Beauceron 3/2021, Suomen Beauceron ry

Beauceron 3/2021

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

VALIONARVOISET BEAUCERONIT kautta aikojen s. 8

Juhlavuoden ERIKOISNÄYTTELY s. 22

PK-ROTUMESTARUUSKISAT s. 27 N BEA ME O

SU

ISSN 1799-6783

Y

RON R CE U

Beauceron Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

N BEA ME O

Y

RON R CE U

SU Julkaisija Suomen Beauceron ry Vastaava toimittaja Silja Töyrälä Graafinen suunnittelu ja taitto Smoy Paino Helsingin vankila Etukannen kuva Kati Näveri Erikoisnäyttely, Salo ROP Kultahelmi Drac Irtonumeron hinta 4 € + postikulut/2020–2021 ilmestyneet lehdet 2 € + postikulut/vanhemmat lehdet

Hallitus 2021

Toimikunnat

Puheenjohtaja Pirkko Kallinen pj@suomenbeauceron.fi

Jalostustoimikunta Urpo Kallinen (pj) Rolf Blomberg Marjukka Piipponen Jonna Houni Miia Jolkkonen Juliska Haapanen-Kallio Johanna Åhlgren jalostus@suomenbeauceron.fi

Varapuheenjohtaja Sanna Rantanen varapj@suomenbeauceron.fi Sihteeri Unka Sarsila-Etelämäki sihteeri@suomenbeauceron.fi Muut hallituksen jäsenet Rolf Blomberg Urpo Kallinen Minna Rantanen Elina Lehtovirta Maiju Salovaara-Hiltunen Sonja Lunkka 1. varajäsen Emilia Leppäkoski 2. varajäsen Voit lähettää hallitukselle sähköpostia osoitteeseen: hallitus@suomenbeauceron.fi

Julkaisuun lähetettyjen aineistojen kirjoittajat ja toimittajat vastaavat oman materiaalinsa julkaisuoikeuksista. Tekstien lainaaminen on sallittua vain kirjoittajan luvalla ja lähde on aina mainittava. Lehtitoimikunta pidättää oikeuden lähetetyn materiaalin muokkaamiseen ja kuvien julkaisemiseen.

Tilinumero IBAN FI96 8000 1170 1204 15 BIC DABAFIHH

Lehtitoimikunta Silja Töyrälä (vastaava toimittaja) Sanna Rantanen Bea Härkönen lehti@suomenbeauceron.fi 30-vuotis juhlatoimikunta Silja Töyrälä (pj) Anne Jalonen Jorma Suni Emilia Leppäkoski PK-vastaava Pirkko Kallinen Paimennusvastaava Jaana Kinnunen

Rahastonhoitaja Anne Jalonen rahastonhoitaja@suomenbeauceron.fi

Tokovastaava Karoliina Pajari

Jäsensihteeri Anne Jalonen jasensihteeri@suomenbeauceron.fi

Tapahtumavastaava Minna Rantanen tapahtumat@suomenbeauceron.fi

Rallytokovastaava Karoliina Pajari

Vetovastaava Suvi Morko veto@suomenbeauceron.fi

Irtonumeroiden tiedustelut jäsensihteeriltä jasensihteeri@suomenbeauceron.fi Aineisto-ohjeet Julkaistavan materiaalin toimitus lehteen sähköpostilla lehti@suomenbeauceron.fi.

Painovalmis aineisto PDF-tiedostona, joka sisältää kaikki ilmoitukseen kuuluvat tekstit, kuvat, grafiikat ja fontit (optimi resoluutio 200 dpi, CMYK-väreinä). Taitettava artikkeli- ja ilmoitusaineisto toimitetaan erillisinä tekstitiedostoina (Word, TXT tai RTF) ja kuvatiedostoina (JPG, TIFF tai EPS). Kuvien koko mahdollisimman suuri (yli 1 MB).

Näyttelytoimikunta Emilia Leppäkoski (pj) Rolf Blomberg (vpj) Unka Sarsila-Etelämäki

Vuoden Beauceron -kilpailu Urpo Kallinen

Suomen Beauceron ry

Jäsenmaksut 2021 25 € varsinainen jäsen 10 € perhejäsen 5 € liittymismaksu uusille jäsenille 15 € kasvattajan ilmoittama pennun ostaja (sis. liittymisen ja kuluvan vuoden jäsenmaksun)

Terveystietokantavastaava Timo Jalonen ttk@suomenbeauceron.fi Datavastaava (Kennelliitto) Timo Jalonen Rolf Blomberg (varalla) Somevastaava Elina Lehtovirta Maiju Salovaara-Hiltunen Sonja Lunkka (varalla) Nettisivujen ylläpito Elina Lehtovirta Maiju Salovaara-Hiltunen Timo Jalonen Sonja Lunkka (varalla) webmasters@suomenbeauceron.fi Foorumin ylläpito Elina Lehtovirta Timo Jalonen foorumi@suomenbeauceron.fi

TAPAHTUMAKALENTERI • Syyskokous 20.11.2021 klo 14-15 Strömfors Bed&Bistro, Ruukintie 10 07970 Ruotsinpyhtää • 30 v -tapahtumaviikonloppu Strömforsin ruukissa Ruotsinpyhtäällä 20.-21.11.2021. Ohjelmassa lauantaina syyskokous ja juhlaillallinen, sunnuntaina koiramaista tekemistä treenihallissa klo 10-14.

• Suunnitteilla hyppytekniikkakoulutusta ja -luentoa sekä tottelevaisuuspäivää myöhemmälle syksyyn.

Seuraa tiedotusta yhdistyksen kotisivuilta.

Katso tarkemmat ajat, tiedot ja paikat nettisivuilta www.suomenbeauceron.fi. Ehdota tapahtumia ja ilmoittaudu järjestäjäksi tai vapaaehtoiseksi ottamalla yhteyttä hallitukseen hallitus@suomenbeauceron.fi

Beauceron 3/2021

SISÄLTÖ

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

4

Historian havinaa

5

Valionarvoiset beauceronit kautta aikojen

8

Juhlavuoden erikoisnäyttely

22 27

Kevätkokouksen pöytäkirja

30

Hallituksen kokouspöytäkirjat

32

VALIONARVOISET BEAUCERONIT kautta aikojen s. 8

Juhlavuoden ERIKOISNÄYTTELY s. 22

PK-ROTUMESTARUUSKISAT s. 27

ISSN 1799-6783

Y

RON R CE U

N BEA ME O

PK rotumestaruuskisat

SU

Pääkirjoitus

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

3

PÄÄKIRJOITUS / PJ:N PALSTA

Käsissäsi on yhdistyksen 30-v. juhlavuoden julkaisu. Paljon onnea toimivalle 30-v. yhdistykselle ja sen jäsenistölle! Olemme edelleen olemassa ja toimimme vireästi kaikista koronarajoituksista huolimatta.

järjestämään koronaturvallisesti Salossa. Tuomareina toimivat Elina Haapaniemi ja Harry Tast, kiitos heille! Rotunsa parhaaksi valittiin Kultahelmi Drac ja vastakkaisen sukupuolen parhaaksi Kultahelmi Chestnut. Onnea!

Saimme järjestää paimennuskokeen toukokuun lopussa ja luonnetestin kesäkuun alussa. Iso kiitos aktiiveille.

Syksyksi on vielä suunnitteilla eri lajipäiviä, muun muassa agilityyn tutustumista ja haku-lajipäivä. Mitähän muuta keksitään? Aktiivit ympäri Suomen, jakakaa osaamistanne vaikka lajipäivän merkeissä, kyllä te osaatte.

Kesä menikin enemmän tai vähemmän helteisissä merkeissä. Olisiko siinä syy vähäiseen osallistujamäärään PK-Rotumestaruuskilpailuissa Kouvolassa heinäkuun lopulla.

Saimme kuitenkin uuden Haku-rotumestarin Katja Ylikoski ja beauceron narttu Black Carambas Uppercut!

Saimme heinäkuussa vihdoin vahvistuksen yhdistyksen yleiskokouksen hyväksymän sääntömuutoksen virallistamisesta PRH:ssa. Uudet säännöt kokonaisuudessaan löytyvät yhdistyksen nettisivuilta (www.suomenbeauceron.fi). Myös JTO:n päivitys on hyväksytty Kennelliitossa ja uusi/päivitetty JTO tulee voimaan 1.1.2022. Saimme kiitosta siitä Kennelliitosta.

Syksyn myötä korona iski taas rajoitteita päälle. Juhlaillallinen jouduttiin perumaan. Erikoisnäyttely kyettiin kuitenkin

4

Syyskokous pidetään 20.11.2021. Aika ja paikka ilmoitetaan jäsenistölle yhdistyksen nettisivuilla ja Facebookissa, mutta myös jäsenen ilmoittamaan sähköpostiin. Jospa sitten korona antaisi järjestää oheen myös jotain vähän juhlaakin.

Se jää nähtäväksi lähempänä. Kannattaa seurata ilmoituksia nettisivuilla ja Facebookissa.

Oikein mukavaa syksyä!

Pirkko Kallinen, puheenjohtaja P.S. Muista viritellä heijastimet ja huomiovalot!

5

HISTORIAN

HAVINAA

Teksti: Silja Töyrälä Enpä tiennyt aloittaessani rauniotreenit Korson pelastuskoiraradalla muutama vuosi sitten, että tuolla paikalla oli todennäköisesti aika isokin liityntä siihen, että minusta tuli beauceronisti ja ylipäätään koiraharrastaja. Samalla paikalla lähes 30 vuotta aiemmin 17.11.1991 perustettiin nimittäin Suomen Beauceron yhdistys. Pienen ja aktiivisen joukon ansiosta alettiin pitää tämän hienon rodun puolia Suomessa ja määrätietoisesti tehdä rotua tunnetuksi.

Vaikka yhdistyksen parissa touhunneet henkilöt ovat vuosikymmenten mittaan aika pitkälti ehtineet jo vaihtua, yhdistyksessä on kuitenkin edelleen mukana myös pitkän linjan tekijöitä. Tähän lehteen oli tarkoitus saada muistelukirjoitus vuosien varrelta Jorma Sunilta, joka on ollut mukana ihan niistä yhdistyksen ensiaskelista lähtien. Kirjoitus ei valitettavasti ehtinyt vielä tähän lehteen, mutta toivottavasti saamme lukea sen seuraavasta numerosta.

Pienestä on lähdetty liikkeelle, se ilmenee viereisellä sivulla olevasta toimintakertomuksesta vuosilta 1991–1992. Rotua harrastavan yhdistyksen statuksen Kennelliitto myönsi Suomen Beauceron ry:lle joulukuussa 1998 ja yhdistyksen jäsenlehdessä 1/1999 julkaistun jutun mukaan tuohon aikaan yhdistyksen toiminta oli jo aika vakiintunutta.

