Kansallisuusjakauma: 98 % virolaisia, suomalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia, muita 2 %.
Tapahtumat / Evenemang: https://saare.events https://kuressaareteater.ee
+372 453 3120 info@visitsaaremaa.ee
Tallinna 2, Kuressaare www.visitsaaremaa.ee
Saare län: 2956 km²
Saaremaa (Ösel): 2718 km²
Muhu (Moon): 208 km²
Ruhnu (Runö): 12 km²
Abruka (Abrö): 8,8 km²
Vilsandi (Filsand): 8,8 km²
Länet består av: 1 stad – Kuressaare; 3 kommuner – Saaremaa, Muhu, Ruhnu
Högsta punkt: Raunamägi 54,2 m
Invånarantal: 34 000, befolkningstäthet: ca 11 pers/km²
Befolkningsfördelning: 98% ester; finnar; ryssar; svenskar och tyskar; övriga nationaliteter
Valokuva / Foto: Priidu Saart. Etukannen kuva / Foto på framsidan: Visit Saaremaa / Valmar Voolaid
Saaret, missä aurinko ja aikakin lepäävät
Saaren läänin suuret saaret, Saarenmaa ja Muhu, ja pienemmät, Ruhnu, Vilsandi ja Abruuka, odottavat sinua. Tervetuloa tutustumaan näihin Viron merellisimpiin ja saaristoisimpiin kohteisiin! Meri erottaa saaret mantereesta, mutta elämä saaressa ei ole kuitenkaan yksinäistä tai eristettyä. Päinvastoin! Saarilla voit kokea toisenlaista vapautta, aitoutta sekä mielenrauhaa, ja voit olla juuri sellainen kuin olet.
Saarenmaalainen kirjailija ja lauluntekijä, Albert Uustulnd, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, on kuvaillut saarenmaalaisia seuraavin sanoin: “kauniiden terälehtien sijasta saarten asukkailla on syvät juuret”, ja lisännyt, että “heillä ei ehkä ole paljon sanoja, mutta tunteet ovat sitäkin suurempia”. Saaret ovat olemukseltaan vaatimattomia ja luonnollisia mutta tunnelmaltaan monimuotoisia ja viihtyisiä.
Saaressa ihmisillä ei yleensä ole koskaan kiire, ja jopa vierailijat yllättyvät siitä, että aika kuluu jotenkin hitaammin tai että sitä on ikään kuin enemmän. Tämä näkyy myös Muhun tunnuslauseessa: saari, jossa aikakin lepää. Myös aurinko viihtyy saaressa ja erityisesti Saarenmaalla ja Vilsandilla. Virossa aurinko paistaa vuodessa keskimäärin 1 700 tuntia, mutta Saarenmaalla auringonpaistetta on peräti 2 440 tuntia. Ei siis ole mikään ihme, että aurinko todellakin viihtyy Saarenmaalla, ja salaperäisen Kaalin järven sanotaan olevan auringon koti.
Saarissa voi nauttia sekä nykyaikaisista mukavuuksista että aktiivisesta lomailusta. Lisäksi puhdas luonto on läsnä kaikkialla. Oman lisänsä tuovat upeat luontonäkymät, kiehtova historia ja erilaiset nähtävyydet, runsas kulttuuriohjelma, merelliset makuelämykset ja kohtaamiset aitojen paikallisten kanssa. Viron saaret tarjoavat sekä vilkasta vilinää että harvinaista rauhaa ja hiljaisuutta. Matkustaminen on eräänlaista siltojen rakentamista, ja elämää saarissa kuvaavat myös erilaiset “sillat”, kuten yhteydet luontoon, yhteistyö ja yhteydet muihin saariin sekä kansainväliset yhteydet ja yhteinen historia. Tästä kertovat myös seuraavat novellit, jotka ovat pieniä tarinoita matkoista maailman eri kolkkiin ja ulottuvat yläilmoista merenpohjaan. Meren yli kuljettaessa tuntuu usein siltä, että arki huolineen jää taakse, ja siksi saaret ovatkin ihanteellinen paikka löytää itsensä uudelleen.
Nähdään saaressa!
Öarna där även solen och tiden trivs
I Saar län kan du utforska såväl Estlands större öar, Ösel (Saaremaa) och Moon (Muhu), som småöarna Runö (Ruhnu), Filsand (Vilsandi) och Abrö (Abruka) – välkommen till vårt örikaste och mest havspräglade resmål! Även om öarna är avskilda från fastlandet genom havet blir livet på öarna aldrig ensamt eller enformigt. Tvärtom! På öarna kan du uppleva en annan slags frihet, genuitet, en inre frid, och verkligen vara dig själv.
Albert Uustulnd, en författare och låtskrivare som föddes på Ösel för hundra år sedan, har beskrivit våra öbor med orden: ”människorna här kanske inte är så storblommiga, men de har starka rötter” och ”utan klingande ord, men med desto större inre värld”. Våra öar är enkla och naturliga i sin karaktär, men har en hjärtlig och känslorik substans.
Öborna har sällan bråttom och våra gäster kan känna med häpnad hur tiden har en långsammare gång och hur den, mirakulöst nog, finns mer av här. Den känslan återspeglas väl i Moons slogan: ”Ön där tiden vilar”. Även solen tillbringar mest tid på våra öar, i synnerhet på Ösel och Filsand. Om Estland i genomsnitt har 1700 solskenstimmar per år, har Ösel hela 2 440 timmar. Och med tanke på att den mystiska Kaalisjön beskrivs i folktron som solens hem är det ju inte att undra på att solen trivs så bra just på Ösel.
Här på våra öar kan du njuta av modern komfort och en variationsrik aktiv semester, samtidigt som du kommer riktigt nära till ren och ostörd natur – helt beroende på vad du känner för. Samla upplevelser från hisnande naturvyer, fascinerande historiska sevärdheter, ett rikt kulturprogram, havsnära smaker och trevliga möten med genuina lokalbor. Här kan du hitta såväl underhållande stim och stoj som ett sällsynt lugn och ro.
Det sägs att resa är att bygga imaginära broar, vilket även är den röda tråden i berättelser från våra öar – som talar om en nära koppling till naturen, förbindelserna och samarbetet med andra öar, internationella kontakter och en gemensam historia. Om allt detta kan du läsa på de följande sidorna, i korta historier som gör små avstickare till olika delar av världen och sträcker sig från himmelvalvet till havsbotten. En resa över havet ses ofta som en chans att lämna vardagens bekymmer bakom sig, vilket gör öar till en perfekt plats för det viktigaste mötet – mötet med sig själv.
Välkommen till nya möten på våra öar!
Valokuva / Foto: Kristjan Lillimägi
Saarenmaan tarinankertoja juhlii
160-vuotispäiväänsä
Saarenmaan museo, johon kuuluvat Kuressaaren piispanlinna, Mihklin maatilamuseo sekä Johannes ja Joosep Aavikin kotimuseo, täyttää tänä vuonna 160 vuotta. Museo on Viron vanhimpia sekä myös Länsi-Viron kattavin ja suosituin museo. Museon säätiön hallituksen jäsenellä ja museon pääkuraattorilla, Priit Kivillä, on paljon hyviä vinkkejä vierailijoille.
“Suosittelen ehdottomasti käymään piispanlinnassa, sillä se on ainoa keskiaikainen linnoitus Baltiassa, joka on säilynyt miltei alkuperäisenä. Ihaile keskiaikaisten mestareiden taidokkuutta piispanlinnan ristikäytävässä, etsi muurien sisäpuolelta löytyvät kapeat portaat ja tutustu huoneisiin, joissa piispat aikoinaan asuivat. Nauti keskiaikaisten puuveistosten kauneudesta, joista vanhimmat ovat peräisin 1200-luvun alkupuolelta”, kertoo museon johtaja ja jatkaa innoissaan:
“Voisiko se olla mahdollista, että Saarenmaalta löytyi kuin löytyikin 1700 vuotta vanha kuninkaallinen kultainen rannekoru, joka on rahallisesti kaikkien aikojen arvokkain arkeologinen löytö Virossa?”
Näyttelyihin tutustumiseen kannattaa varata aikaa ja nauttia piispanlinnaa suojaavien puolustuskäytävien päältä avautuvista parhaista näkymistä kaupunkiin. “Kaunis Kuressaare ja horisontin taakse katoava meri ovat ikään kuin kämmenellä.”
Kävely Kuressaaren vanhankaupungin läpi vie kohti erästä tärkeää rakennusta, jossa tunnettu virolainen kielitieteilijä Johannes Aavik ja hänen musiikinopettajana toiminut setänsä Joosep Aavik asuivat. “Kotimuseon suurella ja viihtyisällä sisäpihalla on kaunis ja lajirikas puutarha aivan keskellä kaupunkia, ja itse rakennuksessa kuulet kiehtovia tarinoita saarten musiikkielämästä. Samalla pääset perehtymään myös viron kielen rikkaaseen sanavarastoon”, Priit Kivi kertoo. Mihklin maatilamuseo löytyy Vikin kylästä, johon on Kuressaaresta matkaa 30 kilometriä. “Huolella ja rakkaudella rakennettu maatila on ollut saman suvun hallussa jo kahdeksan sukupolvea, ja tilalta löytyvät myös siellä aikoinaan valmistetut ja käytetyt astiat ja työkalut sekä paljon muuta. Niin paljon katsottavaa!” sanoo Priit ja kutsuu kaikkia kävijöitä osallistumaan Saarenmaan museon juhlavuoteen.
Ösels historieberättare fyller 160 år
Saaremaa Museum, som omfattar Kuressaare borg, Mihkli gårdsmuseum samt husmuseet för Johannes och Joosep Aavik, firar i år sin 160-årsdag. Det är det innehållsrikaste och populäraste museet i västra Estland och ett av Estlands äldsta museer. Priit Kivi, museistiftelsen styrelseledamot och museets chefsintendent, har många bra tips till besökarna.
- Jag rekommenderar bestämt att besöka biskopsborgen, den enda medeltida fästningen i Baltikum som finns bevarad utan större ombyggnationer. Här kan ni beundra hantverk från medeltida mästare i borgens korsgång, klättra i spektakulära smala trappor innanför murarna och utforska olika rum som biskopar en gång har använt som bostad. Njuta av skönheten i de medeltida träskulpturerna, varav de äldsta är från tidigt 1200-tal, beskriver museichefen och ökar ambitionsgraden ytterligare.
- Kan det hända att det 1700 år gamla kungliga guldarmbandet som hittades på Ösel är i pengar räknat det mest värdefulla arkeologiska fyndet som någonsin har gjorts i Estland?
Det är värt att ta sig tid för att både utforska museiutställningarna och för att njuta av den bästa utsikten över staden från borgens öppna skyttegång. Härifrån öppnar sig verkligen en panoramautsikt över vackra Kuressaare och havet, ända till horisonten.
