Animalia 4/2023

Page 1

lehti eläinten asialla

4/2023

Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään

t u n t e va n kalan äänetön tuska

yö s Lue m sa: s ve rko edia .fi m li a a nima

Voimmeko jättää jo jäähyväiset

turkistarhaukselle?


Kampa

Ka

Ka

um isia

teksti laura uotila • kuvitus hanna kukko

um isia

Kampa

sia

sia

akuulumi nj

akuulumi nj

m pan kuul ja

m pan kuul ja

Voimmeko jättää jo jäähyväiset turkistarhaukselle? kesällä turkistarhoilla alkanut lintuinfluenssaepidemia vauhdittaa turkisalan alamäkeä. lintuinfluenssaa edelsivät kuitenkin monet muut vastoinkäymiset, joissa eläinoikeusjärjestöjen rooli on ollut huomattava.

K

esän ja syksyn olemme

Animaliassa seuranneet keskustelua lintuinfluenssasta mielenkiinnolla: onko tässä nyt se viimeinen niitti turkistarhauksen kieltämiselle? Olemme jo vuosia varoitelleet turkistarhojen zoonoosiriskeistä, mutta viranomaiset eivät ole ottaneet asiaa vakavasti. Päinvastoin. Kun koronavirus kuritti muiden maiden minkkitarhoja, aloitettiin Suomessa nopeasti koronarokotteen kehittäminen minkeille. Vaikka samaan aikaan ihmisille tarvittavien rokotteiden komponenteista oli pulaa, haluttiin Suomessa pelastaa kuilun partaalla jo valmiiksi kiikkuva turkistarhaus. Vain pari vuotta koronaviruksen jälkeen lintuinfluenssa pääsi iskemään turkiseläimiin. Monilla tarhoilla tautisuojauksesta ei ollut huolehdittu ja luonnonvaraiset linnut pääsivät lentämään turkiseläinten häkkirivistöihin. Tartunnan saaneet linnut söivät turkiseläinten rehuja ja levittivät samalla virusta turkiseläimiin. Mutta lintuinfluenssa yksinään olisi tuskin kaatamassa turkisalaa. Epidemiaa on edeltänyt vuosikymmenien työ turkistarhauksen kieltämiseksi, joka on romahduttanut turkisten kysyntää ja saanut ison osan suurista muotitaloista luopumaan turkisten käytöstä. Työtä on tehty niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Eurooppalaisten eläinjärjestöjen työn suurimpia saavutuksia onkin se, että jo 20 EU-maata on kieltänyt kokonaan tai osittain turkistarhauksen. Suomen lisäksi EU-maista enää Kreikka, Romania, Bulgaria, Puola, Portugali ja Kypros sallivat tarhauksen ilman rajoituksia.

Animalian selvitykset nousivat medioihin

Kansalaisaloitteet pakottavat päättäjät ottamaan vastuuta

Kun lintuinfluenssa nosti turkistarhauksen tulevaisuuden tapetille, alkoivat eri mediat kirjoittaa Animalian viime vuonna julkaisemasta selvityksestä turkisalan tulevaisuudesta. Selvityksessä tutkija Eija Vinnari käy läpi turkisalan taloudellista merkitystä ja sitä, miten ala voitaisiin ajaa hallitusti alas. Teetimme raportin viime vuonna, koska eduskunta ei lukuisista pyynnöistämme huolimatta ollut tilannut selvitystä. Media kiinnostui myös Animalian aiemmin julkaisemista tiedoista. Eri artikkeleissa mainittiin esimerkiksi se, miten koronaepidemian varjolla kannattamatonta turkisalaa tuettiin yli 30 miljoonalla eurolla ja miten Animalia paljasti alan suurennelleen työllisyyslukuja vuosikaudet. Myös Animalian tekemät eläinpoliittiset puoluekyselyt keräsivät mediahuomiota. Yhtäkkiä koko mediakenttä tuntui heräävän siihen, miten monilla eri tavoin turkisala on toiminut epäeettisesti. Viimein julkisessa keskustelussa myönnettiin, että turkisala aiheuttaa paitsi kärsimystä eläimille myös uhan niin kansanterveydelle kuin kansantaloudellekin. Asennemuutoksesta kertoo sekin, miten isoissa päivälehdissä on ollut pääkirjoituksia, joissa kannatetaan turkistarhauksen lopettamista. Kirjoituksia on ollut esimerkiksi Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä, Lapin Kansassa ja mikä kaikkein historiallisinta, myös Pohjanmaalla ilmestyvässä Ilkka-Pohjalaisessa.

Keväällä 2023 tarvittavat allekirjoitukset kerännyt eurooppalainen Fur Free Europe -kansalaisaloite on parhaillaan Euroopan komission käsittelyssä. Syyskuussa turkisalan kieltämiselle annettiin vauhtia suomalaisella kansalaisaloitteella, joka vaatii turkistarhauksen kieltämistä Suomessa. Aloite keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta vain vuorokaudessa ja nimienkeruu lopetettiin, kun 100 000 allekirjoitusta saavutettiin reilussa viikossa. Seuraavaksi aloite etenee eduskuntaan. Animalia oli mukana tukemassa aloitetta ja tulemme vaikuttamaan eduskunnassa aloitteen hyväksymisen puolesta. Tie turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa on ollut pitkä, mutta viimein voinemme sanoa, että olemme lähellä sitä hetkeä. Emme kuitenkaan olisi tässä ilman Animalian ja muiden eläinjärjestöjen sekä aktiivisten kansalaisten sitkeää ja pitkäaikaista työtä. Jos eläinjärjestöt eivät olisi tuoneet vuodesta toiseen esille turkistarhauksen aiheuttamaa eläinten kärsimystä, jos emme olisi yhdessä rintamassa vaatineet muutoksia niin kansallisesti kuin EU:ssakin ja jos emme olisi sitkeästi kaivaneet esille alan virheellisiä toimintatapoja, ei alamäki olisi näin jyrkkä. Tällä hetkellä päättäjien on jo hyvin vaikea perustella sitä, miksi alan yhä annetaan jatkua Suomessa tai muualla Euroopassa. Sekä EU-komissio että Suomen eduskunta joutuvatkin jo pian ottamaan kantaa siihen, voiko epäeettisen turkistarhauksen antaa enää jatkua.



Pääkirjoitus

kuva taija rinne

Kansalaiset vastaan lobbarit

12

V

uosi 2012 oli tärkeä kansalaisvaikuttamisen kannalta. Silloin sekä Suomessa että Euroopan unionissa otettiin käyttöön kansalaisaloite virallisena työkaluna, jonka avulla kansalaisten on mahdollista vaatia muutoksia lainsäädäntöön. Kansalaisaloitteet edellyttävät lainsäätäjiltä toimenpiteitä erotuksena erilaisiin vetoomuksiin. Kansalaisaloitteita onkin tehty ahkerasti. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana kaikkiaan 60 aloitetta keräsi vaaditun 50 000 allekirjoitusta ja eteni eduskunnan käsittelyyn. Ensimmäinen näistä oli Animalian ja muiden järjestöjen yhteinen Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite vuonna 2013. Kuten tiedämme, eduskunta hylkäsi aloitteen, mutta lupasi parannuksia eläinten oloihin. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, luvattuja parannuksia ei ole tehty ja eduskunnan käsittelyyn on tulossa jälleen uusi turkistarhauksen vastainen kansalaisaloite. Kevääseen 2022 mennessä eduskunta oli hyväksynyt vain neljä kansalaisaloitetta, yli kolmasosan ollessa edelleen käsittelyssä. Samaan aikaan Euroopan unionin tasolla yhdeksän eurooppalaista kansalaisaloitetta on kerännyt vaaditun miljoona allekirjoitusta ja edennyt Euroopan komission käsittelyyn. Peräti viisi yhdeksästä aloitteesta on liittynyt eläimiin. Komissio on antanut vastauksensa kahdeksaan. Tätä kirjoittaessani odotamme komission vastausta yhdeksänteen, eli Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseemme. Eläinjärjestöjen toiveena on ollut, että kansalaisaloitteen vaatima turkistarhauskielto sisällytettäisiin Euroopan komission lupaamaan, tiettyjen eläinlajien häkkikasvatuksen kieltävään lainsäädäntöesitykseen. Komissio lupasi häkkikasvatuskiellon vastauksessaan End the Cage Age

-kansalaisaloitteeseen. Komissio on jo pitkään kertonut julkaisevansa esityksensä tänä syksynä. Lokakuussa kävi kuitenkin selväksi, että esityksen tekeminen viivästyy ensi kesän EU-vaalien yli. Taustalla on eläintuottajien vahva lobbaus. Niin kauan kuin eläinten asema ei ole millekään puolueelle kynnyskysymys, ovat kansalaisaloitteet tärkeä keino saada eläinasioita lainsäätäjien käsittelyyn. Demokratian kannalta on kuitenkin erittäin huolestuttavaa, että aloitteiden käsittely on hidasta, vain hyvin pieni osa on johtanut lainsäädäntömuutoksiin, eikä käsittelyn yhteydessä tehtyjä lupauksia välttämättä pidetä. Muiden lakialoitteiden tavoin kansalaisaloitteidenkin läpimenoon vaikuttaa lobbaus puolesta ja vastaan. Haasteemme on, että eläintuotannon lobbareilla on eläinoikeustoimijoihin verrattuna valtavat resurssit vaikuttaa päätöksiin. Siitä huolimatta – ja juuri sen takia – jatkamme vaikuttamistyötämme. Emme anna päättäjien unohtaa, että kansalaiset haluavat parempaa eläimille. Kiitos, että olet eläinten puolella! Heidi Kivekäs Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 4/2023

02 04 06 09 11 12

Voimmeko jättää jo jäähyväiset turkistarhaukselle?

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä: Birgitta Wahlberg

Puheenjohtajan tervehdys

Tuntevan kalan äänetön tuska

= kannessa Kannen kuva: istockphoto / Donna Feledichuk

4


ANIMALIA-LEHTI, 49. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila

laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne p. 050 302 8170, taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Heta Kasurinen heta.kasurinen@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Katre Sinikettu p. 09 720 659 katre.sinikettu@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Trinket oy, Helsinki ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 8.1.2024 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

20

ILMOITUSMYYNTI:

Elina Lahikainen, elina.lahikainen@animalia.fi ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %. ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

18

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14

Vegaaninen joulu suo joulurauhan myös eläimille

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

26

Animaalit kautta maan: AnimaliaSome

18

Suomalainen tutkimuskeskus luo maailmaa, jossa eläinkokeet ovat historiaa

27

Animalialainen: Hülya Ekström, Turku

19

EU-kansalaiset haluavat tuotantoeläimille parempaa suojelua

28

Vegepalsta: Vanhat sukureseptit jouluun

30

Animalia testaa: Vegaaniset joulukonvehdit

20 23 24

Viisi pientä tarhakarkuria

Kirjavinkit

31

Anna tänä jouluna lämpöinen lahja, joka tekee hyvää eläimille

Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään – mitä se tarkoittaa?

