Bioanalyytikko 4, 2022

Bioanalyytikkoliitto toivottaa jäsenilleen Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2023!

Olemme lahjoittaneet joulumuistamisiin varatun summan Hyvä Joulumieli -keräykseen.

Kannen kuva MEDIADYNAMO

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry Finlands Bioanalytikerförbund rf www.bioanalyytikkoliitto.fi

Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 3. kerros 00520 HELSINKI

Yhteystiedot PL 110, 00060 TEHY toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 302 6504 järjestösihteeri: Kaija Sopenlehto

Puheenjohtaja Jenni Kalliomäki jenni.kalliomaki@bioanalyytikkoliitto.fi p. 044 237 0028

Painopaikka: Suomen Uusiokuori Oy, Somero Painos 2625 kpl, ISSN 1239-8985

Päätoimittaja, ilmoitusmyynti ja taitto Jenni Niiranen jenni.niiranen@bioanalyytikkoliitto.fi p. 050 324 7646

Toimituskunta Jenni Kalliomäki Mika Paldanius Kaija Sopenlehto Niina Wahlroos Kirsi Kiipeli

Ilmoitushinnat www. bioanalyytikkoliitto.fi

Lehden ilmestyminen 2023 e-lehtenä (aineistopäivä sulkeissa)

Nro 1 ilmestyy 10.2. (25.1.)

Nro 2 ilmestyy 12.5. (26.4.)

Nro 3 ilmestyy 8.9. (23.8.) Nro 4 ilmestyy 8.12. (22.11.) Artikkelijulkaisu ilmestyy 2.6. (16.5.)

Terveisin Jenni K.

Marraskuun lopulla vietettiin lapsen oikeuksien viikkoa. Lapsen oikeudet muodostuvat neljästä yleisperiaatteesta. Lasta ei saa syrjiä ja hänen etunsa pitää ottaa huomioon. Lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen ja hänen nä kemystään pitää kunnioittaa. Lapsen oikeuksien viikon teemana oli turvallisuus. Äärimmäisen tärkeitä asioita lapselle ja myös meille aikuisille. Meidän aikuisten olisi myös hyvä muistaa nämä yleisperiaatteet työelämässä, järjestö- ja yhdistystoiminnassa sekä vapaa-ajalla.

Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu ovat puhutut taneet viime aikoina paljon. Työhyvinvointi ja turvallinen työympäristö vaarantuvat, jos työpaikalla on epäasial lista kohtelua kuten häirintää, kiusaamista tai muuta epä asiallista käytöstä. Epäasiallista kohtelua ei tule hyväksyä missään muodossa. Häirinnän ja muun epäasiallisen koh telun estäminen on koko työyhteisön asia.

Myös yhdistystoiminnassa on tärkeää, että saamme toimia tässä luottamustehtävässä turvallisessa ympäris tössä ilman pelkoa häirityksi tulemisesta sekä toimia itse niin, ettei kukaan koe tulevansa häirityksi. Meidän tulee suvaita erilaisuutta ja hyödyntää sitä rikkautena. Turval lisessa ympäristössä jokainen voi olla oma itsensä.

Tehdään yhdessä Bioanalyytikkoliitosta yhteisö, jo hon me kaikki bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat ha luamme kuulua ja jossa tunnemme olomme turvalliseksi ja tunnemme yhteenkuuluvuuden tunnetta omana itse nämme.

Oikein mukavaa loppuvuotta kaikille!

I slutet av november firades Veckan för barnens rät tigheter. Barnens rättigheter består av fyra principer. Barnet får inte diskrimineras och hennes intresse bör tas i beaktande. Barnet har rått till liv och utveckling och hennes åsikt skall respekteras. Barnets rättighe ters veckans tema var trygghet. Ytterst viktiga saker för barnet och även oss vuxna. Vi vuxna borde komma ihåg dessa principer i arbets-, organisations-, och för eningsverksamheten samt som på fritiden.

Trakassering och annan osaklig behandling har ta lats mycket om på de senaste tiderna. Yrkesmässigt välbefinnande och en trygg arbetsmiljö hotas, ifall det existerar osaklig behandling som trakasseri, mobbning eller annat osakligt beteende. Osakligt behandlande skall inte accepteras i någon form. Hindrande av tra kasseri och annan osaklig behandling är hela arbetsge menskapets sak.

Även i föreningsverksamheten är det viktigt, att vi får fungera i detta förtroendeuppdrag i en trygg miljö utan rädsla att bli trakasserad och att agera så, att ingen annan känner sig bliven trakasserad. Vi bör to lerera olikhet och använda det som en rikedom. I en trygg miljö kan alla vara sig själva.

Låt os tillsammans göra Bioanalytikerförbundet en gemenskap, var vi alla bioanalytiker och laboratorie skötare vill tillhöra och var vi känner oss trygga och känner gemenskap som en själv.

Ha ett bra slut på året!

Pääkirjoitus Jenni Kalliomäki, Bioanalyytikkoliiton pj. 06

Sopenlehto Monipuolisia luentoja ja iloisia kohtaamisia Labralääketiedepäivillä 07

08

Kalliomäki Vuoden Bioanalyytikko 2022 - Lea Mäki 10

Suomen Bioanalyytikkoliiton ja Suomen Röntgen hoitajat ry:n yliopistokoulu tusta valmisteleva työryhmä Diagnostiset terveystieteet (kliininen laboratorio- ja radiografiatiede) osaksi ter veydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmaa

Kortetmäki & Friman Innostava opettaja motivoi itsenäiseen opiskeluun

Lumme Valmistuvan bioanalyytikon osaaminen

19

Immonen & Paldanius Bioanalyytikot ja näyttöön perustuva toiminta terveydenhuollossa 22

Jääskeläinen & Liikanen Sytosentrifuginäytteet ja niiden valmistustavat Suomen patologian laboratorioissa 25

Paldanius Hybridikoulutusmalli terveystieteen opetukseen (LearnHybrid-hanke) 26

Niiranen Laboratoriohoitajana pikkukaupungin laboratoriossa 29

Wahlroos Tätä mieltä: Osallistujana Labralääketiedepäivillä 32

Kalliomäki EPBS General Governing Body Meeting ja kongressi 30

Kalliomäki IFBLS-kongressi EteläKoreassa

Lyhyet Ajankohtaista asiaa

Bioanalyytikko-lehti ilmestyy jatkossa vain e-lehtenä

Hetki on historiallinen, sillä pidät käsissäsi näillä näky min viimeiseksi jäävää paperista Bioanalyytikko-lehteä. Ensi vuoden alusta alkaen Bioanalyytikko-lehti ilmestyy ainoastaan sähköisenä, sekä tietokoneen näytöltä että kännykällä luettavana e-lehtenä.

Lehti ilmestyy jatkossakin neljä kertaa vuodessa. Lisäksi julkaisemme kesän korvalla tuttuun tapaan opinnäyt teistä koostuvan artikkelijulkaisun.

Lehden paperiversiosta luopuminen ei ollut liiton halli tukselle eikä lehtityöryhmälle kepeä tai helppo päätös. Jo parin vuoden ajan olemme tiedostaneet, että on ajan kysymys, milloin siirrymme pelkästään sähköisesti jul kaistavaan lehteen.

Muutokseen meitä ovat kannustaneet paitsi painokus tannusten nousu, myös lehden postituksesta aiheutuneet

kulut, jotka ovat ylivertaiset muihin lehden toimitta misesta aiheutuviin kuluihin. Myöskään ympäristövas tuuta ei sovi unohtaa. Suomi tavoittelee hiilineutraa liutta vuonna 2035, ja tämä tekemämme muutos on yksi askel kohti kunnianhimoista tavoitetta.

Saat vuoden 2023 alusta Bioanalyytikkolehden suoraan sähköpostiisi. Voit itse päättää, tutustutko lehteen tieto koneella, jolloin lehti on sama vanha tuttu, vaiko kän nykällä, jolloin sisältö on luettavissa mobiiliresponsiivi sena ja myös jaettavissa ketterästi eri somekanaviin.

Kehitys kehittyy, ja me kehitymme mukana. Vastaan otamme mielellämme lehteen liittyvää palautetta ja ta voitatkin meidät meiliosoitteesta lehti@bioanalyytikko liitto.fi.

- Jenni Niiranen, päätoimittaja

Join us in Oslo for the NML Congress 2023

24-26 April

The Nordic Congress for Biomedical Laboratory ScientistsNML Congress 2023 – is an important arena for nordic Biomedical Laboratory Scientists.

Abstracts for both oral and poster presentations at the NML Congress will be accepted. The deadline for abstract submission is January 4, 2023.

More information, scientific programme, poster information, prices and deadlines are to be found at the Congress website www.nito.no/nml2023

Bioingeniørfaglig institutt - BFI

2023, Clarion Hotel The Hub, Oslo, Norway

Register here:

TEKSTI Kaija Sopenlehto

Monipuolisia luentoja ja iloisia kohtaamisia

Labralääketiedepäivillä

”Hyvät ja ajankohtaiset luennot, joissa uuttakin asiaa. Yhteisöllisyys, mainiot tarjoilut. Ja erittäin tarpeellinen pieni irtautuminen arjen rutiinityöstä, joka on nykyään usein raskasta ja kiireellistä.”

Näin kommentoi eräs osallistuja LabLt2022-tapah tumasta. Tämän vuoden kaksipäiväinen tapahtuma koostui yli 70 luennosta. Osallistujat pitivät luentoko konaisuuksia laadukkaina ja tapahtumaa kokonaisuu dessa onnistuneena.

Koulutuspäivien ohjelmaa oli pyritty rakentamaan niin, että jokaiselle alalla työskentelevälle löytyy oma koulutuskokonaisuus. Valitettavasti mielenkiintoisia luentoja oli päällekkäin, mitä osa osallistujista palaut teissaan harmitteli. Tässä haastetta ensi vuoden oh jelmaryhmälle, jotta saadaan vielä paremmin luennot sijoitettua ja osallistujien mielenkiinnon kohteet huomi oitua. Palautteissa toivottiin myös enemmän bioanalyy tikkotaustaisia luennoimaan, mikä on liitonkin tavoit teena.

Jo viime vuonna pääsimme järjestämään tapahtu man livenä maskit tiukasti kasvoilla. Tänä vuonna tun tui, että korona pystyttiin jättämään jo hiukan enem män taka-alalle ja nauttimaan jälleen livetapahtuman tunnelmasta sekä kollegoiden tapaamisesta. Näytte lyalueella kävikin luentotaukojen aikana aikamoinen puheensorina. Palautteissa moni korostikin kontaktien luontien ja vanhojen työkavereiden tapaamisen olleen tapahtumassa parasta. Ja siis ne tarjoilut! Iso osa tapah tumaa on maukkaat tarjoilut ja ne saikin palautteissa jälleen runsaasti kiitosta.

Bioanalyytikkoliitolla oli yhdessä Tehyn kanssa ständi, jossa ajoittain kävi kovakin kuhina. Osallistu jat saivat arvailla maljakossa olevien putkien määrää ja vastauksia kertyi noin 500! Onnellinen voittaja sai palkinnoksi osallistumisen ensi vuoden tapahtumaan ja Tehy arpoi useita tuotepalkintoja. Kiitos kaikille stän dillä käyneille hyvistä keskusteluista!

Laboratoriolääketiede ja näyttelytapahtuma järjes tettiin nyt 29. kerran. Koronavuonna 2020 pidimme vain pienen webinaarin, mutta muuten on kokoonnuttu Marina Congress Centeriin kouluttautumaan.

”Useita mielenkiintoisia luentoaiheita ja oli mukava kuulla laboratoriolääketieteen uusista tuulista.”

Uusiin tuuliin pääsee tutustumaan taas ensi vuonna 5.-6.10.2023, kun tapahtuma viettää 30 v. juhlavuotta!

