Page 1

Arla SUOMI -Yhteistyöryhmän

Meijeri maitotilan tukena

lehti

3  • 2 0 1 6

MTK: kriisitukia kaikille maitotiloille Ruhan meijerin värikäs historia Maitomarkkinoiden ymmärtäminen vaatii katsausta historiaan MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

|1


H E L P P OA J A E D I S T Y K S E L L I S TÄ R E H U N S Ä I L Ö N TÄ Ä

-HAPOT KAIKKIEN REHUKASVIEN JA VILJAN SÄILÖNTÄÄN

Lacto

SX

■ Sisältää LAKTOOSIA, joka nopeuttaa maitohappobakteerien kehittymistä käymisprosessin alussa. ■ Runsas muurahaishappopitoisuus laskee rehun pH:n nopeasti. ■ Natriumformiaatti lisää tuotteen käyttäjä- ja koneystävällisyyttä. ■ Natrium lisää rehun maittavuutta.

■ Tehokas jälkilämpenemisen sekä homeiden ja hiivojen estäjä. ■ Soveltuu myös luomutuotantoon ja seosrehun stabilointiin. ■ Natriumformiaatti lisää tuotteen käyttäjä- ja koneystävällisyyttä. ■ Natrium lisää rehun maittavuutta.

SAATAVANA MYÖS IRTONA – TOIMITUS KEVÄÄLLÄ!

VAIN 4 litraa REHUTONNI!

VALIKOIMASSA MYÖS BIOLOGISET KOFASIL-SÄILÖNTÄAINEET JA KOFASIL-SÄILÖNTÄLIUOKSET

OSTA SUORAAN ASIANTUNTIJALTA! HAAPAJÄRVI

SIPOO

ISOKYRÖ

HÄMEENLINNA

JARMO AHO

BENGT ASPELIN

PÄIVI KOIVUSALO

ASKO MYLLYMÄKI

0500 289 078

040 579 2513

0500 158 427

040 553 4755

Även på svenska

2|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

020 791 4040


Arla SUOMI -Yhteistyöryhmän lehti

Pääkirjoitus

Muutosnopeus kiihtyy

M 7. vuosikerta Päätoimittaja: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com Toimittaja: Mirva Lahtimaa Ulkoasu: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com antti.aijo@pellervo.fi Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna antti.aijo@pellervo.fi Julkaisijat: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Kiteen Meijeri Oy Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky Painopaikka: UPC Print, Vaasa

Kannen kuva: Mirva Lahtimaa

aidontuottajien ja meijereiden elämä on muuttunut nopeammin viimeisten vuosien aikana kuin vuosikymmeniin. Vuonna 2014 iloittiin historiallisen korkeista tuottajahinnoista ja tänä keväänä ollaan Euroopassa painuttu historiallisen alas. Maitokiintiöiden ja rajasuojan tuoma vakaus on murentunut ja maidontuotanto on entistä enemmän maailmanlaajuisten kulutus- ja poliittisten trendien armoilla. Suomessa maitomarkkinat ovat sopeutuneet jälleen viiveellä Euroopan markkinoihin. Kun elpymisen merkkejä on EU:ssa ennustettu ja osin jo nähty loppuvuodelle, Suomessa vastassa on edelleen heikentynyt markkinatilanne. EU on aktiivisesti etsinyt keinoja helpottaa maitokiintiöiden poiston seurauksena syntynyttä maidontuotannon ylijäämää tuotannon rajoittamiseen suunnatulla tuella. 14 sentin tuki tuotannon alentamisesta istuu huonosti vakiintuneessa tuotannossa, saati laajentamisvaiheessa oleville tiloille. Suomalainen tuottaja tarvitsee tuotantomäärien hallintaa, mutta toisenlaisin keinoin. Kustannukset alas Maidon keskimääräinen tuottajahinta oli Suomessa yli 40 sentin tasolla vuodet 2008–2014. Arla Suomi -yhteistyöryhmä maksoi keskipitoisesta maidosta vielä viime vuonna yli 40 senttiä litralta. Ryhmän tuottajahinta ylitti jälkitilien jälkeen valtakunnan keskiarvon noin 2,5 senttiä. Hintamuutosten ohella kustannusten nousu ja maidontuotannon tukien lasku ovat kiusanneet tiloja. Tilastokeskuksen mukaan maatalouden kustannukset nousivat viimeisen viiden vuoden aikana melkein tuplasti yleiseen kustannustasoon verrattuna. Ryhmässämme on haettu apuvälineitä kustannusten säästöön ja yrittäjien jaksamiseen mm. hintaeturehuilla, lannoitetarjouksilla, nurmipanoksilla, kuiviketarjouksilla, pientarvikkeiden kilpailutuksilla, rakennuttajakonsulttipalveluilla, uusilla laboratoriopalveluilla sekä terveysturvavakuutuksilla ja uusilla tietotekniikkaratkaisuilla. Alkavalla sisäruokintakaudella tyypillisten rehujen hinnat ovat laskussa. Tuotantokustannuksissa rehujen hintamuutokset tuovat lähes sentin kustannussäästöt. Kilpailuttaminen ja erilaisten ruokintaratkaisujen vertailu on nyt entistä tärkeämpää, kun kotoiset rehut ovat pääosin runsaat ja hyvälaatuiset. Toisaalla maidontuottajan ei pitäisi hyväksyä tontilleen rakentajia, jotka rakentavat lehmäpaikan reilulla kymppitonnilla. Suurin osa maitotilojen haasteista koskee näitä ylihintaisia navettainvestointeja. Eläinperäistä ruokaa tarvitaan Ne valinnat, joita suomalaiset kuluttajat tekevät, ovat keskeisessä roolissa suomalaisen maidontuottajan ja koko sektorin menestymisessä. Suomi on pohjoinen maa, jossa kasvukausi ja peltojen hajanainen rakenne asettavat rajansa tuotannon tehon kasvattamiselle. Maitokarjatalous hyödyntää biomassaa, jota ihmiset eivät pysty hyödyntämään. Suomalaiset maidontuottajat ovat haastavissa olosuhteissa tehneet upeaa työtä. Byrokratian ja uusien ehtojen sijaan tuottajien työ ansaitsee suurkiitoksen. Eläinperäinen ruoka on luonnollinen osa suomalaisten ruokakulttuuria. Meidän tehtävänä on luoda siitä huipputuotteita, joita suomalaiset jatkossakin valitsevat ruokapöytäänsä. Uutta pitää luoda, sillä kulutustottumukset muuttuvat entistä nopeammin. Kodeistamme tiedämme, että jokainen kuluttaja tarvitsee jääkaappiin omat yksilölliset maitoherkkunsa. Tarjoamalla suomalaisten rakastamia makuja ja tuomalla uusia tuotekehityksemme helmiä, koko maitoketjumme hyötyy. Muutos on mahdollisuus.

Sami Kilpeläinen

hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

|3


Kaiken takeena on rae Yaran lannoitteilla pääset varmimmin hyviin viljelytuloksiin ja takaat parhaan tuoton tilallesi. Jokaisessa rakeessa ravinteet ovat oikeassa suhteessa, parhaiten kasvien käytettävissä. Annamme tuotteillemme Yaran Laatutakuun ja Puhtaustakuun. Suomessa valmistetuissa tuotteissa on myös seleeni tasaisesti rakeen sisällä. Lannoitteet ovat turvallisia käyttää ja levittyvät tasaisesti. Toteuta lannoitus kasvin tarpeen ja oman satotavoitteesi mukaan.

Nyt kannattaa keskittyä rakeeseen. Yaran lannoitteilla pääset varmimmin hyviin tuloksiin ja takaat parhaan tuoton tilallesi.

www.yara.fi 4|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016


sisältö mirva lahtimaa

28

Muut

10 Kimmo Tiilikainen:

3 Pääkirjoitus 4–10 Ajankohtaista

Budjettiriihessä ymmärrettiin viljelijöiden hätä.

12 Sorviston maitohuoneella tilaa on kehitetty kaksi vuosikymmentä.

18 Maitoasiamies

15 Yhteistyökumppanilta: Hoitokuluvakuutus korvaa nopean hoidon.

Leena Ala-Orvola:

”Tyyppinavettahanke on malliesimerkki siitä, miten eri tavoin edunvalvonta on toiminut maitotilojen ja koko maitoketjun hyväksi.”

40 Eläinlääkäriltä: Utaretulehdusnäytteiden tutkiminen ja tulkinta PCRmenetelmällä.

26

22 Yhteistyökumppanilta: Hedelmällisyys haltuun. 34

26 Kahden vuoden uutteran työn tulos: Arla Lempi. 28 Neuvoja on tiloilla toivottu vieras. 33 Arlan luomumaitotuotteet valmistuvat nyt kotimaisella ja päästöttömällä biokaasulla. 34 Historiallisia tiloja: Oeschin suku on vaikuttanut meijerialalla lähes 140 vuotta 39 Ella Huttunen auttaa tiloja. 43 Arla Suomen Sipoon meijerissä säästetään 33 miljoonaa litraa vettä 44 Tuottaja harrastaa: Kesäretki kilparadalle.

10

46 Ranua Zoo yhteistyöhön. MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

|5


Ajankohtaista

Janne Näsi on yksi Arlan 630 maidontuottajasta.

Maitoa Suomesta tuottaa 630 tuottajaa Sami Kilpeläinen

A

rla Suomi -yhteistyöryhmälle maitoa tuottaa yhteensä 630 maidontuottajaa. Tuottajia on eri puolella Suomea kymmenen eri hankintameijerin alueella. ”Maitoa Suomesta -brändin luominen, maidon suomalaisuuden korostaminen, yhteinen tuottajalaboratorio sekä sen palveluiden kehittäminen ovat yhteistyöryhmän vahvoja onnistumisia”, Arla Suomi -yhteis-

työryhmän ja Hämeenlinnan osuusmeijerin hallintoneuvoston puheenjohtaja, maidontuottaja Janne Näsi toteaa tyytyväisenä. Arla Suomi -yhteistyöryhmä on lisännyt viimeisen kahden vuoden aikana maidon hankintaa eikä Ruotsista ole tuotu enää maitoa yksittäisiä kuormia enempää. Yhteinen etu ja hankintameijereiden tiivis yhteistyö on tuonut etua tuottajille. Alkutuotannon palveluja on kehitetty ja tehostettu. Maidon keräily on ryhmässä ollut jo vuosia yhteisillä reiteillä, joilta kerätään

maitoa koko Suomen alueelta. Keräily ja siirtokuljetukset hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti, ottaen huomioon tuotannon suunnittelun sekä tuottajille suunnatun välitystuotekaupan tarpeet. Yhteistyöstä hyötyä tuottajille ja meijereille

Yhteistyöryhmässä kilpailukykyisen tuottajahinnan lisäksi on panostettu voimakkaasti palveluihin ja pitkäjänteiseen toimintatapaan.

Yhteystiedot Arla Sipoo Hankintajohtaja Sami Kilpeläinen p. 050-383 1755 sami.kilpelainen@arlafoods.com Toimitusjohtaja Reijo Kiskola p. 040-559 7310

6|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

hämeenlinnan osuusmeijeri Risto Koski p. 040-532 8174 risto.koski@hmlosuusmeijeri.fi Ruhan Meijeri Jorma Oesch p. 050-339 2824 jorma.oesch@ruhanmeijeri.fi

Laaksojen Maitokunta Ulla Roininen p. 050-3778 820 ulla.roininen@laaksojenmk.fi kaustisen osuusmeijeri Ulla Roininen p. 040-5555 491 toimitusjohtaja@kaustisenosm.fi

Arla Itä-Suomi Kiteen Meijeri Jouni Tahvanainen p. 050-5611225 jouni.tahvanainen @arlafoods.com


Ajankohtaista kirsti laukkanen

”Hintamme on ollut kilpailukykyinen ja reilusti yli maan keskihinnan.”

Tulevaisuuden tekijät kokoontuivat Hämeenlinnassa

10 meijeriä Arla Suomi -yhteistyöryhmässä

Hämeenlinnan Osuusmeijerin nuoret, tulevaisuuden maidontuotannon yrittäjät, kokoontuivat ensimmäiseen yhteiseen pienryhmätapaamiseen. Pienryhmän toiminnan taustalla on Elinvoimainen maatilatalous Hämeessä -hanke (Elina-hanke). Ryhmän toiminta toteutuu yhdessä Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa.

on kymmenen meijeriä:

Arla, Sipoo Arla Itä-Suomen Kiteen meijeri Arla Pohjois-Suomen Ranuan meijeri Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Laaksojen Maitokunta Ylivieskasta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Siikajoelta Porlammin Osuusmeijeri Ruhan Meijeri Orimattilasta

”Viimeiset kolme vuotta hintamme on ollut kilpailukykyinen ja reilusti yli maan keskihinnan”, Näsi kertoo. Ryhmä järjestää koulutusta ja jakaa tietoa parhaista toimintatavoista alkutuotannon kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Alkutuotannon neuvonnassa yhteistyöryhmä toteuttaa Suomen Meijeriyhdistyksen laatimaa ohjetta: Maidontuotannon hyvät toimintatavat. Lisäksi ryhmän meijereillä on oma laatuohjelma ja -käsikirjat. ”Maidontuottajille on tärkeää, että ryh-

Brexitin vaikutuksia arvioidaan

män kautta he voivat jakaa hyödyllistä tietoa maidontuotantoon liittyen. Lisäksi tuottajat saavat tietoa markkinoista ja kansainvälisistä asioista Arla Foods -konsernin toimitusjohtajan, hallituksen ja muun johtajiston vierailujen ja tapaamisten kautta”, Näsi kiittelee. ”Yhteistyöryhmän tuottajien tapaamiset Arlan johdon ja omistajatuottajien kanssa ovat lisänneet ymmärrystä suomalaisesta kustannustasosta ja olosuhteista”, Näsi korostaa yhteistyön ja avoimen kanssakäymisen merkitystä.

Limingan Osuusmeijeri Maarit Rehula 044-5624 101 osuus.meijeri@liminganom.fi

Porlammin Osuusmeijeri Kari Ollikainen 0500-354083 kari.ollikainen@porlammin.fi

Paavolan Osuusmeijeri Pj Jukka Karhumaa p. 041-506 9360 Tj Pekka Laaksonen p. 0400-776 773

Arla Pohjois-Suomi Ranuan Meijeri Tuija Linjakumpu p. 050-5621 876 tuija.linjakumpu@arlafoods.com

Arla Foods -osuuskunnan tuottajista noin 2 000 tuottaa maitoa IsossaBritanniassa, joka on Arlan suurin markkina. Kansanäänestyksen tuloksena Iso-Britannia päätti erota EU:sta. Päätöksen johdosta myös Arlalla on selvitetty eron mahdollisia vaikutuksia. ”Brexitin lopulliset vaikutukset riippuvat EU:n ja Ison-Britannian välisten neuvottelujen lopputuloksesta. Tämän on arvioitu kestävän pari vuotta”, kertoo Arlan Euroopan toimintojen johtaja Peter Giørtz-Carlsen. "On tärkeää, ettei tulevassa kauppasopimuksessa ole tuonti- eikä vientikiintiöitä tai näihin liittyviä tariffeja, eikä muita vapaan kaupan esteitä. Seuraamme jäsenyyteen liittyviä neuvotteluja huolella, mutta on liian varhaista kommentoida mahdollisia skenaarioita ja päätöksen vaikutuksia Arlaan”, Giørtz-Carlsen jatkaa. Arlan tuotanto Isossa-Britanniassa perustuu pääosin paikalliseen raakaaineeseen ja jalostukseen. ”Iso-Britannia on ja tulee olemaan jatkossakin yksi Arlan avainmarkkinoista”, sanoo Peter Giørtz-Carlsen. MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

|7


Ajankohtaista

MAITOMARKKINASTA JA ARLAN ROOLISTA SUOMESSA Voidaksemme ymmärtää tämänhetkistä asetelmaa maitomarkkinassa, on syytä luoda katsaus historiaan ja tarkastella, miten tähän tilanteeseen on tultu. Euroopan Unioniin!

Aina vuoteen 1995 saakka suomalainen maitoketju oli erittäin suojattu ja säädelty. Kilpailua ei käytännössä ollut lainkaan. Suomen liittyminen EU:n jäseneksi muutti asetelman dramaattisesti, ja ”yhdessä yössä” olimme osa Eurooppaa ja vapaata markkinaa. Tämä oli raju muutos meijereille, mutta erityisesti maidontuottajille. Samoihin aikoihin tuolloin ruotsalaisomistuksessa ollut Arla tuli Suomeen, lähinnä jogurteilla ja juustoilla. Siltä ajalta moni meistä vielä muistaa sloganin ”Meissä kaikissa asuu pieni lehmä”. Kotimainen meijerikenttä otti myös ensiaskeleita kohti kilpailua. Tilanne oli niin uusi, että ylilyönneiltäkään ei voitu välttyä. Asioita käsiteltiin jopa Kilpailuneuvostossa (nykyisin Markkinaoikeus) kotimaisten toimijoiden kesken ja päätöksenä oli kilpailulain vastainen toiminta. Tätä kilpailua voisi kutsua vaikka ”Maitosota 1” nimellä. Tuolloin lähinnä perheyritys Ingman ja ns. Kymppimeijerit olivat kirittäjinä markkinassa. Maitovalmisteiden tuonti oli vielä melko vähäistä.

8|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

Aitomaito

Taistelun jälkipuinnit ovat edelleen kesken.