Fakta, joka noissa yhdistyksen vanhoissakin lehdissä toistuu vuosi toisensa jälkeen, on se, että yhdistys on yhtä kuin sen jäsenet. Yhdistyksen hallituksen muodostavat siihen tehtä-

6

vään valitut jäsenet, toimikunnat pyörivät aktiivisten jäsenten varassa ja tapahtumat vaativat järjestäjänsä ja osallistujansa. Jokaista tarvitaan vireän yhdistystoiminnan ylläpitämiseen. Näin ollen kiitos Suomen Beauceron ry:n 30-vuotistaipaleesta kuuluu kaikille teille, jotka olette matkan varrella olleet mukana tavalla tai toisella!

Erityiskiitokset niille henkilöille, jotka ovat ottaneet isomman vastuun toiminnan vetämisestä Suomen Beauceron ry:n puheenjohtajina: 1991–1993 1994 1995 1996 1997 1998–2001 2002–2004 2005–2009 2010 2011–2012 2013 2014–2015 2016 2017 2018–2019 2020–2021

Jorma Suni Tiina Salomäki Daniel Hesselberg Daniel Hesselberg / Heidi Ekman Heidi Ekman Katri Luhtaniitty Jorma Suni Pia Oilinki Hanna Hautamäki Marjo Alanen Elisa Kämäräinen Timo Jalonen Marjo Alanen Mari Kurenmaa Marjo Alanen Pirkko Kallinen

7

Julkaistu 1/1999 lehdessä

8

VALIONARVOISET

BEAUCERONIT kautta aikojen

S

uomen Beauceron ry:n 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi pengoimme hieman arkistoja ja kävimme läpi vanhoja beussilehtiä muistellen menneitä sekä tutustuen tarkemmin paitsi yhdistyksen alkuvuosiin myös moniin hienoihin koiriin, jotka ovat tehneet rotua tunnetuksi Suomessa (ja osa myös ulkomailla) monilla eri kilpakentillä ja areenoilla. Oli ilahduttavaa huomata, miten aktiivisia harrastajia beussien parissa on ollut alusta asti!

Vanhoja juttuja selaillessa toistui monesti se sama ajatus, joka beusseihin yhdistetään tänäkin päivänä: beauceron on varsin monipuolinen rotu. Sen lisäksi että beussit sopivat harrastuskaveriksi moneen eri lajiin, ne ovat myös aika valloittavia persoonia ja jokaisesta olisi varmasti oma tarinansa kerrottavaksi. Lehden palstatilan rajaamiseksi emme kuitenkaan lähteneet kyselemään esittelyjä kaikista 1813 Suomeen rekisteröidystä beauceronista, vaan päädyimme kokoamaan tähän lehteen esittelyt valio-tittelin saaneista harrastuskoirista. Myös muotovalion saavuttaneita koiria oli sen verran paljon (132), että näyttelypuolelta esittelyt on luvassa kahdesta eniten titteleitä keränneestä koirasta.

Tomeran Tiltu Kuva: Sanni Somppi

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

9

Käyttövaliot JULKAISTU 3/1996 LEHDESSÄ

10

FI MVA KVA HK3 JK3 EK3 BH BAYJET DODGE ”Gedo” (27.12.2008-12.6.2021) Teksti: Pirkko Kallinen

ryhmään ja sillä tiellä ollaan. Koirat tykkäsivät. Tottikseen alettiin varsinaisesti uhraamaan aikaa joskus lähempänä vuoden ikää. Voi sanoa, että Gedo oli vähän ”vasemmalla kädellä” koulutettu, sinnepäin. Gedon seuraamisessa liikkeellelähtö pomppu, katsotaan silmiin silmät samalla tasolla, oli lähes tavaramerkki. Koeuran Gedo aloitti rotumestaruuskilpailussa 2011 ja päätti 10-vuotiaana rotumestaruuskilpailussa 2018. Gedo oli mamman mussu, minun varjoni ja ajatus. Kaveri. Treeneissä tulta ja tappuraa, nautti työnteosta. Vapaalla luottopakki, jota ei elämä stressannut.

Gedo ennätti kasvattaa elämänsä aikana monta koirakakaraa ja olla omien lasteni vankkumaton tuki. Ennätti Gedo toimia myös mummon pienen kiipeilyalustana ja turvana.

Gedolla on myös omia jälkeläisiä pentueen verran.

Gedo ja veljensä Deni (Bayjet Denim) muuttivat perheeseemme ystävänpäivänä 2009. Emme olleet hakemassa PK-koiraa vaan halusimme koirankokoisen koiran, säänkestävällä turkilla, suhteellisen terverakenteisen ja pitkiä metsälenkkejä sietävän. Koiran, jolla on huumorintajua, joka ajattelee omilla aivoillaan ja tarjoaa haastetta kouluttajalleen. Rodun PK-oikeudet oli lähinnä plussaa, sillä meidän ei ollut tarkoitus tehdä mitään PK-juttuja. Olihan niitä jo tehty.

Lupasimme kasvattajalle, että koirat saavat kohtuullisen kotikasvatuksen.

Gedo oli varsinainen riiviö, ei tuhonnut mitään, mutta ennätti joka paikkaan. Gedon PK-ura alkoi vähän vahingossa reilu puolivuotiaana. Meitä pyydettiin vierailemaan haku-

FI KVA HK3 EK3 JK3 IFH1 LTE 114p BLACK

CARAMBAS ORANGE JAFFA ”Root” (s. 15.2.2012) Teksti: Minna Kelho Kuva: Markku Toivari

Haku käyttövalio Gedosta tuli 11.7.2015. Eläkelajeina, oikeastaan ohjaajaa opettaen, meillä oli myös jälki ja etsintäkoe. Niistä kuitenkin koulutustunnukset JK3 ja EK3. Viestiä harrastimme ihan omaksi iloksi. Lisäksi kaikenlainen vetäminen pulkasta kikkariin oli Gedolle todella mieluista.

Osallistuimme Gedon kanssa haku SM-kokeeseen 4 kertaa.

Sijoituimme RM-kilpailuissa useasti palkintosijoille lajeina niin haku, jälki kuin etsintäkoe. Myös PM-hopeaa haussa löytyy, sekä pistesijoja.

Nyt Gedo on yhdessä veljensä Denin kanssa niissä upeissa hakumetsissä. Niin paljon koettiin yhdessä, niin suuri on kaipaus!

sujumaan, erityisesti tottelevaisuus osiossa, kun löysimme yhteisen sävelen ja tavan tehdä yhdessä hommia. Se ei tee pelkästään palkan takia, eikä miellyttääkseen minua, vaan yhteistyö ja ilo oli meillä avain juttu, joka sai sen tekemään aina parhaansa. Meidän tottikseen virittäytyminen on kauhistuttanut välillä kanssatreenaajia, kun annan Rootin sikailla, riehua, huutaa, hyppiä ja ”purra” ja kasaan sen käskyllä hallintaan, mutta se toimii hyvin ja on sitä yhteistä tekemistä, ilman turhaa nillittämistä.

Kotona Root on rauhallinen, lenkillä riehakas ja kyltymätön, rakastaa lutraamista vesissä ja ojissa, eli on perusbeussi. Tulee hyvin toimeen vieraiden koirien kanssa ja rakastaa ihmisiä, rapsutuksia ja erityisesti ruokaa.

Root on varmastikin minun ”elämän koira”. Se on ollut suht helppo koira, koska on niin avoin, sopeutuva ja elämäniloinen. Harrastan ja kilpailen koirieni kanssa aina, koska se on harrastukseni ja olen sitä mieltä, että kun on hankkinut palveluskoiran, työkoiran, sille pitää antaa töitä ja virikkeitä.

Root on jo yli 9 vuotta, meidän piti yrittää vielä tänä vuonna kaksoiskäyttövalioksi, mutta kun ensimmäinen koe lähestyi, sille kasvoi iso patti lapojen väliin, joka tulehtui ja jouduttiin leikkaamaan, joten kokeet jäivät väliin.

Ilman beussia ei voi elää, joten pian pitää etsiä uutta, mutta saappaat ovat valtavat täytettäväksi.

Rootin kanssa treenaaminen ja kisaaminen alkoi aikoinaan

11

FI KVA HK3 JK3 IP3 FH1 MH AD LTE 210p GRAND

LUTIN YEFF ”Jeffi”

(27.1.2008–15.8.2019) Teksti: Tanja Vennelä

Jeffi oli nopeutta, voimaa ja taistelutahtoa. Moottoria löytyi useamman koiran edestä. Aktiivisen koiran halusin ja sellaisen sain Ruotsin Skånesta. Koira, jolle työnteko oli suurin palkka. Mitä vaikeammat olosuhteet tai haastavampi maalimies, sitä enemmän Jeffi taisteli ja nautti. Jeffi kuuluu niihin koiriin, jollaisen voi omistaa vain kerran elämässään.

Vuosien aikana oli lajikirjo ollut aika laaja ja aina yhtä innokkaana Jeffi omi uuden lajin. Alussa mukana olivat toko, agility ja metsäjälki. Aika nuorena mukaan tulivat myös paimennus ja haku. Aikuisiällä aloitimme suojelun ja peltojäljen. Pelastuspuolella toimimme myös hälytystason koirakkona, kunnes ohjaajan aikaresurssit tulivat vastaan. Päälajiksi muodostui aluksi haku ja siinä Jeffi valioitui. Sitten suojelu vei mukanaan ja saavutimme IP3 tunnuksen sekä ranskalaisten paimenkoirien IPO MM-kisoissa hopeaa.

Minulle Jeffi oli se täydellinen koira, täynnä energiaa ja vauhtia. Yhdessä treenaaminen ja touhuaminen oli hauskaa ja kaikki tittelit tulivat siinä sinussa. Luonteeltaan Jeffi oli avoin ja sosiaalinen, ja kotona helppo koira.

FIN KVA JK3 HEJA ”Alma” (s.29.5.1992) Teksti: Jari Salomäki Tutustuin Jorma Suniin VPY:n kautta. Jorma toi Ranskasta beauceron nartun kantavana. Olihan niitä ihmerodun pentuja käytävä katsomassa. Siellä vierähti sitten useampi ilta pentuja ihmetellen. Ei todellakaan ollut tarkoitus moista otusta ottaa.

Pentueessa kiinnitti huomiota muita selvästi vilkkaampi narttupentu, pentu, joka oli kaikkialla muualla ensin paitsi nukkumassa. Ja niinhän siinä kävi, että tuo riiviö muutti meille. Koira oli viralliselta nimeltään Heja, kutsumanimeltään Alma.

Jorman ja Raimo Tonin opastuksella päädyin koiran kanssa metsäjälkeä harrastamaan. Koiran temperamentin ja hieman vuotavan hermorakenteen kanssa oli kyllä välillä tekemistä ja kestämistä. Koirassa oli valtavasti saalisviettiä, jonka hallinta tuotti usein ongelmia. Esimerkiksi ei tainnut olla yhtään paikallaolosuoritusta koko koiran kilpailu-uran aikana, ettei tuomari huomauttanut häiritsevästä ääntelys-

12

tä. Samoin muutamat koejärjestäjät ehdottivat puolileikillään, että voisin tuoda omat noutokapulat. Koira kun kerkesi noudon aikana pureksimaan kapulat. Mutta tämän koiran kanssa ei tarvinnut miettiä, millä päällä se oli. Aina se meni tuhatta ja sataa. Monta kertaa mentiin mihin sattuu, mutta tuli niitä onnistumisiakin. Aina välillä... Saavutimme kuitenkin käyttövalioarvon jäljeltä.