Osallistujilta kuultua:

Hyviä luentoja, mukava tavata muita saman alan ihmisiä, hyvät ruuat ja tarjoilut.

Monipuolisia aiheita ja luentoja järkevästi omiin kokonaisuuk siinsa jaettuna.

Järjestelyt erinomaiset, tunnelma varsin hyvä ja joustavuus viehätti. Ruuat ja paikka aivan mahtavat.

Kokonaisuutena tapahtuma oli hyvin järjestetty ja luennot olivat mielenkiintoisia.

Tätä mieltä: Osallistujana

Labralääketiedepäivillä

Torstai-aamupäivän vietin kolme luentoa käsittävässä työyhteisön strateginen kehittäminen -sessiossa. Session ensimmäisellä luennolla paneuduttiin yhdessä kehittä miseen. Tästä luennosta tarttui mukaan kolme asiaa: 1) kehittämisen ja ”normaalin” tekemisen pitäminen ta sapainossa, 2) tasa-arvoisuuden varmistaminen kehittä miskeskusteluissa eli osapuolilla tulisi olla saman verran tietoa käytettävissään ja kaikille ajatuksille tulisi an taa tilaa, ja 3) viestitään avoimesti kehittämispäiville ja -työpajoille asetetuista odotuksista, jolloin osallistujat voivat valmistautua tapahtumaan etukäteen. Session toisessa luennossa esiteltiin Topaasia Oy:n pelillinen fasilitointialusta. Pelin pikainen kokeilu luen non aikana ei ehkä ollut paras mahdollinen tapa esitellä tätä ihan käyttökelpoiseltakin tuntuvaa alustaa, eikä it sessäni herättänyt innostusta pelin kokeiluun. Session kolmas ja viimeinen luento käsitteli työyhteisöviestin tää. Luennossa muistuteltiin sisäisen viestinnän tärkey destä ja myös siitä, että viestintä ei kuulu vain tietyille ihmisille organisaatiosta, vaan se on jokaisen vastuulla. Luennoitsija jätti erityisesti kaikille rekrytoinnissa mu kana oleville mietittäväksi sen, minkälainen on työyh teisömme ja minkälaiset työntekijät meille sopivat. Torstai-iltapäivä kului HUS POC-toimintamallin pa rissa. Mielenkiintoista oli kuulla sekä hoitoyksikön että laboratorion näkökulma aiheeseen. Potilaslähtöisyyden näkökulmasta toimintamallin parasta antia on potilaan tehtävien pistosten määrän väheneminen ja lyhyempi vastausviive. POC-luennon jälkeen oli vuorossa luento luuydinyhteyden käytöstä näytteenottoon ja päivän vii meinen, mutta ehdottomasti paras kuulemistani luen noista oli potilasnäkökulman kehittäminen laboratoriopalveluissa. Innostuin aiheesta sen verran, että varasin heti luennon jälkeen kirjastosta luennoitsijan mainitse man ”Strategiana asiakaskokemus: miksi, mitä ja mi ten?” -kirjan. Mieleen jäi erityisesti neljä asiakaskoke

muksen ulottuvuutta: kognitiivinen, emotionaalinen, sensorinen ja sosiaalinen ulottuvuus, jotka kaikki tulisi huomioida.

Perjantaina syvennyin geenien maailmaan. Päivä alkoi luennolla NIPT:stä eli äidin verestä tehtävästä trisomia-seulontatestistä, jota seurasi luento farmako genetiikasta eli siitä, miten oma perimämme vaikut taa elimistömme kykyyn käsitellä erilaisia lääkeaineita. Lisäksi päivän aiheina olivat bioinformatiikan työka lut kasvavan tietomäärän työstämisen tukena, syövän molekyyligenetiikka sekä syövän täsmähoidot. Omasta mielestäni mielenkiintoisin ja mukaansatempaavin luento oli harvinaissairauksien diagnostiikassa tehtävästä moniulotteista ”salapoliisityöstä”, jota perinnölli syysklinikan lääkärit tekevät.

Kongressikirjaa selatessa osui silmään kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että kahden päivän luennoitsijoista vain kymmenkunta oli bioanalyytikoita, muutoin kaikki luennoitsijat olivat erikoislääkäreitä, kemistejä ja mui den ammattikuntien edustajia. Olisi mukavaa, jos jat kossa päivillä voisi olla joku sessio koostua esimerkiksi ylemmän AMK-tutkintojen osana tehdyistä kehittämis töistä. Toiseksi se, että laboratoriolääketiede on laaja ja monen eri ammattikunnan muodostama tieteenala. Bioanalyytikoilla on totisesti varaa valita se, minkälais ten asioiden parissa haluavat työskennellä.

Tänä vuonna Laboratoriolääketiede ja näyttely 2022 -tapahtuman kävijäkokemuksia lehden lukijoille ja koi Bioanalyytikko-lehden lehtityöryhmän jäsen Niina Wahlroos. Haluaisitko sinä kertoa vuoden päästä oman kokemuksesi ensi vuoden tapahtumasta? Ota yhteyttä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi!

VUODEN BIOANALYYTIKKO 2022 LEA MÄKI

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry on valinnut Vuoden Bioanalyytikoksi 2022 Lea Mäen Ylihärmästä. Valinta julkistettiin 6.–7.10.2022 järjestetyssä Laboratoriolää ketiede ja näyttely 2022 -tapahtumassa Helsingissä.

Vuoden Bioanalyytikko valitaan vuosittain hake musten perusteella. Ehdotuksia voivat tehdä liiton jäse net, työyhteisöt, taustayhteisöt tai alueyhdistys. Valin nan tekee hakemusten perusteella liiton hallitus.

Leaa ehdotti Vuoden Bioanalyytikoksi Lakeuden Bioanalyytikot. Lea on valmistunut laboratoriohoita jaksi Turusta vuonna 1979 ja erikoislaboratoriohoita jaksi samasta oppilaitoksesta toukokuussa 1985. Da tanomi-tutkinnon hän on suorittanut joulukuussa 2007 Suomen Yrittäjäopistossa Kauhavalla. Datanomikoulu tukseen hän hakeutui oman it-painotteisen työnsä takia.

Tällä hetkellä Lea työskentelee tietojärjestelmäasian tuntijana Seinäjoen keskussairaalassa kliinisen kemian ja mikrobiologian yksikössä. Hän on laboratorio-ohjel mien yksi pääkäyttäjistä. Tätä työtä hän on tehnyt vuo desta 2001 alkaen. Vähitellen työt tietojärjestelmien pa rissa ovat laajentuneet ja monipuolistuneet.

Kliininen laboratoriotyö on kokenut valtavan kehi tyskaaren viimeisen 50 vuoden aikana. Siinä missä la boratorion analytiikka on automatisoitunut, niin sa malla myös tietojärjestelmien kehitys on edennyt hurjaa vauhtia. Toimivilla tietojärjestelmillä on tärkeä merki tys myös laboratoriotyössä. Monesti niiden merkityksen huomaa viimeistään siinä vaiheessa, kun ne eivät syystä tai toisesta toimi.

Lakeuden Bioanalyytikot kuvailevat Leaa nimellä ”laboratorio-atk:n äiti”. Hän on ollut mukana kehittä mässä omalla työpaikallaan tietojärjestelmiä niiden al kuajoista nykypäivään asti. Laboratorion tietojärjestel mien kehittämistyössä on merkityksellistä, että kyseinen henkilö tuntee sekä laboratoriomaailman ja tietojärjes telmät. Molempien alojen osaamisesta on valtava hyöty.

Valinta Vuoden Bioanalyytikoksi oli Lealle suuri yl lätys. Lean mielestä on hienoa huomata, että vähän eri lainen bioanalyytikon työ on huomioitu. Kohta 43 vuotta kestänyt bioanalyytikon ura saa nimityk sen myötä erinomaisen loppuhuipentuman, sillä Lea on suunnitellut jäävänsä pois töistä ja siirtyä eläkkeelle.

Valtavan tietotaidon takaa löytyy huumorintajuinen ja ahkera työkaveri, joka ei turhia nurise. Lea on kun nostautunut työssään tietojärjestelmäasiantuntijana ja ollut mukana laboratorion tietojärjestelmien kehittä mistyössä. Tästä syystä Lea ansaitsee olla vuoden 2022 bioanalyytikko.

TEKSTI Jenni Kalliomäki KUVA Pasi Autio

Vuoden Bioanalyytikko Lea Mäki.

PIRKANMAAN BIOANALYYTIKOIDEN OPINTOPÄIVÄ

Lauantaina 18.3.2023

Tampere-talo, Sonaatti 1, Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere

Ohjelma: 08:45–09:30 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely 09:30–09:35 Opintopäivän avaus, Suvi Koskinen, pj, Pirkanmaan Bioanalyytikot Ry 09:35–10:20 Digitalisaatio muuttaa työtä sote-palveluissa, oletko valmis? Taru Manner, lehtori, TAMK, digitalisaation hankepäällikkö, PirSote 10:20–10:25 Venyy, venyy!, Heidi Pirttikangas, Kunkun Hiihtoseura 10:25–11:10 Terveysteknologian regulaatio ja asiakaslähtöinen tuotekehitys Jukka-Pekka Pirhonen, lehtori, TAMK 11:10–12:30 Lounas ja näyttely 12:30–13:00 Diabetes Omamittauspalvelu, Kaisa Lehtonen, palvelukoordinaattori, Fimlab 13:00–13:30 Kokemuksia päivystysajan työstä TAYS alueella, bioanalyytikot Kati Koivisto ja Oona Ahtinen 13:30–14:00 Kahvit ja näyttely 14:00–14:30 Digipatologia on muuttanut bioanalyytikon työnkuvaa Aija Karelo, bioanalyytikko YAMK, Fimlab 14:30–15:00 Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen hematologialla Kirsi Soppa, bioanalyytikko YAMK, Fimlab 15:00–15:20 Rentoutus 15:20–15:30 Koulutuspäivän päätös

Osallistumismaksu jäseniltä 70 €, bioanalyytikko-opiskelijoilta 20 €, eläkeläisiltä 35 €.

Ilmoittautumiset yhdistyksen nettisivujen kautta www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi viimeistään 4.3. mennessä.

Ilmainen osallistumisen peruutus 4.3. asti. Tämän jälkeen veloitamme osallistumismaksun. Peruutukset sähköpostilla osoitteeseen pirkanmaanbioanalyytikot@gmail.com.

Näytteilleasettajina mm. LumiraDx, Thermo Fisher Scientific, Aidian, Mediq, Fimlab ja Roche.

Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.

TEKSTI Suomen Bioanalyytikkoliiton ja Suomen Röntgenhoitajat ry:n yliopistokoulutusta valmisteleva työryhmä

DIAGNOSTISET TERVEYSTIETEET (KLIININEN LABORATORIO- JA RADIOGRAFIATIEDE) OSAKSI TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN MAISTERIOHJELMAA

Runsaan kahden vuoden työ ja aktiivinen vaikuttaminen tuotti tulosta: diagnostiset terveystieteet saatiin mukaan Helsingin yliopiston terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmaan.

Oulun yliopisto lopetti kliinisen laboratoriotieteen ja radiografiatieteen sisäänoton vuonna 2010. Koulu tus jatkui vielä niille, jotka ehtivät aloittaa sen ennen vuotta 2010. Suomen Röntgenhoitajat ry:ssä ja Suomen Bioanalyytikkoliitossa on ollut koulutuksen lopettami sesta asti tavoitteena saada alojen yliopistokoulutus uu delleen johonkin toiseen yliopistoon Suomessa.

