Page 1

nro 2 2016


Toimitus

Puheenjohtajan tereveiset

Suomen Ampumahiihtoliitto ry Radiokatu 20, FI - 00093 Valo

Hyvä ampumahiihtoväki

Julkaisija ja toimitus: Päätoimittaja:

Jukka Haltia, 046 878 2200

Toimitus:

Jukka Haltia

Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: office@biathlon.fi

Mediakortti ja ilmoitushinnat: www.biathlon.fi

Ulkoasu ja taitto:

Studio Rami Toivonen 0400 780 398

Aineisto:

lehti@biathlon.fi Tilaamatta toimitettua aineistoa ei palauteta.

Kansainvälinen ampumahiihtokautemme päättyi mollivoittoisesti. Vain Kaisa Mäkäräinen pystyi pitämään tasonsa ja ansaittuna tuli Oslon MMpronssi sekä upeat voitot MCUPkiertueen päätöskisassa Venäjällä. Myös Kaisa mutta erityisesti muut maajoukkueen urheilijat kärsivät erilaisista sairauksista, jotka veivät pohjan huippusuorituksilta. Syiden selvittely ja terveyden hoito ovat tärkeä osa valmistautumista uuteen kauteen, johon saimme Kaisalta myönteisen viestin. Kaisa jatkaa ja häntä tarvitaan esikuvana sekä menestyjänä. Liiton uuden strategian yksi tärkeimmistä tavoitteista on suomalaisen valmennusjärjestelmän uudistaminen ja kehittäminen. Vain näin toimien voimme saada ampumahiihdon uuteen nousuun menestymään laajemmalla rintamalla. Aikaa, kovaa työtä ja kärsivällisyyttä tarvitaan. Liitolla on nyt kesäkuun alussa aloittaneen uuden päävalmentajan Antti Leppävuoren johdolla kaikki edellytykset lähteä rakentamaan uutta perustaa. Työtä riittää ja siihen tarvitaan meitä kaikkia seuratasosta maajoukkueryhmiin ja liiton hallitukseen saakka. Juhannuksen jälkeisenä maanantaina käynnistyvälle leirityskaudelle on panoksia lisätty niin leirivuorokausilla kuin myös henkilöresursseilla. Myös urheilijoiden on kannettava vastuunsa ja asetettava itselleen kovat tavoitteet, joiden eteen on myös tehtävä uhrauksia. Menestys syntyy vain kovalla työllä. Siinä Kaisa on loistava esimerkki. Päävalmentajan vaihdon lisäksi on myös toiminnanjohtaja vaihtumassa syksyllä. Uuden toiminnanjohtajan tärkein työ on uuden strategian mukaisten toimien toteuttaminen. Työtä tulee riittämään. Jukka Haltia on työskennellyt taloudellisesti vaikeat vuodet ja erittäin vähäisillä henkilöresursseilla. Arvostan Jukan päätöstä uuden toiminnan kynnyksellä. Esitän Marko Laaksoselle liiton kiitokset kahden vuoden rupeamasta, joka jäi valitettavasti liian lyhyeksi ja osoitti, että päävalmentajan pitää olla lähellä urheilijoita. Kiitos jo tässä vaiheessa Jukalle viiden vuoden kovasta työstä ja yhteistoiminnasta.

Toivotan ampumahiihtoväelle hyvää kesää ja intoa toimintaan kaikilla tasoilla Yhdessä menestymme Olli Nepponen Puheenjohtaja


Toiminnanjohtajan tähtäinten takaa

Joskus on aika luopua ja minulla se on nyt kesällä 2016 Kuten olette jo liiton kotisivuiltakin lukeneet, olen tehnyt päätökseni luopua toiminnanjohtajan tehtävästä syyskuussa 2016. Tähän päätökseen ei liity mitään dramatiikkaa vaan se liittyy siihen päätökseen, minkä tein itseni ja perheeni kanssa vuonna 2011 kun otin tehtävän vastaan, että olen käytettävissä toiminnanjohtajaksi viiden vuoden ajaksi ja se aika täyttyy kesällä 2016. Kun tarkastelen tilannetta viiden vuoden takaiseen, niin totean, että liitto on voimistunut monellakin tavalla katsottuna. Liitto on noussut taloudessa syvältä kuopasta nykyiselle vakaalle tasolle – siitä kiitos kuuluu liiton johdolle, joka on tehnyt tämän mahdolliseksi. Liitto on ottanut ampumahiihdon kansainvälisessä toiminnassa sen roolin mikä liitolle kuuluu vahvasti käsiinsä ja yhteistyö kansainvälisen liiton kanssa on hyvällä tasolla. Liiton rooli on vahvistunut myös uuden Suomalaisen Strategian laatimisen myötä kotimaan toiminnassa ja sen eteenpäin vieminen vaatii vereksiä voimia mikä vahvistaa päätöstäni siitä, että nyt on aika antaa tilaa uusille toimijoille. Liiton toimiston siirtäminen Helsinkiin vuonna 2011 oli hyvä päätös huomioiden kaikki liiton toimintaan vaikuttavat yhteistoimintatahot kuten Opetusja Kulttuuriministeriö, Olympiakomitea ja moni muu. Samoin yhteistoiminta Suomen Hiihtoliiton kanssa on vakiintunut ja se tulee jatkossa vielä kasvamaan monellakin tavalla. Tähän aikaan on seurakysely lähetetty teille pääosalle sähköpostilla seurojen yhteyshenkilöille ja osalle vielä paperiversiona. Kyselyn tiedot on tarkoitettu liiton käyttöön ja niiden yhteenvedoista laaditaan tarvittavat raportit Opetusja Kulttuuriministeriölle sekä Olympiakomitealle. Lisäksi tietoja tarvitaan kun viedään ampumahiihdon uutta strategiaa seuratasolle. Samaan aikaan kootaan myös tietoja seurojen käytössä olevista suorituspaikoista myös maakuntien toimesta ja tämä on erinomainen keino olla vaikuttamassa lajimme suorituspaikkojen kehittämistä palvelemaan tulevaisuudessa paremmin strategiaamme ja jäsenseuroja. En halua palata aikaan ennen vuotta 2011, mutta totean vain, että silloin toimittiin sen aikaisella toimintamallilla ja nyt toimitaan nykyisellä. Varmasti nykyinenkin malli kehittyy tulevaisuudessa, sillä - ei pidä jäädä tuleen makaamaan - vaan pyrkiä kaikessa toiminnassa eteenpäin kohti parempaa tulevaisuutta muistaen, että vaikka lajimme on Suomessa pieni, niin se on Euroopassa suurin talvilaji ja meidän tulee kehittyä sen mukaisesti. Toivon, että seuraajani pääsee mukaan tähän hyvällä mallilla olevaan kehitykseen liiton muun henkilöstön kanssa. Olen saanut viiden vuoden aikana perehtyä hienoon lajiin ja lukuisiin sen parissa toimiviin henkilöihin eri tahoilla eri tehtävissä. Minusta on hienoa todeta, että urheilu ja varsinkin huippu-urheilu on niin laajasti suomalaisten rakastamaa, että siinä toimiminen ja sen seuraaminen herättää vahvoja tunteita ja vielä vahvempia mielipiteitä ympäri maata. Kuten Strategiassammekin on linjattu, niin vain yhdessä tekemällä pääsemme hyviin tuloksiin ja toivon, että tämä linjaus kantaa myös tulevaisuuteen, sillä teitä on ampumahiihtoperheessä kuitenkin niin vähän, että ei teillä ole varaa olla muuta kuin yhtä mieltä siitä miten lajia viedään eteenpäin teidän kaikkien eduksi. Haluan tässä yhteydessä näin lehtemmekin palstalla kiittää teitä kaikkia näistä viidestä vuodesta. Liiton hallitusta, joka on ohjannut liittomme nykyiseen vakaaseen tilaan, kaikkia seurojamme hienosta työstänne yhteisen asiamme eteen tehdystä arvokkaasta työstä ampumahiihdon parissa, Nuorisopäällikköämme mallikkaasti hoidetusta URLUS-Nuorisoprojektista, millä on saatu tuhansia uusia nuoria tutustumaan lajiin ja kehityspäällikköä, joka on ottanut ison roolin kilpailutoiminnan pyörittämisestä yhdessä valmentajien kanssa ja luonnollisesti kaikkia valmentajia jotka ohjaavat urheilijoitamme kohti uusia ja parempia suorituksia.

