Page 1

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

4  • 2 0 1 6

EU:ssa maidon ja voin hinta nousee

Risto Artjoki: ”Kasvun näkymät ovat hyvät”

Ruokinnan suunnittelu ja koneiden huolto kannattaa

”Suunnitelmallisuus parantaa tuotosta”


Toimivat ja turvalliset ratkaisut navettaan Oikeat investoinnit vaikuttavat arkeen. Positiivisesti. Hyvin suunnitellussa ja toteutetussa navetassa tuottavuus lisääntyy, säästöä voi kertyä jopa tuhansia euroja. FabaNEXT-palvelulla varmistat, että navettasi on toiminnallisuudeltaan paras mahdollinen. Lehmien käsittelyolojen parantaminen Tapaturmariskin pienentäminen toimivilla navettaratkaisuilla Eläimen itsenäinen ja turvallinen käsittely ja hoito hoitoparressa Toimenpiteiden nopeutuminen, kun eläimet on valmiiksi kerätty erilleen

Älä odottele – anna lehmän odottaa!

Mietitkö investointia? Ota yhteyttä jo tänään! FabaNEXT-asiantuntijoiden yhteystiedot löydät:

Kuvittele paras mahdollinen lehmä, me hoidamme loput.

www.faba.fi


ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

PÄÄKIRJOITUS

Maatalouspolitiikka – aina myöhässä?

V

äärät ajoitukset ovat leimanneet Euroopan unionin päätöksentekoa viimeiset vuodet. Euroopan parlamentin mukaantulo yhteispäätösmenettelyyn on lisännyt pikku hiljaa komission ja jäsenmaiden ministerineuvoston herkkyyttä reagoida nopeammin sekä kuulla toimialan ääntä. Parlamentilla on budjettivallan kautta avaimet vaikuttamiseen. Prosessit kestävät edelleen pitkään ja markkinajärjestelmä- tai tukipäätökset kestävät liian kauan. Sama ilmiö on iskenyt kansalliseenkin päätöksentekoon. EU:n kiintiöiden poistopäätöksen tiedettiin olevan vahingollinen suomalaisille maidontuottajille ja markkinoiden vakaudelle. Kiintiöiden poiston kanssa on kuitenkin opittava elämään, koska edes tämän kesän syvä kriisi ei tuonut markkinasäätelytoimia takaisin. Miksi 120 miljoonaa litraa halutaan pois?

7. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com TOIMITTAJA: Mirva Lahtimaa ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com antti.aijo@pellervo.fi Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna antti.aijo@pellervo.fi JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Kiteen Meijeri Oy Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky PAINOPAIKKA: FRAM Oy, Vaasa

Kansallisessa politiikassa soisi tuottajajärjestöjen ja ministeriön kuulevan paremmin kaikkia tuottajia. Pohjoisen tuen rajoitteen poistamiselle tai ainakin merkityksen vesittämiselle oli kova kiire kaksi vuotta sitten. Se tehtiin hiljaa kabineteissa. Pohjoisen tuen rajoitteen poistamisen jälkeen Suomen maidontuotanto on kasvanut reilut 100 miljoonaa litraa. Erikoista on, että vajaat kaksi vuotta rajoitteen poistamisen jälkeen samat tahot ovat linjaamassa mukauttamistukea eli 30 sentin vähentämistukea maitotiloille. Tavoitteena on saada vähennettyä 50 miljoonaa litraa maitoa Suomen markkinoilta viidessä kuukaudessa. Vuositasolla se tarkoittaisi 120 miljoonaa litraa eli huikeaa kuutta prosenttia. Tuottajilla on oikeus kysyä, kuka ajaa näin poukkoilevaa politiikkaa? Mikä heiluttaa tuottajajärjestöä näin isoissa asioissa näin nopeasti laidasta laitaan? Maidontuottajat tarvitsevat pitkäjänteisiä tuki- ja markkinajärjestelmäpäätöksiä – ei tällaista poukkoilua. Markkinatilanne kohenee

Maidon mukauttamistukeen tuli merkittävä 15 miljoonan euron rahamäärä. Tuo rahamäärä olisi voitu kohdentaa vielä paremmin jatkaville tiloille, mikäli tukea olisi ohjattu enemmän niille, jotka vähentävät vähemmän eikä niinkään niille, jotka luopuvat tuotannosta. Miksi luopuva 40–50 lehmän tila saa kansallista tukea lopettamisesta 15 000– 20 000 euroa? Vastaava jatkava tila saisi 4 %:n vähentämisestä tukea noin 2 500 euroa. Vuosittain lopettajilta vapautui aikanaan noin 100 miljoonaa litraa kiintiöitä. Käykö taas niin, että lopettajat saavat rahat ja jatkavat tilat jatkavat tuotantoa kasvattaen? Markkinatilanne on kohentunut Euroopassa ja maailmalla vauhdilla. Arla Foodsin tuottajahinta Euroopassa on kohonnut alle 25 sentistä litralta jo lähelle Suomen hintatasoa. Harmittavasti Suomen tuotannon vähentämiseen suunnattu tuki ohjataan aikaan, jolloin maidolla ja maitorasvalla on hyvä kysyntä. Vakautta tarvitaan markkinoilla, mutta toimien pitäisi olla politiikassakin pitkäjänteisempiä. Maitomarkkinoilla suomalaisessa tuotantotavassa olevat arvot valtaavat alaa markkinoilla. Saksassa gm-vapaasta maidosta tuli vasta tänä syksynä hittituote. Suomalaisten tuottajien kannattaa aktiivisesti seurata markkinatrendien kehitystä. Yhteistyöryhmän tuottajaedustajisto päivittää tuottajien strategiaa kuluttajakäyttäytymisen ja tuottajakentän muuttuessa. Tavoitteena on tukea tuottajiemme laatutyön ja vastuullisuuden kotouttamista markkinoilta. Siihen panostetaan joka päivä, ja uudistuva laatuohjelma on käyntikorttimme tulevaisuuden kuluttajille. Rauhallista ja hyvää joulun odotusta kaikille lukijoille.

SAMI KILPELÄINEN Kannen kuva: Arla Oy

hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

|3


ideaalia

Suomalainen A-Rehu toivottaa hyvää joulua suomalaisen maidon tuottajille!

Hintaeturehut:

TempoTäysrehu

Sisältää Org. Se

VahvaTäysrehu

Sisältää Org. Se

AlkuRehu

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,4 MJ/kg ka, OIV 117 g/kg ka Ohrarehu

Energia 12,7 MJ/kg ka, OIV 120 g/kg ka Ohrarehu

Energiaa 12,4 MJ/kg, OIV 116/kg ka

TosiPuolitiiviste

Sisältää Org. Se

TuottoPuolitiiviste

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,1 MJ/kg ka, OIV 140 g/kg ka Ohrarehu

Energia 12,7 MJ/kg ka, OIV 135 g/kg ka

RypsiTiiviste

Energia 11,7 MJ/kg ka, OIV 160 g/kg ka

Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn. Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060. Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

A-Maito

4|

Rehut ja ruokintaratkaisut

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

A-Vasikka

Rehut ja ruokintaratkaisut


SISÄLTÖ Mirva Lahtimaa

18

12 Maidontuottaja pärjää

Muut 3 Pääkirjoitus

tiukalla talouskurilla

6–8 Ajankohtaista

Janne Kokko (kuvassa alla) ei innostu maidontuotannon muotivirtauksista.

10 Kuvareportaasi: Tuottajaristeily toi vaihtelua arkeen. 16 Tiineystestissä huolellisuus on tärkeää.

18 Byrokratiasta

21 Etelä-Savossa purettiin maatalousbyrokratiaa. 22 Rehuntuotannon kannalta pohjoisen kesä oli kaksijakoinen. 24 Viime kesän säilörehusato oli hyvä. 26 Yhteistyökumppanilta: Parsinavetasta robottipihatoksi. 28 Toimiva lypsykone pitää talonväen tyytyväisenä. 30 Yhteistyökumppanilta: Kylmäainesäännökset tiukentuvat. 32 Härkin tilalla laajennetaan harkitusti. 38 Satatonnareita: merkkitapahtumaa on juhlistettu Hämeenlinnassa, Huittisissa, Ranualla ja Posiossa.

10

38

Valtiosihteeri Risto Artjoki: ”Kasvun näkymät ovat hyvät”.

34

Historiallisia tiloja Hämeenlinnan Osuusmeijeri juhlii 90-vuotista taivaltaan.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

|5


Ajankohtaista

MTK:n verojohtaja Timo Sipilä puhui Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaristeilyllä maatilojen yhtiöittämisestä.

Yhtiöittämisellä verohyötyä SAMI KILPELÄINEN

M

TK:n verojohtaja Timo Sipilä aloitti maatilojen yhtiöittämistä koskevan seminaarikiertueen Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaristeilystä. Nykyisen hallituksen hallitusohjelman yhtenä punaisena lankana ovat yrittäjyyttä edistävät toimenpiteet. Yksi konkreettisin näistä on hallitusohjelman lupaus poistaa varainsiirtovero tilanteissa, joissa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- ja metsätaloudenharjoittaja siirtää omaisuutta henkilö- tai osakeyhtiöön yritysmuodon muutoksessa. Tämä poistaa monen maatilan osakeyhtiöittämiseltä ratkaisevan esteen.

6|

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

– Vaikka maa- ja metsätalouden harjoittaminen osakeyhtiömuodossa on meillä toistaiseksi ollut aika harvinaista, on kiinnostus osakeyhtiömuotoiseen maa- ja metsätalouden harjoittamiseen kasvanut räjähdysmäisesti, kertoo Sipilä. Järkevää verosuunnittelua

Yhtiöittäminen on viisasta verosuunnittelua. Osakeyhtiön tuloveroprosentti on 20 tulon suuruudesta riippumatta, joten 80 % yhtiön tuloksesta jää yhtiön käyttöön, lainojen lyhennyksiin ja uusien investointien tekoon sekä tietysti osingon maksuun. – Luonnollisena henkilönä harjoitetun maatalouden osalta voi pahimmillaan investointien hoitamiseen jäädä vain 40%

”Yhtiöittäminen saattaa olla ainoa keino selvitä isoista investoinneista.”


Ajankohtaista

Mirva Lahtimaa

Maidontuotannon mukautustuki HALLITUS päätti 17.11. maidon-

tuottajille suunnatun poikkeuksellisen mukautustuen ehdoista. Tuen kokonaismäärä on 15 miljoonaa euroa, josta puolet muodostuu suorasta EU-kriisirahoituksesta ja puolet kansallisesta kriisirahoituksesta. Tuen tavoitteena on vähentää maidontuotantoa vapaaehtoisesti väliaikaisena toimenpiteenä. Järjestelmään osallistuvien maidontuottajien tulee vähentää tuotantoaan vähintään 3 % vuoden 2017 ensimmäisten viiden kuukauden aikana vuoden 2016 vastaavaan jaksoon verrattuna. Mukautustukea on tarkoitus maksaa maidontuottajalle, joka vähentää meijerimaidon tuotantoa tammi–toukokuun 2017 aikana

edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna vähintään kolmella prosentilla. Tukea voi saada kuitenkin enimmillään 30 prosentin vähennysmäärälle, jotta tuki ei painotu tuotannostaan kokonaan luopuville tuottajille. Tukea saadakseen maidontuottajan pitää toimittaa maitoa meijeriin vielä tammikuussa 2017. Aikataulu tuen hakuajaksi on 21.11.–9.12.2016, ja tuki maksetaan vähentämisjakson jälkeen syyskuun 2017 loppuun mennessä. Tukea maksetaan 30 senttiä vähennetyltä litralta siten, että tuki kattaa enintään 50 miljoonan litran vähennystavoitteen koko maan tasolla.

