Maitoa Suomesta 4/2020

Page 1

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

4  • 2 0 2 0

Eläinten hyvinvointimerkki pilotoinnissa Johtamiskoulutus alkoi Maajussi sai morsiamen Hyötyä kausihinnasta

t e s k u t i o t r Ilmastoka n i i t t l y k u t Laa


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

RINNAKKAISTUOTTEET ROBOTTILYPSYYN ROBO Blue

ROBO Red

VMS-robottiin

Lely-robottiin

Käytössä jo sadoilla tiloilla Muista myös yhteensopiva RBT-vedinhoitosarja: RBT2500, jodi RBT Gold, maitohappo ja salisyylihappo (LSA) RBT Lactic, maitohappo RBT Chlorhex, klooriheksidiini

LJM on tanskalainen laadukkaiden lannankäsittelylaitteiden valmistaja, jonka tuotteita on toimitettu Suomeen yli 20 vuoden ajan LJM-PUMPUT 󶬾󶬾 Repivät uppopumput lietteelle 󶬾󶬾 Kokoluokat 1,5 - 18,5 kw 󶬾󶬾 Pumppupesämalli myös erittäin jäykälle lietteelle (k.a.-pit 12%) 󶬾󶬾 Saatavana myös kuiva-asenteisia pumppuja sekä mäntäpumppu

LJM-LANTARAAPAT 󶬾󶬾 Useita erilaisia malleja erilaisiin navetoihin 󶬾󶬾 Saatavana vaijeri-, köysi- ja ketjuvetoisena LJM-VARAOSAT Kauttamme saa LJM-tuotteiden varaosia. Kysy lisää info@finnlacto.fi

LJM-SEKOITTIMET 󶬾󶬾 Sekoittimet säiliöihin sekä slalomiin 󶬾󶬾 Kokoluokat 1,5 - 18,5 kw 󶬾󶬾 Muotoiltu, tehokkaasti sekoittava potkuri 󶬾󶬾 Rakenne valurauta ja rst

info@finnlacto.fi • www.finnlacto.fi


ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

11. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa Kannen kuva: Mervi Kelahaara

SAMI KILPELÄINEN

PÄÄKIRJOITUS

Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

Maaseudun arvo nousee

T

yöelämäprofessori sekä entinen poliitiikko ja virkamies Pekka Sauri hehkutti monen meidän yllätykseksikin maaseutua mtv:n kolumnissaan syyskuussa. Saurin neljän kuukauden karanteeni maalla oli muuttanut hänen ajatusmaailmaansa. ”Se vaikutus tällä neljän kuukauden etäilyllä oli, etten enää suostu kaupunkien ja maaseudun väliseen vastakkainasetteluun enkä kuuntelemaan irvailua landepaukuista. Maaseudun asukkaat ansaitsevat täsmälleen saman kunnioituksen ja ihmisarvon kuin metropolinkin.” Hyvä, että Saurikin tämän omakohtaisesti huomasi. Maaseutu tarvitsee arvostusta, sillä lopulta omavarainen ruoantuotanto on kriiseissä kaiken a ja o. Yhtä lailla silmiä avaavaa on katsoa maailman koronatilastoja. Koronapandemia on aiheuttanut monin paikoin vakavia seurauksia. Yhdessä maailman tiheimmin asutussa maassa, Alankomaissa (405 asukasta per km2), koronakuolemia on lähes 9 000. Suomen harvan asutuksen eli 18 asukasta per km2 (375 koronakuolemaa) lisäksi koronaluvut ovat matalat muissa harvan asutuksen maissa kuten Uudessa-Seelannissa 18 (25 koronakuolemaa), Norjassa 15 (305) ja Islannissa 3 (25). Hajautus siis toimii. * * *

Suomessa maidontuottajat ovat jo ennen EU-aikaa huolehtineet eläinten terveydestä ensiarvoisesti. Antibioottien käyttö on EU:n alhaisinta, eläinten liikuttamiset tilojen välillä ja eläinkauppa ovat minimaalista. Kun tilat ovat useissa paikoissa hajallaan, pysyvät myös eläintaudit kurissa. Siis hajautus on tässäkin siunaukseksi. Eläinten hyvinvointimerkki -projekti on mielenkiintoinen mahdollisuus tuoda kaikkien eri eläinsektoreiden vahvuudet kuluttajien näkyville. Maitotiloilla keskeisin tekijä hyvinvointimerkin saavuttamiseksi on eläinten liikkumisen lisääminen. Valtaosin muut merkin edellytykset ovat jo hyvällä tolalla. Laidunnus ja talviaikainen ulkoilu kiinnostavat kuluttajia. Siihen on tarjolla eläinten hyvinvointikorvauksia jatkossakin. Lehmän päivittäisestä ajasta pihatoissa vain 2–3 tuntia kuluu liikkumiseen ja noin 4–5 syömiseen, loput ajasta kuluu lähinnä makaamiseen. Olisi tärkeää, että eläinten hyvinvointimerkin ehdoissa mahdollistettaisiin kaikkien läpi vuoden ulkoilevien eläinten mukaan pääsy merkkiin. * * *

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään tänä vuonna enemmän tai vähemmän poikkeusoloissa. Maaseudun arvostus on tänä vuonna noussut. Myös maitotiloilla on nyt hyvä olla entistä ylpeämpi omasta työstä isänmaan hyväksi: suomalaisen maaseudun selkäranka on maidontuotanto. Pidetään huolta toisistamme!

Hyvää itsenäisyyspäivää ja siunattua Joulun odotusta! MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

|3


Rinnalla tilasi arjessa Yhdessä kohti parempaa tuottavuutta Asiakastilamme ovat maailman puhtaimman ruokaketjun tärkein lenkki. Haluamme tukea tuottajien menestymistä myös tulevaisuudessa. Sen eteen asiantuntijamme tekevät päivittäin työtä yhdessä tuottajien kanssa.

4|

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020


SISÄLTÖ Juhana Peltomaa

30

16 Keinot hiilipäästöjen

Muut 3 Pääkirjoitus

vähentämiseksi tuotannossa

6 Ajankohtaista 8 Kai Gyllström: Maitojen kulutus laskussa.

Asiantuntija kertoo neljä keskeistä teemaa, joilla on eniten merkitystä päivittäisessä tilan toiminnassa syntyviin hiilipäästöihin.

18 Maitovaltuuskunta 25 vuotta

– Maitovaltuuskunta on saanut lyhkäisessä ajassa paljon aikaan ja parantanut maitoalan ja tuottajien asemaa, arvioi Matti Rinta-Kohtamäki. – Maitovaltuuskunnassa ajatellaan kaikkia maidontuottajia, ollaan suomalaisten maidontuottajien edunvalvojia, korostaen erilaisten alueiden ja tuottajien tarpeita, lisää Mauri Penttilä.

10 Suomeen ollaan luomassa eläinten hyvinvointimerkkiä.

27

14 Ilmastokartoitus ja suunnitelma hiilijalanjäljen pienentämiseksi osaksi Laatukylttiä. 18

23 Janne Näsi jatkaa maitovaliokunnassa. 24 Kuinka hyötyä kausihinnasta? Professori Juhani Taponen kertoo. 27 Kun maajussi rakastuu: ”Lisää rakkautta maaseudulle”, kirjoittaa Tuija Linjakumpu. 28 Korona osoitti maitoalan resilienssin. 30 Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoja tuottajille. MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

|5


Ajankohtaista

Leppä: Maataloustukien rahoitukseen +6 prosenttia alkavalle kaudelle

M

aa- ja metsätalousministeri Jari Leppä iloitsee tulevan rahoituskauden tuovan maatalouden ja maaseudun kehittämisen tukiin yhteensä kuuden prosentin lisän vuosille 2021–2027. – Kansallisen tuen rahoitus pysyy ennallaan, tuotantoon sidotut tuet jatkuvat maidolle koko maassa, luonnonhaittakorvaus jatkuu tärkeänä tukena kaikille tiloille ja tukia yksinkertaistetaan, summasi Leppä loppusyksystä saavutettua tukiratkaisua. Lepän mukaan ympäristökunnianhimo tuissa kasvaa, mutta järkevällä tavalla: – Eläinten hyvinvointikorvaukset jatkuvat ja uuteen ekojärjestelmään huomioidaan Suomen jo kattavat ympäristökorvaukset. Järjestelmän piiriin tulee sovittaa 20–30 prosenttia tuista. ”Turvemaiden viljely voi jatkua” EU:n maatalousministerien neuvoston kokouksessa saavutettiin Lepän mukaan myös tärkeitä lin-

6|

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

jauksia Suomen kannalta: – Ei kyntökiellolle ja turvemaiden viljely voi jatkua. Leppä kertoo myös maa- ja metsätalousministeriön päättäneen lisätä tutkimusta turvemaiden osalta. Tavoitteena on turvemaiden viljelyn jatkuminen myös tulevaisuudessa. Suomen meijeriyhdistyksen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen kertoi marraskuun puolivälissä tapaamisessa maa- ja metsätalousministeriössä Lepälle, että turvemaat ovat olleet vakaita sadontuotannon osalta ja esimerkiksi kuivina kesinä turvemaat ovat olleet monin paikoin pelastus. – Turvemaat on nähtävä myös ruokaturvan ja huoltovarmuuden

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tapasi Suomen Meijeriyhdistyksen puheenjohtajan Sami Kilpeläisen ja toimialapäällikkö Marika Säynevirran marraskuussa.

”Turvemaat on nähtävä ruokaturvan ja huoltovarmuuden takuina.”

takuina. Suomessa turvemaat ovat usein myös nurmella, painotti Kilpeläinen tapaamisessa. Biokaasuun tukea Jari Leppä kertoo biokaasun tukemiseen tulevan merkittävät toimenpiteet jo ensi vuoden aikana. – Hallitus on linjannut, että EU:n elpymisvälineen kautta ja mahdollisesti myös ”oikeudenmukainen siirtymän rahasto JTF:n” kautta tuetaan kestäviä energiaratkaisuja kuten biokaasun tuotantoa, linjaa Leppä. Myös Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran kautta tarkistetaan investointitasoja ja -ehtoja ja esimerkiksi aurinkosähkölle voidaan tulevaisuudessa kohdentaa biokaasun ohella paremmin tukea. Lepän mukaan kokonaisuudessaan on tärkeää, että ns. ravintokiertokorvauksen kautta tulevat tuet ovat käytössä kaiken kokoisille tiloille. Lepän mukaan myös liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite kaasun osalta uudistetaan ja kaasuautoksi muuttamisen konvertointituki toteutuvat.