Muutama vuosi Euroopan Unioniin liittymisen ja nk. Maitosota 1:n jälkeen elettiin normaalin kilpailun puitteissa, kunnes pirkanmaalainen Maito-Pirkka ja kainuulainen Kainuun Osuusmeijeri perustivat yhdessä Aitomaidon. Sen tarkoituksena oli saada noin 20 prosentin markkinaosuus tuoretuotteissa. Kutsuttakoon tätä nimellä ”Maitosota 2”. Aitomaidon taival oli dramaattisen lyhyt, taistelu oli ohi alle vuodessa. Seurauksena oli vääjäämätön fuusio Valion kanssa. Tuosta ajasta ovat peräisin ensimmäiset päätökset ns. KIVI-maidosta. Kilpailuviranomanen asetti fuusion hyväksymiselle muutamia ehtoja. Näistä yksi oli velvoite myydä maitoraaka-aineita muille toimijoille. Fuusion jälkeen Valion osuus maidon hankinnasta nousi noin 85 prosenttiin. KIVI-maidolla haluttiin turvata kilpailua lopputuotemarkkinassa. Myöhemmin Milka -fuusion jälkeen Valion hankintaosuus nousi noin 87 prosenttiin ja samalla KIVImaidon myyntivelvoite nostettiin nykyiseen määräänsä eli 185 miljoonaan litraan.


mirva lahtimaa

Arla ostaa Ingmanin

Seuraava suuri muutos maitomarkkinassa tapahtui vuonna 2006, kun Arla Foods osti ensin osan Ingmanin meijeriliiketoiminnasta ja 2008 loput osakekannasta. Käytännössä Arla ryhtyi harjoittamaan Ingmanilta ostettua liiketoimintaa vuoden 2007 alusta alkaen. Kilpailu kiristyi ja ”Maitosota 3:n” lähtölaukaukset kuultiin jo 2009 vuoden loppupuolella. Rajuimmat toimenpiteet koettiin kevään 2010 aikana. Tämän taistelun jälkipuinnit ovat edelleen kesken ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä odotellaan vielä tämän vuoden aikana. Venäjän tuontikielto

Kaikki edellä kerrotut muutokset kilpailutilanteessa, ja etenkin toimenpiteet, ovat olleet ”kotikutoisia”, siis kotimarkkinassa syntyneitä ja tapahtuneita. Suomalainen maitokenttä ei ole ollut osa eurooppalaista tai globaalia markkinaa sen varsinaisessa merkityksessä. Juustoja on toki tuotu Suomeen kasvavassa määrin jo 2000-luvun alkupuolelta alkaMAITOA SUOMESTA 3 / 2016

|9


Ajankohtaista

Arlan ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän rooli

Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluu 10 meijeriä eri puolilta Suomea. Me haluamme olla vahva kirittäjä ja tarjota vaihtoehdon koko maitoketjussa. Lisäarvon tuottaminen koko ketjuun on elinehtomme. Edellä mainitut asiat tarkoittavat innovatiivista, niin tuottaja- kuin kuluttaja- ja asiakaslähtöistä toimintaa maidontuotantotilalta kuluttajan ruokapöytään saakka. Tuotantoketjun alkupäässä tämä tarkoittaa muun muassa uusia palveluja tuottajille, kilpailua tuottajista ja tuottajahinnasta. Asiakkaille ja kuluttajille tämä tarkoittaa ainakin uusia innovatiivisia tuotteita, sekä erilaistavaa ja vaihtoehtoista tarjontaa. Suomalainen maidontuotanto on meille elinehto. Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluu noin 630 maidontuotantotilaa eri puolilta Suomea. Arla Oy:n vuonna 2015 myymästä volyymista yli 90 prosenttia oli kotimaisesta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita, ja näin on edelleenkin. Tuontituotteet mahdollistavat erilaistavan tarjooman ja laajan tuotevalikoiman. Emme piilottele tuotteidemme alkuperää, läpinäkyvyys on meille vahva periaate ja kaikissa pakkauksissa on merkinnät tuotteen alkuperämaasta. Vastaavasti Arla vie Suomesta Sipoossa

10 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

Arla Suomi

en, mutta muuten tilanne on ollut melko vakaa. Vienti Venäjälle oli merkittävää ja kannattavaa. Se takasi kohtuullisen kysynnän ja tarjonnan tasapainon kotimarkkinassa. Suomalaisen meijeriteollisuuden ei tarvinnut ”kohdata” varsinaista globaalia kilpailukenttää. Kilpailu jatkui kotimarkkinalähtöisesti. Venäjän tuontikiellon johdosta mekin olemme nyt osa globaalia markkinaa, oikeastaan ensimmäistä kertaa. Suomalaisten tuotteiden globaali kysyntä ei olekaan enää Venäjä-lähtöistä. Nyt suomalaiset tuotteet ja osaaminen kohtaavat maailmanmarkkinan olosuhteeet. Tällä voi olla dramaattiset vaikutukset koko suomalaiselle maitoketjulle. Mielestäni tämä muutos on suurin näistä kaikista edellä kuvaamistani. Oikeastaan vasta nyt voidaan todeta, että kansainvälinen kilpailu on tullut jäädäkseen, halusimme sitä tai emme. Mutta tässä piilee myös mahdollisuus. Suomessa on vahva maitoalan osaaminen ja erittäin monipuolinen tuotevalikoima kansainvälisestikin vertailtuna. Olemme maitotuotteiden valmistajana ja käyttäjinä erittäin kehittynyt markkina. Meillä on, ja tässä voisi sanoa onneksi, ollut kotimarkkinassa riittävästi kilpailua, joka on aikaansaanut kustannustehokkuutta, tuoteinnovaatioita, kuluttajalähtöisyyttä ja myös ennakkoluulotonta kehitystä alkutuotannossa.

Haluamme olla hyvä kumppani niin maidontuottajille kuin asiakkaille. valmistettuja tuotteita, tällä hetkellä muun muassa Arla Protein -tuotteita, Isoon-Britanniaan ja Hollantiin. Olemme pystyneet hyödyntämään Arlan kansainvälistä verkostoa tuotteidemme myynnissä ja jakelussa. Kansainvälinen maitomarkkina

Kansainvälinen maitomarkkina oli melko vakaa aina vuoteen 2006 saakka. Tämän jälkeen kysynnän ja tarjonnan tasapainossa on tapahtunut rajuja muutoksia. Määrät ja hinnat ovat vaihdelleet dramaattisesti. Keskimääräiset tuottajahinnat esimerkiksi EU:ssa ovat vaihdelleet yli 40 snt/l tasosta 25 snt/l tasoon. Sama vaihtelu on ollut teollisuuden saamissa tuotoissa. Jos sama volatiliteetti, ts. hinnan edestakaiset heilahtelut, tulee koskettamaan suomalaista maitoketjua, niin kestääkö meijeriteollisuus ja etenkin maidontuotanto tätä? Helppoa se ei tule olemaan. Meillä on kuitenkin paljon vahvuuksia, joiden avulla uskon meidän pärjäävän. Suomessa maitovalmisteiden kulutus on yksi korkeimmista maailmassa. Tämä antaa vankan pohjan myös kansainväliseen menestymiseen, jota ehdottomasti tarvitsemme. Innovatiivisia, lisäarvoa tuottavia tuotteita ja konsepteja tarvitaan koko ajan lisää, niin kotimarkkinaan kuin vientiin. Suomalainen osaaminen koko maitoketjussa on huippuluokkaa, sitä hyödyntämällä pär-

jäämme. Mutta tarvitsemme myös henkistä kasvua. Kilpailu on tullut jäädäkseen, oli Arla täällä Suomessa tai ei. Maitovalmisteissa tulee jatkossakin olemaan sekä tuontia että vientiä. Puheet ”vientivelvoitteesta” on lopetettava. Se on tuulahdus 80-luvulta. Vienti pitää nähdä yhtenä liiketoiminnan ansaintakanavana, kuten eurooppalaiset ja kansainväliset meijerialan yritykset ovat tehneet jo pitkään. Kansainvälisesti maitomarkkina näyttää elpymisen merkkejä. Maidontuotanto Euroopassa ja Uudessa-Seelannissa on vähentynyt. Samaan aikaan kysyntä näyttää kohenevan Kiinassa. Muutokset ovat melko isoja ja yksi osoitus siitä rajusta volatiliteetistä, johon meidän on syytä varautua ja tottua. Arlan rooli Suomessa

Arlan roolista ja toiminnasta Suomessa ollaan montaa mieltä. Toiset näkevät Arlan piristävänä vaihtoehtona, joka saa aikaan tarvittavaa kilpailua. Arlan markkinaan tuoma rehti kilpailu kehittää koko maitotoimialaa, aina alkutuotannosta kuluttajille tarjolla oleviin tuotteisiin saakka. Toiset taas kokevat Arlan ”markkinahäirikkönä”, jonka tarkoituksena on ajaa suomalainen maidontuotanto ja koko suomalainen maitoketju alas. Tämän näkemyksen mukaan Arlan tulisi poistua Suomesta kokonaan. Arla on tullut Suomeen jäädäkseen. Haluamme olla hyvä kumppani niin maidontuottajille kuin asiakkaille. Kuluttajille tarjoamme piristävän vaihtoehdon maitohyllyssä. Meillä on myös pitkä historia Suomessa, josta olemme ylpeitä. Taustalla ovat Ingmanin perheyritys ja yhteistyömeijerit eri puolilla Suomea. Näitä perinteitä ”maustamme” sitten kansainvälisin tuulahduksin. Reijo Kiskola

toimitusjohtaja, Arla Oy


MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 11


sorviston maitohuone

Kotipellon maitotilaa on kehitetty kaksi vuosikymmentä 12 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

M

aataloudessa ja maidontuotannossa kahdessa vuosikymmenessä tapahtunut muutos käy hyvin ilmi Ylivieskan Ängeslevällä sijaitsevan Marko ja Sari Sorviston omistamalla Kotipellon tilalla. Pariskunnan ottaessa vuonna 1996 tilanpidon vastuulleen vuodesta 1783 lukien samalla suvulla olleella tilalla, oli omassa navetassa lehmiä 23 kappaletta ja peltoa 45 hehtaaria. Kahden vuosikymmenen kuluessa eläinmäärä on vaiheittain kasvanut 125 lehmään ja peltoa tilalla on nyt noin 200 hehtaaria. Nuorkarjaakin on lähes toistasataa yksilöä. ”Kun aloitimme tilanpidon, meillä oli vanha navetta ja putkilypsykone. Nyt on pihattonavetta ja kaksi lypsyrobottia. Kaksi vuosikymmentä sitten ajattelin, että tänään pitäisi ehkä olla 100 lehmän navetta, mutta siihen päästiin jo kymmenessä vuodessa”, Marko Sorvisto kertaa.


sorviston maitohuone Tuomas Rytky / Otavamedia

Kotipellon tilan isännän ensimmäinen ammatti on ajoneuvomekaanikko, joten vanhojen koneiden parissa puuhastelu on rentouttavaa vapaaajanvietettä.

Kohti osakeyhtiöitä

Tuomas Rytky / Otavamedia

Marko ja Sari Sorviston tilan maitohuoneeseen investoitiin maitoautomaatti, mistä kuluttajilla on mahdollisuus ostaa raakamaitoa.

Marko Sorvisto opiskeli nuoruudessaan ajoneuvomekaanikoksi. Maatalousyrittäjänä mies on ollut tosiaan kaksi vuosikymmentä, mutta agrologiksi hän kouluttautui viime vuosikymmenen vaihteessa Savonia-amattikorkeakoulussa, mistä hän valmistui vuonna 2011. Sorvisto pitää selvänä, että maa- ja maitotaloudessa kehityskulku on kohti isompia yksiköitä ja osakeyhtiöpohjaisia maatiloja. Kahden vuosikymmenen kuluttua on hänen mukaansa olemassa maatilayrityksiä, joilla on 200–500 lehmää ja kymmeniä ihmisiä töissä. ”Perheviljelmiä ei silloin paljoa ole, vaan on tällaisia oy-pohjaisia yhteenliittymiä, joissa osakkeenomistajina ja yrittäjinä on useita pariskuntia”, hän visioi. Palkittua karjaa

”Meillä oli vanha navetta ja putkilypsykone. Nyt on pihattonavetta ja kaksi lypsyrobottia.”

Marko ja Sari Sorviston karjaan kuuluu 51 yli 50 000 kilon tuotosmäärään päässyttä eläintä. Yli 100 000 kiloa on tuottanut Vanessa-lehmä, joka ylitti tuon rajan viime vuoden joulukuussa

Sorvistojen tila tuottaa maitoa vuodessa noin 1,2 miljoonaa litraa. Isännän ja emännän ohella tilan työt työllistävät kaksi ulkopuolista tekijää, minkä lisäksi kiireapuna on kaksi yrittäjäpohjalta työskentelevää henkilöä. Maidontuotannon tehokkuuteen ja laatuun on tilalla panostettu. Sorvistoilla on 51 lehmää, joiden elinikäistuotos on yli 50 000 kiloa. Joukkoon kuuluu myös yli 100 000 kilon tuotosrajan viime vuoden joulukuussa ylittänyt Vanessa-lehmä. Marko Sorviston mukaan tilalla on kahden vuosikymmenen aikana joka vuosi rakennettu jotain, joko laajennettu navettaa, tehty uutta navettaa tai rakennettu muita tuotantorakennuksia. Poik-

keus oli vuosi 2007, jolloin tilalla ei rakennettu mitään, mutta tuolloin tehtiin kolme vuokrauskäyttöön tarkoitettua mökkiä Kalajoelle. Maitoa suoraan kuluttajille

Tänä kesänä tilalla ei tehty isoa investointia, vaan kehitettiin uutta. Navetan yhteyteen tehtiin pieni maidonmyyntihuone, mistä kuluttajilla on mahdollisuus käydä ostamassa automaatista raakamaitoa 2 500 litraa vuodessa. Huoneessa on ikkunat, joista asiakkaat pääsevät seuraamaan navetan elämää. ”Euroopassa näitä maitoautomaatteja on paljon”, mies tietää. Maitotilan isäntä harmittelee byrokratiaa, mikä liittyy maidonmyyntiin seuraavasti: mikäli tilalta myydään maitoa enemmän kuin 2 500 litraa, sille on haettava elintarvikehuoneistolupa ja otettava säännöllisesti näytteet taudinaiheuttajien tutkimiseksi. ”Maitoa saa myydä vain 2 500 litraa ilman näytteiden ottoa, vaikka meidänkin tilalla on tuotettu E-luokan maitoa yli 25 vuotta. Jos tuon litramäärän ylittää, on otettava muun muassa kampylo-, ehec- ja listeria- sekä salmonellanäytteitä useita kertoja vuoden aikana”, hän sanoo. Sorviston mukaan näytteiden otosta johtuvat kustannukset olisivat useita tuhansia euroja vuodessa, joten maitohuoneen myynnillä ei näytteenoton kuluja tällöin katettaisi. Esimerkiksi ehec-näytteitä on otetMAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 13


sorviston maitohuone

Tuomas Rytky / Otavamedia

tava tilan karjasta kaksikymmentä näytettä yhdellä kertaa ja jokainen näytteenotto maksaa 140 euroa. ”Jos myymme maitoa yli 2 500 litraa vuodessa, näytteet otetaan kerran. Jos taas myyntimäärä ylittää 5 000 litraa, näytteet otetaan kaksi kertaa. Jos näytteitten otto maksaa 3 000 euroa per kerta, kaikki osaavat laskea, ettei homma kannata, sillä litrahinnan olisi oltava kaksi euroa.” Sorvisto pohtii, olisiko se järkevää, jos ehec-bakteerinäyte otettaisiin maitosuodattimista ja esimerkiksi viisi kertaa vuodessa. Tällöin kustannus näytteenotosta olisi huomattavasti pienempi. ”Näytteitä voitaisiin ottaa suuren riskin kuukausina kesällä ja syksyllä tiheämmin, mutta muuna aikana väli voisi olla pidempi.” Isäntä toteaa, ettei raakamaidon suoramyynnistä tule ”ikäpäivänä” kovin hyvää bisnestä, mutta se tarjoaa kyläläisille ja muille mahdollisuuden tutustua maidontuotannon olosuhteisiin ja arkeen. ”Byrokratian karsiminen voisi parantaa myynnin kannattavuutta, mutta se vaatii Eviralta miettimistä vaatimusten suhteen ja lakimuutoksia.”

Marko Sorvisto luottaa siihen, että tuottajahinta nousee jossain vaiheessa.

Globaali ala

Sorviston tilalta maitoa on toimitettu Laaksojen Maitokunnalle aina. Maitokunta on ollut pitkään mukana Arla Suomi -yhteistyöryhmän toiminnassa. Marko Sorvisto on kuulunut osuuskunnan hallintoneuvostoon 2000-luvun alusta lähtien. Hallintoneuvoston puheenjohtajan nuijaa hän on heiluttanut vuodesta 2006. Maatalous ja maidontuotanto on viimeisen kahden vuoden aikana kärsinyt kannattavuusongelmista, mihin ovat syynä yleinen taloustaantuma sekä Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät Venäjän elintarvikkeitakin kos-

kevat pakotteet. Maidon tuottajahinta on ollut laskussa. ”Tuottajahinnan osalta tämä ensimmäinen vuosipuolisko ei ole tuonut valoa, mutta kyllä hinta jossain vaiheessa nousee, se on varmaa”, Sorvisto sanoo. Maatalous on ylivieskalaistuottajan mukaan globaali ala. ”Jos Ukrainan kriisi ratkeaa ja Venäjän pakotteet purkautuvat, se vaikuttaa heti. Ja jos Uudessa-Seelannissa on huono tuotantovuosi, se näkyy heti maataloustuotteiden hinnoissa ja suomalaisenkin tuottajan tilipussissa”, hän toteaa.

