nro 2 2015
Toimitus
Julkaisija ja toimitus:
Suomen Ampumahiihtoliitto ry Radiokatu 20, FI - 00093 Valo
Päätoimittaja:
Jukka Haltia, 046 878 2200
Toimitus:
Jukka Haltia
Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: office@biathlon.fi
Mediakortti ja ilmoitushinnat: www.biathlon.fi
Ulkoasu ja taitto:
Studio Rami Toivonen 0400 780 398
Aineisto:
lehti@biathlon.fi Tilaamatta toimitettua aineistoa ei palauteta.
Menestymme yhdessä Vuosi on vaihtumassa, mutta talven tulo on antanut odottaa koko Oulun eteläpuoleisella alueella. Pariisin ilmastokokous on nostanut keskusteluun ilmaston lämpenemisen vaikutukset hiihtolajien harrastamiseen myös Suomen olosuhteissa. On tervehdittävä ilolla kaikkia toimenpiteitä, joilla kehityksen suuntaan voidaan vaikuttaa. Ilmastomuutos on todellista. Toimenpiteet vaativat kuitenkin aikaa. Tosiasiat on tunnustettava ja etsittävä ratkaisut. Vain varastoidulla lumella on on voitu alkutalvesta hiihtää Lappia lukuun ottamatta. Lajimme harjoittelun ja myös kilpailutoiminnan mahdollistamiseksi meidän on saatava lisää varastoidun lumen ampumahiihtopaikkoja eteläiseen Suomeen. Uusi Imatran ampumahiihtostadion on erinomainen ja arvokas lisä, mutta se ei ole riittävä. Työtä ja rahaa tarvitaan. Liiton ja erityisesti koko ampumahiihdon kehittämisen ja harrastuksen lisäämisen kannalta tärkeä työ oli liiton strategian uudistaminen tuleville vuosille. Työ tehtiin vahvassa yhteistyössä kentän ja seurojen kanssa siinä onnistuen. Nyt edessä on kevään kuluessa strategian edellyttämien toimenpiteiden jalkautuminen seuratasolle ja uudenlaisen toiminnan käynnistäminen. Sitä nyt tarvitaan. MENESTYMME YHDESSÄ on vahva visio ja sen tavoitteen mukaan nyt edetään. Liitto on tehnyt vahvaa edunvalvontaa, kun Poliisihallitus on käynnistänyt aselain uudistamisen erityisesti lupakäytäntöjen saamiseksi sujuvammiksi. ja käytännöt yhteneviksi koko maan aluella. Tavoitteena on mm, että nuoren ampumahiihtoharrastus katsottaisiin perusteeksi vanhempien aseluvan saannille. Ampumahiihto on perheurheilua ja ilman vanhempien tukea ei harrastus onnistu ennen rinnakkaisluvan saantia. Toinen asia koskee ampumahiihtoratoja, joiden osalta meidän on oltava liikkeellä. Maakuntaliitot uusivat parhaillaan maakuntakaavoja ja on tärkeää saada maakunnittain merkittyä käytössä olevat ampumahiihtoradat ja mahdollisesti suunnitellut alueet maakuntakaavoihin. Se helpottaa tulevia lupahakemuksia. Ampumahiihdon kansainvälinen kilpailukausi on vauhdissa ja kohta neljännes siitä on jo läpikäyty lehden ilmestyessä. Kaisan vahva suoritus ja voitto Östersundin takaa-ajossa nosti tunnelman ja odotukset korkealle. Myös parisprintissä Kaisan ja Ollin onnistuminen nostivat tunnelmaa. Ampumahiihto on taitolaji ja myös epäonnistumiset ovat herkässä. Toivotaan, että valitettavan mollivoittoisesti alkanut kausi kääntyy iloisiin onnistumisiin viimeistään vuoden vaihteen jälkeen. Sitä me yhdessä odotamme ja sille pidämme peukkuja. Esitän ampumahiihtoliiton puolesta ampumahiihtoperheelle parhaat kiitokset vuoden aikana tehdystä työstä lajimme parhaaksi. Meitä kaikkia tarvitaan ja vain yhdessä menestymme. Toivotan kaikille Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle. Olli Nepponen Puheenjohtaja
Toiminnanjohtajan tähtäinten takaa
Kesän jälkeen jatkuu kilpailukausi
Hyvät lukijat, kuten tästä lehdestä voitte todeta ja kuten te hyvin tiedättekin, ei ampumahiihdon harrastus rajoitu vain talvikauteen vaan se on kokovuotista harrastusta ja joillekin se on työtä. Lajin kesäkilpailuja ei kovin paljon ole näkynyt medioissa, mutta yritämme korjata tilannetta tämän lehden sivuilla. Kiitos kirjoittajille, jotka tuovat näin joulua odotellessa kesän muistoja kisoistamme mieleenne. Parantaaksemme yhteistyötämme medioiden suuntaan olemme avanneet liiton kotisivuille kuvapankin, mistä mediat voivat saada vapaasti käyttöönsä kuluvan kauden kilpailuista kuvia. Kuvia on Maailmacupin osakilpailuista ja seuratkin voivat hyödyntää tätä kuvapankkia tarjoamalla omille paikallislehdilleen tietoa tästä kuvapankista. Kuvapankki löytyy kotisivulta polusta Liitto – Kuvapankki. Seurojen omaa toimintaa on painotettu kaikessa liitonkin toiminnassa ja se tulee tulevana vuonna näkymään vielä painokkaammin varsinkin kun myös liiton toimintaa valvovat elimet kuten Opetus- ja Kulttuuriministeriökin näin ohjeistavat. Liiton jäsenseurojen toiminnan kartoitusta tullaan ensi vuonna tekemään entistä painokkaammin laajennetuilla seurakyselyillä, joiden tarkoitus on koota lajin harrastuksesta tietoja niin liiton kuin myös OKM:n käyttöön. Kaikenlaisen liikunnan parissa toimivien henkilöiden panos esim kansanterveyteen monestakin eri näkökulmasta on niin merkittävää, että emme aina itse muista edes ajatella miten merkittävää työtä seuroissa tehdään – kaikissa eri toiminnoissa. Olkaa siis avoimin mielin kun vuodenvaihteen jälkeen kokoatte tietoja seuranne toiminnasta tästä kuluvalta vuodelta ja raportoitte niistä myös liitolle. Liiton juuri valmistuneen strategian jalkauttaminen seuroille aloitetaan ensi vuonna ja samalla kartoitetaan lajin olosuhteita koko maata kattavasti tavoitteena luoda sellainen tietokanta harrastuspaikoista, mikä palvelee kaikkia lajin harrastajia riippumatta siitä missä päin maatamme he toimivat ja matkustavat. Tämä kartoitus palvelee myös isompaa kokonaisuutta aina viranomaisia myöten. Kuitenkin ennen näiden kartoitusten ja kyselyjen toteuttamista vetäkää hetki henkeä vuoden vaihtuessa ja seurataan joukolla urheilijoidemme kisailua kansainvälisillä areenoilla.