Ajankohtaista

Hiilipäästöjä ei pitäisi vähentää ravitsemuksen kustannuksella

E

nvitecpoliksen johtava asiantuntija Senja Arffman muistutti MTK:n webinaarissa, miksi syödään ja kehottaa etsimään positiivisia tapoja vaikuttaa. Ei syyllisyyden ja ahdistuksen kautta. – Yksittäinen ruoka-aine ei ratkaise, vaan kokonaisuus, Arffman muistutti. Syöminen aiheuttaa aina hiilipäästöjä, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon niitä pienennämme. Poistaa emme niitä voi. Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinojan mukaan terveyteen, ilmastoon ja eläimiin liittyvät kysymykset ovat ruokakeskustelun kestotrendejä. – Kun tulee joulu, se menee hetkeksi ohi. Herkuttelu ja ruokakult-

”Yksittäinen ruoka-aine ei ratkaise, vaan kokonaisuus.”

tuuri ajavat ongelmakehysten ohi hetkeksi. Sitran johtaja Mari Pantsarin mielestä ilmastokeskustelu voisi olla rakentavampaa. – Haluaisin nähdä maatalouden siten, että maatalous on aitiopaikalla ja se on todella iso ratkaisija. Pitää saada toimintaympäristö ja kannusteet kuntoon. Esimerkiksi hiilen-

Senja Arffman on Envitecpolisin johtava asiantuntija.

sidonnasta pitää palkita. Jos tällä hetkellä päästökaupassa joutuu maksamaan 25 euroa tonni, jos päästää hiilidioksidia ilmakehään, niin olisi kohtuullista että maksetaan sama summa, jos joku ottaa sen ilmasta pois. MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg pitää kuluttajien luottamusta kotimaiseen ruuantuotantoon erittäin vahvana, mutta myöntää, että yksittäisiä, äänekkäitä tahoja on, jotka saattavat vääristää tuottajien saamaa kuvaa: – Ruokakeskustelussa nousevat esiin ääripäät ja ne kuuluvat eniten. Populismi on noussut politiikassa. Yksinkertaistamalla asioita saadaan helposti räväköitä otsikoita. Tämä antaa yrittäjille herkästi kuvan, että koko yhteiskunta on heitä vastaan. Näin ei ole.

Aurinkosähköä Kaustisille

K

austisen Osuusmeijeri on päättänyt hankkia 55 kWp kokoisen aurinkosähköjärjestelmän meijerin rakennuksen katolle. – Kennoja tulee noin 200 kappaletta ja asennus tapahtuu tulevan talven aikana, koska meijerillä

on halu ottaa järjestelmä käyttöön ennen kevättä, kertoo toimitusjohtaja Peter Prest.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

|7


Ajankohtaista

Maitojen kulutus laskussa SAMI KILPELÄINEN

S

uomessa maitojen kulutus oli toukoelokuussa kuuman alkukesän takia yli kuuden prosentin laskussa. Koko alku vuoden aikana laskua maitojen kulutuksessa on ollut -4,6 prosenttia. Arlan toimitusjohtaja Kai Gyllström harmittelee, että Suomessa maitojen kulutus on laskenut ja siihen on myös vaikuttanut julkisten ravintoloiden ja koko food service -toimialan pienentyminen koronapandemian aikana. – Tällä hetkellä foodservicen myynti on edelleen selkeästi alle normaalitason. Ruotsissa maitojen kulutus on aika ajoin jopa noussut viime vuotta korkeammalle. – Myös meillä Suomessa on nähtävissä ruoanvalmistustuotteiden kulutuksen kasvu, toteaa Gyllström. Kestävä kehitys huomioitu Arlan kestävän kehityksen teot on kuluttajien keskuudessa huomioitu ja yhä useammat suomalaiset mieltävät Arlan entistä vahvemmin vastuulliseksi brändiksi. – Olemme saaneet kiitosta kestävän kehityksen toimistamme myös kuluttajilta ja asiakkailta, iloitsee Gyllström.

8|

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

”Pääsimme mukaan hyvinvointimerkin pilottikohteeksi. Kaikki tutkimukset osoittavat, että ilmastotekojen ohella eläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä.” Kantarin vuosittaisen mainetutkimuksen mukaan kuluttajat ovat panneet merkille Arlan toiminnan. – Olemme parantaneet asemiamme myös innovatiivisuudessa ja luotettavuudessa. Voimme olla tuloksiin erittäin tyytyväisiä, kertoo Gyllström. Kaiken lähtökohtana kestävässä elintarvikeketjussa on tiloilla tehtävät teot. Toimitusjohtaja Gyllström kiittelee maitotiloja, jotka ovat aktiivisesti myös osallistuneet hiilijalanjälkitietojen keräämiseen ja eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen.


Ajankohtaista

LEHMIEN HYVINVOINTIIN HIVELIC KETOOSI PLUS

Runsaasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita. Suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa

5 litraa

HIVELIC MAGNESIUM PLUS

Runsaasti magnesiumia sisältävää tuotetta käytetään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteeksi lypsylehmille.

– Pääsimme mukaan hyvinvointimerkin pilottikohteeksi. Kaikki tutkimukset osoittavat, että ilmastotekojen ohella eläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä. Siksi esimerkiksi laidunnukseen ja eläinten liikkumista lisäävät toimenpiteet ovat tärkeitä kestävän kehityksen toimia, arvioi Gyllström. Uudet toimintatavat tärkeitä Uudessa tilanteessa on Suomessa otettu myös uudet toimintatavat käyttöön. Asiakastyytyväisyys on parantunut huomattavasti viime vuosien aikana ja edelleen tänä vuonna koronapandemiankin aikana. – Tapamme ’hanskata’ pandemiakriisi on saanut kiitosta asiakkailta ja esimerkiksi asiakastyytyväisyyttä selvittävissä tutkimuksissa olemme ykkösiä. Olemme onnistuneet asiakastyössä loistavasti erityisesti koronan aikana, hehkuttaa Gyllström. Myös äskettäin olleessa S-ryhmän tapahtumassa Ässäpäivässä Arlaa ja sen toimijoita kiiteltiin nimeltä toimitusvarmuudesta sekä kaikesta tuesta ja palvelusta, jota olemme tarjonneet S-ryhmälle pandemian aikana. – Tämä oli erinomainen kunnianosoitus, kiittelee Gyllström.

5 litraa

HIVELIC KALSIUM PLUS

Sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

5 litraa

HIVELIC PROPPI 100 %

Sisältää propyleeniglykolia ja hivenaineita. Energia-arvo on erittäin korkea 21,4 MJ/kg. Syömättömyys- ja ketoosi- eli asetonitautitapauksiin. Myös luomutiloille (eläinlääkäri/ eläintenhoitosuunnitelma).

5 litraa 200 1000 litraa litraa

Tiedustele tuotteita meijeristäsi MAITOA SUOMESTA 4 / 2020 | 9 puh. 010 402 7700, www.vilomix.fi


ELÄINTEN HYVINVOINTI

Suomeen ollaan luomassa eläinten hyvinvointimerkkiä TUOMAS KOIVUNIEMI

L

uonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jarkko Niemi vetää hanketta, jonka tavoitteena on luoda Suomeen oma eläinten hyvinvointimerkki. Niemen mukaan kuluttajien ja yritysten kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on kasvanut viime vuosina. – Monessa muussa maassa on eläinten hyvinvoinnista kertovia pakkausmerkintöjä, mutta Suomessa ne ovat puuttuneet, hän toteaa. Valtioneuvoston ruokapoliittisessa selonteossa nostettiin nelisen vuotta sitten esille, että maahan tarvittaisiin eläinten hyvinvointimerkki tuotannon laadusta ja tuotannon vahvuuksista viestimiseen sekä ja hyvinvoinnin edistämiseen. Euroopassa merkkejä jo 1990-luvulla Euroopassa on ollut vapaaehtoisia eläinten hyvinvointimerkintäjärjestelmiä eläinperäisille tuotteille. Kuluttajien mielenkiinnon kasvaessa järjestelmät ovat saaneet jalansijaa markkinoilla. – Osa järjestelmistä on portaittaisia, mikä auttaa tuottajia pääsemään siihen mukaan pienilläkin hyvinvointiparannuksilla ja kehittämään toimintaansa. Niemen mukaan merkkien kat-

10 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

Jarkko Niemi toimii tutkimusprofessorina Luonnonvarakeskuksen Seinäjoen toimipaikassa.

tavuus markkinoilla vaihtelee ja valtaosa niistä on tullut markkinoille viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Hollantilaisella Beter Leven -merkillä on kattava jalansija maan sianlihamarkkinoilla. – Iso-Britanniassa on ollut pitkään markkinoilla erilaisia hyvinvointimerkkejä. Tunnetuimpia näistä ovat RSPCA:n ja Red Tractorin merkit, joista jälkimmäinen

tosin tarkastelee eläintuotannon kestävyyttä hieman laajemmin. Britannian RSPCA approved -merkki tuli markkinoille 1990luvulla ja Red Tractor vuosituhannen vaihteessa. Saksassa on tutkimusprofessorin mukaan useita hyvinvointimerkkejä ja uusi valtiollinen merkintä on valmisteilla. Myös Tanskassa on ollut valtiollinen


ELÄINTEN HYVINVOINTI

Sari Rouvisen kotialbumi

– Kun lehmät voivat hyvin, sitä ilkiää näyttää muillekin, kertoi Piiroomäen tilan Sari Rouvinen Maitoa Suomesta -lehdelle vuonna 2019.

