Olutmaistelu eli olutpruuvi on mainio tapa oppia uutta oluista. Nappaa vinkit talteen ja kutsu ystävät illanviettoon olutmaistelun merkeissä.
alko.fi/olutmaistelu
JUHLAT
Pulloja suljetaan mitä erilaisimmilla korkeilla, jotka vaihtelevat paljon etenkin viineissä. Miten korkki vaikuttaa juoman laatuun, vai vaikuttaako se?
alko.fi/korkit
Alko.fi
Punaista pataan, valkoviiniä risottoon, olutta kakkuun... Näin hyödynnät viiniä ja olutta ruoanlaitossa.
alko.fi/alkoholiruoanlaitossa
RESEPTIT
Sienestäminen ja sienillä herkuttelu kuuluu syksyn mukavimpiin puuhiin. Kokosimme syksyn maukkaimmat sienireseptit.
alko.fi/sienireseptit
Löysitkö uuden suosikkiviinin?
Tallenna makumuistot Alko-äppiin joko henkilökohtaiseksi tuotearvioksi tai omalle muistilistallesi.
alko.fi/mobiilisovellus
PALVELU
Närpiön Alko palvelee monilla kielillä
Hapuilevaa englantia, kehonkieltä tai apua käännössovelluksesta - kun on halua auttaa asiakasta, keinot kommunikointiin kyllä löydetään!
TEKSTI JOHANNA HÄGG I KUVA JONNA NYGÅRD I
KÄÄNNÖS IRENE LAITILA
Jopa 90 prosenttia Närpiön Alkon asiakkaista puhuu ruotsia. Tai no, oikeastaan närpiötä, joka on omanlaisensa pohjalainen murre.
”Kun Ruotsista saapuu kesävieraita, täytyy muistaa vaihtaa oikeaan ruotsin kieleen, muuten he eivät välttämättä ymmärrä sanaakaan”, sanoo palvelumestari Heidi Ingström ja naurahtaa.
Heidi on työskennellyt Närpiön Alkossa jo neljä vuotta ja on tyytyväinen työhönsä. Hän palvelee asiakkaitaan ruotsiksi, suomeksi sekä useilla muilla kielillä. Monikielisyyden hän näkee vain rikastuttavan työtään.
Närpiöläiset esimerkiksi katsovat enemmän ruotsalaisia tv-ohjelmia kuin suomalaisia. Kun tietyn viinin menekki yhtäkkiä kasvaa, syynä voi olla se, että kyseinen viini on ollut näkyvillä ruotsalaisessa tv-ohjelmassa. Koska Systembolagetilla ja Alkolla on eri valikoimat, ei samoja tuotteita aina löydy Alkon hyllystä.
”Myös kulttuurierot nousevat esiin myymälässä. Joidenkin kauempaa tulleiden on vaikea ymmärtää, miksi meidän on tarkistettava kaikkien alle 30-vuotiailta näyttävien asiakkaiden henkilöllisyys. Se tuntuu heistä oudolta. Onneksi meillä on nykyään kyltit useilla eri kielillä, jotta voimme selittää helposti Suomessa voimassa olevat säännöt.”
Närpiön valikoima ei juurikaan eroa muista Alkon myymälöistä. ”Meiltä löytyy laaja viinivalikoima, mutta se johtuu siitä, että närpiöläiset tykkäävät nauttia ruoasta hyvän viinin kera.”
MEIDÄN ALKO
Närpiön Alko. Henkilökuntaa: 4. Palvelee Närpiön, Kristiinankaupungin, Teuvan ja Kauhajoen asiakkaita.
Missä?
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Suomen länsirannikolla.
Asukkaat
9500 asukasta, 30 eri kansallisuutta. Asukkaista 76,4 % puhuu äidinkielenään ruotsia, 5,3 % suomea ja 18,3 % jotain muuta kieltä (v. 2021).
Kuriositeetti
Närpiö on Suomen kasvihuoneviljelyn keskus, jossa tuotetaan 60 % Suomen tomaateista ja 50 % kurkuista.
02
Alko.fi
Etiketin reseptit ja paljon muuta ajankohtaista sisältöä.
Aistisportin Miika Honkanen rakentaa näkemätöntä urheiluseuraa.
48 ristikko
Vauhtia älynystyröihin ruokaja juomateeman parissa.
39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52
Reseptit
50 mehevä kurpitsapiiras sopii syksyn kekkereihin.
51 seuraava etiketti marraskuussa!
Uuniperuna metsäsieni-mustakaalitäytteellä 6
Oluella höystetty härkäpapu-kasvispata 9
Olutmarinoidut sipulirenkaat 11
Myskikurpitsa pestolla ja harissakastikkeella 19
Ramen-nuudelikeitto 26
Kasvisdumplingit 28 Bibimbap 30
Parmesaaniherkkuja: parmesaanikeksit, paahdetut kikherneet ja kesäkurpitsaranskalaiset 32 Stout-suklaakakku 38
Syksyinen hunaja-porkkana-tonic 45
Tummanpuhuva kurpitsapiiras 50
Pääkirjoitus
Mielenmuutoksia
Muistan, kun viinipulloihin alkoi ilmestyä ensimmäisiä synteettisiä korkkeja 90-luvulla. Ne olivat kummajaisia, joista tuli jopa hieman halpa ensi fiilis. Korkki saattoi olla musta, pinkki tai keltainen, ja taisipa jokin asiakaspalautekin tulla, että illallistunnelma oli mennyt pilalle, kun pöydässä avatun viinipullon korkki ei ollutkaan aito.
Synteettisiin korkkeihin kuitenkin tottui, vallankin kun ymmärrys lisääntyi, ettei aitoa korkkitammea ole rajattomasti saatavilla. Piakkoin edessä oli uusi totutteleminen: kierrekorkit. Nykyään kuulee monen valitsevan kierrekorkillisen viinin jopa ensisijaisesti, ellei ole varastoimassa viiniään kellariin vuosikausiksi. Niin ne ajat ja asenteet muuttuvat.
Olisimmeko seuraavaksi valmiit tällaiseen muutoksen viinipakkausten kohdalla? Voisiko pahvitölkki tai viinipussi tulla valituksi perinteisen lasipullon sijaan? Kaivettaisiin kauniit karahvit kaapista ja tarjoiltaisiinkin viini siitä; viini saisi ilmaakin. Sillä laatukysymys pakkaus ei tänä päivänä ole, mutta ilmastokysymys on. Lue lisää pakkausten vastuullisista uusista tuulista: alko.fi/ vastuullisesti .
Kesätoivotuksin
PÄÄTOIMITTAJA SARI KARJALAINEN
P.S. Asennemuutoksista puheenollen: En ole ollut koskaan mikään perunansyöjä. Jo alakoulussa pyörittelin kesäkeiton perunanpalasia enkä nykyäänkään syö kuin uusia, pari kertaa kesässä. Nyt kuitenkin kansiresepti houkuttelee minutkin perunan ostoon, ja onhan perunan hiilijalanjälki oikeasti aika hurjasti pienempi kuin riisin.
kannessa
opSiperUnaA
Parasta perunasta: uuniperunat
TEKSTI TEIJA LAAKSO | RESEPTI MIKA RAMPA | KUVA KRISTIINA KURRONEN | JUOMASUOSITUS ANRI LINDSTRÖM, ALKO
mikä ihana mukula! Peruna on suomalaisten perinneruokaa ja kokemassa uuden renessanssin. Se on edullista, hyvää ja ravinnerikasta. Peruna on suomalaisten tärkein C-vitamiinin lähde. Lisäksi se sisältää esimerkiksi kaliumia, magnesiumia ja rautaa, mutta ei lainkaan rasvaa.
Peruna on myös vastuullisen ruokailijan valinta. Sen hiilijalanjälki on vain noin kolmanneksen esimerkiksi pastan tai vain viidesosan riisin jalanjäljestä.
Eri perunalajit sopivat eri tarkoituksiin. Uuniperunaksi kannattaa valita jauhoinen lajike, kuten punakuorinen Rosamunda tai paksukuorinen Bellarosa.
Kuorella on väliä! Aikoinaan uuniperunat suositeltiin käärittävän folioon, mutta tapa tuhoaa maukkaan kuoren, joka on parhaimmillaan aavistuksen rapeana. Pese siis uuniperuna, kuivaa huolellisesti, öljyä ja tee kuoreen reikiä, jotta kosteus pääsee kuoren läpi. Perunoiden on hyvä olla suht saman kokoisia, jotta ne kypsyvät samaan tahtiin.
Sitten odotellaan. Herkkua luvassa noin kolmen vartin päästä!
Mitä silmänruokaa! aurinkokuivattu tomaatti sopii hyvin metsäsienten makuun. väriKimaraa täydentää syvän vihreä mustakaali.
Metsäisen uuniperunan kanssa maistuu pehmeä, saksalaistyyppinen suodattamaton hefe-vehnäolut. Vehnäoluen raikas hedelmäisyys, hentoinen hapokkuus ja runsas suutuntuma korostaa kauniisti sienitäytteen yrttistä aromimaailmaa. Myös Piemonten alueen Barberasta valmistetut punaviinit sopivat kauniisti syksyisen sieniruoan kaveriksi hieman viilennettyinä.
vinkki:
Maistuisiko uuniperuna amerikkalaisittain?
katso lisää uuniperunaohjeita alko.fi/uuniperunat juomasuosituS
vinkki: valitse uuniperunaksi jauhoinen lajike.
Uuniperuna metsäsienimustakaalitäytteellä
4 annosta valmistusaika: aktiivinen 20 min, passiivinen 45 min G
4–6 (n. 1 kg) isoa jauhoista perunaa (esim. Rosamunda)
50 g voita 15 salvianlehteä
2 valkosipulinkynttä
1 tl suolaa
Täyte: 1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
200 g metsäsieniä (esim. kantarelli, suppilovahvero, herkkutatti)
1/2 dl aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
100 g musta- tai lehtikaalia
Suolaa ja mustapippuria myllystä
200 g juustoraastetta (esim. emmental)
Tarjoiluun:
200 g ranskankermaa
1. Pese perunat ja kuivaa hyvin.
Halkaise ne pitkittäin ja tee leikkuupinnalle viillot ristikkäin. Siirrä perunat uunipellille leivinpaperin päälle.
2. Hienonna salvia ja kuoritut valkosipulinkynnet. Sekoita salvia ja valkosipuli pehmeän voin joukkoon.
Lisää suola. Hiero salviavoita perunoiden viiltoihin. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30–45 minuuttia riippuen perunoiden koosta. Kokeile kypsyys veitsellä.
3. Valmista täyte. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipuleita pannulla aurinkokuivattujen tomaattien öljyssä (1–2 rkl). Lisää viipaloidut sienet pannulle ja jatka kypsennystä muutama minuutti. Hienonna aurinkokuivatut tomaatit ja lisää ne pannulle. Poista kaalista lehtiruoti ja hienonna kaali. Lisää pannulle ja jatka kypsennystä vielä hetki. Mausta suolalla ja pippurilla.
4. Ota perunat uunista ja lisää juustoraaste. Jatka paistamista vielä 15 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut ja saanut hieman väriä.
5. Lusikoi täytettä perunoiden päälle.
oluesta 10 SYYTÄ KIINNOSTUA
LASSE PAKARINEN I KUVAT KRISTIINA KURRONEN I RUOKAOHJEET MIKA RAMPA I JUOMASUOSITUKSET ANRI LINDSTRÖM, ALKO
TEKST
Olutmaistelun järjestäminen on helppoa: tarvitaan vain oluet ja riittävä määrä laseja. Aiheeksi sopii esimerkiksi eri oluttyyppien vertailu tai saman oluttyylin edustajat eri panimoilta.