Hyvää Joulun odotusta ja uutta alkavaa vuotta koko ampumahiihtoperheelle Jukka Haltia
Ampumahiihdon Urlus-nuorisoprojekti Nuorisoprojektimme sai jatkorahoitusta uudelle toimintakaudelle 2015-2018 Urlus-säätiöltä.
Hanke pohjaa aiempaan toimintakauteen ja siitä saatuihin hyviin tuloksiin etenkin ampumahiihdon tunnetuksi tekemisen kanssa. Uusi hankekausi lähti liikkeelle tapahtumien kautta kesäkuussa 2015. Hanke oli mukana ESLU:n ja PHLU:n kesäleireille esittelemässä ampumahiihtoa. Kesän jälkeen nuorisopäällikön perhevapaiden aikaan projekti eteni vain yksittäisten tapahtumien kautta, mutta jälleen syksystä eteenpäin on esittelyjä tehty eteläisen Suomen kouluilla. Vastaanotto on jälleen ollut hyvää ja viestintä kouluesittelyistä on tavoittanut paljon hankealueen kouluja. Talvesta onkin tulossa vilkas, joten toivotaan lumisempaa keliä myös etelään.
Kouluesittelyjen lisäksi ensi vuoden puolella projekti on mukana myös esim. Salpausselän kisojen tapahtumatorilla esittelemässä lajia. Toiminta-alueen seuroja voidaan mahdollisuuksien mukaan tukea niiden vastaavissa hankkeissa. Toiminnasta vastaa liiton nuorisopäällikkö Tapio Pukki, tapio.pukki(at)biathlon.fi, p. 0468782204
Teksti Anssi Juutilainen ja Jukka Pekkala
Uusi strategia määrittelee suunnan – työ tehdään tulevien vuosien aikana Monet lajiliitot uusivat juuri nyt strategioitaan. Siihen on useita syitä, mutta merkittävimmät ovat toimintaympäristössämme tapahtuvat nopeat muutokset sekä halu tehdä myös itse asioita eri tavalla. Toimintaympäristössämme tapahtuu paljon: Maailma monimutkaistuu ja verkostoituu, talous on kiristymässä, arkiliikunta vähenee, urheilulajien kirjo kasvaa ja moniarvoistuu ja harrastajien painopiste on siirtymässä joukkuelajeihin – vain muutamia mainitaksemme. Myös kansainvälinen kilpailu kovenee edelleen ja monet maat ovat onnistuneet luomaan valmennusjärjestelmän, joka tuottaa paitsi menestystä myös näkyvyyttä ja arvostusta lajille. Suomalaisen ampumahiihdon tulevaisuutta tehdään nyt. Strategiatyön lähtökohtana oli toukokuussa 2015 laaja haastattelukierros sekä avoin nettipohjainen kysely. Suomalainen ampumahiihtoperhe haluaa yhteistä näkyä tulevaisuudesta ja vahvempaa yhteistyötä. Tämä koskee sekä valmennus- että johtamisjärjestelmää.
Yhteistä tekemistä Yhteistyön edellytyksenä on yhteinen näky, yhteinen iso tavoite lähitulevaisuudessa. Sellainen on nyt uuden strategian myötä olemassa. Yhteistyö ei kuitenkaan toteudu itsestään. Se vaatii vuorovaikutusta, kokoontumisia, avointa keskustelua ja luottamusta siihen, että tehdään se, mitä luvataan. Yhteistyön johtaminen vaatii aikaa, kuuntelemista ja kuulemista. Strategiaa valmistellessamme pidimme tärkeänä ottaa mukaan alusta lähtien ampumahiihtoperheen keskeiset toimijat: urheilijat, valmentajat, seuratoimijat sekä liiton hallitus. Tämä toimintatapa sai laajalti kiitosta. Ihmiset kokivat tulleensa kuulluiksi. Monet esille nostetut asiat ovat nyt mukana uudessa strategiassa. Toivommekin, että tämä osallistava työtapa toimii myös jatkossa.
Käytäntöön Tärkeintä on toiminta käytännössä ja mitä siinä tapahtuu. Keväällä tehdyn kyselyn mukaan seuratoiminnassa tärkeimmät kehityskohteet ovat: harrastajamäärät ja erityisesti nuoret, asiantunteva ja innostava valmennus ja ohjaus, olosuhteet, kilpailutoiminta sekä laadukas seuratoiminta. Näihin asioihin strategiassa on sekä tavoitteita että toimenpiteitä. Tosiasia on kuitenkin, että kirjaus strategiassa on vasta hyvä alku. Työ on vielä tekemättä. Strategiatyön loppuvaiheessa valmisteltiin myös konkreettisia toimenpiteitä, miten strategiaa käytännössä toteutetaan.