Sisällysluettelon kuvat: Istock.com / davealan & leila coker, jonna jowi sihvonen

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–to kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: animalia.fi. JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € tai 25 € / vuosi,

nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi. FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. LAHJOITUKSET:

FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Jussi Koiranen p. 040 590 557 jussi.koiranen@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: Lupa on voimassa 1.1.2022 alkaen ja se kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuunottamatta. Päätöksen nro: RA/2021/1758.

Tämä lehti on painettu Ekokompassi-sertifioidussa painossa.

5


Ajankohtaista

IStock.com/ henri lehtola

liettuasta tuli Euroopan unionin 20. jäsenmaa, joka on kieltänyt turkistarhauksen. Liettuan parlamentti äänesti viimeisessä äänestyksessä kiellon puolesta äänin 68–25. Kielto varmistui muutama päivä äänestyksen jälkeen, kun maan presidentti Gitanas • Nauseda vahvisti lain. Päätös on merkittävä, sillä vuonna 2022 Liettua oli Euroopan kolmanneksi suurin minkintuottajamaa. “Suomi on Euroopan viimeisiä maita, joissa yhä harjoitetaan turkistarhausta. Haluammeko todella profiloitua maana, joka yhtenä harvoista edelleen sallii julman turkistarhauksen?” sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

istockphoto.com / bbbrrn

turkistarhauksen kieltoa vaativien joukko kasvanut suomalaisten asenteet turkistarhausta kohtaan ovat muuttuneet negatiivisemmaksi vuosi vuodelta. Tänä vuonna 83 % suomalaista oli sitä mieltä, että turkistarhaus pitää kieltää tai eläimille pitää tarjota huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Tulos selviää uusimmasta Taloustutkimuksen toteuttamasta ja Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön teettämästä mielipidekyselystä. Vuonna 2022 vastaava luku oli 80 % ja vuonna 2021 vielä 71 %. Yksiselitteistä turkistarhauskieltoa vaativien osuudessa on tapahtunut suurin nousu. Turkistarhauksen haluaisi kieltää mahdollisimman nopeasti tai 5–15 vuoden siirtymäajalla 56 % suomalaista. Luku on kasvanut 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2022, jolloin tätä mieltä oli 45 % suomalaisista.

6

Lintuinfluenssan torjumisen kustannukset turkistarhoilla nousevat 9 miljoonaan euroon teksti laura uotila • kuva we animals media

lintuinfluenssan takia turkistarhoilla on lopetettu tai tullaan lopettamaan satojatuhansia eläimiä. eläinten tappamisen ja hävittämisen kustannukset sekä tarhaajille maksettava korvaus otetaan valtion pussista.

L

i n t u i n f l u e n s s ata r t u n n at

Suomen turkistarhoilla alkoivat kesäkuussa. Tartunnat levisivät, koska tartuntaa kantaneet linnut pääsivät kosketuksiin tarhattujen eläinten kanssa useilla tarhoilla. Animalia-lehti selvitti Ruokavirastolta ja maa- ja metsätalousministeriöltä lintuinfluenssan torjuntaan kulutettavia varoja. Marraskuussa saatujen tietojen mukaan lasku torjuntatöistä ja korvauksista tulee olemaan ainakin noin 9 miljoonaa euroa. Hallituksen lisätalousarviossa lokakuussa hyväksyttiin 7,6 miljoonan euron arviomääräraha käytettäväksi lintuin-

fur free europe-kansalaisaloitteelle lupaava vastaanotto euroopan parlamentissa euroopan parlamentissa järjestettiin eurooppalaisen Fur Free Europe -kansalaisaloitteen julkinen kuuleminen lokakuussa. Aloite sai vahvaa kannatusta europarlamentaarikoilta. Euroopan ko-

eurogroup for animals

liettua kielsi turkistarhauksen

koonneet taija rinne & laura uotila

fluenssan torjunnan kustannuksiin vuonna 2023. Ministeriöstä saadun tiedon mukaan lopullista summaa ei kuitenkaan voida vielä sanoa, sillä turkiseläinten lopetuksia ei ole saatu päätökseen eikä korvaushakemuksia ole saatu vielä kaikilta tarhaajilta. Jos lakisääteiset korvaukset ylittävät nyt budjetoidun määrärahan, siihen tullaan lisäämään rahaa. Ministeriön vastauksen mukaan 7,6 miljoonaa euroa on arvio siitä, paljonko turkiseläinten lintuinfluenssan torjunnasta aiheutuviin lakisääteisiin kustannuksiin ja korvauksiin tullaan käyttämään tänä vuonna. Kustannuksiin sisältyvät muun muassa lopetustyö, tapettujen eläinten

missiolta odotetaan viimeistään joulukuussa vastausta 1,5 miljoonaa vahvistettua allekirjoitusta keränneeseen aloitteeseen. Aloitteen vaatimuksena on sekä turkistarhauskielto koko EU:n alueelle että turkistarhoilta peräisin olevien tuotteiden tuontikielto. Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs osallistui kuulemiseen muiden aloitteentekijöiden ja kansainvälisten eläinjärjestöjen edustajien kanssa.


Ajankohtaista broilerintuotanto luultua tuhoisampaa

Tartuntoja voi löytyä edelleen lisää

Ruokavirasto vastaa muun muassa turkistarhoilla otettavien näytteiden analysoinnista ja näytteenottotoiminnan organisoinnista. Näihin toimenpiteisiin myönnettiin Ruokavirastolle miljoonan euron lisämääräraha korvamerkittynä lintuinfluenssan torjumiseen. Lisäksi eläinten lopettamisen ja ruhojen hävittämisen kuluja maksetaan eläinlääkintähuollon ja kasvintuhoojien torjunnan 1,4 miljoonan

euron arviomäärärahasta, mutta tarkkaa tietoa ei ole saatavilla siitä, kuinka suuri osuus määrärahasta käytetään lintuinfluenssan torjuntaan liittyvään työhön. Korvattavaa tulee myös näytteenottotyötä tekevien eläinlääkäreiden työstä. Aluehallintoviraston arvion mukaan kunnille korvattaisiin yhteensä noin 300 000 euroa lintuinfluenssan torjunnasta vuonna 2023. Marraskuun 10. päivään mennessä lintuinfluenssaa oli löydetty 42 turkistarhalta. Koska kaikki Suomen turkistarhat tullaan tutkimaan lintuinfluenssan varalta, on mahdollista, että tartuntoja löytyy vielä lisää. Kaikkiaan näytteet otetaan noin 400 vielä toiminnassa olevalta tarhalta.

Sanottua

”Seitsemän tappiollisen vuoden jälkeen olen alkanut pohtia myös alan eettisyyttä nykypäivänä. Vaikka kuinka eettisesti toimitaan, jäljet johtavat häkkiin.” – nimetön turkistarhaaja, yle, 6.11.2023

IStock.com/ Iigora

kuljetukset ja niiden hävitys. Korvaukset taas kattavat tarhaajille maksettavat korvaukset tuotannon menetyksistä sekä tapetuista turkiseläimistä.

animalian vuoden 2023 Eläinoikeusraportti paljastaa, että broilerin markkinoiminen kestävämpänä vaihtoehtona punaiselle lihalle on harhaanjohtavaa. Suomalaisessa broilerintuonnossa käytetyt hiilijalanjälkilaskelmat eivät kata koko tuotantoketjua, vaan ketjusta on jätetty osa huomioimatta. Suomessa käytetään myös soijaa edelleen broilerien rehuna, mikä saattaa lisätä luontokatoa soijan viljelyalueilla. Kasvavat päästövaatimukset voivat entisestään huonontaa broilereiden hyvinvointia. Suomessa broilerit kasvatetaan jo nyt EU:n suurimmalla sallitulla eläintiheydellä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on antanut uudet suosituksensa broilerien kasvatustiheydestä. Jos ne otettaisiin käyttöön Suomessa, se tarkoittaisi broilerintuotannon supistamista 75 prosentilla.

järkyttävät salakuvat julki ruotsalaiselta broileritilalta ruotsalainen eläinjärjestö Djurrättsalliansen julkaisi marraskuun alussa Aviagenin tiloilta salakuvattua materiaalia, jossa näkyy broilereiden hirvittävät elinolosuhteet, kärsiviä eläimiä ja järkyttäviä lopetustilanteita. Aviagenin tiloilta tuodaan Suomeen pääosin Turun sataman kautta ns. vanhempaispolven broilereita vuositasolla noin 700 000 yksilöä. Suomessa lihaksi kasvatettavat broilerit ovat näiden Ross 308 -broilerihybridien jälkeläisiä. Suomessa ei ole omaa broilerien jalostustoimintaa.

