Aviisi 4/2015

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 10. huhtikuuta | 4/2015 | KAUPUNKIJAKELU

LUPA AUT TAA KERJÄYS | Toimittaja kokeili, miten

eduskuntavaalimökeillä suhtaudutaan kerjäläiseen. Tuulitakki ja pahvimuki karkottivat puolueväkeä, toisin kuin kynä ja lehtiö. »14

KIELET | Viron opetusta

karsitaan rajusti Tampereella »4 ASENTEET | Kuka

pelkää halpaa maisteria? »6 KAUPAT | Pienlevy-

kauppiaat sinnittelevät, vaikka ala hiipuu »22

TAMPEREEN LEGENDAARISIN KEIKKAPAIKKA! Liput ennakkoon yo-talo.com ja lippupalvelu.fi La 11.4. klo 24.00 Timo Rautiainen & Neljäs sektori (levynjulkaisukeikka) (ovet klo 23) Liput 13/15,-

Pe 17.4. klo 24.00 ILE KALLIO BIG ROCK BAND (levynjulkaisukiertue) (ovet klo 23) Liput 15/17,-

JAAKKO

MUSTAKALLIO

163 VIHREÄ TALOUS ON TULEVAISUUS

La 18.4. klo 23.00 VEETI KALLIO sings DOORS with E. Valkama Band (ovet klo 22.30) Liput 10/12,-

La 24.4. klo 24.00 RECKLESS LOVE

(ovet klo 23.00) Liput 12/14,-

La 2.5. klo 23.00 Juustopäät, 90-luvun legendaarinen pop-punk bändi is back!

“Jaakossa on tarmoa kuin pienessä kylässä.

Eduskunnassa todella tarvitaan hänen paneutumistaan ja talousosaamistaan.”

- Oras Tynkkynen

(ovet klo 21.00) Liput 13/15

LEGENDAARINEN YO-TALON WAPPU: To 30.4. klo 22.00-04.00 Vappuaaton Bileet: Futuristics Disco Freaqraver, Decion b2b Alchemiist, Reactor4, MKSN b2b Acidrocker, Symon & Jay 6€ ennen 23.00 8€ jälkeen 23.00

ISOJA ELÄMYKSIÄ entistä suuremmassa luonnontieteellisessä museossa!

Pe 1.5.

LEGENDAARINEN WAPPU; MARTTI SERVO & NAPANDER keikat klo 13 ja 16 (BRUNSSIT KLO 12 JA 14.30) Pe 1.5. klo 22.00-04.00 03CREW Presents: Kube, Perusjätkät, Eino Antiwäkki, Dj C-Flava

2 Aviisi 10.4.2015

ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 OPISKELIJOIDEN PÄÄSYMAKSU 4¤ WWW.VAPRIIKKI.FI

Aarni Korpela

Pääkirjoitus KIRJOITTAJA ON AVIISIN PÄÄTOIMITTAJA, TWITTER: @AINOHEIKKONEN

Yliopistodemokratia meni roskiin?

K

un kaksi oppiaineensa katoamisesta huolestunutta opiskelijaa tulevat luokseni hätääntyneinä ja alkavat kertoa, mitä viron kielen ja kulttuurin kokonaisuudelle on tapahtumassa Tampereen yliopistossa, päässäni alkaa surista.

Yliopistodemokratia on hajalla, ajattelen.

Opiskelijat kertovat kuulleensa oppiainekokonaisuutensa typistämisestä vasta, kun päätös supistaa opinnot 65 opintopisteestä 15 opintopisteeseen on jo tehty.

En pääse yli kysymyksestä, miten näin voi päästä käymään yhteisössä, joka lain nojalla on kolmikantainen.

Päätöksenteossa ovat edustettuina myös opiskelijat ja henkilökunta.

Osittain viron kielen kohdalla kyse on epäonnisesta tapahtumaketjusta, johon kietoutuu inhimillisiä tekijöitä, satojen sivujen kokousmateriaaleja ja opiskelijaedustajien kokouspoissaoloja. Opiskelijavaikuttamisen näkökulmasta iso ongelma on se, että viron opintokokonaisuudella ei ole omaa ainejärjestöään. Opiskelijat ovat hajanainen joukko eri pääaineiden opiskelijoita.

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön opiskelijaedustajista kukaan ei itse opiskele viroa, jolloin suuri muutos on mahdollista sivuuttaa epähuomiossa tai kuitata olankohautuksella: ei koske meitä.

Huonoimmillaan opiskelijavaikuttaminen voi olla vain oman tontin valvomista.

"Asiantuntijoilla on suuri valta siihen, mitkä aiheet nousevat yleiseen keskusteluun."

Näin on! Kirjoituksia Tamysta KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Voisinks mä jäädä?

T

ampereen kaupungin viime vuonna julkaisema Suomen Opiskelijaystävällisin Kaupunki-tavoiteohjelma (SOK) kiteytyy oikeastaan kolmeen pointtiin: 1) Tule tänne.

2) Viihdy täällä.

3) Älä lähde täältä koskaan pois.

Kiinnostava opiskelupaikka ei yksinään riitä syyksi muuttaa juuri Tampereelle. Arjen täytyy sujua. Siinä valttikortti numero yksi on sopiva ja edullinen kämppä.

Mutta pitäähän sieltä käm-

piltä sitten poiskin päästä esimerkiksi pyörällä tai ratikalla! Lisäksi julkisten palveluiden tulee olla hyvin saatavilla ja niissä tulisi huomioida opiskelijoiden monenlaiset erityistarpeet.

Kaupunkitilaa tulee kehittää viihtyisämmäksi ja sellaiseksi, että sitä kehtaa kavereillekin esitellä.

mispalveluita ja -mahdollisuuksia asettuminen Tampereelle jää helposti haaveeksi.

Jotta Tampere saavuttaisi kaikki SOK-ohjelman tavoitteet vuoteen 2017 mennessä, on kaupungin todellakin ryhdyttävä sanoista tekoihin, ja pian. Ryhmä 35 000 (Tamy, Tamko ja TTYY) jatkaa edelleen kaupungin päättäjien sparraamista, jotta jälleen Varsinkin opintojen loppua syksyllä järjestettävässä takohden myös työelämän voiteohjelman nimeä kantaosuus Tampereen vetovoi- vassa tapahtumassa olisi joman säilyttämiseksi koros- tain kertomisen arvoista. tuu. Ilman riittäviä työllistyLeeni Herrala

Samaan aikaan yliopistolla voidaan sujauttaa päätettävien asioiden joukkoon isoja muutoksia ilman, että ainuttakaan kyseisen oppiaineen opiskelijaa kuullaan.

On helppo pistää pää pensaaseen ja sanoa, että opiskelijaedustajat ovat olleet kokouksissa läsnä ja että heillä on ollut mahdollisuus tutustua asiaan liittyviin materiaaleihin jo pitkään. Ei sillä ole niin väliä, vaikka satojen sivujen mittaisen uuden opetussuunnitelman vertaaminen kohta kohdalta vanhaan vastaavaan olisi kohtuuton tehtävä tavalliselle riviopiskelijalle. Teknisesti ottaen kolmikanta on ollut päättämässä asiasta.

Opetussuunnitelman kaltaisia möhkäleitä esittelevillä asiantuntijoilla on suuri valta siihen, mitkä aiheet nousevat yleiseen keskusteluun.

Keskustelu taas on pelottavan helppo vaientaa – ennen kuin sitä on edes ehditty käydä – jättämällä asioita kertomatta niille, joita asia oikeasti koskettaa.

Samalla yksi vaikuttamisen peruskivistä rutistetaan mytyksi ja viskataan roskakoriin. Ilman avointa keskustelua ei ole demokratiaa.

Ei näin yliopisto, huokaan.

Aino Heikkonen

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Yliopistonkatu 60 A 2. krs, 33100 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email: toimitus@aviisi.fi • Päätoimittaja Aino Heikkonen 050 3612 853, paatoimittaja@aviisi.fi • Kannen kuva Timo Marttila • Taitto Aino Heikkonen • Oikoluku ja editointi: Riikka Kämppi, Aino Heikkonen, Elina Venttola • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen

3

0400 185 853, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset tamy@

SEURAA AVIISIA:Aviisiin, TWITTER: @AVIISI,päätoimittajaan INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi tamy.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on intoa kirjoittaa ota yhteyttä hyvän juttuidean kera!10.4.2015

|

Ajan hermolla

OIKAISU | Aviisi ( 3/2015 ) julkaisi puuhasivun, jossa yhdistettiin akateemisten eduskuntavaaliehdokkaiden naamoja ja vaalilauseita. Joukosta puuttui Jouni Markkanen (kok). Siksi julkaisemme nyt tehtävän: etsi tästä lehdestä Jounin vaalilause!

Opiskelijavalinta ja poissaolot kiristyvät

Y

liopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta- ja poissaolokäytännöt kiristyvät.

Syksystä 2016 alkaen korkeakoulujen on noudatettava hakukiintiöitä, joissa osa opiskelupaikoista varataan ensikertalaisille. Ensikertalaisiksi lasketaan täysin uusien hakijoiden lisäksi myös opiskelijat, jotka ovat ottaneet vastaan paikan korkeakoulussa keväällä 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, eivätkä ole vielä valmistuneet.

Hallitusneuvos Immo Aakkula opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että yliopistot määrittelevät itse kiintiöiden koon. Kiintiöillä täytyy olla ensikertalaisia lisäävä vaikutus. ”Näennäiset kiintiöt eivät riitä.”

Aakkula ei halua spekuloida sillä, minkälaiset mahdollisuudet opetus- ja kulttuuriministeriöllä on seurata kiintiöiden toteutumista.

Yliopistot ovat suhtautuneet kiintiöihin varauksella. Esimerkiksi Tampereen

yliopistossa kiintiöt otetaan käyttöön vasta, kun ne ovat pakollisia. Niitä olisi voitu käyttää jo syksyllä 2014, Opiskelijavalinnan

lisäksi

myös korkeakouluopiskelijoiden poissaolo-oikeuteen tulee muutoksia. Lokakuusta 2015 lähtien poissaolevaksi opiskelijaksi voi ensimmäisenä opiskeluvuonna ilmoittautua vain lakisääteisestä syystä. Tällaisia syitä ovat muun muassa armeija, siviilipalvelus ja äitiysloma.

Syksyllä 2015 ja sen jälkeen aloittavilla opiskelijoilla mahdollisuus muihin kuin lakisääteisiin poissaoloihin lyhenee. Aiemmin poissaolevaksi opiskelijaksi on voinut ilmoittautua yhteensä kahden lukuvuoden ajaksi. Tulevilla opiskelijoilla poissaolooikeus on yhden lukuvuoden.

Uudistukset tehdään, koska ensikertalaisten pääsyä korkeakouluopintoihin halutaan vauhdittaa ja opintoaikoja lyhentää. Taustalla on hallituksen halu pidentää työuria.

Aino Heikkonen

Mitä vittua?

Miksi kirjakauppa lopettaa?

J

uveneksen Kampuskaupan varastoja tyhjennetään alennusmyynnein.

Huhtikuun 13. päivästä lähtien palvelut löytyvät Café Campuksesta.

lut kampuskahviloihin, jolloin pystymme pidentämään myös aukioloaikoja. Kirjojen myynti keskitetään verkkoon.

Miten kaikki mahtuu Café Campuksen tiloihin?

Tila sisustetaan uudelleen, ja kirjoista on esillä vain näytekappaleita. Juvenes Printille Kampuskaupat alkoivat ol- tulee toimipiste Päätaloon. la niin iso taloudellinen rasite, ettei opiskelijoiden rahoja Mitä Kampuskaupan tiloilvoi enää käyttää niiden yllä- le käy? pitoon. Esimerkiksi kirjojen Kauppa toimii kevätlumyynti laski viime vuonna yli kukauden outlet-idealla.

40 prosenttia.

Myymme Kampuskaupan jäljellä olevia tuotteita edulMiten palvelut, kuten mat- lisesti. Myymme kierrätykkakortin lataaminen, järjes- sen hengessä myös muuta tetään jatkossa? tavaraa, kuten astiastoja.

Viemme tärkeät palveElina Venttola Miksi Kampuskauppa lopettaa, Juveneksen toimitusjohtaja Pekka Markkula?

4 Aviisi 10.4.2015

RIP | Pääaineet jäävät historiaan 31.7. Tampereen yliopistossa.

Viron opetusta Viron kielen ja kulttuurin opiskelijat kuulivat aineensa supistamisesta vasta, kun päätös oli jo tehty ELINA VENTTOLA, TEKSTI & KUVA

”T

untuu, että tämä on yritetty kaikessa hiljaisuudessa päättää. Siitä tulee todella petetty olo”, viroa opiskeleva Irene Mäkitalo sanoo.

Viron kielen ja kulttuurin opintokokonaisuus supistuu syksyllä 65:stä 15 opintopisteeseen. Aiemmin viron kieltä ja kulttuuria on voinut opiskella Tampereen yliopistossa perus- ja aineopinnot, mutta syksystä lähtien viroa on tarjolla vain kolme kurssia.

Viron kieltä opiskelevien Irene Mäkitalon, Paula Laineen ja Carita Granatin mukaan päätöstä tehdessä ei kuultu lainkaan viron opiskelijoita.

Ensimmäistä kertaa opiskelijat kuulivat opintojen vähentämisestä opettajaltaan, jota oli pyydetty valmistelemaan 15 opintopisteen opintokokonaisuus syksyksi 2015. Kun opiskelijat alkoivat selvittää asiaa maaliskuussa, virallinen päätös uusista opetussuunnitelmista oli tehty jo helmikuussa.

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön johtaja Katariina Mustakallio perustelee opetuksen karsimista sillä, että yksikön tulos oli vuonna 2014 alijäämäinen. Säästöt kohdistuvat muun muassa viron kieleen ja kulttuuriin. Mustakallion mukaan viro kiinnostaa Tampereella vain vähän.

Päätökseen karsia opintoja vaikutti myös viron opettajan määräaikainen työsopimus, joka päättyy toukokuun lopussa. Säästöt kohdistuvat niihin tehtäviin, joita ei ole täytetty vakinaisesti. Syksyksi viron kieleen haetaan tuntiopettajia.

Viron kielen kurssi on pa-

Viron opiskelijat Irene Mäkitalo (vas.), Paula Laine ja Carita

kollinen osa suomen kielen ja kirjallisuuden perusopintoja. Keskimäärin peruskurssin jälkeisiä opintoja suorittaa vuodessa 0–10 henkilöä.

Uusista opetussuunnitelmista päätettiin yksikön johtokunnan kokouksessa, jossa on opiskelijaedustus. Kolmesta opiskelijaedustajasta yksikään ei opiskele viroa. ”He ovat olleet paikalla, ja olemme tuoneet tämän selvästi esille. Toivon, että opiskelija-

jäsenet tiedottavat nämä asiat eteenpäin. Se on heidän tehtävänsä”, Mustakallio toteaa.

Viron kielen opiskelija Irene Mäkitalo tiedusteli opiskelijajäseniltä, onko opetussuunnitelman esittelijä ottanut a­siaa esille kokouksessa. Kaksi opiskelijaedustajista vastasi hänen sähköpostiinsa.

Toinen opiskelijajäsenistä oli ollut kokouksessa, jossa uusia opetussuunnitelmia valmisteltiin, muttei ollut

Kerro meille uutisvinkki! toimitus@aviisi.fi | 050 36 12 853 | aviisi.fi | facebook.com/aviisi PELIT | Tampereen yliopisto on rahoittamassa Vapriikkiin rakennettavaa pelimuseota. Osittain joukkorahoituksella kustannettava museo avaa ovensa näillä näkymin tammikuussa 2017.

TUNNUSTUS | Euroopan komissio on myöntänyt Tampereen yliopistolle HR Excellence in Research -tunnuksen. Tunnus myönnettiin sitoutumisesta tutkijoiden aseman ja työuran kehittämiseen.

karsitaan 50 opintopistettä MIO!

HUO

ntyi ttu sy tä. u j ä Täm n vinkis lukija vinkkisi tä Lähe itus@ toim i.fi aviis

Pienet alat halutaan keskittää

S

uomen yliopistot Unifi ry julkaisi maaliskuussa selvityksen, jossa viiden eri alan tulevaisuutta pohtineet työryhmät kannustavat yliopistoja erikoistumaan.

Rakenteellisen kehityksen raporteissa linjataan, että yliopistojen selkeä erottautuminen toisistaan edistäisi kansainvälistä kilpailua.

Esimerkki profiloitumisesta voisi raporttien mukaan olla se, että Jyväskylän ja Tampereen yliopistot jakaisivat tehtäviään. Tampere keskittyisi sosiaali- ja hallintotieteisiin, kun taas Jyväskylään siirtyisivät talous- ja tilastotieteet. Erikoistumisella tähdätään myös päällekkäisyyksien karsimiseen.

Päällekkäisyyksien karsiminen tarkoittaa myös sitä,

Granat yllättyivät kuullessaan, että syksyllä virosta ei voi opiskella enää aineopintoja eikä edes kaikkia perusopintoja.

erikseen ottanut yhteyttä viron kielen opiskelijoihin.

Valmistelevasta kokouksesta poissa ollut edustaja ei huomannut vähennystä. Hän kertoo, että ennen seuraavaa kokousta luettavia materiaaleja oli yli 700 sivua.

Opiskelijaedustajien mukaan opetussuunnitelma hyväksyttiin rutiininomaisesti, eikä viron kielen supistaminen noussut erityiseksi keskustelun aiheeksi. Myöhem-

min opiskelijaedustajat kuitenkin sanoivat Aviisille, että yksikkö oli käsitellyt asian toimintakäsikirjan mukaisesti.

Aiemmin Mäkitalolle annetut vastaukset perustuivat opiskelijaedustajien mukaan virheellisiin muistikuviin.

Yksikön johtaja Katariina Mustakallio vastaa, että hänelle tuli yllätyksenä se, etteivät opiskelijat tienneet viron kielen vähennyksistä. Viron kielen opiskelijat ovat hajal-

laan monissa yksiköissä, joten Mustakallio näkee erikseen tiedottamisen liian hankalaksi.

Viroa opiskeleva Irene Mäkitalo toivoo, että tiedotusta olisi vastaisuudessa enemmän. ”On mahdollista, että tämä tulee tapahtumaan jonkin muun erilliskokonaisuuden kohdalla ja silloin se on yhtä kurjaa opiskelijoille. On tärkeää muuttaa toimintatapoja, ettei näin kävisi uudestaan”, Mäkitalo sanoo.

Viro Suomessa Suomessa viron kielen ja kulttuurin koko tutkinnon saa vain Helsingin yliopistossa.

Turun yliopistossa kielestä voi käydä perus- ja aineopinnot. Viron opetus on lopetettu Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa.

Suomen yliopistojen yhdistyksen Unifin raportissa ehdotetaan, että viron kielen opetus keskitetään Helsinkiin.

että pienet alat, kuten viron kieli ja kulttuuri, keskitettäisiin harvempiin yliopistoihin. Viron kielen opetus keskittyy Helsinkiin.

Erikoistumisen lisäksi työryhmät ehdottivat kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintojen selkeämpää erottamista toisistaan.