Tuottajaedustajisto kokoontui ARLA SUOMI -yhteistyöryhmän tuot-

maatalouden tulosta, jos nettovarallisuus on pieni esimerkiksi isojen investointien takia. Yhtiöittäminen saattaa olla ainut keino selvitä isoista investoinneista, Sipilä sanoo. Vero-, osakeyhtiö- ja kirjanpitolainsäädännön lisäksi maatalouden harjoittamisen osakeyhtiöittämistä harkittaessa on syytä osata huomioida myös muun muassa maatalouden tulotuki-, rahoitustuki-, eläkevakuutus- ja lomituslainsäädäntö. Onkin erittäin tärkeää tehdä asiantunteva analyysi yhtiöittämisestä tapauskohtasesti. – Maa- ja metsätilan onnistunut yhtiöittäminen edellyttää monen eri asian hallintaa ja muun muassa siksi järjestämme tehokoulutusta asian tiimoilta, kertoo johtaja Timo Sipilä.

tajaedustajisto kokoontui marraskuun alussa. Kehittämispäivillä kuultiin alustukset muun muassa kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta tulevina vuosina ja tuottajakyselyn tuloksista. Kuluttajamarkkinan muutoksia ja

tila-asioita käsiteltiin myös ryhmätöissä. Edunvalvonnan kysymyksistä eläinsuojelulain uudistus ja tukineuvottelijoiden päätös suunnata mukauttamistuki tuotannon vähentämiseen aiheuttivat keskustelua.

Peter Prest Kaustisen johtoon KAUSTISEN Osuusmeijerin toimitusjohtajana aloitti 14.11.2016 Peter Prest, 44. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden työkokemus taloushallintoon ja yrityksen kehittämiseen liittyvistä tehtävistä sekä Suomessa että ulkomailla. Peter asuu perheensä kanssa Kokkolassa. MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

|7


Ajankohtaista Arla Suomi

Kuluttajamarkkinassa on ollut merkittäviä positiivisia trendejä, kirjoittaa Arla Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kiskola.

MAITOMARKKINA TERVEHTYY Tarjonta vähenee

Maitomarkkinoita pitkään ohjannut kysyntää suurempi tarjonta on muuttumassa varsin voimakkaasti tarjonnan vähentyessä ja kysynnän kasvaessa. Näin tapahtuu erityisesti globaalissa markkinassa ja Euroopassa. Maidontuotanto vähenee juuri niissä maissa ja alueilla, jotka myyvät merkittävän määrän tuottamistaan maitovalmisteista maailmanmarkkinaan. Euroopan maidontuotanto on ollut jo kesäkuusta alkaen 2–3 % viime vuotta alemmalla tasolla. Koko vuoden 2016 EU:n maidontuotanto jäänee samalle tasolle kuin 2015 määrä. Uuuden-Seelannin alkaneen tuotantokauden maitomäärän ennustetaan jäävän noin 3% alle edellisen vastaavan. Australian maitomäärä laskee tällä hetkellä jopa 10 %:n vauhtia. Alenevien maitomäärien taustalla on monia tekijöitä kuten tuotannon huono kannattavuus alhaisten tuottajahintojen johdosta, sääolosuhteet ja maidontuotannon rakennemuutos eri puolilla.

8|

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Tuottajahinta on lähtenyt nousuun.

Kysyntä kasvaa

Kiinan paluuta ostajan rooliin on odotettu jo pitkään ja nyt se on nähtävissä. Samoin Venäjä ostaa maitotuotteita, tosin ei EU:n alueelta, jo lähes saman verran kuin ennen tuontikieltoa Euroopan unionin alueelta. Kuluttajamarkkinassa on myös ollut merkittäviä positiivisia trendejä, kuten proteiini, jotka ovat nostaneet mm. maitoproteiinin kulutusta. Ruoanvalmistustuotteissa maitovalmisteet luonnollisina

raaka-aineina ovat vahvistaneet asemiaan. Tällä hetkellä kermasta on pulaa Euroopassa, juuri kun joulun sesonki on tulossa. Markkina tervehtyy

Kaikki edellä kerrotut asiat ovat käytettävissä olevien julkisten tilastojen mukaan nostaneet maitovalmisteiden hintoja merkittävästi maailmalla ja Euroopassa. Tämä on johtanut siihen, että myös tuottajahinta on lähtenyt nousuun. Kun Euroopan unionin alueen keskihinta oli alimmillaan noin 24,5 c/l, on se viimeisimmän noteerauksen mukaan noin 28 c/l. Tuottajahinnat Saksassa ja Hollannissa ovat jo ylittäneet 30 c rajan, ollen tasossa 33–34 c/l. Koska maidontuotannon kehitys on jopa laskevaa ja kysyntä jatkaa kasvuaan, muun muassa Rabobank ennustaa globaalisti nykyisen hintakehityksen jatkuvan. REIJO KISKOLA

Toimitusjohtaja, Arla Oy


Pelmalta laadukkaat Calf-Tel vasikkaiglut, -boksit ja -tarvikkeet

• • • •

• • • • •

• • • •

• • •


Arla Suomi -yhteistyöryhmän risteily

Tuottajaristeily toi vaihtelua arkeen Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajaristeily Tukholmaan kokosi kaikkien kymmenen meijerin tuottajia eri puolelta Suomea yhteen. Seminaariosion jälkeen illan kruunasi huippuartisti Sannin konsertti täpötäydellä Siljan promenadella. SAMI KILPELÄINEN MIRVA LAHTIMAA, kuvat

Matti Kokko

Laivalla oli aikaa vaihtaa kuulumisia tuottajien ja meijereiden edustajien kanssa.

Sami Kilpeläinen ja Anu Autere.

10 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Nuorisoa oli runsaasti mukana risteilyllä.


Arla Suomi -yhteistyöryhmän risteily

Reijo Kiskola

© Laura H

Tuottajaristeilyn kruunasi täpötäydellä promenadella huippuartisti Sanni.

aimila

Vuorisen perheen naisväellä oli hymy herkässä.

Yhteiset kahvi- ja ruokahetket ovat tärkeä osa perheristeilyä.

Maarit Viljakainen ViljelijänBerneristä. Luennoitsijoita pystyi kuuntelemaan myös merimaisemaan katsellessa.

Muistilehtiöön piirtyi luennon lomassa lehmä. Näin näppärästi se käy, kun tietää mitä piirtää. MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 11


TALOUS

Maidontuottaja pärjää tiukalla talouskurilla

Janne Kokko ei innostu maidontuotannon muotivirtauksista. Hän laskee säästäneensä 300 000 euroa valitsemalla uuteen pihattonavettaansa lypsykoneet robottien sijaan. TUOMAS KOIVUNIEMI

12 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Tuomas Koivuniemi


TALOUS Janne Kokko on työskennellyt isäntänä vuodesta 1995.

MAITOA MAITOASUOMESTA SUOMESTA44//2016 2016|| 13


TALOUS Talous

Tuomas Koivuniemi

L

imingan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja Janne Kokko, 47, on nähnyt Euroopan unionin jäsenyyden vaikutuksen suomalaiseen maidontuotantoon. Koivikon maatalousoppilaitoksesta agrologiksi valmistunut mies tuli sukupolvenvaihdoksessa Ala-Temmeksessä sijaitsevan kotitilansa isännäksi toukokuun alussa 1995. Peltoa tilalla oli tuolloin 60 hehtaaria ja navetassa oli 25 lypsävää. Nyt liminkalaistilan koko on 83 peltohehtaaria ja uudessa navetassa 94 lehmäpaikkaa. – Karjan ja peltoalan suhde perustuu lannanluovutussopimuksiin ja ostoviljan käyttöön. Meillä ei siis ole viljanviljelyyn peltoa ja koneita, eikä työvoimaa. Kokko toteaa, että EU-vuosina byrokratian kukkasten määrä on kasvanut. – Myös maidontuotanto on moninkertaistunut kahden vuosikymmenen aikana, Kokko kertoo.

Keskittyminen ydinosaamiseen

Janne Kokon perheeseen kuuluu vaimo Anu ja kaksi lasta. Vaikka tuotanto- ja työmäärä on liminkalaistilallakin kasvanut, ei tilan töissä ole yhtään vakituista ulkopuolelta palkattua väkeä. Isännän mukaan hän palkkaa tarvittaessa yrittäjäpohjalta toimivia apuvoimia tilan töihin tai urakointiin. – Ennen esimerkiksi traktorin, koneiden

14 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

”On hyvä muistaa, että yksi perhe elää sillä 300 000 eurolla kymmenen vuotta.” tai rakennusten putkien korjauksia saattoi tehdä itsekin, mutta nykyisin käytän asiantuntijoita. Eläinmäärän kasvaessa on ollut tärkeää, että itse voi keskittyä omaan osaamiseensa, hän sanoo. Kannattavuus omissa käsissä

Maatalouden kannattavuus on viljelijäkentällä iso kysymys. Janne Kokko kertoo noudattaneensa alusta lähtien perusperiaatetta, että tuloja on oltava enemmän kuin menoja. Mies punnitsee tiukasti sen, mitä töitä hän tekee itse ja mitä ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Traktorit, koneet ja laitteet taas on sitä mukaan, ettei niiden osalta tule päällekkäisyyksiä. – Mitään sellaista konetta tai laitetta ei hankita, joka ei ole välttämätön. Traktorit, koneet ja laitteet pyritään pitämään

hyvässä kunnossa, hän linjaa. Vaikka isäntä pitää kone- ja laitehankinnoissa tiukkaa talouslinjaa, yhdessä asiassa ei tingitä. – Peltojen kunnossa ja kunnossapidossa ei kitsastella. Satsaan mieluummin peltojen ojitukseen ja kalkitukseen kuin uuteen traktoriin. Peltoon panostaminen pitää tuotantoa yllä. Investoinnit harkiten

Kokko ei innostu myöskään maidontuotannon muotivirtauksista. Siksi lähelle Nelostietä nousseessa uudessa pihattonavetassa ei robotti lypsä, vaan lypsykone hoitaa homman. Isäntä kertoo, että navettainvestoinnin laajuuden pohtiminen oli monimutkainen yhtälö. – Yhden robotin kapasiteetti on suuruusluokkaa 600 tonnia ja se olisi ollut liian pieni yksikkö. Kokon tilan pihattonavettainvestointi maksoi hieman toista miljoonaa euroa. Isännän mukaan investointi oli juuri sopiva, sillä valtatien varteen talouskeskuksen lähelle ei olisi isompaa pystynyt tekemään. Kahden robotin yksikölle ei olisi nykyiselle tontille saanut ympäristölupaa, vaan olisi pitänyt tehdä toinen talouskeskus johonkin edemmäksi. – Talouskeskuksen siirto tai hajauttaminen oli se keskeisin kustannusten lisääjä, johon ei haluttu ryhtyä, vaan tehtiin niin iso navetta kuin tälle tontille sai tehdä.