”Hankkeessa on haastateltu eri tahojen asiantuntijoita, järjestetty työpajoja ja kyselyitä.” hyvinvointimerkki käytössä muutaman vuoden ajan. Eri eläinlajit mukana Suomalaista merkkiä sisältöineen valmistellaan ”Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä” -hankkeessa. Hankkeessa on mukana eri eläinlajit eli naudat, siat, siipikarja ja lampaat. – Hankkeessa on haastateltu eri tahojen asiantuntijoita, järjestetty

Edistä eläinten hyvinvointia!

työpajoja ja kyselyitä. Työpajoihin on osallistunut alan toimijoita, kuten tuottajia, elintarviketeollisuuden, kaupan, viranomaisten ja eläinsuojelujärjestöjen asiantuntijoita. Kuluttajia on osallistettu merkin työstämiseen kyselyillä ja haastatteluilla. – Hankkeen työryhmä on valmistellut kriteereitä työpajakeskusteluiden pohjalta ja ohjausryhmältä saadun palautteen pohjalta. MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

| 11


ELÄINTEN HYVINVOINTI Mervi Kelahaara

Mitä vaatimuksia merkki tuo? Mitä vaatimuksia hyvinvointimerkki tuo kotimaiselle ruoantuotantoketjulle ja erityisesti maitotiloille? Niemen mukaan ehdotus merkin kriteereistä on viimeisteltävänä, mutta ajatuksena on tarkastella eläinten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti neljän osa-alueen kautta, mitkä ovat pito-olot, terveys, ruokinta ja käyttäytyminen. – Naudoilla on esimerkiksi valittu erikseen 24 hyvinvoinnin seurantakohdetta ja muita kriteereitä,joilla hyvinvointia seurataan sekä eläimestä itsestään (esim. terveys, käyttäytyminen) että sen käytettävissä olevista resursseista (esim. makuupaikan ominaisuudet). Tarkastelussa on ollut mukana ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toteuttaminen ja eläinten liikkumisen mahdollistaminen. Lajityypilliset tarpeet huomioidaan nautojen pidossa esimerkiksi käyttäytymisen, ravinnon ja veden kautta, hän kertoo. Merkkiehdotus tulee olemaan kolmitasoinen eli vaatimustaso vaihtelee sen mukaan, mikä on tar-

12 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

kasteltava merkin taso. Hyvinvointimerkin käyttöönotto on testattu tiloilla ja kuluttajien parissakin. – Alustavasti on kartoitettu, millainen määrä tiloja sijoittuisi eri tasoille erilaisilla kriteerivaatimuksilla. Vaatimustaso vaikuttaa siihen, miten laajasti merkkinä voidaan käyttää. Kuluttajat positiivisella kannalla Kuluttajien parissa merkki-ideaa on testattu pari vuotta sitten tehdyllä kyselyllä ja tänä syksynä tehdyllä tuotekokeilulla. Kuluttajakyselyssä 76 prosenttia vastaajista koki hyvinvointimerkkituotteen ostamisen positiiviseksi asiaksi ja enemmistö oli valmis ostamaan niitä. – Kuluttajat ovat heterogeeninen ryhmä: osa kuluttajista on erittäin kiinnostunut hyvinvointimerkityistä tuotteista ja maksuhalukkuutta hyvinvoinnista havaittiin, osalle muut tuoteominaisuudet ovat tärkeämpiä. Niemi toteaa, että yleisesti ottaen hyvinvointimerkki kiinnostaa

kuluttajia melko laajasti. Kuluttajat toivovat, että hyvinvointimerkittyjä tuotteita olisi saatavilla lähikaupoissa. – Syksyn tuotekokeilussa meillä oli palautekysely. Sen perusteella kuluttajat ottivat merkin vastaan myönteisesti ja moni kommentoi, että tällaista laatumerkkiä on odotettu. Kritiikkiä tuli lähinnä eläintuotantoon kriittisesti suhtautuvilta vastaajilta. Merkki vahvistaa kotimaisten tuotteiden asemaa Hyvinvointimerkin avulla voidaan tutkimusprofessorin mukaan vahvistaa laadukkaiden kotimaisten tuotteiden asemaa markkinoilla. Osa kuluttajista on valmiita maksamaan korkeampaa hintaa hyvinvointimerkitystä tuotteesta. – Tämä on tärkeää, koska laatu ei synny tyhjästä, vaan vaatii panostuksia. Merkkijärjestelmän käyttöönotto aiheuttaa kustannuksia muun muassa hyvinvointilupausten todentamisen, täyttämisen ja tuotteiden jäljitettävyyden varmistamisen vuoksi.


ELÄINTEN HYVINVOINTI

”Osa kuluttajista on erittäin kiinnostunut hyvinvointimerkityistä tuotteista ja maksuhalukkuutta hyvinvoinnista havaittiin.”

Niemi pitää tärkeänä, että hyvinvointimerkin rakentamisessa hyödynnetään kotimaisen elintarvikeketjun jo tekemää laatutyötä. – Myös eläinten hyvinvointikorvauksen puitteissa tehtyjä toimenpiteitä voidaan sisällyttää merkintään. Viime kädessä kustannukset ja markkinoilta saatava lisäarvo riippuvat muun muassa hyvinvointimerkittyjen tuotteiden tuotan-

non volyymista sekä siitä, miten hyvinvointia parannetaan ja miten merkki lanseerataan. Toteutusvaihe ensi vuonna Tutkimusprofessori Jarkko Niemen vetämä hanke päättyy tänä vuonna ja se tuottaa ehdotuksen merkin sisällöstä. Käyttöönotto vaatii vielä työtä kotieläinalalla, mutta hänen toiveensa on, että merkki

etenisi toteutusvaiheeseen ensi vuoden aikana. Miten yleisesti ottaen eläinten hyvinvointi toteutuu suomalaisessa ruoantuotantoketjussa? Niemen mielestä suomalaisessa tuotantotavassa on monia eläinten hyvinvointia edistäviä tekijöitä. – Tuottajat ovat myös osaavia ja hyvinvointiin kannustetaan muun muassa eläinten hyvinvointikorvauksella. Kotimaisen tuotannon erityisvahvuus on eläinten hyvä terveys ja terveydenhuolto, joka on kattavasti käytössä. Eläimet ovat terveitä ja hyväkuntoisia. Suomessa ei myöskään typistetä häntiä tai kanojen nokkia, ja esimerkiksi nupoutuksessa kivunlievitys on melko laajasti käytössä. Kehittämisen kohteena hän näkee liikkumisen vapauden lisäämisen. – Omat haasteensa aiheuttavat myös maantieteelliset olosuhteet ja pitkät etäisyydet, hän päättää.

Laboratoriomme on auki normaalisti

ANALYYSITULOKSET NOPEASTI

Viljavuustutkimusta Suomessa vuodesta 1952 lähtien Tulokset nopeasti Viljavuustutkimustulokset 3 viikossa Mikkelistä NIR-analyysinä 33- 5- päivässä RehutRehut NIR-analyysinä 5 päivässä Maanäytteet 3 viikossa

Hyödynnä veloitukseton maanäytteiden keräilypalvelumme n.130 eri maatalouskaupasta: www.eurofins.fi/agro/yhteystiedot/ P.P. 015 015 320 320400 400••PL PL500 500(Graanintie (Graanintie7)7)••50101 50101Mikkeli Mikkeli (lähetä (lähetärehunäytteet rehunäytteetMikkeliin) Mikkeliin) P.P. 044 17/•2020 Oulu 0445885 5885262 262••Nuottasaarentie Nuottasaarentie •90400 90400 Oulu MAITOA SUOMESTA 417 | 13

www.eurofins.fi/agro www.eurofins.fi/agro••viljavuuspalvelu@eurofins.fi viljavuuspalvelu@eurofins.fi


LAATUKYLTTI

Ilmastokartoitus ja suunnitelma hiilijalanjäljen pienentämiseksi osaksi Laatukylttiä

A

rla Suomi -yhteistyöryhmä Laatukylttiä uudistetaan. Jatkossa ilmastokartoitus ja suunnitelma toimenpiteistä tilakohtaisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi tulee osaksi Laatukylttiä. Laatukyltissä ovat jatkossakin maidon laatutyön ohella, vasikoiden hyvinvointiin, lehmien liikkumiseen, ruokintaan ja hyvinvointiin liittyvät osa-alueet ja yrittäjien hyvinvointi. Ryhmä 8:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston puheenjohtaja, maidontuottaja Ari Hänninen pitää tärkeänä, että Arla Suomi -yhteistyöryhmä jatkaa edelläkävijänä kestävän kehityksen ja vastuullisen maitoketjun rakentamisessa. Hännisen mukaan nyt tehdyt muutokset ovat maltillisia ja ilmastokartoitukset on tehty jo suurella osalla tiloista: – Laatuohjelma toimii osana tilojen johtamiskäytäntöjä ja ohjenuorana päivittäisessä toiminnassa. Tällä edistetään tilojen läpinäkyvyyttä kuluttajien suuntaan ja mahdollisten toimenpiteiden suunnittelua kohti vähempipäästöistä maidontuotantoa, linjaa Hänninen. – Arla Suomi -yhteistyöryhmän toimitusjohtajakokous ja maidontuottajista muodostuva Ryhmä 8 päätti, että uudet ehdot otetaan käyttöön vuoden alusta, kertoo tj-kokouksen puheenjohtajana toimiva Risto Koski Hämeenlinnan Osuusmeijeristä. A) Climate Check -ilmastokartoitus Jokainen tila tekee Arla Suomi Maitotilan Johtamisohjelman mukaisen Climate Check -ilmastokartoituksen Arlan määrittämällä työkalulla. Tila tekee Climate Check -ilmastokartoituksen mukaisen suunnitelman toimenpiteistä hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

14 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

Ranualaiset Elina Kuruaho ja Mikko Perttu (yllä) sekä Juha Kortesalmi osallistuivat Arla Pohjois-Suomen Maitopäivään lokakuussa

Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoo, että Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotiloilla on tehty jo yli 80 prosenttia kaikista climate check -ilmastokartoituksista. Envitecpolisin käyttämän Cool Farm Toolin tarkimman työkalun avulla on myös huomioitu Suomi-spesifit ja tilaspesifit vaikutukset huomioimalla keskimäärin noin 200 eri tilakohtaista muuttujaa. – Arla-ryhmän käyttämällä työkalulla on tehty kaikille tiloille tilakohtaiset laskelmat ja keinot, joilla voidaan pienentää hiilijalanjälkeä tilakohtaisesti, painottaa Kilpeläinen.


