Page 1

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

2  • 2 0 1 8

Viljelyn suunnittelu:

Huomio oikeaan rehun määrään

Vipu-palvelu on tuenhakijan tärkein työkalu

Laatumaito syntyy pitkäjänteisellä työllä

Yhteistyöryhmällä suuri huoli lomituksista


DeLaval VMSTM Spectra tavallisen hinnalla - ja paljon muuta Nyt on oikea aika siirtyä robottilypsyyn!

Pysy mukana kehityksen kärjessä ja rekisteröidy osoitteessa: www.delaval.com/fi/innovaatiot ja kuulet ensimmäisten joukossa pian tulevista uutuuksista

DeLaval aktiivisuusmittaus Löydä kiimassa olevat lehmät tarkasti ja vaivattomasti Lehmän kaikki tiedot yhdessä ohjelmassa – Delpro Farm Manager! Tarkka aktiivisuusmittari lähettää tiedot joka 15 min Paranna hedelmällisyyttä ja jalostuksen tehokkuutta Seuraa myös matalaa aktiivisuutta - löydä sairaat lehmät

Pyydä tarjous: www.delaval.com/fi/yhteys www.facebook.com/delaval Maitoa Suomesta 2.2018 Spectra ja Aktiivisuusmittaus.indd 1

www.instagram.com/delavalsuomi 16.4.2018 12:35:33


s

5:33

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

PÄÄKIRJOITUS

EU tekee isoja uudistuksia maatalouspolitiikkaan

E

U:n maatalouspolitiikan uudistuspaketti julkaistaan kesällä. Komissio esittänee tukibudjetin ja viljelijän välisen kytköksen erottamista. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Todennäköisesti alueellinen päätösvalta tukimuodoista ja ennen kaikkea valvonta- ja muista ehdoista kasvaa. Suomen kannalta paikallisen päätösvallan lisääminen on hyvä, kunhan Suomi ei omatoimisesti ole jatkossa byrokratian tai valvontojen mallimaa. Maalaisjärjelle on tilausta. Komission esityksissä rahoitus kiertäisi kuitenkin edelleen EU:n budjetin kautta ja budjettileikkaus lienee 5-10 prosenttia, siis vähemmän kuin Brexitin takia on peloteltu. Mahdollisuuksia lisätä EU:n osarahoitteisten tukien kansallista rahamäärää kuitenkin on syytä selvittää. Tuotantoon sidonta Etelä-Suomessa eli koplaus voi jatkua ja pohjoiseen tukeen ei ole muutospaineita. Markkinajärjestelyt uusiksi jo 2019?

9. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Fram, Vaasa Kannen kuva: Auvo Sairanen

Euroopan unioni on tekemässä historiallisen suuria muutoksia EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan CAP:iin. Julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen osa eli yhteiset markkinat. Yhteisten markkinajärjestelyjen osalta EU:n komissiolta odotetaan jo toukokuussa esitystä epäreilujen kauppatapojen kitkemisestä elintarvikeketjussa. Ennakkotietojen mukana tämä annetaan direktiivillä, joka velvoittaa jäsenmaita. Jäsenmaiden on aloitettava toimet haitalliseksi katsottujen toimien karsimiseksi ja yhtenä vaatimuksena komissio on esittämässä kauppa-asiamiestä pakolliseksi jokaiseen maahan. Elintarviketeollisuusliitto on suhtautunut epäillen kauppa-asiamieheen, mutta tuottajajärjestöt myönteisesti. Sinällään on hienoa, että EU on ensimmäistä kertaa etsimässä keinoja, millä jo EU:n Rooman sopimukseen kirjattua ”maaseutuväestön kohtuullisen elintason takaamista” haetaan markkinajärjestelyjen kautta. Taaksepäin katsottuna maitokiintiöt, vientituet, interventiovarastot ja rajasuoja näyttivät todella tehokkailta keinoilta. Suomalaiset maidontuottajat puolustivat viimeisen asti kiintiöitä. Nekin harvat kiintiöiden poistoa ajaneet suomalaiset ovat kääntyneet kiintiöiden kaipaajaksi kolmessa vuodessa, sen verran turbulenssia maitomarkkinoilla on riittänyt. Poliittinen realiteetti on, että maitokiintiöitä EU:sta ei enää ole tulossa. Maitomarkkinatilanne on komission mukaan kriittinen juuri tällä hetkellä siksi, että EU:n maidontuotanto kasvaa. Komissio jopa poikkeuksellisesti varoitti jäsenmaita kasvavan maidontuotannon riskeistä tuottajahintaan. Kaikesta huolimatta ennustelaitokset ovat arvioineet EU:ssa syksyllä maitorasvan jälleen nousevan korkeisiin hintoihin. Rasva siis vetää markkinoilla. Brexit ja kauppasodat

Markkinajärjestelyjen ohella Suomen Arla ja Arla Foods osuuskuntana seuraa Brexitin vaikutuksia. Iso-Britannia on Suomen Arlan suurin vientikohde ja Arla Foodsin suurin markkina edustaen neljännestä koko Arla Foodsin liikevaihdosta. Suomalaiset virkamiehet uskovat EU:n ja Britannian välille löytyvän vapaakauppamekanismin, mutta uudenlaista rajaesteitä saattaa syntyä. Talousvaikutukset on suurelta osin jo varmaan nähty, sillä punta on parissa vuodessa heikentynyt merkittävästi. Tuskin vastaavaa enää tapahtuu. Iso-Britannia voi tehdä kauppaa esimerkiksi Amerikan maiden kanssa ja sieltä Brittein saarille tulleet tuotteet saattaisivat ilman rajamuodollisuuksia tulla Eurooppaan. Siksi EU puntaroi tarkasti millaista vapaakauppa tulevaisuudessa on. Suomelle on tärkeää, että Iso-Britannian jo 29.3.2019 edessä oleva Brexit hoituisi tasapainoisesti. Kauppasodat eivät ole meijeriteollisuuden etu ja siksi tasapaino suurvaltojen välillä vaikuttaa myös tavallisen suomalaisen maidontuottajan arkeen. Rajojen meneminen kiinni tai tullimuurien kasvu tilanteessa, jossa EU:ssakin on kasvava maidontuotanto voisi johtaa ylituotannon kautta EU:n sisämarkkinoilla hintojen laskuun.

SAMI KILPELÄINEN

Hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

|3


Huippurehua muuuulle! Arlan ja A-Rehun hintaeturehut kevääseen! Hintaeturehut: Täysrehut

Energiaa

HiehoRehu

MJ/kg ka

OIV g/kg ka

TempoTäysrehu

12,4

117

VahvaTäysrehu

12,7

120

HiehoRehulla varmistat, että hiehosi saavat juuri oikeassa suhteessa valkuaista ja energiaa. Hiehoille kehittyy hyvä syöntikyky, jolla luodaan perusta hyvin tuottaville lehmille.

RypsiTiiviste

11,7

160

Energia 12,4 MJ/kg ka • OIV 117 g/kg ka

TosiPuolitiiviste

12,1

140

TuottoPuolitiiviste

13,0

138

AlkuRehu

12,4

116

Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn.

4|

TanakkaTäysrehu

TanakkaTäysrehu sopii matalavalkuaisen karkearehun täydennykseen. Pääset huipputuotokseen yhdellä täydennysrehulla, kun korkea valkuaistaso lisää säilörehunsyöntiä ja näkyy maitotankissa. Rinnalle sopii myös kotoinen vilja. Energia 12,7 MJ/kg ka • OIV 126 g/kg ka

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun-tuottajapalvelusta p. 020 472 7060 • atriatuottajat.fi


SISÄLTÖ Tuomas Koivuniemi

Tuomas Simola, Anna Turtia ja Kirsten Borup esittelivät lehmien valoisia ja tilavia olosuhteita uudessa navetassa Artjärvellä.

28

14 Tuottajaedustajisto

Muut 3 Pääkirjoitus

lobbasi eduskunnassa

6 Ajankohtaista

Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajisto kokousti huhtikuun puolivälissä ja tapasi samassa yhteydessä kansanedustajia.

18 Päätukihaussa vain pieniä muutoksia

Maatalouden päätukihaku päättyy 15.6.2018. Tuet haetaan VIPUpalvelun kautta.

28 Yhteinen ponnistus

Artjärvellä sijaitseva Maito Farmarit Oy:n yhteisnavetta on kahden perheen yhteinen hanke. Yhteistyö rakentuu yhteiseen näkemykseen ja luottamukseen.

8 Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuoreet kultamitalistit. 10 Irene ja Timo Flankkila ovat tuottaneet yhtäjaksoisesti 25 vuotta ensiluokkaista maitoa. 8

26

22 Karjatilallisen on osattava varautua rehutarpeen ja rehutuotannon epätasapainoon. 24 Lähimaitoa Uudeltamaalta: maidon tie tilalta ruokapöytään. 32 ”Kumppanuus tuo hyvinvointia meille ja eläimille.” 34 Yhteistyökumppanilta: Puhtautta ja hyvinvointia Fabasta.   Walter Ehrströmin säätiön kultaiset mitalit jaettiin huhtikuussa. Kuluttajat luottavat oman kylän tuottajaan ja lähimaitoon. MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

|5


Ajankohtaista

Heini Riipistä Laatuneuvoja

H

eini Riipi on nimitetty Arlan Sipoon tuottajien Laatuneuvojaksi huhtikuun alusta alkaen. Heini aloitti kesätyöntekijänä Arlalla viime keväänä ja valmistui Maatalous- ja metsätieteen maisteriksi kesäkuussa 2017. Sipoon maidontuottajien laatuneuvojana Heini toimii tiiviissä yhteistyössä Arlan yhteistyöryhmän muiden laatuneuvojien kanssa. Mikael Ingmanin otettua vastuun koko ryhmän maidonkeräilyn logistiikasta ja sen kehityksestä reilu vuosi sitten, tuli tarve uudelle laatuneuvojalle. Tuottajien paikallisissa asioissa ensimmäinen yhteys otetaan omaan hankintameijeriin ja siellä Heini on oikea henkilö johon ollaan yhteydessä Laatuohjelmaan, Laatukyltti sekä kumppanuuskäynteihin ja tuottajapalveluihin liittyvissä asioissa. Myös Mikael jatkaa yhteistyötä tuottajapalveluissa Sipoon ja Ahvenanmaan tuottajien kanssa.