7


Ajankohtaista

8

saga fursin huutokauppa menestyi kehnosti

animalia myöntää vuosittain eläinoikeuspalkinto Pro Animalian vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Tänä vuonna palkinnon sai Suomen eläinoikeusjuristit heidän eläinoikeuksien eteen tekemästään uudenlaisesta työstä, jolla he pyrkivät parantamaan eläinten asemaa oikeudellisin keinoin. Eläinoikeusjuristien tavoitteena on tuoda eläinten oikeudet ja itseisarvo perustuslakiin, jossa tällä hetkellä säädetään vain ihmisten oikeuksista. Eläinoikeusjuristien Eläinten oikeudet perustuslakiin -kansalaisaloite keräsi yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskuntaan. "Animalia vaatii väkivallattomuutta ja sorron mekanismien purkamista kaikkien lajien kohdalla. Eläinoikeusjuristien työ pureutuu juuri näihin kysymyksiin", perustelee Animalian puheenjohtaja Erja Laakkonen.

saga fursin syyskuun huutokaupassa turkiksia myytiin poikkeuksellisen alhaisin hinnoin, ja välitysmyynnin arvo putosi 91 miljoonaan euroon edellisvuoden 123 miljoonasta. Myydyistä minkinnahoista 90 % oli ulkomailta peräisin, eli vain pieni osa myytyjen minkinnahkojen tuotoista jäi Suomeen. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat vaikeuttaneet kauppaa, ja alan kannattavuus on laskenut merkittävästi. Saga Fursin varastot ovat täynnä aikaisemmista huutokaupoista myymättä jääneitä turkiksia, joita myytiin nyt polkuhintaan.

sien photography

vuoden 2023 eläinoikeuspalkinto pro animalia eläinoikeusjuristeille

lisää animalian vuosikokous kalenteriisi! animalian vuosikokous järjestetään keskiviikkona 27.3.2024 klo 18. Tarkempi kutsu julkaistaan seuraavassa lehdessä, mutta lisää päivämäärä jo kalenteriisi!

oikaisu numeron 3/2023 Vegepalstan tekijän sukunimi oli väärin. Vegepalstan tekijän oikea nimi on Heidi Perämäki.


teksti birgitta wahlberg • kuva jussi hakanen

Vieraskynä

Perustuslain muutosehdotuksen alkutaival

M

itä enemmän olen vuosien varrella tutkinut eläinsuojelulainsäädäntöä ja vieraillut eri paikoissa, joissa eläimiä jalostetaan, kasvatetaan, käytetään, pidetään, kuljetetaan tai lopetetaan, sitä tuskallisempaa on ollut nähdä, miten eläimiä kohdellaan – laillisesti. On ollut piinallista huomata, kuinka huonosti laki suojelee kanssakulkijoitamme. Sen lisäksi, mitä aiheutamme eläimille ja luonnolle, yhteys niihin vakaviin globaaleihin ongelmiin, joita olemme aiheuttaneet ja edelleen aiheutamme myös tuleville sukupolville, tekee selväksi, että suuntaa on muutettava – ja nopeasti. Vuonna 2015 Steven Wise, Non Human Rights Projectin (NhRP) vetäjä, kutsuttiin silloisen työnantajani Djurens Rättin vieraaksi. Viikon intensiivisten keskustelujen jälkeen otin yhteyttä kollegoihin ja pyysin heitä laatimaan kanssani konkreettisen ehdotuksen eläinten perusoikeuksista. Vuosina 2016–2017 ensimmäistä versiota perustuslain muutosehdotusta eläinten perusoikeuksista työstettiin lause lauseelta. Tavoitteena oli määritellä, mitä eläinten perusoikeudet perustuslaillisella tasolla tarkoittaisivat. Ystävänpäivänä 2018 Suomen eläinoikeusjuristit ry perustettiin. Helmikuussa 2023 teimme kansalaisaloitteen eläinten perusoikeuksista, jota kannatti yli 50 000 henkilöä. Tällä hetkellä kannatusilmoitukset ovat Digi- ja väestötietovirastossa tarkastettavina. Vahvistamisen jälkeen aloite voidaan luovuttaa eduskunnalle. Eläinten perusoikeudet voidaan saada Suomen perustuslakiin aikaisintaan vuoden 2028 tienoilla. Nähtäväksi jää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan Suomessa eläville eläimille ja sitä kautta myös luonnolle ja meille ih-

misille. En ole kuitenkaan näiden vuosien aikana hetkeäkään empinyt, etteikö eläinten perusoikeudet nousisi ihmisoikeuksien rinnalle perustuslakiin. Eläimiin kohdistuvaa pahuutta ei eläinten perusoikeuksien tunnistamisella poisteta, mutta ne luovat oikeudellisia työkaluja eläinten suojelulle, joka ulottuu hallitusja toimintakausien ylitse. Yli 50 000 Suomen kansalaista on jo historian oikealla puolella. Nyt on lainsäätäjän asia avata portti, että muutkin pääsevät sinne. Poliittisen paineen luomisessa meitä kaikkia eläin- ja ympäristöjärjestöjä tarvitaan. Joten eläinten ja meidän kaikkien puolesta – yhdessä eteenpäin. Nöyrin ja kaunein kiitos Pro Animalia -palkinnosta! Birgitta Wahlberg Puheenjohtaja Suomen eläinoikeusjuristit ry Valtiotieteiden tohtori Birgitta Wahlberg on Suomen eläinoikeusjuristit ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hän työskentelee Åbo Akademissa julkisoikeuden yliopistolehtorina.

9


Ikuista eläinrakkautesi Testamenttilahjoitus on kaunis ja vaikuttava tapa varmistaa, että sinun tahtosi toteutuu ja työ eläinten hyväksi jatkuu.

#vegemessut

Tutustu lisää testamenttilahjoitukseen: animalia.fi/testamenttilahjoitus tai ota yhteyttä: Jussi Koiranen, talouspäällikkö, p. 040 590 5575

@vegetapahtumat

VEGEMESSUT 26.–28.1.2024

Kaapelitehdas, Helsinki Liput 14*/20€ *+ toimituskulut

vegemessut.fi


Puheenjhtajalta

kuva erja laakkonen • käännös pirjo lindström

Puheenjohtajalta

Puheenjohtajan tervehdys

Ordförandens hälsning

pitkin vuotta olemme seuranneet uutisointia luonnonka-

under året har vi följt med nyheter om naturkatastrofer

tastrofeista ja sodista. Eläinsuojelijoiden ja eläinten turvakotien tukipyynnöt nousevat eläinten ystävien somevirtaan, ja huoli luonnonvaraisten eläinten puolesta kasvaa jatkuvasti. Kuinka tämän kaiken keskellä animalialaiset ammentavat toivoa ja luottamusta parempaan huomiseen? Animalia on toiminut yli kuusi vuosikymmentä. Järjestö on kasvanut ja muuttunut – kuten kuuluukin – mutta ydin on pysynyt samana. Sisukasta, pitkäjänteistä vaikuttamistyötä eläinpolitiikkaan, kampanjointia ja materiaalien tuottamista. Kohtaamisia infopöydissä ja tapahtumissa, julkaisuja ja toisinaan näyttäviä tempauksia ja mielenosoituksia. On lohdullista ajatella, että animalialaisena on osa vuosikymmenten mittaista ketjua: jokainen meistä on saman yhteisön jäsen, eläinten puolustaja. Yhteisössä on voimaa. Animalian aktiivit kokoontuvat yhteen kaksi kertaa vuodessa, ja etenkin yhteinen leiri on voimaannuttava kokemus. Aktiivien kesken voidaan puhua raskaistakin asioista, mutta päällimmäisenä leireillä on ilo. Riemu siitä, että meitä on monta ja teemme työtämme yhdessä.

och krig. Vädjan om stöd till djurskydd och djurfristäder stiger upp i djurvänners sociala medier, och oron för vilda djur växer ständigt. Hur kan vi finna hopp och förtroende för en bättre morgondag mitt i allt detta? Animalia har verkat i över sex årtionden. Organisationen har vuxit och förändrats - som det bör vara - men kärnan har förblivit densamma. Ihärdigt och långsiktigt påverkansarbete inom djurpolitik, kampanjer och produktion av material. Möten vid infobord och evenemang, publikationer och ibland spektakulära aktioner och demonstrationer. Det är tröstingivande att känna hur vi föreningsaktiva kämpat i årtionden: vi är alla medlemmar i samma gemenskap av djurens försvarare. Gemenskap ger kraft. Animalias föreningsaktiva samlas två gånger om året, och särskilt det gemensamma lägret är en stärkande upplevelse. Oss aktivister emellan kan vi diskutera tunga ämnen, men glädjen är den dominerande känslan på lägren. Glädjen över att vi är många och arbetar tillsammans.

Suuria voittoja eläinoikeustyössä tulee harvakseltaan. Juuri nyt odotamme turkistarhauksen päättymistä Euroopassa ja Suomessa. Sitä odottaessa ja sen puolesta edelleen työtä tehdessä tulee muistaa iloita pienistäkin parannuksista eläinten asemaan yhteiskunnassa. Toivon, että animalialaiset huomaavat pienet pilkahdukset paremmasta: työpaikan tai oppilaitoksen ruokalan lisääntyvät vegaaniset lounasvaihtoehdot, Facebook-päivitys eläinten turvakodin onnellisesta arkihetkestä tai paikallispoliitikon mielipidekirjoitus suurpetojen puolesta – nämä kaikki ovat pieniä toivon hippuja, joiden avulla jaksaa taas hetken eteenpäin.

Stora segrar inom djurrättsarbete kommer sällan. Just nu väntar vi på att pälsdjursuppfödningen får ett slut i Europa och i Finland. Medan vi väntar och fortsätter vårt arbete, måste vi komma ihåg att glädjas åt även små förbättringar i djurens ställning i samhället. Jag hoppas, att vi djurförespråkare märker de små glimtarna av förbättring: ökande utbudet av veganska lunchalternativ på arbetsplatsen eller i skolmatsalen, en Facebook-uppdatering om en djurfristads glada vardag eller en lokalpolitikers debattartikel till förmån för stora rovdjur - alla dessa är små stänk av hopp som hjälper oss att fortsätta ännu en stund till.

Animalia on eläinoikeusjärjestö, joka on uskaltanut uudistua. Olemme tarttuneet kysymyksiin luontokadosta ja ilmastokriisistä omasta näkökulmastamme käsin. Puhumme edelleen myös samoista teemoista kuin kuusi vuosikymmentä sitten: eläinkokeiden lopettamisesta ja turkistarhauksen kieltämisestä. Yhteisömme ääni on kasvanut vahvemmaksi. Tästä on kiittäminen meitä kaikkia tämän päivän ja menneiden vuosien toimijoita.

Animalia är en djurrättsorganisation som har vågat förnya sig. Vi har tagit tag i frågor om naturförlusten och klimatkrisen ur vår egen synvinkel. Vi talar fortfarande om samma ämnen som för sex decennier sedan: utfasningen av djurförsök och förbudet mot pälsdjursuppfödning. Vår gemenskaps röst har blivit starkare. Detta är något vi alla kan tacka dagens och tidigare års aktörer för.

Kiitän lämpimästi kaikkia animalialaisia vuodesta 2023, joka vei kohti valtavia edistysaskelia muun muassa Fur Free Europe -kansalaisaloitteen myötä. Tahdon uskoa, että näemme myös pieniä toivon hippuja yhä enemmän tulevana vuotena.

Jag tackar varmt alla föreningsmedlemmar för året 2023, som ledde till betydande framsteg, inklusive medborgarinitiativet “Fur Free Europe”. Jag vill tro att vi kommer att se ännu fler små glimtar av hopp under det kommande året.