Yhdysvalloista hankittu vuoden 1966 mallin Ford Mustang on autoharrastaja Marko Sorviston tuorein projekti.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979 E-Plus on runsaasti seleeniä ja Evitamiinia sisältävä vahva vitamiiniliuos erityisesti vastapuidun tai tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen. Seleeni E-Plus on rakeistettu täydennysrehuseos erityisesti vastapuidun ja tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen. Tuote sisältää myös orgaanista seleeniä. ADE-Plus liuos on erityisesti nautakarjalle sopivassa suhteessa vitamiineja sisältävä nestemäinen vitamiiniesiseos. ADE-Plus rae on rakeistettu esiseos nautakarjan vitamiinitasapainon turvaamiseksi. Tuote sisältää myös orgaanista seleeniä.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

14 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

Vanhoja autoja ja musiikkia

M

usiikki ja vanhat autot ovat maidontuottaja Marko Sorvistolle mieluisia harrastuksia, joiden parissa perheeltä ja työltä jäävä vapaa-aika paljolti kuluu. Mies taitaa parinkin soittimen salat. ”Esiinnyn aika ajoin bassoa ja kitaraa soittaen. Perheessä musiikki on yhteinen harrastus, sillä Sari-vaimo soittaa pianoa”, hän paljastaa. Sorvisto opiskeli nuoruudessaan ajoneuvomekaanikon ammattin. Ajopelit ovat intohimoinen harrastus. ”Minulla on kahdeksan vanhaa autoa, joita kunnostan ja rakennan omaksi ilokseni. Tuorein hankinta, vuosimallin 1966 Ford Mustang, saapui Yhdysvalloista viime keväänä”, Sorvisto kertoo. Liikunta on tärkeä osa elämää ja se tukee jaksamista. Talvella perheessä hiihdetään innolla. Soutu on isännän kesälajeja, sillä hän osallistunut ylivieskalaisjoukkueen jäsenenä muun muassa Sulkavan Soutuihin. Pesäpallo on myös osa perheen liikuntaharrastuksia. ”Poika pelaa pesäpalloa ja vaimo toimii joukkueen pelinjohtajana”, Sorvisto sanoo.


yhteistyökumppanilta

”Jos” on tärkeä sana Maatalousyrittäjät Sari ja Marko Sorvisto ovat miettineet kaikki maitotilansa asiat mitä jos -kysymysten kautta. 125 lypsävän tilalla yksi tällainen ”iso jos” on hienommin sanottuna henkilöriski. Siksi he ottivat nopean hoidon takaavan Terveysturva-hoitokuluvakuutuksen. Ryhmämuotoisessa turvassa miellyttää erityisesti jos-alkuisten lauseiden puuttuminen. Tuomas Rytky

S

Tuomas Rytky / Otavamedia

ari ja Marko Sorvisto ovat isännöineet Kotipellon sukutilaa Ylivieskassa vuodesta 1996 saakka. Sinä aikana tila on laajennettu nykyiseen mittaansa: lypsäviä 125, nuorta karjaa satakunta ja nurmea sekä viljaa kasvavaa peltoa noin 200 hehtaaria. Naudat nauttivat pihatossa apetta, jonka niille tarjoilee mattoruokkija. Lypsy hoidetaan kahdella robotilla. Keskituotos on vuodesta riippuen ollut 10 000–11 000 kiloa. Maidontuotannon lisäksi työllistää lietelannan levityksen ja viljan murskauksen urakointi. Isäntäparin apuna töitä paiskii kaksi vakituista työntekijää. ”Emme ole siis enää maidontuotannon nuorikoita. Tilaa on pyöritetty kaksikymmentä vuotta. Siinä ajassa on huomannut, että vaivoja tulee ja menee. Normaalina vuonna meidän molempien työpanos on yli neljä tuhatta tuntia. On selvää, että jommankumman poissaolo on tilalle tiukka paikka”, Marko Sorvisto huomauttaa. Mitä jos...

”Otimme Terveysturvasta laajan version, koska se sopii hyvin yhteen työterveyspalvelun kanssa. Käytännössä meidän ei tarvitse nyt miettiä taloudellisesti, jos jokin isompi vika sattuu kohdalle, vaan voimme hakeutua välittömästi hoitoon. Vakuutus korvaa kaikki sairaanhoitokulut, joita Kela ei maksa”, Marko Sorvisto kertoo. Sorvisto kertoo, että valitussa Terveysturva -vakuutuksessa kiinnosti se, että vanhatkin vaivat ovat turvan piirissä: ”Antaahan se mielenrauhaa, kun vakuutuksessa ei ole niitä jos, kun ja koska -alkuisia lauseita. Tiedämme, että meidän ei tarvitse vääntää kättä siitä, onko kyseessä uusi vai vanha vaiva. Vakuutuksen suoraviivaisuus on hienoa.” Uudet lomitussäännöt yhtenä motiivina

Sari ja Marko Sorvisto ovat tyytyväisiä, kun "vanhatkin vaivat" ovat vakuutuksen piirissä.

”Puhutaanpa mistä tahansa tilan toiminnasta, olemme miettineet asiat mitä jos -kysymyksen kautta. Aina pitää olla varasuunnitelma. Se on erityisen tärkeää tällaisella alalla, jossa muuttuvia tekijöitä on paljon: olemme tekemisissä elävien eläinten kanssa, säiden armoilla, käytössä on paljon koneita ja niitä käytetään pienellä henkilömäärällä. Mitä jos mattoruokkijan etäisyysanturi menee rikki? Mitä jos viljasato menetetään? Mitä jos kummallakin on aamulla 39 astetta kuumetta?”, Marko Sorvisto listaa. Sorviston viimeisenä mainitsema esimerkkikysymys on laajasti ajateltuna yksi maitotilan olennaisimmista riskien hallintaan liittyvistä asioista. Miten turvataan isäntäväen ja työntekijöiden terveys ja sitä

kautta töissäolo? Miten pienennetään henkilöriskiä? Terveysturvasta mielenrauhaa

Kotipellon tilalla isäntäpariskunnalla ja työntekijöillä on käytössään työterveyshuolto. Sen lisäksi Sari ja Marko Sorvisto ottivat vastikään Arlan ja OP-ryhmän yhteistyössä maidontuottajille tarjoaman Terveysturva-hoitokuluvakuutuksen. ”Terveysturva-vakuutuksen tarkoitus on huolehtia nopeasta ja laadukkaasta hoito-ketjusta, jolloin sairasloman aiheuttamat kustannukset saadaan minimoitua”, OP:n asiamies Asko Alanko kertoo.

Kotipellon tilalla vakuutuksen ottaminen oli ajankohtaista paitsi hyvän tarjouksen, myös isäntäväen perhetilanteen takia. Viivi-tytär on alle vuoden ikäinen ja Sari äitiyslomalla. Niinpä Markon työpanoksen merkitys on normaalitilannetta korostuneempi. Kenties suurin motiivi vakuutuksen allekirjoittamiselle löytyy Sorvistojen kohdalla kuitenkin uusista lomitussäännöistä. Kun lomittajalla ei saa teettää kuin suoraan karjan hoitoon liittyviä töitä, jäävät konetyöt ja vaikkapa iltatarkistukset isäntäväen vastuulle, olipa työkuntoinen tai ei. On siis entistäkin tärkeämpää, että sairaspäivien määrä pystytään minimoimaan. Siinä taas auttaa se, että tarpeen ilmetessä hoitoon pääsee välittömästi. Tai kuten Marko Sorvisto asian muotoilee: ”Punaista nappia voi painaa tarvittaessa heti ja epäröimättä”. MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 15


Ajankohtaista

maataloudelle kriisipaketti

S

uomen hallitus päätti elo-syyskuun vaihteessa pidetyssä budjettiriihessä maatalouden kriisipaketista, mihin sisältyy 50 miljoonaa euroa eri kriisitoimenpiteiden rahoitukseen. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi vieraillessaan Kauhajoen Ruokamessuilla, että budjettiriihessä ”ymmärrettiin viljelijöiden hätä”. ”Maksuihin tehdään helpotuksia, tukien maksuja aikaistetaan, tilojen maksuvalmiutta vahvistetaan valtion takauksilla.” Hallitus aikoo myös vauhdittaa ruoan alkuperämerkintöjen käyttöönottoa, minkä uskotaan edistävän maatalouden toimintaedellytyksiä. Ranskassa vastaava tarkempi alkuperämerkintöjen periaate on jo käytössä. ”Kuluttajien tiedonsaantia liha- ja maitotuotteiden alkuperämerkintöjen osalta parannetaan, jolloin he tietävät tarkkaan, mistä tuote on lähtöisin.” Valtioneuvoston tiedotteen mukaan kriisipaketista lisätään maaseudun kansallista tukea 10 miljoonalla eurolla ja se kohdistuu erityisesti investointeja tehneille tiloille. Lomitustoimintaan lisärahaa tulee 10 miljoo-

16 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

naa euroa, jota käytetään esimerkiksi viljelijöiden maksujen alentamiseen. Hallitus pyrkii vahvistamaan maatalouden toimintaedellytyksiä myös jatkamalla

sikojen suojelusta annetun asetuksen siirtymäaikaa, edistämällä biokaasun tuotantoa maatiloilla ja luomumaidon käyttöä julkisissa hankinnoissa.


ideaalia

Hintaeturehut:

TempoTäysrehu

Runsaan säilörehun ohelle tarkoitettu monipuolinen täysväkirehu, joka tarjoaa rahoille täyden vastineen erinomaisella hinta-laatusuhteella. ME 12,5 OIV 116

VahvaTäysrehu

Energia- ja valkuaispitoinen täysrehu korkeatuottoisille lypsylehmille. ME 12,7 OIV 120

TosiPuolitiiviste

Edullinen, monipuolinen ja vähän tärkkelystä sisältävä. Sopii hyvän säilörehun ja energiapitoisen viljan täydennykseksi. ME 12,1 OIV 140

TuottoPuolitiiviste

Hyvä ratkaisu, kun viljaa on käytettävissä rajoitetusti. Tarjoaa vahvan viljallisen vaihtoehdon myös kauraa sisältävän viljaosan rinnalle. Korkeatuottoisille karjoille. ME 12,7 OIV 135

RypsiTiiviste

Tehokasta valkuaislisää monentyyppisiin ruokintoihin kaikille naudoille. Lämpökäsitelty ja rakeistettu tuote ei sisällä kivennäistäydennystä. ME 11,7 OIV 160

AlkuRehu

Nyt hintaeturehuna myös tutkitusti toimiva ja maittava AlkuRehu. Sopii erinomaisesti vasikan ensirehuksi lypsykarjatilalle. ME 12,4 OIV 116 Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn. Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060. Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

A-Vasikka

Rehut ja ruokintaratkaisut

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 17


byrokratiasta Maitoasiamies Leena Ala-Orvolalle Bryssel tuli tutuksi MTK:n harjoittelujaksolla.”Suomalaisten ruokakauppojen uskomatonta maitotuotevalikoimaa tuli ikävä.”

”Suomen maitotilat ovat etujoukkoa”

MTK:n ja Maitovaltuuskunnan uusi maitoasiamies Leena Ala-Orvola on vuosia ollut keskeisesti vaikuttamassa maatalouden tukijärjestelmiin MTK:ssa. Uudessa tehtävässä tukien ohella korostuvat myös maidon markkina-asiat ja kustannuskysymykset. Sami Kilpeläinen

18 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

M

aatalous- ja metsätieteiden maisteri Leena Ala-Orvola hyppäsi elokuun alussa liikkuvaan junaan, jossa vauhti alamäkeen tuntui vain kiihtyvän. EU:n maitokiintiöiden poiston seurauksena tuottajahinta monissa maissa oli kesällä laskenut jo 20 sentin tuntumaan, jopa alle. Pari vuotta aiemmin hinta oli yli 40 senttiä. ”Maitomarkkinoille on kasaantunut yhteen sumaan useita shokkeja, jotka ovat syösseet markkinat epätasapainoon. Varsinaisesti komissio tunnusti maitomarkkinoiden olevan epätasapainossa vasta viime heinäkuussa, jolloin se julkaisi viimeisimmän kriisipakettinsa”, Leena Ala-orvola kertoo. ”Vaikka EU:n ja kansallisilla kriisitoimenpiteillä on oma tärkeä merkityksensä, niillä ei poisteta ongelmien todellisia lähteitä. Maidon tarjonta markkinoilla ylittää kysynnän. Se painaa hintaa.”


byrokratiasta jarkko sirkiä

mirva lahtimaa

Viime talven traktorimarssilla tuottajat vaativat pikaisia toimia maatilojen kannattavuus- ja kassakriisiin.

Kriisitoimia kassakriisiin

Maitovaltuuskunnan linjana on, että tarjolla olevien kriisitoimien pitää olla sellaisia, että ne hyödyttävät kaikkia maitotiloja. ”Oikeudenmukaista siten olisi, että tukirahat jaettaisiin kaikkien kesken.” ”Jotta nykytilanteesta päästään yli ja eteenpäin, kaikki EU:n tarjoamat ja kansallisessa päätösvallassa olevat konstit on käytettävä siihen, että maitotilat eivät kaadu kassakriisiin”, Ala-Orvola perää. ”Suuntaamalla niukat kriisitukieurot tuotannon vähentämiseen, maitoa ei tarvitsisi jalostaa tilityskykyä polkeviksi tuotteiksi kuten jauheeksi interventiovarastoon. Vähentyneen maitomäärän avulla tilityskykyä saataisiin vahvistettua tai ainakin vältettyä hinnan alentaminen lisää. Myös muita erilaisia malleja on syytä selvittää huolellisesti,” Ala-Orvola laskee. Maitovaltuuskunta vastusti maitokiintiöiden poistoa voimakkaasti koko 2000-luvun lopun ja 2010-luvun alun. Suomen ääni ei Jaakko Sirkiä

”Kaikki EU:n tarjoamat ja kansallisessa päätösvallassa olevat konstit on käytettävä siihen, että maitotilat eivät kaadu kassakriisiin.”

kuitenkaan EU:ssa kuulunut ja Maitovaltuuskunta jäi yksin puolustamaan kiintiöjärjestelmän ja tuotannon hallintamekanismia Suomessa. Pohjoisen tuen rajoitejärjestelmä olisi mahdollistunut tuotannon hallinnan. Ala-Orvolan mukaan myös Ranskassa ollaan suuntaamassa EU:n kriisipaketista tulevia varoja nimenomaan tuotannon vähentämisen tukemiseen. ”Jos näkymä olisi valoisa, miksi pienentää tuotantoa?” Hallituksen budjettiriihen kriisitoimista maitoasiamiehen ensivaikutelmaksi jäi, että rahoituksen myöntämisen sijaan tiedotteissa pyöriteltiin pitkästi ja laveasti sitä, mitä jo joskus aiemmin on sovittu tehtävän. ”Lieneekö toimintamalli tarttunut meille komissiosta, jolle tapa on rutiinia.” Maitotila kotona

Ennen siirtymistään MTK:n asiantuntijan tehtäviin Ala-Orvola työskenteli esittelijänä maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa. Maidontuottajan arki on uudelle maitoasiaMAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 19


byrokratiasta jarkko sirkiä

miehelle tuttu 13 lehmän tilalta Pirkanmaalta, sen aikaiselta tyypilliseltä maitotilalta. ”Vaikka tämän päivän tavallinen maitotila on kooltaan ja toiminnaltaan erilainen kuin oma kotitilani oli, niin toisaalta työn luonne ja se, että maidontuottajalta vaaditaan huikeaa ammattitaitoa ja venymistä ei ole muuttunut minnekään”, Ala-Orvola muistuttaa. Suomalainen maito on mikrobiologiselta laadultaan Euroopan huippua, mikä on tiloilla vuosikymmenten kuluessa tehdyn tinkimättömän työn tulos. Sen rinnalle koko ajan voimistuvana suuntauksena on tullut panostaminen ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin. ”Suomessa ollaan silläkin saralla etujoukkoa.” Maitosektorin tulevaisuus

Maitotilojen määrä on laskenut tasaisesti Suomessa, puolittuen aina joka kymmenes vuosi. Maitotiloja on 7 500 kappaletta. Tuoreimman Suomen Gallup Elintarviketiedon tuottajakyselyn mukaan nykyinen tilamäärä puolittuisi 6–7 vuodessa. ”Näihin asti maitomäärä on pysynyt verraten vakaana. Luopuvien tilojen sijaan on tullut uusia investointeja. Jos investointien aloittamista lykätään eikä luopuvien tilalle tule uutta tuotantoa, olemme vaarallisella polulla”, Ala-Orvola toteaa. Toisaalta maitoasiamiehen mukaan hyvä ei ole sekään, että tuijotetaan pelkkää maitomäärää. Kun tilaluku harvenee, maitotilojen tarvitsemien palvelujen, kuten lomituksen tai eläinlääkärin, saatavuuden järjestämien on ajateltava uudelleen. Suomen kaltaisessa maassa välimatkat ovat helposti pitkiä. ”Avainkysymys on se, tapahtuuko väheneminen hallitusti vai ei”, Ala-Orvola kertoo. Katse tulevaisuudessa