Johtaminen, organisoituminen ja yhteistyö Ampumahiihtoperheen toimintaa on leimannut viime vuosina perheen sisäinen kinastelu, mikä ei kuitenkaan ole näkynyt itse toiminnan ytimessä, eli penkalla. Satunnaiset erimielisyydet ovat luonnollisia ja ymmärrettäviä, kun ollaan tekemisissä niinkin paljon tunteita ja intohimoja herättävän asian parissa kuin urheilu. Pahimmillaan konfliktit voivat johtaa aktiivisten ihmisten innon sammumiseen tai urheilussa välttämättömän kehitystyön jämäh-
4
tämiseen. Parhaimmillaan, rakentavalla tavalla käsiteltyinä, erilaiset näkemykset johtavat nopeaan uudistumiseen ja kehittymiseen ja ihmisten oppimiseen ja kasvuun. Strategiatyön yksi tärkeä tavoite on ollut yhteisen suunnan luominen suomalaiseen ampumahiihtoon, yhteishengen vahvistaminen ja käytännön yhteistyön tekeminen. Tätä on saatu käyntiin jo itse strategiaprosessin aikana. Nyt linjatut asiat johtamisen, organisoitumisen ja yhteistyön parantamisessa on siirrettävä käytännön toiminnaksi. Millainen organisoituminen vie suomalaista ampumahiihtoa parhaiten eteenpäin? Mitkä ovat eri toimijoiden roolit ja vastuut? Miten johtaminen parhaalla mahdollisella tavalla palvelee muiden onnistumista? Ja miten itse kukin vastuullisesti vaikuttamalla vie asioita rakentavasti yhteistä päämäärä kohti? Näiden kysymysten äärellä oppiminen ja kehittyminen tapahtuu vain hyvässä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Johtamisella on luotava mahdollisuuksia yhteisille kohtaamisille, joissa aito vuorovaikutus toteutuu. Toimintaympäristön muutokset vaativat uudenlaisia toimintamalleja ja uudenlaista yhteistyötä niin lajin sisällä kuin suhteessa muihin lajeihin ja tahoihin. Ratkaisut eivät ole välttämättä samanlaisia joka puolella maata, tarvitaan erilaisia malleja ja soveltamista. Ja tarvitaan näiden kokemusten nopeaa jakamista.
Näkemyksemme ydinasioista Strategiaprosessin aikana olemme saaneet kuulla monien eri toimijoiden näkemyksiä. Erilaisia näkemyksiä, joita yhdistävänä tekijänä on kaikilla ollut aito halu saada suomalaiseen ampumahiihtoon yhteinen suunta. Suunta joka vie kohti • laajempaa harrastajapohjaa, • laadukkaampaa seuratoimintaa, • yhteistä valmennuksen linjaa, • osaavien aktiivisten ohjaajien ja valmentajien suurempaa määrää • parempia resursseja ja olosuhteita luoda edellytykset kestävälle, kansainväliselle menestykselle • kaiken tämän johtamista käytännön tuloksekkaaksi toiminnaksi Ydinasiana pidämme tämän kaiken johtamista. Siinä iso rooli on hallituksella ja valiokunnilla. Aina kun tehdään uudistuksia saattaa syntyä kuva, että kaikki nykyinen toiminta on huonoa, vanhanaikaista ja tehotonta. Näinhän asia ei todellakaan ole. Suomalaisessa ampumahiihdossa on paljon osaamista, innostusta ja tekemisen meininkiä. Laji on erittäin näkyvä ja houkutteleva. Näille vahvuuksille on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Menestystä suomalaiselle ampumahiihdolle!
5
Teksti ja kuvat Jarno Lautamatti
Kilpailukausi pakettiin Kontiolahdella
Kahden päivän lajeina olivat pikamatkat ja normaalimatkat.
Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetyt rulla-ampumahiihdon
SM-kilpailut kokosivat Kontiolahdelle lähes 150 kilpailijaa, jota voidaan pitää hyvänä määränä rullakisoihin. Osanottajamäärä on kasvanut hitaasti, mutta
tasaisesti vuosi vuodelta. Kymmenessä vuodessa määrät ovat kasvaneet noin 2,5-kertaisiksi.
Pikakilpailun kohdistuksessa vilinää
Kisat saatiin vietyä läpi hyvissä kesäisissä olosuhteissa ja samalla kilpailut päättivät kilpailukauden 2014-2015. Rullasukset kisoihin tarjosi Start, minkä ansiosta kilpailijoille saatiin tasapuoliset välineet käyttöön. Kahden päivän rypistyksessä lajeina olivat pikamatkat ja normaalimatkat. Palkintokorokkeella nähtiin 34 eri seuran edustajia. Tuplamestareita viikonlopun aikana oli yhteensä 14 ja mitaleilla peräti 80 eri urheilijaa. Valitettavasti A-maajoukkueen harjoitusleiri osui samaan ajankohtaan SM-kisojen kanssa. Tästä syystä maamme terävintä kärkeä ei nähty paikalla kamppailemassa SM-mitaleista ja samalla kisojen huomioarvo kärsi selkeästi. Lisäksi yleisissä sarjoissa nähtiin muutoinkin vähän osanottajia.
