Aviador Kustannus Syksy 2024

KESÄ / SYKSY 2024

AVIADORIN KESÄ / SYKSY 2024

Julkaisija: Aviador Kustannus

Painopaikka: Tallinna raamatutrükikoda OÜ

Kannen valokuvat: Hannu Jukola ja Auli Närevuori-Mäkelä

YHTEYSTIEDOT

Aviador Oy

Postiosoite

Suotie 15, 05200 Rajamäki

Aviadorin Kulttuurikulma

Liisankatu 19, 00170 Helsinki

info@aviador.fi

www.aviador.fi

www.facebook.com/aviadorkustannus

www.instagram.com/aviadorkustannus

https://twitter.com/AviadorTW

https://issuu.com/aviadorkustannus

Kustantaja / Myynti

Vesa Tompuri

+358 50 591 6059 vesa@aviador.fi

Myynti

Jarkko Mali

+358 50 368 8335 jarkko@aviador.fi

Markkinointi

Oona-Emilia Enkelsaari oona-emilia@aviador.fi

Tiedottaja

Miksu Väkiparta

+358 40 559 9575 miksu@aviador.fi

Kustannustoimittaja

Pauliina Kietäväinen pauliina@aviador.fi

Kustannustoimittaja

Saara Valtonen saaravaltonen@aviador.fi

Kustannustoimittaja

Inka Kostamoinen inkaemilia@aviador.fi

Kustannustoimittaja

Veera Jussila veera@aviador.fi

Kirjalla on paikkansa

Olen kuullut sanottavan, että paras käyttöliittymä on painettu kirja. Tähän voi lisätä, että hyvä teksti toimii sekä hiljaa itsekseen luettuna että ääneen verkossa ja livenä. Kaikille näille on paikkansa alati ajankohtaisessa tehtävässä vaalia luovaa kielellistä mielikuvitusta sekä tutustua uuteen ajatteluun ja uutta tietoa tuoviin näkökulmiin tutuista aiheista.

Tämän tehtävän täyttämiseksi tarvitaan luonnollisesti yhteistyötä kirjailijoiden, kirjastojen, kirjakauppojen, koulujen ja kustantajien kesken. Tehtävän tärkeys korostuu aikana, jolloin taloudelliset päättäjät priorisoinneissaan näyttävät lakaisevan kulttuurin sivuun mielestään ilmeisen tarpeettomana. Suomen kielen aseman puolustaminen on kirja-alan yhteinen asia. Tätä tukee myös laadukkaiden suomennosten tuottaminen maailmankielten laajasta kirjosta – pieniä kielialueita unohtamatta. Tällaisten hankkeiden järkevää toteuttamista auttavat käytettävissä olevat tukimuodot, joiden säilyminen nykyisessä päätäntäilmapiirissä on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

Suomalainen kirjastolaitos - koululaitoskin viimeaikaisesta debatista huolimatta - on kansainvälisesti verraten erinomainen. Ja kirjakaupat niin kivijaloissa kuin

verkossakin muodostavat yhä keskeisen väylän laatukirjallisuuden välittämisessä hyllymetrejään kartuttaville lukijoille. Kirjahylly ei sentään ole vielä museoesine muistuttamassa edellisten sukupolvien halusta sivistää itseään painetulla sanalla.

On vaikea ennustaa tulevaa, mutta ei ole mahdotonta, etteikö jossain edessäpäin siintäisi aika, jossa hitaat asiat, kuten vaikkapa paneutuminen hyvään kirjaan, on palannut ansaitsemaansa arvoon koko yhteiskunnassa. Tapahtuuko tämä tekoälyn mahdollistaman lisääntyneen vapaa-ajan kautta vai jotenkin muuten vai tapahtuuko lainkaan, on arvoitus. Jokseenkin varmaa sen sijaan on, että tekoäly muuttaa elämäämme monin tavoin lähimpien 10–20 vuoden aikana. Kirja-alaakin se muuttaa, on muuttanut jo. Hyvissä käsissä tekoälystä tulee hyvä renki, huonoissa huono isäntä.

Ennen sitä: nautitaan keväistä, kesistä ja syksyistä!

Vesa Tompuri, kustantaja

TARKEMPIA TIETOJA EI OLE Mikko Hytönen

Tarkempia tietoja ei ole on fragmentaarinen romaani vallasta ja tiedon rajallisuudesta. Se kertoo eräästä väkivallanteosta, kadonneesta tai ehkä sittenkin kuolleesta kirjailijasta Kari Jermuzista, Vanhasta vakavasta teatterista ja hänestä, joka ajelehtii tilanteesta toiseen. Teoksen nimettömäksi jäävä päähenkilö seikkailee absurdeja piirteitä saavien tapahtumien lomassa joskus kokijana, usein todistajana, ja kohtaa niin väkivaltaa, välinpitämättömyyttä, asunnottomuutta ja vankeutta kuin taidetta ja välittämistäkin. Romaanin kerrontaa leimaa jatkuva epävarmuus siitä, mikä on todellisuutta ja mikä harhaa. Tarkempia tietoja ei kuitenkaan ole – on vain palasia ja keskeneräisyys.

Hyvinkäällä asuvan Mikko Hytösen (s. 1976) arki saa makua kirjojen, kirjoittamisen ja kissojen leikkikentiltä. Hytönen on opiskellut menneisyydessään poliittista historiaa, sosiaalityötä ja kirjoittamista. Häntä kiinnostavat kirjojen, kirjoittamisen ja kissojen lisäksi taiteen eri muodot sekä vallanpitäjät ja vallattomat. Tarkempia tietoja ei ole on Mikko Hytösen esikoisteos.

ESIKOISTEOS!

©AriHaimi

ELÄTTIKÄÄRME

Kati-Annika Ansas

Aivan kuin olisi ollut vain kaksi toisensa poissulkevaa vaihtoehtoa: surra tai olla surematta.

Ennen vanhaan maatiloilla oli kesyjä rantakäärmeitä, joilla oli salaperäisiä kykyjä.

Ne asustivat tuvassa uunin tai lattian alla ja joivat kupista vastalypsetyn lehmän maitoa. Niitä kutsuttiin elättikäärmeiksi.