En promenad genom Kuressaares gamla stad tar er till det historiska hemmet för Estlands mest kända språkforskare Johannes Aavik och hans kusin, musikpedagog Joosep Aavik.
- På husmuseets rymliga och hemtrevliga innergård kan ni njuta av en vacker artrik trädgård mitt i staden, för att sedan låta sig förtrollas av berättelserna om Ösels musikhistoria och estniska språkets rika ordförråd inne på museet, avslöjar Priit Kivi om vad som väntar i det lilla huset.
Mihkli gårdsmuseum hittar ni i byn Viki, 30 kilometer från Kuressaare.
- På den bevarade gårdsanläggningen, som byggts med stor omsorg och kärlek av hela åtta generationer, kan ni beundra egentillverkade hushållskärl, verktyg och mycket annat spännande. Här finns det mycket att utforska!
Med dessa ord välkomnar han alla att ta del av Saaremaa museums jubileumsår.
Tiesitkö, että…
Kuressaaren piispanlinnassa on vieraillut myös useita ulkomaisia valtionpäämiehiä: Tanskan kuningas Kristian IV (1597), Venäjän tsaari Aleksanteri I (1801), Suomen presidentti Tarja Halonen (2000), Latvian presidentti Vaira Vīķe-Freiberga (2002), Puolan presidentti Aleksander Kwaśniewski (2005), Liettuan presidentti Valdas Adamkus (2005), Tanskan kuningatar Margareeta II (2007), Alankomaiden kuningatar Beatrix (2008) ja Itävallan presidentti Alexander Van der Bellen (2018).
Kuressaare borg har besökts av många utländska statsöverhuvuden: Kung Christian IV av Danmark (1597), den ryska tsaren Alexander I (1801), Finlands president Tarja Halonen (2000), Lettlands president Vaira Vīķe-Freiberga (2002), Polens president Aleksander Kwaśniewski (2005), Litauens president Valdas Adamkus (2005), drottning Margrethe II av Danmark (2007), drottning Beatrix av Nederländerna (2008) och Österrikes president Alexander Van der Bellen (2018).
Valokuva / Foto: Priidu Saart
Piispanlinnan merkkihenkilöitä
Eräs Kuressaaren piispanlinnassa toimivan Saarenmaan museon arvokkaimmista kokoelmista on piispan asuintilojen seinillä esillä oleva vaakunakilpien kokoelma, johon kuuluvat vaakunakilvet on valmistettu puusta. Vaakunakilvet ovat pääosin 1600-luvulta, ja ne tuotiin Saarenmaan maaseutukirkoista museoon suojaan vuoden 1905 vallankumoukselta.
Prominenta personer i biskopens residens
Tällaisia vaakunakilpiä kannettiin merkkihenkilöiden hautajaissaattueiden kärjessä ja ripustettiin sitten kirkon seinälle vainajan haudan läheisyyteen. Aatelisten vaakunakilpien kilvessä on suvun vaakuna sekä nimikilpi, jossa on vainajan tiedot. Tämä perinne sai alkunsa saksalaisen ritarikunnan ajoilta, mutta vaakunakilpien historia on kietoutunut tiiviisti myös muiden näitä alueita hallinneiden maiden eli Tanskan, Ruotsin ja Venäjän historiaan. Kenestä nämä vaakunakilvet kertovat? Esimerkiksi Kuurinmaalta saapuneesta tykistön luutnantista, Karl Johann von Freytag-Loringhovenista (1781–1859), jonka suku oli alun perin kotoisin NordrheinWestfalenista. Von Freytag-Loringhoven tuli Saarenmaalle hoitamaan Napoleonin sodissa saamiaan haavoja alueen tervehdyttävällä mudalla, mutta muuttikin pysyvästi Saarenmaalle ja osti Pajumõisan kartanon läheltä Kihelkontaa. Vaakunat kertovat myös Otto von Wettbergistä (1659–1699), maaneuvoksesta ja Parasmetsan kartanon omistajasta, jonka museossa esillä oleva vaakuna oli alun perin Karjan kirkossa. Vaakunakilven yläosassa on toisella puolella aarnikotka ja toisella lehmän pää, kun taas alaosassa on seitsemän liekkiä, jotka paavi on tiettävästi lisännyt siksi, että von Wettbergin kaukainen esi-isä osallistui viidennelle ristiretkelle vuonna 1217. Saarenmaan vanhin ja pienin vaakunakilpi kuuluu vuonna 1664 kuolleelle Reinhold von Buxhoevedenille, ja vaakuna oli alun perin Kärlan kirkossa. Von Buxhoeveden oli muuten yksi niistä neljästä vaikutusvaltaisimmasta paikallisesta aatelismiehestä, jolla oli kunnia edustaa Saarenmaan aatelistoa Ruotsin kuningatar Kristiinan kruunajaisissa Tukholmassa vuonna 1650. Christian von Poll (1618–1693), joka oli aikoinaan Saarenmaan ritarikunnan vaikutusvaltainen päämies, liittyy Võhksan ja Tõllusteen kartanoon. Edellä mainittujen lisäksi Kuressaaren piispanlinnassa on kymmenen muuta kiehtovaa vaakunakilpeä, jotka kertovat tarinoita menneiltä ajoilta.
Tiesitkö, että…
Aatelissukuja yhdistävä Saarenmaan ritarikunta sai alkunsa keskiajalla ja jatkoi toimintaansa Saksassa toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään tämä kulttuuriin ja yhteiseen toimintaan keskittyvä järjestö tuo Saarenmaan aatelissukujen jäsenet yhteen kaikkialta maailmasta. Berliinissä 2017 pidetyssä aateliskokouksessa Nicolai von Cube valittiin Saarenmaan ritarikunnan päämieheksi ja Hannsjörg Freytag von Loringhoven kunniapäämieheksi.
Visste du att… Ösels ridderskap, som förenade de lokala adelsätterna, föddes redan under medeltiden och efter andra världskriget har deras traditioner hållits vid liv i Tyskland. Idag samlar en kulturell social organisation medlemmar av Ösels adelsfamiljer från hela världen. På medlemsstämman i Berlin 2017 utsågs Nicolai von Cube till ordförande och Hanns-Jörg Freytag von Loringhoven till hedersordförande av Ösels ridderskap.
En av de mest värdefulla samlingarna på Saaremaa Museum i Kuressaare borg är samlingen av begravningsvapen som kan beundras på väggarna i biskopsbostaden. De härstammar huvudsakligen från 1600-talet och har tagits till museet från Ösels olika landsbygdskyrkor, undan från oroligheterna under revolutionen 1905. Begravningsvapen bars i prominenta personers begravningsprocessioner framför kistan och hängdes sedan upp i kyrkan nära den avlidnes gravplats. Adelns begravningsvapen består av en vapensköld med bild av ättens anvapen och en namntavla med den avlidnes personalier. Traditionen har sitt ursprung i den tyska riddarkulturen, men har även nära kopplingar till historien för andra länder som styrt över våra trakter – Danmark, Sverige och Ryssland.
Vem berättar dessa begravningsvapen om? Till exempel om den kurländska artillerilöjtnanten Karl Johann von Freytag-Loringhoven (1781-1859) med rötter i Nordrhein-Westfalen, som kom till Ösel för att behandlas med den lokala hälsoleran mot krigsskador från Napoleonkrigen, men som stannade kvar här efter köpet av Pajumõisa herrgård nära Kihelkonna. Men även om Otto von Wettberg (1659-1699), lantrådet och ägaren till Parasmetsa herrgård, vars begravningsvapen ursprungligen hängde i Karja kyrka. På vapensköldens övre fält ser vi en halv grip och ett kohuvud, och i det nedre fältet sju flammor som sägs ha lagts till vapenskölden av självaste påven för en avlägsen förfaders insatser i det femte korståget år 1217.
Ösels äldsta och minsta begravningsvapen tillhör Reinhold von Buxhoeveden som dog 1664, och det hängde ursprungligen i Kärla kyrka. År 1650 tillhörde han en av dessa fyra mest inflytelserika lokala adelsmän som fick äran att representera Ösels adel vid kröningen av den svenska drottningen Kristina i Stockholm. En annan mycket inflytelserik ledare för Ösels ridderskap var Christian von Poll (1618-1693) som hade kopplingar till herrgårdar i Võhksa och Tõlluste. Utöver dessa kan man se tio andra fascinerande begravningsvapen i Kuressaare biskopsborg, som alla berättar historier från svunna tider.
Valokuva / Foto: Kristjan Lillimägi
1800-luvulla Sveitsin
Möringenistä löydettiin muinainen nuolenkärki, jota tutkittaessa ilmeni, että se on tehty meteoriittista peräisin olevasta raudasta. Nuolenkärki on todennäköisesti valmistettu Kaalin meteoriitista, mikä puolestaan viittaa Eurooppaa halkoneisiin laajoihin kauppareitteihin.
Visste du att…
På 1800-talet hittades en forntida pilspets i Möringen, Schweiz, och dagens forskning har lyckats bevisa att den har tillverkats av meteoritiskt järn. Med störst sannolikhet är pilspetsen tillverkad av meteoritiskt material från Kaali, vilket är ytterligare en indikation på de omfattande handelsnätverk som funnits i Europa.
Kaalin järvi säilytti salaisuutensa pitkään
“Kaalin järven synty on ratkaistu!” julistetaan sanomalehdessä isoin kirjaimin vuonna 1937. Järven erikoisesta muodosta ja ympäröivän penkereen sisäpuolella näkyvistä pystysuorista kalkkikivistä rantatörmissä oli puhuttu jo kauan, ja järven alkuperästä oli esitetty monia arvailuja. Esimerkiksi 1827 pidettiin todennäköisenä sitä, että Kaalin järvi oli “maanalaisten tulenpurkausten” tulosta.
Vuonna 1927 kaivosinsinööri Ivan Reinwald alkoi tutkia järveä ja sen ympäriltä löytyviä lohkareita. Parin vuoden kuluttua Reinwald oli vakuuttunut siitä, että erikokoiset kraatterit olivat syntyneet jonkin kovan kappaleen törmäyksestä. Tällaisen iskun voimasta ja seurauksista päätellen kappaleen täytyi olla rautaa, ja se saattoi olla vain meteoriitti. “Toisinaan en voinut edes nukkua, sillä niin paljon se vaivasi minua!” insinööri Reinwald kertoi kymmenen vuotta kestäneestä tutkimuksesta, joka johti ensimmäisten meteoriitin kappaleiden löytämiseen. Yhteensä 30 löytynyttä kappaletta painoivat yhteensä 110 grammaa, ja niistä suurin painoi 24 grammaa. Tiedosta innostuttiin eniten Yhdysvalloissa, jossa oli hiukan aikaisemmin löydetty ensimmäinen meteoriitti Arizonan kraatterista, eli Kaali oli järjestyksessään toinen koko maailmassa.