6
Pikamatkoilla juhlivat Kaljunen ja Siltakorpi Avauspäivän pikamatkoilla yleisten sarjojen hallitsijat olivat myös maajoukkueessa nähdyt Iisalmen Visan Mika Kaljunen ja Kurikan Ryhdin Annukka Siltakorpi. Siltakorpi oli naisten puolella ylivoimainen, mutta miesten sarjassa Lahden Hiihtoseuran Sami Orpana osoitti vahvaa hiihtokuntoa häviten Kaljuselle ainoastaan 15 sekuntia. Kaljunen suoriutui ampumapenkalta puhtaalla ammunnalla Orpanan kiertäessä sakkokierroksen kolmesti. Lemin Eskojen Tommi Kärmeniemi oli pronssilla. Suurimmat yksittäiset kilpailusarjat olivat 15-vuotiaissa sekä 65-vuotiaissa miehissä. M16-sarjassa nähtiin
O RULLA-AMPUMAHIIHDON SM
5.-6.9.2015 KONTIOLAHTI
Tuplamestari Mika Kaljunen (IisVi) seinänousussa. Vierellä M21-sarjan Ville Kekkonen (KontU) ja taustalla miesten sarjan hopeamitalisti Eppu Väänänen (KyKP).
tiukin kamppailu kultamitalista, kun Soisalon Ampumahiihtäjien Santeri Kolehmainen ja järjestävän seuran OttoEemil Karvinen ratkoivat välejään. Tällä kertaa Karvinen vei pidemmän korren ollen ainoastaan 0,2 sekuntia edellä Kolehmaista.
Kaljunen tuplamestariksi Toisena päivänä Kaljunen jatkoi siitä mihin edellisenä jäi. Paras osumatarkkuus penkalla varmisti mestaruuden myös normaalimatkalla. Edellisen päivän neljäs Kymin Koskenpoikia edustava Eppu Väänänen nosti itsensä hopealle. Naisten kilpailussa Leppävirran Virin Sanna Markkanen kirkasti pikamatkan pronssin SM-kullaksi vakuuttavan ammunnan ansiosta. Kahdestakymmenestä laukauksesta ainoastaan yks
karkasi ohi maalitaulun ja toiseksi sijoittunut Lapin Biathlon Tokan Meri Maijala jäi kaksi minuuttia kärjestä.
Rulla-ampumahiihdon SM-kilpailuiden tulevaisuus Rulla-ampumahiihdot eivät ole vielä täysin vakiinnuttanut asemaansa lajiväen keskuudessa, vaikka osanottajamäärät ovat olleet kasvussa. Tästä on merkkinä vähäiset osanottajamäärät sarjaa kohden ja monet urheilijat näkevät kisat enemmän harjoituksena kuin todellisena SM-kamppailuna. Tulevina vuosina voidaan toivoa, että rulla-ampumahiihdon rooli kasvaa kesäharjoittelussa ja tätä kautta myös SM-kisoihin saadaan laajempia massoja mukaan kaikkiin sarjoihin.
7
Teksti ja kuvat Katriina Kiuasperä
Karhulle kolme kultaa Kauhajoen Karhun ampumajuoksijat kisailivat jälleen mallikkaasti Sotkassa.
Karhun onnistuneesti ja totutulla kisaorganisaatiolla järjestämissä ampumajuoksun SM-kisoissa. Yhteensä karhulaiset urheilijat saalistivat kolme kultaista ja kuusi hopeista mitalia. Henkilökohtaisiin mestaruuksiin ylsivät Mikko Loukkaanhuhta M 21 kolmen kilometrin pika- ja Santtu Panttila M 15 kolmen kilometrin yhteislähtökisassa. Kolmannen kullan toivat M 150 sarjassa kisaillut viestitrio Asko Oijennus, Mauno Leskelä, Esa Kangasmäki. Esa Kangasmäki ylsi myös kahteen henkilökohtaiseen hopeaan M 55 sarjan pika- ja yhteislähtökisassa. Hopealle juoksi myöskin Jarno Kallio-Könnö M 35 sarjan yhteislähtökisassa. Neljäs hopeamitali pujotettiin Mikko Loukkaanhuhdan kaulaan M 21 sarjan yhteislähtökisan päätteeksi. Viestihopeaa kipittelivät M 15 pojat, joukkueella Juho Kauhajärvi, Saku Kakkiomäki, Santtu Panttila. Toisesta viestihopeasta vastasivat M 21 sarjalaiset Oskari Joukas, Jaakko Marttila, Mikko Loukkaanhuhta. SM-kisoissa oli mukana myös useita muita karhulaisurheilijoita,
8
jotka hekin ylsivät hyviin suorituksiin. Lähimmäs mitalia juoksi Emmi Hautaniemi, sijoittuen N 19 sarjan pikakisassa neljänneksi. Jarno Kallio-Könnö ja Santtu Panttila olivat pikakisassa sarjojensa kuutosia. Yleisen sarjan viestissä karhulaisjoukkueet olivat perättäisillä sijoilla 7. ja 8.
Päävalmentaja sotkassa Ampumahiihdon päävalmentaja Marko Laaksonen seuraili silmä tarkkana kilpailutapahtumia Sotkassa. Ennätyksellinen osanottajajoukko ja puitteet lämmittivät päävalmentajan mieltä. Itsekin vuonna 1997 ampumahiihdon SM-kisoissa Sotkassa sivakoinut Laaksonen katselee valoisasti maamme ampumahiihdon tulevaisuuden näkymiä. Kaisa Mäkäräisen jatko tietää hyvää lajin menestykselle, näkyvyydelle ja pr:lle. Maamme kärkihiihtäjien taustalla on lupaavien ja nuorten valmennusryhmät yhdistetty, jolloin valmennukselta saadaan enemmän hyötyä. Lupaavia nuoria on ilahduttavasti nousemassa, joskaan merkittäviä saavutuksia ei ole vielä ensi talvelta odotettavissa.
ja kuusi hopeaa
Karhun Mikko Loukkaanhuhta oli jälleen vauhdissa ampumajuoksun SM kisoissa Sotkassa. Karhun Santtu Panttila joutui ahtaalle ampumajuoksun SM-kisoissa Sotkassa. Viestissä niukka tappio loppukirissä ja hopeaa. Pikakisassa mitali karkasi ulottumattomiin, mutta päätöspäivänä Santtu saalisti yhteislähtökisassa uransa 14. SM-kultansa.