Tytär ei kykene menetyksensä jälkeen palaamaan takaisin töihin ja hankkii itselleen lemmikkikäärmeen, äiti vaihtaa humalassa isoäidille vaippoja, isoäiti puolestaan elää yhä uudelleen kesää 1954 ja valmistelee tulevia häitään. Isoisästä kukaan ei sano sanaakaan.

Kaikki kolme naista elävät omissa lasisissa terraarioissaan ja kantavat salaisuutensa yksin.

Kunnes tytär päättää ottaa asioista selvää.

Elättikäärme on kertomus luopumisesta ja siitä selviytymisestä. Tarina kertoo kadonneista juurista, jotka täytyy löytää, muistoista, jotka halutaan säilyttää sekä menneestä, joka halutaan unohtaa. Tarina katoamisesta ja anteeksi antamisesta. Viimeisestä henkäyksestä.

Kati-Annika Ansas (s. 1974) on Kymenlaaksosta kotoisin oleva, nykyisin helsinkiläistynyt kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja. Elättikäärme on hänen toinen kaunokirjallinen romaaninsa. Esikoisromaani Tuhkataivas kertoi nuorten pahoinvoinnista, ja sama pahoinvoinnin teema jatkuu myös Elättikäärmeessä hieman toisenlaisessa muodossa. Entisenä graafisena suunnittelijana Kati-Annikaa kiinnostaa myös videorunous, ja hänen teoksiaan onkin julkaistu Nokturno.fi-sivustolla.

©AriHaimi

TAVARAT

Georges Perec

Suomentanut Leena Rantanen

Ranskalaisen Georges Perecin esikoisteos Tavarat (1965) oli heti menestys ja sai arvostetun Renaudot-palkinnon.

Ensi kertaa sitten Zolan Naisten paratiisin (1883), romaanin aiheena on tavaroiden haluaminen ja ostaminen, johon lehdet ja mainokset ja näyteikkunat yllyttävät. Tavaroiden päähenkilöt Sylvie ja Jérôme haaskaavat elämänsä haaveksimiseen.

Pian Tavaroiden ilmestymisen jälkeen, vuonna 1968, puhkesivat Ranskassa suuret mielenosoitukset ennen kaikkea kulutusyhteiskuntaa vastaan, mutta tavaroiden tuottaminenhan vain kiihtyi, seurauksin, jotka nykyään tunnetaan.

Suomentaja Leena Rantanen on kirjoittanut myös jälkisanat.

Pariisissa elänyt Georges Perec (1936–1982) on viime vuosisadan omaperäisimpiä kirjailijoita. Hän kuului Oulipo-ryhmään, joka harrasti kaikenlaisia kirjallisia kepposia. Perecin jokainen teos on erilainen: luokittelua, sanaryöppyä, peliä, mutta ei koskaan psykologista romaania. Hän laati myös viikoittain ristisanaruudukon Le Point -lehteen.

Hänen koko tuotantonsa kumpuaa tyhjyyden tunteesta: isä kuoli toisessa maailmansodassa, äiti ja monet sukulaiset Auschwitzin keskitysleirillä.

Pereciltä on suomennettu aiemmin viisi teosta.

Leena Rantanen on asunut kolmekymmentäviisi vuotta Pariisissa, kirjoittanut parikymmentä omaa teosta ja saanut kaksi valtionpalkintoa. Hän on suomentanut italiasta ja ranskasta mm. Pirandelloa, Buzzatia, Voltairea – ja kirjoittanut kuvataiteesta ja kirjallisuudesta useisiin suomalaisiin lehtiin.

KASPER. MIES JA TIE

Hannu Mäkelä

Kasper on tavallinen suomalainen mies, joka sattuu syntymään sodan aikana yksinhuoltajaäidin ainoaksi lapseksi. Iloista rosvoa hänestä ei tule, yksinäinen poika vain. Siitä tie alkaa ja kulkee erilaisten paikkakuntien, koulujen ja kokemusten halki aikuisuuteen; jos Kasper aikuiseksi sitten koskaan kasvaa.

Kasperin jatkuva kaipuu on paitsi rauhan ja luonnon niin etenkin naisen kaipuuta. Hän ihastuu, rakastuu, kiintyy, solmii liiton ja eroaa; joutuu itse asiassa useimmiten jätetyksi. Hengissä häntä pitää lähinnä toimitta-

jan työ, joka vie monien työpaikkojen kautta suomalaisen sodanjälkeisen yhteiskunnan elämään, jossa myös on omat mutkansa.

Työpaikat vaihtuvat siinä kuin ihmissuhteet, iän myötä niidenkin löytäminen vaikeutuu. Monista umpikujista Kasper selviytyy, osin huumorilla. Silti lopulta tuntuu, ettei elämä enää kanna; on parempi itse päästää irti. Mutta edes kuolema ei tietenkään hänenlaistaan armahda ja palattava on. Millainen hänen elämästään on tuleva?

Hannu Mäkelä (s. 1943) julkaisi kaksi esikoisromaania vuonna 1965; kohta 60 vuotta sitten. Proosaa on kertynyt lähes 70 nimikettä, runojen ja lastenkirjojen kanssa itsenäisiä painettuja teoksia on jo yli 140.

KULTA-AURA

Asko Jaakonaho

Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870–1946) oli

Suomen historian omalaatuisimpia henkilöitä. Hänen mukaansa suomalainen korkeakulttuuri kukoisti muinaisessa Egyptissä, suomen kieli jätti jälkiään kansoihin ja paikannimiin ympäri maailman. Sanaselityksistä kasvoi suomalaisten tarunhohtoinen syntykertomus.

Nuorena taiteilijana Sigurd elää Pariisin mystiikan täyttämässä ilmapiirissä. Särmikäs toisinajattelija hyökkää tsaaria ja pikkusieluisia aikalaisiaan vastaan.

Kulta-aura on villisti virtaava, satiirinen kertomus tieteen ja taiteen kauhukakarasta.

Renessanssineron uteliaisuus ulottuu vesivoimaan ja tähtitieteeseen. Kesäisellä pyramidihuvilallaan Sigurd kohtaa vielä kerran voittonsa ja tappionsa rakkaudessa ja taiteessa.