Kaalin meteoriitin arvioidaan pudonneen vuosien 1530 ja 1450 välisenä aikana ennen ajanlaskumme alkua, ja meteoriitti myös hajosi pienemmiksi palasiksi ennen iskeytymistään maahan. Suurin näistä lohkareista aiheutti halkaisijaltaan 110 metrin ja syvyydeltään 22 metrin kraatterin, ja lähistöltä löytyy vielä kahdeksan pienempää kraatteria. Tapahtunutta on verrattu pienempään ydinräjähdykseen, ja viittauksia tuhoon löytyy useiden kansojen perimätiedosta. Kaalin järveä on muuten pidetty paikkana, jossa aurinko menee nukkumaan. Juuri tällaista syrjäistä saarta kreikkalainen tutkimusmatkailija Pytheas kuvaili kirjoituksissaan vuosina 330–320 eaa. Toistaiseksi suurin Kaalista löydetty meteoriitti painaa 622 grammaa, mutta syksyllä 2024 kaksi puolalaista ylitti uutiskynnyksen kaivettuaan Kaalista 5,7 kiloa painavan oletetun meteoriitin kappaleen. Kaalin järvestä löytyy vielä paljon mielenkiintoista!
Kaalisjön har bevarat sin hemlighet länge
”Kaalisjön har fått en förklaring!” rapporterar en stor rubrik i en tidning från 1937. Sjöns karaktäristiska form och de upprättstående dolomitbankarna på insidan av omgivande sjövallen hade länge varit ett kärt samtalsämne, med många spekulationer om sjöns ursprung. År 1827 till exempel ansågs det troligt att Kaalisjön var resultatet av ”underjordiska eld-utbrott”.
1927 började gruvingenjören Ivan Reinwald utforska Kaalisjön och andra likformade fördjupningar i närheten. Ett par år senare var hans säkra övertygelse att dessa kratrar av olika storlek hade skapats genom ett nedslag av ett hårt föremål. Att döma av kraften och effekten av nedslaget måste det ha varit av järn, och därför kunde det bara handla om en meteorit. - Ofta kunde jag inte ens sova, tankarna bara malde, beskrev ingenjör Reinwald sin tio års långa forskning som ledde till det första fyndet av meteoritfragment. 30 fragment vägde totalt 110 gram, varav det största 24 gram.
Störst intresse väckte fyndet dock i USA, där man något tidigare hade lyckats bevisa det meteoritiska ursprunget av en krater i Arizona – det gjorde Kaali till det andra i sitt slag i världen.
Kaali meteoriten beräknas ha fallit mellan 1530 och 1450 f.Kr. Meteoriten bröts i mindre delar innan den slog ner till marken. Den största delen skapade en krater med en diameter på 110 meter och ett djup på 22 meter. Därutöver finns det åtta mindre kratrar i närheten. Det har dragits paralleller med en mindre atombombsexplosion och referenser till den förödelse som händelsen förde med sig kan hittas i folksagor hos många nationer. Bland annat har Kaalisjön trotts vara platsen där solen går och lägger sig – precis så har en avlägsen ö beskrivits i reseskildringar av den grekiske upptäcktsresanden Pytheas från 330-320 f.Kr.
Den största meteoritbiten som hittats i Kaali hitintills väger 622 gram. Två polacker gjorde stora rubriker under hösten 2024 när de hade grävt fram en förmodad meteoritbit på hela 5,7 kilo. Alltså fortsätter Kaali att väcka intresse och överraska med nya upptäckter!
Valokuva / Foto: Kalmer Saar
Tie johtaa suoraan
Muhun sydämeen
Lyhyen merimatkan jälkeen Muhun saari tervehtii ensimmäisenä mantereelta saapuvia vierailijoita. Kuivastun satamassa saatat huomata Muhun värein koristellun ikivanhan oven, joka kutsuu vertauskuvallisesti astumaan saareen. Tällainen ovi löytyy myös Saarenmaan toisesta päästä. Muhun kahden oven välinen tie on yksi Viron valtateistä, joka johtaa lopulta pois Saarenmaan “pääkaupungista”, mutta ensin se vie sinut suoraan Muhun sydämeen.
Muhun saaren keskus on Liivan kylä, jota paikalliset kutsuvat pilke silmäkulmassa Liivan kaupungiksi. Liivasta tuli saaren keskus toisen maailmansodan jälkeen, joskin saaren tärkein tie kulki Liivan kautta jo muinoin. Kylä, jossa on nykyään noin 150 vakituista asukasta, perustettiin 1700-luvulla, mutta siellä on myös Muhun ainoa keskiaikainen kirkko, joka rakennettiin vanhojen kylien keskelle 1200-luvulla. Muhun Katariinan kirkkoa pidetään yleisesti mittasuhteiltaan ja ulkonäöltään eräänä Viron kauneimmista maaseutukirkoista.
Viime vuosina Liivan keskusta on kehittynyt erityisen nopeasti ja saanut aivan uudenlaisen ilmeen. “Kaupunkikuvassa” korostuu erityisesti uutta arkkitehtuuria edustava liikerakennus Muhu-talo, jonka julkisivu jäljittelee kaunista kansanpukua. Aivan vieressä on keskusaukio, missä torikauppiaat myyvät tuotteitaan ja jonka varrella on myös erittäin suosittu katuruokapaikka. Uutta suurta ruokakauppaa, joka rakennettiin vasta muutama vuosi sitten, täytyi jo laajentaa, sillä Liivan kauppa on myös saarelaisten ja Saarenmaalla kävijöiden suosiossa.
Viron tyytyväisimmät ihmiset nimittäin asuvat Muhussa, ja tämä on vahvistettu useissa valtakunnallisissa asukkaisen tyytyväisyyttä selvittävissä tutkimuksissa. “Rakastamme kotiseutuamme suunnattomasti”, sanoo Muhun kunnanjohtaja Raido Liitmäe, joka tietää, mikä tekee muhulaiset onnelliseksi. Muhun kunta on itsenäistyneen Viron vanhin kunta, ja tänä vuonna Muhun asukkaat juhlivat kunnan 35-vuotispäivää.
Tiesitkö, että…
Raka
/ Foto: Kalmer Saar
vägen till hjärtat av Moon (Muhu)
Efter en kort sjöresa är ön Muhu, eller Moon på svenska, den första att välkomna besökare från fastlandet. I Kuivastu hamn fångas blicken av en arkaisk dörr i traktens typiska glada färger som bjuder gästerna symboliskt in på ön. En annan likadan dörr finns på Öselsidan. Landsvägen mellan dessa två dörrar utgör en av landets huvudleder och tar dig så småningom till Ösels ”huvudstad”, dock efter att först passerat hjärtat av Moon.
Centralorten för Moon är byn Liiva, som lokalbefolkningen skämtsamt kallar för Liiva stad. En centralort blev Liiva efter andra världskriget, även om öns viktigaste väg passerade Liiva redan under forntiden. Byn, som idag har cirka 150 permanentboende, grundades på 1700-talet. Dock hittar man här öns enda medeltida kyrka som byggdes mellan urbyarna på 1200talet. Katarinakyrkan på Moon anses vara en av Estlands finaste landsbygdskyrkor för sina vackra proportioner och uppsyn. Under de senaste åren har centralorten Liiva genomgått en extra snabb utveckling och fått ett helt nytt utseende. I ”stadsbilden” dominerar en kontorsbyggnad i modern arkitektonisk stil – Muhu Maja – vars fasad efterliknar öns vackra folkdräktskjol. I dess omedelbara närhet hittar man centraltorget med tillhörande marknad och ett mycket populärt gatumatsområde. Den nya stora butiken, som byggdes för bara några år sedan, fick nyligen byggas ut ytterligare, efter att ha blivit ett mycket uppskattat inköpsställe bland både turister och Ösels invånare. Statistiken har visat att de människor som är mest nöjda med tillvaron i Estland bor just på Moon – ett faktum som har bekräftats av flera landsomfattande nöjdhetsundersökningar. - Vi älskar vår hemö enormt mycket, förklarar Muhu kommunchef Raido Liitmäe fenomenet som gör lokalbefolkningen så lycklig. Muhu kommun är den äldsta kommunen i Estland, räknat efter självständighetens återupprättande, och i år firar kommunen sin 35:e födelsedag.
Färjorna som trafikerar mellan fastlandet och Moon har fått sina namn efter Ösels sagojätte Suur Tõll och hans hustru Piret. På sommaren 2024 registrerades ett nytt rekord för linjen mellan Virtsu och Kuivastu, med 121 853 fordon och 285 686 passagerare under juli månad. Antalet passagerare per år överstiger 1,7 miljoner.
Visste du att… Mantereen ja Muhun välillä liikennöivät lautat on nimetty muinaisen Saarenmaan mahtimiehen Suuren Tõllun ja hänen vaimonsa Piretin mukaan. Kesällä 2024 Virtsu–Kuivastu-lauttareitillä tehtiin jälleen uusi ennätys, sillä heinäkuussa reitillä kulki 121 853 ajoneuvoa ja 285 686 matkustajaa. Matkustajia on yli 1,7 miljoonaa vuodessa.
Valokuva
Kahden linnoituksen
kivien päälle rakennettu meritie
Saarenmaa ja Muhu ovat kulkeneet käsi kädessä lähes 130 vuotta, sillä vuonna 1896 valmistunut 3,5 kilometrin pituinen tie yhdistää saaret Pienessä salmessa. Suurelta saarelta toiselle kulkee niin nopeasti ja helposti, että olipa määränpääsi sitten Saarenmaa tai Muhu, sinulla on aina kaksi saarta yhden sijaan!
Tärkein syy padon rakentamiseen oli aikoinaan Pienen salmen matala vedenpinta, joka oli alkanut haitata postin kulkua ja kaupankäyntiä. Sillan perustuksien rakentaminen alkoi vuonna 1894, mutta muhulaisen liikemiehen, Pontus Wernhoffin, johtama kahden saaren yhdistäminen kesti kaksi vuotta suunnitellun kolmen vuoden sijasta.
Tietä rakennettiin molemmista saarista käsin samaan aikaan, ja hanke tarjosi työtä useille sadoille saarelaisille ja muhulaisille. Nykyisin padon leveys on yhteensä 24 metriä, vaikka se alun perin oli vain 6,5 metriä. Padon yhden sylin eli noin kahden metrin rakentamisesta maksettiin 50–60 kultaruplaa, ja tuohon aikaan rahasummalla pystyi ostamaan esimerkiksi neljä hyvää lypsylehmää.
Rakennuskivet tuotiin pelloilta ja kivikasoista, mutta merkittävä osa myös Muhun maalinnan mahtavasta pyöreästä vallista. Saarenmaalla kiviä otettiin myös Maasin linnan pyöreästä muurista. Muhun linnoituksen valleista löytyi myös kaksi kätkettyä aarretta, joiden joukossa oli esimerkiksi hopea- ja pronssikoruja sekä 24 hopeakolikoista tehtyä riipusta vuosilta 1165–1223.