Kotioloissa koira oli suht rasittava. Asuttiin tuolloin rivitalossa, Alma avasi yöllä ulko-oven, kävi retkillään ja tuli takaisin omia aikojaan. Jos ovi oli mennyt kiinni, sille ei ollut ongelma yrittää esimerkiksi naapurin ovesta sisään. Se söi kaiken, minkä pystyi varastamaan, mm. ison kattilallisen lihakeittoa, pullataikinat, ksylitolitabletit, hiustenhoitoaineet, kengät, takit ja auton sisustan. Muutamia mainitakseni.

Jos nyt saisin samanlaisen koiran, en epäröisi hetkeäkään, ottaisin sen, kaikesta rasittavuudesta huolimatta.

Lopuksi haluan onnitella Suomen Beauceron ry:tä 30v. syntymäpäivänä.

FI KVA FI MVA HK3 TK1 LTE 110p NÖ ”Laku” (s. 5.11.2013) Teksti: Martina Westman

tekemiseen oli loputon.

Alusta alkaen oli selvää, että tulisimme harrastamaan PK-hakua. Lakun potentiaalin ja hyvän hakuryhmän ansiosta etenimme ensimmäisellä koekaudellamme suoraan kolmosluokkaan tehden 3 ykköstulosta putkeen. Seuraavalla kaudella (2018) Lakusta tuli käyttövalio, vaikka viimeistä ykköstä metsästimmekin muutaman kokeen verran. Samana vuonna Lakusta tuli myös Suomen muotovalio.

Olen ollut onnekas saadessani tällaisen koiran, jolla ei ole huonoja päiviä - koskaan. Jokainen hetki on mahdollisuus tehdä jotain ja kuka vaan voi Lakun mielestä olla potentiaalinen leikittäjä. Laku on vilkas ja aina valmis tekemään, mutta ei kuitenkaan tottelemaan kaikkia (paitsi jos on pallo). Aina täysillä. Haasteena vilkkaan koiran kanssa on tasapainoilu tekemisessä, sillä muuten tekeminen muuttuu sähellykseksi.

Järkeä tarvitaan kuitenkin vähän enemmän kuin vauhtia. Arvostan Lakussa myös todella paljon sitä, että vilkkaana ja energisenä harrastuskoirana se kuitenkin pystyy pötköttelemään rennosti kotona, kun mitään ei tapahdu.

Laku oli pienenä aika tavallinen reipas pentu, en osannut nähdä sen potentiaalia kaikkeen tekemiseen. Muistan kuitenkin kuinka iloinen olin Lakun tuodessa lelua minulle jo pentuna aina vaan uudestaan ja uudestaan. Tuntui, että halu

FI KVA JK3 EK3 RTK2 TK2 REPOKETUN OZZY (s. 9.2.2014) Teksti: Sofia Laitala Kuva: Sporttirakki

Laku kannustaa kaikkia beusseja harrastamaan, se on tosi kivaa! Ja jos Lakulta kysytään, niin kyllä vauhti korjaa virheet!

Repoketun Ozzy asuu Uudessakaarlepyyssä ja perheeseen kuuluu kaksi aikuista, kaksi pientä lasta, yksi kissa, kaksi koiraa ja viisi kanaa. Kotona Ozzy osaa ottaa rennosti, mutta vahtii omaa pihaa ja taloa ihan tosissaan.

Ozzy ei ole ollut maailmain helpoin koira, ei arjessa eikä treeneissä. Mutta parempaa opetusmestaria saa etsiä. Vahvana koirana Ozzy on aina antanut virheistäni anteeksi ja kestää treeneissä toistoja tosi hyvin.

Ozzy on oikea työmyyrä, joka jaksaa tehdä töitä ihan loputtomasti. Ei koskaan antaa periksi, vaikka kuinka väsyttäisi. On niin mahtavaa nähdä se ilo, kun Ozzy saa tehdä töitä.

Varsinkin nenähommissa Ozzy on ihan omaa luokkaansa ja on ihanaa, kun saa kulkea Ozzyn perässä ja luottaa sen hajuaistiin. Ozzyn innokkuus tuo mukanaan myös haasteita ja oikean mielentilan löytäminen on joka treenin haaste.

Tänä päivänä päälajimme on etsintäkoe, mutta Ozzy valioitui metsäjäljeltä viisivuotiaana. Kuusivuotiaana Ozzy pääsi ensimmäistä kertaa elämässään hakutreeneihin ja osoittautui myös siinä lajissa päteväksi. Tavoitteita on vielä paljon, mutta ikä tulee pikkuhiljaa vastaan ja mennään koiran ehdolla.

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

13

FIN MVA FIN KVA HK3 LTE 142p

YUHO DE L’AMOURAUDIERE ”Yuho” (22.10.1999-11.6.2009) Teksti: Eve Vanne

Kauan kauan sitten tapasin eräässä koiranäyttelyssä beussin nimeltään Ruosteposken Eleanor ja siitä se ajatus sitten lähti. Aloin etsiskellä rotuun liittyviä ihmisiä ja löysinkin tästä lähistöltä pariskunnan, joihin otin yhteyttä. Kävimme kylässä ja samana iltana pyörät pyörivät. Mikke tiedusteli tutulta kasvattajalta Belgiasta pentuja ja sieltähän se meidänkin ensimmäinen beussi Yuho sitten tuli.

Yuho tuli meille jouluksi ja aattona minä kävin terkkarissa, kun tämä puri minua nenään, mutta siitä se yhteinen taival alkoi.

Aloimme heti käydä hakutreeneissä, sillä harrastuskoiranhan minä tilasin ja sen myös sain. Intoa ja motivaatiota tältä ei puuttunut. Jossain vaiheessa jopa jarruja etsimme tälle maalimiesten kauhulle, joka tykkäsi haukkua kitapurjeet levällään ja mahdollisimman lähellä maalimiestä… Huoh…

No tekniikkaa haettiin ja tyyli löydettiin. Yuho kasvoi ja kehittyi, nuori lupaus toimi: se haki ensimmäisessä kokeessa ennätysajassa kaikki maalimiehet, ja siitä me sitten jatkoimme ylempiin luokkiin. Maastossa homma oli ihan bueno, mutta se tottis... Siinä olikin työsarkaa. Järjetön vietti ja korillinen koulutusvirheitä, mutta niillä me vaan sukkuroitiin tulokset kasaan ja Yuhosta tuli haulta KVA. Näyttelyssä käytiin ”kaahaamassa” sertit kasaan ja saatiin myös FIN MVA. Luonnetesti, MH ja AD-koekin suoritettiin hyväksytysti. Paimentamistakin kokeiltiin muutaman kerran ja vanhempieni tilalla Yuho oli hakemassa lehmiä laitumelta monta kertaa ja toimi siinä asiallisesti.

Melkein itkua väännän, kun tätä juttua kirjoitan mutta tämä oli yksi niistä elämäni koirista. Arkielämässä ei se helpoin, mutta harrastuksissa paras PK-koira mitä olen omistanut.

Yuho piti huolen omistaan, puolustusviettiä löytyi ja oma tontti oli pyhää aluetta. Muutamat taulukauppiaat, posteljoonit ja Jehovan todistajat kokivat kauhunhetkiä meidän tontillamme, mutta kaikki selvisivät hengissä.

Kiitos Yuho että olit, et helpoin mutta paras <3

14

FI KVA FI MVA HK3 TK2 VALJAKKOHIIHTO MYÖHÄN ASSER (3.4.2006-2017) & FI KVA FI MVA HK3 TK2 MYÖHÄN ADISA (3.4.2006-2018) Teksti: Arja Myöhänen Kuva: Salme Mujunen treeneissä, kun ollaan eläimen kanssa tekemisissä sekä ”viisaan” ihmisen.

Koekokemuksia Kerran oli kova tuuli ja lunta satoi henkilöhaun kokeessa, eikä ilmaisu kuulunut meille huonokuuloisille ohjaajille. Maalimiehellä haukkuessaan isännän odottelu oli koiralle pitkäveteistä, joten alustalla makaava kiepautetaan tantereeseen (Asser) ja samassa kokeessa tullaan maalimiehen lippalakki suussa vastaan (Adisa). Kumpikin sai kumminkin tuloksen, taisi olla riipinraapin kolmostulokset ja se oli hieno juttu.

Kerran Asserin kokeessa esineenä ollut hanska piti nielasta, mutta suolan avulla se saatiin pois. Luovutus ei kuitenkaan ennättänyt tuomarille säädetyssä ajassa, kun piti ensin hakea kaupasta suola ja lusikka…

Hannu on elänyt työnsä puolesta koirallista elämää poliisikoiraohjaajana 28v. ja siihenhän minäkin sitten hurahdin…

Näillä kahdella tein elämäni ensimmäiset kokeet, 2xBH ja läpi meni. Vuosi oli 2007 ja koirat olivat 1-vuotiaita. Koirillamme pystyi ohjaajana olemaan kumpi tahansa meistä. Arja teki HK1 Asserin kanssa ja Hannu Adisan kanssa.

Sitten vaihdettiin ohjaajia ja se olikin hyvä ratkaisu. Asser oli neljänä vuonna Suomen Beauceron yhdistyksen paras PK-koira ja Suur-Savon kennelpiirin paras PK-koira kolmena vuonna sekä Palveluskoiraliiton aktiviteettitilaston ykkönen 2011, jota pidämme suurena saavutuksena beauceronille.

Taitaa olla ensimmäinen aktiviteettitilaston ykkönen siihen mennessä tällä rodulla. Vuonna 2012 rotumestaruus Asserille ja Adisalle hopea, tuntuivat hyvältä, työ ei ollut mennyt hukkaan. Molemmat ovat edustaneet rotuansa piirinmestaruuskokeissa, rotumestaruuskokeissa ja Suomen mestaruuskokeissa (Adisa kerran ja Asser useammin).