Kandidaatin tutkinto keskittyisi käytännöllisyyteen, jolloin se valmistaisi ammattiin. Maisterin ja tohtorin tutkinnot puolestaan painottuisivat akateemiseen tutkimukseen.

Suomen yliopistot Unifi ry on Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston jatkaja, joka tuo esiin yliopistojen yhteisiä kantoja tutkimus- ja koulutuspoliittisissa kysymyksissä.

Yhdistyksen jäseniä ovat kaikki Suomen yliopistot ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Elina Venttola

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

5

JUTTU ON OSA MITÄ KUULUU, T3? -JUTTUSARJAA, JOKA JATKUU AVIISISSA KEVÄÄN AJAN.

Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen maisteriopintoja suorittavan Eija Lehtosen mielestä on kiinnostavaa, että uusia mahdollisuuksia tutkitaan. Hänen mielestään Tampere 3 -selvityksen lähtökohta on hyvä, mutta seuraus jännittää.

Halvan maisterin pelko Aviisi jututti Tampereen yliopiston opiskelijoita Tampere 3:sta. Osa pelkää korkeakoulujen yhdistymisen laskevan maisterin arvoa – osa toivoo lisää arvostusta kandille.

ELINA VENTTOLA, TEKSTI & KUVAT

”M

inusta akateeminen vapaus on ollut rajoittava asia. On sanottu vain, että valitse jotain mikä kiinnostaa tai mistä ajattelet olevan hyötyä tulevaisuudessa. Mitä ihmettä se on? Toivon, että olisi edes jonkinlaisia raameja”, Tampereen yliopiston opiskelija Sara Sivonen toteaa.

Sivonen kertoo lukeneensa Helsingin Sanomista kolumnin, jossa toimittaja oli kuunnellut Yhdysvalloissa opettavaa Bengt Holmströmiä ja todennut, että koulumaisuus yliopistoissa onkin ihan hyvä juttu.

6 Aviisi 10.4.2015

Sivonen uskoo, että yhdistämällä Tampereen korkeakoulut saataisiin enemmän ohjausta elämässä eksyneille opiskelijoille. Ammattikorkeakoulussa koulumaisempi opiskelu näyttäisi toimivan, ja Sivonen toivoo sitä Tampereen yliopistoonkin.

Kun Sivonen kuuli ensimmäistä kertaa Tampere 3 -selvityksestä, hänellä kävi mielessä huoli maisterin tutkinnon arvosta. Jos yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhdistyvät, alentuuko maisterin arvo? ”Muutin mieleni, koska uskon, ettei tule käymään niin.

Muutos toisi kansainvälisesti erityisen ja kilpailukykyisen yliopiston”, hän sanoo.

Huoli tamperelaisen maisterin tulevaisuudesta on mietityttänyt myös muita yliopisto-opiskelijoita. Monet Aviisin

tapaamat opiskelijat nostivat esiin pulman tutkintonimikkeistä: tietävätkö työnantajat, mikä on tamperelaisen korkeakoulututkinnon arvo, jos yliopistot ja ammattikorkeakoulu sekoitetaan?

Ammattikorkeakoulun entiset opiskelijat Tuukka Tonte-

ri ja Jenni Laurila tulivat yliopistoon opiskellakseen ammattikorkeakoulututkinnon päälle maisterin tutkintopaperit. ”Verrattuna ylempään ammattikorkeakoulututkintoon maisterin opinnot tunnutaan nykypäivänä hyväksyttävän useammassa paikassa”, Tonteri perustelee.

Laurila on huolissaan siitä, jyrääkö korkeakoulujen yhdistymissuunnitelmissa ammattikorkeakoulujen käytännönläheisyys. Myös Tonte-

ri on pohtinut sitä, millainen korkeakoulujen yhdistelmästä voi äärimmillään tulla.

Jos opiskelussa painotetaan yliopistojen tapaan teoreettisuutta, työllistyminen saattaa hankaloitua. Jos puolestaan ammattikorkeakoulun käytännönläheisyyttä korostetaan liikaa, gradu saattaa nousta liian korkeaksi kynnykseksi opiskelijoille, jotka eivät hallitse teoriaa.

Tampere 3 -työryhmät ovat

maalailleet kompromissia tutkintorakenteeseen. Selvityksessä on suunniteltu, että kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot erotettaisiin selkeästi toisistaan. Ehdotuksessa kaikki opiskelijat opiskelisivat ensin käytännönläheisen kandidaatin tutkinnon. Opintojen aikana he päättäisivät, haluavatko val-

mistua suoraan ammattiin vai jatkaa opiskelua maistereiksi. Maisterin tutkinnon kautta osa valmistuisi tohtoreiksi.

Jos opiskelija päättäisi tähdätä pelkkään kandidaatin tutkintoon, hänellä olisi mahdollisuus suorittaa opintoja, jotka antavat saman pätevyyden kuin ammattikorkeakoulututkinto. Maisteri- ja tohtorivaiheessa keskityttäisiin enemmän tutkimukseen.

Idea kandidaatin teoriaopintojen vähentämisestä ei saa täyttä kannatusta Tonterilta ja Laurilalta, joilla on pohjalla ammattikorkeakoulu. Tonterin mukaan ammattikorkeakoulun tietopohjalta ponnistava opiskelija joutuu lukemaan teoriaa itsenäisesti, jotta pärjää maisteriopinnoissa. ”Minulle maisteriksi opiskelu ammattikorkeakoulupoh-

jalta ei tunnu ylitsepääsemättömältä, mutta varmaan monella se voi tuntua siltä. Toisaalta, tarvitseeko kaikkien edes olla maistereita?” Tonteri pohtii.

Sekä

ammattikorkeakoulun

päättötyön että kandintutkielman tehnyt Eija Lehtonen on samaa mieltä Tonterin kanssa siitä, että kandidaattivaihetta ei saa muuttaa liian käytännölliseksi. ”Jo nyt osalle opiskelijoista gradu on aika haasteellinen, ja valmistuminen voi jäädä siitä kiinni. Jos on iso hyppäys tieteelliseen maailmaan kandityön jälkeen, täytyy miettiä, miten tukea opiskelijoita niin, ettei valmistuminen jää gradusta kiinni”, Lehtonen sanoo.

Lehtonen uskoo, ettei yhteensovittaminen suju täysin kivuitta, sillä opiskelukulttuurit on vaikea saada kohtaamaan. Korkeakoulujen lähtökohdat ovat perustavasti erilaiset, koska opinnoissa on vaadittu eri asioita.

Pohdittavan arvoinen asia on Lehtosen mukaan myös se, kuinka tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen välillä on mahdollista tehdä. ”Tarvitseeko uuden korkeakoulun olla yksi yhtenäinen kokonaisuus, vai voidaanko erillisyys säilyttää yhteistyöllä?” hän miettii.

Lehtonen on seurannut kiinnostuneena muutosvastarinnan käsittelyä ja opiskelijoiden kannustamista osallistumaan. Siitä, kun Tampere 3 tuli opiskelijoiden tietoon, on liikuttu jo paljon tiedottavampaan suuntaan. ”Se, miten Tampere 3 tuli minun tietooni alussa, oli jonkun aika kitkeränkatkeran sähköpostiviestin kautta. Siitä tuli vähän sellainen tunne, että onko tätä valmisteltu salassa”, Lehtonen sanoo.

Yhdistyminen auttaisi poistamaan päällekkäisyyksiä,

sillä Lehtosen mukaan esimerkiksi kaupan alaa on useammassa oppilaitoksessa – joskin eri näkökulmista.

Tampereen

korkeakoulujen

yhdistymisen tekevät mutkikkaaksi alat, joilla ei ole vastinetta muissa tamperelaisissa korkeakouluissa. Yksi esimerkki on sukupuolentutkimus, joka on Suomen muissakin yliopistoissa pieni ala.

Sukupuolentutkimuksen lehtori Marja Vehviläinen uskoo mahdollisen yhdistymisen tuovan töitä ennemmin kuin vievän niitä. ”TTY:lla ja ammattikorkeakoulussa ei ole ennestään sukupuolentutkimusta.

Voisi ajatella, että tästä tulisi laajempikin tehtäväkenttä sukupuolentutkimukselle”, hän sanoo.

Vehviläinen on tutkinut muun muassa naisten asemaa tieteessä, tekniikassa ja työssä. Sukupuolentutkimuksella on kaksoisrooli: se toimii omana tieteenalanaan, mutta samalla sitä voidaan yhdistää muihinkin aloihin. Tampereella sukupuolentutkimus on yhdistetty sosiaalitieteisiin. Tulevaisuudessa voidaan esimerkiksi miettiä, miten naisia saisi enemmän teknillisille aloille.

Jos yhdistyminen toteutuu, Vehviläinen ei kuitenkaan toivo kandin ja maisterin erottamista selvästi käytännölliseen ja teoreettiseen tutkintoon. ”Vaikka kolme korkeakoulua olisivat yhdistyneinä, jollain tavalla teoreettisen särmän täytyy säilyä.”

Ammattiin

valmistavalle

kandidaatin tutkinnolle löytyy kuitenkin myös kannattajia. Matematiikkaa opiskeleva Ville Liuska sanoo, että työhön valmistava kandi kuulostaa hyvältä. Alempaa korkeakoulututkintoa olisi hänen mukaansa hyvä arvostaa

Ympäristön ja alueiden politiikkaa opiskelevien Jenni Laurilan ja Tuukka Tonterin mukaan yhdistymissuunnitelmat tipahtivat opiskelijoiden tietoon äkillisesti. ”Se on ollut tuolla viritettynä pöydällä ja keskusteluissa pidempään, mutta opiskelijoiden keskuuteen se tuli aika nopeasti”, Laurila sanoo.

enemmän.

Liuska uskoo, että uudesta korkeakoulusta voisi tulla ammattipainotteisempi.

Opiskelijat pitäisi saada valmistumaan ripeämmin, sillä

monet venyttävät opintoja ilman painavaa syytä. ”Jossain mielessä opiskelija on velkaa yhteiskunnalle, koska saa opiskella ilmaiseksi”, Liuska pohtii.

LUE SEURAAVALTA AUKEAMALTA, MITÄ TAMPEREEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNASSA AJATELLAAN TAMPERE 3:STA NYT, KUN TYÖ ON EDENNYT »

Pitäisikö Tampereen korkeakoulujen yhdistyä?

Hannu Salomaa, 25, politiikan tutkimus "Ei ole ongelmaa, jos Tampereen yliopisto ja teknillinen yliopisto tekisivät enemmän yhteistyötä, mutta en tiedä, olisiko ammattikorkealla paljon annettavaa."

Vili Leinonen, 25, kauppatieteet ”Pitäisi. Tarjonta parantuisi, kun voisi käydä enemmän kursseja muualla. Suurin haaste on saada työmarkkinat ymmärtämään uudet tutkintonimikkeet.”

Emma Mäntynen, 23, tilitarkastus ja arviointi "Siitä tulee vaikeuksia: mitä tutkintonimikkeitä olisi ja miten työnantajat reagoisivat siihen, ettei välttämättä ole enää maistereita?"

Vilma Sipola, 24, journalistiikka ” Jos jotakin harkitsisi yhdistävänsä, yhdistäisin yliopistot. Ammattikorkeakoulu puolestaan on ihan eri. Sieltä valmistutaan ammattiin."

Salla Merisalo, 24, politiikan tutkimus ”Voisivat yhdistyä. Näen vain mahdollisuuksia. Yhdistyminen pitäisi toteuttaa hallinnollisesti hyvin eikä esimerkiksi Aaltoyliopiston tavoin.”

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

7

Miten taataan opinto-ohjaus?

A

viisin lukijakysymysten kolmannessa osassa haluttiin tietää muun muassa, miten riittävä opinto-ohjaus taataan.

Askarruttaako Tampere 3? Kysymyksiä voi edelleen lähettää osoitteeseen toimitus@aviisi.fi. Vastaukset julkaistaan juttusarjan seuraavassa osassa.

Miten taataan se, että koulutustarjonnan kasvaessa opiskelijat saavat riittävää ohjausta?

Valmistelussa on tiedostettu kasvava tarve opiskelijoiden ohjaukselle opintojen sujuvan etenemisen takaamiseksi, ja tämä asia tullaan huomioimaan suunnittelun edetessä.

Miten Tampere 3 erottuu muista toimijoista suhteessa kansalliseen ja kansainväliseen korkeakoulutuskenttään?

Tamyn puheenjohtaja Eero Kiiski arvelee, että ideologisesti erilaisten ihmisten vieminen yhteen oppilaitokseen tuottaa varmasti vaikeuksia. Toisaalta samantyyppinen kokoonpano löytyy Oulun yliopistosta, ja se toimii hyvin.

Tampere 3 Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu selvittävät, onnistuuko yhdistyminen.

Tavoitteena on saada Tampereelle vain yksi korkeakoulu ja yhdistellä ja kehittää tutkimusaloja, kuten psykologiaa ja robotiikkaa.

Selvitystyöhön on perustettu kolme valmisteluryhmää: tutkintorakenne ja ohjelmat, profiili ja tutkimusalueet sekä tuki- ja hallintopalvelut.

Työryhmillä tulee olla valmiit ehdotukset korkeakoulujen tulevaisuudesta 15. toukokuuta.

Kolmen korkeakoulun yhdistyminen vaatii muutoksia lakiin, sillä Suomen laissa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa säädellään erikseen.

Korkeakoulujen hallitukset päättävät jatkosta 25. toukokuuta.

Yhdistyttäessä uuden korkeakoulun opiskelijamäärä nousisi noin 35 000 opiskelijaan.

8 Aviisi 10.4.2015

Tampereelle voi kohta syntyä Suomen suurin ylioppilaskunta

A

alto-yliopiston syntytarina tunnetaan hyvin Tampereella. Vuonna 2010 perustetun yhdistelmäyliopiston opiskelijat riitelivät rahoista, kun entisen kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta ei käyttänyt varojaan yhteisesti, vaan siirsi osan varoista perustamaansa säätiöön.

Monet Tampere 3 -selvityksen uhkakuvia maalailleet ovat viitanneet Aalto-yliopiston riitaisaan alkuun. Ta­ pausta on seurattu myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa, mutta puheenjohtaja Eero Kiiski ei näe Tampereella samanlaista uhkaa. ”Olemme suhteessa jäsenmäärään yhtä köyhiä kaikki. Meille ei ole ehtinyt kertyä samanlaista omaisuutta kuin Helsingin ylioppilaskunnille”, hän toteaa.

Riitelyn sijaan Tamyn yhteistyö muiden opiskelijakuntien kanssa on tiivistynyt. Nykyään yhteyttä pidetään viikoittain.

Yhteistyö sujuu hyvässä hengessä, mutta erimielisyyksiäkin on. Esimerkiksi automaatiojäsenyys on jakanut

mielipiteitä.

Kiiski itse uskoo, että jäsenyysmaksut turvaavat edunvalvonnan korkean laadun.

Jos tamperelaiset korkeakoulut yhdistyvät, laadukasta edunvalvontaa tarvitaan vielä enemmän. Siirtymävaiheessa voisi olla jopa päällekkäistä työvoimaa.

"Olemme suhteessa yhtä köyhiä kaikki." ”Esimerkiksi kaksi koulutuspoliittista asiantuntijaa ei olisi ollenkaan mahdoton ajatus. Siinä vaiheessa olisimme Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa suurempia, eli Suomen suurin opiskelijakunta.”

Jo nyt yliopiston opintojen ohjaus on Kiiskin mukaan alimitoitettua.

Tamyssa yhdistymistä pidetään haasteena, jossa on sekä hyviä että huonoja puolia.

Nykyinen Tampereen yliopisto on Kiiskin mukaan keskinkertainen yliopisto. Huippututkimusta on, mutta se ei erotu. Tutkintorakenteeseen Kiiski sen sijaan ei puuttuisi liikaa. ”Epäonnistuneet päätökset voivat johtaa siihen, että tamperelainen korkeakoulutus on eriarvoisessa asemassa verrattuna muuhun maahan”, hän sanoo.

Vastapuolena voisi tosin olla se, että tamperelaisen korkeakoulututkinnon arvo nousisi. Kiiski itse uskoo, että koulutus on Suomen myyntivaltti, joten enemmänkin saisi kouluttautua.

Kiiski tunnistaa kuitenkin myös opiskelijoiden huolen maisterin tutkinnon arvostuksen laskusta. Pelko kytkeytyy myös osittain historiaan. ”Aikaisemmin ylioppilas oli varsin sopiva titteli mennä töihin. Tällä hetkellä se ei pidä ollenkaan paikkaansa. Lopulta arvostus riippuu enemmän määristä. Jos kaikki ovat maistereita, kukaan ei ole maisteri.”

Elina Venttola

Tampere 3 erottuu muista yliopistoista tieteellisellä profiilillaan. Muita erityisiä vahvuuksia ovat esimerkiksi monialaisuus, joustavuus ja opiskelijalähtöisyys. Opiskelijalla on joustavampi mahdollisuus suuntautua opiskeluaikana vahvuuksiensa mukaan käytännöllisempään työelämäkelpoiseen alempaan korkeakoulututkintoon tai vaativampiin tehtäviin valmiudet antavaan ylempään tutkintoon.

Kansainvälisellä tasolla Tampere 3:lla on jo monialaisuutensa ja kokonsa puolesta potentiaalia aidosti vetovoimaisemmaksi korkeakoulukentän toimijaksi kuin kolmella toimijalla erikseen.

Mistä ollaan valmiita luopumaan?

Luopumisten sijaan valmistelussa on lähdetty päinvastaisesta näkökulmasta: mitä olemassa olevia vahvuuksia kannattaa vahvistaa, ja millaisia uusia poikkitieteellisiä avauksia Tampere 3 mahdollistaa?

Luopumisiakin tulee todennäköisesti eteen jossain vaiheessa, mutta näihin valintoihin vaikuttavat myös valtakunnalliset koulutuspoliittiset linjaukset.

KYSYMYKSIIN VASTASI TAMPERE 3 -TYÖTÄ TEKEVÄ VARAREHTORIRYHMÄ, JOHON KUULUVAT TAMPEREEN YLIOPISTON, TAMK:N JA TTY:N VARAREHTORIT.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) on noin 11 500 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Etsimme nyt työyhteisöömme:

Toimitusharjoittelijaa Aviisiin 17.8. alkavaan työsuhteeseen. Toimitusharjoittelija työskentelee Aviisin toimituksessa. Harjoittelu kestää pääsääntöisesti neljä kuukautta. Lisätiedot ja hakuohjeet: www.tamy.fi/avoimet-tehtavat

Pidä virkistävä tauko opiskelusta!

Vaaliprojektisihteeriä

Tehtävänä on loka-marraskuun 2015 edustajistovaalien järjestäminen yhdessä työryhmän kanssa. Lisätiedot ja hakuohjeet: www.tamy.fi/avoimet-tehtavat

Opiskelijakortilla

Lisätiedot paikoista: Aviisin harjoittelupaikka

Vaaliprojekti

Aino Heikkonen, päätoimittaja

Kati Rajala, pääsihteeri

paatoimittaja@aviisi.fi

paasihteeri@tamy.fi

050 361 2853

050 361 2854

Tarjoamme monipuolista vuokra-asumista Tampereella ja ympäristökunnissa.