Jo muutama vuosi padon valmistumisen jälkeen ilmeni ongelmia. Paikalliset kalastajat alkoivat valittaa kehnoista kalasaaliista, koska aukoton pato oli tukkinut kalojen reitin salmen läpi. Itse asiassa asianmukaisia patoja ei ole vielä nykyäänkään olemassa, ja salmen ekologinen tila onkin vähitellen heikentynyt.
Padosta on kuitenkin tullut luonnonsuojelun symboli koko Virossa, ja Pienen salmen suojelemiseksi perustettu yhdistys pyrkii edistämään sekä patoaukkojen rakentamista että huolehtimaan lintujen hyvinvoinnista. Merkittävä voitto saavutettiin syksyllä 2024, kun Saarenmaan ja Muhun välinen merikaapeli mahdollisti 60 vuotta vanhan korkeajännitteisen ilmajohdon poistamisen salmesta, joka ornitologien arvion mukaan tappoi vuosittain 500–2 500 muuttolintua.
Tiesitkö, että…
Ensimmäinen auto ylitti Pienen salmen patotien vuonna 1906. Tuoreimpien tietojen mukaan liikennetiheys tällä tieosuudella on 3 410 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa, joista 94 prosenttia on henkilöautoja.
”Landsvägen i havet” som anlades på stenar från två borgar
Ösel och Moon (Muhu) står hand i hand sedan nästan 130 år tillbaka, tack vare den 3,5 kilometer långa vägdammen i Lillsundet som stod färdig 1896. Att ta sig från en av våra stora öar till en annan går så pass snabbt och enkelt att du alltid får två öar ”till priset av en”, oavsett om resmålet är Ösel eller Moon!
Den första bilen körde över dammen i Lillsundet år 1906. Enligt de senaste uppgifterna är trafikfrekvensen för vägsträckan idag 3 410 motorfordon per dygn, varav 94 % är personbilar. Visste
Det främsta motivet till anläggning av en damm var den låga vattennivån i Lillsundet som började bli ett hinder för både post- och handelsbåtar. Hörnstenen till dammfästet lades 1894 och under ledning av Moon-entreprenören Pontus Wernhoff stod den fasta förbindelsen mellan öarna klar efter två år, istället för tre som det var planerat.
Anläggning av dammen i Lillsundet sköttes samtidigt från båda öarna, vilket gav arbete åt flera hundra öbor från både Ösel och Moon. När dammen idag har en bredd på 24 meter, var den ursprungligen bara 6,5 meter bred. Kostnaden för anläggning av en famn, eller cirka två meter, av dammen var 50-60 rubel i guld, vilket på den tiden motsvarade priset för exempelvis fyra bra mjölkkor.
Byggstenar hämtades från åkrar och stenrösen, men mycket av fyllnadsmaterialet togs även från den mäktiga ringvallen runt Moons fornborg och ringvallen runt Maasi fornborg på Ösel. I samband med anläggningsarbeten kom det fram två gömda skatter i vallarna runt Moons fornborg, med bl.a. silveroch bronssmycken och 24 silvermynt i form av hängsmycken från 1165-1223.
Bara ett fåtal år efter dammens färdigställande uppdagades nya problem. Lokala fiskare började klaga på sämre fångster, då dammen, som hade anlagts utan några öppningar, nu hindrade fiskvandringen i Lillsundet. Faktumet är att lämpliga dammöppningar fortfarande saknas och sundets ekologiska tillstånd gradvis har blivit allt sämre.
Dock har dammen i Lillsundet blivit en symbol för naturvård och miljöskydd i hela Estland, och med Lillsundsföreningen i spetsen kämpar man för både anläggning av dammöppningar och för ett bättre fågelliv. En mycket viktig seger uppnåddes hösten 2024 då en ny sjökabel mellan Ösel och Moon bytte ut den 60 år gamla luftledningen på dammen, som enligt ornitologer årligen tog död på 500-2500 flyttfåglar.
Valokuva / Foto: Kalmer Saar
I Estland finns det totalt 2317 öar och holmar, varav 1066 tillhör Saare län. Regelbunden förbindelse finns det bara med Runö (Ruhnu), Abrö (Abruka) och Filsand (Vilsandi), medan permanentboende finns även på holmarna Viirelaid, Kesselaid och Kõinastu utanför Moon (Muhu). Visste
Lentomatka meriplaneetalle
nimeltä Ruhnu
Viron eteläisin saari alkaa näkyä keskellä laajaa Riianlahtea jo 20 minuuttia nousun jälkeen. Saaren läänin muut pienet saaret ovat lähellä Saarenmaata ja Muhua, mutta Ruhnuun on Kuressaaresta matkaa 70 kilometriä linnuntietä pitkin. Toisaalta Ruhnu on vain 37 kilometrin päässä Kolkan niemestä Latviassa.
Sata vuotta sitten pohdittiin pitkään sitä, pitäisikö Ruhnun saaren kuulua Virolle vai Latvialle. Koska saaressa on vuosisatoja asunut rannikkoruotsalaisia, on ymmärrettävää, että ruhnulaiset itse halusivat olla osa Ruotsia! Nykyään saari tunnetaan nimellä Ruhnun planeetta, ja kesäisin saaressa onkin hyvin vilkasta.
Ruhnuun liikennöi säännöllisesti 58-paikkainen lautta toukokuun alusta syyskuun loppuun saakka. Lokakuun alusta huhtikuun loppuun saakka saareen lentää pieni lentokone, johon mahtuu enintään yhdeksän matkustajaa. Tavallinen reitti on Pärnusta Ruhnuun, sieltä Saarenmaalle, sieltä taas Ruhnuun ja lopulta takaisin Pärnuun.
“Pienellä koneella lennettäessä elämys on aidompi, koska kone lentää matalammalla, joten näet enemmän ja lähempää”, kertoo lentäjä Elise Ots, joka on lentänyt Ruhnun väliä jo yli kymmenen vuotta. Lentäjän työssä ovat Elisen mukaan parasta mukavat ja kannustavat ihmiset, mielenkiintoiset näkymät ja vaihtelevat sääolosuhteet. Sää voi tosin myös aiheuttaa haasteita. “Niinkin on käynyt, että olen ollut jo lähestymässä Ruhnua ja juuri ennen laskeutumista kenttä katoaa näkyvistä lumeen. Toisinaan kannattaa vain odottaa hetki ja joskus toisinaan taas kone on käännettävä ympäri ja kerrottava matkustajille, että valitettavasti saareen ei tänään päästä.” Ruhnin asukkaat suhtautuvat ihailtavalla tyyneydellä siihen, että luonnolla on joskus taipumus muuttaa laivojen ja lentojen aikatauluja itselleen sopiviksi. Ainahan tulee vielä uusi päivä.
Ruhnussa keräännytään toivottamaan tervetulleeksi kauden ensimmäinen laiva ja lentokone, ja tästä onkin muodostunut perinne. Elise Otsin mukaan tämä on aina yhtä sydäntä lämmittävää, ja hän kertookin iloisesti, kuinka viime syksynä kyläläiset lauloivat saapujille erityisesti tätä tilaisuutta varten sävelletyn ikioman lentokonelaulun.
Tiesitkö, että…
Virossa on yhteensä 2 317 saarta ja luotoa, joista 1 066 on Saaren läänissä. Pienistä saarista säännölliset kulkuyhteydet on Ruhnuun, Abrukaan ja Vilsandiin, mutta myös Muhun edustalla sijaitsevilla Viirelaidin, Kesselaidin ja Kõinastun suuremmilla luodoilla on vakituista asutusta.
Flygresan
till
”havsplaneten”
Runö (Ruhnu)
Cirka 20 minuter efter att flyget har lyft kan du se Estlands sydligaste ö i den vidsträckta Rigabukten. Medan alla andra småöar i Saare län finns nära Ösel och Moon, ligger Runö hela 7 mil från Kuressaare fågelvägen. Avståndet från Kolka udde i Lettland däremot är ”bara” 3,7 mil.
Under hundra år hölls det långa diskussioner om Runö skulle tillhöra Estland eller Lettland. Utifrån faktumet att ön historiskt hade varit bebodd av estlandssvenskar förstår man helt och hållet runöbornas önskan om att istället tillhöra Sverige. Idag talar man allt mer om ön som ”planeten” Runö, och det är just på somrarna ölivet aktiveras med extra fart. Från början av maj till slutet av september erbjuds reguljärresor till Runö med en båt för 58 passagerare. Från början av oktober till slutet av april, när båten inte är i trafik, tas stafettpinnen över av ett småflyg för upp till nio passagerare. Rutten går från Pärnu till Runö, därifrån till Ösel och sedan tillbaka till Runö och slutligen till Pärnu.
- Resan med ett litet plan ger faktiskt en häftigare upplevelse eftersom planet flyger lägre och du kan se mycket mer, allt från närmare håll, berättar piloten Elise Ots som flugit till Runö redan över tio års tid. Det hon gillar bäst med arbetet som pilot är alla trevliga och tillmötesgående människor, spännande vyer och de olika väderförhållandena. Visserligen kan det omväxlande vädret även innebära utmaningar.
- Det har hänt att vi närmar oss Runö och flygplatsen plötsligt blir osynlig i snöfallet precis innan landning. Ibland räcker det med att vänta en stund, men ibland är man tvungen att vända planet och ställa passagerarna inför faktumet att tyvärr så går det inte i dag. Att naturen ibland kan dirigera om fartygs- och flygtidtabeller efter egna planer tar öborna med beundransvärt lugn – går det inte idag, så går det en annan dag.
En trevlig tradition som har vuxit fram med tiden är en gemensam mottagning av säsongens första båtoch flygresenärer på Runö. Enligt Elise Ots är det alltid en mycket hjärtlig tillställning, till exempel förra hösten välkomnade byborna de anlända resenärerna med en egenkomponerad flygsång.
Saarenmaan 118 kultamitalia odottaa
täydennystä
Mitä yhteistä on Saarenmaalla ja Bermudalla huolimatta siitä, että niitä erottaa yli 6 500 kilometriä? Entäpä Falklandinsaarilla, jotka ovat yli 14 200 kilometrin päässä Saarenmaasta linnuntietä pitkin? Samasta syystä kuin esimerkiksi Ahvenanmaa ja Gotlanti tai Färsaaret ja Shetlandinsaaret ovat yhteydessä toisiinsa. Joka toinen vuosi näiden saarien ja 17 muun saaren urheilijat kilpailevat Islands Gamesissa, jotka ovat eräänlaiset saarten olympialaiset. Monet kisoihin osallistuvista urheilijoista ovat kilpailleet myös oikeissa olympialaisissa, ja heidän joukossaan on useita virolaisia.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta ensimmäisistä Island Games -kisoista. Ensimmäiset kisat järjestettiin vuonna 1985 Mansaarella, ja jo silloin osallistujia oli yhteensä 15 saarelta. Saarenmaa on osallistunut Island Games -kisoihin vuodesta 1991 lähtien, ja yhteensä on voitettu yli 320 mitalia, joista 118 on kultaisia. Tänä vuonna kisoja isännöi Orkneysaaret, ja 12.–18. heinäkuuta pidettäviin kisoihin, joissa kilpaillaan yhteensä 12 eri lajissa, odotetaan 2 000–2 500 osallistujaa.