Treenimuistoja Tässä kohtaa tulee mieleen Adisan loukkaantuminen, kun siltä vaadittiin sen mielestä liikaa. Arja kävi tyhjällä hakuradalla tekemässä tyhjiä pistoja ja joutui siinä myös hieman vaatimaan kunnollista suoraa eteenmenoa. Adisa toimi hyvin pallolla palkatessa. Arja ajatteli, jotta nythän menee hyvin ja kävi vielä tottiskentällä noudot mielessä. Tasamaanouto ja koira lähtee innokkaasti noutamaan. Luoksetullessa Adisa hidastelee ja sylkäsee kapulan jalkoihin halveksivasti. Silloin Arja tajuaa vaatineensa aivan liikaa, mutta ei onneksi komenna koiraa, vaan juoksee poispäin ja koira lähtee perään ja sieppaa vielä kapulankin mukaan luovuttaen mallikkaasti. Asserin kanssa alkuaikoina ei tuo naisten haukkuminen meinannut onnistua, kun tytöt on niin ihania ja ranskalaiset herrasmiehet ei naisia hauku. Kun nuorelle koiralle otettiin ensimmäisen kerran maassa makaavan maalihenkilön ilmaisua, koira olikin iloissaan löytäessään, mutta ei tajunnut, että pitää ilmaista, se vain nuoli kasvot ja kävi kyljelleen makoomaan kaveriksi. Aina sattuu ja tapahtuu

Yhdessä kokeessa Arja nyrjäytti nilkkansa 100 m jälkeen voittajaluokan henkilöhaussa, mutta jatkoi kuitenkin kengännauhojen kiristyksen jälkeen. Esineruutu meni hyvin, tottiksessa jalka oli jo turvoksissa ja kipeä, mutta suorittivat kuitenkin ja kokeesta saivat ykköstuloksen Adisan kanssa.

Kenkä otettiin pois vasta kotona 10 tuntia tapahtumasta ja alkoi kylmällä hoito. Pari viikkoa meni paranemiseen. Adisan valjakkohiihtoura on myös nähty, rouvaa ei kiinnostanut pätkääkään.

Koulutuksesta Tiukalla vaatimisella emme ole saaneet hyviä tuloksia. Oikea-aikainen palkkaus on ehdoton ja palkata pitää aina, kun jotain on vaadittu ja koira sen tekee (käsky, kehote ja kiitos). Painimaan ei kannata ryhtyä, ainakaan rangaistusmielessä, nämä kyllä puolustavat itseään ja silloin ihminen on se häviäjä. Saattaa tulla hampaita ja luottamus ohjaajaan häviää. Koiralta voi vaatia parempaa ja parempaa vasta, kun ohjaaja on varma, että koira todella tietää mitä siltä vaaditaan ja johtajuus on selvä.

Vinkkinä: koulutusvaihtoehtoja on runsaasti, joten valitse yksi vaihtoehto, jonka sisäistät. Kun olet suorittanut koiran kanssa tarpeeksi toistoja eikä homma onnistu niin on katsottava peiliin. Jos vika ei ole siellä, niin etsi parempi koulutusvaihtoehto. Kokeen numerolappu rinnassa aiheuttaa välillä koiralle ja ohjaajalle ”jähmettymistä” eli vaikutus on aika suuri, joten harjoitella kannattaa lappu rinnassa.

Lopuksi Hyvästä koirasta löytyy saalisviettiä, nöyryyttä, työskentelyintoa, rohkeutta sekä hermoja. Helppoa oli Asserin ja Adisan kanssa käydä kokeissa, sillä nämä koirat olivat sosiaalisia niin ihmisiä kuin toisia koiriakin kohtaan, eivätkä keliolosuhteet heihin vaikuttaneet.

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

15

Paimennusvalio FI PVA HURU DE LA BERGERIE D’ELAN ”Huru” (s. 4.8.2012) Teksti: Jaana Kinnunen Hurun taustalla on useita tiloilla työskennelleitä koiria ja jalostusvalinnat on helppo ymmärtää, kun tavoitteena on ollut työkumppani eläinten siirtoihin.

Huru on lisäksi mainio koira laumassa, ei provosoidu tappeluihin, enemmän ”Peace, Peace” koira.

Se on myös periksiantamaton ja hyvinkin nöyrä työmyyrä, jolla on ulkoisesta habituksestaan huolimatta valtavasti omia hyviä ajatuksia.

Muotovalio C.I.E C.I.B FI MVA MULTI CH VK2 JK1 TK2 RTK3 MH

MOISIONMÄEN FIILIS ”Ukko”

(s. 9.5.2010) Teksti: Mari Kurenmaa

Ukko tuli meille kymmenkuisena kodinvaihtajana. Kasvattajat toivoivat, että käyttäisimme sitä muutamassa näyttelyssä. Vuotiaana veimme sen jo ensimmäisiin näyttelyihin.

Poika oli rakenteeltaan paljon valmiimpi kuin Bree tuon ikäisenä. Tämän vuoksi näyttelymenestystä tulikin Ukolle jo näin nuorena.

Ukko keräsi nopeasti Suomen muotovalioon tarvittavat SERTit ja avoimen luokan käyttötulos saatiin PK-viestiltä muutama vuosi myöhemmin.

Kun näyttelymenestystä alkoi tulemaan, alkoi myös innostus koiranäyttelyihin kasvaa meidän perheessämme. Ja kun kasvattajat houkuttelivat myöhemmin Saksaan näyttelyreissulle, niin se oli sitten siinä. Se kuuluisa näyttelykärpänen oli purrut ja pahasti! Tämän jälkeen joka vuosi matkusteltiin ulkomaille lomailemaan koirien kanssa ja käytiin samalla näyttelyssä tai muutamassa – tietysti.

Ukolla on tällä hetkellä 20 eri muotovaliotitteliä sekä 37 eri maiden Voittaja-titteliä. Esimerkiksi vuonna 2018 Ukko oli mm. Maailman Veteraanivoittaja, Euroopan Veteraanivoittaja sekä Pohjoismaiden Veteraanivoittaja & Pohjoismaiden Voittaja.

16

Agilityvaliot FI AVA BH TK1 LTE 140p MYÖHÄN BINJA ”Nessa”(s. 3.9.2008) Teksti: Janna Tolmunen Kun vuosia sitten etsin itselleni koiraa, päädyin beauceroniin mm. rodun monipuolisuuden vuoksi. Harrastuskoira piti saada ja yhdessä sitten tuumailtaisiin, mistä molemmat tykkää. Alkuun PK-haku oli se meidän juttu, mutta pian huomasin, että rinnalle tullut agility oli sitä myös. Ajan puutteen vuoksi agilitystä tulikin sitten se ykköslaji, johon panostettaisiin. Nessan ollessa 6-vuotias, haaveiltu agilityvalion arvo oli saavutettu.

Aina innokas ja helposti asiaan kuin asiaan syttyvä Nessa on ollut reipas kaveri myös canicrossissa, vetohiihdossa, tokossa ja esim. vaelluksilla Lapissa. Kisakentillä ja treeneissä kaikkensa antanut vilkas koira on aina osannut kuitenkin rauhoittua ja ottaa lepoa silloin kun on sen aika. Rankempien harrastusvuosien jälkeen Nessa on eläkevirkanaan hoitanut kodin turvajärjestelmänä oloa, joka kyllä alkaa olla näin 13-vuotiaana jo vähän ruosteessa.

FI AVA HK2 PUNASUKAN BUSYBODY ”Bro” (23.7.2006–2.3.2018) Teksti: Suvi Heinonen Bro kilpaili agilityssä vuosina 2008–2016, ja ansaitsi agilityvalion arvonsa vuonna 2012.

Bro oli pienestä pitäen hyvin vakava ja hieman huumorintajuton yksilö. Se oli välinpitämätön ja pidättyväinen ihmisiä kohtaa, eikä sen keskittymistä itse tekemiseen häirinnyt mikään. Bro oli äärimmäisen kiihkeä ja terävä koira, hyvässä ja pahassa. Sen kohdalla saattoi aina luottaa siihen, että kaasu oli hirttänyt kiinni jo siinä vaiheessa, kun lähestyttiin lähtöviivaa. Kaikki tehtiin aina täysillä ja tosissaan. Kiihkeydestään huolimatta Bro oli myös äärimmäisen herkkä ja ohjaajapehmeä koira, sitä ei vaan aina huomannut sen hieman tuiman olemuksen takaa.

FIN TVA FIN AVA HK1 PUNASUKAN SINISIIPI ”Sini” (11.7.2001–1.7.2013) Teksti: Suvi Heinonen Sini kilpaili ohjaajansa Teemu Sarjasen kanssa agilityssä vuosina 2003–2011, ja tokossa 2002–2007.

Tottelevaisuusvalion arvon Sini saavutti vuonna 2004 ja agilityvalion arvon vuonna 2005. Sini oli ensimmäinen kaksoisvalio beauceron, jonka molemmat valion arvot olivat peräisin ns. harrastuslajeista!

Sini oli erittäin fiksu koira, joka jäi hyvällä tavalla monen mieleen. Töitä tehdessään se oli innokas, mutta silti kuuliainen ja nöyrä. Arjessa Sini oli helppo koira, jonka tilannetajuun saattoi aina luottaa.

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

17

Rally-tokovalio FI RTVA TK1 BH LTE 170p DALE DEFENDER OPULENT OVERPOWERER ”Naava”

(s. 16.1.2018) Teksti: Karoliina Pajari

Naava valioitui rally-tokosta kesällä 2019. Rally-tokon oli alun perin tarkoitus olla Naavalle vain muita harrastuksia tukevaa hömppätreeniä, mutta laji vei nopeasti mukanaan.

Kotona Naavan tavoittaa useimmiten sängyltä nukkumasta pää tyynyllä, mutta se on aina valmis kaikkeen toimintaan.

Treeneissä Naava on erittäin innokas ja osaa keskittyä hienosti myös häiriössä, mutta toisaalta se myös turhautuu ja ”ylikuumenee” helposti.

Tokovaliot C.I.E C.I.B FI MVA MULTI CH FI TVA HK3 VK3 RTK3 MH LTE 154p AVATARAN BRITTANY ”Bree” (s. 22.6.2009) Teksti: Mari Kurenmaa Kuva: Hannele Rontu

Näyttelyt Kasvattaja mainitsi koiranäyttelyt, kun olimme noutamassa pentua kotiin. Hän kertoi kaikenlaisista harrastusmahdollisuuksista, mihin beussista voisi olla. Ikinä emme olleet koiranäyttelyissä käyneet, mutta kaikkeahan pitää kokeilla.

Alku ei ollut rimppakinttuisen ”patterinvälikoiran” kanssa helppoa. Tuomarien arvosteluissa luki jatkuvasti, että koira tarvitsee aikaa kehittyäkseen. Kävimme muutaman kerran vuodessa näyttelyissä testaamassa, oliko tilanne muuttunut.

Bree alkoi saamaan massaa alle neljävuotiaana. Päätimme ottaa silloin projektin ”Breelle SERT”. Ilmoitin Breen neljään näyttelyyn kahtena perättäisenä viikonloppuna, ajatuksena jos niistä ei tule yhtään SERTiä, niin unohdamme näyttelyt kokonaan. Mimmi nappasi Suomen muotovalioon oikeuttavat kaikki kolme SERTiä tuolloin. Muutama viikko myöhemmin Bree juoksi PK-viestillä avoimen luokan tuloksen, joten FI MVA vaadittava käyttötulos oli kasassa.

Näyttelyissä on tullut kierrettyä sen jälkeen enemmänkin.

Breellä on tällä hetkellä 19 eri muotovaliotitteliä sekä 21 eri maiden Voittaja-titteliä. Esimerkiksi vuonna 2018 Bree oli

18

mm. Maailman Veteraanivoittaja, Euroopan Veteraanivoittaja sekä Pohjoismaiden Veteraanivoittaja.