Alkuvuodesta 2020 asia tuli uudelleen ajankohtai seksi, kun Bioanalyytikkoliitto perusti yliopistokoulu tusta valmistelevan työryhmän (Kliinisen laboratoriotieteen koulutusohjelmatyöryhmä), johon kuuluivat Tuula Salmivaara (työryhmän vetäjä), Tero Hongisto, Marja-Kaarina Koskinen, Seija Tuokko ja Sina Nord man. Työryhmän jäsenet ottivat yhteyttä Suomen Rön tgenhoitajat ry:hyn ja kysyivät mukaan työryhmään. Röntgenhoitajista mukaan tulivat Katariina Kortelai nen, Päivi Wood ja Ekaterina Saukko sekä HUSin pää luottamushenkilö Elina Manninen.

Työryhmän tavoitteena oli saada diagnostiikan ja terveystieteellisen tutkimuksen maisteriohjelma (TtM, 120 opintopistettä) Helsingin yliopistoon. Koulutus on suunniteltu bioanalyytikon ja röntgenhoitajan tutkin non suorittaneille.

Maisteriohjelman tavoitteena on ollut alusta asti saada

em. alojen syventäviä opintoja, jotka antavat valmiuksia kehittää ammattia ja edetä urapoluilla. Työelämä tarvitsee koko ajan lisää bioanalyytikoita ja röntgenhoitajia, jotka pystyvät osallistumaan laboratorio- ja kuvantamispalve lujen kehittämiseen. Yliopistoissa oleva hoitotiede ei anna diagnostisten alojen tarvitsemaa syväosaamista, jota työ elämässä tällä hetkellä kipeästi tarvitaan.

Työryhmä on kokoontunut tiiviisti näiden run saan kahden vuoden aikana, 28 kertaa, ja tämän lisäksi ryhmä on tavannut HUSin Diagnostiikkakeskuksen ylintä johtoa, opetusministeri Antti Kurvista sekä Hel singin yliopiston edustajia. Kaikki työryhmän yhteiset tapaamiset sekä yhteistyötahojen tapaamiset on pää sääntöisesti järjestetty verkossa. Helsingin yliopiston de kaanin ja varadekaanin tapaaminen tämän vuoden syys kuussa järjestettiin lähitapaamisena.

Aktiivinen yhteydenpito yhteistyötahoihin Työryhmässä HUSin Tehyn pääluottamushenkilöt Tuula Salmivaara ja Elina Manninen ovat selvittäneet asioita ja tehneet koko kahden vuoden ajan hyvää yhteistyötä HUSin Diagnostiikkakeskuksen johdon kanssa. Tär keinä työryhmän jäseninä ovat olleet opetusalan asian tuntijat Seija Tuokko ja Marja-Kaarina Koskinen.

Syksyllä 2020 työryhmä lähetti HUSin Diagnostiik kakeskukselle kirjelmän, jossa toivottiin tapaamista, tavoitteena saada yliopistohankkeelle tukea. Työryhmä on asettanut tavoitteeksi tehdä hyvin valmistellut esityk set neuvottelujen helpottamiseksi. Tätä on edesauttanut työryhmän kaikkien jäsenten sitoutuminen ja hyvä kes kinäinen yhteistyö.

Syksyllä 2020 julkaistiin myös Helsingin Sanomien mielipidesivuilla työryhmän tuottama kirjoitus asiasta keskustelun käynnistämiseksi.

Ensimmäinen tapaaminen HUSin Diagnostiikkakes kuksen ja Helsingin yliopiston edustajien kanssa jär jestyi Teams-palaverina tammikuun puolivälissä 2021. Helsingin yliopiston edustajat eivät suhtautuneet asiaan kovin myönteisesti ja lääketieteellisen tiedekunnan de kaani Risto Renkonen painotti, että yliopisto ei käyn nistä mitään ohjelmaa, vaan Opetus- ja kulttuuriminis teriö tekee päätökset. HUSin Diagnostiikkakeskuksen johdolta saimme kokouksessa hyvää tukea asiallemme.

Tämän jälkeen alkoi työryhmän tiiviimpi työtahti, koska asian valmistelu vaati paljon tapaamisia ja töitä.

Tänä syksynä asia konkretisoitui, kun neuvotteluissa lääketieteellisen tiedekunnan edustajien kanssa pääs tiin yhteisymmärrykseen siitä, että diagnostiset terveys tieteet saadaan osaksi terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelmaa.

Terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma käynnistyy syksyllä 2023 ja kokouksen päätöksen mu kaan diagnostiset terveystieteet tulevat koulutusohjel

maan syksyllä 2024. Bioanalyytikot ja röntgenhoitajat voivat kuitenkin hakeutua myös syksyllä 2023 alkaviin opintoihin.

Opiskelijat valitaan syksyllä 2023 alkaviin opintoi hin pääsykokeiden kautta, sisäänotto on 30 opiskelijaa ja koulutuksen kesto on kaksi vuotta (120 op). Jatkossa maisteriohjelmaan voi hakeutua suoritettuaan valinnai set opinnot (50 op) avoimen yliopiston opintoina (tn. tietyin arvosanoin). Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta ei vaadita siltaopintoja.

Työryhmä toimitti 26.10.2022 Helsingin yliopis ton lääketieteellisen tiedekunnan varadekaanille opin tosuunnitelman Diagnostisten terveystieteiden (25 op) opintokokonaisuudesta (5 viiden opintopisteen opin tokokonaisuutta). Samalla esitettiin toivomus yhden vertaisesta kohtelusta niin, että myös diagnostisten terveystieteiden opintokokonaisuuden opinnot olisi mahdollista aloittaa syksyllä 2023. Opintokokonai suuden suunnitteluun osallistuivat alamme professorit Taina Autti ja Kari Pulkki Helsingin yliopiston lääketie teellisestä tiedekunnasta.

Tärkeää työtä ammattikuntiemme kehittämiseksi tulee jatkaa edelleen, jotta saavutamme yhdenvertaiset kouluttautumismahdollisuudet kansainvälisten yhteis työtahojen kanssa.

Jatkossa Diagnostisista terveystieteistä tiedotetaan asiaan liittyvää ajankohtaista tietoa sekä edistymistä liittojen julkaisemien lehtien ja sosiaalisen median kautta.

TERVEYSTIETEIDEN MAISTERIOHJELMA (TtM) 120 op LTDK Avoimen yliopiston opintoina nämä vaihtoehdot:

Vaihtoehtoiset suuntautumisopinnot 50 op 2 moduulia seuraavista jatkuvan oppimisen opintokokonaisuuksista, avoimia kaikille

Kansanterveystiede 25 op

Kliininen hoitotiede 25 op

Diagnostiset terveystieteet 25 op

Monialainen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla 25 op Syksy 2023 Syksy 2023 Syksy 2023 Syksy 2024

Menetelmäopinnot 10 op Syventävät opinnot 60 op Vaihtoehtoiset syventävät opinnot 10–15 op Johtamis- ja kehittämisopinnot sekä harjoittelu 10–15 op Tutkielmaseminaari (5 op) ja tutkielma 30 op

Terveydenhuollon kehittäminen maisteriohjelman tutkintorakenneluonnos. Vaihtoehtoisista suuntautumisopin noista opiskelijan on suoritettava kaksi avoimen yliopiston kokonaisuutta (25 op+25 op).

INNOSTAVA OPETTAJA MOTIVOI ITSENÄISEEN OPISKELUUN

TEKSTI

Essi Kortetmäki, bioanalyytikko (YAMK), AmO & Anniina Friman, Pt.tuntiopettaja Turun AMK, bioanalyytikko (YAMK), AmO, Service, Design (MBA)-opiskelija

Korkeakoulumaailmassa itsenäisesti suoritettavat etä- ja verkkokurssit ovat lähivuosina vain lisääntyneet. Opis kelijoilla on erilaiset valmiudet opiskella itsenäisesti, mutta opettaja voi kuitenkin osaltaan tukea opiskelijoi den motivaatiota itsenäisissä opinnoissa.

Tämä artikkeli perustuu Turun ammattikorkean YAMK-kehittämistyöhön, jossa haluttiin selvittää bioanalyytikko-opiskelijoiden motivaatiota itsenäistä opiskelua kohtaan. Kehittämistyö oli itsenäinen osa kansainvälistä BioTriCK BLS Triangular Centre of Kno wledge -hanketta, jossa Turun ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutus on mukana yhdessä Norjan, Portugalin ja Belgian kanssa (Turku AMK 2021).

Erasmus+ rahoituksen saaneen BioTriCK-hank keen keskeinen tavoite on bioanalyytikko-opiskelijoiden opetuksen laadun kehittäminen (Turku AMK 2021). Opinnoissa invasiiviset harjoitteet vievät aikaa, joten itsenäiset opinnot ja tehtävät ovat osa aivan jokaista opintojaksoa. Käynnissä olevan BioTriCK-hankkeen ja YAMK-opiskelijan kehittämistyön myötä Turun am mattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutuksen opetta jat halusivat saada konkreettisia keinoja, millä jatkossa pystyisivät tukemaan opiskelijoita paremmin myös opintojen itsenäisissä osioissa.

YAMK-kehittämistyössä tehdyllä sähköisellä kyse lyllä (n=133) haluttiin selvittää bioanalyytikko-opiske lijoiden ajatuksia itsenäiseen opiskeluun liittyen. Työn tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden ja opettajien ymmär rystä sekä tietoa motivaatiota edistävistä tekijöistä ja

saada aikaan erilliset huonetaulut muistuttamaan niin opettajia kuin opiskelijoitakin motivaation ylläpidosta.

Opettajan oma hyvinvointi kaiken perustana Enemmistö bioanalyytikko-opiskelijoista oli sitä mieltä, että kurssin opettaja vaikuttaa motivaatioon itsenäistä opiskelua kohtaan ”paljon” tai ”hyvin paljon”.

Kolmasosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista ker toi innostavan ja kannustavan opettajan olevan mo tivoiva. Opettajan innostuksella on tärkeä rooli opis kelijan opintoihin sitoutumiseen, motivaatioon sekä suoriutumiseen opinnoissa (Wenström 2020). Opettajan motivaatio ja hyvinvointi ovat suorassa yhteydessä opis kelijan motivaatioon (Ryan & Deci 2017).

Opiskelijan sitoutumiselle ja kognitiiviselle kasvulle sisäinen motivaatio on tärkeä. Sisäistä motivaatiota tarvitaan itsenäisen opiskelun onnistumiseksi vaaditta vaan itseohjautuvuuteen. Sisäistä motivaatiota voidaan edistää autonomiaa tukemalla (vaihtoehtojen antami nen), kyvykkyyttä vahvistamalla (positiivinen palaute) ja läheisyyden sekä yhteyden tunnetta lisäämällä (empa tia). Opettajan toimintatavat, jotka tukevat vapaaeh toisuutta samalla lisäävät opiskelijan autonomista mo tivaatiota sekä opiskeluihin sitoutumista, suoritusta ja positiivisia kokemuksia. (Ryan & Deci 2017.)

Oikeanpuoleisella sivulla Essi Kortetmäen tekemä huoneentaulu opettajille.

