitin 3,8 m³ sivukuljettimella, sopii myös talvikäyttöön

Smithco

Kaikenkokoiset ruiskuautot Raven SCS440 tietokoneohjatulla ruiskujärjestelmällä

Verti Drain Concorde

Turf Tidy 3000

Erinomainen pystyleikkuri ja harjalaite 3 m³ säiliöllä

Nopea syväilmastaja hydraulisella työsyvyydensäädöllä

Oy J-Trading Ab

Kuriiritie 15, 01510 VANTAA puh. 020 7458 600 fax 020 7458 650 www.j-trading.fi

P Ä Ä K I R J O IT U S

●

Päätoimittaja

Kuuraiset kentät Tavallinen kansa – ja välillä golfaritkin – kyselevät usein, mitä golfkentillä tehdään talvella. Ruohohan on lumen peitossa, eikä sille voi tehdä mitään. No, voi ja ei. Tässä numerossa Scheteligin Mikä Nurminen kertoo kentällä tehtävistä kevätvalmisteluista. Talvella lähinnä odotellaan kevään tuloa ja ennustetaan, mihin töihin keväällä kannattaa ruveta ensimmäisenä.

Tässä numerossa pääsemme tuttuun tapaan tutustumaan myös ihmistarinoihin. Simo Kairuksen henkilöartikkelissa tutustutaan pitkän linjan kenttämestariin Ilkka Kutvoseen, jonka kentällä Levi Golfissa talvi on Suomen pisimpiä – samoin vuotuinen peliaika valoisassa ajassa mitattuna. Koko Suomen yhteinen kentänhoitajaopiskelija Mikke Merinen on valmistunut kentänhoitajaksi, mutta jatkaa opintojaan kenttämestariksi asti ja samalla raportointiaan matkan varrelta. Opiskelut ovat juuri alkaneet uudestaan alkutalven tauon jälkeen. Ainakin golfkentänhoitajien Facebookryhmää seuraavat saivat kuulla Juha Kauppisen syysmatkasta eteläisen Suomen golfkentille. Tässä numerossa pääsette lukemaan koko tarinan miehen itsensä kertomana.

Suomessa on aika liuta iäkkäitä kenttiä, joilla on puusto päässyt elämään rauhallista elämää, mikä ei ole yksiselitteisen hyvä tai huono asia. Peruskorjauksia ammatikseen tekevä Jari Rasinkangas kertoo, kuinka Peurunka Golf sai uuden ilmeen muutamien villiintyneiden metsäalueiden siistimisen ja pitkiksi venähtäneiden puiden vähentämisen jälkeen. Kuvista näkee, miten suuri muutos pienellä vaivalla on saatu aikaan.

Olen nyt ollut mukana FGA:n toiminnassa vuoden päivät. Aika on ollut antoisa ja toivon jatkosta yhtä mukavaa.

Olen kiitollinen kaikesta lehden saamasta palautteesta ja toivon sitä edelleen. Teille lukijoille tätä lehteä tehdään, ja vain te lukijat tiedätte, mitä haluatte lukea. Kertokaa se ihmeessä minulle sähköpostitse (esa.hukkanen@fga.fi) tai kommentoikaa vapaasti Facebookin Golfkentänhoitajat-ryhmässä.

Muistakaahan läheisiänne ystävänpäivänä!

Päätoimittaja Esa Hukkanen

Kuvista näkee, miten suuri muutos pienellä vaivalla on saatu aikaan.

4

Bunkkeriuutiset 1-2013

a s s e m o u S a t t u U

growth through innovation

Raelannoitteet • Vesiliukoiset lannoitteet Lehtilannoitteet • Kostutusaineet Merilevätuotteet Juhlistaaksemme tuotteidemme lanseerausta Suomessa, Indigrow tarjoaa mahdollisuutta kokeilla tuotteitaan erikoishintaan.

Kaikista tuotteistamme -20 % listahinnoista.

Tarjous on voimassa 30.4.2013 asti.

i nd i g row growth through innovation

Indigrow:n tuoteryhmään kuuluu kattava valikoima golfkenttäkäyttöön suunniteltuja ja kehitettyjä lannoitteita.

Ruotsissa ja Norjassa tuotteet ovat olleet saatavilla jo kymmenen vuotta. Nyt haluamme tarjota tuotteitamme myös Suomeen.

Lisätietoa meistä ja tuotteistamme saa internet sivuiltamme

www.indigrow.com

tai kirjoittamalla meille sähköpostia osoitteeseen

growth@indigrow.com

P Ä Ä K I R J O IT U S

●

Puheenjohtaja

Terveiset Englannista Harrogate,

tai niin kuin paikalliset kentänhoitajat kutsuvat BTME (British Turf Management Exhibition). Hyvä paikka käydä täydennyskoulutuksessa ja samalla kuulla uusimmat kentänhoitovinkit maailmalta. Viime vuonna kävijöitä oli noin 7500, tosin tänä vuonna Jacobsen, Toro ja John Deere puuttuivat. Kone-edustajat ovat tehneet päätöksen olla mukana vain joka toinen vuosi. Joka tapauksessa nähtävää riitti. Luentoja on aamusta iltapäivään, sunnuntaista torstaihin ja vaihtoehtoja on lukemattomia. Messualue, pubit ja hotellien aulat ovat täynnä golfalalla toimivia ihmisiä joka puolelta maailmaa. Vanhoja tuttuja näkee jatkuvasti ja uusia tulee vähintäänkin saman verran. Suomesta oli tänä vuonna paikalla Tommi Turunen, allekirjoittanut sekä Scheteligin Mika ja Krista.

Odotukset koko viikosta ei olleet kovinkaan ihmeelliset.

Suunnitelmana oli Tommin kanssa, että kierrellään, katsellaan ja kysellään uusia jekkuja ensi kesän kentänhoitoon.

Menemättä yksityiskohtiin sen enempää, tässä pari hakusanaa illan internetsurffailuja varten: Turfkeeper, R&A Coursetracker, Greenstester.

Suurin yllätys, joka matkalla huomattiin, oli että se miten kenttiä Suomessa hoidetaan, kiinnosti aidosti monia. Ulkomaalaiset konsultit, kenttäarkkitehdit ja kaikenlaiset tavarantoimittajat ovat aidosti kiinnostuneita. FGA:n kaksi ensimmäistä ulkomaalaista pääyhteistyökumppania. Ensimmäisenä jo Bernerin kautta tutuksi tullut Syngenta ja toinen meille suomalaisille vielä toistaiseksi vieraampi lannoitemerkki nimeltä Indigrow. Molemmista kuulemme jatkossa varmasti lisää. On todella hienoa, että uudet yritykset osoittavat kiinnostusta meidän alaamme kohtaan myös Suomessa.

Vuoden vaihteessa itselläni tuli FGA:ssa täyteen neljä vuotta, joista viimeinen puheenjohtana. Koen, että on aika luovuttaa paikka uudelle henkilölle ja siirtyä itse takavasemmalle. Samaan aikaan myös pitkäaikainen edeltäjäni Ora Paloheimo jää pois hallituksesta. Ora on ollut mukana siitä asti, kun itse tulin hallitukseen. Oran kanssa on ollut ilo ja kunnia tehdä yhdistystyötä. Oralla hallitusvuosia on takana viisi, joista kolme puheenjohtajana. Samalla haluan tietysti kiittää muita hallituksen jäseniä ja ihmisiä jotka ovat matkan varrella auttaneet.

Viimeisenä vaan ei todellakaan vähäisimpänä haluan kiittää kaikkien nälkäisten nurmien sankaria Risto ”Asi” Asikaista. Risto on pitänyt Kemiran, Yaran ja Bernerin mukana yhdistyksen toiminnassa kaikki. Tässä vaiheessa oletan, että jokainen meistä tietää Riston siirtyvän viralliselle golfeläkkeelle. Luulenpa, että Risto on jatkossa entistäkin tutumpi näky golfkentillämme ympäri Suomea. Bernerin uusi hyökkääjä Ekin rinnalle on monelle tuttu Kurk Golfin entinen kenttämestari Tomi Laaksonen. FGA:n koko hallitus toivottaa Ristolle hyviä pelipäiviä ja Tomille onnea uusiin haasteisiin. Muilta kysymättä luulen voivani luvata, että ainakin FGA:n hallituksen jäsenten seitsemällä kentällä Asilla on eläkepelioikeus.

Tuukka Mönttinen Puheenjohtaja

Ulkomaalaiset konsultit, kenttäarkkitehdit ja kaikenlaiset tavarantoimittajat ovat aidosti kiinnostuneita.

6

Bunkkeriuutiset 1-2013

TUOTEVALIKOIMA Griino-nurmikkosiemenet Griino-rakeiset lannoitteet Indigrow-nestelannoitteet Grigg Bros. -biostimulantit Lannoitteenlevittimet

”Linna Golf tarjoaa asiakkailleen korkealuokkaisen kokonaisuuden upeine ympäristöineen, kenttineen ja majoituksineen. Se kuuluu Euroopan laadukkaimpien kenttien European Tour Courses -ketjuun. Koska jokainen kenttäkokonaisuus on erilainen, arvostamme ammattitaitoa ja yksilöllistä palvelua, jota S.G. Niemiseltä saa. Kenttämestarimme tekee heidän kanssaan saumatonta yhteistyötä. Olemme suunnitelleet meidän kenttäkokonaisuuteemme ja maaperäämme parhaan ohjelman, johon sisältyvät sopivimmat lannoitteet ja siemenet. Voimme ennakoida ja varmistaa, että tärkeä tuotteemme pysyy loistavassa kunnossa.” Petri Keskitalo, toimitusjohtaja Linna Golf Oy, Hämeenlinna

KESKITÄ OSTOSI S.G. NIEMISELLE JA SÄÄSTÄ SELVÄÄ RAHAA! Euroopan epävakaa taloudellinen tilanne vaikuttaa vahvasti myös golfkenttien talouteen aiheuttaen tarvetta karsia kustannuksia.

Koska lannoite- ja siemenhankinnat ovat jokavuotinen menoerä, on järkevää tarkastella mistä tuotteet hankkii kokonaisedullisimmin. Haluamme olla mukana talkoissa ja auttaa kenttiä selviytymään epävarmoista ajoista – ja samalla pitää hoitotason ennallaan tai jopa nostaa sitä. Päämiehemme avustuksella edulliset Griino-lannoitteet ovat nyt entistäkin edullisempia. Lannoitevalikoimamme koostuu rakeisista lannoitteista kaikille alueille, korkealaatuisista nestelannoitteista, helppokäyttöisistä biostimulanteista sekä lannoitteenlevittimistä. Laadimme kentällesi maa-

analyysiin perustuvan, räätälöidyn lannoitusohjelman. Griinonurmikkosiemenemme ovat tunnetusti korkealaatuisia ja Suomen olosuhteisiin harkiten valittuja. Tarjoamme laajan valikoiman valmiita seoksia kaikkiin kohteisiin, sekä korkealaatuisia puhtaita lajikkeita. Olemme myös avanneet asiakkaillemme verkkokaupan.

Tehdessäsi hankintoja verkkokaupan kautta, saat ylimääräisen 5 %:n alennuksen sekä nurmikkosiemenistä että lannoitteista.

Ostaessasi sekä lannoitteet että siemenet meiltä, saat maksutta AccuPro 2000 -lannoitteenlevittimen. Ota yhteyttä ja kysy omat verkkokauppatunnukset ja tarjousten tarkemmat ehdot meiltä.

Toimi nopeasti nämä edut ovat voimassa 15.12.2012 saakka!