Tokoilut Breen kanssa on harrastettu paljon kaikenlaista: agilityä, tokoa, rallitokoa, hakua, viestiä, koiratanssia… Toko oli ollut meillä maastolajien oheislajina jo melkein alusta alkaen. Sitä treenattiin lähinnä talvisin, kun metsään ei päästy. Emme ottaneet lajia kovin vakavasti, vaan se oli lähinnä ”temppuilua”, josta Bree tykkäsi kovasti. Tämän vuoksi olikin vähän hassua, että Bree valioitui juurikin tokosta.

Kisaaminen aloitettiin, kun Bree oli vajaa kolmivuotias. Ensimmäisen ALO-luokan ykköstuloksen jälkeen siirryimme suoraan AVO-luokkaan. Vuoden sisällä kisasimme viisi AVO-koetta, joista saimme kasaan kolme ykköstä ja koulutustunnuksen TK2.

Seuraavana vuonna kävimme viidessä VOI-luokan kokeessa saaden vihdoin yhden ykköstuloksen. Yritimme vielä pari voittajan koetta kakkostuloksella ja päätimme siirtyä erikoisvoittajaluokkaan.

Vuoden päästä (toukokuu 2015) havahduimme siihen, että sääntömuutokset astuvat voimaan samana syksynä. Päätimme ottaa projektin ”Bree valioksi vanhoilla säännöillä”.

Kun toinen ja kolmas koe toivat toivotut ykköstulokset, käväisi mielessä, että tämähän oli helppo rasti. Juu ei todellakaan ollut, sillä tämän jälkeen vasta se kahdeksas koe oli se, josta viimeinen ykkönen sitten irtosi. Viimeisellä viikolla ennen sääntöjen muutosta! Tämän jälkeen meni melkoisen kauan ennen kuin tokosta edes puhuttiin meidän perheessä.

Haastavinta tokossa meille oli se, että Bree tarjoaa innoissaan herkästi eri vaihtoehtoja liikkeisiin, joissa vaihtoehtoja on. Bree oli myös monesti omasta mielestään varma, mitä häneltä halutaan ennen kuin käskyä on edes tullut. Vielä tänäkin päivänä Breen lempiliike on ruutu, vaikka sitä ei ole treenattu vuosikausiin.

FIN MVA FIN TVA EE TVA JK2 MH LTE 238p

PUNASUKAN RINGO ”Rene” (18.1.2000-18.2.2009) Teksti: Sanna-Mari Toivanen

Tokosta muotoutui vahingossa meidän rakas ”leipälaji”. Siihen ei silloin kyllästynyt koira eikä ohjaaja. Loistavien opettajien (joista yhdelle ainakin tuli itselleen myöhemmin myös beussi, jos toinenkin) ansiosta me molemmat opiskeltiin lajia ja opittiinkin ilmeisesti hyvin. Nuoresta lähtien kuuluttiin PK-seuraan Hämeenlinnan Kennelkerho ja Toko-seuraan Etelä-Hämeen Koirakerho. PK-puolella laji oli lähinnä metsäjälki.

Tokossa etenimme kisaamaan aika nuorena, alle 2-vuotiaana Renestä tuli Suomen ensimmäinen beussi TVA 11:sta tokokisalla. Kävimme kaikki luokat niin monta kisaa kuin saa käydä, vaikka siirtymään oikeuttava ykkönen tuli yleensä luokan ensimmäisessä kisassa. Tahdoin olla varma siirtymästä.

Punasukan Ringo eli Rene oli mun ensimmäinen beauceron.

Valitsin mieleiseni ja toiveitani vastaavan rodun monen parista, beussi miellytti eniten. Tosin ensimmäinen kasvattaja, jonka luokse menin, hänellä olikin 3 viikkoa vanhoja pentusia... Piti mennä vaan tutustumaan rotuun, mutta kävikin niin, että sovin pennun ostosta. Tavallaan siis ostin vähän ”sian säkissä” kesken tutkimustyön, mutta erittäin hyvän ”sian” sain.

Kasvattaja valitsi mulle pentueesta toiveideni mukaisen pennun ja osui kyllä nenä päähän. Rene oli iloinen pentu, työskenteli mielellään ja oppi älyttömän helposti ja nopeasti. Rene ei ollut mikään järjetön viettitykki, mutta sen työskentely oli yleensä lajissa kuin lajissa tosi tasavarmaa ja se rakasti tehdä töitä mulle, oli ohjaajanöyrä koira. Se teki yleensä juuri niin kuin sanottiin ja just silloin kun sanottiin.

Metsäjälkituloksella Renestä tuli myös FIN MVA näyttelyissä kiertelyn jälkeen. Renen kanssa yksi ystäväni Jonna treenasi ja jopa kokeili kisoissakin agilityä, lähinnä omasta ilostaan eikä tavoitteellisesti. Vetohiihdossa treenasi ja kisasikin toinen ystäväni Pirjo ja siinä lajissa tuli mitalikin joskus.

Pirjon oma koira oli tuolloin muistaakseni ikänsä takia jo pois lajista. Rene oli siis koira, jonka työskentelyilosta riitti muillekin ja se toimi eri ohjaajien kanssa. Renen kanssa kokeiltiin siipiämme monessa lajissa, molemmat oltiin silloin koiraharrastusmaailmassa yhtä vihreitä. Se oli helppo ja upea koira siihen!

Kun tuli laki, että järjestyksenvalvojakoirat tarvitsevat myös kortin, oltiin Renen kanssa Suomen ensimmäisten koirien joukossa, jotka kortin suorittivat hyväksytysti. MH-testissä Rene kävi nuorena poikana ja myöhemmin Suomen Kennelliiton luonnetestissä pistein 238. Rene oli siinä mielessä elämäni koira, että se oli ensimmäinen harrastuskoirani. Ja hommat toimi. Se jätti suuret saappaat täytettäviksi tuleville beusseille… Rodusta ei tämän jälkeen ole ollut epäselvyyttä. Nyt on menossa neljäs beussiuros. Beauceronisti since 2000 <3

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

19

FI TVA HK3 BH MH LTE 144p RACRON ACIER ”Poju” (28.6.2003–3.8.2015) Teksti ja kuva: Tanja Vennelä

Ensimmäinen ihan oma koirani. Poju syntyi keisarileikkauksella ja joutui emonsa hylkäämäksi. Sitkeä kasvattaja ja hoivaviettinen dobberi pitivät hyvää huolta Pojusta luovutusikään asti. Pennun tultua taloon oma elämä ja kaverikunta muuttuivat totaalisesti. Erityisesti toko ja haku veivät mukanaan. Rampattiin innokkaina kaikenlaisilla koirakursseilla ja koulutusporukoissa.

Poju oli matalaviettinen ja hidas dieselversio beauceronista. Asiat tehtiin rauhallisesti ja varmasti omaan tahtiin. Ruoka oli ehdottomasti paras palkka. Treeneissä keskityimme yleensä motivaation nostoon ja treenaamisen hauskuuteen.

Saavutimme tokossa valion arvon ja haussa HK3 koularin.

Tokossa vaikein osa-alue oli luoksepäästävyys ja kehään meno, koska Poju oli erittäin varautunut vieraita kohtaan.

Haussa tätä pidättyväisyyttä ei huomannut. PK-puolella tuli taas raskasrakenteiselle koiralle ongelmia PK-esteiden kanssa.

Arjessa Poju oli todella helppo koira, kun se oli minun tai läheisten ihmisten kanssa. Sellainen iso halinalle. Pojun vahva vartioimisvietti yllätti minut täysin ja pari purematapausta sattui, ennen kuin ymmärsin, että tätä koiraa ei voi yksin pihalle jättää. Ensimmäisellä koiralla on aina erityispaikka sydämessä.

FI TVA BH TOMERAN INDIGO ”Hurma” (23.2.2013-18.7.2020) Teksti: Hannele Rontu

Hurma oli toinen beussini ja alusta asti oli selvää, että toko tulee olemaan päälajimme. Hurma osoittautui pienestä pitäen ihan mahtavaksi harrastuskaveriksi. Se oli nopea oppimaan ja jaksoi kivasti reippaitakin treenimääriä. Vain seuraaminen oli sille hankala liike ja sellaisena se säilyi

20

loppuun saakka. Kovasti yhdessä yritimme ja ihan kelvollinen siitä seuruusta lopulta tuli. Vauhtiliikkeet olivat Hurman lemppareita ja se saikin usein osakseen ihailevia huokauksia kirmatessaan vauhdikkaasti treenikentällä. Kokeissa näkyi jonkin verran se, että treenasimme lähes aina yksin ja Hurma olisi tarvinnut enemmän kokemusta häiriöistä. Silti se teki kokeissa aina parhaansa ja meillä oli kehässä hauskaa yhdessä. Hurma valioitui neljävuotiaana kokeessa, jossa se heti alkuun nollasi molemmat paikallaolot mentyään ensin istumisesta maahan, enkä saanut sitä enää nostettua ylös paikallamakuun aloitukseen. Koskaan ei kannata luovuttaa, sillä lopuista liikkeistä Hurma napsi lähes pelkästään kymppejä, enkä olisi voinut olla enemmän ylpeä meistä tiiminä siinä kokeessa!

Hurma tulee aina pysymään yhtenä elämäni tärkeimmistä koirista. Jouduin luopumaan siitä vuosi sitten aivan liian aikaisin, vain seitsemänvuotiaana ja vielä vaikeampaa luopuminen oli, kun tiesin että talossa ei ehkä pitkään aikaan tule olemaan beussia. Beussilla on aina paikka sydämessäni ja ehkä joskus vielä palaan rodun pariin.

Vesipelastusvalio FI MVA FI VPVA TK1 JK1 IP3 LTE 167p TOMERAN BULLA ”Dali” (8.10.2006-12.6.2014) Teksti: Mia Flink

Dali oli aktiivinen ja sosiaalinen uros, jonka kanssa oli helppo ja kiva harrastaa. Kokeisiin mentiin aika usein ns. ”takki auki” kokeilemaan, että missä mennään. Mitä enemmän minä jännitin, sitä paremmin Dali teki hommia, vähän kuin sanoakseen, että ”anna mä hoidan tämän”. Vepeen tutustuttiin Dalin ollessa 3-vuotias ja 3 vuotta myöhemmin siitä tuli valio. Suojeluun Dali tutustui vasta 4-vuotiaana ja saikin IP3-tuloksen 3 vuotta myöhemmin. Osallistuimme myös kerran Ranskanpaimenkoirien mestaruuskisoihin Itävallassa. Tulosta ei tullut, mutta kokemusta senkin edestä.

Harrastin silloin myös mejää (Metsästyskoirien jäljestämis(koe)) skyenterrierin kanssa ja Dali pääsi myös joskus kokeilemaan sitä. Kerran kun kokeessa oli tilaa, ilmoitin, että voidaan tulla Dalin kanssa - täydet pisteet oli kotiin tuomisena.

Dali kun oli aika iso (44 kg) ja tykkäsi kaikista, niin kaiken muun vastapainoksi kävimme myös lastenvedoissa ja vetämässä vähän isompiakin tapahtumissa.