Suomen Ampumahiihdon päävalmentaja Marko Laaksonen
Kuvat vasemmalla sivulla: Jouko Peltomaa (oik) ja Vesa Hietalahti palkittiin Suomen Ampumahiihtoliiton kultaisella ansiomerkillä sekä Esa Kangasmäki hopeisella ansiomerkillä. Maamme murtomaahiihtäjien MM-valmennusryhmään lukeutuva tulevaisuuden lupaus Risto-Matti Hakola (27) nähtiin myös Sotkan SM-radoilla mitalivauhdissa.
Liitolta kultaa ja hopeaa Ampumajuoksun SM-kisojen yhteydessä muistettiin myöskin ansioituneita seura-aktivisteja. Suomen Ampumahiihtoliiton kultaisen ansiomerkin saivat Jouko Peltomaa ja Vesa Hietalahti sekä hopeisen ansiomerkin Esa Kangasmäki. Peltomaa on Karhun ampumahiihtojaoston pitkäaikaisin puheenjohtaja, joka on ollut mukana viisissä viimeisissä Karhun isännöimissä SM-kisoissa. Lisäksi hän on myös E-P:n Ampumahiihto ry:n pitkäaikaisin puheenjohtaja. Hänet on opittu tuntemaan harjoitusten ja leirien innokkaana vetäjänä ja hänen tekemänsä työ lajin hyväksi on mittaamaton. Vesa Hietalahti muistetaan erinomaisista kilpailusaavutuksistaan. 12 kertaa hän on noussut Maailmancupissa palkintokorokkeelle. Kirkkaimpina kruunuina MM-hopea, EM-pronssi sekä EM-kulta nuorissa. Maailmancupissa hänelle on kirjattu kolme kultaa, kuusi hopeaa ja kolme pronssia. Aktiiviuransa kilpailijana hän päätti 2005, jonka jälkeen
hän on ollut mukana ampumahiihdon kilpailu- jas valmennusvaliokunnassa sekä useammissa muissa valtakunnallisissa valmennuskuvioissa. Aktiiviuransa jälkeen hän on tehnyt myös merkittävän talkootyöpanoksen maamme ampumahiihdon, piirin ja sekä seuran eteen. Esa Kangasmäki jatkaa 1980-luvulta alkanutta kilpailu-uraansa. Paitsi että hän edelleen jaksaa olla mukana aktiivisesti kilpailutoiminnassa on hän pitkään kuulunut seuran ampumahiihtojaostoon ja E-P:n Ampumahiihto ry:n . Myös hänet on opittu tuntemaan harjoitusten ja leirien vetäjänä sekä aktiivisena talkootyöläisenä maamme ampumahiihdon hyväksi.
9
”Päävalmentajan kannustukset tulevaan kauteen” Puolen vuoden mittainen harjoituskausi alkaa taas olla takana ja katseet kääntyvät väistämättä tulevan talven koitoksiin. Maailmancup- ja IBU-cup kilpailut ovat jo täydessä vauhdissa, mutta esimerkiksi talven MM-kilpailuihin on vielä aikaa. Joten jos sairastelu tai muut ongelmat ovat haitanneet harjoittelua, niin vielä pystyy ottamaan isoja askeleita suorituskyvyssä näitä kilpailuja silmällä pitäen. Marraskuun alussa olivat niin A-maajoukkueen, Talenttiryhmän kuin Nuortenkin ryhmän urheilijat kokoontuneet yhteiselle leirille Vuokattiin. Olosuhteet olivat ulkolämpötilan huomioon ottaen hyvät ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olivat kaikki urheilijat paikalla. Harjoittelun painopiste oli luonnollisesti lajiharjoittelussa ja hiihtotekniikan parantamisessa. Päävalmentajan silmin oli ilo nähdä kaikkien näiden ryhmien urheilijat samassa paikassa samaan aikaan, ja kun vielä koko valmennus- ja huoltohenkilökuntakin sekä II-tason valmentajakoulutukseenkin osallisteet olivat paikalla, oli ilmassa sitä peräänkuuluttamaani yhteiseen hiilen puhaltamista. Edessä oleva kilpailukausi on pitkä. Kotimaan kilpailujen lisäksi mukaan mahtuu luonnollisesti Maailmancup ja IBU-cup sirkusta, nuorten ja aikuisten MM-kilpailut, nuorten Olympiakisat sekä Euroopanmestaruuskilpailut. Toivonkin, että urheilijoilla on uskallusta tehdä myös talvella kunnollista perusharjoittelua kilpailujen ohessa, jotta pohja kestää talven yli. Vielä kun saamme kunnolla lunta maahan, niin pääsemme oikeasti nauttimaan suksimisesta talvisissa olosuhteissa. Hienon Östersundin parisekaviestikisan tunnelmien siivittämänä haluan lopuksi toivottaa kaikille tasapuolisesti tsemppiä talven kilpailuihin! Marko Laaksonen Päävalmentaja
10
Lumilajit Liikuttavat -hanke innostaa lapsia ja perheitä lumiliikunnan pariin
Lumilajit liikuttavat-hankkeelle syntyi myös Tuisku-niminen hahmo. Tuiskun seikkailuja voi seurata etenkin sosiaalisessa mediassa.