SGN Group ja S.G. Nieminen Oy - palvelua ja parhaita merkkejä Juurakkokuja 4, FI-01510 Vantaa www.sgnieminen.fi

Päivi Hänninen, puh. 030 650 5260, paivi.hanninen@sgn.fi Ilkka Väre, puh. 040 583 4746, ilkka.vare@sgn.fi Henriikka Auvinen, puh. 030 650 5282, henriikka.auvinen@sgn.fi

Tutustu verkkokauppaamme käyttämällä oheista QR -koodia tai menemällä osoitteeseen: http://beta.sgnieminen.fi

Puiden poistaminen:

Nopea ja edullinen

KASVOJENKOHOTUS golfkentälle TEKSTI JA KUVAT: JARI RASINKANGAS, GOLFARK

Niin kauniita kuin puut ovatkin ne aiheuttavat golfkentillä monenlaisia ongelmia.

Valitettavasti puiden poistaminen on useimmiten hyvin epäsuosittua pelaajien keskuudessa. Pahimmillaan jokaisesta puusta tulee ”pyhä”, olivat ne sitten kuinka huonokuntoisia tai vaarallisia tahansa.

V

Vuosien mittaan puut kasvavat korkeammaksi ja leveämmäksi pikku hiljaa, eivätkä pelaajat huomaa kuinka paljon ne muuttavat kenttää. Sen vuoksi golfkentän peruskorjauksen suunnittelussa puiden poistaminen on yksi helpoimpia ja samalla myös edullisimpia tapoja parantaa kentän pelattavuutta ja kuntoa.

Monelle avoimeen maastoon tehdylle kentälle on istutettu huoletta puita, jotka vuosikymmenten kuluessa ovat muuttaneet kentän luonteen täysin. Peliväylät ovat kaventuneet ja pelilinjat muuttuneet aivan erilaiseksi verrattuna suunnittelijan alkuperäiseen tarkoitukseen.

Metsäkenttiä rakennettaessa taas puustoa on usein raivattu liian vähän, jolloin tiheä tai väärin sijoittunut metsä varjostaa erityisesti viheriöt ja tiit kelvottomaan kuntoon.

Kun kunta lähti puunkaatoprojektiin mukaan, päätettiin peruskorjaus aloittaa puiden poistamisella.

Peurunkagolfin alkuperäinen maasto oli enimmäkseen puutonta peltoa. Kun kentän alkuperäistä suunnitelmaa verrattiin nykytilanteeseen, havaittiin, että vain osa suunnitelluista puuistutuksista on tehty suunnitelman mukaan. Jotkut istutukset on jätetty tekemättä, mutta toisaalta niitä on tehty paikkoihin,

joihin niitä ei ole suunniteltu lainkaan. Lisäksi alueen alkuperäistä puustoa on jätetty paikkoihin, joista puusto olisi pitänyt kaataa pois.

Puut poistettiin myöhään syksyllä ja lopputulokset näkyivät pelaajille heti seuraavana keväänä. Avautuneet järvimaisemat saivat pelaajat tuntemaan kuin pelaisivat aivan eri kentällä. Lisääntynyt auringonvalo paransi ongelmaviheriöiden ja -tiiauspaikkojen kuntoa huomat-

Reikä 8 ennen...

Peurunkagolfin peruskorjaaminen Laukaan Peurunkagolfissa aloitettiin peruskorjausprojekti vuonna 2010.

Kentällä tarvittiin puuston harventamista ja paikka paikoin laajaakin poistoa. Puut varjostivat viheriöitä ja lyöntipaikkoja sekä piilottivat hienon järvimaiseman järven rannassa kasvavan puumuurin taakse. Joillakin väylillä taas itse pelaaminen oli vaikeutunut, koska puut olivat leventyneet väylälle ollen nyt jo hyvänkin lyönnin edessä.

8

Bunkkeriuutiset 1-2013

Avautuneet järvimaisemat saivat pelaajat tuntemaan kuin pelaisivat aivan eri kentällä. tavasti. Kesän mittaan parantunut pelattavuus ja kentän kunto toivat erittäin positiivista palautetta kentän johdolle.

Kentänhoidon ongelmat Puut kilpailevat ruohon kanssa vedestä ja ravinteista. Monilla golfkentillä kasvavilla puilla on matala juuristo, josta 90 % kasvaa alle 30 cm syvyydessä. Sen vuoksi puut vievät suuren osan nurmen ravinteista ja vedestä lisäten stressiä. Vääränlainen puu väärässä paikassa on katastrofaalista nurmikon laadulle ja se lisää huomattavasti hoidon kustannuksia. Liian vähäinen auringonvalo saa ruohon kasvamaan harvempana ja heikentää juuriston kasvua, mikä tekee siitä alttiin kulutukselle.

Esimerkiksi rönsyröllillä on varjoisilla paikoilla havaittu 30–50 % pienempi juuristomassa verrattuna aurinkoiseen paikkaan.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että nurmikko tarvitsee vähintään kahdeksan tuntia suoraa auringonvaloa. Viheriöt ja tiit, jotka ovat suurimman stressin kohteena, tar-

vitsevat sitä vieläkin enemmän.

Aamuauringonvalo, joka kuivattaa kasteen ja starttaa kasvun heti aamusta, on nurmikolle kaikkein tärkeintä, joten poista puut ainakin itä-eteläsektorista. Huomioi lisäksi myös se, että keväällä ja syksyllä aurinko paistaa matalammalta minkä vuoksi yhä kauempana sijaitsevat puut varjostavat.

Varjostamisen lisäksi tiheä puusto estää ilman kiertoa, mikä helteisillä keleillä nostaa lämpötilaa ja kosteutta mikä taas lisää monien taudinaiheuttajien määrää. Puiden lehdet, neulaset ja kävyt myös roskaavat kenttää ja ovat kiusallinen ongelma erityisesti bunkkereissa. Puut myös hidastavat nurmikon leikkausta ja liian tiheään istutetut puut tekevät koneellisesta leikkuusta monin paikoin hyvin vaikeaa.

Tiiauspaikoilla yksi tyypillisimmistä ongelmista ovat tilanteet, joissa lyöntisektorissa olevan puun vuoksi pelaajat kuluttavat vain pientä osaa tiistä. Tietysti lyöntimerkit voidaan laittaa kulumattomaan paikkaan, mutta silloin se on pelkkää kiusantekoa pelaajia kohtaan.

...reikä 8 jälkeen

Bunkkeriuutiset 1-2013

Turvallisuus Pelaajien kannalta turvallisuus on yleensä tärkein huolenaihe, kun puiden poistoa arvioidaan. Lahonneet tai muuten vialliset puut pitää ehdottomasti poistaa. Valitettavasti suuret vahingoittuneet puut jätetään usein tunnesyistä paikoilleen, vaikka ne selvästi uhkaavat pelaajien tai kentänhoitajien turvallisuutta.

Avoimeen maastoon rakennetuilla kentillä on väylien väliin istutettu puita turvallisuuden lisäämiseksi. Valitettavasti hyvää tarkoittava teko ei aina ole ollut kovin onnistunut, koska puut antavat harhaanjohtavan turvallisuudentunteen. Esimerkiksi pienikasvuinen puurivistö tai mahdollinen kimmoke läheisestä puusta tekevät olon entistä turvattomammaksi. Sen sijaan avoin maisema ja esteetön näkyvyys muihin pelaajiin parantavat turvallisuutta, koska pelaajat näkevät toisensa paremmin ja näin pystyvät varoittamaan muita pelaajia vinoon lyödystä lyönnistä.

Pelattavuus Pelattavuuden määrittäminen on aina harmaata aluetta, koska golfarkkitehtuurissa ei ole tiukkoja sääntöjä puiden suhteen. Mikäli puita halutaan käyttää pelistrategisena elementtinä, niillä täytyy olla erittäin vahvasti perusteltu syy, koska jokainen puu haittaa aina hoitoa ja kasvaessaan puut muuttavat väylän pelaamista oleellisesti.

Harkitsematon puiden istuttaminen voi muuttaa peliväylän alkuperäistä pelistrategiaa. Pahimmillaan tilanne johtaa siihen, että esimerkiksi tiiauspaikalta ei enää suoralla lyönnillä pääse väylälle. Arvostetun golfarkkitehdin, Donald Rossin mukaan: ”Niin kauniita kuin puut ovatkin, me emme saa unohtaa sitä tosiasiaa, että puilla on vain rajattu rooli golfissa.”

Yksi selkeimpiä korjattavia tilanteita ovat ns. kaksoisesteet, jolloin puut tai pensaat ovat esteen, esimerkiksi bunkkerin, edessä. Bunkkerista pelaaminen on jo itsessään tarpeeksi haastavaa, joten sieltä pelattaessa pelilinjalle ei enää tarvita puuta lisähaasteeksi.

Peurunkagolfin 8. reiällä pelaamista ja näkyvyyttä häiritsivät väy-

9

Reikä 4 ennen...

...reikä 4 jälkeen

Rönsyröllillä on varjoisilla paikoilla havaittu 30–50 % pienempi juuristomassa verrattuna aurinkoiseen paikkaan. län vasemmalla puolella oleva puurivistö ja kivikko. Puut peittivät lyhytlyöntisten pelaajien kakkoslyöntiä ja pitkälyöntisten pelaajien näkyvyyden puurivin taakse out-rajaan.

Kun puut ja kivet poistettiin ja tilalle lisättiin bunkkeri, peli selkeytyi ja nopeutui huomattavasti. Nyt tiiltä

Reikä 16 ennen...

10

näkee viheriölle asti ja kun järven rannasta vielä poistettiin runsaasti puita, on väylä visuaalisesti todella hieno.

Peurunkagolfin 4. reikä on lyhyt par 4 -väylä, jonka vasemmalla puolella oleva puurivistö peitti täysin näkyvyyden viheriölle. Suoraan viheri-

ölle lyövien pelaajien oli mahdotonta nähdä minne pallo lopulta päätyi puhumattakaan siitä onko viheriö vapaa. Lisäksi liikaa vasemmalle lyödyt pallot menivät helposti hukkaan väylän vasemmalla puolella olevaan metsään. Lyhytlyöntisille pelaajille jyrkässä rinteessä oleva puurivis-

...reikä 16 jälkeen

Bunkkeriuutiset 1-2013

Kentän sisälle kannattaa avata eri etäisyyksille ulottuvia näkymiä.

Onko pumppuasemasi kunnossa?

tö oli sen sijaan mahdoton ylitettävä toisella lyönnillä, minkä vuoksi puiden kiertäminen näin lyhyellä väylällä oli turhauttavaa.

Poistimme lähes kaikki puut ja rakensimme niiden tilalle rinteeseen bunkkerin. Tiiltä näkee nyt viheriölle asti eikä lyhytlyöntistä pelaajaa rangaista kohtuuttomasti.

Puiden vaikutus maisemaan Jokaisen väylän erottaminen puurivistöllä tekee maisemasta monotonisen ja ahtaan. Sen vuoksi kentän sisälle kannattaa avata eri etäisyyksille ulottuvia näkymiä, jolloin pelaajat voivat ihailla vaihtelevaa maisemaa ja tarkkailla muiden pelaajien peliä. Erityisesti tiiltä katsottaessa tämä on tärkeää, koska silloin pelaajilla on eniten aikaa maisemien ihailuun.

Liian lähelle toisiaan istutetuista puista tulee kasvaessaan heikkoja ja epämuodostuneita eivätkä ne koskaan pääse potentiaaliseen loistoonsa. Sen vuoksi tilanteeseen pitää puuttua ajoissa ja poistaa osa puista, jolloin niin nurmikko kuin jäljelle jääneet puutkin hyötyvät siitä puhumattakaan kentänhoidon helpottumisesta.

Peurunkagolfin 16. reikä on yksi visuaalisesti näyttävimpiä par 3 -väyliä Suomessa. 20 vuoden aikana puut olivat kasvaneet väylän molemmin puolin varjostaen tiit huonoon kuntoon ja peittäen hienon järvimaiseman. Puiden poiston jälkeen tiit kuntoutuivat nopeasti ja maisema avautui entiseen loistoonsa.

Pumppuasema on kastelujärjestelmän tärkein osa!