TALOUS Koska edes imagosyyt eivät edellyttäneet robottilypsyä, voitiin lypsyjärjestelmäksi valita 2 x 12-rinnakkaislypsyasema, jolloin lypsykapasiteetti ei rajoita tuotantoa missään olosuhteissa. Robottinavetta olisi maksanut miehen mukaan 300 000 euroa enemmän. – On hyvä muistaa, että yksi perhe elää sillä 300 000 eurolla kymmenen vuotta, hän huomauttaa. Meijerin tuotantomäärä pysynyt

Kokon isännöimältä tilalta on maito mennyt Limingan Osuusmeijeriin vuodesta 1909 lähtien. Janne Kokko on tilan 11. isäntä. Vuosina 1937–63 suku ei asunut tilalla, kun miehen isoisä isännöi kahta tilaa. Nykyisen tilanpitäjän isä tuli AlaTemmekseen isännäksi vuonna 1963. Janne Kokko on kuulunut Limingan Osuusmeijerin hallitukseen vuodesta 1999 lähtien ja ollut sen puheenjohtajana vuodesta 2007 lukien. Osuusmeijerillä on tänään 30 maidontuottajaa Limingasta, Tyrnävältä, Lumijoelta, Vihannista ja Siikajoelta. – Tuottajien määrä on vuosien saatossa puolittunut, mutta maidontuotannon taso

Byrokratian kommervenkit

Janne Kokon kotona seinää komistaa tuottavuuspalkinto.

on pysynyt samana. Limingan Osuusmeijeri oli 1950-luvulle saakka Valion meijeri, mutta kun tuottajat pakotettiin toimittamaan täydennysmaitoa Oulun Valiolle, osuusmeijerin väki päätti jättää yhteistyön. Osuusmeijeri on sen jälkeen tehnyt yhteistyötä Kotisaaren, Ingmanin ja nyttemmin Arla Suomi -ryhmän kanssa. – Osuusmeijeri on ollut maidonhankinta- ja markkinointiosuuskunta vuodesta 2001 lähtien. Bisneksellä on kolme tukijalkaa: maidonhankinta, tuottajamyymälä ja meijerin tilojen vuokraus ulkopuolisille yrityksille, Kokko kertoo.

Janne Kokon mielestä Suomessa harjoitettu maatalouspolitiikka ei ole tuottajan näkökulmasta mennyt hyvään suuntaan. Maatalousbyrokratiaan keksitään hänen mukaansa koko ajan uusia kommervenkkejä, vaikka jotain puretaan. – Viranomaisvaateet tuntuvat vain lisääntyneen. Viranomaistaholla on jokaiselle sektorille omat asiantuntijansa, mutta yksittäisen viljelijän tulisi tietää, tuntea ja osata kaikki kommervenkit. Eikö voisi ajatella, että vaatimukset ovat maalaisjärjellä ratkaistavia ja jos ne eivät sitä ole, ne poistetaan, mies kysyy. Kiintiöistä luopuminen oli virhe

Euroopan unionissa poistettiin maitokiintiöt viime vuonna. Liminkalaisisännän mielestä kiintiöistä luopuminen oli virhe, ”keskiaikaista hommaa”. – Maitokiintiöistä ei olisi pitänyt luopua. Se tiedettiin, että kun niistä luovutaan, maidon hinta laskee, mutta pohjaa ei tiedä kukaan. Onko pohjat jo katsottu vai ei? Tuottajan kannalta ratkaisu oli huono, koska nyt ei ole ennakoitavuutta edes vuodeksi saati viideksi vuodeksi.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 15


Tiineystesti

Tuottajalaboratorion Juho Ridanpää on tutkinut tiineystestien näytteenoton luotettavuutta.

TIINEYSTESTISSÄ PITÄÄ OLLA HUOLELLINEN

SAMI KILPELÄINEN

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajat voivat toimittaa maitoauton mukana tiineystestit Sipoon tuottajalaboratorioon joulukuun alusta. Osuuskunta MS Tuottajapalvelut on näin palvelulupauksen mukaisesti laajentamassa asteittain tuottajanäytteiden analyysejä Sipoossa. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä alkutuotannon koordinaattori toimiva Anu Autere Ruhan Meijeristä on tyytyväinen, että tiineystesti saatiin otettua käyttöön joulukuun alusta. ”0,2 % siirtymä toisen lehmän maidosta aiheuttaa epävarman tuloksen”

– Tiineystestin luotettavuus on erinomai-

16 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

”Tiineystestin luotettavuus on erinomainen, mikäli näytteet otetaan oikein.”

nen, mikäli näytteet otetaan oikein, Anu Autere tietää. Näytteitä ei suositella otettavaksi automaattisilla näytteenottolaitteilla. Myöskään maitomittareiden kautta näytteitä otettaessa tiineysnäytteitä ei kannata ottaa, koska jo 0,2 % siirtymä toisen lehmän maidosta voi aiheuttaa epävarman tuloksen. – Luotettavan tuloksen saamiseksi näyte kannattaa lypsää käsin pikariin. Näyte voidaan ottaa yhdestä neljänneksestä, Autere neuvoo. Tiineystestissä on tärkeitä päiviä huomioitavaksi

– Näytteen voi ottaa aikaisintaan, kun 60 vuorokautta on kulunut edellisestä poikimisesta ja siemennyksestä on kulunut vä-


Tiineystesti Mirva Lahtimaa

hintään 28 vuorokautta, Anu Autere neuvoo. Jokainen Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottaja voi toimittaa näytteitä laboratorioon. Meijerit veloittavat tiineystestinäytteiden hinnat maitotilistä. – Aluksi näyteitä tehdään kerran viikossa, kertoo tuottajalaboratoriosta vastaava Juho Ridanpää. Ridanpää on ollut mukana testaamassa näytteenoton luotettavuutta perhevapaalle jääneen Maija Lähteenmäen kanssa. Keltaiset tarrat

Jokaiselle yhteistyöryhmän hankintameijerillä on jaettavana tiineystestin tunnistamiseksi tarkoitettuja keltaisia tarroja. – Meijerit jakavat näitä tarroja tuottajille tarpeen mukaan, Anu Autere päättää.

Vapaat rasvahapot Vapaiden rasvahappojen (FFA) analysointia on tuottajalaboratoriossa tehty alusta asti. Laboratorio aloitti lokakuun alussa myös tulosten raportoinnin tuottajille. Maitoauton jättämään kuittiin tulos ei tulostu, vaan tulos näkyy Uumawebissä. Jos FFA-arvo on jatkuvasti yli 1,5 mmol/100 g rasvaa, voidaan tuottajaan olla yhteydessä syiden selvittämiseksi. Yksittäinen korkea tulos ei aiheuta toimenpiteitä.

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 17


BYROKRATIASTA

RISTO ARTJOKI VALTIOSIHTEERIKSI VALTIOVARAINMINISTERIÖÖN:

”MAATALOUDEN JÄRJESTELMIEN YKSINKERTAISTAMINEN VAATII JALKATYÖTÄ BRYSSELISSÄ”

V

SAMI KILPELÄINEN

altiosihteeri toimii ministerin apuna poliittisessa ohjauksessa ja asioiden valmistelussa. Hän avustaa ja edustaa ministeriä tämän ohjeiden mukaan poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EUja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa. Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Risto Artjoki aloitti valtiosihteerinä lokakuun puolivälissä. Hän toimii valtiosihteerinä ministeriöissä, joissa ovat kokoomuksen ministerit Petteri Orpo, Paula Risikko, Kai Mykkänen ja Sanni Grahn-Laasonen. Risto Artjoelle on myönnetty virkavapaus maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkön tehtävästä lokakuun puolivälistä alkaen. Kasvua ja työllisyyttä

Risto Artjoen mukaan Juha Sipilän hallitusohjelmassa sovittujen uudistusten vieminen loppuun on ehdottomasti keskeisin asia seuraavan kahden vuoden aikana. Näitä asioita ovat esimerkiksi kasvun ja työllisyyden edistäminen sekä kestävä julkinen talous. – Biotaloudella on tärkeä roolinsa kasvun luojana, ja aion olla aktiivisesti mukana sitä edistämässä, Artjoki kertoo. – Suomi on biotalouden suurvalta ja kasvun näkymät ovat hyvät, vaikka tällä hetkellä maataloudessa onkin erittäin vaikea tilanne.

18 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Kasvun ja työllisyyden parantumiseen tarvitaan Risto Artjoen mukaan vientimarkkinoiden toimivuutta myös maatalous- ja bioalalla. Mirva Lahtimaa


BYROKRATIASTA

MAITOA MAITOASUOMESTA SUOMESTA44//2016 2016|| 19


BYROKRATIASTA Mirva Lahtimaa

Risto Artjoki vieraili Arlan Sipoon meijerissä lokakuussa.

Vientiä halutaan edistää

Vierailullaan Arlan Sipoon tehtaalla Artjoki sai kuulla, että Arla Suomen viennin osuus lähestyy tänä vuonna kymmentä prosenttia liikevaihdosta. Vientiuutiset ilahduttivat silminnähden valtiosihteeriä. Maidontuottajien ja meijereiden kannalta keskeisiä asioita hallituksen työlistalla ovat valtiosihteerin mukaan biotalouden kärkihankkeiden kautta investointien ja viennin edistäminen. – Nämä molemmat ovat elintärkeitä alan tulevaisuuden kannalta, Artjoki sanoo. Hallituksen työpöydällä on myös suoraan maatalouteen kohdistuvia toimia. – Lyhyen aikavälin toimia ovat hallituksen sopimat maatalouden kriisitoimet, joilla parannetaan kannattavuutta, helpotetaan maksuvalmiutta ja vahvistetaan kotimaisten elintarvikkeiden kilpailukykyä, Artjoki toteaa. Normipurkua jatketaan

Artjoki on aiemmin työurallaan toiminut eri tehtävissä Brysselissä muun muassa MTK:n toimiston johtajana, ulkoministeriön kansallisen asiantuntijana, EU:n komission maatalouden pääosastolla sekä komissaari Olli Rehnin kabinetissa. Hallituksen kärkihankkeeksi nimitetty ”maatalouden norminpurku” on etenemässä rivakkaa vauhtia. Ylijohtaja Artjoen aikana on valmisteltu ja pantu toimeen jo joitakin asetus- ja kirjaamismuutoksia. Artjoen mukaan norminpurun osalta isoin valtakunnallisella tasolla toteutunut asia on kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. – Maatalouspuolella järjestelmän yk-

20 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

sinkertaistaminen vaatii jalkatyötä Brysselissä, ja sitä aion nykytyössänikin jatkaa, Artjoki kertoo. Artjoki kertoo toteutuneensa osastopäällikköaikanaan joitakin muutoksia eläinten pitopaikka- ja rekisteröintivaatimuksiin. – Tekemistä riittää vielä paljon, Artjoki summaa. – Myös kotimaassa meidän on syytä miettiä yhdessä miten monimutkaista tukijärjestelmää haluamme pyörittää.  Jokaiseen tukeen liittyy valvonta, ja näin nämä valvonnat tilatasolla kertaantuvat. Tilapäinen tuki helpottamaan markkinatilannetta