Tutustu asuntotarjontaan sivuillamme ja täytä hakemus!

www.suomenvuokrakodit.fi Asuntotoimisto: Souranderintie 2 37100 NOKIA - puh. 010 321 1160

(Kiinteän verkon puhelut 8,35 snt/puh + 6 snt/min Matkapuhelinverkosta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min)

Suomen Vuokrakodit

normaalihintaisista à la carte -annoksista

Tsekkaa kaikki lijaetumme muutkin opiske flaamo.fi tai osoitteesta Ra nnalta. kysy henkilöku

Seuraatko jo meitä somessa?

Sinä voit pelastaa elämän.

• Tampereen veripalvelutoimisto, Rautatienkatu 21 B, 7. krs, vanha pääpostin talo, ma, ti, to klo 11–18, ke, pe klo 10–16 • TTY, ma–ti 13.–14.4. klo 11–16, Festia-rakennuksen aula, Korkeakoulunkatu 3

Opiskelijaetuja löytyy näistä Pirkanmaan Osuuskaupan ravintoloista:

Tervetuloa verenluovutukseen!

• • • • •

Ota virallinen henkilötodistus mukaan.

Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801.

Verenluovutustilaisuuksien kalenteri veripalvelu.fi Testaa etukäteen: sovinkoluovuttajaksi.fi Lataa hengenpelastajan mobiilisovellus! 

Tervetuloa viihtymään!

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

9

Iman El-Zahr haluaisi muuuttaa perheineen Gellerupista, jossa hänen mielestään ulkona olevat lapset ovat ilkeitä ja nuoret tuhlaavat nuoruuttaan. ”Aina, kun paljon ihmisiä asuu samassa paikassa, syntyyy ongelmia”, El-Zahr toteaa.

10 Aviisi 10.4.2015

Kiljahduksia ja tallattuja karkkipapereita. Gellerupin pihat ovat lasten valtakuntaa.

Taistelu teineistä Tanska, maailman onnellisin demokratia, nousi takajaloilleen kohdattuaan terrori-iskun helmikuussa. Maasta on matkustanut poikkeuksellisen monta nuorta taistelemaan Syyriaan. Radikaaliajattelun jäljet johtavat pieneen Gellerupin lähiöön. Siellä ongelmaan haetaan ratkaisua tavalla, josta Suomessakin on otettu oppia.

ELLA KIVINIEMI, TEKSTI & KUVAT

G

hetto, rinnakkaisyhteiskunta. Kukkulan huipulle Tanskan toiseksi suurimman kunnan Århusin ulkopuolelle rakennettu Gellerup on korkeiden betonikerrostalojen linnoitus, jonka asukkaista 80 % on kotoisin muualta kuin länsimaista.

Gellerupissa lähikauppa myy arabialaista ruokaa, ja vieressä Walidin Kakun tiskillä herkulliset baklavat ja kermakakut komeilevat rinta rinnan. Korkeiden elementtitalojen ikkunat on peitetty visusti värikkäillä verhoilla, joiden takana perheenäidit voivat elää ja pukeutua miten haluavat, turvassa muiden miesten katseilta. Joka kolmannella parvekkeella on lautasantenni. Iltaisin pikkupojat räjäyttelevät raketteja, ja autojen konepelleissä kumisevat arabian yön rytmit.

Gellerup on pohjoismaisella mitta-

puulla ghetto. Asukkaat ovat keskimääräistä köyhempiä ja sairaampia ja yli puolet aikuisista työelämän ulkopuolella.

Gelleruplaiset kokevat olonsa keskimääräistä turvattomammaksi, vaikka rikollisuutta on onnistuttu vähentämään viime vuosina paljon. Uusin huoli on nuorten muslimien radikalisoituminen.

Vuodesta 2012 alkaen alueelta on lähtenyt 35 nuorta muslimia Syyriaan tai Pohjois-Irakiin taistelemaan äärijärjestö Isisin ja muiden kapinallisryhmien riveihin. Kolme viimeisintä lähtivät helmikuussa. Yhteensä Tanskasta on lähtenyt arviolta 150 taistelijaa, mikä on asukaslukuun nähden toiseksi eniten taistelijoita kaikista Euroopan maista. Belgia on listassa ykkösenä ja Suomi sijalla seitsemän muun muassa Ruotsin ja Hollannin jälkeen. Riippumaton radikalisoitumisen tutkimuskeskus ICSR julkaisi luvut helmikuussa.

Väkivaltaisen uskonnollisen radikalisoitumisen ehkäiseminen on ollut tänäkin keväänä polttava puheenaihe Tanskan mediassa. Yhteiskunta ei tahdo tukea Isisin toimintaa millään tavoin, eikä yksikään vanhempi halua lapsensa päätyvän keskelle sodan kaaosta vailla kielitaitoa tai taistelukokemusta. Isisin kerrotaan riistäneen joiltakin nuorilta passit ja käyttäneen heitä tykinruokana. Pelkona on myös, että taisteluista takaisin palaavat jatkavat väkivaltaista käytöstä ja terroria länsimaissa.

Ongelmaan on tartuttu tavalla, joka on herättänyt huomiota. Kun muut maat suunnittelivat passittavansa palaajat vankilaan ja vievänsä heiltä passin, Århusissa poliisi aloitti nuorten sopeuttamisen takaisin yhteiskuntaan hienovaraisin keinoin. Lähtemisen taustalla on

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

11

Vaikka useimmilla Gellerupin nuorilla menee hyvin, syrjäytyneitä on silti kaksi kertaa enemmän kuin Århusissa keskimäärin.

monenlaisia syitä, joiden selvittämisessä vaaditaan psykologin apua. Halutessaan nuori saa oman, islamiin perehtyneen mentorin. Tarkoitus on löytää nuorelle tapa olla radikaali uskovainen mutta demokratian rajoissa. Århusista lähteneillä on ollut yhteyksiä Gellerupissa sijaitsevaan Grimhøjmoskeijaan, jota epäillään nuorten yllyttämisestä. Poliisi on moskeijan kanssa tiiviissä yhteydessä, ja muslimiyhteisön kautta on avautunut uusi väylä nuorten luo. Psykologit pitivät tukiryhmää vanhemmille, joiden lapsi on lähtenyt tai on vaarassa lähteä taistelemaan. Heitä opetetaan esimerkiksi käyttämään Skypeä ja kannustamaan nuorta palaamaan kotiin.

Menetelmä tepsii. Alueelta lähtevien määrä on pudonnut kymmenistä muutamiin, ja Århusin malli tunnetaan nyt ympäri Eurooppaa.

Kunta on saanut satoja tiedusteluja kansainvälisiltä medioilta, ja ulkomaiset delegaatiot ovat käyneet tutustumassa malliin. Pormestari Jacob Bundsgaard on esitellyt projektia jopa Barack Obamalle Valkoisessa talossa. Saavutuksista huolimatta johtajia on kritisoitu siitä, että perimmäinen ongelma on ratkaisematta. Miksi nuoret radikalisoituvat juuri Århusissa ja Gellerupissa?

Gellerup oli 1960–70-lukujen arkkitehtien visionäärinen luomus, funktionalistinen ihannealue, jonka jokaisen osan tuli palvella arkea. Aluksi ahtaaseen keskusta-asumiseen kyllästyneet århusilaiset jonottivat uusiin, avariin vuokra-asuntoihin, mutta innostus laantui, kun omakotitaloista tuli seuraava asu-

12 Aviisi 10.4.2015

misen trendi.

Maahanmuuttajien suurperheille Gellerup kelpasi kuitenkin mainiosti. Andersenit ja Jensenit vaihtuivat yksi toisensa jälkeen arabialaisiin nimiin, ja funktionalismi taipui palvelemaan kasvavan monikulttuurisen yhteisön tarpeita. Kaikki palvelut ovat lähellä – mutta muu tanskalainen yhteiskunta hyvin kaukana. Kaupunkilaiset eivät käy Gellerupissa juuri muuten kuin vihannesostoksilla edullisessa basaarissa.

Erään elementtitalon seitsemännen kerroksen valoisassa läpitalon asunnossa äiti Iman El-Zahr, 30, korjaa pöydästä päivällisen rippeitä verkkareissa. Libanonissa syntynyt El-Zahr on asunut Gellerupissa 25 vuotta, mutta haluaisi muuttaa pois heti, kun mahdollista. Naapurustossa on rauhallisempaa kuin ennen, mutta ongelmia aiheuttavat vieläkin muutamat perheet – tai oikeastaan heidän jälkikasvunsa. Iman on lähettänyt omat tyttönsä kouluun Gellerupin ulkopuolelle eikä päästä heitä yksin ulos iltaisin. ”Joka kerta, kun tyttöni ovat olleet itsekseen pihalla, on tullut ongelmia. Lapset täällä ovat villejä: etuilevat, huutavat, heittelevät tavaroilla. Kerran tytöiltä varastettiin potkulaudat.”

Joidenkin laskelmien mukaan Gellerupin asukkaista puolet ovat alle 21-vuotiaita, ja suurin osa rikoksista on lasten ja nuorten aikaansaannosta. ”Lapset on jätetty omilleen, ja kukaan ei pidä heitä silmällä. Joissakin perheissä voi olla kahdeksan lasta, eikä vanhemmil-

"Nämä nuoret osaavat ajatella itse.

Me emme ole koskaan yllyttäneet heitä lähtemään Syyriaan."

la ole aikaa vahtia heitä”, El-Zahr pohtii.

Syrjäytyneet pikkurikolliset ovat vaarassa radikalisoitua, ja he tekevät hallaa alueen imagolle. Pieni joukko mustamaalaa kaikkien muslimien maineen. ElZahr on saanut osakseen tympeitä katseita ruokakaupassa.

Tiedostamatonkin rasismi voi muodostaa ison ongelman. Århus-mallin parissa työskentelevä psykologian professori Preben Bertelsen toteaa, että monet Syyriaan lähteneistä nuorista menestyvät koulussa ja elämässä kohtalaisen hyvin. Heitä vaivaa kuitenkin ulkopuolisuuden tunne, joka koostuu elämän aikana koetuista yksittäisistä syrjinnän kokemuksista: esimerkiksi tunteesta, ettei opettaja usko musliminuoren menestyvän elämässään yhtä hyvin kuin muut.

Sukupolvien välinen kuilu perheiden sisällä huolestuttaa Bertelseniä: ”Usein kasvatus on rakennettu kahden peruspilarin, syyllisyyden ja häpeän, varaan. Nuoret häpeävät syrjinnän kokemuksia eivätkä pysty puhumaan niistä vanhemmilleen.” Itseään etsivät nuoret löytävät radikaaleista ääriryhmistä yhteisön, joka arvostaa heitä.

Matala, kellertävä tiilitalo rekkafirman naapurissa on maan pahamaineisin moskeija. Värvätäänkö täältä todella nuoria Isisiin?

“Kuulimme asiasta vasta poliisin kertomana”, vakuuttaa moskeijan varapuheenjohtaja Imad Yasin. ”Nämä nuoret osaavat ajatella itse. Me emme ole koskaan yllyttäneet heitä lähtemään Syyriaan. Mutta heillä on Youtube, josta he näkevät, miten ihmisiä tape-

Tanska ei halua Gellerupin kaltaisia

alueita. Jokin meni pieleen 1960-luvulla, kun betonikorttelit luotiin. Nyt virhe on tarkoitus korjata. Kaivinkoneet, alas revityt korttelit ja talon kokoiset hiekkakasat kertovat, että muutos on jo alkanut.

Gellerup halutaan avata. Tulevien vuosien aikana alue halkaistaan suurella kadulla, sinne luodaan työpaikkoja ja omistusasuntoja rakennetaan vuokra-asuntojen sekaan.

Havainnekuvissa pikkuputiikkien valot heijastuvat sateen kastelemalta kävelykadulta. Kaupunkisuunnittelijat uskovat, että fyysisten raamien ravisteleminen johtaa myös sosiaaliseen muutokseen. Århusin mallin luoneet viranomaiset ymmärtävät, että yhteiskunnan jakautuminen lisää radikalisoitumista. Tanskalaiset eivät tiedä, millaista on olla muslimi Pohjoismaissa tai asua ghetossa.

Alkuvaiheessa Gellerupiin toivotaan uusia asukkaita esimerkiksi ennakkoluulottomista opiskelijoista. Århusissa on lukuisia korkeakouluja mutta huutava pula edullisista vuokra-asunnoista.

Alueen lähistölle suunnitellaan samanaikaisesti myös uutta suurmoskeijaa – oikeistopoliitikkojen vastustuksesta huolimatta.

Koulutus on hyvinvoinnin perusta.

KOKENUT POLIITIKKO

m osa

s

sas

t

o.

ne

w

im

113

m

Olli-Poika

ki m

Varmistetaan, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisina

.k

i.

Perustulosta riittävä toimeentulo myös opiskelijalle

t a .f

www.ollipoikaparviainen.fi

Luodaan työpaikkoja koulutukseen, luoviin aloihin ja digitalisaatioon panostamalla

"Sananvapautta ei ole luotu sen vuoksi, että vahvat voisivat alistaa heikkoja."

un

Syyriaan lähteminen ei ole Suomessa rangaistava teko, sillä jokaisella on liikkumisenvapaus. Jos henkilö on kuitenkin syyllistynyt matkallaan tekoihin, joista voidaan Suomessa tuomita oikeudessa, hän joutuu niistä vastuuseen. Se, mikä toiminta konfliktialueella katsotaan rikokseksi Suomessa, on hyvin tapauskohtaista. ”Siihen vaikuttaa esimerkiksi, kuka on väkivallan kohteena ja missä kontekstissa”, Evwaraye toteaa.

Muslimiyhteisöt ovat aktivoituneet yhteistyöhön, mikä on otettu sisäministeriössä ilolla vastaan. Evwaraye korostaa, että radikalisoitumisen ehkäiseminen on kaikkien asia, eikä millään yhteisöllä ole korostunutta vastuuta ratkaista ongelmaa.

Uskonnon- ja omantunnonvapaus ovat osa demokratiaa, ideologinen väkivalta ei.

Suomesta on Supon arvion mukaan läh“Radikaaleja ajatuksia saa olla”, Evwatenyt yli 60 ihmistä Syyriaan ja Irakiin. raye toteaa.

18-vuotias Duha on mennyt naimisin ja muuttanut Gellerupiin. Tanskalaiskylässä varttunut Duha ei ole tottunut siihen, että kaikkialla on paljon ulkomaalaisia. Hän pelkää, että jotain pahaa tapahtuu.

ww

Suurin osa heistä on 21–24-vuotiaita miehiä. Sisäministeriön ylitarkastaja Ari Evwaraye kertoo, että Suomessa on tehty työtä monenlaisen uskonnollisen ja poliittisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi jo vuodesta 2012. Viimeisen vuoden aikana keskustelu erityisesti uskonnollisesta ääriajattelusta on kiihtynyt ja noussut julkisuuteen Syyrian konfliktin myötä. Århusin malli tunnetaan Suomessakin.

Helsingissä poliisi sekä sosiaali- ja terveystoimi käyttävät samankaltaista toimintatapaa Ankkuri-ohjelmassa, jossa radikalisoituneen nuoren elämä pyritään saamaan takaisin raiteilleen. Evwarayen mukaan viranomaistoiminta on tässä kysymyksessä vielä hajanaista, mutta tarvittaessa poliisi, sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja koulut pystyvät toimimaan yhdessä. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on luoda kaikkiin isoihin kaupunkeihin moniammatilliset yhteistyöverkostot, joiden avulla radikalisoitumisen merkit voitaisiin havaita jo esimerkiksi kouluissa.

Toisin kuin Tanskassa, Suomessa radikalisoituminen ei ole keskittynyt tiettyyn kaupunkiin tai lähiöön. Viranomaisten tietojen mukaan Suomessa ei harjoiteta järjestäytynyttä värväystoimintaa.

Ilmoituksen maksaa Kimmo Sasin tukiryhmä

taan joka päivä. Et voi estää heitä tuntemasta.”

Syyrian pitkittyneessä konfliktissa vastakkain ovat shiiamuslimiksi tunnustautuva presidentti Bashar Al-Assad ja maan sunnakapinalliset. Sekasorto on mahdollistanut Isisin kaltaisten äärilikkeiden nousun. Yasinin mukaan Syyriaan lähtijöitä ajaa halu puolustaa sunnimuslimeja. Juuri sitä on jihad: taistelua oman maan, uskonnon ja kansan puolesta. Kaikki eivät lähde Syyriaan sotimaan vaan esimerkiksi humanitääriseen työhön.

Moskeija yrittää tarjota lähtöä suunnitteleville tapoja auttaa Tanskasta käsin esimerkiksi keräämällä vaatteita Syyriaan lähetettäviksi. Värväyskeskuksen sijaan moskeija on paikka, josta syrjäytyneet nuoret löytävät suunnan elämälleen.

“Länsimainen yhteiskunta ei ole vastannut heidän kysymykseensä elämän tarkoituksesta. He tuntevat elävänsä tyhjyydessä. Monet ovat tulleet meidän luoksemme kaduilta ja jättäneet rikokset.”

Ihmisten tappamista Euroopassa Yasin ei hyväksy, koska täällä jokaisella on ilmaisunvapaus. Sitä kuitenkin käytetään hänen mielestään väärin perustein.

Muslimeille islam on enemmän kuin pelkkä uskonto, ja sitä on muiden välillä vaikea ymmärtää.

“Sananvapautta ei ole luotu sen vuoksi, että vahvat voisivat alistaa heikkoja. Tiedän, että monet sanovat muslimien olevan mestareita lyömään pöydälle uhrikortin. Mutta meidän profeettaamme rienataan. Kutsukaa meitä miksi haluatte.”

Yasin ei ole vakuuttunut länsimaisesta demokratiasta.

“Kutsumme sitä, mitä tapahtuu muslimeja vastaan muslimimaissa, terroriksi. Voisinko saada selvityksen sille, miksi demokraattinen Eurooppa ja USA tukevat diktatuureja Lähi-idässä? Poliitikot taistelevat öljystä ja luonnonvaroista, ja nyt olemme matkalla kohti kolmatta maailmansotaa."

i @ e dus

k

Reilumman tulevaisuuden ääni

164

Tampereen apulaispormestari ja kaupunginvaltuutettu

Maksaja: Olli Poika Parviainen

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8. Viikissä

LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 215-295€/kk/asukas Tiedustelut: puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi www.latokartanonyokyla.fi

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

13

Liikeneekö ehdokkaalta euro?

Toimittaja lähti kerjuulle vaalimökeille. Mitä päättäjäksi tahtova eduskuntavaaliehdokas ja kolikkoa kaipaava kerjäläinen ajattelevat toisistaan?

SANNA-KAISA LÄHDEAHO, TEKSTI & TIMO MARTTILA, KUVAT

”S

ä olit niin säälittävä! Tosi hyvin näytelty, vielä vammautunutkin”, Suomen kommunistisen puolueen ehdokas ylistää.

Kiitän kehuista ja naurahtaen vetoan oikeaan polvivammaani.

Kun ehdokas aiemmin pudotti kolikon pahvimukiini, olin pukeutunut kerjäläiseksi. Kahtena päivänä linkutin Keskustorin vaalimökkien tuntumassa pahvimuki ojossa selvittämässä, miten ääntenkalastelijat suhtautuvat rahan aneluun.