Suomen keskituotokset huipussa

N

euvontajärjestö ProAgria julkisti viime vuoden tilastoja maaliskuun lopulla. Tilastojen mukaan tuotosseurannassa olleiden tilojen keskituotos nousi viime vuonna 9 675 kiloon. Ruotsissa vastaava luku tuotosseurannassa oli 9 801 kiloa ja Tanskassa 10 106 kiloa. Suomen luvut ovat siten hyvin vastaa-

6|

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

via kuin muissa Pohjoismaissa. Maitomarkkinoilla jylläävän rasvabuumin seurauksena on mielenkiintoista seurata tuotosseurannassa olevien eri rotujen keskimääräisiä ja rasva sekä proteiinipitoisuuksia. Vielä suurimman rodun eli Ayrshiren rasvapitoisuus oli keskimäärin 4,45 % ja

proteiini 3,56 %. Holsteinillä vastaavat luvut olivat 4,14 % ja 3,45 % sekä Jerseyllä 5,24 % ja 3,84 %. Suomenkarjalla kokonaisuudessa pitoisuudet olivat 4,48 % ja 3,46 %. Pitoisuuseroista huolimatta Holsteinin ns. ekvivalenttimaitomäärä (pitoisuuskorjattu) oli korkein ja Ayrshire oli hyvin lähellä.


EU:n tuotanto kääntyi kasvuun

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän maitomäärä on ollut kasvussa alkuvuonna ja vielä maaliskuussakin tuotanto kasvoi viime vuoteen verrattuna. Maaliskuussa maidontuotanto oli 19,1 miljoonaa litraa. EU:ssa tammikuun tuotanto oli yli neljä prosenttia edellisvuoden tammikuun tuotantoa suurempi. Ainoastaan Ruotsi ja Unkari olivat tammikuussa vähentäneet tuotantoa. Kasvanut tuotanto purkautuu rasvattoman jauheen tuotantoon, joka on noussut yli 10 % Euroopan unionin alueella. Lähes kaikkien muidenkin tuotteiden tuotanto on EU:ssa ollut nyt kasvussa maidontuotannon kasvaessa. EU:n komissio varoitti maaliskuun lopulla jäsenmaita selväsanaisesti tuotannon kasvun seurauksista markkinoille. Hintataso jakaantunut

Komissio on viestittänyt, että alkuvuonna hinnat ovat historiallisestikin yleensä laskeneet. Tänä vuonna pudotus on ollut normaalia jyrkempi. Varsinkin rasvaton maitojauhe on historiallisen alhaalla, kun siitä maksettiin huhtikuussa vain 1,32 euroa kilolta. Hinta oli reilusti interventiohinnan alapuolella ja laskenut vuoden takaisesta peräti 26 prosenttia. Komissio arvioi, että jauheesta ja voista johdettu maidon hinta ennakoi laskun edelleen EU:n markkinoilla jatkuvan. Jauheen hintaa painavat isot interventiovarastot. Voin hinta on alkuvuodesta kääntynyt pieneen nousuun ja oli huhtikuussa 4,87 euroa kilolta niin sanotulle ’bulkkivoille’. Vaikka EU:n tuottajahinta helmikuussa oli vielä 35,07 senttiä litralta keskimäärin 28 jäsenmaassa, niin jauheen ja voin kautta komission arvioima tilityskyky oli enää 29,7 senttiä. EU:n tuottajahintojen laskusta huolimatta taso on tällä hetkellä parin viime vuoden hinnan yläpuolella. Maailmanmarkkinoilla myös USA:n tuotanto on voimakkaassa kasvussa, mutta eteläinen pallonpuolisko on ollut laskussa. SAMI KILPELÄINEN

E-luokassa 100 prosenttia

A

lkuvuoden aikana useat Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijerit ovat saavuttaneet ainakin yhtenä tuotantokuukautena täyden sadan prosentin korkeimman E-laatuluokan. Paavolan Osuusmeijeri on jatkanut siitä mihin viime vuonna jäi eli täydellä sadan prosentin E-luokan maidon tasolla. Tänä vuonna Arla Pohjois-Suomi eli aiemmin Ranuan Meijeri Oy:n nimellä toiminut yhteistyömeijeri saavutti helmikuussa historian ensimmäisen sadan prosentin E-luokan tason. Porlammin Osuusmeijerin ja Limingan Osuusmeijerin maidon laatuluokka on saavuttanut tänä vuonna ainakin yhtenä kuukautena täydet sata. Laatuennätyksiä paiskitaan urakalla myös maitomäärältään suuressa Hämeenlinnan Osuusmeijerissä, jonka joka kuukausi on ollut reilusti yli 99 prosenttisesti E-luokassa. Kaustisen Osuusmeijeri, Laaksojen Maitokunta ja Arla Itä-Suomi ovat myös olleet koko alku vuoden lähes 99 prosentin E-luokan tasossa tai ylikin.

Alkioilla tehokkuutta jalostukseen Kun olet kiinnostunut karjan tehokkaasta jalostamisesta ja haluat nopeasti tuloksia, valintasi on alkio. Saat parasta mahdollista eläinainesta tautiturvallisesti ja helposti. • • • •

Saavuta jalostustavoitteet nopeammin Uudista karjaa tehokkaasti ja turvallisesti Vaihda rotua sujuvammin Edisty taloudellisesti tärkeiden ominaisuuksien jalostamisessa

Alkioilla kaikki poikivat hyviä vasikoita! Lue lisää: www.faba.fi/palvelut/alkiot

Tuorealkio 150 € + alv. Pakastealkio 250 € + alv.

Faban kumppani MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

|7


Palkittuja

sesti 25 tai nut yhtäjaksoi

toa.

luokkaista mai

50 vuotta ensi

ka on tuotta etään tilalle, jo aa, Kolari. mitali myönn en in lta 18 ku ja Esa Koivum n 20 iö T ömin säät AMITALISTI lu; Monika Niva na. LT Ou , KU so ÄN aa Walter Ehrstr ip HM äk ija ja Eeli M a, Hämeenlin -YHTEISTYÖRY ikainen, Kitee. Pudasjär vi; Tu Mauri Ruokol ARLA SUOMI , Loppi; Sari ja Marko Juttula, OMI: Antti Mat sa a; SU nu Ok Äa IT Ra ik ö, M OY pi i; ARLA po Im mijärv OIS-SUOMI: Al mo Mäkelä, Jä ki. ämäki. ARLA OY POHJ OSUUSMEIJERI: Ritva ja Ti Maito Oy, Kärs okkola, Lumijo y. py nu N uu Kr NA lainen, Mänty en ja Jukka Pr s, IN is in Ou W ov ä, el rik Hu äk ri f-E M HÄMEENL Ai Al ; a : UUSMEIJERI aho, Liminka i; Aini ja Jorm KAUSTISEN OS TOKUNTA: Ari Honkala, Siev ä; Anne ja Rauno Kaarteen AI rnäv M  Ty N a, JE til SO nt Ju AK LA Veijo UUSMEIJERI: Kiukainen. LIMINGAN OS Timo ja Marja Peurakoski, : RI JE EI RUHAN M

8|

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018


Palkittuja

Terhi Honkonen


Palkittuja Tuomas Koivuniemi

Irene ja Timo Flankkiln omistama MäntyMaito Oy palkittiin Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla ensiluokkaisen maidon tuottamisesta.

Laatumaito syntyy pitkäjänteisellä työllä Arla Suomi –ryhmään kuuluvalle Laaksojen Maitokunnalle maitoa tuottava kärsämäkisten Irene ja Timo Flankkilan omistama MäntyMaito Oy oli yksi Walter Ehrströmin säätiön kultaisen mitalin saajista. Mitali myönnetään tilalle, joka on tuottanut yhtäjaksoisesti 25 tai 50 vuotta ensiluokkaista maitoa. TUOMAS KOIVUNIEMI

K

ärsämäellä sijaitseva maitotila on Timo Flankkilan kotitila, joka on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1938 lähtien. Irene ja Timo Flankkila aloittivat maitotilan isäntäparina vuonna 1993. – Kun aloitimme, meillä oli kolmetoista lehmää, kymmenen sonnia ja 42 hehtaaria peltoa, isäntä kertoo. Tilasta muodostettiin osakeyhtiö vuonna 2010. Isäntäpari omistaa osakeyhtiöstä 98 prosenttia, minkä lisäksi osakkaana on poika Tommi. Neljännesvuosisadassa on Flankkilan tilalla tapahtunut suuri muutos, sillä tänään MäntyMaito Oy:llä

10 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

on 130 lehmää ja 280 hehtaaria peltoa. EU-ratkaisun jälkeen eteenpäin

Pari vuotta sen jälkeen, kun Flankkilat olivat aloittaneet tilanpidon, Suomesta tuli Euroopan unionin jäsenvaltio. Pariskunta pohti tuolloin, miten jatketaan eteenpäin – laajennetaanko tilan toimintaa vai ei. – Jos silloin olisimme jääneet paikoilleen, tämä olisi harrastelua. Lähdimme laajentamaan, emmekä ole kertaakaan harkinneet hanskojen lyömistä tiskiin, Timo Flankkila toteaa. Tilan vuonna 1983 rakennettua navettaa laajennettiin 1998 pihattonavetaksi, johon

”Lähdimme laajentamaan, emmekä ole kertaakaan harkinneet hanskojen lyömistä tiskiin.”