Maitomarkkinoilla on viimeiset kaksi vuotta tuskailtu poikkeuksellisen pitkään jatkuneista matalista maitotuotteiden hinnoista. EU:n päätös luopua maitokiintiöstä istui huonosta korkeiden tuotantokustannusten alueelle Suomeen. Kesällä EU:n komissiokin myöntyi myöntämään maidon markkinatilanteen olevan kriisiytynyt. Tilanne päätettiin korjata EU:ssa tilapäisellä maidon tuotannon vähentämiseksi maksettavalla tuella. Myös kansallisesti on valmisteltu noin 15 miljoonan euron arvoista EU:n ja kansallisen rahoituksen perusteella maksettavaa tukiohjelmaa. Tukiesityksenä on, että tukea maksetaan 30 senttiä jokaista tuottamatonta litraa kohden 1.1.-31.5.2017 verrattuna vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan. Vähennyksen pitää olla vähintään kolme prosenttia ja yli 30 prosentin vähennyksen yli ei tukea makseta. – Ohjelmalla pyritään vähentämään tuotantoa tilapäisesti, jotta markkina-

tilanne helpottuisi. Tästä hyötyvät kaikki tuottajat. Toimenpiteet on pohdittu yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa ja niistä on laaja yhteisymmärrys, Artjoki puolustaa esitystä. Arla Suomi -yhteistyöryhmä on pitänyt tukineuvottelijoiden linjaamaa maidon tuotannon vähentämiseen ohjaavaa mukauttamistukea väärin suunnattuna. Ryhmän mielestä tuotannon hallinta on tarpeen, mutta tukea olisi pitänyt maksaa tietyn alentamisen perusteella kaikille litroille eikä vähennyslitroille. Ryhmän vaatimus maltillisempaan vähentämiseen on toteutumassa, sillä neuvottelujen alkuvaiheessa esitettiin viiden ja jopa seitsemän prosentin vähentämistä mukaan pääsemiseksi. ”Kiintiöt olisivat turvalliset”

Risto Artjoen mielestä toimivat vientimarkkinat olisivat tärkein tapa parantaa markkinatilannetta. Viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut raju maidon hinnan lasku ja nyt Euroopassa elpynyt hintatilanne ovat aiheuttaneet tuottajissa voimakasta halua palata takaisin maitokiintiöihin. Toiveita on esitetty muuallakin kuin Suomessa. Valtiosihteeri on kuitenkin realisti eikä uskalla vahvasti uskoa kiintiöiden paluuseen. – Suomen osalta vientimarkkinoiden toimivuus kaikkiin ilmansuuntiin olisi keskeisintä. Sama koskee koko EU:ta. Kiintiöt toki olisivat vanha ja turvallinen ratkaisu, mutta niiden luopumisesta päätettiin käytännössä jo vuonna 2003. Niihin palaaminen ei ole realistista, vaikka asia nouseekin silloin tällöin esille, Artjoki linjaa.


BYROKRATIASTA Tuomas Koivuniemi

”Maatalousalan lainvalmistelussa tarvittaisiin enemmän maalaisjärkeä.”

M

Mikkeliläinen maidontuottaja Anne Nykänen oli mukana selvittämässä maitobyrokratiaa.

Etelä-Savossa purettiin hankkeella maatalousbyrokratiaa

aatalouden byrokratia on puhuttanut viljelijäkansaa eri puolilla Suomea. EteläSavossa viljelijät, maatalousalan etujärjestöt ja viranomaiset tarttuivat viime vuonna toimeen tarpeettoman ja turhan byrokratian purkamiseksi. Etelä-Savossa toimii maitoryhmä, missä on edustettuina maidontuottajat, meijerit, MTK, pankit, Pro Agria ja Elykeskus. Viime vuoden keväällä maitoryhmässä nousi puheeksi erilaiset viranomaisvaatimukset ja turha byrokratia, joita viljelijöillä on täytettävänään useita. Eri viranomaistahoille toimitettavissa hakemuksissa myös vaadittiin usein samojen tietojen täyttämistä. – Ely-keskus tarttui ongelmaan. Osana Etelä-Savon ICT-hanketta perustettiin niin sanottu byrokratiaryhmä, joka ryhtyi kartoittamaan vaatimuksia ja etsimään ratkaisuja byrokratian karsimiseksi. Työryhmällä oli kolme alaryhmää eli maito-, pelto- ja erikoistuotantoryhmät, mikkeliläinen maidontuottaja Anne Nykänen kertoo. Maitobyrokratiaa selvittänyt ryhmä löysi viisitoista erilaista laki- tai valvontavaatimusta, jotka koskettavat maidontuotantoa. – Viidentoista kohdan listaan kuuluivat pakolliset vaatimukset, jotka on viranomaisille toimitettava. Vapaaehtoisista vaatimuksista ei lukua pidetty. Neuvonnallinen ensitarkastus

Nykäsen mielestä esimerkiksi kotieläinja peltotuotannon tukivalvonta tulisi erottaa toisistaan. Myös tukivalvonnoista ja -tarkastuksista tulisi viranomaisten ilmoittaa etukäteen. – Nyt valvontatarkastuksia on tehty

TUOMAS KOIVUNIEMI

Ongelmat ja ratkaisumallit

siten, ettei niistä ole etukäteen ilmoitettu. Viljelijä ei voi olla koko ajan passissa odottelemassa tarkastajan tuloa, sillä talo elää tavallaan ja vieras käy ajallaan, Nykänen sanoo. Mikkeliläistuottajan mielestä tilalle tehtävän ensimmäisen valvontatarkastuksen tulisi olla luonteeltaan neuvonnallinen. – Jos viljelijä on epähuomiossa kirjannut jonkin asian väärin vaikkapa peltolohkojen digitoinnin osalta, tulisi hänelle antaa mahdollisuus virheen korjaamiseen ilman sanktioita. Tukien maksuista tietoa hyvissä ajoin

Viljelijäkenttää on haitannut epätietoisuus maataloustukien maksatusaikatauluista, joista vastaa Maaseutuvirasto. Nykäsen mukaan tieto maksuaikatauluista tulisi olla tuottajien tiedossa ”hyvissä ajoin”, sillä maksatuksilla on suuri vaikutus tilojen maksuvalmiuteen ja sitä kautta talouteen. – Maatalousalan lainvalmistelussa tarvittaisiin muutenkin enemmän maalaisjärkeä. Miksei lakeja valmisteltaessa voisi olla mukana yksi tai useampi käytännön viljelijä, jotka voisivat kertoa, toimiiko esitetty ajatus käytännössä tai he voisivat esittää käytännössä toimivia vaihtoehtoja tavoitteiden toteuttamiseksi, Nykänen esittää.

Eteläsavolaiset kokosivat byrokratiatalkoiden tuloksena raportin, joka luovutettiin tämän vuoden keväällä Mikkelissä pidetyssä seminaarissa maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiselle sekä kansanedustaja Jari Lepälle. – Raportissa esitimme ongelmakohdat ja ratkaisumallit niihin. Elintarviketurvallisuusvirasto ja Maaseutuvirasto ovat antaneet omat näkemyksensä kesän ja syksyn aikana raportista. Yhtenäisyyttä edunvalvontaan

Anne ja Jarmo Nykänen ovat pyörittäneet maitotilaa Mikkelin kaupungin kupeessa vuodesta 1988 lähtien. Tilalla on yhden robotin navetta. Isäntäparin ohella tilan töissä on yksi ulkopuolinen työntekijä. Maidontuotanto on viime aikoina ollut haasteellisessa tilanteessa. Nykäsen mielestä maitokiintiöiden poisto oli yksi Euroopan unionin maatalouspolitiikan hölmöimpiä ratkaisuja. Kiintiöiden poiston myötä maidon tuotanto on räjähtänyt käsiin osassa Euroopan maita, mikä vaikuttaa maidon hintaan ja suomalaiseenkin tuotantoon. Mikkeliläistuottaja perää maidontuotannon kotimaiseen edunvalvontaan yhtenäisyyttä. – Edunvalvonnan tulisi olla yhtenäistä ja sen sisällä tulisi hyväksyä erilaiset näkemykset. Suomalaisten tuottajien ei kannata keskenään kinata. Maidontuotanto on tässä maassa suurin alkutuotannon tekijä, jolla on iso vaikutus esimerkiksi kunta- ja aluetaloudelle, Nykänen muistuttaa. MAITOA MAITOASUOMESTA SUOMESTA44//2016 2016|| 21


Rehuntuotanto

Neuvonta-agrologi Tuula Nurmela korostaa rehuanalyysien sekä lehmien tuotosten ja kunnon, maidon pitoisuuksien ja lannan laadun seurannan tärkeyttä ruokinnan muutostarpeiden huomioimisessa.

Pohjoisen kesä oli rehuntuotannon TUOMAS KOIVUNIEMI

A

rla Oy:n neuvonta-agrologin Tuula Nurmelan mukaan viime kesä oli kaksijakoinen rehuntuotannon kannalta. Lämmin kevät ja kesä saivat nurmet kasvamaan nopeasti ja D-arvot laskemaan. D-arvo kertoo rehun sulavan orgaanisen aineksen osuuden kuiva-aineessa ja se on

22 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

”Seosrehutiloilla analyysien ottaminen joka rehuerästä on tärkeää.”

nurmirehun tärkein yksittäinen analyysiarvo. – Hyvät säät ensimmäisen rehunteon aikaan mahdollistivat laadukkaan rehun. Sateinen syksy taas viivästytti toisen sadon ajankohtaa, jonka myötä rehun ruokinnallinen arvo jäi heikommaksi. Myös vaihtelua säilörehun määrän ja laadun suhteen on paljon eri alueiden ja tilojenkin välillä, hän kertoo. Neuvonta-agrologin mukaan useat vil-


Rehuntuotanto Mervi Kelahaara

Posiolaisen Olli-Pekka Iisakan mukaan sateisen kesän rehun sulavuus ei ole ollut kovin korkealla.

Rehuanalyyseilla sekä lehmien tuotosten ja kunnon, maidon pitoisuuksien ja lannan laadun seurannalla voidaan puuttua nopeasti ruokinnan muutostarpeisiin. – Ruokinnan onnistuminen on tärkeää tilan taloudellisuuden ja maidon tuotannon laadun kannalta. ”Keväällä riihikuivaa ja syksyllä märkää”

kannalta kaksijakoinen jelijät saivat keväällä niin hyvän nurmisadon, että he jättivät toisen sadon lannoittamatta tai lannoittivat vain osan pelloista. Nurmela kehottaa lannoitusta suunniteltaessa kiinnittämään huomiota nurmen talvehtimistarpeisiin. – Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota riittävään kaliumlannoitukseen. Toisaalta ei ole taloudellisesti järkevää tehdä ylimääräistä rehua, jolle ei välttämättä ole markkinoita.