Toivotan omasta puolestani koko Ampumahiihtoperheelle hyvää kesää ja vielä parempaa tulevaisuutta huikean hienon lajimme parissa. Kohti uusia seikkailuja Toiminnanjohtaja Jukka Haltia


Kilpailukausi 2015 – 2016 Ross

Mari Laukkanen Maailman Cup 2 Hochfilzen Itävalta 2015 Viesti

Mari Laukkanen ja Kaisa Mäkäräinen MC 7 Canmore Sekaviesti

4

Sanna Markkanen ja Annukka Siltakorpi Maailman Cup 2 Hochfilzen Itävalta 2015 Viesti


Burtonin kameran taltioimana

Mari Laukkanen MC 7 Canmore Naisten pikamatka

Tuomas GrÜnmann Maailman Cup 2 Hochfilzen 2015 Itävalta Miesten Sprinttikilpailu

5


Kaisa Mäkäräinen Maailman Cup 2 Hochfilzen Itävalta 2015 Viesti

MC 7 Canmore Sekapariviesti Sanna Markkanen ja Matti Hakala

6

Matti Hakala Maailman Cup 2 Hochfilzen 2015 Itävalta Miesten Sprinttikilpailu


Ahti Toivanen MC 7 Canmore Sekaviesti

Mikko Loukkaanhuhta MC3 2015 Pokljuka pikamatka

Mikael Koivunen MC3 2015 Pokljuka Pikamatka

Kaisa Mäkäräinen MC 7 Canmore Naisten yhteislähtö

7


Teksti Pasi Oikkonen, kuvat Sakari Hyytinen

Rovaniemellä onnistunut

Ounasvaaran Hiihtoseura, Toramon ampumahiihtostadionin

puitteet ja Lapin aurinkoiset keväthanget tarjosivat parhaintaan

sekä kilpailijoille että yleisölle SM-kisaviikonloppuna Rovaniemellä. Monisatapäinen yleisö saapui perjantaina seuraamaan aikuisten viestien mestaruuksien ratkaisuja ja omalta osaltaan kannustamaan Kaisa Mäkäräistä jatkamaan ampumahiihtouraansa. Naisten viesti päättyi odotetusti Kontiolahden Urheilijoiden selkeään voittoon. Mestarijoukkueen (Laura Toivonen, Johanna Pykäläinen ja Kaisa Mäkäräinen) jälkeen toiseksi sijoittui Ahveniston Ampumahiihtäjät ja kolmanneksi Mikkelin Hiihtäjät. Kaisa pystyi ankkuriosuudella säästelemään voimiaan lauantain ja sunnuntain Taivalkosken SM-maastohiihtoihin. Varsinaiseen koitokseen hiihtolajien valovoimaisin tähtemme pääsi kuitenkin heti viestin jälkeen median

8

pyörityksessä sekä haltioituneen yleisön parissa. Rento ja hyväntuulinen Kaisa jätti hienon vaikutelman niin nuorien kuin vanhojenkin ihailijoiden sydänmiin. Miesten viestin voitosta käytiin astetta tiukempi kilpailu aina ankkuriosuuksille asti. Lahden Hiihtoseuran Olli Hiidensalo ratkaisi mestaruuden Lahteen Sami Orpanan ja Olli-Pekka Peltolan petaamista asetelmista. Toiseksi tuli Iisalmen Visa ja kolmanneksi Ahveniston Ampumahiihtäjät. Kirkas lämpenevä ilma sekä ampumapaikalla pyörinyt tuuli yhdessä Toramon vaativien latujen kanssa antoivat lauantain pikakilpailun ammunnalle vaikeuskertoimia si-


SM-kisaviikonloppu

Miesten mestarijoukkue

ten, että 302 startanneesta kilpailijasta vain kymmenen (M 13 sarjan Viljami Ylilauri, N 13 sarjan Laura Kauhajärvi, Camilla Minkkinen, Sissi Oikkonen ja Ansa Hakola, N 17 sarjan Ella Heinonen, M 16 Roope Jokela, N 21 Auli Kiskola sekä miesten Jouko Kauppinen ja Jouni Kinnunen) selvisi kilpailusta ohilaukauksitta. Onneksi tunnettu Napapiirin asukas oli liiton puheenjohtajan kanssa kannustamassa maalitulijoita. Lauantai iltana Santasportissa SM-mitalien lisäksi kunniapalkintoina jaettiin perinteistä paikallista osaamista eli Marttiinin Ilves-puukot. Plakettipalkitut saivat muistomitallin lisäksi OW-tuotteita.