Kerjääminen herättää vaalimökeillä melko identtisiä reaktioita. Alun sääli muuttuu nopeasti kiukuksi. Kahvia saisin juoda vaalimökeissä kofeiinimyrkytykseen asti, mutta rahaa pahvimukiin suostuvat heittämään vaan muutamat.

Heidänkään kaivonsa ei ole pohjaton: ”Me annoimme sinulle jo”, SKP:n ehdokas kivahtaa, kun koetan pyytää lisää.

14 Aviisi 10.4.2015

Kerjäämiseen liittyvä häpeän tunne katoaa nopeasti. Rooli menee selkärankaan, sillä ihmisten katseista on luettavissa niin paljon sääliä. Ryhtini alenee kuin itsestään kuunnellessani ohimenevien kommentteja: ”Nämä ovat näitä”, ”Tässä torillahan ne päivystävät”.

Puhumattomuuteni ja tummat hiukseni luovat oletuksen, etten ymmärrä suomea. Resuista ulkonäköäni päivitellään vapautuneesti: ”Tyttörukka, likaisennäköinen ja ihan tärisee.”

Kaikki eivät turvaudu pelkään päivittelyyn. Itsenäisyyspuolueen ehdokas alkaa etsiä ratkaisua tilanteeseen: ”Mene kokoomuksen mökille, siellä sitä rahaa on. Niiden syytähän tuo on”.

Kokoomuksen vaalimökillä ei rik­ kauksia jaeta, sillä mökki on molempina päivinä kiinni.

Kerjäys suoritettiin Keskustorin vaalimökeillä.

Päänpyörittely ja "ei" tuntuivat inhimillisiltä reaktioilta, mutta täysin pois sulkeminen alensi omanarvontuntoa.

Sosiaalidemokraattien nuori ehdokas heittää karkkia pahvimukiini. Esimerkki rohkaisee muita toimimaan samalla tavalla. Kerjääminen alkaa vaikuttaa enemmän virpomiselta. Vasemmistoliiton vaalityöntekijä tarjoaa minulle ensin lehteä, mutta kun helistän kippoa rahan toivossa, hän katsoo ohitse. Hetken kuluttua hän kuitenkin harppoo perääni: ”Onko kaikki hyvin? Tarvitsetko apua?”

Kilisytän kippoa uudelleen yrittäen ehdollistaa hänet antamaan rahaa aina äänen kuullessaan. Vähän alle euro kilahtaa mukiin. ”Yritä pärjätä”, hän taputtaa minua vielä olkapäälle.

En tiedä aavistaako hän minut toimittajaksi, mutta empaattinen kohtelu eroaa muista reaktioista, joita valeasussani saan.

Moni kääntää katseensa pois. Kupin heiluttaminen aiheuttaa vaivaantu-

Kielletäänkö kerjääminen?

MTV:n vaalikoneen mukaan kerjääminen on kiellettävä -väitteestä on kokonaan tai jokseenkin samaa mieltä:

73% 76% 64% 46% 42% 34%

Perussuomalaiset

Muutos 2011

Kokoomus

Keskusta

Itsenäisyyspuolue

Kristillis­ demokraatit

30% 20% 14% 12% 9% 8%

Sosiaali­ demokraatit

Piraattipuolue

Ruotsalainen Kansanpuolue

Vihreät

Suomen Kommunistinen Puolue Vasemmistoliitto

Kyltin ja mukin piteleminen yhtä aikaa osoittautui vaikeaksi, ja lopulta kerjäys suoritettiin ilman pahvinpalaa.

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

15

Kerjäyskokeilu tehtiin, jotta voitiin selvittää, miten Keskustorilla päivystävä vaaliväki suhtautuu kerjäläiseen. Ehdokkaille ei kerrottu asiasta etukäteen.

neisuutta niin piraattipuolueen mökissä kuin vihreiden vaalityöntekijöissäkin.

Yllättävää on, kuinka pahalta noteeraamatta jättäminen tuntuu. Päänpyörittely ja ”ei” tuntuvat inhimillisiltä reaktioilta, kun taas kokonaan pois sulkeminen alentaa omanarvontuntoa.

Huomattavan lahjakkaasti katsekontaktia välttelee keski-ikäinen keskustan ehdokas. Hän puhuu tuttaviensa kanssa keittiöremontista eikä ota minkäänlaista kontaktia minuun. Suhtautumistapa on selviytymiskeino, sillä yksilö ei voi olla kiinnostunut jokaisesta vastaantulijasta.

Vaihtoon perustuvaan säälitalouteen on helppo suhtautua kategorisen kylmästi.

Kun palaan toimittajana vaalimökeille, ehdokas kertoo reagoimattomuuden olevan hänelle tyypillinen tapa suhtautua kerjäämiseen. Näin hän ei tule rohkaisseeksi kerjäläistä millään tavalla: oma avustaminen tapahtuu eri järjestöjen kautta.

Hänen mielestään suomalaisilla ei ole tarvetta kerjätä sosiaalitukien vuoksi.

Kerjäläiset ovat ulkomaalaisia ja ongelmat tulisi hoitaa heidän kotimaassaan.

Hän vakuuttaa kuitenkin, että vaalimökillä päivystäminen on tuonut kahvittelevat asunnottomat ja vähävaraiset lähemmäksi: ”Jotkut tunnen melkein nimeltä!”

Monet ovat samaa mieltä keskustalaisen kanssa. Suomalaisten ei kuulu hoitaa romanikerjäläisten ongelmia. ”Missä ovat nyt ne EU:n kiltit sedät?” itsenäisyyspuolueen ehdokas lohkaisee.

Kaikissa Pohjoismaissa painitaan kerjäämiskysymysten kanssa. Monien mie-

16 Aviisi 10.4.2015

lestä kerjäämisen kieltäminen olisi yhtäläisyysmerkki köyhyyden kieltämiselle, mutta esimerkiksi Norjaan on kaavailtu tiukkaa kieltolakia. Se rankaisisi kerjäämisen lisäksi henkilöitä, jotka auttavat kerjäläisiä.

Jos kerjääminen kriminalisoitaisiin, tulisi määrittää, kuka saa kerjätä ja mikä on kerjäämistä. Yksikään ehdokas ei koe kadulla rahaa kerääviä feissareita kerjäläisiksi, vaikka gallupeissa varainkerääjät määritellään usein pahimmiksi katujen häiriötekijöiksi.

Sisäasiainministeriön raportin mukaan maahan polvistuneet romanikerjäläiset ilmestyivät suomalaiseen kaupunkikuvaan vuonna 2007.

Kupin heiluttaminen aiheutti vaivaantuneisuutta.

Aikaa on ehtinyt kulua, mutta passiiviseen kerjäämiseen on vaikea suhtautua. Paikallaan kerjääminen luo monelle mielikuvan laiskuudesta – kerjäämistä ei nähdä vastuunottona omasta hyvinvoinnista.

Katusoittajiin monet ehdokkaista suhtautuvat suopeasti: ”Aina heitän rahaa, jos joku soittaa”, vihreä ehdokas vahvistaa.

Ehkä nokkahuilun mukaan ottaminen olisi tuplannut alle kahden euron ansioni.

Romanikerjäläiset ovat herättäneet huomiota myös siksi, että he ovat tulleet keskelle kaupunkitilaa. Vähävaraiset on totuttu sijoittamaan pois ylemmän keskiluokan silmien edestä kaupungin laitamille. Leipäjonoa tuskin koskaan nähdään Keskustorilla.

Vaalimökeillä kerjäläiset yhdistetään Sdp:n ehdokas heitti mukiin vaalikarkin.

Kerjäläisestä ei vaalimökeillä oltu kovin kiinnostuneita. Toimittaja kiersi mökkejä kahtena päivänä huhtikuun alussa.

vahvasti huijatuksi tulemiseen ja rikollisjärjestöjen tukemiseen.

Perussuomalainen ehdokas kertoo todistaneensa tapausta, jossa vaikeasti liikkuva kerjäläinen pystyikin liikkumaan täysin normaalisti: ”Illalla juostaan Sokoksella ruokaostoksilla ilman, että on yhtään vaikea liikkua.”

Hän ei hyväksy ajatusta, että myös eduskuntaan tahtovat ovat kerjäämässä — tosin ääniä. ”En minä mitään kerjää, olen tarjoamassa omaa osaamista yhteiseen käyttöön.”

Siinä missä tuulipuvuntakki ja pahvimuki karkottivat puolueväkeä ympäriltä, kynä ja lehtiö näyttävät vetävän heitä magneetin tavoin puoleensa: ”Teetkö juttua?” vihreiden vaalityöntekijä utelee.

Villakangastakissa arvoni on noussut vaaliesitteiden tasolle. Nyt niitä saisi. Ilmapallokin irtoaisi, ”jos neidille vaan kelpaa”.

Useampi ehdokas haluaa selvittää minulle, miksi ei hetki sitten antanut rahaa.

Eräs paljastaa kuukausitulonsa, toinen haluaa näyttää taskunpohjalta viimeisiä kolikoitaan, joku kertoo ruokittavien lasten määrän ja selvittää millaista on elää korkeakoulutetun vaimon siivellä. ”Me ollaan yhtä köyhiä kuin kerjäläisetkin”, eräs ehdokas summaa.

Samoilla linjoilla ollaan viereisessä mökissä: ”Köyhyyttä on se, ettei pysty enää jakamaan omasta, kun tarvitsee kaiken omaan elämiseen.”

”Köyhyyttä on se, ettei pysty enää jakamaan omasta, kun tarvitsee kaiken omaan elämiseen.”

Tältä kerjääminen tuntui

Älä kerro äidille

E

nsimmäistä kertaa elämässäni meikkaan itselleni tummat silmänaluset. Kajaalin, ripsivärin ja piirustushiilen yhdistelmän hankaaminen vakuuttaa uniongelmista ainakin itseni.

Olo on kuin ensitreffeille valmistautuisi — mitkään vaatteet eivät tunnu tarpeeksi vakuuttavilta. Onnistun myös loukkaamaan ystävääni uudella tavalla: ”Lenkkarisi sopisivat kerjäläiselle älyttömän hyvin.”

Sopivat vaatteet löytyvät lopulta kirpputorin viereisestä roskiksesta.

jäläisen esittäminen tuntuu oikeasti väärältä.

Kerjääminen itsessään ei hävetä vaan teeskennellyn hädän esittäminen. Aivan kuin soittaisin hätäkeskukseen pilapuheluita.

Tätä ei äiti kyllä hyvällä katsoisi.

Niille, jotka heittävät kolikoita kuppiin, tekisi mieli paljastaa, etten oikeasti tarvitse rahoja yhtä kipeästi kuin joku muu.

Pystyn koska vain palaamaan parin korttelin päähän lämpimään asuntoon vaihtamaan puhtaat vaatteet.

Amerikkalaiselokuvissa poliisi soluttau-

tuu usein osaksi mafiaa. Se tuntuu lastenleikiltä kerjäläiseksi tekeytymisen rinnalla: Miten kyynärsauvoja, rahamukia ja pahvikylttiä voi pitää yhtä aikaa kädessä?

Kuinka pahvimukia kilisytetään niin, etteivät kolikot leviä maahan? Mitä pahvikylteissä tulisi lukea? Mikä on uskottava kirjoitusvirhe?

Pahinta kerjäämisessä on kuitenkin moraalinen krapula. Pystyn ilman syyllisyydentunnetta nappaamaan muutaman makeisen kaupan irtokarkkilaarista maksamatta tai pysäköimään auton ihan vain hetkeksi jalkakäytävälle, mutta ker-

Keskustorilla nököttävät vaalimökit on nopeasti kierretty läpi. Nolottaa heiluttaa kippoa samojen naamojen edessä uudestaan ja uudestaan. Varsinkin niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat jo heittäneet rahaa mukiin. Tunnen itseni röyhkeäksi ja kiittämättömäksi.

Reilun tunnin kerjuukierroksen jälkeen kädet ovat jäässä ja huono omatunto kiristää palana kurkussa. Sokoksen edessä kaadan kolikot oikean kerjäläisen kuppiin. Kolkuttava omatunto ei siitä hiljene. Kunpa äiti ei saisi koskaan tietää tästä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

17

Jesse Fergusonin alaisina on paikallista väkeä. Vapaaehtoiset pysyvät baarissa.

Palkkana peti ja purtavaa Workaway-työläiset raatavat yöpaikkaa ja pikkupurtavaa vastaan pitkiä työvuoroja hostelleissa huonolla kielitaidolla ja joskus jopa kännissä.

Keitä nämä ihmiset oikein ovat?

ANNE SALOMÄKI, TEKSTI & KUVAT

18 Aviisi 10.4.2015

Victoria Webbin työtehtävät chileläishostellissa vaihtelevat vieraiden

Y

ritän tilata aamiaisannostani espanjaksi perulaisen hostellin ravintolassa. Työntekijä katsoo tiskin takaa takaisin krapulaisin silmin. ”Kai sä englantia puhut?” hän huokaa.

Ehkä silmieni sinisyys tai aksenttini paljastaa, etten ole kotinurkillani. Kuvittelin silti, että espanjankielisessä maassa asiakaspalvelijat puhuvat paikallista kieltä.

Saan hedelmäsalaattini. En tosin ihan hetkessä; kun työläinen on matkalla keittiöön viemään tilaustani, hän pysähtyy toisen hostellivieraan jututettavaksi. Tilauksellani on vähemmän kiire kuin flirttailulla.

Edellispäivän kokemusten perusteella en ole yllättynyt, että baarityöläisen silmää painaa. Illalla olin poikkeamassa tiskillä, kun toinen, bloodbomb-paukkuihin vodkaa ja Red Bullia kaatava baarimikko vei pipon päästäni ja veti sen omaansa.

Hetkeä myöhemmin näin miehen baarin ulkopuolella. Hän makasi vaakaasennossa penkillä, kun päätin mennä neuvottelemaan päähineeni palauttamisesta.

Istuuduttuani mies nosti päänsä reidelleni ja alkoi tarinoida silmät puoliummessa. Irlantilainen oli umpikännissä, mutta ihmeellisesti silti kykeni jonkinlaiseen työntekoon.

”Mä olen tän baarin manageri”, hän toteaa.

Otan piponi takaisin. Se olikin varmaan liian tiukka sellaiselle, jonka mielestä esimies voi mennä töihin kännissä.

Argentiinassa juttelen hostellin baaris-

sa parikymppisen britin kanssa. Nuori mies on juhlinut niin, että osaa juuri ja juuri omaa äidinkieltään. ”Mä olin kuusi kuukautta Perussa töissä hostellissa”, hän sammaltaa.

Arvelen ääneen, että hänen espanjan kielen taitonsa kehittyi puolessa vuodessa roimasti. Hän naurahtaa ja kertoo, ettei osaa montaakaan sanaa.

Rahaakaan ei työnteko kerryttänyt. ”Työtä vastaan saa yöpyä ilmaiseksi ja 40 prosentin alennuksen ruoasta ja juomista, myös alkoholista. Se on aika iso säästö", mies selittää ja pitää diiliä ilmeisesti anteliaana.

Rahaa silti menee, sillä alkoholia kuuluu käyttää. Toinen nuori mies on vastikään aloittanut vastaavissa töissä hostellin baarissa Argentiinassa. Hän palvelee kaveriani, vaikka hänen oikeastaan kuuluisi olla vapaalla vielä tähän aikaan päivästä. Sattuu vain olemaan niin, ettei baarin takana ole toviin ollut ketään.

Mies tuntuu olevan vähän häpeissään yrityksen puolesta. Ehkä hän juuri siksi tarjoutuu avuksemme, vaikka ei olekaan vuorossa.

vastaanottamisesta monen sortin siivoamiseen ja aamiaisen kattamiseen.

Työntekijöiltä ei kuitenkaan kaikesta päätellen edellytetä asiakaspalvelukokemusta. Miehen niin kutsuttu työhaastattelu oli hänen kertomansa mukaan edennyt seuraavasti: ”Osaatko juoda?” ”Mä olen puoliksi saksalainen ja puoliksi irlantilainen.” ”Voit aloittaa huomenna.”

Floridalainen Jeff Jones on ollut töissä kolmessa Loki-ketjun hostellissa.

den työtunnin työvuoroa vastaan hänelle luvattiin peti jaetussa huoneessa ja aamiainen. Työjaksoksi sovittiin kuukausi.

Webb myöntää, ettei kotona Britanniassa koskaan suostuisi vastaavaan diiliin.

Rahapalkan lisäksi hän odottaisi esimerkiksi kasvavaa vastuuta. Vapaaehtoistyöntekijänä hän ei koe olevansa itsenäisesti vastuussa juuri mistään. ”Jos asiakkaat valittavat vaikka pistoKeitä nämä ihmiset oikein ovat? rasioiden vähyydestä, yleensä sanon, et­ Monet hostellit maailmalla etsivät ten minä vapaaehtoisena voi tehdä asialtyöntekijöitä petipalkalla esimerkik- le mitään.” si Workaway.info-nettisivun kautta, osa omilla nettisivuillaan.

Pestinsä aluksi Webb oppi hommat itTyöntekijä sitoutuu tiettyyn määrään se kyselemällä. Jonkinlainen perehdytys työvuoroja viikkoa kohden. Työnantaja annettiin, mutta pääosin työt oppi tekepuolestaan tarjoaa vähintään majoituk- mällä. Hän arvelee, ettei hostellissa juusen, paikasta riippuen myös ainakin osan rikaan pohdita vastuuasioita. ruoista ja joskus esimerkiksi kielitunteja. ”En esimerkiksi tiedä, missä sairaala Pohjois-Englannista kotoisin oleva edes on. Ensiapua osaan antaa, mutta siiVictoria Webb tuli Etelä-Amerikkaan tä ei ole ollut pomon kanssa mitään putekemään opintoihinsa kuuluvaa pakol- hetta.” lista harjoittelua. Ennen varsinaisen harWebb myöntää, että välillä ote tuntuu joittelun aloittamista hän päätti kokeilla epäammattimaiselta. Monet hostellivievapaaehtoistyötä kaverinsa suositukses- raat ovat ymmärtäväisiä, mutta joukta chileläisessä hostellissa. koon mahtuu vaativiakin.

Minkäänlaista haastattelua ei ollut. ”Ihmisillä on välillä outoja odotuksia Esimerkiksi kielitaidosta, aiemmasta hostelleille. Jos he haluavat hotellitason työkokemuksesta tai rikosrekisteristä ei majoitusta, on mentävä hotelliin”, Webb kysytty lainkaan. sanoo.

Webb itse kyseli, minkälaisia tehtäVaikka perehdytys on ollut olematonta, viä olisi tarjolla ja miten paljon töitä olisi Webbillä ei ole hyväksikäytetty olo. Kaitehtävä. Viittä viikoittaista viiden–kuu- kista lupauksista on pidetty kiinni, ja hä-

”Jos asiakkaat valittavat vaikka pistorasioiden vähyydestä, yleensä sanon, etten minä vapaaehtoisena voi tehdä asialle mitään.”

nen odotuksensa ovat täyttyneet: espanja sujuu entistä paremmin ja sosiaaliset taidot ovat niin ikään parantuneet. Ihmisten kanssa on oltava koko ajan, sillä hostellissa asuvan elämästä puuttuu yksityisyys. Asiakkaiden kanssa hän on oppinut olemaan isoissa ryhmissä ja tarpeen vaatiessa ottamaan johtajan aseman.