Rehuanalyysien edustavuuden varmistamiseksi hän neuvoo ottamaan useita osanäytteitä esimerkiksi isoista pyöröpaalatuista lohkoista sekä kevät- ja syyssadoista. – Varsinkin seosrehutiloilla analyysien ottaminen joka rehuerästä on tärkeää, koska seosrehuruokinnassa rehun koostumuksen ja kuiva-ainepitoisuuden muuttuminen vaikuttaa heti väkirehuprosenttiin ja ruokinnan tarkkuuteen.

Posiolainen Olli-Pekka Iisakka on ollut kotitilallaan isäntänä vuodesta 2010 lähtien. Ensin vanhempien kanssa muodostetun maatalousyhtymän osakkaana, mutta viime helmikuusta lähtien hän on isännöinyt tilaa yksin. Maitotilalla on tällä hetkellä 50 lypsävää ja 80 peltohehtaaria. Mies allekirjoittaa Nurmelan näkemyksen nurmentuotannon kaksijakoisesta pohjoisesta kesästä. Keväällä nurmisato saatiin talteen riihikuivana, mutta epävakaisten säiden myötä kesäkausi oli sateinen, joten pellot olivat märkiä ja nurmen syyssato jäi heikoksi. – Säilörehun laatu oli heikohko, mutta aiempaan verrattuna keskivertotasoa. Rehun sulavuus ei ole ollut kovin korkea, hän sanoo. Posiolaistilalle lehmien ruokintasuunnitelman on laatinut rehutehdas. Iisakan mukaan suunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon lehmien säännöllinen lypsykierto ja kaikki maidon tuotosta parantavat tekijät. Miten ruokintahavaintoja tehdään ja miten niihin puututaan? – Tilalla puolet rehusta on paaleina ja puolet laakasiilossa. Paalirehua käytettäessä seoksen kuiva-ainepitoisuus vaihtelee, joka aiheuttaa omat haasteensa ruokinnalle. Varsinkin märät paalirehut ovat haastavia. Laakasiilossa seos saadaan pysymään tasalaatuisempana, hän toteaa. MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 23


Yhteistyökumppanilta

Viime kesän säilörehusato oli hyvä

A

-rehu Oy:n aluepäällikön Janne Kiljalan mukaan viime kesän säilörehusato oli Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla hyvä. Pohjois-Suomessa korjattiin kaksi säilörehusatoa, jotka olivat määrällisesti hyviä verrattuna edelliskesään, jolloin sato jäi puoleen normaalista. – Laadultaan rehut ovat hyviä sulavuuden osalta. Kuitu ja valkuainen ovat hiukan matalahkot. Pohjanmaalla määrä oli myös hyvä ja sulavuus korkea. NDF on monissa rehuissa ollut matala kuin myös valkuainen. Pohjanmaan alueella tehdään tyypillisesti kolme satoa parhailta lohkoilta, Kiljala kertoo. Myös Itä-Suomessa sato oli määrältään runsas ja sulavuus korkea. – Säilörehun kuitu on matala ja myös valkuainen. Etelä-Suomessa kesä suosi myös nurmiviljelyä ja parhailta lohkoilta korvattiinkin jopa neljä satoa. Haasteena olivat korjuuaikojen vesisateet. Miten nurmia kannattaa täydentää?

”Nurmen säännöllinen uudistus neljän satokauden jälkeen parantaa kuiva-ainesatoa ja sadon laatua.”

Kiljala suosittelee täydennyskylvöä timoteillä toisen vuoden nurmille, mihin otollisin aika on aikaisin keväällä. – Silloin maassa on vielä hyvin kosteutta siemenen itämistä varten. Nurmen viljelyssä kannattaa muistaa myös kasvinsuojelu, sillä rikat valtaavat helposti alaa ja heikentävät satoa ja rehun maittavuutta. Nurmen säännöllinen uudistus neljän satokauden jälkeen parantaa kuiva-ainesatoa ja sadon laatua, hän opastaa. Seosrehuruokinnassa viime kesän rehujen osalta kannattaa hänen mielestään huomioida se, että liian kosteiden ja kuivien rehujen kanssa pärjää, kun syöttää niitä samanaikaisesti. – Sulavuus on useissa rehuissa korkea, joten energian riittävyys ei ole ongelma. Sen sijaan kuitua on niukasti, jolloin pötsi ei välttämättä toimi optimaalisesti.Kuitua voi lisätä sekoittamalla karkeampaa rehua sekaan. Kiljala muistuttaa, että kuitua saadaan myös hyvälaatuista oljesta tai heinästä. Matala valkuainen tarkoittaa suurempaa valkuaislisää rypsin tai rapsin kautta. – Säilörehut ovat keskimääräistä parempia kuin edellisvuonna, joten seosten suunnittelu onkin helpompaa. Myös viljat ovat laadukkaita ja painavia ja nämä yhdessä antavat odottaa hyviä maitomääriä kuluvalle sisäruokintakaudelle.

ANALYSOI REHUSI SISÄRUOKINTAKAUDELLE Monipuoliset NIR-analyysit märehtijöille ja hevosille nyt Mikkelistä Tulokset 3-4 työpäivässä

24 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli www.viljavuuspalvelu.fi


Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat meijeristäsi! VASIKAN

UUTUUS vasikoille

Pakkaus 4 x 360 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Sisältää tammihiilltä, jonka rakenne sitoo bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita vasikan suolistossa. Vasikan HIILI-geeli on myöselektrolyyttejä, jotka korvaavat ripulin yhteydessä poistuvia suoloja. Vasikan HIILI-geeli kiinteyttää lantaa ja samalla ehkäisee vasikan kuivumista.

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikutteinen. Yksi pastatuubi sisältää 55 grammaa puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15 g kalsiumpropionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän KETOOSI -pasta – kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille

UUTUUS lehmille

Lehmän FOSFORI-pasta sisältää hyvin imeytyvää Dikalsiumfosfaattia. Lehmän FOSFORI-pastan fosforimäärä on 34 grammaa/tuubi, päivässä 68 grammaa. Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri-lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annostelusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta.

Pakkaus 4 x 425 g

Lehmän MAGNESIUM -pasta

Lehmän KALSIUM -pasta – markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste

Lehmän FOSFORI -pasta

- kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Nopea apu laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää hienojakoista magnesiumoksidia ja magnesiumsulfaattia. Yksi pastatuubi sisältää 62 grammaa puhdasta magnesiumia, joka on tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän PÖTSI -pasta Täydennysrehu. Ketoosin eli asetonitautiriskin pienentämiseen lehmille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoisuutta ja kohentaa lehmän ruokahalua. KETOOSI -pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 grammaa /päivä eli optimiannoksen.

– vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pötsin toimintaa elvyttävä täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perustuu elävään hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-lääke-kasvijauheeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua.

Lehmän HIILI-pasta

Lehmän pH-Pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH-Pastaa vaikuttaa nopeasti märehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä. Vaikutus on nopea. Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® -hiili-valmistetta, sisältö 122 g.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta” Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole ollut yhtäkään poikimahalvausta.”

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistus: FinnCow Oy/Ltd, Turku p. 050 301 7760 MAITOA SUOMESTA 4 / 2016 | 25 heikki.kemppi@finncow.fi

www.finncow.fi


Yhteistyökumppanilta

Jaakko ja Marjo Lahti remontoivat vanhan parsinavetan robottipihatoksi.

Mervi Kelahaara

Lehmät viihtyvät uudessa automaattinavetassa hyvin.

MARJUT PETÄJÄJÄRVI

P

ari vuotta sitten Jaakko Lahti heitti ääneen ajatuksen, että muuttaa parsinavetan robottinavetaksi. Lahden tilalla toteutettiin mittavat uudistukset kohti tehokkaampaa tuotantoa, parempia työolosuhteita ja eläinten hyvinvointia. Uuden navetan rakentamiselle pääkeskuksen läheisyyteen ei ollut mahdollista saada ympäristölupaa. Kolme kuukautta kestäneessä muutoksessa Jaakko ja Marjo Lahden parsinavetta Kemijärvellä saneerattiin pihattonavetaksi. – Rakentamisen ajaksi tehtiin väliaikainen lypsyasema. Laskelmat osoit-

26 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Emmi Lahti

Vanhasta parsinavetasta robottipihatoksi

tivat investoinnin kannattavaksi, Lahdet kertovat. Ely-keskuksen hyväksymä kustannus oli 350 000 euroa, johon saatiin 35% avustusta. Robotti rehusiiloon

Jaakolla oli selkeä ajatus mitä tehdään, vaikka vastaavanlaisia muutoskohteita ei juuri olekaan. Useiden navettavierailujen ja ideoiden jälkeen kilpailutuksen kautta päädyttiin DeLavaliin. – Suunnittelussa oli mukana Tuomo Heiskanen ja vinkkejä saatiin muun muassa eläinlääkäri Jutta Kasvilta. Lopulliset piirustukset piirsi Erkki Löf.

Vuonna 1981 rakennetussa parsinavetassa oli paikkoja viimeisimmän laajennuksen jälkeen 27. Viimeisimpinä on uusittu maitohuone ja sosiaalitilat. Laajennuksessa maitohuoneen lattia vain pinnoitettiin. Tankin vaihto isompaan käytettyyn toi kustannussäästöjä. Asennuksesta huolehti Ranuan Meijerin huoltopalvelu. Vanhasta navetasta pystyttiin hyödyntämään toinen lypsylehmien parsirivistö hiehojen parsipaikkoina. Vanha ruokintapöytä pysyi entisellä paikalla. Parren etuosa purettiin ja tilalle asennettiin niskapuomi. Vanhat parsimatot jäivät ruokintaparsiin, ruokintapöytä pinnoitettiin. – Säilörehun säilöntään ja jakoon ei


Yhteistyökumppanilta

DeLavalilta kokonaispaketti asennuksineen; lypsyrobotti, väkirehukioski, parsilaitteet ja -pedit, robottikaavin kastelujärjestelmällä, 4kpl poistohormeja, karjaharja ja kennoikkunat. Mestarifarmilta betonituotteet, katto tarvikkeineen Kemijärven Rautiasta, seinien sisäpinnaksi Koskinen Oy:n muovipintainen koivuvaneri. Rakennusprojektia johti isäntä, tilalle oli palkattuna kaksi rakennustyömiestä koko ajaksi ja lisäksi kaksi työntekijää elokuun ajaksi. Kustannusarviossa pysyttiin. DeLavalin lypsyrobotin käyttöönottokoulutus tuli ProAgrialta.

tullut muutoksia. Säästöjä syntyi, kun piha-alue ja tie pysyivät ennallaan, samoin sähkö- ja vesiliittymät. Navettaa levennettiin 7,5 metriä, jotta saatiin kaksi makuuparsiriviä 40 lehmälle, käytävä sekä tila väkirehukioskille. Robotti asennettiin vanhaan säilörehusiilon, Lahdet kertovat. Toiseen siiloista tuli tilat pikkuvasikoille sekä poikimakarsina. Navetta laajeni 350 neliötä. Led-valoilla säästöä

Vanhan navetan katto purettiin ja tilalle rakennettiin uusi. Sisältä katto muuttui kaarevaksi, ja siihen asennettiin Winledin led-valot. Ennen investointia säh-

Led-valot ovat lisänneet työmukavuutta ja pienentäneet energiakuluja.

könkulutus oli 1,5–2 kWh ja tällä hetkellä se on 1,2 kWh. Hyvä valaistus parantaa eläinten hyvinvointia, tuotosta ja terveyttä sekä omaa työmukavuutta. Valaistus on lehmän kannalta hyvä eli 16 tuntia yli 200 luxia. Hoitoparsien kohdalle lisättiin vielä ylimääräiset valot. – Muutos parsinavetasta automaattilypsyyn oli nopeaa, joten eläinainesta ei ehditty miettiä. Eläimiä ei kuitenkaan ole tarvinnut poistaa robottilypsyn vuoksi, Jaakko Lahti iloitsee. Uudenlaista vanhasta ei saa, mutta investoinnilla yrittäjät kokevat saavansa uutta intoa maidontuottamiseen. MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 27


Lypsykonehuolto

Muista lypsykonehuollossa

1 2 3

Säännöllinen huolto ja testaus. Alipainetaso ja sen tasaisuus.