Ennen kaikkea Dali oli mökin vahti ja sen paras kaveri oli Norjalainen Metsäkissa Oggy. Todella helppo koira matkustaessa, näyttelyissä ja missä ikinä mentiinkään. Elämäni koira <3

Aivan kaikista harrastuksissa valioituneista beusseista emme valitettavasti onnistuneet saamaan esittelyjä.

Alla on listattuna ne koirat, joiden esittelyt jäivät uupumaan.

Käyttövaliot • FIN MVA FIN KVA JK3 Kannustassun Oliver (22.12.1998-23.2.2009) • FIN MVA FIN KVA JK3 LTE 159p Punasukan Napoleon (20.2.1997-?)

• FIN KVA JK3 Moisionmäen Rosmariini (24.11.2000-25.4.2013) • FIN MVA FIN KVA JK3 HK2 LTE 110p Punasukan Sylvester (2.4.2001-?)

Agilityvaliot • FIN AVA FIN VPVA BH Punasukan Nefertiti (20.2.1997-?)

• FIN AVA SE AVA BH Punasukan Silhouette (2.4.2001-?)

• FIN AVA SLYAN AMIE (29.5.2000-4.2.2010) Tokovaliot • FI TVA JK1 LTE 142p Tomeran Tiltu (31.8.2002-?)

• FI TVA BH Punasukan Verla (16.11.2004-30.6.2018) • FI TVA JK1 RTK2 MH Repoketun Iso-Iita (5.4.2011-9.4.2019) • FI MVA FI TVA JK3 Onks Toi Figure (s. 2.4.2010) Vesipelastusvaliot • FIN AVA FIN VPVA BH Punasukan Nefertiti (20.2.1997-?)

• FI MVA FI VPVA VK3 TK1 Po (s. 5.11.2013)

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

21

PEN2 Karhupaimenen Henchman ja VSP PEN Karhupaimen Holy Moly

Beauceronien erikoisnäyttely 2021 Teksti: Sanna Rantanen Kuvat: Kati Näveri ja Minna Virtanen Beauceronien erikoisnäyttely pidettiin 22.8.2021 Salossa.

Tuomareina näyttelyssä toimivat Elina Haapaniemi ja Harry Tast. Tällä kertaa erikoisnäyttelyn tuomarit olivat suomalaisia, sillä edelleen jatkuvasta koronatilanteesta ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta johtuen tuomarin saaminen ulkomailta ei onnistunut.

Näyttelyyn oli ilmoittautunut kaikkiaan 64 koiraa, joista 28 urosta ja 36 narttua. Tunnelma näyttelyssä oli, kuten aina beussi tapahtumissa, mukava ja rento. Oli hienoa seurata, kuinka hyväkäytöksisiä beauceroneja täällä meillä on ja siitä tuli myös tuomareilta kiitosta. Myös tapahtumassa ollut eläinlääkäri, Jerina Wallius Sammalon eläinklinikalta kehui koiriemme luonnetta ja käyttäytymistä tapahtumassa.

Tapahtumapäivänä keli oli mitä mainioin, muutama sadepisara saatiin niskaamme, mutta se nyt ei yleisesti ottaen koiraihmisiä haittaa.

Pentuluokkaan osallistui neljä urosta ja kaksi narttua. Pentujen ROP oli Blackpaprika Alicia ja VSP Karhupaimenen Holy Moly.

Veteraaniluokassa uroksia oli yksi ja narttuja kolme. ROP Veteraanina palkittiin Carnimiries Heartbreaker.

Erikoisnäyttelyn ROP oli uros Kultahelmi Drac ja VSP Kultahelmi Chestnut. Molemmat koirista valittiin parhaimmistoon käyttöluokasta!

22

ROP kasvattajana palkittiin Kultahelmi, Maria Kujala.

Näyttelyn yhteydessä oli alun perin tarkoitus pitää myös Suomen Beauceron ry:n 30-vuotisjuhlaillallinen, mutta vallitsevan koronatilanteen vuoksi juhlaillallinen jouduttiin valitettavasti perumaan. Onneksemme erikoisnäyttely saatiin kuitenkin järjestettyä. Kiitos ahkeralle näyttelytoimikunnalle hyvin järjestetystä tapahtumasta!

Kiitos talkoolaisille ja meidän ihanille valokuvaajillemme, Kati Näverille ja Minna Virtaselle, joiden kuvasatoa saatte ihastella tässä lehdessä. Lisää kuvia löytyy yhdistyksen nettisivuilta kuvagalleriasta.

Oli myös mukavaa, että paikalle oli eksynyt muutama rodusta kiinnostunut ja he kyselivät ahkerasti koiristamme.

Toivon, että jatkossakin yhdistyksemme tapahtumissa on yhtä kiva tunnelma. Mukaan erikoisnäyttelyyn kannattaa lähteä, vaikka kokemusta näyttelyistä ei olisikaan. Apua ja neuvoja paikanpäältä saa aivan varmasti, kunhan vain nykäisee jotakuta hihasta. Samalla näkee muita rodun edustajia, tuttuja ja uusia tuttavuuksia sekä pääsee jakamaan kokemuksia ja kommelluksia muiden beussien omistajien kanssa.

Mukavia hetkiä beussien kanssa ja toivottavasti nähdään ensi vuonna erikoisnäyttelyssä!

1

Pentuluokka PEK1 KP ROP Blackpaprika Alicia

PEK1 KP VSP Karhupaimenen Holy Moly

23

Junioriluokka JUN1 ERI SA Racron Puissant

Nuorten luokka NUK1 ERI SA VARA-SERT Black Carambas Dangerina

24

JUN1 ERI Black Carambas Coco Chanel

Avoin luokka AVK1 ERI SA PU3 SA Dale Defender Obliging Outlaw

AVK1 ERI SA SERT Moseronin Bunnahabhain

Käyttöluokka KÄK1 ERI PU1 SA ROP ROP Kultahelmi Drac

KÄK1 ERI PN1 SA VSP Kultahelmi Chestnut

Valioluokka VAK1 ERI PN2 SA Kultahelmi Dipsa

VAK1ERI PU2 SA Moseronin Arrakki

25

Veteraaniluokka VEK1 EH Racron Guerrier

ROP Kasvattaja Kultahelmi

ROP Kultahelmi Drac ja VSP Kultahelmi Chestnut. Keskellä tuomari Harry Tast.

26

VEK1 ERI PN3 SA VET ROP Carnimiries Heartbreaker

PK-Rotumestaruuskisat 2021 Kuvat: Upi Kallinen 24.07.2021 kisattiin neljän rodun PK-rotumestaruudet Haminassa, Pyhällössä. Kokeen järjesti Action ry ja tuomareina kokeessa toimivat Tiina Puustinen sekä Tero Oravasaari.

Beauceroneja kisaan osallistui kaksi kappaletta. Katja Ylikoski ja Black Carambas Uppercut kisasivat haun kolmosluokassa, saivat koulutustunnuksen HK3 ja näin ollen ovat

haun rotumestareita 2021. Paljon onnea koko yhdistyksen puolesta! Toisena koirakkona kisauransa aloittivat Sanna Rantanen ja Dale Defender Longsighted Lodestar. Tässä molempien kisaajien mietteitä kokeesta ja koiraharrastuksesta.

27 Katja ja Olga suorittamassa jääviä liikkeitä.

Kokeen tuomarit vasemmalla Tiina Puustinen ja Tero Oravasaari, Katja Ylikoski ja Black Carambas Uppercut, Suomen Beauceron ry puheenjohtaja Pirkko Kallinen sekä Sanna Rantanen ja Dale Defender Longsighted Lodestar

Harrastus tarjoaa omaa aikaa, ystäviä ja yhteisiä onnistumisen kokemuksia Teksti: Katja Ylikoski Se lähti ihan vahingossa. Harrastaminen nimittäin. Vanhemman beussini kasvattajalle lupasin, että BH koe suoritetaan, mutta muu on sitten herran haltuun. Olin aiemman koirani (dobermanni) kanssa suorittanut BH-kokeen, mutta muu, säännöllisempi harrastaminen oli loppunut ryhmän ja koiran ominaisuuksien puutteeseen. Vanhemman beussini, nykyisen kisakumppanini Olgan (C.I.B. FI MVA SE MVA HK3 RTK1 Black Carambas Uppercut) ollessa nuori, järjesti Rovaniemen palveluskoirakerho haun alkeiskurssin, jolle Olgan kanssa osallistuimme. Homma oli mukavaa ja kyselemällä ympäriltä mahdollista harrasteryhmää sellainen lopulta löytyikin, mihin pääsimme mukaan. Ja kiva ryhmä löytyikin!

Tuon ryhmän kanssa treenaamme edelleen kesäkaudella (joka täällä meillä on kuitenkin harmillisen lyhyt) säännöllisesti. Onpa ryhmäämme tullut myös toinenkin beussi viime syksystä alkaen, vaikka hakuporukkamme hyvin erilaisista koirakoista koostuukin. Koen, että on etuoikeutettua omata tällä iällä harrastus, jossa tapaa niin monenlaisia ihmisiä ja joka taatusti vie työasiat ajatuksista. On mukavaa, että pääsen irtautumaan myös perheenäidin roolistani johonkin omaan puuhaan. Mukavaa on kuitenkin myös se, että voimme tyttären kanssa harrastaa ja kilpailla yhdessä, vesipelastuksen parissa.

Takaisin PK-hakuharrastuksen alkutaipaleelle. ”Pakollisen” BH-kokeen ollessa plakkarissa, alkoi tuntua mahdolliselta osallistua myös PK-hakukokeeseen. Koekokemusta ei tuolloin, vuosi BH-kokeen suorittamisen jälkeen, kyllä ollut, mutta koejännitystä sitäkin enemmän. Siitä kuitenkin selvittiin ja kyllä ensimmäinen PK-koulari maistui hyvältä! Ja tuosta kuusi koetta myöhemmin saimme Olgan nimen eteen kirjoittaa ensimmäisen HK3-koularin. Toisen HK3-koularin saimme tämänvuotisissa rotumestaruuskisoissa.

Täydellisyyttä me emme koskaan ole kisoihin/kokeisiin

28

lähteneet tavoittelemaan, koska koen olevani siihen liian laiska ja suurpiirteinen treenaaja. Onneksi tämä tuntuu sopivan koiralle, joka aina pienten tai pidempienkin taukojen jälkeen tuntuu näyttävän parastaan. Treenattavahan ei koiran kanssa ja usean lajin parissa touhutessa lopu koskaan, vaan aina olisi jotain petrattavaa. Olen päättänyt kuitenkin jättää hienosäädön ja hinkkaamisen niille, jotka siihen haluavat ja pystyvät käyttää enemmän aikaa. Meille riittää tarpeeksi hyvä.

Siitä saakka, kun perheeseemme tuli ensimmäinen beussi, olen ollut äärimmäisen kiinnostunut osallistumaan tapahtumiin joissa beusseja olisi mahdollista nähdä enemmänkin.

