Ajankohtaista yliopistolta

TULE MUKAAN VAIKUTTAMAAN!

Eduskuntavaalit ovat aivan nurkan takana ja pian valitaan ne päättäjät, jotka seuraavien vuosien aikana määrittävät Suomen suunnan.

Mihin suuntaan yhteiskuntaa pitäisi sitten viedä?

Hallitusohjelmatavoitteissaan yliopisto kertoo, millaisin ehdoin Suomi meidän mielestämme

menestyy tulevaisuudessa. Osaamiseen, TKItyöhön ja tutkimukseen kannattaa panostaa. Kannamme huolta opiskelijoiden mielenterveydestä ja siitä, että tutkimusta koskeva lainsäädäntömme on niin sekavaa, että se haittaa jopa sairaaloiden potilashoitoa. Ehdotamme tiedon tuomista entistä paremmin päätöksenteon tueksi.

Joku voisi kysyä: Miten tähän riittää rahaa? Elämme sodan varjossa, juuri pandemiasta selvinneinä ja elinkustannukset ja valtion velka kasvavat. Mutta juuri nyt osaamista, koulutusta ja tutkimusta tarvitaan erityisen paljon. Historiassa juuri vaikeina aikoina yliopistolla on ollut tärkeä rooli kansakunnan tien viitoittajana. Myös tänään yliopistolla on tärkeä rooli yhteiskunnan kehittämisessä: Me tuotamme uuden tiedon, jonka avulla vaikkapa luontokatoon liittyviä ongelmia ratkaistaan. Me koulutamme ne ihmiset, jotka kehittävät tekoälyä, tietävät miten meitä on hoidettava kun sairastumme tai kehittävät uuden innovaation ja perustavat yrityksen.

Suomi on kuitenkin jäänyt OECDmaiden häntäpäähän nuorten aikuisten koulutustasossa. Helsingin kaupunki ja lasten vanhemmat tuskailevat, kun päiväkoteihin ei riitä koulutettua työvoimaa. Taloutemme tuottavuus on kehittynyt verrokkimaita heikommin viime vuosina. Maailmalla tutkimukseen tehtävät satsaukset kasvavat, kun taas Suomi uhkaa jäädä kelkasta.

Kansallisesti Suomi on jo viime hallituskaudella asettanut fiksut tavoitteet, joilla on tarkoitus vastata näihin haasteisiin vuoteen 2030 mennessä: haluamme nostaa nuorten korkeakoulutustason 50 prosenttiin ikäluokasta ja kasvattaa panoksia TKItoimintaan 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Seuraavalla hallituskaudella meidän olisi oltava pitkällä näiden haasteiden ratkaisemisessa. Vuoteen 2030 ei ole montaa vuotta ja kovin paljon on vielä tehtävänä.

Jotta viestimme menee läpi, tarvitsemme kuitenkin tukea yliopiston ulkopuolelta. Laaja alumniystävien

verkosto on vahva tapa viestiä koko yhteiskuntaan – yrityksiin, järjestöihin, ystäville ja naa

pureille – siitä, että huomista voidaan rakentaa vain tiedon ja sivistyksen varaan.

Tutustu yliopiston tavoitteisiin ja Siksitiede kampanjaan osoitteessa helsinki.fi/siksitiede ja tule mukaan viemään yhteistä viestiämme! ■

Tanja Remes

Yhteiskuntasuhteiden yhteyspäällikkö Historian alumni

Alumniyhdistyksen hallituksen ja valtuuskunnan jäsenet nostavat esiin oman näkökulmansa yliopiston eduskuntavaalitavoitteisiin.

Verotuella lisärahaa tutkimukselle

MEILLÄ on ongelma: tutkimusrahoituksen nykytaso ei riitä varmistamaan Suomelle riittävästi huippututkijoita ja houkuttelemaan uusia lahjakkuuksia tutkijanuralle. Onneksi meillä on myös ratkaisu:

eduskunta hyväksyi 1.1.2023 voimaan tulevan lain TKI rahoituksesta vuosina

2024–2030. Käytännössä valtio takaa 200 miljoonaa ja yrityksiltä odotetaan verotuen kannustamina 400 miljoonaa euroa vuodessa lisää tutkimukselle. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että verotuet lisäävät sekä yritysten TKIinvestointeja ja patentointia että yksityishenkilöiden lahjoituksia yhteiseksi hyväksi. Nyt pääsemme kokeilemaan tätä käytännössä – ja toivottavasti tulevaisuudessa vastaavia kannusteita saadaan lisääkin. #siksitiede #säätiötekoja