1. trendit
1. Muuttuva olutmaku
Nykyisin oluttrendeissä korostuu helppous ja nautittavuus.
Suomalaisten olutmaku on muuttumassa. Yhä useammat hakevat elämyksiä erilaisista oluista ja lisääntynyt kokeilunhalu taas lisää osaltaan tarjontaa. Oluiden kirjo laajenee, joten uutta maisteltavaa riittää.
Oluissa on nähty hurjaakin erikoisuudentavoittelua, esimerkiksi todella runsaasti alkoholia tai humaloinnin antamaa katkeruutta. Nyt trendeissä korostuu helppous ja nautittavuus. Trendit ovat vaihdelleet vauhdilla, mutta nyt ollaan vihdoin palaamassa juurille. Perinteiset oluttyylit kuten belgioluet, vanhat brittityylit, pils ja IPAbuumin taannoin aloittanut West Coast IPA trendaavat.
Ilmassa on myös pienempiä ilmiöitä. Oluen maustamisessa kokeillaan rajoja. Hapanoluet kiinnostavat ja esimerkiksi tynnyrikypsytys on tullut jäädäkseen.
Lagerin kunnianpalautus
Oluella
höystetty
Lagerin uusi suosio kertoo paluusta klassikkojen pariin. 3. sopii ruoanlaittoon
Lager jäi lähes paitsioon erikoisoluiden buumin iskiessä. Nyt taidolla pantu lager kasvattaa jälleen suosiotaan myös harrastajien keskuudessa. Lager on panimomestarin taidonnäyte, sillä puhtaan,
raikkaan ja raaka-aineelta selkeästi maistuvan lagerin tekeminen ei ole helppoa. Sen valmistus vaatii aikaa. Lager tarkoittaa varastoa, ja käymisen pitäisi tapahtua hitaasti viileässä lämpötilassa.
tiesitkö että…
Paikallinen olut on usein ekologinen juomavalinta muun muassa kuljetusten päästöjen puolesta.
Jos oluet kiinnostavat, tule kuulemaan lisää!
Osallistu webinaariimme tiistaina 21.9. klo 18. Osallistumisohjeet ja lisää tietoa sisällöstä alko.fi/ etiketinwebinaarit
härkäpapu-kasvispata
Annoksia: 6 Aktiivinen: 25 min Passiivinen: 60 min + papujen liottaminen 8 h G
300 g (3–4 dl) kuivattuja härkäpapuja
1 l vettä + 1 tl suolaa keittämiseen
4 (400 g) sipulia
1 (400 g) munakoiso
2 (400 g) punaista paprikaa
3 valkosipulin kynttä
1 chili
3 rkl rypsiöljyä
2 rkl sokeria
2 tl juustokuminaa
2 tl korianterinsiemeniä
2 rkl tomaattipyreetä
500 g tomaattimurskaa
1 tlk (33 cl) pils-olutta (gluteenitonta)
1 kasvisliemikuutio
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
1/2 rkua minttua
Lisäksi
4 dl turkkilaista jogurttia
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
1/2 rkua tuoretta hienonnettua minttua
1. Laita härkäpavut likoamaan runsaaseen veteen. Liota vähintään 8 tuntia tai seuraavaan päivään. Huuhtele ja valuta liotetut pavut.
2. Keitä papuja suolalla maustetussa vedessä noin 30–40 min. Valuta pavut ja jätä odottamaan.
3. Kuori ja paloittele sipulit. Leikkaa munakoiso reiluiksi paloiksi. Poista paprikoista siemenet ja paloittele ne. Hienonna valkosipuli ja chili.
4. Kuumenna öljy kattilassa ja lisää kaikki kasvikset. Lisää sokeri, juustokumina, korianterinsiemenet ja tomaattipyree. Anna kasvisten kuullottua hetki. Lisää tomaattimurska, olut ja kasvisliemikuutio. Peitä kannella ja keitä 15 minuuttia.
5. Lisää kypsät ja valutetut härkäpavut. Mausta suolalla, mustapippurilla ja hienonnetulla mintulla. Anna hautua vielä 5 minuuttia.
6. Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Tarjoa lisukkeena esim. ohrasuurimoita.
olut sopii paitsi ruokajuomaksi, myös ruoanlaittoon.
Kokeile yllättäviä yhdistelmiä!
Vinkki: Saat padasta vegaanisen korvaamalla jogurtin kaurafraichella.
juomasuositus
Pils-oluet ovat olutmaailman monikäyttöisimpiä ruokaoluita. Pilsille tyypillinen raikkaus antaa ruoalle tilaa loistaa ja keskiasteinen, rapea humalointi nostaa esille ruoan maustemaailmaa taittaen samalla rasvaisuutta.
Alkon oktoberfestuutuuksien ympärille voit järjestää vaikka oman tastingin.
Lue lisää olutmaistelun järjestämisestä https:// www.alko.fi/olutmaistelu
1. Paulaner Oktoberfestbier (6,0 %)
2. Zoller-Hof Export-Festbier (5,6 %)
3. Spaten Oktoberfestbier (5,9 %)
4. Hofbräu Oktoberfestbier (6,3 %)
5. Benediktiner Festbier (5,8 %)
6. Löwenbräu Oktoberfestbier (6,1 %)
7. Erdinger Oktoberfest Weissbier (5,7 %)
sesongin uutuudet
KIPPIS –ON OKTOBERFESTIN AIKA!
Harvoja kuninkaallisia häitä muistellaan yhtä hartaasti kuin Baijerin kruununprinssi Ludvigin ja SaksiHildburghausenin prinsessa Theresen avioitumista lokakuussa 1810. Häiden yhteydessä järjestetyn kansanjuhlan perinne elää edelleen Münchenin Oktober
festissä hevoskilpailun sijaan keskiöön ovat tosin nousseet oluet. Juhla on myös siirretty alkamaan lokakuun (Oktober) sijaan jo syyskuussa suotuisampien säiden toivossa. Oktoberfest on nykyisin yksi oluiden isoimmista sesongeista. Perinteisesti kauden oluet pe
rustuvat Baijerin märzenoluttyyliin, joka on peruslageria runsaampi ja vahvempi. Olutjuhla saapuu jälleen myös Alkoon! Tämänvuotiset oktoberfestoluet ovat klassisia saksalaisia juhlaoluita, joista yksi on vehnäolut, loput maukkaita mallasvetoisia lagereita.
PIENI ON KAUNISTA
Persoonalliset pienpanimot ovat olleet osaltaan luomassa olutkulttuurin nousua. Niiden crafteli käsityöoluet ovat kiinnostaneet kuluttajia jo parisenkymmentä vuotta, ja myös isommat panimot ovat tarttuneet innolla trendiin.
Pienuuden arvostus näkyy myös siinä, että oluita tehdään monesti kertaerinä. Yhtä reseptiä siis pannaan vain kerran, sitten siirrytään jo uuteen.
Paikallisuus, jopa hyperpaikallisuus liittyy ilmiöön. Usein paikalliset oluet myydään paikallisesti, ja myös raakaaineita hankitaan läheltä. Suomessakin on jo pieniä mallastamoita. Paikallisuutta saatetaan hakea muutenkin, vaikkapa PohjoisSuomessa käyttämällä lakkaa oluen maustamiseen.
Perinneresepti, jota sopii rikkoa
Tiesitkö, että nykyään oluisiin saatetaan käyttää marjoja, hedelmiä, mausteita tai jopa leivonnaisia?
Baijerissa säädettiin jo vuonna 1516 Reinheitsgebot eli oluiden puhtauslaki. Se määräsi, että oluen ainoat sallitut raakaaineet ovat vesi, ohra ja humala. Myöhemmin ymmärrettiin myös hiivan merkitys.
Samat raaka-aineet ovat ne perinteisimmät muuallakin, toki vuosisatojen aikana kehittyneet. Esimerkiksi maltaita paahdetaan vaaleasta hyvinkin tummaan asti, mikä vaikuttaa suoraan oluen makuun ja väriin. Myös raaka-aineet
esimerkiksi vehnää, kauraa tai ruista saatetaan käyttää. Humalalajikkeilla puolestaan on omat trendinsä.
Nykyisin perinneresepti saatetaan sivuuttaa tyystin: oluisiin käytetään esimerkiksi marjoja, hedelmiä, kahvia, erilaisia mausteita ja jopa leivonnaisia.
Alkon asiantuntijat paikallisuus
Timo Vallo on Alkon tuotepäällikkö, joka vastaa panimotuotteiden asiakaslähtöisestä valikoiman kehittämisestä, tuotteiden elinkaa resta sekä tavarantoimittajayhteistyöstä.
Eero Lehtonen työskentelee Turussa Alkon kouluttajana ja myyjänä. Ennen uraansa Alkossa hän innostui oluista juomaharrastuksena.
naposteltavaa
Olutmarinoidut
sipulirenkaat olutdipillä
Annoksia: 4 Aktiivinen: 10 min
Passiivinen: 30 min
4 (600 g) isoa sipulia
2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl cayennepippuria
1 1/2 dl olutta
1 kananmuna
1/2 l öljyä paistamiseen
Dippi:
1 dl olutta
1 tl perunajauhoja
150 g juustoraastetta
1/2 tl savupaprikajauhetta
1. Kuori ja leikkaa sipulit paksuiksi viipaleiksi. Irrota renkaat varovaisesti toisistaan.
2. Sekoita jauhot, suola, leivinjauhe ja cayennepippuri. Sekoita toisessa kulhossa keskenään olut ja kananmuna. Yhdistä seokset ja sekoita hyvin.
3. Kuumenna öljy paksupohjaisessa kannellisessa kattilassa 180asteiseksi. Käytä apuna paistomittaria.
4. Upota sipulirenkaat taikinaan ja nosta kuumaan öljyyn. Paista molemmin puolin 1–2 minuutin ajan. Nosta talouspaperin päälle valumaan.
5. Valmista dippi. Kaada kylmä olut kattilaan ja lisää perunajauhot. Sekoita hyvin ja kuumenna seos kiehuvaksi. Nosta liedeltä ja lisää juustoraaste sekä savupaprikajauhe.
juomasuositus
Tarjoa tämän klassisen sormisyötävän kanssa yhdysvaltalaista West Coast -tyylistä IPAolutta. Sipulirenkaat saavat kaipaamaansa kevennystä IPA:n runsaammasta humaloinnista, joka taittaa niiden rasvaisuutta. Lurauta samaa olutta halutessasi myös panerointitaikinaan!
Vinkki: olut kaipaa rinnalleen naposteltavaa. itse tehdyt sipulirenkaat ovat parasta sormisyötävää!
harrastus
OLUT ON HELPPO HARRASTUS
Olutharrastus on yleistynyt pienpanimobuumin myötä. Kun ennen maisteltiin lähinnä perinteisiä oluttyyppejä ja niiden klassisia edustajia, nyt vaihtoehtojen määrä on räjähtänyt.
Harrastamista helpottaa se, että oluet ovat varsin edullisia, pakkauskoot melko
pieniä ja alkoholipitoisuus usein suhteellisen matala. Oluiden harrastamisen käsite on laajentunut, ja ehdottomuutta on takavuosia vähemmän. Suurin osa nykyharrastajista lienee kiinnostuneita kuluttajia, jotka haluavat lasiinsa vaihtelua. Toki joukkoon
mahtuu myös pitkälle perehtyneitä eksperttejä. Olutharrastus on sosiaalista puuhaa. Olutravintolat edistävät kulttuuria ja tuovat valikoimaan omia oluitaan. Samalla olutfestivaalit ja muut tapahtumat ovat kasvattaneet suosiotaan entisestään.