Taiteilija Wettenhovi-Aspa oli kohuttu monilahjakkuus, joka eli yleisön huomiosta ja hämmennyksestä.

Asko Jaakonaho (s. 1982) on luonut romaaneissaan tulkintoja todellisista historiallisista henkilöistä. Wettenhovi-Aspassa häntä kiehtoo poikkeusyksilön sovinnaisuuksia uhmaava elämäntarina ja karnevalistinen näkymä Suomen historian vaiheisiin.

©HannuJukol a

OMAN TIENSÄ ELÄIMET

Sergio Augusto Sánchez

Suomentanut Emmi Ketonen

Mitä on ihminen? Mitä on kaupunki? Entä miten ihminen kohtaa urbaanin todellisuuden? Kolumbialaisen Bucaramangan kaupungin asukkaat elävät arkeaan: tekevät rutiinejaan, kiinnostuvat uudesta, kärsivät pakkomielteistään ja alistuvat osaansa yhteiskunnan rattaina ja vaipumiseensa historian hämärään.

Suomeen vuonna 2023 muuttaneen kolumbialaisen kirjailijan Sergion Augusto Sánchezin kolmas suomennettu proosateos esittelee värikkään kimaran kirjailijan synnyinkaupungin todellisia ja fiktiivisiä ihmisiä, jotka heijastelevat kolumbialaisten ja myös koko länsimaisen ihmisen sisäistä maailmaa: suhdetta uskontoon ja perheeseen, ystävyyttä, rakkautta ja kuolemaa sekä ristiriitaa ulkoisen ja sisäisen maailman välillä.

Novellikokoelma Oman tiensä eläimet on samalla sekä realistinen aikalaiskuvaus että fantasiateos ja fiktion piirteitä sisältävä tutkielma erään kolumbialaisen kaupungin ihmisistä.

Sergio Augusto Sánchezin ensimmäinen suomennettu teos Sade piiskaa asfalttia ilmestyi vuonna 2021 ja hänen lastenkirjansa Pikku avokadon tarina vuonna 2022.

Oman tiensä eläimet -teoksen suomentaja Emmi Ketonen on erikoistunut espanjankielisen kaunokirjallisuuden suomentamiseen.

©AriHaimi

LYIJYN MAKU Māris Bērziņš

Suomentanut Hilkka Koskela

Lyijyn maku (2015) sijoittuu vuosiin 1939–1941 Latviassa. Kirjan päähenkilö on filosofiasta ja uskonnoista kiinnostunut nuori mies, gandhilainen pasifisti, joka lukiosta päästyään työskentelee maalarin kisällinä. Maailmansodan syttyminen, neuvostomiehityksen ”kauhun vuosi” ja saksalaismiehitys syöksevät elämän raiteiltaan monikulttuurisessa Riiassa. Venäläisten toimeenpanemat kyyditykset ja juutalaisten ahdinko saksalaisten käsissä pakottavat moraalisiin pohdintoihin ja ratkaisuihin. Juutalaiselle kaverille järjestyy vuokrahuone sukutalossa, mutta majoitettavia ilmestyy lisää, ja sorto kiihtyy. Luku luvulta tilanne kiristyy kohti vääjäämätöntä loppua.

Kirjailijana Bērziņšiä ohjaa humanismin eetos. Enemmän kuin “sankaruutta” hän on halunnut kuvata epätietoisuudessa elävää ihmistä historian saranakohdassa. Ajan ilmapiiristä teos antaa uskottavan kuvan.

Māris Bērziņš (s. 1962) on ironian ja absurdin huumorin taitajana tunnettu latvialainen kirjailija. Hän on julkaissut kuusi romaania, lyhytproosaa, näytelmiä ja lastenkirjallisuutta.

Hilkka Koskela suomentaa latvialaista kaunokirjallisuutta ja tietoteoksia.

347

Eetu Julin

Tuhansia nuoria astuu vuosittain perustuslain nojalla asepalvelukseen. Yksi heistä on Lehtonen, jonka on jätettävä masentavan lattea keskinkertaisuus taakseen ja saavutettava elämässä menestyjän status, olla jotakin. Tavoite on kristallinkirkas: päästä reserviupseerikurssille ja siirtyä osaksi yhteiskunnan eliittiä hinnalla millä hyvänsä. Seuraavassa saapumiserässä palvelukseen astuu alokas Sääksjärvi, joka muuttaa peruuttamattomasti kaiken.

Millaista on suorittaa asepalvelus ylikierroksilla käyvässä, myöhäismodernissa yhteis-

kunnassa, jossa vittu mikään ei riitä, vaikka tekisi kaikkensa? 347 kertoo kaoottisen aikansa asepalveluksen arjesta. Tiedossa on hikeä, paskaa, hernekeittoa, rynnäkkökiväärien räiskyntää, nuoruuden (suuruuden) hulluutta, omien rajojen löytämistä, palavasti rakastumista sekä oman keskinkertaisuuden kammoksuntaa – elämää 347 aamun edestä.

Esikoisessaan Eetu Julin tunkee kätensä upottavaan suohon ja pureutuu suomalaiseen asevelvollisuuteen, joka on sivuutettu aihe kotimaisessa nykykirjallisuudessa.

Eetu Julin (s. 2001) on helsinkiläi nen esikoiskirjailija, joka opiskelee Helsingin yliopistossa suomen kielen maisteriohjelmassa. Lisäksi hän on toiminut Toisinkoinen-palkinnon raadin jäsenenä. 347 on Julinin kaunokirjallinen debyytti.

ESIKOISTEOS!

©JenniVesanen

PIMEÄN VALTAKUNTA

Judith Mok

Suomentanut Pentti Saaritsa

Pimeän valtakunta on irlantilaisen, Hollannissa syntyneen Judith Mokin romaani nykypäivän juutalaisuudesta ja Euroopan synkästä historiasta kumpuavista ylisukupolvisista traumoista. Teos kuvaa holokaustista selvinneiden jälkeläisten tuntoja uudesta näkökulmasta koskettavalla, myös tulevaisuuteen kurkottavalla tavalla. Romaani myös valottaa hienolla tavalla kulttuurin ja taiteiden merkitystä tässä selviytymistaistelussa.