Mistä näissä kisoissa on kyse? Vuoden 2025 kisojen järjestäjät totesivat osuvasti, että kaikilla saarelaisilla on jotain yhteistä. “Pienessä, meren ympäröimässä yhteisössä kasvaminen vahvistaa itsenäisyyden tunnetta ja ylpeyttä omasta kulttuurista sekä taustasta ja lisää ehkä jonkinlaista jääräpäisyyttäkin.”
Näitä kaikkia saarelaisia yhdistäviä ominaisuuksia symboloi Ahvenanmaalla vuonna 1991 alkanut perinne, jossa oman saaren vettä otetaan mukaan kisoihin, ja kaikki saarilta tuodut vedet kaadetaan samaan astiaan symboloimaan sitä, miten meri yhdistää kaikki saaret.
Island Games -kisat tuovat yhteen myös urheilijoiden perheet. Vuonna 2023 saarelaiset Linda ja Kaur Kivistik tekivät historiaa Guernseyssä, kun he voittivat kultamitalinsa samaan aikaan: Linda kuulantyönnössä ja Kaur 10 000 metrin juoksussa. Myös Lindan sisko ja veli kilpailivat menestyksekkäästi samoissa kisoissa, ja aikoinaan heidän vanhempansa voittivat yhteensä 20 mitalia Island Games -kisoissa.
Tiesitkö, että…
Virossa järjestetään myös useita saarten välisiä mittelöitä, esimerkiksi Ruhnun ja Kihnun väliset kisat, jotka herätettiin henkiin vuonna 2008. Lisäksi Saarenmaa ja Hiidenmaa ottivat mittaa toisistaan 2016 vetämällä köyttä meren yli. Vuonna 2023 järjestettiin Saarenmaan ja Hiidenmaan välinen askelkilpailu, ja vajaassa kuukaudessa saarelaiset taivalsivat 103 482 336 askelta, mikä vastaa 1,9 kierrosta maapallon ympäri.
Visste du att…
Även i Estland anordnas det flera tävlingar för landets öar. Bland annat återupptogs de traditionella spelen mellan Runö och Kynö 2008, och 2016 gjorde Ösel och Dagö ett försök i dragkamp över havet. 2023 utförde Ösel och Dagö en stegtävling, där öselbor på knappt en månad tog totalt 103 482 336 steg – det motsvarar hela 1,9 varv runt Jorden.
Öbornas 118 guldmedaljer väntar
på tillökning
Vad har Ösel och Bermuda för en gemensam nämnare, trots att avståndet mellan dessa öar är över 650 mil? Eller Falklandsöarna, som ligger längre än 1420 mil från Ösel fågelvägen? Samma koppling har bland andra Åland och Gotland, samt Färöarna och Shetlandsöarna. Idrottare från dessa öar och ytterligare 17 öar tävlar vartannat år i de internationella öspelen, ett slags OS för världens olika öar. Många av idrottarna som deltagit i de internationella öspelen, inklusive de från våra öar, har även tävlat i de riktiga olympiska spelen.
I år blir det 40 år sedan de första öspelen avgjordes. De första spelen hölls 1985 på Isle of Man, redan då med deltagare från 15 öar. Ösel har deltagit i de internationella öspelen sedan 1991 och vunnit sammanlagt över 320 medaljer, varav 118 guld. Årets internationella öspel arrangeras på Orkneyöarna den 12-18 juli, där 2000–2500 deltagare väntas tävla i 12 olika idrottsgrenar.
Vad är fenomenet med de internationella öspelen? Spelarrangörerna för 2025 konstaterar mycket träffande att alla öbor knyts samman genom något slags osynligt band.
- Att växa upp i ett litet gemenskap, omgivet av havet, ger dig en känsla av självständighet och stolthet över ditt kulturarv –och kanske en viss mån envishet. Det gemensamma bandet symboliseras av en tradition som startades på Åland 1991. Nämligen ska alla deltagare ta med sig vatten från sin hemö, för att hälla ihop det med vatten från andra öar – precis som havet förenar öarna.
De internationella öspelen förenar även sportintresserade familjer. År 2023 på Guernsey skrev äkta makar Linda och Kaur Kivistik från Ösel historia när de samtidigt vann var sin guldmedalj – Linda i spjutkastning och Kaur på 10 000 meter. Även Lindas syster och bror tävlade framgångsrikt i samma spel, medan deras föräldrar har tidigare tillsammans vunnit totalt 20 medaljer i de internationella öspelen.
Valokuva / Foto: Mati Mäetalu
Merenpohjasta peräisin olevat aarteet
hyötykäytössä
Eräässä vuonna 1938 julkaistussa sanomalehden numerossa kerrotaan Peeter Allisista (1829-1898), jota kutsuttiin Vilsandin lähellä sijaitsevan “Loonalaiun kruunaamattomaksi kuninkaaksi ja Saarenmaan ensimmäiseksi vesien valloittajaksi”. Lehtijutussa kerrotaan, kuinka All oli todistanut lukemattomia haaksirikkoja, koska “purjelaivat jäivät kiinni Vilsandin rantavesien vedenalaisille kareille kuin kärpäset liimapaperiin”. Peter Allista tulikin arvostettu ja tunnettu meripelastaja. Koska All tiesi, että lähellä hänen kotiaan merenpohjassa lepäsi useita vanhoja laivoja, hän osti Saksasta sukelluspuvun ja lähti etsimään vedenalaisia aarteita. Saalikseen All sai vuosisatoja vanhaa posliinia ja useita antiikkisia arvoesineitä, joista hän sai myös hyvän voiton.
Vuosien varrella Saarenmaan vesillä on uponnut useita satoja aluksia, ja hylkyrekisterissä on merkintöjä yli 200 aluksesta, joiden hylkyjä ei ole vieläkään löydetty. Määränpäänä oli useimmiten Riika tai Pietari, ja matkaan oli lähdetty useimmiten Amsterdamista, Rotterdamista, Lyypekistä, Lontoosta, Liverpoolista, Kööpenhaminasta, Lissabonista ja monista muista kaupungeista. Lasti oli varsin monipuolista aina suolasta ja kynttilävahasta huonekaluihin, hajuvesiin ja samppanjaan.
Pelkästään vuonna 1860 Saarenmaan rannikolla haaksirikkoutui 12 ulkomaista laivaa, ja merihätään joutuneiden alusten lastin ja miehistöjen pelastamisesta tuli eräänlaista bisnestä saarelaisille. Uppoavista aluksista tuli myös arvokasta tavaraa, jota voitiin käyttää uudelleen. Paikallisen perimätiedon mukaan merestä löytyneistä laivojen rungoista peräisin olevasta raudasta tehtiin vuosien ajan hevosenkenkiä ja viikatteita sekä omiin tarpeisiin että myyntiin. Viime vuosisadan alussa lehdistössä julkaistiin useita tarinoita salaperäisestä persialaisesta kultalastissa olleesta laivasta, joka on odottanut löytäjäänsä Saarenmaan rannikolla Möldrinlahdessa jo vuodesta 1783 lähtien. Vaikka pääkaupungin sanomalehti uutisoi toiveikkaasti vuonna 1910, että Saarenmaalla nostetaan parhaillaan merestä kultalastissa ollutta laivaa, tarunhohtoista kultalastia ei ole vieläkään löydetty ja huhutkin ovat jo laantuneet. Möldrinlahdella on kuitenkin paikka, jota kartoissa kutsutaan edelleen “Kultaniemeksi”.
Visste du att…
Ett av Estlands äldsta vrak är ett lokalt handelsfartyg från 1500-talet som upptäcktes 1985 i Lillsundet nära den medeltida fornborgen Maasi. Fartyget från Maasi kan du se med egna ögon på Estlands Maritima Museums utställning i Tallinns Flyghamn.
Tiesitkö, että…
Yksi Viron vanhimmista hylyistä on 1500-luvulta peräisin oleva paikallinen rahtilaiva, joka löydettiin vuonna 1985 Pienestä salmesta läheltä keskiaikaista Maasin ritarikunnan linnaa. Tähän Maasin laivan nimellä tunnettuun hylkyyn voi käydä tutustumassa Viron merimuseossa Tallinnan Lentosatamassa.
Skatter från havsbotten till återbruk
I en dagstidning från 1938 kan man läsa om Peeter All (1829-1898), ”den okrönte kungen och Ösels första havsmagnat” från holmen Loonalaid nära Filsand (Vilsandi). Artikeln beskriver hur All hade blivit vittne till otaliga skeppsbrott efter att dolda undervattensklippor nära Filsand hade ”lockat till sig segelfartyg som flugor till flugpapper”. Peter All blev en respekterad och välkänd sjöräddare. Eftersom han kände till många gamla vrak på havsbotten nära hemholmen köpte han en dykardräkt från Tyskland och gav sig ut på skattjakt under vatten. Bland bytet fanns flera sekler gammalt porslin och andra antika värdesaker, som han gjorde en god förtjänst på.
Under årens lopp har hundratals skepp förlist i vattnen runt Ösel. I vrakregistret finns rapporter om mer än 200 fartyg vars vrak fortfarande inte har hittats. Destinationen var oftast Riga eller S:t Petersburg, för fartyg från Amsterdam, Rotterdam, Lübeck, London, Liverpool, Köpenhamn, Lissabon och många andra städer. Lasten kunde bestå av alla möjliga varor, allt från salt och stearin till möbler, parfymer och champagne.
Bara under 1860 förliste 12 utländska fartyg utanför Ösel, så att bärgande av lasten och besättningarna från fartyg i sjönöd utvecklades till en slags egen verksamhet på öarna. Från de sjunkna fartygen fick man bland annat värdefullt material för återanvändning. Folkskrönor berättar hur järn från bärgade fartygsskrov brukade smidas om till hästskor och liar i gårdsmedjor, både för eget bruk och för försäljning.
Inte så sent som i början av förra århundradet berättade tidningsartiklar om ett mystiskt persiskt fartyg med guldlast från 1783 som skulle ligga någonstans i Möldribukten utanför Ösel och vänta på att bli bärgad. Trots att huvudstadstidningen 1910 redan rapporterade om pågående bärgningsarbeten av guldlasten på Ösel, har den mytomspunna guldlasten aldrig hittats och även rykten om den har runnit ut i sanden. Däremot finns det en plats i Möldribukten som på kartor fortfarande kallas Kullanina (Guldnäset).