Uuden asiamiehen mukaan maitoedunvalvontaa on tehty vahvalla osaamisella ja sillä, että katse on ollut suunnattuna tulevaisuuteen. Tilanteita on osattu ennakoida ja asioihin on tartuttu varhaisessa vaiheessa. ”Toimenpiteet eivät ole kohdistuneet vain tukimiljoonien tai tilityshinnan puolustamiseen. Kustannusten seurantaryhmä ja muutama vuosi sitten toteutettu Tyyppinavettahanke ovat malliesimerkki siitä, miten eri tavoin edunvalvonta on toiminut maitotilojen ja koko maitoketjun hyväksi”, AlaOrvola kertoo. ”Kustannusten hillitsemisessä tärkeä sijansa on yrittäjäosaamisella. Jos vaikkapa tuotantorakennusta rakennettaessa projektinhallinta pettää ja investointikustannukset

20 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

”Tyyppinavettahanke on malliesimerkki siitä, miten eri tavoin edunvalvonta on toiminut maitotilojen ja koko maitoketjun hyväksi.”

karkaavat, maksaa tuottaja siitä laskua pitkään heikentyneenä kannattavuutena.” Maitoedunvalvonta palvelee viljelijöitä, jotka saavat tyypillisesti kokonaan tai pääasiallisesti toimeentulonsa maatilaltaan. ”Edunvalvonnassa on hyvä olla henkilöitä, joilla perspektiivi kantaa todella pitkälle taakse. Toisaalta mukaan tarvitaan aina uusia jatkuvuuden turvaamiseksi”, AlaOrvola uskoo. Tuottajan heikosta asemasta elintarvikkeiden arvoketjussa on puhuttu kyllästymiseen saakka. Maitoasiamies uskoo, että viimeaikainen liikehdintä esimerkiksi julkisten hankintojen kilpailutusperusteiden ympärillä on herättänyt toiveitä siitä, että asiassa olisi viimein tapahtumassa myönteistä kehitystä. Asian ydin on siinä, millainen siivu kuluttajan maitotuotteesta maksamasta vähittäishinnasta välittyy maidon tuottajalle. ”Se siivu on aivan liian ohut.”


byrokratiasta

Kriisitoimet hyödynnettävä viisaasti

M

TK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja Eero Isomaan (kuvassa) mukaan EU:n maitokriisin peruslähde on maidon ylituotanto, joka painaa tuottajahintaa. ”EU:n komission heinäkuussa julkistama tukipaketti voi parhaimmillaan jarruttaa tilanteen pahenemista, käännettä parempaan on vaikea vieläkään ennakoida”, hän kertoo. Osana kriisipakettia komissio mahdollistaa vuoden 2016 tukiennakoiden maksamisen korotettuna ja normaalia lievemmin ehdoin. Maitovaliokunta vaatii, että ”mahdollisuus on käytettävä ja lypsylehmäpalkkiosta on hakuvuoden puolella voitava maksaa viime vuoden vastaavaa suurempi osa. Maidontuotantoa harjoittavista tiloista tällä hetkellä jokainen joutuu kamppailemaan selvitäkseen eteenpäin.” ”Maitotiloja jo kaksi vuotta koetellut maitomarkkinakriisi ja sen hoitamiseen komission laatima tukipaketti ovat mittakaavoiltaan eri paria. Kriisipaketin myötä komissio viimein tunnustaa maitomarkkinoiden olevan epätasapainossa. Apuväli-

neiksi tarjotuilla vapaaehtoisella maidontuotannon vähentämiskorvauksella ja kirjekuorimuotoisella tuella ongelman laajuuteen tuskin kuitenkaan pystytään tarttumaan.” ”Lisäraha täytenä maksuun”

EU:n kirjekuoritukeen, jota Suomi sai noin 7,5 milj. euroa, liittyvä kansallinen lisärahoitusmahdollisuus on maitovaliokunnan mukaan käytettävä täytenä. ”Keväältä syksyyn siirtynyt noin 40 miljoonan euron tilojen talouskriisiin tarkoitettu lisämääräraha on otettava käyttöön. Tästä paketista on löydyttävä rahoitusinstrumentteja sekä välineitä tilojen kustannustaakan keventämiseksi, esim. kiinteistöveron poistamiseksi maatalousrakennuksilta”, Isomaa toivoo. EU:n kriisipaketissa on 150 milj. euroa korvamerkitty maidontuotannon vähentämisen tukemiseen. Tuki, joka on haettavissa kaikissa jäsenmaissa yhtäläisin ehdoin syyskuussa, on pantava Suomessa täytäntöön siten, että mahdollisimman moni pystyy EU:n maksamasta korvauksesta hyötymään. Suomi on toistuvasti vaatinut EU-säädösten muuttamista siten, että eläinpalkkiot ja

pinta-alatuet voidaan maksaa nykyistä aikaisemmin. Valiokunnan mukaan myös eläinten hyvinvointikorvaus ja lypsylehmäpalkkion toinen erä tulee maksaa tuntuvasti nopeammassa tahdissa kuin viime vuonna. Pitkittynyt kriisi vaikuttaa kaikkiin

Maitoasiamies Leena Ala-Orvolan mukaan vaikeuksiin ovat ajautuneet myös tuottajat, joiden talous oli vakaalla pohjalla kriisin puhjetessa. ”Kustannuksia ollaan tiloilla säästämässä karsimalla ulkopuolisen työn käyttöä ja korvaamalla sitä viljelijäperheen omalla työllä, joka maitotiloilla on usein jo ennestään inhimillisesti katsoen ääriään myöten käytössä.” Tulojen riittämättömyys ei kata edes välttämättömiä korvausinvestointeja. Tämä on johtamassa parhaassa työiässä olevien tuottajien lopettamiseen. Eläinsuojelulain uudistus ja tuoreet linjaukset ilmastopäästöjen kiristyvistä vähennystavoitteista uhkaavat edelleen lisätä viljelijöiden työ- ja kustannustaakkaa, AlaOrvola kertoo Maitovaliokunnan huolista. ”Hallitusohjelman lupausta uusien kustannuksia aiheuttavia velvoitteiden kiellosta on kunnioitettava.”

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 21


yhteistyökumppanilta

hedelmällisyys haltuun Tuttu tilanne: yksi karjan parhaimmista lehmistä tekee huippusonnista odotetun lehmävasikan. Tätä on odotettukin, nyt saadaan uutta hyvää eläinainesta kasvamaan karjaan!

anu myllys

O

22 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

Sanna Lohenoja / Faba

dotetun lehmävasikan kasvatus nuoreksi virkeäksi hiehoksi ja edelleen terveeksi ja hyvin tuottavaksi ensikoksi on aikaa, vaivaa ja rahaa vaativa prosessi. Jokaisen ensikon odottaisi siksi pääsevän parhaimpaansa ja poikivan useammankin kerran. Tuotosseurannan vuoden 2015 tilastojen mukaan kuitenkin lähes 28 prosentissa, eli suurimmassa osassa, ensikoiden poistoja syyksi oli kirjattu huono hedelmällisyys. Kaksi kertaa poikineiden lehmien poiston syynä se on toiseksi yleisin (noin 19 %). Paljon on siis vielä parannettavaa. Hedelmällisyysominaisuuksien periytyvyys on huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi rakenne- tai tuotosominaisuuksien. Tästä syystä karjan managementilla, olosuhteilla ja eläinten hoitomenetelmillä on suurin merkitys hedelmällisyystuloksiin. Samasta syystä myös kahden eri karjan välillä voi olla suuret erot hedelmällisyydessä, vaikka niillä olisikin muutoin samantasoinen eläinaines. Hedelmällisyyden hallinnassa on paljon työsarkaa, ja kaikki apukeinot siihen ovat tervetulleita. Kiimanseurantaan on tarjolla erilaisia laitteita, osa lypsyrobotin yhteydessä toimivia, osa itsenäisesti toimivia. Onnistunut kiimantarkkailu on systemaattista eläinten käyttäytymisen ja kiimanmerkkien seurantaa, ja kiimanseurantalaitteet avustavat siinä jatkuvasti 24/7. Karjanhoitaja on kuitenkin se, joka viime kädessä varmistaa laitteen havainnot, tarkkailee eläimiä ja tekee päätöksen siemennyksestä. Faban tuotevalikoimaan kuuluva Heatime-kiimanseurantalaite on saanut erittäin hyvän vastaanoton lypsykarjatiloilla. Moni asiakas on harmitellut, ettei ole hankkinut laitetta aiemmin. Parhaimmissa tapauksissa

Laitumella ja jaloittelutarhassa havaitaan varhaisetkin kiimanmerkit eläinten käyttäytymisestä

kiimanseurantalaitteet maksavat itsensä takaisin jo vuodessa, kun esimerkiksi tuplaussiemennykset tai hiljaiset kiimat jäävät historiaan. Ajoissa kiimaan ja alku uudelle tiineydelle

Vastapoikineiden lehmien kiimakierron käynnistymistä ei kannata odotella tietämättömänä. Noin 30 päivän kuluttua poikimisesta on hyvä tarkastuttaa eläimen palautuminen poikimisesta ja saada ensitieto onko kiimakierto jo käynnistymässä. Eläinlääkärien terveydenhuoltokäynneillä tekemät tarkastukset auttavat tässä, ja myös Faban erityiskoulutetut hedelmällisyysseminologit tekevät lepokausitarkastuksia osana FabaHELMI-palvelua. Oleellista on saada mahdollisimman aikaisin selvyys, onko lehmän kiimakierto palautumassa normaalissa aikataulussa vai onko kehittymässä

joku eläinlääkärin hoitoa vaativa hedelmällisyyshäiriö. Hedelmällisyyshäiriöt kannattaa hoitaa ajoissa, turha odottelu lisää vain kustannuksia. Hiehojen poikimaikä on viime vuonna ilahduttavasti kehittynyt oikeaan suuntaan (koko maassa 26,4 kk, edellisenä vuonna 26,7 kk). Tavoitteena on, että hiehot poikisivat ensimmäisen kerran 24–25 kuukauden iässä. Tulokset meiltä ja muualta ovat osoittaneet, että ensikkokauden tuotos ja lehmän elinikäistuotos on suurin, kun ensimmäinen poikiminen on ollut n. 25 kk:n iässä. Hiehojen hyvään kasvuun ja olosuhteisiin kannattaa satsata, jotta kiimat alkavat ajoissa ja siemennyksiä pääsee aloittamaan jo noin 15 kk:n iässä. Aloita lehmän siemennykset hyvissä ajoin

Takavuosina oli vallalla käsitys, ettei sie-


yhteistyökumppanilta

mirva lahtimaa Sanna Lohenoja / Faba

rutiineihin. Jokainen tyhjä lehmä on menetys, varsinkin jos tulos tulee yllätyksenä. Tiineyden toteamiseen on käytössä useita menetelmiä; rektaalitutkimuksesta ja eläinlääkärin ultrauksesta aina uudempiin maitonäytteestä tehtäviin tiineystesteihin. Suositeltavaa on tehdä tiineystarkastus kahteen kertaan, sillä osa tiineyksistä päätyy aina varhaisluomiseen, jota ei välttämättä huomata. Varhaistiineystarkastuksia pystyy kokenut seminologi tekemään n. 35 vrk:n kuluttua siemennyksestä, eläinlääkärit tekevät ultrauksia alkaen noin 32 tiineysvuorokaudesta. Uusin menetelmä on istukkahormonin määritykseen perustuva tiineystesti, jonka voi tehdä maitonäytteestä n. 28 tiineysvuorokauden jälkeen. Näiden lisäksi on tietenkin progesteronitesti apuna (joko maidosta laboratoriossa tehtävä tai esimerkiksi P4-pikatesti). Pikatestin käyttökohteena on etenkin kiiman varmistaminen. Pääomaa kiinni eläimissä

Riittävästi hyvälaatuista, tuotosvaiheen mukaista rehua ja huolellinen kiimanseuranta – niistä on hyvä hedelmällisyys tehty. Kuvan lehmällä on Heatime -kiimanseurantapanta.

Jalostusvalinnoilla on suuri merkitys tilan tulevan tuotannon kannattavuudelle.

mennyksiä kannata aloittaa ennen 3 kk poikimisesta; tämä ajatusmalli on turha myytti, joka elää edelleen ja jolle ei ole taloudellisia perusteita. Liian myöhään lypsykaudella tiinehtynyt lehmä lihoo loppulypsykaudella. Tuloksena on usein ns. fat cow syndrooma, jossa lihavuus altistaa aineenvaihduntasairauksille poikimisen yhteydessä, aiheuttaa ketoosia, hidastaa hormonitoiminnan käynnistymistä seuraavalla lypsykaudella, jne. Kierre on katkaistavissa, mutta se vaatii tiukkoja toimenpiteitä sekä ruokinnassa, eläinten tuotantokauden mukaisessa ryhmittelyssä että aktiivisessa hedelmällisyyden hallinnassa. Varmista jokainen tiineys ja löydä tyhjät ajoissa

Säännöllisten tiineystarkastusten tulee kuulua jokaisen lypsykarjatilan normaali-

Kasvatettavien uudistuseläinten määrää ja niiden laatua on nykyisessä taloustilanteessa syytä tarkastella entistä tarkemmin. Jalostusvalinnoilla on suuri merkitys tilan tulevan tuotannon kannattavuudelle. Ovatko tulevat lehmät sellaisia, joista tulee paljon maitoa, syövät hyvin ja pysyvät terveinä ja tuotannossa mahdollisimman pitkään? Mistä tiedän sen vai luulenko vain mutu-tiedon perusteella? Tuotosseurannan ja jalostusarvostelun tulosten laaja-alainen hyödyntäminen on osa karjan säännöllistä managementia. Yhä useammassa karjassa genomitestataan syntyviä lehmävasikoita, ja genomitestin perusteella valitaan ne, jotka kasvatetaan lehmäksi saakka. Panokset satsataan niihin eläimiin, joista todella halutaan tulevaisuuden tekijöitä tilalle. Parhaille eläimille käytetään usein X-sukupuolilajiteltua spermaa, jolloin saadaan lehmävasikoita parhaista emistä. Liharotusonnien käyttö yhä laajemmassa määrin on perusteltua sellaisille emille, joista ei ole niin väliksi saada lypsyrotuista lehmävasikkaa. Faban valikoimissa on Ysukupuolilajiteltua siementä liharotusonneista, jolloin syntyvä vasikka on 90%:n varmuudella sonnivasikka. Liharotuisen sonnivasikan risteytyslisä on eri teurastamoiden vasikkavälityksessä noin 60–80 euroa/vasikka, joten Y-lajitellun siemenen käyttö useammankin kerran on kannattavaa. Suurin lisäarvohan lypsykarjatilalle tulee siitä, että liharotuiset sonnivasikat lähtevät tilalta huomattavan nopeasti, yleensä paljon nopeammin kuin vastaavat lehmävasikat. Jokainen lisäkasvatuspäivä tietää työtä ja kustannuksia, ja tavoite on kuitenMAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 23


yhteistyökumppanilta

mirva lahtimaa

kin saada terveitä ja nohevia ternivasikoita kasvattajatiloille eteenpäin. Hyvä hedelmällisyys ja siihen satsaaminen lisää karjan kestävyyttä. Vähemmällä eläinmäärällä päästään parempaan tulokseen, ja karjan jalostuksellinen taso paranee huimasti, kun uudistukseen kasvatetaan vain halutut, parhaat eläimet. Seuraa karjasi tunnuslukuja!

Hedelmällisyyden tunnusluvuista käytetyimpiä ovat poikimaväli, siemennyksiä / tiineys tai siemennyksiä / poikiminen sekä hiehoilla hiehojen poikimaikä. Nämä tunnusluvut kertovat kuitenkin historiatietoa melkoisen pitkällä aikaviiveellä. Hedelmällisyydessäkin aika on rahaa, joten ensisijaisesti kannattaa seurata ns. nopeita tunnuslukuja, joita ovat esim. lepokausi, siemennyskausi tai hiehojen siemennysten aloitusikä. Lepokausi kertoo ajan (päiviä) poikimisesta ensimmäiseen siemennykseen. Suositukset siemennysten aloittamisesta ovat vuosien varrella hieman aikaistuneet, ja suositeltava lepokauden pituus on 60–80 päivää. Jos

lehmällä on poikiessaan ollut ongelmia, on tietenkin odotettava eläimen kuntoutumista ja selkeää kiimakiertoa. Lepokausi lehmillä ja hiehojen siemennysten aloitusikä ovat nopeita hedelmällisyyden tunnuslukuja, joihin karjanomistaja voi itse aktiivisesti vaikuttaa ja joissa edistyminen näkyy nopeasti. Karjanomistaja päättää, siemennetäänkö eläin tänään vai vasta kolmen viikon päästä. Karjan hoitotietojen rekisteröinti Mloy:n neuvonnan tietokantaan antaa karjanomistajalle faktoihin perustuvaa lisätietoa karjan kokonaisterveydestä. Sama pätee hedelmällisyystuloksiin. Vain oikean tiedon perusteella voi seurata karjan tuloksia ja kehittää toimintaansa. Kun eläinten hedelmällisyyshoitojen tiedot ja siemennystiedot ovat ajantasaiset, on karjanomistajalla faktaa jonka avulla voi

tehdä päätöksiä. Vertailutieto muihin samankokoisiin karjoihin auttaa välttymään tilasokeudelta. Vertaiskokoluokan parhaiden tilojen tulokset ovat aina hyvä apu sparraukseen; miksi meillä on tulokset näin, mitä voisi tehdä toisin tai niistä voi saada intoa jatkaa onnistuneita työtapoja. Kannattaa käyttää ulkopuolista sparraajaa hedelmällisyysasioissa, varsinkin jos siemennyksistä vastaa karjanomistaja itse tai muu tilasiementäjä. Apuna voi toimia joko oma terveydenhuoltoeläinlääkäri tai esim. Faban hedelmällisyysseminologi. Varsinkin tilasiementäjälle omien tiineystulosten seuranta kuukausittain laskettavien UM-%:n perusteella on osa ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä. Aina on varaa parantaa, ja tavoitteita kannattaa asettaa niin koko karjalle kuin itsellekin. Kirjoittaja on MMM, agr. ja toimii kenttäpäällikkönä Faba osk:n itäisellä toiminta-alueella sekä on yksi FabaHELMI- hedelmällisyysneuvonnan palvelukonseptin kehittäjistä.