Kysy lisää Rain Bird -pumpuasemista, Martin Railila gsm 040 577 7086 martin.railila@schetelig.com

Tavoitteena huippukuntoinen kenttä!

• • • • • • • •

Everris-hallitusti liukenevat lannoitteet Floratine-ruiskutteet Rain Bird -kastelujärjestelmät Symbio-maanparannusaineet Barenbrug-nurmikonsiemenet Kasvinsuojeluaineet Golfkenttätarvikkeet Koneet ja laitteet

Yhteenveto Kentän puustoinventaario kannattaa tehdä vuosittain, jotta tilanne ei karkaa käsistä. Reagoimalla ajoissa ja poistamalla vuosittain ongelmaksi muuttuneet puut vältytään suurilta puunkaatoprojekteilta.

Puiden poistamisessa kannattaa aina käyttää sopivaa pelisilmää tilanteen mukaan. Pelaajistoa ei kannata shokeerata liian aggressiivisella puiden kaatamisella. Priorisoi poistettavat puut ja aloita työ ”harmittomista” tapauksista. Tällaisia puita ovat esimerkiksi maisemaan huonosti soveltuvat puulajit tai varjostavat puut. Etsi seuraavaksi yksittäisiä hienoja puita. Jos ne ovat hyvässä kunnossa ja sopivat peliväylän pelistrategiaan, poista niiden ympäriltä muut kilpailevat puut.

Kun pelaajat huomaavat tehdyn työn edut, he yleensä hyväksyvät muidenkin puiden poistamisen.

Paras aika puiden poistamiseen on myöhään syksyllä tai talvella, jolloin kentällä on helpompi työskennellä myös raskaalla kalustolla. Silloin ei kentällä myöskään ole pelaajia reagoimassa puun kaatoon eikä keväällä kukaan enää muista poistettuja puita. ■ Bunkkeriuutiset 1-2013

Tiilitie 14, 01720 Vantaa p. 09 852 061, f. 09 8520 6254 asiakaspalvelu@schetelig.com www.schetelig.com

11

MUKANA KUVIOISSA

Ilkka Kutvonen, Levigolf TEKSTI JA KUVAT: SIMO KAIRUS, ILKKA KUTVONEN

”Kun maas on hanki ja järvet jääs…” lauletaan suomalaisessa perinnelaulussa. Tällaisena lumisena talvena täällä eteläisessä Suomessa tuntuu siltä, että lunta on ollut jo kauan ja paljon. Tosiasia on, että paljon sitä voi olla, mutta ei kuitenkaan kovin kauaa. Kerrotaan nyt tarina paikasta ja henkilöstä, joka joutuu käsittelemään lumen, jään, kylmän ja pimeän aivan eri pohjalta kuin me etelän sankarit. Näin talven keskelle sopii siis varsin mukavasti esittelyyn Levi Golfin kenttämestari Ilkka Kutvonen.

12

Bunkkeriuutiset 1-2013

No niin Ilkka, kuvaile itsesi.

Olen 51-vuotias Joroisissa syntynyt Lappiin ajautunut savolainen. Perheeseen kuuluu vaimo Sinikka sekä pojat Antti 17-v ja Kalle 15-v.

Asumme omakotitalossa seitsemän kilometriä Levin golfkentältä pohjoiseen. Olen valmistunut agrologiksi Koivikon maatalousopistosta Muhokselta vuonna 1987. Työurani aloitin Kaavin kunnan maataloussihteerinä syksyllä 1987. Keväällä 1989 Karl Grotenfelt houkutteli minut kenttämestariksi rakenteilla olevalle Kartano-Golfin kentälle Joroisiin. 1996 Joroisissa päätettiin lopettaa kenttämestarin toimi ja niin kuin usein käy, vaimon vinkistä hain Harjattulaan vastaavaan tehtävään. Satuin pääsemään ja Turussa olin vuoteen 2001.

Noiden Turun seudulla vietettyjen vuosien jälkeen palasin takaisin kotiseudulle. Vuodet 2001-2004 olin tilanhoitajana Järvikylän kartanossa.

Perheen haaveena on jostain syystä aina ollut päästä elämään pohjoisessa Suomessa, Lapissa. Ymmärsin he-

ti, kun kuulin, että Levitunturin yhteyteen ollaan rakentamassa golfkenttää, että sinne! Ja useinhan käy niin, että toiveet toteutuvat. Elokuusta 2004 olen ollut Levi Golfin kenttämestarina. Nämä Lapin olosuhteet antavat erinomaiset harrastusmahdollisuudet tällaiselle ulkoilmaihmiselle. Vapaa-aikaani kuuluu ulkoilu ja hyötyliikunta sekä savusaunailu pitkän kesäloman aikana.

Levigolfin kenttä on sijainniltaan Suomen pohjoisin.

Tämä tekee siitä varmasti eräällä lailla ainutkertaisen.

Kerro hieman kentän historiaa ja miten kenttä nyt pyörii.

Levi Golf sijaitsee Kittilässä Sirkan kylässä Levin laskettelukeskuksen koillisrinteen juurella. Napapiiriltä pohjoiseen on vielä 170 km. EU:n pohjoisin 18-reikäinen kenttä on rakennettu tunturin ja Ounasjoen väliseen maastoon. Pekka Sivulan suunnitteleman kentän rakentaminen aloitettiin 2004 ja ensimmäiset yh-

deksän reikää avattiin juhannuksena 2006. Täysimittaiseksi kenttä laajeni syksyllä 2008.

Lokakuussa 2005 on valmistunut kentän klubirakennus, jossa on Pro Shop, toimisto- ja caddiemaster-tilat sekä Ravintola Draivi. Klubitalossa on myös pukeutumishuoneet peseytymistiloineen sekä saunallinen Member’s Club. Väylän 12 jälkeen Ounasjoen läheisyydessä taukopaikkana toimii paviljonki.

Golfyhtiön suurimpia osakkaita ovat alueen hotellit ja mökinomistajat. Kenttä osaltaan palvelee Levin alueen kesämatkailun kehittämistä.

Pelattujen kierrosten määrä on ollut kesässä noin 10 000, joista vieraspelaajien osuus on noin 6000. Muun muassa norjalaiset tulevat mielellään etelään pelaamaan. Vilkkaimmillaan kenttä on syyskuun ruskasesongin aikaan. Golfyhtiön talous perustuu osakkaiden maksamiin hoitovastikkeisiin, koska varsinaisia green fee -tuottoja ei tule. Osa osakkaista on jättänyt pelioikeutensa yhtiön vuokrattavaksi caddiemasterin tiskille. Näiden välitettyjen kierros-

Tänä vuonna kenttä on ollut ainakin yhtenä aamuna kuurassa jokaisena kuukautena.

Bunkkeriuutiset 1-2013

13

Perheen haaveena on jostain syystä aina ollut päästä elämään pohjoisessa Suomessa. ten hinnasta yhtiö ottaa vain pienen välityspalkkion ja suurin osa tilitetään osakkeenomistajalle. Seuratoiminnasta vastaa hieman yli 600-jäseninen Levi Golf ry. Seuran jäsenistä yli puolet on Kittilästä tai lähikunnista.

Golfkausi Levillä on melkein Suomen pisin. Tasoitusta annamme keväällä noin kaksi kuukautta ja syksyllä vielä yhden Etelä-Suomeen verrattuna. Viime kesän lämpösumma huiteli huikeassa noin 660 asteessa ja tänä vuonna kenttä on ollut ainakin yhtenä aamuna kuurassa jokaisena kuukautena (joskus kuuran päällä saattoi olla lunta). Mutta mikä kesän pituudessa hävitään, se valossa voitetaan. Keskiyöllä porocaddien kanssa pelanneet amerikkalaiset olivat aivan haltioissaan.

Viheriöheinistä olen koeruuduilla testannut kaikki Suomessa myytävät heinälajit. Suurin osa sortui pitkään tautiseen talveen. Juurtonurmikka on toistaiseksi selvinnyt parhaiten, joten sillä on nyt kylvetty kaikki viheriöt. Väylillä on perinteinen niittynurmikka-puistonataseos vielä vallitsevana. Hoitokausi päästään useimmiten aloittamaan toukokuun puolivälissä. Tosin pari väylää käy yleensä Ounasjoen tulvan alla, joten siellä vielä silloin pyydetään siikaa. Juhan-

14

nukseen mennessä alue alkaa taas muistuttaa golfkenttää ja kesän loppua kohti jo ihan mukavalta. Lokakuun alussa kenttä suljetaan, kun talvi alkaa kolkutella pakkasineen ja lumineen.

Käyttökokemusten karttuessa pieniä parannuksia kenttään ja sen pelattavuuteen sekä maisemaan tehdään vuosittain. Lyhyen par-3 kentän saaminen lähivuosina on myös toiveissa. Kai tämä sadassa vuodessa on lähes valmis. Hoitokalusto on uutena hankittua tummanpunaista, oranssia ja vihreää. Konekanta pyritään pitämään melko tuoreena, jotta lyhyen sesongin aikana ei tulisi pahoja työkatkoja. Kentänhoidossa meillä on lisäkseni seitsemän kentänhoitajaa ja parina kesäkuukautena kaksi ”kesäesaa”. Pääosa henkilökunnasta on talvet Levin hissiyhtiön palveluksessa rinteessä, hiihtokoulussa jne.

Miten työaikasi jaksottuu?

Kauden päätyttyä syksyllä valmistelen oman osuuteni budjetista ja suunnittelen seuraavan kesän hoidon, perusparannukset ja investoinnit. Sydäntalvi kuluu konehuoltojen parissa, sillä meillä ei ole erillistä huoltomiestä. Keväällä yritän lo-

mailla (useimmiten eräässä talvimatkailukohteessa Lapissa). Pitkän kesälomani vietän Joroisten mökillämme savusaunaa lämmitellen. Golfkaudella aika menee päivittäiseen työnjohtoon ja muihin rutiineihin. Saatanpa joskus lepuuttaa hermoja karheikkoleikkurin ratissakin.

Sinulla on pitkä kokemus tältä alalta, niin vuosissa kuin maantiellisestikin. Onko jotain muuttunut urasi aikana?

Työ sinällään ei ole paljon muuttunut.

Pelaajien vaatimustaso on huimasti noussut ja kiire lisääntynyt. Kentänhoidossa valintojen tekeminen on entistä vaikeampaa. Markkinoille on tullut paljon hyödyllisiä ja hyödyttömiä aineita, niistä pitäisi parhaat menetelmät löytää. Pohjoisen ja etelän välillä ei ole suurta eroa, paitsi että täällä jäätä on yleensä vain Ounasjoessa. Varsinaista kilpailutilannettahan Lapin kenttien välillä ei ole, koska jokainen toimii omalla alueellaan ja omalla konseptillaan kaukana toisistaan. Seuratasolla on yhteistyötä pyritty tekemään seura cupien ym. muodossa. Kenttämestaritasolla yhteydet ovat tainneet jäädä sielunhoidolliselle tasolle.

Bunkkeriuutiset 1-2013

Kioti täydentää loistavasti Hakon konevalikoimaa ja menestystä golfkentillä! Foleyn teroituskoneet ja Toron golfkoneet ovat saaneet seurakseen kolmannen markkinajohtajan: Kioti traktorin.

Oy Hako Ground & Garden Ab

www.hako.fi

Sienitie 50 - 00760 Helsinki - Petri Aaltonen, divisioonapäällikkö puh. 040 587 4045

Bunkkeriuutiset 1-2013

15

Tulevaisuus on aina hämärän peitossa, mutta varmaan odotat siltä jotain.

Mitä ja mitä pidät haasteina?