ERJA LAAKKONEN

Animalian puheenjohtaja Animalias ordförande

11


Tuntevan kalan äänetön tuska

12


teksti leena yliportimo • kuva istock.com / davealan

kuvittele asuvasi äärimmäisen ahtaasti tuhansien muiden kanssa. jokainen liikkeesi on rajoitettu. kamppailet saadaksesi edes murusen ruokaa. lopulta loppuu happi ja tajuat tukehtuvasi. tämä ei ole vain kuvitelmaa, vaan karu todellisuus monille kaloille kasvatuslaitoksissa ympäri suomen.

mystä on perinteisesti aliarvioitu tai jopa täysin sivuutettu. Yksi syy tähän on kalojen erilainen fysiologia verrattuna muihin tuntoisiin eläimiin. Kalojen tuntemukset, kuten kipu, eivät välttämättä näy ihmisille samalla tavalla kuin esimerkiksi nisäkkäiden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät ne kokisi kipua tai stressiä. Kalojen nimittäin tiedetään olevan älykkäitä, tuntevia eläimiä, joilla on monipuolinen sosiaalinen elämä. Toisaalta kyse on myös kulttuurisesta tavasta nähdä kalat alempiarvoisina eläiminä esimerkiksi nisäkkäisiin tai lintuihin verrattuna. Kalojen kärsimys ei kosketa ihmisiä samalla tavalla kuin pörröisten ja nappisilmäisten nisäkkäiden. Kuitenkin kalojen kasvatus on teollista eläintuotantoa, joka usein aiheuttaa eväkkäille suurta tuskaa. Siksi niiden käsittely ja kohtelu tulisi asettaa samalle viivalle muiden tuotantoeläinten kanssa. Kaloja kasvatetaan ahtaissa, stressaavissa olosuhteissa

Se, että kaloja ei koeta yksilöinä, tuntevina olentoina, näkyy myös kalankasvatuksessa. Yleisin kasvatettava kala Suomessa on kirjolohi. Kalankasvattamoissa olosuhteet ovat usein lohelle kaikkea muuta kuin lajityypilliset, sillä ne joutu-

vat uimaan ympyrää ahtaassa ja virikkeettömassä ympäristössä. Tämä aiheuttaa niille kohtuutonta stressiä. Kalojen törmäily toisiinsa ja altaiden seiniin aiheuttaa niille erilaisia vammoja. Lisäksi huono vedenlaatu laskee elämänlaatua entisestään. Kirjolohien yksilöllisten tarpeiden unohtaminen näkyy myös tilastoissa, jotka kertovat vain kalojen kilomääristä. Niiden arvo siis tunnustetaan vain painona, ei yksilöllisinä, elävinä olentoina. Elämänsä ankeissa olosuhteissa 2–3 vuotta kasvanut lohi kohtaa myös loppunsa epäinhimillisesti. Suomessa yleinen tapa tainnuttaa kasvatettuja kaloja on pitää niitä hiilidioksidilla kyllästetyssä vedessä. Lohen tainnutus tällä tavoin kestää jopa kuusi tuskaista minuuttia, jonka aikana lohet kovassa stressissä yrittävät paeta henkensä edestä. Ja koska lohien liikuntakyky katoaa ennen kuin aivotoiminta loppuu, on mahdollista, että ne ovat verestyksen tapahtuessa edelleen tajuissaan. Tämän vuoksi naapurissamme Norjassa hiilidioksiditainnutus kiellettiin jo vuonna 2007. Olisiko Suomenkin aika päivittää toimintansa inhimillisemmälle tasolle? Kohti syvempää ymmärrystä ja parempia oloja

Mitä kasvatettavien kalojen tilanteen parantamiseksi voi tehdä? Ensimmäinen askel on tiedostaa, että kalat ovat eläviä,

tuntevia olentoja, jotka ansaitsevat kunnioituksemme ja huolenpitomme. Ei riitä, että näemme ne vain ruokana tai tuotantoresurssina. Lainsäädännöllä voitaisiin vaikuttaa kasvatettavien kalojen olosuhteisiin. Heti ensimmäiseksi pitäisi kieltää hiilidioksiditainnutus. Kalankasvatuslaitosten tulisi myös tehostaa tiedonkeruuta koskien tainnutusmenetelmiä ja laitosten olosuhteita. Jotta viranomaisilla olisi paremmat valmiudet puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin kalankasvatuslaitoksilla, tulisi tehdä otantaan perustuvia eläinsuojelutarkastuksia. Lisäksi kasvatustiheyden sääntelyn ja kalojen määrän tilastoinnin pitäisi olla tarkempaa ja korostaa kalojen roolia yksilöinä, ei pelkkänä biomassana. Entä mitä yksi ihminen voi tehdä kalojen hyväksi? Animalian kampanjavastaava ja Eläinoikeusraportin yksi kirjoittaja Tiina Ollila vastaa. ”Kuluttaja voi vaikuttaa asiaan siten, että lopettaa kalan syömisen. Aktiivinen kansalainen voi vaikuttaa kalojen yhteiskunnalliseen asemaan esimerkiksi levittämällä tutkittua tietoa kaloista, haastamalla kalojen syömistä suosittelevia tahoja ja kysymällä puolueiden edustajilta, mitä he tekisivät kalojen aseman parantamiseksi.”

pixabay

K

alojen kokemaa kärsi-

13


Vegaaninen joulu suo joulurauhan myös eläimille


teksti pauliina peijonen & raisa jalasmäki • kuvat iStock.com / Monoliza21, Pauliina Peijonen, Raisa Jalasmäki & Cafe Terra

kinkku. kalat. riisipuuro. perinteiset jouluruuat mielletään vahvasti eläinperäisiksi. sen ei kuitenkaan tarvitse olla niin, ja loppuvuoden juhla onkin erinomainen tilaisuus antaa joulurauha kaikille eläville olennoille.

J

ouluun kuuluu vahvasti ajatus rau-

hasta, myötätunnosta ja ilosta. Joka joulu kuitenkin aivan liian moni eläin menettää henkensä, jotta ne voidaan tarjoilla joulupöydässä. Onneksi on keinoja loihtia herkullinen jouluateria tukemalla yhdenkään elävän yksilön kärsimystä. Kahvila Rakastan Helsingissä on kahvilanpitäjä Maria Nuutisen pitkäaikainen unelma, joka ei olisi toteutunut ilman tytärten, Elli ja Sofia Uuksulaisen, lempeää sysäystä. Nyt nämä kaksi sukupolvea pyörittävät kahvilaa, jonka taustalla vaikuttaa ajatus hyvän tekemisestä. “Halusin kahvilan, jossa kaikilla hyvä olla”, Nuutinen kertoo. Rakkaudellinen suhde elämään kulkee kahvilanpitäjien suvussa. Kahviloitsija kertoo lempeästi Meri-mummostaan, jolle Karjalan evakkona oli tärkeää lähimmäisenrakkaus ja luontosuhde. Mummon perintö on läsnä kahvilassa monella tavalla. Mikäli mummo eläisi nykyään, olisi hän kasvissyöjä, kahvilanpitäjä uskoo. “Mummo halusi jättää perinnöksi puhtaan luonnon”, Nuutinen muistelee. Kahvilan suosituimpia tuotteita ovatkin Merimummon perintönä karjalaiset perinneherkut, pullat ja piirakat.

“Voit hyvällä mielellä istua ruokapöydässä, etkä tee syömisellä pahaa.”

Hankalinta kahvilanpitäjän mielestä vegaanisessa joulupöydässä on ollut korvaavan tuotteen keksiminen perinteiselle kinkulle. “Pikkuhiljaa on toki löytynyt kaikenlaisia vaihtoehtoja. Tänä vuonna kahvilassamme on aloittanut uusi työntekijä Anu Taivainen, joka on taitava valmistamaan seitania. Odotan innolla, minkälaisia herkkuja pääsemme maistelemaan.” Seitanin lisäksi idearikkaat kahvilanomistajat ovat kehitelleet tarjolle kattavan joukon jouluherkkuja joulun alle. Tarjolla on muun muassa munakoisosilliä, mustaherukkamehussa haudutettua punakaalia, omenaglaseerattua tofukinkkua, sienipataa ja perinteisiä laatikoita. Myös kahvilan karjalaiset juuret on huomioitu joulupöydässä. "Kattaukseen kuuluvat myös erilaiset leivät päällisineen. Se on perinteinen karjalainen tapa.” Kasvisruuan ystävän ei tarvitse pohdiskella omaa joulun mieluisinta vegaaniherkkuaan pitkään. “Sienisalaatti! Olen onnellinen, kun on ollut niin hyvä sienivuosi”, Nuutinen iloitsee. Vegaaninen joulu loihditaan Nuutisen mielestä yksinkertaisilla asioilla – tärkeimpänä rakkauden lähettiläs näkee hyvän tekemisen. 15


“Voit hyvällä mielellä istua ruokapöydässä, etkä tee syömisellä pahaa. Vegaaninen joulu on myös eläinten joulu.” Nuutisen mukaan parasta joulussa onkin, että vähintään yhtenä päivänä vuodesta keskitytään miettimään rakkauden sanomaa ja hyvän jakamista. Vegaanista joulua Nuutinen kannustaa kokeilemaan nimenomaan hyvän tekemisen kautta. Tärkeää kahvilanpitäjän mielestä on myös ymmärrys siitä, mitä eläimet tuntevat ja kokevat. “Joulu voisi olla hyvä päivä osoittaa hyvää tahtoa ihan kaikille eläville.” Kahvila Rakastan Mannerheimintie 13 B, Helsinki kahvilarakastan.fi Katso Rakastan-kahvilan tekemä Vegepalsta sivulta 28! : gram n In s t a s ta a k a r vila @k a h

Kahvila Rakastan kunnioittaa karjalaisia juuria Elli ja Sofia Uuksulaisen ja heidän äitinsä Maria Nuutisen voimin.