Aina on varaa parantaa, ja tavoitteita kannattaa asettaa niin koko karjalle kuin itsellekin.

Tiineystesti Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajilla on mahdollisuus loppuvuodesta tilata tiineystestejä oman hankintameijerin kautta. Osuuskunta MS Tuottajapalveluiden toimitusjohtaja Risto Koski pitää tiineystestin käyttöönottoa tärkeänä osana ryhmän kehittyviä palveluja. ”Vuoden alussa aloittamamme maitonäytteiden analysointi Sipoon tuottajalaboratoriossa laajenee nyt tiineystestiin. Maitotilat toivoivat palvelua ja päätim-

24 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

me vastata tuottajien tarpeisiin rivakasti, Koski kertoo. Mitä mitataan?

Tiineystestissä mitataan istukan tuottamia glykoproteiineja. Niitä ilmaantuu lehmän verenkiertoon, ja edelleen maitoon, kun istukka muodostuu alkion kiinnittyessä kohdun seinämään. Glykoproteiinit eivät poistu heti vasikan synnyttyä tai sikiön tai alkion poistuttua elimistöstä.  Mittaustuloksen edellytys on vähin-

tään 28 vuorokauden tiineys ja edellisestä poikimisesta on kulunut vähintään 60 vuorokautta. Testi mahdollistaa tutkimusten mukaan yli 98 prosentissa tapauksissa tiineyden varmistuksen ja "tyhjän toteamisen" yli 94 prosentin todennäköisyydellä. Tiineystesti on ollut Tanskassa käytössä vuodesta 2013 ja Ruotsissa vuodesta 2014. MS Tuottajapalveluiden perustamisen kautta palvelu saadaan nyt tarjottua kustannustehokkaasti myös Suomessa.


Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat meijeristäsi! Lehmän FOSFORI -pasta Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille

UUTUUS Pakkaus 4x425 g

Lehmän KALSIUM -pasta – markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste

Pakkaus 4x360 g

Lehmän MAGNESIUM -pasta Täydennysrehu. Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikutteinen. Yksi pastatuubi sisältää 55 grammaa puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15 g kalsiumpropionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän KETOOSI -pasta – kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4x330 g

Lehmän FOSFORI-pasta sisältää hyvin imeytyvää Dikalsiumfosfaattia. Lehmän FOSFORI-pastan fosforimäärä on 34 grammaa/tuubi, päivässä 68 grammaa.Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri-lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annostelusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta. Anna 1. tuubi noin 6 tuntia poikimisen jälkeen ja 2. tuubi noin 20 tunnin kuluttua. Fosfori-pastaa suositellaan myös käytettäväksi eläinlääkärin suorittaman kalsiumin annostelun jälkeen. Huomioi, että lehmällä tulee olla normaali nielemisrefleksi.

- kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa

Pakkaus 4 x 420 g

Lehmän PÖTSI -pasta Täydennysrehu. Ketoosin eli asetonitautiriskin pienentämiseen lehmille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoisuutta ja kohentaa lehmän ruokahalua. KETOOSI -pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 grammaa /päivä eli optimiannoksen.

– vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Lehmän HIILI-pasta

Lehmän pH-Pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Pakkaus 4x335 g

Täydennysrehu. Nopea apu laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää hienojakoista magnesiumoksidia ja magnesiumsulfaattia. Yksi pastatuubi sisältää 62 grammaa puhdasta magnesiumia, joka on tehokas kerta-annos lehmälle.

Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® -hiili-valmistetta, sisältö 122 g.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta” Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole ollut yhtäkään poikimahalvausta.”

Pötsin toimintaa elvyttävä täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perustuu elävään hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-lääke-kasvijauheeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua.

Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH-Pastaa vaikuttaa nopeasti märehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä. Vaikutus on nopea.

Pakkaus 4x430 g Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistus: FinnCow Oy/Ltd, Turku p. 050 301 7760 MAITOA SUOMESTA 3 / 2016 | 25 heikki.kemppi@finncow.fi

www.finncow.fi


Arla Lempi mirva lahtimaa

Kenties sinunkin Lempijuttusi? Arlan pitkä historia ruoanlaittotuotteiden parissa saa jatkoa, kun ruoanlaittobrändi kokee kauan odotetun uudistuksen syyskuussa 2016. Kaksi vuotta, paljon työtunteja, uudistunut ruoanlaittobrändi ja lopputuloksena Arla Lempi. Mirva Lahtimaa

V

aikka matka Arla Lempi -sarjan lanseeraukseen on ollut pitkä, ei aikaa ole mennyt hukkaan. Kaksi vuotta on antanut mahdollisuuden perusteelliseen kuluttajatutkimukseen ja opettanut paljon. Useat trenditutkimukset, sosiaalinen media sekä kuluttajien kanssa vietetty aika osoittivat, että yksinkertainen ja luonnollinen tuote saa kuluttajan sormet syyhyämään. Tuotteesta pitää ilmetä selkeästi, mitä se sisältää ja mitä se on. ”Ihmiset eivät välttämättä hahmota, mikä on kermaa, mikä ruokakermaa ja mikä kasvirasvasekoitetta. Myöskään se, missä maassa tuote on valmistettu ja mitä siihen on lisätty ja miksi, ei ole selvää. Tätä halusimme selventää ilmaisemalla pakkauksissa selkeästi, mistä tuotteesta on kyse”, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Laura Kasila. Arla Lempi -sarjaan kuuluvat kaikki lämpimään ruuanlaittoon tarkoitetut maitopohjaiset tuotteet, ruokakermat, kermaviilit, crème fraîchet, smetana, turkkilainen jogurtti sekä maitorahka. Kaikki sarjan yhdeksän tuotetta saapuvat kauppojen hyllyi-

26 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

Aineita, jotka ymmärrät, tuotteita jotka toimivat, valmistajalta jonka tunnet. hin syyskuussa. ”Suuri osa nyt markkinoilla olevista tuotteista sisältää paljon kuluttajalle tuntemattomia ainesosia. Me olemme pyrkineet tekemään tuotteen, joka on nykykuluttajan toiveiden mukainen eli mahdollisimman yksinkertainen ja ymmärrettävissä. Käsitys luonnollisuudesta tulee siitä, että kuluttaja tietää, mitä tuotteessa on”, kertoo Kasila. Plussana Joutsenlippu-merkki Ruokakermat, créme fraîche, kermaviili ja smetana saavat kylkeensä uudistuksen

myötä myös joutsenlipun. Joutsenlippu eli Hyvää Suomesta -merkki viestittää kuluttajalle, että tuote on tehty Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista. Uudistus tuo mukanaan myös uusia tuotteita. Arla tuo markkinoille nyt myös turkkilaisen jogurtin sekä ihka uudet ruokakermat. Kaikki tuotteet on tehty raaka-ainetta, eli maitoa tai kermaa, kunnioittaen. ”Esimerkiksi uusissa ruokakermoissa ei ole mitään muuta kuin kermaa ja tapiokatärkkelystä, joka on valmistettu maniokin juuresta. Perinteisen ruskean kastikkeen teko on kuluttajatutkimusten mukaan vähentynyt Suomessa. Nykyään suurustetaan paljon kermoilla ja tässä tuotteessa tapiokatärkkelys toimii gluteenittomana suurusteena”, valottaa Kasila. Haastavasta kilpailutilanteesta huolimatta Kasila uskoo, että aidosti kuluttajalähtöisille tuotteille löytyy aina kysyntää. ”Tässä tuotteistossa jokainen yksityiskohta on pyritty viimeistelemään. Tuote on kaiken sydän ja pakkaus sekä sen käytettävyys ovat huippuluokkaa. Lisäksi purkkeihin piilotetut arjen reseptivinkit toimivat pienenä piristyksenä kuluttajalle”, Kasila iloitsee.


Parempaa

tuottoa sinulle.

Terveydeltään parhaat Kuva: Alex Arkink

Toimii kuin unelma! FabaTerveVG-sonnit on valittu erittäin hyvän utareterveyden, vähäisten solujen, hyvän sorkkaterveyden sekä vähäisten eläinlääkäri-hoitojen vuoksi. Näillä sonneilla on terveys geeneissä. Terveet eläimet ovat huolettomia ja ne pitävät kulut kurissa. Ne ovat näkymättömiä lehmiä. FabaTerveVG-sonneilla: • terveet, tuottavat ja pitkäikäiset eläimet • pienemmät eläinlääkärikulut • lisääntynyt tehokkuus ja eettisen tuotannon edistäminen

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat, me autamme sinua saavuttamaan sen.

Faban kumppani

Lisää sonneistamme www.faba.fi. MAITOA MAITOA SUOMESTA SUOMESTA 2 / 2016 3 / 2016 | 27|

27


neuvoja tilalla

28 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016


neuvoja tilalla

Neuvojan tehtävänä on toimia tuottajan tukena, olipa kyseessä sitten ongelmat tietokoneen tai lehmien kanssa. Nykyään neuvojan työ painottuu myös yhä enemmän henkiselle puolelle. teksti ja kuvat: Mirva Lahtimaa

Neuvoja on tiloilla toivottu vieras MAITOA MAITOASUOMESTA SUOMESTA33//2016 2016|| 29


neuvoja tilalla Olli Palmu arvostaa neuvojien vankkaa ammattitaitoa.

Anu Autere on huomannut, että neuvojan työ on yhä enemmän henkistä.

”K

yllähän se aina meinasi alussa vähän tuskanhiki tulla pintaan, kun neuvojan näki kaartavan pihaan. Mutta eipä tuo ole vielä koskaan purrut!”, nauraa luomumaidontuottaja Olli Palmu. Neuvoja Anu Autere ja luomutilalliset Olli ja Anne Palmu istuvat Palmujen pirtin kahvipöydässä ja jutustelevat niitä näitä. Tunnelma on tuttavallinen, ikään kuin he olisivat tunteneet aina. Autere kyselee tilan kuulumisia, kuinka eläimet voivat, onko ollut sairastelua ja ennen kaikkea miten tilalliset voivat. Toisaalta taas välillä puhutaan ihan vain säästä. ”Työssäni teen tietysti ihan perinteistä neuvontaa, autan ongelmissa ja käymme tilaa läpi. Joskus apua tarvitaan työntekijöiden kanssa ja joskus taloudellisissa asioissa, riippuu aivan tilasta”, Autere listaa. Autere pyrkii tekemään tiloille käyntejä myös muuten vain, ihan kyselläkseen, mitä kuuluu. ”Tiloilla pitää mielestäni käydä myös ilman, että on jokin ongelma tiedossa. Olemme olemassa muutakin kuin pelkästään ongelmia varten. Yleensä ensimmäinen reaktio on, että mitähän se nyt meinaa. Mutta nopeasti kyllä huomataan, että hyvää minä vain aion”, Autere hymyilee. Olli Palmu arvostaa neuvojien vankkaa ammattitaitoa ja tietämystä. Jokaisella on oma osaamisalueensa. ”Meillä käydessä Hämeenlinnan osuusmeijerin neuvoja Kirsti Laukkanen kiinnitti huomiota myös siihen, miltä piha näyttää. Se kun on käyntikorttimme kuluttajalle päin. Sateisena kesänä lehmien mukana kulkeutui paljon mutaa navettaan, mutta hän keksi siihenkin ratkaisun”, Olli kiittelee.

30 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

”Tiloilla pitää mielestäni käydä myös ilman, että jokin ongelma on tiedossa. Olemme olemassa muutakin kuin ongelmia varten.” Neuvoja on ulkopuoliset silmät

Palmujen mielestä on hyvä, että neuvoja käy tilalla. Jos jotain ongelmia on löytyäkseen niin he toivovat juuri neuvojan löytävän ne. ”Kyllä me silloin kerrankin kaipasimme Kirstin apua suuresti. Yhtenä vuonna meillä oli bakteerit jatkuvasti korkealla. Me putsasimme ja puunasimme mutta ongelma jatkui aina vaan. Tiesimme että vika ei voi olla täällä päässä ja lopulta Kirstin avulla syy selvisi ja se oli maitoautossa”, Anne Palmu muistelee. Olli Palmu lisää, että ongelman aikaan oli laboratorion kanssakin pulmia, mutta uuden Sipoon laboratorion myötä kaikki ongelmat ovat kadonneet. ”Nyt kaikki kokeet ovat erittäin laadukkaita”, hän kehuu. Autere komppaa Palmua ja kertoo olevansa tiiviisti mukana koordinoimassa laboratorion toimintaa. ”Toimin alkutuotannon ja laboratorion välissä ja teen muun muassa näytteenottosuunnitelmat. Olemme todella tarkkoja sii-


neuvoja tilalla

tä, ettei läpi pääse mitään sellaista, mikä ei ole totta. Se on tiloille todella inhottavaa, mikäli tulee sellainen olo, ettei tieto ole luotettavaa”, Autere kertoo. Neuvoja voi katsoa tilaa ulkopuolisen silmin ja Autereen käynnit ajoittuvatkin usein edeltämään esimerkiksi maitohygieniatarkastusta. Silloin neuvoja kertoo oman näkemyksensä, mihin asioihin tarkastaja saattaa kiinnittää huomiota. ”Käymme tuottajan kanssa ennen tarkastusta läpi paperit ja tilat. Sitten kerron tilan väelle, mistä mahdollisesti tulee sanomista, jos tulee. Tarkoitus on olla tuottajan tukena.” Tukea monenlaisiin tilanteisiin

Mirva Lahtimaa

Olli Palmu on kokenut saavansa paljon apua meijeriltä siirtyessään luomuun vuonna 2012. Pellot siirtyivät jo 2007 mutta eläimet viisi vuotta myöhemmin vuonna 2012. ”Meijeri oli erittäin hyvä tuki luomuun siirryttäessä. Luomulisä oli erittäin hieno asia”, hän sanoo. Tilallisille suuressa arvossa ovat myös verkkopalvelu Uuma ja käyttöön tarjotut tablettitietokoneet sekä kerran vuodessa meijerin maksama lomapäivä. ”Meijeri kustantaa kerran vuodessa yhden lomapäivän ja se on saanut suurta kiitosta. Meijerin taholta järjestetään yleensä reissu, johon vapaapäivän voi muun muassa käyttää. Viime vuonna reissu suuntautui Power Park -huvipuistoon ja sinne saattoi ottaa mukaan myös lapset”, Olli kiittelee. Autere on kuullut jonkun joskus kommentoivan, ettei meijerin kuulu järjestää sirkushuveja, vaan rahat voisi laittaa suoraan tuottajahintaan. Hän ja Palmu ovat kuitenkin toista mieltä. ”Reissun henkinen vaikutus on paljon MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 31


neuvoja tilalla suurempi ja sitä ei voi rahassa mitata. Lisäksi reissuun käytettävä rahallinen panostus ei ole niin suuri, että se vaikuttaisi tuottajahintaan lisättynä tuottajan talouteen”, he huomauttavat. ”Uumaweb puolestaan helpottaa arjessa, kun sinne saa kaikki testitulokset heti, eikä tarvitse odotella maitoautoa”, Anne Palmu kiittelee. Henkistä neuvontaa

Palmujen kahvipöydässä iloinen puheensorina jatkuu ja miksei, tilallahan kaikki sujuu oikein hyvin. Mutta kaikilla tilanne ei ole yhtä hyvä. Autere on huomannut, että neuvojan työ on koko ajan enemmän henkistä. Monet pyörittävät tilaa yksin, eikä juttukaveria tahdo löytyä. Silloin soitetaan sille, jonka tietää varmasti vastaavan. ”Vietän paljon aikaa myös puhelimessa ja huomaan sen, kuinka ihmiset eivät jaksa ja kaipaavat juttukaveria. Taloudellisia ongelmia suurempana pidän henkisen jaksamisen loppumista. Monet luhistuvat byrokratian ja riittämättömyyden tunteen alle”, Autere huolii. Autere ja Palmut jakavat mielipiteen siitä, että tilalliset kyllä pärjäävät, mikäli muuten elämässä kaikki on hyvin. Rikastu-

32 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

maan työllä ei tosin pääse. ”Toisinaan ongelmat ilmenevät solutuksina ja toisinaan rahavaikeuksina. Yleensä siellä taustalla on kuitenkin jotain paljon suurempaa. Tiloille ei voi mennä sormi pystyssä ja kaikkitietävänä. Sinne mennään ensisijaisesti kuuntelemaan”, Autere muistuttaa. Olli Palmu on huomannut vastaavan ilmiön.