9


Rovaniemellä onnistunut SM-kisaviikonloppu

Sunnuntaina kaikkiaan 56 nuorten viestijoukkuetta starttasi eri lähdöissä. Sairastumiset aiheuttivat muutaman viestin katkemaisen ennen ankkuriosuutta, mutta kaikkiaan vaihtuvat tilanteet sekä yhteiseksi koetut onnistumiset ampumapaikalla ja hiihtoladulla loivat sunnuntaille parhaan urheilujuhlan tuntua. Iltapäivän yhteislähdöissä Kontiolahden Laura Toivanen esitti osaamistaan niin hiihtoladulla kuin penkalla voittaen naisten kilpailun ylivoimaisesti yli puolentoista minuutin erolla ennen Joutsan Pommin Suvi Minkkistä ja Kurikan Ryhdin Annukka Siltakorpea. Miesten osin yllätyksellisen kisan vei Ahveniston Matti Hakala (1+0+1+0=2) ennen ampumapaikalla mallisuorituksen tehnyttä Oulun Jouni Kinnusta (0+0+0+0=0) ja Lahden Olli Hiidensaloa (1+2+2+2=7). Ounasvaaran Hiihtoseuran kisaorganisaatio välittää lehden välityksellä parhaat kiitokset kaikille osallistujille huoltajineen sekä erityisesti yli seurarajojen talkoissa ja toimitsijatehtävissä auttaneille aktiiveille. Samalla kaikki toivotetaan uudelleen tervetulleiksi Napapiirille jo puolen vuoden päästä järjestettäviin Santasport-ensilumen kisoihin. Kisapaikkaa hallinnut säilölumivuori on takuuna syystalven kisojen onnistumiselle.

Kuvassa keskellä liiton puheenjohtaja Olli Nepponen

10


11


Päävalmentajan mietteitä Antti Leppävuori

Kiitokset ampumahiihtoyhteisölle valinnasta päävalmentajaksi. Asia tuli hieman yllättäen eteeni kevään aikana ja parin viikon keskustelujen jälkeen päädyimme tällaiseen ratkaisuun. Tehtävä on mielenkiintoinen ja haasteellinen. Pidän haasteista. Olen tullut lähelle ampumahiihtoa maastohiihdon taustalla. Oma ”terveysliikuntalajini” on ollut viimeiset viisi vuotta hirvenhiihto ja -juoksu, jossa olen kilpaillut aktiivisesti 30-40 kisaa vuodessa. Motiivina on ollut pitää itsensä kunnossa ja pitää ampumataitoa yllä syksyn jahtikautta ajatellen. Ampumisen teema on samanlainen kuin ampumahiihdossa – rasituksessa pitää tehdä hyvä ammuntasuoritus. Toimin Hiihtoliitossa kahteen otteeseen 80- ja 90-luvuilla eri tehtävissä, lajipäällikkönä, koulutusvastaavana, huoltopäällikkönä, tekniikkavalmentajana, naisten valmentajana sekä päävalmentajana Naganon 1998 kisoissa. Sen jälkeen hiihdon lajijohtajana aina surullisiin Lahden 2001 kisoihin saakka. Yhteensä 17 vuotta. Kolmet olympiakisat ja viidet MM-kisat. Seuraavat kymmenen vuotta menivät teknologiapuisto Snowpoliksen tehtävissä, projektipäällikkönä, toimitusjohtajana ja kehitysjohtajana. Urheilun teema oli tässäkin tehtävässä mukana, nyt tekniseltä ja kaupalliselta puolen katsottuna. Viimeiset viisi vuotta olen ollut Jyväskylän yliopiston liikuntatietteellisen tiedekunnan liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian yksikössä Vuokatissa projektitutkijana ja projektipäällikkönä. Liikuntateknologian yksikön hiihtotutkimusteamin muodostavat Olli Ohtonen, Teemu Lemmettylä ja minä. Tehtävä on ollut hyvä näköalapaikka suomalaiseen huippu-urheiluun ja hiihtourheiluun, joka on muuttunut tämän vuosituhannen puolella melkoisesti. Lähinnä yhteislähtöjen ja sprintin tulo mukaan kilpailumuotoihin on kehittänyt myös hiih-

12

don harjoittelua hieman eri suuntaan kuin viime vuosituhannen puolella. Katselen ampumahiihtoa ehkä hieman erilaisesta näkökulmasta normaaliin laji-ihmiseen verrattuna. Hiihtoliitto oli 90-luvulla resursseiltaan eri luokkaa ampumahiihtoliittoon verrattuna. Toimintakulttuurit poikkeavat toisistaan resurssien ja toimintamallien suhteen, mutta huippu-urheilun vaatimukset ovat samat. Huippu-urheilua tehdään ”täysillä” tai ei ollenkaan. Jos ei tehdä ”täysillä” niin ei kyseessä ole huippu-urheilu vaan kuntourheilu. Huippu-urheilun avainsanoja ovat suunnitelmallisuus, systemaattisuus, itsensä tunteminen, kova työ, oikeiden asioiden löytäminen ja niiden tekeminen ja hyvä tukiorganisaatio tekemiseen liittyvissä asioissa. Näitä asioita lähden rakentamaan maajoukkueen ja muiden valmennusteamien toimintaan. Tuleva kausi on uuden toimintamallin hiomista ja osin myös uuden miehistön rakentamista valmennusorganisaatioon. Liikoja odotuksia en ensimmäiselle vuodelle aseta. Toiminnan hioutuminen kestää yhden kauden kokeneeltakin miehistöltä. Ampumahiihdon lajiyhteisö on mielestäni tunnistanut lajin tilan varsin hyvin ja pukenut toiveet strategian muotoon. Strategia 2020 on hyvä suunnitelma lajin tilan kohottamiseksi kohti parempaa tulevaisuutta. Tämä asia, että yhteisö oli jo vuoden verran miettinyt lajin kehittämistä ja kehityssuuntia oli yksi ratkaiseva tekijä oman päätökseni tekemisessä lähtemisestä mukaan päävalmentajan roolissa. Pienenä lajina Suomessa mutta suurena lajina Keski-Euroopassa, lajia on syytä tarkastella erilaisista kehittämisnäkökulmista. Etsivä löytää - ratkaisut lajin aiempaa nopeammalle kehittämiselle on mahdollista löytää myös Suomessa.