Valokuva / Foto: Valdur Maibach
Maailman ensimmäinen virolainen juusto
Ensimmäinen kirjallinen maininta virolaisesta juustosta on peräisin vuodelta 1569, jolloin Saarenmaalla sijaitsevan Maasin läänin 16 maatilaa velvoitettiin luovuttamaan juustoa. Saarenmaalla juustonvalmistus lähti kunnolla käyntiin 1800-luvun puolivälissä, ja vuodesta 1843 lähtien juustoa on valmistettu keskeytyksettä. Vuonna 1851 Lontoossa järjestettiin ensimmäinen maailmannäyttely, jossa esiteltiin myös saarenmaalaisen Dellingshausenin juustovalmistamon tuotteita. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun virolaista juustoa esiteltiin kansainvälisesti.
Vuosina 1870–1910 Saarenmaalla oli noin 50 kartanon meijeriä, joista monet valmistivat myös juustoa. Saarenmaan kuuluisin juustomestari oli sveitsiläinen Albert Schlup (1851–1929), joka tuli Saarenmaalle valmistamaan juustoa vuonna 1880 paikallisten maanomistajien kutsumana. Schlup perusti oman juustovalmistamon vuonna 1885, ja todellinen nousu alkoi, kun Schlup hankki tilavammat tuotantotilat Kuressaaren laitamilta vuonna 1890. Pian Schlup avasi omia juustoloita useisiin paikallisiin kartanoihin ja myös muualle Saarenmaalla. Aikoinaan kuuluisan Kuressaaren juustolan sijaintipaikkaa kutsutaan edelleen “Slupin kulmaksi”. Schlupin juusto muistutti sekä maultaan että laadultaan alkuperäistä Emmental-juustoa, ja uskottiin, että Saarenmaan maaperä ja runsas kasvillisuus vaikutti merkittävästi maidon makuun. Saarenmaan rantalaitumia verrattiin jopa alppiniittyihin. Pelkästään vuosina 1887–1890 Schlupin juusto voitti messuilla ja näyttelyissä yhteensä 11 kulta- ja hopeamitalia, ja vuoden 1913 Napolin näyttelyssä voitettiin näyttelyn pääpalkinto grand prix. Nykyisin saarenmaalaisen juuston lippulaiva on Saarenmaan meijeri, jonka omistavat alueen maanviljelijät ja johon kuuluu 31 maidontuottajaa. Valmistukseen käytetään lähialueilta saatavia raaka-aineita, minkä vuoksi maito on erityisen tuoretta ja siksi sekoittumatonta. Saarenmaan meijerin tuotteita viedään Suomeen, Latviaan, Espanjaan, Kreikkaan, Puolaan ja Alankomaihin sekä 2023 alkaen myös Japaniin. Mo Saarenmaan juustovalikoimaan kuuluvat Gouda, Edam, Cheddar ja Tilsiter, ja erityinen suosikki on Old Saare -juusto, joka on valittu myös Viron parhaaksi elintarvikkeeksi.
Tiesitkö,
Viron maidontuotannossa tehtiin uusi ennätys 2024, jolloin tarkastetun maidon päivittäinen lypsymäärä ylitti ensimmäistä kertaa maagisen 100 kilon rajan. Tähän ylsi saarenmaalainen lehmä, joka oli jo aiemmin saanut nimen Rekord. Edellinen ennätys oli vuodelta 2023, ja se kuului toiselle saarenmaalaiselle lehmälle nimeltä Kreta.
Visste du att…
Ett nytt rekord i estnisk mjölkproduktion sattes 2024, då dagsproduktionen vid kontrollmjölkning för första gången överskred den magiska gränsen på 100 kilo. Det resultat gav en ko från Ösel som, mycket passande, hade döpts till Rekord. Det tidigare rekordet var från 2023 och tillhörde en annan ko från Ösel, vid namnet Kreta.
Världens första estniska
ost
Estnisk ost omnämns i skriftliga källor för första gången 1569, då 16 gårdar i Maasi fögderi på Ösel hade krävts på tribut i form av ost. På Ösel tog osttillverkningen fart i mitten av 1800-talet och har sedan 1843 fortsatt utan uppehåll. På den första världsutställningen i London 1851 presenterades även produkter av Dellingshausens ysteri från Ösel – enligt vad man vet var det den första estniska osten som introducerades internationellt.
Mellan 1870 och 1910 hade Ösel cirka 50 herrgårdsmejerier varav många tillverkade även ost. Ösels mest kända ostmästare var schweizaren Albert Schlup (1851-1929) som kom till ön 1880 på inbjudan av lokala godsägare, just för det ändamålet. 1885 grundade Schlup ett eget ysteri och efter anskaffandet av större produktionslokaler i utkanten av Kuressaare 1890 startade riktiga framgångar. Snart därpå öppnade Schlup egna ysterier i flera lokala herrgårdar och även längre bort. Platsen där den berömda ostfabriken låg i Kuressaare kallas fortfarande för ”Schlups hörna”.
Schlups ost ansågs vara omöjlig att skilja från den ursprungliga Emmentalerosten, både i smak och kvalitet, vilket troddes bero på Ösels gynnsamma jordmån och artrika växtlighet som återspeglade sig i mjölksmaken. Ösels allvarsbeten jämfördes gärna med de alpina ängarna. Bara under åren 18871890 vann Schlups ost 11 guld- och silvermedaljer på olika mässor och utställningar, samt en grand prix på 1913 års utställning i Neapel.
I dag heter Ösels flaggskepp inom osttillverkning Saaremaa Piimatööstus som ägs av öns bönder och förenar 31 mjölkproducenter. Mjölk för ostproduktion hämtas från mycket nära håll, vilket gör råvaran extra färsk och ”oskakad”. Produkter från Saaremaa Piimatööstus exporteras till Finland, Lettland, Spanien, Grekland, Polen, Nederländerna och fr.o.m. 2023 till Japan. Sortimentet för varumärket Mo Saaremaa innehåller ostar som Gouda, Edam, Cheddar och Tilsiter samt den extra populära osten Old Saare som även fått utmärkelsen Estlands bästa livsmedel.
Valokuva / Foto: MoSaaremaa
Tiesitkö,
että…
Vuonna 2012 otettiin käyttöön ”Aito saarenmaalainen” -merkki, joka vahvistaa, että tällä sinisellä merkillä varustettu tuote tai palvelu on saarten puhtaan luonnon ja paikallisten ihmisten huolellisen työn tulosta. Tähän mennessä merkin on saanut 140 valmistajaa, joista 80 on elintarvike- ja juomavalmistajia.
Visste du att…
Sedan 2012 används den regionala märkningen ”Saaremaa Ehtne” (”Äkta vara från Ösel”) som intygar att en produkt eller tjänst med det blå märket kommer från öarnas rena miljö och är ett resultat av lokalbefolkningens omsorgsfulla arbete. Hitintills har märket tilldelats 140 leverantörer, varav 80 är mat- och dryckestillverkare.
Saarten maut ovat valloittaneet koko
Viron
Saarenmaa, Muhu ja Ruhnu valittiin Viron vuoden ruokamaakunnaksi alkukesästä 2024. Tästä käynnistyi monipuolinen ja mielenkiintoinen saaristolaismakujen vuosi, joka jatkuu vielä 2025. Paikallisille ruokaperinteille on ominaista kyky hyödyntää kekseliäästi kaikkea sitä, mitä luonto tarjoaa, ja meren kupeessa eletään edelleen niin, että vielä huomiseksikin riittää.
Kala on tietenkin tärkeimpiä saarten makujen lähteitä, ja sitä voi syödä monella tavalla. Mikä suussa sulava kalaruoka valmistuu muutamassa hetkessä? Miten koti on tapana koristella keväisin? Miten kala saadaan säilymään useita kuukausia ilman jääkaappia? Miksi saarelaiset leikkaavat kalasuikaleita saksilla?
Nopein tapa valmistaa kala on suolata se nopeasti paloittelemalla ensin tuore kalafilee pieniksi paloiksi ja lisätä sitten suolaa, minkä jälkeen kala onkin valmista syötäväksi. Tällainen suolattu kala valmistuu joutuisasti myös veneessä, eikä liettä tai keittiötä tarvita. Jos kalaa on enemmän, kannattaa harkita suolaamista, kuivaamista tai savustamista. On vaikea kuvitella saaren kevättä ilman särkeä ja silliä, jotka kuivataan ripustamalla nämä hopeisina välkkyvät kalat räystääseen. Todellinen kesäherkku on kuivattu kampela, joka voidaan taitavasti viipaloida juuri sopivan kokoisiksi suikaleiksi.
Vaikka eri saarien herkut muistuttavatkin toisiaan, jokaisella saarella on kuitenkin omat perinteiset ruokalajinsa. Viron saaristolaisilla tämä herkku on eräänlainen edellisen päivän tähteistä luovasti pannulla paistettava ”sitä sun tätä” eli viroksi ”pannileib”. Ennen vanhaan tämä ruokalaji tarjoiltiin viimeisenä ateriana useita päiviä kestäneissä häissä. Samankaltaisia ruokia löytyy myös muiden maiden keittiöistä, ja liettualainen perinneruoka cepelinai onkin hyvinkin samankaltainen. Muhulaisten ylpeys ja ilo on paikallinen tumma saaristolaisleipä, jota suorastaan jonotetaan leipomoissa, mutta saaren perinteinen juhlaruoka on myös eräänlainen hapatettu, perunoista ja jauhoista valmistettu puuro eli hapurokk. Nykyään siitä on tullut gourmetjälkiruoka, ja perunoiden sijasta käytetään usein omenaa ja raparperia.
Ennen vanhaan Ruhnun tärkein peruselintarvike oli hylkeenliha, jota syötiin sekä kypsennettynä että savustettuna, mutta nykyään Ruhnun asukkaat suosivat tuoretta kalaa.
Saarten perinneruokia päivitetään rohkeasti ja innovatiivisesti, ja saarten elintarvikkeet ovatkin aina Viron paras elintarvike -kilpailun kärjessä.
Smakerna
från öar har erövrat hela Estland
Ösel (Saaremaa), Moon (Muhu) och Runö (Ruhnu) blev i början av sommaren utsedda till årets estniska matregion 2024. Det blev startskottet för ett fascinerande matår med smaker från våra öar och spännande evenemang som kommer att fortsätta även 2025. Lokala mattraditioner kännetecknas av en förmåga att på ett tacksamt och uppfinningsrikt sätt använda allt som naturen har att erbjuda. Omfamnade av havet tänker människorna ännu idag på att ha tillräckligt med mat även för morgondagen.
En av de främsta smakkällorna på öar är naturligtvis fisk, och den kan ätas på många olika sätt. Vilken smaskig fiskrätt kan tillagas på bara ett ögonblick? Vilken är den vanligaste ”husprydnaden” på våren? Hur förvarar man fisk i flera månader utan kylskåp? Varför strimlar öborna fisken med sax?