Oopperalaulaja Judith Mok jatkaa sukunsa perinteitä myös kirjailijana ja kulttuurin edistäjänä. Hänen isänsä Maurits Mok kuului Hollannin johtaviin runoilijoihin, ja hänen isoisänsä otti asiakseen muun muassa tehdä 1900-luvun alun johtavan sinfonikon Gustav Mahlerin teoksia tunnetuksi Hollannissa ja muualla läntisessä Euroopassa.

Pentti Saaritsa (s. 1941) aloitti uransa suomentajana ja runoilijana 1960-luvulla. Käännöstöistään hänet tunnetaan ennen kaikkea latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden, kuten Pablo Nerudan ja Gabriel Garca Marquezin teosten suomentajana, mutta myös ruotsin- ja englanninkielisen sanataiteen osaavana tulkkina.

KYY POVELLANI

Päivi Alasalmi

”Päivi Alasalmi alkaa olla Suomen murharouvien ykkönen.”

– Kai Hirvasnoro, Kulttuuriuutiset

”Nerokas juonenkehittely lumoaa

jälleen Päivi Alasalmen murhamysteerissä.”

Koukuttavan kiihkeätempoinen dekkari etenee kuin tornado

Rikoskonstaapeli Hallavainen ja nuorempi konstaapeli Sirkiä tutkivat epäselvää kuolemaa Lempäälässä. Yhteiskunnan tukipylväs on jäänyt Pendolinon alle. Oliko tragedia onnettomuus, itsemurha vai murha?

Hirmumyrsky Karla iskee Perämeren rannikolle. Hänen alleen taittuu niin syyttömiä sivullisia kuin vähemmän viattomia ihmisiä. Saako kukaan vauhtiin päässyttä kostokierrettä katkeamaan?

Karlan kiltti ja kunnollinen kaksossisko Anu joutuu piilottelemaan sisareltaan. Kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

– Esko Karppanen, Kaleva

Päivi Alasalmen yli kolmenkymmenenviiden vuoden kirjailijanuraan mahtuu jo 30 teosta. HALLAVAINEN -dekkarisarjan kolmannessa osassa taitava tarinankerronta, yllättävät juonenkäänteet, katu-uskottavat poliisit ja pahikset sekä tarkka rikospsykologia kiristävät jännitystä, samoin kuin hyvän ja pahan kaksosen kissa ja hiiri -leikki.

Storytel Original -menestysäänikirja vihdoinkin painettuna.

©HannuJukola

KÄTKETYN KIELI, VIININ VÄLKE

Hafez

Suomentanut Joonas Maristo

Hafez (1315–1390) on yksi persialaisen kirjalli suuden tunnetuimpia hahmoja. Hafezin tekstit ammentavat persialaisesta mytologiasta, abbasidi-ajan runoudesta, suufilaisuudesta ja islamilaisesta kertomusperinteestä.

KERRO MINUT

Milla Enroth

Kätketyn kieli, viinin välke on kokoelma Hafezin runoutta ja tietokirja. Laaja esipuhe ja selitykset johdattavat Hafezin kirjalliseen maailmaan ja persialaisen runouden estetiikkaan.

Hafezin tekstit ovat runoutta, mutta ne kertovat myös siitä sosiaalisesta todellisuudesta, jossa ne kirjoitettiin. Hafez omisti monet runoistaan mesenaateille, joiden tuesta hän oli riippuvainen. Mittaan kirjoitetut ghazalit oli tarkoitettu esitettäväksi, ja niitä esittivät niin hovin illanviettojen laulajat kuin Shirazin katujen kiertävät laulajat. Ajan tavan mukaisesti Hafez lainasi säkeitä muilta runoilijoilta ja myös hänen säkeitään lainattiin. Hän eli aikana, jolloin tekijänoikeus ei ollut tunnettu käsite.

Valikoima on suomennettu suoraan alkukielestä. Joonas Maristo (s. 1983) on kustannustoimittaja, tutkija ja suomentaja. Hän tuntee persialaista kulttuuria monipuolisesti ja aiemmin hän on julkaissut teokset Persia – matkasanakirja ja kulttuuriopas ja Humalan ja lemmen lauluja – Rumin nelisäkeet. Persian lisäksi hän on suomentanut arabiasta ja ranskasta.

Meri velloo vatsassa ja pilvilinnat oksennetaan lastenhuoneen lattialle. Isä on merimies, joka paijaa illalla päätä ja katoaa ulapan taakse. Aikuinen puhuja hapuilee rantaviivojaan ja haparoi rakkaudessa, jonka toivoisi tekevän hänet vihdoin näkyväksi. Lapsuus ja nykyhetki ovat teoksessa samanaikaisesti läsnä, kun muistot ja kokemukset lapsuudesta kuohuvat aallokkona puhujan sisällä.

Kerro minut on herkkä ja voimakas esikoisrunokokoelma, joka kuvaa nuoren naisen kasvua sekä tarvetta tulla nähdyksi. Se on kuvaus traumasta, näkymättömyydestä, rakkaudenkaipuusta sekä itsensä hahmottamisesta.

ESIKOISTEOS!

Milla Enroth (s. 1985) on espoolainen kirjoittaja, joka kirjoittaa runoja, tarinoita lapsille sekä näytelmiä harrastajateattereihin. Enrothin kirjoittamia näytelmiä on esitetty Vantaan Näyttämöllä sekä Teatteri Tilkkutäkissä. Kerro minut on Enrothin esikoisteos, jonka runot ovat syntyneet kirjoittajan nuoruudessa. Runokokoelma on hyvin henkilökohtainen tarina menneisyyden traumoista, niistä eheytymisestä ja voimaantumisesta.

Runokirja | 60 s. / Nidottu / Kl 82.2 / Ovh 23,50 €

ISBN 9789523812567 / kesäkuu / Kansi: Nina Aitta

ETÄISYYS, LEIKKI

Jere Vartiainen

Etäisyys, leikki on Jere Vartiaisen neljäs runokokoelma. Se tarkastelee ulkopuoliseksi ja erilaiseksi itsensä kokevan yrityksiä löytää merkitystä, yhteyttä ja kevennystä psyykkisiin taakkoihinsa.