Tämä seikka on saanut minut osallistumaan pariin otteeseen myös rotumestaruuskisoihin, viimeisimpänä tämänvuotisiin.

Ei ole uutinen, että PK-lajeja harrastavien koirakoiden lukumäärät ovat laskeneet. Tämä näkyy selkeästi myös beusseissa. Mutta mielestäni oli todella sääli, että esimerkiksi tänä vuonna rotumestaruuskisoissa oli mukana vain 2 beauceronia, vaikka lajeja oli tarjolla useampaakin. Kasvattajana olen koittanut miettiä keinoja saada koirakkoja paremmin liikkeelle, mutta ajattelisin että tässä kohtaa jonkinlainen kasvattajien yhteinen, vaikka pienikin, kannustin koekäyntien lisäämiseksi voisi olla paikallaan. Toivottavasti saamme lähitulevaisuudessa kunnon kilpailut beusseille pystyyn. Kyseessä kuitenkin on rotu, jolla a) harrastetaan monenlaisia lajeja ja b) terveystilanne yleisesti ottaen sallii monipuolisen ja monenlaisen harrastamisen ja näin ollen myös kisaamisen. On harmi että hieno rotumme on edelleen suhteellisen pimennossa suurelle yleisölle.

Niille, jotka nyt miettivät koiriensa kanssa ensimmäisiin kokeisiin menemistä, haluaisin sanoa, että tulta päin vain! En tiedä ketään, joka olisi harmitellut sitä, että kokeisiin (ensimmäisiin) tuli joskus lähdettyä. Missään kuitenkaan ei taito kartu niinkuin kokeissa ja kokemus tässäkin asiassa luo sitä varmuutta.

Toivottavasti tiemme kohtaavat joskus koiraharrastuksen parissa! Mukavaa syksyn alkua, koiraharrastajan kulta- aikaa.

Kisauran startti rotumestaruuksissa Teksti: Sanna Rantanen Hakuharrastukseen ihastuin ollessani hakukoulutuksissa mukana vain maalimiehen ominaisuudessa. Oli upeata seurata koiria ja ohjaajia, jotka saumattomasti tekivät yhteistyötä hyvässä hengessä. Halusin tietenkin kokeilla lajia jo silloisen koirani, saksanpaimenkoira Sirun kanssa. Se ei kuitenkaan saanut sen suuremmin tuulta alleen koiran terveyshuolien vuoksi, mutta minä olin selvästi syttynyt lajille.

Ensimmäinen beussi tuli perheeseemme vuonna 2015 syksyllä ja ensimmäiset hakutreenit taidettiin tehdä seuraavana keväänä. Saman koiran kanssa osallistuin BH-kokeeseen 2018 ja nyt tänä vuonna vihdoinkin siihen hakukokeeseen.

Olen aina ollut melkoinen jännittäjä, enkä muista esimerkiksi tuosta BH kokeesta juuri mitään. Aina voi kaikkea selitellä, mutta suurin syy siihen, miksi me emme ole kisaamaan lähteneet, on ollut oma jännitys. Sain kuitenkin ystävältä sellaista buustausta ja lievästi sanottuna potkua takapuoleen, että nyt oli ilmoittautuminen tehtävä. Kädet täristen täytin Virkussa tiedot ja sitten meinasikin sydän pysähtyä, kun ruudulla näkyi teksti “tervetuloa kokeeseen”.

Meidän treenit olivat menneet viimeisen kuukauden ajan kaikki aivan mönkään hakumetsässä. Koira alkoi karata näyttöjuoksulle, ylittää keskilinjaa miten sattuu, ei välttämättä uponnut kuin kymmenen metriä, pistoista tuli teräviä piikkejä, rulla tiputettiin kolme metriä ennen keskilinjaa ja sitten vielä kirsikkana kakun päällä alkoi valeilmaisut. Esineruutua en uskaltanut treenata ollenkaan, kun pelkäsin, että mönkään menee sekin. Tottista kävin tekemässä muutamaan

otteeseen vierailla kentillä ja ne menikin kivasti, jopa se meidän eteenmeno joka ei ollut koskaan onnistunut hyvin.

Muutamien paniikinomaisten puhelujen jälkeen ystävälleni päätin, että me mennään silti kokeeseen, saanpahan itselleni sitä kaivattua harjoitusta jännitykselleni.

Aamu neljän herätyksen jälkeen kisa-aamuna lähdin ajamaan kohti Pyhältöä, sopiva jännitys koko kropassa.

Kokeeseen oli harmikseni ilmoittautunut vain kaksi beussia, olisi ollut hieno nähdä useamman tottikset. Hakumetsässä tuli se isoin pelkoni eli valeilmaisu, siitä selvittiin ja kaikki ukot löytyivät. Esineruudusta nousi ne kaksi esinettä, mutta tottiksessa tulikin sitten ne suurimmat yllätykset. Koiran ilme oli melkoinen, kun se muun muassa kiersi A-esteen ja taisin siinä vähän naurahtaakin, kun beussille tyypilliseen tapaan Riki katsoi kuin todetakseen: “Tiesitkö, että tuosta kiertämälläkin pääsee?”

Tulosta emme siis kokeesta saaneet, mutta kokemuksena tämä oli aivan mahtava. En olisi uskonut, että selviän pyörtymättä ja että saamme jopa hieman pisteitä kasaan. Koe oli hyvin järjestetty ja paikanpäällä tunnelma oli erinomainen.

Kiitos vielä Katjalle tsemppaamisesta ennen haku-osuutta.

Itsehän en siis edes muistanut, mitä pisteitä sieltä sain, kun muistin hengittää vasta kun pääsin takaisin autolle.

Nyt alkaakin taas treenaaminen ja olen jopa vilkuillut seuraava koetta. Katsotaan mitä vielä Rikin kanssa keksitään.

Kaikille muille kisajännittäjille tsemppiä ja rohkeutta! Minua auttoi, kun joku viisas totesi: “Jos sielä kisoissa mokaat ja se on sun elämän isoin moka, niin sulla menee muuten ihan todella hienosti.”

29 Riki suorittamassa tasamaannoutoa.

Suomen Beauceron ry Sääntömääräinen kevätkokous Paikka: Lehtopöllöntie 10 B, Siltakylä / Etäkokous, Teams Aika: 22.4.2021 klo 19:00 Osallistujat, valtakirjat: 17 osallistujaa 1 valtakirja Pöytäkirja Suomen Beauceron ry:n hallituksen puheenjohtaja Pirkko Kallinen avasi kokouksen klo 19.01.

1 § Kokouksen puheenjohtajan valitseminen.

Kokouksen puheenjohtajaksi esitettiin Pirkko Kallista. Esitystä kannatettiin ja valittiin Pirkko Kallinen puheenjohtajaksi.

Kallinen kutsui kokouksen sihteeriksi Unka Sarsila-Etelämäen ja moderaattoriksi Elina Lehtovirran.

2 § Kahden (2) pöytäkirjantarkastajan valitseminen Pöytäkirjantarkastajiksi esitettiin, kannatettiin ja valittiin Bea Härkönen ja Marjo Alanen.

3 § Kahden (2) ääntenlaskijan valitseminen. Ääntenlaskijoiksi esitettiin, kannatettiin ja valittiin Bea Härkönen ja Marjo Alanen.

4 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouskutsu ollut jäsenlehdessä nro 1, joka postitettiin 1.4.

5 § Edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toiminnantarkastajan tai hänen va-ramiehensä lausunnon esitteleminen ja tilinpäätöksen vahvistaminen Edellisen vuoden toimintakertomus käytiin läpi. Toimintakertomus hyväksyttiin kirjoitusvirhe korja-ten.

Edellisen vuoden tilinpäätös käytiin läpi. Puheenjohtaja totesi, että tase on vahvistunut ja taloutta on saatu parempaan tasapainoon. Vuosi on ollut koronapandemian takia poikkeuksellinen vertailuvuo-teen verrattuna. Epäkurantteja tuotteita on poistettu varastosta tilikauden aikana.

Toiminnantarkastajan lausunto käytiin läpi, lausunnossa ei ollut huomautettavaa tilinpäätöksestä.

Päätettiin vahvistaa edellisen vuoden tilinpäätös.

6 § Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle kuluneelta toiminta- ja tilivuodelta

30

Hallitukselle päätettiin myöntää vastuuvapaus toiminta- ja tilivuodelta 2020.

7 § Ehdotus yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta Hallitus toi kokoukseen esityksen yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta (liite 1).

Hallitus esitti lisäystä sääntöjen 5 §:ään liittyen jäsenluetteloon. Asiasta keskusteltiin ja keskustelun jälkeen hallitus päätti vetää esityksen pois, joten pykälään ei tehty muutoksia.

Hallitus esitti muutosta sääntöjen 7 §:n kolmannen kappaleen ensimmäiseen virkkeeseen. Asiasta keskusteltiin ja päätettiin tehdä esitetty muutos sääntöihin alkuperäistä esitystä korjaamalla. Päätettiin, että ko. pykälän virke muutetaan seuraavaan muotoon: Yhdistyksen kutsuu varsinaiseen kokoukseen hallitus vähintään neljätoista päivää ennen kokousta. Kutsu lähetetään kullekin jäsenelle kirjeellä, sähköpostilla tai yhdistyksen jäsenlehdellä, johon ko-kouskutsu on painettu. Yhteen postiosoitteeseen lähetetään kuitenkin vain yksi kirje tai lehti.

Hallitus esitti lisäystä 7 §:n viimeiseen kappaleeseen. Esitys hyväksyttiin ja päätettiin muuttaa kap-pale muotoon: Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Hallitus antaa kussa-kin tilanteessa tarkemmat määräykset etäosallistumisesta, jotka on ilmoitettava viimeistään kokous-kutsussa.

Hallitus esitti sääntöjen 12 §:ään muutosta koskien hallituksen jäsenten lukumäärää ja toimikautta. Asiasta keskusteltiin ja tuotiin esille esityksestä eriäviä mielipiteitä Päätettiin äänestää kahdesta vaihtoehdosta virtuaalisella käsiäänestyksellä. Vaihtoehdot olivat 1) hallituksen esitys, 2) ei tehdä pykälään esitettyjä muutoksia. Vaihtoehto 1) sai 6 ääntä ja vaihtoehto 2) sai 10 ääntä. Äänestyksen tuloksena päätettiin, että 12 §:ään ei tehdä hallituksen jäsenten luku-määrää ja toimikautta koskevia muutoksia.

N BEA ME O

Y

RON R CE U

SU Päätettiin korjata 12 §:n kirjoitusasu (ei sisältöä) lauseen osalta seuraavasti: Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet varsinaisista jäsenistä tai heidän tilallaan varamiehistä on läsnä.

Lisäksi päätettiin että hallituksen esittämä sääntöjen 14 §:n ensimmäisen virkkeen kirjoitusasu (ei sisältömuutosta) korjataan muotoon: Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä olles-saan varapuheenjohtajan kutsusta, tai jos vähintään puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä sitä vaatii.