HUMALOINTI
LUO IPAN
ERI MAUT Ipa
IPA eli India Pale Ale on ollut oluttrendien aallonharjalla jo pitkään. Kun lasissa on jotain muuta kuin lageria, se on yleensä IPAa. IPAa tehdään monessa eri tyylissä, joita tulee ja menee vinhaa vauhtia.
IPAn makua määrittävät pitkälti käytettyjen humalien määrä ja ominaisuudet. Ne kiinnostavat myös kuluttajia, joten nykyisin humalalajikkeiden nimet usein komeilevat etiketeissä, ja IPAa tehdään myös vain yhden lajikkeen versioina. Ennen IPAan haluttiin todella paljon humalan katkeruutta, nyt maku on usein helpommin lähestyttävä. IPAbuumin alussa korostuivat sitruksiset amerikkalaishumalat, nyttemmin trendinä ovat olleet etenkin NEIPAn eli New England IPAn myötä trooppista hedelmäisyyttä antavat humalalajikkeet.
Perinteiset eurooppalaiset humalalajikkeet esimerkiksi Englannista antavat olueen ruohoisia ja yrttisiä sävyjä. Ne ovat taas tulossa muotiin, sillä IPAn parissakin ollaan palaamassa juurille.
vaihtoehtoja
Saako olla alkoholitonta, matala-alkoholista tai gluteenitonta?
Oluissa on nyt runsaasti vaihtoehtoja heille, jotka välttävät alkoholia tai gluteenia. Erilaisia erikoisoluita eri tyyleissä on lukemattomia, ja tuotteiden laatu on noussut selkeästi. Gluteenittomuus tai alkoholittomuus on merkitty Alkon hintalappuun, joten ne on helppo tunnistaa.
Pienpanimot ovat mukana ilmiössä, sillä alkoholin tai gluteenin rajoittaminen ei välttämättä vaadi kallista tekniikkaa. Apuna ovat esimerkiksi hiivakannat ja entsyymit. Nämä menetelmät eivät ole uusia, mutta ne ovat levinneet entistä laajemmalle.
Alkon olutvalikoima on kattava. Myymälöissä ja verkkokaupassa on reippaasti yli 1 000 erilaista olutta lukemattomissa eri tyyleissä.
Leenan ja Imanin resepteissä maistuu ilo
Ystävät ovat tottuneet Imanin ja Leenan järjestämiin ruokakutsuihin. ”Alkuun tarjoamme usein itse sekoitetut raikkaat drinkit tai mocktailit.”
luottoresepti
Iman Gharagozlulle ja Leena
Ahokkaalle ruoka on niin
tärkeä, että pariskunnan häätkin olivat syömisen juhlaa. Samalla
intohimolla he ideoivat arkireseptejä.
TEKSTI SANNA WALLENIUS I KUVAT PIA INBERG
Tässä keittiössä kaikuu nauru. Se säestää vihanneksia pilkkovaa veistä ja kuplii kuin kastike kattilassa. Iman Gharagozlun ja Leena Ahokkaan ilon panivat merkille myös sadattuhannet katsojat, jotka nauliintuivat katsomaan Yle Areenasta ohjelmasarjaa Iman ja Leena - viikon arkisafkat kerralla. Sunnuntaisin kahden tunnin suorassa lähetyksessä kokattiin viiden päivän ruuat.
Pariskunnan arki oli muuttunut pandemian myötä keväällä 2020: markkinointialalla työskentelevä Leena oli jäänyt kotikonttorille ja Chaluparavintoloita luotsaavan Imanin työt vähenivät.
”Aloin kehitellä kotona helppoja reseptejä. Kysyin Leenalta, että mitä haluat tänään syödä.”
Ideoista syntyi samalla Instagram-tili Imanjaleenasafkaa, jossa kaksikko jakaa ruokavinkkejä seuraajiensa iloksi.
Iranista kotoisin oleva Iman hyödyntää ruokafilosofiassaan lapsuutensa makuja, mutta kehittää niitä ennakkoluulottomasti. Pääruoka saattaa syntyä edullisista pavuista, linsseistä, ohrasta tai perunasta. Kalaa ja lihaa voi olla lautasella vain lisukkeena. Makua ruokiin tuovat sitruuna, valkosipuli, oliiviöljy, yrtit, suola ja pippuri.
”Sesonkituotteita käyttämällä voi säästää. Nyt syksyllä hyödynnämme Leenan kanssa keittiössä juureksia, sieniä ja marjoja.”
Tämän jutun reseptiksi Iman valitsi yhden lapsuutensa suosikkiruuan, paahdetun myskikurpitsan, jota hänen isoäidillään oli tapana tarjota isolle perheelle sosekeittona tai välipalaherkkuna.
”Kun myskikurpitsan paahtaa uunissa, se karamellisoituu ihanan makeaksi ja nappaa vielä lisämakua siemenistä. Harissakastike tuo kurpitsaan mausteisuutta.”
Leenan bravuuri on italialainen ruoka. Hän nauttii sen yksinkertaisuudesta: annokset syntyvät usein vain muutamaa raaka-ainetta hyödyntäen.
”Olen aika laiska kokki. Jos haluan nopeasti hyvää ruokaa, saatan ostaa valmisravioleja ja pyöräyttää niihin maukkaan kastikkeen.
Yritämme hyödyntää Imanin kanssa myös edellispäivältä jääneitä aineksia, jottei tulisi hävikkiä.”
Leenan rakkaimmat lapsuuden makumuistot ovat Seinäjoen Nurmosta, jossa suvulla oli tapana kokoontua isovanhempien luokse.
”Mummo paistoi pihan huvimajassa vohveleita niin, että ikkunat olivat huurussa. Vohveleiden tuoksu oli huumaava.”
Iman asui Iranissa 12-vuotiaaksi asti ja päätyi Suomeen Pakistanin ja Kiinan kautta. Hän viihtyi keittiössä jo pikkupoikana. Ruokaa valmistettiin suuria määriä, ja sitä kokoonnuttiin syömään usein yhdessä serkkujen, tätien ja setien kanssa.
IMAN GHARAGOZLU, 47, on helsinkiläinen ravintoloitsija, joka tunnetaan muun muassa Chalupa-ravintolaketjun perustajana.
LEENA AHOKAS, 33, työskentelee markkinointialalla.
Motto
”Tärkeintä elämässä on kulkea eteenpäin. Voimme pohtia mennyttä ja oppia virheistämme, mutta katuminen on turhaa.”
Julkisuudessa
Yle Areenan ohjelmassa kokkasivat viikon arkiruuat kerralla. Avioparilla on myös suosittu Instagram-tili Imanjaleenasafkaa.
”Mummo kokkasi ruokaa lattialla olevalla kaasuliedellä, ja meillä lapsilla oli tapana leikkiä siinä ympärillä. Ei se varmasti kovin turvallista ollut, mutta hauskaa.”
LEENA TAPASI imanin vuonna 2008, kun hän alkoi viettää aikaa Imanin perheen omistamassa ravintolassa Helsingissä.
”Minulla oli niin pieni vuokra-asunto, että viihdyin paremmin ravintolassa. Se oli kuin kodikas olohuone. Pian aloimme hengailla Imanin kanssa muutenkin”, Leena kertoo ja muistaa vielä ensimmäisen Imanille valmistamansa ruuan.
”Vein hänelle joululahjaksi leipomani fetapiirakan. Ja taisin kokkailla myös äidin reseptillä tehtyä, rakuunalla maustettua kesäkurpitsakeittoa. Muistan, että tykkäsit siitä.”
”Se oli todella hyvää, rakkaudella tehty”, puoliso säestää.
Ruoka oli pääroolissa myös Imanin ja Leenan häissä, joita tanssittiin viime kesänä. Vieraat nauttivat viisi tuntia kestäneestä illallisesta, joka koostui italialaisista ja persialaisista herkuista.
”Häissämme ei juuri muuta tehtykään kuin syötiin. Välillä pidimme tanssitaukoja ja sitten palasimme taas takaisin ruokapöytään. Se oli mahtavaa!”
”Emme harrasta fine dine -piperrystä.”
Leena ei ole vielä koskaan käynyt Imanin juurilla Iranissa, ja Imankin on ollut Teheranissa viimeksi kymmenen vuotta sitten veljensä häissä. Lapsuuden vuosista kaupunki on kuulemma muuttunut.
”Yhdessä syöminen on aina kuulunut persialaisiin perinteisiin, ja ruoka on yleensä valmistettu kotona. Nykyään sielläkin käydään enemmän ravintoloissa.”
ULKONA SYÖMINEN ON LEENALLE JA IMANILLE aina pieni seikkailu, jonka myötä omakin ruuanlaitto kehittyy. Kun ravintolassa osuu vastaan poikkeuksellisen hyvä annos, aviopari alkaa heti pohtia, kuinka se on valmistettu.
”Yritämme tunnistaa annoksista makuja ja miettiä, miten voisimme tehdä vastaavan kotona. Imanilla on hyvä näkömuisti: hän rekisteröi kaiken käydessään ruokakaupassa, tukussa tai kauppahallissa”, Leena on huomannut.
”Mietin paljon raaka-aineita ja niiden yhdistelemistä. Jos olen tehnyt jonkun annoksen parsasta, voinkin seuraavalla kerralla varioida reseptiä vaihtamalla parsan purjoksi. Joskus pelkästään mausteita muuttamalla ruoasta saa erilaisen: korianteri tuo ruokaan Lähi-Idän maut.”
Toistensa tekemistä ruoista Iman ja Leena kertovat aina kaunistelemattoman mielipiteensä.
”Välillä ruokani on ollut mautonta tai liian suolaista. Kyllä se on harmittanut, vaikka pitäisi ajatella, ettei tässä mitään mitaleja jaeta. Aina voi käydä ostamassa kaupasta paketillisen nuudeleita, jos kokkaukset menevät pieleen”, Iman sanoo nauraen.
Iman ja Leena haaveilevat maatilasta, jossa he voisivat järjestää ruoanlaittokursseja ja pitää omaa kasvimaata.
Paahdettu myskikurpitsa pestolla ja harissakastikkeella
4 annosta, aktiivinen: 20 min, passiivinen: 45 min G
1 (n. 1 kg) myskikurpitsa
1 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
Herne-pinaattipesto
3 dl (200 g) pakasteherneitä
1 dl pinaattia
1 dl saksanpähkinöitä
3 rkl parmesaania raastettuna
1 luomusitruunan mehu
1/2 rkua minttua
Suolaa & mustapippuria
Harissakastike
1/2 dl oliiviöljyä
2–3 tl tomaattipyreetä
1 valkosipulinkynsi
1 tl savupaprikajauhetta
1/2 tl chilihiutaleita
1/2 tl suolaa
Lisäksi
250 g ricottajuustoa
1 luomusitruunan kuori + 2 rkl mehua
Suolaa ja mustapippuria myllystä
1/2 rkua minttua
1. Leikkaa myskikurpitsa pitkittäin neljään osaan. Hiero kauttaaltaan oliiviöljyllä ja ripottele päälle suolaa. Paahda 230-asteisessa uunissa n. 45 min tai kunnes kurpitsa on pehmennyt ja saanut väriä pintaan. Poista siemenet, kuori kurpitsa ja paloittele muutamaan osaan.
2. Valmista pesto. Sulata
herneet pakkauksen ohjeen mukaan. Paahda pähkinät pannulla ja soseuta tehosekoittimessa kaikki aineet tahnaksi.