Webb voisi kuvitella ryhtyvänsä workawayeriksi uudelleenkin. ”Workaway on hyvä ja turvallinen tapa pysähtyä jossakin paikassa kauemmin kuin pelkkänä turistina. Samalla voi tutustua ihmisiin ja alueeseen.”

Loki-ketjulla on kolme hostellia Perussa, yksi Boliviassa ja nyt yksi, pian kaksi Argentiinassa. Laiskan ei tarvitse edes astua ulos huushollista: hostellin yhteydessä on edullinen baari ja ravintola, ja bailuseuraa riittää yleensä vuorokauden ympäri – halusi sitä tai ei.

Onko konsepti tarkoituksenmukainen?

Jesse Ferguson, Loki Liman päällikkö ja yksi ketjun omistajista, naurahtaa. ”Saamme usein palautetta siitä, että Loki on kuin ansa, josta ei pääse pois. Emme me ketään väkisin sulje sisään.”

Lokeissa baarityöntekijät ovat reissaajista rekrytoituja vapaaehtoisia. Muut työntekijät, eli esimerkiksi siistijät, vastaanoton väki ja vartijat, ovat paikallisia ja palkallisia. Prosentuaalisesti vapaaehtoisten osuus ei siis ole valtava, mut-

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

19

Jeff Jonesin mielestä mielestään vapaaehtoistyö on helppo tapa olla töissä ulkomailla, koska työlupaa ja viisumia ei tarvita.

ta baarimikot ovat työntekijöistä näkyvimpiä.

Käytäntö alkoi, kun Lokilla oli vasta yksi hostelli. Tuolloin ketjun neljä perustajaa tekivät muutakin kuin johtivat: Ferguson muistelee nauraen jopa kokanneensa. Maailmanmatkustajat itse kysyivät, voisivatko he olla avuksi.

Loki ei etsi vapaaehtoisia ulkopuolisilta nettisivuilta, vaan yleensä kiinnostuneet itse lähestyvät kunkin paikan johtajaa. Ferguson pitää tärkeimpinä kriteereinä sosiaalisuutta ja ystävällisyyttä. Se, että baarissa työskentelee nimenomaan asiakkaiden kaltaisia reppureissaajia, luo Fergusonin mielestä tunnelmaa.

Pelkkiä rahansäästäjiä Ferguson ei yleensä halua alaisikseen. Sama koskee liian kokeneita baarimikkoja. ”Me myymme halvinta vodkaa ja rommia ja paskinta piscoa, koska tarkoituksenamme on palvella budjettimatkailijoita. Kuka tahansa oppii tekemään meidän menumme drinkit iltapäivässä.”

Vähimmillään vapaaehtoisten on sitou-

duttava töihin vähintään kahdeksi viikoksi. Liian pitkäksi aikaa ei saa jäädä, sillä riskinä on Fergusonin mukaan klikkiytyminen. ”Jos baaritiskin takana on liian tiivis kaveriporukka, asiakkaita kohtaan saatetaan olla puolihuomaamatta epäkohteliaita”, hän kuvailee.

Klikkiytymisen lisäksi ongelmia voi joskus aiheuttaa se, että vapaaehtoiset ovat työnteosta huolimatta enemmän tai vähemmän lomalla. ”Ei tämä ole kuolemanvakavaa, mut-

20 Aviisi 10.4.2015

”Baarissa työntekijöiden tehtävänä on saada vieraat viihtymään.

Juominen on sallittua, mutta ei jalattomaksi asti.”

ta esimerkiksi liian kännissä ei sovi olla.”

Hetkinen. Liian kännissä? Ferguson naurahtaa. ”Baarissa työntekijöiden tehtävä on saada vieraat viihtymään. Juominen on sallittua, mutta ei jalattomuuteen asti.”

Joskus humaltunut työläinen unohtaa kirjata ostoksia järjestelmään tai haluaa antaa söpölle vieraalle ilmaisen drinkin. Fergusonin mukaan pikkujuttuja tapahtuu tusinoittain. Isot möhlimiset sen sijaan voivat johtaa koko porukan lähtöön. Niin kävi Cuscon kaupungissa, jossa työntekijät alkoivat antaa toisillensa juomia ilmaiseksi henkilökunta-alennuksesta huolimatta.

Vapaaehtoisilta ei edellytetä espanjan kielen taitoa. Tämä näkyy palautteessa: ”latin seasonin” eli Latinalaisen Amerikan kesäaikaan espanjankieliset asiakkaat ihmettelevät, kun baarissa ei pärjää paikallisella kielellä. Fergusonin mukaan 95 prosenttia asiakkaista kuitenkin puhuu englantia.

Ferguson pitää mahdollisena, että joskus hostellin henkilökunta on kokonaan paikallista. Omistajat itse ovat kaikki kotoisin muualta kuin Etelä-Amerikasta, joten niin maineensa kuin paikallisten lakienkaan vuoksi he eivät voi tai halua työllistää ainoastaan muita ulkomaalaisia.

Paikallisissa työntekijöissä on toki muitakin etuja. ”Heidät tarvitsee kouluttaa vain kerran, heille ei tule koti-ikävä ja he tuntevat paikat. Heillä ei myöskään ole varaa hölmöillä, koska se maksaisi työpaikan.”

Mansikkapellolle Kuopioon tai huskyjen kanssa Lappiin?

Suomessa on tarjolla workaway-paikkoja muun muassa seuraavin ilmoituksin: Auta luomumansikkatilaa Kuopion lähellä Itä-Suomessa.

Auta yhteisöämme rakentamisessa ja muissa töissä noin 100 kilometrin päässä Helsingistä.

Auta pientä hevostilaa kauniilla ja hiljaisella Föglö-saarella Ahvenanmaalla.

Auta perhettämme tilallamme Punkaharjulla, joka on pieni kylä Savonlinnassa.

Apua tarvitaan Pohjois-Lapissa kesäkuusta syyskuuhun 2015.

Auta siperianhuskyjen hoidossa ja muissa töissä Lapissa.

Kiva hevostila ja viihtyisä lomakylä Pohjois-Suomessa.

Tarvitsen apua kodin ympäristössä ja poikani luona Kuopiossa, joka on todella kiva ja kaunis paikka Suomessa.

Suomi-retriitti: Auttavia käsiä tarvitaan.

Etsimme lapsirakasta henkilöä auttamaan lastentarhassamme Kirkkonummella.

LÄHDE: WORKAWAY.INFO (ENGLANNIKSI)

Suomessa workaway on työtä laillisesti harmaalla alueella

Y

leensä workawayn kumpikin osapuoli voittaa: yritys saa edullista työvoimaa, josta pääsee tarvittaessa helposti eroon, ja matkailijalla on tilaisuus tutustua kohteeseensa reissaamista syvemmin.

Lain näkökulmasta tilanne on silti monimutkainen.

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Jani Hjelt huomauttaa, että vapaaehtoisen tekemä työ saattaa olla tulkittavissa myös työsuhteeksi – mutta ei välttämättä. ”Kyse on aina kokonaisharkinnasta”, hän sanoo.

Työsopimuslakia sovelletaan Suomessa tehtävään työhön työntekijän kansalaisuudesta riippumatta, vaikka palkasta ei olisikaan sovittu. Hjeltin mukaan lakia on sovellettava, jos työtä ei luonteensa puolesta ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. ”Lähtökohtaisesti vapaaehtoisilla ei voida teettää sellaisia tehtäviä, joita yleensä tehdään palkkatyönä."

"Jälkikäteen arvioituna voidaan myös päätyä siihen, että kyseessä onkin ollut työsuhde, vaikka sopimusta tehtäessä

on tarkoitettu jotain muuta”, Hjelt tarkentaa.

Hän huomauttaa, että sopimukset vapaaehtoistyöstä ovat mahdollisia. Ne kuitenkin soveltuvat parhaiten aatteelliseen toimintaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen kertoo, että Suomessa vapaaehtoistyö voittoa tavoittelevassa yrityksessä rinnastuu normaaliin palkkatyöhön.

Alle kuukauden työ asiantuntijana onnistuu viisumilla, ja tätä pidempiin asiantuntijatason tehtäviin tarvitaan tavallinen oleskelulupa.

Muussa ta­ pauksessa tarvitaan työntekijän oleskelulupa, johon sisältyy tarveharkinta eli työn tarpeen arviointi.

Soraisen mukaan vastikkeeton työ ei riitä oleskeluluvan myöntämiseen työntekoa varten. ”Ulkomaalaislaissa on säännöksiä opiskelijavaihdosta ja harjoittelusta.

Nämä saattaisivat jossain tilanteessa tulla kyseeseen."

"Jälkikäteen arvioituna voidaan myös päätyä siihen, että kyseessä onkin ollut työsuhde."

Kaikissa Lokin baareissa juodaan kilpaa bloodbomb-drinkkejä.

Tampereen vihreiden nuorten puheenjohtaja | Yhteiskuntatieteiden opiskelija | Feministi

IIRIS SUOMELA ROHKEASTI

maailmanparantamisen puolesta!

170

Vahvan hyvinvointivaltion, perustulon ja ympäristön puolesta - rasismia ja eriarvoistumista vastaan.

iirissuomela.fi Mainoksen maksoi: Iiris Suomela SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

21

|

Kulttuuri

A

Mika Tamminen tutkii käytetyt levyt huolellisesti.

ikakone on tarjonnut tamperelaisten levysoittimiin pyöritettävää jo pitkään. Mika Tamminen perusti kaupan alun perin Kyttälänkadulle vuonna 1997. Tiedotusoppia lukenut yhteiskuntatieteiden maisteri valmistui aikana, jolloin toimittajille oli huonosti töitä. Kun jotakin piti ryhtyä tekemään, harrastus suli ammatiksi ja kirja- ja levyvarastot muuttuivat antikvariaatiksi. Levyille oli alusta saakka kirjoja enemmän kysyntää, joten niiden määrä on kasvanut alati Aikakoneessa.

Muutos olikin luonteva, kun Mika Tamminen päätti jättää kirjat pois Aikakoneen valikoimasta samalla,

kun kauppa muutti Kyttälänkadulta Itsenäisyydenkadulle viime vuonna.

Musiikkituottajat IFPI Finlandin mukaan fyysisten äänitteiden myynti laski 34 prosenttia vuonna 2014.

Tampereella muutos on näkynyt esimerkiksi kuuluisan Epe’s-levykaupan lakkauttamisena viime vuonna.

Käytettyjen levyjen kaupassa notkahdus ei Mika Tammisen mukaan ole näkynyt yhtä dramaattisesti kuin uusissa levyissä. Tamminen keskittyy valikoimassaan pääosin 1950-, -60- ja -70-lukujen rockiin sekä bluesiin, souliin ja jazziin. Asiakkaista suurin osa on keräilijöitä, joille albumin ostaminen

digitaalisena ei riitä. Keräilijä voi ajaa vaikka satoja kilometrejä tai ottaa yhteyttä ulkomailta saadakseen haluamansa levyn Aikakoneesta.

Cd-levyt eivät kuitenkaan myy enää samaan tahtiin kuin ennen: niiden hankkimisessa on oltava entistä tarkempi. Harvinaisuudet ja hyvien levymerkkien uudelleenjulkaisut käyvät kaupaksi, mutta valtavirta-artistien peruslevyt eivät. Levykeräilijöiden into on pitänyt Aikakoneen pystyssä 18 vuotta, mutta leipä on kapea. ”Tilikausi kerrallaan mennään eteenpäin.”

AIKAKONE, ITSENÄISYYDENKATU 12–14

Sinnikkäät Levykauppiaalle fyysinen äänilevy on kuningas, vaikka yhä useampi peruskuluttaja hankkii musiikkinsa nollina ja ykkösinä. Mitä kolmelle tamperelaiselle pienlevykaupalle kuuluu?

AINO HEIKKONEN, TEKSTI & KUVAT Lauri ja Olli Oravirta ovat pitäneet Sammakkaa kohta vuoden.

Riku Järvinen on realisti.

K

yttälän Voiman tiskin takaa löytyy jalat maassa oleva mies.

Itse asiassa Riku Järvinen sanoo, että hänen jalkansa ovat päässeet jo juurtumaan – niin paljon hän on levykauppa-alalla kokenut.

Järvinen piti vuosina 2001–2009 Voltti Records -levykauppaa Tuomiokirkonkadulla tismalleen samoissa tiloissa kuin Kyttälän Voima on nyt. Talousvaikeuksien vuoksi levykauppa sulki ovensa, ja Järvinen lähti myymään kalastustarvikkeita pariksi vuodeksi.

Tämän ajan peruina Kyttälän Voiman tiskistä löy-

22 Aviisi 10.4.2015

tyykin levyjen lisäksi uistimia ja virvelin keloja.

Vuonna 2013 Riku Järvinen perusti uudestaan levykaupan omistamaansa liiketilaan, kun tilan silloinen vuokralainen irtisanoi sopimuksensa ja työkuvioissa tapahtui samaan aikaan muutoksia.

Levyhyllyt notkuvat nyt pääosin uusia vinyylejä.

Tyylilajeista ovat edustettuna rytmimusiikin genret, kuten blues, soul, reggae ja hip hop.

Uusien levyjen myyjänä Riku Järvinen on kokenut levykauppa-alan muutokset voimakkaina: Voltti Recordsin vaikeudet alkoivat, kun dj-asiakkaat vaihtoivat fyysiset levyt läppäriin ja muistitikkuun. Musiikkituottajien tilastoissa näkyvä vinyylibuumi ei ole aiheuttanut Kyttälän Voimaan asiakasryntäystä. ”Käytettyjen levyjen kauppa kannattaa ehkä paremmin, sillä käytetyt albumit ovat aina yksilöitä. Uuden

levyn kohdalla asiakkaalle merkitsee enemmän, saako hän sen euron tai kaksi halvemmalla jostakin muualta.”

Järvinen pitää Kyttälän Voimaa auki päivä kerrallaan. Realistina hän ajattelee, että levykauppa tuskin on se työ, josta hän jää eläkkeelle.

KYTTÄLÄN VOIMA, TUOMIOKIRKONKATU 21

Luvut 2014 Musiikkituottajat IFPI Finlandin mukaan valtaosa musiikista kulutetaan nyt verkossa. Suoratoistopalvelujen käyttö kasvoi 38 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Digitaalisten musiikkipalvelujen yhteenlaskettu arvo oli 18,3 miljoonaa euroa.

Fyysisten äänitteiden myynti laski 34 prosenttia.

Vinyylimyynti lisääntyi 14 prosenttia. Äänitemusiikin kokonaismarkkinoiden arvo oli 46,4 miljoonaa euroa, josta 49 prosenttia kotimaista.

V

uosi 2014 vei Tampereelta Epe’sin mutta toi Sammakan, joka sijaitsee vain muutaman askeleen päässä Aikakoneesta.

Sammakka-Popin logossa virnuilee vihreä loikkija, ja hauskalta kuulostava nimi onkin tamperelainen murresana sammakosta. Levykaupan perustivat veljekset Lauri ja Olli Oravirta.

Sammakka on erikoistunut käytettyihin vinyylilevyihin ja vinyylisoittimiin.

Soitinten myymistä pidettiin itsestäänselvyytenä alusta saakka, sillä ne ovat oleellinen osa levyharrastusta. ”On merkillinen homma, että Tampereella ei ole edulliseen hifiin erikoistunutta kauppaa. Perustason soitinta on ollut vaikea löytää”, Lauri Oravirta kertoo.

Musiikin puolella käytettyjen levyjen lisäksi Sammakan valikoimaan kuuluu jonkin verran myös uutuuksia. Musiikkituottajat IFPI Finlandin mukaan uusien vinyylien myynti kasvoi

14 prosenttia vuonna 2014.

Lauri Oravirta pohtii, että monille vinyyli on niin vahva musiikin kuuntelemisen formaatti, että siihen on haluttu palata: ääni on elävämpi kuin cd-levyllä.

Sammakan ovi on käynyt tiuhaan. Veljekset pohtivat ensin, onko kyse alkuhuumasta, mutta sama tahti on jatkunut pian vuoden päivät. Kaupaksi käyvät etenkin kotimainen rock, proge, laadukas metallimusiikki sekä hard rockin klassikot.

Kultakaivokseksi ei Sammakkaa voi kutsua, mutta veljekset ovat tulleet levykaupan tuotolla toimeen. Lauri ei ole ikävöinyt töihin ravintolan keittiöön eikä Olli putkimieheksi. Etukäteen moni ulkopuolinen piti ajatusta levykaupan perustamisesta täysin älyttömänä, mutta kauppiaiden näkökulmasta pitkäaikaisen haaveen toteuttaminen on ollut vaivan arvoista.

SAMMAKKA-POP, ITSENÄISYYDENKATU 8

TERO KAIRENTO

Levyt

Klassikkoni

Harmonia ja ristiriita

HERRA HUU ON HANNU MÄKELÄN LUOMA HAHMO.

ICONS OF ELEGANCE: LIGHTSHIPS (DINNER WITH DAISY RECORDS, 2015) Suomalaisen Icons of Elegance -yhtyeen uusin levy Lightships on kokoelma yhtyeen keveitä, heliseviä säveliä.

Vaikka musiikki on kevyttä, mielialat vaihtelevat pirteistä vakavampiin sävyihin.

Rauhallisesti alkava levy harhauttaa luulemaan, että yhtye on unohtanut aiemman pop-rytminsä. Viimeistään viidennessä kappaleessa I Can’t Dance Without Your Beatissa rauhallisuus unohtuu, ja sävelet vaihtuvat rytmikkääksi popiksi. Lopussa levy kietoo kuulijan takaisin rauhaansa kappaleella Sea. Levylle tunnusomainen kitaran, kosketinsoittimien ja rumpujen kolmiyhteys säilyttää sointinsa läpi levyn. Kokonaisuutena albumi on ristiriitainen ja vailla yhtenäistä teemaa, mutta sillä on oma erottuva sointinsa.

Elina Venttola

Intiajyske täyttää maan SHAVA: LANGATON YHTEYS (SUOMIBHANGRALEVYT, 2015) Kotimainen Shava tuli suu-

relle yleisölle tutuksi Ylen Uuden musiikin kilpailussa.

Samassa rytäkässä suomi­ bhangraa eli intialaista popinjyskettä suomeksi esittävä yhtye on julkaissut toisen täyspitkän albuminsa.

Shavaa on kiitettävä siitä, että Intia ei ole vain etnisen mausteen tuova sitar-välisoitto tavallisissa pop-kappaleissa, vaan bhangrapoljento on otettu haltuun läpikotaisesti. Vierailijat, kuten Notkea Rotta (Action hero) ja Susan Aho (Langaton yhteys), sekä rock-koukkaukset toimivat oivasti. Hyvistä väreilyistä huolimatta on tunnustettava, että levy tuskin kokonaisuutena muotoutuu klassikoksi. Intiapoljentoon ja hymynkareen kera sanoitettuihin kappaleisiin voi kyllästyä nopeasti.

Aino Heikkonen

Sehän rimmaa!

M Ylioppilasteatterin Vituttaa-esitystä pitää kasassa musiikki, mutta muuten se jää sekavaksi.