Millaisilla keinoilla opettaja voi tukea opiskelijoiden motivaatiota itsenäistä opiskelua kohtaan? Autonomista motivaatiota tukeva opettajan toiminta käsittää opiskelijan kuuntelemisen, kannustamisen, auttavien vinkkien tarjoamisen hankalissa paikoissa ja kehittymisen huomioimisen. Opettajan tarjotessa vaihtoehtoja sekä huomioidessa opiskelijan näkökul mia ja kiinnostuksia, raportoivat opiskelijat kurssin arvokkaaksi ja hyödylliseksi. (Ryan & Deci 2017.) Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista koki valinnan mahdollisuuden itsenäisten opintojen suori tustavassa lisäävän motivaatiota vähintään kohtalai sesti. Mielekkäin suoritustapa oli vastaajien mielestä erilaiset tehtävät ja itsenäistä teoriaa opiskelijat ko kivat parhaiten oppivan nauhoitetuista luennoista. Kyselyyn vastanneiden mielestä opettaja pystyy lisäämään bioanalyytikko-opiskelijan motivaatiota itsenäiseen opiskeluun antamalla selkeät ohjeet, ai kataulut ja arviointikriteerit, panostamalla materi aaleihin sekä antamalla palautetta suoriutumisesta. Positiivisella palautteella vahvistetaan muun muassa kyvykkyyden tunnetta (Ryan & Deci 2017). Kyvyk kyyden tunnetta lisää esimerkiksi sopivan haasteen selättäminen (Miao 2021). Motivaation kerrottiin paranevan, jos itsenäiset opiskelutehtävät ovat mie lekkäitä ja niillä on selkeä tarkoitus. Opiskelijalle merkityksellinen ja käytännössä hyödynnettävä tieto tai taito on mielenkiintoista (Salmi 2020).

Opettaja ei ole yksin vastuussa opiskelijan moti vaatiosta, mutta opettaja voi pyrkiä lisäämään opis keluintoa tukemalla opiskelijoiden sisäistä moti vaatiota sekä panostamalla aiheen pohjustukseen ja annettaviin materiaaleihin. Palautteen saaminen on oppimisen kannalta todella tärkeää myös itsenäisesti suoritetuista opinnoista.

”Hyvä/innostunut asenne ainetta kohtaan motivoi. Myöskin työelämän tarinoita on kiva kuulla, koska ne jäävät mieleen.”

”...Kannustava, helposti lähestyttävä persoona on ensisijaisen tärkeää myös itsenäisen opiskelun kan nalta.”

Kuvassa oikealla on Essi Kortetmäen tekemä huoneentaulu opiskelijoille.

TEKSTI Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia AMK KUVAT AdobeStock

VALMISTUVAN BIOANALYYTIKON OSAAMINEN

Tänä vuonna valmistuu yli 200 bioanalyytikkoa, jotka siirtyvät työelämään. Heiltä odotetaan vahvaa ammatillista osaamista. Laboratoriotutkimusprosessiin liittyvä osaaminen on työn ydintä, mutta sen rinnalla tarvitaan esimerkiksi asiakaspalvelu-, ohjaus- ja kehittämisosaamista.

Väestön kasvavat palvelutarpeet, nopea teknologinen kehitys, digitalisaatio ja robotiikka vaativat bioanalyy tikolta jatkuvaa itsensä kouluttamista ja kehittämistä. Osa uusista työtehtävistä ei olisi mahdollisia ilman tek nologisia muutoksia, osa voi rikastuttaa tai köyhdyttää työtehtäviä riippuen siitä, miten työ muutoksessa orga nisoidaan. Oppimiskyvyllä ja muutoksenhallintaan liit tyvillä metataidoilla on entistä suurempi merkitys tule vaisuudessa. Työelämän kasvava kompleksisuus vaatii syy-yhteyksien jäsentämistä ja ongelmanratkaisutaitoja.

Ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto antaa yksilölle hyvän perustan osaamiselle, mutta vaatii sys temaattista kehittämistä ja oppimista. Sitä vaaditaan myös työorganisaatioilta. Työntekijät arvostavat mah dollisuutta kehittää osaamistaan. Työnantajien kan nattaa panostaa siihen myös siksi, että työntekijöiden kehittyvällä osaamisella on kiistaton vaikutus työn tuot tavuuteen ja palvelujen laatuun.

Artikkelissa tarkastellaan osaamisperustaisuutta ja kompetensseja sekä bioanalyytikon osaamista esi merkkien kautta. Bioanalyytikon keväällä 2022 päivi tetyt kompetenssit ovat kokonaisuudessaan luettavissa Kliinlab-lehdessä 3/2022.

Osaamisperustaisuus ja kompetenssit

Bioanalytiikan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat perustuvat valtakunnallisesti laadittuihin kompetens sikuvauksiin ja ammattikorkeakoulusta valmistuvien geneerisiin kompetensseihin sekä ammattikorkeakoulu jen omiin strategisiin tavoitteisiin. Vaikka opetussuun nitelmien sisällöissä ja opintojen laajuuksissa on jonkin verran eroja, voi bioanalyytikon osaamista pitää melko tasalaatuisena riippumatta siitä, mistä ammattikorkea koulusta hän on valmistunut.

Tutkintojen opetussuunnitelmissa osaamisperustai suus on ollut käytössä lähes kaksikymmentä vuotta. Osaamisperustaisuuteen siirryttäessä haluttiin siirtää fokusta opiskelijoiden oppimisen tuloksiin ja Euroopan tasolla kyse oli korkeakoulututkintojen työelämärele vanssin lisäämisestä ja opiskelijoiden joustavasta siir tymisestä työelämään. Aiemmin opetussuunnitelmissa kuvattiin opetustavoitteita ja -sisältöjä, nykyisin oppi mistavoitteita ja oppimisten tuloksia.

Korkeakoulututkintojen ja niiden tuottaman osaa misen harmonisointi liittyy vuonna 1999 solmittuun Bolognan sopimukseen. Tällöin laadittiin tutkintojen ja osaamisen viitekehys EQF (European Qualification Framework) sekä kansallisia viitekehyksiä. Niissä osaa

minen kuvattiin tietoina, taitoina ja kompetensseina (knowledge, skills and competences). Myös opintojen mitoitusjärjestelmää yhtenäistettiin ottamalla käyttöön opintopistejärjestelmä (1 op = 27 h opiskelijan työtä).

Eurooppalaisen (EQF) ja kansallisen (NQF) viiteke hyksen mukaisesti osaamistavoitteissa kuvataan, mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja kykenee tekemään opin not suoritettuaan. Viitekehyksessä on kahdeksan ta soa, joista alempi korkeakoulututkinto (amk- ja kandi daattitutkinto), esim. bioanalyytikon koulutus sijoittuu tasolle 6. Viitetasot perustuvat oppimistuloksiin, jotka kuvataan tietoina (knowledge), taitoina (skills) ja päte vyytenä (competence). Bioanalyytikon valmistumisvai heen osaamista tarkastellaan suhteessa näihin viiteke hyksiin.

Työntekijöiden osaamisen kehittämisellä on kiistaton vaikutus työn tuottavuuteen ja palvelujen laatuun.

Kompetenssista on käytetty suomenkielistä käsitettä pätevyys, joka tarkoittaa tietojen, taitojen ja asenteiden muodostamaa kokonaisuutta. Sitä, miten yksilö suoriu tuu ammattiin kuuluvista tehtävistä ja käyttää tietojaan ja taitojaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti vuonna 2005 ECTS -hankkeen, jolloin ammattikorkeakouluissa siir ryttiin osaamisperustaisiin opetussuunnitelmiin. Kou lutuksen tavoitteet määritettiin konkreettisina oppi mistuloksina ja osaamisena. Tuolloin julkaistiin myös ammattikorkeakoulusta valmistuvien geneeriset kompe tenssit ja samaan aikaan laadittiin tutkintojen alakoh taiset osaamiset.

Korkeakoulujen osaamisperustaisten opetussuunni telmien taustalla on liikkuvuuden lisäämisen ja jatkuvan oppimisen tavoitteiden ohella arvioitu olevan uuslibera listisia painotuksia. Opetussuunnitelmien elinkeino- ja työelämän käytännöstä ohjautuvia lähtökohtia on myös kritisoitu. Ongelmallisena on pidetty tiedon ja tietämi sen työlle alisteisuutta sekä sitä, korkeakoulutuksen tiedon merkitys rajautuu vain sen käyttöarvoon. Kriit tisissä puheenvuoroissa on kysytty myös sitä, tarvittai

siinko uudenlaisia tapoja opetussuunnitelmien kehittä miseen.

Bioanalyytikon osaaminen Tällä hetkellä bioanalytiikan opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja niissä on kuvattu alalla vaadittava osaaminen. Kuvaukset edustavat tutkinnon suorittaneen osaamista. Bioanalyytikon ammattialakohtaisen subs tanssiosaamisen ytimen muodostaa laboratoriotutki musprosessiin liittyvää osaaminen. Tämän rinnalla tar vitaan geneeristä (yleistä) osaamista, jolla tarkoitetaan toimintaympäristöstä riippumattomia tietoja, taitoja ja asenteita. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto jul kaisi vuonna 2022 ammattikorkeakoulusta valmistu vien osaamisvaatimukset, jotka sisältävät kestävän kehi tyksen, monikulttuurisuuden ja ennakoinnin, oppimaan oppimisen, eettisyyden ja työelämätoiminnan sisältöjä.

Ammattialakohtaisista osaamisista laboratoriotutki musprosessin ja sen eri vaiheiden preanalytiikan, analy tiikan ja postanalytiikan osuus on koulutuksessa mer kittävä, yli puolet tutkinnon opinnoista. Käytännössä tätä osaamista voisi hyödyntää työelämässä nykyistä paremmin ja bioanalyytikoilla itsellään tulisi olla halua ja kiinnostusta tuoda osaamistaan käyttöön.

Asiakas- ja käyttäjälähtöiset laboratoriopalvelut tar joavat bioanalyytikoille mahdollisuuden erilaisiin asia

kaspalvelu- ja ohjaustehtäviin, joissa on käyttämätöntä potentiaalia. Bioanalyytikoilla on osaamista tuottaa ter veydenhuollon muutostarpeisiin vastaavia asiakasläh töisiä palveluita.

Suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä uudistuu vuoden vaihteessa. Se edellyttää bioanalyyti koilta muutosvalmiutta ja näyttöön perustuvan, par haan saatavilla olevan tiedon hyödyntämistä laboratori opalveluprosessissa. Uudistus tarjoaa bioanalyytikoille mahdollisuuksia, mutta se edellyttää oman työn, työyh teisön ja asiakkaille tarjottavien laboratoriopalveluiden kriittistä tarkastelua ja kehittämistä.

Bioanalyytikoilla on monipuolista osaamista, jota voidaan hyödyntää laajasti terveydenhuollon laborato riopalveluissa. Työntekijöiden osaaminen, motivaatio, töiden organisointi ja johtaminen on keskeisiä tekijöitä siinä, minkälaisia terveydenhuollon laboratoriopalve luita jatkossa saamme.

Lähdeviitteet saatavilla sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

BIOANALYYTIKOT JA NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA

TERVEYDENHUOLLOSSA

Nykypäivän bioanalyytikot ovat osa terveydenhuollon moniammatillista tiimiä, jossa toiminta perustuu näyttöön eli ajantasaiseen, järjestelmällisesti koottuun ja kriittisesti arvioituun tutkimus- tai asiantuntijatietoon.

Laboratorion toimintaa ja laatua ohjaavat erilaiset laa tujärjestelmät (SFS-EN ISO 15189:2013), jolloin itse näyttöön perustuvasta toiminnasta puhutaan vähem män kliinisen laboratorion kontekstissa. Maailman muuttuessa näyttöön perustuvat tiedot vaikuttavat la boratorion toiminnan kehittämisprosesseihin, laatujär jestelmiin sekä käytännön työssä tapahtuviin päätök sentekotilanteisiin. Bioanalyytikko toimii yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattiryhmien kanssa tuot tamalla potilaan hoitoon optimaalisia laboratoriotutki muksia. Kliinisen laboratorion rooli on merkittävä ter veydenhuollossa, koska laboratoriotutkimuksista saatua tietoa hyödynnetään jopa kahdessa kolmasosassa hoito päätöksistä.

Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 8 §) velvoittaa, että terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyt töön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Tervey denhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Joanna Briggs Instituutti (JBI) on kehittänyt näyttöön perustuvan terveydenhuol lon (NPTH) mallin, jonka mukaan NPTH nähdään syklisenä, viisivaiheisena prosessina, jonka jokaista vai hetta tarvitaan näyttöön perustuvan toiminnan toteu tumiseen. NPTH:n malli muodostuu tiedon tarpeen tunnistamisesta, tiedon tuottamisesta, tiedon tiivistämi sestä, näytön levittämisestä ja näytön käyttöönotosta. NPTH:n tavoitteena on turvata palveluita tarvitsevien ihmisten tasa-arvoinen kohtelu ja hyvä hoito sekä so siaali- ja terveydenhuollon resurssien asianmukainen kohdentaminen. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tunnistavat tiedon tarpeita nykyisissä toimintatavoissa ja menetelmissä. NPTH:n avulla jokai nen sosiaali- ja terveysalan ammattilainen pystyy toimi maan niin, että päätökset pohjautuvat näyttöön perus tuvaan tietoon.

Tutkimuslaitokset, korkeakoulut sekä käytännön työn asiantuntijat tuottavat näyttöä. Näytöllä tarkoi tetaan ensisijaisesti tiivistettyä tutkimusnäyttöä, johon tutkimukset on koottu järjestelmällisesti ja ennalta mää riteltyjen sisäänottokriteerien mukaisesti. Tutkimus näyttö on haettu asianmukaisista tietokannoista, mu kaan otettujen tutkimusten menetelmällinen laatu on arvioitu ja tuloksista on tehty asianmukainen synteesi. Tarvittaessa tutkimuksien puuttuessa voidaan näyttönä käyttää asiantuntijoiden konsensuslausumia.

Yksittäisten tutkimusten perusteella pystytään muo dostamaan kokonaiskuva tutkitusta aiheesta, joka voi daan tiivistää näyttöön perustuviksi suosituksiksi, jär jestelmällisiksi katsauksiksi sekä näytön tiivistelmiksi.

Kliinisen laboratorion näkökulmasta hyvänä esimerk kinä on yleisimmistä taudeista laaditut kansalliset Käypä hoito -suositukset ja alueelliset hoitoketjuoh jeet, joihin on koottu diagnoosin ja hoidon perusteena käytettävät laboratoriotutkimukset sekä tuore hoito suositus ”Onnistu laboratorionäytteissä – suositus tut kimusten valinnasta, potilaan tunnistamisesta ja ohjaa misesta”.

Näyttöön perustuva toiminta on perusta hoidon laadun toteutumiselle. Se edellyttää organisaation, johtajien ja koko henkilöstön sitoutumista, jolloin se velvoittaa kaikkia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Käytännön työhön näyttöön perustuva ohjeistus tu lee koulutuksen ja järjestelmien kautta. Näyttöä tulee levittää käytäntöön kouluttamalla, järjestelmiin inte groimalla ja aktiivisesti tietoa levittämällä esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Kun tietoa jaetaan mahdolli simman laajasti, voidaan varmistaa, että jokainen sosi aali- ja terveydenhuollon ammattilainen toimii näyttöön perustuen.

Näyttöön perustuvalla toiminnalla (NPT) tarkoite taan näytön harkittua käyttöä potilaan tai asiakkaan terveyden edistämistä, hoitoa ja kuntoutusta koskevassa päätöksenteossa. Näyttöön perustuva toiminta on pe rusta hoidon laadun toteutumiselle. Näyttöön perustuva toiminta edellyttää organisaation, johtajien ja koko henkilöstön sitoutumista, jolloin se velvoittaa kaikkia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Sen on oltava tur vallista, vaikuttavaa, oikea-aikaista, asiakaslähtöistä, tehokasta ja helposti saatavilla. Näiden osa-alueiden kehittämisen tulee perustua tutkittuun tietoon eli tut kimusnäyttöön. Näytön käyttöönotto todentuu hoito työn käytännössä ja sen tarkoituksena on mahdollistaa tasalaatuinen ja turvallinen hoito hoitotyöntekijästä tai hoitopaikasta riippumatta. Sitä vahvistetaan muutosta tukemalla, prosessia ja lopputulosta arvioimalla erilai

set kontekstit huomioon ottaen, yhtenäisiä toimintata poja tukien.

Suurimmat vastuut NPTH:n osaamisesta jakautu vat terveydenhuollon palveluorganisaatioille, koulutusta järjestäville tahoille sekä tutkimusyksiköille. NPTH:n ammattilaisten osaamiseen voidaan vaikuttaa ensisijai sesti koulutuksella, joka vaikuttaa sekä laadukkaan hoi don järjestämiseen sekä kokonaisvaltaisesti terveyden huollon laatuun. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien, asiantuntijoiden, kehittäjien ja ammattihenkilöiden rooli korostuu erityisesti siinä, miten tuotettu näyttö otetaan käyttöön itse toiminnassa. NPT:n vakiintuminen edellyt tää, että siitä tulee osa organisaatiokulttuuria.

Positiivisen organisaatiokulttuurin on osoitettu joh tavan hyvään tiedon ja tutkimusnäytön hyödyntämi seen. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että näyt töön perustuvaa toimintaa toteutetaan puutteellisesti, jolloin haasteita on ilmennyt näyttöön perustuvien käy täntöjen levittämisen, käyttöönoton ja vakiinnuttamisen parissa sekä tulosten arvioinnissa ja seurannassa (Ma thieson ym. 2019). Näyttöön perustuvan toiminnan ydi nosaamisalueiden vahvistaminen auttaa parantamaan näyttöön perustuvan toiminnan osaamista ja opetusta.

Näyttöön perustuva terveydenhuolto on olennainen osa uusien hyvinvointialueiden rakentamisessa. Ajanta saista tietoa tarvitaan hoitomenetelmien, - palveluiden ja käytäntöjen käyttökelpoisuudesta tarkoituksenmu kaisuudesta, vaikuttavuudesta sekä merkityksellisyy destä. Käytännössä NPTH:n voidaan ajatella olevan prosessi, jossa sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöt sekä potilaat ja asiakkaat tunnistavat tiedon, muutok sen tai palvelun tarpeita. Tutkijoiden tuottamaa tie toa tiivistetään näytöksi yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa organisaatioiden sekä muiden toimijoiden levi tettäväksi. Kehittäjät, johtajat sekä asiantuntijat ottavat näytön käyttöön, joka todentuu terveydenhuollossa itse päätöksenteon yhteydessä.

Bioanalyytikon rooli terveydenhuoltoalan ammatti laisena sekä NPTH:n toteutumisessa on tärkeä. Kliinis ten laboratorioiden tehtävänä on tuottaa tietoa sairauk sien diagnoseihin, ehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan.

Terveydenhuollon laboratorioteknologian uudistuminen vaatii myös jatkuvaa itsensä kehittämistä. Kou lutetuilla ja jo työelämässä harjaantuneilla bioanalyy tikoilla on taitoa ja kykyä arvioida laboratoriotutki musprosessia kokonaisvaltaisesti sekä ymmärtää siihen liittyviä tekijöitä. Bioanalyytikko osallistuu käytän nön työn ohella laboratoriotoimintojen kehittämiseen ja vahvistamiseen huomioimalla päätöksenteossa näyt töönperustuvan toiminnan yhdessä muiden laboratorioammattiryhmien kanssa.

Bioanalyytikko ei välttämättä ajattele käytännön työssään näyttöön perustuvuutta, vaikka se mm. akkre ditointien kautta toteutuu päivittäisessä toiminnassa. Jatkossa bioanalytiikan osaamista tulee hyödyntää mo nipuolisemmin osana NPTH:n toteutumista. Koulutu sorganisaatioiden ja työelämän yhteistyö on tärkeää näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä ja to teuttamisessa.

Kati Immonen, TtM, bioanalyytikko, yliopettaja (Oulun ammattikorkeakoulu), väitöskirjatutkija (Oulun yliopisto)

Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk Lähdeviitteet saatavilla sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.

SYTOSENTRIFUGINÄYTTEET JA NIIDEN VALMISTUSTAVAT SUOMEN PATOLOGIAN LABORATORIOISSA

Kuva: AdobeStock

Tavallisimmat patologian laboratorioon tulevat sytolo giset näytteet ovat virtsanäytteet, hengitysteiden näyt teet, ohutneulabiopsiat ja likvornäytteet. Yleensä nämä näytteet valmistetaan sytosentrifugeilla. Kaikki suoma laiset laboratoriot valmistavat näytteet käsitellyille ob jektilaseille. Sytosentrifugivalmisteiden käsittelymenetel mät vaihtelevat jonkin verran. Sytosentrifuginäytteiden valmistaminen Sytologinen tutkimus on tärkeä osa syövän diagnos tiikkaa. Solujen mikroskooppista rakennetta tutkimalla voidaan havaita erilaisia pahalaatuisten tautien aiheuttamia muutoksia. Sytologinen näyteprosessi sisältää näytteenoton, näytteen kiinnittämisen, valmistamisen preparaatiksi, mikroskopoimisen ja vastauksen anta misen. Bioanalyytikko vastaa sytologisen näytteen oi keasta käsittelystä ja valmistamisesta laadukkaaksi pre paraatiksi. Bioanalyytikko myös esitarkastaa sytologisia näytteitä, mutta lopullisen vastauksen antaa patologi.

Sytosentrifugimenetelmässä nestemäisessä muodossa oleva näyte siirretään sentrifugivoiman avulla suoraan näytelasin rajatulle alueelle. Tarkoituksena on muo dostaa objektilasille yksikerroksinen solukerros. Me netelmä on hyvä erityisesti suspensiomuodossa olevien näytteiden, kuten neula-aspiraattien, erilaisten kehon nesteiden sekä huuhtelunäytteiden ja pienivolyymisten näytteiden valmistamiseen. Vaikka menetelmä on ol lut pitkään käytössä, on siihen liittynyt haasteita, jotka ovat nousseet esiin työelämässä. Jotta näytepreparaat tien laatua voitaisiin parantaa ja näytteiden esitarkas tusta helpottaa, on tärkeää saada tietoa erilaisista käsit telytavoista.

Artikkelin perustana on Tampereen ammattikor keakoulussa tehty opinnäytetyö. Opinnäytetyön tar koituksena oli kuvata miten sytosentrifugivalmisteita käsitellään suomalaisissa patologian laboratorioissa ja mitä ongelmia käsittelytavoissa tai näytteen pysyvyy dessä näytelasilla on havaittu. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tutkimustietoa työelämään, jota voidaan hyödyntää sytosentrifugivalmisteiden laadun parantamisessa.

Opinnäytetyön menetelmä Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuk sena. Aineisto kerättiin sähköisesti syksyn 2021 aikana lähettämällä anonyymi kysely kaikkiin suomalaisiin pa tologian laboratorioihin (N=21). Kyselyyn vastasi 15 patologian laboratoriota. Vastausprosentti oli 71, jota

voidaan pitää hyvänä. Kyselylomake sisälsi 22 kysy mystä, joista yksi oli taustakysymys ja muut strukturoi tuja ja avoimia kysymyksiä. Aineistosta laskettiin frek venssit ja prosentit. Avoimien kysymysten vastaukset teemoiteltiin.

Bioanalyytikko vastaa näytteen oikeasta käsittelystä ja valmistamisesta laadukkaaksi preparaatiksi. Bioanalyytikko myös esitarkastaa sytologisia näytteitä.