Hyvät kevätliittokokouksen osallistujat Marko Laaksonen lähetti tämän viestin kaikille kevätliittokokoukseen

osallistuneille, mutta nyt hän haluaa jakaa sen teille kaikille lehden sivuilta. Olemme taas uuden harjoituskauden kynnyksellä. Mennyt kausi on tarjonnut aiempien kausien tapaan niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin. Jos katsomme maailman-cup, IBU-cup ja Nuorten MM-kilpailuiden saldoa niin voimme varmasti yhteen ääneen todeta, että tulokset eivät miellytä. Vaikka kauden tulostaso kokonaisuutta katsottaessa ei olekaan toivotulla tasolla, mukaan mahtuu kuitenkin jotain positiivista - matkassa on ollut urheilijoita, jotka ovat nostaneet tasoa edelliseen kauteen verrattuna. Lisäksi tulokset nuorten Olympiapäiviltä ilahduttivat ainakin allekirjoittanutta. Valitettavasti matkaan on kuitenkin mahtunut paljon pettymyksiä. Tässä vaiheessa niin urheilijoiden kuin meidän valmentajienkin pitää katsoa peiliin ja analysoida tarkkaan missä on vika. Yksi iso vaikuttava tekijä tänä talvena on ollut sairastelu – itse en yhteensä kahdeksan MC-vuoden jälkeen muista, että koskaan olisi ollut näin paljon sairasteluja urheilijoiden keskuudessa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti paljon kilpailemiseen, mutta myös yksilöiden harjoitteluun. Tämän lisäksi pitää luonnollisesta miettiä tarkkaan, onko harjoittelussa jotain, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Henkilökohtaisesti voin todeta, että jokaisen kauden jälkeen on usein sellainen olo, että monta asiaa olisi pitänyt tehdä toisin, mutta kun tarkastelen mennyttä harjoituskautta, niin minun on vaikea osoittaa sormella jotain tiettyä osa-aluetta, jota olisi voitu harjoitella erilailla. Itse uskon, että kyseessä on enemmänkin kokonaisuuden hallinta tai sen puute, ja kokonaisharjoittelun määrän vajavaisuus. Itse olen valmentanut urheilijoita lähinnä leirien aikana. Leireillä on ammuttu käytännössä lähes päivittäin ja harjoitusmäärät fysiikan

osalta ovat olleet noin 4 tuntia per harjoituspäivä. Jokaisella leirillä on pidetty leirikilpailu, jotta kilpailutuntuma säilyisi ja niin edelleen. Asiat voidaan kuitenkin aina tehdä paremmin, mutta kuten aiemmin totesin, menestys riippuu paljon kokonaisuudesta. Tässä kohdassa haluankin kysyä - onko kotiläksyt tehty kunnolla leirien välillä? Ilmoitin MM-kilpailujen lopussa jättäväni päävelmantajan tehtävät perhesyistä. Koen, että en pysty antamaan joukkueelle riittävää työpanosta, koska tämä työ vaatii sitoutumista ja hereilläoloa koko ajan, aamusta iltaan, maanantaista sunnuntaihin. Luonnollisesti kannan vastuuta myös talven huonosta menestyksestä ja siirtyminen sivuun päävalmentajan roolista on myös tässä mielessä perusteltua. Kiitän luonnollisesti saamastani tuesta ja tehdystä yhteistyöstä näinä parina vuotena! Lopuksi haluan kuitenkin herätellä ampumahiihtoväkeä sillä tosiasialla, että menestyminen maailmancup-tasolla vaatii vähintään 100% panostusta lajiin. MC-tasolla ei ole enää aikaa tehdä muuta, jos aikoo menestyä tai edes ottaa maailmancupin pisteitä. Fyysistä harjoittelua pitää tulla 800 h tai enemmän, ammuntaa 25000 laukausta vuodessa jne. Jos tähän ei pysty, on turha kuvitella, että maailman-cup sirkuksessa on jotain tekemistä. Luonnollisesti tie tuolle tasolle pitää rakentaa järkevästi. Nämä ovat tällä kertaa minun viimeiset terveiset ampumahiihtoväelle Suomessa. Toivon, että mahdollisimman moni on ottanut onkeensa niistä muutamista ohjeista, joita olen yrittänyt viestittää. Haluan samalla toivottaa tulevalle päävalmentajalle menestystä tehtävissään! Marko Laaksonen

13


Antti Leppävuori, Niko Aapajärvi, Maija Holopainen

Harjoittelun linjausta kaudelle 2016

Valmennuksen linjausta Toivottavasti uusi kausi on alkanut ampumahiihtäjillä harjoittelun merkeissä jo kuukausi sitten. Harjoittelun linjaukset ovat hieman myöhässä, johtuen valmentajavalintojen venymisestä.

Mallia maastohiihdosta Ampumahiihdon fyysinen harjoittelu ei juurikaan poikkea maastohiihdon harjoittelusta. Lajeja erottaa vain kilpailumuotojen erilaisuus, mutta fyysinen komponentti on sama. Jos ja kun hiihtoseurojen/hiihtoseuran harjoituksia on paikkakunnalla tarjolla, kannattaa niitä käyttää ja niissä käydä. Maastohiihto on uusiutunut viime vuosien aikana erittäin hienosti Reijo Jylhän ja Eero Hietasen johdolla ja on erittäin hyvässä nosteessa kautta linjan nuorista aikuisiin. Maastohiihto aloitti pari vuotta sitten vahvan panostuksen ylävartalon kapasiteetin kasvattamiseen. Tasatyönnön kehittäminen sekä sitä tukevan voimaharjoittelun ottaminen ohjelmaan aikaisempaa vahvemmin on lisännyt helppojen maastonkohtien vauhtikapasiteettia. Kehitys näkyy lajissa yleisesti. Sama asia pätee myös ampumahiihdon harjoitteluun. Ylävartalon/käsien kehittäminen ja kehittyminen on parin vuoden harjoittelua vaativa projekti. Ylävartalon/käsien voimantuotto on luisteluhiihdossa erittäin vahvassa roolissa. Noin 2/3 eteenpäin vievästä voimasta tuotetaan käsistä Wassberg-tekniikalla (wassulla), joka on luistelutekniikoista hyötysuhteeltaan paras. Ampumahiihdon kansainvälisissä kisoissa vauhti on noussut juuri helpoilla osuuksilla selvästi. Ylävartalon kapasiteetin kehittämiseksi voimaharjoittelulla painotetaan hermottavia harjoituksia (maksimi-, nopeus ja kontrastivoima) erilaisilla välineillä (esim. vapaat painot, kuntopallo, oma vartalo). Lisäksi tulee kiinnittää huomio myös keskivartalon lihaksistoon. Vahva keskivartalon lihaksisto mahdollistaa ylävartalon ja jalkojen tehokkaan voimantuoton luisteluhiihdossa. Tällöin hiihtonopeus, taloudellisuus ja tekniikka kehittyvät. Käytännössä wassua ja tasuria kannattaa suosia kesän rullaharjoittelussa. Etenkin, mikäli ko. tekniikat ovat urheilijalle kehittämisen tarpeessa. Wassu paranee wassuttamalla – jyrkkiinkin ylämäkiin. Tasatyöntöharjoittelu ylämäkiin tukee wassun kehitystä. Nämä tekniikat erilaisiin maastonkohtiin käytettynä kehittävät teknisen taitavuuden lisäksi ylävartalon lajivoimaa/kapasiteettia. Harjoittelua voidaan tarvittaessa tehostaa vetolaitteilla.

