Koirani ei ui – mikä neuvoksi? Heitän kepin veteen, mutta koira jää rantaviivalle. Ei auta makupala tai varsinkaan laiturin päästä veteen viskaaminen. Miten siis saada uskollinen ystävä noutamaan vedestä ja siinä sivussa uiskentelemaan? KoiraSportin Ansku Lehtonen antaa seuraavanlaisia vinkkejä: 1. ITSEVARMUUS ”Kaiken a ja o on antaa koiralle selkeitä käskyjä ja tietää itse, mitä tahtoo koiran tekevän. Vastuuta tekemisestä ei pidä jättää koiralle, vaan saada koira luottamaan omistajaan niin että homma onnistuu.” 2. PITKÄJÄNTEISYYS ”Usein omistaja antaa periksi liian äkkiä, kun koiraa yritetään opettaa tekemään jotain. Uimalassakin kannattaa käydä muutaman kerran ennen päätöstä jatkamisesta, jotta koira ehtii tottua uuteen tekemiseen ja uuteen ympäristöön.” 3. INHIMILLISTÄMINEN ”Koira ei loukkaannu, vaikka siltä vaatii jotain. Pitää pysyä tarpeeksi tiukkana!” 4. PERUSASIAT ”Koiran pitää osata noutaa maalla, ennen kuin sitä voi yrittää tehdä vedessä.”
Viritä hauvasi huippukuntoon – uimalla! Koirauimala voi kuulostaa hassulta idealta, mutta Ansku Lehtoselle se on totisinta totta. Lvi-alan eläimiin vaihtanut Lehtonen on harrastanut koiria kymmenkunta vuotta ja kouluttautunut koirahierojaksi Tampereella. – Varsinaiseksi koirien uimaohjaajaksi ei ole koulutusta, joten olen tavallaan itseoppinut, Lehtonen kertoo. Lehtosen yritys KoiraSportti sijaitsee Laukaan Leppävedellä, mutta yrittäjä itse asustelee Hietamalla. – Äänekoskelle yrityksen perustamista en harkinnut oikeastaan missään vaiheessa, koska Jyväskylä on aktiivisten koiraharrastajien kannalta keskeisellä paikalla; automatka keskustasta altaalle vie vain kymmenisen minuuttia. Koirauimaloita on Suomessa vähän, ja meillä käykin asiakkaita Kuopiosta ja Mikkelistä saakka, Lehtonen kuvailee. Koirauimalan asiakkaita riittää laidasta laitaan. On pentua, vanhusta, kisakoiraa, kotikoiraa, loukkaantunutta
ja tervettä. – Uinti sopii jokaiselle koiralle. Kisakoirille tämä on erilaista kunnonkohotusta, kuntoutettaville koirille ja pennuille niveliä rasittamatonta liikuntaa, Lehtonen listaa. – Myös lihasten huolto on tärkeää koiralle kuin koiralle. Lehtonen kertoo, että koirauimalan asiakkaista reilusti yli puolet ei suostu alkuvaiheessa uimaan lainkaan järvessä, mutta asia saadaan yleensä muuttumaan säännöllisellä harjoittelulla. – Altaassa opitun rutiinin kautta sekin alkaa luonnistua. Tämän kolmen vuoden aikana olen tavannut vain pari koiraa, jotka eivät ollenkaan tykänneet uimisesta eivätkä siis menneet järveenkään. Parin uintikerran jälkeen koirasta kyllä näkee, miten se suhtautuu uimiseen. Jos tuo koiransa uiskentelemaan, ei itse tarvitse sonnustautua uima-asuun. – Omistaja ei tule altaaseen vaan py-
syttelee laitojen ulkopuolella, jotta koiralla on selkeä suunta mihin lähteä uimaan, Lehtonen selventää. Hän kertoo, että koira voi uida omistajan päälle ja olla muutenkin eksyksissä, jos omistajakin on veden varassa. Mutta miksi uida sisätiloissa, kun ympärillä siintää järviä silmänkantamattomiin? – Altaassa koiran uinti on ohjattua, ja ohjaaja voi esimerkiksi korjata virheellisiä liikeratoja tai hillitä liiallista vauhtia. Vesi on myös kesät talvet lämmintä, eli koiran aineenvaihdunta vilkastuu toisin kuin kylmässä järvivedessä, Lehtonen selittää. – Vesi antaa koirille samoja hyviä asioita kuin ihmisille: Kuona-aineet lähtevät liikkeelle ja vedenpaine tukee niveliä. Siksi uinti on hyvä harrastus!