Suomen Hiihtoliitto ja Suomen Ampumahiihtoliitto ovat aloittaneet yhteisen hankkeen, Lumilajit Liikuttavat, jonka tavoitteena on kannustaa lapsia ja perheitä liikkumaan lumella erilaisin tavoin. Hankkeen tavoitteena on myös edistää lumilajien välistä yhteistyötä seuratasolla sekä lisätä opettajien osaamista lumiliikunnasta. Lumilajit Liikuttavat -hankkeelle on myönnetty keväällä 2015 OKM:n liikunnallisen elämäntavan kansallisen kehittämishankkeen tuki. Tuen avulla hankkeelle on palkattu täysipäiväiseksi koordinaattoriksi Sini Savolainen. Lisäksi keväällä hankkeeseen haettiin ensimmäisen vaiheen pilottiseuroja sekä paikkakuntia, joissa hankkeen eri ideoita testataan ja jalostetaan. Hankkeen pilottipaikkakuntia on kuusi (6) ja niissä toimii yhteensä 11 seuraa. Paikkakuntia ovat Taivalkoski, Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Hämeenlinna, Vantaa
Hyödyt ampumahiihtoseuroille Hankkeen ensimmäinen vuosi on pilottivuosi, jossa testataan erilaisia toimintatapoja valituilla paikkakunnilla. Näiden lisäksi hanke luo materiaalia seurojen ja koulujen käyttöön. Näissä materiaaleissa on kuvattu myös ampumahiihdon tekniikoita. Toisena toimintavuotena hankkeen on tarkoitus hakea toimintaan lisää seuroja ja ampumahiihtoseurojen sekä paikkakuntien kannattaakin olla tässä hereillä. Tavoitteena on, että seuroissa kehitetään uusia toimintamalleja harrastajamäärien lisäämiseksi, tehdään yhteistyötä paikkakunnan muiden hiihto-, ampumahiihto- ja mäkiseurojen kanssa sekä koulutetaan myös uusia ohjaajia seuroihin.
Lasten Lumipäivät liikuttaa 14 paikkakunnalla
Lasten Lumipäivät -kiertue järjestetään lumilajien seurojen, Suomen Hiihtoliiton ja Suomen Ampumahiihtoliiton toimesta 11 paikkakunnalla sekä kahdessa maailmancuptapahtumassa. Tämän lisäksi toiminta jatkuu keväällä vielä Lapissa Ylläksellä ja Luostolla. Lasten Lumipäivillä tarjotaan lapsille mahdollisuus liikkua ja kokeilla hyppäämistä sekä hiihtoa turvallisesti sekä innostavasti. Lisäksi uudeksi tapahtumapisteeksi tulee ampumahiihtoa mukaileva piste.
Iltatapahtumat kokoavat perheet lumelle Vuoden 2015 / 2016 Lumipäivillä on ohjelmaa myös koko perheelle. Jokaisella paikkakunnalla, maailmancuptapahtumia lukuun ottamatta, on ohjelmassa myös iltatapahtuma eli Lumipäivien jatkot, johon ovat tervetulleita mukaan kaikki perheenjäsenet. Tiedossa on samoja rastipisteitä, muuta lumiliikuntaa sekä pientä iltapalaa kaikille. Iltatapahtumien päivämäärät löytyvät kiertueaikataulusta. Iltatapahtumat ovat seurojen kannalta erittäin tärkeitä uusien innokkaiden perheiden saamiseksi lajien pariin. Hankepaikkakunnilla järjestetään myös lumilajikouluja, joissa eri lajien kautta opetellaan lumella liikkumisen tärkeitä taitoja, kuten tasapainoa, hyppäämistä, ja tarkkuutta! Näitä kaikkia voit seurata nettisivujen hiihtoliitto.fi/lumilajitliikuttavat tai sosiaalisen median kautta facebookissa, twitterissä ja instagramissa!
11
Kilpailuvaliokunnan kuulumiset
Uusi kilpailukausi on saatu Kontiolahden GP-kilpailujen myötä jo liikkeelle! Toivotaan, että lumi sataa pian koko Suomeen, niin voidaan vetää kilpailukalenteri läpi suunnitellusti. Viime kesänä kilpailuvaliokunta tarkasteli kansallisia ja kansainvälisiä sääntöjä. Esitimme muutokset kansainvälisten sääntöjen mukaisesti M/N19-sarjan sakkoon ja lisäksi sekapariviestin lisäämiseksi sääntöihin. Esitimme myös näiden lisäksi kansallisten sääntöjen muuttamista 11-17-sarjojen sakon sekä 35-80-sarjojen sakon osalta muuttamista 45 sekuntiin. Saatujen kommenttien ja omien keskusteluiden pohjalta päätimme muuttaa sakon vain nuorten sarjoissa 11-19-vuotiaat. Sakon muutoksen perusteena kansallisissa sarjoissa oli etenkin kilpailujärjestäjän näkökulma. Emme halua tilannetta, jossa sakkoja olisi 40s, 45s ja 1min samassa kilpailussa! Ampumahiihdon normaalikilpailuissa sakko on siis: 11-19-vuotiaat 45 sekuntia, 21-80-vuotiaat 1 minuutti. Huomiona vielä: Kun saimme seuroilta kommentteja, oli ongelmana, että vain yksi palaute oli seuran virallinen lausunto. Kirjallinen ja seuran nimenkirjoitusoikeudellisen henkilön lähettämä/allekirjoittama lausunto on sääntöjen mukainen seuran kommentti käsiteltävään asiaan. Sekapariviesti lisättiin kansallisiin kilpailusääntöihin viralliseksi kilpailulajiksi sarjoihin 19, 21 ja yleinen. Tätä,
eikä sekaviestiä tulla nostamaan mestaruuskilpailulajiksi muihin sarjoihin. Toki kansalliset kisat voidaan tälläkin kisamuodolla halutessa järjestää. Kansallisiin kisasääntöihin muokattiin myös antidoping pykälä 8.6, joka muuttui yhdessä Suomen Ampumahiihtoliiton antidoping-ohjelman päivityksen yhteydessä. Näiden kansallisten sääntömuutosten lisäksi kilpailuvaliokunta huomauttaa IBU:n kilpailusääntöjen muutoksista, joiden mukaan myös kansallisissa säännöissä toimitaan. Sakkokierroksella oleva tai sieltä poistuva kilpailija on etuajo-oikeutettu sakkokierrokselle saapuvaan kilpailijaan nähden. Kilpailijat saavat vastaanottaa patruunoita ja lippaita ainoastaan ampumapaikalla. Kilpailussa on lähdön jälkeen kielletty lukon avaaminen tai lippaan poistaminen tukista tai lipasaukosta muualla kuin ampumamatolle pysähtyneenä.