Liisa Suvikumpu

Säätiöt ja rahastot ry

Yliopistosairaaloiden tutkimus ja koulutus turvattava

OSANA koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen turvaamista on huolehdittava myös yliopistosairaaloiden rahoituksesta uudistuvassa palvelujärjestelmässä. Lääketieteen tutkimuksen ja koulutuksen epäsuoria kuluja on tähän saakka katettu osin kuntien ”näkymättömällä” tuella, mutta uusilla hyvinvointialueilla tämä ei ole enää mahdollista. Lääketieteen tutkimus on myös ajautunut yhä enemmän riippuvaiseksi säätiöiden rahoituksesta, joka on monessa hankkeessa elintärkeä, mutta esim. kliinisen tutkimuksen infrastruktuurien ylläpitämiseen tarvitaan riittävää julkista rahoitusta. Hyvinvointialueiden

rahoituksesta osa tulee kohdentaa koulutukseen ja tutkimuk

seen, ja osana kokonaisuutta on varmistettava yliopistosairaaloiden riittävä rahoitus. Yliopistollisessa sairaalassa koulutus ja tutkimus niveltyvät saumattomasti potilaan hoitoon. #siksitiede

Sami Heistaro, Lääkäriliitto Jarmo Wahlfors, Syöpäsäätiö

Laadukas tutkimus houkuttelee myös ulkomaisia rahoittajia

LAAJAALAISEN ja korkeatasoisen tutkimuksen ja tutkimusinfrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen vaativat merkittävästi taloudellisia resursseja. Ne eivät ole mahdollisia ilman yritysten panostuksia. Koska Suomen yritysrakenne on kovin mikroyrityspainotteinen (yli 90 %:a suomalaisista yrityksistä), on välttämätöntä, että eri tieteenaloilla löydetään

suomalaisten suuryritysten lisäksi ulkomaisia yrityksiä rahoittamaan Suomessa

tehtävää tutkimusta. Tästä voidaan erinomaisena esimerkkinä mainita FinnGentutkimushanke Helsingin yliopistossa, jota rahoittavat useat ulkomaiset lääkeyhtiöt. Näin kansainvälisesti kiinnostavaa, uraauurtavaa ja korkeatasoista tutkimusta tarvitaan kaikilla tieteenaloilla. #siksitiede

Marja-Liisa Niinikoski

Suomen Tekstiili & Muoti ry

KESTÄVYYS JA VASTUULLISUUS STRATEGIAN KESKIÖSSÄ

Yliopistoilla on merkittävä rooli sivistyksen ja kestävämmän maailman rakentajana, nykyisten ja tulevien sukupolvien parhaaksi. Helsingin yliopisto on tuoreessa strategiassaan linjannut yhtenä neljästä strategisesta painopisteestä haluavansa olla edelläkävijä kestävyyden ja vastuullisuuden edistämisessä. Yliopisto haluaa edistää vastuullisuutta ja kestävyyttä tutkimuksessa, opetuksessa ja kaikissa valinnoissaan sekä toimia keskustelun avaajana ja suunnannäyttäjänä vastuullisemman, yhdenvertaisemman, suvaitsevaisemman ja demokraattisemman maailman rakentamisessa.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet on nivottu osaksi toimintakulttuuria, yliopisto on merkittävästi parantanut ekologista kestävyyttään ja saavuttanut hiilineutraaliuden. Opetuksen ja tutkimuksen osalta tavoitteena on nivoa kestävyys kaikkeen koulutustarjontaan, jotta yliopistosta valmistuu maailmaa kestävyyden ja vastuullisuuden suuntaan muuttavia asiantuntijoita. Vuonna 2030 yliopisto haluaa olla kansainvälisesti tunnettu ja houkutteleva monialainen kestävyystutkimuksen ja opetuksen keskittymä, joka osallistuu aktiivisesti kansainvälisten tutkimusohjelmien ja politiikkojen muotoiluun sekä tuottaa kestävän kehityksen tietoa ja osaamista yhteiskunnan käyttöön.

Yli 160 asiantuntijan yhteistyönä on jo rakennettu yhteinen kestävyyskurssi, joka on tarjolla kaikille yliopiston opiskelijoille. Koulutusohjelmissa kehitetään lisäksi tieteenalakohtaisia jatkokursseja, joissa kestävyyskysymyksiin syvennytään eri tieteenalojen näkökulmista. Kestävyysosaamisen vahvistaminen projekti tukee koulutusohjelmia kestävyysopetuksen kehittämisessä ja tarjoaa yliopiston koko henkilöstölle koulutusta kestävyys ja vastuullisuusosaamisen kehittämiseksi.