3. Valmista harissakastike. Hienonna valkosipuli. Sekoita pannulla pienellä lämmöllä kaikki ainekset keskenään.
4. Notkista ricottajuusto sitruunamehulla ja raasta joukkoon kuori.
5. Levitä lautaselle 2 rkl hernepestoa, ripottele päälle muutama tl ricottaa ja harissakastiketta. Koristele saksanpähkinöillä, oliiviöljyllä ja tuoreilla yrteillä.
juomasuositus
Täyteläinen myskikurpitsa kaipaa rinnalleen runsaan aromikasta viiniä. Albariñorypäleestä valmistettu valkoviini Luoteis-Espanjan viileältä Rìas Baixasin alueelta kestää harissan savuisen mausteisuuden ja sen hapokkuus raikastaa kurpitsan makeaa makumaailmaa. Mausteiseen makuun sopii myös runsaan marjaisa shiraz-punaviini Australian Barossasta.
PÖYTÄLIINA,
SUOMALAISEN LUONNON MAKUJA
Miten upea, aromaattinen makumaailma meidän marjoissamme ja metsissämme onkaan!
visiitti
TEKSTI TEIJA LAAKSO
tila- ja marjaviinien
tuottajat ovat hajallaan ympäri suomea. Ne ovatkin maaseudulle tärkeä elinvoimatekijä.
Punaisen tuvan viinitila, Alajärvi
visiitti
Hermannin
Viinitila
Ilomantsi
Lignell & Piispanen, Siikaranta
Miltä suomalainen metsä maistuisimitä makuja pulloon pitäisi laittaa?
Kysymys kiersi Viinitila Hermannin tislaajan, Asko Ryynäsen mielessä, kun hän kehitti makumaailmaa yrityksensä uutta juomaa varten. Vastaus löytyi pohjoiskarjalaisesta mustikkametsästä, jossa hän oli viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa.
Tuohon ei kannata lähteä, mustikan maku on niin hentoinen, varoittivat monet, kun Asko kyseli neuvoja haasteeseensa. Sillä haasteeksi se osoittautui: eri kokeilukertoja tuli yhteensä nelisen sataa, eikä maku silti tallentunut halutunlaisena.
”Kunnes isän kotitilalla Pielisillä, Kinahmon saaressa, puhdistin keräämiäni marjoja siivilässä, ja oivalsin: Tyypillinen kasvuympäristö - siitähän se mustikan maku tulee!”
Mustikan kasvuympäristöstä tunnistettiin 24 tyypillistä eri kasvia: itse marjan lisäksi esimerkiksi mustikan lehtiä, havunneulasia ja villiruusun terälehtiä. Eviralta tarkistettiin, mitkä niistä kelpaavat elintarvikekäyttöön. Mukaan lisättiin ginille tunnusomaista katajanmarjaa ja täydennettiin ripauksella kardemummaa.
Kuningasideasta tuli totta. Kansainvälisille markkinoille suunnatun uutuusjuoman makumaailma oli valmis.
Yhtä monipolvisia eivät kaikkien suomalaisten marjaviinien ja muiden pohjaisten juomien syntytarinat ole, mutta suomalaisia yhtä kaikki. Viljellyt marjat, kuten musta-, puna- ja valkoherukat, mansikat ja vadelmat toimivat yleisimmin marjapohjaisten juomien perusraaka-aineina. Luonnonvaraisena Suomessa kasvaa kymmeniä marjalajikkeita, merkittävimpiä niistä mustikka, puolukka, vadelma, karpalo, lakka ja tyrni.
”Esimerkiksi mesimarjassa on noin 220 makukomponenttia, kun tavallisessa marjassa niitä on parikymmentä – siis kymmenkertainen määrä
Lähde:
Vuotuinen metsämarjasato on yli 500 miljoonaa kiloa.
Vertailun vuoksi: Se tarkoittaa 100 kg eli pariakymmentä ämpärillistä jokaista suomalaista kohden.
Suomessa kasvavien luonnonvaraisten marjojen määrä.
Niistä ravinnoksi kelpaavia.
Tiesitkö?
Marjaviinien suosiossa näkyvät yleiset trendit. Kuohuvat ovat nosteessa, roseeviinit samaten. Myös alkoholittomien suosio on kasvanut entisestään.
Alkon valikoimissa on yhteensä 102 suomalaista marja- ja hedelmäviiniä ja 8 kotimaisia kuohujuomaa. Kotimaisia alkoholittomia kuohuviinejä on parisenkymmentä, saatavissa myymälöiden lisäksi verkkokaupassa.
alkon asiantuntija
Carla Seitovirta on viinien tuotepäällikkö, joka vastaa mm. marja- ja hedelmäviinien valikoimasta.
aromia”, Harri Nylund Lignell & Piispaselta kuvaa villimarjan voimaa parhaimmillaan.
Luonnonyrtit, villivihannekset, erilaiset juuret ja muut metsän antimet täydentävät valikoimaa. Metsistä kerätään aineksiksi esimerkiksi koivunmahlaa ja kuusenkerkkää.
Suomen luonto ja karut olosuhteet luovat ainutlaatuisen kasvuympäristön täkäläisille tilaviineille. Marjamättäät, puut, muut kasvit ja yrtit ovat imeneet itseensä ravinteita selviytyäkseen pitkästä, rankasta talvesta.
Suomen suvi on lyhyt mutta intensiivinen. Pitkät ja valoisat kesäpäivät saavat kasvit ja marjat keräämään itseensä elinvoimaa ja makuja. Marjat jäävät pieniksi, mutta ovat täynnä makua.
Karu maaperä, puhdas ilma ja valmistuksessa tärkeä puhdas vesi täydentävät ainutlaatuista pohjaa kotimaisten marjaviinien, liköörien ja väkevien luomiselle.
Huippuraaka-aineet ja ainutlaatuiset olosuhteet eivät yksin takaa onnistumista.
”Kaikkea voi laittaa sekaisin, mutta ei se välttämättä hyvältä maistu”, Harri Nylund naurahtaa.
Onnistuneen juoman tekeminen vaatii hänen mukaansa paitsi huikeaa osaamista, myös makupaletin ymmärtämistä ja mielikuvitusta. Kehittyminen tapahtuu yrittämisen ja erehtymisen, kouluttautumisen kautta.
Sinänsä marjaviinien, liköörien ja väkevien tekeminen perustuu ikiaikaisiin taitoihin. Esimerkiksi Lignell & Piispanen viettää tänä vuonna 170-
Trendit
vuotisjuhliaan. Yritys on erimerkiksi valmistanut mesimarjalikööriä jo 140 vuotta.
”Edelleen käytetään samoja prosesseja kuin tuolloin: toki esimerkiksi laitteet ovat kehittyneet, mutta esimerkiksi tislaus- ja uuttamisprosessi on käytännössä sama”, Nylund kertoo. Myös monet raaka-aineet ovat vanhan kansan jo aikoinaan tuntemia.
Eri yrittäjien lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa palkitut juomat kuitenkin kertovat, että meillä osataan yhä paremmin vangita tuo ainutlaatuinen makujen maailma pulloon.
marjaviinejä ei kannata verrata rypäleviineihin. Molempia valmistetaan käymisteitse, mutta viinirypäleistä valmistetut perinteiset viinit sisältävät esimerkiksi erilaisia happoja ja tanniineja, joita marjaviineissä ei ole. Marjaviinit ovat yleensä puolimakeita tai makeita, pirskahtelevia tai kuplivia. Monikäyttöisinä ne sopivat mainiosti myös cocktailien raaka-aineiksi.
Viinien vertaaminen onkin turhaa – kummallakin on omat vahvuutensa. Marjaviinin ainutlaatuisuus perustuu sen taltioimiin marjan makuihin. Marja- ja yrttiliköörien sekä muiden makuviinojen makukomponentit taas valmistetaan uuttamalla tai tislaamalla. Värilliset uutteet tai värittömät tisleet sekoitetaan perusalkoholiin: yleisimmin kirkkaaseen, mauttomaan perusviinaan, jotta uutteen tai tisleen hieno maku ei kärsi.
Suomalaisissa juomissa käytetään vain luonnollisia väriaineita. Jos väriä halutaan lisää, sitä saadaan esimerkiksi mustikasta.
Minkä pariksi?
MARJAVIINIT
COCKTAILEIHIN
MAASEUDUN ELINVOIMATEKIJÄ
Suomalaiset viinitilat ja yrittäjät tarjoavat tervetulleen vaihtoehdon paikalliseksi työllistäjäksi ja kotimaan matkailun tueksi. Toisen polven yrittäjä Jussi Keijonen Punaisen Tuvan Viinitilalta kertoo, että he ovat alihankintaketjuineen isohko paikallinen työllistäjä alueella. Kaikki tilan raaka-aineet tulevat lähialueilta. Marjat viedään suoraan lähimehustamoon ja edelleen pakastukseen. Siitä alkaa viininteko, joka on Punaisen Tuvan omissa käsissä: käyminen, suodatus, pullotus, pakkaaminen, myynti ja markkinointi. Roseeviinin teko marjoista kestää noin 5-6 kuukautta, valkoviinin ja kuohuvien noin 5-8, punaviinin noin 8-13 kuukautta. Siitä ne päätyvät suoraan myyntiin, sillä suomalaiset marjaviinit eivät kaipaa kypsyttämistä.
Punaisen Tuvan Viinitilalla Etelä-Pohjanmaalla vierailee vuosittain liki 15 000 matkailijaa. Tilan oma viinimyymälä on päivittäin auki, ja tilan tuotteita toimitetaan paitsi Alkoon, myös ulkomaille. Pitopalveluravintola on kasvanut jo 180-paikkaiseksi.
JUHLAAN
RUOKAJUOMAKSI uusien makujen kehittäminen vaatii lukemattomia kokeiluja, yrityksiä ja erehdyksiäkin.
3xAasiaN
Ihanat Aasian-herkut ovat lipuneet vaivihkaa ruokapöytiimme. Tässä herkkuja kasviksista: yksi Japanista, toinen Kiinasta ja kolmas Koreasta!
HerKkuJa
kattaus vie suoraan itämaiseen tunnelmaan.
juomasuositukset
Umaminen ramenkeiton liemi on makumaailmaltaan sekä syvä että herkkä. Klassinen juomapari lämmittävälle ramenkeitolle onkin raikastava ja keveä lager-olut Japanista. Viininystävä pysyy hänkin kevytaromisella linjalla ja tarjoaa keiton kanssa maltillisen hapokasta, mutta suutuntumalta runsasta ja hedelmäistä Pinot Gris´tä Ranskan Alsacesta. Makutyyppi: Pirteä & Hedelmäinen
makuja japanista
Vegaaninen ramen-nuudelikeitto saa ruokaisuutta sienistä ja tofusta.
RAMEN-NUUDELIKEITTO
Annoksia: 4, aktiivinen 20 min + passiivinen 20 min v
Liemi:
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
2 rkl paahdettua seesamiöljyä
3 cm pala inkivääriä
1 litra kasvislientä
2 rkl tamari-soijakastiketta
1 rkl misotahnaa
Keitto:
1 pkt (300 g) kylmäsavustettua tofua
200 g sieniä (esim. herkkutatteja, kantarelleja tai siitakesieniä)
2 (200 g) paksoita (pak choi)
1 rkl paahdettua seesamiöljyä paistamiseen
1 (120 g) porkkana
1 pkt (200 g) ramen-nuudeleita
2 kevätsipulinvartta
1/2 rkua korianteria tai lehtipersiljaa
2 tl seesaminsiemeniä
1. Valmista ensin keiton liemi. Kuori ja hienonna sipuli. Kuori myös valkosipuli ja inkivääri ja hienonna ne. Kuullota sipulia kattilassa seesamiöljyssä 2–3 minuuttia. Lisää hienonnettu inkivääri ja valkosipulit ja jatka kuullottamista vielä 2 minuuttia.