Genrerajoja ylittävä teos on satumaailmoissa ja arjen haasteissa etenevä monitasoinen kertomus. Vartiaisen runokieli pirstaloituu välillä fragmenteiksi, ajoin musta huumori ja visuaaliset keinot valtaavat tilan.

Leikki on säkeissä läsnä.

Jere Vartiainen (s. 1983) on oululainen kirjailija, esiintyvä taiteilija ja psykologi. Hänen viimeisin runoteoksensa, Minuus | Miinus (Kolera), ylsi vuonna 2019 Ylen Tanssiva karhu -palkintoehdokkaaksi. Vartiainen on myös lavarunouden (poetry slamin) Suomen mestari vuodelta 2014.

RUOTOKUVIA

Anna Aittomäki

Proosarunojen kollaasissa ihmiset ja muut eläimet kietoutuvat yhteen. Suru huuhtoutuu vieraaseen veteen, sydämen eteisessä kasvaa siilipesue. Sadunomaisissa ja samaan aikaan paljaan avoimissa runoissa sukelletaan pinnan alle kipeisiinkin mielenmaisemiin, unohtamatta pullaa. Ruotokuvia on Anna Aittomäen esikoiskokoelma.

Anna Aittomäki (s. 1972) on suomen kielen ammattilainen ja kirjallisuusterapiaohjaaja, joka kirjoittamisen lisäksi rakastaa musisointia ja avovedessä uiskentelua.

Runokirja / 100 s. / Nidottu / Kl

82.2 / Ovh 25,50 €

ISBN 9789523812864 / elokuu / Kansi: Mari Kopteff

Runokirja / 90 s. / Nidottu / Kl

82.2 / Ovh 24,50 €

ISBN 9789523812536 / elokuu / Kansi: Raita Ampuja

ARVOTTOMAT

– tärkeintä on lähteminen

Raija Talvio & Mikko Mattila

Mika Kaurismäen ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva Arvottomat oli läpimurto sekä ohjaajalleen että toisena käsikirjoittajana toimineelle Aki Kaurismäelle. Arvottomat teki myös Matti Pellonpäästä tähden.

Elokuva oli irtonainen, nokkela, vauhdikas, haikea ja häpeämättömän romanttinen. Se oli ajankuva eikä kuitenkaan totta. Se oli hyvästijättö Kekkosen Suomelle ja katsojilleen sukupolvikokemus.

Arvottomat oli sukupolvikokemus myös nuorelle tekijäryhmälleen. Kuvausmatka halki kesäisen Suomen oli unohtumaton keikka, jossa unelmat ja elokuva sekoittuivat ja tekemisessä oli euforista virtaa. Kirja Arvottomista on moniääninen kertomus elokuvasta ja sen tekemisestä. Haastattelut, valokuvat ja aikalaistekstit täydentävät toisiaan.

”Arvottomat ei ole kuin muut suomalaiset elokuvat”, kirjoitti Helena

Ylänen Helsingin Sanomien ensi-ilta-arviossaan lokakuussa 1982.

Ylänen oli oikeassa. Uusi aika suomalaisessa elokuvassa oli alkanut.

Elokuvaohjaaja Mikko Mattila oli vuonna 1982 Arvottomien tuotannossa 24-vuotias still-kuvaaja ja harjoittelija.

Käsikirjoittaja, professori Raija Talvio oli vuonna 1982 Arvottomien 23-vuotias leikkausassistentti.

©Ari Haimi

ÄNKYTYS

– minun vuoroni puhua

Leeni Peltonen & Marketta Salminen

”Änkytys on kuin mauste ruoassa – se on olennainen osa minua.”

Leeni Peltosen ja Marketta Salmisen merkittävä teos käsittelee ja tutkii änkytystä monesta eri näkökulmasta. Mitä änkytys eli dysfemia oikeastaan on? Miten se vaikuttaa elämään? Entä miltä se tuntuu? Änkytys voi olla vain lyhyt episodi lapsen puheen kehityksessä, mutta se voi olla myös läpi elämän säilyvä ominaisuus, joka voi vaikuttaa itsetuntoon, hyvinvointiin ja elämänvalintoihin.

Änkytys – Minun vuoroni puhua on ensimmäinen suomalainen änkytykseen ja sen lieveilmiöihin keskittyvä kirja. Teoksessa eri-ikäiset ihmiset kertovat koskettavia tarinoitaan änkytyksestä ja sen vaikutuksesta heidän elämäänsä.

Leeni Peltonen on tehnyt pitkän journalistisen uran aikakauslehdissä. Hän on julkaissut useita tietokirjoja, joille on tunnusomaista tieteen popularisointi ja tarinallisuus.

Marketta Salminen on psykologi ja psykoterapeutti, joka alkoi itse änkyttää 11-vuotiaana. Hän on työskennellyt pitkään psykologina kehitysvamma-alalla kouluttaen ja konsultoiden alan henkilöstöä. Yksilöpsykoterapeuttina hän käsittelee mm. sosiaalisia pelkoja ja muita ahdistuneisuushäiriöitä.

©AriHaimi

EINSTEINISTA ALMAAN

– vahvan henkilöbrändin tunnusmerkit

Atte Varsta

Mikä tekee yksityishenkilön brändistä niin erityisen, että mielikuva hänestä alkaa elää itsenäistä, ”esikuvastaan” riippumatonta elämäänsä? Politiikan, tieteen, taiteen, talouselämän, viihteen ja urheilun vahvoja henkilöbrändejä yhdistävät muista samalla alalla toimivista erottuvat saavutukset ja tekemisen tavat. Etenkin viihteen alalla on tavallista henkilöbrändin tietoinen rakentaminen, jonka tavoitteena on rakentaa brändi liiketaloudellisin tavoittein.