Maidon virtaaminen maitoputkistossa ja tulo maidonkokoojaan.

4 5 6

Tykytin ja tykytysletkut.

Topi Luokkanen ja Usko Sääskilahti pitävät huolta Arla Pohjois-Suomen lypsykoneista. Nännikumi pitää vaihtaa ainakin puolen vuoden välein.

28 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Kunnossa olevat nännikumit.

Lehmien käyttäytymisen ja vedinten kunnon seuranta.


Lypsykonehuolto

Toimiva lypsykone pitää lehmät ja talonväen tyytyväisenä Arla Pohjois-Suomen RM-huoltopalvelun Usko Sääskilahti ja Topi Luokkanen ovat lypsykonehuoltoja tehdessään havainneet samojen huoltotarpeiden nousevan esille toistuvasti. Huoltopalvelusta voitaisiin kysyä leikkisästi, että ”onko tykytyksessä rytmihäiriöitä”?

U

sko Sääskilahden mukaan kaiken perusta on kaikissa lypsykoneissa toimiva alipainemittari. – Mittarin osoittamaa alipainetta pitää seurata ja varmistaa, onko taso oikea ja vakaa lypsyn aikana, Usko kertoo. Alipaineen väärä taso voi johtua tyhjöventtiilin likaantumisesta, jolloin puhdistuksen voi tehdä itse tai pyytää huoltomieheltä opastusta. Joskus yllä olevat toimet eivät riitä ja on syytä seurata lypsykoneen käynnistämisen yhteydessä, että alipaine nousee tasaisesti ja nousu pysähtyy oikeaan tasoon. Lypsyn aikana alipaineen pitäisi olla varsin vakaa eikä vaihtelua saa olla yli +2 kPa. – Jos alipaine käy aluksi korkealla, on tyhjöventtiilissä joko likaa tai se on kulunut, Usko Sääskilahti kertoo. Alipaineen runsaan vaihtelun syinä huoltomiehet luettelevat tyhjöventtiilin likaisuuden ja kulumisen ohella sen mitoituksen tai asennuksen virheen, lypsimien huolimattoman käsittelyn ja tyhjöpumpun imutehon riittämättömyyden. Lisäksi tyhjöputkisto voi olla liian pieni tai siellä voi olla tukoksia, Myös lypsykoneessa voi olla ylimääräisiä ilmavuotoja. – Lypsykoneen alipainemittari ei kuitenkaan kerro ahtaasta maitoputkesta, Topi Luokkanen huomauttaa. ”Ryöppyjä maidonkokoojalla”

Jos lypsyn aikana maidonkokoojalle tulee maitoa jatkuvina ryöppyinä, on maitoputkessa ahdasta. Tämä tarkoittaa, että on kyseessä ”tulppina kulkevasta maidosta” ja maitoputken alipaine vaihtelee liikaa. – Tulppina kulkeva maito on vahingollista sekä lehmien utareterveydelle että maidon muokkautumiselle, Topi Luokkanen muistuttaa. Syinä tulppiin ovat useimmiten lypsimien kautta pääsevä liika ilma maitoputkistoon, maitoputkistossa ei ole riittävästi kaltevuutta tai siellä on notkoja tai maitoputkisto on yksinkiertaisesti liian pieni. Topi Luokkasen mukaan hoitokeinoina ovat yksinkertaisesti lypsimien käsittely huolellisemmin, putkiston kaltevuuden

SAMI KILPELÄINEN Arla Suomi

kokoojaa ja juuri siellä kaltevuuden pitäisi olla suurin. Tykytyksessä rytmihäiriöitä

Toimiva alipainemittari, johon on merkitty haluttu alipainetaso punaisella viisarilla.

”Tulppina kulkeva maito on vahingollista sekä lehmien utareterveydelle että maidon muokkautumiselle.” lisääminen ja notkojen poisto. – Parsinavetan pitkä maitoputkiston hyvä kaltevuus eli 4–5 mm/m on haasteellista. Yleensä haastavinta on kaltevuuden asentaminen lähellä maidon-

Tykyttimien lyöntinopeutta pitää seurata säännöllisesti. Ontumista voi esiintyä esimerkiksi rikki menneiden tai tukkoisten letkujen johdosta. – Ehdottoman tärkeää on tykyttimien ja nännikuppien välisten letkujen pitäminen hyvässä kunnossa, eikä letkuja saa kiristää esimerkiksi nippusiteillä liian tiukalle, jolloin nännikumin liike lakkaa, Usko Sääskilahti muistuttaa. Tykyttimien lyöntinopeuden vaihtelu haittaa utareterveyttä. Tykyttimet suodattimineen on puhdistettava säännöllisesti ja kuluneet osat kannattaa vaihtaa. Osien vaihtamisen jälkeen tykytin on testattava. – Sähkötoimiset tykyttimet ovat varsin käyttövarmoja, koska niissä on ”tahdistin”. Jos tilalla siirrytään alipainetoimisista tykyttimistä sähkötykyttimiin, voi se lypsykoneen merkistä riippuen aiheuttaa muutostarpeita lypsykoneen hanoihin, Sääskilahti muistuttaa. Hanaputkiston mitoitus ja puhtaus ovat tärkeä osa toimivaa lypsykonetta ja siksi se on syytä huuhdella säännöllisesti, varsinkin kun sinne on päässyt maitoa. Myös kantokahvojen ja runkojen puhtaanapito on tärkeää. Konevika tekee lehmistä rauhattomia

Rauhattomuus lypsyn aikana tai vedinten kovettuminen johtuvat muun muassa tyhjälypsystä, jonka yleisimpiä syitä ovat puutteellinen esikäsittely, lypsimien liian aikainen tai liian myöhäinen kiinnittäminen, lypsimien väärä asento tai lypsimien viivästynyt irrottaminen. – Lypsäjän käyttäytyminen, asenne, liian korkea alipaine tai sopimaton nännikumi ovat myös asioita, joihin kannattaa tilalla kiinnittää huomiota, Topi Luokkanen arvioi. Kokeneella lypsykoneiden huoltomiehellä Usko Sääskilahdella on selvä viesti tiloille lypsykoneiden kunnon testaamisesta, miten varmistetaan hyvä utareterveys ja maidon laatu: – Rauhalliset lehmät ja pehmeät vetimet lypsimien irrottamisen jälkeen on tapa, miten lypsyn tulee sujua. Näin isäntäväen lisäksi myös karja on tyytyväistä. MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 29


Yhteistyökumppanilta Topi Luokkanen ja Usko Sääskilahti tarkastivat kylmäkoneen toimintaa Kemijärvellä.

Kylmäainesäännökset tiukentuvat Uusien kylmäainesäännösten seuraava merkittävä tiukennus astuu voimaan 1.1.2017.

E

U:ssa astui 1.1.2015 voimaan uusi asetus, jolla ilmastoa eniten lämmittävien, kylmäaineina käytettyjen fluoripitoisten yhdisteiden käyttöä rajoitetaan asteittain vuoteen 2030 asti. Tämä rajoitus koskee kaikkia tilasäiliöitä. Jäähdytysjärjestelmissä käytetyt fluoripitoiset yhdisteet, eli kylmäaineet, ovat yksi ilmakehää eniten lämmittävistä yhdisteistä. Ne lämmittävät ilmakehää monituhatkertaisesti hiilidioksidiin verrattuna. Hiilidioksidi on ns. vertailuaine ja

30 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

sen ilmastoa lämmittävä arvo (GWP eli Global Warming Potential) on yksi. Yksi kilogramma yleisesti käytettyä R404A kylmäainetta lämmittää ilmakehää yhtä paljon kuin 3 922 kiloa hiilidioksidia (eli 100g/km saastuttavaa auton ajoa 39 220 km). Vuotavat vanhat kylmälaitteet ovat erityinen riski ympäristölle. Myös käytöstä poistettavat kylmälaitteet ja niissä olevat kylmäaineet ovat jonkinasteista ongelmajätettä. Ne tulee hävittää asianmukaisesti. Kylmälaitteiden asennus ja huolto on sa-

moin sallittua ainoastaan luvan omaaville kylmäasentajille. (Luvat voi tarkastaa Tuotevalvontakeskuksen sivulta (http:// rekisterit.tukes.fi/fi/Urakoitsijat/ Kylmaalan-patevyysrekisteri). Maatiloilla käytetään kylmäaineita runsaasti tilasäiliöiden jäähdytyksessä. Vuoden 2016 loppuun asti tilasäiliöiden kylmälaitteiden lakisääteinen ns. vuototarkastus perustuu yksinkertaiseen kolmen kilogramman raja-arvoon. Tilasäiliöt, joissa on yli 3 kg mitä tahansa (fluoripitoista) kylmäainetta, on tullut tarkastaa vuoden väliajoin. Rajan alittavissa säiliöissä tarkastusta ei ole tarvinnut lakisääteisesti suorittaa.