Värikästä joulua kasviksista

Café Terra Sipoossa on täysin vegaaninen ja gluteeniton lounaskahvila, joka on aloittanut toimintansa vastikään. Kasvisperäistä lounasta on ollut tarjolla arkisin kesäkuun alusta lähtien. Kahvilan omistaja Suvi Suovaara on pistänyt merkille, että asiakkaat kokevat saavansa kasvisruuasta vatsan täyteen ilman väsynyttä oloa, ja hänen on vaikea keksiä yhtäkään tuotetta, joka olisi vaikea korvata kasviperäisesti. “Haluan tarjota ihmisille herkullista ruokaa, joka on valmistettu itselleni luontaisista raaka-aineista. Erikoiskahvit teemme kauramaitoon ja proteiinina käytämme esimerkiksi paljon papuja, linssejä, tofua ja fermentoitua härkäpapua”, Suovaara sanoo. Café Terrassa kauppansa ovat tehneet esimerkiksi fermentoidusta härkäpavusta valmistetut pyörykät ja talon oma gluteeniton leipä. Suovaaran ruuanlaitto muuttui mielenkiintoiseksi, kun hän ryhtyi syömään kasviruokaa vuonna 1996. "Tavanomaisen jauhelihakastikkeen sijaan pääsee ilottelemaan ihanilla, värikkäillä asioilla.” Kahvilanpitäjän mukaan samaa ajatusta voi sovittaa myös joulupöytään. Kasviperäiseen jouluun Suovaara pohtii esimerkiksi värikkäitä hedelmiä, smoothieita ja mehuja, joilla joulupöytää voisi raikastaa. "Perinteisesti monet jouluruuat ovat kypsytettyjä. Joulupöydässä voisi olla enemmän raikkautta lämmittävän ruuan lomaan”, Suovaara sanoo. Joulupöytään kahvilanpitäjä odottaa innoissaan myös pornaislaisen Gary Renegade Oy:n fermentoidusta härkäpavusta valmistettuja tuotteita. Café Terraan joulu luodaan muun muassa koristuksilla, ja kahvilatilan suurista ikkunoista loihditaan jouluikkunat. Kaikkea Suovaara ei halua kuitenkaan vielä paljastaa, sillä joulunaikaan kahvilassa on luvassa myös yllätyksiä! Café Terra Kauppakuja 3 A, Sipoo

ook & Fa c e b a m : gr In s t a oo r ra s ip e t e @caf

C a f e Te r r a n o m i s t a j a S u v i S u o v a a r a ( o i k . ) j a Loviisan Bellasta tuttu Heli Hassinen, joka o n v a s t a n n u t C a f e Te r r a n k ä y n n i s t y s v a i h e e n tuotekehityksestä.

16


Jouluun kuuluu hyvä ruoka ja yhdessäolo

Tampereen Kalevassa sijaitseva lounaskahvila Papu ja Pata avattiin vuonna 2018, ja paikan vegaaninen lounas on ollut suosittu alusta asti. Kahvilassa on joka päivä tarjolla lounasbuffet, joka sisältää kaksi vaihtuvaa lämmintä ruokaa, salaattipöydän, leivän ja jälkiruuan. Suosittuja lounasruokia ovat esimerkiksi tofu- ja seitanwokit sekä mustapapupihvit. Kahvilassa tehdään monista liharuuista vegaanisia versioita korvaamalla liha erilaisilla kasviperäisillä proteiineilla, kuten soijasuikaleilla tai seitanilla. Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi karjalanpaisti ja gulassikeitto. Kahvilan työntekijä Mika Salmisen mielestä paras jouluruoka on hyvin yksinkertainen yhdistelmä: seitan ja sinappi. Myös salaatit, säilykeherneet ja laatikot kuuluvat Salmisen joulupöytään. Joulussa yhdistyy hänen mielestään hyvä ruoka ja välittäminen. “Jouluun kuuluu hyvä ruoka, empaattisuus, yhdessäolo, ystävät, perhe ja rauha – lämmin yhteishenki hyvän ruuan äärellä”, Salminen kertoo. Joulun aikaan kahvilassa on tarjolla erilaisia jouluherkkuja ja perinteinen joulubuffet, johon kuuluu muun muassa laatikoita, karjalanpaistia, seitania pippurikastikkeessa, joulusalaatteja, riisipuuro ja luumukiisseliä. Joulubuffet on niin suosittu, että ihmisiä on jonossa ovella.

“Kannattaa kokeilla eläinperäisten ruokien korvaamista vegaanisilla vaihtoehdoilla joulupöydässä. Kasvisruoka rikastaa joulua”, Salminen sanoo. Reseptivinkkejä voi saada kysymällä vegaaneilta omassa lähipiirissä tai etsimällä netistä. Salminen uskoo, että monen vegaanin jouluostoksia helpottaisi, jos kaupoista löytyisi valmiina esimerkiksi vegaanista sienisalaattia ja porkkalaa. Porkkala on porkkanasta valmistettu kasvisversio savulohesta, ja sitä valmistetaan Papu ja Pata -lounaskahvilassa itse. Monia vegaanisia jouluruokia voi kuitenkin käydä metsästämässä kaupan hyllyiltä tai kysellä vegaanisista ravintoloista tai kahviloista. Papu ja Pata Sammonkatu 15, Tampere

: gram In s t a p ata ja u p @p a

Papu ja Pata -kahvilan Mika Salminen rohkaisee kokeilemaan eläinperäisten ruokien korvaamista kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla.

Tue eläinoikeustyötä helposti tekstiviestillä Lähetä viesti ANIMALIA10 numeroon 16155 (10€).

Kiitos, että välität!

17


Suomalainen tutkimuskeskus luo maailmaa, jossa eläinkokeita ei ole teksti aki hakonen • kuvat istock.com / Leila Coker, Aki Hakonen

eläinkokeetonta tutkimusta kehittävän fhaive:n johtaja dario greco uskoo, että tulevaisuudessa lääkkeet räätälöidään jokaiselle yksilökohtaisesti, ilman eläinkokeita.

eläinkokeet eivät kerro

edes, mitä luonnossa tapahtuisi!” professori Dario Greco, Tampereen yliopiston FHAIVE:n johtaja kertoo. Hän on juuri kertonut laboratoriokokeita varten kasvatettavien eläinten olevan yleensä sisäsiittoisia, eli geneettisesti identtisiä. Tätä tilannetta ei luonnossa pääse käymään. Eläimet, myös ihminen, pitää sisällään laajan geneettisen kirjon.

FHAIVE on lyhenne nimestä Finnish Hub for Development and Validation of Integrated Approaches, eli moninäkökulmaisten toimintatapojen kehittämis- ja varmentamiskeskus. Keskus on jatkoa edeltäjälleen nimeltä FICAM, eli eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmäkeskukselle. Kohti eettisempää ja varmempaa lääketeollisuutta

Grecolla ja FHAIVE:lla on visio tulevaisuudesta. “Entäpä jos lääkekokeilujen sijaan sinusta otettaisiin näytteitä, joita testaamalla määritetään suoraan sinulle sopivimmat lääkeaineet. Lääkeaineet, joiden kehittämisessä ei ole tuhlattu tuhansia elämiä tilastollisen datan toivossa, vaan tietokonesimuloinnin avulla on selvitetty ainesosien vaikutuksia eri geeniperimän omaaviin yksilöihin. Tuloksena on sinulle

itsellesi räätälöity lääkitys ilman arvailua”, Greco kertoo. FHAIVE:n tavoite on yksinkertaistettuna tämä. Tavoitteen toteutuminen vaatii lisää pitkäjänteistä tutkimusta, ja tutkimus vaatii rahaa. Grecon mielestä Suomi kykenisi alan edelläkävijäksi, mutta esteenä on tutkimusrahoituksen arvaamattomuus. Toiveena onkin pysyvä rahoitus. Lääketeollisuudella olisi edellytykset toimia tehokkaammin, eettisemmin, varmemmin ja halvemmin. Yli 90 prosenttia eläinkokeet läpäisseistä lääkkeistä ei nimittäin tehoa ihmisiin. FHAIVE:n tulevaisuudenkuvassa lääkkeet tehoavat paremmin ja vähemmillä haittavaikutuksilla ja ne pääsisivät apteekin hyllyille nopeammin. Eläinkokeet olisivat historiaa. Eikä potilaiden oikeaa lääkitystä tarvitsisi hakea sattumanvaraisesti. Tätä tuskin kukaan vastustaa.

FHAIVE:n johtaja Dario Greco uskoo eläinkokeiden olevan lähitulevaisuudessa historiaa.

18


sää Lue li t a! e dia s m a i l a m i An

Eurobarometri: EU-kansalaiset haluavat tuotantoeläimille parempaa teksti taija rinne • kuva istock.com / lesichkadesign

uusi eurobarometri eläinten hyvinvoinnista osoittaa, että eu-kansalaisten ylivoimainen enemmistö vaatii parempaa eu:n lainsäädäntöä eläimille.

U

usimmassa erityiseuroba-

rometrissä selviää, että 91 % eurooppalaisista on sitä mieltä, että on tärkeää suojella tuotantoeläinten hyvinvointia ja enemmistö pitää sitä erittäin tärkeänä. Suomalaista valtaosa eli huimat 97 % pitää tuotantoeläinten suojelua tärkeänä. Yli kahdeksan kymmenestä (84 %) uskoo, että heidän maassaan tuotantoeläimiä tulisi suojella paremmin kuin tällä hetkellä. Suomalaisten vastaukset olivat linjassa muiden eurooppalaisten kanssa. Lähes yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta (89 %) ja 84 % suomalaisista on sitä mieltä, että turkistarhaus tulisi kieltää tai sitä voidaan jatkaa vain, jos eläinten hyvinvoinnin edellytykset täyttyvät. Yli yhdeksän kymmenestä (94 %) eurooppalaisesta ja lähes jokainen suoma-

lainen (98 %) uskoo, että tuotantoeläimillä tulisi olla tarpeeksi tilaa liikkua, maata ja seistä. Lisäksi eurooppalaisista 89 % ja suomalaista 86 % sanoi, että eläimiä ei tulisi pitää häkeissä. Euroopan komission tulee kuunnella eurooppalaisia

Erityiseurobarometri tukee eurooppalaisia kansalaisaloitteita, jotka ovat parhaillaan komission käsittelyssä. Turkistarhauskieltoa ajavan Fur Free Europe -kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 1,5 miljoonaa EU-kansalaista. Häkkikasvatuskieltoa ajavan End the Cage Age -kansalaisaloitteen allekirjoitti noin 1,4 miljoonaa eurooppalaista. Tällä hetkellä EU:ssa yli 300 miljoonaa tuotantoeläintä viettää elämänsä häkeissä, mikä aiheuttaa niille suurta kärsimystä

Eurogroup for Animals, Animalia ja muut eläinjärjestöt katsovat, että tulosten tulisi kannustaa Euroopan komissiota pitämään kiinni lupauksestaan uudistaa EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöä. Euroopan komissio on jo luvannut edistää EU:n laajuista häkkikasvatuskieltoa, mutta nyt kielto on siirtymässä. Tulokset myös vahvistivat, että EUkansalaiset pitävät eläinten hyvinvointia tärkeänä asiana. Edellinen erityiseurobarometri vuodelta 2016 antoi samanlaisia tuloksia. Kyselyssä haastateltiin 26 376 kansalaista kaikista jäsenvaltioista maaliskuun 2023 aikana. Eurobarometria käytetään virallisena työkaluna esimerkiksi EU:n lainsäädännön laadinnassa.