Tulokset

Patologian laboratorioissa valmistetaan sytosentrifu geilla useita näytteitä: virtsat (n=15), hengitysteiden näytteet (n=149), effuusiot (n=12), ruoansulatuskana van näytteet (n=9), ohutneulabiopsiat (n=14), likvorit (n=13) ja nivelnesteet (n=12). Kahdessa laboratoriossa valmistetaan endometriumin ja silmän lasiaisnesteen näytteitä. Lisäksi yksittäisissä paikoissa valmistetaan preparaatteja rinnan eritteestä, vatsaontelon nesteestä ja perikardiumista. Suurin osa (73%) näytteistä tulee labo ratorioon kiinnitettynä alkoholiin. Tuorenäytteet käsi tellään heti (73%) tai viimeistään kahden tunnin ku luessa. Suurin osa (n=11) laboratorioista ei hemolysoi verisiä näytteitä. Kolmessa laboratoriossa veriset näyt teet hemolysoidaan joskus ja yhdessä laboratoriossa aina. Hemolysoinnissa käytettiin 0,1 N suolahappoa. Kaikki laboratoriot valmistavat näytteet käsitellyille ob jektilaseille. Käytetyin (53%) lasityyppi on SuperFrostPlus-lasi. Yksi laboratorio käyttää kertakäyttöi siä kyvettejä ja muut uudelleenkäytettäviä kyvettejä. Näytekyvetteihin lisätiin ennen sentrifugointia PEG-al koholiliuosta (n=11), 50% alkoholia (n=10) tai 0,9% NaCl:ia (n=1). Sentrifugointiajat vaihtelivat laboratorioissa 5–10 minuutin välillä ja sytosentrifugien kierrosnopeudet oli vat 500-2000 riippuen näytetyypistä. Sentrifugoinnin jälkeen kyvettipakettia yleensä valutettiin 1–15 minuut tia. Kahdessa laboratoriossa valutusta ei tehty. Kui

vatusajat ennen näytteen rajaajan poistoa vaihtelivat yhdestä minuutista jopa 17 tuntiin, kun taas rajaajan poiston jälkeen kuivatusajat vaihtelivat 1 minuutista 19 tuntiin.

Ongelmat sytosentrifugivalmisteen käsittelyssä ja näytteen pysyvyydessä objektilasilla

Sytosentrifugivalmisteiden valmistuksessa koetiin hy vin vähän ongelmia. Yksittäisiä ongelmia olivat kyvet tien vuotaminen, niukkasoluiset näytteet, gelatiinilasin epätasaisuus ja limaisen näytteen huono värjäytyvyys. Pysyvyysongelmia objektilasilla olivat liian paksu näyte (n=2), verinen näyte (n=2), sakkainen virtsa (n=1) ja li mainen näyte (n=1).

Lopuksi

Tässä artikkelissa tulokset on esitetty lyhyesti. Opinnäy tetyö kokonaisuudessa lähteineen on luettavissa linkistä https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110722146.

Tulokset osoittavat erilaisten limanpoisto- ja hemo lysointimenetelmien käytön olevan vähäistä laboratori

oiden keskuudessa. Kuitenkin veriset, limaiset ja proteii nisakkaiset näytteet koetaan ongelmallisiksi puhuttaessa sytologisen näytteen pysyvyydestä näytelasilla. On mah dollista, että poistomenetelmät koetaan työläiksi sekä aikaa vieviksi työelämässä. Johtopäätöksenä voitaisiin kuitenkin todeta sytosentrifugimenetelmän olevan suh teellisen toimiva ja ongelmaton.

Vaikka veriset, limaiset ja proteiinisakkaiset näytteet koetaan ongelmallisiksi, on erilaisten limanpoistoja hemolysointimenetelmien käyttö laboratorioissa vähäistä.

Opinnäytetyö tuo lisää aiheeseen liittyvää tietoa työyhteisöön ja sen pohjalta laboratorioiden on mah dollista tarkastella, olisiko näytteen käsittelytavoissa parantamisen varaa. Aihe rajautui näytteen käsittelyme netelmiin ja havaittuihin menetelmän ongelmiin, mutta jatkossa saatujen tulosten pohjalta olisi syytä tutkia tar kemmin eri käsittelytapojen, kuten kuivatus- ja sentri fugointiaikojen tai näytteen hemolysoinnin vaikutusta preparaattien laatuun.

Venla Jääskeläinen, bioanalyytikko-opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu Eeva Liikanen, yliopettaja, dosentti, Tampereen ammattikorkeakoulu

Cyto-Tek-sytosentrifugi.

Hybridikoulutusmalli terveystieteen opetukseen (LearnHybrid-hanke)

Hybridimallisella opetuksella tavoitellaan joustavuutta opiskeluun. Samanaikainen lähiopetus sekä etänä ta pahtuva opettaminen vaatii uusia opettamisen ja ohjaa misen menetelmiä. Hybridiopetuksessa on huomioitava ja aktivoitava niin etänä kuin lähiopetuksessa opiskele vat opiskelijat.

Oulun yliopiston terveystieteen laitoksen Learn Hybrid-hanke kehittää hybridiopetuksen toimintamallia sekä koulutuskokonaisuutta opettajille. Opiskelijoille on tarjottava nykyisin erilaisia mahdollisuuksia opin tojen suorittamiseen. Monipuolisten mahdollisuuksien tarjoaminen tukee erilaisia oppijoita ja mahdollistaa opiskelun eri elämätilanteissa.

Oulun yliopiston terveystieteen laitos toteuttaa hankeen yhteistyössä Lääketieteellisen tiedekunnan ja Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikön kanssa (LET) kanssa. Hankkeessa kehitetään ja pilotoi daan hybridikoulutusmallia ja hybridiopetusta. Käyttä jälähtöisen suunnittelun avulla opettajat ja opiskelijat saadaan mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen. Design Thinking -työpajat auttavat ymmärtämään käyttäjien tarpeita, luomaan uusia ideoita sekä kokeilemaan ja tes taamaan uusia toimintatapoja. Hybridikoulutusmallia rakennetaan hankkeesta kerättyyn ja jo aikaisempaan tietoon pohjautuen.

Opettajien hybridiosaamista tuetaan tarjoamalla pedagogista ja monialaista asiantuntija-apua. Kahden opintopisteen laajuinen opettajien koulutus vahvis taa kykyä hallita hybridiopetusta. Hankkeen tarjoama koulutus antaa opettajille työkaluja muun muassa tii miopetukseen. Hankkeessa kehitetty uusi hybridikou lutusmalli tulee vapaasti käytettäväksi avoimena verk komateriaalina. Uuden hybridikoulutusmallin joustavat

toteutustavat tarjoavat aika- ja tilarajattomia mahdol lisuuksia tulevaisuuden koulutuksiin ja toteutuksiin. Hybridikoulutusmallia voidaan soveltaa käytettäväksi muissakin aikuiskoulutuksissa, muun muassa ammatti korkeakouluissa.

LearnHybrid-hankkeen rahoittajana toimii Euroo pan rakenne- ja investointirahastot-EAKR. Projekti alkoi elokuun alussa vuonna 2021 ja se päättyy vuo den 2023 toukokuun lopussa. Hybridikoulutusmal lin soveltaminen ja edelleen kehittäminen monialai sesti eri tieteenalojen kanssa on elinehto tulevaisuuden korkeakouluyhteisöille. Jatkuvan oppimisen digitaali set koulutustoteutukset, uudet teknologiaratkaisut ja virtuaalitodellisuus ovat uusia kestäviä opetuksen ja ohjauksen välineitä yhä laajemmassa opetustarjonnassa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Mika Paldanius, dosentti, koulutuspäällikkö, Oamk, ohjausryhmän puheenjohtaja, LearnHybrid-hanke

LABORATORIOHOITAJANA PIKKUKAUPUNGIN LABORATORIOSSA

TEKSTI Jenni Niiranen KUVA Sari Kouri

On marraskuinen, pimeä ilta Varsinais-Suomessa Loi maalla. Kaupungin kadut ovat sateesta märkiä. Hesbur gerin valomainokset heijastuvat tiehen, jalkakäytävällä kulkee yksinäinen koiranulkoiluttaja. Vieressä virtaa savinen Loimijoki.

Loimaalla asuu 15 820 ihmistä. Kaupunki on juuri julkaissut uuden kaupunkistrategiansa, jonka tavoitteet liittyvät elinvoimaan ja asumiseen, hyvinvointiin ja osal lisuuteen sekä johtamiseen ja talouteen. Menestystari noiden seutukaupunki pyrkii strategiansa mukaan hou kuttelemaan sekä työvoimaa että asukkaita.

Tänä sateisena iltana elinvoimaa tavoittelevan kau pungin asukkaat ovat tiiviisti kotosalla, sillä kaupun gilla heitä ei juuri näy. Sen sijaan työpäiväänsä on TYKS Loimaan sairaalan kliinisen kemian laboratori ossa päättämässä laboratoriohoitaja Sari Kouri, joka on työskennellyt talossa uransa alkuajoista lähtien.

”Valmistuin laboratoriohoitajaksi 31.5.1988. Ennen laboratoriohoitajan opintoja luin kirjoitusten jälkeen vuoden kemiaa, mutta se ei tuntunut omalta. Bioana lyytikoksi opiskelin muuntokoulutuksena 2000-luvun alussa. Myöhemmin suoritin myös vierianalytiikan eri koistumisopinnot”, kertaa Sari opintopolkuaan.

Paikkakuntalaiselle silloinen aluesairaala oli valmis tumisen jälkeen looginen vaihtoehto työnantajaksi. Niin kuin nytkin, myös 1980–1990-lukujen vaihteessa labo

ratoriohoitajan töitä oli hyvin tarjolla. Sari aloitti labo ratoriossa sijaisena, mutta vakinaistui virkaan nopeasti. Mennyttä Sari muistelee hymynkare suupielessään: ”Työn tekemisen mentaliteetti oli noina aikoina erilai nen. Työllistyessäsi Loimaan aluesairaalan laborato rioon, saatoit löytää itsesi osastolta työskentelemästä, mikäli laboratoriossa ei juuri sinä päivänä ollut töitä tarjolla. Tässä kuitenkin ajateltiin työntekijän parasta: työsuhdetta ei katkaistu ja labraan sai palata jälleen, kun tekemistä riitti.”

Laboratoriohoitajan työ Loimaalla on muuttunut merkittävästi Sarin työuran aikana. Vielä kolmisenkym mentä vuotta sitten Loimaan aluesairaala toimi pienen keskussairaalan tavoin ja laboratorion tutkimusvali koima oli sen mukainen. Sairaalassa synnytettiin, leikat tiin ja vakavammin vammautuneiden potilaiden tila sta biloitiin ennen siirtoa Turkuun.

”Muutos työnkuvassa ja koko sairaanhoidossa on valtava”, Sari miettii. ”Muutama vuosikymmen sitten teimme paljon enemmän käsityötä ja muistan, kuinka valtavan hienoa oli saada taloon ensimmäiset analysaat torit. Onnekseni valmistuin niihin aikoihin, kun vakuu mitekniikka löi itsensä läpi, joten minun ei ole koskaan tarvinnut ottaa näytteitä pääsääntöisesti avolla.”

Näinä aikoina laboratorion henkilökunta työsken teli kahdessa vuorossa ja päivysti öisin sekä viikonlop

puisin. Vahvuuteen kuului kymmenkuntaa hoitajaa sekä laboratorioapulainen, osastosihteeri ja välinehuoltaja.

”Analytiikkaa alettiin keskittämään Turkuun kym menkunta vuotta sitten. Viimeisimpänä, noin vuosi sitten, lopetimme verensiirtoserologian ja mikrobiologian täällä meillä. Tällä hetkellä myös hyytymistutkimukset tehdään Turussa ja me täällä Loimaalla analysoimme vain kiireelli seksi luokitellut hyytymisnäytteet”, Sari kertaa.