2. Lisää kasvisliemi ja loput mausteista. Anna liemen kiehua kevyesti noin 5 minuuttia. Tarkista maku.
3. Kuivaa tofu ja leikkaa se viipaleiksi. Paista tofua pannulla muutama minuutti seesamiöljyssä, kunnes sen pinta on rapea.Nosta sivuun odottamaan.
4. Paloittele sienet. Irrota paksoista lehdet ja leikkaa ne muutamaan osaan. Paista sieniä ja paksoita 3–5 minuuttia pannulla seesamiöljyssä.
5. Kuori porkkana ja leikkaa se ohuiksi tikuiksi. Hienonna kevätsipulit ja korianteri.
6. Lisää nuudelit liemen joukkoon ja anna kiehua, kunnes ne ovat kypsiä. Nosta nuudelit reikäkauhalla liemestä neljään tarjoilukulhoon.
6. Lisää päälle kuorittu ja suikaloitu porkkana. Lisää paistetut sienet, paksoi ja tofu. Kaada päälle liemi. Koristele annos hienonnetulla kevätsipulilla ja korianterilla. Lisää halutessasi seesaminsiemeniä.
Kaikille resepteille löytyy myös raikkaita alkoholittomia vaihtoehtoja. Kysy lisää myyjiltämme myymälässä tai chatissa Alko.fi:ssä!
MIES RESEPTIEN TAKANA
Mika Rampa on kokki, bloggaaja, freelance-ruokatoimittaja ja mies Etiketin ruokareseptien takana.
Mika sanoo arvostavansa kotimaisia raaka-aineita ja niiden aitoja, omia makuja, joita hän yhdistää uudella ja tutusta poikkeavalla tavalla.
Näitä yllätyksellisiä reseptejä myös Etiketin lukijat kilvan kiittelevät. Etiketin reseptit osoitteesta alko.fi/ruokajajuoma
Bibimbap on korealainen kansallisherkku, tässä herkullisena lihattomana versiona.
BIBIMBAP
4 annosta, valmistusaika: aktiivinen 30 min, passiivinen 50 min G
Marinoitu kesäkurpitsa:
1 (300 g) kesäkurpitsa
1 valkosipulinkynsi
1 rkl öljyä
1/4 tl suolaa
Bibimbap kastike:
2 rkl seesaminsiemeniä
1/2 dl gochujang-chilitahna (gluteeniton)
2 rkl riisiviinietikkaa
2 rkl seesamiöljyä
Lisäksi:
3 dl (250 g) riisiä (esim. sushi- tai puuroriisiä)
100 g pinaattia
4 munaa
1 rkl öljyä paistamiseen
200 g kimchiä
100 g mungpavun ituja
1/2 rkua korianteria
1. Valmista marinoitu kesäkurpitsa. Pese ja viipaloi kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi juustohöylällä kulhoon. Lisää murskattu valkosipulinkynsi, öljy ja suola. Anna marinoitua 30 min.
5. Paista kananmunat pannulla tilkassa öljyä. Jätä keltuainen hieman löysäksi.
6. Kokoa annokset jakamalla riisi neljän kulhon pohjalle. Lisää sektoreittain kesäkurpitsaa, kimchiä, pinaattia ja mungpavun ituja. Lisää päälle paistettu muna ja reilusti bibimbap-kastiketta. korean-makuja
juomasuositukset
Saksalainen puolikuiva riesling on varma juomapari korealaiselle klassikkokulholle. Rieslingin hapokkuus raikastaa kauniisti tätä tuhtia herkkua ja pieni jäännössokeri pehmentää kimchin poltetta. Makutyyppi: Pirteä ja Hedelmäinen
juomasuosituS
Tarjoile dumplingien kanssa keveää ja keksisen paahteista crémantroseekuohuviiniä Alsacesta, joka on sopivan hedelmäinen ja herkkäarominen kiinalaisten mykyjen makumaailmalle.
Kiinalaisten suosikit, dumplingit, saavat täytteekseen makean tomaattisen kasvistäytteen.
KASVISDUMPLINGIT
16 kpl, valmistusaika: aktiivinen 20 min, passiivinen 30min V
1. Sulata dumplingkuoret pakkauksen ohjeen mukaan.
2. Valmista täyte. Hienonna kiinankaali ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja raasta porkkana. Kuori ja hienonna sipulit. Kuori inkivääri lusikan avulla ja hienonna.
3. Paista kasviksia pannulla seesamiöljyssä, kunnes ne ovat pehmeitä. Lisää tomaattipyre, sokeri, suola, riisiviinietikka ja hoisinkastike. Anna hautua vielä hetki ja nosta pannu levyltä. Hienonna korianteri ja lisää pannulle. Anna täytteen jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
4. Ota yksi kuori ja lisää sen päälle noin ruokalusikallinen täytettä. Kostuta reunat kevyesti vedellä ja painele reunat tiiviisti yhteen. Purista sormilla kevyesti liu’uttaen, jolloin saumaan muodostuu poimu. Jatka kunnes koko dumpling on suljettu.
5. Kuumenna pannulla seesamiöljy ja paista dumplingit pannulla keskilämmöllä. Lisää vesi ja peitä kannella. Anna hautua 1-2 minuuttia. Nosta dumplingit lautaselle.
6. Valmista kastike sekoittamalla keskenään kaikki ainekset. Tarjoa kastike dumplingien kanssa. Koristele halutessasi tuoreella ruohosipulilla.
Vinkki: tee dumplingkuoret
itse! Ohjeet
alko.fi/dumplingkuoret
Parmesaanista uutta potkua
Mitä tehdä jääkaapissa uinuvasta parmesaanijuuston palasesta? Vaikka mitä!
RUOKAOHJEET MIKA RAMPA I KUVA KRISTIINA KURRONEN I TYYLI
NIINA MERILÄINEN I JUOMASUOSITUKSET ANRI LINDSTRÖM, ALKO
2. Sekoita keskenään parmesaani, jauhot ja persilja. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Pyörittele tikut seoksessa ja nosta uunipellille leivinpaperin päälle.
3. Paista 225-asteisessa uunissa noin 10 min. Käännä ja jatka paistamista vielä 5 minuuttia.
Vinkki: tarjoa ranskalaiset esimerkiksi aiolin kanssa.
Parmesaanikeksit
24 kpl, aktiivinen 10 min, passiivinen 10 min G
100 g parmesaania raastettuna
2 rkl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
50 g voita
1 muna
24 salvianlehteä
1. Sekoita juustoraasteen joukkoon kuivat aineet. Lisää huoneenlämpöinen voi ja muna. Sekoita tasaiseksi.
2. Nosta teelusikalla leivinpaperin päälle uunipellille pieniä kekoja. Jätä väliin tilaa, sillä keksit leviävät paistuessaan. Lisää jokaisen keksin päälle 1 salvian lehti.
3. Paista parmesaanikeksejä 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
juomasuositukset
Pähkinäisten sävyjen parmesaanille löytyy nappivalintoja niin Italian kuohu-, valko-, kuin punaviinienkin parista. Kuplat lasiin löytyvät päärynäisistä proseccoista. Valkoviinissä saa puolestaan olla hieman suutuntumaa ja yrttisyyttä, kuten Alto Adigen pinot grigio -viineissä. Toscanalainen chianti classico tai punainen, kirsikkainen lambrusco on punaviinin ystävän valinta.
Paahdetut kikherneet
parmesaanilla
2 annosta, valmistusaika: aktiivinen 10 min, passiivinen 25 min G
1 tlk (380 g/230 g) kikherneitä
2 rkl parmesaania raastettuna
2 rkl öljyä 1/2 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
1. Huuhtele ja valuta kikherneet huolella. Kuivaa tarvittaessa liinan päällä. Siirrä kuivat kikherneet kulhoon ja mittaa päälle kaikki ainekset. Sekoita ja kaada uunipellille leivinpaperin päälle.
2. Paahda 225-asteisessa uunissa noin 20-25 min. Sekoita puolivälissä kypsennystä.
HAPANTA, HARMONISTA JA KEHITTYNYTTÄ
Pia Palen harrastukseen istuvat niin viinisanasto kuin hanapakkauksetkin, mutta aavistuksen poikkeavalla tavalla. Fermentoimalla valmistettu lähimulta ja oma puutarha luovat Pia Palelle oman maailman, josta hän voi tehdä pikkuisen paremman.
TEKSTI JUHO PAAVOLA I KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN
”Olen puolet vuodesta aivan pihalla.”
Pia Pale myöntää auliisti, että hänen harrastukseensa on tarvittu laatikkoviinejä. Lausunto ei kuitenkaan johdu hanapakkauksien kevytmielisestä ryystelystä, kuten jutusta kohta selviää. Pale nimittäin sattuu rakastamaan Jyväskylän Köhniöllä sijaitsevan omakotitalonsa puutarhaa, sen kasveja ja luontoa.
”On ihanaa vain katsella ulkosalla, kun luonto ja puutarha ja istuttamani kasvit heräävät talven jälkeen vaihe vaiheelta eloon”, Pale kertoo.
Voidakseen hyvin puutarha tarvitsee valoa, lämpöä ja vettä. Kun päälle lisätään puutarhurin rakkaus, ollaan jo lähellä onnistumista.
”Kasvit tarvitsevat ennen kaikkea myös multaa, ja kesän aikana sitä myös ikään kuin häviää. Kasvaessaanhan esimerkiksi peruna muuttaa mullan ravinteita mukuloiksi.”
Luonnonläheinen puutarhuri kun on, Pale tekee osan mullastaan itse. Kuutisen vuotta sitten hän tutustui sosiaalisen median viljelyryhmissä ilmiöön nimeltä bokashointi. Japanilainen termi bokashi merkitsee hapatettua orgaanista ainetta.
”Kun perinteisesti kompostointi meillä perustuu mikrobiologiseen palamiseen, bokashoinnissa kyse on fermentoinnista eli hapattamisesta.”
Resepti on yksinkertainen. Sen sijaan että kodin biojätteet kuljetetaan kompostiin tai talo
Kuka Jyväskyläläinen steinerpedagogi, intohimoinen puutarha- ja bokashiharrastaja.
Motto ”Luonto on arvokas itsenään. Kaikesta ei tarvitse olla hyötyä.”
Pia verkossa http://takalaiska. blogspot.com
yhtiön biojäteastiaan, niitä odottaa keittiön kulmassa bokashiämpäri.
Biojäte lisätään kompostoriin kerran päivässä. Päälle lisätään ripaus käymistä tehostavia bakteereja sisältävää rouhetta. Se käynnistää fermentoinnin ja pitää prosessin elossa.
”Kun kuivatut mikrobit saavat ruoantähteistä kosteutta, ne alkavat töihin. Niillä alkavat bileet.”
Biojäte saa muhia bokashipöntössä pari viikkoa. Sitten Pale sekoittaa sen tavalliseen multaan saaveissa, joissa seos saa kehittyä vielä parisen viikkoa. Kuukaudessa kahvinporoista, banaaninkuorista ja kalojen perskeistä on tullut valmista ja ravinteikasta multaa.
”Vuodessa saan noin 300 litraa valmista bokashimultaa, mutta sehän ei riitä vielä mihinkään. Kasvit käyttävät sen, ja aina minulla on jotakin isompaa siellä menossa”, Pale nauraa.
Varusteurheiluksi bokashoinnista ei ole. Kaupasta ostettavan mikrobiseoksen oheen tarvitaan vain tiivis astia.