• •

• • •

• • • • • • • • •

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 11


Palkittuja

Terhi Honkonen

mahtui 40 lehmää. Seuraava kasvuloikka otettiin 2007, jolloin navettaan tuli lypsyrobotti ja pääluku kasvoi 65 lehmään. Samalla lihakarja jäi pois. – Uusi navetta tehtiin sitten vuonna 2012 ja sinne mahtuu 70 lehmää, joten olemme näin ollen ”kahden navetan loukussa”, isäntä naurahtaa. MäntyMaidon peltoala on kasvanut samaan tahtiin. Timo Flankkilan mukaan onni on ollut, että peltoa on saatu ostettua naapureilta. Osakeyhtiön toiminnassa työnjako on selkeä. – Minä ja Tommi hoidetaan rehunteko ja muut peltotyöt. Irene huolehtii navettapuolen. Tarkkaa työtä

Pariskunta iloitsee Ehrströmin säätiön kultamitalista. Ensiluokkaisen maidon tuottaminen vaatii tarkkaa ja pitkäjänteistä työtä, mutta mukana on oltava myös tuuria. – Maidon laatua on tarkkailtava koko ajan, lypsykoneet ja –laitteet on huollettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa. Tavoitteena on jatkossakin säilyttää laatu. Se on ammattiylpeyskysymys, Irene Flankkila sanoo. Flankkiloitten mukaan tärkeä osa laatutyötä on se, että tilalla on ollut samat lomittajat yli 20 vuotta. – Hyvät ja ammattitaitoiset lomittajat ovat tärkeä osa ketjua. Tilalta voi rauhassa lähteä lomillekin, kun tuotanto jää siksi aikaa osaaviin käsiin. Kiitos mitalista kuuluu myös muille yhteistyökumppaneille, sillä tämä on tiimityötä, he kiittävät. Hintaerolla merkitys

MäntyMaidon omistajat ovat tyytyväisiä Laaksojen Maitokunnan ja Arla-ryhmän

”Tavoitteena on jatkossakin säilyttää laatu. Se on ammattiylpeyskysymys.” toimintaan. Flankkilat olivat aikaisemmin Valion tuottajia, mutta vaihtoivat Maitokunnan riveihin. Timo Flankkilan mukaan tärkein peruste vaihdokselle oli maidon hinta.

Ryhmän logo maitopurkkiin

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajisto on tyytyväinen, että maidontuottajat tulevat Arlan maidoissa entistä vahvemmin esille jatkossa. Arlan Lähimaitoa Uudeltamaalta nostaa esille tilallisia ja sen lisäksi maitopurkissa esiintyy yhteistyöryhmän johtajiston hyväksymä ”Hyviä tekoja, parempaa maitoa” -logo. Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluu kymmenen yhteistyömeijeriä.

12 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

Tältä näyttävät Arlan Lähimaitoa Uudeltamaalta -maitopurkki ja uusi Hyviä tekoja, parempaa maitoa -logo.

– Palvelut ovat molemmilla ryhmillä suurin piirtein samat. Hintaero Maitokunnan eduksi on säilynyt, vaikka tulevaisuuttahan ei koskaan tiedä. Yhden sentin hintaero maidon hinnassa merkitsee tällaiselle tilalle 1 000 euron tuloa kuukaudessa, isäntä sanoo. Tulevaisuus myönteinen

Timo Flankkila näkee maidontuotannon tulevaisuuden Pohjois-Pohjanmaalla myönteisenä, vaikka maataloudessa yleensä on haasteita. – Tämä on vahvaa maidontuotantoaluetta, sillä Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa tuotetaan 70 prosenttia koko Suomen maidosta. Täällä on tuottajilla ja toimijoilla vahva osaaminen ja ammattitaito, jotka luovat hyvän pohjan tuotannon jatkuvuudelle, hän toteaa.


Tulevaisuutta pitää ruokkia Me tunnemme suomalaisen rehunsäilönnän haasteet, mutta tiedämme myös AIV-tuotteiden tehon. Siksi myönsimme ensimmäisinä rehunsäilöntäaineillemme ainutlaatuisen AIV Laatutakuun. Se takaa huippulaatuisen rehun ja turvaa tuloksellisen tuotannon. Tänään ja huomenna. Lue lisää: AIV.fi/laatutakuu

AIV.fi

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 13


Yhteistyöryhmä eduskunnassa

Tuottajaedustajisto lobbasi eduskunnassa Arla Suomi -yhteistyöryhmän 20-henkinen tuottajaedustajisto kokousti huhtikuun puolivälissä ja tapasi samassa yhteydessä kansanedustajia.

Y

hteistyöryhmän puheenjohtajan, maidontuottaja Ari Hännisen johdolla ryhmä vei viestiä ylivieskalaiselle kansanedustaja Juha Pylväälle. Tapaamisessa olivat myös edustajat Katri Kulmuni ja Pertti Hakanen. Kaikki toimivat keskustan eduskuntaryhmässä. Juha Pylväs ja Pertti Hakanen kertoivat valmisteilla olevien maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistukseen liittyvien lakien vaikuttavan myös muun lainsäädännön aikatauluihin. – Eläinten terveyslaki, joka korvaa nykyisen eläinsuojelulain, sekä lomituslait tulevat eduskunnan käsittelyyn syksyllä, selvensi Pylväs tuottajaedustajiston edustajille aikautauluja. Maakunta- ja sote-lakien tavoitteena on tulla säädetyiksi eduskunnassa kesäkuun alussa ennen hallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksia 8.–10.6.2018. Eläinsuojelulaki uudistuu

Juha Pylväs selvensi, että uusi eläinten terveyslaki on tärkeä maidontuottajien kannalta. Uusi laki myös nimetään siten

14 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

Uusi eläinten terveyslaki on tärkeä maidontuottajien kannalta. positiivisemmin suojelun sijaan eläinten terveyslaiksi. Kysymyksiin parsinavetoiden roolista laissa Pylväs arvioi ainoastaan parsinavettojen investointitukiin tulevan ensi vaiheessa rajoitteita. Arla Suomi -yhteistyöryhmä on pitänyt tärkeänä, että myös parsinavetoilla esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa olisi saatavissa investointitukea. Samalla tilat voivat kehittää eläinten olosuhteita.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla


Yhteistyöryhmä eduskunnassa

Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajisto tapasi huhtikuun puolivälissä kansanedustaja Juha Pylvään.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 15


Yhteistyöryhmä eduskunnassa

Kansanedustajat arvioivat, että lomituksen järjestäjien kanssa on syytä ensin tarkistaa yhtenevät käytännöt.

Keskustan kansanedustajat Juha Pylväs ja Pertti Hakanen ottivat vakavasti vastaan yhteistyöryhmän terveiset lomitusjärjestelmän haasteista.

Kansanedustajien mielestä on syytä myös arvioida mahdollisissa parsinavetoissa koskevissa muutoksissa pitkiä siirtymäaikoja. Lomitus puhuttaa

Pertti Hakanen otti erittäin vakavasti tuottajien huolen lomituksen oikeudenmukaisesta toteutumisesta eri alueilla. Lomituskäytännöt vaihtelevat ja suurta huolta on aiheuttanut myös lomituksen ja sijaisavun menetys velkasaneeraushakemuksen jättäneillä tiloilla. – Esille ottamanne velkasaneeraushakemuksen jättäneiden tilojen lomitusoikeuden välitön katkeaminen puhutti myös MTK:n valtuuskunnassa, kertoi MTK:n johtokunnassakin istuva Hakanen. Kansanedustajat arvioivat, että lomituksen järjestäjien kanssa on syytä ensin tarkistaa yhtenevät käytännöt, mutta lomalain yhteydessä voidaan myös korjata pahimpia epäkohtia. Rasvan hinta nousee

Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajat ovat huomioineet, että maailmalla rasvan hinnat nousevat. Tiloja puhuttavat myös keinot, joilla tilatasolla voidaan vaikuttaa rasvapitoisuuksien nousuun. – Holstein-tilat ovat yleistyneet ja siksi on huolellisesti arvioitava millä ruokintakomponenteilla saadaan mitäkin ulos, arvioi Kimmo Kuorikoski keinoja minimoida mahdollisia taloudellisia vaikutuksia eri tyyppisille tiloille. Monet maidontuottajat pitävät rasvan arvon nousua markkinoilla toisaalta terveellisenä myös lehmien kannalta. – Rasvan arvon nousu voi edistää terveellistä ruokintaa ja johtaa ns. perinteisempään ruokintaan.