Brändäyksen asiantuntija Atte Varsta valottaa teoksessaan brändäyksen perusteita ja onnistuneen henkilöbrändin tunnusmerkkejä. Sariolan tivolisukuun syntyneenä ja erityisesti Elvis Presleyn musiikkiin ja hänen brändiinsä yksityiskohtaisesti perehtyneenä hän käy teoksessaan läpi runsaasti esimerkkejä onnistuneesta ja myös epäonnistuneesta brändäyksestä eri elämänaloilta.

Atte Varsta (s. 1969) on tehnyt työuransa brändien parissa suomalaisissa suuryrityksissä ja kansainvälisissä mainostoimistoissa. Nykyään Varsta toimii yrittäjyyden lehtorina ammattikorkeakoulussa, monialayrittäjänä ja sijoittajana. Varstan vuonna 2021 julkaistu teos ”Elvis & minä” valaisi maailman suurimman artistibrändin ja suomalaisten välisestä suhteesta.

IHANAA KÄVELLÄ HELSINGISSÄ

Leena Rantanen

Leena Rantanen on asunut jo kolmekymmentäviisi vuotta Pariisissa, joten hän kävelee Helsingissä kepeästi, ihmetellen, aistit virkeinä, vähän kuin turisti.

Teksti vilisee muistikuvia, mietteitä, ihmisiä –myös tuntemattomia vastaantulijoita. Ja hetkiä luonnossa, hetkiä kirjojen parissa.

”Kaupungilla ei ole muuta keskusta kuin me itse”, sanoi Orhan Pamuk. Ja Bo Carpelan: ”Aina kun Davi tulee ulos, kaupunki on kuin uusi.”.

Tuuli lauloi yhä enemmän, humisi, kohisi, aallot riensivät, vesi roiskui kallioon, tuuli tarttui leppiin, mäntyyn, kohisti, suhisti, heilutti, kohisti, ravisti, ravisti minut irti, ilmaan, yhä korkeammalle.

Avoimessa porttikongissa lukee kaunokirjoituksella Siivottomuus kielletty. En anna osoitetta, käykää itse harhailemassa, koko Katajanokka on ainutlaatuinen.

Leena Rantanen on kirjoittanut parikymmentä omaa teosta, lyhytproosaa ja taidekirjoja, ja saanut kaksi valtionpalkintoa. Hän on myös suomentanut italiasta ja ranskasta mm. Pirandelloa, Buzzatia, Voltairea ja Pereciä – ja kirjoittanut kuvataiteesta ja kirjallisuudesta useisiin suomalaisiin lehtiin.

MAKUMATKOJA JAPANIIN

Marjo Seki

Mitä ovat yliopistoperunat ja miten ne ovat saaneet alkunsa? Miksi suolaa ripotellaan olkapäille ja ulko-oven eteen? Miten tehdään elävä pöytä -kattaus? Mitä on miso, entä räntäsake, ja miksi sakea pitäisi juoda häissä ja hautajaisissa? Miksi japanilaiset elävät terveenä pitempään kuin muut?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saa vastauksen ruokiin liittyvistä tarinoista, jotka ovat syntyneet Marjo Sekin kokemuksista Japanissa, jossa hän toimi ravintoloitsijana ja peruskoulun opettajana kahdenkymmenen vuoden ajan. Japanilaisen puolisona, äitinä ja ravintolayrittäjänä hänellä oli mahdollisuus tutustua Japanin ruokakulttuuriin monesta näkökulmasta.

Käytössä moneen kertaan koetellut Marjon 50 herkullista ruokaohjetta antavat kattavan kuvan japanilaisesta perinteikkäästä kotiruoasta. Ohjeet ovat yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa Suomessa saatavilla olevista raaka-aineista.

Japanilainen kotiruoka on maukasta, terveellistä ja mielihyvää tuottavaa, ja siinä maistuu luonto.

Kouvolassa asuva Marjo Seki on viettänyt elämästään 20 vuotta Japanissa, jossa hän toimi peruskoulun opettajana Tokiossa ja ravintoloitsijana Jokohamassa. Japanilaisen puolisona, kahden pojan äitinä, opettajana ja yrittäjänä hänellä oli mahdollisuus katsoa japanilaista yhteiskuntaa monesta eri näkökulmasta. Suomeen palattuaan Marjo toi sushit Tampereelle ja perusti kaupungin ensimmäisen japanilaisen ravintolan, Marusekin.

Tietokirja | 90 s. / Sidottu / Kl 42.33 / Ovh 26,90 €

ISBN 9789523812796 / kesäkuu / Kansi: Ulpu Kaikkonen

Tietokirja / 160 s. / Sidottu / Kl 68.25 / Ovh 29,90 € /

ISBN 9789523812819 / elokuu / Kansi: Satu Enstedt

KANSANKODIN SUOMALAISET NAISET

Johanna Frondelius

Suomesta on muutettu Ruotsiin monessa eri aallossa. Ensin lähtivät sotalapset, joista moni surullisista lähtökohdistaan huolimatta löysi toisen, rakkaan perheen. 1960- ja 70-luvuilla kielitaidottomat suomalaiset muuttivat länsinaapuriin raskaisiin töihin, perustivat perheen ja Ruotsiin juurtuessaan suomalaisia yhteisöjä ja Suomi-Seuroja. Nykypäivän maastamuuttajat ovat usein koulutettuja ja kielitaitoisia maailmankansalaisia tai rakkauden perässä ulkomaille lähteviä.

Teoksessa ääneen pääsevät ruotsinsuomalaiset naiset eri puolilta Ruotsia. Näkemyksiä ja kertomuksia elämästä Ruotsissa on yhtä monta kuin kertojaansakin. Kansankodin suomalaiset naiset on muun muassa olympiaurheilijan, Pohjois-Ruotsin ensimmäisen naispoliisin, suomen kielen aktiivin, monikulttuurisen perheen kasvatin, ruotsinsuomalaisen tangomuusikon, tanssijan ja tunnetun ruotsalaisen feministin tarina heidän omilla sanoillaan.

Johanna Frondelius on kirjailija, joka on julkaissut teokset Mokaamalla menestykseen (Avain 2021), New York – Maailman paras shithole city (Avain 2022) sekä Feminismiä ihan kaikille (Minerva 2023). Kansankodin suomalaiset naiset on hänen neljäs teoksensa.