Routaisia ja lumisia talvia sekä lämpimiä kesiä odottelen. Niin ja pojat pitäisi vaimon kanssa saada kasvatettua yhteiskuntakelpoisiksi nuoriksi miehiksi. Suurin haaste on kauden lyhyys ja talven pituus. Lumi on maassa joka talvi yli kuusi kuukautta, joten kaikki talvituhosienet kyllä meillä viihtyvät. Lapin luonnossa kaikki tapahtuu nopeasti. Koivuihin pärähtää lehdet yhdessä yössä ja huomenna onkin sitten talvi. Natanurmiröllimiehelle tuo juurtonurmikka aiheuttaa myös aikamoisia haasteita hoitokulttuurinsa takia.

EU:n pohjoisin 18-reikäinen kenttä on rakennettu tunturin ja Ounasjoen väliseen maastoon.

PrimoMaxx_FI.pdf

1

10.10.2012

Nimeä työsi kannalta tai muuten kolme kenttää, jotka ovat jääneet mieleesi.

Landskrona Golfklubb Ruotsissa. Håkan Anderbergin opastuksella ken-

13.44

Uusi Primo Maxx Parantaa nurmikon laatua ja tuo tehokkuutta lyöntipaikalta viheriölle Tekee hyvästä nurmikosta loistavan

Syngenta Crop Protection UK Ltd. Registered in England No. 849037. CPC4, Capital Park, Fulbourn, Cambridge CB21 5XE

Myyjä Suomessa Berner Oy

Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito, Eteläranta 4 B, PL 15 , 00131 Helsinki.

Puh: 020 791 00 Fax: 020 791 4500 email: greencare@berner.fi www.greencare.fi/pro October 2012. GQ 03354.

tänhoidon alkeita oppimassa 1989 ja 1990. Siellä minä ensimmäiset reikäni kairasin.

Harjattula Golf. Haastava pelillisesti ja varsinkin hoidollisesti. Suojaman Nipan painavaa filosofointia haikeana muistellen.

Levi Golf. Mukavasti maastoon istutettu leppoisa turistikenttä. Yötön yö.

Nyt kun päästiin golfkentälle, miten oma pelaamisesi sujuu?

Kortin suoritin varmaan 1990 ja pelailinkin silloin viime vuosituhannella. Milloinkahan olisi taas aikaa? Kotikenttä on tietysti Levi Golf. Kartanogolfista ostin aikoinaan puolisetin 500 mk:lla, se varmaan pitäisi päivittää. Perheessämme pojat pelaavat aktiivisesti ja vaimollakin on green card, sieltä 90-luvulta.

Tulevaisuuden haaveena minulla on tilkku peltoa, pieni traktori, maamoottori ja puimakone. ■

MYYDÄÄN

JOHN DEERE 1026 R pientraktori Uutta vastaava, ajettu 17 h ja lisälaitteet: JD H120 Etukuormaaja JD 54” Ruohonleikkuri, auto connect JD 54”. Quick hitch etulevy JD 17P. Peräkärry JD 42”. Ruohonkerääjä/lakaisin JD BB 2048L Box blade (perälana) Lisälaitteet osa käyttämättömiä osa erittäin vähän käytettyjä.

Tuotu USA.sta keväällä 2012 ja todettu liian suureksi mökkikoneeksi. Katso tarkemmat tiedot John Deeren sivuilta Koko paketin hinta 22.000 €, maksujärjestelyt neuvoteltavissa.

Lisätietoja: sirkka@me.com Puh. 040 5946 490, 24.2. jälkeen 050 4322 623

KEVÄTSTARTTI

– aina sama juttu vai onko?

TEKSTI JA KUVAT: MIKA NURMINEN, SCHETELIG

Kysymyksiä ja vastauksia

Tavoitteet

Kevättalvella katseet kääntyvät lähestyvään kevääseen ja sen mukana tuomiin haasteisiin. Asiasta kirjoitetaan usein, tietoa haetaan ja omiin kokemuksiin peilaten. Syntyy kysymyksiä mihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, mihin ongelmiin pitäisi voida reagoida ennaltaehkäisevästi, miksi kevät on niin haasteellista aikaa – vai onko se niin? Keväthän tulee kun on tullakseen, lumi sulaa, lämpötila nousee ilmassa ja maassa ja kasvit heräävät kasvukauteen ihan itsestään?

Helppoja kysymyksiä, mutta kenttämestarit tietävät että näin helppoa kevään tulo kentälle ei ole. Palataanpa siis aiheeseen ja pintaa syvemmälle. Vuoden ajat ovat meille suomalaisille rikkaus, mutta myös haaste ja tästä tietoisena alan ammattilaiset pyrkivätkin auttamaan luontoa parhain mahdollisin keinoin.

Käydäänkö aihetta läpi seuraavaksi askel kerrallaan. Ensimmäisenä askeleena on asettaa tavoite milloin kentän halutaan olevan käyttökunnossa. Suomen olosuhteissa useimpien mielestä olisi ihanteellista, jos kenttä saataisiin avattua huhtikuun puoliväliin mennessä, ainakin eteläisessä Suomessa. Tämä edellyttää tietysti sitä että lumet ovat luontaisesti lähteneet sulamaan huhtikuun alussa.

Lumi ja yllättävät kevätpakkaset Kevään tulon nopeuttamiseksi lunta voi sopivin perustein ja tietyissä olosuhteissa auttaa sulamaan vähän nopeammin, esim. linkoamalla loppulumet pois kentältä.

Ja lunta voi myös sulattaa tummilla kalkkirakeilla tai muulla vastaavalla

men alta paljastettu vihreä nurmikko saattaa muuttaa värinsä ruskeaksi suojellakseen itseään. Tämänkaltaisissa tilanteissa nurmikko kannattaa suojata harsopeitteillä. Harsojen käytöstä saa parhaimman hyödyn, mikäli niitä ehtii käyttää vähintään viikon tai kaksi, tarvittaessa pitempäänkin. Harsojen alle pitää kuitenkin aika ajoin kurkkia esimerkiksi tauti- tai ylikuumentumisvaaran takia.

Ideaalitilanne on tietenkin se että kevät tulee tasaisesti sulattaen lumen hienosti ja varovasti, pitäen pelipinnat sopivan kuivina ja kosteina, eikä yhtään viileätä, kylmää ja tuulista jaksoa tulisi pysäyttämään kevään etenemistä. Mutta harvemmin sää on näin suotuista ja siksi nurmikot tarvitsevat vähän apua. Seuraava askel on maan lämpötilan seuraaminen ja kasvin kunnossa pysymisen tukeminen.

Maan lämpötila ja lehtiruiskutteet

Haastavat tekijät ja olosuhteet Kentän olosuhteisiin vaikuttavia isoja tekijöitä on esimerkiksi lumen määrä talven aikana, mahdollinen jääkertyminen lumen alle, tautivaurio, routa tai sen puuttuminen, märkyys, kuivuus, lämpötilat maassa ja ilmassa. Ja näistä huolimatta pitäisi kenttä saada aikaisin avattua ja huippukuntoon tulevia kisoja ja tapahtumia varten – tuttu juttu eikö vaan?

18

lumen sulamista nopeuttavalla tuotteella, vaikka hiekkakattauksella.

Näin tehdessä on syytä seurata säätiedotuksia tarkasti, sillä jos odotettavissa on vielä hyvin kylmiä jaksoja ja kevätpakkasia, liian aikaisin lu-

Mitä maan lämpötila kertoo meille keväällä? Maan lämpötilaa keväällä seuraamalla saadaan selville monia asioita. Helpon ”kinkku”-lämpömittarin avulla saadaan mitattua kasvualustan lämpötila eri syvyyksissä. Kasvit alkavat toimia jo heti plus-asteissa. Kevään hyödyllinen kasvulämpötila on +5 °C astetta, jolloin kasvi herää, kehittää uusia soluja ja lehtivihreän muodostuminen on mahdollista. Lehtiruiskutteita voidaankin annostella jo +5–10 °C asteen lämmössä kasvin lehtien ollessa jo vihreitä, sillä silloin kasvi pystyy ottamaan ravinteita huulisolujensa kautta.

Huulisoluja on kasvista riippuen 50 – 1000 kpl/mm². Johtuen huuli-

Helpon ”kinkku”-lämpömittarin avulla saadaan mitattua kasvualustan lämpötila eri syvyyksissä.

Bunkkeriuutiset 1-2013

solujen pienestä koosta ja niiden rajallisesta ”aukiolo”- ajasta, on käytettävien tuotteiden molekyylien oltava vastaavaa kokoluokkaa. Suurin osa markkinoilla olevista tuotteista on synteettisiä kelaatteja, joiden molekyylikoko on liian suuri, jotta ne mahtuisivat huulisoluista sisään. Floratine-ruiskutteet sisältävät orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat tarpeeksi pieniä ja mahtuvat kasvin huulisoluista sisään ja tukevat kasvin toimintoja erityisesti haastavissa olosuhteissa. Lehtiruiskutteilla saadaan huomattavasti tehokkaammin ravinteita kasvin käyttöön silloin kun maa on vielä liian kylmää, eikä ravinteiden otto tehokkaasti onnistu juurien kautta. Kasville kannattaa keväällä antaa lehtiruiskutteena niin ravinteita kuin myös valmiita yhteyttämistuotteita, kuten hiiltä ja aminohappoja. Tämä edistää kasvin kasvua viileässä ja vähässä valossa.

Tärkeät kasvihormonit Floratine- ruiskutteista löytyy myös monia muita kasvin toimintoja auttavia tehoaineita, kuten kiinniteaineita, antioksidantteja ja kaikkia kolmea nurmelle oleellisia kasvihormoneja. Kasvihormoneista ehkä tärkein keväällä on gibberelliinihappo.

Gibberelliinihappo lehtiruiskutteena annettuna edistää kasvin solujen jakautumista ja levenemistä sekä edistää siementen itämistä. Lehtiruiskutteena annettu gibberelliini myös vie viestin kasvin juuristolle käskien sitä kasvamaan. Sytokiniiniä taas muodostuu ensisijaisesti kasvin juuristossa. Se edistää solun jakautumista ja klorofyllin muodostumista ja sen Bunkkeriuutiset 1-2013

tiedetään pidentävän lehtien ikää ja korreloivan suuremman klorofyllipitoisuuden kanssa. Sytokiniinit myös edistävät ravinteiden kulkeutumista juurista lehtiin. Auksiini muodostuu pääasiassa kasvin nuorissa lehdissä, josta sitä kuljetetaan koko kasviin. Gibberelliinin ja auksiinin suhde on oleellista kasvin kasvun kannalta ja auksiini säätelee myös sytokiniinin aktiivisuutta. Auksiini juuristossa edistää sen haaroittumista, mutta versossa se taas estää kasvin haaroittumisen. Kasvihormonien kanssa on oleellista myös niiden keskinäiset suhteet. Nurmelle kehitetyissä Floratine-tuotteissa on otettu hormonien oikeat suhteet huomioon juuri urheilunurmikon vaatimusten ja tavoitteiden näkökulmasta. Oikeaan aikaan annettuna oikeat kasvihormonit auttavat erityisesti haastavina kevätkuukausina ja edesauttavat vahvaa kasvuun lähtöä, jonka kautta nurmi on myös vahvempi kasvitauteja vastaan.

Tärkeä fosfori ja maltillisesti typpeä On myös tärkeää muistaa, että alle +10°C asteen maalämmössä kasvin on lähes mahdotonta ottaa juuriensa kautta erityisesti fosforia, joka on oleellinen aine kasvuun lähdön ja myös siementen taimettumisen kannalta. Jopa +14 °C asteen lämpötilassa vasta noin 20 % kasvualustassa olevasta fosforista on kasvin saatavilla, joten näitä tärkeitä fosforipitoisia ravinteita kannattaakin annostella kasviin suoraan lehtien kautta oikeiden välittäjäaineiden avulla.

Mykorritsa on sienijuuri, joka muodostaa symbioosin kasvin kanssa.

Mykorritsa saa kasvilta sokereita ja vastapalveluksesi se välittää kasville fosforia ja vettä sekä suojaa kasvitaudeilta.