Jäihän se vähän kyrpimään Kokonaisuus jää levälleen Ylioppilasteatterin Vituttaa-esityksessä VITUTTAA TAMPEREEN YLIOPPILASTEATTERISSA 2.5. SAAKKA.

K

un esityksen nimi on Vituttaa, on perusteltua kirjoittaa käsiohjelma Comic Sans -kirjasintyylillä. Kuulun ryhmään, jota tuo fontti ärsyttää. Tämä alkaa hyvin.

Tampereen ylioppilasteatterin työryhmä lähti pohtimaan alkuvoimista syvintä, vitutusta. Kaltaiseni kyrpiintymään taipuvainen ihminen on helppo houkutella katsomoon.

Ylioppilasteatterin kohtaustilkkutäkissä parhaat saumat muodostuvat musiikkinume-

roista. Soundtrackin ostaisin koska vaan. Muuten show jää irrallisten mietelmien kimaraksi, eikä kovin hyvällä tavalla. Puuduttaa.

na taas mietin, onko imelä halailu kamalinta tuubaa vai nerokkainta lällättelyä pitkään aikaan. En ole vieläkään täysin varma.

Lavalla on suurimman osan

Itsemurha- ja kuolemantuo-

ajasta liikaa porukkaa ja käyttämätöntä rekvisiittaa. Puolilla kohtauksista olisi saanut heittää sitä kuuluisaa vesilintua.

Tyynyn kanssa pelleilevä miimikko ja nastoja suuhunsa mättäneet kilarikikattajat onnistuivat lähinnä haukotuttamaan, eivät edes vituttamaan.

Kuminauhoilla naamaansa vääntelijöiden merkitys vitutuksen kosmoksessa meni ohi.

Viimeisen kohtauksen aika-

miokohtaukset sen sijaan kolahtivat. Sellaisten oivallusten takia katsomossa jaksoi istua.

Vituttaa näyttää syntyneen pitkien improsessioiden seurauksena. Metodi voi parhaimmillaan pusertaa timantin, mutta tämä esitys jää levälleen.

Esityksen aikana mietin usein, että mitä vittua. Toisaalta, Vituttaa ennemmin kuin turpaansa ottaa.

Vilma-Lotta Lehtinen

Verta, kyyneliä ja byrokratiaa Kosmista kauhua vie vampyyrin byrokratian rattaisiin AAPO RAPI: KOSMISTA KAUHUA (LIKE KUSTANNUS, 2014)

O

letko koskaan miettinyt, mitä tapahtuisi, jos vampyyri joutuisi byrokratian rattaisiin? Aapo Rapin sarjakuva Kosmista kauhua kertoo sen.

Erehdyttävästi Draculaa muistuttava vampyyri ja hänen palvelijansa Igor viettävät aikaa synkässä linnassa viiniä juoden, tupakkaa polttaen ja omaa tarinaansa kirjoittaen.

Idyllinen synkkyys särkyy, kun heidän täytyy toimittaa selvitys vapaa-ajastaan virastoon ja vielä virka-aikaan.

Eeppinen seikkailu nykyaikaan vaatii muinaisten demonien manaamista, vihaisten

kyläläisten kohtaamista ja ko- Dracula-elokuvia. Synkistekemuksia, joita ei voi sanoin levän kauhukirjojen ystävän kuvailla. on kuitenkin helppo nauraa nokkelalle huumorille ja saKosmista kauhua on erikoi- maistua ketjussa polttavaan nen sarjakuva. Se on samaan vampyyriin, joka vuodattaa aikaan viiltävä satiiri popu- katkeria kyyneliä, kun Dralaarikulttuurista, dystooppi- cula tapetaan. nen kuva yhteiskunnan epäreiluudesta ja kaunis tarina Kaiken huumorin alta löytyy ystävyydestä. kuitenkin myös vakavia teeKauhukulttuurin klisei- moja, kuten syrjäytyminen, tä ja viittauksia populaari- ystävyys, erilaisuuden hyväkkulttuuriin viljellään pitkin syminen, yhteiskunnan ja ihtarinaa ilman, että ne kui- misten tekopyhyys. tenkaan tuntuvat päälle liiPiirrosjälki on kaikessa matuilta. Huumori on kie- lapsenomaisuudessaan kauroa ja sysimustaa, mutta osa nista, ja kirkkaat värit tuovitseistä ei välttämättä au- vat sarjakuvaan hämmentäkea, jos ei esimerkiksi tun- vän, jopa sadunomaisen tunne H. P. Lovecraftin tuotan- nelman. toa tai ole katsonut vanhoja Rimma Erkko

inulla on erikoinen nimi ja tiedän sen. Ja kyllä, tiedän, että se rimmaa. Suonette anteeksi, jos en kuole nauruun joka kerta, kun kuulen tuon vitsin.

En jaksa edes laskea niitä kertoja, kun minulta on kysytty, onko se oikea nimeni. Seuraava kommentti on yleensä, että onpa erikoinen nimi. Tähän vastaan yleensä, että vanhemmillani on kieroutunut huumorintaju, joka on muuten sukuvika. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa selitys nimelleni.

Nimeni tulee Hannu Mäkelän kirjasta Herra Huu. Herra Huu on kummitus, joka yrittää kovasti olla pelottava, mutta ei oikein onnistu siinä. Niinpä Herra Huu päätyy vain ihmettelemään outoa maailman menoa omalla nasevalla tyylillään. Kirjassa on myös pieni tyttö nimeltä Rimma, joka ei pelkää kummituksia.

En voi kuvitella sopivampaa nimeä itselleni ottaen huomioon viehtymykseni kauhutarinoihin. Herää kysymys, onko nimi enne.

Tosin rakas sisareni tapa-

si piikitellä minua siitä, että minulla on hevosen nimi.

Muistattehan toki Veljeni Leijonamielen, jossa on hevoset Fjalar ja Rimma?

Kieroutunut huumorintaju, todellakin.

Rakastin lapsena näitä molempia kirjoja ja rakastan edelleen. Aina en ole kuitenkaan suhtautunut nimeeni yhtä varauksettoman ihastuneesti. Ihmettelin monesti, miksi juuri minun vanhempani normaaleine nimineen eivät osaa keksiä tavallista nimeä. Mikä siinä on niin vaikeaa?

Kesti kauan tajuta, että lähes kaikki vanhemmat osaavat antaa lapselleen normaalin nimen – mutta kaikki eivät osaa antaa yhtä tarkkanäköistä nimeä, josta voi kirjoittaa lehteen.

Rimma Erkko

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

23

|

Menot KOONNUT: ELINA VENTTOLA

Kolumni

Kirjastot Opiskelijavappu

KIRJOITTAJA TOIVOO, ETTEI KUKAAN OLISI YKSINÄINEN.

Huvipuistokin juhlii vappuviikolla

Kaiken keskellä edes kaksin?

K

ymmenen puhelua. Saldo: kaksi ystävää sain kiinni, mutta heillä oli kiire. Loput eivät vastanneet.

Koko viikon yksinäisyys kulminoitui perjantai-iltaan, jona lähdin lenkille yksin. Tammelasta Nekalaan raahustettuani yksi ystävä soitti. Itkin räntäsateessa.

Miksi kukaan ei vastaa?

Ystävä lohdutti. Hän on ainakin vierellä, vaikkakin kaukana. Ja toisaalta, jotkut lipuvat pois elämästä. Välimatka, elämäntilanteet, mennään erilleen, vaikkei olisi riitaakaan. Elämä on.

Tottahan tuo. Ja välillä yksin oleminen tekee hyvää. Olen opetellut sitä vasta vuoden verran. Siis sitä, ettei aina ole ihmisiä ympärillä. Ensin pelotti, muttei enää.

RÄHINÄ RECORDS

V

appuviikon juhlinta leviää tänä vuonna myös Särkänniemen huvipuistoon, joka avaa laitteensa opiskelijoille Särkän Märkä -tapahtumassa. Tapahtumalle on varattu koko niemenkärki ja sen kaikki laitteet, jos sää suosii.

Luvassa on kilpailuja ja ohjelmanumeroita, joita tahdittaa DJ-ryhmä Spinni Allstars. Tapahtumassa voi ostaa ruokaa ja juomaa opiskelijahintaan. Tapahtumassa on anniskeluoikeudet, joten omat juomat tulee jättää alueen ulkopuolelle.

Myöhemmin illalla opiskelijat kyyditään busseilla Tampereen keskustaan jatkoille.

Viihdemaailma Ilonassa tanssittaa tamperelainen reggaeja popmuusikko Aurora, jonka esikoisalbumi julkaistiin

tammikuussa. Artisti on palkittu singlestään Se soi Suomen esiintyjämarkkinoilla.

Unionissa puolestaan esiintyy rap-artisti Dan Ahti Tolppanen, eli Uniikki.

Tolppanen tuli tunnetuksi Kapasiteettiyksikkö-bändissä, minkä jälkeen muusikko on tehnyt paljon myös omaa musiikkia. Tuottelias artisti on ollut perustamassa myös levy-yhtiö Rähinä Recordsia.

Kolmas jatkopaikka on Fat Lady, jossa lavan valloittaa virolaissyntyinen räppäri Mäkki.

SÄRKÄN MÄRKÄ SÄRKÄNNIEMESSÄ KESKIVIIKKONA 24. HUHTIKUUTA KELLO 17. JATKOT VIIHDEMAAILMA ILONASSA, UNIONISSA JA FAT LADYSSA KELLO 21 ALKAEN. LIPUT 15 EUROA.

Uniikki ja Union, siinäpä yksi vappuviikon pareista.

Yksinäisyys pusertaa rintaa niinä hetki-

nä, kun sosiaalinen piiri tuntuu huvenneen olemattomiin teiniaikojen huippuvuosista.

Mistä voisi saada uusia ystäviä? Huudanko yliopiston massaluennolla: ”Hei! Sinä punapaitainen tyttö siellä toisessa rivissä, lähdetkö lounaalle? Ollaanko ystäviä?”

Perjantai-illan räntälenkki päättyi hyvin. Kolme ystävää soitti takaisin. Enkä oikeasti ole niin yksinäinen kuin kuvittelen. Mutta yksinäisiä on kaikkialla, piilossa.

Lueskelin Nyyti ry:n yksinäisyyskeskustelua. Osalla kirjoittajista ei ole minkäänlaisia sosiaalisia verkostoja, ja se voi tehdä kipeää. Viestiketjussa toistuvat itsetunto-ongelmat ja pohdinta siitä, mistä uusia tuttavuuksia voisi löytää.

Harrastukset, ainejärjestöt, kesätyöpaikat – mahdollisuuksia on. Mutta entä jos on niin hiljainen, ettei suutaan yksinkertaisesti saa auki? Tai niin epävarma itsestään, ettei edes halua lähteä ja kohdata ulkomaailmaa?

Syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä puhutaan paljon, tehdään tutkimuksia. Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok) järjesti huhtikuun ensimmäisenä päivänä yksinäisyysfoorumin. Sosiaalija terveysministeriön Twitter-tililtä opin seuraavaa: tutkimusten mukaan yksinäisyyttä voidaan vähentää muun muassa ”lisäämällä yksinäisen sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksia” sekä ”pyrkimällä muuttamaan yksinäisen negatiivisia ajattelumalleja”. Selvä, tarjoan siis apuani.

Jos olet yksin, huikkaa vaikka sieltä luentosalin takarivistä. Mennään lounaalle. Sinussa ei ole sen enempää vikaa kuin muissakaan, vaikka luulet niin.

Vilma-Lotta Lehtinen

24 Aviisi 10.4.2015

Tutustu Yo-taloon tai riennä olympiaadeihin

T

TAMY

ampereen yliopiston ylioppilaskunnan Wappuviikot starttaavat 20. huhtikuuta ja kestävät aina vappupäivään saakka. Tekemistä on jokaiselle päivälle. Luvassa on kisailua eri urheilulajeissa, ekskursio Ylioppilastalolle, Minna Canthin patsaan kukitus, roadtrip ja paljon muuta.

Oman panoksensa vappu-

rientoihin antaa Opiskelijan Tampere, joka järjestää opiskelijoiden olympiaadit. Korkeakoulujen edustusjoukkueet ja Tampereen lukioiden yhteinen joukkue kisaavat muun muassa sukkulaviestissä ja jalkapallossa.

TAMYN WAPPUVIIKOT 20.4.–1.5.

OPISKELIJOIDEN OLYMPIAADIT SORSAPUISTON ALUEELLA 21.

HUHTIKUUTA KELLO 12–18.

Vappupiknik järjestetään perinteisesti Sorsapuistossa.

Muut tapahtumat

Pyynikkijuoksu toukokuussa TAMPEREEN URHEILIJAT -38

K

ansainvälinen Pyynikkijuoksu järjestetään 43. kertaa.

Pyynikinharjun ja Pyhäjärven maisemissa järjestettävä juoksu pidetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa toukokuussa.

Tampereen Urheilijoiden järjestämässä tapahtumassa voi valita viiden tai kymmenen kilometrin lenkin tai kovakuntoisemmille tarkoitetun puolimaratonin.

Pyynikkijuoksijat vuonna 2008 Ratinassa.

PYYNIKKIJUOKSUN STARTTI RATINAN STADIONILTA 3.

TOUKOKUUTA KELLO 12.

Yliopisto täyttää 90

T

ampereen yliopisto juhlii 90-vuotista taivaltaan.

Juhlaohjelmaan sisältyvät muun muassa vuoden 1965 maistereiden ja tohtoreiden riemupromootio ja Nätyn neljännen vuosikurssin esitys Yliopiston kohtalonhetket – dramaattisia kuulokuvia Tampereen yliopiston 90-vuotisesta historiasta. Juhlassa kuullaan puheiden lisäksi myös musiikkia.

TAMPEREEN YLIOPISTON VUOSIJUHLA PÄÄTALON JUHLASALISSA 29.4. KELLO 15.

Maksaja: Sofian tukiyhdistys

Kansanedustajuus on

ammattityötä.

Palkittu nuorten puolesta eniten töitä eduskunnassa tehneenä kansanedustajana.

sofiavikman.fi

Jaakko Stenhäll

Eriarvoistumista vastaan.

155

Tamyn palvelutoimisto on 1.5. alkaen avoinna ma–pe klo

#sofianmatkassa

Älä jonota, asioi netissä!

nella.tampere.fi Lippuostos maksetaan verkkopankkitunnuksia käyttäen.

Netissä ostettu lippu latautuu Tampereen matkakortille, kun kortti käytetään bussin* kortinlukijassa.

Huom. Opiskelijaalennukseen oikeutetun lipun voi ostaa verkkokaupasta, jos kortille on päivitetty voimassaoleva opiskelijalippuoikeus.

Huom: Alle 25-vuotiaat matkustavat nuorten lipuilla.

8-11 ja 12–14. Toimisto on kokonaan kiinni 4.–5.5. ja 14.–15.5.

Mainoksen maksoi Olgan tukiryhmä.

Kesä-heinäkuussa toimisto on kiinni lomien vuoksi. Kesäajan aukiolot tarkentuvat myöhemmin.

OLGAHAAPA-AHO.NET

est. 1971

*Tampereen joukkoliikenteen siniset bussit

Lue lisää:

joukkoliikenne.tampere.fi

PLAC EB O UK \ G HOST

SW E

BAST IL LE U K \ A NG US & JULI A STO NE AUS DA MIA N ”J R . G O NG ” MA RLE Y JAM CHA R L I XCX U K \ SUNN O) ) ) U SA SÓ L ST FIR I S L \ A P O CA LY P T I CA HA LO O HELSINKI! \ A P U LA NTA Liput: 2 pv 98 € Premium 2 pv 151 € 1 pv 32/69 € Ennakkomyynti: Tiketti \ Lippupiste

AMORPHIS \ BERES HAMMOND JAM \ BI G K.R.I .T. U SA ELASTINEN \ TOM ODELL UK \ ATOM I ROTTA MOKOMA \ BEARDYMAN UK \ EVA & M AN U MIC HAEL MONROE \ SANNI \ MI RE L WAG N E R C MX \ PARI I SIN KEVÄT \ OLAVI U USI V I RTA POPEDA \ VON HERTZEN BROTHERS + M O RE

Joensuu • 17.-19.7.2015 ilosaarirock.fi

@ilosaarirock

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

25

|

Asioiden oikea laita

Kolumni

Mielipiteet

KIRJOITTAJA TEKI TYLSÄLLÄ LUENNOLLA PROFIILIN HABBO HOTELLIIN, MUTTA EI KOTIUTUNUT.

Rokulipäiväkirja

"Kuivalla luennolla kirkastetaan omaa someprofiilia."

Opintojen ohella saadut koulutusta vastaavat työt eivät yleensä sijoitu ilta-aikaan, mutta uskomaton keikkaduuni ei kelpaa työelämäyhteyksiä korostavassa yliopistossa poissaolon syyksi. Myös sairastuminen on oma vika, josta palkitaan lisätehtävillä, joita harvemmin tarkistetaan. Läsnäolopakko vetää luentosalit täyteen räkää ryystäviä nuhaneniä, jotka tartuttavat kiertävät flunssat myös vieruskavereihin.

Jokainen isossa luentosalissa istunut tietää myös, ettei paikan päällä oleminen tarkoita henkistä läsnäoloa. Kuivalla luennolla kirkastetaan omaa someprofiilia ja hoidetaan muiden kurssien esseitä. Jos kannettava tietokone jää kotiin, voi takarivistä myös laskea journalistiikan opiskelijoiden nutturaprosenttia. Keväällä 2014 se muuten oli 80 prosenttia.

Poissaolevuus on poissaoloja suurempi ongelma, varsinkin niillä opintojen olennaisimmilla kursseilla.

Graduseminaariaan suorittava opiskelija kertoi, että pahimmillaan opponointivelvollisuus kuitataan parilla lauseella. Moni kurssi on lähinnä läpikulkuväylä, jossa ovi käy enemmän kuin opiskelijan suuvärkki.

Paikalle tullaan milloin huvittaa ja sieltä myös poistutaan heti, kun ei huvita.

Paremman palautteen omasta työstään saa nettiopponoinnilla, jossa palautteelle on asetettu merkkimäärä. Totuuden nimessä on kerrottava, että kokemukseni mukaan palaute tulee viime minuuteilla.

Laatuun se ei ole kuitenkaan vaikuttanut.

Timantitkin syntyvät paineessa.

Miksi opiskelija silti valitsee luentokurssin eikä monimuoto-opetusta? Koska verkkokursseilla joutuu tekemään enemmän töitä, eikä sieltä saa lounasseuraa.

Leena Pihkala

26 Aviisi 10.4.2015

O

len opiskellut Tampereen yliopistossa teatterin tutkimusta.

Aloitin opintoni syksyllä 2012 ja tulin opiskeluihin erillisvalinnan kautta.

Opinnoista tiedottaminen yliopistossa on tietyiltä osin epäonnistunut valtavasti.

Olen kokenut tämän karvaaksi pettymykseksi. Huonosta tiedotuksesta johtuen valmistumiseni on lykkääntynyt ilman omaa syytäni.