Esitettiin ja päätettiin, että hallitus saa tehdä sääntöihin PRH:n mahdollisesti vaatimat sellaiset korjaukset, joilla ei ole vaikutusta sisältöön, kuten kirjoitusvirheet.

Kokouspöytäkirjan liitteenä 2) on kokouksen päätös uusista säännöistä.

8 § Muut hallituksen esittämät, sekä jäsenten vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta halli-tukselle kirjallisesti esittämät asiat Ei käsiteltäviä asioita.

9 § Muut esille tulevat asiat, joista voidaan keskustella, jos kokous niin haluaa ja päättää, jos päätös on yksimielinen, ottaen kuitenkin huomioon yhdistyslain kahdennenkymmenenneljännen (24.) pykä-län määräykset. Ei käsiteltäviä asioita.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.27 Puheenjohtaja _____________________________ Pirkko Kallinen Unka Sarsila-Etelämäki Pöytäkirjantarkastajat _____________________________ Bea Härkönen Marjo Alanen

Sihteeri ______________________________

______________________________

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

31

Suomen Beauceron ry Hallituksen kokous 7/2021

Hallituksen kokous 9/2021

Kokous pidettiin 10.6.2021 Teams-palaverina

Kokous pidettiin 12.8.2021 Teams-palaverina

Läsnä olivat Pirkko Kallinen, Rolf Blomberg, Urpo Kallinen, Elina Lehtovirta, Emilia Leppäkoski, Pia Oilinki, Minna Rantanen, Sanna Rantanen, Maiju Salovaara-Hiltunen, Unka Sarsila-Etelämäki.

Läsnä olivat Pirkko Kallinen, Rolf Blomberg, Urpo Kallinen, Elina Lehtovirta, Emilia Leppäkoski, Pia Oilinki, Minna Rantanen, Sanna Rantanen, Maiju SalovaaraHiltunen, Unka Sarsila-Etelämäki.

• Lehdelle uusi taittaja SMOY/Maria Blomberg • Todettiin JTO:n 2022–2026 lähteneen SPKL:ta eteenpäin Kennelliiton hyväksyttäväksi • Yhdistykselle tullut Kennelliton Eettisenlautakunnan päätös koskien Beauceron kasvattajaa • Espoon Siikajärvellä yhdistykselle luvallisia maastoja Espoon kaupungilta

• Pia Oilinki, joka on yhdistyksen hallituksen jäsen, jalostustoimikunnan jäsen, näyttelytoimikunnan jäsen, yhdistyksen sponsorivastaava ja yhdistyksen edustaja Suomen Palveluskoiraliiton jalostustoimikunnassa, on päättänyt erota hallituksen jäsenyydestä ja yhdistyksen hallituksen alaisista toimikunnista ja tehtävistä.

• Pia Oilinki on antanut eroilmoituksen jalostustoimikunnalle 9.8.2021 ja samana päivänä on eronnut Suomen Palveluskoiraliiton jalostustoimikunnan yhteyshenkilön tehtävistä. Ero hallituksen jäsenyydestä ja muista hallituksen alaisista toimikunnista ja sponsorivastaavan tehtävästä astuu voimaan 12.8.2021.

Syynä eroon ovat työesteet.

• Todetaan Pian tilalle hallitukseen tulevan 1. varajäsenen Sonja Lunkka • Päätetään perua 30v. juhlaillallinen koronatilanteen vuoksi • Hakuleiri Rovaniemellä peruuntunut • Kirjataan PRH:n hyväksyneen Suomen • Beauceron ry:n sääntömuutoksen heinäkuussa • Syyskokous 27.11.2021, kutsut lähetetään sähköpostitse jäsenistölle

Hallituksen kokous 8/2021 Kokous pidettiin 5.8.2021 Teams-palaverina Läsnä olivat Pirkko Kallinen, Rolf Blomberg, Urpo Kallinen, Elina Lehtovirta, Emilia Leppäkoski, Pia Oilinki, Maiju Salovaara-Hiltunen, Unka Sarsila-Etelämäki.

• • • • • • •

32 28

Lehden numero 3 on 30v. juhlanumero Kennelliitolta JTO palautettu hyväksyttynä pieniä korjauksia varten Erikoisnäyttelyyn ilmoitettu 64 koiraa Järjestetään Hakupäivä Nummelassa 18.9.2021 Järjestetään Agilitypäivä 5.9.2021 Inkoossa Haun Rotumestari Katja Ylikoski ja Black Carambas Uppercut

N BEA ME O

Y

RON R CE U

SU

Tuusulan Kennelkerhon pyytämä oikaisu Suomen Beauceron ry:n lehdessä nro 1/2021 olleessa Fiery Fellow -kasvattajaesittelyssä Jonna Houni on kertonut omasta koiraharrastusurastaan. Kirjoittamassaan tekstissä hän sanoo: ”Kitan kanssa alkuun ei ollut aivan helppoa, sillä niin uskomatonta kuin se tätä kirjoittaessani on, niin edelleen vuonna 2008 Tuusulan Kennelkerhossa koulutus tapahtui lähinnä vain pakotteita käyttämällä ja palkkanameista ei puhunut kukaan mitään.”

Tähän Tuusulan Kennelkerho on pyytänyt oikaisua ja lähestynyt hallitusta asiassa. ”Tuusulan Kennelkerho ry:n hallituksena pyydämme kohteliaimmin Suomen Beauceron yhdistykseltä oikaisua tekstiin, jossa Tuusulan Kennelkerhon toiminnasta on esitetty harhaanjohtavaa tietoa.

Fiery Fellow -kasvattajaesittelyssä nostettiin esille yksittäisen harrastajan subjektiivinen kokemus Tuusulan kennelkerhosta 13 vuoden takaa. Tuusulan kennelkerho oli jo vuonna 2008 aktiivinen seura, jossa useampi jaos järjesti erilaisia koulutuksia ja kursseja. Artikkelissa kirjoittaja heittää ikävän varjon koko seuran toiminnan ylle yksilöimättä millään tavalla lajia tai edes kurssia/koulutusta, missä väitettyä toimintaa olisi tapahtunut.

Tuusulan Kennelkerhon perusperiaatteena on aina ollut, että seurassamme ei hyväksytä koirien huonoa kohtelua, eikä yhdistyksemme halua olla mukana tällaisessa toiminnassa. Jokainen seuramme toiminnassa mukana oleva – niin kouluttaja kuin riviharrastaja – on sitoutunut käyttäytymään ja kohtelemaan koiraansa sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Kirjallisen vastauksenne lisäksi toivomme, että katsotte asianmukaiseksi oikaista artikkelissa esitetty virheellinen tieto samassa julkaisussa, jossa se alkujaan julkaistiin.”

Hallitus on pyytänyt Jonna Hounilta tarkennusta aiheesta lehteen nro 2/2021 sitä saamatta.

Tuusulan Kennelkerho on pyytänyt Suomen Beauceron ry:n hallitusta oikaisemaan virheellisen tiedon.

Suomen Beauceron ry:n hallitus pahoittelee Tuusulan Kennelkerholle mahdollisesti aiheutunutta haittaa.

Lausunnossahan kuitenkin on kyse yksittäisen harrastajan, vaikkakin kasvattajan, kokemuksesta.

Suomen Beauceron ry:n hallituksen puolesta Pj Pirkko Kallinen

Suomen Beauceron ry:n jäsenlehti

33 29

LEMMIKKI-, JUHLA-, TAPAHTUMA-, HENKILÖKUVAUS

JANINASPHOTOS JANINASPHOTOS.WEBNODE.FI

Suomen Beauceron ry:n logolla varustetut pipot ja hupparit syksyä lämmittämään!

Naisten Authentic huppari, vetoketjulla tai ilman

Miesten Authentic huppari, vetoketjulla tai ilman

45 €

55 €

Laadukas materiaali ja runsaasti värivaihtoehtoja.

Katso tarkemmat tiedot: suomenbeauceron.fi/yhdistys/myyntiartikkelit

34 Tilattavissa myös t-paitoja hintaan 22 €/28 €, ja pipoja logopainatuksella hintaan 20 €. Lisäksi rajoitettu määrä heijastavasta kankaasta valmistettuja yhdistyksen 30-vuotis juhlakasseja hintaan 20 €, sekä autotarroja yhdistyksen logolla (10 cm) hintaan 5 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postimaksu.

Hyvä Beauceron-kasvattaja!

Muistathan ilmoittaa joulutervehdyksesi seuraavaan lehteen (ilm. viikko 50).

Tämän palstailmoituksen hinta on 5 € tai 1/4 sivu 10 €.

Toimita joulutervehdys 1.11. mennessä.

Ota yhteyttä lehti@suomenbeauceron.fi.

Rohkeasti mainostoimisto smoy.com

ILMOITUSHINNAT 2021 Aukeama 297×420 mm

150 €

Jäsenalennus ilmoitushinnoista -50%

Takakansi 210x250 mm

120 €

Kokosivu 210x297 mm

80 €

Jäsenten käyttö-, paimennusvalioilmoitukset (1/1 sivu) veloituksetta.

½ sivua vaaka 210x148 mm

45 €

½ sivua pysty 105x297 mm

45 €

¼ sivu 105x148 mm

25 €

Jäsenten joulutervehdykset (1/4 sivua) 10 €.

Palstailmoitus 105x74 mm

10 €

Ota yhteyttä lehti@suomenbeauceron.fi”

Jäsenten muut valioilmoitukset ja muistoilmoitukset (1/2 sivua) veloituksetta.

35

Malli Mallikas Katuosoite 00000 Kaupunki

Osta ULLMAX ulkoilu- ja vapaa-ajan vaatteita itsellesi ja perheellesi. Tuet samalla toimintaamme.

Suomen Beauceron ry myy ruotsalaisen Ullmax AB:n tuotteita provisiota vastaan. Edullisia ja laadukkaita tuotteita voi ostaa verkkokaupasta, jolloin provisio on 10 %. Kannattaa siis harkita tätä vaihtoehtoa, jos tarvitset vapaa-ajan ja ulkoiluvaatteita itsellesi ja perheellesi. Tuotteita myös lapsille ja junioreille.

Toimi näin: Verkkokauppa on osoitteessa https://shop.ullmax.com/fi/webshop Valitse haluamasi tuotteet ja muista tarkistaa myös erikoistarjoukset Sale-valikosta. Siirry ostoskoriin ja merkitse sivun oikeaan laitaan seura/yhdistys, jota haluat tukea kirjoittamalla tekstikenttään Suomen Beauceron. Tilaukseesi ilmestyy tällöin teksti: ”Tuet täällä tekemilläsi ostoksillasi Suomen Beauceron Ry 10%:lla!”

Verkkokaupan toimituskulut ovat 5 € per tilaus.

Ostaessasi vähintään 60 € arvosta, lähetys toimitetaan ilman toimituskuluja.

Koska sponsoreita on tänä päivänä vaikea saada, tämä on kätevä tapa hankkia lisäansioita toimintamme hyväksi.

Suomen Beauceron ry kiittää tuestasi!

N BEA ME O

Y

RON R CE U

SU