Tänä päivänä TYKS Loimaan sairaalan kliinisen kemian laboratoriossa työskentelee 12 laboratoriohoi tajaa, apulaisosastonhoitaja sekä hallinnollinen osas tonhoitaja. Työtä tehdään kahdessa vuorossa, joista aa muvuoro alkaa klo 7.

”Reilu puolet aamuvuoron hoitajista työskentelee polikliinisessä näytteenotossa”, Sari kertoo. ”Analyysi puolella meillä on aamuvuorossa kolmesta neljään hoi tajaa. He hoitavat myös aamukierrot sairaalan kahdella osastolla.”

Keskittämisestä huolimatta laboratoriossa tehdään edelleen kliinisen kemian, immunokemian ja hematolo gian määrityksiä. Tutkimusvalikoimaan kuuluvat myös veriviljelyiden gram-värjäykset sekä nieluviljelyt. Labo ratorioon on vuodenvaihteessa tulossa laite hengitystie virusten diagnostiikkaan.

”Tutkimusvalikoimamme koostuu perusanalytii kasta, jolla palvelemme osastoja sekä ensiapua labora

torion aukioloaikojen puitteissa”, Sari kertoo. ”Kes kitetyt näytteet lähetämme analysoitavaksi Turkuun kahdella eri kyydillä aamuvuoron aikana. Päivystys näytteet kuljetetaan tarvittaessa taksilla.”

Laboratorion iltavuorossa työskentelee yksi labora toriohoitaja. Vuoro alkaa yhdeltä päivällä päättyen ilta kahdeksaan. ”Kaikki analysoidaan, mikä ennen kah deksaa tulee”, Sari hymyilee. ”Ensiapu voi soittaa vielä minuuttia vaille.”

Sekä laboratorio että ensiapu sulkevat ovensa päivit täin klo 20. Tämän jälkeen potilaat hakeutuvat hoitoon Turkuun. Viikonloppuisin laboratoriossa työskennel

Minulle on tärkeää nähdä potilas putken takana. Laadukkaasti otetun näytteen takana on aina ihminen ja hänen tarinansa. Meillä yksikään potilas ei huku massaan.

Sari Kouri työssään TYKS Loimaan sairaalan kliinisen kemian laboratoriossa.

lään yhden hoitajan voimin klo 7–15. Sama hoitaja päi vystää kello kolmesta iltakahdeksaan. ”Joskus harvoin aamuvuoron päättymisen jälkeen ei kotiin ehdikään, normaalisti iltapäivystys vaatii kahdesta kolmeen tun tiin läsnäoloa laboratoriossa.”

Vaikka tutkimusvalikoima onkin supistunut, on Sari päässyt työskentelemään monipuolisesti. Mylabin labo ratoriotietojärjestelmä My+:n laiteliitäntöjen toimivuus pilotoitiin Loimaan laboratoriossa, ja ensimmäiset lii tännät saatiin tuotantoon vuonna 2013.

Korona-ajan alussa Loimaalla työskenneltiin ripeästi drive-in-näytteenoton järjestämiseksi. Pyyntö drive-inin järjestämiseksi tuli huhtikuisena perjantaina vuonna 2020, ja ensimmäiset drive-in-näytteet otettiin heti seu raavana maanantaina.

”Aktiivisimpaan aikaan otimme 60–70 Covid-näy tettä työvuoron aikana. Pahimpaan kiireeseen näytteitä otettiin sairaalan parkkipaikalla, sittemmin näytteen ottoa varten saatiin teltta suojaamaan tuulelta ja ulko puolisten katseilta. Suojavarusteiden pukemista ja rii sumista harjoittelimme kahvihuoneessa ennen oikeaa potilaskontaktia”, Sari muistelee.

”Korona näkyy edelleen arjessamme, sillä osastoilla on hoidettavana Covid-positiivisia potilaita. Korona on ensimmäinen asia työurallani, joka oikeasti pysäytti ja jopa pelotti alussa. Nyt siihenkin on toki jo tottunut ja tieto lisääntynyt.”

Koronan myötä Sarin työskentelytavat ovat muut tuneet. ”Vähensin näytteenotossa staasin käytön mini miin, koska koin kertakäyttöstaasit arjessa hankaliksi. Staasittomuus säästää käsiä, vähentää työvaiheita ja mahdollistaa laadukkaamman näytteen. Nykyäänkin otan valtaosan näytteistä ilman staasia.”

Sari nimeää työnsä parhaiksi puoliksi kivan ja toimi van työyhteisön. Moni työkaveri pitää toisiinsa yhteyttä myös vapaa-ajalla, eikä pienessä porukassa salaisuuksia juuri ole. Tiivis yhteisö myös pitää toistensa puolia tiu koissa tilanteissa.

”Minulle on henkilökohtaisesti tosi tärkeää nähdä potilas putken takana. Laadukkaasti otetun verinäyt teen takana on aina ihminen ja hänen tarinansa. Myös tästä syystä viihdyn pienehkössä laboratoriossa, sillä meillä kukaan ei huku massaan”, Sari toteaa.

Myös säännöllinen työaika, säännölliset lomat ja säännöllisesti tilille kilahtava palkka saavat Sarilta kii

tosta. ”Kun lapset olivat pieniä, pystyin säätämään työ vuoroni niin, että pääsin lasten harrastuksiin mukaan. Työ on siistiä sisätyötä eikä varalla olo tai yksin työs kentely ole koskaan tuntunut minusta raskaalta tai pai neistavalta. Olen kokenut olevani osa hoitoketjua ja saanut työskennellä potilaan hyvinvoinnin eteen.”

Työssä ikävimmäksi Sari on kokenut analytiikan keskittämisen pois Loimaalta. Tämä on aikaansaanut sen, että työstä on tullut aikaisempaa rutiininomaisem paa. ”Tietyllä tapaa analytiikan keskittäminen on tar koittanut loppua omalle ammatilliselle kehittymiselle”, Sari vakavoituu. ”Olen myös hieman huolissani pi ka-analytiikan laatuun liittyvistä seikoista.”

Kyllähän minä edelleen työssäni viihdyn. Kun katson vuosia taaksepäin ja mietin, olisinko valinnut toisin, niin tuskin.

Haastattelun edetessä käy nopeasti ilmi, että Sarilla on paljon hauskoja muistoja työuransa varrelta. ”Muis tan senkin kerran, kun Loimaalla vielä synnytettiin ja sekä labra että leikkuri oli hälytetty työn ääreen päivys tysaikana. Menin hakemaan potilaalta ristikoetta. Kä vellessäni kohti leikkuria koko käytävä oli täynnä sinne tänne heiteltyjä henkilöstön arkivaatteita, sillä salivaat teet kiskottiin ylle kesken leikkaussaliin juoksemisen.”

Kysyttäessä, valitsisiko Sari tämän päivän tiedon va lossa toisenlaisen työuran itselleen, ei vastausta tarvitse kauaa odottaa. ”Kyllähän minä edelleen työssäni viih dyn”, Sari toteaa. Kun katson vuosia taaksepäin ja mie tin, olisinko valinnut toisin, niin tuskin.”

Iltakahdeksalta Sarin iltavuoro TYKS Loimaan sai raalan kliinisen kemian laboratoriossa on takanapäin. Hän sulkee laboratorion oven ja jättää työnsä taakseen. Siellä ne odottavat seuraavaa tulijaa, heti seuraavana aamuna kello seitsemän. Sateinen Loimaa nukkuu.

EPBS General Governing Body Meeting ja kongressi 4.–6.11.2022 Helsingissä

TEKSTI ja KUVA Jenni Kalliomäki

EPBS:n General Governing Body Meeting järjestettiin tänä vuonna Helsingissä. Kokous oli ensimmäistä ker taa EPBS:n historian aikana Suomessa. Bioanalyytikko liitto toimi kokouksen emäntänä ja osallistuin kokouk seen Bioanalyytikkoliiton edustajana.

Kokous alkoi EPBS:n puheenjohtajan Fernando Mendesin sanoilla. Kokouksen alkuun vietimme myös minuutin hiljaisen hetken EPBS:n perustajajäsenen Al merindo Regon muistolle. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisiä asioita. Ensimmäisenä kokouspäivänä käsittelimme sääntöjä ja ohjeistuksia sekä näkymistä so siaalisen median kanavissa. Päivän päätteeksi kävimme vielä keskustelua ammattimme näkyvyydestä, tulevai suudesta ja näihin liittyvistä haasteista.

Toinen kokouspäivä kului talousasioiden parissa, kun hyväksyttiin tilinpäätös sekä tuleva budjetti ja toi mintasuunnitelma. Lisäksi päätettiin vuoden 2023 ko

kouspaikka, joka on Malta. Päivän päätteeksi euroop palaiset kokousvieraat pääsivät tutustumaan Helsingin nähtävyyksiin bussin kyydissä ja aivan mahtavan op paan seurassa.

Lauantaina oli vuorossa koulutusta The Digital Fu ture in Biomedical Science – Fantasy or Reality? Kou lutus oli järjestetty yhteistyössä BioTriCK hankkeen kanssa. BioTriCK hankkeeseen kuuluvat EPBS:n lisäksi bioanalyytikkokoulutuksen edustajat Portugalista, Nor jasta ja Suomesta. Päivä sisälsi mielenkiintoisia luentoja käsitellen digitalisaatiota erilaisista näkökulmista mei dän työssä ja lopputulemana voidaan todeta, että kyllä digitalisaatio on todellisuutta meidän alalla.

Lauantai-iltana oli päivien päätteeksi juhlaillallinen, jossa minulla oli ilo olla kunniavieraana. Järjestelymme saivat paljon kiitosta ja osanottajat olivat tyytyväisiä kokouksen sujumiseen ja kokemuksista Suomessa.

Tänä vuonna maailmanjärjestön IFBLS:n kongressi järjestettiin Suwonissa, Etelä-Koreassa. Osallistuin kongressiin Suomen Bioanalyytikkoliiton edustajana. Perinteisesti kongressin yhteydessä on ollut IFBLS:n vuosikokoukset (Chief Delegates Meeting ja General Assembly Delegates eli GAD). Kokoukset järjestettiin vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi etänä. Osallistuin Chief Delegates Meetingiin kotoa käsin ennen matkalle lähtöä ja GAD:n osallistuin paikan päällä etäyhteyksin. Matka Etelä-Koreaan oli hieman pidempi maailman ti lanteesta johtuen. Menomatkalla kiersimme Venäjän eteläpuolelta ja takaisin tullessa ylitimme Pohjoisnavan ja tästäkin on diplomi tallessa.

Kongressikeskus sijaitsi Suwonissa, joka sijaitsee lä hellä Soulia, noin 30 km etelään päin. Ensimmäisenä kongressipäivänä osallistuin GAD Open Forumiin, jossa kävimme ajankohtaista keskustelua siitä, kuinka pys tymme tuomaan omaa ammatiamme esille koronapan demian myötä, jäsenhankinnasta sekä IFBLS kongressin järjestämisen muodoista ja mahdollisuuksista. Yhteis luennon piti Marie Culliton aiheena IFBLS:n historia, nykyisyys ja tulevaisuus.

Toisen päivän yhteisluennon aiheena oli New Nor mal, New Lab. Pääsin myös arvioimaan suullisia esityk siä ja loppupäivän kuuntelin oman toimialueeni eli he matologian luentoja. Illalla tutustuimme muiden Chief Delegates osanottajien kanssa ennen avajaisseremonian harjoituksia.

Kolmas päivä käynnistyi laboratoriovierailulla. On aina mielenkiintoista vierailla muissa laboratorioissa ja nähdä kuinka samanlaista tai erilaista työ muualla on. Luentojen ohella kävin tutustumassa näyttelyyn, joka oli varsin massiivinen verrattuna siihen mihin olemme Suomessa tottuneet. Näyttelyhallissa oli myös histo rianäyttely ja sieltä löytyi samanlainen Gilford, joilla teimme opiskeluaikana koululla fotometrisiä mittauk sia. Avajaisseremoniassa minulla oli kunnia kantaa Suo men lippua. Päivän päätteeksi nautimme juhlaillallisen ja nautimme korealaisista esityksistä ja esiintyjistä.