Sen lisäksi, että tiedotus on epäonnistunut, mielestäni myös opintojen ohjaus on ollut puutteellista sinä aikana, kun olen opiskellut – ainakin jos vertaa esimerkiksi englantilaiseen yliopistoon, jossa myös olen opiskellut kolme vuotta. mediassa ihmetellään nykypäivänä, miksi nuoret valmistuvat myöhään. Varmasti osasyy on se, että yliopiston opintojen ohjaus ja tiedottaminen opiskeluun sisällytetyistä kursseista on puutteellista.

Minulle selvisi vasta tämän vuoden helmikuussa, että opintoihini kuuluu myös pakollinen ruotsin kielen kurssi. Kuinka on mahdollista, että minulle ei ole ilmoitettu täYleisesti

tä selkeästi ennen kuin lähetin valmistumispaperit opintosihteerille?

Kuinka on mahdollista, että edes opintosihteeri ei tiennyt tästä vaan ainoastaan opintopäällikkö?

Luulisi tällaisten asioiden olevan itsestäänselvyys yliopiston hallinnossa.

Luulisi, että esimerkiksi Nettiopsussa eli yliopiston opiskelijoiden asiointipalvelussa lukisi selkeästi: opintoihin kuuluu pakollinen ruotsin kielen kurssi. Mutta tätä ei lukenut.

Syksyllä olin varma, että opinnoistani puuttuu enää pakollinen harjoittelu, ainoa Nettiopsun perusteella opinnoistani puuttuva osuus. Varmistin tämän amanuenssilta, joka vahvisti asian.

Ilmeisesti amanuenssikaan ei tiennyt, mitä minun kuuluu opiskella. Jos amanuenssi ei sitä tiedä, eikä asiaa lue Nettiopsussakaan, kuinka itsekään voin tietää?

Ehkä opinto-ohjaaja osaisi neuvoa? Tämäkään ei auttanut. Kävin opinto-ohjaajalla heti opintojen alussa, ja hän oli minulle suorastaan tyly. Hän sanoi suoraan, että sinun pitää itse selvittää kaikki

asiat. Mutta kuinka minä voin ne selvittää, kuinka?

Pitääkö minun mennä opintopäällikölle puhumaan? Hän todennäköisesti ohjaa minut amanuenssille.

Selviääkö kaikki vasta siinä vaiheessa kun olen jo lähettänyt valmistumislomakkeen opintotoimistoon?

Miksi näin yksinkertainen asia on niin vaikea?

Ruotsin kielen kurssin puuttumisen lisäksi minulle selvisi vasta valmistumislomakkeen lähetettyäni myös se, että minun kuuluu tehdä pakollinen kypsyystesti.

Kaikelta tältä olisi säästytty, jos nämä tiedot olisivat lukeneet myös Nettiopsun opetussuunnitelmassa tai opintoohjaaja olisi selkeästi ilmoittanut tämän heti aloittaessani opinnot.

Näin ei kuitenkaan toimittu, ja tämän takia valmistumiseni viivästyi lähes puoli vuotta.

Toivottavasti joitakin asioita saadaan korjattua yliopistossa. Korjaukset eivät vaatisi paljon, eikä niiden luulisi olevan ylivoimainen tehtävä kenellekään.

Närkästynyt opiskelija

CM T vastaa: Ohjausta yritetty parantaa

O

pintojen ohjaukseen on kiinnitetty viime vuosina enemmän huomiota, ja ohjausta on yritetty monin tavoin tehostaa.

Aina siinä ei kuitenkaan onnistuta riittävän hyvin, kuten Närkästyneen opiskelijan kirjoitus osoittaa.

Opintoihin liittyvät asiat ovat välillä mutkikkaita. Tehtäväkokonaisuuksia on jaettu eri henkilöille, eivätkä kaikki opintoasioiden parissa työskentelevät voi siksi tietää kaikkea kaikesta.

On totta, että tiedotuksessa olisi pitänyt olla tarkempi kyseisen opiskelijan opintojen alkaessa. Opiskelun alku ajoittui kohtaan, jossa yksikkömme käytännöt eivät vielä olleet hioutuneet emmekä osanneet ottaa riittävästi huomioon eri taustoista tulevien opiskelijoiden tarpeita. Käy-

täntöjä on uudistettu, ja opisKypsyysnäytteestä kirjoittakelunsa aloittavilla pitäisi asi- ja kertoo saaneensa tiedon vasoiden olla nyt paremmin. ta todistushakemuksen jättämisen jälkeen. KypsyysnäyKirjoittaja vertaa opiskelua te on yksi niistä asioista, joisenglantilaisessa ja suomalai- ta kerrotaan opinto-oppaassa – sessa yliopistossa. Suomessa tärkeimmässä opintojen suunyliopisto-opinnot ovat luonteel- nittelun välineessä. Opettataan itsenäisiä. Tämä tarkoit- jat ja opintohallinnon henkilötaa sitä, että opiskelija tekee itse kunta pyrkivät muistuttamaan oman opintosuunnitelmansa ja opiskelijoita asiasta. Kirjoittalukujärjestyksensä ja on vas- jan tapauksessa muistuttamituussa siitä, että opinnot ete- nen ajoittui myöhäiseen ajannevät. Toisaalta opiskelijalla on kohtaan. Tietojeni mukaan asia vapaus esimerkiksi valita mie- hoitui kuitenkin nopeasti. luisia opintoja ja jaksottaa opisOhjausta ja tiedottamista on kelua ja työntekoa. aina syytä parantaa. KehitteilOpintojen suunnittelun lä on muun muassa opiskelijan tuek­si on oppaita ja ohjeita run- sähköinen työpöytä opiskelun saasti. Ongelmana on ennem- ja suunnittelun tueksi. Pyrimmin se, miten opiskelija löytää me olemaan jatkossa tarkemtästä tiedon tulvasta itselleen pia, jotta vastaava ei toistuisi. ja tilanteeseensa relevantin tieTuija Puntanen don. Opintopalveluiden henkiOpintopäällikkö lökunta toimii tässä opiskelijan Viestinnän, median ja apuna. teatterin yksikkö (CMT)

tä Lähe e pid mieli ksesi itu kirjo itus@ toim i.fi aviis "Kansanedustajana hommat olisi helpompi viedä maaliin."

L

intsaaminen yliopistossa kannattaa.

Tämä ei ole vain mielipide vaan monen testaama fakta.

Luentopoissaoloista ei akatemiassa kannata ilmoittaa. Jos läsnäololistaa ei kierrätetä massaluennolla ja diat ovat Moodlessa, et edes jää pinnaamisesta kiinni.

Ahkerimmat toki käyvät luennon alussa vetämässä läsnäololistaan puumerkin tai pyytävät kaveria hoitamaan sen puolestaan. Moodle-avaimen saa aina kaverilta kysymällä, ja tietoturvaa hehkuttavassa yliopistossa salasana on melkein aina sama kuin kurssin nimi.

Onko tämä kyynistä ja törkeää? Ei, olen huonojen kurssikäytäntöjen kyynistämä – enkä ole ainoa.

Puutteellinen opinnoista tiedottaminen viivyttää valmistumista

ELINA VENTTOLA, TEKSTI & KUVAT

Ihan naamat

Mihin Tampereen yliopiston pitäisi erikoistua?

Jenni Reinikainen, 27 suomen kirjallisuus Ei pitäisi erikoistua. On hyvä, että on laaja-alaisesti eri oppiaineita. Eri aloilta pitäisi saada opetusta. Kaikilta aloilta tarvitaan ammattilaisia eri puolilla Suomea.

Rasmus Rannikko, 19 kauppatieteet Tampere voisi keskittyä kauppatieteisiin. Myös rahoituksen opetusta voisi olla enemmän, ja se voisi olla vaikka pääainevaihtoehto, koska se on niin suosittu.

Kati Rantala, 25 sosiaalitieteet En osaa sanoa. Tampereen yliopiston vahvuus on vapaa sivuaineoikeus, jota ei esimerkiksi Helsingin yliopistossa ole. Se mahdollistaa laaja-alaiset tutkinnot.

Kalle Raitala, 20 kauppatiede Haluaisin, että Tampere erikoistuisi kauppatieteisiin. Enemmänkin vaihtoehtoja saisi olla, mutta on hankala sanoa, mitä. Olisi hyvä erikoistua johonkin.

Leo Tolstoi

Dramatisointi ja ohjaus Tuomo Rämö Esitykset keväällä 9.5.2015 saakka!

www.telakka.eu/teatteri SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

27

| Ylioppilaskunta YLIOPPILASKUNTA Tamyn toimisto palvelee: ma-pe 9–11 ja 12–16 (Pienteollisuustalon 2.krs.)

Asiantuntijat

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Yliopistonkatu 60A 33100 Tampere Palvelutoimisto / Tuire Jalaskoski 044 3610 210 Lea Kontoniemi 044 3610 212

Kati Rajala, pääsihteeri, 050 3612 854 Varpu Jutila, kv-asiantuntija, 050 3612 849 Virve Valtonen, järjestöt ja viestintä, 050 3612 454 Laura Talvitie, sopo-asiantuntija, 050 3612 846

KIRJOITTAJA ON TAMYN KOULUTUSPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA

Tarkkaan varjeltu salaisuus

M

oi, anna mä kerron sulle ”salaisuuden”. Sähän oot jo maisteri, mutta sulle tais jäädä hampaankoloon se, että halusit saada sen yhden [lisää valinnaisen opintokokonaisuuden nimi tähän] kasaan?

Tiesitkö, että kun oot ottanut tutkintosi ulos, voit hakea oikeutta opiskella täydennysopiskelijana seuraavan lukuvuoden verran maksutta?

Joo, ihan totta! Sen maksuttoman lukuvuoden jälkeen ne täydennysopinnot alkavat tosin maksaa. Mutta käy vaikka kattomassa yliopiston nettisivuilta, siellä se lukee.

Emmä tiiä, miksi yliopisto ei aktiivisesti mainosta tätä mahdollisuutta, kun se on kuitenkin tosi siisti palvelu, jolla yliopisto muistaa valmistunutta opiskelijaa.

Luulisi ainakin, että tällä voisi vielä kerran sitouttaa ihmisen yliopiston piiriin ja jättää hänelle suuhun hyvän maun valmistumisen jälkeenkin.

Onhan hakemisessa ja ehtojen täyttämisessä tietty omat kommervenkkinsä, mutta on se silti tosi mahtava juttu.

Mä tiedän, että mä kyllä työllistyn mun tutkinnolla, mutta jos mulla olis edes pienikin halu täydentää omaa osaamistani jollain kokonaisuudella ja saada itse kysyä alan asiantuntijoilta just niitä asioita, jotka itseä kiinnostaa, niin käyttäisin tilaisuuden ehdottomasti hyväksi.

Ja nyt kun gradupaineet ovat ohi, niin näihin opintoihin vois keskittyä rauhassa.

Mulle tää palvelu ainakin luo tavallaan tunteen siitä, että yliopisto pitää huolta opiskelijoistaan myös silloin, kun siitä ei ole niin suurta rahallista hyötyä. Se kertoo siitä, että olemme arvokkaita.

Eikö olisi aika hyvää mainosta, jos yliopisto ottaisi seuraavan strategian päätavoitteeksi nostaa opiskelijan keskiöön kaikessa toiminnassa ja tavoitella olevansa opiskelijaystävällisin yliopisto?

Yliopistojen välinen kilpailu ei ainakaan vähenny, ja nykymuotoista laadukasta korkeakoulutusta saa hyvin kattavasti myös netistä vaikkapa Courserasta tai muista massiivisista avoimista verkkokursseista (MOOC). Yliopisto, joka huolehtii parhaiten opiskelijastaan, tulee pärjäämään myös jatkossa, koska yliopisto elää ja uusiutuu opiskelijoistaan.

Joachim Kratochvil KATSO LISÄÄ INFORMAATIOTA OPINTOJEN TÄYDENTÄMISESTÄ TÄÄLTÄ: HTTP://WWW.UTA.FI/OPISKELU/TAYDENNYSOPISKELU.HTML

28 Aviisi 10.4.2015

Häirintäyhdyshenkilöt

Laura Talvitie ja Joachim Kratochvil

Järjestöissä Tällä palstalla esitellään Tampereen

Asiantuntijanurkka

”Kun oot ottanut tutkintosi ulos voit hakea oikeutta opiskella täydennysopiskelijana seuraavan lukuvuoden verran maksutta."

Joachim Kratochvil, kopo-asiantuntija, 050 3612 847 Minna Teittinen, yrityssuhteet, 044 3610 204 Salla Heikkinen, tapahtumatuottaja, 0447146003

Laatua ilman lisähintaa Yhdistykseksi muuttunut ruokapiiri tilaa ruokaa tuottajilta ELINA VENTTOLA TEKSTI & KUVA

T

ampereen yliopiston Alakuppilan aulaan ilmestyy kerran kuussa pöytiä, joilla myydään esimerkiksi kananmunia, jauhoja ja vihanneksia. Niitä välittää entinen Tamyn luomuruokapiiri, nykyinen Tampiiri ry.

Nykyään yhdistyksen toiminta ei keskity pelkästään luomuun ja tilausten jakamiseen. Pääasiassa piirin kautta voi tilata kotimaisia tuotteita ja lähiruokaa, mutta tilattavana on myös kehitysmaakaupan tuotteita. Kuukausittain tilaajia on yli 100, ja tuottajia yli 20.

Ruoan tilauksen lisäksi yhdistys on järjestänyt muun muassa kasvisruokakursseja ja retkiä tuottajien tiloille. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Minea Koskinen kehuu, että osa maatiloista on ollut huippuvierailukohteita varsinkin kevätaikaan.

Mielenkiintoisten retkien

avulla yhdistys yrittää rohkaista muitakin kuin ydinporukkaa osallistumaan toimintaan. Tänä keväänä suunnitelmissa on mahdollisesti uusi kasvisruokakurssi. ”Olemme miettineet myös villiyrttikurssia, eli retkeä, jossa menemme katsomaan, miltä kasvit näyttävät ja mihin niitä voi käyttää”, Koskinen sanoo.

Kaupoissa tuotteiden hintoihin lisätään kaupan oma hintamarginaali, mutta ruokapiiri toimii ainoastaan linkkinä kuluttajien ja tuottajien välillä. Tampiiri ottaa pienen tilausmaksun kattamaan kuluja, mutta muuten toiminta pyörii vapaaehtoisten voimin.

Myös ruoan hinta–laatusuhde on Koskisen mukaan huomattavasti parempi kuin kaupoissa. Se, mitä eläin syö, vaikuttaa lihan makuun. ”On tosi iso ero siinä, onko kananmuna tuore ja onko kana saanut hyöriä ja syödä matoja”, hän sanoo.

Tampiiri ry Perustettu: 1990-luvun puolivälin jälkeen. Rekisteröityi yhdistykseksi 2014.

Tapahtumia: Kuukausittain tilausten nouto Alakuppilan aulassa. Seuraava nouto 14. huhtikuuta.

Kenelle: Opiskelijoille ja yliopiston henkilökunnalle, joita ruoan alkuperä kiinnostaa.

Lisätietoja: www.tamy.fi/lrp, Facebook: Tampiiri ry:n REKOlähiruokarengas

Koska luomuruokapiiristä tuli luomu- ja lähiruokayhdistys, tekeillä ovat uudet verkkosivut. Nykyisillä sivulla on osin vanhentunutta tietoa.

Osa ruoan jakelusta siirtynee tulevaisuudessa Facebookiin, jonka kautta jäsenet voivat tilata suoraan tuottajilta.

Tapahtuu nyt!

Tamyssa Wappuviikot legendaarinen, ihana ja unohtumaton Wappu on taas tulossa.

Viimeisimmätkin tentit ovat parin viikon sisällä ja kesä nurkan takana, joten nyt on aika juhlia!

Tamy, ylioppilaskunnan piirissä toimivat aine- ja yksikköjärjestöt sekä harrasteyhdistykset järjestävät yhdessä kaikille opiskelijoille tapahtumia Wappuviikoiksi.

Ohjelmaan mahtuu jo perinteiksi muodostuneita tapahtumia kuten pesistä ja road tripiä sekä aivan uusia ja lennokkaita tapahtumia kuten Särkän Märkä ja Opiskelijoiden olympiaadit.

Tee Wapusta omalta osalMahtava,

tasi ikimuistoinen ja osallistu tapahtumiin.

Wappuviikot 20.4. –1.5.2015 Lisätiedot: www.tamy.fi/ wappuviikot2015

Kysy kielikeskukselta Eikö pakolliselle ruotsin kurssille pääse? Eikö ranskan opettajalle ole hajuakaan pedagogiikasta? Ahdistaako ainainen kielikursseille jonotus?

Kielikeskuksen johto saapuu kertomaan kielikeskuksen kehittämisestä ja vastaamaan opiskelijoiden kysymyksiin. Kielikeskuksen alustus kestää noin puoli tuntia, jonka jälkeen kysymyksille on varattu reilusti aikaa.

Kysy kielikeskukselta: 16.4. klo

14.00–16.00 Päätalon luentosalissa A2a LIsätiedot: Taru Smolander (smolander.taru.n@student. uta.fi), valiokunnan puheenjohtaja sekä Niko Pankka (pankka. niko.m@student.uta.fi), varapuheenjohtaja

Järjestöissä Lavatanssibileet 2015 Hellurei ja erittäin hellät tunteet!

Takatalvesta huolimatta ilmassa on eittämättä kevääseen heräilevien opiskelijoiden hyrrääviä hormoneja, joten mikä olisikaan loistavampi alusta paljastaa Elviksen veroiset lantiot, askeleet kuin Michael Flatskeylla & Chippendaleseilla, sekä leningit ja henkselit hashtagilla mum-

facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskunta Hallitus

Emmi Venäläinen, 044 3610 213 Tuomas Kuoppala, 045 7750 5214 Sonja Julkunen, 045 7750 5211 Iiris Suomela, 045 7750 5211 Mikael Mattila, 045 7750 5215

Eero Kiiski, puheenjohtaja 050 3612 845 Aleksi Karppinen, 045 7750 5213 Leeni Herrala, 045 7750 5212

yliopiston aine- ja harrastejärjestöjen toimintaa

Palvelut

Lakineuvonta, www.tamy.fi/neuvonta Tamyn nettisivut:

www.tamy.fi

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

Kulmahuone KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Enemmän kuin osiensa summa

H

aikailu anglosaksisten huippuyliopistojen perään on saanut uutta puhtia viime viikkoina niin erinäisten mielipidekirjoitusten kuin äskettäin julkaistujen rakenteellisen kehittämisen raporttienkin myötä.

Suomen yliopistoja yritetään nostaa kansainvälisillä ranking-listoilla luomalla suurempia yksiköitä ja keskittämällä opetusta.

Kannatettavia kärkiä sinänsä.

Opiskelijaliikkeen kannalta skenaariot muodostuvat kuitenkin vähintään arveluttaviksi tilanteissa, joissa uudistuskeinot toteutetaan vain tutkimusta palvelevin elementein – onhan vahva opetus kansainvälisen huippututkimuksen perusta.

Erilaiset mielipiteet ovat kannustettavia, mutta vaarana on korkeakoulupoliittisen keskustelun jämähtäminen juupas-eipäs-keskusteluksi tutkijoiden ja opiskelijaliikkeen välille.