16 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

Arla Suomi -yhteistyöryhmä: Suuri huoli lomituksen

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtajana toiseksi vuodeksi valittu kiteeläinen Arla Itä-Suomen maidontuottaja Ari Hänninen kertoo ryhmän olevan huolestunut lomituspalvelujen käytännön toteutuksesta eri puolella Suomea. – On alueita, joissa lomittajien saatavuus on hyvä, mutta on vastaavasti alueita, joissa lomahallinto on ottanut liian tiukkoja toimintatapoja, Hänninen kertoo huolissaan. – Useilta tiloilta ja monilta alueilta on tullut palautetta, että viljelijät eivät uskalla enää lähteä yhdessä vapaapäiviä viettämään, koska esimerkiksi lomittaja saattaa vaihtua kesken lomajakson, Hänninen kertoo. Laaksojen Maitokunnan hallituksen puheenjohtaja ja yhteistyöryhmän varapuheenjohtaja maidontuottaja Mikko Korte on huolissaan lomapalvelujen laadusta, jos henkilöt vaihtuvat tilan väen

ollessa poissa tilalta. Ongelmaksi Kortteen mukaan muodostuu, että kesken lomaa vaihtuva lomittaja ei tiedä tilan käytäntöjä. – Kun on kyse eläimistä ja moninaisesta maatilakokonaisuudesta, olisi suotavaa, että normitapauksissa lomittajat tiedetään etukäteen. Uutena tilalle tulevalle lomittajalle pitää pystyä varmistamaan riittävä opastus. ”Lomitus tärkeä osa viljelijän jaksamista” Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoo ryhmässä olevan maidontuottajia kaikissa eri koko luokissa. – Yhteistä kaikille tiloille niin suuremmille yhtiömuotoisille tiloille kuin pienemmille parsi- ja pihattonavetoille on, että lomitus on tärkeä osa viljelijän jaksamista, Kilpeläinen kertoo. Hänninen, Korte ja Kilpeläinen kertovat tällä viikolla kokoontuneen reilun 20 henkisen Arla Suomi -yhteistyöryhmän pitävän henkilökohtaista lomaoikeutta


PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Tehotippi – Tehokas jodipitoinen vedinkastotiiviste vedinten ja utareiden desinfiointiin. Pitkäkestoinen desinfioimisvaikutus (sisältää hitaasti vapautuvaa PVPjodia). Sopii myös ihon haavaumien puhdistukseen.

laadusta tulevaisuudessa tärkeänä osana jokaisen tuottajan sosiaaliturvaa. Kokousväkeä myös puhutti erilaisissa inhimisillisissä tai taloudellisissa kriisitilanteissa nopean lomitusavun saamisen. – Talven aikana julkisuudessa esillä ollut tapaus velkasaneeraukseen hakeutuneen tilan lomituksen ja sijaisavun välittömästä katkeamisesta on käsittämätöntä, koska juuri kriisissä apua tarvitaan. Erityistä huolta aiheuttaa uuden maakunta- ja sote-lakien valmistelu, sillä lomituspalvelut ovat vyörymässä osaksi laajaa maakuntakokonaisuutta. – Huoli on, että pääosin toimiva lomitusjärjestelmä jää osaksi isoa maakuntahallinnon koneistoa eikä ryhmä voi hyväksyä, että yhden maanviljelijöiden tärkeimmän sosiaaliturvan muotoja heikennetään esimerkiksi rahapulan takia. Lomapäivien ja toimivan sijaisavun tarve on kaikilla tiloilla suuri ja tekijät sekä resurssit siihen pitää turvata.

Lisätietoja: Ari Hänninen, Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston puheenjohtaja, 0500 984 841 Mikko Korte, varapuheenjohtaja, 0400 890 185 Sami Kilpeläinen, Arla Oy hankintajohtaja, 050 383 1755

Tehotippi Soft Plus – Jodipohjainen käyttövalmis vetimien desinfiointiaine. Sopii hyvin myös roboteille. Tuotteella on bakteereja ja hiivoja tuhoava vaikutus. Sisältää lisäksi vedinihoa hoitavaa ja kosteuttavaa glyseriiniä.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi tai alue-edustajiltamme.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 17


TUKIHAKU

PÄÄTUKIHAUSSA VAIN PIENIÄ MUUTOKSIA MaaseutuHarava -hankkeen vetäjä Heidi Kumpula kertoo vuoden 2018 maatalouden päätukihaun pitävän sisällään vain pieniä muutoksia edellisen vuosien tukihakuun. Luonnonhaittakorvaus alenee viisi euroa koko maassa viime vuodesta.

V

iherryttämistukeen on tullut ehtomuutos, joka koskee käytännössä yli 120 hehtaarin tiloja. Tällaiset tilat voivat nyt vapautua viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta, jos yli 75 % tilan peltoalasta on nurmella, kesannolla, palkokasvien viljelyssä tai näiden yhdistelmänä tai yli 75 % tilan maatalousmaasta on pysyvää nurmea, nurmea tai näiden yhdistelmää eikä nyt enää tarkastella ylijäävää alaa. Toisaalta jos näillä perusteilla nyt vapautuu monipuolistamisvaatimuksesta, niin tilalle ei silloin makseta talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteestä. – Viherryttämistuen ehtomuutos rajoittaa ympäristökorvauksen maksua talviaikaisen kasvipeitteisyyden osalta, arvioi MaaseutuHarava -hankkeen vetäjä Heidi Kumpula. Vanhan Oulun läänin alueelle toimivan MTK – Pohjois-Suomen alueella toimii lähes neljännes Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotiloista. Hankkeen avulla järjestetään tukikoulutuksia eri puolella aluetta. – Koulutuksissa on mukana ELY-keskuksen, kunnan ja neuvontajärjestö edustajia ja täten saadaan laajasti tietoa viljelijöiden avuksi tukihakuun, kertoo Kumpula. MaaseutuHarava-hanke järjestää kevään aikana seitsemän maatalouden tuki-infoa, joiden lisäksi järjestetään yksi luomuinfo. Hankkeen tavoitteena

18 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

”Viljelijä voi tarkistaa omat tietonsa Vipupalvelusta.”

on maatilojen ja maaseutuyrittäjien toimintaedellytysten ja osaamisen kehittäminen sekä maaseudun eri kehittämistahojen ja sidosryhmien yhteistyön lisääminen sekä hankkeiden päällekkäisyyksien ehkäiseminen maaseudun kehittämistyössä. Vipu-palvelu tärkein työkalu

Viljelijöille on ilmoitettu tukihaun alkamisesta huhtikuun alussa kirjeitse. Lähetys sisälsi lyhyen yhteenvedon kevään hausta ja koosteen tukihaun muutoksista. – Tänä vuonna ei enää lähetetä tiloille maatilan esitäyttömateriaalia, vaan viljelijä voi tarkistaa omat tietonsa ja voimassaolevat sitoumuksensa ja sopimuksensa Vipu-palvelusta, selvensi maaseutupäällikkö Jari Korhonen Sotkamosta. Paperihakemiseen tarvittavat peruslohkotiedot voi Korhosen mukaan pyytää

tarvittaessa edelleen kunnasta. Tuenhaussa Korhonen painottaa oikeaa järjestystä VIPU-palvelun käytössä: – Aloita Vipu-palvelussa peruslohkomuutoksilla. Luota Vipuneuvojan tietoihin ja muista tukioikeudet. Valvontavaatimuksia poistui

ELY-keskuksen valvontatiimin vetäjänä toimiva Paavo Kemppainen kertoo, että tänä vuonna poistui Elintarvikevirasto EVIRAn valvomista kohteista useita ’täydentävien ehtojen’ vaatimuksia. Näitä ovat mm. ilmoitus alkutuotantopaikasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle, maidon säilytys- tai jäähdytystilojen toimintojen raportointi, tilasäiliön lämpötilasta pidettävä kirjanpito, lypsykoneen huolto ja testaus, maitosuodattimien vaihto raportointi ja tutkimukset pesuun käytettävästä vedestä. – Nämä vaatimukset toki ovat tilalla edelleen olemassa, mutta niiden puutteista ei aiheudu täydentävien ehtojen seuraamuksia tukiin, kertoo Kemppainen. Ympäristökorvauksessa Kemppaisen mukaan on mahdollista saada uusjakoalat korvauskelpoisiksi sekä ympäristö- ja luonnonhaittakorvaukseen että luomuun. Kysymykeen mitä huomioita valtakunnallisesti tulisi tukihaussa ja valvonta-asioita silmällä pitäen huomioida, on Kemppaisella selkeä vastaus: – Tärkeintä on, että ilmoitetaan lohkoittain oikea kasvi, pinta-ala ja viljellään perinteisen hyvän viljelytavan mukaan.


TUKIHAKU

Paavo Kemppainen ELY-keskuksesta, Jari Korhonen Sotkamon kunnasta ja Maarit Partanen ProAgriasta pitävät tukikoulutuksia tärkeänä osana viljelijöiden, hallinnon, neuvonnan ja koko alkutuotantoketjun yhteistyötä.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 19


TUKIHAKU

Neuvo 2020

Pro Agrian maatilayritysasiantuntija Maarit Partanen pitää Neuvo 2020 -palvelujen mahdollisuuksista kaikille tiloille tuotantosuunnasta riippumatta moninaisina. – Maatiloilla on käytettävissä vuodesta 2017 alkaen yhteensä 7 000 euroa tilaa kohden, neuvo-palveluihin aina vuoteen 2020 asti, Partanen muistutti. Pro Agrian ja muiden neuvontajärjestöjen lisäksi Neuvo 2020 -palveluja on hankittavissa yksityisiltä asiantuntijoilta, eläinlääkäreiltä, talousasiantuntijoilta sekä monilta muilta maatalouden ammattilaisilta. – Tila maksaa kustannuksista vain arvonlisäveron verran, neuvoo Partanen. Partasen mukaan mm. tukihaussa voi varmistaa tukien saannin täysmääräisenä hyödyntämällä palveluita tehokkaasti. – Tärkeää on, että tiedät, mitä lainsäädännön ja tukiehtojen vaatimukset tarkoittavat käytännössä maatilallasi, muistuttaa Partanen. – Kartoitamme myös yhdessä viljelijän kanssa uusia mahdollisuuksia tukijärjestelmän hyödyntämiseen ja arvioimme mm. ympäristö-, hyvinvointi- tai energiansäästötoimenpiteiden mahdollisuuk-

Heidi Kumpula, Paavo Kemppainen, Jari Korhonen, Minna Tanner ja Maarit Partanen kertoivat Sotkamossa pidetyssä tukikoulutuksessa tänä vuonna olevan vain pieniä muutoksia tukiehtoihin.

sia ja kannattavuuksia tiloille, vinkkaa Partanen. Neuvo-palvelua kannattaa hyödyntää yhdessä vaikkapa mm. viljelynsuunnittelun ja tukihaun kanssa. – Tehdään tilalla esim. viljelysuunnitelma ja Neuvo-palvelulla lohkojen kasvukunnon arviointia, vesitalous yms. tai kasvinsuojelusuunnitelmaa, Partanen kannustaa.