Det snabbaste sättet att tillaga fisk är att snabbgrava den –färsk fiskfilé finhackas och saltas och är vips färdig att äta!
Det kan till och med göras direkt i båten – utan behov av en spis eller ens ett kök. Har man mer fisk kan den med fördel saltas, torkas eller rökas. Det är svårt att föreställa sig en vår på öarna utan alla mörtar och strömmingar som hängts upp för tork under takfoten i silverskimrande slingor. Och det blir ingen riktig sommar utan den härligt salta torkade flundran som en skicklig hand snabbt klipper i lagom tjocka strimlor.
Även om många smaker är gemensamma för alla öar, har varje ö även sina egna traditionella rätter. För öselbor är det långpannebröd som egentligen inte har något bestämt recept och som bakas på matrester från föregående dag. Förr i tiden brukade långpannebröd serveras som den allra sista rätten på bröllopsfester som varade i flera dagar. Liknande maträtter kan hittas i andra länders matkultur, bl.a. anses den litauiska nationalrätten zeppelinare vara besläktad med Ösels långpannebröd.
Moons riktiga stolthet är det lokala svarta brödet som folk mer än gärna köar till i bagerierna, men den mest specifika maträtten för ön måste ändå vara hapurokk – en gammaldags festrätt gjord på jäst potatis och mjöl. Numera har den utvecklats till en riktig gourmetdessert, med äpple och rabarber i stället för potatis.
Medan den viktigaste råvaran för Runö (Ruhnu) förr i tiden var sälkött, som åts såväl kokt som rökt, är det färsk fisk som uppskattas högst av dagens runöbor.
Öarnas mattraditioner kryddas idag med ett modernt, innovativt tänkande, och produkter härifrån ligger alltid i framkant i tävlingen för Estlands bästa livsmedel.
virkistysalueella, lähellä piispanlinnaa ja rantaa. Vieraat voivat vuokrata polkupyöriä ja käyttää kuntosalia paikan päällä. Hotellissa on 30 kahden hengen huonetta.
Beläget i rekreationsområdet i Kuressaare stad, nära biskopsborgen och stranden.
Gäster kan hyra cyklar och använda gymmet på plats. Hotellet har 30 dubbelrum.
Tarjoamme majoitusta lähes 300 vieraalle Mändjalan mäntyjen alla.
Majoitus bungaloweissa Telttailu
Asuntoautopaikat Sauna
Ruokailupalvelut
Vi erbjuder boende för nästan 300 gäster under tallarna i Mändjala.
Boende i bungalows Husvagnsparkering
Tältcamping Bastu
Matservering
Staadioni 4, Kuressaare, 93815, Saaremaa
Kämpingu, Mändjala küla, 93871, Saaremaa
Kuressaare
Nähtävyydet / Sevärdheter
Raatihuone / Rådhuset
Vanha paloasema / Gamla brandstationen
Laurentiuksen kirkko / Laurentiuskyrkan
Apostolis-ortodoksinen Nikolain kirkko / Apostoliska-ortodoxa Nikolaikyrkan
Kaupunginpuisto / Stadsparken
Piispanlinna / Biskopsborgen
Kuursali / Kursalen
Kudjapen hautausmaa / Kudjape kyrkogård
Vapaussodassa (1918-1920) kaatuneiden saarelaisten muistomerkki / Monument av öselbor som stupade under Frihetskriget (1918-1920)
Tankla; matkarada Vaatetorn; ilus vaade Kirik; tuletorn
Tankla; matkarada
Fuel station; hiking trail
Tankla; matkarada
Tankla; matkarada
Fuel station; hiking trail
Fuel station; hiking trail
RMK Loodusmaja
RMK Nature house Tankla; matkarada
Fuel station; hiking trail
Valtion metsätalouskeskuksen luontotalo / RMK:s naturstuga
Tankla; matkarada
Fuel station; hiking trail
RMK Loodusmaja
RMK Nature house
Fuel station; hiking trail
RMK Loodusmaja
Fuel station; hiking trail
RMK Loodusmaja
RMK Loodusmaja
RMK Nature house
RMK Loodusmaja
Löydä yritystiedot mainoksesta / Hitta företagets information i reklamen
RMK Loodusmaja
RMK Nature house
RMK Nature house
RMK Loodusmaja
RMK Nature house matkarada
RMK Nature house
RMK Nature house 45
Katso tiedot sivulta 31 / Läs information sida 31
RMK Vieraileva kohde / RMK Besöksobjekt www.rmk.ee
Coop-kauppojen sijainnit / Coop butiker
Uimaranta / Badplats
Majoitus / Boende
Ruokailu / Matservering
Nähtävyydet / Sevärdhet
Käsityö / Hantverkverkstad
Strutsitila / Strutsfarm
Hautausmaa / Kyrkogård
Urheilukenttä / Idrottsplan
Seikkailupuisto / Äventyrspark
Lerintäalue / Camping, tältning
Huoltoasema / Bensinstation
Lääkäri, apteekki / Husläkare, apotek
Myymälä / Butik
Hevostila / Hästgård för turism
Auton korjaus / Bilverkstad
Kaali hotelli, kievari, meteoriitti kraatteri, museo Kraatteri on ensimmäinen Euroopassa ja toinen maailmassa, jolla on todistetusti meteoriittinen alkuperä. Lisäksi on 8 pienempää meteoriitti kraatteria.
• Mukava 20-paikkainen hotelli jossa on sauna
• Yksityinen 60- paikkainen konferenssi- ja juhlasali
• Meteoriitimuseo jossa 96 kilon painoinen meteoriittipala Sihhote-Alinilta
• Kievarissa 120-paikkainen tyylikäs juhlasali
• Virolaiset ruuat, juomat
• Saarenmaalaiset illanvietot kansantansseineen ja - musikantteineen
• Paras ruokailu ja kohtuulliset hinnat ryhmille, käsitöiden myynti
Kaali hotell, taverna, meteoritkrater, museum
Detta är den första kratern i Europa och den andra i världen som bevisats vara skapad av ett meteoritnedslag. Utöver denna nns här också 8 mindre meteoritkratrar.
• Mysigt hotell för 20 personer med bastu
• Privat konferens- och festlokal för 60 personer
• Meteoritmuseum med en 96 kg tung meteoritbit från bergen
Sichote-Alin
• Elegant festsal i tavernan för 120 personer
• Traditionella rätter och drycker, traditionella festkvällar med folkdans och musik
• Bästa och mest prisvärda matserveringen för grupper, försäljning av hantverk
kaali.saaremaa-top.ee
Info@kaalitrahter.ee
+372 53 73 1818
kaali@kylastuskeskus.ee
+372 50 69 515
Anglan tuulimyllymäki, perinnekulttuurikeskus
Satavuotta vanhalla tuulimyllymäellä on viisi tuulimyllyä, joista yksi jauhaa tuulivoimalla jauhoja. Uudessa Anglan perinnekulttuurikeskuksessa voi paistaa ja maistaa leipää, katsella vanhoja käsityökoneita ja elokuvaa tuulimyllyistä, opetella vanhoja käsityötaitoja villa-, koru-, seppä-, savi-, nahka-, dolomiittikivi-, puu- ja lasityöpajoissa. Täällä toimivat kansainväliset konsertit ja käsityöpäivät.
Anglas väderkvarnar och kulturarvscentrum
På denna plats står 5 väderkvarnar som är över seklet gamla. I en tillverkar man fortfarande mjöl med vindens hjälp. Här hittar du också Anglas nya kulturarvscentrum, där du kan baka bröd och titta på äldre hantverksutrustning och lmer om väderkvarnarna. Du får även lära dig hur man förr arbetade med ull, skinn, dolomit, lera, trä och järn samt gjorde smycken och glasmålningar. Här anordnas också traditionella konserter och hantverksdagar.
angla.saaremaa.top.ee
angla@kylastuskeskus.ee
+372 5199 0265
Ihmeen kaunis
Panga pank aurinkokellon kanssa
Panga korkeus Saarenmaan länsirannikolla on 21,2 m. Luonnonsuojelualueella on mahdollisuus seurata lumoavan kaunista auringonlaskua, vietta piknikkiä, nauttia hiljaisuutta ja luonnon auneutta.
Pangas underbart vackra klippor och solur
Pangas klippor sträcker sig 21,2 meter över havet vid Ösels västra kust. I detta naturskyddsområde kan du beundra den fantastiska solnedgången, äta picknick och njuta av tystnaden och av den sköna naturen.
pangapank.ee
+372 530 88 667
panga@kylastuskeskus.ee
SAAREMAA GOLF & COUNTRY CLUB
Merikotka 35, Kuressaare
+372 453 3502
www.saaregolf.ee/teetimes
Saare Golf
Saare Golf on 18 rajaga championshiptüüpi golfikeskus. Pakume kõike golfimänguks vajaliku sh rendi teenuseid ning golfitooteid.
Saare Golf - с 18
SAAREMAA GOLF & COUNTRY CLUB
Merikotka 35, Kuressaare
+372 453 3502
www.saaregolf.ee/teetimes
Saare Golf
Saare Golf on 18-väyläinen mestaruustason golfkenttä. Tarjoamme kaiken tarvittavan golfiin, mukaan lukien vuokrauspalvelut ja golftuotteet.
Saare Golf är en championshiptyp golfbana med 18 hål. Vi erbjuder nödvändig utrustning för golfspelaren t.o.m. rentservice och golf varor.
Merikotka 35, Kuressaare
+372 453 3502
www.saaregolf.ee/teetimes
Saare Golf
SAAREMAA GOLF & COUNTRY CLUB
Saare Golf is championship golf center with 18-course. We offer everything necessary for golf, including rental services and golf products.
Saare Golf ist ein 18-LochChampionship-Golfzentrum. Wir bieten alles Notwendige für den Golfsport, einschließlich Verleih und Golfprodukte.
SAAREMAA GOLF & COUNTRY CLUB
Merikotka 35, Kuressaare
+372 453 3502
www.saaregolf.ee/teetimes Saare Golf
„Saare Golf“ ir 18 bedrīšu championship tipa golfa centrs. Piedāvājam visu golfa spēlei nepieciešamo, tai skaitā nomas pakalpojumus un golfa piederumus.
„Saare Golf“ yra čempionato tipo golfo centras su 18 takų. Mes siūlome viską, ko reikia golfui, įskaitant nuomos paslaugas ir golfo produktus.
Kuivastu mnt 26, Orissaare, Saaremaa +372 518 8939 info@pritsukas.ee
Pritsukas
Saaremaa is EHTNE
which in English means AUTHENTIC
EHTNE is a term that best identifies the ethos of both Saaremaa and Muhu inhabitants. It has been forged by their steadfast relationship with the island’s diverse nature and storied history. This maritime region is a mystical yet powerful place of sea breezes, serene forests and lush meadows that fortifies the identity of island people and is expressed through their creations. Come be a part of this and experience it firsthand!