Yleisesti ottaen kilpailuvaliokunta on ollut tyytyväinen uuteen kilpailukalenteriin. Kilpailukalenteri koostuu jälleen kansallisten kisojen lisäksi Lapua Junior- ja Karhu Cupeista. Näiden yksityiskohtaiset säännöt löytyvät liiton nettisivuilla: www.biathlon.fi/kilpailijoille
Kauden 2015-2016 SM kesäkilpailut Suomen Ampumahiihtoliiton hallitus on myöntänyt kilpailuvaliokunnan esityksestä SM-kilpailut seuraavasti Ampumajuoksun SM-kilpailut: Hollolan Urheilijat -46 2.-4.9.2016 Rulla-ampumahiihdon SM-kilpailut: Imatran Hiihtäjät 24.-25.9.2016 Suomen Ampumahiihtoliiton hallitus on myöntänyt kilpailuvaliokunnan esityksestä SM-kilpailut kaudelle 2016-2017 Yleinen sarja + nuoret: Oulun Hiihtoseura Veteraanit: Kauhajoen Karhu Hakuaikaa ampumahiihdon toisiin nuorten SM-kisoihin jatketaan vielä tammikuun loppuun 2016. Samoin haku ampumajuoksun ja rulla-ampumahiihdon SM-kisoihin kesälle 2017 jatkuu tammikuulle 2016. SM-kilpailujen haku kaudelle 2017-2018 Kauden 2017-2018 SM-kilpailuiden hakuaika päättyy 1.5.2016. Seuroja muistutetaan siitä, että SM kilpailut tulee hakea 2 vuotta ennen kilpailuja. Samoin päättyy 1.5.2016 mennessä kesän 2016 kansallisten ampumajuoksujen ja rulla-ampumahiihtokisojen hakuaika.
12
Teksti ja kuvat Jouni Kinnunen
Valmennuskoulutukset
Valmennuskoulutuksissa tullaan pyrkimään siihen, että koulutukset pyörivät säännöllisesti samaan aikaan vuodesta. I-tasolta aloittava suorittaa koulutuksen keväällä, ja hankittuaan käytännön valmennuskokemusta vähintään seuraavaan kevääseen on mahdollisuus hakeutua II-tason koulutukseen. II-tason suorituksen jälkeen on taas hankittava käytännön valmennuskokemusta ennen kuin voi hakeutua III-tason koulutukseen. I-III-tasojen suorittamiseen kuluu näin ollen vähintään neljä vuotta. Aiempaa koulutustaustaa (esimerkiksi maastohiihdon koulutuksista) tai kokemusta maajoukkuetason kilpailutoiminnasta ampumahiihdossa voidaan hyväksilukea siten, että esimerkiksi II-tason koulutukseen osallistumisen edellyttämä tietotaito katsotaan hankituksi ilman I-tason koulutuksen suorittamista. Suosituksena kuitenkin on suorittaa koulutukset järjestyksessä I-tasosta alkaen.
II-tason valmennuskoulutettavat marraskuun lumileirijaksolla. Edessä vasemmalla valmennuskouluttaja Tarmo Napari, oikealla Nuortenryhmän valmentaja Miika Köykkä, joka piti valmennuskoulutettaville hiihtotekniikkaosion Jyväskylän liikuntatieteellisen opintoihinsa kuuluvan opetusharjoittelun osana.
I-taso I-tason koulutus järjestetään liiton omana kahden lähiviikonlopun koulutuksena keväällä, touko-kesäkuulla. Lähijaksojen lisäksi koulutukseen kuuluu etätehtäviä. Paikkakuntaa kierrätetään siten, että koulutusta on tarjolla ympäri Suomen muutaman vuoden syklillä. Jos kysyntää riittää ja resurssit antavat mahdollisuuden, voidaan I-taso järjestää kahdessa paikassa tai kahtena eri kertana vuoden aikana. Vuonna 2015 I-tason koulutus järjestettiin Vuokatissa, jossa osallistujia oli yksitoista. 2009-2014 välillä I-tason ampumahiihtovalmentajakoulutuksen käyneitä valmentajia on 32 kappaletta.
II-taso Ampumahiihto, maastohiihto, mäkihyppy/yhdistetty sekä hiihtosuunnistus järjestävät II-tason koulutuksen yhteisenä Lumilajit-koulutuksena. Tämä tarjoaa mahdollisuuden jakaa koulutuksen yhteisen lähijakson useammalle urheiluopistolle, ja näin lähemmäksi osallistujia. Koulutus tapahtuu vuoden aikana, neljänä pidennetyn viikonlopun lähijaksona, joista aloitusviikonloppu on ampumahiihdon oma, ammunnan tekniikoihin keskittyvä jakso joka pidettiin Kuortaneella kesäkuussa. Tämän vuoden Lumilajien yhteisen syksyn lähijakson koulutuksessa on voinut käydä Jämillä, Vierumäellä tai Vuokatissa. Oman lajin parissa pidet-
tävän leirilähijakson ampumahiihtovalmentajat pitivät Nuortenryhmän leirin yhteydessä marraskuussa, paikkana Vuokatti. Koulutuksen päättävä Lumilajien yhteinen lähijakso on huhtikuussa, paikkana jo koulutuksen hiihdollisen sisällönkin takia huhtikuussakin lumivarma Vuokatti. Vuonna 2015 II-tason Lumilajit-koulutuksessa aloitti yhdeksän ampumahiihtovalmentajaa. 20092014 välillä II-tason koulutuksen käyneitä ampumahiihtovalmentajia oli 7 kappaletta.