Toisena esimerkkinä Partanen nostaa mm. Tukihaku ja Neuvo-palvelulla ympäristötuen ja täydentävien ehtojen havaintolistojen läpikäynnin mahdollisuuksia. – Lähde rohkeasti kysymään saatavasta palvelusta neuvojalta, jos koet epäselvyyttä mikä palvelu sopisi omalle tilalle, kannustaa Partanen lopuksi kaikkia tiloja.

RIITTÄVÄTKÖ PELTOSI HIVENET HYVÄÄN NURMEN KASVUUN? Tarkista tilanne maan Nurmipaketti-tutkimuksella, tulokset kolmessa viikossa ilman lisämaksua. 20 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli P. 044 5885 262 • Sammonkatu 8 • 90570 Oulu www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi


Neuvo 2020 palvelujen kuusi eri aihealuetta 1. Ympäristö

(täydentävät ehdot, ympäristökorvaus, vaihtoehdot viljelyyn, maan kasvukunto, nitraattiasetus, ravinnetaselaskennat, maisema – ja luontokohteiden kartoitus, havaintolistoja, ympäristösuunnitelmat)

2.Tuotantoeläimet

(hyvinvointikorvaus, täydentävät ehdot, hyvinvoinnin parantaminen, terveydenhuoltosuunnitelmat – eläinlääkärit, havaintolistoja)

3. Luomu

(kartoitus siirtymisen kannattavuudesta, tarvittavat toimenpiteet, havaintolistat esim. luomutarkastusta silmällä pitäen, luomusuunnitelmat, eläinten hoitosuunnitelmat)

4. Kasvinsuojelu (kasvinsuojeluasioita)

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

5. Energia (energiasuunnitelmat)

6. Talous

Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 21


Yhteistyökumppanilta

Oikea määrä rehua, navetan tilaus pellolta

Paljonko peltoa tarvitaan

Yhden lypsylehmän tarvitsema pinta-ala uudistushiehot mukaan lukien on 1.65 ha, kun säilörehusato on 7 000 kg ka ja viljasato 4 000 kg/ha (kuviossa 1 esitetty tilanne). Säilörehuntarve pysyy vakiona huolimatta käytettävissä olevasta peltoalasta. Tila joutuu ostamaan viljaa, tai muuta väkirehua, kun käytettävissä oleva eläinkohtainen peltoala pienenee esimerkiksi tuotantoa laajennettaessa. Rehuhuollon kannalta yksi hehtaari lehmää kohti riittäisi tuottamaan tarvittavan karkearehumäärän. Ostoviljan mukana tilalle tulee ravintei-

22 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

ta ja ne joudutaan sijoittamaan takaisin viljelykiertoon. Tämä ei enää onnistu peltoalan ollessa 1,3 ha yhtä lehmää kohti. Nurmialojen lietteenkäytössä tulee vastaan nitraattidirektiivin määräämä lietteen kokonaistypen määrä 170 kg N/ha ja vilja-aloilla fosforin enimmäismäärä. Kuvio 1 Säilörehu Oma vilja-ala Ostettavan viljan ala

1,35

0,9

0,45

0

1.1

1.3

1.5

Peltojen kantavuus lisäksi vähentää järkevästi käytettävissä olevaa lietteen levitysalaa. Lietteen levitysmahdollisuuksia hieman parantaa maan fosforiluokan alentaminen. Käytännössä maan fosforiluku saa laskea kivennäismailla alle 10 mg/l ilman haittaa nurmentuotannolle. Matala fosforiluku mahdollistaa vilja-aloille lietteen määrän lisäämisen ennen kuin ympäristörajoitus tulee vastaan. Korkea satotaso ei ole itsetarkoitus

1,8 Karjan tarvitsema kokonaisala, ha / lehmä

L

ypsykarjan karkearehuvarastoa täytyy olla vähän yli vuoden tarve. Yli vuoden varasto ei tarkoita että rehua täytyisi tuottaa yli kulutuksen. Laakasiiloissa rehu tarvitsee noin kaksi kuukautta tekeytymiseen eli stabiloitumiseen, joten ylivuotista varastoa olisi hyvä olla tuo kahden kuukauden puskuri. Viljaa voi ostaa ja myydä tarpeen mukaan. Viljan varastomäärä riippuu siilotilavuudesta ja markkinahinnoista. Syksyllä edullisen hinnan vastapainoksi tietysti tarvitaan siilotilaa joten viljavarasto on tasapainoilua siiloinvestoinnin ja edullisen rehuhinnan välillä.

1.7

Tilan oma peltoala ha / lehmä, sisältäen uudistuksen

Satotason nosto alentaa yhden rehukilon tuotantokustannusta. Satotasoa tärkeämpää on kuitenkin sovittaa rehutuotanto karjan tarpeen mukaan. Pohjoiseen siirryttäessä viljanviljelyn kannattavuus heikkenee ja peltoa saattaa olla hyvin saatavilla. Nurmen satotasoksi riittää 5 000 kg ka/ha jos käytettävissä olevaa nurmialaa on 1.2 ha / lehmä. Vastaavasti 8 000 kg ka satotasolla riittää 0,7 ha / lehmä. Hyväkuntoisilla pelloilla tällainen satotason säätö on mahdollista lannoitusta ja niittorytmiä säätämällä. Kolmen niiton strategiassa säilörehusatoa voidaan säätää viimeisen niiton yhteydessä. Mahdollisesti runsaan ensimmäisen niiton sadon jälkeen lannoitusta voidaan alentaa ja kolmas niitto jätetään kokonaan tekemättä. Tässä tapauksessa


Yhteistyökumppanilta

Auvo Sairanen

Karjan rehuntarve ei muutu vuodesta toiseen. Rehuntuotannossa taas on harvoin kahta samanlaista vuotta peräkkäin. Karjatilallisen täytyy osata varautua tähän rehutarpeen ja rehutuotannon epätasapainoon. toisen niiton ajankohtaa voidaan hieman myöhästyttää. Syksyllä nurmilohkoille saattaa jäädä paljonkin massaa. Kokemusten mukaan tämä ei vaaranna nurmen talvehtimista. Apila on tässä suhteessa nurmea riskialttiimpi. Seuraavan kesän ensimmäiseen niittoon voi tulla ylivuotista kuloa, joten karhotuksessa täytyy olla varovainen. Toukokuussa suunnittelutilanne voi myös olla puskurivaraston tyhjeneminen keväällä ja liian tarpeeseen nähden liian pieni nurmiala. Nurmialaa ei voi lisätä kuluvan kesän sadoksi. Varastojen pienuutta voidaan korvata kokoviljan käytöllä. Kokoviljasta saadaan hyvällä lohkolla helposti 6-8 tonnin kuiva-ainesatoja. Luontevin käyttö kokoviljalle on umpi-

Satotason nosto alentaa yhden rehukilon tuotantokustannusta. lehmät ja nuorkarja, mutta myös lypsylehmillä kokoviljaa voi käyttää 30-40 % karkearehun määrästä ilman tuotostappioita. Kokoviljalla on myös omat rajoitteensa. Ruokintasuunnitelmassa tulee tärkkelyksen kokonaismäärä helposti vastaan joten väkirehuiksi joudutaan valitsemaan

matalan tärkkelyspitoisuuden rehuja. Toisaalta kokoviljaruokinnassa tärkkelysraja saa olla perusrehuja korkeammalla. Toinen kokoviljan ongelma on jälkipilaantuminen. Rehuauma täytyy suojata lintuja vastaan, koska pilaantuminen etenee rikkoontuneessa kohdassa nurmirehua nopeammin. Samoin kesäkaudella jälkilämpeneminen voi pilata ison osan rehusiiloa, jos rehunkulutus on liian pientä avoimeen pintaan verrattuna. Varminta kokoviljan syöttö on talvikaudella. AUVO SAIRANEN Luke Maaninka

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 23


LÄHIMAITO

Lähimaitoa Uudeltamaalta –konsepti kertoo kuluttajille maidon tien tilalta ruokapöytään Tuottajien työtä tuodaan ensimmäistä kertaa Arlan historiassa näin laajasti esille kuluttajille.

”Halusimme kuvata maitopakkauksiin todelliset tekijät eli ihmiset, jotka tekevät työtä sen eteen, että maitoa meillä pöydässä riittää.”

TUOMAS KOIVUNIEMI

I

hmisten kiinnostus maitotuotteiden ja ruoan alkuperää kohtaan on ollut viime vuosina kasvussa. Arla Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Sanna Heikfolk toteaa, että kuluttajille on tärkeää tietää maidon alkuperä. – Paras maito on heidän mielestään tuoretta ja tulee mahdollisimman läheltä. Myös tuotteen tarina kiinnostaa, mitä kaikkea maidolle on tapahtunut välillä lehmästä kuluttajan ruokapöytään. Lähiruoasta puhutaan tänään paljon ja eri foorumeilla. Ihmisille ei kuitenkaan riitä se, että tuote nimetään ”lähiruoaksi”, vaan sillä on oltava tarina, joka osoittaa määritelmän konkreettisesti todeksi. Heikfolkin mukaan ihmisiä kiinnostavat paikalliset tekijät – eläinten, ympäristön ja maitotilallisten hyvinvointi. Kuluttajat haluavat myös tukea paikallisia yrittäjiä ja yhteisöään. – Siksi halusimme kuvata maitopakkauksiin todelliset tekijät eli ihmiset, jotka tekevät työtä sen eteen, että maitoa meillä pöydässä riittää.