19


teksti & kuvat jonna jowi sihvonen

Viisi pientä tarhakarkuria Ta i k a v i e t t ä ä l e p o h e t k e ä .

20


eläinsuojelukeskus tuulispäässä vipeltää sorkkien ja kavioiden lisäksi karvaisia tassuja. anturoita, jotka nyt saavat tuntea maan kosteuden, viileyden ja mudan. keitä nämä kaverit ovat?

K

olme turkistarhakarkuria Viima, Taika sekä

Lumi ovat saaneet loppuelämän kodikseen Tuulispään lämpimän vastaanoton sekä isot elintilat. Heistä ensimmäisenä tontille saapui vuonna 2019 hopeakettu Viima, joka loukutettiin Kokkolasta ja tuli Tuulispäähän Nordic Wildlife Care -villieläinhoitolan kautta. Viima on omaa tilaansa rakastava ja tuulenpuuskista nauttiva kettu. Hänen lempipuuhiaan on köllöttää auringossa ja nuuskutella tuulen mukana tulevia tuoksuja. Usein Viima ja hänen ystävänsä Taika toteuttavat lajityypillistä käyttäytymistään kaivamalla maahan kuoppia ja onkaloita. Taika on vuonna 2022 Tuulispäähän saapunut sinikettu, joka on turkistarhausta varten jalostettu naalin siniharmaa värimuunnos. Taika on vilkas ja aktiivinen kettu. Kuten muillekin turkistarhan ketuille, oli myös Taikalle määrätty elämä häkissä verkkopohjalla. Mutta toisin kävi, ja Taika saa nyt tuntea maapohjan tassujensa alla viimeisiin päiviinsä saakka. Taika on ehkä lauman sosiaalisin kettu, aina keksimässä uusia kujeita, joilla panna eläintenhoitajien päät pyörälle. Taika pitää erityisesti erilaisista aivojumpista,

Utelias Lumi haluaa olla mukana kaikessa.

joita eläintenkouluttajat käyvät paikalla hänen kanssaan harjoittelemassa. Uusin vuoden 2023 kevään tulokas oli Lumi. Hän saapui tuuheassa talviturkissaan ja lumenvalkoisena ottamaan vastaan häntä kuvaavan nimen – ja kesän saapuessa naalille tyypillisesti vaihtoi turkkinsa lyhyeksi ja harmaaksi. Lumi on ehdottomasti joukon kultapoika. Kuten kaikki pennut, hän todella ottaa kaiken irti uudesta ympäristöstään tutki­malla ja seuraamalla ympäröiviä tapah­tumia. Meripihkan värisillä silmillään hän katsoo edessään avartuvaa maailmaa ja menee sitten leikittämään uusia sisaruksiaan. Vikkelät minkkikaverukset viihtyvät yhdessä

Viima nauttii korkeuksista ja turvallisuudesta.

Kettujen aitaus sai kesällä jatkoa ja ketut pääsivät jakamaan aitaviivaa possujen kanssa. Lumi oli erityisen kiinnostunut Osku-villisiasta, vaikka Oskua tuntui enemmän kiinnostavan aidan viereiset rehut. Olihan Oskun aitauksen toisella puolella minkkejä, joista Osku kyllä tiesi tässä vaiheessa aivan kaiken. Tuulispäässä asuukin myös minkkitarhoilta karanneet Mikko ja Maija. He ovat saapuneet Tuulispäähän erikseen, mutta ovat löytäneet toisistaan seuraa. Luonnossa minkit ovat yksineläjiä, mutta usein vankeudessa asiat ovat toisin – lajitoverista voikin olla seuraa ja virikettä! Mikko saapui taloon syksyllä 2019 ja ihastutti heti kaikki vikkelällä ja innostavalla persoonallaan. Mikko saattaa hetkessä kiivetä puseroa pitkin, kastelukannun sisään loiskimaan tai heittää veden-

alaiset piruetit uima-altaassaan. Jokainen kolo ja paikka pitää nuuskia ja etenkin Maijan jäljet kiinnostavat lajitoveria kovasti. Maija tuli Mikon kaveriksi lähes kolme vuotta myöhemmin, ja toisin kuin Mikko, joka oli selkeästi tottunut ihmisten kanssa olemiseen, oli Maija saanut kokea jotain pelottavaa edellisessä elämässään. Hän oli aluksi hyvin arka, vältti kaikkia kontakteja ja saikin reilusti aikaa totutella uuteen ympäristöön. Nykypäivänä Maijasta on kuoriutunut oma persoonansa, joka pitää omasta ajastaan, mutta villiintyy Mikon kanssa leikkeihin ja uinteihin. Maija tutkii aitauksessa vierailevia ihmisiä mielenkiinnolla ja pilke silmäkulmassa. Mahdollisuus elämään

Nämä tarhakarkurit ovat saaneet liikkumatilaa ja vapauden turkistarhalta. Ihmisiltä he saavat hyvää kohtelua, mutta heihin saa myös haluttua välimatkaa. Heillä on luontoa tassujensa alla metalliverkon sijaan sekä mahdollisuuksia tutkia, kaivaa, leikkiä ja ottaa omaa aikaa. Miten pienestä voikaan olla onnellisen ketun – tai minkin – tarpeet kiinni? Turkistarhoilla ketuilla ja supikoirilla on alle neliömetrin verran tilaa seistä verkkopohjalla ilman mahdollisuutta lajityypillisten tarpeiden toteuttamiseen. Minkeillä ei edes puolia siitä. Tuulispäässä ja muissa eläinten turvakodeissa nähdään, että eläin on enemmän kuin turkkinsa arvo. Jokainen on yksilö ja yksilönä tärkeä. 21


Elisa Aaltola

PUHE ELÄINTEN PUOLESTA Kiitetty kirjailija, tutkija ja filosofi Elisa Aaltola pureutuu kirjassaan siihen, miten eläimistä puhutaan. Miten kieli vaikuttaa eläimiä koskeviin käsityksiin ja asenteisiin? Voisimmeko oppia puhumaan tavalla, joka huomioi paremmin myös muut lajit? Elisa Aaltola antaa julkiselle puheelle eläimistä vaihtoehtoja ja haastaa totuttuja oletuksia siitä, millaisia olentoja eläimet ovat ja miten heitä tulisi kohdella. Kieltä koskeva pohdinta nivoutuu osaksi Aaltolan omia kokemuksia filosofina, joka ei pelkää puhua eläinten puolesta.

Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta:

INTOKUSTANNUS.FI

AVARRA MAAILMAN­ KUVAASI. 4 LEHTEÄ

42 €

Tilaajille myös oma leffanäytös ja neljä klubi-iltaa! Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti

@intokustannus


Kirjavinkit

tarinoita tuulispäästä Suvi Auvinen ja Anni Nykänen: Onnekkaiden eläinten talo. WSOY, 2023. 60 s. onnekkaiden eläinten talo on hyvänmielen opettavainen kirja eläimistä. Tuulispään asukasyksilöiden tarinoiden avulla pohditaan eläinten tarpeita ja yksilöiden yksilöllisyyttä. Kirja on rakennettu eläinyksilöiden tarinoiden ympärille, ja luvut on pääasiassa nimetty Tuulispäiden asukkaiden mukaan. Tarinoiden ohessa on tietoa myös maidontuotannossa käytettävien nautojen kohtalosta, vapaista ja vangituista naaleista sekä ihmisten ruokavalioista. Lukijaksi on ajateltu lasta, joka ei ole vegaani. Lopussa on selkeitä ohjeita ja vinkkejä lapsille ( ja aikuisille), jotka haluavat auttaa eri eläimiä. Vaikka teos on lastenkirja, jäin kaipaamaan numeroihin, prosentteihin ja galluptietoihin lähteitä. Anni Nykäsen kuvitus on omaleimaista, iloista ja täyteläistä. Kirjan kuvituksissa on paljon tutkittavaa. tiina ollila

kenellä on oikeus omaan toimijuuteen ja vapaus omaan elämään? Tiina Ollila: Poliittiset eläimet. Vastapaino, 2023. 279 s.

hienoa, että suomeksi julkaistaan yleistajuinen, monipuolinen tietokirja jalostuksesta! Varsinaisen kasvien ja eläinten jalostustyön esittelyn lisäksi maatalous-metsätieteiden maisteri Mari Koistisen teos tarjoaa näkökulmia biodiversiteettiin, ilmastonmuutokseen ja jalostuksen yhteiskunnalliseen merkitykseen ruokaturvaa ja biopiratismia myöten. Eläinten hyvinvointiongelmat ovat surullisen tuttu aihe, mutta myös kasvijalostuksessa riittää haasteita. Kaipaisin kauniskantisen kirjan sisällekin kuvitusta roduista, lajikkeista tai vaikkapa geenitekniikan menetelmistä. Monipuolisuuden vuoksi kirjaa on helppo suositella ravinnostaan, historiasta tai yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille.

poliittiset eläimet on vahva ja herättävä puheenvuoro eläinoikeuksien puolesta. Se on kirja, joka jokaisen suomalaisen tulisi lukea. Teos havainnollistaa kattavasti, kuinka syvällä yhteiskuntamme rakenteissa ja asenteissa sekä kielessämme alistava suhtautuminen toislajisiin eläimiin on. Mitä eläinoikeuksilla lopulta tarkoitetaan, miksi niiden eteenpäin vieminen on niin vaikeaa ja kenelle vastuu eläinoikeuksista kuuluu? Teos on perinpohjainen katsaus suomalaiseen eläinpolitiikkaan ja tekee näkyväksi eläinoikeuksien tarpeellisuuden. Nykyinen lainsäädäntömme on sekä lajisyrjivä että puutteellinen, eikä pelkkä eläinrakkaus riitä. Edes eläinsuojelu itsessään ei välttämättä edistä eläinoikeuksia. Eläinoikeusajattelu sen sijaan on myös eläinsuojelua. Teoksen vahvasti asiapohjaista kerrontaa tukevat Tiina Ollilan omat kokemukset eläinoikeustyön parissa. Hän ei tyydy pelkästään toteamaan ongelmia, vaan tarjoaa myös ratkaisuja muutoksen aikaansaamiseksi. Ollila kannustaa eläinoikeustoimijoita aktiivisempaan poliittiseen toimintaan, mutta haastaa niin lainsäädännön kuin mediankin laajempaan keskusteluun eläinoikeuksista. Eläinoikeusajattelun perusteiden täytyisi olla kaikkien saatavilla, sillä tieto ei pelkästään lisää tuskaa. Tieto on myös väylä julkisen mielipiteen muovautumiseen. Teoksen puhutteleva johtolause kiteyttää sen sanoman: "Eläinkysymys ei ole vain eläinkysymys, vaan koko ihmiskunnan kysymys".

micaela morero

Mirva tolppanen

monta näkökulmaa jalostukseen Mari Koistinen: Hyvä paha jalostus — Miten eettinen ruuantuotanto on mahdollista. Vastapaino, 2023. 232 s.

