Tiira-lehti
23
1 | 2014
Laulujoutsen
Kyhmyjoutsen
Piirrokset: Aija Lehikoinen
Lajipari
Suomen joutsenet Laulujoutsen ja kyhmyjoutsen vertailussa Pauli-Pekka Österberg Nokka
Olemus
Pyrstö
Ääni
Laulujoutsen (Cygnus cygnus)
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)
Keltainen, nokan kärki musta.
Punertavan oranssi. Nokan tyvi musta, otsassa suuri musta kyhmy.
Ui ryhdikkäästi pitkä kaula suorana.
Lyhyt ja pyöreä, uidessa yleensä vaakasuorassa. Pitkä ja kiilamainen, uidessa usein hiukan pystyssä.
Trumpettimaisia toitotuksia. Lennossa vaimeita Lennossa siivistä kuuluu kauaskantoinen soiva ääni. Muuten pääasiassa haukahduksia. hiljainen. Joskus korahduksia tai kimeitä naukaisuja. Uhattuna sihisee.
Levinneisyys ja Pesii koko Suomessa. Suosii pieniä reheviä elinympäristö järviä ja avoimia soita.
TOP 10
Paksu kaula usein uidessa kaarella. Toisinaan siivet selän päällä veistoksellisena ”purjeena”.
Pesii lähinnä merenrannikolla. Levittäytynyt myös useille sisävesille.
Pikkujoutsen (Cygnus columbianus) Kuin laulujoutsen, mutta pienempi ja lyhytkaulaisempi. Nokassa enemmän mustaa kuin keltaista: keltaisen ja mustan raja ennen sierainaukkoa (laulujoutsenen nokan keltainen tyvi rajautuu kiilamaisesti sierainaukon etupuolelle). Melko harvalukuinen mutta säännöllinen läpimuuttaja, näkyvimmin Kaakkois-Suomessa.
Alkukevään odotetuimmat muuttolinnut Jan Södersved
Ne tulevat taas – muuttolinnut. Joka kevät niiden saapuminen on yhtä sykähdyttävää, olipa takana pitkä tai lyhyt talvi. Esittelemme alkukevään odotetuimmat muuttolinnut. 1. Kiuru on ihan oikea muuttolintu ja siksi selkeä kevään merkki. Ani harvoin niitä jää meille notkumaan talveksi, vaikka ne eivät Länsi-Eurooppaa kauemmas muutakaan. Kun maaliskuussa ensi kerran kuulee kiurun riemukkaan lentoäänen, ajatus lentää hetkessä kevääseen ja lähestyvään kesään – vaikka onhan siihen toki enemmän kuin kuukausi.
2. Laulujoutsenia talvehtii yhä enemmän Suomessa. Leutoina talvina niitä on sadoittain, joten kevätmuuton alkua voi olla vaikea todeta. Pohjois-Suomen virtaaville sulapaikoille laulujoutsen saapuu usein ensimmäisenä muuttolintuna. Sisämaahan tulee aikaisin myös isokoskeloita ja telkkiä, ei välttämättä kovin kaukaa.
3. Uuttukyyhky saapuu vähän kuin varkain. Maisemat voivat olla vielä hyvin lumisia, kun yhtäkkiä jonain päivänä tienvarressa sähkölinjalla istuu uuttukyyhky tai pari. Etelärannikolle ensimmäiset uuttukyyhkyt tulevat usein jo helmikuun lopulla ja viimeistään maaliskuun alkupuolella.
4. Mustavaris tuo länsirannikolle kevään. Muutama mustavaris saattaa pysytellä pesimäyhdyskuntien tuntumassa läpi talven, mutta varhain keväällä mustavaristen määrät lisääntyvät nopeasti. Kun kevätmuutto on useimmilla lajeilla vasta alkamassa, mustavarikset raakkuvat jo kolonioissaan. Muualla Suomessa mustavariksia nähdään keväällä vähemmän kuin ennen. 5. Kottarainen saattaa hyvinkin olla ensimmäinen kotipihaan palaava muuttolintu. Ensimmäiset kottaraiset ruokailevat pelloilla ja pientareilla, mutta kun pihoille ilmaantuu pälvipaikkoja, metallinkiiltoisina hohtavat linnut
ilmestyvät katsastamaan pihapönttöjä. Jos pönttöjen siivous jäi syksyllä, se kannattaa tehdä nyt. 6. Pulmunen pilaa tiet, jos vanhaa kansaa on uskominen. Tienrikkojaksi pulmusta on sanottu, koska se saapuu suurin joukoin juuri kelirikkoaikaan. Ja kun pellot ovat lumen peitossa, mustavalkoisina välkkyvät parvet pyrähtävät tienpientareille ruokailemaan. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla nähdään komeita pulmusparvia. 7. Töyhtöhyyppä yllätti totaalisesti tänä keväänä. Lämmin lounaistuuli toi Suomeen satoja töyhtöhyyppiä jo helmikuun puolella. Kiireisimmät ennättivät Uuteenkaarlepyyhyn, Rautalammille ja Tohmajärvelle saakka. Tavallisesti hätäisimmät hyypät ehtivät Lounais-Suomeen juuri ennen maaliskuun puoliväliä. 8. Mustarastas muuttaa yöllä. Usein sen saapumisen huomaa vasta, kun talvehtineet mustarastaat ovat saaneet useampia
kavereita. Hienoimpia kevään merkkejä on, kun mustarastaat aloittavat iltahämärissä huilumaisen laulunsa. Sen tapailua voi kuulla jo tammikuussa, joskus jopa joulukuussa. Varhaisimmat laulajat ovat meillä talvehtivia virtuooseja.
9. Peippo palaa muuttomatkaltaan tavallisesti maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla. Ensinnä saapuvat komeat punavatsaiset koiraat ja muutamaa päivää myöhemmin ruskeansävyiset naaraat. Pieni joukko peippoja talvehtii ruokintapaikkojen turvin. Meillä talvehtineet peipot ovat selvästi hailakampia kuin kauempaa tulleet lajitoverit.
10. Naurulokki tuo kevään rannoille. Harmaa- ja merilokit tulevat paljon aikaisemmin, mutta niiden saapumisessa ei ole samaa hohtoa. Nehän pyörivät täällä kesyinä talvina läpi talven. Vasta kun ruskeahuppuiset juhlapukuiset naurulokit kansoittavat joukolla sulapaikat, rannoilla todella raikaa kevät.