©JyrkiAnttila

MINNE KYLÄT KADONNEET?

Tapani Launis

Toimiva yhdyskunta on aina yhteisöllinen – niin Helsingin perinteinen kaupunginosa kuin kylä Järvi-Suomessa tai Lapissa, Saharassa tai Amazonin sademetsässä. Näitä näennäisen erilaisia asuinyhteisöjä yhdistää rakentamisperinteen kunnioittaminen ja sen soveltaminen käsillä olevaan aikaan. Myös visuaalisten arvojen tunnustaminen keskeiseksi osaksi yhdyskunnan toimivuutta on yhteistä kulttuureille kaikkialla maailmassa.

Arkkitehti, tekniikan tohtori Tapani Launis on työskennellyt koko ammatillisen uransa ajan yhdyskuntasuunnittelun parissa. Samalla hän on tutkinut asumisen ja asumisympäristön keskeisiä kysymyksiä eri kulttuuri-, ilmasto- ja ekologisilla vyöhykkeillä. Teos Minne kylät kadonneet? kiteyttää hänen kokemuksensa ja keskeiset havaintonsa uudesta, poikkitieteellisestä näkökulmasta.

NONO – KITARISTINA 60 VUOTTA

Nono Söderberg & Jaakko Riihimaa

Arno ”Nono” Söderbergin ura kitaristina ja sittemmin myös opettajana ulottuu 1960-luvun alusta 2020-luvulle – rautalangan kulta-ajoista Dannyn Islandersin ja The Boysin kautta Hectorin luottokitaristiksi ja omiin kokoonpanoihin.

Nuoremmat kitaristipolvet tuntevat Nono Söderbergin erityisesti opetustyölle omistautuneena pedagogina. Tätä työtä hän teki vuosikymmenet niin Oulunkylän pop- ja jazzkonservatoriossa kuin myös Sibelius-lukiossa ja Teatterikorkeakoulussa sekä eri puolilla Suomea järjestetyillä soittoleireillä.

Muistiinpanoihinsa ja arkistoonsa nojautuvaa omaelämäkertaa Nono valmisteli pitkään yhdessä Jaakko Riihimaan kanssa. Riihimaa tunnetaan muun muassa Albert Järvisestä ja Antero Jakoilasta kirjoittamistaan elämäkerroista.

©JaakkoRiihimaa

ORJALAULUISTA HIPHOPPIIN

– mustan musiikin sielua etsimässä

Markku Salo

SUURI SÄKKIPILLIKIRJA

Afrikkalais-amerikkalaisen musiikin monisatavuotiset juuret juontavat länsiafrikkalaisiin uskontoihin ja orjakauppaan. Uudella mantereella orjien laulut yhdistyivät eurooppalaisiin vaikutteisiin: puuvillapelloilla syntyi blues, kirkoissa gospel, bluesista ja gospelista jazz.

Mustan musiikin historiassa maallinen on hengellistä ja päinvastoin. Valtaosalla musiikillisista uudistajista on lapsuus- ja nuoruusaikainen gospeltausta; heidän musiikissaan on kuultavissa sekä toivoa että raskaan elämän heijastamaa kipua.

Markku ”Jazzpastori” Salo näyttää perusteellisessa teoksessaan afrikkalais-amerikkalaisen musiikin pitkät ja syvät yhteydet hengellisyyteen ja mustan väestön epäinhimilliseen kohteluun. Hän esittelee teoksessaan laajalti myös gospel- ja bluestekstejä varhaisimmista moderneimpiin. Salo myös pohtii teoksessaan, miten musiikin spirituaalisuuden voi tunnistaa myös instumentaalimusiikista.

Tietokirja / 460 s. / Sidottu / Kl 78.98 / Ovh 39,90 €

ISBN 9789523812932 / marraskuu / Kansi: Iiris Kallunki

Vallitsevan mielikuvan mukaan säkkipilli on skotlantilainen kansansoitin, jota soitetaan kilttiasussa ja kovaa. Mielikuva kääntyy ensin päälaelleen ja sitten unohtuu, jos perehtyy Markus Rantasen tavoin säkkipillin kaksituhatvuotiseen historiaan. Se alkoi Lähi-Idästä ja Kreikasta; aluksi säkkipilli oli säkkiin yhdistetty ruokopilli. Sittemmin soitin kehittyi erityisesti Italiassa ja Ranskassa, ja ennen pitkää säkkipillien soitinperhe oli tunnettu koko Euroopassa niin kuningashovien barokkiorkestereissa kuin myös kansan parissa.

Tavallisen kansan parissa säkkipillin säkin rakennusaineeksi on kelvannut periaatteessa mikä tahansa ilma- ja vesitiivis materiaali hylkeen mahalaukusta ja sian virtsarakosta vuohen ja koiran nahkaan. Ylhäisön parissa säkkipilli sen sijaan päällystettiin hienoimmalla sametilla, ja itse soitin tehtiin norsunluusta tai eebenpuusta.

Säkkipilli oli suosituimmillaan barokin aikana erityisesti Ranskan hovissa. Vielä 1900-luvun alussa säkkipilli oli tärkein soitin häissä ja tanssiaisissa eri puolilla Eurooppaa. 1950-luvulta lähtien soitinta kohtaan virisi uudelleen laaja globaali kiinnostus, joka on jatkunut näihin päiviin asti.

Muusikko ja musiikkikirjailija Markus Rantanen on aiemmin julkaissut erityisesti ukulelen soittoa käsitteleviä teoksia. Monet niistä hän on kirjoittanut yhdessä Arto Julkusen kanssa, muun muassa ensimmäisen suomenkielisen ukuleleteoksen Suuri ukulelekirja

Markus Rantanen Tietokirja

ISBN

©AriHaimi

LIKAINEN TOTUUS

Juha-Pekka Koskinen

Marsin kamaran taakseen jättänyt retkikunta saa jo matkalla levottomutta herättävän salaperäisen viestin Maasta. Linda, Ben, Amanda ja Joni huomaavat, ettei edes kaikkiin retkikunnan jäseniin voi luottaa.