”Mikäli emäntä ei ole töissä tilalla niin varmasti sitä kaipaa juttukaveria ja yksinäisyys voi yllättää. On hyvä, että neuvontapalvelut ovat Arlalla ilmaisia”, Palmu sanoo ja Autere nyökkää. ”Olen aina sanonut, että jos epäilet, ettei minusta ole mitään apua, niin siinä ei menetä kuitenkaan muuta kuin aikaa. Että sen takia kynnyksen pyytää apua pitäisi olla aika matala”, hän valottaa.


Arlan luomumaitotuotteet

Arlan luomumaitotuotteet valmistuvat nyt kotimaisella biokaasulla

Hämeenlinnan osuusmeijeri

Hämeenlinnan Osuusmeijeri ja Gasum ovat solmineet sopimuksen biokaasun hyödyntämisestä Arlan luomumaitotuotteissa. Tästä lähtien luomumaitotuotteet valmistetaan täysin kotimaisella ja päästöttömällä energialla.

A

rlalle luomutuotteita valmistava Hämeenlinnan Osuusmeijeri on alkanut hyödyntää tuotteidensa valmistuksessa biokaasua. Biokaasua käytetään jatkossa niin luomumaitojen kuin luomupiimän ja -kermankin valmistusprosessissa. Nämä tuotteet tunnistaa kaupan hyllyltä myös niiden kylkiä koristavasta biokaasumerkistä. ”Hämeenlinnan Osuusmeijeri panostaa ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin ja biokaasun käyttöönotto luomumaitotuotteiden valmistuksessa oli luonteva askel. Kiertotalousnäkökulma, jossa sivuvirtojen energia saadaan talteen ja uudelleen käyttöön, oli myös merkittävä tekijä biokaasun käyttöönottopäätöksessä”, kertoo Hämeenlinnan Osuusmeijerin laatu- ja ympäristöpäällikkö Anne Isokangas.

”On todella hienoa, että pohjoismainen meijerialan toimija panostaa näin vahvasti biokaasuun.” ”Tavoitteemme käyttää tulevaisuudessa uusiutuvia energianlähteitä ovat korkealla ja tämä sopimus on askeleena pieni mutta sitäkin merkityksellisempi. Uskomme, että uusiutuvan energian käyttö tuotteen valmistusprosessissa on merkityksellinen myös luomutuotteiden kuluttajille”, kertoo Arlan tuoteryhmäpäällikkö Sanna Heikfolk. Syksystä eteenpäin Hämeenlinnan Osuusmeijerin käyttämä biokaasu valmistetaan sekä maitotuotteiden tuotannossa syntyneistä, että mahdollisista asiakaspalautuksista syntyvistä sivuvirroista. Nämä hyödyntämättömät virrat kuljetetaan Riihimäelle avautuvaan biokaasulaitokseen, jossa niistä jalostetaan meijerin käyttöön biokaasua. Hämeenlinnan Osuusmeijerille biokaasun toimittaa Elenia Lämpö Oy, joka

tarjoaa asiakkaillensa monipuolisia, ympäristölle ystävällisiä ja asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin vastaavia energiaratkaisuja. ”On todella hienoa, että suuri, pohjoismainen meijerialan toimija panostaa näin vahvasti biokaasuun. Hämeenlinnan osuusmeijerin ratkaisu siirtyä biokaasuun voi vaikuttaa jopa puolentoista miljoonan suomalaisen ostopäätöksiin. Nykyisen trendin mukaan kuluttajat haluavat maitotuotteensa ympäristöystävällisesti, ja meijerit ovat nyt selkeästi vastaamassa tähän kysyntään”, sanoo Gasumin biokaasuliike-

toiminnan myynnin yksikön päällikkö Jani Arala. Gasumin biokaasu on täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu kotimainen biopolttoaine, jota syötetään kaasuverkkoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta, sekä tästä syksystä eteenpäin myös Riihimäen uudesta biokaasulaitoksesta. Biokaasu on monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville yrityksille, lämmön- ja voimantuotantoon, liesikäyttöön kotitalouksille ja ravintoloille sekä maantieliikenteen polttoaineeksi. MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 33


Ruhan meijeri

Ruhan kartanon päärakennus on rakennettu 1700luvun puolivälin paikkeilla. Talo on Jorma Oeschin koti ja Ruhan meijerin tukikohta.

Ruhan meijerillä on 52 tuottajaa ja suuri keräilyalue. Logistiikka on hyvin tehokasta ja kuljetuksissa tehdään yhteistyötä Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja Arlan Sipoon meijerin kanssa. Meijerin tulevaisuus näyttää vakaalta ja yrittäjäperheessä on jo uusi sukupolvi kasvamassa jatkamaan suvun perinteitä.

Oeschin suku on vaikuttanut suomalaisella meijerialalla lähes 140 vuotta 34 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016


ruhan meijeri

O

rimattilassa sijaitsevan Ruhan kartanossa on viljelty maata ja kasvatettu karjaa viisisataa vuotta. Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvan Ruhan Meijeri Ky:n toimitusjohtaja Jorma Oesch kertoo, että kartanon ensimmäiset isännät olivat Wreden aatelissukua. ”Wreden suvun jälkeen kartanon isänniksi tulivat Löwingit 1700-luvun alussa, jotka olivat lammastilallisia ja kehittivät voimakkaasti maataloutta.” Tilustiet kulkivat tuohon aikaan usein mutkitellen metsien ja peltojen laidoilla. Löwingit rakensivat viivasuoria tilusteitä keskelle peltoa, jotka palvelevat edelleen tänäkin päivänä erinomaisesti maataloutta.

MAITOA MAITOASUOMESTA SUOMESTA33//2016 2016|| 35


ruhan meijeri ”Kartanon omistajiksi tuli 1800-luvun alussa Björkenheimin suku, jonka päämies Lars Magnus antoi tilan huomenlahjana tyttärelleen Sofialle ja hänen puolisolleen Adolf Aminoffille.” Aminoffit aloittivat

Aminoffien isännöidessä kartanoa vastuu viljelystä ja karjanhoidosta oli tilanhoitajien vastuulla. Ruhassa oli parisensataa lehmää, joten oman meijerin perustaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1870. Nimeksi tuli Ruhan Radiatorin Meijeri. Sana ”radiatorin” tuli siitä, että meijerissä oli kirnu ja separaattori. ”Meijeristä kuljetettiin maitoa, voita ja juustoa Orimattilan aseman kautta aina Pietariin saakka.” Uusi kivimeijeri valmistui tilalle 1900luvun alussa. Se oli meijeri- ja juustolakäytössä aina vuoteen 1989 saakka, jolloin Ruhan Meijeri Ky lakkautti juustolatoiminnan. Kehittäjä ja opettaja

Oeschin suvun tarina Suomenmaassa alkaa vuodesta 1879. Tuolloin Bernin kantonista Sveitsistä kotoisin ollut Christian Oesch tuli autonomiseen suuriruhtinaskuntaan valtion kutsusta kehittämään Karjalan maidonjalostusta. ”Grosspapa (suvun Christianista käyttämä nimi) oli ensin meijeri- ja karjatalouden ohjaaja Valkjärvellä Karjalassa.” Christian Oesch toimi usean meijerin vuokraajana, kunnes hän vuonna 1895 perusti Tohmajärvelle oman meijerin, jonka yhteydessä toimi valtion meijerikoulu. ”Yksi koulun oppilaista oli myös Valion ensimmäinen juustomestari”, Jorma Oesch naurahtaa. Sveitsin lippu suojasi

Suvusta löytyi jatkaja isän työlle, kun Christianin pojista yksi, Uno, vuokrasi ensin Vuojoen kartanon meijerin Eurajoelta ja myöhemmin Lupajan meijerin Perniöstä. Uno Oesch oli Suomen itsenäistyessä 1917–18 mukana suojeluskunnassa ja oli sisällissodassa mukana valkoisissa joukoissa. Meijeri kuitenkin sijaitsi vankasti punaisten hallitsemalla alueella. Sodan aikana useat yritykset ja maatilat joutuivat ryöstelyn ja vahingonteon kohteeksi. ”Unon ollessa sodassa meijerin väki veti lippusalkoon Sveitsin lipun. Meijeri sai olla koko sodan ajan aivan rauhassa ja toiminnassa”, Unon pojanpoika Jorma Oesch kertoo. ”Tämä on helvetti”

Uno Oesch hankki Ruhan kartanon meijereineen omistukseensa vuonna 1923. Meijerin voin ja emmentaljuuston valmistus oli hiipunut, mutta uusi omistaja aloitti sen uudelleen. ”Unon ostettua Ruhan tilan hänen isänsä kävi katsomassa meijeriä, missä kattiloita

36 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

Ruhan Meijerin toimitusjohtajan Jorma Oeschin isoisän isä Christian Oesch (taulussa) tuli aikoinaan valtion kutsumana Sveitsistä Suomeen kehittämään Karjalan maidonjalostusta.

”Nyt tuottajien määrä on pienempi, mutta maitomäärä on lähes kolminkertaistunut.”

lämmitettiin avotulella. Christian totesi, että ”tämä ei ole meijeri, tämä on helvetti”.” Uno Oesch oli meijerin johdossa lähes 40 vuotta aina vuoteen 1961 saakka, jolloin Jorma Oeschin isä Timo otti yrityksen vetovastuun. Ruhan Meijeri perusti yhdessä eivaliolaisten Porlammin ja Halkivahan meijerien kanssa Maitotuote Oy:n, joka toimi yhteisenä keskusliikkeenä. Kaksi sukuperiaatetta

Maitotuote Oy:n kautta perustettiin uudet meijerit Ranualle ja Kiteelle. ”Ingman tuli osakkaaksi Maitotuote

Oy:öön 1970-luvun alussa. Myöhemmin Maitotuote sulautui Ingmaniin.” Ingman-polun kautta Ruhan Meijeri Ky on nykyisin mukana Arla Suomi -yhteistyöryhmässä. Oeschin suku kehitti keskusliikeyhteistyön ohella myös yrityksen omaa toimintaa. ”Toimintaa laajennettiin 1967 Luopioisiin, mistä hankittiin Rautajärven meijeri. Siellä valmistettiin erikoisjuustoja – Masurkka-kermajuustoa, port saluttyyppistä Katrillia ja tilsit-tyyppistä Purpuria.” Suvulla oli Christianin ajoista lähtien ollut kaksi periaatetta yrityksen pyörittämisessä: meijerin toiminnan on oltava kannattavaa ja meijereissä tehdään juustoa. Periaatteet joutuivat puntariin 1980-luvun lopulla, kun juustolan toiminnasta tuli kannattamatonta. ”Rautajärven meijerin ja Ruhassa toimineen juustolan toiminta lakkautettiin, minkä jälkeen jatkettiin maidonhankintayhtiönä. Se oli lopulta aivan oikea ratkaisu”, Jorma Oesch toteaa. Pieni ja tehokas

Meijerin alkuvuosikymmeninä Ruhan kartanon mäki oli kuin pieni kylä, kun siellä asuivat omistajasuvun jäsenet ja meijerin työntekijät perheineen. Työntekijöitä meije-


JA S - UI NÄ EH E N I S R N JA V K I IKO PA ER K A M

Adolf Aminoffin perustaman Ruhan Radiatorin Meijerin tunnus painettiin painolevyllä voipakkauksiin.

Tiedossa loistava kivennäissyksy Kun tilaat 1 000 kg

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle

Sveitsistä tulleen Oeschin sukuvaakuna ja suvun kantaisän Christianin synnyinkantonin Bernin vaakuna.

rillä oli kymmeniä. Tänään Ruhan Meijeri Ky:n henkilöstön muodostavat Jorma Oesch ja tuotantokoordinaattorina työskentelevä Anu Autere. Yrityksen maidonhankintakuljetuksista vastaa kaksi yrityskumppania. Meijerillä on tällä hetkellä 52 tuottajaa Etelä-Suomen alueella – Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, PäijätHämeessä, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla sekä Keski-Suomessa. Tuottajilta kerätty vuosittainen maitomäärä on noin 29 miljoonaa litraa. ”Vahva asema Pirkanmaalla ja Hämeessä on peruja Rautajärven meijerin ajoilta. Meillä on suuri keräilyalue, mutta logistiikka on hyvin tehokas. Teemme kuljetuksissa yhteistyötä Hämeenlinnan Osuusmeijerin ja Sipoon meijerin kanssa.” Jorma Oesch työskenteli isänsä toimitusjohtaja-aikaan pitkään meijerin isännöitsijänä. Toimitusjohtajan tehtävää hän on hoitanut vuodesta 2006 lukien. ”Tuottajia oli silloin 120 ja maitomäärä oli 10 miljoonaa litraa vuodessa. Nyt tuottajien määrä on pienempi, mutta maitomäärä lähes kolminkertaistunut. Kasvulukujen taustalla on tuottajasiirtymisiä, mihin on varmasti vaikuttanut kilpailukykyinen maidon hinta.” Meijeriyhtiön vuosiliikevaihto on noin 13 miljoonaa euroa.

Ledlenser iSEO 5R -otsavalaisin Ammattilaisille kehitetty Ledlenser iSEO 5R -otsavalaisin pitää kätesi vapaina työtehtäviä varten. Valotehoa jopa 180 lumenia ja 120 metriin asti. Valaisimen mukana kypäräkiinnikkeet ja -klipsit. Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähti-kivennäisissä tai 20 €:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä. Kampanja voimassa: 1.9.–31.10.2016

Lisätiedot kampanjasta: www.kinnusenmylly.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 37


ruhan meijeri Perheyrityksen edut

Mitkä ovat pienen perheyrityspohjalta toimivan meijerin edut? Anu Autereen mukaan organisaatio on matala ja päätöksenteko on selkeää. ”Meillä ei ole turhia portaita ja päätökset syntyvät nopeasti. Kun Jormalta kysyy jotain asiaa, päätös on nopeasti tehty. Isommissa yrityksissä päätöksenteon portaat vievät helposti aikaa”, Autere sanoo. Jorma Oesch on tällä hetkellä kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies. Kaksi muuta osakasta, äänettöminä yhtiömiehinä, ovat hänen kaksi veljeään. ”Perheyritykselle tärkeää on itsenäisyys. Yhteistyö Arla Suomi -ryhmän kanssa tuo etuja maidonkeräilyssä, laboratorio- ja tuotantoneuvontapalveluissa sekä atk-ohjelmien kautta”, hän kertoo. Meijeriyhtiön toimitusjohtaja elää lähellä maidontuottajien arkea, sillä Oesch viljelee Ruhan kartanon maita. ”Maata on viljelyksessä 190 hehtaaria ja navetassa on 70 lehmää, joten tuottajan arki on tuttua.” Maitokiintiöistä luopuminen oli virhe

Suomalainen maatalous on kärsinyt eurooppalaisesta markkinakriisistä. Jorma Oesch

38 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

Ruhan tilan pihapiirissä on Jorma Oeschin mukaan joka kesä käynyt vasaroiden pauke, kun rakennuksia on korjattu ja remontoitu. Varastorakennus saa tänä vuonna uuden katon.

pitää Euroopan unionin (EU) päätöstä maitokiintiöistä luopumisesta virheenä. ”Maitokiintiösysteemi toimi hyvin ja se olisi syytä palauttaa. Markkinat ovat suomalaiselle maidontuottajalle julmat.” Maataloudessa kehityskulku menee hänen mielestään tulevaisuudessa kohti viljelijöiden syvenevää yhteistyötä siten, että he perustavat esimerkiksi yhteisiä osakeyhtiöitä. ”Maidontuotannossa se tarkoittaa sitä, että pienet karjat poistuu ja tulee yhteenliittymiä, joissa on mukana useita tiloja.” Samalla Oesch korostaa sen tärkeyttä, että tulevaisuudessakin on erikokoisia maa-

tiloja. ”Maataloudessa on hyvä pitää mielessä hallittu ja järkevä kasvu niin, ettei velkaannuta hallitsemattomasti.” Meijeriyhtiön tulevaisuus

Ruhan Meijeri Ky:n tulevaisuus näyttää vakaalta. Jorma Oeschilla on kolme lasta, joiden opintiet ovat suuntautumassa kauppa- ja oikeustieteisiin, eli pohjaa yrityksen jatkamiselle löytyy. ”Itsellä on vielä työuraa pitkään jäljellä, mutta on hyvä, että uusi polvi on kasvamassa. Suvun perinteet velvoittavat”, hän päättää.


Nimityksiä

tuomo flinkman

Ella Huttunen auttaa tiloja sami kilpeläinen

A

rla Itä-Suomen ja kaikkien Arlan hankintameijereiden toiminnan painopistettä on muutettu entistä enemmän tilakohtaisen palvelun tarjontaan ja yhteistyön vahvistamiseen tuottajien kanssa. Arla Itä-Suomen Kiteen meijerissä aloitti syyskuun alussa uutena maitotilojen tuotantoneuvojana Ella Huttunen. Ella on viittä vaille valmis agronomi ja on opiskellut pääaineenaan kotieläinten jalostusta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös myymäläpalvelut. Uudessa työssä Ella arvostaa työn vaihtelevuutta ja erityisesti yhteistyötä tuottajien kanssa. Hänen mukaansa on tärkeää, että tilojen kanssa löydetään yhdessä sopivat ratkaisut jokaisen tuottajan omalle tilalle. ”Asiakaslähtöisyys on tärkeää. Näin päästään yhdessä kohti tuottavampia ja laadukkaampia maitotiloja”, Huttunen kertoo.