23


Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään – mitä se tarkoittaa?

24


teksti elina vessonen & jere ollila • kuva istock.com / rodrigo ojéda

karjuporsas on alle viikon ikäinen, kun se kiinnitetään selälleen liikkumista rajoittavaan asentoon. sitten käsittelijä leikkaa porsaan kivesten päällä olevan ihon rikki, vetää kivekset ulos kivespusseista ja katkaisee siemenjohtimet.

P

orsaita kastroidaan, koska ihmiset haluavat

syödä hajutonta kinkkua. Vuoteen 2024 asti laki sallii kirurgisen kastraation tekemisen porsaalle ilman kivunlievitystä. Animalia teki aktiivista vaikuttamistyötä eläinten hyvinvointilain parantamiseksi. Yksi tavoite oli porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopuminen. Uudessa eläinten hyvinvointilaissa kirurginen kastraatio kielletään 12 vuoden siirtymäajalla. ”Eläinoikeusnäkökulmasta eläimet eivät kuulu ruoantuotantoon lainkaan. Niin kauan kuin eläimiä saa lain mukaan kasvattaa syötäväksi, meidän pitää vähentää tuotannossa elävien eläinten kärsimystä. Kirurgisen kastraation kiellon saaminen lakiin oli tärkeä askel tähän suuntaan, mutta siirtymäaika on aivan liian pitkä. Pyrimme edelleen vaikuttamaan sen lyhentämiseen”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs. Kirurginen kastraatio on hyvin kivulias

Suomessa elää yli miljoona sikaa. Lähes kaikki karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti. Pääsyy on se, että joillakin kastroimattomilla sioilla esiintyy niin sanottua karjunhajua. Osa sianlihaa syövistä ihmisistä ei pidä karjunhajusta. Uusi, keväällä 2023 hyväksytty laki eläinten hyvinvoinnista kieltää porsaiden kirurgisen kastraation mutta vasta vuodesta 2035 alkaen. Siirtymäaikana laki edellyttää, että porsaalle annetaan toimenpidettä varten kertaluontoinen kipulääkitys. Vuodesta 2027 alkaen kastroitaville porsaille on annettava paikallispuudutetta. Tutkimusten mukaan kirurginen kastraatio on kivulias toimenpide. Porsaat ääntelehtivät tavallista voimakkaammin ja tekevät kehollaan vastustelevia liikkeitä kipulääkkeettömän toimenpiteen ajan. Kastraation jälkeen porsaat ovat lajitovereitaan passiivisempia ja eristäytyneempiä. Myös hormonaaliset muutokset heti kastraation jälkeen kertovat porsaiden kokemasta stressistä ja kivusta. Kastroituja porsaita kuolee muita sikoja enemmän muun muassa tulehdusten takia. Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) asiantuntija Satu Raussi on tyytyväinen, että kirurgisesta kastraatiosta luovutaan. ”Kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta on monenlaisia hyötyjä sioille, kun tarpeetonta kipua ja stressiä aiheuttava kirurgia loppuu. Porsaiden kastraatio on toimenpiteenä hyvin kivulias, ja kipu jatkuu itse toimenpiteen jälkeen vielä useita päiviä”, Raussi kertoo. Marraskuussa 2022 maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän suunnittelemaan kirurgisesta kastraatiosta luopumista. Kesällä 2023 valmistuneessa raportissaan työryhmä kartoittaa

kivunlievityksen käytännön toteutusta, kirurgisen kastraation vaihtoehtoja sekä kastraatiokiellon taloudellista vaikutusta eläinteollisuuteen. Työryhmän raportti korostaa kahta sikatuotantomuotoa, joihin tuottajat voivat siirtyä kirurgisesta kastraatiosta luopuessaan. Täyskarjukasvatuksessa sika saa pitää toimivat sukupuolirauhasensa, ja teollisuus ottaa käyttöön hajuntunnistusmenetelmiä, joiden avulla karjun hajuinen liha erotetaan muusta sianlihasta. Immunokastraatiossa sika rokotetaan, jolloin sen kivesten normaali toiminta estyy eikä karjunhajua pääse muodostumaan. Kastraation kieltäminen ei poista eläinoikeusongelmaa

EHK:n mukaan ministeriön ehdotuksilla on monenlaisia vaikutuksia sikojen kasvatukseen ja hyvinvointiin. ”Hyvinvointiongelmia voi tulla, jos aikuisia karjuja pidetään ryhmissä, joissa niillä tulee tappeluita tai stressiä. Immunokastroiduilla sioilla vastaavaa ei ole odotettavissa, jos immunokastraatio onnistuu asianmukaisesti ja jatkoinjektio annetaan ajoissa niin, ettei hormonituotanto ehdi käynnistyä injektioiden välissä. Muitakin käytännön kysymyksiä karjujen pidossa voi tulla eteen”, Raussi kertoo. Siirtymäaika kirurgisesta kastraatiosta luopumiselle on pitkä. Eläinten hyvinvointikeskus ehdottaa, että teollisuus ja teurastamot voivat alkaa edellyttää paikallispuudutusta jo ennen vuotta 2027. EHK:sta arvellaan, että eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmän voidaan saada toimenpide, jolla puudutuksen aiheuttamia kustannuksia korvataan tuottajille. Karjunhaju ei ole ongelma sianlihan kuluttajille maailmalla vaan tottumiskysymys. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tehdään täyskarjukasvatusta, sillä kuluttajat ovat tottuneet karjunhajuun. Suomi voi kuitenkin olla edistämässä sikojen kastraation kieltämistä myös laajemmin EU-tasolla. “Kirurgisen kastraation lisäksi siankasvatukseen liittyy monia muita epäkohtia. Onkin toivoa herättävää, että suomalaisten lihankulutus on vihdoin kääntynyt laskuun. Kenties tulevaisuudessa yhä harvempi haluaa syödä joulupöydässäkään sikaa”, Animalian Kivekäs sanoo.

Juttua varten on haastateltu myös Eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntija Tiina Kauppista.

25


Animaalit kautta maan

a i l a m Ani

some

Animalian alueosastot viettivät eläinten päivää 4.10. ympäri kotka Suomea. Rovaniemen Animalia sytytti kynttilät broilereille. Seuraa Rovaniemen Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animaliarovaniemi

Itä-Lappi Rovaniemi

Oulu Kajaani

Joensuun Animalia osallistui Itä-Suomen yliopiston järjestöpäiville 11.10.2023. Seuraa Joensuun Animaliaa Facebookissa @animaliajns ja Instagramissa @animalia_jns

Joensuu Kuopio Pori

Tampere

Mikkeli Jyväskylä Savonlinna Lappeenranta Hämeenlinna Lahti Kouvola Forssa Kotka Kerava Turku Pääkaupunkiseutu

Lappeenrannassa muistettiin eläintehtaiden uhreja eläinten päivänä. Seuraa Lappeenrannan Animaliaa Facebookissa ja Instagramissa @animalialappeenranta

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

26

Pääkaupunkiseudulla toimii myös karhuryhmä (karhuryhma@ animalia.fi). Eläinoikeusvaikuttajat on paikkariippumaton toimintaryhmä Telegramissa (tiina.ollila@animalia.fi). Lisätietoja: animalia.fi/vapaaehtoiset Tervetuloa mukaan toimintaan! Martta Kinnunen, vapaaehtoiskoordinaattori martta.kinnunen@animalia.fi puh. 045 632 8072


teksti & kuva Tomi Willstedt

anima l laine ian

Parasta on, kun ihmiset välittävät turun alueosaston hülya ekström kertoo, että alueosastossa riittää ideoita, tekemistä ja mahtavaa porukkaa.

Kertoisitko vähän itsestäsi? Milloin ja miten kiinnostuit eläinten oikeuksista?

Olen muuttanut Suomeen Turkista noin 12 vuotta sitten. Silloin lihan syöminen oli tosi tavallista ja luonnollista minulle sekä ruokakulttuurin että veganismin tuntemattomuuden takia. Täällä Suomessa siitä oli jo keskustelua ja oli vaihtoehtoja ruokavalioon. Olen pikkuhiljaa tutustunut niihin. Eläinten oikeuksista aloin kunnolla kiinnostua, kun minusta tuli äiti. Tajusin kunnolla, miten muita ei-ihmiseläimiä hyväksikäytetään ja ryhdyin kasvissyöjäksi ja siitä muutaman kuukauden päästä vegaaniksi. Miten kuulit Animaliasta ja miksi lähdit järjestön toimintaan mukaan?

Olin jo seurannut sosiaalisessa mediassa eläinoikeusjärjestöjä. Ensimmäinen akti-

vismini oli yhden lyhyen kirjan käännös veganismista äidinkielelleni. Sitten huomasin, että minun oli pakko tehdä enemmän ja etsin netistä mahdollisuuksia. Kun huomasin Instagramissa postauksen, että Turun Animalialla oli avoimet ovet, lähdin sinne tutustumaan. Miten olet osallistunut alueosaston toimintaan?

Olen ollut järjestämässä tapahtumia ja osallistunut niihin. Olemme käyneet esimerkiksi eläinsuojeluyhdistys Kuurassa auttamassa, järjestäneet vaalipaneeliin, elokuvaillan ja keränneet rahaa.

vismia. Parasta mitä olen saanut järjestötoiminnasta, on se olo, että tiedän ihmisten välittävän ja yrittävän tehdä muutosta. Aiemmin olo oli yksinäinen. Parasta aktivismissa on olla mukana eläinoikeusjutuissa ja vaikuttaa muutokseen. Haluatko mukaan Turun alueosaston toimintaan? Laita viestiä osoitteeseen turku@animalia.fi.

Mitä olet saanut järjestötoiminnasta? Mikä on parasta aktivismissa?