Vielä toistaiseksi Tampiirin päätoimintaa on ruokatilausten noutopöytä Alakuppilan aulassa. Minea Koskisen mukaan jäsenet voivat tulevaisuudessa päästä tilaamaan itse suoraan tuottajilta.

jvasiantuntija@tamy.fi molanullakko, kuin perinteiset vuotuisat ja supersuosituiksi nousseet lavatanssibileet.

Kyllä, kuulit oikein, opiskelijakansa pääsee tänäkin keväänä kokeilemaan, millaisen humpan tahtiin vanhempamme silloin muinoin jalkaa polkivat vaikkapa Kyröskosken suurlavalla tai Haikanniemellä.

Laita parhaat päällesi ja pakkaa rakkolaastarit (sekä muut asianmukaiset hätävarusteet flaksin osuessa kohdalle) taskuun ja saavu paikalle!

Lavatanssibileet: Yökerho Tähti tiistaina 14.4.2015 klo 20.00!

Ennakkoliput 4€. Ovelta lippu kustantaa 6€ (narikka sisältyy lipun hintaan).

Myynnissä on myös tapahtu-

man haalarimerkkejä, joten nappaa käteistä mukaan!

Lavatansseja järjestämässä ovat ainejärjestöt Iltakoulu, Interaktio, Cortex, Patina ja SOS. Yhteistyössä tapahtuman kanssa ovat Tanssiseura Hurmio, Kukka Kerttuli, K-Market Tullintori sekä Videofirma Makuuni.

Pelit vaihtoon Pinni B:n aulassa Kaipaatko uutta pelattavaa?

Lojuuko nurkissasi läpipelattuja tietokonepelejä tai pölyttymään jääneitä lautapelejä?

Tampereen yliopiston pelaajayhteisö Akateemiset pelaajat ry järjestää pelienvaihtotorin.

Tuo vanhat pelisi vaihtotorille ja vie mukanasi jotain uutta!

Vaihtaminen on yksinkertaista: jokaista tuotua peliä vastaan saat valita pöydästä yhden pelin itsellesi. Voit myös jättää pelisi pöytään lahjoituksena.

Pelienvaihtotori to 16.4.

Tampereen yliopiston Pinni B:n aulassa torstaina 16.4. klo 10–18

Hallat ry:n ylimääräinen kokous 20.4.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous järjestetään 20.4.2015 kello 16.00 Tamyn kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 60 A, 2. krs.).

Kokouksessa käsitellään kevätkokouksessa pöydälle jätetyt muutokset yhdistyksen sääntöihin. Tilaan on esteetön kulku.

Päästäksemme eteenpäin väittelystä keskustelun tulisi siirtyä opetus- tai tutkimuspainotuksesta ennen kaikkea akateemisen yhteisöllisyyden luomiseen. Yliopistomme on paraikaa uudistamassa strategiaansa, ja valmistelutyössä on puolin ja toisin, sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön puolelta, korostettu juuri yhteisöllisyyttä yliopistomme kantavaksi strategiseksi teemaksi.

”Keskustelun tulisi siirtyä opetus- ja tutkimuspainotuksesta Pessimisti voisi todeta ta­ loudellisten realiteettien oleakateemisen van akateemisen yhteisölliyhteisöllisyyden syyden kehittämistä vastaan.

Onhan yksittäisillä kansainvälisesti arvostetuilla yliluomiseen.”

opistoilla käytössään budjetit, jotka vastaavat kansallisesti koko Suomen korkeakoulujärjestelmän vuotuista kokoluokkaa.

Asenteitamme muokkaamalla pystymme kuitenkin luomaan vahvan pohjan uusille, rakentaville toimintatavoille. Yhteisöllisyyttä ennen kaikkea akateemisessa kontekstissa on onnistunut vaikuttamisen kulttuuri toimivilla palauteprosesseilla. Tämä toteutetaan parhaiten integroimalla opiskelijat akateemiseen yhteisöön jo opiskeluiden ensimetreillä.

Onnistuneita ja oppimisen arvoisia esimerkkejä löytyy jo omasta yliopistostamme. Esimerkiksi politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmassa on jo pystytty luomaan osittain rakentavaa yhteisöllisyyttäopiskelijoiden ja opetushenkilöstön keskuuteen.

Opiskelijoiden ja opettajien omaksuessa palautteen antamisen ja vastaanottamisen merkityksen on koko yliopistoyhteisöllä mahdollisuus kehittyä kohti ideaalia huippututkimuksen ja opetuksen hedelmällistä yhteiseloa. Väitän maailmaa ymmärtävien, maailmaa muuttavien henkilöiden syntyvän vain ja ainoastaan vahvan, yhteisöllisyyttä tukevan palautekulttuurin avulla.

Tuomas Kuoppala

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

29

|

Viiden euron kokkikoulu

Vaihda: Saat erilaisen kakkuversion korvaamalla sitruunan appelsiinilla.

Sitruunan raikkaaseen makuun yhdistyy makea kinuski. Kakun koristeena on kiivi- ja sitruunasiivuja sekä sitruunan kuorta raastettuna.

Kevätfiilis herää herkuilla Sitruunainen juustokakku kruunaa brunssin ja piristää juhlapöydän ANNABELLA KIVINIEMI, TEKSTI & KUVA

K

evätkeittiön trendejä ovat raikkaat maut ja värit. Kevät on myös virallista herkuttelun aikaa, kun vietetään useita juhlapäiviä: vappua, valmistujaisia, äitienpäivää... Juustokakut ovat suosittuja juhlapöydässä.

Mielellään edellisenä iltana valmistettava sitruunainen juustokakku on myös ihanan raikas päätös brunssille.

Opiskelijan kiireiseen loppukevääseen voi saada helpotusta herkun voimalla: tenttilukeminen sujuu mukavammin, kun jääkaapissa odottaa motivaatiokakkupala.

Kahvilassa ei kannata tuhlata viittä euroa pikkusiivuun kakkua, koska tällä reseptillä saat kokonaisen kakun kympillä.

Koukuttava kinuski-sitruunajuustokakku

(10 palaa)

Pohja: 200 g kaurakeksejä 100 g valkosuklaata 1 rkl maitoa Täyte: 200 g maustamatonta tuorejuustoa

30 Aviisi 10.4.2015

Kauppalasku Juustokakku Kaurakeksit 1,65 € Valkosuklaa 1,58 € Tuorejuusto 1,29 € Kinuskikastike 1,19 € Kermaviili 0,69 € Sitruuna 0,26 € Vispikermat 1,90 € Liivatelehdet 1,09 € Maito, sokeri ja vaniljasokeri olivat valmiina kaapissa.

9,65 €

Yhteensä jälkiruoka kymmenelle.

HINNAT:PRISMA

Vinkki: Asettele reunakalvot vuoan sisäreunoille. Saat tasaisemmat reunat.

200 g kermaviiliä 4 dl vispikermaa 1 ja 1/4 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 1 sitruunan kuori raastettuna 1/2 dl sitruunamehua 4 liivatelehteä Kinuskikiille: 2 dl kinuskikastiketta 3 rkl vettä 2 liivatelehteä Hienonna kaurakeksit. Laita keksit esimerkiksi pakastepussiin ja nuiji kaulimella ne rouheeksi.

Sulata valkosuklaa kattilassa miedolla lämmöllä tai mikrossa. Sekoita keksimurut, valkosuklaa ja maito keskenään tasaiseksi seokseksi.

Leikkaa leivinpaperista irtopohjavuoan pohjan kokoinen pala. Laita se vuoan pohjalle. Kiinnitä vuoan reunat paikoilleen.

Painele keksiseos vuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin.

Vaahdota kerma. Laita liivatteet pehmenemään runsaaseen määrään kylmää vettä viideksi minuutiksi.

Pese sillä aikaa sitruuna kuumalla vedellä ja kuivaa se. Raasta sitruunan pintakuori isoon kulhoon. Purista sitruu-

nasta puoli desiä mehua kasariin.

Nosta liivatteet vedestä. Valuta liivatteista vesi pois esimerkiksi asettamalla ne lävikön reunoille.

Kuumenna mehu. Liuota liivatteet kuumaan mehuun. Laita seos jäähtymään.

Sekoita sitruunan kuoriraaste, kermaviili, tuorejuusto, sokeri ja vaniljasokeri keskenään seokseksi. Kaada seoksen sekaan liivateseos ohuena nauhana sekoittaen jatkuvasti. Lisää kermavaahto mukaan. Sekoita tasaiseksi. Levitä seos keksipohjan päälle vuokaan. Laita kakku hyytymään jääkaappiin puoleksitoista tunniksi.

Valmista kinuskikiille, kun noin puolitoista tuntia on kulunut. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen viideksi minuutiksi. Valuta ylimääräinen vesi pois.

Kiehauta kolme ruokalusikallista vettä kasarissa. Liuota liivate kuumaan veteen.

Lisää liivateseos ohuena nauhana kinuskikastikkeeseen sekoittaen koko ajan.

Sekoita, kunnes seos on täysin tasainen Kaada kinuskikastike juustokakun päälle. Laita kakku jääkaappiin hyytymään mielellään yön yli.

Kun otat kakun tarjoiltavaksi, kuljeta varovasti veitsi vuoan reunojen ympäri ennen kuin irrotat kakun vuoasta. Siirrä kakku varovasti lastan avulla tarjoiluastialle. Koristele.

Ravintolat

Päivä käyntiin puurolla ELINA VENTTOLA

A

sematunnelissa kiiruhtaa aamu-unisia matkalaisia.

Monelta on voinut jäädä aamiainen syömättä. ”Pendolino 46 Oulusta Helsinkiin saapuu raiteelle kaksi”, kaikuu kuulutus.

Hätäisimmät kaappaavat mukaansa aamupuuron Elovenan puurobaarista ja kiiruhtavat junaan.

Puurobaari myy kaurapuuroa kahdella tuunakkeella.

Tuunakkeella tarkoitetaan lisuketta, joka laitetaan annoksen päälle. Tarjolla on muun muassa hunajapaahdettuja pähkinöitä ja hilloja.

Puurobaariin saa esittää toiveita uusista tuunakkeista, ja ne vaihtuvat tasaisin väliajoin.

Päädyn turvalliseen mansikka-raparperihillokkeeseen inkiväärillä ja turkkilaiseen jogurttiin. Puuron kyytiläiseksi sopii aamukahvi.

Kaurapuuro tuo mieleen

Pe 15.5. klo 21 Melkein gospelia -messu, Tuomiokirkko La 16.5. klo 13 Intia-konsertti, Pauli Hanhiniemi, Tuomiokirkko klo 18 Ristirock: Mikaveli, Audile, Iina Palokangas, kls., Park 7, Pakkahuone Su 17.5. klo 11 Messu, Särkänniemi www.yh d e n h i n n al l a.f i

Kiireettömät voivat nauttia puuron tynnyrin päältä.

lapsuuden ja mummolan.

Puuro ei ole liian paksua eikä liian vetelää vaan sopivaa peruspuuroa. Tuunakkeet tuovat hyvän lisän muuten melko yksitoikkoiseen aamiaiseen.

Annos tarjotaan syvästä pahvikupista. Tuunakkeet ovat päällimmäisenä, ja ne tulee syötyä ensin. Loppuannos on pelkkää kaurapuuroa, joka kaipaisi jo syötyjä lisukkeita.

Suomi aloittelijoille

Elina Venttola

Puurobaari (Uuden asematunnelin pää) Aukioloajat: arkiaamuisin 6.30–11.00 Hinnat: Puuroannos kahdella tuunakkeella 3 €, kahvi 1 €, Elovena välipalajuoma 2 € ja välipalakeksi 1 €. Lisätuunakkeet 50 senttiä kappale.

Maku ●●●○○ Hinta–laatu ●●●○○ Viihtyisyys ●●○○○

Otso Höglund

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 10.4.2015

31

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

Hyvinvoiva ja motivoitu nuori äänestää

K

un puhutaan nuorista ja vaaleihin osallistumisesta, julkinen keskustelu painottuu pitkälti ”sohvalla makoilijoiden” patisteluun. Tämä on ongelmallista monesta syystä. Äänestystodennäköisyys on suurinta keski-ikäisillä ja yleisesti ottaen hyväosaisilla äänioikeutetuilla. Myös uskonnollisuus, puoluesamastuminen ja kiinnostus politiikkaa kohtaan lisäävät osallistumista. Myös käytössä oleva vaalijärjestelmä, puolueiden jäsentyminen erilaisten yhteiskuntaryhmien mukaan ja vaalien alla politisoituvien asiakysymysten puhuttelevuus vaikuttavat siihen, kiinnostavatko vaalit äänestäjiä.

Käsitys laiskoista äänestäjistä näyttää välittyneen nuorten käsityksiin itsestään poliittisina toimijoina, mikä näkyy myös toiminnassa. Kun laimea äänestysinto leimataan pelkästään yksilön vähäisestä kiinnostuksesta johtuvaksi ongelmaksi, ei huomata, että äänestämättä jättäminen voi johtua osallistumista tukevien resurssien puutteesta. Kuten koulutus tai varallisuus, äänestämi-

nen näyttää periytyvän.

Nuorten terveyserot ovat kasvaneet selvästi ja ovat yhä vahvemmin yhteydessä perheen taloudelliseen tilanteeseen. Vaikka sosiaalinen media onkin madaltanut kynnystä yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, se myös kärjistää jakoa verkostojen keskiössä ja reunoilla sijaitseviin nuoriin.

Yksinkertaistetusti kyse on siitä, että kun nuori voi hyvin, hän myös äänestää. Kun taas hyvinvointierot kasvavat, ne nakertavat yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia.

Motivoinnillakin on vaikutusta. Vaalikeskusteluissa nuorille tarjottu rooli voi vaikuttaa sangen nihkeältä. Nuoret asemoituvat usein huoltosuhteen vastuunottajiksi, kiihtyvän velkaantumisen maksumiehiksi ja talouden sopeuttamistoimien kärkikohteeksi.

Huoltosuhteen korjaamiseen, kestävyysvajeen kaventamiseen ja talouden tasapainottamiseen vaadittavat toimenpiteet ja leikkaukset osuvat monesti juuri nuoriin. Työvoiman tarjonnan lisääminen merkitsee painetta lyhentää opiskeluaikoja ja kiristää opintotuen ehtoja. Kustannuskilpailukyvyn turvaamiseksi esitetään keinoja, kuten paikallista sopimis-

JUHANNUS TAMPEREELLA! WWW.VALTTERIFESTIVAL.FI (E*) = ennakko: Klubi ja tiketti.fi (E) = Klubi PMO:n bändilauantai (klo 14.30-19): PÄÄTTÖMÄT MIEHET + pop/jazz-linjan bändejä....................................................................2 e Hang The DJ! (klo 22-04): 23 SHIVAN DRAGN dj's Antti H & Sami + vj Visukisu.........................................................6 e to 16.4. klo 21.30 JO' BUDDY meets FUNKY KINGSTONE, klo 20 WHITE KNUCKLES TRIO, dj Lord Fatty......................................15/12/10 e (E*) pe 17.4.

TamU-K Support Night (klo 21-04): klo 24 WASTED, klo 23 The HEARTBURNS, klo 22 TRYER, Gruppo Erotico dj's.....12/10 e (E*) la 18.4. klo 22 PUPPA J & RAAPPANA & SOUND EXPLOSION BAND Voltti dj's................................................................................18/15 e (E*) ke 22.4. klo 22 LAURI PORRA FLYOVER ENSEMBLE, klo 21 TUOMAS WÄINÖLÄ WORLD TOUR ORCHESTRA, dj Wispy............15/12 e (E*) to 23.4. klo 22 WÖYH + a special surprise act of life........................ 14/12 e (E*) pe 24.4. klo 22 22-PISTEPIRKKO, klo 21 JUKKA & JYTÄMIMMIT..18/15 e (E*) ke 29.4. klo 22 Steve Ignorant's SLICE OF LIFE (UK), klo 21 LOUISE DISTRAS (UK), 20 BRYAN McPHERSON (USA), dj Eetu..13/10 e (E*) ...JA PALJON MUUTA! KURKKAA TULLIKAMARI.NET! HAUSKAA WAPPUA! la 11.4.

ma–ti 11–22 ke–la 11–04 su tilauksesta

32 Aviisi 10.4.2015

toi men fi m o K i. .aviis www tter: Twi nenulli #lop us totu

ta, pidempiä koeaikoja ja nollatyösopimuksia, jotka kirpaisevat eniten työmarkkinoilla haavoittuvimmassa asemassa olevia, siis usein nuoria.

Huoltosuhteen kannalta pidetään välttämättömänä, että nuoret saadaan aiemmin töihin ja pysymään siellä pidempään. Samalla keskustelu työelämän kurjistumisesta johtamisongelmineen käy kuumana. Joillekin paine synnyttää halun kamppailla oikeuksiensa puolesta, mutta monelle käy kuitenkin päinvastoin.

Osa vaalikeskusteluissa käytetyistä kehyksistä on kovin byrokraattisia tai kaukana nuorten arkitodellisuudesta. Vuoden 2013 nuorisobarometrin mukaan kaksi kolmasosaa 15–29-vuotiaista pitää terveyttä hyvin tärkeänä asiana. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan jo lievienkin viikoittaisten terveysvaivojen kokeminen heikentää luottamusta perusturvan riittävyyteen. Terveyttä ei pitäisikään nähdä vain väestön ikääntymiseen liittyvänä asi-

ana, vaan sitä koskevien teemojen politisoitumiseen lienee myös nuorilla selvä tilaus.

Tätä potentiaalia on vaikea saada käyttöön puhumalla sote-uudistuksen kehyksen rakenteista. Helpommin avautuvat kulmat keskittyvät arvoihin ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Kenellä on oikeus julkisesti rahoitettuihin terveyspalveluihin? Miten palvelut rahoitetaan?

Monet politiikan agendalla olevat asiat ovat nuorten kannalta keskeisiä, mutta niiden kehys on joko suorastaan masentava tai ainakin vaikeasti lähestyttävä.

Nuorten osallistumisen kannalta on tärkeää, että ongelmanratkaisukeinot ovat rohkaisevia, esillä olevat asiat liittyvät elämäntilanteeseen ja käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista on kannustava. Äänestämiseen liittyy vahvasti tapa: mikäli nuori kokee osallistumisen mielekkääksi muutamissa ensimmäisissä täysi-ikäistymisen jälkeisissä vaaleissa, äänestää hän todennäköisesti jatkossakin.

Hanna Wass & Hannu Lahtinen Wass on akatemiatutkija ja Lahtinen tohtorikoulutettava Suomen Akatemiassa.

Tampereen Ruusu-Ristin kevät 2015 Yleisöluentoja ja teemailtoja: www.ruusuristi.fi/ toiminta/tampere

Kaikki hanatuotteet opiskelijahintaan!

TUU, VIIHDY JA O ILONE!

Tietovisa joka tiistai klo 19.00

Trubaduuri viihdettä joka perjantai klo 17.00-19.00 Katso esiintyjät kotisivuiltamme!

Hämeenkatu 26 www.pubsimon.fi

Viihdevisa joka keskiviikko klo 20.00 La 18.4. The Grande Bois Pe 24.4. The Sparrows La 2.5. Blue Acid Pe 8.5. Kazapanos La 16.5. Angie’s Farm

Kauppakatu 11

www.bar-k.fi

klo 22.00 klo 22.00 klo 22.00 klo 22.00 klo 22.00