Ympäristötietoisuus kasvussa

Lähimaitoa Uudeltamaalta –maitojen

24 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

Sanna Heikfolk

pakkauksissa onkin havainnollistavin piirroskuvin ja kartoin sekä tietoiskuin kerrottu maidon matka tilalta meijeriin ja kauppaan. Pakkaukset ovat ruskeita eli niitä ei ole valkaistu, joten niiden hiilijalanjälki on 33 prosenttia pienempi kuin valkaistun maitopakkauksen. – Ympäristöpäästöt ovat pienemmät lyhyiden kuljetusmatkojen ja ruskean pakkauksen ansiosta. Tuottajien kasvot

Uudenmaan lähimaitoa tuottaa 33 Arlan Sipoon meijerin lähellä sijaitsevaa maitotilaa, joissa on yhteensä 1 435 lehmää. Muutamilta tuottajilta tiedusteltiin haluk-

kuutta antaa kasvot uudelle konseptille. – Crista Hällfors Lapinjärveltä sekä Camilla Wasström ja Pasi Reinikainen Raaseporista suostuivat mukaan, mistä olemme iloisia ja ylpeitä, Heikfolk kiittää. Uutta lähimaito –konseptia aiotaan markkinoida Arlan verkkosivuilla ja muissa digikanavissa. Maidon ja tuottajien tarinaa aiotaan nostaa esiin myös ulkomainonnalla muun muassa Helsingin alueella. Väki innolla mukana

Arlan hankintajohtajan Sami Kilpeläisen mukaan maidontuottajat ovat lähteneet innolla mukaan uuden konseptin toteu-


LÄHIMAITO

tukseen, kun pääsevät näin esittelemään oman arvokkaan työnsä tuloksia laajalle yleisölle. – Arla Suomi -laatuohjelman yhteydessä olemme pyytäneet kyselyin ja tilakäyntien palautetta tuottajilta. Osa tiloista on ollut valmis kertomaan enemmän työstään ja arjestaan tavallisille kuluttajille, hän sanoo. Hyviä tekoja

Laatuohjelman ohella meijeriyhtiö on tehnyt laajan laatukyltti-ohjelman, mihin valtaosa tiloista on lähtenyt mukaan. Uusimaa on hankintajohtajan mukaan tärkeä markkina-alue, missä asuu paljon ihmisiä, mutta heillä ei ole välttämättä konkreettista kosketusta maitotiloihin. – Lähimaitoa Uudeltamaalta avaa tilojen työtä eläinten ja ympäristön hoidossa tilallisten omien kokemusten ja kertomusten kautta. Tuottajien työtä tuodaan ensimmäistä kertaa Arlan historiassa näin laajasti esille kuluttajille. Arla Suomi -ryhmän meijerit ja tuottajat ovat osaltaan sitoutuneet maitopurkissa julkaistavan logon lupaukseen: hyviä tekoja, parempaa maitoa, Kilpeläinen päättää. MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 25


LÄHIMAITO

Kuluttajat luottavat oman kylän tuottajaan ja lähimaitoon Tuomas Koivuniemi

TUOMAS KOIVUNIEMI

Y

ksi Lähimaitoa Uudeltamaalta –tuotebrändissä mukana olevista maidontuottajista ovat Camilla Wasström ja Pasi Reinikainen Raaseporista. Kun Arlasta oltiin pariskuntaan yhteydessä aiheen tiimoilta, ei mukaan lähtöä mietitty ”kolmea sekuntia pitempään”. – Kuluttajat haluavat nykyisin tietää maidon ja ruoan alkuperän. Itse ajattelen, että maitotilojen ja maatilojen yleensäkin kannattaa tulla esille julkisuuteen ja sosiaaliseen mediaan kertomaan työstämme ja siitä, miten tuotanto pelaa, Reinikainen toteaa. Maidon ilosanomaa jakamassa

Tilalla on pyritty edistämään lähiyhteisön maitotietoutta jo aiemmin, sillä Karjaalta ja muualta lähialueelta koululaiset ovat tehneet navetalle tutustumisvierailuja. Reinikaisen mukaan usealle nykysuomalaiselle lehmät ovat tuttuja valokuvista tai maitopurkin kyljistä. – Meillä on ollut ovet auki vierailijoille alusta lähtien, kun navetta valmistui vuonna 2015. Julkisuus on osa maidontuotannon markkinointia, joka on tuottajien ja meijerin yhteinen asia. Koululaisryhmille käynti navetassamme on usein ensimmäinen kerta, kun he näkevät lehmän ihkaelävänä. Brasbyn kylässä sijaitsevan tilan yhden robotin navetassa on tällä hetkellä noin 70 lypsävää ja yhteensä eläinmäärä on 110. Maitoa tilalta lähtee meijeriin hieman yli 600 000 kiloa vuodessa. Kampanja vetoaa kotiseuturakkauteen

Arlan Lähimaitoa Uudeltamaalta –brändäys saa pariskunnalta kehuja. Reinikainen uskoo lähimaito-ajatuksen vetoavan ihmisten paikallisidentiteettiin ja kotiseuturakkauteen. – Ihmiset kokevat paikallisen tuotannon luotettavaksi. Oma yhteisö voi paremmin, kun ostat ja käytät paikallisesti

26 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

Pasi Reinikainen ja Camilla Wasström ovat avanneet navettansa ovet koululaisryhmien tutustumiskäynneille heti, kun se vuonna 2015 valmistui.

tuotettua. Uskomme, että Arlan kampanja avaa ihmisten silmiä ja tuo positiivista virettä. Camilla Wasströmin mielestä kuluttajien kiinnostus lähimaitoon ja –ruokaan on seurausta ihmisten kasvaneesta ympäristötietoisuudesta ja arvokysymysten esiin noususta. – Suomessakin ovat niin sanotut rekoruokapiirit lisääntyneet, jossa suositaan paikallisia ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Kun maito tai ruoka tulee läheltä, ei tule kuljetuskustannuksia ja kuljetuk-

set eivät rasita luontoa. Samalla kuluttaja tukee paikallista yrittäjyyttä ja tuottajaa, hän sanoo. Arlan kanssa yhteistyö sujuu

Raaseporissa ollaan tyytyväisiä Arlan toimintaan. Reinikaisen mukaan yhteistyö meijerin kanssa toimii tuottajan näkökulmasta erinomaisesti. – Meijeristä ollaan aktiivisesti yhteydessä, tiedustellaan kiinnostusta luomuun tai tarjotaan apua esimerkiksi rehujen tai polttoaineiden kilpailutukseen. Yhteistyö ja palvelut ovat saumattomia, hän kehuu. Maitotalouden tulevaisuuden pariskunta näkee myönteisenä, vaikka he uskovat, että tilojen määrä tulee lähivuosina jonkin verran vähenemään. Raaseporissa ei ole ajatuksia tilan yhtiöittämisestä, vaan jatkossakin toiminta lepää perheviljelmäpohjalla. – Ei yhtiömuodolla ole kovin suurta merkitystä, sillä tärkeintä on se, että tila pyörii taloudellisesti kannattavalla ja vakaalla pohjalla, Reinikainen päättää.


Maidontuotannon uusi aikakausi on alkanut Lely julkisti Astronaut A5 -lypsyrobotin

Kysy myyjiltämme lisää Astronaut A5 -robotista. Yhteystiedot www.nhk.fi Toimitukset alkavat kesällä 2018. Varmista omasi! MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 27


MAITO FARMARIT

Kirsten Borup ja Tuomas Simola ovat tunteneet toisensa pitkään, joten yhteistyön aloittaminen navetta-hankkeessa oli helppoa, kun luottamusta on. Anna Turtia on yksi Maito Farmarit Oy:n kolmesta ulkopuolisesta työntekijästä. Nuorta polvea edustava Erik Simola, 5, viihtyy myös navetalla.

MENESTYKSELLINEN YHTEISTYÖ RAKENTUU YHTEISEEN NÄKEMYKSEEN JA LUOTTAMUKSEEN

O

rimattilan Artjärvellä on toista vuotta toiminut Maito Farmarit Oy:n neljän robotin navetta, jossa on tällä hetkellä 227 lehmää. Osakeyhtiö on kahden perhekunnan yhteinen yritys, jossa ovat osakkaina Tuomas ja Heidi Simola (60 prosenttia) sekä Kirsten Borup

28 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

(31 prosenttia) ja hänen veljensä Niels (9 prosenttia). Neljän robotin yhteisnavetta valmistui vuoden 2016 lokakuussa. Ajatus yhteistyöstä ja uudesta navetasta käynnistyi osapuolten kesken yli neljä vuotta aiemmin. Borupit omistavat Lapinjärvellä sijaitsevan Pukaron kartanon, minkä 1888

valmistunut ja 1974 pihatoksi remontoitu graniittinavetta oli tulossa käyttöikänsä päähän. Lehmiä oli siellä lypsyssä 120. Kirsten Borupin mukaan tilanne oli, että joko lehmien pito lopetetaan tai sitten rakennetaan uusi navetta. – Silloin Simolan Tuomas ilmestyi meille ja kertoi, että heidänkin tehtävä jotain oman vanhan navettansa kanssa. Hän


MAITO FARMARIT Tuomas Koivuniemi

”Oli turvallista lähteä yhteistyöhön, kun tunsimme toisemme ja näkemykset olivat yhteneväiset.”

Neljän vuoden valmistelu

Navettahanketta suunniteltiin ja valmisteltiin neljä vuotta. – Mietimme navetan ominaisuuksia ja halusimme sen olevan mahdollisimman yksinkertaisen, jossa ei ole mitään luksusjuttuja, vaan paljon tilaa ja valoa, hyvät parret ja ilmastointi. Vaihtoehtoina pohdittiin muun muassa puunavettaa tai valmista pakettia, Borup sanoo. Uusi navetta päätettiin rakentaa vuokratontille Simolan tilakeskuksen viereen. Navettaratkaisussa he päätyivät Conexxrakennukseen. Rakentamisen kaikki osaalueet kilpailutettiin eli yhdeltä toimijalta ei ostettu pakettia avaimet käteen -periaatteella. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 2016 ja valmista tuli puolessa vuodessa. – Rakentajaksi valikoitui suomalainen Rymena Rakennus Oy, jonka työntekijät olivat virolaisia. Lely toimitti lypsyrobotit, sillä molemmilla tiloilla oli kokemusta niiden käytöstä. Parsikalusteet toimitti Sirviön Metalli Oy ja betonit tuli Myllylän Betoni Oy:ltä. Lvi-työt teki Erikssonin Putki Oy ja sähköurakoitsijana oli Sähköurakointi Marjakaarto, jotka ovat paikallisia yrityksiä, Borup kertoo.