”Kaupoista saa kivoja astioita, mutta tykkään tehdä asioita alusta asti itse.”
Pätevä bokashiastia syntyy kahdesta tiiviisti sisäkkäin menevästä ämpäristä, joista ulommassa tiivis kansi.
”Kun aloitin, pyysin miestäni avuksi, sillä ämpäreihin piti porata reikiä”.
PIA PALE
Pia myöntää hurahtaneensa
sekä puutarhanhoitoon että bokashointiin.
Nyt päästään kiinni niihin Palen harrastuksessa tarvittaviin laatikkoviineihin. Fermentoituessaan komposti valuttaa nestettä. Se kulkee sisemmän ämpärin pohjan reikien läpi ulomman ämpärin pohjalle.
”Puutarhan hoito ja bokashointi ovat konkreettisia arjen tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.”
Bokashineste otetaan talteen, sillä se on mitä parasta elämäneliksiiriä kasveille.
”Neste saadaan paremmin talteen, kun ämpäri on varustettu hanalla. Keksin, että sopiva hanahan löytyy laatikkoviineistä. Nautiskelimme sitten mieheni kanssa kaapista löytyneet laatikkoviinien rippeet tyhjiksi. Hyvin ovat hanat toimineet, ja meillä oli siinä askarrellessamme oikein kiva viiniilta.”
Kun Pale aloitti bokashoinnin, muita kiinnostuneita löytyi verkosta. Pian hän kuitenkin huomasi, ettei varsinaista harrastetietoutta ollut saatavilla suomen kielellä. Pale alkoi tilata maailmalta alan kirjallisuutta ja kirjoittaa bokashista suomeksi blogiinsa.
Harrastus on lähtenyt hanskasta, Pale nauraa. ”Huomasin hurahtamiseni siinä vaiheessa, kun aloin pitää bokashoinnista blogia ja kuvata omia videoita.”
Tiedolle on nyt kysyntää. Yhä useampi haluaa bokashoida.
Pale uskoo, että syyt suosiolle noudattelevat hänen omia ajatuksiaan. Moni on kyllästynyt
kulutuskeskeiseen maailmaan, jossa tavaraa hankitaan, käytetään ja hylätään miettimättä, mistä ja miten se on tullut. Maailman ongelmien edessä moni tuntee voimattomuutta.
”Itselleni puutarhan hoito ja bokashointi ovat konkreettisia arjen tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.”
Pale asuu vanhaa rintamamiestaloa miehensä, kahden teiniikäisen lapsensa ja koiransa kanssa. Kasvihuoneen saaveissa bokashista tulee multaa.
”Keväällä kasvihuone on lähes tyhjä ja sitten loppukesästä kuin viidakko, kun tomaatit ja kukat kasvavat bokashin voimalla. Luonto on ihmeellinen”, Pale sanoo.
Luonnosta luonnoksi kuin itsestään fermentoituva bokashi kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Huolellinen kannattaa kuitenkin olla.
”Bokashin varsinainen mullaksi muuttamisen vaihe kannattaa tehdä sellaisissa astioissa, etteivät haittaeläimet pääse siihen käsiksi, sillä hapan fermentoitu biojäte kiinnostaa niitä.”
Pian mielestä bokashimenetelmä on yksinkertainen ja melko luotettava.
”Vaikka eihän se aina silti putkeen mene, ja joskus biojäte ei meinaa lähteä fermentoitumaan millään. Ajattelen kuitenkin, ettei se ole niin vakavaa. Lopulta kaikki muuttuu kyllä mullaksi.”
Syksyinen sadonkorjuudrinkki valmistuu porkkanamehusta ja tonicista. Hunaja tuo juomaan makeutta. Nam!
1. Lisää lasiin sitruunamehu, hunajasiirappi sekä porkkanamehu. Sekoita huolella.
2. Täytä lasi jäillä.
3. Lisää noin 1dl tonic-vettä.
4. Sekoita.
5. Koristele palalla sitruunankuorta ja pikkuporkkanalla/ siivulla tuoretta porkkanaa.
Hunajasiirappi
0,5 dl vettä 0,5 dl hunajaa
1. Kiehauta ja anna hieman jäähtyä ennen käyttöä.
Vinkki: Koska hunaja on turhan tuhtia liuetakseen kylmään drinkkiin, kannattaa käyttää itsetehtyä helppoa siirappia.
Kauden drinkki
Stout-suklaakakku
225 g voita
2 1/2 dl stout-olutta
2 dl kaakaojauhetta
3 munaa
200 g ranskankermaa
1 tl vaniljauutetta
4 dl vehnäjauhoja
4 dl sokeria
2 tl ruokasoodaa
1/2 tl suolaa
Suolakinuskikuorrute:
75 g voita
1 1/2 dl fariinisokeria
1 dl kuohukermaa
1/2 tl vaniljauutetta ripaus suolaa
1 1/2–2 dl tomusokeria
1. Kiehauta voi ja stout-olut katti lassa. Siirrä kattila liedeltä. Lisää kaakaojauhe ja sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä.
2. Riko isoon kulhoon kanan munat. Lisää ranskankerma, vanilja ja jäähtynyt stout-seos. Sekoita tasaiseksi.
3. Yhdistä jauhot, sokeri, ruoka sooda ja suola toisessa kulhossa. Sekoita jauhot märkiin aineksiin. Älä vaivaa.
4. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun 2,5 litran vetoiseen kuivakakkuvuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa 50–55 min uunin alatasolla. Anna kakun jäähtyä 10 min vuoassa ja kumoa kakkulautaselle. Anna kakun jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
5. Valmista kuorrutus. Kiehauta kattilassa voi, sokeri, kerma ja suola. Anna kiehua 1 min ja poista liedeltä. Lisää vanilja ja tomusokeri. Sekoita vispilällä tasaiseksi. Jäähdytä kuorrute ja valuta kakun päälle.
Tilkkasella parempaa
Täyteläiset stoutit ja portterit antavat ruokaan paahteista maltaisuutta.
StouT
OLUESTA RUNSAUTTA
Stoutit ja portterit ovat tummia, tuhteja ja paahteisen maltaisia oluita, joista täyteläisimmät ovat erittäin rotevia. Maku vaihtelee kuivasta makeaan, ja siinä voi olla esimerkiksi kahvin tai tumman suklaan sävyjä.
Stout on syvän suklaisen kakun salainen ainesosa, jonka tilalla voi kokeilla myös portteria.
maistellen!
Kaikkein vahvimpia stouteja ja porttereita kannattaa käyttää ruoanlaitossa maistellen ja vaiheittain lisäten.
Molemmat ovat nautiskeluoluita, jotka antavat keittiössä ruokaan täyteläisyyttä, mausteisuutta ja maltaisuutta.
SUKLAISET
JÄLKIRUOAT
Tumman paahteiset stout ja portteri rakastavat suklaata. Kokeile niitä suklaaleivonnaisiin vaikka mutakakkuun tai brownieen.
Pataruoat
Stoutit ja portterit ovat omiaan hartaasti haudutettuihin ruokiin, joissa ne viihtyvät esimerkiksi juuresten ja lihan kanssa. Kokeile vaikka karjalanpaistiin!
LIHARUOAT
Täyteläinen olut sopii tuhdin ja tumman lihan maustajaksi. Stout ja portteri käyvät esimerkiksi riistan kastikkeisiin ja marinointiin.
Vinkit antoi
Johanna Aarniva, joka on Vantaalla Myyrmäen Alkon valikoimamestari. Innokas kotileipuri pitää uusien, erikoistenkin reseptien kokeilusta ja hemmottelee niillä läheisiään.
makea herkku
salainen ase
TEKSTI LASSE PAKARINEN I KUVA KRISTIINA KURRONEN
”Näitkö, mä osasin!”
Otto Köngäs sai Alkonvuosistaan paljon oppia nykyiseen kouluttajan työhönsä.
Nuori uskontotieteen opiskelija Otto Köngäs aloitti Alkon Helsingin Ruoholahden myymälässä sesonkiapulaisena jouluna 2011.
Tuosta käynnistyi kuuden vuoden pesti, joka vei muun muassa myyjäksi eri toimipisteisiin, Etikettiklubin kouluttajaksi, asiakaspalvelun kouluttajaksi sekä Alkon pääkonttoriin verkkokaupan käyttöönottoa valmistelemaan.
”Viihdyin tosi hyvin ja yliopistoopinnot jäivät tauolle. Pääsin aina uusiin mielenkiintoisiin tehtäviin ja työkaverit olivat tosi mukavia. Opin paljon, varmasti jotain ainakin ihmisten kohtaamisesta, mielenkiinnon vangitsemi
sesta tarinoiden avulla sekä oppimiselle otollisen ilmapiirin luomisesta.”
Alkosta Köngäs siirtyi yritysviestinnän pariin viestintätoimisto Milttoniin ja sieltä politiikan analyytikoksi Kalevi Sorsa säätiön ajatuspajaan. Nykyään hän toimii koulutuksen suunnittelijana ja kouluttajana Työväen Sivistysliitossa.
”Kun menin aikoinaan opiskelemaan uskontotieteitä, sukulaiset kysyi
vät tietenkin, että mikä minusta tulee isona. Vitsailin, että saan paavin pätevyyden. No, oikeasti olen hyvin kiinnostunut esimerkiksi uskonnon roolista konfliktien ratkaisemisessa.”
Köngäs ei ole vieläkään varma, mikä hänestä tulee isona ja tämä on hänen mukaansa hyvin onnellinen olotila.
”Kaikkea ei tarvitse suunnitella etukäteen. Juuri
OTTO KÖNGÄS
36-vuotias koulutuksen suunnittelija ja kouluttaja Työväen sivistysliitossa
Työskenteli Alkossa 2011-2017
Tavoite Tarttua rohkeasti eteen tuleviin mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin
nyt ykkösprioriteettini on kouluttaminen. On älyttömän palkitsevaa, jos voin olla osallisena siinä, kun ihmiset oivaltavat jotain uutta.”
Köngäs on parhaillaan vanhempainvapaalla.
”Molemminpuolista oppimista sekin on. Tuntuu erittäin sykähdyttävältä, kun taapero kääntyy katsomaan ja varmistaa ’näkikö tuo, mitä mä tein, mä osasin.’”
Viinireissu halki
Euroopan
Pienet ja keskisuuret viinimaat tarjoavat jännittäviä viinivaihtoehtoja, joissa maistuvat maiden ikiomat piirteet.
TEKSTI LASSE PAKARINEN
Englanti
Viileä maa tuottaa trendikkään raikkaita viinejä
Englanti on suhteellisen tuore tulokas Euroopan viinikartalla, mutta se on jo ehtinyt valloittaa sydämiä etenkin huippulaadukkailla kuohuviineillään. Samaan tapaan maan kuplimattomien viinien laatu on noussut, joten niidenkin suosio on kasvussa.
Monet pitävät saaren viileän ilmaston mahdollistamasta raikkaudesta, joka on nyt ylipäätään viineissä iso trendi. Sitä suositaan kuohuviinien ohella niin valko, rosee kuin jopa punaviineissä. Englannin tuotteet iskevät siksi ajan hermoon.
Ranskan Champagnesta tutut lajikkeet Chardonnay, Pinot Noir ja Meunier ovat Englannin päälajikkeet paitsi kuohuviineissä myös kuplimattomissa viineissä. Viinit valmistetaan pääosin varsin neutraalisti, joten rypäleiden omat hedelmäiset maut pääsevät oikeuksiinsa.