Yhteistyökumppanilta Arla Suomi

Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin 4.11.2016 ja EU:n lisäksi Yhdysvallat ja Kiina ratifioivat sopimuksen. tilasäiliöt joutuvat tarkastuksen piiriin. Suuret yli 12,7 kg kyseistä kylmäainetta sisältävät tilasäiliöt tulee tarkastaa jo kuuden kuukauden välein. Jos tällainen kylmälaite varustetaan automaattisella vuodonilmaisimella, sen tarkastusrajaksi riittää vuosi. Myös vuodonilmaisin tulee tarkastaa. Muita tilasäiliöissä melko usein käytettyjä kylmäaineita ovat R422D (vuototarkastusraja 1,8 kg) ja R437A (2,8 kg). SUUREMMAN GWP-arvon ja enemmän

VUODEN 2017 alusta tilasäiliöiden vuototarkastusmääräykset tiukentuvat ja 3 kg:n tarkastusraja poistuu sekä muuttuu kylmäaineiden ”haitallisuusperusteiseksi”. Eri kylmäaineille tulee erilaiset tarkastusmääräykset. Tilasäiliöissä tavanomaisemmin käytetyistä kylmäaineista R134a:n tarkastusraja kasvaa ja vuototarkastus tulee suorittaa vain yli 3,5 kg kylmäainetta omaavissa säiliöissä. R404A:n raja laskee huomattavasti. Kaikki yli 1,3 kg kylmäainetta sisältävät

ilmastoa lämmittävien kylmäaineiden valmistusta ei sinänsä kielletä. Laitteiden valmistus kielletään asteittain. Kylmäaineiden valmistajien tulee pyrkiä valmistamaan mahdollisimman vähän saastuttavia kylmäaineita ja ympäristörasite alenee 20 prosenttiin alkuperäisestä vuoteen 2030 mennessä. Valmistajien kannattaa tuottaa ja myydä mahdollisimman vähän saastuttavia kylmäaineita, jotta he pystyvät myymään niitä mahdollisimman paljon. Tämä tietyntyyppinen haittavero nostaa suhteessa eniten suurien GWParvon omaavien kylmäaineiden hintoja. Vuoden 2017 ”kokonaispäästö”-raja on 90 prosenttia vuoden 2015 viitearvosta. Vuoden 2018 raja on enää 63%. Seuraavat merkittävät portaat ovat vuodet 2024 ja 2027. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että erittäin haitallisten (GWP arvo yli 2 500) käyttö tulee kallistumaan viidessä vuodessa niin paljon, ettei kyseisiä kylmäaineita kannata enää käyttää. Pitkällä tähtäyksellä kaikki GWP-arvoltaan yli 250 olevat kylmäaineet syrjäytyvät sitä

mukaa kun kylmäainetta valmistava teollisuus pystyy valmistamaan uusia korvaavia aineita. Korvaavia kylmäaineita on nyt käytössä lukuisia eri versioita. R407F pyrkii korvaamaan R404A kylmäaineen, mutta senkin GWP arvo on vielä 1824 eli kylmäainetta käytettäneen vain väliaikaisesti. R143a:n korvaamisella ei ole vielä kiire, mutta sillekin on olemassa jo oma korvaava kylmäaine R1234yf (GWP-arvo 4). Kyseinen kylmäaine kuuluu luokkaan ”vähemmän syttyvä”. Alkuperäinen R143a on ”syttymätön”. Jokaisella kylmäaineella on myös muita tärkeitä ominaisuuksia. Tilasäiliöiden kylmäaineilla tavoitejäähdytyslämpötila on noin 4°C, pakastimilla se on noin –18°C ja ilmastointilaitteilla noin 21°C. MITÄ TÄMÄ siis tarkoittaa esimerkiksi tavallisen maitotilan kannalta? Ensinnäkin nykyisten tilasäiliöiden osalta tilan tulee varmistaa, että tilasäiliöiden ns. lakisääteinen vuototarkastus on suoritettu ja tullaan suorittamaan ajoissa muuttuvien säädösten mukaisesti. Kylmälaitteen omistaja vastaa loppukädessä näistä velvoitteista. Tuotevalvontakeskus tarkastaa tiloja satunnaisesti erikseen. Pääsääntöisesti tarkastuksia tehdään muun ympäristölupakatselmuksen yhteydessä, jolloin myös tilasäiliön huolto tarkastetaan. Toivottavaa ja myös luultavaa on, että uusien määräysten astuessa voimaan tarkastusten neuvonnallinen osuus korostuu. Sanktiointi on vasta toissijainen työkalu. Sen verran haasteellisina uusia säännöksiä voi pitää maidontuottajan kannalta katsottuna. Tilan kannattaa käyttää sellaista kylmähuoltoliikettä, joilla on resursseja ja osaamista tukea sekä opastaa maidontuottajia. Hyvä liike pitää esimerkiksi asiakasrekistereitään ajan tasalla. Sieltä selviää asiakastilalla olevan kylmäaineen laatu ja määrä. Uutta kylmälaitetta tai tilasäiliötä hankkiessa kannattaa kiinnittää luonnollisestikin entistä enemmän laitteessa olevaan kylmäaineeseen ja sen GWP-arvoon. AARETTI SIPILÄ Toimitusjohtaja, Kylmäkärki

PARAS PARITUSKUMPPANI www.huitinholstein.net MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 31


HÄRKIN TILA

Ensimmäistä maissisatoa korjataan Viljakkalan pellolta Majaan eläinten talviruokintaa varten.

HÄRKKIEN MAJAN MAITOTILA:

HARKITTUA LAAJENNUSTA JA UUDISTUSTA Tämän päivän ja tulevaisuuden maitotilan suurimmat haasteet tulevat niin tulojen kuin menojen tarkasta seurannasta. Samalla tuotantotilaa tulee kehittää omien rajojen puitteissa. Joillekin sopii paremmin kertainvestoinnit, joillekin tarkkojen suunnitelmien mukaan laajennukset ja muutokset pienissä erin. KIRSTI LAUKKANEN

Kauniit ilmat jatkoivat eläinten laidunkautta pitkälle syksyyn.

32 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Edullinen ja käytännöllinen vasikkakasvattamo lisää nuorison hyvinvointia. Jarkko Härkki tutkimassa maissirehun valmistumista.


HÄRKIN TILA Kirsti Laukkanen

Suvi, Jarkko ja eläinnuoriso ovat tyytyväisiä uuteen kasvattamoon.

M

ajan tilan nuoret Suvi ja Jarkko Härkki Hämeenkyröstä ottivat Jarkon kotitilan haltuunsa vuonna 2004. – Parikymmenpäinen parsinavetta oli tuolloin vielä siistissä ja toimivassa kunnossa, muistelevat Härkit. Nuorten teki mieli kuitenkin kehittää tilaa. Niinpä vuonna 2008 valmistui uusi parsinavetta 40:lle lypsylehmälle vankan kallion päälle. Tyhjäksi jäänyt vanha parsinavetta kunnostettiin muutaman vuoden kuluttua uudelleen lypsykäyttöön. Laakasiilot rakennettiin ja konekantaa uusittiin. – Lypsykarjan lisääntyessä yli 130:een lehmään tarvittiin jälleen lisätilaa. Harkinnan jälkeen rakennettiin erillinen umpi- ja lypsylehmien pihatto, josta on katettu käytävä lypsylehmien navettaan, Jarkko Härkki esittelee laajentamisen vaiheita.

Pihatto nuorelle karjalle

Alkusyksystä 2016 valmistui nuorelle karjalle edullisesti oma erillinen pihattokasvattamo. Ilmavan rakennuksen takaosassa on verhoseinä. Rakennuksen sisälle on asennettu iglu-ryhmäkarsinoita eri ikäisille nuorille. – Pihattokasvattamon etuosaan saa talveksi asennettua suojat kylmemmälle ja lumisemmalle ajalle, Suvi Härkki kertoo. Juomavesi tulee lämmitettävien juomakuppien kautta. Rehustuksena on ape ja kivennäiset. Oma nuoren karjan kasvattamo vähentää eläinten tautipaineita. Ter-

Hannu Tilus

veet ja kestävät tulevaisuuden lypsylehmät pääsevät hyvään alkuun vahvalla kasvuun perustuvalla ruokinnalla, raikkaassa ilmassa ja hyvin kuivitetuissa iglukarsinoissa. Vapaaehtoisessa eläinten terveydenhuollossa mukanaolo on itsestäänselvyys. – Suunnitteilla on jo jatkeeksi toinen samanlainen kasvattamo. Maissia appeeseen

Härkit ovat mukan Tractor Pullingtiimissä. Tässä vauhdikkaassa vetovuorossa Ville Koivuniemi.

Harrastuksista lisää virtaa Majan maitotilan toiminnan laajentuminen vaatii isäntäväeltä johtamisen taitoja. Asioita suunnitellaan, lasketaan ja toteutetaan, on vierasta työvoimaa ja koneurakointeja. Peltotyöt tulee hoitaa ajallaan, koneita tarvitaan ja niitä on huollettava. Aikaa on varattava myös perheen yhdessäololle ja arkiaskareisiin. Suvilla ja Jarkolla on reippaat tyttäret Saara ja Emmi. Suvin ja Jarkon rakkaimpiin harrastuksiin kuuluu oman kylän TractorPullingtiimissä mukana olo. – Tiivis Pulling-tiimin toiminta ja kisoissa käynti ympäri Suomea antavat virtaa oman tilan arjen pyörittämiseen, Suvi ja Jarkko kertovat.

Majan tilalla on nyt viljelyksessä vajaa 250 hehtaaria peltoa, joista suurin osa on vuokramaita pitkillä vuokrasopimuksilla. – Muutama vuosi sitten tilalla siirryimme aperuokintaan, Jarkko Härkki kertoo. Lehmien appeessa on nurmisäilörehun lisäksi mäskiä, rypsiä, kuivattua viljaa ja kivennäisiä. Tulevana sisäruokintakautena appeen reseptiä muutetaan yhdessä ruokinta-asiantuntijoiden kanssa, koska appeeseen laitetaan myös maissia. Tänä syksynä Härkkien vuokrapelloilla Viljakkalassa oli 15 hehtaarin maissirehun korjuunäytös. – Yli kaksimetrinen maissikasvusto muuttui rahtareiden puimureilla murskaksi, joka kuljetettiin tilalle laakasiiloihin odottamaan valmistumista. Korjuuvaiheessa maissimurskaan sekoitettiin säilöntäainetta säilyvyyden turvaamiseksi. – Tulevana talvena odotetamme mielenkiinnolla, kuinka maissirehun lisäys appeeseen tuottaa lisää maitoa ja sen kautta parempaa kannattavuutta maidontuotantoon, Härkit laskevat. MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 33


HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

Tiedätkö historiallisesti merkittävän tilan? Vihjeitä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen maitoasuomesta@arlafoods.com.

34 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Harri Nurminen


HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Logistiikka-asiantuntija Jarkko Kokkinen ja työnjohtaja Timo Valkila suunnittelevat työpäivän kulkua.

YHDEKSÄN VUOSIKYMMENTÄ OMALTA POHJALTA Hämeenlinnan Osuusmeijeri juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan. Toimitusjohtaja Risto Koski sanoo, että avain menestykseen on ollut motivoitunut henkilökunta ja aktiivinen omistajakunta. TUOMAS KOIVUNIEMI

MAITOA MAITOASUOMESTA SUOMESTA44//2016 2016|| 35


HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI

Meijerityöntekijä Katariina Oksanen pakkaamassa maitoja.

Maitotuotteita riveissä Hämeenlinnan Osuusmeijerin varastotiloissa.