Artjärvellä sijaitseva Maito Farmarit Oy:n yhteisnavetta on kahden perheen yhteinen ponnistus.

Hanke pysyi budjetissa

TUOMAS KOIVUNIEMI

esitti, että mitä jos rakennettaisiin navetta yhdessä, Kirsten Borup kertoo. Simola oli Pukaron väelle tuttu mies, sillä tämä suoritti 1990-luvun lopulla agrologiopintojen harjoittelujakson Borupien tilalla. Tuomas ja Heidi Simolan tilan vanhassa navetassa oli yksi lypsyrobotti ja vielä lypsyasema, joissa niin ikään oli lypsyssä 120.

– Toiminta alkoi olla aika työlästä, joten mietimme, että jotain uutta pitää tehdä. Tunsin Kirstenin ja Nielsin opintojen ajalta, minkä jälkeen oli pidetty yhteyttä. Kirsten on työskennellyt lehmien parissa yli 30 vuotta, joten oli turvallista lähteä yhteistyöhön, kun tunsimme toisemme ja näkemykset olivat yhteneväiset, Tuomas Simola sanoo.

Rakennustöiden valvojana toimi tuttu rakennusmestari, mutta jokapäiväinen perään katsominen oli Tuomas Simolan vastuulla. Navettainvestoinnin kokonaiskustannus oli 2,3 miljoonaa euroa, joka pysyi aika hyvin budjetissa. – Rakentamisen osalta pyrittiin siihen, että tekijöiden kanssa lyötiin lukkoon aikataulut, missä ajassa mikäkin osa-alue on valmis. Aikataulu piti hyvin, mihin varmasti vaikutti sekin, että olimme jo ennen rakentamistöiden aloitusta hankkineet tontille tavaraa jo paljon etukäteen, Tuomas Simola toteaa. MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 29


MAITO FARMARIT Tuomas Koivuniemi

Kirsten Borupin mukaan yhden lehmäpaikan hinnaksi tuli hieman alle 9 000 euroa, kun laskee mukaan lietesäiliön ja rehuvaraston. Eläimet kasvatetaan itse

Maito Farmarit Oy:n eläimet kasvatetaan itse. Osakkaiden maatilat toimivat erillään, mutta vanhoja navettoja hyödynnetään kasvatustyössä ja tilat tuottavat palveluita yhteisnavetalle. – Yhteisnavetassa asustelevat vain lypsylehmät ja ternivasikat. Kahden-neljän viikon vanhoina vasikat siirtyvät Simolalle juottokasvattamoon, missä ne vieroitetaan maidosta. Kolmen-neljän kuukauden ikäisinä ne siirtyvät viidentoista kilometrin päähän Pukaroon, missä hiehot kasvatetaan. Kun niiden poikiminen lähestyy eli suurin piirtein kuukautta ennen, ne palaavat takaisin tänne, Borup kertoo. Osakkaiden työnjako yhteisnavetan toiminnoissa on selkeä. Agrologi Kirsten Borup ja agronomi Heidi Simola vastaavat eläinten jalostuksesta ja työnjohtamisesta navetalla. Tuomas Simola vastaa peltoviljelystä ja rehujen teosta sekä tekniikka-asioista ja korjaustarpeista. Niels Borup taas vastaa talouden seurannasta ja laskujen maksamisesta. – Tarkkaan ei tehtäviä voi jakaa, mutta olemme lähteneet siitä, että jokaisella osakkaalla olisi oma tonttinsa, josta hän vastaa, Tuomas Simola toteaa. Omistajien lisäksi yrityksellä on kolme ulkopuolista työntekijää eli Anna Turtia, Kadri Rautasalo ja Jiri Lilja, jotka kaikki ovat lähialueelta. – Meillä on ollut onni, että olemme saaneet sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä. Työkuorma ja vastuu jakautuvat

Tuomas Simolan mukaan osakeyhtiön ja omien maatilojen pitäminen erillään helpottaa talouden seurantaa ja menoja. – Omien tilojen palveluiden myynti osakeyhtiölle hoidetaan laskutusperusteisesti. Kirsten laskuttaa hiehojen kasvatuksesta. Minä myyn yhtiölle säilörehua ja rehuviljaa sekä laskutan vasikoiden kasvatuksesta, Simola valaisee. Kaksikon mukaan malli on toimiva – edut ovat suuremmat kuin haittatekijät. – Talouden sekä työn tekemisen ja kuormittavuuden kannalta tämä on ollut edullisempi ratkaisu. Nyt pystytään yhdessä etsimään ratkaisuja esiin nouseviin ongelmiin tai miettimään toiminnan kehittämisideoita, Tuomas Simola toteaa. Osakkaat pitävät kerran kuukaudessa hallituksen kokouksen, missä käydään läpi yhtiön asioita perinpohjaisesti ja tarpeen vaatiessa päästellään ”höyryjäkin”.

30 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

Simolan Linnea, 7, Erik, 5, ja Alexandra, 9, sekä isä Tuomas ja äiti Heidi yhteiskuvassa navetan edustalla. Lypsylehmien ohella yhteisnavetassa asuvat vain ternivasikat.

”Olemme lähteneet siitä, että jokaisella osakkaalla olisi oma tonttinsa, josta hän vastaa.” Kirsten Borup ja Tuomas Simola toteavat, että jo ensimmäisissä kokouksissa sovittiin, että ”menee miten menee, mutta ystävyyssuhteiden ei saa kärsiä”. Kaksikko korostaa, että yhteistyö sujuu samanhenkisen näkemyksen ja pitkän ystävyyden ansiosta, jolloin kumppaneiden kesken vallitsee sataprosenttinen luottamus. – Olemme kukin tottuneet tekemään asioita omalla tavallamme, mutta emme ole koskaan riidelleet, sillä tunnemme toinen toisemme niin hyvin. Keskustelussa pitää sietää myös kritiikkiä, koska se kehittää toimintaa, Kirsten Borup sanoo.

Borup uskoo kimppanavettojen ja osakeyhtiöiden määrän kasvavan tulevaisuudessa. – Tämän suuruusluokan navettaa ei noin vain rakenneta yksin tänä päivänä, hän toteaa. Laajentumiselle mahdollisuus

Maito Farmarit Oy:n navetta on rakennettu siten, että sitä on mahdollista laajentaa. Myös luomumaidon tuotantoa on pohdittu, mutta se ei ole kuitenkaan ajankohtainen. – Tontin suhteen meillä ei ole rajoitteita laajentamiselle. Itse olen ikuinen rakentaja, sillä joka kesä on jotakin tehty. Tänä vuonna on ajatus rakentaa uutta rehuvarastoa ja syksyllä aloitetaan tekemään uutta lietesäiliötä, Tuomas Simola naurahtaa. Maito Farmarit Oy kuuluu Ruhan Meijeri Oy:n tuottajiin. Yhteisnavetan lypsävistä 70 prosenttia on ayrshire-rotuisia ja loput holsteinilaisia. Lehmien vuosikeskituotos on 11 380 EKM-kiloa. – Ensikoita on 95, joista moni lypsää yli 10 000 kiloa ja parhaat yli 12 000 kiloa vuodessa. Parhaimmat lehmämme lypsävät yli 17 000 kiloa vuodessa, Kirsten Borup sanoo.


Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat meijeristäsi! VASIKAN

UUTUUS vasikoille

Pakkaus 4 x 360 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Sisältää tammihiilltä, jonka rakenne sitoo bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita vasikan suolistossa. Vasikan HIILI-geelssä on myös elektrolyyttejä, jotka korvaavat ripulin yhteydessä poistuvia suoloja. Vasikan HIILI-geeli kiinteyttää lantaa ja samalla ehkäisee vasikan kuivumista.

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikutteinen. Yksi pastatuubi sisältää 55 grammaa puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15 g kalsiumpropionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän KETOOSI -pasta – kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille

UUTUUS lehmille

Lehmän FOSFORI-pasta sisältää hyvin imeytyvää natriumdivetyfosfaattia. Lehmän FOSFORI-pastan fosforimäärä on 46 grammaa/tuubi, päivässä 92 grammaa. Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri-lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annostelusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta.

Pakkaus 4 x 400 g

Lehmän MAGNESIUM -pasta

Lehmän KALSIUM -pasta – markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste

Lehmän FOSFORI -pasta

- kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa UUSI, PEHMEÄ KOOSTUMUS!

Pakkaus 4 x 410 g

Täydennysrehu. Laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää magnesiumsulfaattiheptahydtaattina ja magnesiumtrisilikaattina. Yksi tuubi sisältää 30 grammaa puhdasta magnesiumia. Voidaan annostella peräsuolen kautta, jos lehmä ei pysty enää nielemään sitä.

Lehmän PÖTSI -pasta Täydennysrehu. Ketoosin eli asetonitautiriskin pienentämiseen lehmille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoisuutta ja kohentaa lehmän ruokahalua. KETOOSI -pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 grammaa /päivä eli optimiannoksen.

– vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pötsin toimintaa elvyttävä täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perustuu elävään hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-lääkekasvijauheeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua.

Lehmän HIILI-pasta

Lehmän pH-Pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH-pasta vaikuttaa nopeasti märehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä. Vaikutus on nopea. Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® -hiili-valmistetta, sisältö 114 g.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta” Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole ollut yhtäkään poikimahalvausta.”

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistus: FinnCow, Turku p. 040 684 0102 MAITOA SUOMESTA 2 / 2018 | 31 info@finncow.fi

www.finncow.fi


Yhteistyökumppanilta

Mervi Kelahaara

Seija Mustonen esittelee huhtikuun puolivälissä lumisissa maisemissa Arla PohjoisSuomen laatukylttiä.