III-taso III-tason ampumahiihtovalmentajakoulutusta ei tällä hetkellä vielä järjestetä. III-tason koulutusmateriaali on suunniteltu koostettavaksi siten, että koulutus pystyttäisiin käynnistämään keväällä 2017. Tuossa vaiheessa II-tason käyneitä, riittävän käytännön valmennuskokemuksen omaavia potentiaalisia osallistujia olisi riittävästi koulutuksen järjestämiseksi vaadittavan osallistujamäärän kokoon saamiseksi.
URVA-koulutukset, VAT-tutkinnot Liitto kannustaa ja tukee mahdollisuuksien mukaan Urheilijasta Valmentajaksi-koulutuksista sekä Valmentajan Ammattitutkinnosta kiinnostuneita osallistumaan näihin koulutuksiin.
13
Teksti ja kuvat Jouni Kinnunen
Antidopingohjelma Kaikilla ampumahiihtokentän toimijoilla on tärkeä rooli antidopingtyössä
Nuortenryhmä ja Talentti-ryhmä ADT:n koulutuksessa marraskuun lumileirillä. A-maajoukkueen Olli Hiidensalo kertomassa omia kokemuksiaan dopingtestauksesta.
Talentti-ryhmän Tuomas Harjula demonstroi dopingnäytteen antamisprosessin. Näytteenä tällä kertaa kuitenkin omenamehua!
14
Ampumahiihtoliiton antidopingohjelman edellinen versio oli tehty 2005 silloin lajivalmentajana toimineen Marko Laaksosen toimesta. Kymmenessä vuodessa antidopingasiat ovat menneet reilusti eteenpäin, mutta kattavasti ja huolellisesti tehty ohjelma oli hyvä lähtökohta. Maailman antidopingsäännöstö, jota Suomen antidopingsäännöstö noudattaa, päivittyi 1.1.2015, jonka mukaiseksi uusi antidopingohjelma tehtiin. Merkittäviä muutoksia on tullut muun muassa rikkomusten seuraamuksiin, tahallisesta rikkomuksesta saa aiemman kahden vuoden sijaan lähtökohtaisesti neljän vuoden toimintakiellon urheilussa. Ohjelman päivityksen lisäksi tiedotusta ADT-asioista tehostetaan liiton nettisivujen kautta, niin kilpailijoille, valmentajille, huoltajille kuin myös kilpailunjärjestäjille, joilla on omat velvoitteensa dopingtestauksen vaatimien tilojen, testattavien saattajien ja muiden mahdollisesti tarvittavien resurssien järjestämisessä. ADT-asiat otetaan mukaan liiton toimintasuunnitelmaan sekä toimintakertomukseen, jolla varmistetaan säännöllinen tietojen päivitys ja ajantasainen tietämys liiton toiminnassa. Myös valmennuskoulutuksen yhteydessä pyritään hyödyntämään ADT:n koulutuksia. Kaikilla ampumahiihtokentän toimijoilla on tärkeä rooli antidopingtyössä. Erityisen tärkeää on viestiä kaikilla tasoilla reilun pelin henkeä, ja ehdottoman kielteistä asennetta dopingaineiden ja –menetelmien käyttöön. Asennekasvatuksella juurrutetaan oikeanlainen asenne reiluun peliin jo pienestä pitäen. Ampumahiihtoliiton antidopingohjelman, ajankohtaisia ADT:n uutisia ja linkit ohjeisiin löydät liiton nettisivuilta, kohdasta Valmennus – Antidoping. Käy tutustumassa!
Ski Waxes The King of
a e h t o r o D Wiererteam! (ITA)
e Welcome to th
D & TESTE ELOPED V E D P U C WORLD
Pure Fluor
Doro mainos A4 vaaka.indd 1
SPEED R O F D E ER ENGINE www.rex.fi
@rexskiwax
25.11.2015 10:45
15
craftfinland.fi
Maksimaalista vapauden tunnetta talven laduille
Markkinointi: 09-85 95 91 info@sultrade.fi www.sultrade.fi
FUNCTIONAL SPORTSWEAR
Menestykseen energiatehokkuudella. Ampumahiihdossa ja lämmitystekniikassa. Viessmann takaa maksimitehon: myös talviurheilusponsorina. Tulevaisuuden lämmitysteknologian kehityksessä pätevät samat arvot kuin urheilussa – huipputekniikka, tehokkuus, reiluus. Ja tietysti myös menestys, jota toivomme erityisesti sponsoroimallemme Suomen Ampumahiihtojoukkueelle kuten Kaisa Mäkäräiselle. Viessmannin täydellisestä tuotevalikoimasta löydät tehokkaat järjestelmät kaikille energianlähteille Lämpöpumppuohjelmamme tarjoaa yksilölliset ratkaisut, oli kyseessä sitten uudisrakennus, saneerauskohde tai suuri kiinteistö. Lisää tietoa laajasta laitevalikoimastamme sekä jälleenmyyjiemme yhteystiedot löydät osoitteesta www.viessmann.fi.
Keskisuuret ja suuret öljy- ja kaasukattilat
Ilma-vesilämpöpumput
Maalämpöpumput
Käyttövesivaraajat
Aurinkojärjestelmät
Viessmann Oy · Äyritie 8 A · 01510 Vantaa · Puhelin: 010 328 2550 · info@viessmann.fi
Biathlon 1476-3_210x146_FI.indd 1
Luotettava kumppani kaikissa olosuhteissa
27.11.15 13:33