Yksi tärkeä asia on löytää ruokinnan kautta kustannustehokkaita rehustusratkaisuja. Jalostuksellisesti tavoitteena on löytää kestävän ja tuottavan lypsylehmän takaavat ratkaisut. ”Indeksit ovat loistava apuväline, mutta niiden rinnalle tarvitaan konkreettisia valintoja tilan omille eläimille”, Huttunen neuvoo. Vapaa-ajalla Ella harrastaa agilityä, ravihevosia ja löytyypä kotoa myös lypsylehmiä.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

Uudet henkilöt myös tukevat koko yhteistyöryhmän tuottajille tarjottavia palveluita. Ella tekee jatkossa tiloille Arlan laatuohjelman ja -käsikirjan kumppanuuskäyntejä. Itä-Suomessa laatukyltin hankkineita tiloja on viimeisen vuoden aikana ollut runsaasti. Arlan hankintameijereissä on reilun vuoden aikana jäänyt eläkkeelle kolme henkilöä, jotka ovat palvelleet ryhmässä yhteensä yli sata vuotta.

MENESTYVÄ MAITOTILA 2017

MAITOHYGIENIALIITON SEMINAARI TAMPEREELLA 25.10.2016 klo 9.00-16.00 Saarioinen Oy:n pääkonttorin auditorio, Järvensivuntie 1 Kohderyhminä ovat maitotilat sekä meijereiden alkutuotantovastaavat ja muut alkutuotannon neuvontaa tekevät tahot. Ohjelma: • Lehmien ryhmittelyllä ja sujuvalla eläinliikenteellä sekä poikima-ajan hyvällä hoidolla terveyttä ja toimivuutta robottitilalle, Mari Hovinen • Jalkaterveyden merkitys lypsykarjalla, Reijo Junni • Lounas • Katsaus Maitohygienialiiton keräämiin valtakunnallisiin solu- ja bakteeritilastoihin , Tuija Lilja • Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä. Mervi Yli-Hynnilä • Maitohygieniaan liittyvä lainsäädäntö ja ajankohtaiset asiat, Marjatta Rahkio • Keskustelu yleisön ja puhujien kesken maidon laatutekijöistä, nousevatko tärkeimpään rooliin laitteet ja navetan suunnittelu vai hoitajat? • Loppukahvit Ilmoittautuminen ja maksut 30.9.2016 mennessä. Ilmoittautuminen ensisijaisesti e-lomakkeella linkistä Maitohygienialiiton sivulla www.maitohygienialiitto.fi. Maksuja ei palauteta, mutta osallistumisoikeuden voi siirtää toiselle henkilölle. Kokoustarjoilut sisältyvät osallistumismaksuun. Päivän hinta on 180€ osallistujaa kohden, jäsenyritysten osallistujat 140€. Paikkoja on 120 osallistujalle. MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 39


Eläinlääkäriltä

Utaretulehdusnäytteiden tutkiminen ja tulkinta PCR-menetelmällä Heidi Hiitiö

U

taretulehdusdiagnoosi tehdään lehmän historian, oireiden, maitomuutosten ja tulehduksesta kertovien somaattisten solujen perusteella. Diagnoosi viimeistellään ottamalla maitonäyte, josta tutkitaan siinä mahdollisesti esiintyvät mikrobit. Aikaisemmin, käytännössä ennen vuotta 2010, maitonäytteestä viljeltiin pieni pisara verimaljalle, jota pidettiin +37 asteen lämpötilassa 1–2 vuorokautta. Sopiva alusta ja lämpötila mahdollistivat elinkykyisten mikrobien kasvun, joka nähtiin erilaisina pesäkemuodostelmina (Kuva 1). Jatkotutkimuksissa pesäkkeissä kasvavista mikrobeista selvitettiin, oliko kyseessä esim. Streptococcus uberis vai kenties jokin muu monista kymmenistä utaretulehdusta aiheuttavista mikrobeista. Vuodesta 2010 lähtien suurimmat suomalaiset maitonäytteitä tutkivat laboratoriot ovat siirtyneet perinteisestä viljelystä uuteen PCR-tekniikkaan. Jokainen näistä laboratorioista käyttää samaa tekniikkaa ja yhtä laajaa näytepaneelia, joka sisältää viidentoista yleisimmän utaretulehdusmikrobin DNA-”vastakappaleet”. Nämä ovat: Staphylococcus aureus, Staphylococcus spp. eli KNS, Streptococcus agalactiae, Streptococcus dysgalactiae, Streptococcus uberis, Escherichia coli, Corynebacterium bovis, Enterococcus faecalis/faecium, Klebsiella pneumoniae/oxytoca, Serratia marcescens, Trueperella pyogenes/Peptoniphilus indolicus, Mycoplasma spp, Mycoplasma bovis, hiiva ja Prototheca (levä). Lisäksi testipaneelissa on ”vastakappale” myös stafylokokeille ominaiselle, penisilliiniresistenssiin viittavalle betalaktamaasigeenille (blaZ).

40 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

Miten PCR toimii?

Käytössä oleva reaaliaikainen PCR-menetelmä perustuu edellä mainittujen viidentoista yleisimmän taudinaiheuttajan DNA:n eli perimän tunnistukseen maitonäytteestä ilman viljelyä. Pienestä määrästä maitonäytettä hajotetaan ensin kaikki solut, poistetaan solujäte ja maidon rasva, jolloin näytteestä löytynyt DNA eli mikrobien perimäaines saadaan eristettyä monistusta varten. Koska kaikki bakteerisolut joudutaan tuhoamaan DNA:n eristystä varten, testin kannalta ei ole väliä, onko mikrobi alun perinkään ollut kuollut vai elävä. Tämän vuoksi voimme käyttää säilöntäainetabletteja maitonäytteiden lähetyksessä ja ottaa näytteitä, vaikka antibioottikuuri olisi jo aloitettu. Laboratoriossa kullekin viidelletoista mikrobille valmistettujen vastinkappaleiden

avulla kutakin DNA:ta yritetään kopioida niin moninkertaisesti, että se voidaan havaita ja sen määrä arvioida. Jos maitonäytteestä ei pystytä kopiomaan riittävästi esimerkiksi S. aureuksen DNA:ta, vastaus on sen osalta negatiivinen. Jos taas DNA:ta löytyi näytteestä, sen määrä ilmoitetaan suurena (+++), keskivertona (++), vähäisenä (+) tai epävarmana (+/-). Jos jonkin mikrobin osuus näytteessä on vallitseva, se ilmoitetaan lisähuomiolla >90 tai >99%. Testi ei kykene tunnistamaan mitään muita taudinaiheuttajia, kuin ne viisitoista edellä mainittua, joiden vastinkappaleet testiin on lisätty. Maitonäytteen tutkiminen PCR:llä vie alle neljä tuntia ja tulokset ilmoitetaan näppärästi tekstiviestillä, nettipalvelun kautta tai sähköpostilla.


Eläinlääkäriltä mirva lahtimaa

Kuva 1. Erilaisia elinkykyisiä mikrobeja kasvamassa verimaljalla

Tärkeimmät eroavaisuudet viljelyn ja PCR:n välillä

Tärkein ja merkittävin eroavaisuus vanhan ja uuden testimenetelmän välillä on mielestäni ihminen. Niin näytteenottohetkellä kuin tulkinnassakin. Kriittisin vaihe maitonäytteen tutkimisessa on nimittäin näytteenotto. Ihmisen käsistä löytyy läjäpäin stafylokokkeja, ympäristöstä esimerkiksi S. uberista ja hiivoja, sonta on täynnä E. colia ja enterokokkeja. PCR on niin herkkä, että jo kolme bakteeria saattaa aiheuttaa heikon positiivisen tuloksen! Ympäristöstä tai käsistä peräisin olevat mikrobit haittaavat näytteen tulkintaa ja voivat johtaa vääriin diagnooseihin. Näytteiden likaantumisen vuoksi olisikin suositeltavaa järjestää näytteenotto sellaisella

Maitonäytteen tutkiminen PCR:llä vie alle neljä tuntia ja tulokset ilmoitetaan tekstiviestillä, nettipalvelun kautta tai sähköpostilla.

paikalla, jossa kuivike ei pöllyä sekä estää lehmän potkut ja hännänhuiskeet. PCRnäytteenotossa täytyy aina käyttää puhtaita kertakäyttöhanskoja omissa käsissä. Utaretulehdus on aina utarekudoksen tulehdustila, eli bakteeri on syvällä maitotilassa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt utaretulehduksiakin aiheuttavat bakteerit viihtyvät erittäin hyvin vetimessä, vedinkanavassa, vedinaukossa tai vetimen iholla. Esimerkiksi yli puolet Staphylococcus spp. (koagulaasinegatiiviset stafylokokit eli KNS) löydöksistä näyttäisi olevan peräisin vetimen alueelta. Positiivinen mikrobilöydös, etenkin pieninä määrinä, onkin usein peräisin muualta kuin tulehdusalueelta. Perinteisessä viljelyssä koulutettu laborantti tulkitsi näytteen laadun: jos näytteessä oli näkyvää sontaa taikka purua, näyte olisi pitänyt jättää viljelemättä. Lisäksi hän tulkitsi bakteeri-pesäkkeet ja ilmoitti asiakkaalle vain tärkeimmän taudinaiheuttajan, jättäen epäolennaisuudet huomioitta. Jos maljalla kasvoi useampi kuin kaksi lajia, hän ilmoitti tuloksen sekakasvuna ja kehotti ottamaan uuden näytteen. PCRtestin tulkinta on täysin automatisoitu: kone tulkitsee monistumista kuvaavat käyrät ja kääntää ne plussiksi ja miinuksiksi. Lisäksi jokainen näytteestä löytynyt mikrobi ilmoitetaan asiakkaalle. Pahimmillaan tulos voi siis sisältää 15 eri lajia – vaikka tiedämme, että utaretulehdus on lähes aina vain yhden ja maksimissaan kahden eri mikrobin aikaansaannos! Eri mikrobeilla on lehmän taudin ja ennusteen kannalta myös isoja eroja – pieni määrä (+) C. bovista ei esimerkiksi ole lehmän kannalta sama asia kuin pieni määrä (+) Staphylococcus aureusta. Erilaisia näytteitä ja niiden tulkintaohjeet

Tietämys omassa navetassa esiintyvistä mikrobeista, mihin vuodenaikaan tai missä vaiheessa tuotoskautta utaretulehduksia esiintyy, on utareterveyden parantamisen ja ennaltaehkäisyn lähtökohta. Näytteitä voidaan ottaa useita erilaisia ja niille kaikille on oma tarkoituksensa. MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 41


Eläinlääkäriltä

Tyypillisimmät näytteet ovat tankkimaitonäyte, lehmäkohtainen näyte sekä aseptisesti otettu neljänneskohtainen näyte. Lehmäkohtaiset näytteet, joissa useampi neljännes on lypsetty samaan putkeen taikka automaattisesti robotin ottamat näytteet, ovat lähtökohtaisesti aina epäpuhtaita. Niiden käyttötarkoitus rajoittuu lähinnä saneeraustilanteisiin: onko lehmällä esim. Streptococcus agalactiae tai Mycoplasma bovis vai ei. Suosittelen lämpimästi myös ostolehmien maidon tutkimista lehmäkohtaisen näytteen avulla. Tankkimaitonäytteet kertovat karjatasolla saman asian. Varsinaiset utaretulehdusdiagnoosit, joiden perusteella eläimelle voidaan tarvittaessa määrätä hoito, perustuvat ainoastaan aseptisesti otettuihin neljänneskohtaisiin näytteisiin. Neljänneskohtaisista näytteistä muodostuu ajan kuluessa karjan utareterveyttä kuvaava tilanne, jota käytetään hyväksi utareterveyssuunnitelman teossa. Luetettavimpia näytetuloksia ovat ne, joissa esiintyy vain maksimissaan kaksi eri lajia, ja toinen niistä selvästi suuremmalla määrällä (+++) kuin toinen (+). Kolme eri lajia sisältäviä näytteitä tulee tulkita ainoastaan, jos niistä jokin on selvästi ilmoitettu vallitsevaksi eli merkillä >90 tai > 99% (Taulukko 1). Vähäiset määrät (+) esimerkiksi hiivoja, Staphylococcus spp., T. pyogenesta tai C. bovista voi jättää huomioitta, etenkin jos arvelet, ettei näytteenotto sujunut ihan puhtaasti. Str. agalactiae ja M. bovis tai S. aureus ovat pieninäkin määrinä merkityksellisiä löydöksiä. Etenkin, jos kaksi ensin mainittua esiintyvät karjassasi ensimmäistä kertaa, ota yhteys eläinlääkäriisi ja ota uusintanäyte. Jos näytetulos sisältää useita eri lajeja, sitä ei pidä yrittää tulkita, vaan ottaa uusi näyte (Taulukko 1). Likaantuneistakin näytteistä tulee kuitenkin huomioida Str. agalactiae ja M. bovis löydökset. Likaantuneet, tulkitsemiskelvottomat näytteet aiheuttavat turhia kustannuksia, joten puhtaan näytteenoton tärkeyttä ei voi tässäkään olla korostamatta.

Table 1 Lehmä PCR-tulos

Bakteerin Bakteerin osuus määrä

Tulkintaesimerkki

Lehmä PCR-

411

S. aureus Betalaktamaasigeeni Hiiva A. pyogenes/P.indolicus S. uberis

+ + ++ + ++

Näyte on likaantunut eikä tuloksesta voi tulkita mikä bakteeri on utaretulehduksen aiheuAaja. Ota uusi näyte.

411

S. au Betal Hiiva A. py S. ub

789

Staphylococcus spp. Betalaktamaasigeeni

+ +

Mikrobia vähäinen määrä, voi olla peräisin 789 veKmestä. Seuraa neljännestä. Ei toimenpiteitä.

Staph

007

Str. dysgalac8ae S. uberis

++ +

Jos tulos vastaa lehmän oireita, Str. dysgalac8ae 007 on tartunnan aiheuAaja.

Str. d S. ub

1023

Str. agalac8ae KNS Betalaktamaasigeeni Escherichia coli

+ + + +

Likaantunut näyte. Huomaa näyAeestä Str. agalac8ae. Ota uusi näyte. Jos karjassa ei ole tavaAu Str. agalac8aeta aikaisemmin, ota yhteys eläinlääkäriisi.

1023

Str. a KNS Betal

000

S. aureus

+

S. aureusta eriAyy eri määriä eri aikoina ja sen on todeAu aiheuAavan myös pieninä määrinä kunnon tulehduksia. Tarkasta lehmän oireet ja soluluku, jos solut korkealla tulos todennäköisesK todellinen.

000

S. au

>99%

Lehmä PCR-tulos Bakteerin Bakteerin osuus Tulkintaesimerkki Taulukko 1. Tulkintaesimerkkejä. Kysy tulkinta-apua eläinlääkäriltäsi. Jos kuulut lääkeluovutuksen määrätulkinta- ja hoito-ohjeet. piiriin, katso eläinlääkärisi antamat 411

S. aureus Betalaktamaasigeeni Hiiva A. pyogenes/P.indolicus S. uberis

+ mirva lahtimaa + ++ + ++

Näyte on likaantunut eikä tuloksesta voi tulkita mikä bakteeri on utaretulehduksen aiheuAaja. sairas, kuumeinen ja maito on muuttuOta uusi näyte.

ti nutta ja tulos on negatiivinen tai vaikkapa Corynebacterium bovis (+), tuloksen luotettavuutta tulee epäillä. Tässä tapauksessa 789 Staphylococcus spp. + Mikrobia vähäinen määrä, voi olla peräisin Betalaktamaasigeeni + veKmestä. Seuraa neljännestä. Ei toimenpiteitä. taudinaiheuttaja on todennäköisesti jokin 007 Str. dysgalac8ae ++ >99% Jos tulos vastaa oireita,testiin Str. dysgalac8ae muu mikrobi, kuinlehmän yksi niistä kuuluS. uberis + on tartunnan aiheuAaja. vista viidestätoista. 1023 Str. agalac8ae + Likaantunut Huomaalähettää näyAeestäviljeltäStr. Tällöin näytenäyte. kannattaa KNS + agalac8ae. Ota Eläinlaboratoriopalvelu uusi näyte. Jos karjassa ei ole väksi esimerkiksi Betalaktamaasigeeni + tavaAu Str. agalac8aeta aikaisemmin, ota Movetiin. Escherichia coli + yhteysMuistathan eläinlääkäriisi.että viljelyyn meneviin näytteisiin ei saa laittaa säilöntäainetablettia ja ne tulee 000 S. aureus + S. aureusta eriAyysäilyttää eri määriä kylmässä. eri aikoina ja Säisen on todeAu aiheuAavan myös pieninä löntäainetabletti on antibiootti ja semäärinä tuhoaa kunnon tulehduksia. Tarkasta lehmän ja Kaikista tärkeintä tulkinnassa on kuitennäytteessä olevat mikrobit niin, etteioireet viljesoluluku, jos solut korkealla tulos kin potilas itse, eli lehmä ja sen oireet. Jos ly enäätodennäköisesK onnistu. Postiin näytteen voi laittaa todellinen. lehmä soluttaa vain vähän, sillä ei ole yleisesim. kylmäpakkauksen kanssa. Lehmä PCR-tulos Bakteerin Bakteerin osuus Tulkintaesimerkki oireita kuten kuumetta, se syö ja juo ja on Pidetään tulkinta-asioissa mielessä siis määrä oma itsensä, mutta näytetuloksessa komeivarsinaiset potilaamme ja hoidetaan lehmiä 411 S. aureus + Näyte on likaantunut eikä tuloksesta voi tulkita lee suuriBetalaktamaasigeeni määrä E. colia (+++) – ei plussamerkkejä tulospaperilta!aiheuAaja. + ja muutama mikä bakteeri on utaretulehduksen Hiiva – voit olla melko ++varma, että Ota uusi näyte. muu löydös A. pyogenes/P.indolicus + Kirjoittaja on eläinlääketieteen lisensiaatti. Hän työsnäytteenottotilanteessa mukaan on tullut S. uberis ++ kentelee Helsingin Yliopistossa tehden väitöskirjaa lypsettyä myös sontaa. 789 Staphylococcus spp.coli tulehduksesta + Mikrobia vähäinen määrä, voiPCR-menetelmälolla peräisin utaretulehdusten diagnostiikasta Vakavasta (+++) E. Betalaktamaasigeeni + veKmestä. Seuraa neljännestä. Ei toimenpiteitä. lä. Lisäksi hän toimii yksityisenä terveydenhuoltokärsivät lehmät ovat sairaita myös ulospäin Str. dysgalac8ae ++ >99% Jos tulos vastaa lehmän oireita, Str. dysgalac8ae eläinlääkärinä tehden muun muassa utareterveydenja007krooniset oireettomat tapaukset melko S. uberis + on tartunnan aiheuAaja. harvinaisia. Yhtä lailla, jos lehmä on selväs- huoltosuunnitelmia yrityksessä Lehmälääkärit.com.