Luxemburg
Lilliputtivaltio tunnetaan laadukkaista kuplistaan
Luxemburg on tunnettu kuohuviineistään, joilla on usein mainio hintalaatusuhde. Ne tehdään pääosin kuohuviinien perinteisellä menetelmällä, joka kulkee myös samppanjamenetelmän nimellä. Se antaa viineihin vivahteikkuutta ja runsautta. Osassa kuohuviineistä etiketissä on Ranskan puolelta lainattu crémantmerkintä, joka kertoo osaltaan viinin olevan tarkasti säännelty laatukuohuviini.
Luxemburgin viinitarhat sijaitsevat pääosin Moseljoen laaksossa. Saksan puolella rajaa jokilaakso on yksi maailman arvostetuimmista viinialueista ja kuulu etenkin hienoista Rieslinglajikkeen viineistään. Vastaavia viileään sopeutuneita lajikkeita viljellään myös Luxemburgin puolella. Kuohuviinien ohella kannattaa muistaa myös maan kuplimattomat viinit.
Bulgaria tunnetaan etenkin kansainvälisten lajikkeiden punaviineistä. Maa vei niitä runsaasti jo kommunistivallan aikana LänsiEurooppaan. Muurien murruttua tuotannon laatu notkahti, mutta on ollut taas hyvässä nousussa. Bulgariassa on nyt laadukkaita viinitaloja, jotka tekevät viiniä moderneilla menetelmillä omien, taidolla hoidettujen tarhojen rypäleistä. Viinit vaihtelevat raikkaista valkoviineistä runsaisiin punaviineihin.
Bulgariassa viljeltiin viiniä jo 3 000 vuotta sitten, ja perinne sinnitteli myös Ottomaanien vallan aikana 1400-1800luvuilla. Nykyisen kaltainen viljely alkoi 1900luvulla, jolloin Bulgaria sai vaikutteita etenkin Ranskasta. Maassa viljelläänkin omien perinnelajikkeiden ohella paljon ranskalaisperäisiä lajikkeita.
Carla Seitovirta on viinien tuotepäällikkö, joka vastaa Saksan ja Itävallan sekä monien nousevien viinimaiden valikoiman kehittämisestä. Asiantuntija
Unkari
Suomalaiset ovat
löytäneet Unkarin viinit
Unkari on Suomessa nykyisin suosittu viinimaa. Unkarin aromikkaat valkoviinit ovat suosiossa, mutta maasta tuodaan myös mielenkiintoisia punaviinejä. Osin käytössä ovat tutut kansainväliset rypälelajikkeet, mutta monesti viinit saavat kiinnostavia sävyjä maan perinteisistä lajikkeista. Tokaj taitaa olla Unkarin tunnetuin viinialue, ja etenkin sen jaloaromiset makeat viinit ovat arvostettuja klassikoita. Alueen kuivat, ruokapöytään sopivat valkoviinit ovat nyt nousussa – usein lajikkeena on Unkarin arvostettu Furmint. Maan punaviinit taas vaihtelevat raikkaan vivahteikkaista hyvinkin runsaisiin ja muheviin.
Unkarilaiseen viinintuotantoon on saatu investointeja ja teknologiaa läntisistä viinimaista, esimerkiksi Ranskasta. Se kertoo osaltaan maan mahdollisuuksista.
Kreikka
Tuhansien vuosien perinteitä ja vaihtelevia olosuhteita
Kreikka on todella vanha viinintuottaja: viiniköynnöstä viljeltiin siellä jo 4 000 vuotta sitten. Omintakeinen viinikulttuuri yhdistyy nyt moderneihin menetelmiin. Maan viinien kysyntä on kasvussa, joten valikoimamme kehittyy koko ajan. Monelle Kreikan viineistä tulee mieleen lomamatkoilta tuttu pihkalla maustettu retsina. Maassa tehdään kuitenkin runsain mitoin myös muunlaisia viinejä, joiden tyylit vaihtelevat huomattavasti jo eri alkuperäalueiden mukaan. Tarhoja on esimerkiksi niin Egeanmeren saarilla kuin sisämaan vuorilla.
Rypäleet ovat usein kotimaisia, esimerkkeinä tummia ja täyteläisiä punaviinejä tuottava Xinomavro sekä Santorinin saaren vaalea Assyrtiko, jonka raikkaan hapokkaat viinit ovat nyt maailmalla trendikkäitä.
JÄLKIMAKU
Tiesitkö, että
Kartonkitölkin voi kierrättää kartonkikeräykseen ja muovikorkin muovinkeräykseen.
Hanapakkauksen kartongin voi lajitella kartonkikeräykseen.
Alumiinista ja muovista valmistetut sisäpussit sekä muoviosat voi puolestaan tuoda Alkon keräyspisteeseen.
Tetrapakkausta ei tarvitse välttämättä tuoda pöytään, vaan viinin voi tarjoilla kauniista karahvista.
Myymälöihin palautetut viinipussit hyödynnetään sementinvalmistuksessa. Jos pussi ei sisällä alumiinia, sen ja muut muoviosat voi laittaa myös muovinkeräykseen tai energiajätteeseen.
Onko pakkauksella
väliä?
Ilmaston näkökulmasta on, laadun näkökulmasta ei.
Kartonkitölkkiin pakattu viini ei suinkaan ole heikkolaatuisempaa kuin lasipullossa oleva sama tuote.
Viinin ja oluen tuotannossa suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät juomapakkausten valmistuksesta. Juomapakkauksen osuus ympäristövaikutuksista on viinillä 46 % ja oluella 49 %. Sen sijaan laatuun juomapakkaus ei vaikuta. Monella voi olla mielikuva, että esimerkiksi kartonkitölkkiin pakattu viini olisi heikkolaatuisempaa kuin lasipullossa oleva sama tuote. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kartonkitölkit, hanapakkaukset, kevyemmät pullot tai muut ympäristövastuulli
siin pakkauksiin pakatut juomat ovat aivan yhtä hyvää laatua.
Pakkausteknologia myös kehittyy koko ajan ja markkinoille tulee uusia ympäristövastuullisia pakkausinnovaatioita.
Alkon yksi tärkeimmistä ympäristötavoitteista on puolittaa juomapakkauksista aiheutuneet päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii sen, että yhä useampi meistä valitsee tuotteen, joka on pakattu ympäristövastuulliseen pakkaukseen.
NOUSUSSA
1.
Sourit ja muut klassikot. Maistuisiko Negroni tai Old Fashioned -drinkki?
2.
MItä simppelimpi, muutaman ainesosan drinkki, sen parempi.
Retroilu. Sininen enkeli, Ampiainen vai Lumikenttien Kutsu?
”Osa asiakkaista ei uskalla kysyä neuvoa, koska he epäilevät, että me emme ymmärrä tai osaa vastata. Kun seisomme puhelin kädessä ja yritämme tarvittaessa kääntää ja ymmärtää, useimmat näkevät, että haluamme auttaa, ja uskaltautuvat kysymään neuvoa. Muistan tuon epävarmuuden, sillä olin itse samassa tilanteessa kun muutin
Teuvalta Närpiöön ja osasin tuskin sanaakaan ruotsia.”
alkon asiantuntija
Myyjä Anneli Koivisto, viihtynyt Närpiön Alkossa jo lähes 8 vuotta.
Jos oluet kiinnostavat, tule kuulemaan lisää!
Tutustumismatka oluiden maailmaan järjestetään 21.9. klo 18.
Osallistumisohjeet: alko.fi/etiketinwebinaarit
vas. alkaen: Kari Pennanen, Carissa Pietikäinen, Mervi Pirtavaara ja Antti Savolainen.
Alkoholiton kioski kiersi kesäistä Suomea
Alko toteutti alkoholiton kioski kesäkiertueen osana yhtiön 90vuotisjuhlaa ja vastuullisuustoimenpiteitä. Kiinnostus alkoholittomiin juomiin on edelleen kasvava trendi niin meillä kuin maailmalla. Kasvava kiinnostus näkyi myös kuluneena kesänä, kun Alkon Alkoholiton kioski lähti matkaan kesäkuun toisena viikonloppuna.
Kioski kävi Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Tahkolla, Helsingissä, Jyväskylässä, Porissa ja kiertue huipentui elokuun toisena viikonloppuna Ouluun. Helsingissä ja Oulussa kioski oli mukana Pridetapahtumissa.
Nimensä mukaisesti kioski myi vain alkoholittomia tuotteita. Valikoimassa oli kesän aikana niin alkoholittomia oluita, siidereitä, viinejä, kuohujuomia kuin sprizereitä. Kioskilla palvelivat tutut ystävälliset ja asiantuntevat Alkon myyjät.
Startatessaan kioski sai aikaan paljon kiivasta keskustelua. Osa ihmetteli kioskin tarkoitusta, osa toivotti kioskin trendikkäine alkoholittomine juomineen tervetulleeksi ja toivoi sen osallistumaan muihinkin tapahtumiin. Kiitos vielä kaikille toiveiden ja kutsujen esittäjille!
Ristiin rastiin Suomea kulkiessa kertyi auttamatta myös kilometrejä. Kioskin kuljettamisesta syntyneet päästöt kompensoidaan ympäristökuormaa pienentämiseksi.
ALKOHOLI ON RISKI RASKAANA OLEVALLE:
ÄLÄ
OTA KUN ODOTAT
Jos olet tulossa ostoksille perjantaina 9.9. heti Alkon myymälän normaalina avaushetkenä, odota hetki.
kansainvälisenä FASD-päivänä 9.9. kaikki Suomen Alkot avataan nimittäin yhdeksän minuuttia normaalia myöhempään. Yleensä kello yhdeksän avautuvat myymälät avaavat ovensa 9.09, kymmeneltä avautuvat taas 10.09.
Päivän tarkoituksena on herätellä tärkeän teeman äärelle ja muistuttaa raskautta suunnittelevia ja raskaana olevia siitä, että pienikin määrä alkoholia odotusaikana voi olla lapselle vaaraksi.
Turvarajaa ei tiedetä FASD (fetal alcohol spectrum disorders) tarkoittaa alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden kirjoa. Suomessa syntyy vuosittain 600–3000 lasta, jotka kärsivät
jonkinasteisesta alkoholivauriosta, koska äiti on käyttänyt alkoholia raskauden aikana.
Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on yksi merkittävimmistä kehitysvammaisuuden aiheuttajista länsimaissa.
”Haluamme lisätä yleistä tietoisuutta raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä asiallisesti ja syyllistämättä. Monet eivät tiedä, kuinka suuri riski alkoholi on syntymättömälle lapselle.”
”Kun äiti juo, sikiökin juo.Alkoholi on sikiön kehitystä uhkaava tekijä, johon odottava äiti voi itse vaikuttaa. Alkoholin käytön turvarajaa ei voida määritellä”, kertoo Alkon vastuullisuuspäällikkö Marja Aho.
Alko on ollut mukana Kehitysvammaliiton lanseeraamassa FASD-päivässä jo vuodesta 2015. Nyttemmin mukana ovat myös päivittäistavarakaupan puolelta S-ryhmän myymälät ja R-kioskit.
JOS LUET VAIN kaksi
1. GASTRONAATISTA KOKIKSI
Muun muassa Maku-lehden päätoimittajana ja Gastronaatti-kirjojen kirjoittajana tutuksi tullut Satu Koivisto lähti vuosi sitten toteuttamaan unelmaansa ja opiskelemaan kokiksi. Ruokavaikuttaja bloggaa ruokajuttuja osoitteessa satukoivisto.fi ja instragramissa satu_koivisto. Sadun ja perheen syksy kuulemma näyttää vallan omenaiselta!