Helsingin yliopiston historian ensimmäinen kestävyys ja vastuullisuus ohjelma julkaistiin

keväällä 2022. Ohjelma kokoaa yhteen konkreettisia kestävyys ja vastuullisuustoimia vuosille 2022–2024. Ohjelmassa linjataan kestävyyden ja vastuullisuuden painopistealueet tutkimukseen, opetukseen, yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, päivittäiseen toimintaan sekä hallinnon ja johtamisen edellytyksiin liittyen. Ohjelma sisältää kymmeniä konkreettisia toimenpiteitä energiansäästöstä sähköautojen latauspisteisiin ja jatkuvasta oppimisesta alumnien osallistamiseen. Ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa keskeistä on opiskelijoiden, henkilökunnan ja alumnien osaaminen ja innostus. Suuret tavoitteet saavutetaan yhteistyöllä. ■

Riina Koivuranta

Kestävyyden ja vastuullisuuden erityisasiantuntija Agroekologian alumni

YLIOPISTO JUHLII PROMOOTION RIEMUVUOTTA

Tiesitkö, että laakeriseppele symboloi sitä, että maisterit olivat voittaneet tietämättömyyden, siveettömyyden, röyhkeyden, järjettömyyden, töykeyden…? Että ensimmäinen yleinen seppeleensitojatar oli vain 14-vuotias promootiossa 1832? Tai että priimustohtori Kai Donner kävi uimassa 8-asteisessa vedessä promootioretkellä Suvisaaristossa 1923?

Tänä vuonna vietettävällä Promootion riemuvuodella Helsingin yliopisto nostaa kunniaan omaa vuosisataista kulttuuriperintöään, jota myös alumnit osaltaan kantavat eteenpäin. Keväällä

vietetään jo sadatta filosofisen tiedekunnan promootiota ja yhteensä peräti neljän tiedekunnan

promootiota. Kanslerin suojelema riemuvuosihanke tarkastelee koko yliopistolle yhteisen ja täältä muualle levinneen ilmiön historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta sitä kriittisesti arvioiden ja ajassa eläen.

Riemuvuosiprojektin ydinviestinä on akateeminen yhteisöllisyys, ja tavoitteena on tuoda esiin yliopiston kulttuurihistoriallista ja yhteiskunnallista merkitystä sen seinien ulkopuolellakin. Riemuvuoden ohjelma on laaja, näyttävä ja monipuolinen, ja kaikki tapahtumat ovat avoimia kaikille. Riemuvuoden aikana voi mm.:

• osallistua Riemuvuoden juhlalliseen avaustapahtumaan 20.3. ja muihin yleisötilaisuuksiin (lue lisää sivulta 36) • kuulla tuoreen promootiokantaatin Science Frictions • tutustua Kansalliskirjastossa 21.3.–31.10. esillä olevaan historianäyttelyyn Riemun rituaalit. Promotio 1643–2023 ja pohtia tulevaisuuden promootioasua • kuunnella ensimmäistä kertaa toteutettua

Promootiopodcastsarjaa • perehtyä promootion historiasta kertovaan tietokirjaan (Otava) • osallistua omilla promootiomuistoillaan SKS:n ja SLS:n muistitietokeruuseen • osallistua kävelykierroksille toukokuussa • ottaa osaa juomalaulukilpailuun 10.3. mennessä

Hanke toteutuu laajana yhteistyönä monen yhteisön ja tekijän kanssa, ja myös Alumniyhdistys on mukana. Taiteellisesta ja tieteellisestä tuotannosta vastaavat mm. runoilija Cia Rinne, säveltäjä Cecilia Damström, designer Ella Boucht, historiantutkijat Tero Halonen ja EvaAhlWaris sekä Kristina Ranki. Riemuvuotta ovat pääasiassa rahoittaneet suomalaiset säätiöt – päätukija on Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Yksityishenkilötkin voivat tukea tapahtumia ja tuotantoa lahjoituksella ajankohtaisessa kampanjassa.

Lue lisää hankkeen verkkosivuilta ja tule mukaan viettämään Promootion riemuvuotta! ■

www.helsinki.fi/promootionriemuvuosi

Kristina Ranki

Riemuvuoden projektipäällikkö Historian alumni