14


Harjoittelun määrät Harjoitusmäärät ovat suhteessa kilpailumenestykseen, etenkin nuoremmissa ikäluokissa. Suuntaa antavina fyysisen harjoittelun määrinä pitäisimme nuorten tasolla noin 550-650 tunnin harjoittelua vuodessa, Talent-ryhmäläisillä noin 600-750 tunnin harjoittelua ja maajoukkuetasolla noin 700-800 harjoitustunnin vuosittaista määrää. Määrät ovat ohjeellisia ja luonnollisesti ne täytyy suhteuttaa aiempaan harjoittelutaustaan. Liian nopeasti harjoituskuormitusta ei ole syytä nostaa. Usein vammat ovat merkkejä liian nopeasta tai liian yksipuolisesta kuormituksesta. Kehoa tulee kuunnella – miltä jalat tuntuvat, miltä polvet tuntuvat jne…

Harjoituspäiväkirja kuntoon Harjoituspäiväkirjan pito lienee itsestäänselvyys kaikille vakavasti huipulle pyrkiville urheilijoille. Ainakin sen pitäisi olla. Harjoittelun kuormittumisen ja palautumisen seurantaan on tällä hetkellä hyviä sovelluksia eri sykemittareille. Esim. Polarin, Suunnon ja Garmin mittareille. Päiväkirjaohjelmista eLogger on suositeltava. Sitä käyttää suuri osa nuorista lumilajien urheilijoista ja sitä kehitetään lajin ehdoilla.

Harjoittelun laatu Mitä on harjoittelun laatu? Se on harjoituksen tekemistä sillä tavalla, että se kehittää sitä ominaisuutta, mitä halutaan kehittää. Harjoittelun laatu sekoitetaan usein harjoittelun tehoihin, mitä se ei ole. Kun halutaan kehittää aerobista perustaa, keskisykkeiden on oltava anaerobisen kynnyksen alapuolella ko. harjoituksessa. Tällöin lihaksen hapenkäyttö saa harjoitusta ja se ominaisuus kehittyy. Suurin osa hiihtäjän/ampumahiihtäjän harjoittelusta (noin 90%) on aerobisen kapasiteetin kasvattamiseen tähtäävää harjoittelua eli PK-harjoittelua. Tätä harjoittelua voidaan tehdä eri tavoin juoksu-kävelynä, juosten, rullahiihdolla ja hiihdolla. Eri harjoitteiden vaihteleminen on suositeltavaa. Juoksua on hyvä olla harjoittelussa 2-3 krt viikossa. Vaikka PK-harjoittelussa rasitus pidetään anaerobisen kynnyksen alapuolella pääsääntöisesti, tilapäistä sykkeen nousua ylämäissä ei pidä säikähtää ja varoa liikaa. PKharjoittelussa vauhdin tulisi pikkuhiljaa kunnon nousun myötä kesän edetessä kasvaa sykkeiden pysyessä ennallaan. Osasta sykemittareita löytyy esimerkiksi sykkeen ja vauhdin suhteen laskettava juoksuindeksi, jonka kehittyminen kuvastaa vauhdin kehittymistä. Osuvasti tämän kehityksen ilmaisi Jarmo Riski Virpi Kuitusen ja Aino-Kaisa Saarisen harjoittelusta: helposti kovaa. Eli sykkeet alhaalla ja vauhtia kasvattaen pikku hiljaa.

PK-harjoittelun lisänä on oltava nopeusharjoittelua, ettei lihas-hermojärjestelmä pääse hidastumaan ja että hyötysuhteet pysyvät hyvinä. Nopeusharjoittelu voidaan toteuttaa lyhyinä vetoina PK-harjoittelun lomassa, erilaisina peleinä (jalkapallo, sähly, sulkapallo ym…) tai intervalliharjoituksena. Vetojen pituus on noin 15 – 20 sekuntia muutaman minuutin palautuksella. Tällöin lihaksen aineenvaihdunta ei vielä mene maitohapoille. Happojen ei tulisi nousta nopeusharjoittelussa PK-tasoja korkeammalle. Tällaista harjoittelua on syytä olla ohjelmassa 2-3 krt/vko.

Ampumaharjoittelu Ampumaharjoittelu ampumahiihdossa eroaa ns. ”rataammunnasta”. Ampumatekniikka on molemmissa sama, mutta lajissamme on huomioitava fyysinen rasitus sekä kokonaistuloksessa näkyvä ampumapaikoilla käytettävä aika. Menestyäkseen kansainvälissä kilpailuissa osumaprosenttien tulee olla n.90% sekä ampuma aikojen tulee olla alle 30 sekuntia / paikka. Ammunnan harjoittelu on hyvä suunnitella osa-alueittain tapahtuvaksi harjoitteluksi, jossa siirrytään vaiheittain lajinomaisesta ammunnasta kohti lajiammuntaa. Alkukauden harjoittelussa keskitytään perusammuntaan, ampuma-asentojen, ampumatekniikan ja –taidon kehittämiseen. Ammuntaharjoitukset tehdään keskittyneesti ja huolellisesti. Näin saadaan harjoituksesta laadukasta ja tuottavaa Laukaisumäärissä tavoitteena tulisi olla nuorilla noin 10 000 – 12 000 laukausta vuodessa, lisäksi n. 3000 kylmälaukausta. Varttuneimmilla urheilijoilla määrät saisivat nousta 12 000 – 17 000 vuosittaiseen laukaukseen. Lisänä kylmäharjoittelu, joka on kustannustehokkainta ajankäytöllisesti ja taloudellisesti. Vanha totuus – hiihtäjät syntyvät kesällä - pätee ampumahiihtäjiinkin.