H

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

ämeenlinnan Osuusmeijeri juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan. Hämeen pääkaupungissa on ollut oma meijeri vuodesta 1871 lähtien, jolloin kaupunkilaiset ja alueen kartanonomistajat perustivat Hämeenlinnan Meijeriosakeyhtiön. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 maatalous muuttui Hämeessäkin karjatalousvaltaiseksi ja syntyi runsaasti itsenäisiä maatiloja. Tilat perustivat vuonna 1919 oman maidonmyyntiosuuskunnan. Seitsemän vuotta myöhemmin ja maitomäärien kasvaessa meijeriosakeyhtiö ja maidonmyyntiosuuskunta neuvottelivat yhdistymisestä, minkä myötä Hämeenlinnan Osuusmeijeri syntyi. Alkuvuosien laajentumissykäys

Osuusmeijerin toimitusjohtajana 1970luvun lopulta vuoteen 2006 toiminut Jorma Ijäs kirjoittaa Hämeessä tuotettua -julkaisussa, että perustamisen jälkeen seuraava iso kehityssysäys oli, kun alueen pienmeijerit yhdistyivät osuusmeijeriin. Hattulan, Hauhon Eteläinen, Tuuloksen ja Rengon osuusmeijerien tuottajat siirtyivät sen tuottajiksi vuosivälillä 1945– 1961. Meijeri sijaitsi Hämeenlinnan keskustassa 1920-luvulta aina vuoteen 1966 saakka, jolloin uusi meijerirakennus valmistui Kaurialan kaupunginosaan. Maidontuottajien määrässä tapahtui kasvua 1970-luvulla, kun Valion Turengin meijerin ja Maitokaari Oy:n tuottajat siirtyivät osuusmeijerin lipun alle. Jorma Ijäs kertoo Hämeessä tuotettua -julkaisussa, että vuonna 1976 meijeri otti tuottajilta vastaan maitoa 33 miljoonaa litraa. Tuo tuotantomäärä ylitettiin seuraavan kerran vasta 23 vuotta myöhemmin eli vuonna 1999 (34 miljoonaa maitolitraa).

36 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Maidonvalmistuksella on Hämeenlinnan Osuusmeijerissä pitkät perinteet.

Itsenäisenä eteenpäin

Hämeenlinnan Osuusmeijeri oli pitkään mukana Valio-yhteistyössä, mutta yhteistyö takkuili 1980-luvulle tultaessa. Valio kaavaili meijerin laitosten ostamista oman UHT-tehtaan käyttöön ja tuottajien siirtämistä riihimäkeläisen Tuottajain Maidon maidonlähettäjiksi, mutta meijeriosuuskunnan edustajisto tyrmäsi suunnitelmat. 1980-luvun lopulla Valio pyrki ryhmittämään Suomen meijeriteollisuuden kahdeksaksi alueosuuskunnaksi, mutta tähänkään hankkeeseen ei Hämeenlinnassa innostuttu. Jorma Ijäs toteaa 75-vuotisjuhlajulkaisussa, että vuonna 1993 voimaan astunut kilpailulaki oli viimeinen niitti Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja Valion yhteistyölle. Valio pyrki tiivistämään osakasmeijerien yhteistyötä ja halusi yhtiöttää osakas-

meijerien teollisuuden siten, että maassa olisi ollut vain yksi meijeriliike, joka vastaa jalostuksesta ja markkinoinnista. Hämeenlinnalla oli valittavana Valioyhteistyössä kolme tietä: sulautuminen, vuokraus tai markkinointisopimus Valion kanssa. Osuusmeijerissä ei kehityssuunnasta pidetty, koska se ei olisi turvannut osuuskunnan tulevaisuutta pitkällä aikavälillä ja todennäköistä olisi ollut, että omaa tuotantolaitosta ei olisi ollut mahdollista pitää. Siksi meijeriväki päätti yksimielisesti jatkaa itsenäisenä ja riippumattomana. Uudeksi kumppaniksi löytyi seuraavana vuonna 1994 Ingman Foods Oy. Ijäksen mukaan kumppanuus siivitti osuusmeijerin kasvuun niin tuotannollisesti kuin taloudellisestikin. Uusia tuottajia tuli lisää 1990-luvun


HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERI Harri Nurminen

”Tuotannon valvomosta valmistaja voi ohjata meijeriprosessia aina vastaanotosta pakkaukseen siirtyviin valmiisiin tuotteisiin”, Mika Tauriainen sanoo.

Piimän valmistaja Marja Pietiläinen tekee laatuanalyysejä. Hämeenlinnan Osuusmeijeri

siihen on sisältynyt monta mutkaa ja kapeikkoa, joista yksi oli irtautuminen Valio-yhteistyöstä. Hallituksen puheenjohtajan mukaan yhteistyö Ingmanin ja nyttemmin Arlan kanssa on ollut toimivaa. Arla-yhteistyö on myös tuonut vahvaa selkärankaa ja leveämpiä hartioita toiminnalle. Työ ja sitoutuminen perustana

Meijerin tuotteet ovat tehneet aina kauppansa.

puolivälin jälkeen osuusmeijerin leiriin, kun tuottajia liittyi niin Etelän Maitokunnasta kuin toimintansa lopettaneesta Mouhijärven Osuusmeijeristä. Maitomäärä noussut

Tänään Hämeenlinnan Osuusmeijeri jalostaa vuodessa noin 110 miljoonaa litraa maitoa. Tuottajia meijerillä on tällä hetkellä 135, kun suurimmillaan vuonna 1964 maidon lähettäjiä oli lähes 1 750. Maatalouden rakennekehitys on ravistellut tuottajamääriä varsinkin EU-vuosina, sillä vuosituhannen vaihteessa tuottajia oli vielä lähes 400. Toisaalta meijerin jalostama maitomäärä on vuosituhannen alkuun nähden lähes kolminkertaistunut. Arla hankki Ingman Foodsin kokonaan omistukseensa vuonna 2008. Hämeenlinnan Osuusmeijeri on jatkanut menes-

tyksekästä yhteistyötä uusvanhan kumppanin kanssa näihin päiviin saakka ja yhteistyö jatkuu vahvana. Selkeä näkemys ja yhteinen tahto

Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajan Olli Palmun mukaan 90-vuotisrajapyykki on ollut mahdollinen siksi, että hallinnolla, johdolla ja työntekijöillä on ollut selkeä ja vahva näkemys kehittämisen suunnasta ja tahto yhdessä tekemiseen heti alusta saakka. – Meijeri on vuosien saatossa kehittynyt perusasioilla valtakunnan eturiviin kuuluvaksi maidonjalostajaksi. Vaikka emme ole suurin, olemme erittäin tehokas, mutta kotoinen meijeri. Olemme kaikki ikään kuin samaa perhettä. Palmun mielestä menestyksen tie ei suinkaan ole ollut suora ja lavea, vaan

Hämeenlinnan Osuusmeijerin nykyinen toimitusjohtaja Risto Koski toteaa, että meijerin tärkein menestystekijä on ollut ja on motivoitunut ja työhönsä sitoutunut henkilökunta sekä vahva ja aktiivinen omistajakunta. – Työ, jota teemme, vaatii pitkäjänteisyyttä ja korkeaa ammattitaitoa sekä laaja-alaista osaamista. Toiminnan tehokkuus ja tuotteiden korkea laatu syntyvät siis vankan kokemuksen ja osaamisen kautta, hän sanoo. Maa- ja maitotalouden markkinat ja toimintaympäristö ovat viime vuosina muuttuneet nopeasti ja muutos jatkuu. Kosken mukaan osuuskunnan kehittäminen vaatii määrätietoista strategiaa ja uskallusta tehdä ratkaisuja parhaan lopputuloksen aikaan saamiseksi. – Tämä on tiedostettu meijerin hallinnossa. On ryhdytty toimiin, valittu oikeat yhteistyökumppanit ja viety aktiivisesti asioita eteenpäin, johon meijerin henkilöstö on vastannut täydellä tarmolla. – Tämä toimintatapa on johtanut Hämeenlinnan Osuusmeijerin pitkään, vaiherikkaaseen ja menestyksekkääseen historiaan, ja on myös vahva pohja tulevalle toiminnalle, Koski sanoo. Lähteet: Hämeessä tuotettua – Hämeenlinnan Osuusmeijerin 75-vuotisjuhlajulkaisu (2001). Parasta Hämeestä – itsenäistä maidonjalostusta yli sukupolvien, 85-vuotisjuhlajulkaisu (2011). Hämeenlinnan Osuusmeijeri 90 vuotta -julkaisu (2016). MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 37


Saavutuksia

Tamara ja Roosa

Toyota

100 Uipukki

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 Lypsykivennäisseos nautakarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan ympärivuotiseen käyttöön. Lempi sisältää runsaasti kalsiumia ja magnesiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen. Rakeistettu. Runsaasti kalsiumia sisältävä kivennäisseos hiehoille ja korkeatuottoisille lypsylehmille. Lisättyä biotiinia sorkkien kunnon ylläpitämiseen. Rakeistettu. Fosforipitoinen kivennäisrehuseos ummessa oleville ja tunnutettaville lehmille. Rakeistettu. Tiedustele tuotteita meijeristäsi ja alue-edustajiltamme.

38 |

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi MAITOA SUOMESTA 4 / 2016


Saavutuksia

Satatonnareita

000 Toyota ja Tuohi, Hämeenlinna

myös kahden kestävän ayrshirelehmän Roosan ja Tamaran saavutuksista. – Sikäli historiaa, että 60-luvulla on ollut Vampulassa yksi sk-satatonnari ja nyt Roosa ja Tamara ovat ensimmäiset ay-satatonnarit vanhan Vampulan alueella, kertoo tuotantoneuvoja Kirsti Laukkanen. Viimeisen vuoden ajan Roosa ja Tamara on lypsetty parin muun lypsikin kanssa vanhassa tutussa combinavetassa. Keskitalon tilalle valmistui vuosi sitten uusi robottipihatto, jonne muu karja siirtyi. Koko karjan keskituotos pyörii nyt noin 11 000 kg:ssa maitoa.

Roosa ja Tamara, Huittinen

Uipukki, Ranua ja Talvikki, Posio

Aaro ja Hanna Rantalan karjassa Hämeenlinnan Hauholla kaksi holsteinlehmää lypsi itsensä satatonnariksi jo jokin aika sitten. Yhteiset kahvit juotiin kesällä. Samana vuonna syntyneistä lehmistä Toyota syntyi kotitilalla ja Tuohi on ostettu nuorena hiehona Reino Rantiolta Hauholta. – Toyota 100 -112730 FFF polveutuu ranskalaissonnista Menuet FFF 93557 ja emänisänä löytyy kuuluisa Jocko Besne Tv FFF 92683. Kymmenettä kertaa poikiva Toyota on tuottanut keskimäärin 1-9; 11409- 3,6-3,5 ja parhaana kautenaan 13847-3,5-3,4., tilan isäntäpari kertoo. Tuohi poiki yhdeksän kertaa, mutta automaattilypsyä se ei enää päässyt kokeilemaan. – Sen sijaan Toyota on saanut senkin opetella, ja oppi ihan kohtuullisesti. Huittisten Vampulassa, Keskitalossa, Kirsi Iivonen ja Jarmo Nurmi iloitsevat

Salmelan Uipukki-lehmä Ranualla ylsi satatonnariksi kesällä. Samoin Posiolla Irma ja Simo Anetjärven Talvikki lypsi satatonnariksi elokuun lopulla.

Talvikki

Jani Sääskilahden ja Katja

Kinnusen Myllyn väki toivottaa

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017!

alenteri Pipo ja k älle kun ä kaupan p alla yli rr e k t a a til kg! 0 0 30 n joulukuau. Koskeeim ituk si rehuto

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

| 39


VÄHEMMÄN SOKERIA, enemmän asiaa:

Arlan hedelmäjogurtit valmistetaan suomalaisesta maidosta. Maku on peräisin marjoista ja hedelmistä ja sokeria on 30 % vähemmän.

40 |

MAITOA SUOMESTA 4 / 2016

Maitoa Suomesta 4/2016  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you