Markkinoilta löytyy muutamia rakeisia lannoitteita, joissa on mukana keväälle tärkeitä maabakteereita, fosforia liukoiseen muotoon te-

Liika typpi kuluttaa kasvin vähissä olevia sokerivaroja, eli energiaa.

19

Lunta voi myös sulattaa tummilla kalkkirakeilla. keviä mikrobeja ja mykorritsa-tuotteita sekä hallitusti ja hitaasti liukenevia, pitkävaikutteisia lannoitteita.

Everriksen kuorrutetut lannoitteet mahdollistavat maltillisen startin kuorrutettujen ja kuorruttamattomien rakeiden ansiosta. Keväällä kasvuun tarvitaan luonnollisesti myös typpeä, mutta maltillisia annoksia.

Liika typpi kuluttaa kasvin vähissä olevia sokerivaroja, eli energiaa.

Erityisesti liian suuria määriä nopeasti liukenevaa nitraattityppeä tulisi välttää. Keväällä ongelmia, tai ainakin turhaa rahanmenoa, voi aiheuttaa epäorgaaniset kuorruttamattomat ”peltolannoitteet”. Lumien sulaessa epäorgaaniset, kuorruttamattomat suolat liukenevat kasvualustaan nopeasti. Kasvi ei kykene matalassa lämpötilassa käyttämään ravinteita ja huuhtoutumisen riski on suuri. Liika typpi kerralla annettuna paitsi kuluttaa kasvin sokereita, mutta saattaa myös tehdä kasvin ”vetiseksi” ja heikoksi kasvitauteja vastaan.

Kevään onnistumisia tukee zeoliitti-kantoaineinen Everriksen Greenmaster Pro-lite 6-2-8 rakeinen lannoite, joka toimii erityisesti viileissä lämpötiloissa. Zeoliitti vapauttaa ravinteitä hitaasti ja riippumatta lämpötilasta. Matalatyppisenä tämä lannoite ei myöskään kuluta ennenaikaisesti kasvin juuresta luontaisia hiilihydraattivarastoja. Toinen vastaava tuote on Sportsmaster K-Tonic 5+4+9, jossa on hyvä fosforipitoisuus, jota juuriston hyvä kasvuun lähtö juuri keväällä tarvitsee.

20

Kevätboostausta ja kasvinsuojelua täydellä teholla Kasvin herättyä se alkaa yhteyttää, lehtivihreätä alkaa erittyä ja lämpötilan noustessa kasvi pystyy vähitellen ottamaan ravinteita myös juurien kautta. Lämpötilojen noustessa myös maaperämikrobit alkavat herätä ja auttavat kasvia ravinteiden ja veden saannissa helpottaen kasvin kasvuun lähtöä. Lisäksi mykorritsalla idätetyt siemenet lähtevät varmemmin kasvamaan ja auttavat kasvia samalla fosforinottokyvyssä.

Mikrobeja on kuitenkin kasvin kannalta kahdenlaisia – hyödyllisiä ja haitallisia. Kasvitaudinaiheuttajamikrobit pääsevät yleensä valloilleen kasvin ollessa heikko (stressi, liika typpi) ja hapettomissa olosuhteissa. Lisäämällä hyödyllisiä maaperämikrobeja kompostitee-ruiskutuksilla saadaan maaperämikrobikanta edulliseksi kasville ja vähennettyä mahdollisten haitallisten mikrobien määrää maaperässä. Keväällä, sään ollessa vielä viileää, kannattaa aloittaa bakteerivoittoisilla ruiskutuksilla ja siirtyä sienivoittoisem-

paan kompostiteehen vasta lämpötilan hieman kohotessa ja kevään edetessä. Mikrobeja täytyy myös muistaa ruokkia. Esimerkiksi kitiini ja fulvohappo ovat loistavaa ruokaa hyödyllisille maaperämikrobeille ja ne edistävät myös kasvin juuriston kasvua ja ravinteiden ottoa. Symbiolta löytyy mykorritsaa sisältäviä lannoitetta ja jauheita, joita on suositeltavaa levittää aikaisin keväällä suoraan nurmelle esimerkiksi ilmastuksen jälkeen, jolloin mikrobit pääsevät reikien tai viiltojen kautta lähelle kasvin juurta. Tämä suojaa kasvitaudeilta ja edistää ravinteiden ottoa. Kasvinsuojelussa ennaltaehkäisy on kaikista paras vaihtoehto!

Keväällä oikeilla hoitotöillä ja käytettävillä tuotteilla on merkitystä koko loppukauden kunnossa pysymiseen. Yleinen sanonta onkin että jos juhannukseen mennessä kenttää ei ole saatu kuntoon, ei se välttämättä tulekaan kuntoon edes loppukaudeksi. Kausi on lyhyt pelata golfia Suomessa ja vahva kasvuun lähtö vaikuttaa oleellisesti kauden onnistumiseen. Kevätstarttiin kannattaa siis panostaa! Sitä varten tätä kentänhoitotyötä kuitenkin tehdään, että pelit onnistuisi.

Hyvää kevättä kaikille!

Lisätietoja kevään haasteisiin saa Mika Nurmiselta, mika.nurminen@schetelig.com Puh. 050 430 2557 tai Krista Kaustelta, krista.kauste@schetelig.com Puh.09-852 06276 sekä mielenkiintoisilta uusituilta kotisivuiltamme www.schetelig.com

Bunkkeriuutiset 1-2013

Matkalla kenttämestariksi

V

iime vuonna kirjoitin omista kokemuksistani tältä alalta vasta kahden vuoden työkokemuksella ja siitä, kun opiskelin Lepaalla kentänhoitajaksi. Nyt on käsissä kentänhoitajatutkinnon paperit, joihin olin todella tyytyväinen. Nyt on vuorossa uusien haasteiden aika. Aloitin viime vuoden lokakuussa Lepaalla golfkenttämestarin

tumista maaperä- ja ravinneopin asioihin, jotka ovat vahvasti kenttämestaritutkinnon varmaankin vaikeimpia mutta samalla tärkeimpiä asioita. Olemme ottaneet omilta kentiltä maaperänäytteitä ja tehneet kokeita niillä, mikä on ollut hyvää vaihtelua teoriaopiskeluun ja myös todella mielenkiintoista. Toivottavasti jatkossakin tulee tällaisia tehtäviä.

Miken itse soveltama vedenläpäisykoe.

Maaperänäyte uunissa.

erikoisammattitutkintoon johtavan kurssin, joka jatkuu seuraavat kaksi vuotta ja tällä kaudella kirjoitan siellä saatujen kokemusten ja oppien kanssa. Viime kausi oli todella opettavainen ja pääsin hyvin sisälle kentänhoidon asioihin ja fiilis tehdä näitä hommia on vahvistunut koko ajan.

Kenttämestarin erikoisammattitutkinto on alkanut hyvin ja jonkin verran kertaamista viime vuoden opiskeluihin on ollut, mutta siitä on hyvä lähteä syvemmälle asioihin. Opiskelijaporukka on pysynyt pääosin samana kuin aikaisemmalla kentänhoitajakurssilla lisättynä parilla vahvistuksella. Ensimmäisten viikkojen perusteella on todella mukavan tuntuinen ryhmä, jonka kanssa viettää tulevatkin kouluviikot. Ensimmäiset viikot ovat olleet aika paljon paneu-

Toivottavasti nyt tulee vaan nopeasti kevät, niin pääsee takaisin töihin ja totta kai myös pelaamaan! Jatkossa kirjoittelen vähän pidempiä tarinoita kun päästään koulussa paneu-

GOLFKENTTIEN GOLFKENTTIEN GOLFKENTTIEN SUUNNITTELUSUUNNITTELU SUUNNITTELU PERUSKORJAUS PERUSKORJAUS PERUSKORJAUS RAKENTAMISEN URAKOINTI RAKENTAMISEN URAKOINTI RAKENTAMISEN URAKOINTI VALVONTA VALVONTA VALVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA KENTÄNHOIDON NEUVONTA

Bunkkeriuutiset 1-2013

tumaan uusiin asioihin ja pääsen takaisin kentälle pyörimään.

Terveisin, Mikke Merinen, opiskelija

BACKTEE OY OY BACKTEE OY BACKTEE Jorma Eriksson Jorma Eriksson Jorma Eriksson 0500 424424 240424 0500 0500 240240

jorma.eriksson@backtee.fi jorma.eriksson@backtee.fi jorma.eriksson@backtee.fi Purotie 3 B 57 Purotie B 57 Purotie 3 B357 00380 Helsinki 00380 Helsinki 00380 Helsinki

21

Tämä on sitten sitä

TÄHTITIEDETTÄ HAASTATTELIJA: TAPIO MÄKINEN

Ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaminen antaa ammattipätevyydestä todistuksen, jolla on merkitystä niin oman työn arvostuksen todistamisessa kuin työn haussa. Organisaatio, joka myöntää tutkintotodistuksen, on alakohtainen tutkintotoimikunta.

Arvioijat arvioivat tutkintotilaisuuksissa tutkinnonsuorittajan osaamisen ja esittävät suorituksen hyväksymistä tai hylkäämistä tutkintotoimikunnalle. Arvioijat ovat siis isossa roolissa. Eräs kokeneimmista arvioijista antoi haastattelun arviointityöstä ja sen kehittymisestä.

Työelämän arvioija golfkentänhoidon näyttötutkinnoissa Olen Kimmo Korttila ja toimin Kotka Golf Oy:n kenttämestarina vuodesta 1987. Koulutuksen kenttämestarin työhön olen saanut itse opettelemalla ja kokeilemalla, sekä Vierumäellä joskus 1990 oli viikon mittaisia koulutusjaksoja.

Arviointityökokemusta on karttunut Arviointityöhön koulutusta on ollut Lepaan taholta muutamia kertoja, sekä Lepaan kautta järjestettyä koulutusta esim. AEL (entiseltä nimeltään Ammatinedistämislaitos).

Ensimmäinen arviointi, jossa olin mukana, oli Harjun maatalous-oppilaitoksen järjestämä tutkintotilaisuus kesällä 2000. Tilaisuus oli kolmepäiväinen, josta kaksi ensimmäistä päivää oltiin käytännön tehtävissä Kotkassa, viimeinen päivä Lepaalla pääosin kirjallisia tehtäviä tehden ja rakentamisen osa.

Lepaan ja Vierumäen tutkintotilaisuudet alkoivat minun osalta 2002 ja siitä lähtien olen ollut mukana vuosittain näyttötutkintotilaisuuksissa. Olin myös mukana työryhmässä, jossa uudistettiin golfkentänhoitajien ammattitutkinnon perusteet 2006 ja laadittiin golfkenttämestareille erikoisammattitutkinnon perusteet 2007. Ensimmäinen suuri muutos tapahtui, kun kentänhoitajien tutkinnon perusteet laitet-

22

tiin uusiksi. Ensimmäiset tutkinnon perusteet olivat sen verran vaativat, että ne olisivat osittain soveltuneet kenttämestareille. Toinen suuri muutos on tämä nykyinen tutkintotilaisuuksien omille kentille siirtyminen.

Miten arviointia tehdään?

Näyttötutkintotilaisuuksissa käytännön tehtävien arvioiminen on melko yksinkertaista. Katsotaan tutkinnon suorittajan työsuoritus ja merkataan lomakkeeseen tarvittavat tiedot. Myös suullisten kysymysten tekeminen käytännön työn yhteydessä on tärkeää, koska jokin osaaminen on helpompi saada esille siinä yhteydessä kuin tunkkaisessa luokkahuoneessa.

Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtainen suunnitelma täytyisi saada tutkinnon suorittajille pakolliseksi tutkintotilaisuuteen pääsemiseksi. Se on arvioijalle hyvä työkalu, josta näkisi mitä kaikkea tutkinnonsuorittaja osaa ja on päässyt tekemään. Sen pohjalta voisi suunnitella tutkintotilaisuutta, kun näyttösuunnitelma olisi hyvissä ajoin arvioijalla. Nyt kentille mennään vähän niin kuin sokkona ja yritetään tutustua arvioitavaan pikaisesti. Esimerkiksi lähihoitajilla tutkintotilaisuuksiin pääsyn edellytyksen on hyvissä ajoin tehty näyttösuunnitelma jossa tutkinnonsuorittaja suunnittelee osittain oman tilaisuutensa siten, että arvioijan on helppo katsoa, että kaikki menee niin kuin pitää.

Aikaisempien tutkintotilaisuuksien plussat ja miinukset: + Kun arvioijat olivat yhdessä, kysymysten tekeminen ja hiominen oli hyvää eli saatiin luotua hyvä kysymyspankki. + Arviointi ryhmätyönä tehtynä: ”oman maun” vaikutus oli varmasti vähäisempää - Pitkiä päiviä kirjallisten tehtävien tarkistamisesta - Tutkinnon suorittajalle paljon odottelua tehtävien välissä

Nykyisten tutkintotilaisuuksien systeemin plussat ja miinukset: + Tutkinnon suorittajalle omalla kentällä tehtävä arviointi on varmasti helpompi + Arvioijien ei tarvitse hikoilla kolmea päivää tutkintotilaisuudessa - Kentät ja kalustot erilaisia (kalustoissa saattaa olla puutteita) - Näyttötutkintosuunnitelman puuttuminen

Miten mielestäsi taloudellinen puoli olisi järkevimmin hoidettavissa suunniteltaessa tutkintotilaisuuksia?

Taloudellisesta puolesta osaan sanoa hyvin vähän. Kustannuksia kertyy arvioijien palkasta ja matkakorvauksista, joten on järkevää valita arvioijat mahdollisimman läheltä arvioitavaa.

Bunkkeriuutiset 1-2013

Kokemuspohjainen osaaminen on aivan yhtä tärkeää kuin koulutuspohjainen osaaminen.

Esimerkkejä: Alkutaival tutkintotilaisuuksien parissa oli itsellekin opettavaista ja mukavaa, kun sai tutustua uusiin ihmisiin. Ensimmäisessä tutkintotilaisuudessa jännitin varmasti yhtä paljon kuin tutkinnon suorittajat. Tilaisuus meni kuitenkin hyvin.

Erään oppilaitoksen kanssa alku meni hyvin. Tutkintosuorituksia sai silloin hylätä, jos työ ei sujunut niin kuin piti. Homma muuttui kun henkilökuntaan tuli muutos. Tutkinnonsuorittajan piti saada tehdä työtehtävää niin kauan että se hyväksytään vaikka sormien välistä katsoen. Seuraavaksi minä ja arvioija parini saimme kuulla, että olimme liian kalliita arvioijia oppilaitokselle. Siihen loppui minun ja toisen työelämäarvioijan arvioinnit oppilaitoksella.

Toisessa oppilaitoksessa on pari kokelasta polttanut päreensä, kun tutkinto ei ole ollut hyväksytty. Tosin heillä asenne oli jo sellainen, että asiakaspalveluun heitä ei voisi suositella.

Joinain vuosina on ollut vaikea saada arvioijia tutkintotilaisuuksiin ja 10–15 tutkinnonsuorittajan tutkintotilaisuus on ollut parin arvioijan voimin melko raskas. Kuitenkin niistä on selvitty rimaa laskematta.

Onko tutkintotilaisuuksien jalkauttaminen kentille auttanut näyttötutkinnon suorittajia/ arviointia?

Tänä vuonna olen ollut mukana yhdellä kentällä tutkintotilaisuudessa.

Kokemuksena se oli uusi ja hiomista siinä vielä on kuten henkilökohtainen näyttötutkintosuunnitelma.

Golfkentänhoidon ammatti- ja erikoisammattitutkintojen työelämän arvioija Kimmo Korttila Kotkasta.

Voisit kertoa onnistuneista tai sitten vähän heikommin menneistä tutkintotilaisuuksista esimerkkejä?

Jokaisella on varmasti ”oma makunsa” kentänhoidossa kuten myös arvioinnissa. Se ei kuitenkaan saisi vaikuttaa arviointiin. Henkilökemiat Bunkkeriuutiset 1-2013

pitäisi pitää kurissa. Tutkinnon arvioija ei missään tilanteessa saisi menettää malttiaan. Jos tutkintosuoritus menee pieleen, niin keskeytetään asiallisesti tutkintosuoritus ja kerrotaan siitä tutkinnonsuorittajalle ja tehdään selvitys arviointilomakkeeseen mahdollisimman tarkasti.

Miten arvioinnissa huomioidaan kokemuspohjaisen osaamisen esittäminen verrattuna koulutuspohjaiseen?

Kokemuspohjainen osaaminen on aivan yhtä tärkeää kuin koulutuspohjainen osaaminen. Koulutuksessa opitaan ne perusasiat jotka täydentävät kokemusta. Arvioinnissa pidän sitä etuna, jos kentänhoitovuosia on enemmän. Yleensä pitempään alalla ollut on varmempi itsestään ja tekemisestään. ■

23

Kyllä näin hienoon paikkaan pitää tutustua ajan kanssa.

JUHA KAUPPINEN

– golfhullu perhokalastaja Keminmaalta Lähestymismaisema Nordcenterin Freamin kolmosreiällä.

TEKSTI: JUHA KAUPPINEN, ESA HUKKANEN KUVAT: JUHA KAUPPINEN

Kylmät ja sateiset tuulet alkoivat puhallella Torniossa syys-lokakuun vaihteessa ,joten päätin pikku reissun heittää etelän lämpöön jatkamaan mielestäni kesken jäänyttä golfkautta. Aika paljon lähtöön vaikutti myös tapaamani greenkeeperit Muuramen ja Hankasalmen kisoissa sekä siellä yleisesti valloillaan ollut loistava yhteishenki. Sopivasti työsopimuskin päättyi syyskuun loppuun. Samaan, alun perin tarkoituksena noin ”parin viikon”, kiertueeseen yhdistin toki veljentyttären ristiäiset Lohjalla kuin myös työhommien kartoitusta sekä Meritaimenen kalastusta saaristossa. ”FGA-tour” alkaa Reissun ensimmäisenä kenttänä oli Muuramen vuoristorata. Samalla tuli morjestettua keskisuomen sisarukset ja äitee. Seuraavana päivänä jatkoin Linna Golfiin joka nyt sattui ole-

24

maan sadepäivänä kiinni. Ei lappuja ovella, ei nettisivuilla tiedotetta, olisi pitänyt älytä soittaa. Tawast olisi ollut auki mutta sade yltyi, tyydyin juomaan talon tarjoamat kaffet. Ristiäiset, sieltä äkkiä illalla kohti Talia eli aamuksi pelaamaan, tietenkin ek-

syin johonkin Talivägen-umpikujaan ja jouduin palaamaan Munkkivuoren ostarin pihaan yöksi. Olipahan helppo käydä ostamassa aamupalatarpeet. Virtasen Jukka oli myös kaupassa samaan aikaan, ei se huomannut kysyä multa edes nimmaria. Sitten netistä tarkempi osoite ja löysin Talin kentälle. Hieno kontrasti ajettaessa kerrostalojen välistä vehmaaseen puistomaisemaan. Huoltohallilla pikku turinat ja kenttävinkit, eikun pelaamaan. Juuri viimeisen väylän pelattuani alkoi kaatosade, oli aivan sopivaa mennä saunomaan.

Olin aivan täpinöissä, FGA-tourini on alkanut. Seuraavana päivänä Vuosaareen useampienkin ”kuivien” vinkkien saattelemana. Jumalattoman hyvä kahvin tuoksu täytti tajunnan, mietin ettei missään ole tehnyt niin paljon mieli kahvia pelatessa kuin täällä. Saattaisi olla kahvikärryille tilausta pitkin kenttää, Bunkkeriuutiset 1-2013

varsinkin sopivalla tuulella. Oli kuivaa ja sain hienon tunnelmapläjäyksen links-tyylistä, siitä tulleet mielleyhtymät pistivät haluamaan Skottiviskiä ja kalalle, tyydyin ruokaan. Se ei ollutkaan huono vaihtoehto käydä Vuosaaressa lounaalla, kermakastikkeessa haudutettuja lihapullia pottumuussilla sekä taivaallisen herkullinen kasvisgratiini. Santsasin kolmesti… Kumpaakin. (Kehuessani kavereilleni useammankin Kubin ruokia selvisi, että Vuosaaren Ravintolan yrittäjäpariskunta on Kotkassa asuvan kalakaverini tuttavia.) Gratiinin ohjeen vielä hommaan...

Suunnistusta, kiipeilyä, ruuhkaa…

Saunomisen aikaan alkoi rankka vesisade joten päätin istuskella autossa läppärin äärellä ja vastailla Perhokalastuslehden haastatteluartikkelin kysymyksiin. Alaparkissa istuskellessani näin laiturilla useita kalamiehiä, kertakaikkisen hyvä ympäristö harrastuksille. Netin ihmeellinen maailma johdatti seuraavaksi yöksi Sarfvik Golfin pihalle. Aamulla vesisade jatkui tihkuilun muodossa, kun kierreltiin New Coursea kenttämestarin kanssa. Päätin käydä vielä Peuramaan Porkkalan pelaamassa samalle päivälle. Säätietojen mukaan pääsisi sitten mahdollisesti seuraavana päivänä kauniilla säällä pelaamaan huippukenttiä kaksin kappalein. Porkkalan takaysi antoi jo mielekästä harjoitusta korkeuseroista ja sokkolyönneistä. Aamusella Sarfvik hallintaan kirkkaalla auringonpaisteella ja iltapäivällä puolentoista kierroksen jälkeen saunaan. Mi-

Apua peruskorjaukseen!

Lataa Peruskorjausopas nettisivuiltamme ja seuraa Oulun peruskorjausprojektia blogissa oulungolfperuskorjaus.wordpress.com www.golf-ark.com Jari Rasinkangas

-

040 5646 174

tä nyt? Sähkökatko. Velipoika sattui soittamaan siinä sähköjä odotellessa ja kertoi että Upinniemen varuskuntaan oli juuri tullut sähköt takaisin.

Isompi alue siis ollut pimeänä. Sähköt saatiin noin puolentoista tunnin odottelun jälkeen, eikun saunaan.

Kaikenlaista sattuu.

Viikonlopuksi Jyväskylään, linksmielleyhtymät makusteluun, pyykinpesua ja maanantaina illansuussa jälleen tienpäälle etelämmäksi.

Tiistaina jälleen Linna Golfiin, jaahas, eilen laitettu kiinni. Olipas hyvä että otettiin sitä viskiä sunnuntaina.

Viereinen Tawast oli auki jonka pelasin pikku tuulessa, pallo meinaan lähti tuulen voimasta rullimaan useammallakin greenillä. Kytäjän South East oli vuorossa seuraavana päivänä. Pikku ruuhkaa, sattui kaksi ryhmää eteen, kolmessa tunnissa 11 väylää. Lyöntivuoroja, kakkosväylältä alkaen, odotellessa alkoi tulla vilu. Yksin pelaamisen huonoja puolia. Pistin pillit pussiin 14. väylällä

-

jari.rasinkangas@golf-ark.com

kesken kierrosta ja lähdin tunniksi saunomaan. Päätin saunoessani ottaa ensi vuonna uusiksi, kyllä näin hienoon paikkaan pitää tutustua ajan kanssa. Illaksi Pickalan lähettyville parkkiin ja aamulla kentälle.

Sovittiin että pelin jälkeen saunaan, oli aika kostea ilma. Lyhyen golfurani parhaan kierroksen jälkeen (82) caddiemaster kertoi nolona valehdelleensa aamulla, hän ei muistanut että saunat olivat jo kiinni. Tuostapa saikin silloin kenttämestari aattehen, kysäisi että mihin olen menossa seuraavaksi. En tiedä vielä, vastasin. Ootappa hetki minäpä soitan, kohta sanoi että Hirsalassa on vielä pari tuntia sauna auki, kelepaako, sinne ei ole kuin noin vartin matka.