LAATUKYLTTI

– Laatukyltin vapaaehtoisissa toimissa tila voi edelleen valita joko nurmirehuvaltaisen ruokinnan tai tietojen luovuttamisen Nasevan kautta meijerin käyttöön. Osa yhteistyömeijereistä on asettanut Nasevaan kuulumisen kaikille tiloille ehdoksi, taustoittaa Rehula. Tarkat ehdot toimitetaan jokaiselle tilalle, mutta tässä vielä otsikkotasolla laatuosan ehdot: 1 Laatutyö: Maidon laatu on ollut vähintään puoli vuotta E-luokassa ennen kyltin myöntämistä. Laatukylttilisä maksetaan ainoastaan E-luokan maidolle. 2 Vasikoiden hyvinvointi: Vastasyntyneelle vasikalle annetaan ternimaitokaudella oman emän maitoa mahdollisuuksien mukaan. Vasikoiden juottotapana käytetään tuttijuottoa tai imetystä. Maarit Rehula muistuttaa, että vasikoiden nupoutus ilman kivunlievitystä, rauhoitusta ja puudutusta on kielletty kaikilla tiloilla Arla Suomi Maitotilan Johtamisohjelman mukaisesti eikä se ole enää ollut Laatukyltin maksuperusteena. Mervi Kelahaara

3 Lehmien liikkuminen, ruokinta ja hyvinvointi: Parsinavetoissa olevia lypsylehmiä laidunnetaan 90 päivänä 1.4.–31.10. välisenä aikana. Kuitenkin, jos esim. sääolot tekevät siitä vaikeaa tai vaarallista, toimitaan harkinnan mukaan. Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen muistuttaa, että laiduntamisen ohella talviaikainen ulkoilu on asia, jota tilojen kannattaa alkaa suunnittelemaan. Sekä eläinten hyvinvointikorvaus että markkinoiden vaatimukset menevät siihen suuntaan, että lehmien vapaan liikkumisen sijaan tai lisäksi laiduntamisen merkitys tulee korostumaan lähivuosina. – Lypsylehmien ja vasikoiden ruokinnassa ei ole Arla Suomi -yhteistyöryhmässä saanut käyttää soijaa sisältäviä rehuja enää vuosiin, muistuttaa Rehula.

Hiililaskennasta tulee siten osa hinnoittelua, mutta jokaisella tilalla on yksilöllinen tie alentaa hiilijalanjälkeään. B) Laatu Arla Suomi -yhteistyöryhmän laaturyhmän puheenjohtaja Maarit Rehula, joka toimii Limingan Osuusmeijerin toimitusjohtajana, kertoo että isoin muutos käytännöissä on, että tämän vuoden loppuun mennessä jokaisen tilan on tehtävä terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa.

Kyösti Örnille myönnettiin tilaisuudessa Arla Oy PohjoisSuomen Helmipalkinto.

4 Yrittäjien hyvinvointi: Tuottajat kuuluvat joko julkisen tai yksityisen työterveyshuollon piiriin. Yrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara ja terveydestä sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen on osa yrityksen riskienhallintaa. Ulla Roininen, joka toimii Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtaja, pitää tärkeänä, että tuottajien hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Yrityksissä työntekijöillä on aina työterveyshuolto ja siksi on tärkeää, että myös tilat panostavat ennakoivaan terveydenhuoltoon. – Arla-ryhmässä pyritään myös pandemian jälkeen järjestämään yhteisiä tapahtumia, joihin kutsutaan jälleen kaikkia tuottajia perheineen. MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

| 15


HIILIPÄÄSTÖT

Anu Autere

Keinot hiilipäästöjen vähentämiseksi tuotannossa

A

rla Suomi -yhteistyöryhmässä on kerätty tiedot jo lähes kaikilta tiloilta climate check -ilmastokartoituksia varten. Maitoa Suomesta -lehti pyysi johtavalta asiantuntijalta Senja Arffmannilta Envitecpolisilta listausta keinoista, joilla on eniten merkitystä päivittäisessä tilan toiminnassa syntyviin hiilipäästöihin. Koostimme neljästä keskeisimmästä teemasta yhteenvedon maidontuottajia varten. Keskeisimmät ja nopeimmat keinot hiilipäästöjen alentamiseksi maidontuotannossa ovat: lehmien tuotostaso, rehustus eli onnistunut ruokinta, lannoitusvasteet eli peltojen hyvät satotasot sekä energian käyttö. Arla-ryhmän uudistuneissa Laatukyltti-ehdoissa edellytetään, että jokainen tila tekee Climate Check -ilmastokartoituksen mukaisen suunnitelman toimenpiteistä hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

1

Tuotostaso Tuotostaso on merkittävin yksittäinen vaikuttava tekijä hiililaskennan tulokseen. Ilman hyvää tuotostasoa on lähes mahdotonta saavuttaa hyvää hiililaskennan tulosta. Tuotostason tarkastelussa on syytä huomioida eläinjakauma. Jos nuorkarjan osuus on suuri, tuotostaso yksin ei riitä nostamaan tulosta hyväksi, sillä päästöjä aiheuttavia eläimiä on runsaasti tuottaviin eläimiin nähden. Tämän vuoksi tuotostasoa on syytä tarkastella tuotosmäärä/eläinyksikkö. Tuotostason rinnalla on syytä kiinnittää huomiota maidon laatuun, sillä laskennassa maitomääränä käytetään rasva-ja proteiinivakioitua maitoa. Tuotostason nousu lisää eläinkohtaista ruokinnan määrää, mutta rehujen suurempien päästöjen vaikutus tuloksiin on pienempi kuin tuotostason nousun.

1. Tuotostasoiin, vaan kokonaistulokseen – ei vaikuta päästölähteis

ja hajonta Päästöjen jakautuminen; keskiarvo prosenttia kaikista päästöistä

45

23

19

8 3

16 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

1 1


HIILIPÄÄSTÖT Auvo Sairanen

Suurella osalla tiloista on syytä panostaa ruokintaan käytettyjen rehujen tarkempaan seurantaan.

2

Rehut Rehujen päästöjen osalta merkitystä on rehumäärällä sekä käytetyillä rehuilla. Valmisrehujen runsas käyttö usein nostaa päästöjä itseviljellyn rehun päästöihin verrattuna. Runsaalla eläinkohtaisella ruokinnalla tai runsaalla valmisrehujen käytöllä on tärkeä saavuttaa sillä tavoiteltu tuotostason nousu ja maidon laatu. Tällöin korkea tuotostaso parantaa tulosta enemmän kuin rehujen päästöt heikentävät. Suurella osalla tiloista on syytä panostaa ruokintaan käytettyjen rehumäärien tarkempaan seurantaan. Tällä on myös vaikutusta laskentaan ja siitä saadaan entistä tarkempi. Tulos voi parantua, kun rehujen määrää ei ole yliarvioitu. Rehujen käytön yliarviointi lisää päästöjä myös aineenvaihdunnan ja lannan päästöjen osalta. Tuomas Koivuniemi

3

Lannoitusvaste Etenkin väkilannoitteiden, mutta lannankin, runsas käyttö nostaa nopeasti viljelyn päästöjä. Sen vuoksi on tärkeää, että niiden käytöllä saavutetaan satotason nousu, jolloin päästöt satokiloa kohden säilyvät maltillisina. Jos satotason vastetta ei saavuteta, jäävät päästöt satokiloa kohden korkeiksi ja nostavat rehujen hiilipäästöjä. Viljelyn hiilipäästöt siirtyvät maidontuotannon päästöihin ruokinnan rehukiloina, minkä vuoksi päästöt/satokg ovat tulokset kannalta merkitykselliset.

4

Energia Energian merkitys kokonaispäästöjen osalta on maltillinen, mutta se on kokonaisuus, johon viljelijän on helppo tilan toiminnassa kiinnittää huomiota ja vaikuttaa. Energia sisältää tilan toiminnan sähkön, lämmön ja polttoaineen hiilipäästöt. Jos tila käyttää lämmitykseen turvetta tai öljyä, nousevat päästöt huomattavasti. Jos tilalla on sähkösopimus hiilineutraalista sähköstä, sähkön kulutuksen hiilipäästöt ovat 0. Polttoaineen päästöjen vähentämiseksi keinot ovat rajalliset. Kaikille tiloille sopiva vaihtoehto on huomion kiinnittäminen polttoaineen kulutukseen. MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

| 17


MAITOVALTUUSKUNTA 25 VUOTTA

Kannattavuuskerroin pitäisi olla johtotähti SAMI KILPELÄINEN

P

ellervolaisten maito-osuuskuntien perustaman Maitovaltuuskunnan synnystä tuli marraskuun 21. päivänä kuluneeksi 25 vuotta. Finlandia-talossa pidetyn perustavan kokouksen myötä 45 maitoosuuskuntaa lähti mukaan uuteen maitoedunvalvontaan, jossa osuuskunnat valitsivat seitsemän edustajaa yhteiseen maitovaliokuntaan, tuottajajärjestö MTK neljä ja ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC yhden edustajan. Maitovaltuuskunnan puhetta perustamisvuodesta 1995 vuoteen 2003 johti isokyröläinen talousneuvos ja maidontuottaja Matti Rinta-Kohtamäki. Maitoa Suomesta -lehti kysyi, millaisia terveisiä Rinta-Kohtamäellä on edunvalvojille alkaneelle vuosikymmenelle ja mihin on panostettava edunvalvonnassa? – Maitopuolen kannattavuuskerroin oli erittäin heikko ja sitä saatiin kohennettua merkittävästi viime vuosikymmenillä sen noustessa 0,7–0,8 tasolle. Kannattavuuskerroin pitäisi olla johtotähti, jota pitää seurata, muistuttaa Rinta-Kohtamäki. – Kannattavuuskerroin on nyt alle 0,5. Maidontuottajilta vietiin RintaKohtamäen mukaan pohjaa pois EU:n kiintiöpäätöksellä ja kiintiöt olisi pitänyt silloin muuttaa tuo-

18 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

”Kiintiöiden lähtö oli valitettava, sillä ne lähtivät pois ilman korvausta. Ne vietiin... Sanoisiko sitä ryöstöksi.” tanto-oikeudeksi, mutta sitä eivät kaikki riittävästi ymmärtäneet. – Kiintiöiden lähtö oli valitettava, sillä ne lähtivät pois ilman korvausta. Ne vietiin. Moni tila oli ostanut niitä kalliilla, joten sanoisiko sitä ryöstöksi, pohtii Rinta-Kohtamäki. Meijeriliiton seuraaja Kun alueelliset meijeriliitot loppuivat ennen EY-jäsenyyttä, osuuskuntien aktiivisuus ja tiedonsaanti heikentyivät. – Katsottiin, että tällainen yhteistyöelin pitäisi olla, muistelee Rinta-Kohtamäki. Rinta-Kohtamäen mukaan perustettiin toimikunta, joka melkein vuoden pyöritteli ja suunnitteli, ja edelleen suunnitteli ja käänteli vaihtoehtoja. Osuuskuntien edustajat kävivät Tanskassa katsomassa malliakin. – Lopulta päädyttiin, että koetetaan kutsua meijerit ja osuuskunnat koolle. Kokoonnuttiin ja päätettiin yhteisessä kokouksessa Finlandia-talolla perustaa maitovaltuuskunta 21.11.1995, kertoo Rinta-Kohtamäki.