”Kumppanuus tuo hyvinvointia meille ja eläimille” Arlan yhteistyökumppanit auttavat tuottajia arjessa. TUIJA LINJAKUMPU

32 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018


Yhteistyökumppanilta

Faba

Urituspalvelusta apua

”Olimme otettuja ja ylpeitä siitä, että meille myönnettiin laatukyltti.” too Seija työhistoriastaan. – Mitä enemmän ikää tulee, sitä kauemmin toipuminen vie. – Kuitenkin minulla ja Jormalla on tavoitteena säilyttää fyysinen ja henkinen työkyky hyvänä koko työurani ajan ja pitää yhä enemmän huolta itsestämme ja myös toisistamme. Seija Mustosen mukaan puolen vuoden kokemus osoittaa, että uritus oli erittäin kannattava.

M

ahtavaa, että Arlan yhteistyökumppanit tuovat uusia palveluja tuottajien ja eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kiittää Seija Mustonen. Tämän vuoksi olikin oikeaan osunut ehdotus FABAn jalostusneuvojalta Paula Aholta, kun hän viime syksynä tilakäynnillä kertoi FABAn uusista palveluista koskien navetan lattiapintojen uritusta sekä navetan pesua. Seija ja Jorma Mustonen harjoittavat maidontuotantoa Arla Pohjois-Suomen alueella eteläisessä Lapissa Ranualla. Takana on kohta 30 vuotta yhteistä yrittämistä ja kiinnostusta maidontuotannon kehittämiseen, eläinten ja omansa itsensä hyvinvointiin on riittänyt. Tilalla on pihattonavetta, jossa tuotetaan maitoa vuositasolla noin 420 000 litraa. – Minulla on takanani useita pitkähköjä sairauslomia johtuen juuri kaatumisen aiheuttamista tapaturmista navetassa, ker-

Mitattavia tavoitteita

Kotieläintalous on muuttunut valtavasti työuramme aikana ja se vaatii yhä enemmän hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa ja me haluamme siirtyä aikanaan eläkkeelle hyväkuntoisina ja tyytyväisinä tekemäämme panokseen tilalla ja maidontuotannossa. Uskon, että myös positiivinen elämänasenteemme on antanut meille voimia haastavinakin aikoina, sanoo Seija. Jorma kertoo, että myös eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja olosuhteiden parantaminen on ollut heille kiinnostuksen kohden. – Olemme panostaneet paljon ja asettaneet tavoitteeksemme eläinten terveyteen, hedelmällisyyteen ja eläinainekseen liittyviä mittareita ja onnistuneetkin niissä näiden vuosien aikana. – Näihin omiin tavoitteisiimme sopii hyvin käytössä oleva laatuohjelma ja siihen liittyvät laatukylttivaatimukset. Olimme otettuja ja ylpeitä siitä, että meille myönnettiin laatukyltti kuluvan talven aikana. Vielä kun lumet sulaisivat, saisimme kyltin paikalleen, naurahtaa Seija.

– Eläinterveyteen liittyen harmaita hiuksia on aiheuttanut se, että myös eläimet ovat liukastelleet navetassa, loukanneet itseään ja samalla tavalla kuin ihmisillä, toipuminen on vienyt aikansa. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut myös maitotuotosta alentavasti kunnes eläin on saatu kuntoon, sanoo vankkumattomana karjaihmisenä tunnettu Seija. – Olimme heti valmiit tilamaan FABAn tarjoaman urituspalvelun, kun Paula esitteli sen meille. Nyt reilun puolen vuoden kokemuksella voimme vakuuttaa, että investointi oli erittäin kannattava ja se toi meille myös turvallisuuden tunteen. Sekä me että eläimet uskallamme kävellä reilusti käytävillä, kun liukastumista ei tarvitse pelätä. Lehmien kiimat havainnoidaan paremmin kun ne uskaltavat hyppiä. Ainoa mikä askarrutti, oli käytävien puhdistus, mutta se onnistuu normaalilla lantakolalla ja tekniikka Seija ja oli helppo oppia, iloitJorma see Seija. Mustonen. – Käytävien uritus tehtiin navetassamme hiehojen ja lehmien ritiläpalkkeihin sekä lehmien kulkukäytäville, lisää Jorma. – Ensi kesälle olemme suunnitelleet jo Arla Suomi -yhteistyöryhmän kumppanin FABAn tarjoaman navettapesun hankinnan. Olemme pesseet itse navetan kesän kiireisimpään aikaan vuosikymmenten ajan ja nyt päätös on tehty, että haluamme säästää itseämme ja tilata pesuun ammattilaiset. Olemme vakuuttuneita siitä, että navetan valoisuus ja ilmanvaihto tulevat parantumaan ja se tuo sekä meille että eläimille lisää hyvinvointia.

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

| 33


Yhteistyökumppanilta

Faba

Puhtautta ja hyvinvointia Fabasta

S

itä mukaa kun karjamäärä tilalla lisääntyy, lisääntyy myös työmäärä. Tilan väen on mietittävä, mitkä asiat kannattaa tehdä itse ja mitkä teettää muilla – tai jättää kokonaan tekemättä. Kaikkea ei itse ehdi tehdä tai ei kannata hankkia niin hyvää kalustoa että työ sujuisi tehokkaasti ja joutuisasti. Joidenkin asioiden tärkeys korostuu eläinten lisääntyessä: ennaltaehkäisevä huolenpito terveydestä ja puhtaudesta kuuluu niihin. Viime kesästä alkaen Faba on tarjonnut uusia palveluja karjatilojen hyödyksi kun se osti navettapesuliiketoiminnan siilinjärveläiseltä yrittäjältä. Kaupan myötä Faballe siirtyi kokenut henkilöstö ja karjatilojen pesuihin erityisesti kehitetty laitteisto. Pesupalveluiden tarve on nopeasti kasvanut mm. yhä suurempien kotieläinyksiköiden lisääntyneen bioturvavaatimuksen vuoksi. Lisäksi navetan puhtaus ymmärretään entistä enemmän osaksi elintarvikehygienian eteen tehtävää työtä. Fabalaiset navettapesut toteutetaan korkeapainepesureilla, jotka puhdistavat tehokkaasti kuumalla ja runsaalla vedellä, ilman kemikaaleja. Pesuyksiköt toimivat dieselpumpuilla ja vedenlämmittimillä, jotka jäävät kokonaan kotieläinrakennuksen ulkopuolelle. Tämä parantaa hygieniaa ja pumppujen ääni häiritsee lehmiä

34 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

Navetan puhtaus ymmärretään osaksi elintarvikehygienian eteen tehtävää työtä. vähemmän. Vesi voidaan tarvittaessa johtaa jopa 500 metrin päästä esimerkiksi järvestä pesupaikalle. Lisäksi pesuyksiköissä on kuution puskurisäiliöt, joista vesi riittää vaikka vedentulo olisi ajoittain niukempaa. Navettapesulaitteet soveltuvat myös korkeiden tilojen ja ilmastointihormien puhdistukseen, lietekuilujen avaukseen sekä desinfiointipuhdistukseen. Yhdeksän kymmenestä pesusta toteutetaan niin, että eläimet pysyvät rakennuksessa sisällä. Pesuja on tehty tämän vuoden puolella jo maaliskuun puolivälistä asti, muutaman asteen pakkanenkaan ei estä navettapesua. Pesu lisää yleistä siisteyttä ja parantaa

ilman laatua. Valoisuuden lisääntyminen navetassa on kuitenkin yleensä asia jonka isäntäväki huomaa parhaiten, kun seinät ja valaisimet puhdistuvat liasta. Pesutyö hinnoitellaan tuntityönä 80 € / tunti (alv 0) + matka- ja polttoainekulut. Lantakäytävien uritus

Toinen Faban tarjoama palvelu on lantakäytävien uritus. Sillä estetään käytävien liukkaus ja ylläpidetään hyvää sorkkaterveyttä. Kun eläinten ei tarvitse pelätä liukastumisia, ne myös käyttävät navetan eri alueita innokkaammin. Ne kävelevät syömään useammin, siirtyvät aktiivisemmin robotille lypsettäväksi ja juoma-altaalle tai automaatille juomaan. Kiimat havaitaan paremmin, kun lehmät uskaltavat hyppiä. Urituskone tekee viisi uraa kerrallaan. Urat ovat neljän sentin välein ja syvyydeltään neljä-viisimillisiä. Itse ura on sentin levyinen. Uritus tehdään yleensä palkkeihin nähden 90 asteen kulmaan ja kiinteällä lattialla yhteen suuntaan. Uritustyö hinnoitellaan uritettujen neliöiden mukaan, 5,5 € (alv 0) / yhteen suuntaan uritettu neliö. Lisäksi tilalta veloitetaan käyntimaksu 300 € + alv. Lisätietoja Faban tuotantopalveluista:

Projektipäällikkö Kalle Leino, kalle.leino@faba.fi; 050 395 7171


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

RINNAKKAISTUOTTEET ROBOTTILYPSYYN • pesuaineet • vedinhoitoaineet • letkut • pesuharjat • nännikumit • maitosuodattimet • ym. ym.

ROBO Blue ROBO Red

KOKONAISVALTAINEN, 3-VAIHEINEN SORKKATERVEYDEN YLLÄPITO

1

EHKÄISE

2

SUOJAA

3

PARANNA

Auttaa parantamaan sorkka-alueen ihotulehduksia (mm. Digital Dermatitis DD) • Ei antibiootteja • Ei karsinogeenejä • Tunkeutuu ihon alle • Ympäristöystävällinen

LAC®-hallit ja -karsinat vasikoille

www.finnlacto.fi • 064 210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ MAITOA SUOMESTA 2 PALVELUT / 2018 | 35


36 |

MAITOA SUOMESTA 2 / 2018

Maitoa Suomesta 2/2018  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Maitoa Suomesta 2/2018  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Advertisement