Maassa selviää nopeasti, ettei Marsissa kerrottu totuus Maasta pidä paikkaansa.

Planeetta ei ole autio eikä tyhjä. Alkaa pitkä ja vaivalloinen tutkimusretki, sillä nelikko haluaa Maxin avustuksella selvittää, mitä on tapahtunut ja miksi.

Mitä syvemmälle Maan metsien uumeniin tutkimus edistyy, sitä arvoituksellisemmaksi se käy. Maan kamaralta ystäviä ja vihollisia on entistä vaikeampi erottaa toisistaan. Linda, Ben, Amanda ja Joni joutuvat testiin, jollaisessa he eivät ole koskaan olleet.

Juha-Pekka Koskinen (s. 1968) on julkaissut vuodesta 2004 lähtien yli 50 teosta, voittanut muun muassa Savonia-palkinnon sekä ollut kahdesti romaaneillaan Finlandia-ehdokkaana ja nuortenromaaneillaan kahdesti Arvid Lydecken -ehdokkaana. Hänen edellinen teoksensa, nuortenkirjatrilogian itsenäinen aloitusosa Puhdas valhe ilmestyi maaliskuussa 2023. Likainen totuus on tuon trilogian jatko-osa.

Seikkailu Maassa alkaa!

NEELA NEULANSILMÄ

Satu-Lotta Pitko

9-vuotias Senja aloittaa kolmannen luokan ikävissä merkeissä: Senja ja äiti ovat muuttaneet hienolta Tähdenlennontieltä tylsälle Betonikujalle ilman isää, ja kaikki Senjan kaverit ovat jääneet vanhaan kouluun. Uudessa koulussa Senja joutuu huomaamaan, kuinka vaikeaa on olla yksi muista. Kukaan ei enää kutsu Senjaa syntymäpäiville, kuiskuta salaisuuksia korvaan tai tahdo vannoa sormivalaa ikuisesta ystävyydestä. Sen sijaan supatus ja ilkeät katseet kiirivät kintereillä, vaikka Senja kuinka yrittäisi olla kuin muut.

Eräänä harmaana syyspäivänä kotimatkan varrelta kuitenkin löytyy Neela, joka on tosi hyvä leikkimään barbeilla ja jolta mielikuvitus ei lopu koskaan kesken. Senja on vihdoin löytänyt uuden parhaan ystävän. Mutta miksi Neela ilmestyy aina oudoista paikoista erikoisiin aikoihin ja katoaa sitten varoittamatta kesken leikin?

1.–4.-luokkalaisille suunnattu elämänmakuinen lastenromaani Neela Neulansilmä on ylistyslaulu mielikuvitukselle ja sen uskomattomalle voimalle. Romaani rymistelee Peppi Pitkätossun ja Peter Panin jalanjäljissä tehden teräviä havaintoja aikuisten järjestämästä maailmasta, jossa pienet ihmiset ovat vaarassa muuttua näkymättömiksi.

Satu-Lotta Pitko (s. 1998) on Tampereella asuva teatterintekijä ja taidealan monityöläinen. Pitko on valmistunut Turun AMK:n Taideakatemiasta teatterin ja esittävien taiteiden koulutusohjelmasta ja jatkaa syksyllä 2024 näyttelijän maisterinopintoihin Lontoon East 15 Acting Schooliin. Neela Neulansilmä on Pitkon esikoisteos.

Lastenkirja / 90 s. / Sidottu / Kl L84.2 / Ovh 24,90 €

ISBN 9789523812789 / lokakuu / Kansi: Ulpu Kaikkonen

SILMUN JA ISIN NELJÄ VUODENAIKAA

Maiju Pohjola

Kolmivuotias Silmu ihmettelee talvipäivän pimeyttä, kevään ensimmäistä ötökkää, kesän makua ja syystuuleen karkaavaa unta. Kun väsymys, pelko, suuttumus tai levottomuus valtaa mielen, on turvana isi.

Eri vuodenaikoihin sijoittuvat, kuvitetut kertomukset ovat täynnä arjen seikkailuja, pienen lapsen viisautta ja yhdessäolon lämpöä. Maiju Pohjolan lempeän herkkävireinen kerronta ja Nina Aitan hurmaava kuvitus houkuttelevat huomaamaan tavallisten päivien ihmeitä.

Maiju Pohjola on haminalainen kirjailija ja äidinkielenopettaja, jolta on julkaistu aiemmin kaksi kiitettyä runokokoelmaa. Silmun ja isin neljä vuodenaikaa on hänen ensimmäinen lastenkirjansa.

Lastenkirja, kuvitettu / 24 s. / Sidottu / Kl L85.22 / Ovh 24,50 €/

ISBN 9789523812871 / syyskuu / Kansi: Nina Aitta

KANSALAISTOTTELEMATTOMUUTTA Jyrki Vainio

Jyrki Vainion oivaltavat piirrokset ovat tuttuja monien lehtien lukijoille jo vuosikymmenten ajan. Ne ovat sympaattiselta piirrostyyliltään helppolukuisia ja helposti lähestyttäviä, mutta harmittoman näköisen pinnan alla piilee piikkejä, jotka puhkovat maan mahtavien julkisuuskuvaa ja kaksinaismoralismia. Piikit iskevät vuorollaan kaikkiin poliittisiin ilmansuuntiin.

Kansalaistottelemattomuutta kokoaa yhteen Vainion tuoreimpia piirroksia viime vuosilta, höystettynä ajattomammilla klassikoilla – ja eniten ärtymystä herättäneillä sivalluksilla.

Ensimmäinen kokoomateos

Suomen luetuimman pilapiirtäjän töistä!

Jyrki Vainio (s. 1977) on Rymättylässä syntynyt, pääkaupunkiseudulla asuva pilapiirtäjä ja sarjakuvantekijä. Hänen piirroksiaan on julkaistu lehdissä säännöllisesti 17-vuotiaasta alkaen. Niitä on viime vuosina nähty mm. Ilta-Sanomissa, Turun Sanomissa, Helsingin Sanomissa, Karjalaisessa, Länsiväylässä ja Vantaan Sanomissa. Koulutukseltaan Vainio on taiteen maisteri.