Haluaisin tuoda enemmän ihmisiä toimintaamme ja tutustuttaa heitä veganismiin. Haluaisin myös tehdä kansainvälistä akti-

27


Vegepalsta

reseptit maria nuutinen • kuvat sofia uuksulainen

Vanhat sukureseptit jouluun

ihanat jouluiset reseptit ovat kahvila rakastan -perheyrityksen vanhoja sukureseptejä vegaanisiksi muutettuina. yrityksen omistajien marian, sofian ja ellin sukujuuret ovat pohjois-karjalassa ja pohjois-suomessa, ja näistä juurista he ammentavat myös kahvilansa herkkureseptit.


Vegepalsta Lanttusupikkaat

Nyhtökaurakäristys

10-12 kpl

neljälle

Kuori 1 dl kylmää vettä ¼ dl suolaa n. 2 1/2 dl ruisjauhoja Täyte 500 g lanttua ½ tl suolaa 1 rkl tummaa siirappia ripaus mustapippuria 50 g margariinia (Keiju merisuola) Voiteluun margariinia (Keiju merisuola)

1

Kuori ja viipaloi lanttu ohuiksi viipaleiksi. Hauduta lanttu ja mausteet margariinissa. Lisää tarvittaessa tilkka vettä tai margariinia. Tarkista maku ja jäähdytä.

2

Sekoita kylmään veteen suola ja ruisjauhot. Taikinan tulee olla helposti muotoiltavaa mutta ei halkeilevaa. Pyöritä taikinasta pötkö ja jaa se 10–12 osaan, jotka pyörität palloiksi. Litistä litteiksi kakkaroiksi ja kauli tai ajele paalikalla ohuita soikeita kuoria. Kakkarat ja kuoret on hyvä säilyttää vaiheiden aikana kannellisessa rasiassa, etteivät ne pääse kuivumaan.

3

Laita lanttuviipaleita kuoren toiselle puoliskolle ja käännä toinen puoli täytteen päälle. Painele puolikuun muotoisen supikkaan reunat kiinni haarukan tai pikkulusikan kärjellä.

4

Paista 250 asteessa n. 10 minuuttia. Voitele kuumana sulalla margariinilla.

480 g (2 pkt) maustamatonta nyhtökauraa 150 g margariinia (Keiju merisuola) 3,33 dl alkoholitonta tummaa olutta 1 tl suolaa kokonaisia mustapippureita

1 2

Paista nyhtökaura margariinissa pannulla rapeaksi.

Lisää suola ja pippurit ja kolmasosa oluesta. Kiehuta olut niin kuiviin, että nyhtökaura on taas rapeaa. Lisää taas kolmasosa oluesta ja toista kiehuttaminen. Lisää loput oluesta ja kiehauta.

3

Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja margariinia.

Nauti käristys perunamuusin ja jäisien sokeroitujen puolukoiden kanssa.

Perunamuusi neljälle 1 ½ kg perunoita n. 5 dl kauramaitoa n. 1 tl suolaa 150 g margariinia (Keiju merisuola)

1

Keitä kuorittuja perunoita vedessä n. 20 min, kunnes ne ovat pehmeitä. Survo perunat sileäksi survokseksi.

2

Lisää margariini ja suola. Lisää maitoa välillä sekoittaen sen verran, että muusi on mielestäsi sopivan paksuista.

Puolukkarahka kinuskikastikkeella 6-8 annosta Rahka 2,5 dl kasvipohjaista vispiä (SureWhip tai Oddly Goog easy whipping) 400 g vaniljan makuista kreikkalaistyylistä jogurttia (Alpro soya greek style vanilla) 4 dl puolukoita 1 rkl vaniljasokeria sokeria maun mukaan Kinuskikastike 2,5 dl kauraruokakermaa 2,5 dl fariinisokeria ripaus suolaa 50 g margariinia (Keiju merisuola) 1 tl vaniljasokeria

1

Laita kauraruokakerma, fariinisokeri, suola ja margariini kattilaan. Keitä n. 15 minuuttia. Ota kattila liedeltä ja lisää vaniljasokeri.

2

Vaahdota vispi tiukaksi vaahdoksi. Survo n. puolet puolukoista ja jätä puolet kokonaisiksi. Sekoita jogurtti, puolukat ja sokerit vaahtoon.

3

Annostellessa valuta rahka-annosten päälle kinuskikastiketta maun mukaan.

29


Animalia testaa

teksti & kuvat erja laakkonen

Vegaaniset joulukonvehdit animalian raati maisteli vegaanisia joulukonvehteja. testiin valittiin konvehteja, joita on melko helppo löytää tavallisista marketeista. testivoittajaksi valikoitui klassikkokonvehti, joka sai kaikilta testaajilta kiitosta maustaan. muut konvehdit saivat maistelijoilta pisteitä niukemmin, mutta kehuja etenkin ulkonäöstään.

i­ t es t a aj t t vo i

edul

li s i n

wiener nougat

panda sydän marmeladikonvehti

dammenberg confessions finnish raspberry

organic health juhlakonvehdit belgialaiset praliinisuklaat

Hinta

5,95 € / 210 g (28,33 €/kg)

3,19 € / 125 g (25,52 €/kg)

11,50 € / 112 g (102,68 €/kg)

13,49 € / 250 g (53,96 €/kg)

Valmistaja

Fazer makeiset

Orkla Confectionery & Snacks Finland Ab

Suklaatehdas Dammenberg

Organic Health

Valmistusmaa

Suomi

Suomi

Suomi

Belgia

Arvio

”Tyylikäs!” “Kääre lisää tyylikkyyttä.” “Tylsä ulkoasu.” “Hyvä suutuntuma: pureskeltavaa, rouskuu.” “Mieto tuoksu, aavistuksen rasvainen.” “Sulaa suussa kivasti.” “Sokerista ja rasvaista vaikutelmaa tasapainottaa manteli.” “Tuttu ja houkutteleva tuoksu.” “Maku erityisen miellyttävä.”

”Lapsuuden joulukalenterin suklaa tulee mieleen kuorrutteesta.” “Massatuotteen vaikutelma.” “Mieto suklainen tuoksu.” “Marjaisa maku, suklaa lähinnä höysteenä.” “Kaunis muoto, kaunis väri.” “Mukava suutuntuma: mehukas, pehmeä.” “Esanssinen tuoksu, mutta sopii tähän.”

“Testin kaunein ulkonäkö.” “Mieto hedelmäinen tuoksu.” “Mukava suutuntuma, pehmeä sisus miellyttävä.” “Maussa liikaa marmeladimaisuutta omaan makuuni.” “Täytteen väri voisi olla toisenlainen, esim. pinkki.” “Hyvin makea.” “Näitä ostaisin jouluksi.” “Laadukkaan oloinen suklaapinta.”

”Mukava pähkinäinen maku.” “Kaunis ulkonäkö, eri muotoisia konvehteja.” “Rasvainen vaikutelma ja tuoksu kaikissa mauissa.” “Suutuntuma testin paras.” “Ei kovin miellyttävä tuoksu.” “Outo aromi, jokin häiritsee maussa.” “Söisin lisää mielelläni.”

Pisteet

30


Animalian kauppa

kuva anttoni ihalainen

Anna tänä jouluna lämpöinen lahja, joka tekee hyvää eläimille Joulu on muistamisen aikaa. Ilahduta läheistäsi, työkaveriasi tai kiitä opettajaa kuluneesta vuodesta aineettomalla lahjalla. Lahja eläimille -aineeton lahja tekee eläimistä välittämisen näkyväksi. Kauniin kortin lisäksi lahjan saajalle tulee hyvä mieli siitä, että hänen muistamisensa auttaa eläimiä.

Uudistimme aineettomien lahjojen valikoimaa. Kortit soveltuvat mainiosti joulumuistamiseen sellaisenaan. Lahja eläimille -kortti on myös ihana lisä joulukukan tai konvehtirasian oheen. Lahja eläimille -aineettomien lahjojen joukosta löytyy jokaiselle vastaanottajalle varmasti sopiva. Antamalla tämän aineettoman lahjan tuet työtämme eläinten paremman huomisen puolesta. Hyvä mieli on parasta jaettuna.

Tule ostoksille: lahjaelaimille.fi Näin aineeton lahja toimii: 1. Klikkaa ostoksille lahjaeläimille.fi ja valitse ihanista lahjoista mieleisesi. 2. Kun valitset pahvikortin, postitamme sen haluamaasi osoitteeseen. Voimme kirjoittaa postitettavaan korttiin myös toivomasi joulutervehdyksen. Tilaa postitettava kortti viimeistään torstaina 14.12., jotta se ehtii jouluksi. 3. Jos tarvitset lahjan pikaisesti, valitse ladattava pdf-kortti, joka kilahtaa sähköpostiisi heti maksun jälkeen. Voit lähettää pdf-kortin lahjansaajan sähköpostiin tai tulostaa sen paperille ja sujauttaa kuoreen.


Puolusta eläimiä kuukausilahjoittajana Kuukausilahjoitus on tehokas keino puolustaa niitä miljoonia tuotanto-, turkis- ja koe-eläimiä, jotka tarvitsevat apuamme. Hyväsydämisten lahjoittajien ansiosta voimme tehdä töitä eläinten oikeuksien puolesta vuoden jokaisena päivänä.

Liity mukaan kuukausilahjoittajaksi animalia.fi/kuukausilahjoitus tai postita meille oheinen lomake! Postimaksu on maksettu puolestasi.

Kyllä, ryhdyn Animalian kuukausilahjoittajaksi!

Postimaksu maksettu kotimaassa

Tuen työtä eläinten puolesta seuraavalla summalla: Eräpäivä on joka kuun

5. päivä

€/kk (min. 7 €/kk)

20. päivä

Nimi: Katuosoite:

Tunnus 5007666

Postinumero ja -toimipaikka:

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Syntymäaika: Kyllä kiitos, tilaan Animalian kuukausittaisen uutiskirjeen sähköpostiini.

Lähetämme sinulle postitse ensimmäisen laskun sen jälkeen, kun kuponki on saapunut meille. Sen jälkeen voit valita, kytketkö päälle e-laskusopimuksen verkkopankissasi vai maksatko kuukausittaisen lahjoituksen kerran kuussa saapuvan paperilaskun tiedoilla. Voit postittaa tämän kupongin tällaisenaan tai sulkea sen kuoreen. Säästät postimaksun, kun kirjoitat kuoreen vastauslähetyksemme tunnuksen: Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 VASTAUSLÄHETYS.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.