Nurmiasia alussa pinnalla Rinta-Kohtamäen mieleen jäi, kun EY-liittymissopimuksessa ei kohdeltu nautakarjan tuottajia vastaavasti kuin viljanviljelijöitä: – Rehuille ei ollut minkäänlaisia tukia. Maissituki oli Keski-Euroopassa, ja täällä ei ollut mitään. Jäätiin ”mopen” asemaan, kun ei ollut minkäänlaista tukea nurmelle, perustelee Rinta-Kohtamäki alkuvaiheen suurimpia ponnisteluja. – Jos olisi perustettu maitovaltuuskunta vuotta tai kahta aiemmin, niin olisi saatu korvattua nurmirehuvarastojen arvon alentumiset EY-jäsenyydessä kuten viljoilla. Homma olisi taatusti hoitunut, arvioi Rinta-Kohtamäki. Nurmituki meni lopulta läpi EU:n Agenda-uudistuksessa 1999 ja se oli suuri parannus maitopuolen tukipolitiikkaan. – Kaikki oli innolla mukana, kun saatiin esitys menemään läpi. Maitopuolelle sillä oli ratkaisevan suuri merkitys, Rinta-Kohtamäki muistelee. Kaiken kaikkiaan Rinta-Kohtamäen mukaan oli tärkeää, että


MAITOVALTUUSKUNTA 25 VUOTTA Sami Kilpeläinen

maitovaltuuskunnan kautta ”lähdettiin osuuskuntien yhteistyötä ajamaan, ja se onnistui tosi hyvin”. Rinta-Kohtamäki kertoo taustalla vaikuttaneen tutkijoista ja mm. animalian asiantuntijoista muodostunut nurmityöryhmä, joka loi yhteisen näkemyksen nurmituen tärkeydestä. Muutenkin taustalla oli ”sellaista säännöllistä kokoontumista, yhteisten maitoasioiden hoitamista ja tapaamisia kilpailuvirastossa ja käyntejä ministeriössä” kuvaili Rinta-Kohtamäki puheenjohtajavuosiensa edunvalvontaa. – Maitovaltuuskunta on saanut lyhkäisessä ajassa paljon aikaan, parantanut maitoalan ja tuottajien asemaa, arvioi Rinta-Kohtamäki. ”Vanhaakin miestä tarvitaan” Matti Rinta-Kohtamäki ja Sinikkavaimo ovat edelleen samalla tilalla ja nuorilla on tila hallussa. Maidontuotanto on laajentunut ja meijeri vaihtunut Arla-ryhmään. – Vanhaa miestäkin aina tarvitaan, kyntöhommiin ja paalaushommiin, vähemmän navettaan. Meillä oli peltoa 40 hehtaaria, nyt on moninkertainen määrä nuorilla, toteaa Rinta-Kohtamäki. Rinta-Kohtamäki päättää haastattelun todeten paikallisten säikähtäneen, että Isonkyrön vanhan meijerin omistus menee itärajan taakse ja he päättivät ryhtyä heti toimeen: – Perustettiin Kyrönmaan maatalousosuuskunta, ostettiin meijeri ja sikalan halli ja nyt siellä on vanhoja traktoreita ja työkoneita. Kesällä järjestetään näyttely ja koneet siirretään ulos, jotta saadaan varastoon ruokapöydät ja esittelijät katon alle kesäisin, kertoo Rinta-Kohtamäki todeten koronapandemia estäneen tämän kesän näyttelyn. Osa meijerin tiloista on vuokrattu eteenpäin ja vuokralaisena on Kyrö Distillery, joka myös on ostanut ”meijerin mäeltä” sittemmin muitakin rakennuksia. MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

| 19


MAITOVALTUUSKUNTA 25 VUOTTA

Laaninen: Tuet saatiin sidottua tuotantoon

S

uomen liittyminen EU:n jäseneksi ja oman etujärjestömme sekä kilpailulainsäädäntö loivat aivan uudenlaisen tilanteen koko maatalouden toimeentulon osalle. Näin muistelee Maitovaltuuskunnan puheenjohtajana vuosina 2004–2012 toiminut talousneuvos, maanviljelijä Olli Laaninen Liperistä. Laaninen kannustaa tämän päivän maidontuottajia kaivelemaan netistä Pellervon sivuilta Maitovaltuuskunnan historiikin: Suomalaisen maidon puolesta. – Siinä on käyty hyvin läpi kyseisen tilanteen tuomat haasteet. Löytyi myös luottamusmiehiä, jotka tuolloin halusivat ja osasivat tehdä asialle jotain ja onnistuivat, kiittelee Laaninen, joka itsekin oli mukana maitovaltuuskunnassa alusta alkaen. Tuotantoon sidotut tuet tärkeitä Maidon osalta onnistumisena voi Laanisen mukaan pitää sitä, että tuki saatiin sidotuksi pääasiassa tuotettuihin litroihin. – Toisaalta epäonnistumisena pidän sitä, että AB-alueella jouduttiin osa tuesta sitomaan eläinyksiköihin ja peltoon. Laanisen puheenjohtajuusaikana työn painopiste oli tukipolitiikassa ja myös tuotantokustannuksiin vaikuttavissa hankkeissa. – Tehtiin paljon koko maitokentän voimin tuloksekasta työtä. Esimerkkinä tuolloin oli kustannusryhmä ja myöhemmin tyyppinavetta-hanke. Tuolloin myös tutustuttiin koko maitovaltuuskunnan voimin muiden maiden maitotilanteisiin ja nuo matkat osaltaan tiivistivät maitoalan edunvalvonnan yhtenäisyyttä, muistelee Laaninen.

20 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

Rakennekehitys nopeaa Nyt jo useamman vuoden tehtävistä poissaolleena Laaninen on havainnut, että ulkopuolisena putoaa melko pian ”kärryiltä". – Tämän päivän rakennekehitys maitotilojen kohdalta on kyllä voimakasta ja niin osuuskuntien kuin edunvalvonnan on pystyttävä siihen vastaamaan. Eivät suuretkaan maidontuotantoyksiköt yksin saa sellaisia tuloksia aikaan edunvalvonnassa kuin yhteistyöllä, muistuttaa Laaninen. Tämä on ilmiö, joka ei vielä aikaisemmilla vuosikymmenillä Laanisen mukaan juuri vaikuttanut toimintaan. – Toisaalta kaupan vahva asema ja kuluttajien hinta-laatutietoisuus sekä tuontielintarvikkeiden tuo-

Olli Laaninen valittiin Maitovaltuuskunnan puheenjohtajaksi 21.11.2003. Maitovaltuuskunnan 20vuotishistoriikkiä Laaninen pitää hyvänä kuvauksena edunvalvonnan työsarasta. Historiikki on luettavissa: pellervo.fi/wpcontent/uploads/ 2015/11/ maitovaltuuskunta.pdf.

mat haasteet ovat entistäkin vaativampi toimintaympäristö myös edunvalvonnalle, arvioi Laaninen. Mummonmökkiin Laanisten tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos alkaneen vuodenvaihteessa ja tila jatkaa kasvinviljelytilana. Nykyinen isäntä on sivutoimiviljelijä ja palkkatyökseen rakentaa metsäkoneita John Deeren tehtaalla Joensuussa. – Maidontuotanto loppui tilaltamme 2017 ja siirryttiin täysin karjattomaan talouteen. Puolisoni kanssa olemme tänä vuonna rakentaneet ja rakennuttaneet "mummonmökin" tilalta lohkaistulle tontille ja opettelemme tähän elämänvaiheeseen, päättää Laaninen.


MAITOVALTUUSKUNTA 25 VUOTTA Antti Äijö

– Edunvalvonta koettiin hajanaiseksi. Kun melkein puolet maatalouden tuloista tuli maidosta, oli Penttilän mukaan selvää, että maidontuottajat kokivat, että edunvalvonta ei ollut riittävää. – Olin vuonna 1995 pienen Hämeen osuusmeijerin hallintoneuvoston puheenjohtaja ja silloin isommat osuuskunnat kävivät enemmän keskusteluja, mutta jo perustamisvaiheessa pienemmätkin meijerit olivat vahvasti mukana toiminnassa, kertoo Penttilä. Mauri Penttilä valittiin marraskuun puolivälissä jatkamaan maitovaltuuskunnan puheenjohtajana.

”Maidontuotantoedellytykset turvattava koko maassa”

M

aitovaltuuskunnan puheenjohtaja, maidontuottaja ja kunnallisneuvos Mauri Penttilä pitää Maitovaltuuskunnan tärkeimpänä tehtävänä maidontuotannon tuotantoedellytysten turvaamisen koko maassa. – Markkinataloudessakin pitäisi varmistaa, että kotimainen tuotan-

to on kilpailukykyinen sekä valtion tekemillä päätöksillä ja kotimaisen tuotannon arvon tunnustamisella maitoketjun joka sektorilla, linjaa Penttilä lähettäen samalla terveiset myös kaupalle. Maidon rooli merkittävä Penttilän mukaan maitovaltuuskunnan perustamisen taustalla oli tarve saada maidolle vahvempi rooli edunvalvonnassa:

Mauri Penttilä on Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja.