Neljäs päivä kului luentoja seuratessa lisäksi osallis tuin GAD meetingiin, jossa valittiin IFBLS:n uusi halli tus sekä päätettiin säntömääräisistäasioista kuten tilin päätöksestä, toimintakertomuksesta sekä budjetista.

Viimeisenä päivänä oli vielä yhteisluento ja juhlal linen loppuseremonia. Kongressiin osallistui osanot tajia 30 maasta ulkomaisia osanottajia oli 195, joista seitsemän oli Suomesta. Seremoniassa palkittiin muun muassa parhaat posterit ja suulliset esitykset. Tämä oli ensimmäinen maailmanjärjestön kansainvälinen kong ressi, johon osallistuin. Kokemuksena tämä oli aivan mahtava.Järjestelyt toimivat hyvin, tarjolla oli runsaasti mielenkiintoisia luentoja sekä paljon uusia ja vanhoja tuttavuuksia. Kouluttautumisen lisäksi parasta on ver kostoituminen kollegoiden kanssa. Etelä-Korea oli myös matkakohteena melko ainutlaatuinen elämys.

HOLIDAY CLUB KATINKULLAN VIIKKO-OSAKKEET

Suomen Bioanalyytikkoliitto ry tarjoaa jäsenilleen jä senetuna Holiday Club Katinkullan Golfharjun loma viikkoja jäsenhintaan 360 € tai 410 €/viikko. Liitolla on käytössä jäsenille viikot 12, 26, 27, 31, 38 ja 43.

Viikoille haetaan liiton jäsensivuilla olevalla hakulo makkeella. Valinnat suoritetaan arpomalla.

Hakuaika

Viikko 12:1.1.-31.1.2023

Viikot 26, 27, 31, 38, 43: 1.1. - 31.3.2023

Hyödynnä mainio jäsenetu ja lähde lomalle!

Kaikissa Golfharjun huoneistoissa on kaksi huonetta, keittiö, sauna, parveke tai terassi. Katinkullan Kylpylän käyttö ei sisälly hintaan. Vaihtopäivä on aina maanan tai.

Lisätietoja

• Lomaviikkojen hakeminen, arvonta, käyttämättömien viikkojen kysyminen ym: järjestösihteeri Kaija Sopenlehto, toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi, p. 050 302 6504

• Lisätietoja huoneistoista, alueesta jne: Holiday Club Katinkulta, p. 030 686 3000, www.holidayclubresorts.com/fi/Kohteet/Katinkulta/

ONNEA VALMISTUNEELLE BIOANALYYTIKOLLE

Onneksi olkoon valmistuva bioanalyytikko ja tervetuloa ammattilaisten joukkoon! Suomen Bioanalyy tikkoliitto on ammatillinen järjestösi. Mikäli olet ol lut opiskelijajäsenenä, muuttuu jäsenyys automaatti sesti varsinaiseksi jäsenyydeksi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Mikäli et ole vielä jäsen, nyt kannattaa liittyä! Täytä hakemus nettisivuillamme www.bioanalyytikko liitto.fi.

Kuulumalla Bioanalyytikkoliittoon • saat Bioanalyytikko-lehden neljä kertaa vuodessa e-lehtenä sähköpostiisi • pääset mukaan alueelliseen toimintaan • voit osallistua liiton järjestämiin koulutuksiin • saat tukea ammatillisissa asioissa • pääset hyödyntämään myös monia muita jäsenetuja.

Meidät löytää somesta! • www.facebook.com/bioanalyytikkoliitto • Instagram @bioanalyytikot • Twitter @bioanalyytikot Jaa valmistujaiskuvasi Instagramissa #bioanalyytikko2022 ja @bioanalyytikot!

Mikäli et ole vielä jäsen, nyt kannattaa liittyä. Täytä hakemus nettisivuillamme www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä

Liitto on jo useita vuosia järjestänyt koulutustilaisuu den elokuun lopulla, johon kokoontuu ammattikor keakoulujen edustajia ja laboratorioissa työskenteleviä bioanalyytikoita ja esihenkiköitä. Tällä kertaa Koulu tuksen ja työelämän yhteistyöpäivä järjestettiin hybri dinä. Osa kokoontui Helsinkiin Original Sokos Ho tel Triplaan ja osa liittyi mukaan etänä. Koulutukseen osallistui mm. opiskelijoita ohjaavia bioanalyytikoita ja laboratoriohoitajia, osastonhoitajia, ammattikorkea koulun opettajia sekä bioanalyytikko-opiskelijoita.

Päivän yhtenä teemana oli ammatillisen kasvun tuke minen. Aiheesta aloitti sosiaali- ja terveydenhuollon kentän moniottelija sairaanhoitaja YAMK, kouluttaja, tietokirjailija Jan Holmberg. Metropolia Ammattikor keakoulun yliopettaja Riitta Lumme kertoi koulutuksen tulevaisuuden näkymistä sekä bioanalyytikon kompe tensseista. Bioanalyytikoiden kompetenssit on päivitetty keväällä 2022 ammattikorkeakoulujen toimesta. Riitta Lumpeen artikkelin kompetensseista voit lukea sivulta 16. Opiskelijan näkökulmaa toi tuore bioanalyytikko Tiina Junkkarinen. Paneelikeskustelussa kuulimme eri laisia uratarinoita ja kokemuksia osaamisen ylläpitämi sestä ja jatkokouluttautumisesta. Päivän lopuksi amma tillisen kasvun tukemisen teemaan tarttui vielä Hyviin hommiin Niina Koivu ja Leila Podduikin

Ensi vuonna tilaisuus järjestetään 1.9.2023!

Tervetuloa Pohjolan Bioanalyytikkopäivään!

Pohjolan Bioanalyytikkopäivä järjestetään lauantaina 21.1.2023. Koulutuspaikkana on luentosali 10, OYS, Kajaaninkatu 50, 90220 Oulu.

Bioanalyytikkopäivän aiheina mm.

• Uutta laboratoriotoimintaa – hematologisten potilaiden soluterapiahoidot

• Bioanalyytikkokoulutus

• Ympäristöystävällinen laboratorio

• Diabetes ja sen laboratoriotutkimukset

• PEPCK-C-puutos: uusi vakavia hypoglykemioita ai heuttava suomalaisen tautiperimän aineenvaihdunta sairaus

Päivässä nähdään myös improvisaatioteatteri Uniikki Unikorni!

Iloisiin kohtaamisiin tammikuussa Oulussa!

Pirkanmaan Bioanalyytikot ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN

VUOSIKOKOUS

Muista hakea ammatinkehittämisapurahaa!

Ammatinkehittämisapurahan hakuaika päättyy 31.1.2023, joten toimi pian!

Lisätietoja www.bioanalyytikkoliitto.fi.

keskiviikkona 22.2.2023 klo 17:00 Tehyn aluetoimisto, Itsenäisyydenkatu 17A12, Tampere Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksessa valitaan hallitukseen 3 varsinaista ja 2 varajäsentä.

Jos liiton sääntöihin tulee muutoksia liittokokouksessa 2022, tekee hallitus yhdistyksen sääntöihin muutosesi tyksen yhdistyksen vuosikokoukselle.

Ilmoittautumisia pyydetään tarjoilujen takia 20.2. mennessä www.pirkanmaa.bioanalyytikkoliitto.fi.

Tervetuloa!

Jäsenmaksukampanja 2023

Jäsenmaksukirjeet lähetetään jäsenille helmikuun alussa. Jäsenmaksun eräpäivään, 13.2.2023 men nessä maksaneiden kesken arvomme osallistumi sen Laboratoriolääketiede ja näyttely 2023 -tapahtumaan.

LabLt2023 järjestetään Helsingissä Marina Congress Centerissä 5.-6.10.2023! Osallistumi nen sisältää luennot ja ateriat (arvo noin 580 €).

Labra-sukat uusille jäsenille!

Meille mahtuu lisää jäseniä!

Kerro kollegallesi Bioanalyytikkoliitosta! Kaikki uudet täyden jäsenmaksun maksavat jäsenet saavat jäsenetuna Labra-sukat.

Kampanja voimassa 1.1.-31.5.2023.

Merkitse kalenteriin

Päivitä jäsentietosi!

Oletko muuttanut, onko puhelinnumerosi ennal laan? Jäsentietojen päivitys onnistuu näppärästi liiton kotisivuilla www.bioanalyytikkoliitto.fi.

Kun yhteystietosi ovat ajan tasalla, pystymme tavoittamaan sinut aina, kun meillä on jotain kerrottavaa.

• Valtakunnallinen Bioanalyytikko-opiskelijoi den opintopäivä #BOOP2023 4.2.2023, webinaari

• Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 1.9.2023, Helsinki

• Laboratoriolääketiede ja näyttely 2023, 5.–6.10.2023, Helsinki

• Valtakunnallinen Bioanalyytikoiden opinto päivä 18.11.2023, paikka varmistuu

Lisäksi maksuttomia webinaareja!

Liittokokouksessa 2022 päätettyä!

Suomen Bioanalyytikkoliiton liittokokous ko koontui Helsingissä 20.11.2022.

Liittokokousedustajat valitsivat uuden halli tuksen kaudelle 2023–2024.

Puheenjohtajaksi valittiin Jenni Kalliomäki (Tampere) ja varapuheenjohtajaksi Satu Taski nen (Teuva). Kokous valitsi seitsemän hallituksen jäsentä: Jenni Hänninen (Pirkkala), Kati Immo nen (Halikko), Eija Kaila (Helsinki), Marja Kas ki-Honkanen (Kaarina), Kati Koivisto (Tampere), Eva Löfman (Turku), Tuula Salmivaara (Hyvin kää). Lisäksi valittiin neljä varajäsentä: Taru Tu

runen (Pieksämäki), Kirsi Kiipeli (Tampere), Sina Nordman (Vantaa), Tero Hongisto (Kuopio).

Liittokokous muun muassa vahvisti vuoden 2021 tilinpäätöksen ja hyväksyi talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2023. Kokouk sessa päätettiin varsinaisten jäsenten jäsenmak suksi 37 € vuodelle 2023.

Onnittelut uuteen hallitukseen valituille. Uusi hallitus esittäytyy seuraavassa Bioanalyytik ko-lehdessä.

Kiitos hallituskauden päättävälle hallituk selle!

8:45 Tervetuloa linjoille 9:00 Tervetuloa, liiton puheenvuoro 9:15 Työnantajat esittäytyvät 10:00 Tehyn puheenvuoro, luennoitsija varmistuu 10:45 Tauko 11:00 Pelkopotilaan kohtaaminen Karoliina Niemi, bioanalyytikko YAMK, Islab Laboratoriokeskus 11:45 Lounastauko 12:15 Rytmihäiriöiden tunnistaminen Markus Kajaste, bioanalyytikko, Fimlab Laboratoriot Oy 13:00 Bioanalyytikon työ genetiikan laboratoriossa luennoitsija varmistuu 13:45 Tauko 14:00 YAMK-opinnot Eeva Liikanen, yliopettaja, TAMK 14:30 Bioanalyytikkona ulkomailla luennoitsija varmistuu 15:15 Vuoden bioanalyytikko-opiskelijan 2023 ja haalarimerkkikilpailun voittajan julkaiseminen 15:30 Opintopäivä päättyy

Luota siihen, että huominen kantaa.

Kaleva pitää huolta suomalaisista. Huolenpito alkoi 145 vuotta sitten ja se jatkuu edelleen.