Kuvataiteen lukiodiplomi 2022-2023

Katoavatkertomukset

Kuvataiteen lukiodiplomi 2022-2023

Miia Koivulampi

Sisällys

Johdanto

“Suomalainen tonttukirja” (1979) on ollut itselleni tärkeä

kirja lapsuudestani asti ja luen sen yhä uudelleen joka syksy. Se on kertonut vuosikymmenten ajan lapsille menneiden

sukupolvien tarinoita, jotka värittävät suomalaista kulttuurihistoriaa ja ovat olleet rakentamassa maailmankuvaamme.

Erityisesti kristinuskon saapuminen, tieteen kehitys ja sen antamien selitysten lisääntyminen on kuitenkin vähentänyt

esimerkiksi haltijauskon merkityksen lähes mitättömiin. Onko suomalaisella mytologialla sijaa nykyhteiskunnassamme, ja muistaako tonttuja enää kukaan? Tätä

haluan tarkastella kuvisdiplomityössäni, jonka muodoksi valitsin sarjakuvan.

"Ideoi,suunnittelejatoteutateostai tuote,jonkalähtökohtanaontietyn lastenkirjantailastenkirjasarjan maailmavalitsemastasinäkökulmasta.Nimeäteostaituote."

Mauri Kunnaksen

MauriKunnasjaSuomalainentonttukirja

Mauri Kunnaksen jo yli 40 vuoden ajan kestänyt ura lastenkirjailijana on yksi Suomen menestyneimmistä, sillä hänen kirjojaan on käännetty yli 37 eri kielelle. Hänet tunnetaan erityisesti runsaista ja yksityiskohtaisista kuvituksistaan ja historiallisista aiheistaan.

Suomalainen tonttukirja on hänen ensimmäinen, vuonna 1979, julkaistu lastenkirjansa. Teos erottuukin Kunnaksen myöhemmästä tuotannosta seesteisimmillä kuvilla, jotka ovat kuitenkin väritetty siitä asti vakiintuneella tekniikalla eli vesiväreillä. Inspiroiduin tästä itsekin käyttämään tekniikkaa sarjakuvani värityksessä.

Sarjakuvani sijoittuminen Kunnaksen teoksen maailmaan näkyy etenkin tarinan juonen osalta, joka inspiroituu pääosin "Tallitonttu ja pavut" tarinasta. Sen lisäksi sarjakuvan ympäristön kuvaamiseen vaikuttaa "Välikaton Feetu" tarinan kuvitukset kirjasta.

Espoon näyttelykeskus WeeGeen Mauri Kunnas -näyttelyssä pääsin tutustumaan Suomalaisen tonttukirjan englannninkieliseen painokseen, jossa oli laajemmin kuvia eri kuvakulmista kuin tavallisessa suomenkielisessä painoksessa.

Kuten Kunnas omassa teoksessaan, päädyn kuvaamaan tonttiukon eli tontun punalakkisena vanhana ja partasuisena ukkona. Punainen väri juontaa juurensa Coca-Colan mainoksiin 1930-luvulle, jolloin joulupukkia alettiin kuvata punaisessa brändin värissä. Siitä lähtien se on ollut visuaalisessa kulttuurissa tyypillinen tapa kuvata myös tonttuja, jotka toimivat nykyään enemmän joulupukin apulaisina kuin perinteisinä talonhaltijoina.

Muutinspiraatiot..

Sarjakuvan aiheeseen, visuaaliseen ilmeeseen ja hahmosuunnitteluun

MalinFalchinsarjakuva-albumi Pohjantuli:ViikingitjaVaris(2022)

Sarjakuvan pituuteen, ruutujakoihin ja piirtotyyliin

Hevoshullu-lehdessäjulkaistavat

LenaFurberginsarjakuvanovellit

Maalauksellisista taustoista, hahmoista ja elokuvan kerronnasta

HayaoMiyazakinelokuvat

NaapuriniTotoro(1988)ja

Kikinlähettipalvelu(1989)

Syksyiseen värimaailmaan ja miljööseen

EeroJärnefelt-Kolilta(1927)

GustavKlimt-TheBirchWood

Luonnoksetjasuunnittelu

Tehtyäni ensiksi useita luonnoksia tonttuaiheisesta kuvituksesta päädyin lopulta vaihtamaan työni muodoltaan sarjakuvaksi, jonka kautta koen saavani sanottua paljon enemmän, kun yhdistetään kuvaa ja tekstiä.