2. RUOKAMATKA KANSALLISTEATTERIN KULISSEIHIN
Nyt pääsemme vierailulle näyttelijöiden keittiöön! Teatterin 150vuotista taivalta julistava kirja kokoaa yhteen uusia ja vanhoja reseptejä: inspiroivia kokeiluja, simppeleitä ruokaohjeita sekä tarinoita ja silmänruokaa kaikille ruoan ja teatterin ystäville. Sari Puumalainen on koonnut kirjan reseptit ja tarinat yhteen, Teresa Välimäki ja Laura Riihelä kokanneet ja kuvanneet ne julkaisuksi. Otava 2022
JÄLKIMAKU
lukija kysyy
MIKÄ TOMAATILLE PARIKSI?
“Närpiöläiset ovat ylpeitä tomaateistaan ja nauttivat tomaattiruoistaan mielellään hyvien juomien kera. Tomaattikeittoon sopii raikas kuohuviini, kuten espanjalainen cava. Tomaattipiirakan kanssa puolikuiva roseeviini on usein erinomainen vaihtoehto. Tomaatti-mozzarellasalaatti voidaan nauttia vaalean vehnä- tai ale-oluen kanssa. Meillä on myös laaja valikoima alkoholittomia vaihtoehtoja.“
Riikka Kaseva, palvelupäällikkönä Närpiön Alkossa, jossa hän on työskennellyt 24 vuotta.
Ristikon ratkaisu
Entistä parempi Etiketti?
Kerro mikä miellyttää, mikä ei –tuloksena entistä parempi lehti!
Aikakausmedia on käynnistänyt tutkimuksen asiakaslehtien lukemisesta, ja olemme yhteistyössä heidän kanssaan keräämässä lukijoiltamme tietoa siitä, miten he lehteämme lukevat ja näkemystä siitä, mistä he pitävät ja mistä eivät.
Kysely tehdään samanaikaisesti noin kymmenen asiakaslehden lukijoille, joten se tuo arvokasta tietoa myös siitä, miten asiakaslehtiä yleisesti Suomessa tänä päivänä luetaan.
Kerro meille! Mene osoitteeseen alko.fi/lukijatutkimus ja vastaa kyselyyn, tai lataa kysely oheisella QRkoodilla. Kysely
on voimassa lokakuun loppuun asti.
Kiitos kun autat meitä kehittämään lehteämme!
Lukijakyselyyn tästä: alko.fi/lukijatutkimus
vastaa lukijakyselyyn netissä!
SAMALLA VIIVALLA
Miltäköhän tuntuisi pelata futista, kiekkoa tai maalipalloa silmät peitettyinä?
Aistisporttilainen Miika Honkanen tietää, miten kivaa se on.
Mikä on Aisti Sport?
Vantaalainen urheiluseura, joka kehittää näkövammaisten urheilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Pelaamme maalipalloa sekä kansallisella että Euroopan liigatasolla. Meillä harrastetaan myös näkövammaisille sovellettua näkövammaiskiekkoa ja -jalkapalloa ja uutena sokkopingistä. 2-9-vuotiaille lapsille ja 7-15-vuotiaille nuorille järjestämme omaa Aisti Play- ja Aisti Games -toimintaa viikottain.
Ketä Aisti Sport liikuttaa?
Vaikka haluamme ensisijaisesti parantaa näkövammaisten mahdollisuuksia liikuntaan, emme halua poissulkea ketään. Meille avoimuus on tärkeää. Noin viidennes harrastajistamme on vammattomia. Koen, että tämä onkin parasta osallistamista yhteiskuntaan.
Miten näkövamman kanssa pelataan kiekkoa, jalkapalloa tai maalipalloa?
Esimerkiksi maalipalloa pelatessa kaikilla on silmät peitettynä. Kaikki lähtevät samalta viivalta. Pelaamista autetaan sitten sovelletuilla säännöillä tai spesiaalivälineillä, kuten helisevän pallon avulla. Pelistä riippuen maalivahti tai valmentaja toimii äänimajakkana tai ohjeistajana.
Miksi Aisti Sportia tarvitaan tässä ajassa?
Edistämme omalla tavallamme inkluusiota tässä yhteiskunnassa. Esimerkiksi koulujen integraation myötä – kun omat erityiskoulut purettiin ja oppilaat integroitiin samoihin kouluihin – näkövammaisten väylät harrastusten pariin hankaloituivat. Me halusimme luoda seuran, joka löydetään, ja joka löytää harrastajat. Viidessä vuodessa olemme saaneet jo noin 90 harrastajaa ja 62 jäsentä.
Aisti Sport on ensimmäinen vammaisurheiluun keskittyvä seura, jolle on myönnetty Olympiakomitean tähtiseuramerkintä. Se Palkittiin vuoden 2021 Aikuisten tähtiseurana Alkon 3000 euron stipendillä.
MIIKA HONKANEN, 33
Aisti Sportin hallituksen puheenjohtaja, yksi viidestä perustajasta
Pelannut itse maalipalloa vuodesta 2010
Toimii päätoimisesti Suomen Ladun hankesuunnittelijana
Testaa tietosi
Löydät ratkaisun ristikkoon s. 46
Anrin aatoksia
Viinin ja musiikin liitto
vuosi on 2001. Kannettavaan CDsoittimeeni sujahtaa Radioheadin levy OK Computer, kun hyppään isäni mustan, jättimäisen pyörän satulaan. Ajan varovasti, jottei levy lähde pomppimaan soittimessa. Kello on kuusi aamulla, kun polkaisen painavan fillarin käyntiin ja lähden ystäväni luota yökylästä kotiin. On keskikesä, ja pellonpientareiden aamukaste nostaa nenääni kostean ruohon ja nokkosten tuoksun. Pyörän renkaat rahisevat soratiellä, ja korvakuulokkeissa soiva musiikki on täydellistä juuri tähän hetkeen. Nuoruuteni kesäaamun kaltaisia muistoja on monia, joissa tuoksut, äänet ja sävelet sekoittuvat muistijäljiksi. Niitä on herkullista houkutella viinin ja musiikin liitolla eloon.
Musiikin ja viinin yhteisvaikutuksesta on olemassa paljon hajanaista tutkimustietoa. Viinintekijä voi kokea musiikin vaikuttavan viiniin tarhalla soittamalla kaiuttimista Mozartin sonaatteja kasvaville köynnöksille. Tynnyreissä kypsyvät viinit saattavat levätä vuosikausia kuorolaulun tuudittavassa syleilyssä. Taustalla on ajatus siitä, että musiikin äänen resonointi ja taajuudet vaikuttavat positiivisesti köynnösten kasvuun ja viinin kypsymiseen. Maistuisikohan heavymusiikin kera kypsynyt viini erilaiselta kuin gregoriaanisen kirkkolaulun hartaiden sävelten kypsyttämänä?
Musiikki vaikuttaa siihen, miten kokee viinin. Oxfordissa tehdyn tutkimuksen mukaan viinin maun ja rakenteen kokeminen linkittyy vahvasti, musiikin ominaisuuksiin, kuten sävelkorkeuteen
ANRI LINDSTRÖM
rakastaa viinin yhdistämistä ruokaan hyvässä seurassa. Anri on vastikään suorittanut viinimaailman arvostaman WSET Diploman ja työskentelee Alkossa palvelu- ja tuotekouluttajana.
ja tempoon. Muhevanhilloinen, pehmeä argentiinalainen malbec nauttii matalaäänisestä ja hidastempoisesta musiikista, kun taas rouheammat tanniinit omaava punaviini kaipaa musiikiltakin rouheutta särökitaran tai amerikkalaisen juurimusiikin muodossa. Teoriaa voi testata kotona maistelemalla vaikka tammitettua chardonnayta ensin pirtsakan popin säestyksellä ja sitten pehmeän jazzmusiikin seurassa. Muuttuuko viinin maku musiikkia vaihtamalla? Korostaako popmusiikki viinin hedelmäisyyttä, nostaako jazz viinistä esille syviä tammen sävyjä? Viiniala on huomannut potentiaalin musiikin ja viinin kokemisen välillä. Viinille saattaa löytyä sille tarkoin valittu soittolista tai musiikkisuositus pullon etiketistä tai QRkoodin takaa.
viinin ja Musiikin yhdistäminen voi viedä myös matkalle menneisyyteen. Nautin lasillisen sauvignon blancia samalla, kun pöydän kulmassa nököttävästä Bluetoothkaiuttimesta soi tuttu Radioheadin biisi. Nenääni tulvahtaa lasista pellonpientareiden raikas aamukaste, ja kuulen mielessäni polkupyörän renkaiden alla rahisevan soratien. Viinin nokkosten ja tuoreen ruohikon tuoksu vie minut siihen yhteen kesäaamuun isäni polkupyörän satulassa.
”Muuttuuko viinin maku musiikkia vaihtamalla?”
Vielä JMakeaA otaKin
juomasuositus
Makeanmausteiselle kurpitsapiiraalle löytyy herkullinen juomapari makeahkosta alkoholittomasta kuohuviinistä.
Sujauta kuohuviinilasiin halutessasi kanelitanko tai omenasiivu.
Vinkki:
Saat kakusta gluteenittoman
vaihtamalla keksit gluteenittomiin.
Jälkiruoka
Kurpitsapiiras
8 annosta, aktiivinen valmistusaika 20 min, passiivinen 1 h + 40 min + 2 h
200 g domino- tai oreokeksejä 50 g voita
Täyte:
500 g kuorittua, paloiteltua myski- tai hokkaidokurpitsaa 3 kananmunaa
1. Kuori ja paloittele kurpitsa. Keitä kurpitsakuutiot vähässä suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Kaada ylimääräinen neste pois ja soseuta. Anna soseen jäähtyä.
2. Hienonna keksit tehosekoittimessa ja lisää joukkoon sulatettu voi. Painele seos reunoja myöten irtopohjavuokaan (ø 23 cm) tai piirakkavuokaan (ø 28 cm), jonka pohjalle on pingotettu leivinpaperi. Siirrä jääkaappiin odottamaan.
3. Sekoita muut täytteen ainekset jäähtyneen kurpitsasoseen joukkoon ja kaada täyte pohjan päälle.
4. Paista 200-asteisessa uunissa alimmalla tasolla noin 40 minuuttia. Jäähdytä piirakka ja siirrä jääkaappiin vähintään 2 tunniksi, mieluiten yön yli.
5. Koristele piirakka kermavaahdolla ja keksimuruilla.
Eti ketti
58. vuosikerta
JULKAISIJA
Alko Oy, Arkadiankatu 2, 00100 Helsinki Postiosoite: PL 99, 00101 Helsinki
PÄÄTOIMITTAJA
Sari Karjalainen, sari.karjalainen@alko.fi
TUOTANTO: GENERO
SISÄLTÖSTRATEGI Anu Mäkelä
HEAD OF CREATIVE, AD Jessica Leino
AD Roosa Hyrske
VASTAAVA TUOTTAJA Teija Laakso
TOIMITUSNEUVOSTO
ALKO: Maritta Iso-Aho, Sari Karjalainen, Annakaisa Koskinen, Leena Laitinen ja Mikko Lehtiniemi
GENERO: Roosa Hyrske ja Teija Laakso
PAINOPAIKKA Punamusta Oy Etiketti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava Etiketti ilmestyy 17.11.2022.
Lehti on saatavana maksutta Alkon myymälöistä. Etiketti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Hiilineutraali painotuote.
ISSN 0780-508X
54 3 2 10
543210 syksyn uusille tuulille!
Syksy on usein lähtölaskenta muutoksille. Jonkin uuden alku –niin pienen kuin suuren käänteen. Me Alkolla uskomme jatkuvaan uusiutumiseen, joka vie niin maailmaa kuin meitä yrityksenä eteenpäin. Se on meistä hyvää palvelua.
