A
VALTAKUNNALLISET SUUHYGIENISTIPÄIVÄT
Antibioottiprofylaksia suuhygienistin vastaanotolla – milloin tarvitaan, milloin ei Suuhygienistin työssä tulee vastaan tilanteita, joissa on pohdittava, olisiko hoidossa käytettävä antibioottiprofylaksiaa vai ei. Entäpä, jos potilas on unohtanut ottaa antibiootin ennen vastaanotolle tuloa? Onko sairauksia, joiden yhteydessä verekkäissä toimenpiteissä tarvitaan aina antibioottiprofylaksia? Dosentti, EHL, LL Johanna Uittamo luennoi aiheesta Valtakunnallisilla Suuhygienistipäivillä. Teksti ja kuva Nina Hannula
EHL
Johanna Uittamo jakoi hyödyllisiä oh jeita tarkkaan anamneesiin ja esitte li kolme ohjelinkkiä, jotka auttavat hahmottamaan infektioriskit. Uusi tutkimustieto on muuttanut suh tautumista antibioottien käyttöön – niitä ei enää käy tetä yhtä usein kuin ennen. Sillä milloin, millä an noksella ja mikä antibiootti annetaan, on merkitystä. Antibioottiprofylaksia otetaan 30–90 minuut tia ennen toimenpidettä suurena kerta-annoksena. Tavoitteena on, että antibiootti ehtii imeytyä veren kiertoon ennen bakteremian syntymistä. A ntibiootin valinta perustuu siihen, mikä tuottaa parhaimman hyödyn. Esimerkiksi amoksisilliinia suositellaan 6
shg 3 • 2023
neljänä 500 milligramman tabletin annoksena. Peni silliinille allergisille potilaille voidaan antaa kefalek siinia tai klindamysiiniä. Kefaleksiinia käytetään, jos penisilliini on aiheuttanut iho-oireita, kun taas klindamysiini sopii niille, jotka ovat saaneet penisil liinistä anafylaktisen reaktion.
Tee huolellinen anamneesi Anamneesia varten potilaalta kysytään tiedot sairauk sista, käytössä olevasta lääkityksistä, lääkeaine allergioista, tupakkatuotteiden sekä alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä. Anamneesin tekeminen on samalla myös tilaisuus luottamuksellisen suhteen