Products that are made on the islands carry the regional label “Saaremaa EHTNE”. It may also be seen on the menues and signage of local restaurants and cafes. This label ensures that the products is made in Saaremaa with local ingredients and materials.
Get to know Saaremaa products by visiting our participating producers. Feel free to explore our region, discover how authentic island products are created and buy a piece of Saaremaa for your own. Diverse tasting experiences, farm tours and workshops full of experiences are all available and waiting for you.
Read more at www.ehtne.ee
Visit producers
You are kindly invited to visit these EHTNE-labeled producers. Feel free to stop by and see with your own eyes how these familiar products from store shelves are made.
EHTNE Saaremaa Market Days
EHTNE Saaremaa Market Days
The traditional EHTNE Saaremaa Market Days at Kuressaare’s historic market square are an experience in themselves, welcoming market visitors on selected Saturdays during the summer months.
A lively event to celebrate local produce, interact with producers and enjoy market life - 100% Saaremaa in one place.
+372 510 5393 www.wosel.ee WÖSEL factory and shop
Saaremaa Zoo
Quail
+372 5694 5003
www.saaremaazoo.ee
Artisan
+372 525 8068 www.ideafarm.ee
Organic
+372 5647 4881 FB
+372 520 8010
+372 5621 0102
KURESSAARE KUURSAAL
PAIKALLINEN RAVINTOLA KU-KUU / HOTELLI / TAPAHTUMAT / NÄYTTELYT
LOKAL FISK RESTAURANG KU-KUU / HOTELL / EVENEMANG / UTSTÄLLNINGAR
+372 453 9749
LOSSIPARK 1 - Kesä asuu täällä! -
KuressaareKuursaal
PIDULA FORELL OÜ Kallaste küla, Saaremaa +372 5662 7637 info@pidulaforell.ee www.pidulaforell.ee
Aito venesataman romantiikka, aitoja makuja ja 360 asteen merinäköala
Upeat makut paikallisista raaka-aineista, terassi, jolta on ainutlaatuinen merinäköala, unohtumattomia auringonlaskuja.
Lasten leikkialue, liukumäki, keinut ja hiekkateksti.
Täältä pääset veneellä Abrukan ja Ruhnun saarille.
Avoinna joka päivä toukokuun alusta syyskuun puoliväliin
Roomassaaren huvivenesatamassa, vain 4 km: n päässä Kuressaaren keskustasta.
Riktig hamnromantik, äkta
smaker
och 360 graders havsvy
Lokala smakupplevelser, terrassen med underbara havsutsikten, oförglömliga solnedgångar.
Barn lekplats, rutschbana, gungor och sandlåda.
Härifrån slipper du till öarna Abruka och Runö (Ruhnu) med båt.
Vi är öppna från början av maj till mitten av september i Roomassaare jakthamn, bara 4 km från Kuressaare centrum.
Vuokrattavana
Uthyrning
Roomassaare tee 12, Kuressaare
+372 5905 7095
info@roomassaare.ee
www.roomassaare.ee
RoomassaareKohvik
roomassaarekohvik
Suve 8, Kuressaare, Saaremaa +372 518 5932 ovelia@ovelia.ee www.ovelia.ee
VÄRAVA TURISMITALO
Seitsemättä sukupolvea saman suvun hallinnassa ollut maalaistalo Selgasen kylässä. Majoitus vanhoissa aitoissa ja metsämökeissä. 30 vuodepaikkaa.
VÄRAVA TURISTGÅRD
Gård som drivits av samma familj i 7 generationer i den natursköna västra delen av Ösel (Saaremaa), i Selgase by. Boende i före detta lador och skogsstugor. 30 sängplatser.
Asume Kuressaare kesklinna lähedal vaikses piirkonnas. Дешевое проживание
Prisvärt boende nära centrum av Kuressaare, i ett lugnt område.
VÄRAVA TOURISM FARM
Seventh generation farm in naturally beautiful area of west Saaremaa. Accommodation in renovated barns and forest houses. 30 beds. Selgase village.
VÄRAVA“-FERIENHOF
Bauernhof in idyllischer Lage im Dorf Selgase in West-Saaremaa. Seit sieben Generationen in Familienbesitz. Ferienzimmer in den ehemaligen Speichern und in Waldhäuschen. 30 Bettplätze.
Septīto paaudzi vienas ģimenes īpašumā esošā viensēta skaistā dabas vietā Rietum-Sāremā, Selgase ciemā. Naktsmītne bijušās klētīs un meža mājiņās. 30 gultas vietas.
Septinta tos pačios šeimos karta laiko vienkiemį vaizdingoje Vakarų Saremoje, Selgase kaime. Apgyvendinimas buvusiuose svirnuose ir miško namukuose. 30 lovų.
Cheap accommodation near the center of Kuressaare in a quiet part of the city. Günstige Unterkunft in der Nähe des Zentrums von Kuressaare in einem ruhigen Stadtteil.
+372 525 1139, +372 5648 3664 TŪRISMA VIENSĒTA VÄRAVA
OVELIA B&B
OVELIA B&B
Suve 8, Kuressaare, Saaremaa +372 518 5932 ovelia@ovelia.ee www.ovelia.ee
Oppaat / Guider
AADO HAANDI
+372 525 1139, varava@varava.fie.ee
GUNNAR USIN
+372 5665 7866, gunnar.usin@gmail.com
HANNELA HEINMAA
+372 5378 4304, hannelaheinmaa@gmail.com
LIINA KALD
+372 5342 2153, liinakald@gmail.com
MAIJU ZUPING
+372 5664 5057, maiju.zuping@gmail.com
NIJOLE KÄRNER
+372 5656 3260, nijole.karner@gmail.com
Hotellit / Hotell
Arabella Hotel ....................................................... Torni 12, Kuressaare .................................
Spa Hotel Pargi 12, Kuressaare ................................www.asaspa.ee
Grand Rose Spa Hotel......................................... Tallinna 15, Kuressaare ............................
Kaali Hotel
Kaali village, Saaremaa
Meri Spa Hotel Pargi 16, Kuressaare
Saaremaa Rannahotell Mändjala village, Saaremaa
Staadioni
Staadioni 4, Kuressaare
Kauba 8, Kuressaare
Majatalot, hostellit / Pensionat hostelli, hostel
Kadaka Villa Upa village, Saaremaa
Koidula accommodation Pärna 60, Kuressaare
Kuursaali Guesthouse ......................................... Lossipark 1, Kuressaare ...........................
Uus 47, Kuressaare .............puhkaeestis.ee/et/arno-kulaliskorter
Ohesaare village, Saaremaa saaremaatuulik.ee
Suve 8, Kuressaare www.ovelia.ee
Jõgela village, Saaremaa www.ratsuturismitalu.ee
Küdema village, Saaremaa booking.com
Tehumardi Camping Tehumardi village, Saaremaa www.tehumardi.ee
Värava Tourist farm ............................................. Selgase village, Saaremaa ....................... www.varava.fie.ee ..........................
Leirintäalueet / Campingplatser
Järve holiday houses / Campings Järve village, Saaremaa www.jarvetalu.ee
Muharanna Camping and caravan .................. Riksu village, Saaremaa ........................... www.muhatalu.ee........................
Mändjala Kämping
Mändjala village, Saaremaa www.mandjala.ee +372 5361 1165
Pidula Forell Holiday Village Kallaste village, Saaremaa www.pidulaforell.ee +372 5662 7637
Tehumardi Camping Tehumardi village, Saaremaa www.tehumardi.ee +372 510 5150
Ateriapalvelu / Restaurang
Kaali Trahter / Tavern
Kaali village, Saaremaa kaali.saaremaa-top.ee +372 5373 1818
Kliff Butiik Majutus & Restoran/restaurant.....Panga village, Saaremaa www.kliff.ee
Kallaste village, Saaremaa ..................... www.pidulaforell.ee ..................
Kuivastu mnt 26, Orissaare FB Pritsukas
Küdema küla, Saaremaa FB @rannacafe
Roomassaare tee 12, Kuressaare www.roomassaare.ee
Sõrve mnt10, Salme, Saaremaa FB Salme Sai
Kiratsi village, Saaremaa FB Saksa talupood
Saaremaa Pruulikoda (brewery) Pihtla village, Saaremaa saaremaapruulikoda.ee
Museot / Museer
Muhu Museum
Koguva village, Muhu
+372 5863 1414
+372 453 9749
+372 5620 3700
+372 509 7311
+372 502 1654
5662 7637
5912 7657
5667 8824
5556 8957
5621 0102
Matkatoimistot / Resebyråer
Arensburg Travel
Travel Agency Mere
Pihtla tee 3, Kuressaare abr@tt.ee
Kuressaare www.rbmere.ee
Aktiiviloma / Aktiv semester
Active Life ........................................................................................................................................ activelife.ee .................................
Angla Tuulikumägi/ Windmill, Heritage Culture......Angla village, Saaremaa angla.saaremaa-top.ee
Saaremaa Zoo ....................................................... Mäeküla, Saaremaa .................................. www.saaremaazoo.ee .............
Saaremaa Opera Festival / SA Eesti Kontsert www.saaremaaopera.com
Saksa Talupood / ice workshops Kiratsi village, Saaremaa FB Saksa talupood
Saaremaa Kaubamaja / shopping center ..... Raekoja 1, Kuressaare ...................... www.saaremaakaubamaja.ee ....... +372 5307 0169
Saaremaa Köök / e-store
Saksa Talupood / farm shop ............................. Kiratsi village, Saaremaa ......................... FB Saksa talupood.....................
Wösel tehasepood / on-site sales Põlluvälja 11, Sikassaare, Saaremaa www.wosel.ee
Kuljetus / Transport
Marinas Sadamad/Harbours Rohu 5, Kuressaare www.slmarinas.com
5621 0102
„Kaikkein kaukaisin kaikista tunnetuista maista on Thule, jossa keskipäivänseisauksen aikoihin, kun Aurinko lävistää Ravun tähtikuvion, kuten kerroimme, ei ole yötä, mutta talvella on hyvin vähän auringonvaloa.“*
LENNART MERI „Hõbevalge“ (Hopeanvalkea)
„Det mest avlägsna av alla kända länder är Thule, där det, som vi förstod det, omkring sommarsolståndet, när solen är i kräftans stjärntecken, aldrig är natt, men där det under vintern är mycket lite solsken.“*
LENNART MERI „Silvervit“
* Latinalaisen tietosanakirjailijan Plinius vanhemman tulkinta kreikkalaisen tutkimusmatkailijan Pytheasin (330–320 eKr.) matkakirjasta Thulessa on säilynyt mysteerinä tähän päivään asti, mutta on hyvin todennäköistä, että kirjassa viitataan Saarenmaahan.
* Den latinska encyklopedisten Plinius den äldres tolkning av den grekiska upptäcktsresanden Pytheas resebrev (330–320 f.Kr.), Thule har förblivit en gåta, men med stor sannolikhet handlar det om Ösel.