Hämmästyin tästä niin, etten älynnyt varmaankaan edes kiittää kun olin jo matkalla saunomaan toiselle klubille, ei ole totta, mietin matkalla. Kiitän nyt, kumpaakin.

Hirsalan huoltohallille parkkiin, saunaan ja illalla vielä syömään Kirk-

Lutrasil Pro Laadukas ja kestävä peiteharso kentänhoidon ammattilaisille.

Tarha-Tuote Oy kuuluu Schetelig-konserniin, www.schetelig.com

Bunkkeriuutiset 1-2013

Kuussillantie 18, 01230 Vantaa Puh. (09) 3505 610 www.tarha.fi

25

Avasin oven: kaksi virkapukuista poliisia ja maijassa valot vilkkumassa.

Uudet tuttavuudet

U

usia tuttavuuksia tuli tottakai pelatessa, Klubien kapteeneista amiraaleihin, muusikoista duunareihin, sosiaalinen lajihan on kyseessä.

Erilaiset kenttäkokemukset Tasaisiin ja veden reunustamiin väyliin Tornion Greenzonella tottuneena voin vain sanoa että kaikki pelaamani kentät olivat erittäin antoisia tuttavuuksia. Toki juurikin korkeuserot kiehtoivat erityisesti. Vaikka tämänkesäisetkin toistasataa kotikenttäkierrosta olivat saaneet painon tippumaan 100:sta 80 kiloon, toki lannoitekärryt, bunkkeriharavointi ja harvennustalkoot kuluttivat myös, niin silti pohkeista veti suonta öisin kun oli ”vuoria” kiipeillyt. Jotkut ovat kehdanneet väittää että Golf ei olisi urheilua, on se! Päätelmä, esim. Sarfvikissa New Coursea pelaavat jäsenet ovat luultavasti kovakuntoisimpia maamme golffareista.

Erikoiset kohtaamiset Start-ohjelmaa olivat nauhoittamassa Ringsiden parkkipaikalla. Juttelin toimittajan kanssa joka antoi Nelonen Prolle tekemäänsä golfohjelman tiimoilta ”kuivia” kenttävinkkejä… Alastaro Golf oli se vinkki. Valitettavasti nyt en kerennyt sinne asti. Mutta asuntoauto ja Golfbägi pääsivät telkkariin A-mallin mersun esittelypätkässä kahteenkin kertaan. Toinen erikoinen kohtaaminen sattui Sarfvik Golfin parkkipaikalla. Jätin auton käyntiin akkuja lataamaan käydessäni siinä suihkussa koska Peuramaassa en päässyt/ehtinyt saunomaan. Tultuani suihkusta ja tehtyäni pikku jallukolamaisen iltamyssyn kuului ovelta koputus. Avasin oven: kaksi virkapukuista poliisia ja maijassa valot vilkkumassa. Ovella seissyt tokaisi, ”poliisista iltaa”, kerkesin siihen ajattelematta tokaista että, no enpä olisi kyllä mistään arvannut… Aavistuksen karheasti kysäisi että mikä mies ja millä asialla. Suihkunraikas Juha, menossa huomenna kyseiselle kentälle golfaamaan, vastasin, siinähän sitä oli kaksin verroin tietoa kumpaankin kysymykseen. Sitten kyseltiin jo erittäinkin käskevästi ajokorttia että tietäisi Juhan sukunimen ja kenenkäs auto ja sitä rataa. Kerroin kyllä sukunimenkin ja sanoin että minun nimi on ainoana rekisteriotteessa, kaivanko esille? Nosti käden kieltävästi hän. Päätin siinä vaiheessa pitää turpani rullalla kun näytti siltä, että kohta tulee tapakasvatusta taskulampun kanssa. Lähdin kuiten-

26

kin rohkeasti tupakalle seuraksi kun kyselivät keskukselta autosta ja minusta. Asia osaltani kunnossa, piti vain kuitenkin tarkistaa kun on ollut noita murtovarkauksia.

Onkos ollut mitään erikoisia havaintoja? Kauriita kerroin nähneeni puolenkymmentä syömässä parkkipaikan reunoilla. Tovin aikaa muutakin kiertueestani juteltiin, olivat sitä mieltä että mukavalta kuulostaa ja että kaikkien pitäisi päästä joskus pikku harrastusreissulle. Olivat jo lähdössä kun nuorempi konstaapeleista kääntyi ja muistutti että tyhjäkäyntiä pitäisi kuitenkin rajoittaa. Kysäisin että minun vai auton? Kaveri hymähti ja vastasi että toisesta voi saada sakot ja toinen voi saada aloittamaan vaikka Golfaamisen, mukavaa reissua.

Majoittumispaikat Majoittuminen hoitui pääasiassa kenttien parkkipaikoilla, jokunen yö meni jonkun ostoskeskuksen tai huoltoaseman pihalla. Ystävien ja sukulaisten pihat olivat myös caravan-parkkina. Hirsalan huoltohallin pihalla yksi yö.

Kiitos sähköstä. Erottajalla ja Tammisaaressa pari yötä tuli parkkeerattua myöskin. Toki Meritaimenen pyyntiin 4 päiväksi vuokrattiin Haapasaaresta koulurakennus pihasaunoineen.

Epäkohtia?

Vuorikiipeilyyn tai lähinnä syksyiseen alamäkiluisteluun, (kengän piikit lehtiä täynnä), voisi tuoda helpotuksen mäen päälle ja miksei allekin sijoitetun harjan muodossa. Voi olla että jollain kentällä jonkun harjan näinkin.

Varsinaisiin epäkohtiin en suoranaisesti törmännyt, ottaen huomioon loppusesongin.

Pelatut kentät Muurame, Tali, Vuosaari, Peuramaan Porkkala, Sarfvik New Course, Tawast, Kytäjä South East, Pickalan Forest, Hirsala, Masterin Forest, EGS, PBG, HanGolf, Nordcenter Fream, Eke Golf, Rönnäs. Joillakin tuli pelattua parikin kierrosta ja toki osassa mahdollisuuksien mukaan toinenkin kenttä. Kaikki kentät olivat mielenkiintoisia, ainut huono puoli tällä reissulla oli suht koht runsas sademäärä reissun että varsinkin kentät pehmittäneen syyskesän aikana. ■

Bunkkeriuutiset 1-2013

Eksyin johonkin Talivägen-umpikujaan ja jouduin palaamaan Munkkivuoren ostarin pihaan yöksi.

Talissa lokakuun kahdeksantena.

konummen Rossoon. Aamulla huippukierros + 15 asteen lämpötilassa, siihen saunominen ja illansuussa suunnaksi Pornainen. Siellä yötä kaverin pihamaalla, toki saunassa käytiin, taas. Viikonlopulle sattui Lintsin päättäjäisilotulitus josta suunnaksi Master. Siellä Forest suihkuineen. Illalla säätietojen perusteella seuraavaksi valikoitui Egs eli sinne pihalle parkkiin ja ylihuomiseksi suunnitelmissa Ringside. Näin tapahtui. Sademäärät ja nettitutkimukset näyttivät suunnaksi PBG, jonka sain pelattua

Bunkkeriuutiset 1-2013

ennen kuin alkoi pakastaa. Säät pistivät ajamaan Porvoosta Hankoon, jonka kerkesin pelata ennen kuin tuli lumet maahan.

Talvi?

Mietiskelin että mitähän tekisi näin talvella. Joko sitä suuntaisi kotiin vai tulisiko vielä lämpöaalto ja sulattaisi kentät pelikuntoon? No jos vaikka pari päivää kattelisi. Älynväläys, eikun Baariin… Käväisin Tammisaaren Santa Fessä katsomassa jotain paikallis-

ta bändiä. Muutos suunnitelmiin: ei lisää baari-iltoja, viesti puhelimessa käski mennä osallistumaan meritaimenen SM-rantakalastuskisoihin nimeltään Ranta-Tane 2012 Hankoon.

Menin, mutta kuitenkin vain katsomaan, 17 taisi osallistujia olla, saivatkin muutaman. Sieltä sitten Kotkaan päiväksi meritaimenta veneestä kalastamaan, saatiin muutama.

Kelit näyttivät lämpenevän taasen lännessä, joten ei muuta kuin ensin suunta kohti Lohjaa pyykinpesuun velipojan kämpille. Seuraavana vuo-

27

The Scandinavian Way

Täydellinen, hiilihydraattipohjainen BIOGOLF nestelannoiteohjelma kehitetty pohjoismaisiin olosuhteisiin.

• ympäristöystävällinen • Viheriöille • Lyöntipaikoille • pelaajaystävällinen • laatutakuu • Väylille

Syksyinen hiekkaranta Peuramaalla.

• Rakeiset luonnonmukaiset lannoitteet viheriöille, lyöntipaikoille ja väylille.

ZeoPro maanparannusaine

L-

- aminohappotuotteet

• Maksimaalinen stressisuoja

GYPSUM

NOPEASTI LIUKENEVA KIPSI

KOSTUTUSAINEET Århusinkatu 3 D 124 20320 Turku Mobile: 050 570 8572 Tel. 02 239 1955 Fax 02 239 1950 e-mail: juhani.koski@anp.fi JOUSTAVA TOIMITUS JA MAKSUEHDOT

- Laatua luonnon ehdoilla28

Caddiemaster kertoi nolona valehdelleensa aamulla. rossa oli Eke Golf, jossa sattuikin tutun näköinen kaveri istuskelemaan aulassa. Lontoon murteella selvisi että juurikin kyseinen kaveri oli ollut solistina Santa Fessä esiintyneessä bändissä. Kysäisi, että mitäs pidit. Kerroin soittavani itsekin hieman kitaraa ja juurikin kasvaneeni kyseisten kappaleiden seurassa eli mielimusaani soittelivat ja vieläpä erittäin hyvin. Ei kai, minä olen syntynyt samana vuonna, heitti kaveri siihen, btw, olen myöskin Eke Golfin Pro. Maailma on pieni.

Seuraavana päivänä pikku aamupakkasten jälkeen klo 14.00 Nordcenterin Fream. Jättivät minua varten saunan päälle. Aika vakuuttavaa toimintaa. Muistin tässä että myös esim. Egs:lla luvattiin käydä saunomassa vaikka olisin pelannut jollain muulla kentällä missä ei päässyt pesulle. Muutenkin oli mukava reissata, kun joka paikassa oli ystävällisiä ihmisiä ja hyvä yhteishenki. Viimeiseksi tuttavuudeksi jäi Rönnäs, josta suuntasin tuulten yltyessä Kotkan Haapasaareen kalastusreissulle. Olihan se kotimatkalla pakko pyörähtää parilla paukulla Cubassa, ettei jää HanGolf FGATourin eteläisimmäksi paikaksi.