15


Tapio Pukki Nuorisopäällikkö tapio.pukki@biathlon.fi p. 046 878 2204

Ampumahiihdon Urlus-nuorisoprojektin 4. vuosi

Tänä vuonna Urlus-projektin kanssa edettiin uudelle toimintakaudelle, jonka aluksi saimme Urlus-säätiöltä tiedon hankkeen jatkosta. Samalla nuorisopäällikön työtehtävät jatkuivat hankkeen parissa.

Toimivan tuntirakenteen hyödyntämistä Projektivuoden rakenne rytmittyi kouluissa tehtyjen esittelyjen, nuorisopäällikön ulkomaan kisamatkojen ja seurojen mahdollisuuksien mukaan. Tuloksena hieman epätasainen jakauma esittelyjä eri kuukausien välillä, mutta kokonaisuus kesti kuitenkin suunnitelman mukaisena. Nuorisoprojektin päätavoite, lajin tunnettavuuden nousu ja harrastusmahdollisuuksien esille tuominen onnistuivat hyvin. Aiempien vuosien tapaan projekti teetti kouluille palautekyselyn, jossa kysyttiin koulujen tyytyväisyyttä esittelyyn ja sen onnistumiseen muutoinkin. Kyselyssä erityisen kiinnostavaa hankkeen näkökulmasta on, että mitä itse toiminnasta jää opettajille ja oppilaille mieleen. Tulokset olivat erittäin innostavia, kun arvosanamme keskiarvo oli 9,8 ja samalla avointen kysymysten perusteella tunnin tavoitteet olivat onnistuneet. Esille tuotiin hankkeen tavoitteita, kuten innostavuutta, uuden oppimista sekä turvallisuutta. Lisäksi tunnin läpivienti sai kiitosta ja se oli erittäin monen mielestä sopivan haastava.

16

Nuorisotoiminta sekä lajiesittelyt seurojen moottoriksi Hankkeen haasteena voimme pitää sitä, että miten toiminta saadaan jatkumaan esittelyjen jälkeen. Tärkeää toiminnan vaikuttavuuden kannalta olisi, että seurat pystyisivät järjestämään tasaisemmin tutustumistilaisuuksia nuorille ja heidän vanhemmilleen. Näin ollen esittelytilaisuuksissa voitaisiin paremmin kertoa seuraava askel matkalla harrastajaksi. Tässä on ymmärrettävästi paljon kiinni seurojen resursseista. Samoin etenkin pk-seudulla tuli hyvää palautetta hiihtoseuroille pidetyistä lajiesittelyistä, jossa hanke oli mukana, mutta pääjärjestäjänä toimi Tuusulan Voima-Veikot. Näiden esittelyjen jälkeen esim. kevään ampparikurssi täyttyi nopeasti. Näitä seurojen tekemiä esittelyjä niin omien jaostojen sisällä kuin muillekin hiihto- tms. seuroille voi todella suositella. Yhteistyön avulla nuorille on myös helpompi tarjota tasoistaan harjoittelua mahdollisimman innostavasti ja myös monipuolisesti. Urlus-säätiön tuki jatkuu myös vuodelle 2016-17, joten projektin toiminta jatkuu normaalisti jo 1.6.2016 käynnistyneellä kaudella. Urlus-alueen seurat voivat olla lajiesittelyihin liittyen yhteydessä suoraan nuorisopäällikköön ja muuta materiaalia, kuten esittelytunnin rakennetta ja Napsu-hahmoa voivat nuorisotoiminnassa hyödyntää kaikki jäsenseurat.


craftfinland.fi

Maksimaalista vapauden tunnetta talven laduille

Markkinointi:

FUNCTIONAL SPORTSWEAR

09-85 95 91 info@sultrade.fi www.sultrade.fi

17


Teksti: SHL/Miska Miettinen Kuvat: Joel Nykter

Lumilajit Liikuttavat on maailman paras nuorisoprojekti Suomen Lumilajit Liikuttavat -nuorisoprojekti valittiin kesäkuun alussa maailman parhaaksi Kansainvälisen hiihtoliiton, FIS:in kongressissa Meksikon Cancunissa. Kyseessä on Suomen Hiihtoliiton ja Suomen Ampumahiihtoliiton yhteinen hanke, jonka tavoitteena on monipuolisesti liikuttaa lapsia ja perheitä lumella. Tavoitteissa näkyy lajista riippumattomuus, sillä ideana on liikunnan lisäksi myös kehittää eri lajien seurojen välistä yhteistyötä ja kouluyhteistyötä. Hanke koostuu pilottipaikkakunnilla tehtävästä työstä ja kokeiluista, lasten tapahtumista sekä materiaalien uusimisesta. "Suomen Ampumahiihtoliitossa oltiin todella iloisia ja tyytyväisiä saavutetusta palkinnosta! Meillä on ollut useita kovaa työtä tekeviä seuroja hankkeen parissa ja palkinto on osoitus siitä, että työ on huomioitu ja se on myös kansainvälisesti erityistä", Ampumahiihtoliiton nuorisopäällikkö Tapio Pukki hehkuttaa. Pukki uskoo, että palkinnon ansiosta monen tekijän silmät avautuvat, ja että Kansainvälinen hiihtoliitto kannustaa lajien välistä yhteistyötä yhä suoremmin. "Henkilökohtaisesti olen todella tyytyväinen, että meidän työ nuorten aktivoimiseksi hiihtolajeihin ja sitä kautta myös ampumahiihtoon kantaa hedelmää", nuorisopäällikkö lisää. Vaikka kyse on nuorisoprojektista, on huippu-urheilu esikuvineen luonnollisesti mukana. Kummiurheilijat, jotka edustivat kaikkia projektissa mukana olevia lajeja, kertoivat oman uransa alkutaipaleista ja kannustivat liikkumaan monipuolisesti lumella, lajista riippumatta. Esikuvien arvon ja luonnollisen linkittämisen hankkeen eri toimintoihin nostivat esille myös projektia arvioineet FISin edustajat.

