Maissi on sitä parempaa rehua mitä pidempään kasvukausi kestää, tähkissä on valtaosa rehun energia-arvosta.
taassa syötössä laakasiilossa voi olla rehun jäätymisriski. Maissi pärjää kaikilla maalajeilla. Loukasissa pääasiallinen maalaji on hiesusavi ja siellä se on onnistunut hyvin. Maissi viihtyy myös turvemailla, joista vapautuu kasvukauden mittaan kasvin tarvitsemaa typpeä. Läpäisevilläkin maalajeilla maissi viihtyy, mutta kuivuus voi ajoittain aiheuttaa ongelmia. Lannoitusta pitkään mittaan kasvava maissi tarvitsee paljon, ensimmäisinä vuosina Koljosten tilan hehtaarisatoja rajoitti typen liian vähäinen käyttö. Karjatilalle maissi on hyvä kasvi, koska se pystyy hyödyntämään hyvin lietelannan ravinteita. Rikkakasvien torjunta on tärkeää, koska kasvi kylvetään 75 sentin rivivälillä ja lannoituksessa käytetään lietelantaa. Erikoiskoneella kylvö ja osa kasvinsuojelutöistä pystytään tekemään yhdellä ajolla.
Runsas sato yhdellä korjuukerralla Maissin parhaisiin puoliin kuuluu se, että kasvista saa yhdellä korjuukerralla lähes yhtä paljon satoa kuin nurmesta 2-3 korjuukerralla. Syksyllä sopivia olosuhteita joutuu joskus odottamaan, mutta hyvän päivän tullen korjuu käy joutuisasti. Korjuun nopeuttamiseksi Loukasissa täytetään samanaikaisesti kahta laakasiiloa. ”Ilman maissia meillä pitäisi olla nurmialaa huomattavasti enemmän. Maissin viljelyyn liittyy kuitenkin myös riski, jota meillä on vähennetty korjaamalla osalta pelloista kokoviljasäilörehua”, Barbro Koljonen kertoo.. Maissin kylvö ja korjuu vaativat erikoiskoneita, joita ei kannata hankkia pienille korjuualoille. Hämeestä löytyy urakoitsijoita, jotka tekevät töitä melko laajalla maantieteellisellä alueella. Maissisadon korjuussa ei käytetä säilöntäaineita. Säilyvyys perustuu siihen, että rehun sokerit muuttuvat maitohapoksi.
Energiapitoinen lisä appeeseen Maissisäilörehua käytetään Loukasissa yli satapäisen lypsykarjan ruokinnassa yhtenä appeen osana. Yhtä maissitonnia kohti rehuun laitetaan kaksi tonnia nurmirehua. Maissi antaa rehuun energiaa ja nurmisäilörehu valkuaista. Lisäksi tietysti tarvitaan muita komponentteja. Lehmät syövät maissisäilörehua mielellään, menekki on sitä parempi mitä lyhyemmäksi rehu on silputtu. Maittavuuteen vaikuttaa sekin, miten pitkään sänkeen rehu on korjattu. MAITOA SUOMESTA Maitoa Suomesta 9 2015.indd 1
| 13
26.8.2015 13:38:50