Nurmituki ja kiintiöt tärkeitä Kysymykseen ”mitkä asiat ovat jääneet mieleen maitoedunvalvonnasta”, löytyy Penttilältä selvä vastaus: – Nurmituen saaminen ja koko nurmen roolin merkityksen ymmärtäminen maidontuotannossa on ollut maitovaltuuskunnan työn tulosta. – Saatiin oikea arvo nurmelle ja se on ollut perustavaa laatua oleva asia, toteaa Penttilä. Mauri Penttilä arvioi, että nurmen roolin korostamisen kautta on pystytty hakemaan nurmen kautta muita linkkejä, kuten ympäristötukia ja viherryttämiseen keinoja maitotiloille. – Moni sellainen asia on pystytty torppaamaan, jotka olisivat olleet maidontuottajille epäedullisia, kun on toimittu nopeasti. Meillä on ollut hyvä joukko maitovaliokunnan puheenjohtajia ja maitovaltuuskunnan puheenjohtajia sekä maitoasiamiehiä, toteaa Penttilä. Tämän päivän edunvalvonnassa ei ole mahdollista mennä joukolla ministeriöön tai Brysseliin mm. koronapandemian takia. Penttilän mukaan valmistelevaa työtä tehdään maitopienryhmissä ja monissa muissa ryhmissä, jotka vievät tietoa eteenpäin myös maa- ja metsätalousministeriöön. – Kyllä tänä päivänä nähdään selvästi, että maitokiintiöitä ei olisi pitänyt poistaa. Sitä olisi voitu kehittää Suomessa, vaikka EU:ssa ne MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

| 21


MAITOVALTUUSKUNTA 25 VUOTTA Sami Kilpeläinen

poistettiinkin. Euroopan maidontuotannon kasvu on takavuosina vaikuttanut myös Suomeen. Suomessa olisi voitu miettiä asiaa toisella tavalla ja uuden kiintiöjärjestelmän kehittäminen heti 2015 olisi ollut tärkeää, linjaa Penttilä. Kaikkia kuultava Mauri Penttilä muistuttaa uusille maidontuottajille ja päätöksentekijöille, että on erityisen tärkeää, että päätöksenteossa ovat mukana kaikki maidontuottajat. – Maitovaltuuskunnassa ajatellaan kaikkia maidontuottajia, ollaan suomalaisten maidontuottajien edunvalvojia, korostaen erilaisten alueiden ja tuottajien tarpeita, muistuttaa Penttilä. Mauri Penttilän tilalla on 70 lehmän luomupihatto ja Maurin lisäksi yhtymässä on vaimo Pirkko ja poika Harri. Mauri toimii Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtajana ja Valion hallintoneuvoston vanhimpa-

22 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

”Maitovaltuuskunnassa ajatellaan kaikkia maidontuottajia.” na jäsenenä. Maitovaltuuskunnassa Mauri Penttilä on toiminut alusta alkaen tullen valituksi maitovaltuuskunnan jäseneksi 21.11.1995 Finlandia-talossa pidetyssä perustamiskokouksessa. Penttilä on edustanut meijerifuusioiden kautta myös muita ryhmittymiä maitovaltuuskunnassa, sillä hän on ollut maitovaltuuskunnan jäsen neljän eri osuuskunnan kautta. Maitovaltuuskunnan puheenjohtajana Penttilä on toiminut vuoden 2013 alusta.


Janne Näsi jatkaa maitovaliokunnassa

M

TK:n maitovaliokunnan jäsenenä vuosina 2021–2022 jatkaa Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana toimiva maidontuottaja Janne Näsi. Hän on edustanut Arla Suomi -yhteistyöryhmää jo vuosina 2019-2020. Maitovaliokunta on osuuskuntia edustavan Maitovaltuuskunnan sekä tuottajajärjestöjen MTK:n ja SLC:n yhteinen toimielin. Sen tehtävänä on edustaa suomalaisia maidontuottajia ja meijeriosuuskuntia maitoalaa koskevan lainsäädännön valmistelussa ja viedä tuottajajärjestöjen kautta myös lakisääteisiin tukineuvotteluihin maidontuottajien tukiedunvalvontaa koskevat aloitteet. Nykyisin 12-henkiseen MTK:n maitovaliokuntaan valittiin pitkästä aikaa toinen Valio-ryhmän ulkopuolinen edustaja, kun Arla Suomi -yhteistyöryhmän lisäksi myös Hirvijärven Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja Juha-Matti Penttilä tuli muista meijereistä valiokuntaan. Loput edustajat ovat valiolaisia maidontuottajia ja vuodesta 1995 lähtien myös MTK:n toiminnanjohtaja on ollut maitovaliokunnan jäsen. Maitovaltuuskunta päätti jatkaa uuden Maitostrategian valmistelua, joka on tarkoitus hyväksyä ensi keväänä.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

UUTUUS SÄILÖNTÄÄN!

SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA Pioneer® SILA-BAC® -biologiset säilöntäaineet kehitetty toiminaan Suomen olosuhteisiin. SILA-BAC®-valikoimasta löydät oikean tuotteen säilöttävän nurmen kuiva-aineen perusteella. Rapid React® Kombi -tuotteet vievät rehunsäilönnän uudelle tasolle, jolloin saadaan nopeasti aerobinen stabiilisuus ja jälkilämpeneminen hidastuu. Valikoimasta löytyy kolme tuotetta nurmisäilörehuille ja murskeviljalle sekä oma tuote maissisäilörehulle. Tuotteet ovat kuivapakastettuja, joten eivät vaadi kylmäsäilytystä. Tuotteet myös sekoittuvat erittäin hyvin veteen. Tuotteet sopii myös pienannosteluun ja valikoimista löytyy annostelijat, joilla voidaan annostella alimmillaan säilöntäainetta 10-40 ml/tn.

SILA-BAC®-SÄILÖNTÄAINEET ENNAKKOHINTAAN MARRAS–JOULUKUUN AJAN!

LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI • VERKKOKAUPPA:

hankkija.fi | 23

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020


KAUSIVAIHTELU Heini Riipi

Kuinka hyötyä kausihinnasta? HEINI RIIPI

M

aidon kysyntä ja tarjonta kulkevat eri tahtiin eri vuodenaikoina. Maidonkulutus on suurinta syksyllä ja pienempää keväällä. Lehmiä taas poikii luontaisesti keväällä enemmän kuin syksyllä, joten samalla maitomäärä kasvaa keväisin ja alkukesällä. Vastaavasti maitomäärä tippuu syksyllä, kun lehmiä poikii vähemmän. Meijerin näkökulmasta olisi hyödyllistä, jos vuodessa suurimpia maidontuotannon huippuja ja notkahduksia pystyttäisiin hieman tasoittamaan, eli tiloilta tuleva maitomäärä olisi tasaisempi eri vuodenaikojen välillä. Tuotannon kausivaihtelua on pyritty pienentämään maidon kausihinnoittelulla, missä keväällä maidosta maksetaan vähemmän ja syksyllä enemmän. Tällä on kannustettu tiloja tuottamaan maitoa enemmän syksyllä, kun tarve on suurempi. Kun pyritään tasaisempaan maidontuotantoon vuoden ympäri, pyritään toisin sanoen vaikuttamaan poikimisen ajankohtaan. Poikimisen ajankohdalla on tärkeä merkitys, sillä lehmän maidontuotanto on hui-

24 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

Juhani Taponen on kotieläinten lisääntymistieteen professori.

pussaan yleensä toisella kuukaudella poikimisen jälkeen. Näin ollen poikiminen kannattaisi ajoittaa loppukesään tai alkusyksyyn, jolloin kausihinnasta saisi parhaan hyödyn. Tasaisen maidontuotannon merkitys korostuu etenkin automaattilypsytiloilla, joilla tehokkain ja taloudellisin tuotanto saavutetaan, kun robotin käyttöaste on mahdollisimman korkea. Kausihinta – ei mikään uusi keksintö Maidontuotannon kausivaihtelu juontaa juurensa paljolti siitä, että alun perin lehmä on lauhkean ilmaston laji, ja sen myötä kevätpoikiva kausilisääntyjä, muistuttaa kotieläinten lisääntymistieteen professori Juhani Taponen. Tilatasolla maidontuotannon kausivaihteluun pystytään kuitenkin vaikuttamaan, sillä nykylehmä on sopeutunut tiinehtymään ympäri vuoden. Maidon kausihinta ja pyrkimys tasaiseen maidontuotantoon ei ole mikään uusi keksintö. Taponen kertoo että vielä 1970-luvulla maidontuotannon kausivaihtelu oli hyvin suurta, ja muistelee miten tätä


KAUSIVAIHTELU

ongelmaa alettiin korjata meijereiden kausihinnoittelulla ja ilmaissiemennyksillä. Taposelle on jäänyt mieleen, miten vahvasti kausihintaa ja ilmaisia siemennyksiä mainostettiin viljelijöille. Hyvien kannustimien ansiosta maidontuotanto saatiinkin varsin tasaiseksi eri vuodenaikoina. Keinot tepsivät hyvin, mutta yleisesti kausihinnoittelu väheni 1990- ja 2000-luvuilla ja loppui lähes kokonaan. Mitkä ovat siis maidontuottajan keinot vaikuttaa tasaiseen maidontuotantoon? Hiehot keskiössä Poikimaväli on yksi lehmien hedelmällisyyden tunnusluku, joka kuvaa, kuinka monta päivää kuluu lehmän poikimisesta seuraavaan poikimiseen. Taposen mukaan taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna optimaalinen poikimaväli on eri tutkimusten mukaan joko vuosi, tai mahdollisimman lyhyt. Lehmien tietoinen poikimavälin pidentäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä useinkaan hyväksi edes lehmille itselleen. Tästä poikkeuksen tekevät vain hyvin pitkämaitoiset lehmät. Tasainen maidontuotanto on siis vaikea saavuttaa pelkästään vaikuttamalla lehmiin, sillä järkevät keinot ovat vähissä. Keskittymällä hiehoihin voidaan vaikuttaa enemmän, vinkkaa Taponen, ja antaa seuraavia ohjeita. Jotta maidontuotannon ongelmallista kausivaihtelua voitaisiin tasata, eli toisin sanoen painottaa tuotantoa syksyyn ja talveen, täytyisi hiehojen poikimisia ajoittaa loppukesään ja alkusyksyyn. Tämän jälkeen lehmät kuitenkin hoitavat tasoittumisen luonnostaan. Perinteisten ohjeiden mukaan hiehojen siemennykset aloitetaan noin 15 kuukauden iässä, joskin nykyisin usein suositellaan aikaistamaan tätä kuukaudella tai parilla. Kausivaihtelun tasaamisen näkökulmasta suhteellisen suuri osa hiehoista tulisi siementää syyspoikiviksi. Tällöin loppuvuodesta syntyneiden hiehojen siemennyksiä voisi yrittää vähän aikaistaa ja vastaavasti keväällä syntyneiden siemennyksiä venyttää muutamalla kuukaudella. Siemennysikää voidaan aikaistaa 13:een, jopa 12 kuukauteen, kunhan hiehot ruokitaan niin, että ne ovat riittävän kehittyneitä poikiessaan. Tämä on hyvin tärkeää pitää mielessä, jos siemennyksiä aikaistetaan. Kun keväällä syntyneiden hiehojen siemennyksiä lykätään niin, että ne poikivat vasta loppukesällä, siis yli kaksivuotiaina, tästä aiheutuu jonkin verran taloudellisia menetyksiä. Jos maidon kausihinnoittelun porras on riittävän suuri, nämä taloudelliset menetykset ovat kuitenkin hyvin pieniä saavutettuun hyötyyn nähden. Ruoki kiimaan Poikimisen jälkeen lehmillä on normaalisti energiavajetta, eli ne laihtuvat. Negatiivinen energiatase hidastaa munasarjatoiminnan normaalia käynnistymistä – ja heijastuu siten kiimakäyttäytymiseen. Hedelmällisyyden kannalta oleellista on se, kuinka pitkään energiavaje kestää ja kuinka syvä se on. Tilanne kor-