Hankepaikkakuntia ympäri Suomen Syksyllä 2015 hankkeeseen valittiin ensimmäisen kauden seurat, jotka toteuttivat omalla paikkakunnallaan lajienvälistä yhteistyötä eri tavoin. Yhteistyömuotoihin lukeutuivat Lasten Lumipäivät, erilaiset tapahtumat sekä Tuiskun lumilajikoulut. Hankepaikkakunnat ja -seurat ensimmäisenä talvena olivat Hämeenlinna (Ahveniston Ampumahiihtäjät ja Hämeenlinnan Hiihtoseura), Oulu (Oulun Hiihtoseuran ampumahiihto- ja hiihtojaosto), Kuopio ja Siilinjärvi (Puijon Hiihtoseura, Siilinjärven Ponnistus ja Siilinjärven Hiihtoseura), Jyväskylä (Huhtasuon Hiihto 2000, Jyväskylän Hiihtoseura ja Kuikan Kisailijat), Vantaa (Vantaan Hiihtoseura) sekä Taivalkoski (Metsä-Veikot -85 ja Taivalkosken Kuohu).

18

Uusien hankeseurojen haku käynnistyi toukokuussa 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Karhun (Startex Oy), mäkihypyn ja yhdistetyn pitkäaikaisen kumppanin LIDL Suomi ky:n sekä Lapland Hotelsin mahdollistama Lumilajit liikuttavat -tyyppinen toiminta on Pukin uskomuksen mukaan omiaan kasvattamaan myös kestävyyslajien harrastamisen laatua. "Lumi elementtinä on taidollisesti todella haastava ja sen hallinta on otettu vähän itsestään selvyytenä. Seuroille on saatu luotua uudenlainen tuote (Tuisku Lumilajikoulu), jota vielä kehitetään. Ja koulumaailmassa päästään nyt ”jumppaamaan” mielekkäästi myös suksien kanssa meidän opeilla." Kansainvälisen hiihtoliiton palkintoraati arvosti hankkeessa eri toimijoiden huomioonottamista sekä uudenlaista oppimateriaalin tuottamista. Lumilajit-hankkeen tuottamat opetusvideot ovat niin harrastajien kuin opettajien ja ohjaajien katsottavissa ja käytettävissä ilmaisella YouTube-kanavalla.

Koulumaailmassa toimisesta loistavia kokemuksia Lumilajit Liikuttavat -hankkeen koulukiertue Lasten Lumipäivät niin koulupäivien kuin iltajatkojen osalta liikutti 6000 lasta ympäri Suomen Vantaalta Kolarin Ylläkselle. Kiertueelle osallistui lasten lisäksi 300 opettajaa yhteensä 53 alakoulusta. Lasten Lumipäivät tarjosivat lapsille tekniikkaharjoittelua, mäkihyppyä, pallopelejä sukset jalassa sekä ampumahiihtoa sovelletusti tarkkuusheitto- tai ekoaseammuntarasteilla. Pukki kertoo, että ampumahiihdolla on ollut oma Urlus-nuorisprojekti käynnissä jo pidempään, josta onkin saatu todella hyviä kokemuksia kouluissa toimimisesta. Tämän takia SAhL:lla ei siis ollut ongelmaa hypätä koulumaailmaan, etenkin kun sinne mentiin kyseisessä projektissa seurojen ja monilajisuuden kautta. "Olin alusta asti vakuuttunut työryhmän kyvystä tuottaa laadukasta toimintaa myös tähän ympäristöön. Kaikki oli kiinni siitä, miten seuroissa tämä uusi ajatus menee läpi ja heidän toiminta osoittautui monelta osin innovatiiviseksi", Pukki kiittelee.


Tuiskun Lumilajikoulu painottaa harrastamisen iloa Pukin esille nostama Tuiskun Lumilajikoulu liikutti hankeseuroissa viime talvena uusia lapsia lumiliikunnan parissa. Tulevana talvena lumilajikouluun pääsee mukaan yhä useammalla paikkakunnalla. Koulu painottaa harrastamisen iloa, eli se on suunnattu myös lapsille, joita ei kilpaileminen houkuttele sekä luo pohjan suksella liikkumiseen omalla vapaa-ajalla koko perheelle ja avaa oven lajien pariin ja seuran laadukkaaseen toimintaan. 5-12-vuotiaille tarkoitettu koulu koostuu neljästä puolentoista tunnin harjoituskerrasta maastohiihdon, mäkihypyn, ampumahiihdon ja suksicrossin maailmassa. Kou-

Ekoaseammunta

lussa harjoitellaan jokaisella kerralla taitoja yli lajirajojen ja kehitetään eri ominaisuuksia laajalla rintamalla turvallisuutta korostaen. "Itse nuorten puolesta olen todella innostunut. Me kestävyyslajit ollaan siinä tilanteessa, että pyritään lisäämään mielekästä lasten liikettä ja monipuolinen lajikirjo tukee tätä hienosti." Pukki uskoo, että mitä enemmän SAhL:n ja SHL:n lajien lapset harrastavat ristiin, sitä enemmän kaikki hyötyvät. "Pitää antaa mahdollisuuksia tehdä ja tukea myös perheitä tässä ympärillä niin, että monipuolinen harrastaminen ei jäisi resursseista kiinni", luonnollisesti tyytyväisen oloinen Pukki päättää.

19


Tapio Pukki Kilpailuvaliokunnan sihteeri

Kilpailuvaliokunnan kuulumiset

Kilpailuvaliokunta esitteli seuraneuvottelupäivillä 28.5. omat ajankohtaisimmat asiat. Seuroja ja kilpailijoita tulee koskettamaan ainakin ensi kaudelle tehtävä sääntömuutos 16-sarjasta eteenpäin niin, että kilpailijalta vaaditaan kilpailuun osanottoon vähintään rinnakkaislupa. Tässä perusteena Ampumaaselaki 88 §

Ampuma-aseen valvottu käyttö Joka on 18 vuotta täyttänyt ja jolla on oikeus ampumaaseen hallussapitoon, saa antaa ampuma-aseen välittömässä valvonnassaan käytettäväksi, jos hän kykenee tehokkaasti valvomaan ja ohjaamaan aseen käyttäjää siten, ettei aseen käyttämisestä aiheudu vaaraa. Näin ollen kilpailijat velvoitetaan hankkimaan rinnakkaislupa pienoiskiväärille sarjoissa, joissa asetta kannetaan. Ampumajuoksussa lupaa ei vaadita, koska asetta käsitellään vain ampumapaikalla. Sääntömuutos asetetaan esille seurojen virallisia kommentteja varten ja muutoksen on tarkoitus astua voimaan uudelle kilpailukaudelle 2016-17. SM-kisoihin liittyen kilpailuvaliokunnalle on esitetty seuramitalien jättämistä pois SM-kilpailuista. Kilpailuvaliokunta esittää, että mitaleita ei enää jaeta ensi kaudella, jota myös neuvottelupäivillä kannatettiin.