Sarjakuvan teko alkoi novellimuotoisen käsikirjoituksen kirjoittamisesta. Sen tekemisessä kesti jo useampi viikko, mutta halusin saada sen viimeisteltyä ennen ainoankaan kuvan piirtämistä. Sen pohjalta oli sitten luontevampaa aloittaa hahmosuunnittelu.

Ruutujen sisällön suunnitteleminen

luonnostellessa tuntui kankealta suoraan isolle paperille, jolla ei tuntunut hahmottavan

kokonaisuutta kunnolla. Ratkaisuksi aloin

luonnostelemaan sivujen kokonaisuuksia pienessä koossa etukäteen toiselle paperille.

Tekoprosessi

Varsinainen työskentely jakautui kolmeen vaiheeseen: luonnosteluun, tussaamiseen ja värittämiseen.

Luonnoksen tekeminen lyijykynällä osoittautui hitaimmaksi vaiheeksi, kun tuli piirtää kaikki ruutujen sisältö paperille. Tussausvaiheessa oli sitten helppo piirtää viivapiirrokset tarkkojen luonnoksien päälle.

KU04 kurssilla testasin kuvisdiplomi mielessä tehdä työ pullomusteella, mutta päädyin lopulta tekemään sarjakuvan viivapiirroksen finelinerkuitukärkikynillä niiden helppouden ja yksityiskohtaisen jäljen vuoksi.

Työskentelyä valopöydän, piirtonäytön sekä ikkunan äärellä

Väritys vaiheessa pääsin tutustumaan lisää jo ennestään tuttuihin vesiväreihin ja niiden käyttäytymiseen. Omat suosikkikohtani ovat niitä, joissa maltoin jättää siveltimenvedot mahdollisimman vähälle ja antaa värin yhdessä akvarellipaperin kanssa luoda oman pintansa.

Itsearviointi

Vaihdettuani diplomityön kuvituksesta sarjakuvaan työmäärä

kymmenkertaistui, minkä takia työ- ja ajankäyttösuunnitelma ei pysynyt mukana. Sen sijaan tein diplomityötä marraskuusta toukokuuhun vaihtelevan tasaiseen tahtiin omasta jaksamisesta ja muista koulutöistä riippuen. Loppuvaiheessa työskentely oli aikataulutetumpaa: viivapiirrosta tehdessä kaksi sivua päivässä ja maalaamisessa yksi.

Katoavat kertomukset -teos on mielestäni onnistunut etenkin sarjakuvakerronnassaan ja ruutujen sommittelussa. Se on pidemmistä sarjakuvistani ensimmäinen, jonka sekä kuvista että juonesta olen oikeasti ylpeä. Toki mukaan mahtuu useita yksityiskohtavirheitä ja parannettavissa olevia piirroksia, mutta suhtaudun niihin tulevaisuuden ennen-kuvina. Tästä lähtien voinkin harjoitella lisää esimerkiksi rakennusten ja eri perspektiivien piirtämistä.

8.11. --> Käsikirjoituksen laatiminen

29.11. --> Hahmosuunnittelu ja sivujen luonnokset

30.3. --> Viivapiirros

21.4. --> Väritys

5.5. Valmis

Lähteet

Suomalainen tonttukirja (Otava, 1979) - Mauri Kunnas

Minä, Mauri Kunnas (Otava, 2009) - Lotta Sonninen

Suomalainen kansanusko: Samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus, 2014) - Risto Pulkkinen, s. 82-88

Suomalaiset taruolennot (Minerva, 2017) - Eero Ojanen ja Sirkku

Linnea, s. 22-25

MAGIACAST: TONTUT (marraskuu 2021, Spotify) - Inka

Uuskoski ja Heikki Saure

Kaikkien rakastama Coca-Cola Joulupukki syntyi juuriltaan

suomalaisen taiteilijan kynästä (coca-cola.fi, luettu 13.4.2023)