”Umpikauden ruokintaan ja hyvän syöntikyvyn ylläpitoon tulisi kiinnittää huomiota, sillä tutkimusten mukaan nämä vaikuttavat paljon poikimisen jälkeiseen sairastuvuuteen.”

jaantuu, kun lehmän syöntikyky palautuu ja ruokinta saadaan kohdalleen. Poikimisen jälkeen suurimmalla osalla lehmistä kiimakierto käynnistyy noin 50 vuorokauden kuluessa poikimisesta. – Myös umpikauden ruokintaan ja hyvän syöntikyvyn ylläpitoon tulisi kiinnittää huomiota, sillä tutkimusten mukaan nämä vaikuttavat paljon poikimisen jälkeiseen sairastuvuuteen ja kohdun puhdistumiseen, millä on puolestaan suuri vaikutus tulevaan tiinehtyvyyteen, Taponen kertoo. Kiimantarkkailu vaatii aikaa Karjanhoitajalla on merkittävä vaikutus poikimisen ajankohtaan ja poikimavälin pituuteen kiimanseurannan ja oikean siemennysajankohdan kautta. Lehmä on polyestrinen eli säännöllisin väliajoin kiimassa ympäri vuoden, keskimäärin kiimakierron pituus on 21 vuorokautta. Kiimojen tarkkailu vaatii hyvää karjasilmää ja aikaa. Kiimantarkkailuun käytettävän ajan merkitystä ei voi liikaa korostaa, toteaa Taponen. Isoissa karjoissa, joissa työskentelee useita henkilöitä, kiimantarkkailu kannattaisi keskittää mahdollisimman harvalle, joskin samalla korostaen kaikkien karjanhoitoon osallistuvien ”tiedonantovelvollisuutta”. Tiedonkulun varmistaminen näissäkin asioissa on avainasemassa. Apuvälineitä tarkkailuun Kiimantarkkailun merkityksestä kertoo siihen kehitettyjen apuvälineiden runsas määrä. Vuosien saatossa on ollut erilaisia hyppytunnistimia, lämpömittareita ja emättimen sähkönjohtokykyyn perustuvia kiimamittareita, Taponen listaa. Käyttökelpoisimmiksi kiimantarkkailun apuvälineiksi hän mainitsee progesteronitestauksen ja erilaiset aktiivisuusmittarit. Progesteronihormonin mittauksella voidaan selMAITOA SUOMESTA 4 / 2020

| 25


KAUSIVAIHTELU

”Aina pitää muistaa katsoa myös eläintä, eikä vain tekniikkaa. Siemennyspäätöksen tekee aina ihminen.”

vittää lehmän munasarjatoimintaa, ja testi tehdään maidosta. Pelkästään kiiman seuraamiseen progesteronitestaus on työläs, sillä se vaatii useita näytteenottoja, joskin automatisoituja menetelmiäkin on olemassa. Progesteronitestaus soveltuu hyvin selvittämään, onko lehmän munasarjatoiminta käynnistynyt vai onko sillä munasarjatoiminnan häiriö. Progesteronitestistä on huomattavaa hyötyä myös epämääräisten kiimojen yhteydessä, erityisesti tilanteessa jossa lehmä on siemennetty jo aiemmin. Tällöin on aina vaarana, että siemennetään tiine eläin, mikä on hyvin haitallista. Jos progesteronipitoisuus on suuri, ei lehmä ole kiimassa ja saattaa mahdollisesti olla tiine. Kiimassa lehmien aktiivisuus kasvaa keskimäärin 2,8-kertaiseksi verrattuna muihin päiviin, ja erilaiset aktiivisuusmittarit mittaavat tätä aktiivisuuden lisäystä. Mittarit mittaavat lehmän liikkumista, mutta isossa roolissa on mittarin analyysiohjelma. Analyysiohjelma vertailee lehmän aktiivisuutta muiden päivien ja muun karjan aktiivisuuteen, ja hälyttää, mikäli se havaitsee poikkeaman. Mittarit havaitsevat keskimäärin 80 % kiimoista. Haasteina aktiivisuusmittarien käytössä Taponen mainitsee hiljaisten kiimojen tunnistamisen ja oikean siemennysajankohdan löytämisen. Hollantilaisten tekemän suuren tutkimuksen mukaan optimaalinen siemennysajankohta on 5–16 tuntia mittarin havaitseman aktiivisuuden alkamisesta. Samalla he totesivat, että merkittävä osa siemennyksistä tehdään turhan myöhäisessä vaiheessa optimaaliseen aikaan nähden. Taponen näkee näissä ohjeissa pienen ristiriidan aiempiin ohjeisiin, joiden otollisimpana siemennysajankohtana on pidetty varsinaisen kiiman loppupuoliskoa tai ihan jälkikiiman alkua. Onko tämä ristiriita todellinen, vai johtuuko se esimerkiksi rotueroista tai pelkästään edellä mainituista analyysiohjelmista, jää selvitettäväksi. – Kiimantarkkailun tekniset apuvälineet ovat kuitenkin aina vain apuvälineitä, joissa on olemassa virheiden mahdollisuus, Taponen korostaa. – Aina pitää muistaa katsoa myös eläintä, eikä vain tekniikkaa. Siemennyspäätöksen tekee aina ihminen.

26 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

Kausiportaat kasvavat

E

nsi vuonna Arla Suomi -yhteistyöryhmässä jatketaan tänä vuonna käyttöön otetuilla kausiporraskuukausilla eli huhti–kesäkuu ja syys–marraskuun. Ensi vuonna myös tapahtuu muutoksia kausihinnoittelussa ja samalla lisätään kausiportaiden määrää. Arlan tiloilla ei ole enää käytössä tasahintamallia, sillä syksyn matalimpien viikkojen maitomäärät ovat vain reilut 86 % kevään korkeimmista. – Syksyn litroihin halutaan kannustaa nostamalla ensi syksynä syys–marraskuun aikana kausikorotusta nykyistä korkeammaksi. Vastaavasti keväällä huhti–kesäkuussa kausimiinus kasvaa, taustoittaa hankintajohtaja Sami Kilpeläinen. Arla pyrkii näillä keinoilla varmistamaan, ettei tiloille jouduttaisi asettamaan tilakohtaisia kiintiöitä, vaan jokainen tila saa itse päättää jatkossakin oman kehittämistahtinsa.


LYHYESTI

Kun maajussi rakastuu

730 000

katsojaa ei voi olla väärässä. Kun maajussi Aleksi ja kollegansa tekivät valinnat Maajussille morsian -ohjelman viimeisessä jaksossa, ilmassa oli suuria tunteita. Kirjoitin Aleksista parisen vuotta sitten jutun tähän lehteen hänen aloittaessaan tilanpidon ranualaisella lypsykarjatilalla. Aleksi kiitteli jutussa vahvaa tukiverkostoaan ja totesi maanviljelyn olevan hieno ammatti. Aleksi ei toivonut muuta kuin että löytäisi kumppanin vierelleen tai joku löytäisi hänet. Nyt voi todeta, että moni halusi löytää hänet ja saapuneiden kirjeiden lukemiseen tarvittiin puoli sukua. Me meijerin väki emme kuitenkaan asiaan puuttuneet, vaan seurasimme kohteliaasti sivusta mitä rakkaus saa aikaan. Rakkaudesta ja maataloudesta on vaikea kirjoittaa. Sen vain näkee kun sivusta seuraa. Aleksi on kasvanut silmissä vähintäänkin puoli metriä ja koko olemus antaa merkkejä siitä, että on hienoa kun rinnalle on löytynyt kumppani Pinja. Onnellinen arki siivittää myös tekemistä niin navetassa kuin muussakin elämässä.

Aleksi on omalla esimerkillään ja sanoittamalla asioita ääneen kertonut myös sen mitä monella tilalla ajatellaan ja mistä haaveillaan. Maatilan pyörittämisessä yksin ei ole mitään vikaa, mutta niin moni Aleksin kollega kaipaisi rinnalleen kumppania jakamaan iloja, suruja ja suuria tunteita. Onneksi kaikki merkit viittaavat siihen,että maalaistuminen alkaa olla in ja kaupungistuminen out. Ja otetaan me esimerkkiä ranskalaisten maaseutumyönteisyydestä. Siellä on tehty ihan lakialoite, jossa maaseudun hajut ja äänet tulisi listata osaksi maan kulttuuriperintöä. Kannatan. Jokaisen maan pitää pitää huolta identiteetistään. Joten ei muuta kuin lisää kiekumista, ammumista, paskanhajua ja rakkautta maaseudulle.