S. au Betal Hiiva A. py S. ub

789

Staph

007

Str. d S. ub

1023

Str. a KNS Betal

000

S. au

Lehmä PCR411

S. au Betal Hiiva A. py S. ub

789

Staph

007

Str. d S. ub

Str. agalac8ae KNS Betalaktamaasigeeni Escherichia coli

+ + + +

Likaantunut näyte. Huomaa näyAeestä Str. agalac8ae. Ota uusi näyte. Jos karjassa ei ole tavaAu Str. agalac8aeta aikaisemmin, ota yhteys eläinlääkäriisi.

1023

Str. a KNS Betal

000

S. aureus

+

S. aureusta eriAyy eri määriä eri aikoina ja sen on todeAu aiheuAavan myös pieninä määrinä kunnon tulehduksia. Tarkasta lehmän oireet ja soluluku, jos solut korkealla tulos todennäköisesK todellinen.

000

S. au

Bakteerin Bakteerin osuus määrä

Tulkintaesimerkki

Lehmä PCR-

+ + ++ + ++

Näyte on likaantunut eikä tuloksesta voi tulkita mikä bakteeri on utaretulehduksen aiheuAaja. Ota uusi näyte.

411

Lehmä PCR-tulos 411

S. aureus Betalaktamaasigeeni Hiiva A. pyogenes/P.indolicus S. uberis

www.huitinholstein.net MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

411

1023

PARAS PARITUSKUMPPANI 42 |

Lehmä PCR-

1

S. au Betal Hiiva A. py S. ub


Energiatehokkuus

Mirva Lahtimaa

A

rla Suomen Sipoon meijerissä säästetään tänä vuonna hurjat 33 miljoonaa litraa vettä, kun hyötykäyttöön valjastetaan meijerin prosessien jäähdytyksessä käytettävän vesi. Aktiivinen säästökohteiden etsintä on tuottanut tulosta. ”Etsimme koko ajan säästökohteita ja tämä on nyt yksi suurimmista löydöksistämme. Aina pitää muistaa kysyä, miksi jokin asia tehdään kuten se tehdään, niin säästökohteet löytyvät”, kertoo Arlan investointipäällikkö Vesa Hostikka. Prosessien jäähdytyksestä pois johdettava vesi on noin 55-asteista, joten sen mukana meni aiemmin veden lisäksi hukkaan suuri määrä energiaa. Mutta ei enää. ”Nyt otamme veden talteen ja käytämme sen höyryntuottoon. Ennen käyttöä vesi

mirva lahtimaa

Säästämme 33 miljoonaa litraa vettä

Arlan Vesa Hostikka (vas.) ja Gösta Grönqvist etsivät uusia säästökohteita Arlan Sipoon mejeristä.

pitää kuitenkin pehmentää, mutta vedenpehmennin oli sijoituksena pieni verrattuna hyötyihin”, kertoo Hostikka. Veden hyödyntäminen vaati 50 000 euron investoinnin, mutta säästöä saadaan vuodessa noin 100 000 euroa, jolloin investointi maksaa itsensä takaisin puolessa vuodessa. Uusia säästökohteita metsästetään

Ennen höyrystettävä vesi tehtiin noin seitsemän asteisesta vedestä. Energiaa säästyy nyt myös sen vuoksi, ettei prosesseista poisjohdettavaa vettä tarvitse lämmittää yhtä paljon kuin kylmää vettä.

”Tämä on selkeä energiansäästöprojekti, mutta koskettaa vahvasti myös vettä ja ympäristöä. Etsimme erityisesti veteen liittyviä säästökohteita, sillä vesi saattaa joskus olla kortilla, erityisesti kesällä. Näin voimme hyödyntää vesiä uudelleen puhtaan veden sijaan”, Hostikka valaisee. Arla on mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa, mikä edellyttää vuosittain tiettyjen tavoitteiden saavuttamista. ”Olemme saavuttaneet tavoitteemme erittäin hyvin. Tulevaisuudessa säästökohteita etsitään tehokkaasti myös valaistuksen puolelta”, päättää Hostikka.

Arla Suomi

Kuvat: tallink silja

Toivotamme teidät perheinenne tervetulleeksi Arla Suomi - yhteistyöryhmän yhteisesti järjestämälle päivä Tukholmassa -risteilylle viikolla 42 Ti 18.10.2016–To 20.10.2016. Matkalle on jäljellä vielä muutama paikka nopeimmille SUORAAN MATKA VEKAN toimistosta, joko puhelimitse tai nettivarauksella. Ilmoittautumisen yhteydessä on tärkeää kertoa minkä Arla Suomi -yhteistyömeijerin tuottajia olette.

-yhteistyöryhmän risteily ohjelmaa koko e! ll e e h r e p

ILMOITTAUTUMISET NUMEROON: 0200 120 400 avoinna ark. 8-18 ja la,su 10-14.00 NETTIVARAUS OSOITTEESSA: www.matkavekka.fi/arla Matkaliput ja laivaan ohjaus tapahtuu Tallink Siljan Olympiaterminaalissa, Matka Vekan edustajan toimesta. Risteilyn avausohjelmassa toimitusjohtaja Reijo Kiskola kertoo maitomarkkinoiden ja ryhmän tuoreimmat kuulumiset, Bernerin edustajat opastavat ajankohtaista nurmiasiaa ja MTK:n verojohtaja Timo Sipilä kertoo maatilojen yhtiöittämisestä.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 43


Porlammin Osuusmeijeri

Marko ja Ritva Haarala sekä lapset Jaakko ja Jenni osallistuivat mielellään kesäretkelle.

Kesäretki katkaisee päivärytmin

P

orlammin Osuusmeijeri järjesti heinäkuussa perheretken Kouvolan Karting-Centeriin, missä maidontuottajat perheineen pääsivät rentoutumaan kilparadalla. Kovien kisojen ja kurvien jälkeen kolmikymmenhenkinen joukko ruokaili yhdessä ravintolassa. Osuusmeijerin toimitusjohtajan Kari Ollikaisen mukaan kesäretkellä on tärkeä yhteisöllinen merkitys tuottajien kesken. ”Kesäretki katkaisi perinteisen päivärytmin. Maidontuottajien työn ei pidä olla pelkkää puurtamista, vaan joskus pitää olla hauskaakin. Retkellä tuottajilla on mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja keskustella keskenään ajankohtaisista asioista”, hän kertoi. Porlammin Osuusmeijeri on jäsen Arla Suomi -yhteistyöryhmässä. Meijerillä on tällä hetkellä 14 maidontuottajaa Lapinjärven, Artjärven, Iitin ja Elimäen alueella. Maitoa tuotantotiloilta kerätään jalostettavaksi noin 6,5 miljoonaa litraa vuodessa. Vuonna 1914 perustettu ja osuuskuntana vuodesta 1920 lukien toiminut meijeri on koko historiansa ajan valmistanut juustoja. Tällä hetkellä se valmistaa emmental- ja

44 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

”Maidontuottajien työn ei pidä olla pelkkää puurtamista.” sulatejuustoja sekä pizzajuustoja niin kuluttajille kuin suurkeittiöillekin. ”Meidän tunnetuin tuotteemme on Mustaleima-emmental”, Ollikainen kertoo. Maitokiintiöistä luopuminen oli virhe

Kouvolan kesäretkelle osallistuivat myös Marko ja Ritva Haarala tyttärensä Jennin, 10, ja poikansa Jaakon, 11, kanssa. Perheen vanhin poika Juho, 13, oli jäänyt kotimieheksi. Haaraloilla on 60 lehmän lypsykarjatila Artjärvellä kymmenen kilometrin päässä Porlammin meijeriltä. Tila on ollut isännän suvun hallussa vuodesta 1543 lukien. ”Porlammin Osuusmeijerin tuottajia on oltu 1970-luvun lopulta lähtien. Sen maksa-

ma hinta on ollut korkeampi kuin Tuottajain Maidolla. Osuusmeijeri palvelee tuottajaa hyvin ja Arla-yhteistyö on ollut sujuvaa, Marko Haarala kiittää. Haarala on isännöinyt kotitilaansa vuodesta 1994 lähtien. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 on ollut maitotaloudelle kovaa aikaa. ”Maidon hinta on mennyt alas koko ajan. EU:ssa tehty päätös maitokiintiöiden poistamisesta oli virhe, mutta voidaanko kiintiöjärjestelmään palata – tuskin. Toivon mukaan nyt alkaisi olla maidon hinnassa pohjakosketus nähty”, Marko Haarala pohtii. Rauhallisesti eteenpäin

Artjärvellä on maitotilan laajennuksia tehty maltillisesti. Eläinmäärä on kasvanut kahden vuosikymmenen aikana kaksinkertaiseksi. Tuorein investointi oli vanhan navetan saneeraus yhden robotin pihattonavetaksi, mikä valmistui toukokuussa. ”Maitotilojakin on usein neuvottu laajentumaan nopeasti, mikä on johtanut tilojen velkaantumiseen ja taloudelliseen ahdinkoon. Olemme pyrkineet laajentumaan maltillisesti niin, ettei yltiöpäisesti edetä”, isäntä toteaa.


Porlammin osuusmeijeri Karting-radalla miteltiin vauhdin mestaruudesta.

Portlammin Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen.

Porlammin Osuusmeijeri yhtiöitti juustoliiketoiminnan

P

orlammin Osuusmeijeri on päättänyt eriyttää juuston valmistuksen ja markkinoinnin kokonaan omistamaansa Porlammin Meijeri Oy tytäryhtiöön. Tytäryhtiö aloitti toimintansa 30. kesäkuuta 2016, jolloin juustoliiketoiminta siirrettiin yhtiölle. Yhtiöittämisen avulla vastataan markkinoiden haasteisiin ja paran-

netaan edellytyksiä juustoliiketoiminnan tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseen sekä kehittämiseen. Porlammin Osuusmeijeri omistaa Porlammin Meijeri Oy:n koko osakekannan. Juustoliiketoiminta on edelleen olennainen osa Porlammin Osuusmeijeri – konsernin toimintaa. Konsernin juustoliiketoiminta tapahtuu

järjestelyn jälkeen Porlammin Meijeri Oy:n nimissä, mutta tuotteet tai tuotemerkit eivät järjestelyssä muutu. Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen toimii myös Porlammin Meijeri Oy:n toimitusjohtajana. Uusi yhtiö Porlammin Meijeri Oy jatkaa myös Porlammin Osuusmeijerin logistiikka- ja vuokraustoimintaa.

BIOKAASU KUSTANNUSTEHOKAS JA VAIVATON TAPA SIIRTYÄ YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEEN JA KOTIMAISEEN ENERGIAAN. Biokaasu on fiksu energiamuoto ja mahdollistaa kiertotalouden, jossa biohajoavat jätteet saadaan hyödynnettyä energiaksi ja uudelleen käyttöön. Biokaasumerkki kertoo vastuullisesta valinnasta ja takaa, että tuote on valmistettu ympäristölle ystävällisesti. Lue lisää osoitteesta biokaasumerkki.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 45


Uusi yhteistyökumppani

Ranua Zoo yhteistyöhön Arla-yhteistyöryhmän kanssa

A

ArtMocca

rla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu iloitsee hyvin alkaneesta yhteistyöstä Ranuan eläinpuiston ja Lomakylä Gulo Gulon kanssa. ”Tarjoamme eläinpuistossa vieraileville asiakkaille mahdollisuuden piipahtaa samalla alueella sijaisevassa myymälässämme ja annamme pienen edun alueen majoituspalveluita käyttäville”, Linjakumpu kertoo. Ranua Zoon toimitusjohtaja Tommi Hinno puolestaan kiittää siitä, että Arla PohjoisSuomi käyttää heitä kokouspalvelujen tarjoajana. Eläinpuisto on myös käyttänyt hankinnoissaan meijerin myymälää. ”Tarjoamme myös pienen edun Arlayhteistyöryhmän tuottajille ja yhteistyökumppaneille heidän majoittuessaan meillä”, hän kertoo. Ranua Zoo on jatkanut vahvaa kasvuaan yhtenä arktisen alueen vetovoimaisimpana kohteena. Alueella vierailee 100 000 kävijää vuodessa ja majoitusvuorokausia kertyy 18 000. Kesäaikana kotimaan matkailijat ovat pääosassa, mutta talvisesonkina jo yli 30 000 kansainvälistä asiakasta haluaa ko-

46 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

marko junttila

kea arktisuuden, luonnon ja eläimet. Tommi Hinno kertoo kävijöitä viehättävän erityisesti sen, että eläimet ovat osa ympäristöä ja elävät luonnonmukaisessa ympäristössä. Kysymykseen, mikä on eläintarhan vetovoimaisin eläin, Tommi Hinno nostaa ark-

tisen eläinkunnan kuninkaan eli jääkarhun ykköseksi. ”Myös eläinlapset ovat aina sekä eläinpuiston väelle että vieraille ihailun aihe. Tänä vuonna lapsia on syntynyt myskihärälle ja ahmoille sekä sorkkaeläimille”, Hinno vinkkaa.

. o t i Ma Luonnollinen osa elämää.


MAIDOISSA ON EROA? NIIN ON TABLETEISSAKIN!

MAIDONTUOTTAJIEN TABLETIT

Arla tabletilla on mahdollisuus hyödyntää maidontuotannossa käytettäviä sovelluksia suoraan vaikkapa navetasta. Tarjoamme yhteistyössä Arla Suomi yhteistyöryhmän kanssa työvälineet digitalisaation lisäämiseen ja arjen helpottamiseen tiloilla.

Tehokas navettatabletti

Toimiston hybridi

Sään, iskun ja pölynkestävä rakenne

Kevyeen toimistokäyttöön

10.1” FullHD IPS-näyttö Intel x7-8750 neliydinsuoritin 4GB keskusmuisti 128GB SSD tallennusmuisti WI-FI ja 4G / LTE yhteydet Windows 10 järjestelmä

10,1” HD Touch näyttö Z8300 prosessori 4GB keskusmuisti 64GB SSD tallennusmuisti Wi-Fi ja Bluetooth yhteydet Windows 10 järjestelmä

kk 28€+20€ laitteet

kk 18€+20€

palvelu

laitteet

870 € suoraosto

palvelu

580 € suoraosto

Suojattu perustabletti Iskun ja pölyn kestävä rakenne

kk 10€+20€ laitteet

halpaan hintaan tukea ja turvaa

Investoinnin helppoutta - Laitevuokra 100% vähennyskelpoinen - Edullinen ja kattava laitevakuutus - Vapauttaa pääomia liiketoimintaan - Helposti budjetoitavat IT-menot

10.1” FHD IPS-näyttö neliydinsuoritin 2GB keskusmuisti 32GB eMMC tallennusmuisti WI-FI ja 4G / LTE yhteydet Android 6.0 järjestelmä

Palvelut

Rahoitus

- lisäveloitukseton tekninen puhelintuki - laitevaihto vikatilanteissa (rahoitus) - Laitteiden esiasennus ja testaus - Laiteimagen ylläpito - Tietoturva ja valvontapalvelut - Päivityksien keskitetty hallinta - Etätukimahdollisuus

palvelu

322 € suoraosto

Sopimuksen pituus 36kk, jonka jälkeen laitteiston voi lunastaa omistukseensa 1% jäännösarvolla. Laitteiston voi ostaa myös suoraostolla, jolloin kuukausiveloitteisista palveluista ainoastaan palvelun osuus jää voimaan. Hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero.

Paras Ratkaisu. MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

| 47


48 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2016

Maitoa Suomesta 3/2016  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Maitoa Suomesta 3/2016  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Advertisement