Pulikoiden vetreäksi
3-vuotias Reetu polskii innoissaan Ansku Lehtosen ohjaamana KoiraSportin uima-altaassa. Selkävaivoista kärsinyt bokseri on käynyt uimalassa aktiivisesti muutaman kuukauden, ja aikaisemminkin silloin tällöin. – Jumissa ollut selkä hierottiin auki ja nyt uimalla pyritään saamaan lisää lihasta selkärangan ympärille, juttelee Reetun omistaja Suvi Mieskonen. – Hyvin on mennyt tähän asti! Helposti altaaseen menevää Reetua voisi pitää vesipetona, mutRiina Nygrén ta järveen asti se ei ole vielä uskaltautunut. – Muiden koirien kanssa se menee veteen, mutta ainoastaan kahlaamaan. Tänä kesänä voitaisiin ottaa tavoitteeksi jatkaa kuntoutusta järvessä, Mieskonen tuumaa.
Suojaa helteeltä ja tarkista turkki Susanna Siilmaa Hirvaskankaan eläinhoitolasta kertoo, että kesän tyypillisimpiä vahinkoja ovat lämpöhalvaus, kyynpuremat, hot spot -ihotulehdus tai korvatulehdus sekä murtumat ja ampiaisenpistot. Lämpöhalvauksen saanut lemmikki on apaattinen, ja paras ensiapu on vedellä viilentäminen. Lämpöhalvausta voi ehkäistä parhaiten pitämällä huolta siitä, että kylmää vettä ja varjoa on saatavilla. – Jos metsässä tykkää liikkua, on esimerkiksi kyynpuremia hankala ehkäistä. Jos alueella on paljon punkkeja, saa apteekista tai eläinkaupasta ennaltaehkäiseviä tuotteita. Kallioilla myös tassuja varvasmurtumien riski on suurempi kuin lumiseen aikaan, Siilmaa muistut-
taa. – Uimisesta pitävien koirien turkki ja korvat on kuivattava hyvin, ettei märkä jää muhimaan helteessä ja aiheuta tulehdusta. Jos iho punoittaa, apteekista tai eläinlääkäriltä saa suihketta, joka auttaa, mutta jos alueelta lähtee karvaa ja tulehdus alkaa märkiä, kannattaa karvat ajella pois ja antaa tulehduksen hengittää. Korvatulehdukseen sairastunut koira ravistelee päätään ja korvista lähtee paha haju. Puhdistus auttaa siihenkin, Siilmaa juttelee. Jos kyy pääsee pistämään, on otettava suunta suoraan lääkäriin. – Kyypakkauksen tablettia ei enää suositella, se voi pahentaa asiaa eläinten kohdalla. Vettä, jos suostuu juomaan ja
Haemme ostajia laadukkaalle mullalle ja CE-merkityille kiviaineksille.
nopeasti lääkäriin. Eläintä tulisi yrittää pitää mahdollisimman aloillaan, ettei myrkky pääse leviämään, Siilmaa ohjeistaa. Eläimen ensiapulaukku – mitä mukaan mökkireissuun karvaiselle kaverille - punkkipihdit - sidetarpeita - korvanpuhdistusainetta - desinfiointisuihke - peruskipulääkettä
· hedelmäpuut ja marjakasvit · koristepuut ja -pensaat · havukasvit · köynnökset ja perennat · kesäkukat Kevään aukioloajat: ma-pe 9-19, la-su 9-16. Tervetuloa!
Yhteydenotot 042 494 4320 / Soile
Kekkilän logot 20
www.puskajapensas.fi
Valkolantie 1107 VALKOLA p. 014-550 505 0400-959 008
6 0 · 20 13
| Äks