Kansallinen kilpailukalenteri tullaan julkaisemaan kesän aikana kaudelle 2016-17. Muutoksista ollaan oltu yhteyksissä seuroihin. Seuraneuvottelupäivillä keskusteltiin myös muista kauden aikana ilmenneistä havainnoista, kuten yhteislähtökilpailujen erien lähtöväleistä, kilpailuun ilmoittautumisesta yms. Näistä tullaan tekemään tarkennukset kilpailunjärjestäjien ohjeistukseen. Kilpailuvaliokunnan näkökulmasta tuleva kesäkausi on erittäin positiivinen lukuisten kansallisten kilpailujen muodossa. Samoin ensi talven kilpailukalenteri näyttää hyvältä. Tästä suuret kiitokset kilpailunjärjestäjille! Toimiva kansallinen kilpailujärjestelmä luo hyvän pohjan urheilijoiden kehittymiselle ja lajin elinvoimalle ympäri Suomen. Toivottavasti trendi jatkuu nousevana myös tulevina vuosina!

Luotettava kumppani kaikissa olosuhteissa 20


Timo Mäkinen Seuratoimintavaliokunnan pj.

Seuratoimintavaliokunta

Kun ampumahiihtokarnevaalien osallistujamäärät ovat vuosi vuodelta hiipuneet, päätimme tänä vuonna jakaa karnevaalit useammalle paikkakunnalle. Tätä kirjottaessani ensimmäiset karnevaalit ovat parhaillaan menossa Kuortaneella. Siellä järjestelyvastuun otti Etelä-Pohjanmaan Ampumahiihto Miika Köykän ja Mika Rinta-Keturin johdolla. Mukana on kolmisenkymmentä nuorta ampumahiihtäjää. Toinen karnevaaliviikonloppu järjestetään Vuokatissa kesä-heinäkuun vaihteessa ja järjestelyistä vastaavat Sotkamon Jymy ja Saloisten Reipas. Toiveissa sinnekin runsas määrä leiriläisiä. Vierumäen seuraneuvottelupäivillä esittelimme uuden seurarankijärjestelmän. Kesän aikana tullaan seurakyselyn mukana tiedustelemaan seurojen kantaa uudistukselle ja sääntömuutoksille, jotta uusi ranki voitaisiin ottaa käyt-

Seurakentän tapahtumia Suomen Ampumahiihtoliittoon on liittynyt uusina seuroina:

töön jo tulevalla kaudella. Uuden rankingin mukaan seurojen toiminta pisteytettäisiin muustakin toiminnasta, kuin pelkästään SMkisapisteiden mukaan. Aloittelemme myös liiton uuden strategian viemistä seuratasolle, jonka myötä seurakäyntejä tullaan tekemään liiton toimesta muutamalle paikkakunnalle. Ampumahiihdon tulevaisuus tarvitsee ehdottomasti vireästi toimivia ja aktiivisia seuroja. Kuten uudessa strategiassa sanotaan: menestymme yhdessä. Voimme ottaa mallia yleisurheilupuolelta, jossa nuoret urheilijat ovat hienosti nostaneet tasoaan pitkäjänteisen seuratyön takia.

Mukavia kesätreenejä ja yhteisharjoituksia kaikille! Timo Mäkinen

Seuroille tiedoksi seuraavaa: 1. Seurakysely 2016 Seurakysely 2016 on avattu ja siitä on seuroille tullut sähköpostia seurojen yhteyshenkilöille. Ne seurat, jotka eivät ole ilmoittaneet sähköpostiositettaan liitolle saavat kyselyn postissa.

Suomen Ampumahiihtolitosta ovat eronneet seuraavat seurat:

2. Seurojen jäsenmaksut Seuroja muistutetaan liiton jäsenmaksujen maksamisesta eräpäivään mennessä. Liiton hallitus käsitteli maksamattomia jäsenmaksuja kokouksessaan ja linjasi maksuista seuraavasti. Mikäli seura ei ole maksanut jäsenmaksuaan kilpailukauden alussa (1.11.2016) niin seuran urheilijat eivät voi ostaa kilpailulisenssiä itselleen. Tämän takia on tärkeää, että jäsenmaksu tulee hoidettua ajallaan.

Kaikkien 100 jäsenseuran yhteystiedot löytyvät liiton kotisivuilta seuravalikosta kohdasta jäsenseurat

3. Aselupien hakeminen viranomaiselta ampumahiihtoaseelle Sisäministeriön poliisihallituksen edustajan mukaan ei ole olemassa laillista estettä sille, että kun perheessä alaikäinen (alle 18 v) lapsi harrastaa ampumahiihtoa niin vanhemmat voivat hakea poliisilta lupaa itselleen ampumahiihtopienoiskiväärille. Lapsen harrastus riittää perusteiksi aseluvan saamiselle. Hakemisessa on toki eduksi jos vanhemmat pyytävät seuralta todistuksen seuran jäsenyydestä ja jos todistuksessa on vielä todettu luvan hakijan olleen mukana seuran toiminnassa vähintään kahden vuoden ajan, ei siitä ainakaan haittaa ole.

Lappajärven Veikot vuonna 2015 Parikkalana Urheilijat vuonna 2015 One Way Pro Team vuonna 2016 Vörå IF / skidskytte vuonna 2016

Karstulan Kiva vuonna 2016 Toholammin Urheilijat vuonna 2016 Vieremän Koitto vuonna 2016 Ruukin Kisa vuonna 2016 Lehtovaaran Viri vuonna 2016 Viitasaaren Toverit vuonna 2016 Saarijärven Pullistus vuonna 2016

21


Ampumahiihtäjä 2/2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you