Kiitokset koko kenttäporukalle, kuten myös kaikille Feissarivinkkejä antaneille. Oli aivan VIP-fiilis koko reissun ajan eli kuusi viikkoa tuli matkailtua. Jälkeenpäin vähän harmittaa keliolosuhteiden tuoma lisähaaste, olisi ollut mielekkäämpää päästä toinen toistaan upeampia kenttiä pelaamaan kesäkelillä. Täytyy ottaa jossain vaiheessa uusiksi, ehkä vähän pelillisesti tiukemmalla aikataululla ja mahdollisesti kaveri mukaan jakamaan kustannuksia tai sitten hommata sponsori tälle hulluudelle. Kyllä keskikesällä kerkeää parikin kenttää vuorokaudessa pelata vaikka olisi ruuhkaakin, eikös vaan? Nyt taisi tulla yli puolet uudenmaan kentistä kierrettyä. Enää ei olisi kuin vajaa 90 kenttää Suomessa kierrettävänä. Tänä talvena täytyy treenata ettei taas nouse paino 100 kiloon. ■ Bunkkeriuutiset 1-2013

G O L F K E N T Ä N H O I D O N T U T K I N TOTO I M I K U N N A N PA L S TA

GOLFKENTÄNHOIDON TUTKINTOTOIMIKUNTA 8212 Toimikausi 2010 – 2013 Kokoonpano puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen sihteeri

Kai Jylhä Jan Ruoho Tapio Mäkinen Pirjo Hotti

OAJ/ opetus; kai.jylha@hamk.fi FGMA/ työnantaja; jan.ruoho@vierumaki.fi FGA/ työntekijä; tapio.makinen@oulugolf.fi OAJ/ opetus; pirjo.hotti@kao.fi

Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on OPH:n nimittämä asiantuntijaelin, joka vahvistaa oppilaitosten tutkintoesitykset, ohjaa ja valvoo tutkintotoimintaa sekä kehittää tutkintoja. Tutkintotoimikunta tekee työtään pääsääntöisesti kokouksissa ja vierailee oppilaitoksissa, tarkkailee tutkintotilaisuuksia ja pitää koulutuspainotteisia yhteistyötilaisuuksia oppilaitoksille.

Näyttötutkintojen järjestämissopimukset Suomessa on tälle hetkellä kolme oppilaitosta, joilla on golfkentänhoitajan ammattitutkintoon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta: Hämeen ammatti-instituutti Lepaa, Kainuun ammattiopisto- liikelaitos ja Suomen urheiluopisto Vierumäki.

Tällä hetkellä voimassa olevat tutkintojen järjestämissopimukset (22.1.2013):

Golfkentänhoitajan ammattitutkinto Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa Kainuun ammattiopisto- liikelaitos Suomen urheiluopisto, Vierumäki

Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa

Tutkinnon suorittaminen ilman koulutusta ja osatutkinnot Tutkintoja voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Mikäli sinulla on pitkä työkokemus golfkentänhoitajan tai golfkenttämestarin ammatista, voit tulla suorittamaan tutkintoa ilman valmistavaa koulutusta. Kannattaa ottaa yhteyttä johonkin yllämainituista oppilaitoksista ja neuvotella tutkinnonsuorittamisesta näyttötutkintomestarin kanssa. Tutkintojen yhteyshenkilöt ovat Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa Petteri lehmuskoski Kainuun ammattiopisto-liikelaitos Jatta Ahlsten Suomen urheiluopisto, Vierumäki Jukka Onninen Jos taas koko tutkinnon suorittaminen ei sovi elämäntilanteeseesi, voit suorittaa tutkintoja vaikka yksi pakolBunkkeriuutiset 1-2013

linen osa kerrallaan. Kun olet suorittanut hyväksytysti kaikki pakolliset tutkinnon osat, saat tutkintotodistuksen eli ammattikirjan. Osatutkintoja voit suorittaa valmistavan koulutuksen kautta tai hakeutua suoraan tutkintoon. Lisätietoja tutkintojen suorittamisesta saat tutkintotoimikunnalta tai yllämainituista oppilaitoksista.

A JA N K O HTA I STA Tutkintotoimikunnan kotisivu: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus josta saa tietoja mm. toimikunnan kokouksista ja ajankohtaisista aiheista.

Vahvistetut ja hyväksytysti suoritetut tutkinnot joulukuussa 2012 Golfkentänhoitajan ammattitutkinto Kainuun ammattiopisto Riitta Hautajoki Mervi Karjalainen Teemu Mononen Hämeen ammatti-instituutti Lepaa Jari Hyvönen Valtteri Keinonen Tiina Kontra Christian Lindqvist Mikke Merinen Gavin O’Mahoney Jesse Suvisuo Sara Tahvanainen Tuomas Uunila Ville Kivistö Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa Irmeli Vilenius Staffan Lundmark Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta onnittelee tutkinnon suorittaneita!

29

N I M ITY S U UT I S ET S.G. Niemienen Oy:n siemenosaston myyntipäällikkö Timo Rinkinen on päättänyt siirtyä pois S.G. Nieminen Oy:n palveluksesta. Tästä johtuen S.G. Nieminen on tehnyt organisaatios-saan seuraavat uudelleenjärjestelyt: Lannoitteet-tuoteryhmä siirtyy tuotepäällikkö Ilkka Väreen vastuulle nurmikkosiemenet-tuoteryhmän yhteyteen. Tuoteryhmien myyntisihteerinä toimii Christina Lindqvist.

Piha- ja puutarha-tuoteryhmä kuluttajatuotteet siirtyvät nyt kokonaisuudessaan tuote-ryhmää aikaisemmin hoitaneen tuotepäällikkö Päivi Hännisen vastuulle.

Tuoteryhmien myyntisihteerinä on toiminut nyt äitiyslomalla oleva Katja Jansson. Hänen sijaisenaan toimii Henriikka Auvinen. Yhteystiedot ovat:

Ilkka Väre 030 650 5238/ ilkka.vare@sgn.fi 040 583 44746

Christina Lindqvist 030 650 5282 christina.lindqvist@sgn.fi Päivi Hänninen 030 650 260/ paivi.hanninen@sgn.fi 050 5757669

Henriikka Auvinen 030 650 313 henriikka.auvinen@sgn.fi

I L M O ITTA JAT Koneet, Laitteet, Tarvikkeet Agrimarket Golden Pro Oy Oy Hako Ground & Garden Ab J-Trading Oy Sirkka Mattheson Cooney

010 7683 421 (09) 2411 020 040 5874 045 020 7647 936 040 5946 490

Lannoitteet ja Siemenet Arctic Nature Product Oy Indigrow Schetelig Oy S.G.Nieminen Oy Syngenta Tarha-Tuote

050 5708 572 (09) 852 061 030 650 50 (09) 3505 610

Urakointi, Palvelut Backtee Oy Golf-Ark Keljon Konehuolto NexGolf

0500 424 240 0405 646 174 020 7571 741

T U OT E U UT I S IA Floratine Root Zone Am Floratinen kauden 2013 uutuus on entistä edullisempi maanparannusaine Root Zone Amendment, joka parantaa maan ilma- ja vesitaloutta. Ehkäisee tehokkaasti maaperän tiivistymistä ja nostaa kationinvaihtokapasiteettia.

RZA on erittäin huokoinen, keraamista hienojakoista savea polttamalla tehty jauhe, joka voidaan levittää nurmen pinnalle tai sotkea kasvualustaan.

Symbio Humic Booster Powder Symbiolta nyt saatavilla humushappoa rakeisessa muodossa. Sisältää humus- ja fulvohappoa sekä runsaasti kaliumia. Nostaa maaperän kationinvaihtokapasiteettia ja ruokkii hyödyllisiä maaperämikrobeita. Nostaa haluttaessa maan orgaanisen aineksen pitoisuutta. Humushappo myös kelatoi tehokkaasti magnesiumia, kalsiumia ja rautaa, jolloin ne tulevat kasville käyttökelpoisiksi. Erittäin hienojakoista ja voidaan levittää nurmen pinnalle tai sekoittaa kasvualustaan. Saatavilla 10kg säkeissä, käytetään 10kg/ha.

Nyt Scheteligiltä saatavilla uudet ja ainutlaatuiset

Barenbrug-nurmikkosiemenseokset!

Barenbrug on hollantilainen, yli satavuotias perheyritys, joka tuottaa erittäin laadukkaita siemenlajikkeita joka puolelle maailmaa, erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Näihin uusiin seoksiin on valittu juuri pohjoisen olosuhteisiin sopivia lajikkeita.

Bar Superb -viheriöseos Monipuoliset ja haastavat viheriötarpeet tyydyttävä erikoisseos, joka muodostaa erittäin tiheän ja vihreän nurmipinnan. Kestää myös tautipainetta, korjaantuu nopeasti vaurioista, sekä kestää alhaisia ravinnepitoisuuksia että vähäistä kastelua.

Bar Fescue -viheröseos Monipuolinen nataseos viheriöillä, lyöntipaikoilla ja väylillä. Ekologinen vaihtoehto, joka luontaisesti vastustaa myös tautipainetta. Muodostaa tiheän kasvuston, eikä ole tarvetta mennä liian alhaisiin viheriöleikkuukorkeuksiin saavuttaakseen nopeita viheriöitä.

Väyläseos Pro Soveltuu kosteammillekin paikoille. Sisältää hyvät, talvenkestävät lajikkeet. Väylä ja urheilukenttä leikkuukorkeudet kestävä seos.

Sport Classic Korkealuokkainen seos viherrakentamiseen ja urheilunurmikoille. Kestää kulutusta ja haluttuja leikkuukorkeuksia.

Golfkentät Kankaisten Golfpuisto

30

(02) 4312 787

Bunkkeriuutiset 1-2013

Everris ProTurf-urheilunurmikkolannoitteet – valikoima laajenee!

Everriksen viime vuonna lanseerattu ProTurf-valikoima laajenee.

Saatavilla on kaksi tuotetta ravinteilla 18-0-5,8-1,8Mg ja uutena myös fosforia sisältävä 12-2,2-16,6-1,8Mg.

PAR AIDE Uutuustuote Par Aidelta Vesivakaaja HIO-kairaan

ProTurf-lannoitteet sisältävät kuorrutettuja (25% kokonaistypestä ja kokonaistypen muodot ovat urea ja ammonium ) pölyämättömiä minirakeita (1-2,5mm). Hallitusti liukenevat ravinteet eivät aiheuta stressaavia kasvupiikkejä vaan kasvu on tasaista, jolloin leikkuu- ja lisälannoituskertoja tarvitaan vähemmän ja ravinteiden huuhtoutuminen on erittäin vähäistä.

Säästää aikaa, rahaa ja ympäristöä. Vaikutusaika on noin 2kk, loistava ja edullinen tuote urheilunurmikoille!

Lisätietoja tuotteista; Schetelig Oy,

09-852 061

www.schetelig.com Tekninen asiantuntija Mika Nurminen mika.nurminen@schetelig.com, puh. 050-430 2557 Lannoitteet ja maanparannusaineet: Krista Kauste krista.kauste@schetelig.com, puh. 09-8520 6276 Nurmikonsiemenet: Mari Saukko mari.saukko@schetelig.com, puh. 09-8520 6240

Maahantuoja: Golden Pro Oy DB-241 1020 www.goldenpro.fi

Nykyisen kenttämestarimme jäädessä eläkkeelle haemme Sinua

kenttämestari vakituiseen työsuhteeseen vastamaan golfkenttämme hoidosta, ylläpitämisestä ja jatkuvasta kehittämisestä.

Tehtävän hoitamisen ydinosaamiseen kuuluu kentän hoidon johtaminen ja toteuttaminen pelaajia varten. Odotamme kenttämestarilta vahvaa kokemusta golfkentän hoitamisesta ja kehittämisestä.

Maskussa sijaitseva Kankaisten Golfpuisto on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Turun alueen kysytyimmistä golfkentistä.

Bunkkeriuutiset 1-2013

Avoimet työhakemukset palkkatoiveineen tulee toimittaa 31.3.2013 mennessä sähköpostilla heikki.koskilahti@kgm.fi.

Lisätietoja toimitusjohtaja Heikki Koskilahti puh. 050 550 6415

31

Odotettu uutuus!

John Deere Gator XUV 550 S4

12 900,Kuvan kone lisävarustein.

sis. alv 24 %

John Deere Gator XUV 550 S4 • Kaksi penkkiriviä, neljä istuinpaikkaa • Moottori B&S 2-syl. bensa 570 cm3 • Teho 12,1 kW • Neliveto • Variaattori, 2 nopeusaluetta Ympäristökonemyyjä Veli Sintonen veli.sintonen@agrimarket.fi puh. 010 76 83425

www.agrimarket.fi

www.deere.fi JDGator_BU_175x262.indd 1

28.1.2013 16.53