Tuija Linjakumpu Kirjoittaja toimii Arla PohjoisSuomen hankintapäällikkönä ja kirjoittelee ajatuksia maaseudusta ja sen hienoista ihmisistä

Patsashanke vireillä Iin kunnan Jakkukylässä

T

uija ja Eeli Mäkipaason tilalla on pian juhlan aika. Kunhan patsas ensin valmistuu. Kuluvan vuoden elokuussa Oijoi-niminen lehmä tuli lypsäneeksi yhteensä 150 000 kiloa maitoa. Länsi-Suomen karjaan kuuluva Oijoi-lehmä on toinen 150 000 kilon merkkipaalun ohittanut Länsi-Suomen karjaan kuuluva lehmä Suomessa. Vanhalla rouvalla on ikää 20 vuotta ja se on poikinut jo 15 kertaa. Tuija Mäkipaason mukaan se taitaa olla nytkin tiineenä. – OiJoi tuli karjaan vuonna 2004 naapurista ja lauman kuningatta-

resta on tullut vuosien myötä arvonsa tunteva, rauhallinen ja kiltti lehmä. Lisäksi se on erityisen kaunis, kertoo Tuija Mäkipaaso. – Oijoi on myös minun lempilehmäni ja olenkin sanonut isännälle, että kun Oijoi lähtee, niin lähtee

Tuija Mäkipaaso

muutkin lehmät. Sen aika ei ole kuitenkaan vielä. Ennen sitä paljastetaan Oijoi-lehmästä tehty patsas. Juhlia odotellessa Oijoi lypsää edelleen ja nauttii erityisasemastaan navetassa. Ja odottaa kesää ja laidunta. MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

| 27


KORONAN VAIKUTUKSET

Korona osoitti maitoalan resilienssin Vuosi 2020 jää historiaan koronakriisin vuotena. Kriisiä ei ole vielä selätetty, mutta vaikuttaa että maitoalalla on pääsääntöisesti selvitty melko hyvin varsin uhkaavalta vaikuttaneesta tilanteesta. Tässä vaiheessa on ehkä pienen välitarkastelun paikka siihen, missä on onnistuttu hyvin. OLLI NISKANEN, LUONNONVARAKESKUS

K

eväällä 2020 kautta maailman jouduttiin asettamaan rajoitteita, jotka pyrkivät hillitsemään taudin leviämistä ja ihmisten kontakteja toistensa kanssa. Rajoitusten seurauksena ravintolaruokailun määrä romahti, leipomoteollisuudessa hidastettiin tahtia ja maitotuotteiden tori- ja palvelutiskimyynti väheni hyvin merkittävästi. Maitosektorilla suurimmat ongelmat nähtiin Yhdysvalloissa, jossa tuottajahinnat reagoivat voimakkaasti ja maitoa jouduttiin paikoin myös hävittämään. Yksittäisiä ongelmia oli kautta maailman erilaisilla meijereillä, jotka olivat ehkä erikoistuneet ravintola- tai kahvilamaitoihin tai esimerkiksi tiskeiltä myytäviin juustoihin. Yhdysvalloissa tuettuihin vakuutuksiin perustuva maatalouspolitiikka pystyi jossain määrin toimimaan ja vakuutustuotteiden raja-arvo laukesivat huhti-toukokuussa 2020 korvaten ainakin osittain tilojen kokemia menetyksiä. Euroopan Unionissa valmistauduttiin maitokriisiin ja interventiovarastoinnin avaamiseen, jota kritisoitiin kovaan ääneen juurikin Yhdysvalloista. Pelättyä edellisen maitokriisin kaltaista maitotuotteiden varastoa ei kuitenkaan päässyt syntymään, sillä hinnat eivät juurikaan laskeneet interventiotason alapuolelle. Yleisesti on todettu, että tuotteiden hinnat ja siten myös tuottajahinnat pysyivät kohtuullisena, koska elintarvikkeiden kysyntä ei sinällään mer-

28 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

kittävästi muuttunut. Ruoanlaitto kodeissa kasvoi merkittävästi, leipominen alkoi kiinnostaa uudella tavalla ja osa ravintoloistakin pystyi korvaamaan lopahtanutta ruokailua ulosmyynnillä. Tämä sopeutuminen tapahtui äkkiä ja jopa vahvisti maitoalan asemaa. Maailmanmarkkinat pysyivät vahvoina Maidontuotanto on yksi maataloussektorin hitaimmin sopeutuvista tuotannonaloista ja tästä syystä voi olla tarpeen katsoa tilannetta hieman pidemmällä aikavälillä. Keskimäärin maailman maidontuotanto on kasva-


”Kasvunopeus on ollut niin huimaa, että markkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin ei ole pystytty aina sopeutumaan.”

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! Green Line KALSIUM-pasta

UUSI

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmillä. Sisältää runsaasti kalsiumia, 45 g/tuubi. Pakkaus 6 x 380 g

nut vuositasolla noin 2,5% vauhdilla, joka tarkoittaa 18 miljoonan tonnin vuotuista lisäystä, eli yli 7 kertaa Suomen koko maidontuotannon kokoista kasvua vuosittain. Kasvunopeus on ollut niin huimaa, että markkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin ei ole pystytty aina sopeutumaan ja seurauksena maailmanmarkkinoiden hinnat ovat olleet hyvin vaihtelevia. Hiljaisemman kasvun vuotta on pääsääntöisesti seurannut voimakas kasvu. Poikkeuksellisesti viimeisen kolmen vuoden aikana kasvunopeus on kuitenkin jäänyt 1,5% tasolle, joka on huomattavasti kohtuullisempi määrä. Se on osin seurausta kuivuudesta isoilla tuotantoalueilla, mutta siinä on mukana myös aiempien kriisien seurauksena syntynyttä varovaisuutta. Tämä pienempi tuotannon kasvun vauhti on ollut tuonut markkinoille pitkään kaivattua vakautta. Iso tekijä maitosektorin onnistumiselle on, että koronakriisiin lähdettiin tilanteesta, jossa isoja kumuloituneita varastoja ei ollut, eikä markkinoilla syntynyt paniikkia myynnin tai ostojen puolella. Maailmanmarkkinoilla vaihdettavan maidon määrä on vuosi vuodelta kuitenkin kasvanut ja on nyt noin 60 miljoonaa tonnia, eli noin 25 kertaa Suomen koko tuotannon verran. Suurimmat maitoa tuovat maat ovat Kiina, Venäjä, Meksiko, Japani, Indonesia ja Egypti. Näiden maiden politiikka ja valuuttakurssien muutokset aiheuttavat aina heilahduksia markkinoille, mutta sitä vähemmän mitä paremmin kysyntä ja tuotanto ovat tasapainossa. Maltilliseksi vakiintunut tuotannon kasvu lupaa hyvää tuleville vuosille ja tasapainon soisi jatkuvan myös koronan jälkeen mahdollisesti odotettavissa olevan talouskasvun aikana.

KALSIUM-pasta

FOSFORI-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 390 g

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

PÖTSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

MAGNESIUM-pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha­ haavaumariskin pienentä­ miseen.

Kun on riski laidun­ halvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 390 g

HIILI-pasta

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolisto­ häiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 335 g

Pakkaus 4 x 360 g

Toimittaja

puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi

Valmistaja

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

| 29

www.finncow.fi


KOULUTUS

Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoja tuottajille SAMI KILPELÄINEN

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän koulutuskoordinaattori Antti Lintala kertoo, että monelle tuttu johtamiskoulutus JET on korvautunut uudella Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintolla. – Uudessa koulutuksessa käydään samoja asioita läpi, mutta kokonaisvaltaisemmin, kertoo Lintala, joka itsekin tuottaa maitoa. Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa on kaksi osaamisalaa: johtamisen ja yritysjohtamisen osaamisala ja sisäisen tarkastuksen osaamisala. – Johtamisen ja yritysjohtamisen osaamisalan suorittanut osaa johtaa, suunnitella ja kehittää yrityksen tai vastuualueensa toimintaa. Hän osaa kehittää toimintaansa ja osaamistaan johtajana tai yrityksen omistajana, avaa Lintala koulutuksen hyötyjä. Lintala pitää kasvaville yrityksille tärkeänä, että koulutuksen myötä tuottaja tai yrittäjä ”osaa johtaa yrityksen tai vastuualueen henkilöstöä, taloutta ja kehittää toiminnan tuloksellisuutta”. Valinnanvaraa Johtamisen ja yritysjohtamisen osaamisalan suorittanut hallitsee myös valitsemiensa tutkinnonosien erityisalueiden tiedot ja taidot. – Valinnaisten tutkinnon osien osaaminen voi liittyä strategiatyön johtamiseen, projektin johtamiseen, työyhteisön kehittämisen johtamiseen, henkilöstön ja osaamisen johtamiseen, asiakkuuksien johtamiseen, talouden johtamiseen tai tuotanto- ja palveluprosessien johtamiseen, taustoittaa Lintala vaihtoehtoisia kouluttautumismahdollisuuksia.

30 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020

Juhana Peltomaa


Tervetuloa tutustumaan uuteen tulevaisuuteesi, missä robotit työntävät rehut, kolaavat lannan ja lypsävät lehmät puolestasi.

AUTOMATISOI NAVETTASI

Juhana Peltomaa

Meijerit tukevat Arla Suomi -yhteistyöryhmälle koulutuskoordinaattori Antti Lintalan räätälöimä koulutus järjestetään yhdessä Hyria koulutuksen kanssa. Hämeenlinnan Osuusmeijerissä järjestettiin ensimmäinen koulutus marraskuun puolivälissä ja lähes parikymmentä osallistujaa oli turvaetäisyyksin paikalla. Meijerit tukevat järjestelyjä ja tutkintoon johtava koulutus on tuottajille ilmainen. – Olemme Arla Suomi -ryhmän johtajistossa päättäneet, että haemme lisää koulutuksia eri puolille Suomea, kun vain tarvittavat 15 henkeä on kasassa. Seuraavana on tarkoitus aloittaa pikimmiten Ylivieskassa, mutta kun intoa ja sitoutunutta porukkaa löytyy, haetaan koulutusta myös muille paikkakunnille, paljastaa Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän johtajiston puheenjohtaja Risto Koski. Koulutusta täydennetään useilla webinaareilla ja Hyrian koko liiketoimintaosaston yritysjohtamiseen kuuluvilla lähipäivillä. Näiden lisäksi opiskelijoille tullaan tarjoamaan mahdollisuutta lisäopiskeluun Excelin ja Wordin käytössä. – Tuottajille on ollut siis tarjolla kaksi eri tutkintovaihtoehtoa, aiemman koulutuksen, osaamisen ja oman tavoitteellisuuden mukaan. Nyt vain hakemaan koulutukseen, kannustaa Lintala. – Meillä Arla-ryhmässä hyvinvoiva ja kannattavaa tuotantoa harjoittava maidontuottaja on vahvuus!

Lisätietoja: Arla Suomi -yhteistyöryhmän koulutuskoordinaattori Antti Lintala 0400-366 929

KYSY MEILTÄ MITEN AUTOMATISOINTI VOIDAAN TOTEUTTAA SINUN TILALLASI

AUTOMATISOINTI • • • •

Keventää merkittävästi työtaakkaasi Lisää toiminnan tehokkuutta Lisää turvallisuutta Vapauttaa resurssejasi suunnitteluun ja tarkkailuun

Ota yhteys laitemyyjääsi ja kysy miten automatisointi voidaan toteuttaa sinun tilallesi. MAITOA SUOMESTA 4 / 2020 | 31 LUE LISÄÄ: www.delaval.com/fi/


32 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2020